Ari Haikonen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 221

Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna

2016

KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: toukokuu 2017 Kirjoittaja(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto, kalojen vierasainepitoisuudet ja koeravustukset vuonna 2016 Toimeksiantaja: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 221 Tarkastanut: Sauli Vatanen Tiivistelmä: Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset. Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana. Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko. Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt. Kuva: Ari Haikonen

2

1 Johdanto ................................................................................................................................................... 4 2 Virtaamat vuonna 2016 ............................................................................................................................ 5

3 Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä ................................................................................................ 6

3.1 Taimenistutukset ................................................................................................................................ 6

3.2 Kirjolohi-istutukset .............................................................................................................................. 6

3.3 Muiden lajien istutukset ..................................................................................................................... 6 4 Sähkökalastukset .................................................................................................................................... 7

4.1 Pyydystettävyyden arviointi ............................................................................................................... 8

4.2 Tulokset vuonna 2016 ....................................................................................................................... 9

4.3 Taimen ja lohi Vantaanjoen vesistössä ........................................................................................... 11 5 Kalojen vierasainepitoisuudet .............................................................................................................. 14

6 Koeravustukset ...................................................................................................................................... 15 7 Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista ...................................................................................... 19

8 Kirjallisuus.............................................................................................................................................. 21

9 LIITTEET ................................................................................................................................................. 22

3

4

1 Johdanto Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu perustuu lupapäätöksiin, joiden perusteella luvanhaltijoilla on oikeus johtaa jätevesiä Vantaanjoen vesistöön. Luvanhaltijoiden tarkkailuvelvoite täytetään Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimana yhteistarkkailuna. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu on osa koko Vantaanjoen yhteistarkkailua, johon kuuluu lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemä vedenlaadun ja piilevien tarkkailu (Vahtera ja Männynsalo 2016). Tarkkailun tavoitteena on seurata pistekuormituksen vaikutuksia kalaston ja pohjaeläimistön ekologiseen tilaan sekä kalastukseen. Tarkkailu palvelee myös vesistöalueen virkistyskäytön kehittämistä sekä EU:n vesipuitedirektiivin toteutta-mista.

Tarkkailua tehdään Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten kalatalousyksiköiden hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti (Dnro 254/5723/2014) (Haikonen ja Helminen 2014).

Tässä vuosiraportissa esitellään tiivistetysti Vantaanjoen vesistön vuoden 2016 istutustiedot sekä haitta-aineseurannan, sähkökalastuksen ja koeravustuksen tulokset. Kuormitustiedot on esitetty liitteessä 1. Tarkemmin tuloksia tullaan analysoimaan vuosien 2015–2017 seuranta-aineistoja käsittelevässä yhteenvetoraportissa joka valmistuu toukokuussa vuonna 2018. Taulukko 1. Kala- ja pohjaeläintarkkailuun osallistuvat Vantaanjoen pistekuormittajat. Pistekuormittajien vuoden 2016 kuormitustiedot ja lentokentän kuormitus kaudella 2015–2016 on esitetty liitteessä 1.

Pistekuormittaja Lupa Riihimäen Vesi; Riihimäen jätevedenpuhdistamo

LSY Nro 62/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-393, 23.11.2004

Hyvinkään Vesi, Kaltevan jätevedenpuhdistamo

LSY Nro 63/2004/1, 23.11.2004

Hyvinkään Vesi, Kaukasten puhdistamo

Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1432 Dnro UUS-2003-Y-587-121, 9.10.2006

Nurmijärven kunta, Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo

LSY Nro 72/2004/1, Dnro LSY-2003-Y-413, 20.12.2004 KHO, Dnro 3138/1/06 7.3.2007

Nurmijärven kunta; Klaukkalan jätevedenpuhdistamo

AVI Etelä‐Suomi nro 62/2013/2, Dnro ESAVI/286/04.08/2010. 19.3.2013

Versowood Oy, Riihimäen yksikkö Hämeen ympäristökeskus, Nro YSO/57/06, Dnro, HAM-2004-Y-121-111, 11.4.2006

Ilmailulaitos Finavia; Helsinki-Vantaa lentoasema

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Nro 49/2011/1, Dnro ESAVI/75/04.08/20104.8.2011. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.1.2015 Nro KHO:2015:12

5

2 Virtaamat vuonna 2016 Vantaanjoella oli tulvapiikki kevättalvella ja toukokuussa 2016. Kevättulvien jälkeen virtaamat olivat suhteellisen alhaisia aina marraskuulle asti (kuva 1).

Kuva 1. Vantaanjoen virtaamat Oulunkylässä vuonna 2016. Lähde: Lähde: SYKE, ELY-keskukset.

0

20

40

60

80

100

120

140

virta

ama,

m3 /s

6

3 Kalaistutukset Vantaanjoen vesistössä Vantaanjoen vesistön istutustiedot perustuvat ELY-keskuksen ylläpitämään istutusrekisteriin.

3.1 Taimenistutukset Vuonna 2016 taimenistutuksia tehtiin Vantaankoskelle (taulukko 2). Istutukset tehtiin 1-vuotiailla Ingarskilanjoen kantaa olevilla poikasilla. Istutetut kalat oli merkitty rasvaeväleikkauksella. Taulukko 2. Vantaanjoen vesistöön tehdyt istutukset vuonna 2016.

Joki istutuspaikka laji ikä kanta määrä, kpl Vantaanjoki Vantaankoski Meritaimen 1v Ingarskilanjoki 10 047

3.2 Kirjolohi-istutukset Kirjolohien istutusmäärät ovat pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun alun (taulukko 3). Istutuksia tehdään pitkin kalastuskautta useassa istutuserässä. Suurin osa kirjolohi-istutuksista tehdään Nukarinkoskeen ja Vantaankoskeen, joissa on suuri kalastuspaine. Kirjolohet istutetaan lähinnä onkikokoisina, eli noin kilon painoisina kaloina. Taulukko 3. Vantaanjokeen istutettujen kirjolohien määrät (kpl) istutusalueittain vuosina 2008–2016 istutusrekisterin perusteella.

