IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w. i d e a s t r u c t u r a . c o m

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, Moisiontie 3, 00730 HELSINKIC-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennustekniset tutkimukset

19.1.2015

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

2/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

SISÄLLYSLUETTELO

1. YLEISTIEDOT ........................................................................................................................... 31.1 Kohde .......................................................................................................................... 31.2 Tilaaja .......................................................................................................................... 31.3 Kuntotutkimusten suorittaja ....................................................................................... 31.4 Yleiskuvaus ................................................................................................................. 31.5 Tavoite ......................................................................................................................... 31.6 Laajuus ........................................................................................................................ 4

2. LÄHTÖTIEDOT ........................................................................................................................ 43. TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET................................................................................................ 5

3.1 Sisäilmatutkimukset, yleistä ....................................................................................... 53.1.1 Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset ....................................................... 53.1.2 Mikrobitutkimukset ............................................................................................. 53.1.1 Rakenteiden tiiveysselvitys ................................................................................ 63.1.2 Kosteustekniset tutkimukset .............................................................................. 6

3.2 Tutkimustyyppien kirjaukset ...................................................................................... 63.3 Rakennetekniset tutkimukset .................................................................................... 6

3.3.1 Rakenneavaukset ............................................................................................. 63.3.2 Rakennekartoitukset........................................................................................ 143.3.1 Tiiveyskartoitukset ............................................................................................ 15

3.4 Mikrobitutkimukset ................................................................................................... 163.4.1 Mikrobinäytteet ............................................................................................... 16

3.5 Sisäilmamittaukset .................................................................................................... 193.5.1 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien

mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset ............................... 194. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................... 21

4.1 Yleistä ........................................................................................................................ 214.2 Rakenneavaukset ja kartoitukset ........................................................................... 214.3 Mikrobitutkimukset ................................................................................................... 214.4 Tiiveystutkimukset ..................................................................................................... 224.5 Sisäilmaparametrimittaukset ................................................................................... 22

5. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET ....................................................................................... 225.1 Yleistä ........................................................................................................................ 225.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset ............................................................................... 22

6. LIITTEET ................................................................................................................................. 25

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

3/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

1. Yleistiedot

1.1 Kohde

Medialukio, huonetila 306Moisiontie 300730 HELSINKI

1.2 Tilaaja

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-RakennuttajaPL 1540 (Kasarmikatu 21)00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Yhteyshenkilö: Marianna Tuomainen, sisäilmainsinööri09 310 38 653, 050 349 5922marianna.tuomainen@hel.fi

1.3 Kuntotutkimusten suorittaja

IdeaStructura OyKutomotie 16 C00380 HELSINKI

Yhteyshenkilö: Ari Pesonen, RI050 443 3120ari.personen@ideastrucrtura.com

Erno Vuoti, ins. AMK050 911 9387erno.vuoti@ideastrucrtura.com

1.4 Yleiskuvaus

Tutkimuskohteena oli alkuperäiseltä osaltaan 1960–luvulla rakennettu ja useaan ot-teeseen laajennettu koulurakennus, jossa tällä hetkellä toimii Helsingin kaupunginmedialukio. Tutkimuskohteena oli kiinteistön C-osan 3. kerroksen huonetila 306. C-osan kantavat pystyrakenteet (pilarit sekä väliseinät) ovat betonirakenteisia, väli-ja yläpohjarakenteet ovat teräsbetonisia ylälaattapalkistoja, pulpettikaton vesikat-teena on rivikattopelti ja vesikattoa kannattavat rakenteet on tehty puusta. Ikku-nat ovat vielä alkuperäisiä kaksinkertaisia puuikkunoita, joita on hieman korjattu2010-luvun alkupuolella.

1.5 Tavoite

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, onko koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koulu-luokkahuoneessa 306 (C21) tai luokkahuoneeseen liittyvissä rakenteissa sellaisiapuutteita, virheitä tai vaurioita, jotka selittäisivät ihmisten huoneessa kokemaa oi-reilua.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

4/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

1.6 Laajuus

Tutkimus käsitti koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koululuokkahuoneen 306(C21) ja luokkahuoneeseen liittyvät rakenteet. Tutkimukset käsittivät rakennustek-niikan, eivät talotekniikkaa.

Tutkimus sisälsi seuraavat osatutkimukset:

- ikkunoiden liitosrakenteiden rakenneavaukset yhteensä 3 kohdasta- ikkunoiden karmisaumaeristeiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yh-

teensä 2 mikrobinäytteellä- ikkunoiden tuuletusluukun mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 1

mikrobinäytteellä- ulkoseinärakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 7 mikro-

binäytteellä- yläpohjarakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 4 mikrobi-

näytteellä- huonetilan sisäilmaparametrien (lämpötila, hiilidioksidi, kosteus ja paine-ero

suhteessa ulkoilmaan) seuranatamittauksen (1 kpl) vähintään 2 vuorokau-den ajan

- huonetilan ja huonetilaan liittyvien rakenteiden aistinvaraisen kartoituksen- huonetilan tiiveysselvityksen merkkiainekokeella

2. Lähtötiedot

Tutkimuksen suorittajalle on toimitettu tilaajan puolesta lähtötietoja seuraavasti:

- rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja rakenne-piirustuksia ja -asiakirjoja (RAK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 252kpl, - (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä)

- rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja arkkitehtipii-rustuksia ja -asiakirjoja (ARK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 191 kpl,- (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä)

- rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja LVI-piirustuksia ja -asiakirjoja (LVI) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 6 kpl,Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, 1.3.2004

- LVI-suunnitelma-asiakirjoja (LVI) dwg-, pdf- ja Excel-asiakirjoina yhteensä 32kpl, Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, - (useita eri päivämääriä)

- kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutki-mus_Helsingin_Medialukio_Julkisivut_NiLaa_130517.pdf), Julkisivujen kuntotut-kimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, 17.5.2013

- kuntotutkimusselosteen liitteet pdf-tulosteena (Helsingin medialukio, JS-KT-LIITTEET.pdf), Julkisivujen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, - (useita eripäivämääriä)

- kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutki-mus_Helsingin_Medialukio_Vesikatot_NiLaa_130606.pdf), Vesikattojen kunto-tutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, 6.6.2013

- tutkimushuoneen sijaintikaavio Word-dokumenttina (Moisiontie 3 pohjapiirus-tus ylin kerros.doc), - (ei tekijää), - (ei päivämäärää)

- kuntotutkimusohjelma, C-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennus-tekniset tutkimukset, IdeaStructura Oy, 3.11.2014

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

5/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Lisäksi tutkimusten suorittajalla on ollut pääsymahdollisuus Helsingin kaupungin kiin-teistötietojärjestelmään (FacilityInfo-järjestelmään) tutkimuskohteen osalta.

