Hyvät käytännöt Hyvinkään keskustan

täydennysrakentamisessa

Täydennysrakentaminen-seminaari, Hyvinkään kaupungintalo, 30.9.2019

Miika Norppa

FT, kaupunkimaantiede

Yleiskaavasuunnittelija, Helsingin kaupunki

Tekemästäni tutkimuksesta

• Kirja ”Eurooppalaisen kaupunkikeskustan historiallinen kehittyminen” (338 s.), v. 2017

• Väitöskirja ”Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550–2018 – historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri” (815 s.), v. 2019

• Molemmat kirjat vapaasti ladattavissa Helda:sta

• Tulossa pian: tutkimuskatsaus kävelyn edistämisen hyödyistä ja keinoista

Esityksen rakenne

1. Väitöskirjan aihepiiri ja teoriapohja pähkinänkuoressa

2. Katsaus Helsingin kantakaupungin kehittymisen lähihistoriaan

3. Onnistumisia ja haasteita Helsingin ydinkeskustan ja kantakaupungin kehittämisessä eurooppalaisessa vertailussa

4. Paluuta perinteisen urbaanin kaupungin elementteihin Helsingin kantakaupungin suunnittelussa?

5. Hyvät käytännöt Hyvinkään keskustan kehittämisessä

1. Väitöskirjan aihepiiri ja teoriapohja pähkinänkuoressa

• Helsingin kantakaupungin kehittyminen pitkällä aikavälillä aina kaupungin synnystä nykypäivään

• Neljä keskeistä tutkimuskysymystä:

• 1. Miten Helsingin kantakaupunkia on eri aikoina pyritty kehittämään ennen kaikkea tilallis-fyysisen rakenteen, mutta myös toimintojen näkökulmasta ja mistä syistä?

• 2. Miten ja mitkä kansainväliset, etenkin eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin suuntaukset ovat vaikuttaneet Helsingin kantakaupungin suunnittelussa eri aikakausina?

• 3. Millainen vaikutus paikallisella kontekstilla, erityisesti kaupunginosien historialla, on ollut kantakaupungin kaupunginosien kehittämisessä?

• 4. Miten kantakaupungin tuoreimmat kaupunginosat ovat toteutuneet ja millaisia kehittämistarpeita Helsingin kantakaupungissa on?

• Tutkimuksen keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostivat kaupunkiroolien ja polkuriippuvuuden käsitteet

Kaupunkiroolit ja Helsinki

• Kaupunkirooleilla tarkoitetaan kaupungin olemassaolon kannalta keskeisiä elinkeinoja, joiden kautta määrittyy kaupungin rooli kaupunkien välisissä hierarkioissa ja verkostoissa eri aluetasoilla

• Kaupunkirooleilla ja kaupunkiroolien muutoksilla on historiallisesti ollut valtavan suuri merkitys kaupunkien kehityksessä ja keskusta-alueiden suunnittelussa

• Ne ovat pitkälti määritelleet mitä kaupunkikeskustoihin on kulloinkin rakennettu

• Kaupunkiroolit voivat vaihtua, mutta rooleilla on usein myös jatkuvuutta ja historian saatossa kaupungille voi kasautua useita eri kaupunkirooleja

• Kaupunkiroolien moninaisuus suojaa kaupunkia taloudellisten rakennemuutosten negatiivisilta vaikutuksilta

Taulukko: Miika Norppa

Polkuriippuvuus ja kaupunkien kehittyminen

• Polkuriippuvuuden käsitteellä tarkoitetaan sitä, että historialliset valinnat ja tapahtumat vaikuttavat siihen millainen kaupunki on ja millaiset kehittymismahdollisuudet sillä on

• Valittavat polut ohjaavat kaupungin tulevaisuutta ja lukitsevat kehityksen tietylle uralle

• Polun vaihtaminen ja uusien polkujen syntyminen on mahdollista, mutta historialla on oma vaikutuksensa

• Polkuriippuvuutta on havaittavissa kaupunkirooleissa, kaupunkirakenteessa, liikennejärjestelmässä..jne.

