8LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES SR

Toimintatiedot 20181

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr.

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ylläpitää LIKES-tutkimuskeskusta.

LIKESin toiminnan tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen.

LIKES-tutkimuskeskus toteuttaa monitieteistä tutkimusta ja koordinoi valtakunnallisia ohjelmia Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Kunnossa kaiken ikää. Tavoitteemme on, että suomalaiset liikkuisivat riittävästi.

Toimintatiedot 2018

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 360

ISBN (nid.)

ISSN

ISBN (pdf)

ISSN

Toimittanut: Ulkoasu: Kuvat: Paino: Jakelu:

978-951-790-483-4

0357-2498

978-951-790-482-7

2342-4788

Emma-Reetta Hämäläinen

Aava & Bang

Jouni Kallio, Juha Sorri, Antero Aaltonen

Kirjapaino Kari

LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700

Jyväskylä www.likes.fi

Lisää vuoden 2018 toimintatietoja (mm. toiminnan tilastot, virallinen toimintakertomus ja tilinpäätös): → likes.fi/toimintatiedot

Copyright LIKES-tutkimuskeskus

LIKES Toimintatiedot 2018 – 3

SisällysJohtajan katsaus • 4

Väitöskirja: Lapsuuden liikunnalla yhteys koulutus- ja työurilla menestymiseen • 5

Koulupäivän aikaisella liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia oppimiselle • 6

Tuloskortti lasten ja nuorten liikunnasta • 8

Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma • 10

ACTive Youth: Vertaistoimintaa ja aktiivisuutta nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi • 11

VESOTE-kärkihanke: Laatua ja näkyvyyttä elintapaohjaukseen • 12

Fiksusti kouluun: Lisää liikettä ja pienempää hiilijalanjälkeä koulumatkoille • 13

Hyvinvointitekoja: Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO • 14

Liikkuen läpi elämän oli valtakunnallisten liikuntaohjelmien menestysseminaari • 15

Ilo kasvaa liikkuen • 16

Liikkuva koulu • 17

Liikkuva opiskelu • 18

Kunnossa kaiken ikää • 19

Tästä palstasta on vuosien aikana muo-

toutunut eräänlainen talon sisäisten ja

toimintaympäristön muutosten tai uusien

tapahtumien miniarkisto. Sellainen syn-

tyisi helposti myös vuodesta 2018. Vuo-

teen sisältyi myös merkittäviä saavutuk-

sia, jopa urotekoja.

Tammikuussa tarkastettiin Jaana Karin

taloustieteen väitöskirja, jonka tulokset

antoivat lisää perusteluita liikunnan edis-

tämiseksi. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston

kauppakorkeakoulun kanssa oli hedel-

mällistä ja sujuvaa. Tämän yhteistyön yksi

’spin-off’ oli valtioneuvoston selvitys- ja

tutkimustoiminnan julkaisusarjassa il-

mestynyt UKK-instituutin vetämän pro-

jektin tuotos, jossa selvitettiin laajasti

vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheutta-

mia yhteiskunnallisia kustannuksia. Kus-

tannusten arvio, 3,2–7,5 mrd. € / vuosi,

herätti paljon keskustelua. Sittemmin

valtiovarainvaliokunta esitti, että liikun-

nan rahoitusta vahvistetaan kansalaisten

fyysisen aktiivisuuden ja terveyttä edis-

tävän liikunnan edistämiseksi – siitäkin

huolimatta, että talouskehitys ja julkisen

talouden kestävyys asettavat reunaehtoja

budjettirahoituksen tasolle.

Vuonna 2018 tehtiin urotekoja tut-

kimustiedon julkaisemisen ja hyödyn-

tämisen saralla. Tammikuussa ilmestyi

tutkimuskooste koulupäivän aikaisen liik-

kumisen ja oppimistulosten välisistä yhte-

yksistä, mikä edelleen vahvistaa fyysisen

aktiivisuuden tärkeyttä koulumaailmas-

sa. Syksyllä julkaistiin lasten ja nuorten

liikunnan Tuloskortti 2018, joka palkittiin

parhaana kansainvälisen konsortion mar-

raskuun kokouksessa. Tuloskortti paitsi

kertoo nykytilanteen, myös ohjaa kunta-

päättäjiä pohtimaan ja parantamaan ti-

lannetta omassa toimintaympäristössään.

LIKESin tutkimuskoordinaattori Virpi

Inkisen tiedonkäsittelyosaaminen oli kes-

keisessä roolissa, kun valtion liikuntaneu-

voston vetämän laajan tutkimuslaitos-

konsortion yhteistyön tuloksena avattiin

liikuntaindikaattorit.fi-palvelu. Palvelusta

löytyy lähes kaikki merkittävä lasten ja

nuorten liikuntaan liittyvä valtakunnalli-

nen tietoaines.

Koko talon yhteinen suuri ponnistus

oli maaliskuinen Liikkuen läpi elämän -se-

minaari, joka ensimmäistä kertaa kokosi

kaikenikäisten liikunnanedistäjät yhteen.

Jyväskylän kaksipäiväinen tapahtuma

myytiin loppuun (1 300 osallistujaa) kuu-

kautta ennen ilmoittautumisajan päätty-

mistä!