3. Tutkimukset ja mittaukset

3.1 Sisäilmatutkimukset, yleistä

3.1.1 Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset

Rakenteiden ja rakenneosien tutkimukset suoritettiin tässä tutkimuksessa kartoitus-ten lisäksi rakenteiden avauskohdista, jotka on valittu suunnitelma-asiakirjojen pe-rusteella osasta riskirakenteiksi luokitelluista rakenteista tai rakenteista, jotka puoles-taan on valittu suunnitelma-asiakirjojen ja kohdekäynnin perusteella keskeisimmäs-tä vaurioiden syntyyn mahdollisesti liittyvistä rakenteista.

Rakenteiden avauskohdista suoritettiin:

- rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin- aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus- avauskohdan valokuvaus- analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määrätty

Tutkimuksiin liittyvät kartoitukset koskien huonetilaa ja huonetilaan liittyviä rakenteitasuoritettiin aistinvaraisesti.

3.1.2 Mikrobitutkimukset

Materiaalinäytteiden perusteella (mikrobitutkimus materiaalinäyttein) pyrittiin arvi-oimaan rakennusosien kuntoa mikrobivaurioiden (ja kosteusvaurioiden) suhteen.Mikrobinäytteet otettiin joko rakenneavauskohdista tai näytteenottopihdeillä ra-kenteisiin porattujen reikien kautta.

Rakenteista otettavien mikrobinäytteiden analysoinnin (kvantitatiivinen) suoritti:

Työterveyslaitos, Bioaerosolit ja sisäilmaPL 310 (Neulaniementie 4)70101 KUOPIO (70210 KUOPIO)

Rakenteiden tutkimuksiin liittyvien näytteiden kerääminen ja toimittaminen näyt-teiden analysoijalle suoritettiin analysoijan antamien ohjeiden mukaisesti.

3.1.3 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset(CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset

Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidimittausten (CO2-mittaus)sekä paine-eromittausten perusteella pyrittiin arvioimaan sisäilman laatua. Paine-eromittauksilla pyrittiin puolestaan arvioimaan rakenteissa mahdollisesti olevienepäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan sekä ilmanvaihdon toimintaa.

Tallentavat mittaukset, joiden kesto oli vähintään 2 vuorokautta, suoritettiin Testo435-4–mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

6/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

3.1.1 Rakenteiden tiiveysselvitys

Rakenteiden tiiveyttä selvitettiin merkkiainetutkimuksena olemassa olevassa il-manpaineessa. Tiiveysselvityksellä pyrittiin arvioimaan rakenteissa mahdollisestiolevien epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan. Tiiveyttä arvioitiinmyös lämpökamerahavainnoinnilla vallitsevat lämpötilat huomioiden.

Merkkiainetutkimuksessa tutkittavan rakenteen sisään päästettiin kaasupullostamerkkiaineena käytettävää laimennettua vetykaasua (5 % H2 + 95 % N2) ja vuoto-kohtia havainnoitiin rakenteen sisäpuolelta merkkiaineanalysaattorilla (Sensistor9012 XRS). Mikäli analysaattori reagoi, on kyseisessä kohdassa ilmavuotokohta. Mit-tauksissa analysaattorin herkkyyttä säädetään asteikolla 1…10 (10-asteella mittarion herkimmillään), jotta pystytään erottamaan vuotokohdat ilmaan jo vuotanees-ta merkkiainekaasusta.

Tiiveysselvitykseen liittyvä lämpökamerakuvaus suoritettiin Flir E60-lämpökameralla.Ulkoilman lämpötilaa ei kuvauksessa otettu huomioon, koska lämpökameraa käy-tettiin vain avustamaan mahdollisten ilmavuotoreittien etsimisessä.

3.1.2 Kosteustekniset tutkimukset

Tutkimukseen ei kuulunut kosteusteknisiä tutkimuksia (kosteusmittauksia ja kosteus-kartoituksia).

3.2 Tutkimustyyppien kirjaukset

Tehtävät tutkimustyypit on kirjattu (koodattu) oheisesti:

AV.01–306

AV tutkimustyypin tunnus (AV = rakenneavaus, IL = ilmanäyte erik-seen määrättävää tutkimusta varten, MA = materiaalinäytemikrobitutkimusta varten, KO = rakennekosteusmittaus,CO2+T+RH+PE = sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan, suhteellisenkosteuden sekä paine-eron mittaus jne.)

01 näytteen järjestysnumero tutkimustyypeittäin306 huonetilatunnus (huonetila 306)

3.3 Rakennetekniset tutkimukset

3.3.1 Rakenneavaukset

Tunnus Avaus

AV.01-306 Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisaumanpeitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

AV.02-306 Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisaumanpeitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

AV.03-306 Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla ikkunapenkin ikku-nalauta huonetilasta käsin.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

7/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

AV.04-306 Yläpohjarakenteen (YP) alakattolevypalan irrotus huonetilastakäsin (avauksesta selvitettiin betonilaatan alapuolisen alakatto-rakenteen rakennetyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa).

Rakenneavauskohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevissa tutkimus-kartoissa (liite 1).

Rakenneavaus AV.01–306

Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisaumanpeitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

Kuva 1. Rakenneavauskohta AV.01–306, avaus käsitti Ikkunan (I) liitosrakenteenavauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista (punainen nuoli) huonetilastakäsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

Havainnot:

- avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä taimaakellarimaista) hajua

- avauskohdassa karmisauman leveys oli keskimäärin noin 17 mm (paksuusvaihtelee olleen alhaalta kapeampi), karmisauma on peitetty puupeitelis-talla (~23x15 mm)

- karmisauman ulkopintaan on asennettu paisuva saumanauha, sisäpinnas-sa ei ole tiivistysmassaa eikä alusnauhaa

- avauskohdassa havaittiin karmisauman lämmöneristeessä (mineraalivilla)tummentumaa eristetilan yläreunassa huonetilan puoleisessa pinnassa,tummentumat johtuvat todennäköisimmin (kostean) ilmavirtausten ja pö-lyn yhteisvaikutuksesta (puutteellisesta ilmatiiveydestä ja/tai huonetilanalipaineisuudesta historian aikana)

Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä.

Materiaalinäyte MA.01–306 otettiin ikkunan (I) pystykarmisauman lämmöneristees-tä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta ikkunan yläreunassa.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

8/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 2. Rakenneavauskohta AV.01–306. Karmisauman lämmöneristeenä on mine-raalivilla. Karmisaumaa ei ole tiivistetty sisäpinnaltaan elastisella tiivistysmassalla jaalusnauhalla, saumaus on todennäköisemmin alkuperäinen. Avauskohdassa onkarmisauman lämmöneristeessä (mineraalivilla) tummentumaa eristetilan yläreunas-sa huonetilan puoleisessa pinnassa. Tummentumat johtuvat todennäköisimmin (kos-tean) ilmavirtausten ja pölyn yhteisvaikutuksesta (puutteellisesta ilmatiiveydestäja/tai huonetilan alipaineisuudesta historian aikana).

