Hyvinvointia työstä · Eero Palomäki © Työterveyslaitos –12.11.2013 Sisäilmakorjauksien...
Transcript of Hyvinvointia työstä · Eero Palomäki © Työterveyslaitos –12.11.2013 Sisäilmakorjauksien...
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä
12.11.2013 Eero Palomäki 1
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Rakennuksen kunto ja sisäilma Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet 12.11.2013
Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA
2
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Sisäilmakorjauksien ongelmatilanteet
Prosessin hallinta
Korjauskustannukset
Viestintä
Korjausten toteutus
3
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Sisäilman lyhyt historia
1980 1990 2000TTL:n sisäilmaohjelma
Sisäilmayhdistyksen Sisäilmastoluokitus 1995
Tupakkalaki
Selvitysmiesraportti Haahtela-Reijula 1997
WHO:n SBS määritelmä
formaldehydiasbesti
ammoniakki VOC
materiaalipäästöt
radon
KTL:n hometutkimusten julkaiseminen
en
erg
iakri
isi
1973
Rakennusten tiivistäminen ja
huono ilmanvaihto
Laajojen, moniammatillisten
sisäilmastoselvitysten kysyntä
lisääntyy
Keskustelua sairaista
rakennuksista
Analyysi- ja mittauspalveluiden
kysyntä lisääntyi
Tuottava Toimisto 2005
STM:n sisäilmatyöryhmän suositukset
mineraalikuidutmikrobit
Kosteusvaurioselvitysten kysyntä
voimakasta
Työvoiman siirtyminen tuotannosta toimistoihin Avotoimistot yleistyvät
muunteluvaatimusten
myötä
Kiinteistöliiketoiminnan
kansainvälistyminen
Toimistojen jäähdytysratkaisut yleistyvät
Sisäilmayhdistyksen Sisäilmastoluokitus 2000
TTL:n tekemiä
olosuhdemittauksia
teollisuudessa ja
toimistoissa
2010
kumppanuuksien
hyödyntäminen
osallistava toimintatapa
tiiviimpi yhteistyö
parempaa sisäympäristöä
tuottavien laitteiden
kehittäminen
uuden suunnittelumetodiikan
hyödyntäminen
Laadukas sisäympäristö
ymmärretään tärkeänä
tuotannontekijänä
kokonaisuuksien hallintaan
keskittyvä toimintakonsepti
4
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tekniset havainnot Mittaustulokset
Käyttäjien kokemukset
Korjaustoimenpiteiden määrittäminen
Seuranta
VOC
mikrobit
kuidut
punkit ilma- määrä
rakenteet
melu
paine-erot
kosteus
kosteus
CO2
lämpö
sairastuvuus
kysely
astma
oireet
kokemukset
vauriot
virheet
veto
Sisäilmasto-ongelman selvittäminen
pien- hiukkaset
riski- rakenteet
poissaolot ammattitaudit
Tavoitteen määrittäminen
Yhteinen näkemys ongelmasta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Epäpuhtauslähteitä rakennuksissa
• Rakennus- ja pintamateriaalit
• Tuloilma
• Ilmanvaihto
• Ihminen
• Kojeet ja laitteet
• Kalusteet
• Siivous
6
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
PCB:n ja lyijyn esiintyminen vanhojen elementtirakennusten saumausmassassa
• Polykloorattujen bifenyylien seoksia (PCB) ja lyijyä sisältäviä polysulfidimassoja käytettiin julkisivuelementtien saumaukseen yleisesti vielä 1970-luvun alussa ja satunnaisesti ainakin vuoteen 1976. Lyijyä käytettiin massoissa vielä 1980-luvullakin.
• Saumausmassojen lisätty PCB-pitoisuus vaihteli paljon valmistajasta ja valmistuserästä riippuen. Keskimäärin saumausmassat voivat sisältää 10 - 20 % PCB:tä.
• Myös vanhan massan päälle uudelleen saumatuista ja kokonaan vaihdetuista massoista on löydetty PCB:tä. Lyijyä massoissa voi olla 2 - 5 %.
• Julkisivuelementtien lisäksi PCB- ja lyijypitoisia saumausmassoja on käytetty parvekerakenteissa ja jonkin verran myös ikkunoiden saumoissa. Lisäksi PCB:tä voi löytyä vanhojen lämpölasien tiivistysmassasta.