Liikuntapoliittinen selonteko tiivisti

valtion liikuntapolitiikan tärkeimmäksi ta-

voitteeksi 2020-luvulla ”kansalaisten fyy-

sisen aktiivisuuden merkittävän lisäämi-

sen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä siten,

että väestö harrastaa mahdollisimman

laajasti liikuntaa terveyden ja hyvinvoin-

nin kannalta riittävässä määrin”. On ilah-

duttavaa, että liikuntapolitiikka kirjataan

näin kattavasti koko väestöä koskevaksi

politiikan alaksi.

Jatkossa on syytä tunnistaa, että fyy-sisen aktiivisuuden lisääminen päivittäi-siin toimiin ja valintoihin (=arkiliikunta) ja varsinainen liikunnan harrastaminen

ovat kaksi erilaista päämäärää – eivät

vastakkaisia, vaihtoehtoisia tai toisiaan

poissulkevia. Niihin pyrittäessä on valitta-

va ja tunnistettava erilaisia kohderyhmiä

ja toimenpiteitä. Tarvitaan kahta erilaista

liikuntapolitiikkaa. Arkiliikuntapolitiikan

tavoitteena on saada mahdollisimman

moni yhteiskunnan toimija suosittele-

maan, kannustamaan ja mahdollistamaan

yksilölle aktiivisia valintoja ja ratkaisuja

arjessa. Liikunnanharrastamispolitiikka

pyrkii parantamaan liikunnan harrastami-

sen, urheilun ja kilpailun edellytyksiä ja

olosuhteita. Etenkin arkiliikunnan lisäämi-

nen on koko yhteiskunnan asia, ja se tulee

nivoa osaksi ihmisten päivittäisiä toimin-

taympäristöjä ja elämää. Tätä työtä LIKES

on tehnyt koko historiansa ajan ja tulee

tekemään myös jatkossa.

Eino HavasJohtaja

Johtajan katsaus

Tutkimustiedosta perusta uudelle liikuntapolitiikalle?

4 – LIKES Toimintatiedot 2018

Lapsuuden liikunnalla yhteys koulutus- ja työurilla menestymiseen

Väitöskirja

Jaana Kari: Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes

KTT Jaana Karin taloustieteen väitöskir-

ja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

26.1.2018. Vastaväittäjänä oli professori

Ismo Linnosmaa (Itä-Suomen yliopisto)

ja kustoksena professori Jaakko Pehko-nen (Jyväskylän yliopisto). Karin väitöskir-

jatyötä ohjasi lisäksi LIKESin tutkimusjoh-

taja Tuija Tammelin.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin

lapsuuden liikunta-aktiivisuuden, koulu-

tuksen ja työurien välisiä yhteyksiä elä-

mänkulun eri vaiheissa. Tutkimuksessa

hyödynnettiin kansainvälisesti ainutlaa-

tuisia tutkimusaineistoja. Liikuntatiedot

eri ikävaiheissa saatiin Turun yliopiston

Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimasta

LASERI-tutkimuksesta (Lasten Sepelvalti-

motaudin Riskitekijät), jossa samoja hen-

kilöitä (n. 3 500 hlö) on seurattu vuodesta

1980. Tiedot työmarkkinamuuttujista ja

koulutusurista on saatu Tilastokeskuksen

kattavista suomalaisista rekistereistä.

Tutkimuksen mukaan liikunnallisesti

aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päät-

tyessä parempi koulumenestys ja aikuise-

na korkeampi koulutustaso sekä korkeam-

mat ansiotulot. Lisäksi he kiinnittyivät

paremmin työmarkkinoille kuin lapsena

vähän liikkuneet. Tutkimustuloksissa on

huomioitu monia tekijöitä, kuten synty-

mäkuukausi, lapsen terveys, vanhempien

koulutustaso ja perheen tulot. Nämä teki-

jät eivät poista lapsuuden liikunta-aktiivi-

suuden yhteyttä myöhempiin koulutus- ja

työuriin.

Väitöstutkimuksen taloustieteellinen

näkökulma herätti runsaasti kiinnostusta

mediassa. Aihe on yhteiskunnallisesti hy-

vin ajankohtainen. Yhteiskunnan muuttu-

va väestörakenne kasvattaa painetta sille,

että mahdollisimman moni työikäinen oli-

si työelämässä mahdollisimman pitkään.

Kari antoi tutkimuksensa myötä useita

asiantuntijahaastatteluita muun muassa

Ylen Aamu-tv:ssä.

Lisätietoja:→ likes.fi/toimintatiedot

Tutkimuksen mukaan lii-kunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi kou-lumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso sekä korkeammat ansio-tulot.

Jaana Kari jatkaa työ-tään aiheen parissa lehtorina Jyväskylän yliopiston kauppa- korkeakoulussa.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 5

Koulupäivän aikaisella liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia oppimiselle

Liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tiede-

tään olevan myönteisesti yhteydessä kou-

lumenestykseen. Viime vuosina tutkimus

on tuottanut uutta tietoa erityisesti kou-

lupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista

oppimiseen. Koulupäivän aikaisen liikku-

misen merkitys oppimisen tukemisessa

sekä oppimisprosessin toiminnallisuus

on huomioitu uusissa perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteissa. Lisäk-

si Liikkuva koulu -ohjelma on lisännyt

liikkumista koulupäivään ja kasvattanut

opetushenkilöstön kiinnostusta liikunnan

hyödyntämiseen oppimisen tukena.