Istutuspaikka 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nukarinkoski 2 466 2 190 2 107 1 994 2 010 1 815 1 728 1 800 1 745 Vantaankoski 1 496 1 188 1 376 1 100 1 138 1 845 1 505 2 048 1 993 Muu pääuoma 1 718 2 450 1 612 1 392 991 600 375 1 901 2 365 Keravanjoki 130 470 188 188 1 619 1 316 1 204 622 100 Muut sivujoet - - 160 129 175 - - - - Yht. 5 810 6 298 5 443 4 803 5 933 5 576 4 812 6 371 6 203

3.3 Muiden lajien istutukset Vantaanjoen vesistöön istutetaan myös harjuksia ja ankeriaita (taulukko 4). Harjukset on istutettu Keravanjokeen ja Nukarinkoskeen. Ankeriasistutukset on tehty Tuusulanjärvelle sekä Rusutjärvelle. Karppeja on istutettu Arolamminkoskeen vuonna 2016. Vaellussiiat on istutettu Vanhankaupunginkoskeen. Taulukko 4. Vantaanjoen vesistöön istutettujen ankeriaiden, harjuksten, karppien ja siikojen määrät (kpl) vuosina 2013–2016.

2013 2014 2015 2016

Ankerias 16 000 15 000 5 000 5 000 Harjus 1 940 2 570 3 525 Karppi 341 103 Vaellussiika (vk) 100 000

7

4 Sähkökalastukset Vuonna 2016 sähkökalastukset tehtiin 9.8–2.9. Koekalastusten aikaan veden korkeus oli ajankohtaan nähden normaali. Koekalastuksissa käytettiin Hans Grassl IG-200 akkukäyttöistä sähkökalastuslaitetta. Koekalastukset suoritti Kala- ja vesitutkimus Oy:n Ari Haikonen (anodi) apunaan tutkimusavustaja.

Vuonna 2016 sähkökalastettiin Vantaanjoen vesistössä 24 koealaa (taulukko 5, kuva 2). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 2. Koekalastuksen aikaiset olosuhteet on esitetty liitteessä 3. Sähkökalastustulokset on tallennettu sähkökalastusrekisteriin.

Yhteistarkkailun lisäksi sähkökalastettiin Vantaanjoessa ja Keravanjoessa kuusi koealaa kussakin Jokitalkkari -hankkeeseen liittyen. Näistä tuloksista on laadittu erillinen raportti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta (Leinonen ja Tolvanen 2017).

Taulukko 5. Sähkökalastusalat ja tarkkailun kuvaus. Lohikalaverkoston koealat on esitetty lihavoituina.

Koealan nro koealan nimi tarkkailun kuvaus

Luht

ajok

i Vsk24 Kuhakoski Klaukkalan puhdistamon yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk23 Klaukkalan yläpuoli Klaukkalan puhdistamon yläpuoli

Vsk22 Shellinkoski Klaukkalan puhdistamon alapuoli

Ker

avan

joki

Vsk21 Kylmäoja Helsinki-Vantaan lentokenttä, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk20 Myllykoski Kaukasten puhdistamon yläpuoli

Vsk19 Seppälänkoski Kaukasten puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk18 Tikkurilankoski Helsinki-Vantaan lentokentän yläpuolinen vertailualue, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk17 Kirkonkylänkoski Helsinki-Vantaan lentokentän alapuolinen vertailualue

Van

taan

joki

Vsk16 Käräjäkoski Riihimäen yläpuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk15 Riihimäen puhdistamo Versowood Oy:n alapuoli

Vsk14 Arolamminkoski Riihimäen alapuoli

Vsk13 Vaiveronkoski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk12 Vanhanmyllyn koski Riihimäen alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk11 Kittelänkoski Kaltevan puhdistamon yläpuoli

Vsk10 Petäjäskoski Kaltevan puhdistamon alapuoli

Vsk09 Nukarinkoski yläosa Kaltevan puhdistamon alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk08 Nukarinkoski alaosa Nurmijärven yläpuoli

Vsk07 Myllykoski, Nurmijärvi Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen Vsk06 Boffinkoski Nurmijärven alapuoli, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk05 Königstedtinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu

Vsk04 Vantaankoski Pääuoma, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu

Vsk03 Pitkäkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu

Vsk02 Ruutinkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu, taimenen ja lohen luonnonlisääntyminen

Vsk01 Vanhankaupunginkoski Pääuoma, lentoaseman ja pistekuormittajien jätevesien yhteistarkkailu

8

Kuva 2. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden sekä pistekuormittajien sijainnit.

4.1 Pyydystettävyyden arviointi Sähkökalastuksen pyydystettävyyden arvioinnissa käytettiin anodihenkilön (Haikonen) aiempien vuosien lajikohtaista keskimääräistä pyydystettävyyttä. Lajeille joita ei ole aiempina vuosina saatu riittävästi pyydystettävyyden määrittämiseksi, käytettiin ruotsalaisissa tutkimuksissa havaittuja keskimääräisiä pyydystettävyysarvoja (Degerman & Sers 2001). Mikäli lajille ei ollut laskettua pyydystettävyyttä, esitetään tuloksissa saadut yksilömäärät.

9

4.2 Tulokset vuonna 2016 Vantaanjoen pääuoman suurimmat kokonaistiheydet olivat keskiosan Nukarinkoskessa sekä yläjuoksun Käräjäkoskessa (kuva 3). Taimen oli selkeästi yleisin laji koskissa. Riihimäen puhdistamon alapuolisilla koealoilla (Arolamminkoski, Vaiveronkoski, Vanhanmyllynkoski, Kittelänkoski ja Petäjäskoski) kalatiheydet ja erityisesti taimenten määrät olivat alhaisia.

Hyvän veden laadun indikaattorilajia kivisimppua ei edelleenkään esiintynyt Riihimäen puhdistamon koelalalla ja Arolamminkoskessa.

Koealakohtaiset saaliit, tiheydet ja biomassat on esitetty liitteissä 4–6.

Kuva 3. Vantaanjoen pääuoman koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna 2016.