12.11.2013 7 Eero Palomäki
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kivihiiliterva (kreosootti, PAH)
• Kivihiilipikeä on käytetty kosteuden- ja vedeneristeenä vanhoissa rakennuksissa esim. kellarikerrosten lattiarakenteissa, muuratuissa seinissä ja tiilisaumoissa erityisesti aikavälillä 1890-1950.
• Kun vanhoja rakenteita puretaan, jäte on ongelmajätettä. PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte yleensä ongelmajätelaitokselle (Ratu 82-0381)
• PAH-yhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Naftaleeni, joka on haihtuvin komponentti, on usein kaasujakeen pääkomponentti. Hiukkasjakeen yhdisteet, kuten bentso[a]pyreeni, ovat huoneenlämmössä vaikeasti haihtuvia.
• Sisäilman tavoitetaso 2 µg/m3 on sama kuin Saksan ympäristöministerion esittämä alempi taso.
• Myös sisätilojen on oltava Asumisterveysohjeen (STM 2003) mukaan hajuttomia, joten ”ratapölkyn hajua” ei tule esiintyä.
• 12.11.2013 8 Eero Palomäki
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Muovipäällysteiden päästöt
2-etyyli-1-heksanoli maton pehmitinaine (DEHP)
liima (2-etyyliheksyyliakrylaatti)
kosteuden vaikutus
muovimateriaalin hajoamisen
indikaattoreita
viskositeetin säätäjät
TXIB*
aromaattiset
bentseeniyhdisteet
stabilisaattorit liuottimet (mm. tolueeni,
ksyleeni, fenoli, dioksaani)
mikrobikasvusto
väriaineet ja pigmentit
1-butanoli
*) 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli di-isobutyraatti
9
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Ongelman havaitseminen
• päällysteessä ei teknistä vikaa
• usein tyypillinen haju
• maton poiston jälkeen haju voimistuu
• tasoite- ja liimakerros voi olla saippuoitunut
• kosteuspoikkeamia ei aina havaita pintakosteudenilmaisimella
Saippuoitunut
mattoliima
Mattoliima
pH n. 13
10
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Oireet
• ärsytysoireita (nenä-, silmä-) = tyypillisimmät oireet
• ylähengitystieoireita
• iho-oireita
• toistuvia flunssia
• päänsärkyä, väsymystä
• astmaatikot saattavat reagoida
11
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Ongelman ratkaisu
• vioittuneen päällysteen poistaminen
• tasoitteen ja liiman poistaminen
• betonialustaan absorboituneiden yhdisteiden poisto tai kapselointi • tuulettamalla
• lämmittämällä
• epoksikäsittely
• kosteusvaurioiden syiden korjaaminen ja rakenteen kuivatus
• matala-alkaalinen tasoite väh. 5 mm
• uuden päällysteen asentaminen
• PVC-päällyste sinällään ei ole huono ratkaisu!
12
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Linoleumpäällysteen päästöt
ketoneita
aldehydejä (mm.
heksanaali, pentanaali)
karboksyylihappoja (mm.
propaanihappo)
mikrobikasvusto
linoleumin hajoamista
indikoivia yhdisteitä puujauhe
pellavaöljy
hartsi
kalkkikivi
väripigmentit
kosteuden vaikutus
- alustan kosteus
- ulkopuolinen kosteus
13
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Kuinka pilata linoleumpäällyste siivoamalla?