Kuva 3. Rakenneavauskohta AV.01–306. Karmisauma hieman kapenee alaspäinmentäessä, mineraalivillatummentumia on sauman yläreunassa.

Rakenneavaus AV.02–306

Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisaumanpeitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

9/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 4. Rakenneavauskohta AV.02–306, avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteenavauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista (punainen nuoli) huonetilastakäsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

Kuva 5. Rakenneavauskohta AV.02–306. Ikkunan karmisauman eristeenä on käytet-ty paikoin polyuretaanivaahtoa ja paikoin mineraalivillaa. Karmisaumaa ei ole tiivis-tetty sisäpinnaltaan elastisella tiivistysmassalla. Oheinen kuva on ikkunan alareunas-ta, jossa eristeenä on käytetty polyuretaanivaahtoa.

Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä.

Materiaalinäyte MA.02–306 otettiin ikkunan (I) pystykarmisauman lämmöneristees-tä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta noin 1000…1100 mm korkeudelta ikkunanalareunasta mitattuna.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

10/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Havainnot:

- avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä taimaakellarimaista) hajua

- avauskohdassa ikkunan karmipuun ja viereisen betonipilarin karmisaumanpaksuus oli noin 22 mm, karmisauma on peitetty puupeitelistalla (~30x13mm)

- karmisauman lämmöneristeenä on käytetty sekä polyuretaanivaahtoa et-tä mineraalivillaa, mineraalivilla on alkuperäinen karmisaumaeriste, poly-uretaanieriste myöhemmin asennettu

- karmisauman sisäpinnassa ei ole tiivistysmassaa eikä alusnauhaa- avauskohdassa karmisauman mineraalivillaeristeen sisäpinta on hieman

tummentunut ilmavirtasten seurauksena

Kuva 6. Rakenneavauskohta AV.02–306. Ikkunan karmisauman eristeenä on käytet-ty paikoin polyuretaanivaahtoa ja paikoin mineraalivillaa (punaiset nuolet), mineraa-livilla on alkuperäinen karmisaumaeriste. Mineraalivillaeristeiden sisäpinta on tummu-nut ilmavirtausten seurauksena.

Rakenneavaus AV.03–306

Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla ikkunapenkin ikkuna-lauta huonetilasta käsin.

Havainnot:

- avauskohdassa havaittiin ikkunakarmin alapuolisessa apukarmipuussapieniä (merkityksettömiä) kosteusjälkiä, puussa ei kuitenkaan ollut lahovau-rioita

- avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä taimaakellarimaista) hajua

- ikkunan alakarmipuun ja alapuolisen apukarmin välinen karmisauma ontiivistetty sisäpinnaltaan paisuvalla saumanauhalla, saumanauhan takana(ulkopuolella) karmisaumaeristeenä on mineraalivillaeriste

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

11/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

- ikkunapenkin ikkunalauta on nostettu irti alapuolisesta tiilimuurauksesta ko-rokepaloilla, ja tiilimuurauksen sekä ikkunan alapuolisen apukarmin välissäon noin 20 mm leveä rako, joka on täytetty mineraalivillalla

- avauskohtaan liittyvät koko ikkunanauhan pituiset maalatut vesipellityksetovat pääosin hyvässä kunnossa, pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaanykyisiä ohjeistuksia, lisäksi yksittäisissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi vie-dyn alumiinikiskon liittymä) pellitysten liittymien elastiset saumaukset olivatirronneet

Kuva 7. Rakenneavauskohta AV.03–306, avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteenavauksen irrottamalla ikkunapenkin ikkunalauta huonetilasta käsin. Muurauksenlaastisaumat eivät ole ikkunapenkin yläreunassa täysinäisiä.

Kuva 8. Rakenneavauskohta AV.03–306. Ikkunan alakarmipuun ja alapuolisen apu-karmin välinen karmisauma on tiivistetty paisuvalla saumanauhalla. Ikkunapenkin ik-kunalauta on nostettu irti alapuolisesta tiilimuurauksesta korokepaloilla, ja tiilimuu-rauksen sekä ikkunakarmin alapuolisen apukarmin välissä on noin 20 mm leveä rako,

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

12/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

joka on täytetty mineraalivillalla (esitetty kuvassa punaisella janalla), liitosrakenne onepätiiivis.

Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä, avauskohtaan liittyvä ulkoseinära-kenne on tiili-villa-tiili-ulkoseinärakenne ilman varsinaista tuuletusrakoa.

Materiaalinäyte MA.04–306 otettiin ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla)eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta (irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta).

Kuva 9. Rakenneavauskohta AV.03–306. Ulkoseinän tiilimuurauksen sekä ikkuna-karmin alapuolisen apukarmin välissä on noin 20 mm leveä rako, joka on täytetty mi-neraalivillalla (esitetty kuvassa punaisella janalla).

Kuva 10. Ikkunan vesipelti rakenneavauskohdan AV.03–306 läheisyydessä. Avaus-kohtaan liittyvät koko ikkunanauhan pituiset maalatut (ja uusitut) vesipellityksetovat pääosin hyvässä kunnossa, pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaa nykyisiäohjeistuksia. Lisäksi yksittäisissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi viedyn alumiinikis-kon liittymä) pellitysten liittymien elastiset saumaukset olivat irronneet.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

13/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Rakenneavaus AV.04–306

Avaus käsitti yläpohjarakenteen (YP) alakattolevypalan irrotuksen huonetilasta kä-sin (avauksesta selvitettiin betonilaatan alapuolisen alakattorakenteen rakenne-tyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa).

Kuva 11. Rakenneavauskohta AV.04–306. Avaus käsitti yläpohjarakenteen (YP) ala-kattolevypalan irrotuksen huonetilasta käsin (avauksesta selvitettiin betonilaatanalapuolisen alakattorakenteen rakennetyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa).

Kuva 12. Rakenneavauskohta AV.04–306. Kuvassa näkyy alakattolevytyksen ja holvi-laatan alapinnan väliset rakenteet.

Rakennetyyppi avauskohdassa oli (huonetilasta ylöspäin):

- pintakäsittely- tai materiaali (maalauskäsittely)- verhouslevy (rei`itetty akustokipsilevy 12…13 mm), 13 mm

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

14/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

- paperi- eriste (mineraalivilla 50 mm) + kannatinrunko (peltiprofiilirunko), 50 mm- ilmaväli, 50 mm- pintakäsittely- tai materiaali (maalauskäsittely)- betonilaatta, ~85 mm (nimellispaksuus 80 mm)- lämmöneriste, mineraalivilla *1) *2)

*1) Lämmöneristeen paksuutta ei voitu mitata.*2) Avausta ei ulotettu rakenteessa syvemmälle.

