Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset

Anneli LeppänenKrista Pahkin

Työterveyslaitos

Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS)

HYVIS -hanke-esittely

Miksi HYVIS aloitettiin vuonna 2008?

• Aloite työmarkkinajärjestöiltä

• Metsäteollisuus on käynyt viime vuosina läpi mittavaa rakennemuutosta, joka jatkuu edelleen

• Keskeisenä haasteena on toiminnan uudistaminen• Alalla on muuta teollisuutta enemmän sairauspoissaoloja

(keskimäärin 7,4 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2007)

Teknisten ja tuoteinnovaatioiden rinnalle tarvitaan sosiaalisia innovaatioita, jotka tukevat kaikkien työntekijäryhmien toiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä

Mitkä olivat HYVIS -hankkeen tavoitteet?

1. Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevia työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä-, ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistorioista

2. Tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja

3. Edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja edelleen kehittymistä paperiteollisuuden työpaikoilla ja organisaatioissa

4. Seurata ja arvioida työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen muutoksia sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden ja toimintatapojen kehittymistä kahden vuoden aikana

5. Kuvata työhyvinvoinnin kehittymiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan sekä näiden häiriöihin johtavat kehityspolut

Kuinka hanke toteutettiin?

Hankkeen ohjausryhmä Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy, pj

Tutkija Esa Kaitila (siht.), Paperiliitto r.y.Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto

Dosentti, osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, TyöterveyslaitosAluejohtaja Irma Welling, Työterveyslaitos Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus

TTT-kehityspäällikkö Pauli A. Karjalainen, UPMTyösuojelusihteeri Hannu Ulenius, Paperiliitto r.y. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja, Stora Enso Oyj

Pääluottamusmies Ilkka Nokelainen, Stora EnsoTyöntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen, Sappi

Työmarkkina-asiantuntija Johanna Ellonen, Metsäteollisuus ryViestintäjohtaja Helena Aatinen, Metsäteollisuus ryTyöhyvinvointipäällikkö Hannu Pursio, Metsäliitto

Hankkeen tutkijaryhmä TTL:llaVastuullinen tutkija:Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen

M-realin yhteyshenkilö:Tiimipäällikkö Arja Ala-LaurinahoStora Enso yhteyshenkilö:Tiimipäällikkö Krista PahkinUPM:n yhteyshenkilö:Tutkija Katri Kajosaari

Aluejohtaja Irma Welling, tiimipäällikkö Kirsti Launis,erikoistutkija Ari Väänänen, psykologi Matti Joensuuerikoistutkija Ritva Luukkonen, ja erityisasiantuntija Aki Koskinen

Hankkeeseen osallistuneet tuotantolaitokset:

– Kaskinen (vuonna 2008)– Kirkniemi (Sappi Kirkniemi 2009 alkaen)– M-real Tako ja Kyro Board– UPM Rauma ja Valkeakoski (Tervasaari)– Stora Enso Anjalankoski ja Imatra

• Jokaisella tehdaspaikkakunnalla oli tukiryhmä, joka vastasi hankkeen toteutuksesta

Mitä hankkeessa tehtiin? (1/2)

1) Kyselytutkimus osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 52 %) ja seurantatutkimus syyskuussa 2009 (n=1535, 49 %)

2) Kyselytutkimuksen tulosten yhdistäminen rekisteröityihin sairauspoissaolotietoihin • ajalta 1.1.2001-31.5.2008, n=1387• ajalta 1.6.2008-31.12.2009, n= 803

3) Kesän ja syksyn 2008 aikana haastateltiin Paperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=160). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa. – huhtikuussa 2009 haastateltiin 6 esimiestä arjen ja muutostilanteen

esimiestyön haasteista

4) Lisäksi tehtaat toimittivat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi

Mitä hankkeessa tehtiin? (2/2)

5) Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa, joissa työstettiin suunnitelmia toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi

sekä sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseksi – syyskuussa 2008: kyselyn tulosten käsittely, tutustuminen tehtaiden

käytäntöihin ja tehdaskohtaisten jatkosuunnitelmien valmistelu– maaliskuussa 2009: sairauspoissaolojen ja muutosten hallinta

– syyskuussa 2009: Käytännön toimintamallien laatiminen1. Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen tunnistaminen jatoimintamallin kehittäminen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn2. Tukitoimet organisaation irtisanoessa: a. irtisanotut, b. esimiehet, c.

työpaikkansa säilyttävät3. Työn kehittäminen

– huhtikuussa 2010: loppuseminaari: keskeiset tulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat

Mitä tutkimusaineistosta tehtiin kohdeorganisaatioille?