Sivujoista suurimmat kokonaistiheydet olivat Kylmäojalla sekä Luhtajoen Kuhakoskessa (kuva 4). Myös muilla Luhtajoen ja Keravanjoen alaosan koealoilla havaittiin suuria kalatiheyksiä ja särkikalojen osuus oli suuri. Keravanjoen yläosan Seppälän- ja Myllykosken kalatiheydet olivat huomattavan alhaisia. Taimenia tavattiin kaikilla koealoilla Luhtajoen alaosaa lukuun ottamatta. Kivisimppua ei esiintynyt Kylmäojassa eikä Keravanjoen yläosissa.

Keravanjoen yläosassa tavattiin taimenen luonnonlisääntymistä, mitä ei aiemmin alueella ole juurikaan havaittu. Myös Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskessa esiintyi runsaasti taimenen kesänvanhoja poikasia.

Kuva 4. Vantaanjoen vesistön sivujokien koealojen yksilötiheydet lajiryhmittäin vuonna 2016.

10

Biomassasaaliit ovat vaihdelleet runsaasti eri vuosina. Ennen vuotta 2014 Vantaanjoen biomassasaaliit olivat suurimpia joen alajuoksulla. Vuonna 2016 suurin biomassasaalis oli Nukarinkosken ylemmällä koealalla ja se muodostui pääasiassa taimenista. Myös Vanhankaupungin- ja Vantaankoskessa havaittiin suuria biomassasaaliita (kuva 5).

Sivujoista suurin biomassasaalis saatiin Kylmäojasta ja Keravanjoen alaosan Tikkurilankoskesta (kuva 6).

Kuva 5. Vantaanjoen pääuoman koealojen kokonaisbiomassat vuonna 2016.

Kuva 6. Vantaanjoen sivujokien koealojen kokonaisbiomassat vuonna 2016.

11

4.3 Taimen Vantaanjoen vesistössä Taimenen esiintymistä Vantaanjoen vesistössä seurataan ns. lohikalaverkoston avulla (taulukko 5). Lohikalaverkostoon on valittu osa tarkkailuun kuuluvista koealoista, jotka soveltuvat taimen poikashabitaateiksi pohjan rakenteen sekä virtausolosuhteiden puolesta.

Luonnonkudusta peräisin olevien taimenen kesänvanhojen (0+) poikasten määrät laskivat vuoden 2014 tasolle, mutta olivat edelleen kokonaisuutena hyvällä tasolla (kuva 7). Taimenen poikasmäärien positiivinen kehitys on jatkunut vuodesta 2012 alkaen ja kehitys on ollut nopeaa. Taimenen lisääntyminen on onnistunut hyvin jo useana vuotena peräkkäin.

Vanhempien (>0-v.) taimenien poikastiheys oli tarkastelujakson suurin vuonna 2016. Vanhempien poikasten tiheys seuraa viiveellä kesänvanhojen poikasten tiheyden kasvua. Tarkastelujakso on rajoitettu ajalle, jolloin luonnonkudusta peräisin olevat poikaset on voitu erottaa istukkaista.

Lohen kesänvanhoja (0+) poikasia tavattiin Vantaanjoen Pitkäkoskessa ja Boffinkoskessa vuonna 2016 (liitteet 4-6).

Kuva 7. Eri-ikäisten taimenien keskimääräiset poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina 2008–2016.

12

Taimenen 0+ poikastiheydet laskivat kaikilla Vantaanjoen vesistön osa-alueilla vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 (kuva 8). Korkeimmat taimenen poikastiheydet olivat sivujoissa, missä myös poikasmäärien lasku oli vähäisintä. Keravanjoen koealueilla tavattiin taimenen 0+ -poikasia vain vähän aiempien vuosien tapaan. Vantaanjoen alaosan poikastiheydet laskivat samalle tasolle Keravajoen kanssa.

Kuva 8. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston eri osa-alueilla vuosina 2008–2016

Taimenen kesänvanhoja (0+) poikasia esiintyi lähes kaikilla lohikalaverkoston koealoilla vuonna 2016 (kuva 9). Taimenen luonnon lisääntymistä ei edelleenkään havaittu Vaiveronkoskessa eikä Vanhanmyllynkoskessa. Suurimmat 0+ -poikastiheydet olivat aiempien vuosien tapaan Nukarinkoskella, Käräjäkoskella sekä Kylmäojassa. Luhtajoen Kuhankoskessa sekä Keravanjoen yläosan Seppälänkoskella tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia 0+ -poikasia vuonna 2016.

Vanhempia taimenia esiintyi selvästi eniten Nukarinkoskessa (kuva 10).

Kuva 9. Taimenen 0+ poikastiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina 2010–2016.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2008 2010 2012 2014 2015 2016

Vantaanjoki alaosaVantaanjoki keskiosaVantaanjoki yläosaKeravanjokiSivujoet

yks.

/100

m2

taimen 0+

13

Kuva 10. Taimenen 1+- ja sitä vanhempien poikasten tiheydet Vantaanjoen vesistön lohikalaverkoston koealoilla vuosina 2010–2016.

Vuonna 2016 sähkökalastuksissa tavattiin aiempia vuosia enemmän taimenen 1+- ja sitä vanhempia poikasia (kuva 11). Aiempina vuosina suurin osa poikasista on ollut kesänvanhoja 0+ -ikäisiä poikasia. Vanhempien taimenten (> 120 mm) osuus oli suurempi vuonna 2016 (19 %) kuin vuonna 2015 (12 %).

Kuva 11. Vantaanjoen vesistön taimenten kokojakaumat vuonna 2016. Kuvassa on esitetty vain mitattujen yksilöiden pituudet.

14

5 Kalojen vierasainepitoisuudet Ahvenia pyydettiin elohopeamäärityksiä varten 29.7–3.8.2016. Kaloja pyydettiin Vantaanjoesta kolmelta eri alueelta: Arolamminkoskelta, Myllykoskelta sekä Köningstedtinkoskelta. Lisäksi kaloja pyydettiin Keravanjoen Tikkurilankoskelta sekä Luhtajoen Shellinkoskelta. Pyyntipaikkojen koordinaatit on ilmoitettu liitteessä 7. Näytekalojen yksilötiedot pyyntipaikoittain on esitetty liitteessä 8.

Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuuden keskiarvo oli kaikkien analysoitujen ahventen osalta 0,14 mg/kg (0,1–0,5 mg/kg, n= 25) ja vastaavasti vakiokokoisten (15–20 cm) ahventen osalta 0,12 mg/kg (0,1–0,2 mg/kg, n= 21). Pitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon (0,5 mg/kg eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, 0,2 mg/kg (keskiarvo) ylittynyt (taulukko 6). Köningstedtinkoskella yhden kuusivuotiaan ahvenen (22,5 cm, 175,2 g) elohopeapitoisuus oli 0,5 mg/kg. Taulukko 6. Vantaanjoen vesistön näyteahventen elohopeapitoisuudet vuonna 2016.

elohopeapitoisuus, mg/kg

Joki koski kpl keskiarvo min. max. Vantaanjoki Köningstedtinkoski 5 0,20 0,1 0,5 Vantaanjoki Myllykoski 5 0,14 0,1 0,2 Vantaanjoki Arolamminkoski 5 0,10 0,1 0,1 Keravanjoki Tikkurilankoski 5 0,14 0,1 0,2 Luhtajoki Luhtajoen alaosa 5 0,10 0,1 0,1 Yhteensä kaikki

25 0,14 0,1 0,5

Yhteensä vakiokokoiset (15–20 cm)

0,12

15

6 Koeravustukset Vantaanjoen vesistön koeravustukset tehtiin kuudella eri alueella 9.8.–11.8.2016 (kuva 26). Koealojen koordinaatit on esitetty liitteessä 9.

Koeravustuksissa käytettiin tiheähavaksisia Evo-tutkimusmertoja, joissa oli syötteinä pakastettuja särkiä. Merrat laskettiin yhteen jataan 5 metrin välein. Pyynnissä oli kerralla 25 mertaa/pyyntipaikka keskimäärin 19 tuntia kerrallaan. Ravustusten välillä merrat käsiteltiin Virkon-desifiointiaineella.

Saaliiksi saaduista ravuista mitattiin kilven pituus työntömitalla ja määritettiin sukupuoli. Myös mahdolliset vauriot ja taudit merkittiin ylös.

Kuva 12. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikat vuonna 2016.

16

Rapuja saatiin saaliiksi kaikkiaan 811 kappaletta kuudelta eri koealalta (taulukko 7). Vantaanjoen jokaiselta ravustusalueelta saatiin saaliiksi täplärapuja ja kannan tila luokiteltiin pääuomassa erittäin tiheäksi ja sivu-uomissa harvaksi. Taulukko 7. Vantaajoen vesistön koeravustuksien kokonaissaaliit, saalis/mertayö, saalis/rantametri sekä rapukannan tila Tulonen ym. (1998) luokituksen perusteella vuonna 2016.

Ravustuspaikka paikan tunnus yksilöä

yksilöä/ mertayö

yksilöä/ rantametri kannan tila

Nukari alempi VRa01 212 8,5 1,7 erittäin tiheä Nukari ylempi VRa02 301 12,0 2,4 erittäin tiheä Arolamminkoski VRa03 244 10,6 2,0 erittäin tiheä Seppälänkoski, Keravanjoki VRa04 14 0,6 0,1 harva Myllykoski, Keravanjoki VRa05 18 0,7 0,1 harva Kuhakoski VRa06 22 0,9 0,2 harva Yhteensä

811

Rapukannat ovat kehittyneet positiivisesti Vantaanjoessa vuodesta 2006 lähtien (kuva 13). Rapumäärissä on ollut suurta vaihtelua vuosien välillä, mihin on osaltaan vaikuttanut ravustus. Arolamminkoskella ja Nukarin yläpuolisella ravustusalueella tavattiin seurantahistorian suurimmat raputiheydet vuonna 2016.

Keravanjoen ja Luhtajoen koeravustuspaikoilla raputiheydet ovat pysyneet alhaisina koko 2000-luvun.

Kuva 13. Vantaanjoen vesistön rapusaalis (yksilöä/mertayö) eri ravustusalueilla vuosina 2000–2016.

17

Vantaanjoen Nukarinkosken koealoilla lievä enemmistö ravuista oli naaraita, kun puolestaan Arolamminkoella oli enemmän koiraita (taulukko 8). Keravanjoen Hyvinkään Kaukasten puhdistamon alapuolisella Seppälänkoskella naaraiden osuus oli huomattavan suuri ja sukupuolisuhde päinvastainen puhdistamon yläpuoliseen Myllykoskeen verrattuna. Taulukko 8. Rapujen sukupuolijakauma Vantaanjoen vesistön eri koeravustusalueilla vuonna 2016.

Ravustuspaikka paikan tunnus naaras koiras naaras koiras Nukari alempi VRa01 119 93 56 % 44 % Nukari ylempi VRa02 176 125 58 % 42 % Arolampi VRa03 103 141 42 % 58 % Seppälänkoski, Keravanjoki VRa04 12 2 86 % 14 % Myllykoski, Keravanjoki VRa05 5 13 28 % 72 % Kuhakoski VRa06 12 10 55 % 45 % Yhteensä 427 384 53 % 47 %

Eri sukupuolten kokojakaumat kuvaavat kannan tilaa mm. lisääntymisen onnistumisen osalta. Vantaanjoen, Keravanjoen Seppälänkosken sekä Luhtajoen Kuhakosken koealoilla tavattiin muutamia pienempiä yksilöitä (kuva 14). Keravanjoen Myllykoskella puolestaan kaikki ravut olivat yli 45 mm yksilöitä.

Keravanjoella kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella näyttäisi rapujen lisääntyminen onnistuvan, vaikka yksilömäärät olivat alhaisia. Keravanjoen Myllykoskella saatiin saaliiksi ainoastaan muutamia isokokoisia yksilöitä.