Havainnot:

- avauskohdasta ei ollut havaittavissa kosteusjälkiä tai kosteusvaurioon viit-taavia merkkejä, rakenteen kunnossa ei havaittu mitään poikkeavaa taiesim. tapahtuneisiin vuotoihin viittaavaa

- avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä taimaakellarimaista) hajua

Materiaalinäyte MA.11–306 otettiin yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näyt-teenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi janäyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

3.3.2 Rakennekartoitukset

Rakennekartoituksina suoritettiin rakennepintojen kartoitukset (puutteet, vauriot javirheet) huonetilasta käsin. Ulkotilasta käsin suoritettiin huonetilaan liittyvien ikku-noiden sekä ulkoseinä- ja vesikattopintojen kartoitus sekä huonetilan vierelle liitty-vän yläpohjanontelon kartoitus.

Kartoituksessa havaittiin huonetilaan liittyen:

- huonetilassa ei havaittu erityisiä kosteusvauriojälkiä- huonetilan puutteet ja vauriot liittyivät lähinnä rakenteiden tiiveyteen, ik-

kunapenkkien alta ja sivuista oli havaittavissa epätiiveyskohtia (rakoja),jotka mahdollistavat ilmavuodot ulkoseinärakenteen sisäkuoren taakse, ik-kunoiden tuuletusluukut ovat epätiiviiltä (kuva 24), lisäksi ikkunanauhanyläpuolella betonipalkkien välissä oli suuri väli (varaus), josta näkyi eristeitä(kuva 21)

Kartoituksessa havaittiin ulkotiloihin liittyen:

- ikkunanauhan maalatut vesipellitykset ovat pääosin hyvässä kunnossa,pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaa nykyisiä ohjeistuksia, lisäksi yksittäi-sissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi viedyn alumiinikiskon liittymä) pellitys-ten liittymien elastiset saumaukset olivat irronneet, vesipellitysten ylitys ulko-seinälinjaan nähden on riittävä, vesipeltien alareunat on varustettu tippa-nokkataitoksella

- ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat ovat paikoin hilseilleet- sisäpihan puolella (pohjoispuolella) luokkahuoneen 306 vastaisen ulkosei-

nän tiilimuurauspinnassa on lievää värjäytymistä (todennäköisesti alkavaasammaloitumista), tiilimuurauksessa ei havaittu suurempia vaurioita kuten

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

15/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

halkeamia yms., mutta saumoissa havaittiin jonkin verran saumalaastin ra-pautumista ja/tai lievää halkeilua

- vesikatteena on harva- tai umpilaudoituksen varaan asennettu saumattupeltikate, vesikatteen alapuolella ei ole aluskatetta

- maalatun vesikatteen ja liittyvien suojapellitysten maalipinta on hilseillytmonin paikoin paljon, katteen pinnat ovat likaiset ja pinnoille on alkanutkasvaa myös sammalta/levää

- vesikatteen ylösnostot ulkoseinäpintoja vasten on tiivistetty tarkastetullaalueilla elastisin saumamassoin, saumamassa oli vielä kohtalaisessa kun-nossa, ylösnostojen korkeus on riittävä

Kartoituksessa havaittiin yläpohjan ontelotilaan liittyen (yläpohjan ontelotilaa tar-kasteltiin vain kattoluukun kautta, ontelon korkeus ei ollut riittävä onteloon mene-miselle):

- yläpohjan ontelotilassa huoneen 306 vastaisessa ulkoseinän tiilipinnassa jasen läheisyydessä ei havaittu esim. yläpohjarakenteen vesivuotoihin viit-taavia jälkiä, sen sijaan yläpohjan ontelotilan sivuräystään läheisyydessähavaittiin yksittäisessä kattokannattajassa kosteusjälkiä, rakenteissa ei kui-tenkaan havaittu lahovaurioita

- yläpohjan ontelotilan tuuletus lappeen yläpäässä on järjestetty tuuletus-putkien (alipaineventtiilien) kautta

3.3.1 Tiiveyskartoitukset

Huonetilan vaipparakenteiden (ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden) tiiveyttä selvi-tettiin merkkiainetutkimuksella ja tiiveysselvityksessä käytettiin hyväksi myös lämpö-kameraa huomioiden lämpötilaolosuhteet.

Kyseisessä merkkiainekokeessa merkkiainetta laskettiin ulkoseinärakenteeseen ik-kunoiden alapuolelta betoniseen sisäkuoreen tai sisäpuoliseen tiilimuuraukseenporattujen reikien kautta. Merkkiainetta laskettiin yhteensä 3 reiän kautta. Yksi rei-kä oli sisäpihan puoleisella julkisivulla (pohjoissivulla) ja kaksi pihanpuoleisella julkisi-vulla (eteläsivulla). Merkkiainekaasua laskettiin jokaiseen tutkimusreikään nopeu-della 4…8 l/min noin 1…2 minuutin ajan.

Mittausten aikana huoneessa oli pieni ylipaine kummallakin ulkoseinällä. Tuuletus-ikkunan välistä mitattiin hetkellisesti noin 3…7 Pa:n ylipaine.

Tiiveyskartoituksen perusteella voidaan todeta seuraavaa rakenteiden tiiveyteenliittyen:

- lämpökameralla ei tehty havaintoja ilmavuodoista- sisäpihan puoleisessa (pohjoisenpuoleisessa) betoniseinässä ei havaittu

vuotokohtia- eteläsivun ulkoseinällä puisen ikkunalaudan liittymät seinäpilareihin ja tiili-

seinään vuotavat useasta eri kohtaa (ks. myös kuvat 22 ja 23)- eteläsivun ulkoseinällä patterikannakkeiden kiinnityskohdissa havaittiin

vuotoa- eteläsivun ulkoseinällä olevassa tiiliseinähalkeamassa havaittiin vuotoa

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

16/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

- eteläsivun ulkoseinällä ikkunan sivukarmikappaleisiin liittyvien karmisaumo-jen kohdilta (pilareihin liittyvät karmisaumat) havaittiin vuotoa

- luokkahuoneeseen liittyvien väliseinien läpivientejä ei ole tiivistetty tiiviiksi(silmämääräinen havainto)

Tilat olivat merkkitutkimusajankohtana ylipaineisia. Alipaineisessa tilassa vuotokoh-tia voi esiintyä myös sellaisissa rakenteissa, mitkä nyt tehdyissä mittauksissa olivattiiviitä.

3.4 Mikrobitutkimukset

3.4.1 Mikrobinäytteet

Tunnus Mittaus

MA.01-306 Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä(mineraalivilla) sauman sisäpinnasta ikkunan yläreunasta ra-kenneavaukseen AV.01–306 liittyen.

MA.02-309 Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä(mineraalivilla) sauman sisäpinnasta 1000…1100 mm korkeudel-ta ikkunan alareunasta rakenneavaukseen AV.02–306 liittyen.

MA.03-306 Materiaalinäyte ikkunan (I) tuuletusluukun lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) koko eristepaksuudelta ja alareunasta (luukun huone-tilan puoleinen levy poistettiin ja materiaalinäyte otettiin käsin).

