Kapitaali 2/11

k a p i t a a l i

2/11

PääkirjoitusKun peiliin katsominen sattuu

2

Suomi elää epävarmoja aikoja. Aloilla, joiden va-raan yhteiskuntamme hyvinvointi on rakentunut, suljetaan tehtaita. Valtion velka kasvaa, suuret ikä-luokat eläköityvät ja poliitikot riitelevät. Kukaan ei tunnu tietävän, mistä palasista menestyksen jat-ke rakennetaan. Vaikeuksien koetellessa maamme hakee lohtua kansallismielisyydestä. Kansalaiset muistelevat kaiholla hyviä aikoja, jolloin Nokian kurssilla brassailtiin ja euron vakauteen uskottiin.Isänmaamme epävarmuuteen akateemisen opis-kelijan on helppo samaistua. Maisterin koulutus ei nyky-maailmassa ole enää raketti työmaailman korkeimmille orsille. Vaikka kansantaloustietei-lijän työllistymisennusteet ovat moniin aloihin nähden hyvät, ei mikään polku ole enää mutkaton. Joskus tuntuu, että pitäisi olla täydellinen paketti – muuten et menesty. Opiskeluiden ohessa tulee hankkia työkokemusta ja luoda kontakteja, yli-opistolta kerrotaan. Samalla olisi hyvä valmistua nopeasti! Kuten Suomi, muistelen välillä kaiholla mennei-tä aikoja, sillä lapsena elämä tuntui turvallisen tasaiselta. Seuraavaa päivää, viikkoa tai vuotta ei tarvinnut miettiä, sillä tulevaisuutta ei osannut kyseenalaistaa. Haikea muisteleminen ei tarkoita sitä, että haluaisin olla jälleen 8-vuotias. Se on kui-tenkin osoitus siitä, että vapaus tuo vastuuta, eikä se aina tunnu kivalta. Jos opiskelut eivät mene put-keen, tekee mieli haukkua systeemiä. Luennois-ta ei ole mitään hyötyä ja Helsingin yliopisto on p******tä. Nämä sanat myönnän lausuneeni usein. En kuitenkaan ole ainoa, joka selittää toisinaan pieleen menneet yrityksensä ulkoisilla tekijöillä. Osoituksena tästä kriittisyys maahanmuuttajia kohtaan on Suomessa lisääntynyt talouskriisin ai-kana. Kun menee huonosti, voi peiliin katsominen tuntua tuskaiselta.Mutta kuinka välttää stressiä todellisuudessa, jossa vastuu tulevasta on pääosin omissa käsissä, ja sa-

malla sietää elämän ainainen epävarmuus? Tähän osaisi viisas tietäjä varmasti vastata paremmin, mutta allekirjoittaneella on yksi lääke toiminut: harrastaminen. Harrastamisen ilo on myös mah-dollistanut Kapitaalin syntymisen. Osa lehden tekijöistä on päätynyt kirjoittajiksi järjestötoimin-nan kautta, mutta lähtökohta kaikilla on sama: koulun ja työn ohelle on löytynyt mukavaa puu-haa, joka siinä sivussa valmentaa tulevaisuuden haasteisiin.

Hauskoja lukuhetkiä,

JULIA MÜLLER

” Jos opiskelut eivät mene put-keen, tekee mieli haukkua systee-miä.

Sisältö

3

Arabian kevätArabimaissa kuohuu. Mistä kaikki oikein sai alkunsa?

Kahdenkymmenenviiden vuoden yksinäisyysTshernobylin tuhoisa ydinonnettomuus teki Pripjatista aavekaupungin.

Kaiken olevaisen tiedemiesOrtopologia on tieteenala, joka tutkii kaikkea olevaista. Sen oppi-isä Aapo

Heikkilä oli persoonana yhtä mielenkiintoinen kuin alansakin.

Pankkiiri yliarvosteleePankkiirin kolumnisarjan viimeisessä osiossa yliarvostellaan autoja.

TOP 5 poliittiset itsemurhat SuomessaKuka pilasi poliittisen uransa ja miten? Vai oliko kyseessä sittenkin pelkkä

poliittinen välikuolema?

810263036

h

Kapitaali myösverkossa:

www.ktto.fi

päätoimittaja: Julia Müller / sisältö: Julia Müller, Jaakko Meriläinen, Matti Mitrunen, Jani Val-tonen, Olli Hyytiäinen, Mitjo Vaulasvirta, Niko-Matti Ronikomäki, Paul Stenbäck, Eero Haa-palehto, Atro Andersson, Jussi Välipirtti ja Juho Pursimo / kannen kuva: Tommi Heikkinen / taitto: Jaakko Meriläinen / painos: 100 kpl / Kapitaali on HYY:n tukema KTTO ry:n julkaisu

4

Puheenjohtaja”Tervehdys!”KTTO:n hallitus on alkuvuodesta keskittynyt erityisesti sitsien järkkäämiseen. Niitä on taka-na jo kolmet, mutta asialistalla ovat myös olleet ekskut, sohva Arkkuun, Kannun toimintaan osallistumista uusien tilojen siistimisen muo-dossa ja haalareiden erillistilauksen järjestämi-nen ensi vuoden fukseille. Kahvittelimme myös oppiaineemme henkilökunnan kanssa keskus-tellen syksyllä voimaan tulevasta opintojen ra-kennemuutoksesta. Entä mitä meille merkitsee, että oppi-aineemme nimi muuttuu syksyllä kansantalo-ustieteestä taloustieteeksi? Hallituksen sisällä tuntui vallitsevan jonkinlainen haparoiva kon-sensus, ettei KTTO ry:n nimeä tulisi muuttaa tämän johdosta. Teetämme tästä kuitenkin vielä pienimuotoinen mielipidekyselyn kansislaisten keskuudessa. Itse kannatan nimen säilyttämistä ennallaan jo esteettisistä syistä (TTO olisi kovin ruma nimi) ja siksi, että on hauska kuvitella tule-vien opiskelijoiden naureskelevan ja muistelevan lämmöllä: ”Joskus ne opiskelivat kansantalous-tiedettä.” Samaan aikaan kun yliopistolla oppiai-

neemme nimike loittonee kansasta, tuntuu kan-sa loittonevan akateemisesta osaamisesta sen valittua ennätysmäärän kouluttamattomia puo-lueiden jäseniä eduskuntaan. Vaikka yleisessä keskustelussa koulutuksen katsotaan nykyään olevan painolastia ja rajoittavan keskustelijaa, meidän ei pidä lähteä mukaan tuon uskomuk-sen kannattajiksi. Meidän tulee hankkia osaa-mista ja tietoa yhä enemmän ja tarpeeksi laaja-alaisesti, jotta joidenkin otaksuma ”ajattelun ahtaaseen karsinaan lukitseminen” voidaan to-della välttää. Onneksi syksyllä aloittaville taloustie-teen opiskelijoille tulee pakolliseksi kurssi ta-lous- ja sosiaalihistoriaa. Onneksi tämä kaikki ei myös ole niin vakavaa ja voimme syksyllä jär-jestää juhlat ”KTTO – yhä kauempana kansas-ta.”

Aurinkoisen päivän ekstrana pj:n levysuosituk-set: Zaz – Zaz, Beirut – The Flying Club Cup ja Duke Ellington – Ellington Uptown.

JUHO PURSIMO

” Oppiaineem-me nimi muuttuu syksyllä kan-santaloustie-teestä ta-loustieteeksi.

5

Kansantaloustieteessä tapahtuu. Kandidaatiksi val-mistuneiden kysely kertoi karua opetuksen sekä opintojen ohjauksen arvostuksesta. Alle 20 prosent-tia oli samaa mieltä väitteen ”Pääaineeni opetus oli laadukasta” kanssa. Opintojen ohjaukseen olivat tyy-tyväisiä vielä pienempi osa valmistuneista. Epäkohtien kehittäminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, johtuen muun muassa siitä, että pa-lautetta ei tule juuri lainkaan. Tiedekunnassa ja op-piaineessa ollaankin valmiita sitomaan suoritusmer-kinnän saaminen palautteen jättämiseen. Palautteen pakollisuus aiheuttaa osassa opiskelijoita närää, kun taas henkilökunnan puolella ei ymmärretä, mik-si pakollisuuteen ei ole siirrytty jo aikoja sitten. Se lienee kuitenkin varmaa, että pakollisuuden astues-sa voimaan, oppiaine hukkuu vasemmalla kädellä tehtyihin palautelomakkeisiin. Ehkäpä ensi vuonna Econ käytävien kovinta valuuttaa ovat laskareiden ohella valmiiksi täytetyt palautelomakkeet.

Toivoa siis sopii, että mahdollisimman moni vasta-si 18.4. lähettämääni sähköpostiin, jossa pyydettiin kommentteja tiedekunnan kyselyyn opintojen ohja-uksesta. Tosin kandidaatin tutkintoon ei kuulemma ole budjetoitu seitsennumeroisia lukuja sarakkee-seen ”opintojen ohjaus”, eikä tutkintoon kuulu sa-mantapaista ohjausta kuin maisterivaiheeseen. Kai-pa sen kyselyn ehtii joku kuitenkin lukaista. Tiedekunnassa on myös käytössä Etappi-järjestelmä, joka mittaa opintojen edistymistä tie-tyin väliajoin. Jos opiskelija jää jälkeen, tulee jatkos-sakin sähköpostia, jossa kehotetaan opiskelemaan hieman ahkerammin. Mahdollista on myös, että uusille kursseille ei voi ilmoittautua ennen kuin pa-lauttaa opintosuunnitelman, jossa selvittää miten aikoo ryhdistäytyä. Kansantaloustieteilijät pärjäsivät suhteessa muihin valtiotieteilijöihin surkeasti kan-didaattivaiheen etapeissa, mutta maisterivaiheessa olimme kärkitasoa. Data jätti opintojen kehittämis-työryhmän ihmetyksen valtaan.

Opintojen ohjausta kaivataan selvästi lisää. Toisaalta taas kansisklinikka jouduttiin lakkauttamaan, koska siellä ei käynyt kukaan. Ongelma lieneekin siinä, että ohjaus ei ollut mitä opiskelijat kaipaavat. Itse en tosin edes tiedä, minkälaista ohjausta kaipaisin. Ainakin omalla vuosikurssillani ahkerimmat ovat kiitettäväs-ti löytäneet toisensa ja ohjausta haetaan kanssaopis-kelijoilta. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä asia.

ATRO ANDERSSON

OpintosihteeriIsoveli valvoo?

” Ehkäpä ensi vuonna Econ käytävien ko-vinta valuuttaa ovat laskareiden ohella valmiiksi täytetyt palaute-lomakkeet.

