VROUW MARIA – SELVITYS TUTKIMUKSISTA ...Vrouw Maria -utredningen ¨ar avsedd att vara ett st¨od f...

VROUW MARIA

– SELVITYS TUTKIMUKSISTA , TULOKSISTA JA

TULEVAISUUDEN ERI VAIHTOEHDOISTA

Vrouw Maria – Selvitys tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden eri vaihtoehdoista

Tekija: Museovirasto, meriarkeologian yksikko, Vrouw Maria -tyoryhmaTyoryhman puolesta kirjoittanut Sallamaria Tikkanen

Toimittajat: Marja Pelanne, Sallamaria TikkanenVastaava toimittaja: Marja Pelanne

1. painosErikoispaino Oy, Helsinki 2007

Julkaisija: Museoviraston meriarkeologian yksikkoEnglish abstract: Auli AhoSvensk resume: Eivor HolmKannen kuva: Vrouw Maria -hylky. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto

ISBN nid.: 978-951-616-168-9ISBN PDF: 978-951-616-169-6

Tiivistelma

Vrouw Maria -selvityksen tarkoituksena on toimia kulttuuripoliittisen paatoksenteon tukenamietittaessa suurta julkisuutta saaneen vuonna 1771 uponneen ja vuonna 1999 loytyneenVrouw Maria -hylyn tulevaisuutta. Selvitysta voidaan kayttaa myos tietopakettina kun tarkas-tellaan, mita eri vaihtoehtoja on tarjolla vedenalaisen kulttuuriperinnon suojeluun, hoitoon,tutkimiseen ja esittelyyn. Selvityksen on tehnyt Museoviraston meriarkeologian yksikon hen-kilokunta.

Kesalla 1999 Vrouw Mariaa tutki sen loytanyt Pro Vrouw Maria -yhdistys, joka nostisielta kuusi esinetta Museoviraston luvalla ja valvonnassa. Museovirasto on tutkinut kohdettavuosina 2000–2004 paaosin EU-rahoitteisen MoSS-projektin yhteydessa.

Selvitys on viisiosainen. Ensimmaisessa osassa esitellaan vuosien 1999–2004 tutkimuk-sia ja niiden tuloksia. Toisessa osassa tarkastellaan Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallistamerkitysta. Kolmannessa osassa vastataan julkisuudessa usein esille nousseisiin kysymyksiin.Neljannessa osassa kuvataan, miten hylkykohteita on esitelty eri puolilla maailmaa. Viidennessaosassa tarkastellaan viitta eri vaihtoehtoa Vrouw Maria -hylyn tulevaisuudesta seka vertaillaanniiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Selvitykseen on liitetty suuntaa an-tavat arviot eri vaihtoehtojen kustannuksista. Lopuksi esitetaan Museoviraston suositus siita,mita Vrouw Marialle tulisi tehda.

Selvityksessa todetaan, etta Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallista merkittavyytta voi-daan pitaa suurena seka kansallisella etta kansainvalisella tasolla. Vrouw Maria -hylky onerittain hyvin sailynyt; sen rungosta on sailynyt arviolta noin 90 %. Hylysta on sailynyt myostakila. Vrouw Maria -hylky edustaa oman aikakautensa, 1700-luvun lopun Itameren alueen,tyypillista snautakilaista kauppalaivaa, joka kuljetti sekatavaralasteja mm. Pietarin kaupungintarpeisiin. Vrouw Marian lisaksi tunnetaan kansainvalisesti vain yksi yhta hyvin sailynyt 1700-luvun snautakilaisen aluksen hylky. Tama Ruotsin aluevesilta loytynyt Sjohasten-niminen hylkyon kuitenkin sota-alus ja eroaa siten tietyilta osiltaan Vrouw Mariasta.

Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallista merkittavyytta lisaa hylyn loytoaineiston suurivolyymi ja variaatio, hylyssa mahdollisesti oleva Venajan keisarinna Katariina II:n taidelastiseka kohteeseen liittyvien arkistomateriaalien ja historiallisten henkiloiden runsaus.

Selvityksessa esiteltavista viidesta vaihtoehtoisesta tulevaisuuden mallista Museovirastosuosittaa Vrouw Maria veden alla -hanketta, jossa hylky sailytetaan toistaiseksi loytopaikallaansiten, etta hylkya esitellaan vedenalaisessa maisemassaan elamyksellisesti online-kameroidenja virtuaalitekniikan avulla. Lisaksi selvitetaan mahdollisuudet jarjestaa hylylle ohjattuja su-kellusretkia. Hankkeeseen kuuluu lisaksi nelja tutkimuksellista osa-aluetta, jotka ovat in situ-esittely, in situ -suojelu, hylyn kuntokehityksen seuranta seka kulttuurihistoriallinen tutkimus.

ii

TIIVISTELMA iii

Lisaksi jarjestetaan kansainvalisia seminaareja, joissa aiheena on mm. hylkyjen in situ esittelyja suojelu. Hankeen tulokset esitellaan julkaisuissa ja nayttelyissa.

Hankkeen ajankohtaiset ja haasteelliset aiheet seka elamyksellinen ja innovatiivinen la-hestymistapa tarjoavat hyvat edellytykset seka poikkitieteelliseen kansainvaliseen yhteistyohonetta ulkopuolisen osarahoituksen hankintaan. Saatuja kokemuksia voidaan suoraan hyodyntaamuiden vedenalaisten kohteiden suojelussa ja esittelyssa.

Hankkeen tuloksina on nahtavilla Vrouw Maria -hylky esiteltyna seka virtuaalitekniikan kei-noin ainutlaatuisessa vedenalaisessa maisemassaan etta uuden tiedon ja konkreettisen naytte-lymateriaalin avulla. Hankkeen tuloksia esitellaan Kotkaan vuonna 2008 avattavassa Museo-viraston Suomen merimuseossa, jonka vetovoimaa uusi tieto Vrouw Maria -hylylta lisaa.

Vrouw Maria -hylyn sailyttamista toistaiseksi loytopaikallaan voidaan perustella silla, ettahylkyyn ei kohdistu talla hetkella sellaisia ihmisen toiminnasta tai ymparistotekijoista aiheutu-via riskeja, jotka muodostaisivat vakavan ja valittoman uhan hylyn sailymiselle.

Vrouw Maria veden alla -hanke voidaan nahda esivalmisteluna hylyn myohemmin tapah-tuvaan mahdolliseen nostoon, joka voidaan toteuttaa selvityksen vaihtoehto D:n mukaisesti,jossa hylky nostetaan kokonaisena, tutkitaan laboratorio-olosuhteissa, konservoidaan ja asete-taan naytteille museoon.

Vrouw Maria -hylky tarjoaa joko loytopaikallaan vedenalaisessa maisemassaan esiteltynatai nostettuna ja konservoituna museoaluksena maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen kohteen,silla missaan muualla maailmassa ei ole nahtavilla lahes ehjana sailynytta 1700-luvun kauppa-laivaa, johon liittyy lisaksi mielenkiintoinen arkistolahteisiin perustuva tarina.

Vrouw Maria veden alla -hankkeen kesto on viisi vuotta ja sen kokonaiskustannukset ovat3 450 000 AC. Hankkeelle pyritaan hankkimaan myos ulkopuolista rahoitusta.

Resume

Vrouw Maria -utredningen ar avsedd att vara ett stod for det kulturpolitiska beslutsfattandeti fraga om Vrouw Marias framtid. Fartyget sjonk 1771, patraffades ar 1999 och har fatt storpublicitet. Utredningen kan aven anvandas som ett infopaket, dar man granskar vilka olikaalternativ som finns for att skydda, varda, forska i och presentera ett kulturarv under vatten.Utredningen har gjorts av personalen vid Museiverkets marinarkeologiska enhet.

Sommaren 1999 undersoktes vraket av foreningen Pro Vrouw Maria, som ocksa hadehittat det. Foreningen lyfte sex foremal fran vraket med tillstand och under overvakning avMuseiverket. Museiverket har undersokt vraket under aren 2000–2004 i huvudsak inom ramenfor det EU-finansierade MoSS-projektet.

Utredningen bestar av fem delar. I den forsta delen presenteras undersokningarna underaren 1999–2004 och resultaten av dem. I den andra delen granskas Vrouw Maria -vraketskulturhistoriska betydelse. I den tredje delen besvaras fragor som ofta stallts i offentligheten.I den fjarde delen skildras hur vrak har presenterats i olika delar av varlden. I den femte delengranskas fem olika alternativ vad galler framtiden for Vrouw Maria -vraket och alternativensstarka och svaga sidor, hot och mojligheter jamfors. Till utredningen hor ocksa en bilagamed en ungefarlig bedomning av hur mycket de olika alternativen kostar. Till sist presenterasMuseiverkets rekommendation om vad man borde gora med Vrouw Maria.

I utredningen konstateras att Vrouw Maria kan anses ha en stor kulturhistorisk betydelsebade i nationellt och internationellt hanseende. Vraket ar synnerligen valbevarat; av skrovetaterstar ca 90 %. Aven riggen finns kvar. Vrouw Maria -vraket ar en representant for sin epok,ett snau-handelsfartyg, typiskt for Ostersjoomradet i slutet av 1700-talet. Fartyget transport-erade laster av diverse varor bl.a. for staden S:t Petersburg. Utover Vrouw Maria finns endastett lika valbevarat, 1700-tals snau-fartygsvrak, som ar kant pa internationell niva. Det arvraket efter Sjohasten som har patraffats pa svenskt territorialvatten. Sjohasten ar dock ettorlogsfartyg och skiljer sig salunda i vissa avseenden fran Vrouw Maria.

Vrouw Maria -vrakets kulturhistoriska betydelse okas ytterligare av det omfattande ochvarierande fyndmaterialet, i lasten fanns bl.a. konst inkopt av Rysslands kejsarinna KatarinaII. Dessutom finns en riklig mangd arkivmatrial som beror Vrouw Marias forlisning bevarat. Idessa handlingar namns flera historiska personer som berordes av forlisningen.

Av de fem alternativen gallande framtidsmodellen for Vrouw Maria, rekommenderar Musei-verket i utredningen projektet ”Vrouw Maria under vattnet”, dar vraket bevaras tillsvidare pasin fyndplats salunda, att det presenteras i sitt undervattenslandskap med hjalp av on–linekameror och virtualteknik. Projektet omfattar fyra forskningsmassiga delomraden: in-situ pre-sentation, in-situ skydd, uppfoljning av vrakets tillstand samt kulturhistorisk forskning. Dess-

iv

RESUME v

utom anordnas internationella seminarier med bl.a. in situ- presentation och skydd av vraksom teman. Projektresultaten presenteras i publikationer och pa utstallningar.

Projektets aktuella och utmanande temaval samt det innovativa presentationssattet, sombygger pa upplevelser, ger goda forutsattningar for saval ett tvarvetenskapligt, internationelltsamarbete som for anskaffning av extern delfinansiering.

Resultatet av projektet ar en presentation av vraket Vrouw Maria som visas med hjalpav virtualteknik i dess unika undervattenslandskap och med hjalp av ny kunskap och konkretutstallningsmaterial. Resultaten presenteras ocksa i Finlands sjohistoriska museum, som oppnasi Kotka 2008. Den nya kunskapen om vraket Vrouw Maria ger museet ett okat attraktionsvarde.

Bevarandet av Vrouw Maria -vraket tillsvidare pa sin fyndplats kan motiveras med attdet inte for tillfallet ar forenat med risker, fororsakade av mansklig verksamhet eller avmiljofaktorer, vilka kunde bli ett allvarligt och omedelbart hot mot bevarandet av vraket.

Projektet ”Vrouw Maria under vattnet” kan ses som ett forberedande skede till ett even-tuellt bargande av vraket vid en senare tidpunkt, vilket kan genomforas enligt alternativ D iutredningen. Enligt alternativet bargas vraket i sin helhet, undersoks i laboratorieforhallanden,konserveras och stalls ut i museet.

Vraket Vrouw Maria ar ett unikt foremal aven i ett globalt perspektiv, antingen det kanbeskadas i sitt undervattenslandskap eller som ett bargat och konserverat museifartyg. Detfinns namligen inte nagon annanstans i varlden ett likadant, nastan fullstandigt bevarat han-delsfartyg fran 1700-talet. Vraket ar dessutom forknippat med en intressant historia, baseradpa arkivkallor.

Projektet ”Vrouw Maria under vattnet” beraknas ta fem ar i ansprak och de totala kost-naderna uppgar till 3 450 000 AC.

Abstract

The aim of the Vrouw Maria Report is to help in the cultural political decision-making asto the future of the wreck of Vrouw Maria. Vrouw Maria, which sank in 1771, got a lot ofpublicity when discovered in 1999. The report is also a source of information to be used whenstudying the protection, safeguarding, research and display of underwater cultural heritage.The report is made by the personnel of Maritime Archaeology Unit at the National Board ofAntiquities in Finland.

In the summer of 1999, The Pro Vrouw Maria Association, which found the wreck, stu-died the wreck and raised six items with the permission and under the supervision of theNational Board of Antiquities. The Board examined the wreck in 2000–2004 mainly withina European Community Programme called MoSS (Monitoring, Safeguarding and VisualizingNorth-European Shipwreck Sites).

The report is in five parts. Part one presents the research and results of the years 1999–2004. Part two examines the cultural historical meaning of the wreck. Part three answersquestions often raised in publicity. Part four shows ways wrecks all around the world areput on display. Part five looks at five different options as to the future of Vrouw Maria andshows the strengths, weaknesses, possibilities and threats of the alternatives, as well as roughestimates of the costs. In conclusion there is the National Board of Antiquities’ statementabout what should be done to the wreck of Vrouw Maria.

The report shows that in the cultural historical sense the wreck of Vrouw Maria is ofgreat significance both nationally and internationally. The wreck is exceptionally well preser-ved; approximately 90 % of the hull is preserved. Also the rigging is preserved. Vrouw Mariarepresents the typical Snow rigged merchant vessel of its time, the end of the 18th century.These ships sailed in the Baltic Sea with a cargo of miscellaneous goods e.g. to St Petersburg.There is only one other Snow rigged ship known from the end of the 18th century that isas well preserved as Vrouw Maria. The wreck is that of a ship called Sjohasten, which is inSwedish territorial waters. Sjohasten was a war ship and thus differs from Vrouw Maria.

What makes the cultural historical importance of Vrouw Maria even greater is the volumeand variation of the wreck’s findings, the possible art treasures that were on their way toCatherine II of Russia, and the number of archive materials and historical persons connectedwith the ship.

Of the five future alternatives the National Board of Antiquities recommends a projectnamed as Vrouw Maria Underwater: the wreck of Vrouw Maria is kept at the bottom of thesea for now and displayed in her underwater world by the help of on-line cameras and virtualtechnique. As far as possible, there will also be guided dive trips to the wreck site.

vi

ABSTRACT vii

The project Vrouw Maria Underwater includes four research areas: visualizing in situ, safe-guarding in situ, monitoring the condition of the wreck, and the cultural historical investigationof the wreck. In the course of the project, the aim is also to organize international seminarsthat focus on in situ visualizing and safeguarding of wrecks. The results of the project will beshown in publications and exhibitions.

The current and challenging topics as well as the experiential and innovative approachcreate opportunities for both international co-operation and, in some measure, for outsidesponsors. The know-how gained during the project can be utilized in the protection and displayof other underwater sites.

As a result of the project Vrouw Maria Underwater, the wreck is shown in her uniqueworld below the surface by means of virtual technique. In addition, the wreck is presented in amuseum using fresh information and authentic exhibition material. The results of the projectare to be seen in the Maritime Museum of Finland, which will be opened in Kotka in 2008.The brand new information on Vrouw Maria will add to the appeal of the museum.

The idea of keeping the wreck of Vrouw Maria in its current place for now is justified sincethere are not any threats caused by human activities or environment that would place thewreck at serious or immediate risk.

The project Vrouw Maria Underwater can be seen as preliminary preparations for thepossible raising of the wreck some time in the future. Of the five options in the report,Alternative D shows how the wreck could be raised as a whole. Once out of the sea, thewreck can be examined in laboratory-like conditions, then conserved, and put on display at amuseum.

Whether the wreck of Vrouw Maria is shown in her underwater world as such or raisedand put on display as a conserved museum ship she is an exceptional piece of world heritage.Nowhere in the world is there another practically intact 18th century merchant vessel that, inaddition, has an interesting and archive-based story to tell us.

The Vrouw Maria Underwater is a five-year project and the total expenses are 3 450 000 AC.Expectantly, some of the funding comes from outside sponsors.

Esipuhe

Vrouw Maria -hylyn loydyttya vuonna 1999kaynnistyi julkisuudessa keskustelu hylyn nos-tamisesta, museoinnista ja omistusoikeudesta.Samalla pohdittiin sita, onko Vrouw Maria -hylky suomalaista kulttuuriperintoa ja missakunnossa hylyssa mahdollisesti olevat taide-esineet ovat.

Museovirasto on suorittanut Vrouw Maria-hylylla perustutkimuksia1 vuosina 2000–2004paaosin kansainvalisen EU-rahoitteisen MoSS-projektin yhteydessa. Tassa selvityksessa esi-tellaan tehtyja tutkimuksia ja niiden tuloksiaseka annetaan tietoa historiallisten hylkyjensuojelun, hoidon, tutkimisen, noston, konser-voinnin ja esittelemisen eri vaihtoehdoista.

