Kapitaali1/2014

Kapitaali 1/2014

Päätoimittaja:Miika Päällysaho

Toimitus:Miska WidgrénSuni TuomainenOlli HyytiäinenPentti JämsäPyry LehtonenJoel PiekkolaHannu KivimäkiBruno Van HellemontProvokaattori

Etusivun kuva:Miska Widgrén

Painopaikka:Picaset Oy

Painos:80 kpl

Kapitaali saa HYY:n lehtitukea

Sisältö

4 Päätoimittajan palsta

5 Puheenjohtajan palsta

6 Opintosihteerin palsta

8 KTTO:n hallitus 2014

16 Kvartaalikatsaus

18 Toisenlainen näkökulma

kilpailukykyyn

21 Playstation 4 ja Xbox One NES:n

jalanjäljissä

24 My Helsinki Experience

26 Provokaattori

28 Opiskelusta Yhdysvalloissa

31 Kannattaako kannabis?

3

4

Päätoimittajanpalsta

Kirjoittaja:Miika Päällysaho,päätoimittaja.....................................................Vuoden ensimmäinen Kapitaali on vih-

doin täällä. Samalla se on allekirjoitta-

neen ensimmäinen lehti päätoimittajana.

Hämmentävää kyllä, lehti valmistui lopul-

ta yllättävänkin helposti eikä aikataulun

suhteen tarvinnut stressata (ainakaan lii-

emmin).

Tästä lehdestä – kuten edeltävis-

täkin – löydät talouden ja yhteiskunnan

ajankohtaisia ilmiöitä koskevia tekstejä.

Aiheet vaihtelevat tutusti laidasta laitaan.

Tällä kertaa tarjolla on katsausta niin pe-

likonsolimarkkinoihin kuin päihdepolitiik-

kaankin. Edellisessä lehdessä kilpailuky-

vystä kirjoittanut Pyry Lehtonen jatkaa

samasta aiheesta, mutta tällä kertaa hie-

man kriittisempään sävyyn. Mukana ovat

perinteisesti myös Kvartaalikatsaus ja Pro-

vokaattori.

Viime vuonna toimiviksi todetut

vaihto-opiskelijoiden tekstit saavat myös

jatkoa. Uutena tuulahduksena toimivat

ulkomailla opiskelevien tai harjoittelussa

olleiden opiskelijoiden tekstit. Tässä leh-

dessä ex-valtsikalainen Hannu ”Hoopi”

Kivimäki kertoo jatko-opiskeluistaan Stan-

fordin yliopistossa. Näitä juttuja tullaan

näkemään myös tulevissa lehdissä.

Tätäkään Kapitaalia ei olisi syn-

tynyt ilman toimittajia, jotka uhraavat

vapaa-aikaansa luodakseen sisältöä ai-

nejärjestölehdellemme. Heille kuuluvat

nöyrät kiitokseni. Uudet toimittajat ovat

kuitenkin myös enemmän kuin tervetul-

leita! Jos sinulla on orastava juttuidea,

josta haluaisit kirjoittaa, allekirjoittanutta

voi tulla vetäisemään hihasta. Kaikki leh-

teä koskeva palaute on myös arvokasta

lehden kehittämisen kannalta.

Mutta joka tapauksessa: antoisia lukuhet-

kiä!

Ps. Kevään toista numeroa kannattaa

muuten myös odottaa: luvassa on nimit-

täin valtsikalaisittain mielenkiintoisia eu-

rovaalijuttuja!

5

Puheenjohtajanpalsta

Kirjoittaja:Miska Widgrén,KTTO:n puheenjohtaja.....................................................Joulukuisessa vaalikokouksessa perin-

teinen ainejärjestömme sai taas uuden

hallituksen. Tämänvuotinen hallitus on

sekoitus uusia tekijöitä sekä vanhoja

konkareita. Tuleva vuosi tulee olemaan

täynnä niin perinteisiä rientoja kuin

uusia mielenkiintoisia tapahtumia, mikäli

kykenemme toteuttamaan edes murto-

osan tähän mennessä tulleista ideoista.

Hallitustoiminnan on kuitenkin tarkoi-

tus olla mahdollisimman avointa, joten

kaikki ideat otetaan ilolla vastaan. Joten

jos sinulla on jokin mielestäsi hyvä ajatus

tapahtumasta, sen voi tulla esittelemään

hallituksen kokouksiin tai olemalla yhtey-

dessä hallituslaisiin.

Pelkkää suunnittelua alkuvuosi ei

ole ollut. Sitsikausi käynnistettiin Ali-

nassa, joka muuntui varsin uskottavaksi

Nevadalaiseksi kasinoksi. Myös jouluki-

lojen sulatus on alkanut lupaavasti, kun

KTTO:n urheilutoiminta käynnistettiin

keilauksen ja pipolätkän merkeissä. Pe-

rinteisempää osastoa on tarjolla maalis-

kuussa, kun Casalla juhlitaan Kansissitsit.

Perinteiseksi voidaan laskea myös Valt-

sikan säbäturnaus, josta lähdemme taas

hakemaan voittoa.

Vain hassuttelun merkeissä

alkuvuosi ei ole kulunut. Tuleva opinto-

uudistus on puhuttanut järjestöämme jo

tovin. Nyt kyseisestä uudistuksesta on

kuitenkin olemassa luonnos, joka löytyy

muun muassa sähköpostilistaltamme.

Lyhyenä yhteenvetona todettakoon, ettei

suunnitelma ole läheskään niin absurdi

kuin miltä aluksi vaikutti. Excursioita on

visioitu jo useita. Kuluvan vuoden aikana

on mahdollisuus päästä tutustumaan

sekä yksityiseen sektoriin että tutkimus-

laitoksiin.

Vuosi 2014 on KTTO:lle erityinen

siinä mielessä, että ainejärjestömme

saavuttaa kunnioitettavan 55 vuoden iän.

Ainejärjestömme arvokasta vanhenemis-

ta kunnioitetaan aivan erityisellä tavalla

marraskuussa. Vuosijuhlat ovat järjes-

tömme suurin tapahtuma, joten suosit-

telen siis jo nyt varaamaan kalenterista

marraskuun kolmannen lauantain.

Opintosihteerinpalsta

Kirjoittaja:Suni Tuomainen,opintosihteeri.....................................................Hyvää alkanutta vuotta ja uutta kevät-

lukukautta itse kullekin. Vaikka päällisin

puolin kaikki opintomaailmassa näyttää-

kin samalta kuin aina ennen, kulisseissa

tapahtuu kuitenkin suuria, ja ennemmin

tai myöhemmin kaikki muutosten vaiku-

tukset alkavat näkyä myös jokaisen opis-

kelijan arjessa.

Näkyvimpänä muutoksena on tu-

levat tutkintorakennemuutokset opetus-

suunnitelmaan seuraavalle nelivuotiskau-

delle, mutta muitakin akuutteja aiheita

riittää. Hyvä siis, että tänä vuonna halli-

tuksessa onkin opintosihteereitä kaksin

kappalein vastaamassa tuleviin haastei-

siin ja puolustamassa opiskelijoiden etua

uusia päätöksiä tehtäessä. Tämän kevään

suuri puheenaihe on ja tulee olemaan

tutkintorakennemuutokset. Tällä hetkellä

työn alla on siis opetussuunnitelma, joka

tulee voimaan ensi syksynä ja on voimas-

sa aina vuoteen 2017 asti. Täydellä voi-

malla muutokset tulevat näkymään vas-

ta tuleville taloustieteen opiskelijoille,

mutta osaltaan ne näkyvät varmasti myös

nykyisille opiskelijoille jossain muodossa.

Suurimmat muutokset tulevat “ylemmäl-

tä taholta saneltuna” eli tiedekuntatasol-

la on tehty linjauksia, joihin oppiaineen

tulee sopeuttaa opetussuunnitelmansa:

yhteiskuntatieteiden perusopinnot, kan-

dikurssien noppamäärien jaollisuus vii-

dellä, jne. Pitkään tilanne oli pahasti auki

ja tiedot tulevasta olivat hyvin häilyviä.

Silloin näytti, että pahimmassa tapaukses-

sa muutokset olisivat hyvinkin radikaaleja

taloustieteen näkökulmasta ja eikä mis-

sään nimessä ainakaan hyvään suuntaan.

Asioiden edetessä tilanne on kuitenkin

muuttunut niin, että aikaisempaan verrat-

tuna tilanne näyttää varsin hyvältä: muu-

tokset ovat varsin hillittyjä ja isoilta osin

jopa positiiviseen suuntaan.

Toinen tärkeä aihe on tulevat

muutokset yliopistojen hakukäytäntöi-

hin. Valtion hallinnolla on suuret paineet

pidentää työuria ja sitä edesauttaakseen

sujuvoittaa yliopisto-opiskelua. Tämä 6

7

tarkoittaa, että yliopistolla tullaan otta-

maan käyttöön sisäänottokiintiöt “uusil-

le opiskelijoille” muodossa tai toisessa.

Kiintiöiden tarkempi muoto on kuitenkin

vielä päättämättä ja ne ollaan ottamas-

sa käyttöön vasta 2016. Taloustieteen

osalta tilanne on mielenkiintoinen. Op-

piainetta on pitkään huolestuttanut ns.

604020-suhde: taloustieteen sisäänotto

on yli kuusikymmentä opiskelijaa, mutta

vuosittain kandiksi valmistuu vain noin

neljäkymmentä ja maisteriksi parikym-

mentä opiskelijaa. Saa nähdä vaikuttaako

uusien yliopisto-opiskelijoiden preferointi

sisäänotossa valmistuvien määrään.