• linoleum ei kestä kosteutta
• linoleum ei kestä alkaaleja (pH >9-10)
Kun vahanpoisto tehdään muovimatoille tarkoitetuilla aineilla (pH >10) • linoleumin pinta vaurioituu
• kemialliset hajoamisprosessit käynnistyy
• vaha ei tartu
päällyste on vaihdettava
OPETTELE EROTTAMAAN MUOVI- JA LINOLEUMPÄÄLLYSTE
14
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Mineraalikuidut ongelmana
• ilmanvaihtojärjestelmä • äänenvaimentimet, ääniloukut
• tuloilmaelimet
• eristetyt kanavat
• "villit säätötoimet"
• alaslasketut katot • kauttaaltaan pinnoittamaton akustovillalevy
• äänenvaimennusvilla alum.sälekaton päällä
• suojaamaton mineraalivilla
tutkitaan pölynäyttein laskeutuneesta pölystä • teippimenetelmä (BM Dustlifter)
• pölyn elektronimikroskooppinanalyysi
15
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Mineraalikuitujen aiheuttamat oireet
• kuivuuden tunne
• silmien kutina, kirvely tai ärsytys
• nenän ärsytys, tukkoisuus tai vuoto
• käheys tai kurkun kuivuus
• kasvojen ihon kuivuus tai pnoitus
• päänahan tai korvakäytävän hilseily
• kuitujen ärsyttämät limakalvot voivat olla myös alttiimpia virus- ja bakteeri-infektioille sekä reagoida voimakkaammin muihin sisäilmassa esiintyviin epäpuhtauksiin
16
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Kuituongelman korjaus
• iv-järjestelmä • kuitulähteiden paikannus (näytteenotto)
• kuitulähteiden poistaminen, korvaaminen (dacron tai Cleantek/Isover) tai pinnoitus
• kanaviston nuohous ja ilmamäärien säätö
• pintojen siivous (ns. pölyttömäksi)
• alaslasketut katot • vain kokonaan pinnoitettuja akustovillalevyjä
• paljaan villan poistaminen sisätiloista
17
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi homekasvu rakenteissa niin haitallista
• “normaalilähteiden” itiöt tulevat ja menevät, “normaali” ilmiö
• mikrobikasvustosta kulkeutuu sisäilmaan haitallisia kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä, mm. vuotoilman mukana
• rakennusmateriaalit kasvualustana indusoivat usein mikrobin toksiinituottoa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Näytteenoton hyödyntäminen selvityksissä
• Näytteenottajan on tiedettävä, miksi ottaa näytteen ja mitä se edustaa
• otettava riittävästi näytteitä (kaksi näytettä saattaa muodostaa fifty/fifty -asetelman) ja vertailunäytteitä
• tehdään analyysit yleisesti hyväksytyillä menetelmillä
otetaan vain sellaisia näytteitä, joita osataan tulkita
qPCR-menetelmälle ei vielä julkaistu vertailuarvoja!
• käytetään osaavaa ja luotettavaa laboratoriota, joka myös antaa apua tulosten tulkinnassa
• materiaalinäytteet yleensä helpompia tutkia ja tulkita
paikallistetaan epäpuhtauslähde ja korjauskohde!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Onnistumisen arviointi
• Onnistumista ei ensisijaisesti suositella arvioitavan sisäilmamittauksilla
• vaan koko korjausprosessin arvioinnilla
• Paras tulos saavutetaan, kun kaikki osalliset sitoutuvat ongelmanmääritys- ja korjausprosessiin
• Ennen korjausten aloittamista määritettävä tavoite ja seurannan mittarit
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Korjauksen periaatteet
1. Selvitä vaurion aiheuttaja ja vaurion laajuus.
2. Erota korjausten alainen tila muista tiloista ennen töiden aloittamista, suojaa ilmanvaihto.
3. Korjaa vaurion syy, avaa rakennetta riittävän laajasti.
4. Poista kaikki vaurioitunut materiaali. Varmista rakenteiden kuivuus ennen peittämistä.
5. Tee huolellinen loppusiivous, ns. pölyttömäksi siivous.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Siivous kosteusvaurio-korjaustyön jälkeen
• Kaikkien pintojen imurointi HEPA-suodattimella varustetulla imurilla
• Annetaan imuroinnin yhteydessä sisäilmaan nousseen pölyn laskeutua 1 vrk
• Kaikkien pintojen kostea-/nihkeä-pyyhintä kullekin pinnalle soveltuvalla pesuaineella
• Pintojen desinfiointi ei tarpeellista
• Suojaseinien purkaminen ja alipaineistuksen poistaminen vasta siivoustyön päätyttyä
• Käytännössä on todettu hyödylliseksi ylläpitää 1-2 kk korotettua siivoustasoa mikrobivauriokorjausten jälkeisissä tiloissa (ns. homesiivouksen jälkeen).
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Irtaimiston käsittely kosteusvauriokorjauksen jälkeen - 1 • Puhdistettava alue eristetään muusta tilasta (muovi ja
teippaus) ja tarkistetaan, etteivät liikkeelle lähtevät epäpuhtaudet leviä ilmastointijärjestelmän kautta muualle.