6

Euromaiden velkaongelmat jatkuvat. Monet yh-teisvaluuttaa käyttävät reunamaat ovat ajautuneet maksukykynsä kanssa niin ahtaalle, että EU:n sekä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n hätärahoitus on ollut ainoa vaihtoehto tilanteen vakauttamiseksi. Riski velkajärjestelyihin joutumisesta on silti kasva-massa, erityisesti Kreikassa. Maailmantalous koh-taa euroalueen ongelman lisäksi muitakin haasteita, joista merkittävimmät heijastuvat tällä hetkellä öljyn hintaan ja sitä kautta kasvunäkymiin.

Markkinoiden luottamus euroalueen reuna-maihin haurasta

Portugali myönsi vihdoin tarvitsevansa kreikan ja Irlannin tavoin apua EU:lta ja IMF:ltä velkaongel-miinsa. Hallitus sen sijaan kaatui, kun parlamentti hylkäsi ehdotetun talouden säästöpaketin. Portugali on nyt luisumassa uuteen taantumaan, ja rahoitus-markkinoiden epäusko sen velanhoitokykyyn näkyy valtionlainojen korkojen nousuna. Irlannissa sen sijaan pankkisektorin ongelmat jatkuvat. Uusien stressitestien jälkeen tukea maan pankeille joudu-taan kasvattamaan merkittävästi. Kreikka puolestaan on sitoutunut ankaraan säästöohjelmaan. Maan talous tarvitsee voimakkaan piristysruiskeen, voidakseen päästä eroon ylivel-kaantumisesta. Tällaista ei ole näkyvissä, joten velka-järjestelyiden todennäköisyys kasvaa. Markkinoiden luottamus korkean työttömyyden ja säästöpankkien

ongelmien kanssa kamppailevaa Espanjaa kohtaan sen sijaan on elpynyt. Maan talous näyttääkin tämän hetken tilanteen mukaan selviävän ongelmistaan. Talouskasvun heikkeneminen tai odotettua suurem-mat pankkien tappiot voivat kuitenkin sekoittaa pa-kan nopeasti.

Velkamaiden avustustoimet puhuttavat

Taloudellisesti hyvässä kunnossa olevat euromaat joutuvat rahoittamaan ja takaamaan reunamaiden velkoja, mikä on aiheuttanut vastustusta kansan keskuudessa. Esimerkiksi Saksassa ja Suomessa si-säpoliittinen tyytymättömyys on näkynyt hallitus-puolueiden kannatuksen laskuna ja opposition vah-vistumisena. Saksan osavaltiovaaleissa liittokansleri Merkelin kristillisdemokraattinen puolue menetti kannatustaan ja Suomessa Perussuomalaiset näyt-tävät nousevan hallitukseen. Suosionsa laskusta huolestuneet valtapuolueet ovatkin ottaneet kriit-tisemmän asenteen tukipaketteja kohtaan, mutta painottavat silti koko euroalueen vakauden olevan myös Suomen etu. Euroalueen sisäiset erot huolet-tavat keskuspankkia, mutta samaan aikaan vahvo-jen maiden inflaatiopaineet vaativat rahapoliittista valppautta. Puheet koronnostosta saivat vahvistuk-sen kun EKP nosti ohjauskorkoaan 25 pisteellä. Lisää nostoja on luvassa tämän vuoden aikana, mi-käli keskuspankki pitää kiinni hintavakaustavoit-teestaan.

Kvartaalikatsastus 2/2011:

Velkakriisi piinaa sitkeästi

euroaluettaTEKSTI: OLLI HYYTIÄINEN

7

Libya ja Japani vaikuttavat öljyn hintaan

Jatkuvat sotatoimet Libyassa – sekä Pohjois-Af-rikan ja Lähi-idän epävakaus – ovat pitäneet öl-jyn hintaa poikkeuksellisen korkeana. Toisaalta Japanin luonnonkatastrofin vaikutus on tähän mennessä ollut päinvastainen: tuho on laskenut raaka-aineiden kysyntää. Jälleenrakennuksen al-kaminen todennäköisesti kuitenkin nostaa öljyn hintaa entisestään, varsinkin, jos Libyan kriisi leviää tai pysyy ratkaisemattomana. Öljyn nyky-hinta on tällä hetkellä tulevaa 3 kk:n päähän ulot-tuvaa toimituksen hintaa korkeampi, mikä kertoo kiristyneestä tarjontaympäristöstä. Kun öljyä on tavallista vähemmän tarjolla, sen tämänhetkinen hinta ylittää futuurihinnan, joka taas määräytyy tulevan tarjonnan odotusten mukaan. Japanin turman seurauksena myös pelko ydinvoiman turvallisuudesta voi lisätä vaihtoehtoisten ener-gialähteiden – myös öljyn – kysyntää maailman-laajuisesti. Kehittyvän Aasian kasvava kysyntä vah-vistaa sekin raaka-aineiden hintatasoa. Tämä puolestaan vaikuttaa välillisesti länsimaiden ta-louskasvuun, joiden elpyminen on Yhdysvaltojen johdolla jo hyvässä vauhdissa. USA:ssa epävar-muutta kuitenkin lietsoo inflaation kiihtyminen. Energian ja ruoan hintojen nousu on siirtynyt esi-merkiksi pohjainflaatioon, joka on kohonnut siitä huolimatta, että suhdannetyöttömyys kasvaa.

YLIN: Euroalueen reunamaiden 10-vuotisten valtionlainojen

korotKESKELLÄ: Öljyn nykyhinnan ja

futuurihinnan erotusALIN: Euroalueen inflaatio on

kiihtynyt yli kahden prosentin tavoiteylärajan

8

Arabian kevät2011

TEKSTI: MATTI MITRUNEN

9

Tänä keväänä monissa Afrikan ja Lähi-idän maissa on noussut päättäjiä vastustavia protesteja – jopa val-lankumouksia. Kymmeniä vuosia hallinneita diktaat-toreita on yht’äkkiä syrjäytetty vallasta.Yllättävintä kuitenkin on, että kansannousut tulivat niin monel-le yllätyksenä. Oli ihmisiä aliarvioivaa olettaa, että tällaiset epädemokraattiset järjestelmät säilyisivät nykyisessä globaalissa maailmanjärjestyksessä loput-tomiin muuttumattomina. ”We’re not so different, you and I” Afrikan ja Lähi-idän epädemokraattisiin hallituksiin on totuttu muualla maailmassa ja niitä on alettu pi-tää alueelle ominaisina, tällainen ajattelu kuitenkin osoittaa läntistä ylemmyydentuntoa. Totalitarismia ei siedettäisi hetkeäkään Suomessa, muualla Euroo-passa, saati sitten Yhdysvalloissa, mutta jostain syys-tä sen ajatellaan olevan asiaan kuuluvaa Lähi-idässä ja Afrikassa. Tällainen ajattelu myös aliarvioi yksit-täiset kansalaiset – ihmiset ovat kaikkialla samanlai-sia ja kestävät tilannetta vain tiettyyn pisteeseen asti. Samanlaisuudesta kertoo myös, että suuri osa protesteista järjestettiin käyttäen sosiaalista me-diaa. Edes maissa, joissa vapaa lehdistö on vain kau-kainen haave, ei pystytä hiljentämään Facebookia.

Markkinatalous tekee tehtävänsä

Pohjimmiltaan Lähi-idän tapahtumissa on kuiten-kin kyse vain liian pitkään jatkuneesta turhautumi-sesta. Jossain vaiheessa taloudellinen kasvu vain lo-pulta johtaa demokratiaan. Helppo päättelyketju on, että taloudellinen kasvu lisää koulutusta ja koulute-tut ihmiset haluavat demokratiaa. Uskon kuitenkin, että selitys on tällä kertaa vieläkin yksinkertaisempi: kyllä Libyassakin näkyy BBC, CNN ja MTV, ja kyllä Egyptissäkin tiedetään millainen hallitus heillä pi-täisi olla. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan vain pieni kipinä, kuten liian korkea ruoanhinta, sytyttämään todellinen kulovalkea. Arabimaiden tapauksessa viimeiseksi pisa-raksi todella muodostui ruoan hinnan järjetön nou-su. Kansalaiset vaativat hallituksiltaan halvempaa ruokaa tai lohdutukseksi edes demokratiaa. Elintar-vikkeiden hinta määräytyy kuitenkin täysin markki-noilla ja johtuipa ruoan hinnan nousu sitten Kiinan

nousseesta kulutuksesta, markkinaspekuloijista tai ilmastonmuutoksesta, se on silti yksi harvoja ala-maisten oloon vaikuttavia asioita, joita edes Muba-rak ei olisi voinut parantaa. Totalitaristiset Lähi-idän hallitukset kaatoi lopulta yksinkertainen, ja kaunis, markkinatalous. Kuohunta jatkuu ja leviää

Egyptin tilanne ja Mubarakin ero lähes kolmen-kymmenen hallintovuoden jälkeen ovat riittäneet pelästyttämään muutkin Lähi-idän hallitsijat, jotka ovat tähän asti pitäneet valta-asemaansa vankku-mattomana. Tätä kirjoittaessa Libyassa käydään yhä sisällissotaa, jonka lopputulos on toivottavasti evers-ti Gaddafin päätyminen Haagiin. Jemenissä protes-toijat vaativat maata 32 vuotta hallinneen Presidentti Ali Abdullah Salehin eroa. Bahrainissa hallitsija taas tyynnytteli kansalaisia lupaamalla lahjoittaa kaikille maansa perheille 2600 dollaria – edes tämä ei riittä-nyt hiljentämään protesteja. Koko Lähi-itä kuohuu ja kansannousuja on tähän mennessä tapahtunut myös Algeriassa, Tuni-siassa, Jordaniassa, Syyriassa, Omanissa ja Iranissa. Kaikkialla vaatimukset ovat samat: demokratia ja paremmat ihmisoikeudet. Kaikkialla protesteja on myös taltutettu väkivaltaisesti.

Vallan vaihto ei vielä takaa muutosta

Vain aika näyttää, ovatko viime aikojen tapahtumat pelkkiä kertaluonteisia demokratian pyrähdyksiä vai suuremman vallankumouksen alku. Totalitaristisen hallitsijan poistaminen ei kuitenkaan vielä tarkoita demokratian saavuttamista. Yleensä vallankumouk-sen jälkeen armeija ottaa vallan väliaikaisesti, kuten Egyptissä, eikä koskaan luovuta sitä takaisin. Demokratian toteuttamisessa on myös mo-nia suuria ongelmia Afrikan ja Lähi-idän köyhissä valtioissa; informaatio ei kulje, ääniä ostetaan ja ryöstetään, oppositio murskataan ja vaalit järjeste-tään leväperäisesti. Niin valitettavaa kuin se onkin, demokratia tarvitsee usein toimiakseen tietyn ta-soisen yhteiskunnan, jossa on toimivat instituutiot, vapaa media ja valistuneet kansalaiset. Useimmat Afrikan maat eivät vielä täytä ainakaan kahta näistä kriteereistä.