Suuria muutoksia on siis tulossa

ja tiedossa on paljon kädenvääntöä niin

asiasta kuin toisestakin. Näistä asioista

päätettäessä on ensiarvoista tuoda opis-

kelijoiden näkökulma mahdollisimman

selkeästi esille. Opintosihteerit halu-

avatkin kannustaa opiskelijoita olemaan

mahdollisimman aktiivisia näiden asioi-

den suhteen: opetus on kuitenkin lopul-

ta meitä varten ja sitä on mahdotonta

kehittää ellei opiskelijoiden ääni kuulu.

Antakaa siis kommentteja ja palautetta

mahdollisimman paljon, jotta voimme

edustaa ktto:laisten näkemyksiä mahdol-

lisimman kattavasti. Ottakaa heti yhteyt-

tä opintosihteereihin, kun jostain asiasta

on kommentoitavaa tai jokin asia muuten

vain mietityttää. Muistakaa myös täyttää

kurssien palautelomakkeita WebOodissa!

(Kyllä.. niitäkin luetaan ihan oikeasti.)

Kevätaurinkoisin terveisin, opintosihtee-

ritiimin puolesta,

Suni

KTTO:n hallitusvuonna 2014

Miska Widgrén, puheenjohtaja

Alunperin kaukaa susirajan takaa (Espoosta)

saapuva Miska päätti tänä vuonna kokeilla jotain

kevyempää hallituspestiä ja ryhtyikin siltä istu-

malta KTTO:n puheenjohtajaksi. Miska on tun-

nollinen ja fiksu tyyppi, jonka hartioille KTTO:n

valtiaan viitta on helppo laskea. Miskan kanssa

on helppo tulla toimeen ja helpoiten Miskan saa

houkuteltua ulos ehdottamalla kaljaa, sillä kaljal-

le Miska lähtee aina. Ei pidä turhaan lannistua,

jos Miska ei aina moikkaa kävellessään vastaan.

Yliopistolla liikkuu nimittäin huhu, että Miska on

joskus nähty kahdessa paikassa samaan aikaan.

Hallitushommienkin sujuvoittamista varten Miska

on palkannut yhden klooneistaan pyörittämään

alumnisuhteita. Vapaa-aikansa Miska viettää juo-

den kaljaa, Pentin kanssa puntilla tai leikkimällä

rock-muusikkoa Pasilan kartanossaan.

Meri Sintonen, varapuheenjohtaja ja vuosijuh-

lavastaava

Meri Sintonen ei ole tavallinen KTTO:lainen. En-

sivaikutelma tästä hennosta ja hiuksiaan sormen-

sa ympäri pyörittelevästä nuoresta naisesta voi

olla harhaanjohtava. Kolmatta vuotta opiskele-

valle Merille KTTO on sydämen asia, minkä vuoksi

tämä “seniori” lähtikin hallitukseen mukaan jo

kolmatta kertaa. Hän aikoo järjestää tajunnan-

räjäyttävät 55–vuotisjuhlat, joten mikäli haluat

mukaan vuosijuhlatoimikuntaan, ota yhteyttä tä-

hän kaunottareen. Häneen voit törmätä KTTO:n

bileissä tai Mascotissa pelaamasta bilistä.

Iida Piippo, taloudenhoitaja ja tilavastaava

Kaukaa Pohjois-Savon “suuresta metropolista”

Helsinkiin muuttanut Iida opiskelee nyt toista

vuotta. Kenellekään ei ollut yllätys, että tämä

neitokainen haki toiselle vuodelle hallitukseen.

Tämän ylivoimaisesti parhaan aineen opiskelu

sai Iidan rakastumaan numeroihin niin, että hän

päätti ryhtyä KTTO:n tämän vuoden taloudenhoi-

tajaksi. Iidan kanssa riitoihin joudut vain, jos sot-

ket Arkussa tai kommentoit ala-arvoisesti hänen

kotipaikkaansa. Iida myös tykkäisi, että maksut

maksetaan ajoissa, koska niitä ei ole mukava pe-

riä. Fun fact: Casalla voit löytää Iidan kylmäkaa-

pista, koska siellä on tunnetusti kovimmat bileet!

8

9

Suni Tuomainen, opintosihteeri

Tämä Kuopiosta lähtöisin oleva siloposki löysi

Otaniemeen johtaneen navigointivirheen jälkeen

tiensä Helsinkiin ja taloustieteen opintoihin.

Edellisessä hallituksessa web- ja ympäristövas-

taavana toimiessaan hän lähes pysäytti ilmaston-

muutoksen, joten tänä vuonna pieni lisähaaste

opintovastaavan pestin myötä lienee paikallaan.

Kuten useat hallituslaiset, myös Sunin voi löytää

lähes kaikista KTTO:n tapahtumista ja niiden

jatkoilta, mutta muista hallituslaisista poiketen

hänet löytää myös seuraavan aamun laskareista.

Hän ei ole ainoastaan ahkera käymään laskareis-

sa, vaan myös tekemään niitä, ja vieläpä oikein.

Pyry Lehtonen, 2. opintosihteeri

Pyry on Tampereelta Helsinkiin muuttanut

KTTO:n fuksi ja tämän vuoden opintovastaava.

Hallituspestinsä Pyry hoitaa perusteellisella ja

tarmokkaalla otteella (kieli ruskeana), kuten

omat opintonsakin. Vastuuta vaativien opintoasi-

oiden ohella Pyry muistaa kuitenkin pitää huolta

myös sosiaalisista suhteista eikä Pyryä suotta

pidetäkään KTTO:n virallisena juottajana. Pyry

osallistuu lähes jokaiseen tapahtumaan, mutta

jos Pyryyn törmää bileissä, kannattaa pitää varan-

sa. Herra ei nimittäin itse kirkkaisiin koske, mutta

kantaa silti usein olkalaukussaan viinapulloa – tai

parhaassa tapauksessa absinttia. Tämä sen vuok-

si, että Pyry kokee suunnatonta iloa nähdessään

opiskelutoverinsa absintin pauloissa kellonajasta

tai paikasta riippumatta. Pyryn kanssa juhlitun

yön jälkeen huomaat myös tilanneesi kasan luot-

tokortteja ja loppuelämäsi Hesarit, sillä loistavana

myyntimiehenä Pyry myy vaikka mummonsa.

Opintojen ja sosiaalisen elämän lisäksi

Pyry pitää myös huolta fyysisestä puolestaan.

Tanssilattialla tanssimisen lisäksi Pyryn voi tavata

punttiksella, tosin ainoastaan penkin luona rinta-

lihaksiaan treenaamassa, sillä se on Pyryn mie-

lestä ainoa vakavasti otettava urheilulaji. Huhun

mukaan Pyry olisi maratonejakin juossut, mutta

tietoa ei ole vahvistettu. Penkkiharrastuksestaan

huolimatta Pyryllä on kuitenkin myös herkkä puo-

lensa. Oman nallepehmolelunsa lisäksi Pyry ra-

kastaa Robinia niin paljon, että aina kun sä laulat

siitä skeitistä, se saa Pyryn chinotkin repeämään.

Housuttomuus tai vähäpukeisuus yleensäkään ei

kuitenkaan estottoman Pyryn menoa hidasta.

Julius Rissanen, sihteeri

KTTO:n sihteerin hommia tänä vuonna hoitaa

Julius Rissanen. Tämän vuoden fuksina hän

on lähtenyt heti aktiivisesti mukaan opiskelija-

elämään kokonaisvaltaisesti. Ei ole ollut juuri

ollenkaan tapahtumia, joissa et olisi häntä näh-

nyt. Koko 20-vuotisen elämänsä hän on asunut

10

Talissa siellä Espoon ja Helsingin rajalla Helsingin

puolella. Tällä hetkellä hän työskentelee Tervey-

den ja hyvinvoinnin laitoksella tehden tilastollisia

analyysejä Helsingin psykoterapiatutkimuksel-

le. Julius tuli suoraan KTTO:lle valmistuttuaan

lukiosta ja täältä ”oman paikkansa” löytäneenä

tulee jatkamaan kohti hamassa tulevaisuudessa

siintävää gradua ja VTM:n titteliä kohti.

Joona Widgrén, alumnisuhdevastaava

Joona ehti jo muutaman vuoden seurata vierestä

hallituksen touhuja ja kommelluksia ennen kuin

päätti pistää oman lusikkansa soppaan mukaan.

Pitkän linjan KTTO-aktiivina järjestön toiminta

ja metkut ovat tulleet tutuiksi, niin myöhään

venyneissä pippaloissa kuin muutenkin, vaikka

hallituspesti onkin tähän asti saanut odotuttaa

itseään. Ilmeisesti hallitusnakit vaikuttivat ylitse-

pääsemättömän mielenkiintoisilta ja hallituskave-

rit riittävän mielipuolisilta, että mukaan oli pakko

lähteä. Kökkelin kasvattina Joona on joutunut

sopeutumaan suurin kulttuurieroihin muutet-

tuaan tutun turvallisesta Kökkelistä Helsinkiin.

Samasta sopeutumiskyvystä tulee varmasti

olemaan hyötyä tänä vuonna alumnivastaavan

hommissa opiskelijoiden ja alumnien ristitulessa

tasapainoillessa.