Useimmissa tutkimuksissa koulupäi-

vän aikainen liikunta vaikutti myönteisesti

lasten oppimiseen. Tutkimuksissa erityi-

sesti oppitunnin aikainen tauko ja opetuk-

seen integroitu liikunta olivat yhteydessä

hyviin oppimistuloksiin. Myönteisiä vaiku-

tuksia havaittiin erityisesti matematiikan

oppimistuloksiin. Koulupäivän aikaisen

liikunnan merkitys on erityisen suuri vä-

hän liikkuville lapsille, joilla 40 prosenttia

päivän reippaasta liikunnasta kertyy kou-

lupäivän aikana.

Uutta tietoa on julkaistu myös liikku-

misen vaikutuksista oppimisen mahdollis-

taviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskitty-

miseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen

toimintaan kouluympäristössä.

Lisätietoja:→ oph.fi/julkaisut/2018/koulupaivan_aikainen_liikunta_ja_oppiminen

Tuija Tammelin, tutkimusjohtajatuija.tammelin@likes.fip. 0400 247 998

Koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimi-sen yhteyksistä on käynnistynyt Liikkuvaa matikkaa -tutkimushanke vuonna 2018. Tutkimuksessa selvitetään, miten liikun-nallinen matematiikan oppitunti vaikuttaa lasten oppimistuloksiin, kognitiivisiin toi-mintoihin, viihtyvyyteen, motivaatioon ja motorisiin taitoihin.

Liikkuvaa matikkaa

Opetushallituksen julkaisusarjassa ilmestyi tammi-kuussa 2018 Koulupäivän aikainen liikunta ja oppi-minen -tutkimuskatsaus vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista, jotka käsit-televät koulupäivän aikaista liikuntaa ja oppimista. Julkaisu tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten erilainen koulupäivään lisätty liikunta vaikuttaa oppimiseen ja koulumenestykseen.

6 – LIKES Toimintatiedot 2018

Koulupäivän aikaisen liikun-nan merkitys on erityisen suuri vähän liikkuville lap-sille, joilla 40 prosenttia päi-vän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivän aikana.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 7

Tuloskortti lasten ja nuorten liikunnasta

8 – LIKES Toimintatiedot 2018

Tuloskortti lasten ja nuorten liikunnasta

Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti kokoaa uusimman tiedon lasten ja nuor-ten liikunnasta ja sen edistämisen mah-dollisuuksista. Julkaisu herättelee kuntia pohtimaan mahdollisuuksiaan lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin edis-tämisessä eri näkökulmista.

Uutena näkökulmana Tuloskortissa 2018 on lasten ja nuorten liikunnan tu-losten kuvaaminen neljässä eri ikäryh-mässä: alle kouluikäiset, ala- ja yläkou-luikäiset sekä toisen asteen opiskelijat. Tulokset eroavat toisistaan eri ikäryhmis-sä huomattavasti. Liikkumisen edistämi-sessä tarvitaan eri ikävaiheissa erilaista otetta.

Suomen Tuloskortti koottiin yhteis-työssä viiden tutkimuslaitoksen kesken. Työ on osa kansainvälistä, 49 maan yh-teenliittymää Active and Healthy Kids Global Alliancea. Suomen Tuloskortti voitti kansainvälisen Best Report Card 2018 -palkinnon.

Myönteistä kehitystä lasten ja nuorten liikunnassa

Tuloskortista selviää, että Suomessa las-ten ja nuorten liikunnassa on havaitta-

vissa myönteistä kehitystä. Vuonna 2018 Tuloskortissa on kuvattu myös muutosta lasten ja nuorten liikkumisen määrissä 2000-luvulla toistettujen tutkimusten tu-losten mukaan. Jyväskylän yliopiston to-teuttamien WHO-Koululaistutkimuksen ja Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymi-nen (LIITU) -tutkimuksen tulosten perus-teella liikuntasuositus toteutuu entistä useammalla koululaisella ja vähän liikku-vien osuus ikäryhmästä on pienentynyt vuosina 2002–2018.

Vaikka Tuloskortissa onkin positiivisia signaaleja, on muistettava, että kokonais- aktiivisuus on Suomessakin yhä heikolla tasolla. Ratkaisujen löytäminen lasten ja nuorten liikkumiseen on tärkeää heidän hyvinvointinsa ja myös tulevaisuuden työ- ja toimintakykynsä kannalta.

Lisätietoja:→ likes.fi/tuloskortti

Katariina Kämppi, tutkijakatariina.kamppi@likes.fip. 0400 103 703

Suomen Tuloskortti voitti kansainvälisen Best Report Card 2018 -palkinnon.8

Miksi lasten ja nuorten liikuntaa tulee edistää?