Taulukko: Miika Norppa

2. Katsaus Helsingin kantakaupungin kehittymisen lähihistoriaan

• Helsinki tiivis, pieni kivikaupunki (-1946)

• Kantakaupungin taantumisen vaihe (1950-luvulta 1990-luvulle)

• Kantakaupungin kehittämisen käynnistyminen (1970-luku)

• Asukasmäärän kääntyminen nousuun (1993-)

Helsinki tiivis, pieni kivikaupunki

- Kaupungin rajautuminen Helsinginniemelle, lähes kaikki tarvittava sijaitsi kävelyetäisyydellä

Kuva: Signe Brander, 1908/ Helsingin kaupunginmuseo Kuva: Signe Brander, 1909/ Helsingin kaupunginmuseo

Kantakaupungin taantumisen vaihe

• Suuri alueliitos (1946), esikaupungistuminen ja väljä rakentamisen tapa, autoistuminen ja väylärakentaminen, kaupunkiseudun voimakas laajentuminen ja etäisyyksien kasvu, esikaupunkialueen kilpailevat kauppa- ja työpaikkakeskittymät

• Kantakaupungissa asuvien osuus koko Helsingin väestöstä putosi 85 prosentista 38 prosenttiin v. 1946‒1976

• Kantakaupungin asukasluku putosi 1960-luvulta vuoteen 1993 saakka miltei 108 000 asukkaalla

• Kantakaupungin torit, aukiot ja kadunvarret muuttuivat pysäköintialueiksi ja pääkadut vilkkaasti liikennöidyiksi sisäänajoväyliksi

(Ilmakuvat Rautatientori, Hietalahdentori, Kamppi ja Hakaniementori: SKY-Foto Möller 1973, 1965, 1964, 1973/ Helsingin kaupunginmuseo, Ilmakuvat Kampintori ja Kasarmintori: Simo Rista 1970/ Helsingin kaupunginmuseo, Rautatientorin bussit: Eeva Rista 1971/Helsingin kaupunginmuseo)

Kuvat: Eeva Rista (ylh.), Simo Rista ja Simo Rista/ Helsingin kaupunginmuseo

Kantakaupungin kehittämisen käynnistyminen

• Kantakaupunkiin ei oikeastaan kaavoitettu uusia asuinalueita 1960-luvulla, vaikka täydennysrakentamista ja purkavaa saneerausta tapahtuikin

• 1970-luvulta lähtien uusia asuinalueita kaavoitettu varsin säännönmukaisesti

Taulukko: Miika Norppa

Asukasmäärän kääntyminen kasvuun

• Helsingin kantakaupungin asukasmäärä on kasvanut vuosina 1993–2019 jo 53 162 asukkaalla

• Keskeinen tekijä uusien asuinalueiden rakentamisen mahdollistumisen taustalla oli Vuosaaren sataman valmistuminen vuonna 2008

-> Kantakaupunkiin rakenteilla suuria kaupunginosia: Kalasatama, Jätkäsaari ja Keski-Pasila, rakenteille myös Hernesaari

• Lisäksi täydennysrakentamista eri puolilla kantakaupunkia

• Uudessa yleiskaavassa (2016) kantakaupunkimaisen rakenteen on esitetty laajenevan kaupunkibulevardeina sisäänajoväylien varsille

• Suunnittelu alkanut Vihdin- ja Tuusulanbulevardien osalta

• Silti ns. vanhan kantakaupungin osuus Helsingin asukasluvusta oli v. 2017 vain 33,3 prosenttia ja kantakaupungin osuus koko Helsingin seudun väestöstä 13,6 prosenttia