Juho Heinisuo, tiedottaja ja web-vastaava

Toista vuottaan sekä kansislaisena että hallituk-

sessa viettävänä Juho on ainakin omasta mieles-

tään helsinkiläistynyt riittävästi, vaikka pitääkin

Tamperetta rakkaana. Hänen mukaansa pakko

luo luovuutta, mutta yllättää itsensä aina silloin

tällöin tekemällä asioitaan valmiiksi ennen dead-

lineja. Viime vuoden rankan opiskelijakulttuuri-

vastaavuuden jälkeen Juho päätti siirtyä siisteihin

sisähommiin tarkoituksenaan uusia KTTO:n

nettisivut käyttäjäystävällisemmiksi. Useimmiten

illanvietot vievät kuitenkin voiton hänen kesken-

eräisten projektien kasastaan.

Nea Hänninen, tapahtumavastaava

Jo toista vuotta hallituksessa oleva Nea on

ahkeruuden perikuva. Viime vuonna hän ehti

taloudenhoitajan tehtävien lisäksi varmistaa, että

joka ikiset KTTO:n sitsit olivat eeppiset. Nean va-

linta tapahtumavastaavaksi oli siis täysin selvää.

Siiri-kissansa kanssa asuva Nea on hyvällä tavalla

höpsö ja kissakuvilta ei Nean seurassa voikaan

välttyä. Neaan törmäät suurimmalla todennäköi-

syydellä sitsien jatkoilla tanssilattialla missä Nea

näyttää nykytanssin uusia suuntauksia. Mikäli

löytyy kiinnostusta ideoida, järjestää tai sitten

vain seurata sitsien tekoa ota yhteyttä Neaan.

Neaa kannattaa pyytää myös bileseuraksi, sillä

11

tämä nainen on bileissä varsin hulvatonta seuraa.

Lopuksi Nean alter egoa, Keekkiä, lainaten:

”Tonkka auki! Ää!”.

Ilona Ylikoski, juhla- ja ympäristövastaava

Tämä nykyään Kurvin residenssissä asuva paljas-

jalkainen helsinkiläinen vietti vuoden matikan

laitoksella ennen kuin löysi paikkansa taloustie-

teen parista. Nyt toista vuotta hallitushommia

hoitavalla Ilonalla on paljon mielipiteitä ja aikoo-

kin tänä vuonna laittaa KTTO:n ympäristöasiat

kuntoon. Tämän vauhdikkaan neitokaisen voit

nähdä erilaisissa opiskelijatapahtumissa niin jär-

jestäjänä kuin juhlijanakin. Jos haluatte mukaan

bileiden järkkäilyyn ottakee poejjat yhteyttä!

Lauri Jauhiainen, pr-vastaava

Lauriaisen Jauhi on Herttoniemestä Töölöön läh-

tenyt ja sittemmin Pasilan residenssiin (TM) aset-

tunut kolmannen vuoden kansislainen. KTTO:n

virallisena oikeistodemarina hänet tunnetaan

vahvoista mielipiteistään niin tarinatieteilijöiden

kuin veropolitiikan suhteen, ja hän on valmis

puolustamaan näkemyksiään tarpeen vaatiessa

vaikka painimalla. Isänmaallinen Lauri pitää yllä

reserviläiskuntoaan niin ampumraradalla, lenk-

kipolulla, laduilla kuin vapaapalokunnan riveissä

tulipaloja sammuttamalla (taskumatti luonnol-

lisesti seuraa miestä paikkaan kuin paikkaan).

Fuksi- ja inttivuoden jälkeen Lauri on vihdoinkin

aloittanut opiskelun ja opintorekisteriotetta

hallitseekin nykyään pitkä vitosrivi. Pr-vastaavana

hänen tavoitteenaan on kohottaa oppiaineen

profiilia sekä pitää kansiksen lippua korkealla,

kunhan saa sen ensiksi hankittua.

Satu Koskinen, suhdevastaava

Sosiaalisten tilanteiden suvereenina sankarina

fuksi-Satulle lankesi KTTO:n suhdevastaavan pes-

ti. Suhteiden sotkemisen lisäksi Satu sotkee mie-

lellään myös omia opintojaan suorittamalla tentit

mielummin uusinnassa ja unohtamalla palauttaa

laskarit. Satu suoriutuu opinnoistaan kuitenkin

hyvin arvosanoin, sillä Satu on työmoraaliltaan

tinkimätön aikaansaaja, joka hoitaa hommat en-

nen kuin muut ehtivät edes ajattelemaan niitä.

KTTO ja valtsika ovat Satun itsensä

mukaan yksiä parhaita asioita, joita hänelle on ta-

pahtunut. Missä muualla Satu olisi muka päässyt

opiskelemaan viidentoista nopan edestä toden-

näköisyyksiä ja luuttuamaan bileiden jälkeen latti-

aa ensin fuksitoimikunnan ja sen jälkeen KTTO:n

hallituksen kanssa?

Todarin lisäksi kielten opiskelu on erit-

täin lähellä Satun sydäntä. Satu opiskelee muun-

muassa italiaa, mistä on uskomattoman paljon

hyötyä, kun asuu Espoossa. Kolmen vuoden

12

opiskelun jälkeen Satu osaa jo tilata ravintolassa

pizzan ja viiniä. Viiniä Satun on tosin pakko tilata

koko pullo, sillä hän ei muista miten ”lasi viiniä”

sanotaan, mutta viinipullollisen jälkeen Satu

puhuu vaikka sujuvaa kiinaa. Italian lisäksi Satun

voi erittäin suurella todennäköisyydellä tavata

myös valtsikan tapahtumissa seuranaan – jälleen

kerran– pullo viiniä. Viinin ystäväksi Satu tietää

myös hämmentävän paljon tequilasta.

Pentti Jämsä, yrityssuhdevastaava

Toista vuotta kansiksella opiskeleva Pentti on Kal-

liossa majaa pitävä jalkapallohuligaani, joka hoi-

taa KTTO:n yrityssuhteet kuntoon tänä vuonna.

Ahkerasti bileitä koluava Pentti saattaa usein olla

hämmentävä näky muutaman tuopillisen jälkeen.

Yön pikkutunneilla Pentin voikin löytää Alinas-

ta etsimästä vaatteitaan tai vaikka Picnicistä

pohtimasta elämän syvintä olemusta. Ei huolta,

aamulla Pentti tuskin muistaa edellisestä illasta

mitään. Hyvin ihmisten kanssa toimeentuleva,

myös vuoden fuksiksi valittu Pentti on tuttu näky

huolettomista hartioista ja on hänet huhujen

mukaan nähty myös kirjastossa. Aivan turhasta

jätkästä ei ole siis kyse. Nein krapulen!!

Juho Anttila, työelämävastaava

Juho halusi tulla isona putkimieheksi. Kun

peruskoulu alkoi olla lopuillaan, kävi selväksi,

että tavoitteet oli asetettu liian korkealle ja Juho

joutui tyytymään opintoihin Ressun lukiossa.

Lukiosta matka jatkui kansikseen, jossa Juho nyt

toista vuotta opiskelee.

Taloustiede on osoittautunut sopivaksi

hommaksi Juholle, joka onkin saanut louhituksi

noppia melkoisen jäätävää tahtia. Tahti on ollut

niin kiivas, että KTTO:n tasa-arvovaltuutettu

joutui pyytämään, että Juho jättäisi osan nopista

muille opiskelijoille. Noppa/opiskeluaika -suhde

on kuitenkin pysynyt erinomaisena erityisesti

KTTO:n Viskiklubin aktiivijäsenyyden ansiosta.

Nykyään Juho on myös Kapitaalin InDesign-ihme-

mies.

Hallituksessa Juho toimii työelämävas-

taavana, eli järjestää KTTO:n jäsenistölle ekskursi-

oita Helsingissä toimiviin yrityksiin.

Toni Vuorinen, urheiluvastaava

Ensimmäistä kevättään mutta toista vuottaan

kansista opiskeleva Toni on KTTO:n uusi urheilu-

vastaava. Tämän 20-vuotiaan mieliasia suunnis-

tuksen ja jalkapallon ohella on Espoo, josta hän

joutui kuitenkin muuttamaan Itä-Pasilan hellään

syleilyyn järkevöittääkseen matkustamisiaan.

13

Silloin tällöin Toni palaa Espoon puolelle opetta-

maan vanhassa lukiossaan.

Toniin voi törmätä FC KTTO ’59:n peleis-

sä sekä koulurakennuksilla päivisin ja Alina-salissa

puolta vuorokautta myöhäisemmin. Ajankoh-

dasta riippumatta Tonille on helppo puhua – oli

kyse sitten ideasta urheilutapahtumaan tai #64:n

pärjäämisestä Atlantin tuolla puolen, Toni on aina

valmis keskusteluun vahvoine mielipiteineen!

Petteri Salo, 2. urheiluvastaava

Petteri on urheiluvastaava, yksinäinen susi sekä

ihminen. Petteri on rehti suomalainen mies,

jonka päivät koostuvat työntäyteisestä yksinäisyy-

destä sekä pleikkarin pelaamisesta. Silloin tällöin

Petteriä tapaa myös Helsingin yöelämässä, jolloin

hänestä kuoriutuukin varsinainen sosiaalinen

perhonen. Tämä tapahtuu toki suomalaiseen

tapaan tuhdissa humalassa.

Petteri tähtää elämässään eteenpäin,

jopa #Pyrkyrin tavoin, haalien itselleen erinäisiä

luottamustehtäviä. Petterimme elämän asenne

on jotain, josta me kaikki voimme oppia. Hil-

peä lounaspöytäkeskustelu muuttuu nopeasti

aneemiseksi hiljaisuudeksi Petterin kertoessa

mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Kannustavuus

ja ymmärtäväisyys eivät kuulu Petterin arvo-

maailmaan. Petterin esittely on hyvä lopettaa

erilaisiin numerollisiin faktoihin: Petterillä on

(1) kaveri, veikkausliigatähti Emerik Grönroos.

