Tässä numerossa:

| leipäjonot ja ruokajakelu | Kuntoutuja-aktivistit Brysselissä

| ann Heberleinin kirjat | tunnelmiaHelmi-päivän juhlasta

Tiia Aarnipuu teki elämänmuutoksen

“Hidasta elämää” maaseudun rauhassa

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti

| HELMI ry:n jäsenlehti | 19. vuosikerta 2 / 2 0 1 0

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HElMi ry:n jäsenlehti

sisällys

Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia:

Päätoimittaja: Minna Jääskeläinen | Toimitus, taitto ja kuvat: Arto Mansikkavuori | ISSN 0788-9828 | 19. vuosikerta | Painopaikka: Auranen, Forssa | Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p. 044 566 7156 | Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, 02921 Espoo. p. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377, sähköposti: | Kannen kuva: Karoliina Paatos

Tilaushinta Suomeen: 30 euroa vuodessa (4 numeroa). Tilaukset helmi@mielenterveyshelmi.fi tai 09-8689 070

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti. www.kultti.net

HElMi BrySSEliSSäHELMI ry:n edustaja käväisi

EU:n ytimessä potilasfoorumis-

sa. Suomalainen järjestökenttä

sai suitsutusta. SiVu 6-7

vakituisetPuHEEnjoHtajalta 3

uutiSia MEiltä ja Muualta 4

SarjaKuVa 10

SiElun HElMiä 14

Kirja-arVoStElut 20

HElMi ry:n järjEStöSiVut 28

tiia Muutti MaallETietokirjailija ja entinen helsinki-

läinen kaupunginvaltuutettu Tiia

Aarnipuu teki elämän täyskään-

nöksen. SiVu 8-9

KoHtuulliStaMinEn KannattaaTyön, kulutuksen ja kiireen määrää voi kohtuullistaa. Moni

onkin siihen valmis. Uutta ajattelua on erityisesti nuorten

keskuudessa. SiVu 8

lEiPäjonot ja Eu-ruoKaSosiaaliturvan aukkoja paikataan vapaa-

ehtoisvoimin. Asialla kirkko, järjestöt ja

kauppaketjut. EU-ruokaa jaetaan nyt

myös Helmissä.

SiVu 18-19

riEHaKaS HElMi-PäiVä

oMaiSEt tuKEVat toiSiaanKun mielenterveyskuntoutujat 80-luvulla

alkoivat perustaa yhdistyksiä, myös omaiset

järjestäytyivät. Uudenmaan omaisyhdistyksen

synnyssä Helmillä on erityinen rooli. SiVu 11

Tunnelmia perinteises-

tä tapahtumasta.

SiVu 16-17

EläVä KirjaStoEnnakkoluulojaan kannattaa murtaa. Se

avartaa ajattelua. Hyvä keino tähän on mennä

elävä kirjasto -tapahtumaan. SiVu 19

puheenjohtajalta

Helmi 2/2010 3

arvostusta Helmin toiminnalleHelmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia!

Helmi-lehti on mielenterveys-väen oma lehti ja sen sivut ovat mielipiteitä varten. Julkaisem-me mieluusti omakohtaisia kokemuksia ja selviytymista-rinoita. Jos tuntuu, että et itse kykene kirjoittamaan, voit ot-taa yhteyttä toimitukseen. Kiin-nostavista tarinoista tehdään juttuja lehden osaavan avusta-jaryhmän voimin.

Parhaat jutut ovat sellaisia, jois-ta lukija saa voimaa ja uskoa omaan kuntoutumiseen.

VääryydEt julKi

Lehden tarkoituksena on myös tuoda näkyviksi hoitojärjestel-mämme epäkohtia ja ongelmia. Haluamme herättää keskuste-lua psyykkisten sairauksien yh-teiskunnallisista syistä. Huonoa kohtelua ei saa sietää ja vää-ryyksille pitää saada julkisuut-ta. Julkaisemme lehdessä myös arkoja asioita, joista monet vai-kenevat.

idEat tärKEitä

Ajatuksia herättävistä aiheista ollaan toimituksessa kiinostu-neita, joten kannattaa ottaa yh-teyttä. Hyvää ideaa ei kannata pitää vain omana tietonaan.

Helmi-lehtiPL 3200241 HKI

p. (09) 8689 0724

Helmi-lehden toimitus

vakituiset

HELMI ry:n toimintaa tukevat

RAY ja Helsingin kaupunki

Juhani Ojalapuheenjohtaja

HELMI ry Kuva

: Rai

mo

Kaut

to

On mukava todeta, että taloudellisesti alavireisenä aikana on kerrottavana ai-dosti hyviä asioita. Jo toimintakauden alkupuoliskolla on tapahtunut monia asi-oita joilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä Helmin että sen jäsenistön toimin-taan ja arkeen. Jo vuoden alussa oli valtioneuvosto hy-väksynyt RAY:n ehdottaman avustuspo-tin Helmille. Myös Helsingin kaupungin terveyslautakunnan avustuspäätös saa-tiin vuodenvaihteessa. Molempiin avus-tuksiin saatiin pientä lisäystä. Rahoitta-jien päätöksiä on pidettävä näinä aikoina tyydyttävänä, vaikka kaikkea hyvin pe-rusteltua rahoitusta ei saatukaan. Perinteinen kevätkäynti RAY:ssä ja kes-kustelut uusien yhteyshenkilöiden kans-sa olivat antoisia. Helmin monipuolista ja laajaa toimintaa valotettiin erityises-ti avustuskriteerien tulkinnan suhteen tuomalla esiin monia valtakunnalliseen toimintaan liittyviä piirteitä. Yhdis-tyksen nimessä HELMI ei enää viittaa Helsinkiin, vaikka yhdistyksen juuret ja valtaosa jäsenistä ovatkin siellä. Yhdis-tys julistautui valtakunnalliseksi toimi-jaksi jo vuonna 1993. HELMI ajaa val-takunnallisesti mielenterveysväen asiaa ja yhdistyksen toimintaan voi osallistua monella tapaa pitkienkin matkojen ta-kaa. Nykypäivänä internet mahdollistaa yhteisöön kuulumisen ja toiminnassa mukana olemisen. Tällä hetkellä aina-kin edunvalvontatyöhön ja Helmi-lehden tekemiseen voi osallistua täysivaltaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Kevätkäynnillä saatiin ymmärrystä ja arvostusta myös jäsentalomallin ns. kol-mitoimintamallin toimivuudesta. HEL-MI on koko olemassaolonsa ajan kehit-tänyt jäsentalojen toimintaa ja parhaisiin tuloksiin on päästy kolmen toiminnan yhdistämisen avulla. Helmin pitkään kypsynyt innovaatio perustuu jäsenta-loon, jossa yhdistyy palveluohjaus, jäsen-toiminta ja työtoiminta. Tämän mallin jokainen osa tarvitsee toistaan ja toimii erityisen hyvin vain yhdessä.

Tämä koko nykyiselle toiminnalle pe-rustavaa laatua oleva malli on esitetty jo aikaisemmin laajojen selvitysten yhtey-dessä. Nyt tämän toimintamallin perus-teellinen esittäminen uudelleen uusille päättäjille oli tärkeää tulevia avustuksia varten.

Kuten muistetaan RAY:ssä on ollut käynnissä avustuskriteeristön ja jollain tavalla jopa avustuskentän uusjako. Se painottui ensiksi yleisavustuksiin ja nyt uudistusten kohteena ovat kohdennetut avustukset.

Minut valittiin mielenterveysjärjestöjen edustajaksi Helsingin kaupungin ter-veyskeskuksen ja sosiaaliviraston perus-tamaan ohjausryhmään, jonka tehtävänä on kehittää terveyskeskuksista kaupun-kilaisten käyttöliittymää. Taustalla on mielenterveys- ja päihdepalveluiden yh-distäminen Mieli 2009-asiakirjan tavoit-teiden mukaisesti. Helsingin kaupungin hanke on suuri ja se kestää vuoteen 2012.

Se, että Helmin edustaja valittiin kaik-kien mielenterveysjärjestöjen joukosta ohjausryhmän jäseneksi, on kunnia-asia. Yhteydenpito ja linkittyminen muiden järjestöjen kanssa korostuu jatkossa. Hankkeen avulla saadaan parempaa ja laajempaa, sanalla sanoen kokonaisval-taisempaa terveysasemapalvelua. Tässä tarvitaan ruohonjuuritason kokemusasi-antuntijoiden eli meidän kaikkien hel-miläisten sekä eri yhteisöjen aktiivista yhteistyötä. Tässä meillä järjestöillä on tuhannen taalan paikka saada tavoittei-tamme eteenpäin.

Yksi hyvä asia on kevään mittaan ollut myös se, että HELMI kutsuttiin mu-kaan EU-tason foorumiin Brysseliin toukokuussa. HELMI oli seminaarissa ainut suomalainen mielenterveysjärjestö (edustajamme ansiokas raportti matkasta toisaalla lehdessä). Euroopan tasolla me suomalaiset kuntoutujajärjestöt olemme etujoukoissa. Meidän mielenterveyskun-toutujien järjestöt ovat vanhimmat ja ke-hittyneimmät lisäksi meillä on ainutlaa-tuinen avustusrahoitusjärjestelmä, jonka peruspilari on RAY.

HELMI aloitti tänä keväänä EU- ruo-kapakettien jaon. Näin voimme osaltaan helpottaa vahavaraisten arkea. Jaosta saatujen kokemusten perusteella paket-teja jaetaan jatkossakin. Olemme ansainneet levollisen mielen nauttia kesän lämmöstä. Nautitaan sii-tä oikein suurin annoksin!

Helmi 2/2010 4

Monella Helmi-lehden lukijalla on oma edunvalvoja. Edunvalvoja on tarpeen silloin kun vaikkapa vaikea sairaus on heikentänyt kykyä valvoa itse etujaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvo-jan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Millaista asioiden hoitaminen on edun-valvojan kanssa? Miten yhteistyö sujuu, millaisia ongelmia tulee eteen?

Helmi-lehti on kiinnostunut tari-noista ja kokemuksista edunvalvontaan liittyen. Miten yleinen edunvalvoja suh-tautuu kuntoutujaan. Miten rahankäyt-töä säännöstellään, miten omaisuudesta huolehditaan? Miten yhteistyö sujuu, jos edunvalvojana onkin ystävä?

Lähetä tarinasi tai ota yhteyttä

Helmi-lehtiPasilan puistotie 700240 Helsinkihelmi@mielenterveyshelmi.f i

Helmi-lehti kerää kokemuksia edunvalvojista

Uuden suunnitelman tavoittena on käyt-tää korjauseurot harkitusti. Näin voidaan välttää vuokrankorotuspaineita tulevai-suudessa. Talo on rakenteiltaan terve, mutta vaakarakenteet ovat tulleet kor-jausikään. Vanhoja taloja korjataan usein liikaa, kun niistä halutaan tehdä uusien rakennusten kaltaisia. Lattiat ja seinät halutaan vatupassiin ja kaikki ajan jättä-mä jälki piiloon. Näin usein myö pilataan tunnelma ja monesti myös korjataan talo pilalle. Pasilan jäsentalo on ollut pystys-sä nykyisellä paikallaan jo 106 vuotta ja edellisellä paikallaan Töölössä kymmeniä

vuosia. Talo ansaitsee arvoisensa kohte-lun, eikä sen kulttuurihistoriallista arvoa saa pilata. On hyvä, että kaupunki pyrkii löytämään mahdollisimman kevyet keinot talon korjaamiseksi.

Remontin aikataulusta ei voi varmuudella sanoa mitään. Kaupungin tilakeskus arvioi uusia suunnitelmia kesän jälkeen. Kaupun-ki on luvannut pitää HELMI ry:n mukana hankkeen suunnittelussa ja kertoa hyvissä ajoin hankkeen toteutusaikataulusta.

Ilmanvaihdon muutostyöt syksyn ja talven

Pasilan remonttisuunnitelmia tarkennetaan vielä

Töiden alkamisajankohdasta ei ole tietoa

aikana ovat parantaneet talon sisäilmaa. Vanhan puutalon kunnossapitoon kuu-luu tärkeänä osana tuulettaminen. Kesäl-lä ulko ja sisäilman lämpötilaero on niin pieni, että painovoimainen ilmanvaihto on heikkoa. Siksi kunnon tuuletus pari kertaa päivässä ristivedon avulla parantaa ja rai-kastaa sisäilmaa.

Arto Mansikkavuori

To toista vuotta odotettu Pasilan jäsentalon remont-

ti viivästyy edelleen. Talossa toteutettavia toimen-

piteitä kartoitetaan uudelleen kesän aikana. Tavoit-

teena on löytää keinot korjata talo mahdollisimman

pienin muutoksin terveelliseksi ja toimivaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevän keskustelun Ota kantaa.f i -verkkopalve-lussa 1.6. - 23.6.2010 osoitteessa www.otakantaa.f i. Verkkokeskustelu antaa erityisesti kansalaisille mahdollisuuden kertoa, miten köyhyyttä voisi vähentää.

Keskustelua halutaan herättää erityisesti neljästä näkökulmasta

- Mitä köyhyys on nyky-yhteiskunnas-samme? Kuka on köyhä? - Kuinka köyhyyttä ja syrjäytymistä pys-tyy vähentämään? - Miten köyhä ja/tai syrjäytynyt voi vai-kuttaa ja osallistua yhteiskuntaan? - Kuinka varmistamme, että kaikilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon?

Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köy-hyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tor-junnan teemavuosi. Teemavuosi nostaa keskusteluun köyhien ja syrjäytyneiden

mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vuoden aikana korostetaan myös kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa.

Köyhyys ja syrjäytyminen kansalaiskeskusteluun

Helmi 2/2010 5

Kesämenoja ilman suuria menoja

Esimerkiksi

TAABOR Taaborivuoren museoalue, Palojoki, NurmijärviErkki Pirtola kokoaa nykykansantaiteen näyttelyn Nur-mijärven Taaborinvuorelle. Materiaaleja ovat romurauta, puu ja säilyketölkit.19.6.-22.8.

KIVINOKKA Kivinokan ympäristönäyttelyYmpäristötaidenäyttely kuuluu monen helsinkiläisen ke-säperinteeseen. Näyttelyn kokoaa tutkija ja taidehisto-rioitsija Hanna Johansson.19.6.-5.9.

SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT25.6.

HELSINKI PRIDE Sateenkaarikansan juhlan teemana ovat esikuvat. Pride-kulkue sekä keskusteluja ja klubeja.www.helsinkipride.fi28.6.-4.7.

JAZZ-ESPAEsplanadin lavalla. www.jazzliitto.fi5.-30.7.

KAUPUNKITANSSITYmpäri pääkaupunkiseutua järjestettävässä maksutto-massa opetuksessa pääsee ainakin humppaamaan, vals-saamaan ja tapailemaan cha-cha-cha askelia. www.mieli-hyvä.com/kaupunkitanssiHelsinki 2.9. asti.

STAGE-teatterifestivaaliKorjaamo-teatterin ja Helsingin juhlaviikkojen tuottama festivaali esittelee nyt neljättä vuotta vapaita eurooppa-laisia teatteriryhmiä ja tekijöitä.Suomalaista tarjontaa on mm. Projektori-ryhmän Finnhits - Sanaton suomalaisuudesta, jossa kuullaan Gösta Sund-qvistin lauluja sekä Mikko Roihan Juha, tanssilinen tulkin-ta Juhani Ahon klassikosta.www.helsinginjuhlaviikot.fi15.-31.8. SEURASAARI SOI Ulkoilmamuseon tapahtumassa esitellään kansanmusiik-kia runolaulusta pelimannimusiikkiin. Musisointi työpajo-ja. www.seurasaari.fi4.-8.8.