KÄVELYALUEET

PYÖRÄTIET

KULTTUURI- JA WAU-RAKENTAMINEN

BISNESKESKUSTATTAPAHTUMAT

KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN

RAIDELIIKENNE

VIIHDE

LÄHIPALVELUT

Heb/ Wikimedia Commons

Maddl79/ Wikimedia Commons

URBAANI ASUMINEN

Rob Deucther/ Wikimedia CommonsReneS/ Wikimedia Commons

Igorkhait/ Wikimedia commons

MVRDVMiika Norppa

Miika Norppa Miika Norppa SL

Eurooppalaisen kaupunkikeskustakehittämisen tyypillisiä elementtejä

3. Onnistumisia Helsingin ydinkeskustan ja kantakaupungin kehittämisessä eurooppalaisessa vertailussa

• Helsingin keskustan kaupallinen ja kulttuurinen palvelutarjonta kehittynyt

• Hotellitarjonta ja matkailu kasvanut voimakkaasti

• Torikorttelien kehittämisellä luotu Helsingiltä puuttuvan vanhan kaupunginosan tunnelmaa

• Keskustakirjasto tuonut kaivattua ei-kaupallista, ilmaista oleskelutilaa

• Oodi myös ikoninen maamerkkirakennus

• Omaleimainen elävöittäminen: mm. Allas ja Löyly

• Helsingin tapahtumatarjonta kehittynyt jatkuvasti

• Kantakaupunki tiivistyy ja laajenee, väkiluku ja ostovoima kasvaa, myös jatkossa

• Asukkailla aiempaa enemmän mahdollisuuksia kehittää kaupunkiaan itse (esim. Kalasatama Temporary -väliaikaistoiminta ja tapahtumat, kuten Block Partyt, Ravintolapäivä ja Siivouspäivä)

• Kävelyalueet laajentuneet

• Pysäköintiä ja osin huoltoliikennettä viety maan alle

• Uusia raideyhteyksiä valmistunut, rakenteilla ja suunnitteilla

• Kaupunkipyörät, kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkko, kehitteillä oleva baanaverkosto

• Ajonopeuksien alentaminen – liikenneturvallisuus ja viihtyisyys paranevat

Kuvat: SKY-FOTO Möller/ Helsingin kaupunginmuseo, Project for Public Spaces, vertailu Henna Hovi, Miika Norppa (ylh.)

Haasteita Helsingin ydinkeskustan kehittämissä

• Raidejärjestelmässä ollaan jäljessä eurooppalaisia suurkaupunkeja: saavutettavuutta parantavia raidehankkeita pitkä jono toteuttamatta

• Autoliikenne on yhä hallitsevaa – autokatu ei ole kävelyn, viipyilevän oleskelun ja kohtaamisten katu. Keskustan keskeisimmillä aukioilla bussi- ja taksiliikenne voimakasta. Huoltoliikennetunneliin ei olla liitytty toivotusti

• Kävelykadut ovat leveitä ja torit suuria – toimintaa on vähän, kolkkoutta paljon

• Kaupungin paraatipaikka Eteläsatama on pysäköintialueena

• Rakentamisen laatu ei kansainvälisesti vertailtuna useinkaan priimaa. Usein hankkeet myös jäävät vaillinaisiksi, vrt. Töölönlahdelle suunniteltu kanava

• On epäselvää, minne yrityskeskusta (erit. toimistot) laajenee jatkossa. Pasila?

Haasteita Helsingin kantakaupungin kehittämisessä

• Kantakaupunkimaiseen asumiseen on liian vähän mahdollisuuksia, uusien asuinalueiden rakentaminen etenee hitaasti ja keskusta-asumisen suosio kasvaa (esim. Asukasbarometri). Kantakaupunkiasuminen on Helsingissä myös kansainvälisesti tarkasteltuna kallista

• Rakentamisen/ arkkitehtuurin laatu ei kansainvälisesti vertailtuna aina ole priimaa, erit. kansainvälisen näkyvyyden ja imagon kannalta tärkeät lippulaivahankkeet puuttuvat. Wau-rakentaminen voi pohjautua myös paikalliseen perinteeseen

• Monet kantakaupungin ranta-alueet yhä kehittämättä ja kaupunginosien torit hiljaisia (kehittämissuunnitelmia tosin)

• Kivijalkaliiketilojen rakentaminen ontuu useissa uusissa kohteissa – toinen riski kivijalalle uudet suuret kauppakeskukset

• Monet kantakaupungin uudet alueet varsin asumispainotteisia – syntyykö liian uneliaita alueita?