Lasten ja nuorten liikunnalla on tutkimusten mukaan monia edullisia vaikutuksia mm. tervey-teen ja hyvinvointiin sekä oppimisen edellytyk-siin.4,9,10,11,12,13,14 Lisäksi liikunta lapsena vaikuttaa elämäntapaan ja terveyteen aikuisena.

luustoterveys

sydänterveys

HENKINEN HYVINVOINTI

LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA

painonhallinta

osallistuminen, osallisuusja sosiaalinen pääoma motoriset taidot

aivot ja tiedollinentoiminta

oppiminen ja koulumenestys

FYYSINEN KUNTOJA TOIMINTAKYKY

FYYSINEN AKTIIVISUUS,TERVEYS JA HYVINVOINTI AIKUISENA

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla on kirjattu Suomen hallitusoh-jelmaan ja konkreettisena tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä15.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 9

Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Valtakunnallista Lapsi- ja perhepalvelui-

den (LAPE) muutosohjelmaa toteutettiin

vuosina 2017–2018 aikana kaikissa Suo-

men maakunnissa. Muutosohjelma oli

yksi sosiaali- ja terveysministeriön ja ope-

tus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista

hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena

oli yhtenäistää hajanaista palvelujärjes-

telmää lapsi- ja perhelähtöiseksi sekä siir-

tää toiminnan painopistettä ennaltaeh-

käisyyn ja varhaiseen tukeen. Tavoitteena

oli myös luoda lapsille ja nuorille suotuisa

kasvu- ja oppimisympäristö sekä tukea

perheiden hyvinvointia.

LIKESin ja Keski-Suomen Liikunta ry:n

osahanke sisältyi Keski-Suomen Lapsi- ja

perhepalveluiden (KSLAPE) muutosoh-

jelmaan. Osahankkeessa jalkautettiin

varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden

suosituksia käytäntöön maakunnan var-

haiskasvatusyksiköissä ja tehtiin harras-

tustoiminnan kartoitus- ja kehittämistyö-

tä kolmen pilottikunnan kanssa.

Työpajoja varhaiskasvatusyk-siköissä, työkalu koululaisten har-rastustoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen kunnissa toteutettiin 61

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden

suositukset käytäntöön -työpajaa. Työ-

pajat järjestettiin kaikissa kunnallisissa

päiväkodeissa. Osallistujina oli myös per-

hepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoidon

henkilöstöä sekä yksittäisiä yksityisen

puolen toimijoita.

Karstulassa, Keuruulla ja Laukaassa

kartoitettiin lasten ja nuorten harrasta-

mista. Tavoitteena oli kehittää harrastus-

toimintaa ja poistaa osallistumisen estei-

tä. Harrastuskyselyyn vastasi 1 552 lasta

ja nuorta sekä 594 vanhempaa. Kartoi-

tustyön tuloksena syntyi työkalu harras-

tamisen kokonaisuuden selvittämiseen.

Työkalua voidaan käyttää minkä tahansa

kunnan tai koulupiirin alueella ja hyödyn-

tää harrastustoiminnan kehittämisessä ja

osana vaikkapa kunnan hyvinvointikerto-

mustyötä.

KSLAPE-ohjelman ansiosta maakun-

nallinen yhteistyöverkosto lapsiperhei-

den hyvinvoinnin edistämisessä laajentui.

LIKES jatkaa muutostyön eteenpäin vie-

mistä yhdessä KesLin ja muiden kump-

paneiden kanssa. Jatkossa työ kytkeytyy

erityisesti ennaltaehkäisevien sisältöjen

kehittämiseen osana perhekeskustoimin-

tamallia.

Lisätietoja:→likes.fi/likes/kehittamistoiminta/keski-suomen-lasten-ja-perheiden-par-haaksi

Kaisa Koivuniemi, terveyden edistämisen asiantuntijakaisa.koivuniemi@likes.fip. 050 443 2352

LIKES jatkaa muutostyön eteenpäin viemistä yhdessä Keski-Suomen Liikunta ry:n ja muiden kumppaneiden kanssa.

10 – LIKES Toimintatiedot 2018

LIKESin ACTive Youth -hankkeessa (2016–

2018) kehitettiin uudenlainen vertais-

malli erityisesti vähän liikkuvien nuorten

hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseksi.

Koulujen tukioppilaat saivat hyvinvoinnin

ja liikkumisen edistämiseksi lisäkoulutuk-

sen, jonka pohjalta he suunnittelivat ja

toteuttivat matalan kynnyksen mukaista

toimintaa oman koulunsa oppilaille. Eri-

tyisenä kohderyhmänä olivat koulun nuo-

rimmat eli 7. luokan oppilaat ja nuoret,

joita perinteinen liikunta- tai urheilujär-

jestötoiminta ei tavoita.

Hankkeesta saatujen kokemusten poh-

jalta tuotettiin tukioppilaille uusi Hyvinvoin-

titaidot-täydennyskoulutus, joka on tar-

koitettu jatkokoulutukseksi tukioppilaiden

peruskoulutuksen käyneille. Hyvinvointitai-

dot-kokonaisuus pohjautuu arvo- ja hyväk-

syntäpohjaiseen lähestymistapaan, jonka

tärkeänä lähtökohtana ja periaatteena

on tukea nuorelle merkityksellisiä asioita.

Muita toimintaa ohjaavia periaatteita ovat

osallisuus sekä kokemuksellisuuden ja koke-

muksen kautta oppimisen vahvistaminen.