RUNOKUUMonitaiteellista Runokuu-festivaalia vietetään mm. rans-kalaisissa ja avantgardistissa tunnelmissa. Taiteiden yönä Runoraati valtaa kulttuuriareena Glorian ja sen lähikadut. www.runokuu.fi26.8-1.9.

TAITEIDEN YÖ27.8.

HELSINGIN JUHLAVIIKOT20.8.-5.9.

SAARISTOON Esim. Helsinki, Espoo, Hanko, Raasepori, Porvoo, Sipoo. Lisätietoja saarista, reiteistä ja liikenteestä saa kaupunkien sivuilta sekä www.uudenmaanvirkistys-alueyhdistys.fi ja www.luontoon.fi

Kattava sosiaaliturvaopas verkossa

Suomalaiset potilas- ja vammaisjär-

jestöt laativat sosiaaliturvaoppaan,

joka nivoo yhteen pitkäaikaissairaita ja

vammaisia koskevat asiat. Suomalainen

sosiaaliturvajärjestelmä on monimut-

kainen ja tietoa eri tukimuodoista on

ripoteltu moneen paikkaan. Järjestel-

mä elää koko ajan, etuudet ja niiden

myöntämisperusteet muuttuvat ja eri

palveluiden tarjoajia on useita. Tämä

tekee järjestelmästä vaikeaselkoisen ja

epäselvän.

Järjestöjen kattavan oppaan avulla on mahdollista saa-da tietoa kaikista tuista ja palveluista, jotka sairauden tai vamman perusteella kaikille kuuluvat. Opas on en-simmäinen kerta kun kaikki sosiaaliturvan osa-alueet on koottu yhteen tästä näkökulmasta.

Oppaan on mahdollistanut järjestöjen vankka osaa-minen ja yhteistyö. Laaja suomainen järjestökenttä on vuosien ajan kerryttänyt tietoa lainsäädännön sovelta-miskäytännöistä. Opas on tekijöiden mukaan pääasi-allisesti tarkoitettu järjestöjen työntekijöille, mutta se on ehdottoman hyödyllinen jokaiselle, joka pohtii oman sosiaaliturvansa kattavuutta. Kaikkia mahdolli-sia etuuksia ja palveluita, joista olisi sairauden kanssa suurta apua, ei välttämättä ole huomannut hakea. Opas on mielenterveyskuntoutujalle oiva työkalu käydä läpi kaikki yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet.

Oppaan ovat tehneet yhteistyössä 11 järjestön asian-tuntijat. Mielenterveysjärjestöjä toimikunnassa on edustanut Pirkko Jantunen Mielenterveyden keskus-liitosta. Muut mukana olleet järjestöt ovat: Epilepsia-liitto, Hengitysliitto Heli, Munuais- ja maksaliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen CP-liitto, Suo-men Diabetesliitto, Suomen MS-liitto, Suomen nive-lyhdistys, Suomen Reumaliitto ja Suomen Sydänliitto.

Opas on 80-sivuinen sähköinen pdf-tiedosto. Linkki oppaaseen löytyy mm. Helmin verkkosivujen linkki-listasta www.mielenterveyshelmi.fi/linkkeja?

Arto Mansikkavuori

Opas syntyi järjestöjen yhteistyön tuloksena

Helmi 2/2010 6

Suhtautuminen kuntoutujiin korjaantuu Euroopassa – rahoitus ei

Euroopan potilasjärjestöjen katto-organisaatio European Patients’ Forum (EPF)

kutsui 80 potilas- ja kuntoutuja -aktivistia Brysseliin 18.-20.5.2010. HELMI oli mu-

kana seminaarissa ainoana suomalaisena mielenterveysjärjestönä. Tapaaminen

antoi arvokkaita näkökulmia järjestötyölle kansallisesti ja Euroopan-laajuisesti.

Konferenssin järjestänyt EPF oli teh-nyt suuren työn kootessaan yhteen kaik-ki erilaiset toimijat ja sidosryhmät, jotka jotenkin liittyvät sairauksien ja niiden ai-heuttamien yhteiskunnallisten ongelmien korjaamiseen.

MyöntEinEn aSEnnEMuutoS

Tapaaminen oli esimerkki siitä myöntei-sestä asennemuutoksesta, jota Euroopassa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Yleinen suhtautuminen erilaisiin fyysisiin tai psyykkisiin sairauksiin on ot-tanut harppauksia parempaan suuntaan. Hienoa oli myös huomata, että asenteet eri diagnooseja edustavien potilasjärjestöjen suhtautumisessa toisiinsa ovat myös pa-rantuneet.

Järjestäjä EPF on asettanut tavoitteek-seen potilaiden ja kuntoutujien mielekkään osallistumisen omien asioidensa ajamiseen ja oman elämäntilanteensa parantamiseen.

KaiKKi taHot yHtEiStyöSSä

Euroopan Unioni oli mukana tapahtumas-sa terveyssektorin rahoittajana ja ylimpänä päättäjänä. Terveyskomissaari John Dalli oli lähettänyt alaisensa esittelemään EU:n toimintaa ja ottamaan vastaan palautetta EPF:ltä ja sen jäsenjärjestöiltä.

Lääketeollisuus oli yllättäen vahvasti edustettuna seminaarissa. Tämä kummas-tutti Helmin edustajaa Olli Stålströmiä.

”Minulle oli yllätys, että lääketehtailla ja lääkäreillä oli seminaarissa niin vahva edustus. Lääketehtaiden edustajia oli mu-kana kaikkiaan 8 ja lääkäriliittojen edus-tajiakin muutama.”

Suomalaisilla ja muilla pohjoismaalai-silla on vahva edustus EPF:ssä. Järjestön puheenjohtaja Anders Olausen on ruot-salainen ja hänen lisäkseen hallitukseen kuuluu peräti kaksi suomalaista.

VErKottuMiSta ja tiEtojEn VaiHtoa

Konferenssin parasta antia oli seminaa-rissa Olli Stålströmin mukaan se, että sai tavata eri maiden kuntoutujia ja EU:n joh-totahoja.

”Ystävystyin muun muassa ukrai-nalais-virolaisen aktivistin V ladislava Vassitškinan kanssa, joka veti Viron mul-tippeliskleroosipotilaiden pientä liiket-tä. Yhdistyksen nimi kuulostaa suomeksi hieman hassulta Koos oleme tukevat. Silti siinä nimessä kiteytyy yhteistoiminnan ja verkottumisen tärkeys,” Stålström kertoo.

Stålström oli nostanut avoimesti suo-malaisen psykiatrisen hoidon ongelmia keskusteluun.

”Yleiskeskustelussa kerroin siitä, mi-ten vaikeaa Suomessa on päästä mielen-terveyshoitoon ja miten usein avun hakija

lähetetään pois pelkän pillerin saaneena. Kerroin myös helmiläisten kokemuksista lääkkeiden sivuvaikutuksista, miten mo-nessa tapauksessa hoito on pahempi kuin itse tauti.”

Eu KuuntElEE

EU:n terveyskomissaari John Dalli estyi viime hetkellä saapumasta seminaariin, mutta lähetti alaisensa esittämään pu-heensa. Puheessa Dalli korosti kuntoutu-jien omaa aktiivisuutta asioittensa ajami-sessa ja kertoi millaisia tuloksia on saatu EU:n omissa tutkimuksissa kuntoutujien elämäntilanteesta.

Hän kertoi lääkityksen aiheuttamista ongelmista: puolet kuntoutujista on koke-nut lääkityksen vaarallisena ja neljäsosalla oli ollut vakavia sivuoireita.

Terveyskomissaari Dalli piti pahimpa-na epäkohtana hoitojen ja lääkkeiden ja-kautumisen eriarvoisuutta.

”Eriarvoisuus terveydenhuollossa on arpi EU:n kasvoissa.”

Stålström sai selville miten HELMI voi esittää konkreettisia epäkohtia kos-kevaa kritiikkiä suoraan komission joh-dolle ja sen asiantuntijoille. Seminaarissa puhuneet EU:n lääketieteelliset asiantun-tijat korostivat, että he kuuntelevat ja rea-goivat lääkkeiden käyttäjien valituksiin.

”Nyt on avattu suora tie lähettää kriit-tistä palautetta. Brysselin seminaarin jäl-

Helmi 2/2010 7

kihoitona on tarkoitus suunnitella, miten HELMI voisi koota hoitoja ja lääkkeitä koskevia epäkohtia raportoitavaksi Suo-men ja EU:n viranomaisille. Asiasta on tarkoitus keskustella Helmin edunval-vonnan työpajassa jo 21. kesäkuuta. Meitä kuntoutujia kuunnellaan nyt.”

Suuri laiVa Kääntyy HitaaSti

Kaukaa katsottuna EU saattaa näyttäytyä suurena kasvottoman byrokratiana. Tar-kemmin asiaan perehtyen näkyy kuiten-kin, että se koostuu vain ihmisistä - tosin valtavasta määrästä. Jo EPF:n edustamia erilaisia diagnooseja saaneita EU-kan-salaisia on 150 miljoonaa. EU koostuu tänään 27 jäsenvaltiosta, jossa elää 500 miljoonaa ihmistä. EU:n edustajat itsekin myöntävät tämän johtaneen siihen, että hallinto on melkoinen byrokratia ja että toiminnoissa on paljon turhaa. Silti kei-noja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon on mahdollista löytää. Erityisesti tarvitaan ennakkolulottomuutta.

Konferenssijärjestäjä EPF on Stålströ-min mukaan esimerkki sellaisesta kansa-laisjärjestöjen yhteistyöstä, jolla pystytään vaikuttamaan suoraan huipulle.

”Juttelin pitkään EPF:ssä toimivan Mike O’Donovanin kanssa, joka on yksi EU:n terveyskomisaarin neuvonantajista. Hän kehotti Helmin jäseniä kokoamaan selvityksen kokemistaan ongelmista hoito-jen ja lääkityksen suhteen, jonka hän lupa-si saattaa komission tietoon.”

Yksi EU-komission toimintamuodois-ta on juuri koota tietoja kansalaisten elin-oloista ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin niiden perusteella.

Kuntoutuja-aKtiViStin KäSiKirja

Seminaarissa jaettiin kuntoutuja-aktivis-tin käsikirjaa Value+, joka on kooste tähän saakka kootusta tiedosta ja kokemuksesta. Lähtökohtana on se, että viimeisen vuosi-kymmenen aikana EU:n piirissä on alettu suhtautua täysin tasavertaisesti ihmisiin, joilla on jokin lääketieteellinen tai psy-kiatrinen diagnoosi. Nyt itse kuntoutujat on otettu mukaan täysiarvoisina toimi-joina, jotka itse työskentelevät oman yh-teiskunnallisen asemansa parantamiseksi, sen sijaan että olisivat passiivisia kohteita, jotka tottelevaisesti noudattavat lääkärin määräyksiä.

Aktivistin käsikirjassa annetaan käy-tännöllisiä ohjeita siitä, miten erilaisten diagnoosien kantajat voivat järjestäytyä, mistä saa lisätietoja toiminnan aloittami-sessa, sukupuolten yhdenvertaisuudesta toiminnassa sekä miten hakea EU-rahoi-tusta omalle toiminnalleen. Helmissä on uunituoretta kirjaa puoli tusinaa kappalet-ta lainattavissa kiinnostuneille.

Tapaamisessa kävi ilmi, että nykyinen kansainvälinen rahoitus- ja pankkikriisi vaikeuttaa suuresti uusien projektien ra-hoitusta tällä hetkellä.

EU:n komission edustaja, yksi tapaa-misen järjestäjistä, italialainen Walter At-zori kertoi miten kuntoutujien järjestäy-tynyt toiminta on vasta toista kymmentä vuotta vanhaa ja eri maiden kuntoutuja/potilasjärjestöt ovat vasta viime aikoina ryhtyneet yhteistyöhön.

Walter Atzori totesi, että seminaarin pääasia, terveydenhuollon menetelmien arviointi on demokraattinen prosessi, jo-hon itse potilaat ja kuntoutujat on saatava aktiivisesti mukaan.

SuoMalaiSEt VaHVoilla

Stålströmin mukaan oli miellyttävää huo-mata miten suomalaiset ovat olleet tien-raivaajia terveydenhuollon alalla. Suo-malaiset mielenterveyskuntoutujien omat järjestöt ovat Euroopan vanhimpia, aktii-visimpia ja suurimpia.

”Kerroin, että maailman suurimman mielenterveysjärjestön MTKL:n puheen-johtaja on yksi Helsingin kaupunginjoh-tajista ja että HELMI on jo muutaman vuoden ollut Helsingin psykiatriajohdon tasavertainen neuvottelukumppani.”

Monille ulkomaalaisille oli hämmäs-tyttävää kuulla, että Suomessa mielenter-veysjärjestöt saavat rahoitusta sekä julkis-hallinnolliselta RAY:ltä että Helsingin kaupungilta. Valtaosassa Euroopan maista

järjestöt joutuvat kerjäämään armopaloja mm. lääketehtailta.

Myös Helmin palveluohjausjärjestel-mä herätti ihailua, koska missään muussa maassa ei tuntunut olevan samantyyppis-tä, kuntoutujajärjestön tuottamaa rinnal-lakulkijatoimintaa.

Stålström piti seminaaria onnistuneena.”Tavoitteet toteutuivat, saimme tärkei-

tä kontakteja EU:n suuntaan ja uusia kei-noja yhteiskunnalliseen edunvalvontatyö-hön. Matka lisäsi ymmärrystä Euroopan järjestökentän tilanteesta ja kehityksen suunnasta.”

Ainoa pieni pettymys oli Stålströmin mukaan se, että millään muulla järjestöllä ei näytä olevan sellaista palveluohjauksen muotoa, josta voisi ottaa mallia. EU:lta ole myöskään odotettavissa pysyvää rahoitusta kiinteille projekteille.

Suomi ja HELMI voivat toimia esi-merkkeinä omalla sektorillaan järjestäyty-misen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta.

”Vaikka meillä on edelleen paljon on-gelmia, meillä on kuitenkin osaamista epäkohtien korjaamiseen ja kanavat auki päättäjien suuntaan. Se ei ole itsestäänsel-vyys Euroopassa.” Stålström tiivistää.

Teksti: Arto Mansikkavuori ja Olli StålströmKuvat Olli Stålström

”Eriarvoisuus terveydenhuollossa

on arpi EU:n kasvoissa.” Terveys-

komissaari John Dalli

• EPF on vuonna 2003 perustettu erilaisten potilas- ja kuntoutuja-järjestöjen yhteenliittymä, joka vaikuttaa EU:n terveyspolitiik-kaan.

• EPF toimii kokonaisvaltaisen ja demokraattisen terveydenhuol-lon edistämiseksi.

• EPF:ssä on lähes 50 jäsenjärjes-töä, joiden edustamia diagnoo-seja on noin 150 miljoonalla eu-rooppalaisella.

• EPF on budjetiltaan noin Helmin kokoinen, toimisto on Brysselissä.

• EPF toimii järjestämällä seminaa-reja tiedonvaihtamista ja verkot-tumista varten.

• EPF:ssä on myös useita mielen-terveyskuntotujien ylikansallisia järjestöjä. Yksi näistä on ENUSP (European Network of (ex-) Users of Psychiatry), jonka jäsen HELMI on ollut vuodesta 2004.

• EPF verkossa www.eu-patient.eu

Kuvassa EPF:n johtokuntaa. Vasemmal-ta oikealle: Vida Augustiniené, Nicola Bedlington, puheenjohtaja Anders Olauson ja Mike O´Donovan.