0102030405060

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koirasyksi

löä

Nukarinkoski al.

kilven pituus, mm

0

20

40

60

80

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koirasyksi

löä

Nukarinkoski yl.

kilven pituus, mm

0102030405060

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koirasyksi

löä

Arolamminkoski

kilven pituus, mm

0

1

2

3

4

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koiras

yksi

löä

Seppälänkoski, Keravanjoki

kilven pituus, mm

18

Kuva 14. Vantaanjoen vesistön ravustuspaikoilta saatujen täplärapujen kokojakaumat sukupuolittain vuonna 2016.

Rapuruton aiheuttamia täpliä havaittiin jokaisella ravustuspaikalla, missä oli rapuja (taulukko 9). Vähiten ruttoisia rapuja havaittiin Nukarinkosken ja Keravanjoen Myllykosken ravustuspaikoilla. Keravanjoen kuormituspisteen alapuolisella Seppälänkoskella ruttoisia esiintyi huomattavasti enemmän kuin kuormituspisteen yläpuolisella Myllykoskella. Suurin ruttoisten rapujen osuus oli kuormituspisteiden yläpuolisella Luhtajoen Kuhakoskella. Taulukko 9. Vantaanjoen vesistön ravuissa havaitut rapuruton esiintyminen vuonna 2016.

Ravustuspaikka ruttoisten osuus Nukari alempi 0,4 % Nukari ylempi 1,6 % Arolampi 2,0 % Seppälänkoski 3,7 % Myllykoski 0,4 % Kuhakoski 5,7 %

0

2

4

6

8

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koirasyksi

löä

Myllykoskoski, Keravanjoki

kilven pituus, mm

0123456

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

naaras

koirasyksi

löä

Kuhakoski, Luhtajoki

kilven pituus, mm

19

7 Pohdiskelua kalataloustarkkailun tuloksista Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuun kuuluivat istutuksien tilastointi, sähkökalastukset, kalojen vierasainepitoisuuksien seuranta sekä koeravustukset.

Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat alhaisempia kuin ennätysvuonna 2015, mutta edelleen korkealla tasolla. Taimenen vanhempien poikasten tiheydet olivat edellisen vuoden korkeiden 0+ -poikasten tiheyksien seurauksena korkeammalla tasolla kuin kertaakaan seurantahistorian aikana.

Taimenen lisääntymistä ei havaittu edelleenkään n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan.

Kivisimppua ei esiintynyt kahdessa Riihimäen puhdistamon alapuolisessa koskessa, mutta sitä esiintyi runsaasti 14 km puhdistamosta alavirtaan sijaitsevassa Vanhanmyllynkoskessa.

Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui alkuvuodesta 2015 (Vahtera ja Männynsalo 2016). Puhdistamon alapuolisessa Arolamminkoskessa happitilanne on ollut hyvä saneerauksen jälkeen ja veden hygieeninen laatu on parantunut saneerauksen jälkeen (Vahtera ja Männynsalo 2017). Arolamminkoskessa tavattiin vuonna 2016 seurantahistorian suurimmat raputiheydet ja lisäksi saadut ravut olivat hyväkuntoisia. Aiemmin rapujen yleiskunnon on havaittu olevan heikko (Haikonen ym. 2014).

Hyvinkään Kaltevan puhdistamon kuormitus oli vuonna 2016 samalla tasolla kuin Riihimäen puhdistamon, mutta kuitenkin kuormitus sekoittuu suurempaan vesimäärään. Tämän takia Kaltevan puhdistamon vaikutusta ei ole juurikaan havaittavissa kalastossa. Puhdistamon alapuolisella Nukarinkosken koealalla tavattiin ennätyssuuret taimenen poikastiheydet vuonna 2015 ja myös vuonna 2016 tiheydet olivat korkealla tasolla.

Nurmijärven puhdistamon alapuolisessa Myllykoskessa taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2015 asti. Taimenen poikastiheydet ovat olleet kuitenkin selkeästi alhaisempia kuin Nukarinkoskella ja Käräjäkoskella.

Vantaanjoen alaosassa kokonaiskuormitus on suurinta hajakuormituksen ja yläpuolisten pistekuormittajien kuormituksen kumuloitumisen takia. Kalojen kokonaistiheydet olivat suhteellisen alhaisia verrattuna joen keskijuoksulla havaittuihin tiheyksiin vuonna 2016. Taimenen kesänvanhoja poikasia havaittiin vuonna 2016 aiempia tarkkailuvuosia vähemmän ja poikasmäärät olivat selvästi alhaisempia joen ylä- ja keskijuoksuun verrattuna.

Keravanjoen Kaukasten puhdistamon vaikutusta kalastoon ei ole aiempina tarkkailuvuosina ollut havaittavissa. Vuonna 2016 Kaukasten puhdistamon alapuolisessa Seppälänkoskessa tavattiin luonnonkudusta peräisin olevia kesänvanhoja taimenen poikasia toisena vuotena peräkkäin. Kivisimppua ei ole tavattu Seppälänkosken koealalla kertaankaan tarkkailun aikana, mutta sitä ei ole esiintynyt myöskään puhdistamon yläpuolisella alueella.

Keravanjoen alaosaan kohdistuu voimakasta hajakuormitusta taajamavaltaisesta ympäristöstä. Tikkurilankosken taimentiheydet olivat samalla tasolla kuin vuosina 2012–2015. Keravanjoen alaosan Kirkonkylänkoskella taimenen kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat aiempia tarkkailuvuosia selvästi suurempia. Kirkonkylänkoskessa on tehty kutusoraikon kunnostuksia, mikä on mahdollisesti edesauttanut taimenen lisääntymistä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan Keravanjoen tilanne kalojen ja rapujen osalta on selvästi heikompi kuin Vantaanjoen pääuoman.

20

Luhtajoen yläosassa sijaitsevassa Kuhakoskessa tavattiin taimenen kesän vanhoja poikasia vuonna 2016 yhden välivuoden jälkeen. Taimenen lisääntyminen näyttää olevan Luhtajoessa satunnaista.

Helsinki-Vantaan lentoaseman Kylmäojaan kohdistuvan kuormituksen kalastoa heikentävää vaikutusta ei ole enää viime vuosina ollut havaittavissa. Kylmäojassa on tavattu suuria taimentiheyksiä vuosittain vuodesta 2012 lähtien.