Petterillä on (2) lasta. (7) on päivien määrä, jotka

hän viimeisellä joululomaviikollaan vietti putkeen

humalassa. (37) näin monta negatiivista puolta

Petteri löysi Elämä lapselle -konsertista jo ennen

konsertin alkamista.

Loppuun on vielä syytä lisätä, että vaikka

Petteri toimiikin urheiluvastaavana, ei se ole mi-

kään syy tulla nykimään hihasta toimenkuvaan-

sa tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyen.

Loppujen lopuksi urheiluvastaavan pesti on vain

yksi luottamustehtävä (sulka hatussa) muiden

joukossa.

Sini Liukkonen, kulttuurivastaava

Sini on Vihdin metropolista Helsingin pitäjään

eksynyt KTTO:n fuksi. Sini toimii tänä vuonna hal-

lituksessa kulttuuriasioista vastaavana henkilönä.

Kausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja tiedossa onkin

monenlaista aktiviteettia aina Stand Up –illoista

Helsinginkadun valloitukseen. Sinin löytää usein

hajoilemasta laskuharjoituksiin joko Economicu-

milta tai Kumpulasta. Hän opiskelee ahkerasti,

mutta tuntuu löytäneen kultaisen keskitien juhli-

misen ja opintojen väliltä. Kovatahtinen opiskelu

saattaa tosin purkautua välillä käsittämättöminä

naurukohtauksina. Naurukohtauksen on näh-

ty tulevan luennoilla ja raitiovaunussa, mutta

P(Sinin hepuli) on suurimmillaan Porkkalassa

14

aamun sarastaessa.

Sinin harrastuksiin kuuluu muun muassa

biletanssiminen ja uinti. Uintia Sini harrastaa kui-

tenkin vain harvoin ja paikan täytyy olla tarkkaan

valittu. Kriteerit on tähän mennessä täyttänyt

ainakin kauppiksen suihkulähde, jonne Sini päätyi

harjoittelemaan käsipohjaa epäonnisen suo-

lausyrityksen jälkeen iPhone seuranaan. Sini osaa

kuunnella intuitiotaan ja hän on varma valinta

seuraksi, kun hauska ilta on tavoitteena!

Eemil Nuuttila, HYY- ja ulkosuhdevastaava

Tämän vuoden ulkosuhde- ja HYY-vastaavana

toimii Eemil Nuuttila. Eemil on kultalusikka per-

seessä syntynyt lähes syntyperäinen stadilainen,

ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, jolla on

yleinen tarve vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen.

Eemil ei häpeä myöntää olevansa porvari, eikä

ole yllättävää, jos hänen sitseillä pukemallaan

paidalla maksaisi vieressä istuvan opiskelutoverin

puolen kuukauden vuokran.

Jos luulette että Eemil on aktiivina vain

KTTO:ssa erehdytte pahan kerran. Järjestöjä Ee-

mil keräilee ahkerammin kuin noppia, ja jos jos-

sain vaiheessa tuntuu että kaikki on jo koettu hän

perustaa uuden yhdistyksen leikkikentäkseen.

Eemil nauttii tilastoinnista ja kysyttäessä hän

osaa kertoa hämmästyttävän tarkasti esimerkiksi

vuodessa nauttimiensa alkoholiannosten mää-

rän. Ja joka kerta kun sen luvun joutuu ääneen

sanomaan, itkee hän samalla katkeria kyyneleitä.

Suurin osa niistäkin alkoholiannoksista on sinun

verorahoistasi maksettu; järjestötoiminta kannat-

taa.

Eemil on myös urheilumiehiä. Itse hän ei

hirveästi hikoilusta tykkää, mutta ei silti kanna-

ta erehtyä vertaamaan hänen vaarallisuuttaan

legopalikkaan. Satunnaisten painiotteiden ohella

Eemilin urheilullisuus kanavoituu urheiluseuran

puheenjohtajana ja hän tykkää seisoa tärkeän nä-

köisenä kentän laidalla puku päällä purkkaa jau-

haen. Railakkaassa nuoruudessaan hän on joskus

kesyttänyt kissapetoja, tosin valitettavan heikolla

menestyksellä. Nykyisin rallitaipaleet on jätetty

taakse ja Jaguaria käytetään (isin helpotukseksi)

ainoastaan kuskaamaan kaljaa satamasta KTTO:n

kaappeihin

Janne Kolehmainen, tasa-arvovastaava ja strate-

gisten resurssien vastaava

Alun perin Munkkiniemestä kotoisin oleva, myös

Otaniemessä aikaa viettänyt ja nyt Kallioon

muuttanut Janne on toisen vuoden taloustieteen

opiskelija. Kierrettyään suurimman osan KTTO:n

tapahtumista ja seurattuaan sivusta hallituksen

toimintaa, heräsi hänen mielenkiintonsa myös

tapahtumien järjestämiseen. Janne haki mukaan

ensimmäistä kertaa ainejärjestötoimintaan ja

15

päätyi vastaamaan tasa-arvosta ja strategisista

resursseista KTTO:ssa. Vapaa-ajallaan Janne käy

uimassa, optimoi opiskeluun käytettyä aikaa ja

haaveilee syvässä lumessa lautailusta.

Tatu Vesterinen, kv-vastaava

Tämänvuotinen kv-vastaava, 21-vuotias oululai-

nen, mutta jo pari vuotta Helsingissä majaillut

Tatu, ei mene siitä missä aita on matalin, vaan

ennakkoluulottomasti rysäyttää suoraan siitä läpi.

Kansiksen fuksi on vuoden 2014 KTTO:n hallituk-

sessa myös ensikertalainen. Tämä pragmaattinen

mutta ennustamaton otus löytää promilleluke-

mista riippumatta kummasti aina pikkutunneilla

kotiinsa, joka sijaitsee tällä hetkellä Meri-Ras-

tilassa. Matematiikan sivuaineessa laskareiden

vääntäminen saattaa joskus kiireessä venyä

pitkälle yöhön, mikä saattaa näkyä seuraavan

aamun luennolla joko henkisenä tai fyysisenä

poissaolona sekä ilmeisen satunnaisgeneroidus-

sa unirytmissä, mutta arvosanat pukkaavat siitä

huolimatta priimaa. Tänä vuonna kv-vastaavalla

ei ole maata mullistavia ideoita ajaa kv-asioiden

muutosta, sillä ainakin vaihtarit ovat löytäneet

hyvin tiensä suomalaiseen opiskelijakulttuuriin.

Joka tapauksessa, tärkeimpänä arvona pysyy

hänelle toiminnassaan se, ettei ketään jätetä!

Miika Päällysaho, Kapitaalin päätoimittaja

Syksyllä 2011 opintonsa aloittanut Miika piipahti

viime lukuvuoden aikana Vekaranjärvellä palve-

lemassa inttiaamunsa pois ja opiskelee nyt toista

vuottaan taloustiedettä. Hetkellisen mielenhäi-

riön vallassa hän päätti ryhtyä myös ainejärjes-

tölehtemme Kapitaalin päätoimittajaksi. Tämän

lisäksi hän luotsaa Kapitaalitoimikuntaa, jonka

toiminta on tällä hetkellä vahvasti keskittynyt

yltiö-mainstreamin somen syövereihin.

”Saaresta” eli Helsingin Laajasalosta ko-

toisin olevaa Miikaa et välttämättä bongaa ihan

joka bileistä tai sitseiltä, mutta ei hän myöskään

ihan täysi sosiaalinen erakkokaan ole. Erityinen

mielenkiinnon kohde hänellä on musiikki, johon

hän syventyy ennakkoluulottomasti genreen kat-

somatta. Urheilulajeista erityisesti tennis ja lätkä

ovat lähellä sydäntä.

16

Kvartaalikatsaus

Teksti ja kuvat:Olli Hyytiäinen.....................................................Vuoden vaihtuessa nähtiin suunnan-

muutos sijoittajien riskinottohalukkuu-

dessa. Osakekurssit tulivat tammikuun

aikana selvästi alas ympäri maailmaa

erittäin tuottoisan viime vuoden jälkeen.

Selityksiä tähän voidaan hakea monelta

suunnalta. Kiinan talouden aktiviteettia

mittaavat luvut jatkoivat heikkenemis-

tään ja epäilykset rahoitusmarkkinoiden

paikallisista ongelmista saivat sijoittajat

suhtautumaan Kiinaan aiempaa epäile-

vämmin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed

aloitti velkakirjaelvytyksen vähentämisen

ja päätti vuoden ensimmäisessä korkoko-

kouksessaan vähentää ostoja vielä lisää.

Tämä sai aikaan pakoa kehittyviltä mark-

kinoilta, joille Fedin elvytyksestä peräisin

oleva ylimääräinen likviditeetti oli virran-

nut. Monien kehittyvien markkinoiden

valuutat heikkenivät ja osakemarkkinat

olivat laskupaineessa niin Aasiassa kuin

Etelä-Amerikassakin. Kehittyvän Aasian

lailla myös Japanin pörssi tuli vauhdilla

alas. Euroopasta saatiin yhä lisää positii-

visia uutisia, kun ostopäällikköluvut nou-

sivat odotuksia korkeammalle. Tästä huo-

limatta osakemarkkinat olivat alamäessä,

tosin muita alueita vähemmän.

Yksi selitys globaaliin laskuun on

myös yleinen osakemarkkinoiden arvos-

tustaso, joka nousi viime vuonna länsi-

maissa huomattavasti. Tämä tarkoittaa,

että yrityksiltä vaaditaan yhä parempaa

tuloksentekokykyä, jotta niiden osak-

keiden hinnat olisivat perusteltuja. Pit-

kän nousun jälkeen markkinoilla aletaan

epäillä, ovatko hinnat jo liian korkealla.