Kahdenkymmenenviiden vuoden yksinäisyys

TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO MERILÄINEN

11

Aika Pripjatin kaupungissa on ollut seisahduksis-sa neljännesvuosisadan. Rakennusten ikkunat on rikottu, pinnat on tuhrittu spraymaalilla, seinien maali on rapistunut ja puut kasvavat villisti talo-jen lattioista läpi. Ei ole ihme, ettei ihmiskäsi ole tehnyt asial-le mitään – 26. huhtikuuta 1986 tapahtui lähistöllä sijaitsevassa Tshernobylin ydinvoimalassa tuhoisa onnettomuus. Tapahtuman seurauksena eloisa ja kaunis paikka muuttui muutamassa päivässä kol-koksi aavekaupungiksi.

Kehdosta hautaan

Pripjat rakennettiin vuonna 1970 Tshernobylin ydinvoimaloiden työntekijöille ja heidän per-heilleen. Ydinvoimalarahoilla kaupunkiin ra-kennettiin lukuisia kouluja, huvittelupaikkoja, ostoskeskuksia, hotelli ja paljon muuta. Muuta-massa vuodessa Pripjat nousi kukoistukseensa, ja sivistyneestä ja kulttuurintäyteisestä voimalakau-pungista oltiin Ukrainassa ja muualla Neuvosto-liitossa ylpeitä. Ydinvoimalapitäjä oli oikea neu-vostoliittolaisen osaamisen ja hyvinvoinnin kehto. Edessä oli loistava tulevaisuus. Väki oli ahkeraa työkansaa ja iältään nuorta. Tenavien iloksi Pripjatiin pystytettiin oma huvipuistonsa-kin, mutta sitä ei koskaan avattu. Juuri ennen avajaisia jokin meni ydinvoimalassa pahanpäi-väisesti pieleen, ja Tshernobylin neljännessä re-aktorissa tapahtui kohtalokas räjähdys. Ilmaan vapautui radioaktiivista ainetta, joka saastutti pahoin parin kilometrin päässä sijaitsevan Prip-jatin. Räjähdystä vähäteltiin hetken aikaa. Onnettomuuden jälkeen pripjatlaiset ehtivät elää pari päivää pahaa aavistamatta. He söivät saastunutta ruokaa ja hengittivät ulkoilmaa – uskoen, että se olisi täysin raikasta ja puhdasta. Evakuoinnin aloittaminen kesti, mut-ta noin viisikymmentätuhatta asukasta saatiin lopulta kuljetettua turvallisemman etäisyyden päähän muutamassa tunnissa. Ydinvoimalaväki perheineen asutettiin eri puolille Neuvostoliit-toa. Jos murheita ja kärsimystä ei tullut sätei-lysairauksista, niin sitten koti-ikävästä. Pripjatin voittokulku katkesi taisteluun,

jota ei voinut voittaa. Menestystarina päättyi, ja kaupunki laskettiin hautaansa.

Kauniista on tullut karua

Nykypäivänä vanhasta loistosta ei ole enää mi-tään jäljellä. Kauniista Pripjatista on tullut karu Pripjat. Kaikki on rikki, eikä kukaan ole korjaa-massa. Tiet ovat ajan ja läpi puskevan kasvilli-suuden kuluttamia, mutta kukaan ei pinnoita niitä uudelleen. Uutuuselokuvat eivät pyöri elo-kuvateatterin valkokankailla, kouluissa ei ope-tella venäjän kielen aakkosia, eikä uimahallin altaissa polskita. Hotellin varauskirjat ammot-tavat tyhjyyttään, ymmärrettävästä syystä. Pripjatin huvipuiston avajaiset ovat lyk-kääntyneet ikiajoiksi, ja laitteet ovat vuosien vierähtäessä ruostuneet paikoilleen. Maailman-pyörä ei pyöri, eivätkä törmäilyautot kolahtele toisiinsa. Kuolleessa kaupungissa ei juuri ole hurvittelemista. Maassa lojuu nuhjuisia leluja, joilla kukaan ei enää leiki. Eikä se olisi kovin turvallistakaan, sillä ne ovat voineet imeä it-seensä osan ydinlaskeumasta. Kerran niin kovin ylväistä rakennuk-sista on tullut surullisen rumia, ja osa niistä on sortumisen partaalla. Edes välillä pilvien välistä pilkahtavat auringonsäteet eivät tuo kirkkautta rappion keskelle. Ajan lisäksi oman osuutensa ovat teh-neet onnettomuuden jälkeen alueelle päässeet pahantekijät, jotka ovat lyöneet ikkunoita sir-paleiksi, maalanneet puumerkkinsä näkyvälle paikalle tai ryövänneet kaiken, mikä irti lähtee. Jos kukaan ei olisi päässyt tärvelemään kaupun-kia, kaikki olisi ehkä kuin evakuoinnin jäljiltä: huonekalut tismalleen vanhoilla paikoillaan, ik-kunat ehjinä ja seinät puhtaana töherryksistä. Nyt alue on tiukasti suljettu ja visusti vartioitu, eikä rettelöitsijöistä pitäisi olla vaaraa. Paikalle pääsee ainoastaan monen tarkastus-pisteen kautta tarkkaan valvotuille kierroksil-le. Silti kaupunki kiinnostaa monia. Pripjatista on tullut mustan turismin mekka, ja vuosittain satoja ihmisiä matkaa eri maailmankolkista ih-mettelemään autiokaupungin elämätöntä me-noa.

12

YLIN: Pripjatissa toimi aikoinaan yli kymme-nen koulua. Onnettomuuden jälkeen ne sul-jettiin ja kaikki tavarat jätettiin paikoilleen.YLLÄ: Rakennusten seinät ovat parinkym-menen vuoden aikana rapistuneet. Osa niis-tä on nyt myös vaarassa sortua.OIKEALLA: Huvipuistoa ei ehditty ottaa käyt-töön ennen Tshernobylin ydinvoimalaonnet-tomuutta. Nyt laitteet ruostuvat paikoilleen.

13

Säteilevä kaupunki

Kahdenkymmenenviiden vuoden takaisen voi-malaonnettomuuden kuolematonta tarinaa ker-tovat vinhasti rätisevät geigermittarit. Kaikkialla säteily ei ole kovaa, mutta laskeumapesäkkeitä muhii joissakin paikoissa. Esimerkiksi asvaltin vä-listä puskeviin sammalmättäisiin on jäänyt aimo annos säteilyä ja vapaasti rehottavissa metsissä säteilymittarin lukemat nousevat miltei pilviin. Turvattoman reitin valinta voi koitua arvaamat-toman kuljeksijan kohtaloksi. Varoa sopii, mihin jalallaan astuu. Puoliintumisaika on pitkä, ja vie tovin, ennen kuin kaikki säteily on hälvennyt. Joku ehkä välittää Pripjatin tilasta, mutta kukaan ei voi tehdä sille mitään. Kaupunki on pi-lalla ja täysin asumiskelvoton eikä sinne voi enää palata – ei meidän sukupolvemme, eikä moni seuraavakaan. Neljännesvuosisadan kestänyt yk-sinäisyys on jatkuakseen, ja aika entinen tuskin enää koskaan palaa. Vain aavekaupungissa vie-railevat turistijoukot tuovat ääntä, väriä ja pientä ihmisvilinää kaduille ja ympäristöön. Mielessä herää ajatus: tämä ei saa toistua, Tshernobyl ei saa tapahtua uudelleen.

Pripjat lepää rauhassa

Kaikesta huolimatta vierailija voi pienellä pinnis-telyllä maalata mieleensä kuvan onnettomuutta edeltäneestä maisemasta: keväisen vehreän, vieh-keän kaupungin kaduilla kirmaavat pienet lapset hymyssä suin vanhemmat perässään. Vauraus nä-kyy joka nurkalla. Kaikki on kunnossa, ja tulevai-suus huokuu huolettomuutta. Mutta Pripjatin sadulle kirjoitettiin su-rullinen loppu. Tänä päivänä kukaan ei tallaa kaupungin polkuja, satunnaista kulkijaa lukuun ottamatta. Kaupunki uinuu kaikessa rauhassa ja yksinäisyydessä laskeumapeitteensä alla vielä sa-toja vuosia.

1 Tshernobylin nelosreaktorin ydinvoimala-onnettomuus 26. huhtikuuta 1986 sai alkun-sa määräaikaishuollon yhteydessä tehdystä kokeesta, jossa rikottiin pahasti turvallisuus-määräyksiä. Voimalan reaktorissa tapahtu-neen räjähdyksen seurauksena ilmaan vapau-tui radioaktiivista kaasua, savua ja hiukkasia. Radioaktiivinen savusumu nousi noin kilo-metrin korkeuteen.

2 Radioaktiivinen laskeuma saastutti pahiten voimalan lähialueet, mutta radioaktiivis-ta säteilyä levisi myös muualle Eurooppaan. Onnettomuus on aiheuttanut vuosien aikana kaikkiaan kymmeniä tai jopa satojatuhansia säteilykuolemia ja lukemattomia sairauksia, esimerkiksi syöpää.

3 Räjähtänyt nelosreaktori verhottiin vuoden 1986 lopulla betonilla säteilyvuodon tyrehdyttä-miseksi. Nyt rapautuneen sarkofagin tilalle ollaan rakentamassa uutta. Ukraina arvioi onnettomuu-den jälkikustannuksiksi 150 miljardia Yhdysval-tain dollaria vuosina 1986–2000. Lukema on jopa noin kuusi prosenttia Ukrainan valtion budjetista.

4 Ydinvoimala-alueella asuu nykyään pari sataa ihmistä, joista valtaosa työskentelee alueen infra-struktuurin ylläpidossa. Muutama onnettomuu-den jälkeen evakuoitu asukas on myös palannut takaisin entiseen kotiinsa, vaikka Ukrainan laki kieltää alueella asumisen. Alueella tehdään kui-tenkin Kiovasta opastettuja päiväretkiä, joilla pää-see tutustumaan eri kohteisiin Tshernobyliä ym-päröivällä sulkuvyöhykkeellä.

Tshernobylin onnettomuus

KauniistaPripjatis-ta on tullut karu Pripjat.

”

14

? GallupHyväksytkö ydinvoiman

lisärakentamisen Suomeen?

Aleksi NurmiMinusta Suomen pitäisi olla energiatuo-tannossaan omavarainen. En näe mitään pointtia siinä, että ostamme Venäjältä ydinenergiaa, jos pystymme sitä itse tuottamaan. Hyväksyn siis ydinvoiman lisärakentamisen Suomeen.

Laura Virtanen Mielestäni nykytilanne on ihan

hyvä, eikä ydinvoimaloita tarvitsisi välttämättä lisää rakentaa. Uusiu-tuvia energiamuotoja tulisi kehit-

tää eteenpäin.

Ella AlinEn hyväksy. Ydinvoimaa puolustavat teknokraatit yleensä esittävät, että ydin-voima on välietappi. Voi kysyä, kuinka pitkä tämä siirtymävaihe on. Mielestäni on vastuutonta ja itsekästä sälyttää näin merkittävä ympäristöriski tuhansille tuleville sukupolville.