• Kantakaupungin olisi pystyttävä kilpailemaan jatkossakin työpaikkakeskuksena pääkaupunkiseudun muiden keskustojen kanssa

4. Paluuta perinteisen eurooppalaisen urbaanin kaupungin elementteihin?

• Kantakaupunkimaisen ympäristön rakentamisen malli täytynyt opetella uudelleen, koska taito luoda urbaaneja ympäristöjä oli pitkän, esikaupunkimaista rakentamista painottaneen ajanjakson aikana rapautunut

Taulukko: Miika Norppa

Missä mielessä Helsingissä on palattu perinteiseen urbaaniin kaupunkirakentamiseen?

Kaavoitettu uusia, perusluonteeltaan urbaaneja kaupunginosia (Kuva: Helsingin kaupunki)

Tapahtunut hidas paluu avoimesta korttelirakenteesta kohti umpikorttelia (Kuva: Helsingin kaupunki)

Esikaupunkialueelle rakennettu uusia puoliurbaaneja kaupunginosia(Kuva: Google Maps 2018)

Lähiöiden ja asemanseutujen täydennysrakentaminen tehokkaammiksi ja paikoin jopa purkava saneeraus (Kuva: Helsingin

kaupunki)

Matalien ostoskeskusten korvaaminen kerrostaloilla ja muiden alueiden käyttötarkoituksen muutokset (Kuva: Markus Säynevirta/ Wikimedia Commons)

Sisäänajoväylien bulevardisointisuunnitelmat (Kuva: Helsingin kaupunki)

Kaavoitettu rantakatuja (Kuva: Miika Norppa)

Rakennettu kaupunginosapuistoja ja pienempiä korttelipuistoja(Kuva: Helsingin kaupunki)

Istutettu puukujanteita (Kuva: Miika Norppa)

Suunniteltu katuakseleitaja kaduille pääteaiheita(Kuva: Miika Norppa)

Arkkitehtuurissa on 2000-luvulla jälleen nähty ornamentiikkaa(Kuva: Miika Norppa)

Kattomuodot ovat monipuolistuneet(Kuva: Miika Norppa)

Kerroskorkeudet ovat uusilla alueilla pääosin kantakaupungille tyypillisiä, tiili ja rappaus ovat myös kantakaupungin vanhoissa osissa perinteisiä julkisivumateriaaleja(Kuva: Miika Norppa)

Kivijalkaliikkeiden rakentamiseen on hiljalleen havahduttu (Kuva: Miika Norppa)

Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä priorisoidaan jälleen liikennesuunnittelussa (Kuvat: Helsingin kaupunki)

Missä mielessä Helsingissä ei olla palattu perinteiseen urbaaniin kaupunkirakentamiseen?

Toimintojen alueellista eriyttämistä korostava malli ollut pitkään voimissaan(Kuva: Helsingin kaupunki)

Kaikilla Helsingin kantakaupungin uusilla asuinalueilla – esikaupunkialueesta puhumattakaan –ei ole toteutettu umpikorttelimaista rakennetta(Kuva: Helsingin kaupunki)

Uusilta korttelipihoilta pitkään jätetty pois yllätyksellisyyttätuoneet piharakennukset ja -siivet(Kuva: Bonin von Volker, HKM)

Aluetehokkuus uudemmilla alueilla harvoin ollut perinteistä luokkaa(Kuva: Christoffer Weckström)

Bulevardisoitavien väylien varsilla sijaitsevia laajoja toimitila-alueita ei uuden yleiskaavan myötä laajamittaisesti kehitetä tehokkaasti rakennettuina ja toiminnoiltaan aidosti sekoittuneina urbaaneina alueina.