MA.04-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta (irrotetun ikkunalaudanvastaisesta pinnasta) rakenneavaukseen AV.03–306 liittyen.

MA.05-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) noin 120 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton pora-reikä Ø30 porattiin sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otettiinhuonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

MA.06-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) noin 150 mm ikkunan alareunan alapuolelta ikkunapenkistä(näytteenoton porareikä Ø30 porattiin sisäkuorimuurauksen läpija näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

MA.07-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) noin 120 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton pora-reikä Ø30 porattiin betonisen sisäkuoren läpi ja näyte otettiinhuonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

MA.08-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) noin 550 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton pora-reikä Ø30 porattiin betonisen sisäkuoren läpi ja näyte otettiinhuonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

MA.09-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) noin 270 mm ikkunan yläreunan yläpuolelta ikkunapalkissa jaulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin päältä (näyt-teenoton porareikä Ø30 porattiin betonirakenteen läpi ja näyteotettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).

MA.10-306 Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivil-la) kohdassa, jossa ulkoseinä sisäkuoressa on olemassa olevaaukko (varaus) eristetilaan.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

17/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

MA.11-306 Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaavasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kanta-van teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsinnäytteenottopihdeillä). Näytteenotto tapahtui AV.04-306-avaukseen liittyen.

MA.12-306 Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaavasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kanta-van teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsinnäytteenottopihdeillä).

MA.13-306 Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaavasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kanta-van teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsinnäytteenottopihdeillä).

MA.14-306 Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mi-neraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaavasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kanta-van teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsinnäytteenottopihdeillä).

Mikrobinäytteenottokohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevassatutkimuskartassa (liite 1).

Tutkimustulokset

Otetuista näytteistä (MA.01-306…MA.14–306, yhteensä 14 kpl) aktinomykeettipitoi-suudet (sädesieni) eivät ylittäneet raja-arvoa 500 cfu/g (pitoisuudet olivat 0 cfu/g,0 cfu/g, 0 cfu/g, 700 cfu/g, 0 cfu/g, 200 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, 17 500 cfu/g, 0cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g ja 0 cfu/g) näytteitä MA.04-306 ja MA.09-306 lu-kuun ottamatta (ko. näytteiden pitoisuudet olivat 700 cfu/g ja 17500 cfu/g) mikäSosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2) mu-kaan viittaisi tällöin aktinomykeettikasvustoon (ja mikrobivaurioon) rakenteessa jamahdolliseen terveyshaittaan (Opas 2003:1, kohta 7.1., 3. korjattu painos 2009).*1)

*2) *3)

Otetuista näytteistä (MA.01-306…MA.14–306, yhteensä 14 kpl) sieni-itiöpitoisuudeteivät ylittäneet raja-arvoa 10 000 cfu/g (pitoisuudet olivat 400 cfu/g, 900 cfu/g,100 cfu/g, 2 400 cfu/g, 1 300 cfu/g, 900 cfu/g, 100 cfu/g, 200 cfu/g, 900 cfu/g, 0cfu/g, 100 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g ja 0 cfu/g), mikä Sosiaali- ja terveysministeriönAsumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2) mukaan viittaisi tällöin sienikasvus-toon (ja mikrobivaurioon) rakenteessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (Opas2003:1, kohta 7.1., 3. korjattu painos 2009).*1) *2)

Otetuista näytteistä (MA.01-306…MA.14–306, yhteensä 14 kpl) bakteeripitoisuudeteivät ylittäneet raja-arvoa 100 000 cfu/g (pitoisuudet olivat 700 cfu/g, 200 cfu/g, 0cfu/g, 800 cfu/g, 100 cfu/g, 6 200 cfu/g, 1 500 cfu/g, 0 cfu/g, 17 600 cfu/g, 0cfu/g, 400 cfu/g, 0 cfu/g, 700 cfu/g ja 5 100 cfu/g), mikä Sosiaali- ja terveysministe-riön Asumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2, 3. korjattu painos 2009) mu-kaan viittaisi tällöin bakteerikasvuun rakenteessa. *1) *2)

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

18/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

*1) Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1, luku 7.3.2, 3. korjattupainos 2009: Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kunnäytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin 10 000 kpl/g. Jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on pienempi kuin 10 000 kpl/g, yksinomaan sieni-itiöpitoisuuden perus-teella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin kasvustosta, vaan myös lajistoaon tarkasteltava.

Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 kpl/g viittaa bakteerikasvuun mate-riaalissa. Jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g, se viittaa ak-tinomykeettikasvustoon.

*2) Bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksien raja-arvot eivät ole terveysperusteisia, terveys-haittamääritys tapahtuu terveydensuojelulain (763/94) 1 §:n mukaisesti ja tällöin jomahdollisen terveyshaitan olemassa olon (tai sen syntymisen) mahdollisuus on ter-veyshaittaa.

*3) Aktinobakteeri= aktinomykeetti= sädesieni= Streptomyces.

Analyysivastaus on liitteenä (liite 2).

Mikrobipäästöt, tulosten tulkinta

Kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajeja esiintyi vain näytteissä MA.04-306, MA.06-306 ja MA.09-306 (Aspergillus sydowii, Streptomyces, Aspergillus versicolor).

Analyysilaboratorion (Työterveyslaitos) vauriomäärityksen mukaan viite vauriostaoli todettavissa näytteessä MA.04-306 ja vahva viite vauriosta näytteessä MA.09-306, muissa näytteissä ei ollut todettavissa viitettä vauriosta.

Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaatutkittujen rakenteiden osalta:

- Avatuissa ja tutkituissa rakenteissa oli todettavissa viite mikrobivaurioistanäytteessä MA.04-306, joka on otettu eteläsivun ikkunaan liittyvän ulkosei-nän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan yläreunasta ja sisä-pinnasta (irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta) ja näytteessäMA.09-306, joka on otettu pohjoissivun ulkoseinän (US) lämmöneristeestä(mineraalivilla) noin 270 mm ikkunan yläreunan yläpuolelta (ikkunapalkissaolevan leukapalkin yläpuolelta). Muiden näytteiden osalta ei havaittu viit-teitä vaurioista.

Mikrobinäyteanalyysien perutella pohjoissivulla ikkunan yläpuolisessa ikkunapalkis-sa ja eteläsivulla ikkunan alapuolisessa ikkunapenkissä ikkunaan liittyen ulkoseinänmineraalivillaeriste on mikrobivaurioitunut. Pohjoissivun ikkunapalkissa todettu vau-rio voi liittyä ulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin muodostamaan kylmä-siltaan. Leukapalkki kuitenkin eristää vauriokohdan huonetilasta täysin niin, etteiepäpuhtauksilla ole pääsymahdollisuutta huonetilaan (ei edellytetä välittömästikorjattavaksi, voidaan korjata esim. erikseen suoritettavien ulkoseinä- tai vesikatto-korjausten yhteydessä myöhemmin). Sen sijaan eteläsivun ikkunapenkin vaurio onsyytä korjata ikkunan liitosrakenteiden korjauksiin liittyen, koska rakenne on epä-tiiivis ja epäpuhtauksien pääsy huonetilaan on mahdollista, jopa todennäköistä.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

19/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Muissa huonetilaan liittyvissä rakenteissa ei mikrobivaurioita todettu.