Lopuksi selvityksessa tarkastellaan viittaeri vaihtoehtoa Vrouw Maria -hylyn tulevai-suudesta seka esitetaan Museoviraston suo-situs talla hetkella toteuttamiskelpoisimmastavaihtoehdosta.

Selvitys on viisiosainen. Ensimmaisessaosassa esitellaan vuosien 1999–2004 tutki-muksia ja niiden tuloksia. Toisessa osassa tar-kastellaan Vrouw Maria -hylyn kulttuurihisto-riallista merkittavyytta. Kolmannessa osassavastataan usein esille nousseisiin kysymyksiin.Neljannessa osassa kuvataan muutamin esi-merkein, miten hylkykohteita on esitelty eripuolilla maailmaa. Viidennessa osassa pohdi-

taan Vrouw Maria -hylyn tulevaisuuden erivaihtoehtoja, vertaillaan niiden etuja ja haitto-ja seka esitetaan Museoviraston suositus siita,mita Vrouw Marialle tulisi tehda ja minkalaisiatoimenpiteita esitettyyn vaihtoehtoon liittyy.Selvitykseen on liitetty suuntaa-antavat arvioteri vaihtoehtojen kustannuksista.

Selvityksen tarkoituksena on toimia kult-tuuripoliittisen paatoksenteon tukena mie-tittaessa suurta julkisuutta saaneen VrouwMaria -hylyn tulevaisuutta. Selvitysta voidaankayttaa myos yleisemmin eri yhteyksissa kunmietitaan, mita vaihtoehtoja on tarjolla vede-nalaisen kulttuuriperinnon suojeluun, hoitoon,tutkimiseen ja esittelyyn.

Selvitysta on ollut laatimassa Museoviras-ton meriarkeologian yksikon ja Suomen meri-museon tyoryhma, johon ovat kuuluneet tut-kija Riikka Alvik, suunnittelija Vesa Hautsa-lo, konservaattori Ulla Klemela, tutkija MatiasLaitinen, tutkija Minna Leino, tutkija MaijaMatikka, yli-indententti Marja Pelanne, tutki-ja Sallamaria Tikkanen, apulaistutkija Essi Tu-lonen ja tutkija Stefan Wessman. Tyoryhmaon tyostanyt raporttia eri kokoonpanoilla vuo-sina 2005–06 muiden virkatoiden ohella. Sel-vityksen on kirjoittanut Sallamaria Tikkanen,Essi Tulonen on tehnyt tietohakuja ja yhteen-vetoja seka muotoillut taulukot ja liitteet.

1Perustutkimus: Vrouw Maria -hylyn yhteydessa perustutkimuksella on tarkoitettu hylyn identifioin-nin ja alustyypin varmistamista. Lisaksi on maaritetty muinaisjaannosalueen laajuus seka hylyn kunto jaymparistotekijat. Perustutkimuksiin on kuulunut myos arkistomateriaalien kartoitus.

viii

Sisalto

Tiivistelma ii

Resume iv

Abstract vi

Esipuhe viii

1 Vrouw Maria -hylky ja sen tutkimushistoria 11.1 Hylky ja sen loytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21.2 Hylyn sijainti ja saavutettavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41.3 Museoviraston ja opetusministerion toiminta Vrouw Maria -hylkyyn liittyen

vuosina 1999–2006 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71.4 Hylyn tutkimushistoria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

1.4.1 Museoviraston vuosien 1999 ja 2000 tutkimukset . . . . . . . . . . . 101.4.2 MoSS-projekti ja muut tutkimukset vuosina 2001–2004 . . . . . . . . 101.4.3 Vuosien 1999–2004 tutkimukset ja niiden tulokset . . . . . . . . . . . 11

1.5 Hylyn tutkimukseen liittyvat lait ja suositukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 351.6 Hylyt vedenalaisena kulttuuriperintona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

2 Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallinen merkittavyys 392.1 Miten Vrouw Marian kulttuurihistoriallinen merkittavyys on maaritelty? . . . 402.2 Hylyn esteettinen ja elamyksellinen arvo ja kunto . . . . . . . . . . . . . . . 412.3 Hylyn alustyyppi ja laivanrakennushistoriallinen arvo . . . . . . . . . . . . . . 432.4 Hylyn alustyypin tyypillisyys ja/tai harvinaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . 442.5 Hylyn materiaalien volyymi ja variaatio:

lasti ja muu esineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442.6 Hylyn historiallinen arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442.7 Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallisen

merkittavyyden vertailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452.8 Yhteenveto Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallisesta

merkittavyydesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

ix

SISALTO x

3 Vrouw Maria -hylky ja usein esitetyt kysymykset 493.1 Ovatko taulut edelleen hylyssa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493.2 Miten taide-esineet ovat sailyneet ja miksei niita ole viela nostettu? . . . . . 503.3 Miksi suojella ja tutkia hollantilaista laivahylkya? . . . . . . . . . . . . . . . 513.4 Kenelle Vrouw Maria kuuluu? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513.5 Maksetaanko hylkyjen loytajille loytopalkkio? . . . . . . . . . . . . . . . . . 523.6 Tekeeko Museovirasto yhteistyota sponsorien kanssa Vrouw Maria -hylkyyn

liittyen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

4 Miten hylkyja voidaan esitella? 544.1 Mita tapoja on tarjolla vedenalaisten muinaisjaannosten

esittelyyn? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544.2 Kokonaan nostetut ja museoidut hylyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

4.2.1 Miksi hylkyja nostetaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554.2.2 Miten puuhylkyja voidaan nostaa ja konservoida? . . . . . . . . . . . 564.2.3 Konservoidut ja museoidut hylyt: muutamia esimerkkeja . . . . . . . 59

4.3 Vedenalaisten muinaisjaannosten loytopaikoillaansailyttaminen ja esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664.3.1 Mita vedenalaisten muinaisjaannosten loytopaikoillaan sailyttaminen

tarkoittaa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664.3.2 Miksi vedenalaisia muinaisjaannoksia sailytetaan loytopaikoillaan? . . 674.3.3 Miten vedenalaisia muinaisjaannoksia sailytetaan loytopaikoillaan? . . 684.3.4 Miten loytopaikoillaan sailytettavia vedenalaisia muinaisjaannoksia voi-

daan esitella? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704.3.5 Sahkoiset kuvantamis- ja esitystekniikat . . . . . . . . . . . . . . . . 704.3.6 Nayttelytekniset keinot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734.3.7 Sukellusturismi ja vedenalaiset puistot . . . . . . . . . . . . . . . . . 744.3.8 Luonnollista kokoa olevien purjehtivien kopioiden (replikoiden) raken-

taminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754.3.9 Loytopaikoillaan sailytettavat hylyt: muutamia esimerkkeja . . . . . . 76

5 Mita tehda Vrouw Maria -hylylle? 815.1 Miksi juuri Vrouw Maria -hylylle tulisi tehda jotain? . . . . . . . . . . . . . . 815.2 Loytopaikalla esittely vai nosto? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825.3 Loytopaikalla esittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

5.3.1 In situ -suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835.3.2 Online-kamerat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835.3.3 Sukellusturismi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835.3.4 Vrouw Maria -hylyn virtuaalisimulaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . 84

5.4 Nosto ja konservointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855.4.1 Vrouw Maria -hylyn rungon konservoinnin eri vaihtoehdot . . . . . . . 855.4.2 Mika olisi paras tapa Vrouw Maria -hylyn nostoon ja konservointiin? . 86

5.5 Vaihtoehtojen tarkastelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 875.6 Vaihtoehtojen vertailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

SISALTO xi

5.7 Museoviraston meriarkeologian yksikon suositus Vrouw Maria -hylyn tulevai-suudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102

5.8 Museoviraston esitys suosituksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 104

Liitteet 105

A Vrouw Maria -hylylla tehdyt nostot 105

B Vrouw Mariaan liittyvat julkaisut 1999–2005 108

C Vrouw Maria lukuina vuosina 1999–2005 111

D Tutkittuja vedenalaisia muinaisjaannoksia 113

E Vrouw Maria -hylyn lasti 115

F Vrouw Maria -hylyn loytoaineiston funktionaalinen luokittelu 118

G Vrouw Marian vaiheisiin liittyvat historialliset henkilot 119

H Suomen tunnetuimmat rungoltaan ehjat hylyt 121

I Sjohasten- ja Vrouw Maria -hylkyjen vertailu 123

J Kulttuurihistoriallisen merkittavyyden vertailu 124

K Vrouw Marian taulut 126

L Vasa-laivan ja Mary Rosen kustannukset 128

M Kriteerilista 130

N Vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet 132

O Vaihtoehtojen mahdollisuudet ja uhat 134

P Eri vaihtoehtojen budjettiarviot 136

Lahteet 142

Luku 1

Vrouw Maria -hylky ja sentutkimushistoria

Kuva 1.1: Yleiskuva Vrouw Mariasta. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.

1

LUKU 1. VROUW MARIA -HYLKY JA SEN TUTKIMUSHISTORIA 2

1.1 Hylky ja sen loytyminen

Syyskuussa 1771 Amsterdamista lahti VrouwMaria -niminen hollantilainen kauppa-aluskohti Pietaria kapteeninaan tanskalaissyntyi-nen Reinhold Lorenz. Lorenzin alus oli kak-simastoinen snaulaiva, jossa oli tavanomai-sen sekatavaralastin lisaksi Venajan keisa-rinna Katariina II:lle kuuluvia taide-esineita,jotka keisarinna oli ostattanut hollantilaisentaiteenkerailijan Gerrit Braamcampin kuolin-pesan huutokaupasta.

Amsterdamista lahdon jalkeen Vrouw Ma-rian matka jatkui totuttuun tapaan Tanskansalmien lapi Itamerelle. Ajan tavan mukaanalus tullattiin Juutinraumassa. Aluksen onnikaantyi lokakuun 3. paivana Suomen ranni-kolla, Nauvon ulkosaaristossa, kun se iskeytyikaksi kertaa karille pimeassa ja myrskyisessasaassa.

Arkistolahteiden mukaan Vrouw Maria py-syi haaksirikon jalkeen pinnalla useita paivia,jolloin sita yritettiin pumpata tyhjaksi vedestaseka miehiston etta paikalle saapuneiden saa-ristolaisten toimesta. Aluksesta onnistuttiinpelastamaan osa lastista, ei kuitenkaan Kata-riina II:n taide-esineita. Lopulta pelastustyotvaikeutuivat veden pinnan noustua lahes kan-siluukkujen tasolle. Miehiston saavuttua haak-sirikkopaikalle jatkamaan pelastustoita loka-kuun 9. paivan aamuna 1771 oli Vrouw Mariakadonnut.

Vrouw Marian uppoamisen jalkeen Kata-riina II:n arvokkaan lastin etsintoja vauhdi-tettiin diplomaattisella kirjeenvaihdolla Ruot-sin ja Venajan viranomaisten valilla. Taide-esineiden loytymiseen varauduttiin lahetta-malla Turkuun maalaustaiteen asiantuntijoi-ta ja maalausten mahdollisesta kunnosta kon-sultoitiin mm. harrastajamaalarina tunnet-

tua linnoitusarkkitehti Augustin Ehrensvar-dia. Taide-esineiden loytamiseksi Vrouw Ma-riaa yritettiin etsia viela kesalla 1772 ja jopahylyn nostoa suunniteltiin. Etsintayrityksistahuolimatta Vrouw Mariaa ei loydetty ja haak-sirikko unohtui vuosisatojen kuluessa.

1970-luvulla merihistorian tutkija FTChristian Ahlstrom loysi arkistotutkimuksis-saan Vrouw Marian haaksirikkoon liittyviavanhoja diplomaattikirjeita. Hylyn tarina nousijalleen paivanvaloon Ahlstromin julkaistuavuosina 1979 ja 1982 ruotsinja suomenkieli-set painokset kirjastaan ”Syvyyksien sylista”,joissa kerrottiin mm. Vrouw Marian haaksiri-kosta. Vrouw Mariasta tulikin pian tarunhoh-toinen hylky sukeltajien keskuudessa ja sitayritettiin paikantaa tuloksetta moneen ker-taan.

1990-luvun lopulla Vrouw Marian etsinnatsaivat uutta vauhtia viistokaikuluotainten1

kehittymisen ja yleistymisen myota. Vuon-na 1998 Kari Vaisasen johtama Saaristome-ren meriarkeologisen seuran ryhma etsi hyl-kya apunaan viistokaikuluotain. Hylkya ei kui-tenkaan loydetty. Vuoden 1999 alussa pe-rustettiin Pro Vrouw Maria -niminen rekis-teroity yhdistys hylyn loytamiseksi. Yhdis-tys suoritti mm. arkistotutkimuksia Amster-damissa tarkemman etsintaalueen rajaamisek-si. Vuoden 1999 kesakuussa Pro Vrouw Maria-yhdistys loysi Vrouw Maria -hylyn viistokai-kuoperaattori Rauno Koivusaaren johtamanryhman etsinnoissa. Hylky loytyi etsintaleirinensimmaisena paivana 28.6.1999.

Heti hylyn loytymisen jalkeen Pro VrouwMaria -yhdistys ilmoitti hylysta MuseovirastonSuomen merimuseoon. Samalla loytajaryhmavalokuvasi ja videoi hylkya seka otti hylysta

1Viistokaikuluotain: Viistokaikuluotaimeen kuuluu tallenninyksikko seka ns. kala, jota tutkimusalus vetaakaapelin varassa merenpohjan ylapuolella. Kala lahettaa ultraaanialueella (100–1200 kHz) impulsseja viistostikohti merenpohjaa kulkulinjansa molemmin puolin. Viistokaikuluotaimen kuvista voidaan erottaa esimerkiksihylyn koko ja jopa yksityiskohtia.


sen paamitat. Loytajat nostivat hylysta senidentifiointia varten Museoviraston luvalla javalvonnassa kuusi esinetta, jotka olivat kol-me liitupiippua, savipullo, lyijysinetti ja sink-kiharkko.

Loytajien kuvaamat vari- ja mustavalko-kuvat seka videofilmit on kopioitu Museovi-raston arkistoon. Nostetut esineet on kon-servoitu, luetteloitu ja liitetty Suomen meri-museon kokoelmiin. Pro Vrouw Maria -yhdis-tyksen vuoden 1999 toiminnasta hylyn etsimi-sen ja loytymisen aikana ei ole saatavilla kir-jallista raporttia, mutta tapahtumat on ku-vattu paapiirteissaan Museoviraston vuoden2000 Vrouw Maria -kenttaraportissa. Museo-virastoon on myos kopioitu Pro Vrouw Ma-ria ry:n muistiinpanot hylyn etsinnasta jaloytymisesta.

Loydetty hylky identifioitiin Vrouw Ma-riaksi mm. silla perusteella, etta haaksirikonaikaisen meriselityksen tiedot Vrouw Marianpuuttuvasta perasimesta ja sen vaurioitunees-

ta peraosasta tasmasivat yhteen loytyneen hy-lyn kunnon kanssa. Lisaksi Juutinrauman tul-litileissa Vrouw Marian lastin yhdeksi osak-si mainittiin sinkkiharkot, joita oli nahtavissarunsaasti hylyn lastiruumassa. Tullitileissa las-tissa esiintyy myos kankaita, joista hylkyynon jaanyt kangaspakoista irronneita sinetteja.Myos hylyn loytopaikka, mitat ja alustyyp-pi tasmasivat meriselvityksen tietojen kanssa.Hylysta nostettu esineisto on sen tyyppista,ettei sita voida ajoittaa tarkasti, mutta kaik-ki esineet viittaavat 1760-luvulle tai sita var-haisempaan aikaan ja voivat nain ollen loytyavuonna 1771 uponneesta aluksesta.

Toistaiseksi hylysta ei ole loydetty mitaan,mika kyseenalaistaisi identifioinnin, mutta toi-saalta sielta ei ole havaittu mitaan kiistat-tomasti ainoastaan Vrouw Maria -nimiseensnaulaivaan liittyvaa materiaalia. Hylyn tut-kimuksissa ei ole havaittu merkkeja arkis-tolahteissa mainituista taide-esineista.

Kuva 1.2: Vrouw Maria -hylysta vuonna 1999 nostetut kolme liitupiippua, jotka on leimojenmukaan valmistettu Goudassa tai sen lahialueilla Hollannissa 1700-luvun puolenvalin jalkeen.Kuva: Museovirasto.


Kuva 1.3: Vrouw Marian sijainti.

1.2 Hylyn sijainti ja saavutettavuus

Muinaismuistolain suojaama Vrouw Maria -hylky sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa,Nauvon kunnassa Trunsjon kylan vesialueella.Alue on ulkosaaristoa ja hylky sijaitsee kauka-na laivavaylista ja ihmisasutuksesta. Hylky eiole havaittavissa pinnalta kasin.