Vantaanjoen vesistön ahvenien elohopeapitoisuudet alittivat selvästi kalan ravintokäytölle asetetun raja-arvon eikä vesieliöstön suoja-arvoksi asetettu ympäristölaatunormi AA-EQS, ylittynyt.

21

8 Kirjallisuus

Degerman, E. & Sers, B. 2001. Elfiske. Fiskeriverket information 1999:3 (3-69). Reviderad 2001-08-24. http://www2.fiskeriverket.se/databas/Elfiskekomp.pdf

Haikonen, A., Hynninen, M., Nieminen, T. ja Kervinen, J. 2015. Vantaanjoen vaelluspoikaspyynti vuonna 2015. Kala- ja vesijulkaisuja nro 175.

Haikonen, A., & Helminen, J. 2014 Vantaanjoen tarkkailuohjelma vuodesta 2014 alkaen. Kala- ja vesimonisteita 125. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki.

Haikonen, A. & Karppinen P. 2009. Taimen- ja lohikantojen seurantatulokset Vantaanjoessa vuonna 2008. Kala- ja vesiraportteja nro 3. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsinki.

Leinonen, V. ja Tolvanen, O. 2017. Vaelluskalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto Vantaanjoella ja Keravanjoella vuosina 2014–2016. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016.

Vahtera ja Männynsalo. 2016. Vantaanjoen yhteistarkkailu - Vedenlaatu vuonna 2015. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 75/2016.

FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. 2016. Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu. Kausiyhteenveto 2015–2016. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. 4.3.2015.

Vahtera, H., Männynsalo, J. ja Lahti, K. 2017. Vantaanjoen yhteistarkkailu – Vedenlaatu vuosina 2014–2016. Julkaisu 76/2017. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. ISBN 978-952-7019-08-5 (pdf), ISSN0357-6671

Vehanen, T., Sutela, T. ja Korhonen, H. 2010. Environmental assesment of boreal rivers using fish data – a contribution to the Water Framework Directive. Fisheries Management Ecology, 2010.

9 LIITTEET Liite 1. Vantaanjoen vesistön pistekuormittajat ja kuormitus (Vahtera ja Männynsalo 2017) sekä lentoaseman kuormitus (FCG 2016).

Vantaanjoen vesistön BOD7-atu FOSFORI TYPPI AMMONIUMTYPPI

pistekuormitus Vesi-

määrä m3/d

Tulo- kuorma

kg/d

Lähtö- kuorma

kg/d

Lähtö- pitoisuus

mg/l Teho

%

Tulo- kuorma

kg/d

Lähtö- kuorma

kg/d

Lähtö- pitoisuus

mg/l Teho

%

Tulo- kuorma

kg/d

Lähtö- kuorma

kg/d

Lähtö- pitoisuus

mg/l Teho

%

Lähtö- kuorma

kg/d

Lähtö- pitoisuus

mg/l

Nitrifi- kaatio

% VANTAANJOEN YLÄOSAN ALUE

Riihimäki 12 600 5 300 64 5,1 99 100 2,8 0,22 98 800 160 13 81 19 1,5 98

Hyvinkää, Kalteva 10 700 2 300 28 2,6 99 81 2,1 0,20 98 590 92 8,6 84 2,0 0,19 99,6

Nurmijärvi, kirkonkylä 1 940 330 6,8 3,5 98 13 0,40 0,21 97 100 37 19 64 3,6 1,8 97

LUHTAJOEN ALUE

Nurmijärvi, Klaukkala 5 760 1 900 25 4,3 99 47 1,1 0,19 98 360 51 8,9 86 7,0 1,2 98

LEPSÄMÄNJOEN ALUE

Rinnekoti-Säätiö 210 53 2,0 9,5 96 1,9 0,06 0,29 97 10 3,6 17 64 2,3 11 77

KERAVANJOEN ALUE

Hyvinkää, Kaukas (1.1.–20.9.2016) 55 7,5 0,10 1,7 99 0,28 0,005 0,08 99 1,8 1,3 24 29 0,001 0,02 99,9

KOKO VESISTÖALUE YHTEENSÄ 31 265 9 891 126 4,0 99 243 6,5 0,21 97 1 862 345 11 81 34 1,1 98

Nitrifikaatio-% = [Ntot(tuleva) - NH4-N(lähtevä)] / Ntot (tuleva) *100

Lentoaseman kuormitus. Pitoisuudet. Luvut ovat koko kauden virtaamapainotettuja keskiarvoja. Tarkastelukausi (2015–2016) on vuosittain 1.9.–31.8.

Kok-N μg/l Kok-P μg/l Nh4-N μg/l BHK7 mg/l KHTCr mg/l

Kylmäoja 1200 83 83 9 65 Veromiehenkylänpuroon 1200 52 110 41 96

Vesistökuormitus: valumavesien virtaama ja vesistöön kohdistunut kuormitus. Kuormituslaskenta perustuu näytteenoton yhteydessä mitattuihin virtaamiin ja virtaamapainotettuihin pitoisuuskeskiarvoihin. Tarkastelukausi on vuosittain 1.9.–31.8. Paikka vesimäärä m3/a Kok-N t/a Kok-P t/a NH4-N t/a BHK7 t/a KHTCr t/a Kylmäoja 2900000 3,5 0,24 0,24 27 190 Veromiehenkylänpuro 1600000 1,9 0,084 0,17 67 160

Liite 2. Sähkökalastusalueiden koordinaatit.