Suomalaiset osallistujat tauolla. Kuvassa Iris Pasternack, Timo Nerkko, Katja Laine ja Olli Stålström

EPF:n Walter Atzori

Helmi 2/2010 8

tiia muutti maalleKohtuus kaikessa

Sinut tunnetaan paitsi tietokirjai-lijana myös kunnallispoliitikkona. Mikä sai sinut jättämään politiikan ja muuttamaan pois Helsingistä?

- Muutimme kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan kesällä 2009. Olimme haaveilleet asiasta vuosi-kausia ja sekä minä että puolisoni olemme taustaltamme maalaislap-sia. Ratkaisevan askeleen ottaminen tuntui kuitenkin liian isolta, kun ns. Kaikki tuntui olevan kesken ja Hel-singissä: työt, kaupunginvaltuusto, jatko-opinnot jne. Ajatus poismuut-tamisesta muuttui mahdolliseksi vas-ta kriisin kautta.

- Romahdin uupumuksesta ke-väällä 2008 ja minulla diagnosoitiin keskivaikea masennus. Pakotin itseni tyhjentämään kalenterin, opettelin lepäämään ja pysähdyin ajattelemaan asioita uusiksi. Vietin paljon aikaa

Uraputki ja taloudellinen

menestys on yhä harvempien

elämän ykköstavoite. Nuor-

ten ikäluokkien kiinnostus on

siirtynyt vaurauden ja suur-

ten palkkojen ihannoinnista

vapaa-ajan arvostamiseen ja

vastuulliseen kuluttamiseen.

Jatkuvaan taloudelliseen kas-

vuun tähtäävät ihanteet ovat

murenemassa.

Työelämän kulttuurivallankumous pe-rustuu vapaa-ajan, perheen ja harrastus-ten roolin kasvamiseen ja materialististen ihanteiden ja turhuuden vähenemiseen. Henkilökohtaisiin ratkaisuihin elämän kohtuullistamiseksi tulisikin saada enem-män konkreettisia keinoja ja mahdolli-suuksia. ”Kahdeksasta neljään” työaika-ajattelu alkaa olla menneisyyttä.

MonEllE VäHEMPi riittäiSi

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on teettänyt arvo- ja asennetutkimuksia vuo-desta 1984 lähtien. Uusimmassa raportissa erityisesti työhön liittyvissä arvostuksissa ilmenee voimakkaita eroja eri ikäryhmien kesken. Nuorille ikäluokille työ merkitsee vähemmän kuin vanhemmille ikäryhmille. Tutkimuksen mukaan kiinnostus vapaaeh-toiseen työajan lyhentämiseen siten, että palkka pienenisi on suurinta ikäluokassa 25-35 vuotta. Koko väestöstä 40 prosent-tia olisi valmis tinkimään palkastaan saa-dakseen lisää vapaa-aikaa. Suomalaisten työntekijöiden vaurautta ja asenteita kuvaa hyvin se, että palkkapussinsa pienentämis-tä vastustavia on vähemmän kuin kannat-tajia.

Voidaan tulkita, että ”pienemmälle vaihteelle vaihtamiseen”, ns. downshif-tingiin on Suomessa paljon halukkuutta. Moni siis pitää nykyistä työaikamäärää liian suurena ja on halukas ”ostamaan” palkallaan lisää vapaa-aikaa.

oVatKo SuoMalaiSEt työHulluja?

OECD:n tilastojen mukaan suomalai-set työntekijät tekevät keskimäärin 1720 tuntia ansiotyötä vuodessa. Se on euroo-pan muihin rikkaisiin maihin verrattuna

paljon. Kreikkalaiset paiskivat eniten, yli 2100 tuntia ja hollantilaiset vastaavasti vähiten, noin 1390 tuntia. Ero on suuri. Pelkästään Suomen ja Hollannin ero tar-koittaa 9 viikon pidempää lomaa tai yli 6 tuntia lyhyempää työviikkoa!

työ jaKoon

Jos ”downshifting” -ajatusta kannattavat suomalaiset konkretisoisivat omat haa-veensa ja lyhentäisivät vaikkapa 10 pro-senttia omaa työaikaansa, työmarkkinoil-le vapautuisi valtava määrä työpaikkoja. Kaikkien suomalaisten tekemä työsuorite vähenisi tällöin 4%. Monet työttömät sai-sivat töitä ja työttömyyteen liittyvät sosi-aaliset ongelmat helpottuisivat. Osatyö-kykyisille voisi tällöin löytyä myös työtä nykyistä helpommin. Voisi sanoa että työn jakamisesta kaikki voittaisivat. Uhkana tässä tietysti on se, että työnantajat eivät palkkaa lisää henkilökuntaa ja työtahti kiihtyy entisestään.

EVAn tutkimuksessa nuorten ikä-luokista ja toisaalta myös akateemisesti koulutettujen ryhmässä työn kokopäiväi-syyden merkitys on huomattavasti pie-nempi kuin keskimäärin. Näistä ryhmistä hyvän työpaikan ominaisuutena kokopäi-väisyyttä pitää erittäin tärkeänä vain noin joka neljäs vastaaja. On myös hyvä kysyä tarvitaanko enää käsitettä kokopäivätyö tai osapäivätyö. Jos työpäivän pituus olisi jokaisen henkilökohtainen valinta, emme tarvitsisi enää normeja työpäivän pituu-delle. Työpaikkailmoituksissa voisi palkan lisäksi ilmoittaa vaikka vuosittaisen työ-tuntien määrän.

ay-liiKE aPuun

A m m at t i y hd i s t y s -liikkeen uudistu-minen voisi lähteä liikkeelle, kun se ottaisi normaalien pa lkankorostusvaa-timustensa rinnal-le työajan lyhen-t ä m i s v a a t i mu k s e t . Pa l k a n k o r o t u k s e t tulisi voida joka työ-paikalla ottaa myös vapaa-aikana. Näin vuosittainen työaika lyhenisi jatkuvasti. AY-liikkeen tavoitteet ovat tähdänneet perinteisesti vain työnte-kijöiden ostovoiman lisäämiseen. EVAn tutkimus antaa ymmärtää, että suuri osa palkansaajista ei kaipaa lisää rahaa tai ostovoimaa, päinvastoin he ovat valmiita kohtuullistamaan kulutustaan.

Teksti: Arto Mansikkavuori

Nuoret ja akateemiset kaipaavat rahan sijasta vapaa-aikaa

Palkankorotuk-

set tulisi voida

joka työpaikal-

la ottaa myös

vapaa-aikana.

Helmi 2/2010 9

tiia muutti maalle

rahahuolia. Lasten koulumatka seitsen-kertaistui eikä lähin ruokakauppakaan ole enää kulman takana vaan kilometrien päässä. Liikkumista pitää suunnitella ai-kaisempaa enemmän ja arki ei enää onnis-tu ilman autoa, toisin kuin kaupungissa. Odotan malttamattomana että markki-noille tulisi kohtuuhintaisia sähköautoja.

- Myönteiset muutokset voittavat kui-tenkin kielteiset mennen tullen. Bussi vie lapset kouluun kotipihasta ja ruokaostok-siakin tulee nyt suunniteltua vähän pa-remmin. Remonttistressi tuntuu kumman keveältä kun sitä voi pohtia laiturilla jär-venselälle tuijottaen tai voikukkia kitkien. Olen varma että toipumiseni depressiosta on ollut nopeampaa tässä ympäristössä.

- Minulle ehkä merkittävin yksittäinen muutos on ollut hiljaisuuden lisääntymi-nen ja muutenkin äänimaiseman muuttu-minen. Rakastan aaltojen, tuulen ja lin-tujen ääniä ja huomaan sietäväni paljon vähemmän meteliä kuin ennen. Helsingis-sä käydessäni ärsyynnyn äänten määrästä ja volyymistä hyvin nopeasti.

Mitä ajattelet uudesta muodikkaasta downshifting-ilmiöstä tai sloganeista ”elä-män kohtuullistaminen” ja ”vähemmän työtä, enemmän elämää”?

- En ole ajatellut elämänmuutostani ”downshifting”-ajatuksen kautta ja sana on minusta vähän hassu. Omalla kohdalla-ni tavoitteena ei myöskään ole ”vähemmän työtä ja enemmän elämää”, koska työkin voisi minusta olla enemmän elämää ja vä-hemmän jotain joka häiritsee elämää. Jos muodikkaista käsitteistä pitää valita, niin ehkä ”hidas elämä” kuvaa paremmin sitä mitä minä tavoittelen. Kohtuullistaminen on myös hyvä näkökulma. On hämmästyt-tävää miten hukassa kohtuus usein voikin olla sekä yksilötasolla että yhteiskunnassa.

- Hitaus ei ole aina helppoa ja joskus se on mahdotonta, myös maalla. Aika tuntuu olevan täällä kuitenkin toisenlaista kuin kaupungissa: sitä tuntuu olevan enemmän, samoin kuin tilaakin. Silloin kun minulla on periaatteessa kiire, on aikaa seisahtua hetkeksi tai istua ja katsella hetki mitä pi-halla tapahtuu. Pihlajan oksien varjot te-kevät taidetta ikkunalasiin. Kyyhky pöyhii taas tuota samaa katajaa. Kärppä kurkistaa kivien välistä.

- Luonnonläheisyys ja mahdollisuus ruumiilliseen työhön talossa ja pihalla myös kohtuullistavat näkökulmani elä-mään ja sen erilaisiin stressitekijöihin.

Olet tietokirjailija. Mitä työstät parhail-laan?

- Tällä hetkellä viimeistelen kirjaa suo-malaisesta dragista ja sen historiasta. Kir-jan nimi on ”Sinivalkoisissa höyhenissä” ja se julkaistaan kesällä. Dragviihteen ja -taiteen ja monien sen ihastuttavien ja persoonallisten tekijöiden kanssa on ollut äärimmäisen hauskaa ja mielenkiintoista viettää aikaa. Luulen että minuun on tä-män puolentoista vuoden aikana tarttunut hiukan glitteriä tai jotain keijupölyä, joka on muuttanut minua ihmisenä ehkä vä-hemmän vakavaksi ja enemmän leikkisäk-si. Tämä sopii hyvin hitaan elämän ideaa-liini: itseään ei kannata ottaa niin kauhean tosissaan.

Teksti: Seija PaakkunainenKuvat: Petja Aarnipuu

Tietokirjailija ja entinen Helsingin

kaupunginvaltuutettu tiia aarnipuu,

36, muutti vuosi sitten Helsingistä

maaseudun rauhaan. Hän asuu puoli-

sonsa ja kolmen lapsensa kanssa van-

hassa puutalossa Hattulan kunnassa.

vanhempieni kotona Hämeessä. Loppuke-sästä huomasin että olimme yhtäkkiä osta-neet vanhan remonttia kaipaavan seurata-lon järven rannasta Hattulasta.

- Minun kohdallani romahtamisessa ei ollut kysymys oikeastaan työssä uupu-misesta. En ole koskaan pitänyt itseäni työkeskeisenä enkä ole halunnut keskit-tyä uran tekemiseen – ja ehkä tämän takia olinkin sitten niin sokea sille että olin uu-pumassa ja masentumassa. Vaadin itseltäni kohtuuttomia aika tasaisesti kaikilla elä-mänalueilla ja kaikissa tehtävissä perhe-elämästä järjestövelvollisuuksiin ja oman kunnon kohottamisesta demokratian pa-rantamiseen ja maailman pelastamiseen. Vasta hyvä terapiasuhde auttoi näkemään peilistä katsovan suorittajan.

- Vaativa suorittaja ei ehkä ole kovin hyvä poliitikko. Luulen että vähän suu-ripiirteiset pärjäävät siinä maailmassa paremmin. Politiikassa toimiminen on parhaimmillaan innostavaa ja haastavaa yhdessä tekemistä, mutta pahimmillaan äärettömän turhauttavaa pään seinään hakkaamista, jossa on koko ajan kiire ja onnistumisen kokemukset harvinaisia. Valtuustotyöskentely ei varmasti helpot-tanut liialliseen vaativuuteen liittyvää masennusta, vaikkei ollutkaan depressioni ainoa tai perimmäinen syy.

- En tiedä, olisinko osannut jättäytyä kunnallispolitiikasta jos olisin jäänyt asu-maan ja toipumaan Helsinkiin.

Minkälaista elämänne Hattulassa on? Onko ollut ongelmia ja miten arkirutiinit sujuvat maaseutuoloissa?

- Maalle muuttaminen ei tietenkään rat-kaissut kaikkia ongelmia tai muuttanut elämää kerralla toiseksi. Elämänmuutos on tarkoittanut myös valintaa elää jatku-van remontin keskellä – ja valintaa sietää remontin viivästymistä ja siihen liittyviä

”Ehkä ”hidas elämä” kuvaa paremmin

sitä mitä minä tavoittelen”

Helmi 2/2010 10

vakiopalstojen otsikko

omaiset tukevat kuntoutujia ja toisiaan

Helmi 2/2010 11

Mielenterveyskuntoutujan elämänlaatuun vaikuttaa paljon hänen suhteensa per-heeseen ja sukulaisiin. Toisaalta kuntou-tujan vaikeudet heijastuvat myös hänen omaistensa hyvinvointiin. Omaiset mie-lenterveystyön tukena ry auttaa omaisia jaksamaan ja huolehtimaan itsestään ja läheisistään.

1980-luvulla hoitojärjestelmän muu-tos vakiinnutti kolmannen sektorin roo-lin mielenterveyskentällä. Mielenterveys-kuntoutujat alkoivat perustaa yhdistyksiä, samoin heidän omaisensa. Ensimmäinen omaisyhdistys perustettiin Turussa vuon-na 1984. Helsinkiläinen yhdistys syntyi vuonna 1988. Yhdistys hankki oman pos-tilokeron ja graaf ikko Veikko Karvosen piirtämän logon, jonka maksoi HELMI ry. HELMI oli myös mukana järjestämäs-sä yhdistyksen ensimmäistä seminaaria, jossa käsiteltiin lääkehoitoa.

Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry on nyt yli 800 jä-senen etujärjestö. Vuonna 2008 laaditun jäsenkyselyn perusteella todettiin, että 51 % jäsenistä on skitsofreniapotilaiden omaisia. Seuraavaksi yleisin sairaus on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kolman-neksi masennus.

Toiminnanjohtaja Leif Berg kertoo, että yhdistyksen tuki- ja neuvontatoi-minta palvelee koko Uudenmaan aluetta. Toiminnan tarkoituksena on antaa tietoa psyykkisistä sairauksista ja tukea perhet-tä omassa jaksamisessaan. Omaistapaa-miseen voi varata ajan yksin tai yhdessä perheen kanssa. Tapaamisissa käydään läpi tunteita ja kokemuksia, joita sairaus omai-sissa herättää.

Yhdistyksen omistama profami oy jul-kaisee mielenterveysalan kirjallisuutta ja tuottaa koulutus- ja työnohjauspalveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työnteki-jöille sekä alan opiskelijoille.

PSyKoEduKaatio

Omaistyössä sovellettu psykoedukaatio on koulutuksellinen työskentelytapa, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveyskun-toutujan ja hänen perheensä ja hoitotahon ymmärrystä pitkäaikaisesta sairaudes-ta ja sen hallinnasta. Psykoedukatiivisen perheohjauksen menetelmät perustuvat näyttöön (Evidence Based) ja kansainvä-lisiin psykoedukatiivisiin ja preventiivi-siin perhetyön menetelmiin. Käypä hoito -suositus mainitsee psykoedukatiiviset perheinventiot tuloksellisina tukimuotoi-na skitsofreniaa, mielialahäiriöitä, syö-mishäiriöitä tai tunne-elämän epävakautta sairastavien henkilöiden perheiden kanssa työskenneltäessä.