Hylyn sijaintipaikan lahin nimetty luo-to on Namnlosan. Lahin suurempi luoto-ryhma Smedskaren sijaitsee hylysta itaan.Jurmon saari sijaitsee hylylta noin 11 kilo-metria luoteeseen. Hylylta on matkaa Tur-kuun paavaylaa pitkin noin 93 kilometria.Vrouw Marian tutkimusten aikana Museovi-raston tutkimusryhma on kayttanyt maatuki-pisteenaan seka Bodon merivartioasemaa (n.19 kilometria) etta Kasnasin satamaa (n. 56kilometria).

Vrouw Maria sijaitsee kallioluotojen ympa-roimassa pienessa syvanteessa, jossa syvyys on41 metria. Syvyysvaihtelut hylyn valittomassalaheisyydessa ovat pienet. Alue on savea ja lie-jusavea, jota peittaa ohut hiekka-/sorakerros.Muinaisjaannosalue on noin 40 × 50 met-ria laaja. Hylyn tasasaumainen runko (pi-tuus 26 m, leveys 7 m) on lahes kokonaannakyvilla, rungon ollessa uponnut pohjasedi-menttiin noin metrin verran. Hylky on aset-tunut kolilleen pohjaan ja kallistunut neljaastetta styyrpuurin puolelle, sen keula osoit-taa kompassisuuntaan 156 ◦ ja pera suuntaan336 ◦.

Vedenalainen nakyvyys Vrouw Maria -hylylla vaihtelee yleensa noin puolesta met-rista kymmeneen metriin. Aurinkoisina ke-


sapaivina pohjassa on luonnonvaloa, muttayleensa tyoskentely hylylla vaatii keinovaloa.Lampotila pohjassa on alhainen ympari vuo-den.

Vrouw Maria -hylky sijaitsee tuulille alttiis-sa paikassa ulkosaaristossa avomeren aarella.Vuosien 1990–2003 valilla hylyn sijaintialueel-la oli keskimaarin 60 kovan tuulen (yli 14 m/s)paivaa vuodessa. Museoviraston kenttatoissatuulirajana on noin 8–10 m/s riippuen tuu-len suunnasta. Samaa tuulirajaa ovat nou-dattaneet myos tutkimuksiin osallistuneet Ra-javartiolaitoksen vartiolaiva-alukset. Kovem-missa tuulissa pintatyoskentely on vaarallis-ta. Kenttatutkimusten aikana tukialus on ol-lut kiinnitettyna poijuihin, joita varten Meren-kulkulaitos laski meren pohjalle betonipainot.Ennen painojen laskua hylkyalue inventoitiinyhteistyossa Merivoimien kanssa.

Vuosina 1999–2004 Vrouw Maria -hylyntutkimuksissa on kaytetty paaasiassa m/s Te-redo -alusta, jonka omistaa Teredo Navalis ry.

Noin 40 metrin syvyydessa sijaitsevallaVrouw Maria -hylylla on sukellettu seka pai-neilmalla etta TRIMIX-seoskaasulla. Museovi-raston suorittamat sukellukset Vrouw Maria -hylylle ovat tapahtuneet joko hylyn ylapuolellekiinnitetysta tukialuksesta tai pienemmistaapuveneista. Hatatilanteita varten tukialuksel-la on ollut valmiudessa turvasukeltaja. Mah-dollisia onnettomuustilanteita varten laheiselleluodolle on etukateen sovittu Lansi-Suomenmerivartioston kanssa evakuointipaikka, johonhelikopterit voivat laskeutua. Tukialuksella onmyos ollut ensiapuun tarvittavat valineet jahapenantolaite seka ensihoitaja vastaamassaturvallisuudesta.

Vrouw Maria -hylky sijaitsee Metsahalli-tuksen vesialueella. Hylyn ymparille perustet-tiin vuonna 2000 muinaismuistolain mukai-sesti Museoviraston ja Metsahallituksen sopi-

muksella ympyranmuotoinen suoja-alue, jon-ka halkaisija on 1500 metria, ja jonka keski-pisteen muodostaa Namnlosan-luoto. Sukelta-minen ja ankkurointi on kielletty suoja-alueensisapuolella, elleivat ne liity vaarassa olevanaluksen meripelastustoimintaan tai Museo-viraston ohjaamaan tutkimus- tai sukellus-toimintaan. Suoja-alue on merkitty nakyvillealuetta kuvaavalle merikartalle (Merikartta:FIN 24 Jurmo-Vano, 1:50 000, 2003), jossasuoja-alueen kohdalla on teksti ”sukeltaminenja ankkurointi kielletty” suomeksi, ruotsiksi jaenglanniksi. Suoja-alue ei esta alusten kulke-mista alueen lapi.

Suoja-alueen lisaksi Vrouw Maria -hylynlaheisyydessa liikkumista rajoittaa hylyn si-jainti Saaristomeren kansallispuiston ns. rajoi-tusosassa. Kansallispuiston saantojen mukaanlaitesukeltamisen on kielletty ympari vuodenmm. hylyn lahella sijaitsevalla Namnlosan-luodolla ja siihen liittyvilla nimettomilla ka-reilla ja vesialueella. Myoskaan saarille ei saanousta ilman Metsahallituksen lupaa, eikaniita saa lahestya alle 100 metrin etaisyydella.Vrouw Marian sijaintialue on Natura-aluetta.

Saaristomeren kansallispuisto muodostaaydinosan laajassa Saaristomeren biosfaarialu-eessa, jonka UNESCO perusti vuonna 1994edistamaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutus-suhteiden tutkimusta seka kestavaa kehitystaalueella. UNESCOn ”Ihminen ja biosfaari”-ohjelmassa tutkitaan kansainvalisesti mer-kittavia luonnonarvoja seka seudulle ominais-ten elinkeinojen luomia ymparistotyyppeja.Biosfaarialue ei ole perinteinen suojelua-lue, vaan ihmisen toiminnalla on siellatarkea merkitys. Ohjelman tavoitteena onbiosfaarialueiden asukkaiden elinolojen ke-hittaminen luonnon- ja ymparistonsuojelustatinkimatta.


Kuva 1.4: Monikeilainkuva Vrouw Marian hylyn ymparistosta. Vrouw Maria nakyy alueenkeskella. Luotausaineisto: Merenkulkulaitos.

Saaristomerta pidetaan kansainvalisestiSuomen erikoisimpana ja arvokkaimpana luon-nonmuodostumana. Vastaavaa yli 41 000saaren ja luodon muodostamaa yhtenaistaja samalla rikkonaista saaristoa ei olemissaan muualla maailmassa. Saaristome-ren kansallispuiston tarkeita suojelukohtei-ta ovat maanpaallisen luonnon- ja kulttuu-riympariston lisaksi myos monet viela vahantunnetut vedenalaiset muodostumat ja bio-toopit, esimerkiksi vedenalaiset harjut, riu-

tat ja meriajokasniityt. Metsahallitus aloit-ti naiden muodostumien inventoinnin kesalla2005, mutta toistaiseksi inventointi ei ole vielaulottunut Vrouw Maria -hylyn laheisyyteen.

Ennen lopullisen paatoksen tekoa VrouwMaria -hylyn tulevaisuudesta on selvitettavaonko olemassa sellaisia periaatteellisia Saa-ristomeren kansallispuiston tavoitteisiin liitty-via esteita, jotka voisivat estaa tassa selvityk-sessa esitettyjen eri vaihtoehtojen toteuttami-sen Vrouw Maria -hylylla.


1.3 Museoviraston ja opetusministerion toiminta Vrouw Maria-hylkyyn liittyen vuosina 1999–2006

Vrouw Maria -hylyn etsinnoista vastannut ProVrouw Maria ry:n Rauno Koivusaari kertoi pu-helimitse Museovirastolle hylyn sijaintikoordi-naatit viikon sisalla hylyn loytymisesta, jot-ta hylyn valvonnasta voitiin esittaa virka-apupyynto Rajavartiolaitokselle. Vrouw Ma-ria -hylyn hylkyilmoituslomake taytettiin Koi-vusaaren kanssa myohemmin syksylla Suo-men merimuseossa. Lomakkeessa on diaarilei-ma 27.10.1999. Koivusaari toi Vrouw Maria -hylysta nostetut esineet Suomen merimuseoon11.7.1999.

Pian Vrouw Maria -hylyn loytymisenjalkeen kulttuuriministeri Suvi Linden kiinnos-tui hylysta. Heinakuussa 1999 Linden kutsuiopetusministerioon Pro Vrouw Maria ry:n jaMuseoviraston edustajat keskustelemaan hy-lyn tulevaisuudesta. Heinakuun alussa Suo-men merimuseo toimitti kulttuuriministeriLindenille alustavan suunnitelman hylyn tut-kimuksiin tarvittavasta rahoituksesta.

Elokuun 9. paiva 1999 Museovirasto pal-kitsi Vrouw Maria -hylyn loytajat paajohtajaHenrik Liliuksen luovuttamalla Museovirastonsatavuotismitalilla ja kunniakirjalla, jotka luo-vutettiin lehdistotilaisuudessa ”Pohjolan ve-neita ja ihmisia” -nayttelyssa Helsingin Poh-joisrannassa m/s Nordwestilla. Lehdistotilai-suudessa esiteltiin myos hylysta nostettua esi-neistoa.

Rahallista palkkiota hylyn loytymisesta eisuoritettu, silla muinaismuistolaki ei velvoi-ta Museovirastoa maksamaan palkkiota maal-la tai veden alla sijaitsevien kiinteiden mui-naisjaannosten loytamisesta. Suomessa ei oleollut myoskaan kaytantona maksaa palkkio-ta yhteisen kulttuuriperinnon loytymisesta,vaan luotetaan kansalaisten haluun ilmoittaaloydoistaan.

Vuoden 1999 syyskuussa Museovirasto

asetti tyoryhman, jonka tehtavana oli mm.laatia Vrouw Maria -hylyn tutkimussuunni-telma. Suomen merimuseosta tyoryhmaan ni-mettiin viisi henkea, lisaksi tyoryhmaan kut-suttiin Pro Vrouw Maria ry:sta kaksi jasentaseka FT Christian Ahlstrom. Tyoryhman olitarkoitus suunnitella ja tehda yhdessa VrouwMaria -hylyn tutkimuksia. Sen toiminta ei kui-tenkaan alkanut.

Syksylla 1999 opetusministerio teetti kult-tuuriministeri Lindenin pyynnosta selvityksenVrouw Maria -hylyn tutkimuksen eri vaihtoeh-doista. Tammikuussa 2000 julkaistussa rapor-tissa selvitysmies, museonjohtaja Pekka Hon-kanen, suositti hylyn nostamista ja museoin-tia. Selvitys korosti, etta hylylla on ensintehtava arkeologiset perustutkimukset, joidenjalkeen voidaan vasta tehda lopullinen nos-topaatos. Honkanen naki tarkeana myos sen,etta vaikka hylkya ei nostettaisi, olisi sita tut-kittava.

Lokakuussa 1999 Museovirasto palkkasiVrouw Maria -hylyn tutkimuksiin meriarkeo-login, jonka tehtaviin kuului mm. seuraavankesan kenttatoiden suunnittelu ja valmiste-lu yhdessa Museoviraston muun meriarkeolo-gisesta toiminnasta vastaavan henkilokunnankanssa.

Joulukuussa 1999 Museovirastoon toi-mitettiin kirjallinen loytajien puolesta teh-ty ilmoitus, jossa esitettiin yksiloimatta se,etta loytajilla tulisi olemaan vaatimuksia hyl-kyyn. Asiaa koskeva kanne tuli vireille Turunkarajaoikeudessa vuoden 1999 lopussa. Kan-teessa vaatimuksia Suomen valtiota kohtaanesitti kaksi Vrouw Maria -hylyn kymmenestaloytajasta.

Kevaalla 2000 kulttuuriministeri Lindeninkehotuksesta laadittiin oikeudellinen selvitys,siita onko meripelastuslain ja muinaismuisto-


lain valilla ristiriitaa hylkyihin liittyen. Tou-kokuussa 2000 julkaistun selvityksen mukaanmeripelastusta koskevia saannoksia ei voi so-veltaa muinaismuistoiksi luokiteltaviin hylkyi-hin ja niiden esineisiin. Lisaksi selvityksessa to-dettiin, etta Vrouw Maria -hylyn esineet ja las-ti kuuluvat lunastuksetta valtiolle (Museovi-rastolle). Myos hylyn tutkiminen seka mahdol-linen nosto voidaan tehda vain Museovirastonluvalla.

Selvitys johti muinaismuistolain lai-valoytoja koskevan 20 §:n muuttamiseen lailla941/2002, joka tuli voimaan 1.12.2002. En-simmaista momenttia muutettiin siten, ettarauhoitetut hylyt rajataan niiden ian sijaan up-poamisajankohdan perusteella. Muutetun en-simmaisen momentin mukaan laivan tai muunaluksen hylky taikka naiden osa, jonka uppoa-misesta voidaan olettaa olevan vahintaan satavuotta, on rauhoitettu. Lailla myos lisattiin20 §:aan uusi toinen momentti, jonka mukaanhylky tai sen osa kuuluu valtiolle, jos ulkois-ten olosuhteiden perusteella voidaan paatella,etta omistaja on hylannyt sen.

Uudistuksella haluttiin tasmentaa rauhoi-tuksen piiriin kuuluvien hylkyjen rajausta sekaselventaa jo aiemmin vallinnutta oikeustilaa jalainsaatajan alkuperaista tarkoitusta, etta his-torialliset laivahylyt kuuluvat valtiolle, vaikkasita ei aiemmin lakitekstissa sanottukaan suo-raan.

Toukokuussa 2000 Hill Dickinson ja Nor-dic Marine toimittivat hylyn loytajien puo-lesta Museovirastoon vastineen opetusminis-terion teettamaan oikeudelliseen selvitykseen.Vastineessa loytajat olivat eri mielta sen joh-topaatoksista.

Kevaalla 2000 Pro Vrouw Maria -yhdistysanoi lupaa kuvata hylkya ilman Museovirastonedustajien lasnaoloa. Aikaisemmin yhdistys jaMuseovirasto olivat keskustelleet siita, ettayhdistys osallistuisi Museoviraston tutkimus-

leirille. Museovirasto vastasi lupa-anomukseenkielteisesti, koska kyseessa oli Museoviras-ton mielesta systemaattinen dokumentointi jakohteena erityisen hyvin sailynyt ja arvokashylky, jossa oli runsaasti esineistoa. Lisaksiyhdistyksella oli mahdollisuus tehda halua-mansa kuvaus Museoviraston tutkimusleirinaikana. Museoviraston paatos oli normaalinkaytannon mukainen. Lopulta Pro Vrouw Ma-ria -yhdistys vetaytyi hankkeesta ja Museo-virasto jatkoi hylyn tutkimuksia ilman yhdis-tysta. Tutkimuksiin osallistui kuitenkin yhdis-tyksen jasenia.

Toukokuussa 2001 Museovirasto jatti Eu-roopan unionin ”Kulttuuri 2000” -ohjelmaanhakemuksen, jossa anottiin rahoitusta kan-sainvaliseen hylkytutkimusprojektiin. Suomenkohteena olisi Vrouw Maria -hylky. Hake-mus hyvaksyttiin joulukuussa 2001. ”Kulttuu-ri 2000” -ohjelmasta rahoitettu MoSS-projektitoteutettiin vuosina 2001-2004.

Kulttuuriministeri Linden oli erittain kiin-nostunut Vrouw Maria -hylysta ja hanen kau-dellaan hylyn tutkimuksiin saatiin opetusmi-nisterion suoraa tukea vuosina 2000–2002 yh-teensa 120 000 euroa. Rahoitus kaytettiinpalkkakuluihin, sukellus- ja tutkimuskalustonhankintaan (mm. ROV2 ja ymparistotiedon-keruulaite) seka kenttatutkimuksiin. MinisteriLindenin kaudella Museovirasto laati opetus-ministerioon viisi muistiota hylyn tutkimuksis-ta ja rahoitustarpeesta.

Kevaalla 2003 Vrouw Maria -hylyn loyta-jaryhman kahta jasenta avustanut yksityishen-kilo teki hylyn ymparille vuonna 2000 peruste-tusta suoja-alueesta kantelun eduskunnan oi-keusasiamiehen kanslialle. Kesalla 2005 edus-kunnan apulaisoikeusasiamies antoi paatoksenasiasta todeten, etta Museoviraston oli-si sopimusmenettelyn sijasta ollut perustel-tua saattaa suoja-aluetta koskeva asia rat-kaistavaksi alueelliseen ymparistokeskukseen.

2Remotely Operated Vehicle, kauko-ohjattava robotti, jossa on yleensa varusteena mm. kamera.


Museovirasto katsoi, etta vuoden 2000 so-pimus on voimassa, mutta haki helmikuus-sa 2006 apulaisoikeusasiamiehen paatoksenvuoksi vahvistusta suoja-alueelle myos alueel-liselta ymparistokeskukselta. Lounais-Suomenymparistokeskus antoi paatoksen suoja-alueenrajoista 19.12.2006. Sen mukaan Museoviras-ton ja Metsahallituksen vuonna 2000 sopimansuoja-alueen rajat pysyvat ennallaan.

Kulttuuriministeri Kaarina Drombergin jakulttuuriministeri Tanja Saarelan aikana ope-tusministeriota on informoitu Vrouw Maria-hylyn tutkimusten edistymisesta ja opetus-ministerion edustajat on kutsuttu mm. leh-distotilaisuuksiin. Opetusministerioon on toi-mitettu myos kenttaraportteja seka MoSS-projektin raportteja.