Tällaisia epäilyksiä seuraa usein korjaus-

liike, jonka jälkeen ollaan taas valmiina

uuteen nousuun, mikäli makrotalouden

luvut ja yritysten tulokset antavat tälle

perusteita.

Helmikuun alkupäivät olivat mark-

kinoille yhä vaikeita, mutta tämän jälkeen

tunnelma kääntyi. Ilmeisesti tammikuun

”terve” korjausliike nähtiin jo riittävän

suurena ja toisaalta tuloskauden anti oli

positiivista, sillä suurin osa yhtiöistä oli

ylittänyt ennusteet. Pörssit ovat paik-

kailleet tammikuun tappioita ja monet

markkinat ovat nousseet jo uusiin huip-

puihinsa. Aasiassa koko maanosaa kuvaa-

va indeksi nousi viikolla 7 ensimmäistä

kertaa kuluvan vuoden aikana. USA:sta

saatiin samalla viikolla poliittisen työ-

rauhan kannalta positiivinen uutinen, kun

17

velkakatosta saatiin aikaan uusi sopimus.

Seuraavan kerran asia nostetaan pöydälle

vasta reilun vuoden päästä, mikä poistaa

toistaiseksi epävarmuutta.

Kevättä kohti mennään ja huomio

pysyy edelleen Fedin elvytyksessä. Työlli-

syyden elpyminen alkaa hidastua, mutta

pääosin positiiviset uutiset taloudesta

saavat Fedin todennäköisesti kiristämään

politiikkaa pitkin vuotta. Lopulta edessä

ovat myös koronnostot, jotka tapahtuvat

lähes varmasti ennen kuin Euroopan kes-

kuspankki uskaltaa edes miettiä politiikan

kiristämistä. Voi jopa olla, että EKP jou-

tuu vielä turvautumaan kevennystoimiin

turvatakseen orastavien kasvunäkymien

jatkumisen myös alueen velkakriisimais-

sa. Tällä olisi taipumus heikentää euron

kurssia verrattuna dollariin ja edistää eu-

roalueen vientiä. Toistaiseksi dollari ei ole

vahvistunut suhteessa euroon.

Kehittyvien markkinoiden pai-

kallisia ongelmia (mm. Turkissa, Etelä-

Afrikassa ja Argentiinassa) on pidetty

arveluttavina, mutta ne eivät yksin riitä

laukaisemaan globaalia kriisiä. Tähän tar-

vittaisiin mittavia ongelmia esim. Kiinas-

sa, mutta maan kasvun hidastumisesta ja

rahoitussektorin ongelmista huolimatta

taloudellinen kehitys näyttää melko va-

kaalta. Suomen talouden ongelmat eivät

näytä vielä olevan ohi. Vientisektori tar-

vitsisi lisää puhtia. Erityisesti teollisuus on

vaikeuksissa, mikä heijastuu myös työlli-

syyteen. Työttömyys pysyttelee korkealla,

mutta globaalin tervehtymisen pitäisi an-

taa vähitellen tukea myös Suomelle kulu-

van vuoden aikana.

Osakemarkkinat palasivat nousuun tammikuun laskuliikkeen jälkeen

USA: S&P 500, Eurooppa: Euro Stoxx 50 ja Hongkong: Hang Seng

18

Kirjoittaja:Pyry LehtonenKuvat: The Hindu Business Line,Foreign Affairs (Vol. 73, No. 2).....................................................Yhdysvaltojen entinen presidentti Bill

Clinton on sanonut: ”Each nation is like a

big corporation competing in the global

marketplace”. Lause kuvastaa valtavirtais-

ta käsitystä kilpailukyvyn merkityksestä

valtioiden kontekstissa. Usein ajatellaan,

että valtioiden täytyy taloudellisen me-

nestyksen takaamiseksi parantaa kilpailu-

kykyään muihin maihin nähden. Kirjoitin

aiheesta artikkeliin viime Kapitaaliin, jos-

sa lupailin myöhemmin pureutua aihee-

seen erilaisesta näkökulmasta.

Kilpailukyvyn merkityksestä ei val-

litse taloustieteessä konsensusta, vaikka

oppikirjoja lukemalla ja suomalaista me-

diaa seuraamalla sellainen käsitys helpos-

ti syntyykin. Monet varteenotettavat eko-

nomistit ovat kritisoineet kilpailukyvyn

tärkeyttä, kuten vasemmistolainen Paul

Krugman jaoikeistolainen Samuel Brittan.

Yritysten kilpailukyvyn määrittely

Toisenlainen näkökulmakilpailukykyyyn

19

on helppoa. Yrityksen pärjätessä kilpai-

lullisilla markkinoilla tehden voittoa, voi-

daan yrityksen sanoa olevan kilpailuky-

kyinen. Kansantalouksien kilpailukyvyn

määrittely tuottaakin jo määrittelyvai-

keuksia. Viennin osuus bkt:sta vaihtelee

5-50% välillä lähes kaikissa maissa, suu-

rimmilla talouksilla viennin ollessa usein

lähellä kymmentä prosenttia. Lisäksi mo-

nien vientituotteiden komponentteja on

alun perin tuotu ulkomailta, mikä keino-

tekoisesti suurentaa lukuja. Suurella osal-

la valtioista viennin merkitys ei siis ole

niin suuri kuin keskusteluissa implisiittise-

nä oletuksena usein on.

Krugman on esittänyt, että puhe

kilpailukyvystä auttaa ihmisiä yksinker-

taistamaan monia asioita. Yksi keskeisistä

tekijöistä kilpailukyvyssä on työn tuotta-

vuus. Tuottavuuden paraneminen on seu-

rausta monista kompleksisista tekijöistä.

Tuottavuuskeskustelun siirtyessä kilpai-

lukyvyn kehikkoon pystytään kotimaan

ongelmia käsittelemään kansainvälises-

tä kilpailusta johtuvista lähtökohdista.

Monimutkaisiin ongelmiin voidaan näin

esittää olevan todellisuutta yksioikoisem-

pia ja yksinkertaisempia ratkaisuja, kuten

vientiyritysten tukeminen tai valuutan de-

valvointi.

Kansainvälisten markkinoiden raa-

kaan kilpailuun vetoaminen on poliitikoil-

le houkutteleva tilaisuus yksinkertaistaa

ja ulkoistaa ongelman pohjimmaisia syitä.

Varoittelu kilpailukyvyn heikkenemisestä

on keino legitimoida vaikeita poliittisia

päätöksiä. Kotimaan taloudellisten ongel-

mien verhoaminen kilpailukykypuheen

taakse muuttaa endogeenisia tekijöitä ek-

sogeenisiksi. Tämä auttaa oikeuttamaan

vaikeita poliittisia päätöksiä kansan paris-

sa. Vaikeat päätökset on helpompi hyväk-

syttää, mikäli niitä kuvataan ulkopuolelta

tulevina talouden ”realiteetteina”, joihin

on vain sopeuduttava.

Valtavirtainen kilpailukykydiskurs-

si on saanut paljon kritiikkiä osakseen,

josta tässä artikkelissa oli vain pintaraa-

paisu. Tämä kuvastaa hyvin taloustieteen

asemaa yhteiskuntatieteenä, jossa ab-

soluuttisen totuuden omaavia asioita on

erittäin vähän.

20

Kirjoittajaa ärsyttää taloustieteen opetuksessa matemaattisuuden ylikorostuminen.

Opetuksessa esitetään malleja, joiden avulla yritetään kuvata ja ennustaa taloutta.

Mallien takana olevia ideologisia ja poliittisia arvopohjia ei kuitenkaan tuoda esille,

mistä vääjäämättä seuraa yksipuolinen ymmärrys talouden toiminnasta. Tämän vuok-

si kirjoittaja aikoo jatkossa tuoda esille vaihtoehtoisia näkökulmia talouden ilmiöiden

ymmärtämiseen.

21

Playstation 4 ja Xbox One NES:n jalanjäljissä

Kirjoittaja: Pentti Jämsä

..................................................

Konsolit ovat tulleet pitkän mat-

kan Atari 2600:n konsolisuku-

polven laitteista. Ensimmäisen,

vuonna 1977 alkaneen konsoli-

buumin jälkeen vuonna 1983 Nin-

tendo Entertainment System

Mario Bros levisivät jokaiseen kotiin. Nimestään huolimatta kyseessä oli tavallinen pe-

likonsoli ja vasta nykyisen sukupolven pelikonsolit toimivat koko kodin viihdekeskuksi-

na. Silti kokemuksesta voin sanoa, että pelit, joita pelasin Playstation 1 –konsolilla ovat

pitäneet hyvin pintansa ja ovat edelleen yhtä koukuttavia kuin vuonna 2001. Tämä

juttu on katsaus nykyiseen konsolisukupolveen, joka on järjestyksessään seitsemäs.

Teksti tulee pitämään sisällään hyvin vähän taloustieteellistä jargonia eli jos etsit sel-

laista, suosittelen kääntämään sivua.

Sitten asiaan, eli kaksinkamppailuun Sonyn Playstation 4:n (PS4) ja Micro-

softin Xbox Onen välillä. Kaksinkamppailuun siksi, koska valitettavasti menestyksek-

käästä historiastaan huolimatta Nintendon uusin konsoli Wii U on pudonnut ainakin

tällä hetkellä kyydistä. PS4-konsolista oli enemmän puhetta sosiaalisessa mediassa

ennen julkaisua, mutta Xbox Onen pelivalikoima taas sai siellä positiivisemman vas-

taanoton. Microsoftin ja Sonyn julkaisemien tilastojen valossa nähdään, että PS4 on

22

myyty 3,6 miljoonaa kappaletta siinä ajassa, kun Xbox Onea on myyty 3 miljoonaa. PS4

on myyty 1,225 kertaa enemmän kuin Xbox Onea. Sattumaa tai ei, Xbox One on 1,25

kertaa kalliimpi konsoli. PS4 tuli markkinoille myös noin viikkoa aikaisemmin kuin One.