Tämä heikentää mahdollisuuksia tuottaa Helsinkiin uusia suuria, kaupunkirakenteellisesti syviä ja verkkomaisia urbaaneja kaupunginosia (vrt. Kamppi). Suunniteltujen kaupunkibulevardien varsilla sijaitsevien lähiöiden tiivistämisessä tapauskohtaiset haasteensa(Kuvat: Urban Helsinki ja Helsingin kaupunki)

Ornamentiikka ei aiempaan tapaan orgaaninen osa rakennusta (Kuva: Eeva Rista, HKM)

Ei paksuja, yksiaineisia ulkoseiniä eikä leveitä ikkunalautoja(Kuva: Pietinen, Museovirasto)

Ei juhlavia porraskäytäviä(Kuva: Kari Hakli, HKM)

Huoneet vain harvoin korkeita (Kuva: Signe Brander, HKM)

Vain harvoin erkkereitä ja torniaiheita(Kuva: HKM)

Ei paikalla muurattuja rakennuksia (Kuva: Pietinen, Museovirasto)

Harja-, auma- tai mansardikaton selvää paluuta ei ole tapahtunut (Kuva: Eino Heinonen, HKM)

Kivijalkaliiketilojen rakentaminen uusiin kaupunginosiin edelleen takkuaa, mutta uusia kauppakeskuksia rakennetaan innolla(Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo ja Miika Norppa)

Toreilla ei uusilla alueilla merkitystä kauppapaikkoina(Kuva: Aarne Pietinen Oy, HKM)

Uusiin kaupunginosiin ei ole rakennettu kauppahalleja(Kuva: HKM)

Ydinkeskustan kaupallisessa kehittämisessä kauppakeskukset ovat korvanneet tavaratalot(Kuvat: Suo Siiri, Museovirasto ja Miika Norppa)

(Kuva: Miika Norppa)

Mitä uusia elementtejä nykyinen urbaanin kaupunkirakentamisen malli tarjoaa?

Ranta-alueet ovat tulossa ihmisten käyttöön (Kuva: Paasikivi/ Wikimedia Commons)

Asumisen vaihtoehdot ovat monipuolistuneet(Kuva: Miika Norppa)

Katto- ja saunaterassit, viherkatot(Kuvat: Helsingin kaupunki ja Miika Norppa)

Jätehuollon sijoittaminen maan tai kannen alle (Kuva: Miika Norppa)

Tilavat lasitetut parvekkeet ja hissit, yksityispihat (Kuva: Miika Norppa)

Vehreät yhteiset korttelipihat (Kuva: Miika Norppa)

5. Hyvät käytännöt Hyvinkään keskustan kehittämisessä –Helsingin ja Hyvinkään vertailun haasteita

• Hyvinkää paljon Helsinkiä pienempi ja kasvaa paljon Helsinkiä hitaammin

• Hyvinkää ei seudullinen, maakunnallinen tai valtiotason keskus, eikä siten julkis- tai yksityishallinnollinen keskittymä tai matkailun painopistealue

• Näiden seurauksena resurssit ja edellytykset keskustan kehittämiseen huomattavasti rajallisemmat

• Toisaalta myös kehittämistarpeet hyvin toisenlaiset

Helsingin ja Hyvinkään vertailun mahdollisuuksia

• Tilanteessa myös samankaltaisuutta: keskustojen kehittäminen trendi Helsingissä, Suomessa ja koko Euroopassa

• Liittynyt mm. elinkeinorakenteen murrokseen ja tähän liittyviin kaupunkirakenteellisiin muutoksiin sekä suunnitteluihanteiden ja asumispreferenssien muuttumiseen

• Veronmaksajien, osaajien ja matkailijoiden houkuttelun merkitys korostunut

• Myös Helsingin kehyskunnissa keskusta-asumisen suosio on lisääntynyt

• Toimet keskustojen elävöittämiseksi usein yhteneväisiä kaupunkien mittakaavaeroista huolimatta

• Elävyyttä tuovat ihmiset – keskustoissa tulee olla mahdollisimman monenlaisille ihmisille mahdollisimman monenlaista houkuttelevaa tekemistä viihtyisässä ympäristössä