Kuva 1.5: EU-rahoitteisen MoSS-projektin toinen seminaari Ruotsin Forsvikissa 27.–28.kesakuuta 2003. Kuva: Museovirasto.


1.4 Hylyn tutkimushistoria

1.4.1 Museoviraston vuosien 1999 ja2000 tutkimukset

Lokakuussa 1999 Museovirasto palkkasi me-riarkeologin vastaamaan Vrouw Maria -hylyntutkimuksista. Talven aikana suunniteltiinmm. kesan 2000 tutkimuksia. Talvella 1999–2000 suoritettiin myos Vrouw Maria -hylkyynja sen vaiheisiin liittyvaa arkistoja kirjalli-suustutkimusta.

Museoviraston ensimmainen tutkimuslei-ri hylylla pidettiin kesalla 2000, jolloinvarmistettiin hylyn identifiointi, tarkistet-tiin silmamaaraisesti hylyn kunto ja tuo-tettiin kuva- ja mittamateriaalia jatkotutki-musten suunnittelua varten. Lisaksi hylkyatutkittiin ja mitattiin mm. hylyn alustyypinmaarittamiseksi ja alus varmistettiin snau-tyyppiseksi laivaksi.

1.4.2 MoSS-projekti ja muut tutki-mukset vuosina 2001–2004

Euroopan unionin ”Kulttuuri 2000” -ohjel-masta rahoitettu MoSS-projekti luotiin Suo-men osalta Vrouw Maria -hylyn tutkimuksiavarten ottaen huomioon hakuohjelman ehdotja tavoitteet. Kansainvalinen EU-rahoitteinenprojekti katsottiin parhaaksi tavaksi saadaVrouw Marian perustutkimuksiin mukaan kor-kean tason kansainvalista meriarkeologistaosaamista ja tietamysta.

MoSS-projektin ”Pohjois-Eurooppalaistenhylkyjen kunnon kehityksen seuranta-, suoje-luja esittely–yhteisprojekti vedenalaisen kult-tuuriperinnon vaalimiseksi” (englanninkielinenlyhenne MoSS eli Monitoring, Safeguardingand Visualizing North-European Shipwreck Si-tes) hakijana ja koordinaattorina toimi Museo-viraston Suomen merimuseo. Vuoden 2004alusta Suomen merimuseon meriarkeologinentoiminta siirrettiin Museoviraston arkeologian

osastoon perustettuun meriarkeologian yk-sikkoon, joka vastasi MoSS-projektin koordi-noinnista vuonna 2004.

MoSS-projektiin osallistui kuusi euroop-palaista maata ja instituuttia – Iso-Britan-nia (The Mary Rose Archaeological ServicesLtd.), Alankomaat (The Netherlands Institutefor Ship- and Underwater Archaeology), Sak-sa (Archaeological Statemuseum of Mecklen-burg-Vorpommern), Tanska (Centre for Ma-ritime Archaeology), Ruotsi (Sodertorns hog-skola) ja Suomi (Museovirasto).

Vrouw Marian lisaksi MoSS-projektissa olimukana kolme muuta merkittavaa eurooppa-laista hylkya, jotka sijaitsivat Alankomaissa(Burgzand Noord 10), Saksassa (Darsser Kog-ge) ja Ruotsissa (Eric Nordevall). Eri alustyyp-peja edustavien hylkyjen ajoitus vaihteli 1300-luvulta 1800-luvun puolivaliin. Hylyt sijaitsi-vat erityyppisissa vedenalaisissa ymparistoissa:meressa, murtovedessa ja jarvessa. Kaksi hy-lyista oli rungoiltaan lahes ehjia, kahdesta olisailynyt rungon alemmat osat seka lastia.

MoSS-projektissa oli kolme tutkimustee-maa: kunnon kehityksen seuranta, suojeluja visualisointi. Projektin eri teemat linkit-tyivat ja tukivat toisiaan. Sen avulla kehitettiinkaytannon ratkaisuja vedenalaisen kulttuuri-perinnon kunnon kehityksen seurantaan, suo-jeluun ja esittelyyn. Tutkimustulokset ja tut-kimuksen kohteena olleet hylyt esiteltiin alantutkijoille ja suurelle yleisolle mm. Internetin,julkaisujen ja seminaarien avulla.

MoSS-projekti alkoi heinakuussa 2001 japaattyi kesakuussa 2004. Se rahoitettiin EU:n”Kulttuuri 2000” -ohjelmasta, jonka tarkoi-tuksena oli tukea usean maan kulttuurialanhankkeita. Ohjelmalla haluttiin edistaa mm.eurooppalaista yhteistyota, vaalia Euroopanyhteista kulttuuriperintoa seka lisata Euroo-pan kansojen kulttuurin ja historian tuntemus-ta.


Projektin kuuden maan toteutunut koko-naisbudjetti oli 1 157 000 euroa, josta ”Kult-tuuri 2000” -ohjelman tuki oli 690 000 euroa.Museoviraston rahoitus Vrouw Maria -hylyn

tutkimuksista projektin aikana oli 180 000 eu-roa ja ”Kulttuuri 2000” -ohjelman rahoitus oli156 000 euroa.

Kuva 1.6: Varusteiden huoltoa m/s Teredo -aluksen kannelta. Kuva: Ulla Klemela, Museovi-rasto.

1.4.3 Vuosien 1999–2004 tutkimuk-set ja niiden tulokset

Seuraavissa luvuissa esitetaan yhteenveto sekaPro Vrouw Maria -yhdistyksen etta Museovi-raston johtamista kenttatoista ja tutkimuksis-ta vuosina 1999–2004 Vrouw Maria -hylyllatai hylkyyn liittyen. Suurin osa Museoviras-ton tutkimuksista on liittynyt edella mainit-tuun MoSS-projektiin.

Lisaksi eri yhteistyotahot ovat suoritta-neet muita Vrouw Maria -hylkyyn liitty-via tutkimuksia Museoviraston toimeksiannos-ta. Naita tutkimuksia ovat olleet Merenkul-kulaitoksen Vrouw Maria -hylyn sijaintipai-kan pohja-alueen topografian kartoitus, Geo-logian tutkimuskeskuksen maaperakartoitus,Merentutkimuslaitoksen Vrouw Maria -hylynympariston tutkimukset, Helsingin yliopistonekologian ja systematiikan laitoksen hydro-


biologian yksikon suorittamat hylyn biologi-set kartoitukset seka Helsingin yliopiston me-rihistorian opintokokonaisuuden Vrouw Maria-hylkyyn liittyvat seminaarityot.

Seuraavissa luvuissa esitellaan osa-alueit-tain mita tutkimuksia on tehty, millaisia tu-loksia on saatu ja miten naita tuloksia voi-daan tulkita ja kayttaa, kun tehdaan paatoksiaVrouw Maria -hylyn tulevaisuudesta.

Tutkimusten organisointi

Vuonna 1999 Vrouw Maria -hylyn doku-mentoinnista vastasi kaksi viikkoa hylynloytymisen jalkeen Pro Vrouw Maria -yhdistys.Vuodesta 2000 eteenpain kenttatutkimuksistavastasi Museovirasto. Vuosina 2000–2004 hy-lylle tehtiin Museoviraston toimesta yhteensa13 kenttatutkimus- tai tarkastusmatkaa, joistaviisi oli pidempia kenttatutkimusleireja. Kak-si kaynneista oli ulkopuolisten tekemia ti-laustoita. Muut viisi kayntia olivat lyhyempiatarkastuskaynteja. Vuosien 2000–2004 aikanahylylla sukellettiin yhteensa yli 288 tuntia.

Museovirastossa Vrouw Maria -hylyn kent-tatutkimuksista on vastannut paasaantoisestikaksi tutkijaa. Hylyn laajempiin tutkimuk-siin ja tutkimustoiminnan suunnitteluun sekaMoSS-projektiin on osallistunut vaihtelevamaara Museoviraston vakinaista tai maaraai-kaista henkilokuntaa. Lisaksi on konsultoituseka kotimaisia etta ulkomaisia tutkimuslai-toksia.

Kenttatutkimuksiin on osallistunut kesai-sin yleensa noin 12 henkea noin 1–3 vii-kon ajan. Kenttahenkilosto on muodostunutMuseoviraston tyontekijoista seka kenttatut-kimuksiin palkatusta henkilokunnasta ja va-paaehtoisista. Vapaaehtoiset sukeltajat ovatkuuluneet mm. Teredo Navalis- ja Pro VrouwMaria -yhdistyksiin seka Sukellusseura PSKKuplaan. Lisaksi sukeltajissa on ollut Helsinginyliopiston sukeltavia biologeja ja Merentutki-muslaitoksen erikoistutkijoita. Sukelluksiin on

osallistunut myos vedenalaiskuvaajia.

Tutkimuksissa on kaytetty tukialuksenlisaksi kahta apuvenetta. Tarvittaessa sukel-lukset ja tutkimukset on suoritettu Rajavar-tiolaitoksen aluksilta.

Hylyn kuntokartoitus

Modernissa meriarkeologisessa tutkimuksessakorostetaan kohteen kunnon kehityksen seu-rannan tarkeytta. MoSS-projektin kunnon ke-hityksen seuranta -teeman tavoitteena oli ke-hittaa ja parantaa hylkyjen ymparistoolojenkartoittamiseen ja kunnon kehityksen seuran-taan liittyvia menetelmia seka saada uutta tie-toa projektin hylkyjen ymparistooloista ja siitamiten nama olosuhteet vaikuttavat hylkyihin.

Kunnon kehityksen seurantaan kuuluukuntokartoitus, jonka tarkoituksena on luo-da yleiskuva hylyn kunnosta. Lisaksi siihenkuuluu hylyn ympariston kemiallisten, fysi-kaalisten ja biologisten tekijoiden (esimer-kiksi veden suolapitoisuus, virtaukset, puutasyovat eliot) kartoittaminen, tekijoiden vaiku-tuksen arviointi hylyn kuntoon seka mahdol-listen muutosten havainnointi.

Kun kunnon kehitykseen vaikuttavat te-kijat tunnetaan, voidaan ennakoida hylyssa ta-pahtuvia lyhyen ja pitkan aikavalin muutoksiaseka selvittaa, mitka ymparistotekijat uhkaa-vat eniten hylyn sailymista. Tarvittaessa hylynsailymista uhkaaviin tekijoihin voidaan puut-tua tai niiden vaikutusta voidaan lieventaa.Hylyn ja sen lastin kuntoon liittyvaa tietoavoidaan kayttaa, kun suunnitellaan esimerkiksihylyn suojelua tai sen nostoa ja konservointia.

Vrouw Maria -hylylla kunnon kehityksenseuranta aloitettiin vuonna 2000 kuntokartoi-tuksella, jossa kaytettiin apuna visuaalista ha-vainnointia seka valo- ja videokuvausta. Seu-rantaa varten hylysta valittiin kohtia, joistaotetaan saannollisesti kuvia vertailua varten.

Kartoituksen mukaan haaksirikko- ja pe-lastustapahtumassa syntyneet vauriot nakyvat


selvimmin hylyn peraosassa. Arkistolahteistatiedetaan, etta aluksesta irtosi haaksirikon ai-kana perasin ja osa perapeilista. Aluksen upo-tessa ja tormatessa meren pohjaan aluksenkansi ja perahytin katto ovat vaurioituneet.Toistaiseksi Vrouw Maria -hylyn kenttatoissaei ole havaittu muita selkeita vaurioita, jotkaolisivat voineet syntya pelastustoimissa.

Aluksen uppoamisen jalkeen on hylysta ir-ronnut ja pudonnut mm. takilan osia ja peranja keulan rakenteita. Naita rakenteita on pai-kallistettu hylyn ymparilta. Puun ja metallio-sien pinnalla olleet maalikerrokset seka puunpinta ovat kuluneet pois. Hylyn rautapultitovat ruostuneet.

Hylyn loytymisen jalkeen tutkimussukelta-minen on aiheuttanut vahaisia muutoksia hy-lyssa. Muutokset ovat vaistamattomia, vaikkaniita pyritaan valttamaan.

MoSS-projektin aikana kunnon kehityk-sen seurannasta vastasi Portsmouthissa Iso-Britanniassa sijaitseva arkeologinen tutkimus-keskus The Mary Rose Archaeological ServicesLtd, joka on erikoistunut tahan tutkimusa-laan liittyviin kysymyksiin. Lisaksi konsult-tina toimi Tanskan Nationalmuseetin Cent-re for Maritime Archaeology. Suomalaisenayhteistyokumppanina toimi Merentutkimuslai-tos, joka vastasi Vrouw Maria -hylylla olleidenmittalaitteiden huollosta ja keratyn aineistontulkinnasta. Hylyn biologisesta kartoittamises-ta3 vastasi erillisprojektina Helsingin yliopistonekologian ja systematiikan laitoksen hydrobio-logian osasto.

Vrouw Maria -hylyn kunnon kehityksenseurannassa kaytettiin mm. kemian, fysiikanja biologian tutkimusmenetelmia. Tutkimuk-sia varten hylylle vietiin syksylla 2002 kak-si mittalaitetta, joista Museoviraston CTD-

laite (lyhenne englanninkielisista sanoista con-ductivity, temperature, density) tallensi ve-den lampotilan, johtokyvyn, happipitoisuu-den, happamuuden, hapetuspelkistyspoten-tiaalin ja sameuden. Merentutkimuslaitok-sen ADCP-laite (lyhenne englanninkielisistasanoista Acoustic Doppler Current Profi-ler) mittasi veden virtaukset. Taman lisaksilaitekehikkoon oli kiinnitetty kaksi erillistalampomittaria. Hylylle viedyt mittalaitteet tal-lensivat ymparistotietoja automaattisesti 1–2tunnin valein.

Puun ja selluloosan vauriotekijoiden sel-vittamiseksi hylyn lahelle sijoitettiin vuosina2002–2003 materiaalinaytteita. Puunaytteita(manty, tammi ja arkeologinen tammi)vietiin seka hapettomaan etta hapelliseenymparistoon. Tekstiilinaytteet kaivettiin ha-pettomaan ymparistoon merenpohjaan. Nai-den naytteiden avulla selvitettiin ne biolo-giset tekijat, jotka hajottavat Vrouw Ma-ria -hylyn ymparistossa puuta ja selluloosa-kuituja. Hapettomassa ymparistossa olleistanaytteista on tutkittu 12 kuukautta pohjassaolleet naytteet, hapellisessa ymparistossa ol-leista naytteista on tutkittu kolme kuukauttaja 12 kuukautta pohjassa olleet naytteet. Poh-jassa on viela kaksi eraa naytteita hapellisissaolosuhteissa seka nelja eraa hapettomissa olo-suhteissa. Seuraava nayte-era nostetaan vuon-na 2007.

Vuonna 2003 Vrouw Maria -hylylla tut-kittiin yhteistyossa Helsingin yliopiston eko-logian ja systematiikan laitoksen hydrobiolo-gian yksikon kanssa hylkyyn kiinnittyneidenelioiden lajisto, prosenttipeittavyys ja kasau-tuminen hylyn ulkolaidoille. Lisaksi selvitet-tiin hylkya ymparoivan irtonaisen levamatonkoostumus ja alkupera. Tutkimuksella halut-

3Biologinen kartoitus: Kartoituksessa selvitetaan mm. hylkyyn kiinnittyneiden elioiden lajisto, prosentti-peittavyys ja kasautuminen hylyn ulkolaidoille. Hylkyjen biologinen kartoitus voi selvittaa arkeologeille mm.ns. hylkyyntymisprosessia, hylyn ymparistotekijoita tai kertoa hylyn alkuperasta tai iasta. Toistaiseksi hylkyjenbiologisia ominaisuuksia tunnetaan huonosti silla tutkimusmenetelmia ollaan vasta kehittamassa.

4Hylkyyntymisprosessit ovat prosesseja, jotka vaikuttavat kohteeseen haaksirikkotapahtuman ja kaivausten


tiin saada seka lisatietoa hylkyyntymisproses-sista4 etta kerata vertailumateriaalia tuleviatutkimuksia varten.

Vuoden 2001 kesalla otettiin Vrouw Ma-ria -hylyn ruumasta avonaisen pakkauslaati-kon pinnalta bakteerinayte, joka paljastui ana-

lyyseissa hapettomissa olosuhteissa viihtyvaksirikkibakteeriksi.

MoSS-projekti tuotti ensimmaista kertaaSuomessa tieteellista faktaa hylkykohteen ym-paristoolosuhteista.

Tulokset:

• Museovirastolle hankittu ymparistotietoja tallentava mittalaite (CTD-laite). Mittalait-teen kaytosta on tehty yhteistyosopimus Merentutkimuslaitoksen kanssa.

• Veden ominaisuuksien (lampotila, johtokyky, Redox-potentiaali, pH, sameus ja virtaus)mittadata keratty tallentavien mittalaitteiden avulla (ADCP, CTD ja Seamon mini) jak-soittain vuosilta 2001–2004.

• Aerobiset ja anaerobiset puunaytteet on viety hylylle ja osa analysoitu MoSS-projektinaikataulun mukaisesti.