3.5 Sisäilmamittaukset

3.5.1 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset(CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset

Tunnus Mittaus

CO2+T+RH+PE.01–306 Sisäilman hiilidioksidin (CO2), lämpötilan, suhteellisen kos-teuden ja paine-eron mittaukset 3. kerroksen huonetilassa306. Paine-ero mitattiin suhteessa ulkoilmaan.

Mittauskohdan sijainti rakennuksessa on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartassa(liite 1).

Mittaukset suoritettiin Testo 435-4–mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia. Paine-eromittauksissa +-merkki (plusmerkki) on ylipaine (ilmavirta poispäin mitatusta huone-tilasta), - -merkki (miinusmerkki) alipaine (ilmavirta mitattuun huonetilaan päin).

Tutkimustulokset

Viivavärit:= CO2-pitoisuus (ppm)= lämpötila (ºC)= suhteellinen kosteus (% RH, %rF)= ilmanpaine (hPa)= paine-ero (hPa)

Huonetila 306 (CO2+T+RH+PE.01–306):

- Mittausajanjaksolla ilman hiilidioksidipitoisuus (CO2-pitoisuus) vaihteli välillä347,673…538,399 ppm keskiarvon ollessa 367,443 ppm ja kaikki mitatut hii-lidioksidipitoisuuden arvot alittivat sisäilmastoluokassa S2 *1) olevan tavoi-tearvon (900 ppm) samoin kuin Terveydensuojelulain perusteella asetetunihmisperäisen hiilidioksidin enimmäismäärän 1500 ppm. Luokkahuone ei ol-lut mittausajankohtana normaalissa opiskelukäytössä (ei henkilökuormitus-ta).

- Mittausajanjaksolla lämpötila vaihteli välillä +20,084…+22,811 ºC keskiar-von ollessa +20,758 ºC, kaikki mitatut lämpötilat eivät ihan täyttäneet si-säilmastoluokassa S2 *1) olevaa ulkolämpötilaan sidottua tavoitearvoa(+20,5…+22,5 ºC) tavoitearvon alarajan (+20,5 ºC) eikä ylärajan (+22,5 ºC)suhteen. Sen sijaan kaikki mitatut lämpötilat täyttivät sekä enimmäis- javähimmäisarvot (+20,0 ºC ja +23,0 ºC). Kaiken kaikkiaan huonetilan lämpö-tilaolosuhteita voidaan pitää mittausjaksolla melko hyvinä, lämpötilaa ontoki mahdollisuus nostaa noin 0,5...0,7 ºC, toisaalta mittausajankohtana eiollut henkilökuormitusta lämpötilaa nostamassa.

- Mittausajanjaksolla ilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 23,801…32,926% keskiarvon ollessa 29,690 % ja mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivattavanomaisia, kun huomioidaan mittausajankohdan (myöhäissyksy) ul-koilman suhteellisen kosteuden arvot.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

20/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

- Mittausajanjaksolla paine-ero suhteessa ulkoilmaan vaihteli välillä -0,225hPa (-22,5 Pa)… +0,07 hPa (+7,0 Pa), keskiarvon ollessa -0,000 hPa (-0,0Pa), toisin sanoen huonetila oli mittausajankohtana keskimääräin täysin ta-sapainossa suhteessa ulkoilmaan. Paine-erokäyrässä esiintyvät nopeatpaine-erovaihtelut (alipainepiikit -21,8 Pa 14.11.2014 klo 7.04 ja -22,5 Pa17.11.2014 klo 7.04) liittyvät todennäköisemmin automatiikkaan ajankoh-tana, jolloin automatiikka säätää ilmanvaihtoa. Kuvassa 14 on punaisillaviivoilla osoitettu ne ajankohdat, jolloin päiväaikainen ylipaine kasvaahyppäyksellisesti noin 2 Pa:n arvoon. Hyppäyksistä huolimatta alipaine onkäytännössä alle 5 pa noita kahta paine-eropiikkiä lukuun ottamatta.

*1) Sisäilmaston laatuluokitus on kolmitasoinen: laatuluokat S1, S2 ja S3. Luokka S1 pa-ras. Luokka S3 vastaa säännösten mukaista vähimmäistasoa. Lähde: Sisäilmasto-luokitus 2008 (SI2008).

Kuva 13. CO2+T+RH+PE.01–306. Huonetilan 306 hiilidioksidipitoisuus (CO2-pitoisuus),lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja paine-ero suhteessa ulkoilmaan ajanjakso-na 13.11. (klo 11.59)-17.11.2014 (klo 9.39).

Kuva 14. CO2+T+RH+PE.01–306. Huonetilan 306 paine-ero suhteessa ulkoilmaanajanjaksona 13.11. (klo 11.59)-17.11.2014 (klo 9.39). Huonetila oli mittausajankohta-na keskimäärin tasapainossa suhteessa ulkoilmaan, paine-erokäyrässä esiintyvätnopeat paine-erovaihtelut (alipainepiikit -21,8 Pa 14.11.2014 klo 7.04 ja -22,5 Pa17.11.2014 klo 7.04) liittyvät automatiikan säätöön. Vastaavien tasomuutoksien il-tapäiväajankohdat ovat klo 14.49 14.11.2014 ja 16.11.2014, mutta noihin ajankoh-

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

21/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

tiin ei liity erityistä painepiikkiä. 15.11.2014 ja 16.11.2014 ovat lauantai ja sunnuntai(viikonloppu).

Kuva 15. Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008), lämpötilojen tavoitearvot S2-luokassa ul-kolämpötilan suhteen. Mittausajankohdilla ulkoilman lämpötila oli alle +10 °C, jol-loin tavoitearvo on +20,5…+22,5 °C (top +21,5 °C) ja enimmäis- ja vähimmäisarvot+20,0 °C ja +23,0 °C.

4. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset

4.1 Yleistä

Tulosten tulkinta ja johtopäätökset on jaettu:

- rakenneavauksiin ja kartoituksiin- mikrobitutkimustuloksiin- tiiveystutkimustuloksiin- sisäilmaparametrimittaustuloksiin

4.2 Rakenneavaukset ja kartoitukset

Sisäilmaolosuhteisiin vaikuttaen tutkimuksessa todettujen puutteiden osalta erityi-sesti epätiiveyskohdat ovat voineet vaikuttaa sisäilman laatuun (epätiiveyskohdatmahdollistavat mahdollisten epäpuhtauksien pääsyä rakenteista huoneilmaan).Erityisesti epätiiviitä rakenteita ovat eteläsivun tiili-villa-tiili-ulkoseinään liittyvien ik-kunoiden liitosrakenteet, sen sijaan mm. itse huonetilaa rajoittavat betonirakenteetovat tiiviitä kuin myös pohjoissivun ikkunoiden liitosrakenteet. Eteläsivulla myös itseikkunat ovat epätiiviit, mm. ikkunaluukun saumoista auringonvalo paistaa läpi.