Hyvinkään kaupunkiroolit• Keskeiset selvästi kaupunkitasoa laajemmat roolit:

• Rautatie- ja logistiikkakaupunki• Radan valmistuminen 1862

• Useita logistiikkakeskuksia, esim. Transvalin logistiikkakeskus 2019

• Teollisuuskaupunki, myös pääkonttoreita• Tehtaita esim. Villatehdas 1892, Myllyn Paras 1928, Renton kenkätehdas 1929, Kone ja nyk. Konecranes

1943 ja 1966, VR:n veturikonepaja 1949, Reka Kaapeli 1961, Rakennusvillatehdas 1982

• Muita rooleja:

• Matkailukaupunki• Sveitsin alue hermo- ja toipilasparantolan (per. 1896, Sonckin rakennukset 1906-1917) käytön kautta

matkailukeskittymäksi

• Kulttuurikaupunki• Elokuvateattereita 1914-, Taiteilijahuvilat Humala ja Krapula 1915, Hyvinkään pääkirjasto 1968, Suomen

Rautatiemuseo 1974, Valvillan tehdasmuseo 1981, Hyvinkään taidemuseo 1982, Hyvinkääsali 1987, Valvillan tehdasalueen tapahtumat

• Schjerfbeck, Waltari – molemmat maailmankuuluja

• Kauppakaupunki• Liiketalot, Prismakeskus 2001, Kauppakeskus Willa 2012

Keinoja Hyvinkään keskustan elävöittämiseksi

• Riittävä asukaspohja ja työpaikkamäärä• Tuo elävyyttä eri vuorokaudenaikoina• Merkitystä keskustan ulkopuolisella kaupungilla

• Saavutettavuus eri kulkuvälineillä + toimiva logistiikka• Jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä, henkilöautolla – tässä järjestyksessä• HKI: muilla kuin autolla liikkuvat käyvät ostoksilla useammin kuin autolla liikkuvat -> keskimääräinen kokonaiskulutus

suurempi kuin autoilijalla

• Keskustassa liikkumisen helppous, mukavuus ja turvallisuus• Sopivat etäisyydet, esteettömyys, viihtyisät jalankulkualueet• Sosiaalinen ja liikenteellinen turvallisuus

• Monipuoliset oleskelumahdollisuudet• Mahdollisuudet viettää aikaa kuluttaen tai ilmaiseksi sekä ulkona että sisällä• Istumismahdollisuudet

• Palvelutarjonta: kaupat, ravintolat ja kahvilat, kulttuuri, viihde

• Tapahtumatarjonta• Kaikki vuodenajat

• Matkailu: majoitustarjonta ja muut palvelut• Hyvinkään ja keskustan palvelutarjonnan miettiminen myös tästä näkökulmasta

Millaista kaupunkikuvaa Hyvinkäällä tavoitellaan?

• Onko Hyvinkään keskusta tulevaisuudessa kaupunkikuvaltaan pikkukaupunkimainen vai enemmän keskisuurta kaupunkia muistuttava?

• Vaihtoehto 1. Pittoreski pikkukaupungin/ keskisuuren kaupungin keskusta?

• Tälle ehkä tarvetta, mutta edellyttää poikkeuksellista laatua rakentamiselta

• Vaihtoehto 2. Arkkitehtonisesti moderni pikkukaupungin/ keskisuuren kaupungin keskusta?

• Tähän arkkitehtonisia perinteitä, mutta tuoko sympaattisuutta, jota keskusta ehkä kaipaa?

• Rakentamisen mittakaava?

• Ei pidä tehdä liian pientä, jos kasvu voimistuu – kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia

• Ei pidä tehdä liian suurta, jos kasvu taittuu – jää keskeneräisen oloiseksi, tyhjät tilat

Millaista kaupunkikuvaa Hyvinkäällä tavoitellaan?