• Bakteerinayte vuonna 2001 ja sen analysointi.

• Geologian tutkimuskeskuksen maaperakartoitus vuonna 2001.

• Merivoimien viistokaikututkimus vuonna 2001.

• Alustava biologinen kartoitus vuonna 2002.

• Biologinen kartoitus vuonna 2003.

Johtopaatokset:

Kunnon kehityksen seuranta -teeman tuloksena voidaan todeta, etta ymparistoolosuhteetVrouw Maria -hylyn ymparilla ovat paasaantoisesti vakaat ja hyvat seka hylyn etta sen esi-neiston sailymiselle. Hylyn ulkopuolella virtaukset ovat keskimaarin noin 3 cm/s. Sisatiloissavirtaukset ovat todennakoisesti heikompia ja sisatilojen olosuhteita voidaan pitaa hyvin vakai-na. Aaltojen aiheuttama vesimassojen liike yltaa hylyn mastoille asti ja etenee edelleen mastojapitkin myos aluksen runkoon. Talvella jaan vaikutukset eivat ylla hylyn rungolle asti.

Vrouw Maria -hylyn puuta hajottavat sienet ja bakteerit, mutta niiden aiheuttama hajoa-minen on hyvin hidasta. Puuta naivertavia nilviaisia (mm. Teredo navalis) ei tutkimuksissatodettu. Taten ymparistoolosuhteet eivat valittomasti uhkaa hylyn sailymista. On kuitenkinselvaa, etta hylyn kunto muuttuu hiljalleen vuosikymmenien ja -satojen kuluessa erilaistenfysikaalis-kemiallisten ja biologisten ilmioiden seurauksena.

valisena aikana. Yleensa erotellaan kolme prosessia: varsinainen haaksirikkotapahtuma, myohemmat pelastus-tai nosto-operaatiot ja hajoavien materiaalien tuhoutuminen. Taman lisaksi esineiden siirtyminen merenpohjanliikkeiden, aaltojen tai jaan vaikutuksesta ja resenttien esineiden ilmestyminen muokkaavat kohdetta.


Kuva 1.7: CTD/ADCP-ymparistotiedonkeruulaitetta kootaan veteenlaskua varten. Vasemmal-ta Matias Laitinen, Kenneth Lindstrom, Juha Flinkman. Kuva: Ulla Klemela, Museovirasto.

Tahan mennessa Vrouw Maria -hylyn tutkimuksissa on saatu tietoa lahinna hylyn rungonsailymisesta. Vahemman tietoa on saatu lastin ja muun esineiston kunnosta. Mikali olosuhteetruumassa ovat hapettomat, orgaaniset materiaalit sailyvat siella paremmin kuin hapellisessaymparistossa. Jos ruuma halutaan sailyttaa mahdollisimman vahahappisena, hylyn sisaan ei tu-le sukeltaa avoimeen kiertoon perustuvilla sukelluslaitteilla, koska sukeltajien hengityskuplissaveteen liukenee happea ja se saattaa kiihdyttaa lastin hajoamista.

Vuonna 2001 otetusta bakteerinaytteesta loydetyt rikkibakteerit antavat olettaa, ettaVrouw Marian hylkypuussa on paljon rikkiyhdisteita. Mikali hylky nostetaan ja museoidaantaytyy nama rikkiyhdisteet poistaa ennen konservointia. Hylkypuun rikkipitoisuutta ei ole tois-taiseksi maaritelty.

Tulevaisuudessa Vrouw Maria -hylylla on jatkettava seka fysikaalisten ja kemiallisten ym-paristoparametrien mittaamista saannollisin valiajoin etta visuaalista kunnon kehityksen seu-rantaa, jotta mahdolliset ymparistomuutokset ja visuaalisesti havaittava hylyn kunnon huo-noneminen voidaan todeta ajoissa ja muutosten haittavaikutuksia voidaan vahentaa. Ympa-ristoparametrien mittaus ei palvele vain Vrouw Marian, vaan myos muiden hylkyjen suojeluaseka Itameren luonnontieteellista tutkimusta, silla samaa metodia ja tutkimusvalineita voi-


daan kayttaa myos muilla kohteilla. Saatuja tietoja voidaan hyodyntaa seka arkeologiassa ettaymparistotutkimuksessa.

Kunnon kehityksen seurantatutkimuksista saatua tietoa voidaan kayttaa myos Vrouw Ma-ria -hylyn mahdollisen noston ja konservoinnin suunnittelussa. On kuitenkin selvaa, etta mah-dollista nostoa varten tarvitaan lisaa tietoa seka hylyn rakenteiden ja puuaineksen kunnostaetta puuhun imeytyneista vieraista aineista, kuten rauta- ja rikkiyhdisteista.


Visualisointi

Veden alla olevat hylyt ovat suuren yleison ta-voittamattomissa ja siksi erityisesti niiden esit-telyssa ovat visuaaliset menetelmat tarkeita.Suomen pimeissa ja sameissa vesissa ongel-maksi muodostuu kuitenkin usein se, etta hyl-kya ja sen sijaintipaikkaa ei ole mahdollis-ta kuvata kokonaisuudessaan yhdella kerral-la nahtyna vaan hylysta ja sen ymparistostavoidaan esittaa kerrallaan vain pieni osa. Hyl-ky ymparistoineen voidaan esittaa kokonai-suudessaan vain joko rakentamalla kokonais-kuva ”mosaiikkimaisesti” pienista osista taikayttamalla hyvaksi virtuaalitekniikkaa. Kum-massakin tapauksessa kuvaus perustuu tieteel-lisesti kerattyyn aineistoon.

Hylyn lisaksi on tarkeaa esittaa myos sitaymparoiva vedenalainen maisema5. Modernis-sa arkeologisessa tutkimuksessa korostetaan-kin sita, etta muinaisjaannoksia – myos vedenalla sijaitsevia hylkyja – tulisi tarkastella osanalaajempaa maisemakokonaisuutta, eika irralli-sina tai erillisina saarekkeina maisemassa.

Vrouw Maria -hylyn visualisointi on tar-koittanut hylyn ja sen sijaintipaikan vedena-laisen maiseman visuaalista esittamista sekasuurelle yleisolle etta tutkijoille kayttaen apu-na erilaisia kaukokartoituslaitteita, valokuvia,video- ja filmimateriaalia, mittatietoja, pie-noismalleja, digitaalisia 3D-malleja ja erilai-sia piirroksia. Kummassakin mallintamisessakaytettiin apuna runsaasti erilaista mitta- jakuvatietoa. Lisaksi visualisoinnin avulla onsaatu yleiskasitys hylysta ja siina olevista ma-teriaaleista.

Visualisoinnin tavoitteena oli tuottaa seu-raavat kuvat:

• Vrouw Maria -hylky ja sen sijaintipaikanvedenalainen maisema.

• Vuonna 1771 purjehtinut Vrouw Maria-niminen snaulaiva.

Tutkimusalueen pohjan muoto ja laatu kar-toitettiin Merenkulkulaitoksen ja Geologiantutkimuskeskuksen (GTK) tilaustoina. Meren-kulkulaitoksen kartta- ja vaylaosaston me-renmittaustoimiston suorittama tutkimus teh-tiin viistokaikuluotaamalla ja monikeilaamalla.GTK:n tyo tehtiin kahdessa osassa siten, ettaensin kartoitettiin kaiku- ja viistokaikuluotai-mella ja sen jalkeen seka seismisella- etta kai-kuluotaimella.

Hylkyalueen ja hylkytavaran laajuudenja levinneisyyden selvityksen teki Merivoi-mat kayttaen viistokaikuluotausta (taajuus100/384 kHz) ja robottikamerakuvausta.Loydetyt anomaliat (poikkeamat) tarkastet-tiin Merivoimien ROV-robottikameralla (Su-tec Double-Eagle, Bofors), jossa oli skannaavakaikuluotain (Reson Seabat 6012, 455 kHz).

GTK:n maaperakartoituksen mukaanalue on savea ja litorina-aikaista liejusa-vea, jota peittaa ohut hiekka-/sorakerros.Vrouw Maria -hylky makaa paksun liejusavi-/savikerrostuman paalla, jota on varsin helpporuopata tai kaivaa. GTK:n ottamien sediment-tinaytteiden pintaosana oli hiekkaista/soraistaainesta 0-20 cm paksuna kerroksena, joka olijaanyt paikalleen hienoaineksen kuluttua pois.Alueella tapahtuu pohjan pinnan kulumista.Alueen luonnontilaisissa Ancylys- ja Litorina-sedimenteissa (9500–3500 vuotta vanhoja) onkohtalaisesti rikkia, mika on osin sitoutuneenasulfideihin.

Vrouw Maria -hylyn ja sen ymparistonmallintamisen avulla on hahmoteltu se vede-nalainen maisema, jossa hylky lepaa. Tassamaisemassa Vrouw Maria -hylky sijaitsee Ita-meren altaan reunalla matalikkojen reunus-

5Vedenalainen maisema: Maisemaan kuuluu seka luonnonymparisto etta kulttuuriymparisto, johon puoles-taan kuuluu kulttuurimaisema ja muinaisjaannokset. Muinaisjaannokset kuuluvat yhtena osana, kerrostumana,siihen maisemaan, joka on syntynyt ja muovautunut tuhansien vuosien aikana geomorfologisten, ekologisten jakulttuurihistoriallisten prosessien summana.


tamassa pienessa syvanteessa 41 metrin sy-vyydessa. Syvyysvaihtelut ovat pienet hy-lyn valittomassa laheisyydessa. Hylky makaaliejusavipohja-alueen keskella, jota reunusta-vat kallioluodot, joiden reunoilla ja laaksoissaon ohuelti kivista moreenia. Alueella pohjavir-taukset ovat muodostaneet hylyn viereen te-rassin.

Kanadalainen Eco-Nova Productions Ltdon tehnyt Vrouw Maria -hylyn sijaintipaikas-

ta animaation, joka on esitetty National Geo-graphic Televisionin ”The Sea Hunters” -sar-jassa. Animaatio kuvaa hyvin Vrouw Maria -hylkya vedenalaisessa ymparistossaan.

Vrouw Maria -hylyn mallintamisella voi-daan kuvata sita, milta hylky ja sen ymparistonayttavat talla hetkella. Malli kertoo hylynrungon muodon meren pohjan ylapuolelta.Tata tietoa voidaan kayttaa esimerkiksi hylynnoston suunnittelussa.

Kuva 1.8: Vrouw Marian 3D-malli. Kuva: Stefan Wessman, Museovirasto.


Vuonna 1771 purjehtineen Vrouw Maria-nimisen snaulaivan mallintamisella tarkoite-taan aluksen rungon ja takilan ennallistus-ta eli rekonstruktiopiirustusten tuottamista.Eri mittatietoja yhdistamalla hylysta on tehty3D-malli Rhinoceros-ohjelmalla. Tyota oli oh-jaamassa PhD. Fred Hocker Nationalmusee-tin Centre for Maritime Archaeology:sta. 3D-mallia voidaan kayttaa apuna pohdittaessaesimerkiksi Vrouw Marian kantavuutta ja pur-jehdusominaisuuksia. Mallista voidaan tuottaamyos aluksen linjapiirustukset. Rekonstruktio-piirustukset ovat normaali osa meriarkeologis-ta alustyyppitutkimusta. Vrouw Maria -hylyn3D-mallintamista varten hylkya mitattiin erimenetelmin.

Vrouw Maria -hylyn yleista visualisointiavarten hylkya on dokumentoitu paaasiassavalo- ja videokuvaamalla seka luonnonvalos-sa etta paivanvalolamppujen avulla eri mene-telmilla. Vuoden 2001 tutkimusleirin aikanaVrouw Maria -hylkya kuvasi edella mainittukanadalainen Eco-Nova Productions Ltd Na-tional Geographic Televisionin ”The Sea Hun-ters” -sarjaan. Vuosina 2002 ja 2003 yhteis-tyokumppaneina kuvauksissa toimivat mm.tuotantoyhtio Matila & Rohr Productions(MRP), Teemu Liakka, Jukka Nurminen jaPetri Puromies. Eri vuosina kuvauksia ovatsuorittaneet myos Petteri Airanne, Juha Flink-man, Peik Joutsen, Jouni Polkko, Kalle Salo-nen, Pekka Simula ja Sten Stockmann.

Vuonna 2003 amerikkalainen KPI-yhtio te-ki Vrouw Maria -hylysta dokumentin. Do-kumentti esitettiin Historic Channelin ”DeepSea Detectives” -nimisen sarjan jaksossa ”TheVrouw Maria: Lost Treasure Ship Found!”.Kaikki edella mainitut kuvaukset ovat tapah-tuneet Museoviraston tutkimusleirien yhtey-dessa valvotusti.

Visuaalisia menetelmia on kaytetty myosVrouw Maria -hylyn sisa- ja lastitilan kartoitta-misessa. Kartoittamisen avulla on pyritty sel-vittamaan mm. lastin koostumusta, sijaintiaja kuntoa. Kuvauksia varten sisatiloja on va-laistu keinovalolla. Vuonna 2003 Vrouw Ma-ria -hylyn sisatilojen kuvaukset saatiin valmiik-si siten, etta ylimmaisen ruuman pintakerrok-set on kartoitettu kokonaisuudessaan. Alem-paa ruumaa ei ole viela tutkittu.

Eri vuosina kuvattujen nauhojen perusteel-la Museoviraston piirtaja Tiina Miettinen onpiirtanyt ns. taiteilijan nakemys -kuvia eri puo-lilta hylkya.

Vrouw Maria -hylyn tutkimuksiin osallis-tunut sukeltaja Kalle Salonen teki vuonna2002 hylysta pienoismallin. Salonen on teh-nyt hylysta myos dioraamamallin, joka esittaaVrouw Maria -hylyn vuoden 2003 tutkimuksianayttaen mm. hylyn, tutkimusaluksen, poh-jalle sijoitetut puunaytteet, ymparistotietojenmittalaitteen, ROV-robottikameran ja sukel-tajia tyossaan. Molemmat mallit on luetteloituSuomen merimuseon kokoelmiin.

Tulokset:

• Merenkulkulaitoksen topografinen kartoitus 2001.

• Mustavalkokuvat 134 kpl.

• Varivalkokuvat 15 kpl.

• Diakuvat 343 kpl.

• Digitaaliset kuvat 542 kpl.


• Videokuvaa noin 50 tuntia (jossa mukana myos erillisten kuvausryhmien kopioitu mate-riaali).

• Taiteilijan nakemys -kuvat 6 kpl (piirtaja Tiina Miettinen).

• Esinepiirrokset 11 kpl.

• Vuonna 1771 purjehtineen Vrouw Maria -nimisen snaulaivan digitaalinen rekonstruktio-kuva (Rhinoceros-ohjelma).

• Vrouw Maria -pienoismalli (Kalle Salonen).

• Vrouw Maria -dioraamamalli (Kalle Salonen).

Johtopaatokset:

Visualisointi-teeman yhteydessa tehtyjen tutkimusten ja kuvausten tuloksena tiedetaan hylynlahiympariston pohjatopografia seka hylyn paamuodot ja -mitat ja sisatilojen yleistilanne. Tatatietoa voidaan kayttaa esimerkiksi hylyn mahdollisen noston suunnittelussa tai virtuaalisimu-laation tuottamisessa. Visualisointi-teema vahvisti myos sen, etta Vrouw Maria on snaulaiva.Teema on tuottanut monipuolista kuvamateriaalia hylysta.


Suojelu

Vrouw Maria -hylyn suojelu perustuu muinais-muistolakiin (295/1963), jonka mukaan yli sa-ta vuotta sitten uponneet laivanhylyt ovatrauhoitettuja automaattisesti loytohetkestaanlahtien. Lain mukaan hylysta tai siita ilmeises-ti peraisin olevat esineet kuuluvat lunastukset-ta valtiolle. Laki toteaa lisaksi, etta sellaistenyli sata vuotta sitten uponneiden laivojen, joi-den haaksirikon aikaista omistajaa ei tunneta,omistaja on Suomen valtio (941/2002).

Muinaismuistolain mukaisesti Vrouw Ma-ria -hylylle on perustettu suoja-alue, jon-ka sisalla sukeltaminen on luvanvaraista.Lupa-asioita kasittelee Museoviraston ar-keologian osasto. Suoja-aluetta valvoo Ra-javartiolaitos (Lansi-Suomen merivartiosto).Hylkyalueen laheisyydessa oleva valvonta-kamera lahettaa jatkuvasti kuvaa NauvonParnaisissa sijaitsevalle Lansi-Suomen meri-vartioston asemalle. Lisaksi aluetta valvo-taan tutkan avulla. Myos Saaristomeren kan-sallispuiston tyontekijat seuraavat liikennettaVrouw Maria -hylylla.

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeenMuseovirasto keskusteli hylyn turvallisuudes-ta Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien esikun-nan kanssa. Kaytyjen keskustelujen pohjaltanykyista valvontaa voidaan pitaa riittavana.