TEKSTI JA KUVAT: JULIA MÜLLER

15

Berlusconi ei haluaisi ”häiritä”

Helsingin Sanomat kertoi 23.4 Libyan kansannou-sun ja sodan aiheuttaneen painetta Italialle. ”Vielä helmikuussa Italian ulkoministeriön verkkosivut luonnehtivat Libyaa ’ihanteelliseksi’ investointikoh-teeksi, joka on tunnettu ’poliittisesta ja sosiaalises-ta vakaudestaan’. Samaan aikaan Libyan diktaattori Muammar Gaddafi jo tapatti maanmiehiään”, lehti kirjoittaa. Italia on Libyan suurin kauppakumppa-ni. Paineen alla saapasvaltion pääministeri Silvio Berlusconi taipui hyväksymään Naton puuttumi-sen konfliktiin, vaikka alun perin sanoi, ettei halua ”häiritä” Gaddafia. Tässä tilanteessa Kapitaalista on aiheellista kysyä pyörittääkö Berlusconi rahaa, vai raha Berlusconia?

Ihanat häät säästöbudjetilla!

Prinssi Williamin ja Kate Middeltonin häitä tanssit-tiin 29.4. Britanniassa. Kauppalehti uutisoi häiden kustannuksista juhlia edeltävänä päivänä. Nuori pari oli halunnut juhlista vähemmän pröystäilevät muun muassa julkisen talouden leikkausten vuoksi. Prins-si Williamin naimisiinmenon arvioidaan kuitenkin kustantavan Britannian valtiolle noin 5,6 miljardia euroa. Suurin menoerä kansantaloudelle koituu sii-tä, että päivä on julistettu kansalliseksi vapaapäiväk-

si, lehti kertoo. Plussaa voi hoville kuitenkin antaa hyvästä yrityksestä. Lahjojen sijasta juhlavieraita pyydettiin antamaan rahaa hyväntekeväisyyteen.

Hu-huu huuhkaja Nordean katolla

Helsingin Sanomat uutisoi 1.5. Helsingin Forumin katolla varttuvien huuhkajan poikasten oppineen lentämään. ”Vappuaattona yksi poikasista lensi Mannerheimintien yli Nordean talon katolle,” lehti kertoi. Myös linnut siis ymmärtävät rahan päälle, Kapitaali tulkitsee! Raha ymmärtää myös lintujen päälle, sillä jopa 2000 turistin arvioidaan olleen kiin-nostuneita huuhkajista.

Kyllä kansa tietää, vai miten se menikään?

Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän tut-kimuksen mukaan vain vajaa kolmannes suomalai-sista osasi luetella hallituspuolueet oikein. Yhtä suu-ri osa kansalaisista myös luuli, että SDP oli mukana hallituksessa viime kaudella. Ihmiset, jotka eivät hal-lituspuolueita osanneet nimetä, tuskin myöskään lu-kevat lehtiä, joissa suomalaisten tietämättömyydes-tä on uutisoitu, Kapitaali rohkenee väittää. He sen vuoksi tuskin vieläkään osaavat kyseenalaistaa erään vaalien voittajapuoleen viljelemää lausetta: ”Kyllä kansa tietää.”

UutisbarometriSaksitut totuudet luupin alla

TEKSTI JA KUVAT: JULIA MÜLLER

16

BUSINESS ISBUSINESS

Elettiin vuotta 1998, kun matkustimme perheeni kanssa Intiaan. Reissun ehdoton kohokohta oli rotta-temppeli Shri Karni Mata.

Karma siirtyy rottaan

Jotkut hindut pitävät rottia pyhinä, koska näiden suomuhäntäisten talttahampaiden uskotaan olevan pyhien ihmisten reinkarnaatioita – jälleensyntymiä. Siimahännän palvonta tuntuu eurooppa-laisesta yllättävältä. Rottahan on länsimaissa hiiren lailla kielteisesti mielletty symbolieläin. Se voi le-vittää vähintään pariakymmentä erilaista ihmiseen tarttuvaa tautia – mukaan luettuna ruttoa. Lisäksi rottien arvioidaan syövän neljäsosan maapallon ra-vintokasvituotannosta. Myös rotan ulkonäkö – var-sinkin lähes kalju häntä – herättää monissa vasten-mielisyyttä. Niinpä pikku tuholainen yhdistettiin muinoin Euroopassa paholaiseen ja sen demonisiin apureihin.

Siimahäntää on kunnioitettu vuosisatoja

Intiassa rotta on elefanttipäisen jumalan, Ganeshin, ratsu. Jos hinduperheessä joku sairastuu, saattaa per-heenäiti syyttää siitä miestään, joka hiljattain on tap-panut rotan. Maahan on rakennettu useita temppe-leitä erityisenä kunnianosoituksena rottia kohtaan. Tunnetuin Intian rottatemppeleistä on Shri Karni

Mata, josta kirjallisuudessa käytetään myös nimeä Karni Mata Mandir. Se sijaitsee Rajastanin osavalti-on pienessä kaupungissa nimeltä Deshnoke. Temp-peli on suuri rakennuskompleksi ja sen vanhimmat osat on rakennettu 1600 -luvulla. Karni Mata oli 1400-luvulla elänyt mystikko ja ennustaja, jonka uskottiin olleen jumalatar Durgan reinkarnaatio. Durga on yleisnimitys kaikille pelätyille ja taistelun-haluisille jumalattarille. Karni Mata’n kannattajien sielujen uskotaan elävän rotissa. Siksi rottia pidetään pyhinä ja niitä on hoidettava mahdollisimman hy-vin. Erityisen pyhä on valkea albiinorotta.

Temppeli ei ole turistirysä

Monet eurooppalaiset matkailutoimistot järjestävät tänäkin päivänä opastettuja reissuja muinaisten Mo-gulikeisarien rakennuttamiin, kultaisena kolmiona tunnettuihin Delhiin, Agraan ja Jaipuriin. Jaipurista on Deshnokiin seitsemän tunnin taksimatka, joten poikkeaminen henkilöautokyydillä Karni Matan temppeliin on päivävierailuna mahdollista. Kolmen tunnin mittaisen vierailumme aikana emme nähneet lainkaan muita turisteja temppelissä. Sen sijaan ro-tille ravintoa tuovia ja rukoilevia hinduja soljui ta-saisena virtana portista sisään ja ulos. Astuttuamme uloimman portin läpi, näkyi vain yksittäisiä rottia. Toisen portin jälkeen avautui näköpiiriin pieni sisä-piha, jossa saattoi parhaimmillaan nähdä toista sataa

TEKSTI: JULIA MÜLLERKUVAT: MICHAEL MÜLLER

17

Ainoastaan hindut saavat astua temp-pelin keskellä sijaitsevaan pyhättöön. Tässä paikassa käydään rukoilemassa jumalia ja kunnioittamassa edesmen-

neitä pyhiä hinduja.

18

siimahäntää vilistävän eri suuntiin. Osa yritti tork-kua, osa tappeli paikasta maitovadin reunalla tai ro-tille tehtyjen kolojen tuntumassa. Sisäpihan perällä oli kolmas hopeinen portti, josta vain hinduilla oli sisäänkäynti eräänlaiseen pyhättöön.

Kohtaaminen albiinorotan kanssa

Taksikuskimme esitteli meidät temppelin pasto-rille joka kehotti seuruetta kiinnittämään huo-miota valtaviin hopeisiin portteihin. Itseäni kiin-nostivat kuitenkin ensisijaisesti temppelin asukit. Harmikseni selvisi, ettei Suomesta tuomamme Emmental-juustokimpale ollut sallittua ruokaa pyhille rotille. Portin ulkopuolella saattoi ostaa sokerimuruja ja maissipalloja muutamalla rupi-alla. Näitä hindut veivät tuliaisiksi siimahännille ja noudatimme tietysti esimerkkiä. Erikoisen elinympäristön saattoi havaita muuttaneen rottien lajityypillistä käyttäytymis-tä. Monet torkkuivat auringonvalossa keskellä pihaa avoimesti portaan tai kaiteen päällä. Täl-laista jo vuosikymmeniä ihmisten kotieläiminä olleet kesyrotatkaan eivät tee. Kesken kuvien oton seurueemme luokse

asteli nuori intialaismies, joka hyvällä englanninkie-lellä tervehti ja kysyi: ”Tiedättekö miksi rottia täällä hoidetaan?” Isäni kerrottua käsityksemme pyhien hindujen jälleensyntymisestä, hän nyökkäsi ja totesi temppelin olevan hindujen kaikkein pyhin paikka. Hetken kuluttua mies palasi luoksemme kiireisin as-kelin. Hän kertoi valkoisen albiinorotan olevan nyt näkyvissä. Juoksimme hindun opastamaan kohtaan, jossa todella oleili valkea rotta. Meitä taputettiin ol-kapäille todeten: ”You are lucky. ” Harras tunnelma kosketti ja pian lähdimme tutun taksikuskin kyydis-sä paluumatkalle. Pienen seurueemme tyytyväinen mieli-ala ei jäänyt kuskilta huomaamatta. Kohta tak-si pysähtyi yllättäen tien reunaan. Kuski kertoi tuntevansa kirkon henkilökuntaa ja sanoi voi-vansa järjestää meille valkoisen albiinorotan sopivaa maksua vastaan. Alkuhämmennyksen jälkeen vastasimme, ettei se valitettavasti käy päinsä, koska rotan kuljettaminen lentokonees-sa tullin läpi Suomeen ei ole sallittua. Taksikuski vakuutti, että rotta voidaan pakata pieneen pa-kettiin ja lähettää Suomeen. Kiitimme ja kieltäy-dyimme kohteliaasti. Sitten matka jatkui kohti Jaipuria.

Albiinorotta etsi ruokaa muiden siimahäntien jou-kossa. Tämän poikkeusyksilön näkemisen kerro-taan tuovan onnea.