Tärkeää on myös vahvistaa kykyä elää täs-

sä ja nyt sekä edistää sallivaa ja hyväksyvää

suhtautumistapaa erilaisia liikkujia ja nuoria

kohtaan.

Yksi hankkeen onnistumisista oli hyvä

yhteistyö Mannerheimin Lastensuojelulii-

ton (MLL) kanssa. Hankevaiheen jälkeen

koulutuksesta ja materiaalista vastaa

MLL. Hyvinvointitaidot-materiaalia voivat

vapaasti hyödyntää niin tukioppilaat kuin

koulujen opettajat ja terveydenhoitajat

osana omaa työtään. MLL:n lisäksi yhteis-

työkumppaneita hankkeessa olivat Liikku-

va koulu -ohjelma, Nuorten Akatemia ja

Jyväskylän kaupunki.

Lisätietoja:→ likes.fi/activeyouth

Anu Kangasniemi, terveyden edistämisen asiantuntijaanu.kangasniemi@likes.fip. 040 684 7006

Hyvinvointitaidot-materiaali → mll.fi/ammattilaisille/ammattilaisten-aineistot/koulujen-aineistot/tukioppi-lastoiminnan-aineistot/

ACTive Youth: Vertaistoimintaa ja aktiivisuutta nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi

Tärkeää on myös vah-vistaa kykyä elää täs-sä ja nyt sekä edistää sallivaa ja hyväksyvää suhtautumistapaa eri-laisia liikkujia ja nuoria kohtaan.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 11

VESOTEssa vahvistettiin ja kehitettiin

vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja

terveydenhuollossa. Laajan yhteistyöver-

koston hankkeessa vahvistettiin moniam-

matillisuutta ja poikkihallinnollisuutta,

levitettiin hyviä käytäntöjä sekä lisättiin

kolmannen sektorin osaamisen hyödyn-

tämistä. Hankkeen päämääränä oli, että

suomalaiset lisäävät liikkumista, vähen-

tävät istumista, syövät monipuolisesti ja

terveellisesti sekä nukkuvat paremmin.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma oli mu-

kana yhtenä valtakunnallisena toimijana

UKK-instituutin hallinnoimassa hankkees-

sa. Muut toimijat olivat Suomen Diabe-

tesliitto, Mielenterveyden keskusliitto,

Helsingin Uniklinikka – VitalMed -tutki-

muskeskus sekä Tampereen yliopistolli-

nen sairaala (ravitsemusasiantuntemus).

Mukana oli myös kaksi liikunnan aluejär-

jestöä: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Alueellisina toimijoina mukana oli kym-

menen sairaanhoitopiiriä. Hankealueella

on yhteensä 184 kuntaa ja asukkaita noin

neljä miljoonaa.

VESOTEn erityisenä saavutuksena

ovat elintapaohjauksen näkyvyys, am-

matillisen osaamisen kehittyminen ja

moniammatilliset elintapaohjauksen ver-

kostotyön mallit. Liikunta, ravitsemus ja

uniterveys saivat ansaitsemaansa huo-

miota osana ennaltaehkäisevää ja korjaa-

vaa terveyden edistämistä. Poikkihallin-

nollinen ja moniammatillinen yhteistyö

lisääntyi ja hankkeen toimijoiden kesken

on syntynyt yhtenäinen näkemys verkos-

tojen voimasta terveellisten elintapojen

edistämisessä. Jatkossa elintapaohjaus

linkittyy osaksi hankkeessa mukana ole-

vien sairaanhoitopiirien hyvinvoinnin ja

terveyden edistämistyötä.

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaa-

li- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnol-

lisesti (VESOTE) oli yksi sosiaali- ja ter-

veysministeriön rahoittamista hallituksen

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä

vähennetään eriarvoisuutta -kärkihank-

keista vuosina 2017–2018.

VESOTE -kärkihanke:Laatua janäkyvyyttäelintapa- ohjaukseenLiikunta, ravitsemus ja uniterveys saivat ansaitsemaansa huomiota osana ennaltaehkäisevää ja korjaa-vaa terveyden edistämistä.

Lisätietoja:→ ukkinstituutti.fi/vesote

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaSari Kivimäki, kenttäpäällikkösari.kivimaki@likes.fip. 0400 247 444

12 – LIKES Toimintatiedot 2018

Fiksun liikkumisen määrää halutaan lisätä, koska koulumatkat tarjoavat lapsille ja nuo-

rille mahdollisuuden säännölliseen arkiliikuntaan ja aktiivisen elämäntavan omaksumi-

seen. Lisäämällä fiksua liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana fyysisen aktiivi-

suuden määrä lisääntyy ja hiilijalanjälki pienenee.

Fiksusti kouluun on LIKES-tutkimuskeskuksen hallinnoima hanke, jota toteutetaan

yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. Hankkeen ja keväällä 2018 pidetyn haas-

tekilpailun tarkoituksena on löytää toimintatapoja fiksun liikkumisen määrän lisäämi-

seksi koulumatkoilla ja koulupäivän aikana. Haastekilpailuun osallistui 18 kuntaa, joista

voittajiksi ja hankkeen kokeilukunniksi valittiin Kuopio ja Kangasala. Kilpailun rahoituk-

sesta vastaa Sitra.