MoSS-projektissa suojelu-teeman ta-voitteena oli kartoittaa ja kehittaa hyviakaytantoja ja malleja hylkyjen suojeluunja hallinnointiin kansainvalisten sopimusten,

suositusten ja kunkin maan lainsaadannonja kaytantojen mukaan huomioiden myoserilaisten kansalaisryhmien tarpeet. MoSS-projektissa suojelu-teema tahtasi myos senselvittamiseen, miten projektin hylkykohteitavoitaisiin sailyttaa loytopaikoillaan eli in situ.Tassa mielessa suojelu-teema liittyi kiinteastikunnon kehityksen seuranta -teemaan.

MoSS-projektin yhteydessa Vrouw Ma-ria -hylylle laadittiin ns. hallinto- ja hoi-tosuunnitelma (HaHo) projektin kehittamanmallin mukaisesti. Tassa kaikille vedenalaisil-le muinaisjaannoksille sovellettavissa olevas-sa asiakirjassa esitellaan olennaiset hylkyynliittyvat perustiedot ja suojeluun vaikuttavatasiat seka lyhyen ja pitkan aikavalin suunnitel-mat. Asiakirja paivitetaan tarvittaessa. Asia-kirja on luettavissa Museoviraston verkkosi-vuilla6. Vrouw Maria -hylky on ensimmainenvedenalainen kohde Suomessa, jolle on kir-joitettu muualla maailmassa varsin yleisestikaytossa oleva hallinto- ja hoitosuunnitelma.

Suojelu-teemaan liittyen Vrouw Marianhylylle on tehty ns. riskikartoitus. Riskikartoi-tus tarkoittaa eri riskien systemaattista kartoi-tusta vedenalaisille kulttuuriperintokohteilletarkoitetun listan pohjalta. Listassa on lueteltuhylkya mahdollisesti uhkaavat seka luontoonetta ihmisen toimintaan liittyvat tekijat, joi-den katsotaan yleisesti uhkaavan vedenalais-ta kulttuuriperintoa. Taulukkoon on merkitty,onko uhka todennakoinen vai ei, ja onko siitahavaintoja Vrouw Maria -hylylta.

6http://www.nba.fi/fi/hylkytutkimukset vm


Vrouw Maria -hylkyyn mahdollisesti kohdistuvat uhat

A. Ihmisen toiminta Uhka Havainnot uhastaa. Riittamaton lainsaadanto Ei Eib. Luvattomat kajoamiset Mahdollisesti Eic. Luvallinen tutkimustoiminta Ei –d. Sotilaallinen toiminta Ei Eie. Merenpohjan luonnonvarojenhyodyntaminen, rakentaminen,kalastaminen, laivaliikenne*

Ei Alueella ei ko. toimintaa

f. Rehevoityminen Mahdollisesti Ei havaintoja lisaantymisestag. Ilmastonmuutos Mahdollisesti Ei havaintoja rajuista muutoksista

B. Ymparistoolosuhteeta. Sijainti** Ei Eia. Fysikaaliset Ei Havaitut ilmiot eivat nykytasolla uhkiab. Kemialliset Ei –”–c. Biologiset Ei –”–

* Laivaliikenteen uhat voivat johtua itse liikenteen lisaksi esimerkiksi oljyonnettomuuksista.

** Hylyn valittomassa laheisyydessa ei ole esimerkiksi satamia tai teollisuuslaitoksia, joissatapahtuvat onnettomuudet voisivat uhata hylkya.

Taulukon pohjalta voidaan todeta, etta Vrouw Maria -hylkyyn ei kohdistu talla hetkella sel-laisia kulttuurisesta eli ihmisen toiminnasta eika ymparistotekijoista aiheutuvia riskeja, jotkamuodostaisivat vakavan ja valittoman uhan hylyn sailymiselle ja turvallisuudelle. Myos hylynvalvontaa seka lainsaadantoa voidaan pitaa riittavina.

Tulokset:

• Vrouw Maria -hylyn suoja-alue.

• Vrouw Maria -hylyn hallinto- ja hoitosuunnitelma.

• Vrouw Maria -hylyn riskikartoitus.

Johtopaatokset:

Talla hetkella voidaan katsoa, etta Vrouw Maria -hylkyyn ei kohdistu sellaisia ihmisen toimin-nasta tai ymparistotekijoista aiheutuvia riskeja, jotka muodostaisivat vakavan ja valittomanuhan hylyn sailymiselle ja turvallisuudelle. Yleisesti voidaan todeta, etta muinaismuistolaki,hylyn suoja-alue ja muu valvonta ovat pystyneet turvaamaan hylyn rauhoituksen ihmisen toi-minnalta. Lisasuojaa hylylle tuovat Saaristomeren kansallispuiston kayttoon liittyvat saannot.

Lahtokohtana Vrouw Marian suojelussa voidaan pitaa sita, etta hylyn kuntoa on seurattavasaannollisesti ja hylyn ymparille julistettu suoja-alue pidetaan edelleen voimassa. Tarvittaessasuojelua tarkistetaan ja tehostetaan.


Ei-kajoavien tutkimusmenetelmien testaa-minen ja soveltaminen

Vrouw Maria -hylylla testattiin ja kaytettiinvuosina 2001-2003 kahta ei-kajoavaa tutki-musmenetelmaa: ultraaanimittauslaitetta javedenalaista robottikameraa. Ultraaanimit-tauslaitetta ei ollut kaytetty Suomessa ai-kaisemmin meriarkeologisilla kohteilla. Robot-tikameraa oli kaytetty jonkin verran, mut-ta vasta nyt sen kayttoa kehitettiin vastaa-maan Museoviraston meriarkeologian yksikontarpeita.

Vrouw Maria -hylylla testattu ultraaani-mittauslaite Aqua Metre D100 mahdollistaax-, y- ja z-koordinaattien mittaamisen tarkastiilman mittanauhaa. Laitetta esitteli Suomes-sa Vrouw Maria -tutkimuksiin liittyen sen ke-hittaja ranskalainen Joel Medard toukokuussa2001.

Vrouw Maria -hylylla ultraaanimittalai-tetta testattiin vuoden 2001 kenttatoissa.Sen kaytossa ilmeni kuitenkin erilaisia tekni-sia ongelmia, joiden arveltiin johtuvan mm.akuista, akustisesta taustametelista, vedenpaasysta laitteeseen ja virtakaapelin murtu-masta. Laitteen testaamista jatkettiin kesalla2002 Vrouw Maria -hylylla ongelmien poissul-kemisen jalkeen, mutta jalleen laitteen toimin-nassa oli hankaluuksia.

Alun perin Aqua Metre D100 -laite on ke-hitetty Valimeren olosuhteisiin. Vuoden 2002syksylla laitteen valmistaja teki testeja lait-teen toiminnasta kylmemmassa vedessa. Tes-teissa kavi selvasti ilmi akkutehon heikentymi-nen veden lampotilan laskiessa alle viiden as-teen. Vrouw Maria -hylylla veden lampotila onyleensa tutkimusten aikoihin ollut +3,5 astet-ta. Talla hetkella Aqua Metre D100 -laite eiole kaytossa Suomessa.

Vrouw Maria -hylylla testattiin kesalla2001 Loxus Technologies Oy:lta vuokratunpienikokoisen Video Ray Pro -robottikameransoveltuvuutta kolmiulotteisen lahes ehjan hy-lyn perusdokumentointiin. Robottikamerankaytto oli uutta lahes koko tutkimusryhmalleja kameran kayttoa testattiin ja opeteltiin en-nen Vrouw Maria -hylylle menoa.

Museoviraston kayttoon ostettiin vuonna2002 samanlainen kaapelin kautta ohjattavaVideo Ray Pro -robottikamera, jonka etunaon pienikokoisuus. Robottikameran kaytollapystyttiin Vrouw Maria -hylylla korvaamaanmyos sukeltajien tekemaa tyota esimerkiksi si-ten, etta kameran avulla tarkastettiin merenpohjalta loytyneita anomalioita. Nain saatiinsaastettya henkilokunnan sukellusaikaa mui-hin toihin. Robottikameraa kaytettiin arkeolo-gisen dokumentoinnin ohella myos sukeltajienturvallisuuden valvontaan.

Tulokset:

• Museovirastolle on hankittu Video Ray Pro -robottikamera ja henkilokunta koulutettusen kayttoon.

Johtopaatokset:

Ultraaanipaikannuslaitteen akkuteho heikkeni Vrouw Maria -hylyn lampotiloissa, jotka olivatnoin 3,5 astetta. Suomen oloissa laite ja sen nykyisen kaltaiset akut soveltuvat kuitenkinkohteille, joissa veden lampotila on korkeampi.

Museovirastolle hankittu kaapelin kautta ohjattava helppokayttoinen ja pienikokoinen Vi-deo Ray Pro -robottikamera soveltuu erinomaisesti meriarkeologiseen tutkimustoimintaan.


Kuva 1.9: Vedenalainen robottivideokamera Video Ray Pro.

Arkeologiset nostot ja hylyn esineisto

Vrouw Maria -hylysta on nostettu vuosi-na 1999–2004 yhteensa yhdeksan esinetta.Loytokesana, vuonna 1999, hylyn identifioin-tia varten nostettiin kuusi esinetta, jotka oli-vat kolme liitupiippua, savipullo, metalliharkkoja lyijysinetti. Vuonna 2002 nostettiin lasipul-lo, puutappi ja halssiohjain. Nostetut esineet(ks. liite A) sopivat hylyn identifiointiin, mut-ta ovat sen tyyppisia, etta niita ei voida ajoit-taa tarkasti. Nostetut esineet viittaavat 1760-luvulle tai sita varhaisempaan aikaan ja nainollen voivat loytya vuonna 1771 uponneestaaluksesta.

Kaikki esineet on nostettu joko aivan las-tin pinnalta tai hylyn kannelta. Kesalla 1999nostetut esineet valittiin tietoisesti sellaisistapaikoista, joissa ne olivat mahdollisimman ir-rallaan muusta loytokontekstista siten, ettaniiden nostaminen ei vaarantanut muiden esi-neiden sailymista tai aiheuttanut romahtamis-vaaraa ymparistossa. Vuonna 2002 nostettu

lasipullo nostettiin, koska se sijaitsi kannellaja oli vaarassa vahingoittua tutkimusten ai-kana. Halssiohjain oli puolestaan irronnut hy-lyn loytymisen jalkeen hylyn kyljesta. Se ha-luttiin nostaa, koska se antoi tietoa hylyn run-gon muodosta ja vyotelaudan mitoista. Nos-toja helpotti myos se, etta esineet olivat yk-sittaisia esineita, eika niiden nosto siis rikko-nut laajempaa loytokokonaisuutta.

Kaikki nostetut esineet on luetteloitu Suo-men merimuseon kokoelmiin ja ne on kuvat-tu, piirretty ja konservoitu. Esineita on myostutkittu ja analysoitu. Tutkimusten avulla onsaatu tietaa mm. esineiden valmistuspaikko-ja. Lyijysinetti on ollut kiinni Hollannin Leide-nissa valmistetussa kankaassa. Kolme hylystanostettua liitupiippua on valmistettu piippujenleimojen mukaan Hollannin Goudassa 1760-luvulla. Savipullon valmistuspaikka on voi-nut olla siina olevan leiman mukaan Grenzau.Sinkkiharkko on todennakoisesti valettu Aa-siassa.


Kuva 1.10: Vrouw Marian hylysta nostettu lyijysinetti. Kuva: Museovirasto.

Vuonna 2003 Vrouw Maria -hylyn liitupii-puista valmistui tutkija Jaana Mellasen kirjoit-tama artikkeli ”Clay tobacco pipes from TheVrouw Maria”, joka ilmestyi MoSS-projektinuutislehdessa ”MoSS Newsletter 1/2003”.

Helsingin yliopiston merihistorian opinto-kokonaisuuden kolmessa seminaarityossa onselvitetty Vrouw Maria -hylyn lastia; Essi Tu-losen tyo kasitteli lastin pakkaamista ja lastaa-miskaytantoja 1700-luvulla, Mari Karjalaisentyo kasitteli elohopeaa ja Maija Holapan tyosinkkia. Lisaksi Essi Tulonen kasitteli VrouwMariaa Turun yliopiston arkeologian oppiai-neeseen tekemassaan pro-seminaarityossaan,joka selvitti ylellisyystavaroiden pakkaamista1700-luvun kauppalaivoissa. Kaikkia seminaa-ritoita ovat ohjanneet meriarkeologian yksikontutkijat.

Vrouw Maria -hylyn esinekartoituksen ta-voitteena on ollut saada yleiskasitys hylyn las-tista ja muista esineista seka kartoittaa esi-neiston sijoittumista ja kuntoa hylyssa. Kartoi-tuksessa on pyritty myos paikantamaan mah-dollista taidelastia. Merkkeja taidelastista eikuitenkaan ole loytynyt. Ruumassa on kuiten-kin nakyvilla sedimentin alla kankaaksi tulkit-tua materiaalia. Viela ei ole varmuutta siita,voisiko kyseessa olla taidepakkausten suoja-kangas.

Vrouw Maria -hylylla ei ole tehty kai-vauksia silla kaivausten suorittaminen hylynsisapuolella on vaativaa ja voi aiheuttaa kai-vauspaikan ymparistossa romahtamista. Kaik-ki kajoaminen hylkyyn kiihdyttaa myos hylyntuhoutumista.


Kuva 1.11: Vrouw Marian lastiruuma. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.

Tulokset:

• Yhdeksan nostettua esinetta, jotka on konservoitu ja liitetty Suomen merimuseon ko-koelmiin.

• Sinkkiharkon alkuaineanalyysi vuonna 1999.

• Esineiston kartoitus hylyn lastiruumassa.

Johtopaatokset:

Nostetut esineet katsotaan riittaviksi hylyn identifiointia varten. Uusia esinenostoja tai kai-vauksia ei tehda ilman painavia syita.


Hylyssa mahdollisesti oleva elohopea

Arkistolahteista tiedetaan, etta Vrouw Ma-riaan lastattiin 250 naulaa elohopeaa (noin110 kg eli noin 8 l). Vesistoon joutuessaan elo-hopea muuttuu mikro-organismien vaikutuk-sesta metyylielohopeaksi, joka voi keraantyaelioihin paatyen ravintoketjussa myos ihmi-seen. Ihmisen verenkiertoon metyylielohopeaavoi paasta myos kulkeutumalla ihon lapi.

Elohopeaa ei mainita Vrouw Mariastahaaksirikon jalkeen pelastettujen tavaroidenluettelossa, joten on lahdetty olettamukses-ta, etta sita on edelleen hylyssa. Tutkimuk-sissa elohopealasti on pyritty paikantamaan,mita varten on koottu tietoa mm. siita, mi-ten elohopea 1700-luvulla pakattiin merikulje-tuksia varten, ja paljonko tietoa on saatavillamuista hylyista loytyneesta elohopeasta.

Elohopeaa on pakattu hyvin erityyppisiinpakkauksiin, mm. kivisaviastioihin tai suoja-laatikoissa oleviin lasipulloihin. Sailiot on voitusulkea esimerkiksi tinaseoksilla ja luonnonkor-

kista valmistetuilla korkeilla. Tehdyista tutki-muksista huolimatta ei ole tietoa siita, kuinkaVrouw Mariassa ollut elohopea oli pakattu jamissa se on sijainnut.

Meriarkeologisissa tutkimuksissa hylyistaloytynytta elohopeaa, sen kasittelya tai senmahdollisesti aiheuttamia ymparistoriskeja eiole juurikaan tutkittu.

Koska elohopea on todennakoisesti edel-leen hylyssa, on pidetty tarkeana selvittaa on-ko se levinnyt hylyn ymparistoon. Vuonna2002 otettiin elohopeamaaritysta varten hy-lyn peran takaa maaperanayte, joka analysoi-tiin Geologian tutkimuskeskuksessa. Analyysinmukaan naytteesta maaritetty elohopeapitoi-suus oli 0,08 mg/kg, mika oli selvasti alhai-sempi kuin maaperan saastuneisuuden arvioin-nissa kaytettava ohjearvo 0,2 mg/kg. VrouwMaria -hylyn tutkimuksiin osallistuneiden su-keltajien veresta tehdyt mittaukset eivat osoi-ta kohonneita elohopea-arvoja. Hylyn sisaltapitoisuuksia ei ole viela mitattu.

Tulokset:

• Geologian tutkimuskeskuksen tekema pohja-aineksen elohopea-analyysi vuonna 2002.

• Helsingin laakarikeskuksen tekemat sukeltajien veren elohopea-analyysit vuonna 2002.

Johtopaatokset:

Varmuus elohopean olemassaolosta ja pakkaustavasta Vrouw Maria -hylyssa voidaan saadavain kaivaustutkimusten kautta. Suomen ymparistokeskuksen ymparistovahinkoyksikon mu-kaan Vrouw Maria -hylyn lastissa ei ole niin paljoa elohopeaa, etta siita aiheutuisi laajempaavaaraa ymparistolle. Se voi kuitenkin aiheuttaa pieneen alueeseen kohdistuvan paikallisen elo-hopeaongelman, joka on huomioitava tehtaessa mahdollista kaivaussuunnitelmaa. Veteen liu-enneena elohopea kulkeutuu virtausten mukana laimeten samalla. Elohopean takia hylkya eitarvitse nostaa, toisaalta elohopea ei myoskaan esta hylyn nostoa.