• Huomiota rakentamisen laatuun

• Asemakaavamääräykset

• Kivijalkaliiketilojen vaatiminen kaavassa – muuten uhkana kuollut katutila ja urbaanille kaupunkirakentamiselle epätyypillisen toimintojen alueellisen erottelun jatkuminen

• Yksiaineinen rakentaminen tai vähintään laadukkaat pintamateriaalit (tiili, rappaus)

• Kattomuodot?

• Rakentamiseen paikallista sävyä – perinteistä tai uutta

• Tuo huomiota ja synnyttää kiinnostusta

• Purkavan saneerauksen/ pintaremontoinnin kohteet keskustassa ja sen liepeillä?

• Kadunvarsiliikkeiden kirjava mainonta – yhteistyöllä parempaa ilmettä ja bisnestä?

Hyvinkään keskustan kehittämisen SWOT

• Vahvuudet:

• Hyvinkää kasvava kaupunki

• Hyvinkäällä verrattain korkea työpaikkaomavaraisuusaste

• Keskustan radanvarsisijainti

• Kauppakeskus sijoitettu keskustaan reuna-alueen sijaan, myös ulkotilaa

• Selvä pääkatu, jossa kivijalkaliiketiloja

• Vanha tehdasalue hieno miljöö ja valttikortti

• Funkisarkkitehtuuri, modernit liiketalot ja kirkko

• Museot

• Oppilaitokset

• Keskustan puistot

• Perinteitä keskustan kehittämisessä ja hankkeita meneillään

• Selkeä keskustatoimintojen alue

Hyvinkään keskustan kehittämisen SWOT

• Heikkoudet:

• Väestö kasvaa varsin hitaasti – ei mahdollista kovin nopeaa kehittämistä

• Kauppakeskus tuo autoilua

• Keskustan avopysäköintialueet

• Ei toistaiseksi riittävän voimakkaasti profiloitunut matkailukaupunkina

• Ei ruutukaavaa – kävelykatujen ym. synnyttäminen vaikeaa

• Pääkadun pituus ja käveltävyys

• Pääkadun leveys ei luo katutilan tuntua

• Onko keskustassa tai asemanseudulla maamerkkiä, jonka heti nähdessään yhdistäisi Hyvinkäähän?

Hyvinkään keskustan kehittämisen SWOT

• Mahdollisuudet: • Keskustatoimintojen alueelle kokonaisvaltainen kehittämisvisio• Keskustan ulkopuolisten hankkeiden vaikutukset keskustalle – arvioiminen hankekohtaisesti• Täydennysrakentamismahdollisuuksia on – potentiaalin kartoitus, mm. avopysäköintialueet• Laadukas asuntorakentaminen keskustassa tuo asukkaita ja ostovoimaa – eri asukasryhmät!• Helsinkiä edullisempi asuminen ja pendelöintimahdollisuuden korostaminen• Korttelikaupungin tuottaminen ja kadunvarsiliiketilojen rakentaminen täydennysrakentamisen

yhteydessä• Työpaikkarakentaminen keskustassa• Pääkadun kehittäminen High Street -henkisesti• Käveltävyyden ja pyöräilyn korostaminen suunnittelussa• Tapahtumien ja toritoiminnan lisääminen/ säilyttäminen• Asukaslähtöinen toiminta ja kehittäminen• Yhteistyö museotoiminnassa radanvarren kaupunkien kanssa – kokonaisuutena vaikuttava – ja

muu kulttuuritarjonnan päivittäminen• Julkinen sauna?• Ruokakulttuuristrategia?

Hyvinkään keskustan kehittämisen SWOT

• Uhat/haasteet:

• Kaupunkimaisen keskustan synnyttämisessä ei onnistuta

• Hyvinkää ei houkuttele uusia (keskustamaista ympäristöä haluavia) asukkaita

• Jokin Hyvinkäälle tärkeä ankkuriyritys muuttaa muualle

• Asukasmäärä luo haasteita kaupunkimaisen elävyyden saavuttamiselle

Kiitos mielenkiinnosta!Yhteys: miika.norppa@hel.fi

Kuvat: Miika Norppa