Kuopiossa ja Kangasalla on suunnitel-

tu useita toimenpiteitä fiksun liikkumisen

lisäämiseksi. Kuopiossa uusi toimintatapa

on kypäräkameroiden hyödyntäminen:

oppilaat kuvaavat koulumatkojaan kypä-

räkameroilla, joiden aineistoa käydään

läpi yhdessä opettajien, muiden oppilai-

den, vanhempainyhdistyksen, pyöräilyjärjestöjen ja liikennesuunnittelijoiden kanssa.

Kangasalla on kiinnitetty paljon huomiota liikenne-, tila- ja kaavasuunnitteluun, joka

mahdollistaa sujuvamman kävelyn ja pyöräilyn kouluille. Samalla tarkastellaan riittävien

pyöräparkkien määrää ja autopaikoituksen sijainteja. Molemmissa kunnissa on hankit-

tu koulupyöriä koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.

Fiksusti kouluun -hankkeessa on lisätty eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kerätty

hyviä toimenpiteitä viestittäviksi muihin Suomen kuntiin ja kouluihin. Tiivistä yhteistyö-

tä on tehty muun muassa Pyöräilykuntien verkoston, Pyöräliiton, Liikenneviraston (nyk.

Traficom) ja Motivan kanssa.

Lisätietoja:→ liikkuvakoulu.fi/fiksustikouluun

Joonas Niemi, projektipäällikköjoonas.niemi@likes.fip. 050 505 2769

Fiksusti kouluun: Lisää liikettä ja pienempää hiilijalan- jälkeä koulumatkoille

Lisäämällä fiksua liik-kumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyy ja hiili-jalanjälki pienenee.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 13

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskes-

kittymä KeHO on keskisuomalaisten hy-

vinvoinnin asiantuntijoiden laaja verkos-

to. Vuosi 2018 oli KeHO-verkostolla vilkas.

Verkosto oli mukana maakuntaohjelman

valmistelussa, johon yhtenä strategisena

kärkenä nousi hyvinvointitalous. KeHO oli

mukana tukemassa hyvinvointialan yri-

tyksiä Kasvu Openin Wellbeing & Health

Trackilla. KeHO ja kansanterveyden ja

hyvinvoinnin edistämisliike Meijän polku

vauhdittivat hyvinvointityötä maakun-

nassa ja kunnissa. Hyvinvointimatkailun

edistäminen näkyi muun muassa uuden

maastopyöräreitin avaamisena Leivon-

mäen kansallispuistoon. Hyvinvointialan

kehittämis- ja tutkimushankkeita raken-

nettiin ja verkosto tiivisti sisäistä toimin-

taansa KeHOn verkostopäivillä. KeHO ra-

kensi uutta, tiivistyvää yhteistyötä myös

kansallisten ja eurooppalaisten toimijoi-

den kanssa.

LIKESille KeHO tarjoaa mahdolli-

suuden vaikuttavaan maakunnalliseen

työhön ja liikkumisen asioiden esillä pi-

tämiseen monissa eri pöydissä ja osana

monenlaisia ja -tasoisia toimenpiteitä.

KeHO edistää osaltaan LIKESin tarkoitus-

ta, joka on liikunnan ja kansanterveyden

edistäminen ja niiden tutkimuksen tuke-

minen.

KeHO-verkosto siirtyy työskentele-

mään hyvinvointiteemojen ympärille.

Loppuvuodesta verkostoon syntyivät tee-

maryhmät:

• Ikääntyvien hyvinvointi

• Lapset, nuoret ja perheet, syrjäyty-

misen ehkäisy

• Työikäiset ja hyvinvointi

• Liikunta ja kuntoutus

• Oppimisympäristöt

• Kehittämisympäristöt

Lisätietoja:→ kehofinland.fi

Annaleena Aira, viestintäpäällikköannaleena.aira@likes.fip. 0400 232 096

KeHOssa mukana olevat toimijat

• Gerocenter

• Jyväskylän ammattikorkeakoulu

• Jyväskylän kaupunki

• Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Gradia

• Jyväskylän yliopisto

• Keski-Suomen kauppakamari

• Keski-Suomen Liikunta ry

• Keski-Suomen Liitto

• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

• Keski-Suomen sosiaalialan osaamis-

keskus KOSKE

• Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry

• Keski-Suomen Yrittäjät

• Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus-

keskus KIHU

• Liikunnan ja kansanterveyden edistä-

missäätiö LIKES

• Metsähallitus

Hyvinvointitekoja: Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamis- keskittymä KeHO

Vuonna 2019 LIKES vastaa KeHOn viestin-nän asiantuntijapalve-lusta.

14 – LIKES Toimintatiedot 2018

Vuonna 2018 valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntaohjelmat jär-

jestivät ensimmäistä kertaa historiassa yhteisseminaarin. Seminaari oli menestys, sillä

Liikkuen läpi elämän -seminaari kokosi 20.–21. maaliskuuta 1 300 asiantuntijaa Messu-

ja kongressikeskus Paviljonkiin, Jyväskylään.