Microsoftilla on Forbes-lehden huhujen mukaan Xbox Onen kans-

sa samanlainen strategia kuin Applella MacBookin myynnissä, eli pois-

taa levyasema ja pakottaa pelaajat näin ostamaan pelit suoraan Micro-

softin nettikaupasta. Näin saadaan poistettua ns. middle-man, mikä

auttaa Microsoftia olemaan kil-

pailukykyisempi ja alentamaan

konsolin hintaa. Xbox One:ssa on

Kinect-liikkeentunnistin mukana,

mitä on pidetty kompastuskive-

nä Microsoftin markkinointistra-

Sonyn Playstation 4 on tällä hetkellä voitolla konsolitaistossa. Peliyhteisön

mielestä tähän on kolme syytä. Julkaisupaikkojen määrissä on selkeä ero, sillä Xbox

Onea myydään vain 13 markkina-alueella, kun PS4 myydään 48 alueella. Hinnois-

sakin on eroa, sillä PS4 on noin 100 dollaria halvempi kuin Xbox One. Lisäksi Xboxin

ongelmaksi mainitaan Kinect-järjestelmä, joka on yhdysvaltalaisten keskuudessa

herättänyt vakoilu-uutisten myötä epäluottamusta.

tegiassa. Microsoft on lähteiden mukaan myöntänyt, että Kinectiä ei voi poistaa Xbox

Onen kyljestä, sillä siihen on käytetty liikaa aikaa ja rahaa. Kinectistä onkin tehty

Xbox-systeemin ydin.

23

Jotta Kinectissä toimisi ääniohjaus ja kasvontunnistus, sen tulisi olla jatkuvas-

ti päällä. PS4 on tehokkaampi pelikäyttöön, kun taas Xbox One keskittyy toimi-

maan kokonaisvaltaisena mediajärjestelmänä. Sonyn ja Microsoftin huomat-

tavana kilpailustrategiana ovat yksinoikeuspelit, jotka julkaistaan vain toiselle

konsolille. Aika näyttää kumman tie vie voittoon, vielä on vaikea sanoa mitään lopullista.

Lähteet:

http://www.forbes.com/sites/sap/2014/01/23/why-ps4-is-selling-faster-than-xbox-one/

http://guardianlv.com/2014/02/xbox-one-losing-console-war/

UUTISSOVELLUS

Selaa mukavamminSAMA SISÄLTÖ – HELPOMPI MUOTO

Jos se on kiinnostavaa, se on Ilta-Sanomissa.

24

Text & picture:Bruno Van Hellemont (Belgium)..................................................I arrived in Helsinki at the end of

August. It was very sunny and warm

around that time. I remember wal-

king with my parents through Kamppi

and around Rautatientori. I had a

really nice first impression of Helsinki.

I also remember the long metro ride

to Kontula. I was quite dissapointed

in the beginning of living that far away

from the city center but it just took a

couple of weeks for me to get used to

it. At the end of my Erasmus program,

I even started to like the place.

The first weeks in Helsinki

were amazing. I liked the fact that

the student unions welcomed us and

allowed us to join their clubs. There

were lots of activities during these

first weeks, which allowed me to get

to know many people. As the courses

had just started, I was able to discover

the city. I did many walks through

the city and I went to Suomenlinna,

Seurasaari and Nuuksio National Park.

Me and a couple of friends also went

to an ice hockey game. I had always

wanted to see a game. In Belgium, ice

hockey is not very popular.

Before coming to Helsinki, I

was afraid of not being able to play

football during my stay. I thought

Finns were not really into football. It

turned out to be I was completely

wrong. I played a couple of games for

the university team KTTO. I had a lot

of fun playing for the team. We had a

good squad and the atmosphere was

good. Unfortunately, we lost in the

quarter finals.

I also travelled a lot. I visited

many places such as Oslo, Stockholm,

Tallinn, Saint Petersburg and Lapland.

Those were really nice trips. Lapland

My Helsinki Experience

25

was my favourite. I guess that is

because I did things that I had never

done in my life, and that I will probab-

ly never do again. Having seen the

northern lights is definetely one of the

highlights of my erasmus.

I also enjoyed studying in Hel-

sinki. The lectures were of good qua-

lity and the professors were always

willing to help me if I had a problem.

I think you Finns can be proud of your

educational system.

Long story short, I had a great

time in Finland. It was a fantastic

experience and I will recommend

Helsinki as an Erasmus destination to

my fellow citizens. I really hope to go

back one day so that I can meet again

the few Finns I have met.

26

Sotshin talviolympialaiset on saatu pidet-

tyä, jääkiekon MM-kisat ovat tänä vuonna

Valko-Venäjällä ja jalkapallon MM-kisat

Brasiliassa. Kaikki kisat oli myönnetty isän-

tämaille vuosia aikaisemmin ilman sen

kummempaa keskustelua kannattaako

näille maille myöntää kisoja. Venäjän tal-

violympialaiset maksoivat korruption takia

noin 20 kertaa enemmän kuin edelliset,

Vancouverissa pidetyt talviolympialaiset.

Valko-Venäjällä korruptio määritelmän

mukaisessa muodossa ei ole mahdollista,

koska koko talous on valtion hallinnassa,

eivätkä virkamiehet voi lahjoa toisiaan.

Brasilian MM-turnauksen kustannukset

ovat myös paisuneet, mutta tämä maa il-

meisesti aidosti pyrkii olemaan demokraat-

tinen maa, jossa hallinto on läpinäkyvää ja

mielenosoittaminen sallittu. Tästä syystä

jalkapallon MM-turnauksen kohteiden

rakentamiseen liittyvät korruptioepäillyt

ovat tulleet ilmi lehdistössä ja kisoja vas-

taan on syntynyt kokonainen kansanliike.

Kaikki nämä ongelmat olivat tie-

dossa jo ennen päätöksiä kisojen myön-

tämisestä. Tulevaisuudessa yhä suurempi

osa merkittävistä kansainvälisistä urheilu-

tapahtumista tullaan järjestämään mais-

sa, joissa demokratian ja hallinnon tila on

kaukana YK:n julistuksista. Syynä tähän on

muutama järjestelmän valantavirhe. En-

sinnäkin komiteat, kuten Kansainvälinen

Olympiakomitea, perustuvat samanlai-

seen kansallisvaltioiden tasa-arvoisuuden

utopiaan kuin YK: jokaisella maalla on

subjektiivinen ja itseisarvoinen oikeus olla

päättämässä olympialaisten instituution

asioista, vaikkei tämä maa ole aikaisemmin

Provokaattori

27

tuonut yhtään mitään instituution histori-

aan ja kehitykseen.

On vain ajan kysymys, kun Etelä-

Sudan pääsee KOK:n jäseneksi ja lähettää

urheiluvirkamiehensä äänestämään olym-

pialaisten seuraavasta pitopaikasta. He

eivät tule äänestyksessä huomioimaan

sellaisia asioita kuin ”ihmisoikeudet” ja

”tehokas hallinto”, koska he eivät itsekään

tunne näitä abstrakteja käsitteitä. Sa-

manaikaisesti nämä virkamiehet tulevat

poliittisesta kulttuurista, jossa poliittisen

uran päätavoite on päästä asemaan, josta

hyötyy myös taloudellisesti. Jos lahjuksen

ottaminen oman maan kansalaisilta onnis-

tuu helposti, se onnistuu vielä helpommin

muiden maiden edustajilta. Valtaosa kan-

sainvälisten urheiluorganisaatioiden jäse-

nistä tulevat juuri tällaisista maista.

Samaan aikaan demokraattisil-

la valtioilla on yhä vähemmän kannusti-

mia hakea kansainvälisten urheilukisojen

järjestäjiksi. Esimerkiksi olympialaisten

kustannukset ovat vähintään kaksinker-

taistuneet alkuperäisestä budjetista joka

kisoissa, eivätkä kisat maksa itseään juuri

koskaan takaisin. Länsimailla on valtiotalo-

uksien kriisin seurauksena yhä vähemmän

rahaa taloudellisesti epävarmoihin hank-

keisiin. Lähes kaikissa viimeisen kahden-

kymmenen vuoden aikana järjestetyissä

kansanäänestyksissä olympialaisten tai jal-

kapallon MM-kisojen järjestämishakemuk-

sesta kansalaiset ovat äänestäneet hanket-

ta vastaan.

Autoritäärisille maille kisojen jär-

jestämisen hinta on paremmin käytetty,

koska sillä he ostavat kansainvälistä julki-

suutta ja sitä kautta valtansa legitimiteet-

tiä ja kansainvälistä arvostusta. Tämä on

urheilun poliittisuuden paradoksi: koska

urheilu kuvitellaan utopistisesti epäpoliit-

tiseksi, kaikki maat saavat oikeuden järjes-

tää kisoja. Autoritäärisillä mailla on eniten

kannustimia hakea kisoja, koska ne voivat

käyttää niitä poliittisiin tarkoituksiinsa.