19

Yhdistä väitöskirja ja väitellyt

A Essays on Inference in Time Series Models with Near Unit Roots: Applications to Interest Rates

B Demographic Transition and Economic Growth

C The Demand for Money, Other Liquid Assets and Short-Term Credit by Finnish Firms

D Money and credit in exchange

E Housing demand and intra-urban mobility decisions: a search approach

F Public Policy with Monopolistic Markets

Vastaukset: A Markku Lanne, B Ulla Lehmijoki C Vesa Kanniainen D Klaus Kultti E Heikki Loikka-nen F Tapio Palokangas

21

Keskiaukeaman

poika(nen)

22

Provok

aattor

i

Vaalit on nyt käyty, Perussuomalaiset voittivat. Persut ovat vasemmistopopulistinen puolue, joka on ylpeä suomalaisuudesta ja haluaa vahvistaa sitä suomalaisuutta tukemalla perinteistä taidetta postmodernin tekotaiteen sijaan. Puolue haluaa vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa kasvattamalla valtion roolia, ja käyttää täällä kerätty varallisuus suomalaisten hyväksi, sen sijaan että tuhlattaisiin rahaa Etelä-Euroopan tukipaketteihin tai maahan-muuttajiin. Olen suurimmasta osasta asioista heidän kanssa eri mieltä – ja äänestin toista puoluetta. Tämä ei kuitenkaan ole persuja kritisoivat kirjoi-tus, koska mielestäni jopa vasemmistopopulistises-ti ajattelevat ihmiset tarvitsevat kansanedustajansa. Oli kuitenkin jännittävää huomata, että pahimmat avautumiset eri medioissa ja Facebookin seinillä persujen vaalivoitosta tulivat s-tieteilijöiltä. Minusta molemmat ajattelevat vasem-

mistopopulistisesti, ja aion “todistaa” väittämäni käyttämällä s-tieteilijöiden lempielokuvaohjaajan Michael Mooren ja lempikirjailijan Naomi Kleinin tekniikkaa: Otan yhden aihealueen tai esimerkin, joka sopii hypoteesiini, analysoin sen lyhyesti ja yleistän itselleni mieluisan tuloksen koskemaan kaikkea mahdollista.

Kuten monet teistä ovat toivottavasti jo unoh-taneet, ennen persujen vaalivoittoa negatiivista Suomi-kuvaa ovat maailmalle levittäneet uutiset kahdesta kouluammuskelusta. Tapahtumapaikat ovat s-tieteilijöiden “vastuualuetta”, joten he pää-sivät huutelemaan omia vaatimuksiaan lehdistöön: Tiukempi aselainsäädäntö, lisää yhteisöllisyyttä kouluihin, lisää rahaa julkiseen terveyshuoltoon. Koulupsykologi Jaana Haapasalo kommentoi ase-lainsäädäntöä ja kulttuuria näin: “Pidän metsästys-tä, niin kuin urheiluammuntaakin, poikkeavana

perus

23

harrastuksena. Mielestäni ei ole normaalia, jos ih-minen on kiinnostunut aseista. Se on tappava har-rastusväline.” Haapasalo vierastaa ampumaharras-tusta, koska ampumisen tarkoitus on aina eläinten surmaaminen. Vasemmistopopulistinen logiikka on sel-keä: Minä en ymmärrä, minä en hyväksy, margi-naalinen enemmistö on kanssani samaa mieltä, kyllä kansa tietää, asia on kielettävä lailla – tai vähintään pitää lopettaa valtion varoista tukemi-nen – ja sitä tulisi julkisesti paheksua. Lausunto voidaan muokata persuksi vaihtamalla pari sa-naa: “Pidän postmodernia tekotaidetta, niin kuin kaikkea muutakin alle sata vuotta vanhaa taidetta, poikkeavana harrastuksena. Mielestäni ei ole nor-maalia, että ihminen on kiinnostunut postmoder-nismista.” Soini vierastaa postmodernismia, koska teokset eivät koskaan näytä asioita sellaisina kun ne oikeasti ovat.

Ja tietenkin jokainen s-tieteilijä tahtoisi lisää ra-haa koulukuraattoreihin ja psykologeihin. Kukapa meistä ei haluaisi, nuorten hyvinvointi on tärkeää. Myös vanhusten hoito, hyvät tiet ja köyhien tulon-siirrot ovat tärkeitä. Populistien ja s-tieteilijöiden logiikkaketju numero kaksi: etsitään aihealue jota lähes kaikki pitävät tärkeänä, vaaditaan siihen lisää rahaa mai-nitsematta vaihtoehtokustannusta. Sanotaan vaik-ka vain, että rikkailla on kyllä varaa maksaa lisää veroja. Tämä on ainoastaan inhimillistä. Jos ta-loustieteen opiskelijoita odottaisi yhtä huono työl-lisyystilanne kuin s-tieteilijöillä, suurin osa meistä rationalisoisi päässään, mihin kaikkeen meitä tar-vitaan lisää ja vaatisimme lisää rahaa sinne.

Jäljelle jää raskauttavin todiste s-tieteilijöitä vastaan – yhteisöllisyyden vaatiminen. Sosi-aalipolitiikan väitöskirjassaan Noora Ellonen päättelee näin: “Koulussa yhteisöllisyys edel-lyttää tiiviitä yhteisöjä, joissa oppilaat tuntevat toisensa ja opettajat oppilaansa. Tälläisessa yh-teisössä sosiaalinen vuorovaikutus mahdollis-taa sosiaalisen tuen ja kontrollin, joiden avulla nuorten pahoinvointia voidaan tunnistaa. Mitä sosiaalisesti kontrolloivampi kouluyhteisö on, sitä pienempi on poikien riski osallistua aktiivi-

seen rikekäyttäytymiseen.” Sosiaalinen kontrolli on synonyymi yh-teisöllisyydelle. Sen vastakohta on yksilöllisyys ja liberalismi. Kaivataan takaisin sinne 50-luvun Suomeen, jossa kaikki tunsivat toisensa, kaikki oli hyvin, ja harva teki mitään epämiellyttävää. Kun kaikki tuntevat ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuk-sessa toisiinsa, yhteisö löytää itsestään nopeasti po-tentiaalisen rikollisen ja sosiaalinen paine ehkäisee enemmistön kannalta epämiellyttävää toimintaa.

Koulu- ja työpaikkakiusaaminen on yhteisölli-syyttä parhaimmillaan. Yhteisö määrittää mikä on pahoinvointia omista lähtökohdistaan, ihmistä tuetaan ja kontrolloidaan sosiaalisella paineella, vaikka “pahoinvoiva” yksilö ei ymmärrä olevansa pahoinvoiva ja tarvitsevansa apua. Perussuomalaisten nuorten periaateoh-jelma täydentää tätä ideologiaa: “Perussuomalais-ten nuorten mielestä ihmisyyden toteuttamiseksi tarvitaan yhteisöllisyyttä, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja normeihin, niiden löytämiseen ja edis-tämiseen. Pitkällä aikavälillä muodostuu kulttuuri, joka mahdollistaa populismin eli samanmielisyy-den. Arvopohjaista populismia ei ole, ellei voida vedota laajoihin ihmisryhmiin, joiden olemassaolo perustuu samanmielisyyteen ja yhteisiin arvoihin. Yhteisöllisyys on osa luonnollista ihmisyyttä par-haimmillaan...”

Provokaattorin retoriikkaniksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi on tämä: Yhdistä yhden näennäisesti eri-lainen ihmisryhmän toiseen, enemmistön halvek-simaan ryhmään. Kaikilla ihmisryhmillä on jotain yhteistä persujen kanssa. Natsikortti on ihan last season ja todella harva ymmärtää tilastoja. Löydä väittelykumppanisi sanoista jotain persumielistä, yleistä kaikki muut hänen mielipiteensä persuiluk-si. Vastustajasi hämmentyy ja yleisö on varmasti sinun puolellasi.

” Kaikilla ihmisryh-millä on jotain yhteistä persujen kanssa.

24

Moni äänestäjä hyppäsi eduskuntavaaleissa viime hetkellä voittajan vankkureihin. Perussuomalaisten kannatus pomppasi tosipaikan tullen korkeammaksi kuin yhdessäkään gallupissa oli uskallettu veikata. Historiankirjoihin kirjattiin huikea nousu muutaman hassun paikan puolueesta kolmen kär-keen. Sellaista ei ole tapahtunut sitten Suomen kan-san demokraattisen liiton menestysjuoksun. Ehdoton äänikuningas oli (tosin täysin yllätyksettö-mästi) Timo Soini. Tukea sateli kansalta, mutta polii-tikkotovereille hän on persuna non grata, ei-toivottu persu. Pitkän aikaa näytti silti, että Soini laumoineen on silti pakko ottaa mukaan hallitukseen, vaikkei kukaan varmasti olisikaan halunnut tehdä hallitus-yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Miksikö ei? Palautetaan mieleen muutama puolueen vaaliteesi: 1) Erotaan EU:sta, niin sääste-tään rahaa! 2) Rahat pois postmodernilta tekotai-teelta, ja poliitikot päättämään siitä mikä on taidetta. 3) Maahanmuuttajat ruotuun, tai oikeastaan koko-naan pois Suomesta. Kuka niitä täällä kaipaa? 4) Vi-herpiiperrykselle ja muulle turhanpäiväiselle hippi-touhulle pitää panna piste. Lopulliseksi kynnyskysymykseksi perus-suomalaisten nousemiselle hallitukseen muodostui Portugali, mutta eipä muiden puolueiden tavoite-listoilta ei taida muutenkaan löytyä kovinkaan isoja yhteneväisyyksiä perussuomalaisten teemojen kans-sa. Mutta viidennes suomalaisäänestäjistä tykkää persuista. Toisaalta kyseessä onkin samaan aikaan maamme puoluekentän vihatuin ja vastustetuin joukkio.

Inhosta huolimatta monia harmittaa nyt puolueen jättäytyminen hallituksen ulkopuolelle, vaikka vä-hän aikaa sitten Perussuomalaisten vaalimenestystä tuskailimme varmasti ainakin sinä, minä ja Väyry-sen Paavo. Konkaripoliitikon lisäksi myös monelta muulta vanhalta kansanedustajalta jäi kansan myön-tämä päätöksentekolupa uusimatta. Jostakin paikat oli vietävä, ja eniten leikkuri viuhui Keskustan kan-natuksen kohdalla. Tipahtaneiden kepulaisten tilalle nousi kirjava liuta kike-elomaita ja velttovirtasia. Ja sitten vielä tämä Teuvo Hakkarainen, aika tapaus! Jos perussuomalaiset onnistuvat pääoppo-sitiopuolueena, neljän vuoden päästä äänipankki taitaa räjähtää uudelleen. Mutta jos ja kun puolueen sisäiset erimielisyydet käyvät painamaan kivenä po-litiikanteon jalassa, oppositiotaipaleestakin voi tulla raskas. Ehkä kansa ei enää haluakaan yhden kauden jälkeen persuja. Jotakin kuolematonta perussuomalaisten vaalivoitto jätti silti. Kansan suussa kulkee varmasti pitkään Timo Soinin ilmoille päästämä lentävä lau-se: ”Tuli iso jytky.”

Persut ehkä lähtevät, mutta koko kansan jytky jää.

JK. Olisiko Keskustan nyt aika nimetä Paavo Väyry-nen presidenttiehdokkaakseen? Paavolla olisi aikaa kampanjoida, ja lisäksi kansa pitää hänestä, presi-denttiskelpoinen mies siis.

URHO F. LEHMÄPOIKAKirjoittaja on vajaa toimittaja ja Kapitaali-lehden vakituinen avustaja

Koko kansan

JYTKY

25

Tipahtaneiden kepulaisten tilalle nousi kirjava liuta kike-elomaita ja velttovir-tasia.