Liikkuen läpi elämän -seminaarin sisällöllisestä suunnittelusta vastasivat yhteistyös-

sä Ilo kasvaa liikkuen-, Liikkuva koulu- ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelmat sekä Ikäins-

tituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Mukana olivat lisäksi Jyväskylän kaupunki ja

Keski-Suomen Liikunta ry. Koko LIKESin henkilöstö antoi vahvan panoksensa seminaari-

päivinä sekä työntekijöinä että asiantuntijapuhujina.

Seminaari tarjosi maan huippuasiantuntijoiden johdolla kattavan läpileikkauksen

koko elämänkaaresta fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Seminaarissa pohdittiin rat-

kaisuja ja esiteltiin konkreettisia käytännön malleja liikkumisen tukemiseen elämän eri

vaiheissa. Ohjelma koostui monipuolisista luennoista ja työpajoista, joista osallistujat

pystyivät koostamaan itselleen sopivan kokonaisuuden. Seminaari oli osallistujille ai-

nutlaatuinen mahdollisuus inspiroitua, oppia, verkostoitua sekä tutustua erilaisiin liik-

kumiseen kytkeytyviin teemoihin myös yli omien ammattirajojen.

Liikkuen läpi elämän oli valtakunnallisten liikuntaohjelmien menestysseminaariSeminaari oli osallistujille ainutlaatuinen mahdolli-suus inspiroitua, oppia, verkostoitua sekä tutustua erilaisiin liikkumiseen kytkeytyviin teemoihin myös yli omien ammattirajojen.

Ohjelmien vuosi: Liikunnan edistämistä läpi elämänkaaren

LIKES Toimintatiedot 2018 – 15

Ilo kasvaa liikkuen

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma on varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelman tavoittee-na on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma tarjoaa konkreettisia askelmerkkejä fyysisesti aktiivi-sen oppimisympäristön sekä toimintakulttuurin luo-miseen. Toimintaa toteutetaan oman yksikön lähtö-kohdista, pienten askelten ideologialla sekä jatkuvan kehittämisen mallia hyödyntäen.

→ ilokasvaaliikkuen.fi

Valtionavustusta Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman toteutukseenVarhaiskasvatus oli painopisteenä opetus- ja kulttuuriministeriön liikun-nallisen elämäntavan vuodelle 2019 haettavissa avustuksissa. Eduskun-ta osoitti 21.12.2018 kunnille 1 M€ Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan kehittämiseen valtion budjettivaroista.

258 uutta yksikköä mukaan Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaanVuonna 2018 Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan rekisteröityi 258 uutta varhaiskasvatusyksikköä. Ohjelmassa oli vuoden 2018 lopussa mukana 1 761 varhaiskasvatusyksikköä.

Ohjelmien vuosi: Liikunnan edistämistä läpi elämänkaaren

Varhaiskasvatus liikuntapoliittisessa selonteossa Suomen historian ensimmäisessä liikuntapoliittisessa se-lonteossa esitettiin Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista. Ohjelman perustana toimisivat Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa luodut verkostot ja toimintatavat.

16 – LIKES Toimintatiedot 2018

Varhaiskasvatus liikuntapoliittisessa selonteossa

Liikkuva koulu

Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena ovat aktiivisem-mat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla mene-telmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumat-kat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikku-vampaa koulupäivää omalla tavallaan. Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus kattaa Ilo kasvaa liikkuen- ja Liik-kuva opiskelu -ohjelmien kautta myös varhaiskasva-tuksen sekä toisen ja korkea-asteen.

→ liikkuvakoulu.fi

Kärkihanke laajeni valtakunnalliseksiVuoden 2018 lopussa Liikkuva koulu -ohjelmassa oli mukana yli 90 % kouluis-ta, kunnista ja oppilaista.

Ohjelmien vuosi: Liikunnan edistämistä läpi elämänkaaren

Laajeneva yhteistyöverkostoValtakunnallisten liikunnanedistämisohjel-mien yhteisseminaari Liikkuen läpi elämän kokosi Jyväskylään yli 1 300 osallistujaa, joista suurin osa oli peruskoulujen toimijoita ja verkostoa heidän toiminnan tukenaan.

Ennätysmäärä näkyvyyttäLiikkuva koulu näkyi mediassa vuonna 2018 ennätyksellisen paljon. Liikkuvaan kouluun liittyviä mediaosumia oli vuonna 2018 yhteensä yli 1 200. Mediaa kiinnostivat muun muassa kärkihan-kerahoitus, kuntien ja koulujen Liikkuva koulu -toiminta ja Prinssi Danielin vierailu pääkaupun-kiseudun kouluissa.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 17

Liikkuva opiskelu

Liikkuva opiskelu -toiminta on osa Liikkuva koulu -oh-jelmaa. Toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä kehittämällä ak-tiivisuutta tukevaa toimintakulttuuria oppilaitoksissa, li-säämällä opiskelupäiviin liikettä ja liikkumisen mahdol-lisuuksia sekä edistämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

→ liikkuvaopiskelu.fi

Toiminta tavoittaa yhä useamman opiskelijan Toisen asteen kokeiluhankkeista 49/50 sai kehittämisavustusta myös lukuvuodelle 2018–2019. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan oli rekisteröitynyt vuoden 2018 lopussa noin joka viides lukio ja ammatillinen oppilaitos sekä joka kolmas korkeakoulu. Toiminta tavoittaa yli 200 000 opiskelijaa.