• Kaikki selvästi homehtunut (homepilkkuja tai pintahometta) tavara, esim. verhot, pehmustetut tuolit tmv. toimitetaan välittömästi pois tilasta ja hävitetään. • Asiakirjojen ja arvotavaran asianmukaisista jatkotoimenpiteistä tulee
erikseen neuvotella (esim. joissakin tapauksissa asiakirjoja voidaan kopioida).
• Pehmeät huonekalut, patjat ja tyynyt ym. hävitetään ja uusitaan.
• Mapeista, kirjoista ym. tulee puhdistaa kannet, välilehtiin ei yleensä pääse merkittäviä määriä mikrobiepäpuhtauksia. Kaikki tarpeettomat paperit ym. tarpeettomat tavarat poistetaan roskiin.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Irtaimiston käsittely kosteusvauriokorjauksen jälkeen – 2 • Seinät, katto, lattia sekä valaisimet ja kaikki (kovat ja
pehmeät) kalusteet imuroidaan HEPA-suodattimella (mikrosuodattimella) varustetulla imurilla.
• Myös hyllyjen taustat, sähköjohdot ym. pölyä keräävät tavarat ja pinnat imuroidaan.
• Kaikki vaaka- ja pystypinnat (kovat pinnat, jotka sietävät nihkeäpyyhintää) huonekaluista, hyllyistä tmv. nihkeäpyyhitään yleispesuaineita käyttäen.
• Irralliset tekstiilit (esim. verhot, pöytäliinat) pestään.
• Huonekasvit puhdistetaan huolellisesti ja tarvittaessa vaihdetaan ainakin pintamulta.
Lähde: www.ttl.fi sisäympäristö työkalut
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Korjausprosessin arviointi
1. Tehdyt tutkimukset ja selvitykset
• ongelman laajuuden määrittely (esim. kysely)
• tekniset selvitykset
• näytteenotto
• seurannasta sopiminen ja viestintä
2. Korjaus-suunnittelu
• rakennus- ja iv-tekninen suunnittelu
• työmaa- ja suojaussuunnittelu
• seurannasta sopiminen
• viestintä
3. Korjausten toteutus
• korjaustenaikainen suojaus ja tilan alipaineistaminen
• vaurion syyn ja vaurioituneen materiaalin poistaminen
• purkumateriaalin käsittely
• korjaustyön toteutus ja ilmanvaihdon säätäminen
• viestintä
4. Korjausten jälkeinen siivous
• pintojen imurointi (HEPA-suodatin)
• kaikkien pintojen pyyhintä
• suojausten purkaminen
• viestintä
5. Korjausten jälkeinen seuranta
• sovitun seurannan toteutus
• sovittujen mittausten tekeminen
• viestintä
• jatkoseurannasta sopiminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tilojen käyttäjien terveyden seuranta
• tulisi sopia tavoista ennen korjaustoimenpiteitä
• kysely ennen ja jälkeen, esim. Sisäilmastokysely työpaikoille (www.ttl.fi/sisailmastokysely)
• oireilun ja sairastuvuuden seuranta työterveyshuollon vastuulla
• voi esiintyä erittäin herkkiä henkilöitä, joiden sijoittaminen rakennukseen ei onnistu (Haverinen-Shaughnessy et al. 2004, Rudblad et al. 2004)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 27 Eero Palomäki
HUOLI
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Luottamuksen ilmapiiri avaintekijänä sisäilmasto-ongelman ratkaisussa Marjaana Lahtinen, TTL
• Luottamuksen ilmapiirin aikaansaamisessa ei ole kysymys yksittäisistä ja irrallisista tiedottamisen tempuista!
• Luottamuksen ilmapiiri on seurausta hyvästä prosessin hoidosta, jonka perustana on teknisten asiantuntijoiden, kiinteistönhallinnan, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilankäyttäjien näkökulmien yhteen nivominen - näitä edustavien ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Epäluottamusta aiheuttavat Marjaana Lahtinen, TTL
• asiantuntijoiden keskenään erilaiset kannanotot,
• koordinaation puute toiminnassa eri osapuolten kesken,
• ongelmatilannetta hoitavien henkilöiden puutteelliset viestintätaidot ja
• mahdolliset epäonnistuneet aiemmat ratkaisuyritykset
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12.11.2013 Eero Palomäki
Kiitos!
30