HELMI ry kustansi omaisyhdistyksen logon

Psykoedukaation taustateoriaksi mai-nitaan tavallisimmin haavoittuvuus-stressi -malli, jonka mukaan tietyillä henkilöillä on alttius reagoida stressitilanteeseen sai-rastumalla.

Toiminnanjohtaja Leif Berg (Helmin pj. 1996-2000) toivottaa helmiläisille hyvää kesää

KESKuSliitto

Omaiset mielenterveystyön tukena keskus-liitto ry perustettiin vuonna 1991, koska eri puolilla maata toimivat omaisyhdistyk-set kaipasivat työlle myös valtakunnallis-ta toimijaa. Keskusliiton perustehtäväksi määriteltiin mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvonta ja keskusliittoon kuuluvien jäsenjärjestöjen tukeminen. Keskusliiton tuore puheenjohtaja on kansanedustaja Minna Sirnö. Mielenterveysomaisten val-takunnallinen päivä, Ilonan päivä, on 9. lokakuuta, kansainvälisen mielenterveys-päivän aatto. Ilonan päivänä tuodaan jul-kisuuteen omaisten asemaa, toiveita ja tuen tarpeita koskevia näkökulmia.

Teksiti ja kuva: Juhani Weijola

Palveluohjaus-projekti

Uudenmaan yhdistys aloitti vuonna 1999 mielenterveyskuntoutujille suun-natun palveluohjausprojektin. Mielen-terveyskuntoutujien parissa tapahtuva palveluohjaus on Suomessa vielä har-vinaista kun taas muissa Pohjoismaissa muu kuin mielenterveystyön palve-luohjaus on harvinaista.

Palveluohjaajan tehtävä on asiak-kaan aseman näkyväksi tekeminen ja hänen tavoitteidensa korostaminen vahvistamalla, tukemalla ja motivoi-malla. Tarkoituksena on asiakkaan itse-näistä elämää tukevien oikealaatuisten ja varsinkin oikea-aikaisten palveluiden varmistaminen.

Palveluohjauksen vaikuttavuustut-kimus on kuitenkin päätynyt mielenter-veystyön osalta ristiriitaisiin tuloksiin. Sitä on pidetty tehokkaana tapana jär-jestää ja koordinoida asiakkaan hoito ja tuki, mutta sen on arveltu myös li-

säävän hoitokustannuksia. Tästä syystä skitsofrenian käypä hoito -suositus ei kaikilta osin suosita palveluohjausta. Tämän, puhtaasti lääkärinäkökulmasta tehdyn suosituksen perusteella RAY on suhtautunut palveluohjauksen tukemi-seen varauksellisesti.

Ruotsissa tutkimukset osoittavat kuitenkin palveluohjauksen vähentä-vän mielenterveysasiakkaan sairaala-hoitoa ja samalla parantavan sekä asi-akkaan että omaisten elämänlaatua. Ruotsin kokemusten pohjalta yhdistys pyrkii edistämään palveluohjauksen tunnettuutta mielenterveysalalla ja tutkimaan palveluohjauksen vaikutta-vuutta. Tutkitaan, mitä vaikutuksia pal-veluohjausprojektilla on ollut ja mitä tuloksia palveluohjauksella työtapana on saavutettu. Yhdistys on tehnyt tii-vistä yhteistyötä Ruotsin toimijoiden kanssa.

Yksi yhdistyksen palveluohjauspro-jektin tavoitteista on suomalaisen pal-veluohjausjärjestelmän kehittäminen ja hahmottaminen.

mainossivu

mainossivu mainossivu

Helmi 2/2010 14

sielun helmiä

Hyvä lukija!Julkaisemme runoja. Lähetä runosi osoitteella: Helmi-lehti, PL 32, 00241 Helsinki.

Muista kirjoittaa kirjeeseen myös yhteystietosi, vaikka runot olisivatkin tarkoitus julkaista nimimerkillä.

Hyvää syntymäpäivääsinulle vainOlet onnekkain.Me käsikkäin kuljemme tiemme,tietämme arvokasta käytämmeei mikään meitä erottaa voi,kun kansa karkeloiHyvää syntymäpäivää sinulle,olethan ystävä minulle,

Marjo

Tämä myskyinen tie,tämä karikkoinen tie.Paljon karikkoja tiellänija vielä enemmän edessäni.Paljon tuskaa, paljon kärsimystä.Kukaan ei ymmärrä minua.Olen kai liian erikoinen sinänsä.Tuuliajolla, vailla päämäärää.Haluaisin vapauteen.Niinkuin satakielilaulelee näinkesän aikaan

Marjo

RaitiovaunussaKuka maksaa

kuka eitarkastajien ilo

saada kiinniliputtomat

Tässä vaunussanuori mustiin pukeutunut tyttö

nukkuu humalaansaitkenyt

ripsivärit levinneetkukaan ei välitä

takana kolme tyttöäkoulun jälkeen

huviajelullailman lippuja

jännitystäkiroilevatkikattavat

Tanja Talaskivi

RakasSinun silmäsi on kuin voikukatNiin kuin sinun paahtava helteesiMe kuin vedenrajassa olevat rukatJonka lämmössä tulen eteesiHeitämme vettä pitkin leipääMeiltä ei kukaan rakkautta epääOlemme molemmat yhtäKun ilma on väreillyttä

T.T.

Helmi 2/2010 15

sielun helmiä

Runot on eliminoitu,kesä ei.Luen monta riviä,ymmärrä en puoliakaan.Ahmin sanoja ja ruokaa,en kaipaa sen kummempaa hellyyttä.Vain murkkuna huusin,että kukaan ei rakasta.Tiesitkö,en kaipaa imartelijoita.Tule silti ystävä,lennätä leijaa.

Satu

KesälläKävelen pitkin järvenrantaavarpaitten välissä santaa.

Järvenpinta on tyynikaukaa kuikan huuto kiirii.

Harakanhattu ja ”rentunruusu”rantatöyräässä kukoistaa.

Tuoksuvat kielonkukatkuin parfyymitipat

Pirkko R.S.

Lujuutta, voimaa,pusertavaa rakkauttasinun sisälläsi näen,minä vain pieni sudenkorentovärisemässä ympärilläsi,älä riko siipiäni

Tanja Talaskivi

Näin kuvasi jamenin sijoiltani jamenin pökerryksiinja tunsin ihastuneenimutta sinua -en näkisimutta, elämässätapahtuu ihmeitä, - joskusJa tapasinkin sinut jajalat pettivät japunastuinkin ja olinepävarma ja tutustuin jarakastuinkin ja tunsin jaymmärsin, että hän on se!Mutta en sinua koskaasaanutkaanenkä koskaan saisikaanmutta tiedän, ymmärrän,tunnen ja kaipaanja ikävöinIhailenkin sinua -aina ja ikuisesti

Mutta sinä olet minunja minä sinun - Muttaemme tässä elämässä,vaan olemme yhtä,kun katson, kun kiidän tähtiinja olemme yhtäkun keskustelemmetelepaattisesti jakun kuulen äänesi jostain, jossain, joskusJa olemme yhtäkun mielenikutoo tätäverkkoa, jollasinua kalastelenja kun mielenirakentaarakkaustarinaajoka on satu,kertomus, tarina,jolla vain ei ainaole onnellista loppua -mutta sadun voi ainaaloittaaalusta.

Tanja Talaskivi

KukkaisvaloaKukkaisvaloa ihanaa

taivas sataatämä unta on ihanaa,

vaiko totta, kun käsi kädessäkävelemme elämän rantaa

ja kahdet jäljet jää santaanSua rakastaen kädestä puristan

Tää kukkaislunta jaunta on ihanaa

Lokit ei pelastajiaan vihaane rakastais puolueista

piittaamatta.Lokit ovat viisaita

ja lentelevät ilmassa.

Rakkaudesta kukkaisuni.Unikkopellolla kävelemme

Maan ääriin unikkojapunaisia

Rakkauden värisiä

Tiina Talja

YstävätYstävät ikimuistoisetSielut ystävällisetOttavat ja antavatNiin paljon sylissään kantavathe elämäniloaJa suruaNuo ystävät eivät koskaan jätä

T.T.

Helmi 2/2010 16

Helmin päivää toukokuussa jälleen vietettiin

Aina olen kekkereitä kartellut. Mitkään selitykset eivät siinä auttaneet kun Rutta minua mukaansa ruinasi.

”Kukka siäl välit mimmossi rätei tai lumpui sull o päälläs ja jos sunt alkka ih-miste joukoss ahristama, nii kyl mää sunst hualen pirä,” rauhoitteli Rutta ja niin me lähdettiin Siilitielle. ”Kamalan piän juhlapaikka se tiätyste o varsinki ku vettä satta, mut kyll sopu ain sija antta ja joukoss o hyvä elää”, Rutta selitti. Aloin hidastaa askellusta, uskallus kärsi tokaisustaan konkurssin. Rutta repi minua kädestä ja komensi: ”No Helmi, Helmii! Tul pia ny vaa, ohjelma alkka tasan kollmtoist reikä reikä, enkä mää halu myähästyy. Närhet o senttäs niimpaljo nähny vaiva meijän tähre. Panes ny vaa jalkka toise ette vähä vikkeläste, ni keritä kattoma sitä kuvaelma Meksikon pi-kajunast. Hän vei, minä vikisin. Ahtaanpaikankam-mon ohella iski sikainf luenssa- ja ammu-tuksi tulemisen pelko sillä Meksikostahan tuo tauti alkoi ja tapettiinpa siellä yksi suomalainen kansalaisaktivistikin kevääl-lä. ”Ol vai hupsimast, ei siäll mittä oikkioi meksikkolaissi eres ol, tul pois ny vaa”, sa-noi Rutta ja veti minua perässään. Ja hyvä kun veti… voin näin jälkeenpäin sanoa!

Pyysivät sitten ihan lehtijuttua meikäläi-seltä vallankin kun olin näet yksilötason nimipäiväsankari.

Siellä kaikilla oli niin mukavaa, hienoa kun päätin olla mukana

Olin juuri lukenut kirjasen: Masennuksen viisaus. Siitä kuuleman mukaan tulee juttu seuraavaan lehteen, ettei siitä sen enempää kuin vain yksi ajatus: ”Sen sijaan, että mie-tit mitä elämältä voit saada, voisit miettiä, mitä voit elämälle antaa.”

Närhet kyllä antoivat parastaan, ohjaaja kaiketi kaikkensa. Heidän pienoismusi-kaalinsa runsaine rekvisiittoineen oli lahja Näyttelijä Petteri Pennilä tulkitsi Pentti

Haanpäätä.

Närhien esitys oli riehakas ja hauska.

meille kaikille. Niin oli viimeisen päälle puvustettu ja lavastettu koko jäsentalo. Poikkitaiteellista innovatiivista yhteistyö-tä parhaimmillaan!

Eikä yhtään ulkopuolista maksullista esiintyjää. Helmiläisiä kaikki tyyni pait-si näyttelijä Petteri Pennilä, joka sattuu olemaan yhden Närhen naapuri ja kantoi

Kuva: Petra Piitulainen

Kuva: Petra Piitulainen

Kuva: Minna Jääskelainen

Helmi 2/2010 17

Helmin päivää toukokuussa jälleen vietettiin

rane on vuoden helmiläinen

kortensa kekoon kun hän Pentti Haanpään Noitaympyrän Pate Teikkana pohti elä-mää ja maailman menoa. Nykyajan kulissit vaan ovat vaihtuneet sitten Haanpään ai-kojen mutta muuten meno on samanlais-ta…rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy…

Pikkuruisella estradilla käväisivät rooli-hahmot Pikku-Pete, Iso-Pat ja Pate joista keskimmäinen niin räväkästi, että Tequila pullo särkyi jo alkutahdeilla. Mutta sirpa-leet tietävät onnea. Kaiketi meikäläinen-kään ei juuri siksi ahdistunut lähiteatterin milteipä syliteatterin tunnelmissa.

Hienosti sai Rauno helmililja-kukkasep-peleen päähänsä, Närhi-kuoro lauloi ki-taran säestyksellä, Kalevi soitti somasti huilua ja Mikkis räppäsi komeasti uuni-tuoreen omatekoisen biisinsä.

Puheita pidettiin, hehkeä kukkamekkoi-nen laulatti suvivirren yhteislauluna, vaik-kei kesästä ollut tietoakaan. Kakkukahvit lopuksi nautittiin.

”Olsis sitä kakku enempiki voinu syärä. See ol nii julmetu hyvä, mut sit sitä ei ol-siska kaikill piisannu”, tuumasi Rutta ja nuoli paperilautasensa putipuhtaaksi.

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo! Kiitos!

Vuosaaren Helmi Orvokki

Toivotan onnea Ranelle, vastavalitulle vuoden helmiläiselle! Hän on nimityk-sensä ansainnut, sen verran konkari hän on helmiläisenä. Kovasti pidetty kukka-seppeleen haltija on käynyt Pasilan jä-sentalolla jo noin 20 vuotta.

Helmin toiminnassa Rane on näh-nyt vuosien mittaan paljon positiivisia muutoksia. Hän on tutustunut lukemat-tomiin talon kävijöihin ja työntekijöihin.

Rane kuuli Helmistä ystävältään ja on alusta alkaen ollut varsin aktiivinen jä-sen. Hän on ollut mukana työtoiminnas-sa, osallistunut erilaisiin ryhmiin, käynyt retkillä ja ryhmälomilla. Rane on myös toiminut vuosien mittaan aktiivisesti Pasilan talon jäsenpäivystäjänä. Tänä-

kin iltana hän on lupautunut olla talon ”isäntänä”.

Rane odottaa myös kovasti ryh-mänohjaajien, jäsenpäivystäjien ja työ-toiminnan yhteistä virkistyspäivää. Se pidetään toukokuussa Vihdissä. Retket ovat olleet aina Ranelle tärkeitä, mat-koilla Helmin porukalla hän on ollut mm. Turussa, Porvoossa ja Tampereella.

Helmin lisäksi hän käy Malmin toi-mintakeskuksessa kuntoutujille tarkoi-tetussa ryhmässä, joka vahvistaa ja yllä-pitää hyvää vointia ja toiminnallisuutta.

Teksti: Tanja TalaskiviKuva: Petra Piitulainen

Helmi närhet-ryhmän ohjaaja Eeva ja Meksikon pikajunan konduktööri Kalevi.Kuva: Petra Piitulainen

Kuva: Petra Piitulainen

Kuva: Minna Jääskelainen

Helmi 2/2010 18

Kirkko, kauppa ja järjestöt täyttävät sosiaalihuollon aukkojaHelsingin kaupungin sosiaaliasiamie-hen selvityksessä vuodelta 2006 todettiin muun muassa että ”Asiakkaat kertoivat yhteydenotoissaan säännöllisesti siitä, et-tei heidän yksilöllisiä elämäntilanteitaan huomioida riittävästi heille tehdyissä pää-töksissä. Asiakkaat toivat säännöllisesti esille myös sen, ettei heitä oltu neuvottu tai ohjattu riittävästi asioidensa hoitami-sessa tai selviytymisessään.”

”Näyttää siltä, että yhä useampi talou-dellisissa vaikeuksissa elävistä asiakkaista joutuu kääntymään kirkon diakoniatyön puoleen ja hakemaan ruoka-apua. Näin myös silloin, kun asiakkailla olisi selke-ästi ollut oikeus myös toimeentulotukeen, mikäli päätöksenteko olisi järjestetty asia-kaslähtöisemmin ja työntekijät olisivat pe-rehtyneet asiakkaan avuntarpeeseen koko-naisvaltaisesti ja joutuisasti.”