4.3 Mikrobitutkimukset

Mikrobinäyteanalyysien perutella on eteläsivun ikkunoiden alapuolisessa ikkuna-penkissä ulkoseinän mineraalivillaeriste mikrobivaurioitunut vähintään apukarmiinliittyen ja pidetään mahdollisena, että ikkunan liitosrakenteeseen on tapahtunutjossakin historiavaiheessa mahdollisia vesivuotoja (vuotojäljet apukarmipuussa).

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

22/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Myös pohjoissivun ikkunapalkissa on ulkoseinän mineraalivillaeriste mikrobivaurioi-tunut ulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin päällä. Muissa huonetilaan liit-tyvissä rakenteissa ei mikrobivaurioita todettu.

4.4 Tiiveystutkimukset

Tiiveystutkimusten perusteella etenkin eteläsivun ulkoseinän lämmöneristetilan ilmavoi päästä kulkeutumaan sisäilmaan ikkunalaudan ja seinärakenteen välisestäraosta ja patterikannakkeiden kohdalta. Sen sijaan pohjoisenpuoleisella ulkoseinäl-lä (sisäpihan puolella) ei havaittu ilmavuotoja. Tutkittu huonetila oli mittaushetkellälievästi ylipaineinen, joten vuotokohtia voi esiintyä myös muualla, jos huoneen pai-nesuhteet muuttuvat.

4.5 Sisäilmaparametrimittaukset

Sisäilmaparametrimittausten perusteella voidaan todeta, että huonetilan sisäilmanhiilidioksidiolosuhteet olivat hyvät, tosin mittausajankohtana huone ei ollut käytös-sä (ei henkilökuormitusta). Huonetilan sisäilma oli lievästi viileä, mutta lämpötilaanon voinut vaikuttaa tilan käyttämättömyys mittausajankohtana (ei henkilökuormi-tuksen tuomaa lämpökuormaa). Huonetilan sisäilman suhteellinen kosteus on ta-vanomainen huomioiden mittausajakohta (myöhäissyksy) ja huonetilan paineolo-suhteet ovat sinänsä hyvät, mutta automatiikan toimintaan liittyy voimakkaita pai-nepiikkejä, jotka voivat olla haitallisia, mikäli ilmanvaihtojärjestelmässä on heikostisuojattuja mineraalikuitulähteitä (kuitujen pääsymahdollisuus sisäilmaan).

5. Jatkotoimenpide-ehdotukset

5.1 Yleistä

Pidetään mahdollisena, että tässä tutkimuksessa todetut puutteet ja vauriot voivatliittyä myös muihin kyseisellä rakennusosalla oleviin vastaaviin luokkahuoneisiin vas-taavasti. Muita kyseisellä rakennusosalla olevia vastaavia luokkahuoneita ei oletutkittu.

Mikäli muita huoneita ei tutkita siltä osin, kuin mitä huonetilassa 306 vaurioita ontodettu (ikkunapenkin ja ikkunapalkin mikrobivauriot ja rakenteiden epätiiveys), onhuonetilaa 306 vastaavat korjaukset syytä tehdä ko. rakennusosalla muihin vas-taaviin luokkahuoneisiin.

Toisin sanoen, mikäli mikrobiologisin tutkimuksin ei todeta niitä rakenteita muissahuonehuonetiloissa kunnossa oleviksi, joissa huonetilassa 306 on todettu vaurioita,korjataan ne huonetilaa 306 vastaavasti.

5.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset

Huonetilan 306 ulkovaipparakenteiden epätiiveyskohtien tiivistäminen

Laajuus:

Kaikki huonetilan 306 ulkoseinärakenteiden (mukaan lukien ikkunoiden yläpuolisetbetonipalkit) ja ikkunoiden liittymät.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

23/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

Eteläsivun ikkunoiden liitosrakenteet korjataan erillisen kohdan mukaan (kohta: Huo-netilan 306 ikkunoiden uusinta tai korjaaminen sekä ikkunapenkin korjaaminen). Muil-ta osin huonetilan kaikki liittymät ja varaukset tarkastetaan ja tiivistetään erikseenlaadittavien korjausrakennesuunnitelmien mukaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeenliittymien tiiveys varmistetaan varmistusmittauksena erikseen määritettävien mittaus-ten avulla (esimerkiksi lämpökamerakuvaus, merkkiainekokeet tms.).

Ajankohta:

Vuonna 2015.

Huonetilan 306 ikkunoiden uusinta tai korjaaminen sekä ikkunapenkin korjaaminen

Laajuus:

Kaikki huonetilan 306 eteläsivun ikkunat ja ikkunapenkit.

Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

Itse ikkunaelementit joko uusitaan tai korjataan.

Mikäli ikkunat uusitaan, käytetään 3-4 kertaisia MSE-tyyppisiä puu- tai puualumiini-ikkunoita mm. rakennusvalvonnan asettumat vaatimukset huomioiden.

Mikäli ikkunat korjataan, irrotetaan ikkunat pois paikoiltaan ja korjaukset tehdäänpuusepänverstastyönä. Ikkunoiden tulee olla täysin tiiviit ja mm. tuuletusluukut huulle-taan (listahuullos) ja tiivisteet lähtökohtaisesti uusitaan. Ikkunat myös pintakäsitellään(maalauskäsitellään).

Ikkunoiden karmisaumat uusitaan, sisäpintaan asennetaan tiivistysmassa ja elastinenumpisoluinen alusnauha, karmisauman lämmöneristeenä polyuretaanivaahdotus(tai mineraalivilla). Ulkopintaan tehdään tuuletuskaukalo + ulkopinnan tiivistysmassaja elastinen umpisoluinen alusnauha tuuletusputkineen tai vaihtoehtoisesti käytetääntuulettuvaa tiivistenauhaa. Lopputuloksena ikkunoiden liitosrakenteet on syytä ollatäysin tiiviit, epäpuhtauksien kulkua rakenteista ei sallita.

Myös ikkunan alareunan alapuolinen apukarmi puretaan ja uusitaan sekä ikkuna-penkissä ulkoseinän mineraalivillaeristettä vähintään 20 cm korkeudelta. Uusi eristysvoidaan tehdä myös puhallusvillalla (keskitiivis sullonta). Ikkunan asennustyön yhtey-dessä apukarmin ja ulkoseinän tiilimuurausten (ulko- ja sisäkuori) väliset raot tiiviste-kään ilmatiiviiksi, tiiveys voidaan varmistaa esim. alumiinifoliopintaisella bituminauhal-la (Bitupand).