”

Vaalit lukuina

3470

Perussuomalaisten nousu viidestä paikasta 39:ään oli huikea. Vastaa-va kannatuspyrähdys on nähty vii-meksi SKDL-aikoina.

Äänestysvilkkauden veikattiin nousevan tänä vuonna ennätyslu-kemiin. Äänestysprosentti jäi kui-tenkin vain seitsemänkymmenen hujakoille.

51 Vaalien jumboksi jäi Vapauspuolueen

ehdokas Kari Kilponen. Pohjoiskar-jalalainen ehdokas joutui tyytymään vaaleissa vain yhteen ääneen, jonka sai äidiltään.

Persujen voittokulusta kärsi moni puo-lue. Erityisen ankarasti jytky osui Vih-reisiin, jotka menettivät kolmanneksen eduskuntapaikoistaan eli viisi paikkaa.

26

1960-luvun alkupuolella, Oulun yliopiston perus-tamisen tienoilla, marssi Aapo Heikkilä matema-tiikan professori Klaus Valan luokse tutkimusten-sa kanssa. Professori vilkaisi Aapon lappusia ja tokaisi hämmentyneenä: ”Mitä tämä on? Ortoto-pologiaako? Ei tämä ole matematiikkaa, tämähän taitaa olla maantiedettä.” Aapo Heikkilä poistui mietteliäänä pai-kalta, mutta palasi viikon päästä takaisin. ”Käy-tin tätä maantieteen laitoksella, ja sieltä sanottiin, ettei tämä maantiedettä ainakaan ole.” Niinpä Aapo päätti kutsua tutkimusalaansa ortotopologi-aksi. Koska se ei kelvannut matemaatikoille taikka maantieteilijöille, siitä tuli oma tieteenalansa.

Oppi kaikesta olevaisesta

Orto tarkoittaa oikeaa, topos paikkaa ja logia oppia, ja siksi ortotopologiassa tutkittiinkin oikeastaan ihan kaikkea: ”Ortotopologia koos-tuu yleisistä ilmiöistä, erityisesti matematii-kasta, kemiasta ja fysiikasta. Ortotopologiassa tutkitaan kaikkia mahdollisia luonnonilmiöitä ja yleensä ottaen tuota olevaista”, Aapo kuvai-li. Tarkemmin ottaen tutkimuskohteina olivat muun muassa para-avaruuden dimensiot, gor-bitaalit, siniset elektronit, ultra- ja infrafiltterit sekä kierteisgalaksin hypotenuusat. Aapo ei ollut yliopiston kirjoilla, mutta seurasi aktiivisesti luonnontieteellisen ja teknil-lisen tiedekunnan opetusta. Luennoilla oppi-miaan käsitteitä ja matematiikkaa Aapo käytti ortotopologiassa näennäisen näppärästi, mutta kuitenkin väärin – eikä mikään ortotopologias-sa loppujen lopuksi tarkoittanut yhtään mitään. Harjaantumaton kuulija todennäköisesti uskoi kaiken, mutta kokeneempaa tieteilijää Aapo tuskin onnistui vedättämään. Silti Aapo uskoi puolivakavissaan eriskummallisen ortotopolo-giansa olevan ratkaisu kaiken maailman ongel-miin.

Vapaa opettaja

Ei liene yllätys, ettei kukaan oikein ymmärtänyt Aapon korkealentoisia opetuksia. Siitä huoli-matta yliopistojen salit kautta Suomen kertyi-

Kaiken olevaisentiedemies

TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO MERILÄINEN

27

vät pullolleen kuulijoita, kun rempseä ortoto-pologian asiantuntija luennoi tutkimuksistaan. Laskuharjoituksiakin pidettiin silloin tällöin, ja ahkerimmat pulmanratkojat palkittiin ortoto-pologian suurmestarin arvolla. Harjoituksissa puitiin milloin minkäkinlaisia ongelmia: esi-merkiksi joulun alla aloittelevat tieteenharjoit-tajat saivat laskeskella tontun pään tilavuutta integroimalla ortotopologian tapaan. Pääasia ei ollut oikea lopputulos – jos sellaista ylipäätään edes oli olemassa – vaan oivaltamisen ilo ja jon-kinnäköinen laskutaito riittivät vallan mainios-ti. Mikään oikea opettaja Aapo ei tieten-kään ollut. Tästä huolimatta hän kutsui itse-ään dosentiksi ja sai Oulun yliopistolta oman työhuoneen, joka sijaitsi fysiikan laitoksen sii-vouskomerossa. Dosentuurin lisäksi hän oli myöntänyt itselleen muun muassa sielunmaise-ma-arkkitehdin ja kaikkien tunnettujen tietei-den kunniatohtorin arvonimet. Niistä oli ole-massa jopa todistukset – itse kirjoitetut tosin. Tutkintotodistuksien tehtailusta Aapol-la oli paljon kokemusta entuudestaan. Ennen kuin hän päätyi Oulun yliopistolle, hän toimi valelääkärinä ja -opettajana eri puolilla Pohjois-Suomea. Tekipä Aapo lyhyen linnareissunkin luvattoman psykiatrisen vastaanoton pitämisen vuoksi. Presidentti Kekkonen armahti hänet kuitenkin hyvin pian, sillä Aapo ei ollut aihe-uttanut kenellekään pysyvää harmia – toisaalta hänen potilaansa olivat olleet hyvin tyytyväisiä.

Finanssipuoli kunnossa

Luennot olivat ortotopologian dosentille rahal-lisesti kannattavia. Vielä pari vuosikymmentä sitten vierailevien dosenttien tapana oli kerätä kuulijoiltaan kolehti. Tätä perinnettä noudatti myös Aapo, joka keräsi parhaimmillaan yli tu-hannen markan potin. Joskus Aapo saattoi tiedustella rohkeas-ti ”vinanssipuolta” myös yliopiston käytävillä vastaan käveleviltä ihmisiltä ilmaisen kahvin ja pullankannikan toivossa. Osa raotti kukkaron-nyörejään mielellään, osa taas yritti livahtaa ohi seinänviertä pitkin. Ja jos jollakulla oli muka-naan vain vaikkapa viidenkymmenen markan seteli, jota ei raaskinut luovuttaa kahvirahaksi, Aapolla oli ratkaisu: ”Kyllä minulla on antaa ta-kaisin.” Naisväen Aapo tosin jätti herrasmiehe-nä rauhaan.

Ortotopologian loppu

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten Aapo uhosi ortotopologian nousevan koko maailman tie-toisuuteen. Kohtalo päätti toisin, sillä kaiken olevaisen tiedemies tuupertui lopullisesti Hel-singin-luentomatkallaan vuonna 1993. Siihen päättyi myös ortotopologian ta-rina – kukaan muu kun ei koskaan oppinut ym-märtämään kaiken maailman ilmiöitä tutkiske-levaa tieteenalaa yhtä hyvin kuin sen kehittäjä Aapo Heikkilä.

Ortotopologia tutkii muun muassa

ultrafilttereitä. Nii-den käyttötarkoitus

tosin on hieman epäselvä.

28

EdaridebattiEdaridebattiEdaridebatti

Uusi kansanedustajakaarti on jälleen kerran vallan-nut Arkadianmäen. Selailtaessa edustajien taustoja iskee väistämättä silmille, miten hämmästyttävän suurella osalla on jonkinmoinen tausta nuoriso- ja yliopistopolitiikasta. Vaikka ylioppilaskuntatoimin-ta on hieman menettänyt merkitystään verrattuna 60-70-lukuihin, se toimii edelleen nuorisopoliitik-kojen ponnahduslautana valtakuntapolitiikkaan. Li-säksi ylioppilaskunta jatkaa arvokkaiden kansalais-taitojen kouluttajana sukupolvesta toiseen. Juuri valitun ja monen aikaisemmankin kansanedustajaotoksen perusteella yliopistopoli-tiikka opettaa juuri niitä taitoja, mitä menestyvä poliitikko tarvitsee. Siten se toimii yhtenä valikoi-tumistasona matkalla politiikan huipulle. Ylioppi-laskunnassa voi oppia monia poliitikolle tärkeitä taitoja, kuten politiikan ja vaikuttamisen sääntöjä, retorisia taitoja sekä argumentointia. Esimerkik-si Kokoomuksen vanhat jäärät Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi toimivat näkyvillä paikoilla HYY:ssä ennen valtakuntapolitiikkaan lähtemistä, väistyvä pääministeri Mari Kiviniemi oli Keskustanuorten johtavia hahmoja ja Vasemmistoliiton ääniharava Paavo Arhinmäki toimi vielä 2000-luvun alussa HYY:n edaattorina. Mainittu kärkipoliitikkoja valikoiva vai-kutus voitaisiin luokitella yliopistolaissa säädetyn ylioppilaskunnan tarkoituksen alle, jonka mukaan “ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua [...] yli-opiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmista-malla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen“. Tätä tehtävää meidän ylioppilaskuntamme HYY hoitaa myös osallista-malla jäsenistöään toimintaansa tukemalla muun muassa ainejärjestöjä. Uskon, että moni kansan-taloustieteilijä on hankkinut elämässä tarvittavia kansalaistaitoja KTTO:n ja muiden opiskelijajär-jestöjen kautta. Ylioppilaskunnan toinen tehtävä on “edistää

[jäsentensä] yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskun-nassa liittyviä pyrkimyksiä“. Näkyvin viime aikojen edunvalvonnallinen toimenpide on ollut Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n kampanja opintotu-en sitomiseksi indeksiin. Jää nähtäväksi, saadaanko uudistus säästöpaineista huolimatta alkavan vaali-kauden aikana läpi. Eduskuntavaalit on juuri käyty, mutta pian seuraavat, hieman pienimuotoisemmat vaalit kol-kuttavat ovelle. Syksyllä pidetään HYY:n edustajisto-vaalit, jolloin valitaan taas kerran uusia edaattoreita toimimaan opiskelijoiden yhteisen hyvän eteen. On olemassa monia syitä, joiden takia edaattoriksi kan-nattaisi pyrkiä. Ei tarvitse olla poliittinen broileri hyötyäkseen esimerkiksi hyvästä esiintymiskyvystä, ryhmätyötaidoista tai vaikkapa kokemuksesta oi-kean voittoa tavoittelevan osakeyhtiön hallituksesta. Ehdokashaku on monessa ryhmässä jo käynnissä. Kannattaa siis antaa asian hautua kesän yli ja ottaa selvää mistä on kyse. Kenties sinusta tu-lee seuraava ylioppilaskuntapolitiikasta ponnisteleva kansanedustaja?

PAUL STENBÄCKKirjoittaja on HYY:n edustajiston jäsen.

Toiset vaalit tulossa

Ei tarvitse olla poliittinen broileri hyöty-äkseen esimer-kiksi hyvästä esiintymisky-vystä.