Jos Vrouw Maria -hylylla tehdaan kaivauksia ja/tai hylky nostetaan, tulee sen sisalta ottaanaytteita elohopean maaran ja levinneisyyden selvittamiseksi. Tutkimuksissa tulee varautuasiihen, etta elohopea on vuotanut ja levinnyt muun lastin paalle. Tutkimuksissa on huomioitavamm. elohopeaa koskevat EU-direktiivit, lainsaadanto seka Helcomin7 suositukset ja paatokset.

7Helcom: Helcom eli Helsinki-komissio johtaa Itameren alueen merellisen ympariston suojelua koskevanyleissopimuksen eli Helsingin sopimuksen perusteella tehtavaa kansainvalista yhteistyota.


Arkisto- ja kirjallisuustutkimus

Museovirasto on suorittanut Vrouw Maria-hylyn tutkimuksiin liittyen laajoja arkisto-ja kirjallisuustutkimuksia hylyn loytymisenjalkeen, vaikka FT Christian Ahlstrom onkinloytanyt suurimman osan tunnetuista arkis-tolahteista jo 1970–80 -luvuilla. Talloin Ahl-strom loysi hylkyyn liittyvia asiakirjoja mm.Suomen ja Ruotsin kansallisarkistoista.

Arkistotutkimusten tarkoituksena on ol-lut varmistaa, etta tutkimuksen kannalta mer-kittavia aineistoja ei ole jaanyt huomaa-matta. Taman vuoksi on pyritty kaymaansystemaattisesti lapi ne arkistot, joissa to-dennakoisimmin voidaan olettaa loytyvan tie-toja Vrouw Maria -aluksen viimeisista vuo-sista ja haaksirikkotapahtumasta. Museoviras-ton oma henkilokunta on tehnyt arkistotut-kimuksia vuosina 1999–2002 Suomen (Hel-sinki ja Turku) ja Alankomaiden arkistois-sa (Amsterdam). Lisaksi FT Pavel A. Kro-tov ja Irina Sokolova Pietarin Eremitaasis-ta kavivat lapi Museoviraston toimeksiannostaPietarissa ja Moskovassa olevia arkistoja vuon-na 2000. Vuonna 2002 arkistotutkimuksia suo-rittivat Oscar Gelderblom Amsterdamissa jaPhilip Kelsall Tanskassa.

Laajasta arkistojen lapikaynnista huoli-matta tulokset ovat olleet vahaisia. AinoatVrouw Mariaa koskevat uudet tiedot liittyvathylysta haaksirikon jalkeen pelastetun lastin

myymiseen Turussa ja Pietarissa. Lisaksi loytyitieto aluksen aikaisemmasta kaynnista Pieta-rissa vuonna 1770.

Tarkeimmat arkistolahteet Vrouw Ma-ria -aluksen vaiheita selvitettaessa ovat ol-leet Turun maistraatin arkistossa sailytettavaote Vrouw Marian lokikirjasta seka muuthaaksirikkoon liittyvat asiakirjat Suomen jaRuotsin kansallisarkistoissa. Muista arkistois-ta tarkeimmat ovat olleet Amsterdamin kau-punginarkiston notariaattiarkisto seka Tans-kan kansallisarkiston Juutinrauman tullitilit.

Jo tehtyjen tutkimusten perusteella tunne-taan Vrouw Marian aikaisempia vaiheita, vii-meisen matkan lastin omistajat, vakuuttajat jalastin paakoostumus, haaksirikkotapahtuma,pelastusyritykset seka osittain myos pelaste-tun tavaran kohtalo. Samoin tiedetaan aluk-sessa olleen taidelastin todennakoisin koostu-mus huutokauppaluetteloiden seka Clara Bil-len vuonna 1961 valmistuneen vaitoskirjan pe-rusteella.

Vrouw Mariaan liittyvaa arkistotutkimus-ta ovat tukeneet Alankomaiden Suomen suur-lahetysto seka alankomaalainen Directie vanOosterse Handel en Rederijen -saatio.

Vrouw Maria -tutkimuksiin liittyen Museo-viraston henkilokunta on ollut yhteydessa eritutkimustahoihin Suomessa ja Euroopassa.Tutkijat ovat vierailleet mm. Alankomaissaja Venajalla tekemassa tutkimuksia, luomas-sa kontakteja seka esitelmoimassa.

Tulokset:

• Kartoitettu todennakoisimmat arkistot.

• Tarkeimmat arkistolahteet kopioitu osittain Museoviraston arkistoon.

• Pidetty useita kymmenia luentoja.

• Laadittu luettelo hylyssa mahdollisesti olevista tauluista.

• Valmistunut nelja seminaarityota Helsingin yliopistossa.

• Kirjoitettu 26 artikkelia.


Johtopaatokset:

Vrouw Maria -hylkyyn liittyvaa arkistomateriaalia on kayty lapi Suomessa, Ruotsissa, Venajalla,Tanskassa ja Alankomaissa. Aluksen aikaisempia vaiheita on viela mahdollista selvittaa Alan-komaiden arkistoissa suoritettavilla lisatutkimuksilla; esimerkiksi notariaattiarkistosta saattaaloytya mm. vanhempia rahtaussopimuksia. Pietarin Eremitaasin arkistosta ei loytynyt Eremi-taasin henkilokunnan alustavan etsinnan tuloksena Vrouw Marian taidelastiin liittyvia asiakir-joja, mutta Eremitaasin arkisto voisi olla hyva kayda viela tarkemmin lapi. Suomesta puuttuvanSt. Petersburg Zeitung -lehden vuoden 1771 loppuvuoden numeroista voisi myos loytya uusiaVrouw Mariaan liittyvia mainintoja.


Tiedottaminen ja julkaisut

Heti Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeenhylysta tiedotti Pro Vrouw Maria -yhdistys.Myohemmin tiedottamisesta alkoi vastataMuseovirasto. Vuosina 2001-2004 yksi MoSS-projektin keskeisista tavoitteista oli jakaa tie-toa kansainvalisella tasolla monikielisesti sekaVrouw Mariasta etta projektin muista hylyista.Projektin alussa, vuoden 2002 tammikuussa,projektiin osallistuneissa maissa julkaistiin yh-teinen MoSS-projektia esitteleva lehdistotie-dote. Samana paivana jarjestettiin Museovi-raston Nervanderinkadun toimitalossa tiedo-tustilaisuus, johon osallistui 11 median edus-tajaa eri tiedotusvalineista.

MoSS-projektin verkkosivut avattiin suo-meksi ja englanniksi 14.6.2002. Verkkosivu-jen avaamisesta tiedotettiin lehdistotiedotteel-la. Hollannin-, saksan- ja ruotsinkieliset sivutavattiin vuoden 2002 aikana. MoSS-projektinverkkosivut ovat edelleen nahtavilla8.

Museovirasto julkaisi Vrouw Maria -hylyntutkimuksiin liittyen vuosina 2000–2004 yh-teensa 11 Vrouw Maria -hylyn tutkimuksiaesittelevaa lehdistotiedotetta, joista vuosien2001–2005 tiedotteet koskivat myos MoSS-projektia ja sen tuloksia. Tiedotteisiin liittyenMuseoviraston verkkosivuilla oli jaossa leh-distokuvia. Lisaksi jarjestettiin kahdeksan tie-dotustilaisuutta seuraavissa paikoissa:

• 2.7.2000 Parnainen, Nauvo.

• 13.7.2000 Kaapelitehdas, Helsinki.

• 3.7.2001 Vrouw Maria -hylky, Nauvo.

• 10.2.2002 Museoviraston Nervanderin-kadun toimitalo, Helsinki.

• 14.6.2002 Saaristomeren kansallis-puiston opastuskeskus Sinisimpukka,Kasnas.

• 3.6.2003 Saaristomeren kansallispuistonopastuskeskus Sinisimpukka, Kasnas.

• 24.9.2004 Kulttuuritalo, Helsinki.

• 10.5.2005 Kulttuuritalo, Helsinki.

MoSS-projektin aikana julkaistiin kahdeksanenglanninkielista uutislehtea (MoSS Newslet-ters I–VIII), joissa kasiteltiin teemanumeroit-tain seka projektin hylkyja etta tutkimus-teemoja. Uutislehtea jaettiin seka painetussaetta PDF-muodossa projektin verkkosivuilla.Kesakuussa 2004 kaikki uutislehdet ja MoSS-projektin neljan hylyn hallinto- ja hoitosuun-nitelmat julkaistiin ”The Final Report of theMoSS Project” -nimisessa julkaisussa. Uutis-lehtien painosmaara vaihteli 200–730 kappa-leen valilla.

MoSS-projektin monikieliset esitteet val-mistuivat kesakuussa 2003 ja julisteet tammi-kuussa 2004. Lapsille ja nuorille tarkoitettu”Hylky”-niminen kirja julkaistiin kesakuussa2004. Se esitteli meriarkeologista tutkimustaja projektin hylkyja. Suomessa jaettiin suo-menkielisen painoksen lisaksi myos ruotsinkie-lista versiota.

MoSS-projektin aikana pidettiin kolmekansainvalista seminaaria, jotka jarjestettiinSaksassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Se-minaareissa esiteltiin projektin hylkyja, tutki-musteemoja ja tutkimustuloksia. Seminaaritoli tarkoitettu myos suurelle yleisolle ja nii-hin liittyi tutustumisretkia. MoSS-projektin ai-kana pidettiin yhteensa 12 sisaista kokousta,joissa keskusteltiin mm. eri tutkimusteemoistaja niiden tieteellisista tavoitteista.

Vrouw Maria -hylky on saanut runsaas-ti huomiota tiedotusvalineissa. Vuosina 1999–2005 Observer-Finland Oy -mediaseurantayri-tys lahetti Museovirastoon mm. Vrouw Ma-ria -hylkyyn liittyvia lehdistoosumia. Observe-rin ja Museoviraston yhteistyo kaynnistyi Suo-men merimuseon tuki ry:n aloitteesta.

8http://www.nba.fi/INTERNAT/MoSS/


Vuosien 1999–2005 (toukokuun loppu)valisena aikana mediassa oli yhteensa 1793Vrouw Maria -aiheista osumaa mm. lehdis-tossa, televisiossa, radiossa ja Internetissa.Observer-mediapalvelun seuranta kattoi seu-raavat mediat: STT, Reuters, Startell uutis-tietokannat seka suomalaiset paamediat (te-levisio, radio ja kaikki lehdet paikallislehdista

valtakunnallisiin seka esimerkiksi Turun Sa-nomien ja Helsingin Sanomien verkkoversiot).Eniten osumia oli vuosina 2000 ja 2004.

Vuosina 1999-2004 Vrouw Maria -hylkyaja/tai siita nostettuja esineita esiteltiin yh-deksassa nayttelyssa tai tapahtumassa, jotkaolivat:

Lehdistotilaisuus ”Pohjolan veneita ja ihmisia” -nayttelyssa. Elokuun 9. paiva 1999 Mu-seovirasto palkitsi Vrouw Maria -hylyn loytajat paajohtaja Henrik Liliuksen luovuttamallaMuseoviraston satavuotismitalilla ja kunniakirjalla, jotka luovutettiin lehdistotilaisuudes-sa Helsingin Pohjoisrannassa m/s Nordwestilla pidetyn ”Pohjolan veneita ja ihmisia” -nayttelyn yhteydessa. Lehdistotilaisuudessa esiteltiin myos hylysta loytynytta esineistoa.

Helsingin kansainvaliset venemessut 2000. 12.2.–20.2.2000 Helsingin messukeskuksessa.Pro Vrouw Maria -yhdistys esitteli Vrouw Marian hylkyloytoa.

”Kadonneet laivat” -nayttely. Suomen merimuseon ”Kadonneet laivat” -nayttelyssa Hel-singin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 16.5–3.9.2000 kerrottiin usean eri aikakaudenhylyn tarina ja esilla oli hylkyihin liittyvia esineita. Vrouw Maria -hylysta esiteltiin sieltanostettuja esineita. Muita esiteltavia hylkyja olivat mm. Estonia, Herzogin Cecilie, Mu-lan, Lapuri, Parnun koggi, St. Nikolai, St. Mikael ja Kronprins Gustav Adolf. Nayttelyoli osa Helsingin vuoden 2000 Kulttuuripaakaupunkitapahtumia.

”Taide ja meri” -nayttely. John Nurmisen saation nayttely 23.9.-19.11.2000 Tuomiokirkonkryptassa Helsingissa esitteli merimaalauksia. Esilla oli myos laivojen pienoismalleja sekaVrouw Marian-hylysta nostettuja esineita.

”Aarteita kolin alla” -nayttely. Forum Marinumin ja Suomen merimuseon yhteisnayttely25.11.2000–30.4.2001 Forum Marinumissa Turussa oli supistettu versio ”Kadonneet lai-vat” -nayttelysta.

Suomen merimuseon perusnayttely. Helsingin Hylkysaaressa esiteltiin 2.5.2002–31.9.2004Vrouw Marian lisaksi St. Mikaelin ja Esselholman hylkyja. Esilla oli Vrouw Maria -hylynpienoismalli seka hylysta nostettuja esineita.

Helsingin kansainvaliset venemessut 2003. Vrouw Maria -hylyn koysiohjuri oli esilla Me-rentutkimuslaitoksen osastolla osana keinotekoiset riutat -teemaa 8.2.–16.2.2003.

”Hylkyjen aarteet” -nayttely. Kotkan Maretariumissa jarjestettiin 27.5.–31.8.2004 Kymen-laakson maakuntamuseon, Maretariumin, Helsingin yliopiston ja Suomen merimuseonyhteisnayttely, jossa oli esilla Vrouw Maria -hylyn pienoismalli ja mm. St. Nikolaistanostettua esineistoa. Nayttelyssa esiteltiin hylkyjen tarinat, annettiin tietoa hylkytutki-muksesta seka siita, millaisia kalalajeja hylyilla esiintyy.


”Hylkyjen aarteet” -nayttely. Postimuseon ja Suomen merimuseon yhteisnayttelyssa Posti-museossa Helsingissa 8.9.–24.10.2004 kerrottiin meriarkeologisesta tutkimuksesta ja esi-teltiin eriaikaisia ja -tyyppisia hylkyja. Esiteltavia hylkyja olivat Vrouw Maria, Egelskar,Mulan, St. Mikael ja St. Nikolai.

Museoviraston palveluksessa olleet tutki-jat ovat pitaneet vuosina 1999–2005 usei-ta kymmenia Vrouw Maria -aiheisia esitelmiaseka Suomessa etta ulkomailla. Vrouw Maria-hylyn loytymisen jalkeen on vuosina 1999–2005 on julkaistu yhteensa 26 tutkimusta taipopulaaria artikkelia Vrouw Mariasta. Suurinosa julkaisuista on liittynyt MoSS-projektiin.Vuonna 2000 ilmestyi lisaksi Rauno Koivusaa-ren ja Mikko Heikkilan kirjoittama ”Suomenrannikon aarrelaivat” -niminen kirja, joka esit-teli myos Vrouw Maria -hylkya.

Vrouw Mariaan liittyvaa tutkimusta ontehty myos Helsingin yliopiston merihistorianopintokokonaisuuden seminaaritoissa luku-vuonna 2002–2003. Seminaari oli monitietei-nen kasitellen seka meriarkeologisia etta me-rietnologisia ja merihistoriallisia tutkimusai-heita. Yhteensa kuudesta seminaarityosta kol-

me kasitteli Vrouw Maria -tutkimusta ja ai-heina olivat aluksen lasti ja sen pakkaaminen,hylyssa oleva sinkki seka hylyssa oleva eloho-pea. Seminaarityot on julkaistu verkkojulkai-suina Helsingin yliopiston merihistorian opin-tokokonaisuuden verkkosivuilla9.

Ulkomaisista erikseen suoritetuista tutki-muksista, jotka ovat liittyneet Museoviras-ton ohjaamaan ja rahoittamaan toimintaan,voidaan mainita Utrechtin yliopiston tohtoriOscar Gelderblomin vuonna 2003 julkaistu ar-tikkeli ”Coping with The Perils of The Sea:The Last Voyage of ’Vrouw Maria’ in 1771”.Lisaksi voidaan mainita ulkomaisten arkisto-tutkijoiden suorittamat tutkimukset.

Vrouw Mariaan liittyvat julkaisut vuosil-ta 1999–2005 seka tehdyt seminaarityot esi-tellaan liitteessa B.

Tulokset:

• Painetut julkaisut: 26 kpl.

• Painamattomat julkaisut: 4 seminaarityota.

• MoSS-projektin englanninkielinen uutislehti: 8 numeroa.

• MoSS-projektin monikielinen esite.

• MoSS-projektin julisteet.

• MoSS-projektin Hylky-kirja.

• MoSS-projektin seminaarit: 3 kpl.

• Nayttelyt: 9 kpl.

• Luennot: useita kymmenia.

• Lehdistotiedotteet: 11 kpl.

9http://www.helsinki.fi/merihistoria/vrouwmaria/index.htm


• Tiedotustilaisuudet: 8 kpl.

• Lehdistoosumat:

– Lehdet: 1248 kpl.

– Televisio: 121 kpl.

– Radio: 151 kpl.

– Internet: 237 kpl.