Liikkuva opiskelu laajeni ohjelmaksiToisen asteen kokeilut päätettiin laajentaa valtakunnalliseksi Liikkuva opiskelu -ohjelmak-si, jota rahoitetaan budjettivaroista 2,8 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Opiskelijoiden ja henkilöstön kokemukset positiivisiaYli 70 % ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista haluaisi liikkua nykyistä enemmän ja kokee mielekkäänä, että oppilaitoksen olosuhteita kehitettäisiin liikkumista lisääviksi. Yli 90 % toisen asteen henkilöstöstä kokee liikkumisen opiskelupäivän aikana lisäävän opiskelijoiden oppimista ja viihtyvyyttä oppilaitoksissa.

Ohjelmien vuosi: Liikunnan edistämistä läpi elämänkaaren

18 – LIKES Toimintatiedot 2018

Kunnossa kaiken ikää

KKI-ohjelma on edistänyt suomalaista terveysliikun-takulttuuria vuodesta 1995. Sen päämääränä on vai-kuttaa rakenteisiin ja toimintakulttuureihin, jotta työi-käinen väestö liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. KKI-ohjelma luo, ylläpitää ja kehittää terveysliikunnan verkostoja kooten eri teemojen parissa toimivia yh-teen, tarjoten alustan asioiden edistämiseen, talou-dellista tukea, toimintamalleja, työkaluja, koulutusta ja mentorointia.

→ kkiohjelma.fi

KKI-ohjelman ulkopuolinen arviointi valmistuiKKI-ohjelman ulkoisen arvioinnin toteutti valtion liikuntaneuvoston toimek-siannosta Nordic Healthcare Groupin (NHG) muodostama konsortio. Arvi-oinnissa tunnustetaan ohjelman tehneen uraauurtavaa työtä kasvattamalla suomalaisten tietoisuutta arki- ja terveysliikunnan roolista terveyden edis-tämisessä. Raportti kuitenkin peräänkuuluttaa KKI-ohjelmalta vahvempaa näyttöä toimintansa vaikuttavuudesta.

Avustushakemusten osalta ennätysvuosiVuodelle 2018 haettiin ennätysmäärä KKI-hankeavustuksia. KKI-hanketuki- ja KKI-kehittämishanketukihakemuksia saapui yhteensä 586 kpl, joista tukea myönnettiin 262 hankkeelle yhteensä 823 200 euroa.

Sote-ala panostaa henkilöstön terveyteen ja työkykyynOsana sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen henkilöstön fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten ruokailutottumusten lisäämiseen tähtäävää toimenpidekokonaisuutta KKI-ohjelma toteutti elo–syyskuussa seitsemässä sairaanhoitopiirissä Matka hyvään kuntoon -päivän. Päivän aikana työ-yhteisöille tarjottiin Kehon kuntoindeksi -testit sekä yhteenvedot testituloksista. Seitsemän päi-vän aikana oman kuntonsa testautti kaikkiaan 2 689 työntekijää, joista 89 prosenttia oli naisia.

Ohjelmien vuosi: Liikunnan edistämistä läpi elämänkaaren

Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyäLiikenne- ja viestintäministeriö julkaisi maaliskuussa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka yhtenä toimenpiteenä on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen. KKI-ohjelman, Liikenneviraston, AVIen, ELYjen ja maakuntien liittojen yhdessä järjestämät Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä -koulutukset olivat onnistunut esimerkki poikkihallinnollisesta työstä yhtei-sen tavoitteen edistämiseksi. Tilaisuuksissa keskusteltiin, miten eri toimijat voivat yhdessä kehittää poikkihallinnollisesti kestä-vän liikkumisen olosuhteita sekä tehdä omasta alueestaan kä-velyn ja pyöräilyn edelläkulkijan.

Yhteistyötä liikuntaneuvonnan kehittämiseksiVuonna 2018 KKI-ohjelma teki vahvaa työtä liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseksi yh-teistyössä kuntien, sairaanhoitopiirien ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Toimenpiteitä olivat liikuntaneuvonnan mentorointi, hankeohjaus, koulutus ja liikuntaneuvonnan foorumien koordi-nointi. Lisäksi KKI:n kenttäpäällikkö toimi VESOTE-kärkihankkeen projektipäällikkönä. Konkreet-tisina toimina toteutettiin valtakunnallinen kysely liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytyksis-tä sekä luotiin liikuntaneuvonnan tilastokoodit terveydenhuollon käyttöön yhteistyössä THL:n kanssa.

LIKES Toimintatiedot 2018 – 19

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES SR www.likes.fi

Seuraa meitä

LIKES-tutkimuskeskus

www.likes.fi facebook.com/likesfi @LIKESfi

Ilo kasvaa liikkuen

www.ilokasvaaliikkuen.fi facebook.com/ilokasvaaliikkuen

Liikkuva koulu

www.liikkuvakoulu.fi facebook.com/liikkuvakoulu @liikkuvakoulu @liikkuvakoulu

Liikkuva opiskelu

www.liikkuvaopiskelu.fi facebook.com/liikkuvaopiskelu @liikkuvaopiskelu

Kunnossa kaiken ikää

www.kkiohjelma.fi facebook.com/kkiohjelma @KKIohjelma @kkiohjelma