• Kyselytutkimusten tulokset vuosilta 2008 ja 2009: yleistason raportit, tehdaskohtaiset raportit, osastokohtaiset raportit, palautetilaisuudet

• Haastatteluraportit: yhteenveto kunkin tehtaan haastatteluista

• Koko aineiston kattavia teemaraportteja, aiheena:– Sairauspoissaolot ja niiden hallinta – Kiusaaminen ja epäasiallinen käyttäytyminen– Organisaatiomuutos ja sen toteuttaminen– Esimiestyö ja sen haasteet– Työskentelyolosuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin

• Kaikista raporteista on tehty myös yleistajuisia tiivistelmiä, yhteenvetoja ja esityskalvoja tehtailla hyödynnettäväksi

• Abstraktit ja esitykset konferensseissa

• Projektilla extranet-sivusto, johon koottu materiaalit

Mitä kohdeorganisaatioissa tehtiin projektin aikana?

• Tehtailla perustettiin tukiryhmät, joissa käsiteltiin tuloksia ja suunniteltiin niiden pohjalta toimia organisaatiossa toteutettavaksi– nimetty yhteyshenkilö yhteydenpidon selkeyttämiseksi

– Kehittämissuunnitelmia laadittiin myös työseminaareissa• Tehtailla mm.

– päivitettiin toimintaohjeita kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja käsittelemiseksi sekä tietoisuutta ohjeiden olemassa olosta parannettiin

– järjestettiin jaksamisen tukemiseksi lyhyen työvuorokierron kokeiluja– panostettiin esimieskoulutuksiin– kiinnitettiin huomiota työhönpaluukeskusteluihin sairauspoissaolon

jälkeen (Varhaisen välittämisen malli)– kiinnitettiin huomiota kehityskeskustelujen käymiseen ja osaamisen

kehittämisen tarpeisiin

• Projektin tuloksista kirjoitettiin tehtaiden sisäisissä julkaisuissa ja intranetissä. Tulokset ovat myös toimineet keskustelun pohjana yritysten sisäisissä seminaareissa ja tapaamisissa.

Miten HYVIS -projektin toteutus onnistui?

HYVIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja tehtaiden yhteyshenkilöitä (ja tukiryhmän jäseniä) pyydettiin arvioimaan hankkeen toteutusta

• Kouluarvosana projektille 8,5

• Projektin vahvuutena oli mm.:– Eri osapuolten vahva sitoutuminen hankkeeseen– Laaja yhteinen tahtotila ja tausta koko hankkeen ajan– Työseminaarit olivat tärkeitä yhteistyön ja projektin toteuttamisen kannalta– Sitoutuneisuus projektiin oli työntekijäpuolelta vahvempaa, koska myös ttliitto

oli mukana– Ohjausryhmän säännöllinen kokoontuminen lyhyin väliajoin

• Kehittämisehdotuksia vastaavankaltaisille projekteille oli mm.:– työseminaareja ym. tapahtumia pitäisi toteuttaa eri puolella Suomea

laajemmin– mahdollisuus jatkoseurantaan

Keskeiset tulokset

Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina 2001- 2009 1000 työntekijää kohden

5,2 %

7,3 %

Laskennallisesta työajasta /hlö

Sairauspoissaolopäivien lukumäärä tutkimusaineistossa

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Sa

ira

us

po

iss

ao

lop

äiv

iä /

10

00

ty

ön

tek

ijää

Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden

Sairauspoissaolojaksot, alle 10 päivän sairauspoissaolot

0

100

200

300

400

500

600

700

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

sairauspoissaolon alkamisvuosi

yhtä

jaks

ois

ia s

aira

usp

ois

sao

loja

kso

ja

(kp

l) 1

000

työ

nte

kijä

ä ko

hd

en

Tapaturmat

Mielenterveys

Tuki- ja liikuntataelins.