Ajankohta:

Vuonna 2015.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

24/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Ilmanvaihdon säätäminen

Laajuus:

Huonetilaa 306 palvelevan IV-laitteiston ja automatiikan tarkastaminen.

Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

Tarkastetaan laitteiston kunto niin, ettei automatiikan säätöihin liity sellaista puutteita,jotka aiheuttavat voimakkaita painepiikkejä (sisäilmamittauksissa todetut yli 20 Pa:nalipainepiikit). On selvitettävä, johtuvatko piikit järjestelmässä olevasta puutteista,koska piikit voivat irrottaa heikosti suojattuja kuituja, mikäli järjestelmässä on heikostisuojattuja mineraalikuitulähteitä (mineraalivillaeristeitä). Samalla on syytä varmistaa,ettei järjestelmään liity suojaamattomia tai heikosti suojattuja mineraalikuitulähteitä.On myös tarkastettava, että ilmanvaihdon synnyttämät paineolosuhteet koko palve-lualueella ovat sellaiset, ettei huonetilassa ole 5 Pa:n yli- tai alipainetta minään vuo-rokauden ajankohtana.

Ajankohta:

Vuonna 2015.

Vesikattopeltikatteiden pinnoitus (maalaus)

Laajuus:

Huonetilan 306 pohjoispuolella (sisäpihan puolella) oleva peltikate sekä muut kiinteis-tön peltikatteet, joiden kunto vastaa em. peltikatteen kuntoa.

Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

Peltikatteet pintäkäsitellään (maalauskäsitellään) tarvittavine pohjatöineen. Peltikat-teiden turvavarusteiden ja myös peltikatteisiin liittyvien muiden peltisten ja metallistenvarusteiden (tuuletusputket, kattoluukut jne.) kunto tarkastetaan ja vaurioituneetosat uusitaan tai korjataan. Turvavarusteiden (kulkusillat, kulkutikkaat, lumiesteet jne.)on täyttävä voimassa olevat määräykset.

Ajankohta:

Vuonna 2015.

Varmistusmittaukset korjaustoimenpiteiden päätteeksi

Laajuus:

Huonetila 306.

Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

25/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Korjaustoimenpiteiden päätteeksi tehdään varmistusmittaukset, joilla osoitetaan ti-lojen terveellisyys. Varmistusmittaukset käsittäisivät sisäilman mikrobitason määrityk-sen ja rakenteiden tiiveyden tarkastamisen.

Ajankohta:

Vuonna 2015 (ennen huonetilan käyttöönottoa).

6. Liitteet

Valokuvat

Liitevalokuvat (kuvat 16–27).

Tutkimuskartat

Liite 1 Tutkimuskartta, 3. kerros.Liite 2 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (analyysivastaus 269746, MB14-02584),

Työterveyslaitos, Helsingin aluetoimipiste, 2.12.2014 (3 sivua)

Helsingissä 19.1.2015

IdeaStructura Oy

Ari Pesonen, RIpuh. 050 4433 120e-mail: ari.pesonen@ideastructura.com

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

26/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Valokuvat

Kuva 16. Leikkauskuva huonetilan 306 alapuolisesta välipohjarakenteesta ja siihenliittyvistä rakenteista. Välipohjarakenne on ylälaattapalkisto.

Kuva 17. Leikkauskuva huonetilan 306 yläpuolisesta yläpohjarakenteesta ja siihenliittyvistä rakenteista. Alempi leikkauskuva on porrashuoneen kohdalta, ylempiluokkahuoneen kohdalta. Luokkahuoneen yläpohjarakenne on ylälaattapalkisto.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

27/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 18. 2. ja 3. kerroksen välisen välipohjarakenteen kantavia rakenteita, tutki-musalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla.

Kuva 19. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 17 esitetynmukainen.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

28/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 20. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 17 esitetynmukainen.

Kuva 21. Ikkunapalkissa on kuvanmukainen aukko, johon liittyen tutkittiin rakenteentiiveyttä ja rakenteessa olevan lämmöneristeen (mineraalivilla) kuntoa. Mineraali-villaeriste on tutkimusten perusteella hyväkuntoinen, sen sijaan aukko (varaus) onepätiivis ja edellyttää korjauksia (sulkemista).

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

29/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 22. Erityinen tutkimuskohde olivat ikkunat, ikkunoiden tiiveys ja ikkunoihin liit-tyvien lämmöneristeiden (karmisaumojen mineraalivilla) mikrobiologinen kunto.Eteläsivulla ikkunoiden liitosrakenteet ovat epätiiviitä ja ikkunapenkissä on ulkosei-nän mineraalivillaeristeet mikrobivaurioituneet yläreunastaan (esim. mahdollisetvuodot ikkunapellin kautta).

Kuva 23. Ikkunalautaan liittyvät liitosrakenteet ovat epätiiviitä (rako on osoitettupinnaisella nuolella).

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

30/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 24. Ikkunoiden tuuletusluukut ovat umpinaisia ja niiden tiiveys on silmämää-räisesti arvioiden heikko, auringonvalo paistaa käyntivälyksestä läpi, tuuletusluukkuon huultamaton. Tuuletusluukun eristeen kuntoa selvitettiin mikrobinäytteenotollaluukun eristeestä (mineraalivilla) ja eriste oli mikrobiologisesti hyväkuntoinen.

Kuva 25. Kuva sisäpihan (pohjoissivun) puoleisen vesikaton alapuolisesta yläpohjanontelosta, jossa ei havaittu esim. vuotojälkiä, sen sijaan tila on roskainen.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

31/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Kuva 26. Peltikatteen pinnoite (maalauskäsittely) on heikkokuntoinen ja uusintakä-sittely olisi syytä tehdä. Peltipinta on myös likainen.

Kuva 27. Peltikatteen pinnoite (maalauskäsittely) on heikkokuntoinen ja uusintakä-sittely olisi syytä tehdä. Peltipinta on myös likainen.

IIddeeaaSStt rruuccttuurraaw w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m

TUTKIMUSSELOSTEMedialukio, huonetila 306Moisiontie 3, 00730 HELSINKI19.1.2015

32/32

I d e a S t r u c t u r a O y K u t o m o t i e 1 6 0 0 3 8 0 H e l s i n k i | S a t a m a t i e 3 3 0 / P L 1 7 6 7 1 0 1 K o k k o l ae t u n i m i . s u k u n i m i @ i d e a s t r u c t u r a . c o m w w w . i d e a s t r u c t u r a . c o m Y - t u n n u s 2 4 2 4 6 1 2 - 8

Tut

Liite 1. Tutkimuskartta, 3. kerros (tutkimusalue rajattu punaisella pistekatkoviivalla).

MA.05-306

MA.06-306

MA.10-306

MA.11-306

AV.04-306

MA.13-306