Sosiaaliasiamies huomautti, että myös sosiaaliviraston omankin raportin mukaan virastossa tehdään edelleen työntekijä- eikä asiakaskeskeistä työtä. Lähdetään lii-kaa palvelujärjestelmästä käsin liikkeelle, eikä asiakkaan elämäntilanteesta. Tässä vaiheessa tulevat apuun kolmas sektori ja kirkko.

MylliKäSSä taVataan

Helsingin suurin ruoanjakeluoperaatio on vuosi vuodelta kasvava Myllypuron jako, eli Myllikkä, jota toteuttaa Herttoniemen seurakunta. Se poikkeaa monin tavoin ta-vallisesta diakoniatyöstä. Kaupat lahjoit-tavat valtavasti ruokaa, jonka viimeinen

myyntipäivä on lähellä. Viime vuonna kä-vijöitä oli yli 350 000. Avustustoiminnan kohteena ovat kodittomat, vähävaraiset ja opiskelijat pääkaupunkiseudulla

Ruoka-apu helsinki-läisille jakaa mielipiteitä seurakunnissa. Toisten mielestä se ei ole diakonia-työn tehtävä. Monet toi-vovat, että ruoka-avustuksista päästäisiin palaamaan pitkäjännitteisempään dia-koniatyöhön. Yhteiset 1–2 euron ruokailut ja aamukahvit ovat nykyisin osa yhä use-amman seurakunnan diakoniatyötä. Niissä on tärkeää yhteisöllisyys ja monille sekin, että on jokin syy lähteä ulos neljän seinän sisältä.

EdulliSta MyöS KauPallE

Ruokajonoja ei voi enää nähdä pelkkänä hyväntekeväisyytenä. Länsi-Euroopassa tuotetaan liikaa lähes kaikkia elintarvik-keita, etenkin leipää, jonka toimittaminen kaatopaikoille olisi järjetöntä ja kallista. Viime vuosina Eurooppaan on perustettu ns. ruokapankkeja, joiden toimintaa suur-yritykset tukevat lahjoituksin. Helsingissä HOK-Elanto antaa hyväntekeväisyyteen noin 25 000 kiloa leipää kuukaudessa, lä-hes 40 eri myymälästä

Itäkeskuksen sosiaalityöntekijät ovat raportoineet kaupungille, että leipäjonossa käyvät ihmiset ovat köyhiä, mutta heidän asemansa ei ole kaikkein huonoin. Jotta jaksaisi käydä kerran viikossa leipäjonossa, jonottajan täytyy olla toimintakykyinen,

säännöllinen ja aktiivinen. Suurimmal-la osalla jonottajista sosiaaliturvaetuudet näyttivät olevan kunnossa. Tosin vain joka viidennellä tulot ylittivät toimeentulotu-

kinormin. Ensisijaisten etuuksien taso voi kuitenkin olla niin alhainen, että niiden varassa eläminen pidempään merkitsisi jatkuvaa niukkuutta.

Eu-ruoKa-aPua järjEStöiltä

Monet järjestöt, HELMI ry mukaan lu-kien jakavat pari kertaa vuodessa EU:n lahjoittamaa elintarvikeapua. Nämä avus-tuskassit siältävät lähinna pitkään säilyviä kuivatuotteita, kuten jauhoja, mysliä, näk-kileipää ja pastaa. Ilman järjestöjen apua ruokajakelu ei toimisi.

Myllypuron jako, maanantaista perjantai-hin Liikuntamyllyllä, Myllypurontie 1. Paikalla oltava klo 9.30.

EU-ruokaa Helmistä, Pasilan puistotie 7. Jakopäivät ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla www.mielenterveyshel-mi.fi

Teksti ja kuva: Juhani Weijola

Helsingissä HOK-Elanto antaa hyväntekeväisyyteen

noin 25 000 kiloa leipää kuukaudessa

Helmi 2/2010 19

HELMI ja monet jär-

jestöt jakavat muuta-

man kerran vuodessa

EU:n lahjoittamia ruo-

kakasseja. Yksi kassi

sisältää digestive-kek-

sejä, näkkileipää, säm-

pyläjauhoja, maitojau-

hetta, kaurahiutaleita,

makaronia, mysliä ja

juustopastavalmistetta. Pää-

timme testata millaisia ruokia

näistä aineksista saisi valmis-

tettua. Heti kättelyssä kävi

ilmi, että kassissa on tarpeeksi

aineksia kokonaisen päivän

ruokiin.

Pelkkä kassin sisältö ei aivan riitä täysi-painoisiin aterioihin, joten testaajamme kävi myös kaupassa hakemassa pieniä li-sukkeita. Eräitä pieniä ruoka-aineita, ku-ten suolaa ja öljyä, löytyi kotoa. Testaa-jamme on varsin kokematon ruuanlaittaja, joten hän noudatti niitä yksinkertaisia ja helppoja reseptejä joita löytyy kassin si-sältämien pakkausten kyljistä. Testaajam-me ei ollut kymmeneen vuoteen leiponut, puhumattakaan siitä että olisi yrittänyt valmistaa uunijuuston kaltaisia leivonnai-sia, mutta kaikki onnistui vaivattomasti.

Päivän menyy oli seuraavanlainen: Aamiaiseksi lautasellinen kaurapuuroa, lounaaksi juustopastaa ja uunijuustoa, kahvilla digestive-keksejä ja illallisella jogurttia ja mysliä. Sen verran askeetti-seksi päivä muodostui, että samaa juus-

topastaa oli tarjolla myös päivällisellä.

Ostoslista näytti tältä: kananmunat 1€, appelsiinime-hu 0,70€, jogurtti 0,75€, kevytmaito 1€, hiivaa 0,20€, parsakaali 1,40€

Ostosten yh-teishinnaksi tuli siis aika tark-kaan viisi euroa.

Ostoskoriin ei olisi välttämät-tä tarvinnut ot-

taa mehua ja mai-toa, mutta testaajamme

on sen verran herkkusuu että hän mie-lellään juo mehua aamiaisella ja maitoa lounaalla. Osa maidosta meni sämpylöi-den valmistamiseen, mutta sen olisi yhtä hyvin korvata vedellä. Pa r s a k a a l i ostettiin juustopas-tan lisukkeeksi. Sen voi korvata jollain muulla aineksella oman maun mu-kaan.

Ruokaa tuli vahingossa niin paljon, että se riittää testaa-jan sinkkutalou-dessa vähintään kahdeksi vuoro-kaudeksi, ellei p i d e m m ä k s i k i n aikaa. Eli yh-den vuorokau-den ruuat tulevat maksamaan noin 2,5 euroa. Säm-pylöiden päälle joku ehkä kaipaisi myös juustoa tai leikkeleitä, mutta niistä tietysti tulee sitten euro tai pari lisähin-taa.

Osansa ruuista hotkaisi testaajamme kaveri, joka oli kutsuttu makutuomariksi paikalle. Hänen tinkimätön mielipiteensä oli, että sämpylät onnistuivat erittäin hy-vin ja uunijuustokin oli oikein syötävää. Lihansyöjänä hän olisi kaivannut juusto-

pastan lisukkeeksi jotain muuta kuin parsakaa-lia.

KoKKailut

Ihan ensimmäiseksi kannattaa pyöräyttää sämpylät, koska niitä on mukava syödä pitkin päivää aterioiden yhteydessä. Jau-hopussin takaosassa on hyvät ohjeet, joita noudattamalla sämpylät valmistuvat pa-rissa tunnissa. Eniten aikaa kuluu taiki-nan kohottamiseen.

Aamiaispuuro valmistuu mittaamalla hiutaleet lautaselle ja lisäämällä sekaan vettä ja suolaa. Sitten lautanen laitetaan mikroon kahdeksi ja puoleksi minuutik-si ja lopuksi sekoitellaan hieman. Sitten annos on valmis. Jos kotoa löytyy hilloa, niin pieni lusikallinen sitä tekee terää. Jos on kärsivällinen, voi puuron valmis-taa myös kattilassa hauduttamalla, jolloin siitä tulee vielä parempaa.

Lounaspasta tulee tehdyksi kaatamal-la pussi juustopastavalmistetta kiehuvaan veteen ja sekoittelemalla sitä kuumalla levyllä noin 15 minuuttia. Lisukkeen voi

valmistaa viereisellä levyllä ja kun molemmat ovat valmiita niin sitten ne yksinkertaisesti vain sekoitetaan yhteen.

Samalla kun pasta on val-mistumassa, voidaan pistää uunijuusto uuniin paistumaan. Senkin tekeminen on yksinker-taista: sekoitetaan vettä, maito-jauhetta, munaa ja suolaa. Sit-ten seos pistetään uuniin noin neljäksikymmeneksi minuutiksi ja juusto on valmista. Hillo on erinomainen lisuke myös uuni-juustolle, mutta jos kotoa sattuu löytymään kanelia ja sokeria, niin niillä saadaan hieman vaih-telua aamiaisen hillosilmään.

Kahvilla voi nautiskella Di-gestive-keksejä kuuman juoman yhteydessä. Iltapalaksi sitten on

tarjolla jogurttia ja mysliä. Ruo-kakassista jää siis vielä kokonaan käyttä-mättä makaroni ja näkkileipä, mutta ei-köhän niillekin löydy jokin tarkoitus kun käyttää hieman mielikuvitusta.

EU-ruokaa Helmistä, Pasilan puistotie 7. Jakopäivät ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla www.mielenterveyshel-mi.fi

Teksti: Pauli Kola

Helmi-lehti testasi EU-ruokakassin

Päivän ateriat unionin piikkiin

Helmi 2/2010 20

Tapani Lausti

tienviittoja tulevaisuuteen

Yhteiskunnat ovat vauraampia kuin kos-kaan, mutta se ei näytä tekevän ihmisistä onnellisia. Systeemin luvataan täyttävän kaikki tarpeemme, ja vähän enemmänkin, mutta ihmiset kokevat, että jokin heidän elämässään mättää. ”Talouskasvua on nopeutettava, tuotantoa lisättävä, uusia tuotteita saatava markkinoille”, kuuluu ai-kamme mantra. Ihmisen tavoitteet kaven-netaan vain taloudellisiksi pyrinnöiksi, vapaudesta ostaa on tullut korvike inhi-millisille toiminnoille. Kiristyneessä työ-elämässä ei näytä huolettavan muu kuin se, kuinka saada mahdollisimmat monet ”aktiivisiksi toimijoiksi” kasvattamaan kansainvälistä kilpailukykyä. ”Hyvin-vointia ei ole ilman työtä”, poliitikot ho-kevat. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin alkaneet etsiä syvempää osaa kuin kuuliaisen palkkaorjan ja passiivisen kuluttajan rooli.

Tapani Laustin käyttämä palkkaorja-käsite on peräisin 1800-luvun alkupuolis-kolta brittiläiseltä työväenliikkeeltä, joka jo ennen Marxia rinnasti pakon myydä työvoimaansa elääkseen etelän orjuuteen. Taloudellisella kehityksellä luodaan eri-arvoisuutta, mutta ongelmatkin yksi-tyistetään. Korostetaan yksilön vastuuta, kriminalisoidaan köyhyyttä, jahdataan siivellä eläjiä.

Samaan aikaan kun poliittinen ja ta-loudellinen eliitti lupaa jatkuvaa vauras-tumista, meille väitetään, että ei-aineel-liseen vaurauteen ei olekaan enää varaa. ”Talouden vapauttaminen on orjuuttanut ihmisen”, sanoo brittiläinen yhteiskunta-kriitikko Jeremy Seabrook.

Ehkäpä kuvitteellisen homo econo-micuksen tarpeet ovat rajattomat, mut-ta näin ei ole laita tavallisten ihmisten. Moni tyytyisi vaatimattomaankin elin-tasoon jos elämä muuten tuottaisi tyy-dytystä. Nykyisessä hierarkkisessa ja au-toritaarisessa yhteiskunnassa ihminen on pakotettu osaksi sosiaalista organisaatio-ta, jossa suuret taloudelliset instituutiot määräävät elämän sisällöistä. Yhteiskunta joka ei tarjoa kunnollisia osallistumisen mahdollisuuksia, synnyttää vieraantunei-suutta, tarkoituksettomuuden tunnetta ja

epätoivoa. Englantilainen yhteiskunta- ja mediakriitikko David Edwards arvelee monien psyykkisten sairauksien kumpua-van juuri ristiriidasta yhteiskunnan ja ih-misluonnon välillä.

Historia osoittaa, että ihminen on raa-hattu väkisin mukaan järjestelmään, joka palvelee kapean eliitin etuja. Lausti pyrkii kirjassaan hahmottelemaan vaihtoehtoisen sosiaalisen elämän ulottuvuuksia. Vaihto-ehtojen etsiminen alkaakin olla jo välttä-mättömyys nyt kun ympäristöongelmat, kansainvälisen talouden romahtaminen ja kansainvälisen politiikan militarisoitu-minen uhkaavat ja epätasa-arvo vaarantaa yhteiskuntarauhaa.

Yhdeksi vaihtoehtoisen ajattelun virit-täjäksi Lausti tarjoaa 1800-luvun lopul-la julkaistut William Morrisin teokset. Morrisin teoksissa ihmisten elämää eivät enää leimaa ahdistus toimeentulosta, vä-symys tylsiin rutiineihin, rikollisuuden

pelko, auktoriteettien painostus, epäde-mokraattiset hierarkiat, kulttuurielämän rajoittuneisuus sekä tunne elämän tyhjyy-destä. Ei ole erillistä kastia pakottamassa yhteiskuntaa oman ideologiansa muottiin.

Perusyhdyskunnat ovat pienehköjä kommuuneja, jotka liittyvät toisiinsa fede-ratiivisesti. Tuotanto palvelee todellisia ja paikallisia tarpeita. Päätöksentekofoorumi on kaikille avoin ja päätökset perustuvat konsensukseen.

Toki muitakin vaihtoehtoja Lausti esittelee niin historiasta kuin nykypäi-västäkin: Charles Fourierin osuuskun-nat, Anton Pannekoekin työläisneuvos-tot, parecon-malli, Espanjan aikapankit, Porto Alegre. Erinomaisena osoituksena siitä, että johtajaa vailla olevat yhteisöt kykenevät organisoimaan toimintaansa ja saavuttamaan toimivan harmonian jollais-ta ulkopuolinen auktoriteetti ei pysty ai-kaansaamaan, ovat mm. Espanjan vallan-kumous, A.S. Neillin Summerhill-koulu, sekä Etelä-Lontoossa ennen toista maail-mansotaa tehty terveyskeskuskokeilu.

Ajatus perustulostakaan ei ole uusi. Jo Bertrand Russell kiinnitti huomiota siihen miten paljon ihmisenergiaa menee hukkaan perustoimeentulon turvaamiseen ja siihen liittyvään huoleen.

Joukkomediassa vakuutellaan, ettei ih-miselämää voi organisoida muulla tavoin kuin nykyinen systeemi on, mutta internet on mahdollistanut kansalaisten keskinäi-sen vapaan tiedonvälityksen, ja yhä use-ammat huomaavat valtamedian uutisvirran yksipuolisuuden ja propagandistisuuden. Me voimme ja meidän täytyy asettaa ky-seenalaiseksi julkisen edun haltijoiden yk-sinoikeuden määritellä, mitä julkinen etu on.