Hengityselinten sair.

Muut

Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden

Sairauspoissaolojaksot, vähintään 10 päivän sairauspoissaolot

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

sairauspoissaolon alkamisvuosi

yhtä

jaks

ois

ia s

aira

usp

ois

sao

loja

(kp

l)

1000

työ

nte

kijä

ä ko

hd

en

Tapaturmat

Mielenterveys

Tuki- ja liikuntataelins.

Hengityselinten sair.

Muut

pitkät poissaolot muodostavat yli 60 % kaikista poissaolopäivistä

Sairauspoissaoloihin yhteydessä olevat tekijät

• Keskeiset sairauspoissaoloja selittävät kokonaisuudet olivat:

– Osasto: työolot ja työkuorma

– Alentunut työkyky ja jaksaminen (stressi ja työuupumus)

– Organisaation toiminta: työryhmän ja esimiesten toiminta sekä johtamisen oikeudenmukaisuus

– Työtehtävät: työtehtävien lukumäärä ja työn palkitsevuus

– Toimintatavat: esimiehen ja työterveyshuollon toimintatavat

– Terveyskäyttäytyminen: painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö

– Organisaatiomuutoksen hallinta

Selittävien tekijöiden selitysosuus sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä (1.6.2007 - 31.5.2008 )

1,8

1,4

1,9

2,1

5,0

10,1

76,7

0,9

Osasto

Alentunut työkyky & jaksaminen

Työtehtävät

Organisaation toiminta

Toimintatavat

Terveyskäyttäytyminen

Organisaatiomuutokset

Muut

23 %

Osatekijät, jotka erottelevat korkean (keskimäärin yli 15 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) ja matalan (keskimäärin alle 10 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) sairauspoissaolomäärän omaavia osastoja

Selitysosuudet

63,6

12,9

21,0

2,5

Organisaation toiminta

Osaston tyyppi

Työkuorma ja työolot

Muut

Työskentelyolosuhteiden haittaavuus sairauspoissaolopäivien mukaan ryhmiteltynä (% -osuus)

Työskentelyolosuhteiden haittaavuus ja sairauspoissaolojen määrä

0

20

40

60

80

100Ahtaus/epäjärj.

Liukkaus

Huonot valaistusolos.

Melu

Käsitärinä

Kehotärinä

Vetoisuus/kylmyys

Kosteus

Kuumuus

Pölyisyys

Kemialliset aineet

Tapaturmavaara

Sairauspoissaoloja alle 10 pv

Sairauspoissaoloja vähintään 10 pv

Käytössä olevia työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapoja

Arvioidun työkyvyn yhteys sairauslomapäivien määrään

Työkykyindeksi: Arvio terveydentilasta

10,4

17,2

42,7

0

10

20

30

40

50

60

Työkykyindeksi

sair

ausp

ois

sao

lop

äiv

iä k

eski

mä

ärin

vu

od

ess

a

hyvä (n=820) keskinkertainen (n=316) huono (n=49)

Koetun stressin yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Koettu stressi

12,2

14,9

20,9

0

5

10

15

20

25

Stressi

sa

ira

us

po

iss

ao

lop

äiv

iä k

es

kim

ää

rin

vu

od

es

sa

Matala (n=802) Keskimääräinen (n=287) Korkea (n=90)

http://www.ttl.fi/internet/suomi/

Työryhmän toimivuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Työryhmän toimivuus

12,3 12,4

17,1

14,5

19,2

22,0

0

5

10

15

20

25

Työryhmän yhteistyö Työryhmän kehittämissuuntautuneisuus

sa

irau

sp

ois

sao

lop

äiv

iä k

esk

imä

äri

n v

uo

de

ssa

Korkea (Yhteistyö n=902,Keh.suunt. n=757)

Keskimääräinen (Yhteistyö n=229,Keh.suunt. n=364)

Matala (Yhteistyö n=54,Keh.suunt. n=64)

Esimieheltä saadun tiedollisen tuen määrän yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Esimiehen toimintatapa:

tiedollinen tuki

13,112,5

23,4

0

5

10

15

20

25

Tiedollinen tuki

sair

aus

po

iss

aolo

päi

viä

ke

ski

mä

ärin

vu

od

ess

a

Korkea (n=907) Keskimääräinen (n=215) Matala (n=63)