”

29

EdaridebattiEdaridebattiEdaridebatti

Ylioppilaskunnassa sattuu ja tapahtuu edelleen. Otsikon mukainen tunnelma vallitsi talousjoh-tokunnassa, kun järjestötuista piti päättää. Mi-nusta on ihan kivaa, että järjestösektorikaan ei enää jaksa puhua toiminta-avustuksista, vaan sanotaan suoraan, että jaetaan rahaa järjestöil-le. Rahaa oli jaettavaksi kuitenkin liian vähän ja se jakautui monen mielestä väärin. Jakoon oli kehitetty ”matemaattinen malli”, jossa pääosin toimintakalenterin mukaan laskettiin toimin-nan määrästä ja laadusta pisteitä. Pisteet tulivat lopulta suhteellisen lonkalta. Suosittelen jokais-ta järjestöaktiivia nuolemaan allekirjoittaneen persettä, jotta tämä avustaisi tulevien paperei-den täytössä HYY-tuen maksimoimiseksi. Kaikki valtsikan järjestöt, menettivät reilusti tukiaan. Suurin osa (KTTO mukaan lu-ettuna) menetti jakomalliin kirjatun maksimi-määrän, eli 500 euroa. Pienet humanistijärjestöt saivat tukiaan nousemaan – olihan niillä ollut jopa 25 hallituksen keskeistä lounastapaamis-ta vuoden aikana. Jos minua kuunnellaan yhtä vähän kuin tähän asti, malli säilyy ensivuonna nykyisen kaltaisena. Seuraava järjestöille merkittävä uudistus tulee vielä toukokuun aikana. Ylioppilaskunnan tilat laitetaan uudelleen jakoon. Osakunnat ovat jo menettäneet tiloista niin suuren osan, että olisi kummallista, jos niitä enää vähennettäi-siin. ”Kannula” eli valtsikan ainejärjestöjen käy-

tössä oleva klusteritila Uudella ylioppilastalolla on kysymysmerkki (näihin tiloihin siis myös KTTO:lla on käyttöoikeus), sillä edellisvuodel-ta Kannunvalajien toimesta raportoitiin poik-keuksellisen massiivinen määrä väärinkäytök-siä. Uudelta ylioppilastalolta aiottaneen lisäksi vuokrata ulkopuolelle joitakin tiloja. Tilajako on järjestöille myönnettävistä avustuksista ra-hamäärällisesti ylivoimaisesti merkittävin, niin-pä se myös kuumentaa tunteita. Jännittävä al-kukesä on siis tulossa, myös ylioppilaskunnan puolella!

EERO HAAPALEHTOKirjoittaja toimii HYY:n talousjohtokunnassa ja edustajistossa. Lisäksi häntä saattaa havaita myös joissakin politiikkapiireissä.

Y-HYY, Y-HYY, Y-HYY

Tarkennuksia

” Rahaa oli jaet-tavaksi kuiten-kin liian vähän ja se jakautui monen mieles-tä väärin.

Edellisen Kapitaalin lukijoita ilahduttaneen kes-kiaukeaman poikakuvan valokuvaajan nimi jäi viime lehdessä mainitsematta. Valokuvan on otta-nut Erik Purdon. Paljon keskustelua on herättänyt myös kuvan keskimmäisen miesmallin keskivar-

talon tuntumassa sijaitseva tummempi alue. Kapi-taalin toimitus tarkentaa, että kyseessä on pelkkä varjo. Lukijoiden ei siis tarvitse jatkossakaan olla huolissaan siitä, että lehdessä julkaistaisiin tavalla tai toisella epämääräistä materiaalia.

30

Palstani viimeinen Saksan-vaihdon yliarvostelu päättää perinteikkään kolumnisarjani. Autoarvos-telu täydentää hifistelyn ympyrän ja pilke silmäkul-massa tehdyn kuvan pankkiireista.

Aurinko paistaa tuulilasiin ja betoninen Auto-bahn halkoo maata kuin viivoittimella vedettynä. Monikaistaiset moottoriteiden liittymät näyttä-vät geometrisilta hämähäkinseiteiltä navigaat-toreiden näytöillä. Vaikka nopeusmittarissa on 160km/h, vasemmalta tulevat Porschet ja BMW:t kurvaavat kovaa ohi. Tämä on ajamista Saksassa – autoilun luvatussa maassa. Autoja tulee kaikilta mantereilta ja niihin liitettään usein stereotyyppisiä käsityksiä. Aasia-laiset autot ovat luotettavia, yleisiä tai huokeita. Jenkkiautot ovat isokoneisia bensasyöppöjä, joista ei hevosvoimia saa millään irti etc. Afrikkalaisia automerkkejä ei taida valtavasti olla, sillä Euroo-

pan satamat ovat täynnä käytettyjä autoja, joita sinne exportataan. En keskity tässä vertailussa kumpaankaan näistä, vaan mukana ovat Euroop-palaisten automaiden tyypilliset edustujat: Alfa Romeo, Audi, Renault sekä Volvo. Alfa Romeo (Anonima Lombarda Fabbri-ca Automobil), joka on osa isoa Fiat-konsernia, on tunteikas auto. Niin kuin BBC:n legendaarisen Topgear-ohjelman juontajat usein ovatkin toden-neet: ”You can’t be a true petrolhead without ha-ving had a Alfa Romeo.” Vaikka 80 % ajasta kului-sikin tienpientareella tai huoltoa odotellessa, niin se loput 20 % on ajamisen utopistisen ihanteen tiivistymistä todellisuudeksi. Itse olen ajanut Alfa 147:ää rosso corsan väreissä. Auton moottori olisi Suomen standardien mukaan ollut turboahdettu, mutta ei rekisteriotteessa. Twin Spark-moottori teki autosta ketterän ja vauhdikkaan. Moottoriur-heilun tuntuma oli läsnä, mutta en ikinä päässyt

Pankkiiri yliarvosteleeAUTOT

TEKSTI JA KUVAT: JANI VALTONEN

31

siihen täysin kiinni varoessani kortin hyllyttämis-tä. Audi – nimetty perustajansa Augustus Horschin (lat. Audi) mukaan – on nykyään osa suurta ja mahtavaa Volkswagen-konsernia. Nämä ihanat arkisenharmaat tehomyllyt ovat saksalai-sen insinööritaidonnäytön hedelmiä. Audi on tunnettu laatumerkki, sekä perheautoissa että businessluokissa. Hauska yhdistelmä saksalaista käytännöllisyyttä sekä tehoajattelua ovat Audin RS4 ja RS6 farmarit, joissa on enemmän hevos-voimia kuin monissa urheiluautoissa. Tuntuma tiehen ratin takana on mainio. Kun sen kerran op-pii, niin tietää miten auto käyttäytyy vaikeammis-sakin olosuhteissa. Anekdoottina mainittakoon, että Audi Quattro oli nelivedon uranuurtajia, jolla kahmittiin monia rallimestaruuksia. Mallit >A5 ovat todellisia erämaalaivoja ja niiden käyttötar-koitus ei välttämättä suomalaiselle avaudu. Nämä

suurimpien liikemaailman johtajien käyttämät menopelit ovat renkailla liukuvia salonkeja, jotka on rakennettu sitä varten, että 170km/h ei olisi niin voimia syövä ajovauhti. Saksassa nimittäin jokaisen oikeus on ajaa aamulla nopealla autolla kovaa töihin. Renault puolestaan on tyypillinen rans-kalainen auto, missä mukavuus on hieman koros-tunut. Itse ajoin aikanani oman ajokorttini tum-man sinisellä Renault Meganella, jonka 1.6 kone teki autosta yllättävän ärhäkän, sillä kori oli suh-teellisen kevyt. Megane oli mukava ja helppo ajaa sekä ihan kohtuullinen ulkonäöltään. Auto oli vii-meisin vanhan korimallin edustaja ja klassisempi kuin nykyiset modernit kuuautot, jotka minusta eivät ole niin tyylikkäitä. Se oli toimiva menopeli liikkumiseen. Ruotsalaisen lintukodon turvallinen per-heauto, joka kuuluu mielikuvaan omakotitalon,

32

kolmilapsisen perheen ja koiran kanssa on Volvo – se on pohjoismainen auto: luotettava, mukava ja turvallinen. Aivan halvimpia autoja eivät Volvot yleensä ole, mutta laatukaan ei ole sitä heikointa. V70 farmari on mukavan tila-va ja isommalla dieselkoneella se liikkuu aika vauhdikkaasti talvisen Suomen teillä. Hieman ehkä yllättäen, aika usein nimenomaan Volvo-kuskit tulevat haipakkaasti ohi vasemmalta Suomen moottoriteiltä. Nämä vertailun yksilöt eivät vedä ver-toja Zürichin katujen huippupankkiirien kie-seille. Siellä kadut olivat täynnä toisen toistaan upeampia Maserateja, Bentleytä sekä Ferrareita Audeja, BMW:tä ja Porscheja mainitsemattakaan. Itse olen saksalaisen tehokkuuden ja tyylikkään laadun ystävänä Audi-mies, joka preferoi Volks-wagen-konsernin autoja. Näin yllättäen ja pyytä-mättä vertailun voittaja-automerkki on kuin on-kin Audi.

Haluan nyt kiittää kolumnini uskollisille lukioi-ta sekä niitä, jotka ovat palautetta lähettäneet: tyyli sekä huumori ovat tärkeitä!

ALFA ROMEOTyyli: 4

Hinta/Laatu: 3Hyöty: 4

AUDITyyli: 5


RENAULTTyyli: 3


VOLVOTyyli: 3


Ruotsalaisen lintu-kodon turvallinen perheauto, joka kuuluu mieliku-vaan omakotita-lon, kolmilapsisen perheen ja koiran kanssa on Volvo.

”

33

Lehden sivumäärän tulee olla neljällä

jaollinen.Tämän tilan olisi voinut hyödyntää paljon tehokkaammin esimerkiksi Sinun mainoksellasi.

Ota yhteyttä: [email protected].

34

Mikä on laskimesi malli?WolframAlpha.

Kuinka vanha laskimesi on?Tehty 18.5.2009.

Mistä laskimesi on hankittu?google.com.

Mikä on laskimesi paras ominaisuus?Ruoka-aineiden ravintoarvot.

Mikä on paras muistosi laskimesi kanssa?Opetustilanteessa laskin on ratkaissut kaikki on-gelmat puolestani.

Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opis-kelijoille tuttujen hahmojen laskukoneita.