Lausti, Tapani:Tienviittoja tulevaisuuteenLike Pystykorva-sarja

L. Lindroos

Tapani Lausti hahmottelee kirjassaan ”Tienviit-

toja tulevaisuuteen” kapitalismille vaihtoehtoisia

tapoja organisoida yhteiskuntia. Seuraavassa on

yhdenlaiseen pähkinänkuoreen koottuna kirjan

keskeisiä ajatuksia.

kirjat

Helmi 2/2010 21

Helmi-lukupiiri käynnistyi netissä

opinnäytettä oikeudesta ja elämästä

Kirjallisuudesta kiinnostuneet helmiläiset ovat jo kauan haikailleet lukupiiriä, mut-ta syystä tai toisesta ajatusta ei ole voi-tu toteuttaa sen enempää Pasilassa kuin Siilitielläkään. Mutta hätä ei ole tämännä-köinen, nettikin soveltuu hyvin lukupiirin paikaksi.

Ensimmäiseksi yhteisesti luettavaksi kirjaksi valittiin John Steinbeckin pie-noisromaani Helmi, joka julkaistiin vuon-na 1949. Kirja kertoo intiaaniyhteisössä elävästä köyhästä helmenkalastajasta Kinosta, joka löytää maailman isoimman ja kauneimman helmen. Kino ei suurissa haaveissaan perheensä elämän kohentu-misesta kuule varoittavaa Pahan laulua. Helmestä alkaakin tragediaan johtava metsästys ja lopulta Kino heittää rumaksi muuttuneen helmen takaisin mereen.

Piiriläiset pitivät teosta enemmän myyttisenä kuin yhteiskunnallisesti kan-taa ottavana. Romaanista löydettiin yh-tymäkohtia Kalevalaan, suomalaiseen runonlaulantaperinteeseen. ”...jättiläis-helmestä vähäsen Sampo tulee mieleen. Tappeluksihan sekin meni. Ja voisi ku-vitella, että täälläkin on tiukan paikan tullen jos jonkinlaista trokeeta...alkanut

soimaan korvissa kuten Kinolla...” Ja me-reenhän se Sampokin hupsahti, tosin va-hingossa kun taas helmen Kino heitti sin-ne tarkoituksella.

Paljon keskusteltiin intiaanien kohta-losta, intiaanejahan Kinon perhekin oli. Luettiin myös intiaanijohtaja Seattlen puhe.

Helmestä löydettiin yhtymäkohtia myös Oscar Wilden Dorian Grayn muo-tokuvaan. Molemmat käsittelevät pahuu-den tematiikkaa. Dorian oli kuvankaunis nuorukainen ja pysyi sellaisena, mutta faustisen vaihtokaupan ansiosta hänestä tehty muotokuva vintin kätköissä vanhe-ni ja kävi päivä päivältä hirvittävämmän näköiseksi. Myös Kinon löytämä helmi oli löytyessään mitä kaunein, mutta imies-sään itseensä kaiken ahneuden, väki-vallan ja rumuuden mitä ihmiset siihen heijastivat, se muuttui ruttoisen rumaksi, harmaaksi kuin pahanlaatuinen kasvain.

Pohdittiin sitäkin, miten Kinon ja Ju-anan lapsen Coyotiton olisi käynyt, jos Kinon haaveet pojan tulevaisuuden osal-ta olisivat toteutuneet. Valkoisten pariin joutuessaan hän olisi menettänyt kult-tuurinsa, sillä intiaanilapsista pyrittiin kit-

kemään oma identiteetti, jotta he kelpai-sivat valkoisille.

Suomalainen kansanperinne tietää helmen omaavan parantavaa vaikutusta. Mielenvikaista parannettiin ennen mui-noin: ”Otetaan virrasta raakku ja sen si-sästä helmi ja vähän niitä suolija ja elävää hopejaa niihen sekaan, ja ne kääritään silkkilangalla pieneen myttyyn ja anne-taan nieltä sen mielenvikasen, ja siitä koskesta otetaan vettä ja kosken saaressa pestään se sairas kokonaan. Pesuvesi pan-naan koskeen, ja vuoltaan hopejaa sijaan. Sen myytin jos etsii sen sairaan ulostuk-sista ja panee niille paikon josta se pilaaja kulkee yli, siihen tulee sama tauti”(Kittilä 1888).

Ensimmäisessä lukupiirin keskustelus-sa oli kuusi osallistujaa. Kaikki ovat ter-vetulleita mukaan. Luettava kirja valitaan kuun puolessa välissä ja keskustelu aloite-taan kuun alussa.

Lukupiiri löytyy www.mielenterveys-helmi.fi/keskustelu otsakkeen ”Viihde ja kulttuuri” alta.

Seija Paakkunainen

Lyhyen ajan sisällä jo toinen

helmiin yhteyttä ottanut

kuntoutuja on julkaissut oman

selviytymistarinansa. Birgitta Stillin Kahden vuoden hil-

jaisuus on henkilökohtaisiin

kokemuksiin perustuva tilitys

aikamatkasta niin oppilaitos-

ten kuin hoitopaikkojenkin

läpi Helsingissä ja Turussa.

Tiukasti preesensissä etenevä kertomus vie lukijaa kuin labyrintissä kohti tunte-matonta päämäärää. Mieli ja tavoitteet heittelevät siinä missä elopainokin. Välillä tasaisesta, kuin ulkopuolisen kirjaamasta tapahtumaketjusta hahmottuu kaksi kau-nokirjallista kaarta. Alussa pieni tyttö tu-tustuu hevoseen, jonka palaaminen uniin vuosien jälkeen merkitsee ratkaisevaa va-pautumista ahdistuksesta. Toisen kaaren alussa nuori nainen maalaa kuvan, joka lo-pussa riippuu hänen kotinsa seinällä omien

voimavarojen ja hyvän onnen yhdistelmän symbolina.

Kerronta on päiväkirjamaista, mutta teksti jakautuu pää- ja alaotsikoituihin lukuihin kuin opinnäyte. Huomaa, että kirja on syntynyt yhtä aikaa oikeustieteel-lisen tutkimuksen kanssa kirjailijan vas-ta tutustuessa tekstinkäsittelyohjelmaan. Teknisesti jäykästä rakenteesta puhkeaa kuitenkin siellä täällä oivalluksen kukkia tytön huomatessa, että toiset pitävät häntä kummallisena ja ymmärtäessä miksi. Sa-malla väistyy seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttama trauma ja häpeä. Rikosoikeu-den piiriin kuuluva lopputyö käsittelee itse asiassa kirjoittajan omaa elämää. Professo-ri antaa työstä kohtalaisen arvosanan, eikä kirjoittaja ole täysin tyytyväinen itsekään. Hän toteaa tulleensa kuitenkin pitkän työn päähän.

Kun Kahden vuoden hiljaisuuden on lukenut yhteen kertaan romaanina, sii-hen voi palata päiväkirjana avaamalla sen sattumanvaraisesti mistä tahansa. Stillin teksti on parhaimmillaan tuokiokuvina eri tunnelmissa.

Books on Demand -yhtiö ansaitsee kii-toksen liikeideasta, jonka ansiosta meistä kaikista voi tulla esikoiskirjailijoita. Mut-ta ainakin tämän kirjan sivutaitto on kovin huolimatonta. Kun kustantaja ja painotalo ovat samaa kansainvälistä f irmaa, tiedon-kulun tässä asiassa ei pitäisi olla vaikeaa.

Teosta on Pasilan jäsentalolla on yksi kap-pale lainattavissa. Kirjan voi ostaa sivuilta www.bod.f i

Birgitta StillKahden vuoden hiljaisuus - Selviytymistarina Books on Demand GmbH, Helsinki 2010

Teksti: Juhani Weijola

kirjat

Helmi 2/2010 22

Ann Heberlein on äskettäin suomennetul-la teoksellaan halunnut herättää keskus-telua psyykkisen diagnoosin saaneen ih-misen todellisuudesta. Diagnoosin kanssa elävän kun on vaikea saada töitä ja osal-listua elämään aktiivisesti, vaikka hänellä monesti saattaa ainakin ajoittain olla sii-hen tarvittavat resurssit.

Hän tuo esille psyykkisen sairauden aiheuttaman suunnattoman häpeän tun-teen jota niin monet psyykkisesti sairaat tänä päivänä tuntevat.

En tahdo kuolla, en vain osaa elää

Ruotsalainen teologian tohtori, etiikan tutkija, kolumnisti ja

yliopistonlehtori Ann Heberlein (1970) antoi osuvan nimen

tuoreimmalle kirjalleen: Jag vill inte dö, jag vill bara inte leva

(2009). Siinä hän avoimesti kertoo omista vaikeista masennus-

vaiheistaan, pistää likoon perinpohjaisesti niin itsensä kuin

perheensäkin. Paitsi että kirja lisää ymmärrystä ja avoimuutta

itse-eletystä helvetistä, on se myös kirkasta kirjallisuutta: elä-

vää, vaihtelevaa sekä tarkkanäköistä yhteiskunnan ja oman

mielen kuvausta.

Pitemmittä puheitta antaa Ann Heber-leinin itsensä puhua:

”…St. Larsin psykiatrian päivystys kulut-taa nopeasti loppuun, lääkärit vaihtuvat hissukseen toisiin.

Käyn siellä melko tiheään mutta en ole koskaan tavannut samaa lääkäriä kahdesti.

Mutta ei se haittaa. Minua on aina kohdeltu asiallisesti ja hyvin. Ehkä minul-la on ollut onnea.

Joudun istumaan odotushuoneessa en-tistä pidempään. Ei haittaa. Siinä huo-neessa on ihana istua. Kuin aika ja huone lakkaisivat olemasta. Kuin olisin yhdellä kertaa jokainen Ann, joka olen joskus ollut. Kaikki ne Annit istuvat odotushuoneessa rivissä, suurin sinisin surullisin silmin…

Kaikki ne vaaleat naiset itkevät.

Nuorimmaisella on reippaasti mustaa ka-jalia ja tummanviolettia huulipunaa. Iro-keesi on vaalea, melkein valkoinen, mutta sivut ovat yhtä violetit kuin huulet. Lasta odottava Ann näyttää melkeinpä su-rullisimmalta. Häntä en oikein edes pysty katsomaan. Hän on kietonut käsivarret suojelevasti suuren vatsansa ympärille ja tiedän että hän luulee ahdistuksensa va-hingoittavan hänen kantamaansa pien-tä tyttöä. Ann on etiikan tohtori ja sattui lukemaan artikkelin raskaudenaikaisesta ahdistuksesta. Artikkelissa väitettiin, että ahdistuneet odottavat äidit välittävät ah-distuksen syntymättömälle lapselle mikä vahingoittaa sikiötä. Se osoittautui perus-teettomaksi luuloksi. Pikkuinen ei syntynyt etuajassa, painoi täsmälleen sen minkä piti

ja kasvoi kaikin puolin terveeksi pikkuty-töksi.

Ja tuossa istuu Ann lyhyessä mokkahamees-sa, vihreässä villapaidassa ja puolipitkissä hiuksissa. Hän täyttää piakkoin kaksi-kymmentäyksi ja hänet on juuri raiskattu. Näen Annin kaulassa ja käsivarsissa ruh-jeet miehen käsien jäljiltä ja tiedän että hän vuotaa verta.

Ann harmaassa paitapuserossa ja kapeassa kynähameessa on juuri tullut väitöstilai-suudestaan.

Se sujui hyvin.. Miksi tuo Ann on tääl-lä? Kaikkihan sujui suunnitelmien mu-kaan.

Ja tuossa istuu virkaa tekevä lehtori Ann, joka on juuri saanut kenkää Lundin yli-opistosta säästösyistä. Kaikki muut paitsi vakituisen viran haltijat saavat mennä. Ja jotkut vakituisistakin.

Tuossa istuu teologian tohtori Ann, kol-men viikon kuluttua 31-vuotias, f ilosofian tutkija Tukholman yliopistossa, kirjoittaa useisiin suuriin sanomalehtiin, on kirjoit-tanut kirjan joka on kirjakaupan myydyim-pien listalla, kolmen lapsen äiti, naimisissa.

Kirjasta kirjaan ann Heberleinia

Helmi 2/2010 23

Puolueettomasti tarkasteltuna menes-tynyt nainen jolla on vaikuttava cv ja huo-liteltu ulkomuoto.

Ja silti istun taas täällä. Yhtä aikaa tyhjä-nä ja ylikierroksilla. Minun ongelmani on, etten voi lakata ajattelemasta. Voin lakata tuntemasta (silloin ongelmat yleensä alka-vat), mutta en ajattelemasta. Vuorokauden ympäri, joka sekunti, ajatukset jauhavat sikin sokin, ympäri ämpäri, toisiinsa sot-keutuneina, kiemurtelevat taas neljään-viiteenkuuteenseitsemään suuntaan ja sil-loin lakkaan tuntemasta, ajattelen vain, ja kaikki romahtaa.

Ei ole pelkästään surullista että istun täs-sä odotushuoneessa ja näen jokaisen Annin joka olen joskus ollut ja olen edelleen. Tie-tenkin toivon että pääsisin eroon näistä kulahtaneista nojatuoleista ja ahdistuk-sentäyteisistä kummituksista. Tietenkin toivon että minäkin oppisin elämään. Tie-tenkin ihmettelen, mitä sellaista te olette ymmärtäneet jota minä en ole (tai vaihto-ehtoisesti: mitä sellaista minä olen ymmär-tänyt joka on jäänyt teiltä pimentoon – ja miksi juuri minua on kirottu sillä perke-leellisellä tiedolla josta olisin mieluummin ollut tietämättä). Niin se kuitenkin on. Mutta on myös niin, että aina kun olen tullut St. Larsiin, olen ollut pohjattoman epätoivoinen ja varma siitä että kaikki on ohi. Mutta ei se ole ollut. Olen noussut sei-somaan ja lähtenyt.

Ottanut niskalenkin ahdistuksestani ja itsemurha-ajatuksistani ja päihittänyt ne kerta toisensa jälkeen…. ”

Vaikuttavassa tekstiotteessa Ann Heber-lein mainitsi ensimmäisen kirjansa, jonka suomennos ilmestyi vuonna 2009 nimellä ’”Ei se ollut minun vikani – vastuunottami-sen taito”

Kiintoisa kirja ehdottomasti. Läpi kirjan Heberlein pohtii siinä esimerkkiä koulu-kiusaaja Kallesta ja kiusatusta Liisasta.

Tutkailin huvittuneena kirjan kantta, vaikkei kirjan sisällössä mitään huvittavaa olekaan. Kannessa komeili katkoviivalla reunustetut pukin sarvet jonka kylkeen oli pienellä präntillä kirjoitettu: Leikkaa irti syntipukin sarvet. Se ei ole minun vikani, jos kirjasi menee piloille…kiva kevennys tiukalle kirjalle jonka soisin myös jokaisen poliitikon lukevan.

Ann Heberlein kehottaa jokaista kat-

somaan peiliin, hän penää yksilön vastuuta siitä, miten toimii, mistä suuttuu ja miten vihansa näyttää. Oli kyse koulukiusaamisesta tai nettivihasta hänestä loukka-ukset annetaan liian usein anteeksi, vaikka ihminen aivan itse tekee valintan-sa.

Ihmisyyden ytimessä on kyse siitä että ihmisen tulee pohtia tekojaan ja valintojaan ja ottaa niistä vastuu, olivatpa ne sitten onnistuneita tai eivät.

Kirjansa loppuun Ann Heberlein on listannut joukon oivalluksiaan jot-ka ovat tärkeitä jokaisen kasvussa vastuulliseksi ih-miseksi.