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit

ID Sähkökalastusalue I P joki kunta VSk1 Vanhankaupunginkoski 388328 6677177 Vantaanjoki Helsinki VSk2 Ruutinkoski 386109 6684008 Vantaanjoki Helsinki VSk3 Pitkäkoski 383432 6683181 Vantaanjoki Helsinki VSk4 Vantaankoski 381977 6686076 Vantaanjoki Vantaa VSk5 Königstedtinkoski 381221 6691597 Vantaanjoki Vantaa VSk6 Boffinkoski 381627 6701562 Vantaanjoki Nurmijärvi VSk7 Myllykoski, Nurmijärvi 381940 6703918 Vantaanjoki Nurmijärvi VSk8 Nukarinkoski alaosa 385571 6711615 Vantaanjoki Nurmijärvi VSk9 Nukarinkoski yläosa 385658 6712292 Vantaanjoki Nurmijärvi VSk10 Petäjäskoski 384050 6717119 Vantaanjoki Hyvinkää VSk11 Kittelänkoski 381866 6719990 Vantaanjoki Hyvinkää VSk12 Vanhanmyllyn koski 379347 6723147 Vantaanjoki Hyvinkää VSk13 Vaiveronkoski 380391 6726545 Vantaanjoki Hyvinkää VSk14 Arolamminkoski 379349 6730184 Vantaanjoki Riihimäki VSk15 Riihimäen puhdistamo 378605 6733872 Vantaanjoki Riihimäki VSk16 Käräjäkoski 382075 6735291 Vantaanjoki Riihimäki VSk17 Kirkonkylänkoski 388490 6684231 Keravanjoki Vantaa VSk18 Tikkurilankoski 391846 6685239 Keravanjoki Vantaa VSk19 Seppälänkoski 392043 6718073 Keravanjoki Hyvinkää VSk20 Myllykoski 392417 6719774 Keravanjoki Hyvinkää VSk21 Kylmäoja 390461 6687845 Kylmäoja Vantaa VSk22 Shellinkoski 377901 6695914 Luhtajoki Nurmijärvi VSk23 Klaukkalan yläpuoli 375654 6697397 Luhtajoki Nurmijärvi VSk24 Kuhakoski 374090 6701726 Luhtajoki Nurmijärvi

Liite 3. Vantaanjoen vesistön vuonna 2016 sähkökalastettujen koealojen pinta-ala sekä olosuhdetiedot.

ID Kosken nimi pvm pinta-ala, m2 veden lämpötila, oC sähkönjohtokyky, µS sameus, NTU happi, mg/l Vsk01 Vanhankaupunginkoski 12.8.2016 95 16,8 201 23 9,7 Vsk02 Ruutinkoski 12.8.2016 245 16,3 199 14,1 9,2 Vsk03 Pitkäkoski 12.8.2016 198 16,5 194 16,5 9,4 Vsk04 Vantaankoski 11.8.2016 203 17,1 193 15,3 9,5 Vsk05 Königstedinkoski 9.8.2016 240 17,5 193 8,7 9,1 Vsk06 Boffinkoski 9.8.2016 168 17,9 193 8,7 9,4 Vsk07 Myllykoski 1.9.2016 117 14,5 162 6,8 11,0 Vsk08 Nukarinkoski alempi 10.8.2016 120 16,5 173 10,0 10,0 Vsk09 Nukarinkoski ylempi 10.8.2016 85 16,5 178 8,9 7,8 Vsk10 Petäjäskoski 11.8.2016 140 16,4 181 8,1 7,7 Vsk11 Kittelänkoski 1.9.2016 90 14,5 145 6,9 8,1 Vsk12 Vanhanmyllynkoski 1.9.2016 144 13,8 223 7,5 9,1 Vsk13 Vaiveronkoski 10.8.2016 112 15,8 281 8,7 8,1 Vsk14 Arolamminkoski 2.9.2016 162 14,8 326 5,3 8,2 Vsk15 Riihimäen puhdistamo 10.8.2016 60 14,4 142 4,4 8,8 Vsk16 Käräjäkoski 17.8.2016 180 12,6 98 11,8 10,2 vSK17 Kirkonkylänkoski 11.8.2016 150 17,0 208 32,2 8,7 Vsk18 Tikkurilankoski 11.8.2016 192 16,8 149 32,7 9,3 Vsk19 Seppälänkoski 10.8.2016 138 17,1 79 6,9 9,7 Vsk20 Myllykoski Keravajoki 10.8.2016 169 17,7 77 2,4 8,8 Vsk21 Kylmäoja 11.8.2016 72 14,8 370 23,0 8,4 Vsk22 Shellinkoski 9.8.2016 70 17,9 253 10,0 7,7 Vsk23 Klaukkalan puhdistamon yläpuoli 9.8.2016 192 17,6 196 12,3 8,5 Vsk24 Kuhakoski 9.8.2016 140 17 202 13,5 9,6

Liite 4. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden saaliit (yks./koeala) vuonna 2016.

ID koeala ahven kiiski kiven-nuoliainen

kivi-simppu lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen

taimen 0+

taimen ist. turpa törö

sk01 Vanhankaupunginkoski 23

1 6 1 sk02 Ruutinkoski 1

2

1 7 1 2 1 13

sk03 Pitkäkoski

14 2

1 1 27 sk04 Vantaankoski

1

1 6 9 7 1

4

sk05 Köningstdtinkoski

4

1 3

9 sk06 Boffinkoski

4 4

3 2 3

16

sk07 Myllykoski

2

1

5 9

11 sk08 Nukarinkoski al.

6

13 21

3

sk09 Nukarinkoski yl.

20 45 sk10 Petäjäskoski

1

3

2

sk11 Kittelänkoski

3

2

11 sk12 Vanhanmyllynkoski

15

1

7

sk13 Vaiveronkoski

2

2

2

1 sk14 Arolamminkoski

1

sk15 Riihimäen puhdistamo

1

2 sk16 Käräjäkoski

8

1

13 50

sk17 Kirkonkylänkoski

5 14

3

5 1

9 sk18 Tikkurilankoski

5 3

4 16 6 5 5

13

sk19 Seppälänkoski

2

1

3 sk20 Myllykoski K

1 3

sk21 Kylmäoja

11 34 sk22 Shellinkoski

19

2

sk23 Klaukkalan yläpuoli

1

27

15

8 sk24 Kuhakoski

34

1

1 7

4

Liite 5. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalatiheydet (yks./100 m2) vuonna 2016.