MUN LASKIN:Hannu Kivimäki

TEKSTI JA KUVA: NIKO-MATTI RONIKONMÄKI

01010000 01110101 01110010 01101001 01110011 01110100 01100001 00100000 01001000 01101111 01101111 01110000 01101001 01100001 00100000 01110100 01100001 01101011 01100001 01110000 01110101 01101111 01101100 01100101 01110011 01110100 01100001 00101110

01010000 01110101 01110010 01101001 01110011 01110100 01100001 00100000 01001000 01101111 01101111 01110000 01101001 01100001 00100000 01110100 01100001 01101011 01100001 01110000 01110101 01101111 01101100 01100101 01110011 01110100 01100001 00101110

35

MIKROMIES

36

Suomen kohdalla on jokseenkin hedelmätöntä puhua poliittisista itsemurhista, sillä poliittinen välikuolema on huomattavasti sopivampi termi. Hetkellisen lepäilyn jälkeen lähdetään uuteen nousuun, joka yleensä päättyy vasta eläkeiässä. Ehkä suomalaiset ovat hyvin anteeksiantavia tai sitten me emme yksinkertaisesti jaksa välittää. Valtioneuvoston jäsenten syyttämiskynnys on niin korkea ja vähäpätöisemmät rikkomukset harvoin johtavat valtakunnanoikeuteen. Koska ketään ei syytetä, ketään ei myöskään tuomita, ja kun ketään ei tuomita, niin ihmiset tapaavat unohtaa asiat hyvin helposti. Toisaalta valtakun-nanoikeuden antamat tuomiot todistavat osaltaan sen, että edes lahjuksien ottaminen ja virkavelvol-lisuuden tahallinen laiminlyöminen eivät ole mi-kään tae uran päättymisestä. Kauko Juhantalo pa-lasi eduskuntaan vielä kahdeksi kaudeksi ja nousi puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi; Aarre Simonen tuomittiin virkavirheestä sakkoihin, mutta viisi vuotta myöhemmin hän istui jälleen oikeusministerinä eduskunnan edessä. Poliittisen itsemurhan tekeminen Suomessa näyttäisi olevan äärimmäisen vaikeaa, ja siksi myös alla oleva Top 5 -lista on ennemminkin kokoelma noloja tapa-uksia ja poliittisten urien kokemia kolauksia.

5. Johannes VirolainenVielä Kekkosen aikana poliittisen itsemurhan te-keminen oli huomattavasti helpompaa, sillä jopa puolihuolimaton kommentti Suomen ulkopolitii-kasta riitti suututtamaan kansakunnan isän. Näin kävi puhemies Johannes Virolaiselle kun hän vuonna 1979 tokaisi Kokoomuksen hallituspaitsi-on johtuvan ”yleisistä syistä”. Länsi-Saksan lehdis-tössä tämä toi yöpakkaskriisin muistot mieleen, ja vaikka Virolainen kuinka yritti selittää puhuneen-sa vain sisäpolitiikkaa, ei UKK:n vihaa käynyt tal-tuttaminen. Tämän Juhannuspommiksikutsutun lausunnon seurauksena Kekkonen katkaisi mylly-kirjeellä välinsä Virolaiseen, mikä silloin merkitsi jäämistä politiikan sisäpiirin ulkopuolelle.

4. Kari HäkämiesItsemurhalistan neljännen sijan ansaitsee Kokoo-muksen Kari Häkämies. Oikeus- ja sisäministerinä aiemmin toiminut kansliapäällikkö Häkämies pi-dätettiin virastaan vuonna 2003, kun miestä alet-tiin epäillä naisystävänsä törkeästä pahoinpitelystä sekä yllytyksestä puhelutietojen väärinkäyttöön. Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi kansliapäällikön kolmesta pahoinpitelystä, ja Häkämies palasi häntä koipien välissä kotiseudulleen Kotkaan. Naisen pa-

TOP 5poliittiset itsemurhat

SuomessaTEKSTI: MITJO VAULASVIRTA

KUVA : JULIA MÜLLER

37

hoinpitelijää ei Suomessakaan katsottu hyvällä, mut-ta vuonna 2009 Häkämies tuli kuitenkin valituksi jonkun pikkukunnan johtoon.

3. Ulf Sundqvist & Arja AlhoNämä kaksi hurmaavaa demari-itsemurhaa kie-toutuvat toisiinsa mukavan sotkuisella tavalla. SDP:n puheenjohtaja Sundqvist oli pankinjohta-jana hoitanut finansseja hieman huolimattomasti, minkä vuoksi hänet vuonna 1993 tuomittiin mil-joonien markkojen korvauksiin. Sundqvist joutui eroamaan puolueensa johdosta, mutta maksoi kui-tenkin vahingonkorvauksista vain osan. Vuonna 1997 silloinen toinen valtiovarainministeri Arja Alho hyväksyi sovittelusopimuksen, jonka nojalla toveri Sundqvistin velkapottia kavennettiin enti-sestään. Kansa ei jaksanut hyvä veli -järjestelmän puuhia katsella, ja niin myös Alho joutui eroamaan ministerin pestistään.

2. Anneli JäätteenmäkiJäätteenmäen vuoksi myös Suomi sai oman ”ga-tensa”. Salaisiksi luokiteltujen asiakirjojen tuo-minen julki television vaaliväittelyssä osoittautui hasardiksi tempaukseksi, varsinkin kun kyseiset dokumentit oli saatu presidentin neuvonantajal-

ta. Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi päättyi lyhyeen, mutta kansa palkitsi tämän hassun kepu-laisen vielä Brysselin komennuksella. Mannisesta ei kukaan ole kuullut sen jälkeen mitään. ”Tapaus Jäätteenmäki” muistetaan kansan keskuudessa yl-lättäen laulavasta faksista sekä hienosti muotoil-luista valheista.

1. Ilkka KanervaListan ykköseksi selviytyy Ilkka Kanerva, sillä vii-me vuosien kanervaskandaali on sisältänyt kaik-kea mitä näyttävältä poliittiselta itsemurhalta voi odottaa: seksiä, lahjusepäilyjä sekä suomalaiseen tapaan myös arveluttavia tekstiviestejä. Kanervan loistokkaasti alkanut ulkoministerikausi päättyi tämän lehden keskiaukeamalle kelpaamattomal-le naiselle lähetettyihin viesteihin. Tieto viriilinä miehenä pidetyn Kanervan seikkailuista levisi kansainväliseen mediaan ja suomalaiset olivat järkyttyneitä ulkoministerinsä käsittämättömäs-tä naismausta. Kanervan sekoilut saivat valtio-varainministerinkin itkemään, ja Iken ainoaksi vaihtoehdoksi jäi uran jatkaminen rivikansan-edustajana.

Kirjoittaja on poliittisen historian opiskelija.

1. Mikä valuutta?5 pistettä: 1. tammikuuta 2005 valuutta uusittiin pudottamalla rahoista pois kuusi nollaa.3 pistettä: Yksi tällainen jakautuu sataan kuruşiin, jotka tunnetaan myös piastereina.1 piste: Tällä rahalla maksetaan Turkissa.

2. Mikä alkuaine?5 pistettä: Tämän alkuaineen tiheys on 1,93 g/cm3 ja sen sulamispiste on 301,59 K (28,44 °C).3 pistettä: Jaksollisessa järjestelmässä tämän alkuaineen järjestysluku on 55.1 piste: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen tämän alkuaineen radioaktiivista 137-isotooppia levisi ympäristöön.

3. Kuka suomalaispoliitikko?5 pistettä: Hän on kieltäytynyt ministerin paikasta useita kertoja vedoten krooniseen migreeniin.3 pistettä: Hän oli Helsingin ääniharava eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007 sekä kunnallisvaaleissa 2000 ja 2004.1 piste: Hänet valittiin vaalien jälkeen väliaikaiseksi eduskunnan puhemieheksi. Puhemiesvaalissa hyväksyt-tiin kirjoitusvirheet nimessä.

4. Kuka hallitsija?5 pistettä: Hän on perustanut oman rauhanpalkintonsa vapaustaisteluiden johdossa oleville kolmannen maailman henkilöille.3 pistettä: Vallankaappauksen tehtyään hän tyytyi symboliseen ylennykseen kapteenista pelkäksi everstiksi.1 piste: Hän on hallinnut Libyaa vuodesta 1969 saakka.

5. Mikä uskonto?5 pistettä: Sen alkuperä on muinaisessa, noin kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua kukoistaneessa veda-kulttuurissa.3 pistettä: Kyseessä on maailman kolmanneksi suurin uskonto, jolla on reilu miljardi kannattajaa.1 piste: Uskonnossa on lukematon määrä persoonallisia jumalia, esimerkiksi Vishnu ja Shiva.

6. Mikä vuosiluku?Oikea vuosi: 5 pistettä, +/- 1 vuosi: 3 pistettä, +/- 2 vuotta: 1 piste2.–3. tammikuuta – Suomessa toimitettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu vuotta aiemmin.18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös kautensa jälkeen, ”mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi”.7. lokakuuta – SMP:llä oli ongelmia niskuroivien kansanedustajiensa kanssa. Puoluehallitus katsoi kahden-toista kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n aino-aksi eduskuntaryhmäksi.

5+1 kysymystä

38

Vastaukset: 1. Turkin liira, 2. cesium, 3. Ben Zyskowicz, 4. Muammar Gaddafi, 5. hindulaisuus, 6. 1971

JälkipääkirjoitusKesälaitumelle

39

” On helpompaa muuttaa toimittaja ekonomistiksi kuin ekonomisti toimit-tajaksi.Frederick W. Taylor, yhdysvaltalainen tek-nikko ja organisaatioteoreetikko

Lukuvuosi alkaa olla ohi, ja niin on tämä Kapi-taalikin. Ellet sitten alkanut lukea lehteä lopusta alkuun, vaikka sehän nyt olisi silkkaa hulluttelua. Siinä tapauksessa kehotamme palaamaan takai-sin alkuruutuun: et tiedä, mitä olet menettänyt. Tämän vuoden kahteen Kapitaaliin on mahtunut kaikenlaista: hämmentäviä, suoras-taan eläimellisiä keskiaukeamakuvia, vaalihuu-maa, vaalikrapulaa, persuilua, Arabimaiden kuohuntaa... Teknisten ongelmien ansiosta (tai vuoksi) maamme ehdottomasti johtava kan-santaloustieteellinen julkaisu sai nyt uuden ul-koasun toista kertaa tälle vuotta. Jonkinlaista kehitystä on ehkä vuosien saatossa tapahtunut, vaikka ei Kapitaali vielä olekaan yhtä chic kuin

Suomen Kuvalehti, Newsweek, Economist tai Groteski. Palautetta niin sisällöstä kuin ulko-asusta saa mieluusti antaa koko toimituskunnal-le – negatiiviset kommentit tosin jätämme huo-miotta. Lehti kädessä on hyvä lähteä kesä-laitumelle. Kun sieltä taas parin kuukauden päästä palataan – virkeänä ja innokkaana tie-tysti – Kapitaalikin tulee takaisin kuvioihin. Myös opintorintamalla puhaltavat uudet tuulet. Opintotarjottimelta löytyy kaikenlaisia herkku-paloja (ja rotanmyrkyllä täytettyjä eineslihapul-lia, yök). Ja ah, ne uudet fuksit tulevat taas...

Hyvää kesää!

Kapitaali 2/11

Documents

Transcript of Kapitaali 2/11