1. Tunnusta rajasi2. Hyväksy se, että elämä ei ole oi-

keudenmukaista3. Muista että voit valita. Ota vastuu te-

oistasi.4. Ota omat ja muiden syyllisyydentun-

teet vakavasti5. Varjele itsemääräämisoikeuttasi6. Moiti ja kiitä mutta älä puolustele7. Oivalla että yhteistyö kannattaa8. Pidä kiinni itsekunnioituksesta ja val-

lastasi.

Ann Hererleinin molemmat kirjat ovat tärkeitä mielenterveysväelle. Toivon että niiden teemoihin palataan Helmi-lehdessä vielä tulevaisuudessa.

Teksti:Riitta ExcellEri-ikäisten Annien kuvat: Lotta

Ei se ollut minun vikani – vastuunottamisen taito

Helmi 2/2010 24

unenomaista japanilaista tunnelmaa

Neko-kirjan teemana japanilainen hen-kinen, askeettinen, symbolinen, nöyryys luontoa kohtaan; kevät vaihtuu kesäksi ja syksy talveksi.

Luonnossa ja sen pienissä vaihteluiden vi-vahteissa nähdään kauneutta, ”Voi kuulla vihertäväksi avautuvan pajun henkäyksen”, ”Muistot rahisevasta lumisateesta, toisiin-sa törmäävien jääkristallien kitinästä”, ”Olisivatko kirsikkapuut minulle yhtä rak-kaat jos kukkisivat kuukausia vehmaisilla rinteillä?”

Kirsikankukilla on japanissa vahva sym-bolinen arvo. Kukinnan ajankohta eteläi-simmästä japanista pohjoiskärkeen menee seuraavasti: Ishigaki 18.2., Kagoshima 26.3., Tokio 28.3., Aomori 26.4., Sapporo 5.5., Wakkanai 16.5. Ja, Helsingissä 10.5.

Kirjan tarina on varsin lyhyt, joten en pal-jasta siitä enempää. Kirja on helppolukui-nen, mutta en suosittele sitä ihan perheen pienemmille aikuisteemojen takia. Klaus Haapaniemen kuvitus on kaunis kuin uni. Ääretön julmuus ja kauneus kulkevat käsi kädessä.

Kysytään kirjan tekijältä, Klaus Haapa-niemeltä muutama kysymys. Miten ajatus kirjasta sai alkunsa?- Olin Kiotossa keväällä 2004 ”Ni-Jo” linnassa vierailemassa kun sain idean Ne-koon. Muinainen Japani ja samurait ovat aina inspiroineet minua. Varmaan siitä asti kun 80-luvulla TV:stä tuli ”Shogun” tv-sarja. Kirja on omistettu italialaiselle kissalleni Putte Alexander Ibiza Haapa-niemelle, joka myöskin on ”Neko” hahmon inspiraationlähde.

Rosa Liksom on kirjan toinen tekijä. Kuin-ka Liksom astui kuvioihin?- Olemme tuttuja Rosan kanssa vuosien takaa ja kerroin perus-ideastani hänelle, jolloin hän kirjoitti tarinan. Sitten pu-huimme hahmoista ja taustoissa tiesin että häntä kiinnostaa historiallinen Japani ku-ten minuakin. Itseäni on aina kiinnostanut eläinaiheiset tarinat - joten sidoimme tari-nan eläinmaailmaan.

Millä tekniikalla Nekon viehättävä kuvi-tus on toteutettu?- Se on miksattu tekniikka Akvarelli ja ATK-graf iikka.

Mikä oli kuvaamataidon numerosi perus-koulussa?- 10 +

Missä opiskelit graafista alaa?- Lahden muotoiluinstituutissa

Elääkö graafisena suunnittelijana? - Olen itse kuvittaja ja muotoilija, mutta voin kertoa että jotkut paikalliset graaf iset suunnittelijaystäväni täällä Lontoossa, jot-ka aloittelivat uraansa 90-luvulla joutuivat pakon edessä työskentelemään osa-aikaisi-na vanginvartijoina ja jotkut vielä lisäksi mietojen huumeiden katukauppiaina.

Nyt he kaikki ovat alansa huipulla. Mutta itse olen aina tullut toimeen tällä yhdellä työllä.

Mitä teet vapaa-ajallasi ja mitä tulevai-suuden projekteja on mielessä? Vapaa aikana harrastan miekkailua, sou-tua uintia ja tennistä. Suunnittelen tällä hetkellä omaa tekstiili- ja sisustusbrändiä. Suunnittelemani kirjan kannet Patrick Suskindin ’Parfyymi’ ja ’Pigeon’ kirjoihin ovat juuri tulleet ulos.

Rosa Liksom ja Klaus Haapaniemi: NEKOWSOY Helsinki 2009

Teksti:Mikkis

Kaukaista kuviteltua kylää hallitsee oikeamie-

linen Samurai Neko. Paha ja ahne lääninherra

Toranaga inhoaa Nekon oikeudenmukaisuut-

ta ja hän surmaa Nekon kätyrin avulla. Mutta

ajansaatossa kylään saapuu yön pimeydestä

outo hahmo…

kirjat

Helmi 2/2010 25

Helsingin kaupungintalon aulassa oleva Virka Galleria on näyttelytila, joka toi-mi lauantaina 15.5. elävänä kirjastona. Näyttelytilassa oli toukokuun ajan avoinna ”Identity search – tarinoita identiteetistä ja maahanmuutosta” – näyttely, johon on vapaa pääsy. Tämän näyttelyn yhteyteen Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat organisoineet uusimman elävä kir-jasto -tapahtuman.

Vähemmistöjen edustajia olivat aina-kin A-seksuaali, aivovammainen, arabin vaimo, etiopialainen, joogi, kurdi, male-sialainen, muslimityttö, naturalisti, tataa-ri, transseksuaali, turvapaikan hakija…. valinnan varaa riitti. Mikä mahtava kaval-kadi, elävän kirjaston uutuushylly!

Tilaisuudessa oli mahdollisuus keskus-tella ja kysellä juuri niistä asioista, jotka itseä kiinnostaa. Tapasin A-seksuaalin Oonan, joka oli viehättävä 22-vuotias opiskelija, ja elää ilman seksiä ja seksuaa-lisia tuntoja, eikä edes kaipaa niitä. Meil-lä oli ajatuksia antava keskustelu, joka sai minut myös hämmennyksiin.

Mutta minkälaista on elää aivovam-maisena enemmistön eli meidän terveiden keskellä? Kysytään siitä Tommi Viitasel-ta, joka vammautui jäätyään ratikan alle vuonna 2000. Tommi on elävän kirjaston konkari, hän on lainattavana jo 11. kertaa.

Paraneeko aivovammasta?Ei. Kuntoutumista tapahtuu kenties pari kolme vuotta, jolloin aivot uudelleenorga-nisoituvat, sen jälkeen kuntoutuminen on hidasta. Esimerkiksi neuropsykologisen kuntoutuksen sijaan puhuisin ennemmin neuropsykologista ohjauksesta. Opetellaan uudet niksit arjesta selviämisen helpotta-miseksi.

Miten arkesi eroaa siitä, kun olit terve?En tee ammatikseni tietokonehommia, joista maksetaan rahaa, teen ilmaiseksi kaikenlaisia hommia ja mietin miten saan rahan riittämään.

Ennakkoluulojen kaataminen avartaa

Löysin aivovammaisen Tommin elävästä kirjastosta

Elävä kirjasto on tanskalaisnuorten muutama vuosi sitten

lanseeraama tapahtuma, jossa elävät ihmiset asettuvat ”lai-

nattavaksi”, yleensä kirjastossa, mutta myös muissa tapah-

tumissa. Tarkoitus on poistaa ennakkoluuloja vähemmistöjä

kohtaan, ja lainattavaksi voi hakeutua melkeinpä minkä

vähemmistön edustaja tahansa. Kohtaamisessa ja vuorovai-

kutuksessa voi olla uuden siemen.

Pitäisikö kohtaamiesi ihmisten huomioida sinut jotenkin erilailla vammasi takia? Ehdottomasti ei. En halua enkä tarvitse armonpaloja. Käytännössä juttu on kui-tenkin niin, etten kykenisi suoriutumaan niistä työtehtävistä joita tein ennen vam-mautumistani.

Onko vamma tuonut mitään positiivista elämääsi?On paljonkin. Päällimmäisenä tulee mie-leen pelottomuus ja häpeämättömyys, joita neuropsykologi pitää vaarallisina oireina, mutta minut ne vapauttavat ihan turhista tunteista.

Tommi Viitanen on Aivovammaliiton hal-lituksen varajäsen ja toimii liiton kokemus-kouluttajana eli käy puhumassa vammas-taan kouluissa ja erilaisissa tilaisuuksissa vaikkapa sairaanhoito-opiskelijoille.

Toipumisestaan ja elämään palaami-sestaan Tommi on kirjoittanut kirjan Uusi jako, joka ilmestyi 2008. Melkoinen sel-viytymistarina koomapotilaasta yhteis-

kuntakelpoiseksi ihmiseksi. Keskusteluis-samme ilmenee, että tämä kaveri on hieno ja f iksu ihminen. Hän harmitteleekin, että joutuu olemaan tosikko, fuskaaminen ei käy, koska lähimuisti pätkii, ja feeluista jää heti kiinni. Paras puhua totta. Ei has-sumpi elämänohje meille kaikille.

Teksti: Anis

Lisää Tommista voit lukea hänen koti-sivuiltaan www.viitasusi.com

Tommi Viitanen on ollut elävässä kirjastos-sa jo toistakymmentä kertaa.

mainossivu

mainossivu mainossivu

Helmi 2/2010 28

järjestösivut

anneli kukitettiin eläkkeelle

Pasilan jäsentalolla Helmin keittiötyönohjaaja-na seitsemän vuotta toiminut Anneli Huikuri on jäänyt eläkkeelle. Annelin eläkekahvit juo-tiin vapunaattona. Pasilan tupa täyttyi työka-vereista ja keittiötyössä tutuiksi tulleista jäse-nistä. Annelin kiitoskortti oli leivottu valtavan suuren täytekakun muotoon.

Tilaisuudessa muisteltiin menneitä vuosia ja naurettiin paljon. Puheitakin pidettiin. Anneli kertoi hieman surumielisenä tulevansa kaipaa-maan Helmin lämminhenkistä joukkoa. Vaikka Anneli ei enää häärikään Pasilan jäsentalolla, reilun ruuanlaiton ja huumorin ilmapiiri on jäänyt pysyvästi Helmi-keittiön toimintaan.

Helmi-lehti kiittää Annelia menneistä vuo-sista ja hy västä ruuasta!

HELMI ry:n sääntömääräinen kevätkoko-us pidettiin tiistaina 20.4. Paikalle saapui 32 yhdistyksen jäsentä, joten jäsentalon tupa täyttyi ääriään myöden.

Kokouksen kutsuttu kansanedustaja Rakel Hiltunen valittiin kokouksen pu-heenjohtajaksi. Kevätkokouksen tarkoi-tuksena on käsitellä ja hyväksyä edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myöntää edellisen vuoden tilivelvol-lisille vastuuvapaus. Kevätkokous laittaa toisin sanoen pisteen edellisen vuoden työlle.

Toiminnanjohtaja Minna Jääskeläi-nen esitteli toimintakertomuksen ja pu-heenjohtaja Juhani Ojala tilinpäätöksen. Vuoden 2009 tilinpäätös oli tappiollinen ja Ojala selvitti tarkasti tuloksen taustaa. Vuosittaiset avustukset eivät ole kasvaneet toiminnan juoksevien kulujen tahdissa. Paniikkiratkaisuihin ei vuoden aikana kuitenkaan ryhdytty, koska se ei olisi ollut jäsenten etu. Ojala sanoi, että tappioke-hitys on korjattu suunnitelmallisilla toi-menpiteillä vuoden 2010 budjetissa ja että

kuluvan vuoden tulos on kolmen ensimmäisen kuu-kauden aikana kääntynyt selvästi plussan puolelle.

Helmin oma pääoma on tappiollisesta tuloksesta huolimatta edelleen reilusti positiivinen. Yhdistyksen vahva talous antaa mahdol-lisuuden olla suunnitelmal-linen ja toimia viisaasti.

Ojalan yksityiskohtai-nen tilinpäätöksen esittely antoi kokousväelle tarkan käsityksen yhdistyksen ta-loustilanteesta. Muutamien kysymysten jälkeen asiakir-jat hyväksyttiin. Kokouk-sen tunnelma oli leppoisa ja jälleen kerran hyvin ja tarkasti hoidetusta hallinnon hoidolle voitiin antaa luotta-muslause. Useiden järjestöjen talouden-pitoa läheltä seurannut Rakel Hiltunen totesikin, että Helmissä talousasiat ovat todella hyvin ja selkeästi hoidetut.

Kevätkokouksessa luottavainen tunnelma

HELMI ry:n puheenjohtaja Juhani Ojala, kansanedustaja Rakel Hiltunen ja toi-minnanjohtaja Minna Jääskeläinen

Puheenjohtaja Juhani Ojala ojensi ruusut Annelille

mielenterveyshelmi.fi

Löytyy Helmin verkkosivuilta!

Tuoreet Helmin uutiset, tapahtu-mat, ruokalistat, retket, ryhmät, viikko-ohjelmat, netti-HELMI, kes-kustelupalsta, kirjeenvaihto...

HELMI ry:n verkkosivut palvelevat

Helmi 2/2010 29

Helmi-keittiö Pasilan jäsenta-

lolla valmistaa joka päivä mait-

tavan lounaan. Ateria sisältää

pääruuan sekä salaattia, leipää

ja ruokajuomat noutopöydäs-

tä. Myös jälkiruokaa on tarjolla

usein. Lounaan hinta jäsenille

on vain kolme euroa.

Helmin jäsenenä lounasetu kannattaa eh-dottomasti käyttää. Ravintolasalina toimii jäsentalon pohjakerroksen tupa. Tilaa on kerralla noin 30 ruokailijalle.

jäSEniltä jäSEnillE

Keittiöllä lounaan valmistavat työtoi-minnassa mukana olevat Helmin jäsenet. Keittiötyössä apuna ja tukena on lisäksi palkattu keittiötyönohjaaja. Työtoiminnan kuntoutujia on päivittäin vuorossa yleensä kolme ja useimmat heistä ovat mukana toi-minnassa pari kertaa viikossa.

Keittiön työtoimintaan usamman vuo-den osallistunut Katri on tyytyväinen.”Näissä hommissa oppii uusia ruokia ja tapaa paljon ihmisiä. Se on myös hyvä, että tämä ei ole mitää bisnestä vaan enem-mänkin hyväntekeväisyyttä. Jäsenet saavat täältä hyvän aterian tosi edullisesti,” Katri kertoo.

Pasilan jäsentalolla kunnon lounas

jäsenhintaan

Helmi-keittiön periaate on antaa työ-toimintaan osallistuville mielekästä te-kemistä, uusia taitoja ja rytmiä elämään. Helmi-jäsentalon yhteisöllisyyden raken-tumisessa keittiötyöllä on suuri merkitys. Jäsenet auttavat toisiaan ja kaikki hyöty-vät.

ruuan yStäVän tEEMaViiKKo

Työtoiminta pitää lomaa juhannuksesta al-kaen, mutta ennen lomille lähtöä pidetään kunnon ruuan ystävien teemaviikko. Jos et ole koskaan käynyt nauttimassa Helmi-keittiön herkullista lounasta, nyt kannat-taa ehdottomasti suunnata Pasilaan.