ID koeala ahven kiiski kiven-nuoliainen

kivi-simppu lohi

lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen taimen 0+

taimen ist. törö

sk01 Vanhankaupunginkoski 53,8

1,8 14,0 1,9 sk02 Ruutinkoski 0,9

2,7

0,9 5,2 0,9 1,5 8,4

sk03 Pitkäkoski

23,6

2,2

0,9 1,1 24,8 sk04 Vantaankoski

1,6

0,9 6,6 8,1 7,2 0,9 3,1

sk05 Köningstdtinkoski

5,6

0,9 2,3

6,0 sk06 Boffinkoski

7,9

5,3

4,0 2,2 3,7

15,1

sk07 Myllykoski

5,7

1,9

7,8 16,0

14,9 sk08 Nukarinkoski al.

16,7

19,7 36,5

4,0

sk09 Nukarinkoski yl.

0,0

42,8 110 sk10 Petäjäskoski

2,4

4,8 0,0

2,3

sk11 Kittelänkoski

11,1

0,0

19,4 sk12 Vanhanmyllynkoski

34,7

1,3

7,7

sk13 Vaiveronkoski

6,0

3,9

3,2

1,4 sk14 Arolamminkoski

1,0

sk15 Riihimäen puhdistamo

3,6

5,3 sk16 Käräjäkoski

14,8

1,2

13,1 57,9

sk17 Kirkonkylänkoski

11,9 31,1

4,4 0,0 6,9 1,2 9,5 sk18 Tikkurilankoski

9,3 5,2

3,7 18,5 5,7 5,4 4,7 10,7

sk19 Seppälänkoski

3,2

1,5

3,5 sk20 Myllykoski K

1,1 3,7

sk21 Kylmäoja

27,8 98,4 sk22 Shellinkoski

90,5

4,5

sk23 Klaukkalan yläpuoli

0,5

46,9

17,4

6,6 sk24 Kuhakoski

81,0

1,6

1,3 10,4

4,5

Liite 6. Vantaanjoen vesistön sähkökalastusalueiden kalabiomassa (g/100 m2) vuonna 2016.

ID koeala ahven kiiski kiven-nuoliainen

kivi-simppu lohi lohi 0+ made nahkiainen salakka särki taimen

taimen 0+

taimen ist. turpa törö

sk01 Vanhankaupunginkoski 901

20 361 107 sk02 Ruutinkoski 93

1

62 145 6 29 21 129

sk03 Pitkäkoski

30

9

168 4 487 sk04 Vantaankoski

8

17 611 420 46 52

77

sk05 Köningstdtinkoski

10

51 82

120 sk06 Boffinkoski

24

36

62 50 15

218

sk07 Myllykoski

17

199

305 121

199 sk08 Nukarinkoski al.

117

789 205

52

sk09 Nukarinkoski yl.

1497 392 sk10 Petäjäskoski

1

2

17

sk11 Kittelänkoski

33

29

265 sk12 Vanhanmyllynkoski

103

92

98

sk13 Vaiveronkoski

43

85

399

21 sk14 Arolamminkoski

15

sk15 Riihimäen puhdistamo

141

79 sk16 Käräjäkoski

39

99

373 269

sk17 Kirkonkylänkoski

43 76

298

25 52

132 sk18 Tikkurilankoski

84 11

40 1 131 157 12 210

136

sk19 Seppälänkoski

113

11

56 sk20 Myllykoski K

226 18

sk21 Kylmäoja

1260 336 sk22 Shellinkoski

329

54

sk23 Klaukkalan yläpuoli

3

95

3

84 sk24 Kuhakoski

86

99

0 16 79

68

Liite 7. Vantaanjoen vesistön haitta-aineahvenien pyyntipaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN).

Pyyntipaikka I P joki kunta Königstedtinkoski 381221 6691597 Vantaanjoki Vantaa Myllykoski, Nurmijärvi 381940 6703918 Vantaanjoki Nurmijärvi Arolamminkoski 379349 6730184 Vantaanjoki Riihimäki Tikkurilankoski 391846 6685239 Keravanjoki Vantaa Shellinkoski 377901 6695914 Luhtajoki Nurmijärvi

Liite 8. Haitta-aineahvenien yksilötiedot sekä elohopeapitoisuus vuonna 2016.

Pyyntipaikka joki pituus paino sukupuoli ikä elohopeapitoisuus, mg/kg

Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,0 125,0 uros 6 0,2 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 22,5 175,2 uros 6 0,5 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 21,5 119,2 uros 5 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 14,0 31,1 naaras 4 0,1 Köningstedtinkoski Vantaanjoki 12,5 25,5 uros 2 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 22,5 157,4 uros 5 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 19,5 94,0 uros 4 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 17,0 62,5 uros 3 0,2 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 15,5 45,6 uros 3 0,1 Myllykoski, Nurmijärvi Vantaanjoki 14,0 28,3 uros 2 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 55,3 uros 4 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 16,5 57,4 uros 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 17,0 58,3 naaras 6 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 15,0 38,3 uros 5 0,1 Arolamminkoski Vantaanjoki 18,5 66,6 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 78,7 uros 6 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,5 82,0 uros 6 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 18,0 67,9 uros 5 0,2 Tikkurilankoski Keravanjoki 19,0 75,5 uros 5 0,1 Tikkurilankoski Keravanjoki 14,0 30,1 naaras 4 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,0 87,7 uros 8 0,1 Luhtajoki, alaosa 19,5 103,8 naaras 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 16,0 53,4 uros 6 0,1 Luhtajoki, alaosa 17,0 56,0 naaras 5 0,1 Luhtajoki, alaosa 14,5 35,6 uros 4 0,1

Liite 9. Vantaanjoen vesistön koeravustuspaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN).

Koeravustusalue joki kunta I P Nukarinkoski, alaosa Vantaanjoki Nurmijärvi 385518 6711409 Nukarinkoski, yläosa Vantaanjoki Nurmijärvi 385131 6713993 Arolampi Vantaanjoki Riihimäki 378705 6730351 Seppälänkoski Keravanjoki Hyvinkää 392023 6718025 Myllykoski Keravanjoki Hyvinkää 392424 6719745 Lepsämänjoki Lepsämänjoki Nurmijärvi 373017 6693038 Kuhakoski Luhtajoki Nurmijärvi 374040 6701618