Johdon päätöksenteon koetun oikeudenmukaisuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Johdon päätöksenteon

koettu oikeudenmukaisuus

10,4

12,9

16,1

0

5

10

15

20

Johtaminen

sair

ausp

ois

sao

lop

äivi

ä k

eski

mä

ärin

vu

od

essa

Korkea (n=226) Keskimääräinen (n=540) Matala (n=415)

Kehittämisehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi

Muita keskeisiä teemoja:- Työvuoromallit

Työvuorojärjestelmän vaikutus jaksamiseen ja terveyteen 3-vuoron kiertopituuden mukaan (% -osuudet, HYVIS 2009)

Miten nykyinen työvuorojärjestelmä yleensä vaikuttaa…

Pitkä 3-vuorokierto Lyhyt 3-vuorokierto

häiritsee ei vaikutusta

helpottaa häiritsee ei vaikutusta

helpottaa

uneen ja vireyteen 49 38 13 9 23 69 työssä jaksamiseesi 37 45 18 9 14 77 yleiseen terveydentilaasi 28 56 17 9 37 54

http://www.ttl.fi/internet/suomi/

Yhteenveto

• Kohdeorganisaatiot kokivat, kuten koko toimiala, suuria muutoksia• Työntekijän näkökulmasta muutokset ovat vaikuttuneet mm. omien

työtehtävien muuttumisena, esimiehen vaihtumisena sekä uuteen työryhmään siirtymisenä

• Ajan riittävyys työtehtävien suorittamiseen heikentyi projektin kuluessa– mm. Työntekijöiden määrä vähentyi tehdasyksiköissä 28 % kahden

vuoden aikana • Työtehtävissä koettiin tapahtuneen myös positiivisia muutoksia

– Esimerkiksi työnkierron koettiin lisäävän työn haastavuutta ja vaihtelevuutta sekä tasaavan työkuormaa

• Moniosaajien osuus lisääntyi projektin aikana– Yhä useampi työntekijä oli sitä mieltä, että eri työtehtävien osaamisen

hallintaa tulisi lisätä työryhmässä – Tarve ammatilliseen lisäkoulutukseen lisääntyi

• Kiusaamiskokemusten yleisyys pysyi lähes samalla tasolla, mutta tietoisuus toimintaohjeiden olemassa olosta parantui selvästi

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (1/2)

• Työryhmien ja esimiesten toiminta koettiin varsin myönteisesti:– Esimieskoulutukseen panostaminen oli erityisen huomion kohteena

osalla tehtaista

• Arviot johdon toiminnasta heikentyivät projektin aikana• Työntekijöiden omat arviot työkyvystään olivat/pysyivät hyvällä

tasolla– Hyviä kokemuksia lyhyen työvuorokierron kokeiluista

• Arviot työtyytyväisyydestä ja työn myönteisestä tulevaisuudesta hieman heikkenivät

• Yleisesti ottaen sairauspoissaolojen määrä vähentyi vuoden 2009 aikana, ja vähentymistä tapahtui erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi poissaoloissa– Seuranta-ajan lyhyys ja sen aikana tapahtuneet useat muutokset

vaikeuttavat kuitenkin johtopäätösten tekemistä sairauspoissaolojen vähenemisestä hankkeen aikana

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (2/2)

Mihin kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi? • työoloihin ja työkuormaan:

– Huomiota meluun, tapaturmavaaraan, kuumuuteen ja pölyisyyteen• työntekijän omaan arvioon työkyvystään ja jaksamisestaan:

– Hälytyssignaali jota tulisi kuunnella• organisaation eli työryhmien, esimiesten ja johdon toimintaan

– Toimintaan tulisi kiinnittää huomiota, tukea ja seurata

Muita tärkeitä osa-alueita ovat:• työtehtävät ja niiden hallinta, sekä työn palkitsevuus:

– Työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksiin panostettava • esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien

yhteydessä– Työhönpaluukeskustelut tukemaan paluuta sairauslomalta

• yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen:– Huomiota työntekijään, jolla useampia riskitekijöitä

• muutosten hallinta– Organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettava

http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti.pdf