Ainoa nopea ratkaisu kansainvälis-

ten urheilukisojen ongelmien ratkaisemi-

seen on kumota toinen urheilun tabu - sen

kaupallisuus. Jos kisojen järjestämisoike-

utta hakisivat korporaatioiden yhteispro-

jektit, ja kisoissa maajoukkueet korvaisivat

McDonaldsin, Nestlen ja Applen joukkueet,

kisoista häviäisivät kaikki kansallissymbolit,

ja sen myötä mahdollisuus käyttää urhei-

lua politiikan välineenä. Bonuksena tulisi

osakkeenomistajien parempi kyky valvoa

projektien kustannuksia.

28

Tausta

Opiskelen toista vuotta Stanfordin yliopis-ton taloustieteen PhD–ohjelmassa, josta valmistun tohtoriksi noin kahden–kolmen vuoden päästä. Erikoistun behavioraali-seen taloustieteeseen, joka on luultavasti ainoa taloustieteen ala, jonka tutkimus on painottunut voimakkaasti Amerikan länsi-rannikolle. Minua kysyttiin kirjoittamaan koke-muksestani näiden kahden vuoden aikana, ja pyrinkin tässä vastaamaan usein esitettyi-hin kysymyksiin täällä opiskelusta. Mielipi-teet ovat omiani, mutta tällä ei ole väliä, kos-ka olen lähes poikkeuksetta aina oikeassa.

Hakeminen

Kaikkiin amerikkalaisiin (ja useimpiin eu-rooppalaisiin) PhD-ohjelmiin haetaan net-tipohjaisen haun kautta (jokaiseen yliopis-toon on oma erillinen hakunsa). Deadline haulle on yleensä opintojen aloittamista edeltävän vuoden joulukuu, jota ennen pitää suorittaa hakemiseen vaadittavat ko-keet. Kokeita pitää suorittaa kaksi: hel-pohko kielikoe TOEFL ja kahdesta osios-ta koostuva GRE-koe. Näitä osioita ovat verbaali- ja matematiikkaosuus, mutta taloustieteeseen hakeville ainoastaan jäl-kimmäisellä on käytännössä mitään mer-kitystä. Parhaisiin ohjelmiin haluaville matemaattisesta osioista on hyvä saada täydet tai lähes täydet pisteet. Tämä ei ole mitenkään mahdoton suoritus, sillä kokeen tehtävät eivät ole lukiomatema-tiikkaa vaikeampia, tosin kyseiset tehtävät pitää suorittaa tiukassa aikarajassa, minkä takia suosittelisin noin 3kk opiskeluaikaa ennen koetta. GRE:n saa nykyään uusia

noin kahden kuukauden välein, mutta hin-taa tällä lystillä on lähes 300 dollaria per kerta. Kokeen voi suorittaa Suomessa. Tärkeimpinä valintakriteereinä ovat GRE:n matematiikkaosuuden lisäksi pro-fessorien suosituskirjeet, joita vaaditaan paikasta riippuen kaksi tai kolme. Käytän-nössä parhaisiin kouluihin vaaditaan erin-omaiset suositukset professoreilta, joilla on kansainvälistä mainetta, mikä luonnolli-sesti vähentää potentiaalisten suosittelijoi-den määrää.

Stanford

Amerikkalaiset huippuyliopistot ovat pää-osin keskittyneet itärannikolle, mutta laadukkaita akateemisia keskittymiä on myös Kaliforniassa. Stanford on Piilaak-son pohjoiskulmassa, noin 50 kilometrin päässä San Franciscosta sijaitseva yksityi-nen tutkimusyliopisto. Opiskelijoita on noin 15 000, joista suurin osa on jatko-opiskelijoita. Erityisesti insinööritietei-den maisteriopiskelijoita tuntuu olevan runsaasti. Kampus tunnetaan miedosta ilmastostaan, espanjalaistyylisestä ark-kitehtuuristaan ja laajuudestaan. Täällä liikutaan pääosin polkupyörillä. Sää on yleensä mukava. Kesäkuusta syyskuuhun paistaa kirjaimellisesti joka päivä aurinko. Lämpötila on yleensä 15-20 astetta talvisin ja keväisin, ja noin 25 kesällä (joka jatkuu lokakuun loppuun). Aurinkoista on useim-pina päivinä, mutta polttavassa Kalifornian auringossa ei juurikaan tutkimusta tehdä, ja kuulemma siitä saa myös ihosyövän. Täällä on mahdollista käydä alan huippujen ja nobelistien luennoilla, mikä ei tosin itsessään ole välttämättä mitenkään erikoinen kokemus. Tämäntasoiset profes-sorit ovat huomattavasti hyödyllisempiä

Opiskelusta YhdysvalloissaTeksti ja kuvat:Hannu Kivimäki................................................................

29

seminaarihuoneessa. Nuori tutkija tarvit-see työlleen kriitikoita ja tässä huippuluo-kan professorit ovat erityisen hyödyllisiä. Erityisen hyödyllistä on myös kurs-si- ja seminaaritarjonnan laajuus. Profes-soreita täällä tuntuu olevan yli 30, joten osaamista löytyy lähes alalta kuin alalta. Tästä huolimatta eri yliopistoilla on omat vahvuutensa. Täten esimerkiksi Stanfor-din taloustieteen laitos tunnetaan mikro-teoriasta ja IO:sta, mutta toisaalta täällä ei juurikaan tehdä aikasarjaekonometriaa (onneksi), josta puolestaan esimerkiksi Yale tunnetaan.

Itse ohjelma

Taloustieteen PhD-ohjelmat ovat hyvin samanlaisia eri kouluissa, varsinkin ensim-mäisen vuoden osalta. Ensimmäisen vuo-den aikana opiskellaan mikron, makron ja ekonometrian runkokurssit, mikä tarkoit-taa jokaisen kurssin osalta kahta parin tun-nin luentoa viikossa (maanantaista

mänkin. Mikron, makron ja ekonometrian kurssit jaetaan kolmeen kolmen kuukauden kvartaaliin, joiden lopussa on myös kokeet, jotka tosin toimivat ainoastaan indikaatto-rina omasta osaamisesta tai sen puuttees-ta (vuoden lopun kokeet ovat ainoat, joilla on merkitystä). Kurssien luennointityyli on hyvin samanlainen kuin Suomessa, mutta pidemmästä kestosta johtuen aihealuei-ta on enemmän ja asiat käydään läpi pe-rinpohjaisemmin. Karkeasti sanottuna mikron kurssi on melko samaa asiaa kuin Suomessa, ekonometria on osittain samaa, ja makro on lähes täysin eri asiaa. Tämä on jokseenkin universaali ilmiö, sillä mikro on aihealueista kaikkein eniten standardoi-tunutta eri koulujen välillä. Stanfordissa ekonometrian professorit ovat mieleltään erityisen sekaisin, joten kyseinen aine on noin tuplasti työläämpi kuin mikro ja mak-ro yhteensä. Itse opiskelin makron loppu-kokeeseen viikon, mikroon kaksi viikkoa ja ekonometriaan kaksi kuukautta.

torstaihin), ja yhtä laskuharjoitusta. Lasku-harjoitusten vastauksia ei Suomen tapaan lueta yhdessä ääneen koko luokan kanssa, vaan jokainen voi käydä mallivastaukset läpi omaan tahtiinsa. Sen sijaan perjan-taisin jokaisesta kurssista on vanhemman opiskelijan vetämä kertausluento (’secti-on’). Tämä tarkoittaa yhteensä 18 tuntia luentoja viikossa, minkä lisäksi itsenäiseen opiskeluun kuluu huomattava määrä aikaa. Ensimmäisen vuoden lopussa on useimmissa kouluissa loppukokeet, jotka tunnetaan vaihtelevasti nimillä ’prelims’ tai ’comps’. Tämä tarkoittaa, että mikrosta, makrosta ja ekonometriasta on jokaisesta omat kuuden tunnin kokeensa. Koealue kattaa kaikki vuoden aikana opitut asiat. Kokeet saa uusia kerran, mutta jos näitä uusintoja ei läpäise, voi etsiä muuta teke-mistä elämälleen. Tästä syystä ensimmäi-nen vuosi on paitsi erittäin työntäyteinen, myös äärimmäisen painostava kokemus. Työmäärä on useimmilla opiskelijoilla hel-posti yli 70 tuntia viikossa, osalla enem-

30

Toisen vuoden aikana suoritetaan pakolliset kahdeksan valinnaista kurs-sia omilta erikoistumisaloilta. Jokainen valitsee kaksi alaa, joista toinen on var-sinainen oma erikoistumisala. Kursseja saa tosin suorittaa vapaasti enemmänkin, mutta toisen vuoden pääasiallinen tarkoi-tus on toimia siirtymänä tutkimukseen. Kursseilla vaaditaan yleensä yksi tutki-mussuunnitelma per kurssi, kokeet ovat harvinaisempia. Itse olen toisen vuoden aikana lähinnä istunut seminaareissa, lukenut runsaan määrän papereita ja valmistellut omaa tutkimusta. Kurssit ovat hyödyllisiä, mutta mielestäni seminaarit ja tutkimus-paperien lukeminen ovat tätä huomatta-vasti tärkeämpiä. Erityisesti oman alan seminaari, jossa alan kärkinimet kertovat omasta tutkimuksestaan, on äärimmäisen tärkeä. Jos haluaa pyrkiä olemaan perillä oman alan tutkimuksen nykytilanteesta, kunnon viikoittaista seminaaria parempaa instituutiota ei ole. Journaleja lukemalla on vähintään kaksi vuotta jäljessä tutki-muksen nykymenosta. Kolmannesta vuodesta eteenpäin elämä on tutkimusta ja seminaareja. Vii-des tai kuudes vuosi on valmistumisvuosi, joka on ennen kaikkea työmarkkinavuosi. Tässä vaiheessa opiskelijat joko ryhtyvät professoreiksi tai siirtyvät rahan perässä yksityiselle sektorille.