Ruokalista viikolle 25Ma 21.6. PaahtopaistiTi 22.6. ParsakeittoKe 23.6. Silakkaf ileetTo 24.6 Juhannuspöytä - Uudet perunat - Silliä ja graavilohta - Marinoituja kasviksia - Runsas salaattipöytä - Mansikkakakku

Juhannusaatosta 25.6. alkaen lounaskeittiö jää kesälomalle. Toiminta jatkuu jälleen maanantaina 2.8.

Teksti ja kuvat: Arto Mansikkavuori

Timo ja Katri työn touhussa Helmi-keittiöllä

Kello on 11.30 ja luukku aukeaa. On siis lou-nasaika.

Tänään aurajuustofilettä kananpojasta.

Lounaan hintaan kuuluu runsas salaatti-pöytä ja usein itse leivottua leipää.

• Lounasta on tarjolla arkisin kel-lo 11.30-12.15 ja viikonloppuisin 12.15-13.00.

• Lounaan saa jäsenhintaan näyt-tämällä jäsenkorttia. Jäsen-kortin saat Pasilan jäsentalon toimistosta tai jäsentoiminnan-ohjaajilta. Jäsenmaksu tulee olla maksettuna korttia noudet-taessa. Toimistolla voi maksaa jäsenmaksun (15€) myös kätei-sellä.

• Jäsentalolle löydät helposti si-vun 31 ohjeiden avulla.

• Ruokalista julkaistaan viikoit-tain netissä www.mielenter-veyshelmi.fi

• Tervetuloa lounaalle!

Helmi 2/2010 30

järjestösivut

omatoimiretki kesäteatteriin

Kaikkie aikojen Pertsa ja Kilu Laajasalon kesäteatterissa 1.7.2010 klo 18.

Vuodet ovat kuluneet ja pojista on tul-lut miehiä. Mutta poikamaisuus räjähtää ilmoille kun Pertti ja Kalle kohtaavat sat-tumalta raitiovaunu-pysäkillä. Alkaa hui-keiden seikkailujen huikea muistelu. Roo-leissa mm Sani Aartela, Oskari Katajisto ja Turkka Mastomäki.

Ilmoittaudu Mialle 17.6 alkaen (yhte-ystiedot s.31). Omavastuu 10 e maksettava 28.6. mennessä.

Kun yksin selviäminen tuntuu vaikealta...

Kuunteleva puhelin Tukipiste

(09) 8689 0727päivystys pe klo 16-20

la & su klo 10-18

www.kuuntelevapuhelin.fi

Kesä HelmissäSiilitien jäsentalo on kiinni kuumimmat kesäviikot (12.7.-1.8.). Myös maanantain 28.6. Siilitien talo on suljettuna suursiivouksen vuoksi. Toiminta jatkuu normaalisti maanantaina elokuun 2. päivä.

Pasilan jäsentalo on avoinna läpi kesän. Helteiset kesäpäivät onkin hyvä viettää Pasilan vanhan hirsitalon viileydessä ystävien seurassa. (Aukioloajta: Ark. klo 9–15, klo 15 jälleen sulkemisaika on vastuuhenkilön harkinnassa. La-su talo avataan klo 10. Sulkemisaika on vastuuhenkilön harkinnassa. Talo suljetaan kuitenkin aina viimeis-tään klo 18).

Siilitien ja Pasilan lounaskeittiöiden väki on lomalla juhannusaatosta alkaen. Pa-dat höyryävät normaalisti jälleen 2. elokuuta. Työtoiminta on pääasiallisesti lomalla heinäkuun ajan.

Syyskauden toimintaa

Helmin syyskauden ryhmistä kerrotaan tarkemmin syksyn jäsenkirjeessä, mutta pää-osin syksyn toiminta jatkuu kevään tapaan. Ainakin suosittu kokkikurssi on jo var-mistunut. Kannattaa seurata myös ilmoitustauluja ja verkkosivuja. Ryhmiin ilmoit-tautumisesta tiedotetaan hyvissä ajoin.

Syksyksi suunnitteilla

KiinnoStaaKo SaliBändy?

Syyskaudelle on suunnitelmissa perustaa Helmin oma sählyryhmä. Aikaisempaa ko-kemusta salibändystä ei tarvita. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä jösentoiminnanoh-jaaja Miaan (yhteystiedot s. 31).

draaMaryHMä

Syyskaudelle on kehitteillä myös teatteri-ilmaisuun tutustuttava aloittelijoiden draa-maryhmä. Ryhmän kokoontumiset olisivat Pasilan jäsentalolla. Jos olet kiinnostunut ryhmästä, ota yhteyttä jäasentoiminnanohjaaja Miaan (yhteystiedot s. 31).

PaniiKKiHäiriöiStEn VErtaiStuKiryHMä

Tarve paniikkihäiriöstä kärsivien helmiläisten vertaistukiryhmään on suuri. Yhdis-tykseen on tullut useita yhteydenottoja asian tiimoilta. Ryhmän perustminen syyskau-delle olisi tärkeää. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä jäsentoiminnnanoh-jaaja Miaan (yhteystiedot s. 31).

ValoKuVauSKurSSi

Siilitien talolle on suunnitteilla valokuvauskurssi. Tiedustelut 9.8. alkaen jäsentoi-minnanohjaaja Marilta (yhteystiedot s. 31).

nuortEn aiKuStEn ryHMä

Siilitien jäsentalolla starttaa syyskaudella erityinen nuorten aikuisten ryhmä. Tär-kempää tietoa saa elokuussa ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Tiedustelut 9.8. alka-en jäsentoiminnanohjaaja Marilta (yhteystiedot s. 31).

omatoimiretki Gardeniaan

Keskiviikkona 30.6. järjestetään omatoi-miretki Viikin Gardenian ulkopuutar-haan, jossa tutustutaan kukkiviin kas-veihin. Opastettu kierros alkaa kello 13 ja kestää tunnin. Mukaan opastuskier-rokselle pääsee trooppisen sisäänpääsy-maksun hinnalla (3,50€, 2€). Bussit: 57 Munkkiniemsetä, 68 Rautatientorilta, 79 Malmilta ja 550 Itäkeskuksesta. Lisätie-toja jäsentoiminnanohjaaja Mialta (yhte-ystiedot s.31)

Im memoriamPasilan jäsentalon ahkera kävijä

Reijo Honkala

14.5.1958† 17.5.2010

Pitkäaikainen Helmin hallituksen jäsen

Timo Hinkula

7.8.1961 † 14.4.2010

Edunvalvonnan työpaja

Helmin edunvalvonnan ja vaikuttamis-toiminna työpaja kokoontuu Pasilan jä-sentalolla maanantaina 21.6. klo 13.30. Keskustellaan lääkkeiden haittavaikutu-kisista ja psyykkisten sairauksien yhteis-kunnallisista syistä. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Lisätietoa tiedottaja Artolta (yhteystiedot s.31)

iloliikkuja-tapahtuma

Perinteinen mielenterveystoimijoiden Iloliikkuja-liikuntatapahtuma pidetään keskiviikkona 8.9 . Eläintarhan kentäl-lä Helsingissä. Avaussanat lausuu Martti Suosalo ja alkuverryttelyn vetää Aira Sa-mulin. Mahdollisuus kokeilla eri urheilu-lajeja. Tilaisuus on maksuton. Lämpimäs-ti tervetuloa!

Helmi 2/2010 31

järjestösivut

yHtEyStiEdot

Mielenterveysyhdistys HElMi ryPasilan puistotie 700240 Helsinki

Puhelinvaihde: (09) 8689 070www.mielenterveyshelmi.fi

PaSilan jäSEntalo

Minna jääskeläinen toiminnanjohtajap. (09) 8689 0723, gsm 040 5576228

arto Mansikkavuoritiedottaja p. (09) 8689 0724, gsm 0400 327 649

Mia tynys-Khengui jäsentoiminnannohjaaja p. (09) 8689 0730, gsm 040 837 0374

anna-Mari Myöhänenjäsentoiminnanohjaaja (äitiyslomalla)

tiina Finnberg palveluohjaaja(09) 8689 0732, gsm 040 545 1679

Suvi Eriksson Keittiöntyön ohjaajan sijainen(09) 8689 0725 gsm 041-546 5653

SiilitiEn jäSEntalo

tuula aitto-oja työtoiminnanohjaaja gsm. (09) 8689 0741, gsm 040 7550 607

Mari Säävälä jäsentoiminnanohjaaja p. (09) 8689 0740, gsm 040 541 0317

Sähköposti henkilökunnalle on muotoa: etunimi.sukunimi@mielenterveyshelmi.fi

HElMi ry:n jäsentalotPaSilan jäSEntalo

HELMI ry:n Pasilan jäsentalo sijaitsee osoitteessa Pasilan Puistotie 7. Se on avoinna arkisin klo 9–15 (vastuujäse-nen ollessa paikalla talo on auki pi-dempään) ja viikonloppuisin klo 10 eteenpäin. Ovet suljetaan aina vii-meistään klo 18. Pasilan jäsentalo on auki vuoden jokaisena päivänä.

Jäsentoiminnanohjaajina Pasilan talolla toimivat Anna-Mari Myöhänen (äitiyslomalla) ja Mia Tynys-Khengui (yhteystiedot ohessa).

Löydät jäsentalolle helposti raitio-vaunuilla 7A ja 7B. Jää pois Länsi-Pa-silassa, Kyllikinportin pysäkillä. Jäsen-talo on keltainen vanha puurakennus puistoalueen reunassa, mäen rintees-sä. Matkaa pysäkiltä on vain reilu sata metriä.

SiilitiEn jäSEntalo

HELMI ry:n Siilitien jäsentalo sijaitsee osoitteessa Siilitie 7A. Talo on avoinna arkisin klo 9–15. Jäsentoiminnanoh-jaajana talolla toimii Mari Säävälä (yh-teystiedot ohessa).

Jäsentalon löytää helposti. Siilitien metroasemalta on kävelymatkaa n. 250 metriä.

Aivan jäsentalon nurkalle pääsee bus-silla numero 79 (Ala-Malmilta Pihlaja-mäen pysäkille ja Viikin kautta Siilitien pysäkille). Bussi 80 lähtee Herttonie-men metroasemalta ja kulkee myös Siilitielle.

jäsentalojen vakituiset

Maanantai

Marian kuvataideryhmä Siilitiellä klo 12.30 - 14. Taulolla. Jatkuu syksyllä.

Tuumatunti Pasilassa klo 13. Jutellaan jäsentalon yhteisistä asioista.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairas-tavien avoin vertaistukiryhmä Pasilassa klo 17-19. Kesätauolla.

tiiStai

Keskustelutuokio Siilitiellä klo 10.30. Jutellaan ajankohtaisista asioista. Ko-koontuu parittomilla viikoilla.

Bingo Siilitiellä Klo 12.30 - 13.30, pa-rittomat viikot. Viimeinen kerta 22.6.

Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja naiset 14-15. Oma pyyhe mukaan!

Helmikino Pasilassa klo 14-15.30, pa-

rittomat viikot. Katselemme elokuvia, konserttitaltiointeja ja dokumentteja. Kesätauolla, jatkuu sykysllä.

”Voidaan paremmin” suljettu vertaistu-kiryhmä Pasilassa klo 14-15.30. Ryhmä on tarkoitettu depressiota sairastaville. Kesätauolla.

KESKiViiKKo

Helmin Närhet Siilitiellä klo 12.15 -13.45. Ryhmä on laulullinen, esiintyvä ryhmä, jossa tärkeintä ei ole kaunis lau-luääni, vaan halu käyttää ääntään. Tau-olla. Jatkuu jälleen syyskaudella.

Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 Siilitiel-lä klo 15-17. Tutustutaan kirjoittamisen maailmaan erilaisten harjoitusten kautta. Tauolla, jatkuu syyskaudella.

Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 Siilitiel-lä klo 17.30-19.30. Ryhmä on tarkoitettu pidempään kirjoittaneille. Tauolla, jatkuu syyskaudella.

torStai

Mielestä kuvaksi Siilitiellä klo 12.30 - 14.30. Herättelemme mielikuvia musii-kin, runon tai tarinan avulla, maalaam-me tai piirrämme ne. Tauolla, jatkuu syyskaudella.

Levyraati Pasilassa klo 14-15. Suosittu raati kokoontuu olohuoneessa. Jo vuo-desta 1991. Kesän viimeinen kerta 24.6. Jatkuu jälleen syksyllä.

PErjantai

Käsityökerho Siilitiellä klo 10-11.15. Tehdään omia käsitöitä työtoiminnan-ohjaaja Tuula Aitto-ojan ohjauksessa. Tauolla, jatkuu syyskaudella.

Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja naiset 14-15. Oma pyyhe mukaan!

liity nyt HElMi ry:n jäseneksiJäsenenä saat rahanarvoisia etuja– samalla edistät mielenterveysväen asiaa

Mielenterveysyhdistys HELMI on mielenterveys-

kuntoutujien ruohonjuuritason etujärjestö ja

toimintayhteisö, jossa asiantuntijoita ovat mielen-

terveyspalvelujen käyttäjät, jäsenet. Päivittäisessä

toiminnassa heidän kanssaan toimivat koulutetut

työntekijät, oman alansa ammattilaiset.

Yhdistyksen jäsenyys on avain Helmin toimintaan. Jäsenenä voit osallistua harrastus- ja vertaistukiryhmiin, retkille ja kursseille. Jäsenille on myös rahanarvoisia etuja, mm. tuettuja kulttuurielä-myksiä ja ryhmälomia, edullinen lounas sekä mahdollisuus käyttää nopeilla yhteyksillä varustettuja tietokoneita jäsentaloilla.

jäSEnEnä PySyt ajan taSalla

Helmi-lehti postitetaan kaikille jäsenille automaattisesti neljä kertaa vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liittyviä teemo-ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen

toiminnasta saa tietoa lehden järjestösivuilta. Jäsenille lähetetään lehden lisäksi jäsenkirje vähintään kaksi kertaa vuodessa.

yHtEiSö

Helmin jäseniä on tällä hetkellä 1040! Liittymällä jäseneksi olet mukana yhteisössä, joka ajaa mielenterveysväen etuja ja vaatii pa-rempaa hoitoa. Mitä suurempi jäsenmäärämme on, sitä enemmän asiaamme kuunnellaan. Yhteisö luo myös turvaa, virkistää mieltä ja löydät uusia ystäviä.

liity jo tänään

Täytä alla oleva kuponki ja vie se postilaatikkoon. Postimerkkiä ei tarvita. Jonkin ajan kuluttua saat kotiisi ”Tervetuloa jäseneksi” -kirjeen, jossa on perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku jäsenmaksun maksamista varten. Jäsenmaksu on 15 €.

liSätiEtoa

Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä w w w.mielenterveyshelmi.fi tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.Helmi-lehti postitetaan kaikille jäsenille automaattisesti neljä kertaa

vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liittyviä teemo-ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen

-kirjeen, jossa on perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku -kirjeen, jossa on perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku jäsenmaksun maksamista varten. Jäsenmaksu on 15 €.

liSätiEtoa

Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä w w w.mielenterveyshelmi.fi

vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liittyviä teemo-ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen

Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä w w w.mielenterveyshelmi.fi tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.

HELMI ry maksaa postimaksun

liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden). Vuosimaksu on 15 euroa.

tilata Helmi-lehden 30 euroa/vuosi

saada lisätietoja HELMI ry:stä

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite

Nimi: ______________________________________________

Osoite: _____________________________________________

Postitoimipaikka: _____________________________________

Syntymävuosi: _______________________________________

Allekirjoitus: ____/____20__ ___________________________

Mielenterveysyhdistys HELMI ry

Tunnus 5008300

00003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan

Leik

kaa

ja v

ie p

osti

in.

Post

imak

su o

n va

lmiik

si m

akse

ttu!