Elämä opintojen ohella

On selvää, että osa porukasta on valikoi-tunut tänne älyn ja kyvykkyyden perus-teella, mutta yhtä selvää on, että suuri osa on selvittänyt tiensä tänne epäinhi-millisen työtahdin perusteella. Lienee sa-nomattakin selvää, että jälkimmäisestä osajoukosta ei löydy seuraa opintoaikojen ulkopuolella (mikäli nämä ihmiset tunte-vat käsitettä ’opintoaikojen ulkopuolella’). Lisäksi suuri osa porukasta on yksinker-taisesti tylsää seuraa (jos ei ole tehnyt elämässään muuta kuin opiskellut talous-tiedettä, voi olla vaikeaa kehittää mielen-kiintoista kerrottavaa baarissa). Onneksi taloustieteen laitoksen ulkopuolella on enemmän, ja normaalimpia ihmisiä. Stanford sijaitsee Palo Alton ’kau-pungin’ kyljessä. Palo Alto on yksi Pii-laakson suurimpia keskittymiä, mutta opiskelijalle itse kaupungissa ei ole juu-rikaan mitään mielenkiintoista. Tunnin ajomatkan päässä sijaitseva San Francisco on luonnollisesti oma lukunsa. Amerikka-laisessa suurkaupungissa on varsin paljon tekemistä. Erityisesti musiikki-, olut- ja ra-vintolatarjonta voittaa Suomen vastaavat helposti.

Kannattaako Amerikkaan hakea?

Tämäntasoisessa yliopistossa opiskellessa oppii valtavan määrän asiaa, ja oma osaa-mistaso kasvaa kohisten joka viikko. Tämä

on todella hieno kokea, mutta työmäärän ollessa eurooppalai-sesta näkövinkkelistä katsottuna täysin yletön, pitää tutkimuk-sesta pitää todella paljon mi-käli täällä haluaa viihtyä. Työ-markkinaprospektit ovat toki loistavat, mutta itsessään nämä eivät ole mielestäni viiden vuo-den ohjelman arvoista, ellei itse matkasta nauti.

31

Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa

kannabiksen myynti päihtymistarkoituk-

seen vapautetaan ja afroamerikkalainen

presidentti Barack Obama pitää ratkaisua

tervetulleena. Uruguayssa valtion kanna-

bismonopoli aloittaa toimintansa ja muut

Etelä-Amerikan valtiot suunnittelevat

seuraavansa esimerkkiä. Suomessa kerä-

tään allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen

kannabiksen käytön rangaistavuuden

poistamiseksi ja korkein hallinto-oikeus

tukee kannabisyhdistyksen rekisteröintiä.

Ei, kyseessä ei ole 60-luvun San

Franciscossa kirjoitettu tieteisfiktio

maailmasta vuonna 2000, vaan vuoden

alkaessa otsikoissa olleita uutisia kanna-

bislainsäädännön ja kannabiksen ympä-

rillä käytävän keskustelun muuttumisesta

ympäri maailmaa.

Kannabiksen laillistamista Yhdys-

valloissa on seurannut uutisointi kan-

nabisyritysten listautumisesta pörssiin

suurten kurssinousujen saattelemana ja

toimialan suotuisista kasvunäkymistä.

Kaupallissävytteisten arvioiden vasta-

painona on esiintynyt myös uutisointia

laillistumisen kansanterveydellisistä

ja kansantaloudellisista vaikutuksista.

Laillistamisen kokonais- ja julkistalou-

dellisista vaikutuksista on olemassa

kirjallisuutta, mutta aiempien havainto-

jen puuttuessa arviot sisältävät suurta

epävarmuutta.

Keskustelu taloustieteellisistä menetel-

mistä ja malleista on kuitenkin vilkasta ja

alaa koskeva kirjallisuus laajenemassa.

Kannabiksen laillistaminen on osa

päihdepoliittista päätöksentekoa, jolla

viitataan julkisyhteisön tavoitteeseen

hallita yksilöiden päihteiden käyttöä. Tyy-

pillisesti päihdepoliittisen päätöksenteon

kannalta merkityksellisiä ovat päihtei-

den käytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle

aiheutuvat kokonaishaitat. Kokonaishait-

tojen vähentymistä on usein erityisesti

läntisessä Euroopassa pidetty yhtenä

päihdepolitiikan päätavoitteena ja onnis-

tuneen päihdepolitiikan merkkinä. Jos ar-

vioimme Yhdysvaltain uudistusta tämän

kriteerin valossa, voidaanko kannabiksen

Kannattaako kannabis?

Teksti ja kuvat:Joel Piekkola.....................................................

käytön kokonaishaitat voidaan jakaa

käytöstä yksilölle tai yhteiskunnal-

le aiheutuviin fyysisiin, psyykkisiin ja

sosiaalisiin haittoihin. Tällaisen luokitte-

lun avulla on mahdollista arvioida kan-

nabiksen laillistamisen vaikutustakäytön

kokonaishaittoihin.

Eniten epävarmuutta sisältävä

kysymys on, kuinka laillistaminen tulee

vaikuttamaan kannabiksen käytön mää-

rään. MacCoun (1993, 2010) tunnistaa

seitsemän mahdollista lainsäädännön

kautta käyttöön vaikuttavaa osateki-

jää; hinta, saatavuus, pelko sanktioista,

symbolinen kynnys, ’kielletty hedelmä’,

leimaantuminen ja sosiaaliset normit.

Tähän ja vastaaviin erittelyihin nojaten

on esitetty useita tuoreita arvioita laillis-

tamisen vaikutuksesta käyttöön, mutta

muutoksen suuruuteen näissä arvioissa

sisältyy paljon epävarmuutta. Tämä on

seurausta erityisesti siitä, että laittomilta

markkinoilta kerätty aineisto on usein

puutteellista ja hintajouston arviointi

vaikeaa. Aiempi tilastoitu aineisto kanna-

bismarkkinoista koskee lähes poikkeuk-

setta käytön rangaistavuuteen liittyviä

muutoksia lainsäädännössä. Euroopan

huumausaineiden ja niiden väärinkäytön

seurantakeskus raportoi (EMCDDA 2011),

että Euroopassa aiemmin tehdyt käytön

rangaistavuuteen liittyvät lainmuutokset

eivät näytä vaikuttaneen kannabiksen

käytön määrään (kuva 1). Tämä muual-

laillistamista pitää esimerkki-

nä onnistuneesta päihdepoli-

tiikasta?

Päihdepolitiikkaa

julkisesti arvioitaessa ja alan

kirjallisuudessa tarkastelua

yksinkertaistetaan usein si-

vuuttamalla käyttäjän kokema

hyöty tai nautinto. Tässä

hengessä Nutt et. al. (2010)

esittävät, että kannabiksen

käytön kokonaishaitat

KUVA 1 – KANNABIKSEN RANGAISTAVUUS JA KÄYTTÖ ERÄISSÄ EUROOPAN MAISSA

32

ta vahvistusta saanut havainto saat-

taa merkitä sitä, että erityisesti tar-

jontapuolen tekijät kuten hinta ja

saatavuus selittävät laillistamisen mah-

dollisia vaikutuksia kannabiksen käyt-

töön.

Kolikon kääntöpuolella ovat lail-

listamisen hyödyt. Caulkins et. al. (2012)

tunnistavat seitsemän tällaista väitettyä

hyötyä. Näitä ovat verokertymä, pidätys-

ten vähentyminen, rikollisten markkinoi-

den pienentyminen, rikosoikeudellisen

järjestelmän resurssien uudelleenkoh-

dentuminen, laadunvalvonnan parantu-

minen, vaihtoehtoisten laillisten päih-

tymistapojen syntyminen ja ikärajojen

valvonta. Aiemman aineiston puuttuessa

näiden tekijöiden suuruusluokan arvioi-

minen on kuitenkin parhaimmillaan haas-

tavaa ja pahimmillaan mahdotonta.

Colorado, Uruguay ja muut lain-

säädäntöä uudistaneet lainkäyttöalueet

ovat siis kannabiksen laillistamisen testi-

kenttiä. Lain muutos tuo mukanaan aivan

uudenlaisia mahdollisuuksia tutkia kan-

nabismarkkinoita ja kannabiksen vaiku-

tuksia käyttäjiin. Myös päihdepolitiikan

avautuminen ja julkisuus itsessään voi

vaikuttaa keskusteluun ja mielikuviin kan-

nabiksesta ja sen käytöstä.

1 ks. esim. Caulkins et. al. (2012), Pudney et. al. (2013)

Lähteet:Caulcins JP, Kilmer B, MacCoun RJ, Pacula RL & Reuter P (2012): Design considerationsfor legalizing cannabis: lessons inspired by analy-sis of California’s Proposition 19.Addiction, 2012 May; 107(5):865–71European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2011): Looking for arelationship between penalties and cannabis use. 2011 Annual report on the state ofthe drugs problem in Europe, 2011 Nov; box, page 45MacCoun RJ (2010): Estimating the Non-Price Effects of Legalization on CannabisConsumption. RAND Corporation; Working Papers WR-767Nutt DJ, King, LA, Phillips, LD (2010): Drug harms in the UK: a multicriteria decisionanalysis.The Lancet, 2010 Nov 6; 376(9752):1558–1565Pudney S, Bryan M, DelBono E (2013): Licensing and regulation of the cannabis marketin England and Wales: towards a cost-benefit analysis. University of Essex: Institute forSocial and Economic Research & The Beckley Foundation, 2013 Sep

33

On vain yksi Klubi.