– Yhteensa: 1757 kpl.

Johtopaatokset:

Vrouw Maria -hylyn tutkimukset ovat nakyneet hyvin julkisuudessa. Tutkimukset ovat tuot-taneet paljon julkaisuja, nayttelyja ja useita kymmenia luentoja. Lisaksi yleinen mielenkiintomeriarkeologiaa kohtaan on kasvanut ja meriarkeologian tuntemus on lisaantynyt Suomessa.


Hylyn tutkimusten toteutunut rahoitusvuosina 2000–2005

Vrouw Maria -hylyn tutkimusrahoitus koos-tui vuosina 2000–2005 neljasta eri rahoitus-

lahteesta, jotka olivat Museoviraston budjetti-varat, EU-rahoitteisen MoSS-projektin VrouwMaria -hylyn budjettivarat, opetusministerionsuora rahoitus seka sponsorirahoitus. Rahoitusjakaantui seuraavalla tavalla:

1. Museoviraston budjettivarat 2000–2005:

• Palkat 240 150 AC

• Toiminta 101 450 AC

• Yht. 341 600 AC

2. MoSS-projektin rahoitus 2001–2004:



• Yht. 155 900 AC

3. Opetusministerion suora rahoitus 2000–2002:



• Yht. 120 094 AC

4. Sponsorirahoitus 2000–2001:

• Yhteistyokumppanit: FT Christian Ahlstrom, Fortum, Hackman-Metos, HelsinginEnergia, Helsingin Satama, Rautaruukki

• Yht. 21 695 AC

Rahoitus yhteensa:



• Yht. 639 289 AC

Vrouw Marian hylyn tutkimuskustannuksista63 % on kaytetty palkkakuluihin. Museovi-raston budjettivaroilla on kustannettu kahdenpaatoimisen tutkijan palkkakulut seka MoSS-projektiin osallistuneen konservaattorin palk-kakuluja.

EU-rahoitteinen MoSS-projekti on maksa-nut 50 % projektinjohtajan ja -sihteerin palk-kakuluista, lisaksi projektin kautta on makset-tu kenttatoissa teknisen henkilokunnan palk-koja. Palkkakuluissa ei nay Merimuseon taimeriarkeologian yksikon muun henkilokunnanvalillista tyoaikaa, jota on kulunut runsaasti


mm. erilaisiin asiantuntijakokouksiin, selvitys-ten laadintaan ja tiedottamiseen.

Toimintarahoituksella tarkoitetaan niitakuluja, jotka ovat aiheutuneet kenttatoistakohteella, niihin liittyvista jalkitoista, ana-lyyseista, monitieteisista selvityksista seka

tutkimus- ja sukelluskaluston hankinnasta.

Vrouw Maria lukuina vuosilta 1999–2005

Yhteenveto Vrouw Maria -tutkimuksista vuo-silta 1999–2005 lukuina esitetaan liitteessa C.

1.5 Hylyn tutkimukseen liittyvat lait ja suositukset

Suomessa voimassa oleva kansallinen lainsaa-danto seka kansainvaliset sopimukset ja suosi-tukset maarittavat arkeologisen perinnon suo-jelusta ja tutkimuksesta seka toimivat Museo-viraston Vrouw Maria -hylyn tutkimusten jatoimenpiteiden ohjenuorana.

Suomessa voimassa oleva muinaismuisto-laki (295/1963) maarittelee sen, miten mui-naisjaannokseen rinnastettavan rauhoitetunlaivahylyn suhteen toimitaan.

Kansainvalisia kulttuuriperintoa koskeviasopimuksia ja suosituksia laativat Euroopanneuvosto, Euroopan unioni ja UNESCO sekaerilaiset kansainvaliset asiantuntijajarjestot.Vedenalaista kulttuuriperintoa koskevat sekayleiset arkeologiset kansainvaliset sopimuksetja suositukset etta erikseen vedenalaista kult-tuuriperintoa varten tehdyt kansainvaliset so-pimukset ja suositukset. Seuraavissa kappa-leissa referoidaan muutamia keskeisimpia kan-sainvalisia sopimuksia ja suosituksia. Sopi-mukset ovat valtioita sitovia, suositukset puo-lestaan ohjaavat kaytannon suojelutyota.

Vuonna 1995 Suomessa astui voimaan Eu-roopan neuvoston Vallettan sopimus eli ”Eu-rooppalainen yleissopimus arkeologisen pe-rinnon suojelusta” (Asetus arkeologisen pe-rinnon suojelua koskevan tarkistetun euroop-palaisen yleissopimuksen voimaansaattamises-ta 26/1995), jonka paaperiaatteita Suomenmuinaismuistolaki noudattaa. Yleissopimuk-sen tarkoituksena on suojella arkeologistaperintoa Euroopan maiden yhteisen muistinlahteena seka historiallisen ja tieteellisen tut-

kimuksen lahteena. Sopimuksen mukaan ar-keologista perintoa tulisi suojella ja yllapitaamieluiten alkuperaisessa ymparistossaan.

Kansainvalinen hallituksista riippumatonkulttuuriperintoalan asiantuntijajarjesto ICO-MOS (International Council on Monumentsand Sites) julkaisi vuonna 1990 arkeologistakulttuuriperintoa koskevan asiakirjan (Char-ter for the Protection and Management ofthe Archaeological Heritage). Asiakirja koros-taa, etta vain tarkan harkinnan jalkeen voi-daan suorittaa kaivauksia sellaisella kohteel-la, jota ei uhkaa valiton tuhoutuminen. Pe-rusteluja kaivauksille voivat olla mm. vastaus-ten saaminen tieteellisiin tutkimuskysymyk-siin seka kohteen helpompi esittely esimerkik-si museonayttelyn avulla suurelle yleisolle. En-nen kaivauspaatoksen tekemista on arvioita-va kohteen tieteellinen arvo. Asiakirja koros-taa mm. in situ -sailytysta ja kohteiden esit-telya yleisolle seka tehtavan tutkimuksen am-mattimaisuutta.

Vuonna 1996 ICOMOS julkaisi asiakir-jan vedenalaisen kulttuuriperinnon suojelustaja tutkimuksesta (Charter on the Protectionand Management of Underwater Cultural He-ritage). Asiakirjaa voidaan pitaa suosituksenasiita, miten vedenalaista kulttuuriperintoa tu-lisi hallinnoida ja tutkia.

UNESCO neuvotteli vuosina 1998-2001kansainvalisesta yleissopimuksesta (Conven-tion on the Protection of Underwater Cultu-ral Heritage, 2001) vedenalaisen kulttuuripe-rinnon suojelemiseksi seka kansainvalisella ve-


sialueella etta valtioiden aluevesilla.UNESCOn 31. yleiskokous hyvaksyi sopi-

mustekstin marraskuussa 2001. KokouksessaSuomi aanesti sopimustekstin hyvaksymisenpuolesta. Kun 20 YK:n jasenmaata on ra-tifioinut sopimuksen, siita tulee osa kan-sainvalista lainsaadantoa sopimuksen ratifioi-neissa jasenvaltioissa. Suomi ei ole viela ryhty-nyt ratifiointitoimenpiteisiin. UNESCOn yleis-sopimusta voidaan kuitenkin kayttaa parhai-den kaytantojen (best practices) esimerkkina.Tammikuuhun 2007 mennessa 14 maata – Pa-nama, Bulgaria, Kroatia, Espanja, Libya, Ni-geria, Liettua, Meksiko, Paraguay, Portugali,Ecuador, Ukraina, Libanon ja Saint Lucia –olivat ratifioineet sopimuksen.

UNESCOn suojelusopimuksen sisaltamatmeriarkeologisen tutkimuksen periaatteetpohjautuvat paapiirteissaan ICOMOSin vuo-den 1996 asiakirjaan. UNESCOn sopimuk-

sessa maaritellaan mm. mita vedenalainenkulttuuriperinto on ja miten sita tulee suo-jella ja tutkia. Sopimuksessa korostetaansita, etta vedenalaisen kulttuuriperinnon en-sisijainen sailytyspaikka on sen loytopaikka.Samalla korostetaan sita, etta vedenalaistakulttuuriperintoa tulisi ensisijaisesti esitellaloytopaikallaan. Lisaksi yleison paasya koh-teelle tulisi edistaa mikali se ei ole ristiriidas-sa suojelun kanssa. Vedenalaiseen kulttuuri-perintoon ei tule soveltaa meripelastuslakiatai loytotavaralakia eika sita saa myyda, os-taa tai vaihtaa tai muuten rinnastaa kaupalli-siin hyodykkeisiin. Tutkimuksessa tulee suosiaei-kajoavia menetelmia esineiden nostamisensijaan. Mikali kohdetta tutkitaan kajoavallatutkimustoiminnalla, on tama toiminta pe-rusteltava hyvin ja sita voidaan tehda vainammattilaisten toimesta.


1.6 Hylyt vedenalaisena kulttuuriperintona

UNESCOn mukaan vedenalaista kulttuuripe-rintoa ovat kaikki sellaiset ihmistoiminnanjaanteet, jotka ovat luonteeltaan kulttuuri-sia, historiallisia tai arkeologisia, ja jotkaovat olleet pysyvasti tai ajoittaisesti, koko-naan tai osittain veden alla yli sata vuotta.Naita jaanteita ovat asuinpaikat, rakennuk-set ja muut rakenteet, esineet, ihmisjaanteet,hylyt (alukset, lentokoneet ja muut kulku-neuvot) ja niiden osat, niiden lasti ja muusisalto ja konteksti. Nykyaan uudet tehokkaatetsintamenetelmat mm. viistokaikuluotaimetpaljastavat yha enemman eri puolilla maail-maa naita vedenalaisia muinaisjaannoksia.

Vedenalaiset muinaisjaannokset ovat tut-kimukselle ainutlaatuisen tarkeita: niidenedustamia muinaisjaannostyyppeja – esimer-kiksi vedenalaiset vaylaesteet, kalastuspadot,veteen uhratut esineet – ei loydy muualta.Lisaksi vedenalaisen kulttuuriperinnon merki-tysta lisaa se tosiasia, etta vedenalaisissa olo-suhteissa erilaiset kohteet ja materiaalit – jo-pa kokonaiset hylyt – ovat sailyneet usein huo-mattavasti paremmin kuin maalla.

Nykyaan muinaisjaannokset nahdaan osa-na laajempaa maisemaa ja kulttuuriym-paristoa, joihin katsotaan kuuluvaksi mm.muinaisjaannokset, rakennettu ymparisto jakulttuuri- ja luonnonmaisema. Myos vedenpinnan alta loytyy oma maisemansa ja kult-tuuriymparistonsa.

Vedenalaisesta kulttuuriperinnosta tunne-tuimpia ovat hylyt, jotka muodostavat useinjopa 80–90 % eri maiden rekisteroidyista vede-nalaisista muinaisjaannoksista. UNESCOn ar-vion mukaan maapallolla on noin kolme mil-joonaa viela loytamatonta laivahylkya, naistakymmenien tuhansien katsotaan olevan histo-riallisesti arvokkaita hylkyja.

Hylyt ovat usein lahtokohdiltaan hyvinkansainvalisia, silla suurin osa hylyista on erimaiden satamien valilla kulkeneita kauppa-

aluksia. Myos hylkyjen tutkiminen vedenalai-sen arkeologian ja arkistoja kirjallisuustut-kimuksen pohjalta merkitsee parhaimmillaankansainvalista monitieteellista yhteistyota.

Itameri on tunnettu ehjista hylyistaan,silla Itameren erityisominaisuudet kuten kyl-myys, pimeys, vahasuolaisuus seka voimak-kaiden merivirtojen, vuoroveden ja orgaanis-ta materiaalia tuhoavien elioiden puuttumi-nen ovat edesauttaneet puuhylkyjen ja mui-den materiaalien sailymista.

Itameren lisaksi myos Pohjois-AmerikanSuurilla Jarvilla on sailynyt paljon ehjia puu-hylkyja suotuisissa olosuhteissa. Nykyaan hyl-kyja etsitaan ja loydetaan myos syvan merenalueilla kayttaen apuna modernia teknologi-aa. Maailmalla on viela alueita, joilta usko-taan loytyvan runsaasti ennen tuntemattomiahylkyja; tallaisia alueita ovat mm. Intian val-tameri ja Mustameri.

Vedenalaista kulttuuriperintoa tutkitaanmeriarkeologian keinoin. Se tutkii arkeologianmenetelmin ihmisen menneisyytta. Meriarkeo-logian tutkimusala on yhta laaja kuin koko in-himillinen kulttuuri. Meriarkeologian kannaltamielenkiintoisia kohteita loytyy myos maalta,ei ainoastaan vedesta.

Meriarkeologian keskeisimpia tavoitteitaon ymmartaa ja selittaa mm. ihmisen, vesikul-kuneuvojen rakentamisen ja kayton seka ve-sien kayttoon liittyvien elinkeinojen, tapojenja muun yhteiskunnan valista suhdetta. Tatentutkimus laajenee kasittelemaan koko inhimil-lista kulttuuria ja sen materiaalisia jaanteitaeri ymparistoissa

Suomessa kaytetaan yleisesti termia ”me-riarkeologia” kun puhutaan laajemmastanakokulmasta aiheeseen. Vedenalainen arkeo-logia viittaa puolestaan suppeammin veden al-la suoritettuun arkeologiseen tutkimustyohon.

Suomessa vedenalaisia muinaisjaannoksiaon tutkittu vedenalaisen arkeologian keinoin


erityisesti 1960–1970-luvuilta lahtien aluksiharrastajavoimin. Viime vuosikymmenina ontutkittu mm. eri aikakausien eri tyyppisia hyl-kyja ja veneita, vedenalaisia esteita ja puo-lustusvarusteita, vanhoja satama-, ankkuri- jakauppapaikkoja, hirsiarkkulaitureita ja muitalaiturirakennelmia, veden alle joutuneita kivi-kautisia asuinpaikkoja, kalliomaalausten vede-nalaisia terasseja, polttokenttakalmiston ve-teen joutuneita hauta-antimia seka erilaisiahaaksirikkopaikkoja ja irtoloytoja. Ajallises-

ti kohteet ulottuvat kivikaudesta 1800-luvunloppupuolelle. Liitteessa D mainitaan esimer-kin omaisesti eraita naista kohteista.

Talla hetkella Museoviraston vedena-laisloytojen rekisterissa on noin 1400 vedena-laista kohdetta, joista noin 90 % on hylkyjatai hylyn osia. Suurin osa Suomen vesialueistaon viela systemaattisesti inventoimatta vede-nalaisten muinaisjaannosten kartoittamiseksi,joten rekisterin tiedot tulevat todennakoisestimuuttumaan.

Kuva 1.12: Vedenalaista arkeologista tutkimusta voidaan tehda myos talvella jaan paalta.Kuvassa tarkastellaan vedenalaisen robottikameran (ROV) lahettamaa kuvaa Suomenlinnassatalvella 2007. Kuva: Minna Leino, Museovirasto.

Luku 2

Vrouw Maria -hylynkulttuurihistoriallinen merkittavyys

Kuva 2.1: Tukialus m/s Teredo Vrouw Marian hylylla. Piirros: Juha Flinkman.

39

LUKU 2. VROUW MARIA -HYLYN KULTTUURIHISTORIALLINEN MERKITTAVYYS 40

2.1 Miten Vrouw Marian kulttuurihistoriallinen merkittavyys onmaaritelty?

Suomen muinaismuistolain mukaan hylyn suo-jelun perusteeksi riittaa se, etta hylyn voidaanolettaa olevan yli sata vuotta sitten uponnut.Hylkyjen kulttuurihistoriallista merkittavyytta(eli arvoa) ei siis tarvitse erikseen maaritella.

Paatettaessa rajallisten resurssien kaytos-ta on kuitenkin tehtava priorisointeja, on siisvalittava, mita tutkitaan. Priorisointia var-ten tulisi maaritella kohteen kulttuurihistorial-linen merkittavyys sovittujen kriteerien poh-jalta. Maarittely on mekanismi, jossa arvioi-daan ja kuvataan kohteen merkittavyys valit-tujen kriteerien pohjalta. Lopuksi naista kuvai-luista tehdaan yhteenveto. Maarittelyyn kuu-luu myos kohteen vertailu muihin kohteisiinpaikallisella, alueellisella, kansallisella ja kan-sainvalisella tasolla.

Yleisesti hyvaksyttavien, muinaisjaannos-ten keskinaiseen vertailuun soveltuvien ar-viointikriteerien laatiminen on vaikea tehtava.Myos naiden kriteerien kayttaminen on han-kalaa. Arvioinnit eivat myoskaan ole koskaanlopullisia, vaan aina suhteellisia, silla ne kerto-vat vain senhetkisesta tilanteesta. Uudet koh-teet saattavat muuttaa arvottamisjarjestysta.

Museovirastossa ei ole kaytossa mui-naisjaannosten merkittavyyden maarittamisenlaajempaa arviointimenetelmaa. Ainoa viral-lisesti kaytossa oleva muinaisjaannosten ar-vottamisjarjestelma on kolmiportainen rauhoi-tusluokitus, jossa kohteet on luokiteltu luok-kiin 1–3. Tassa jarjestelmassa Vrouw Mariaon luokiteltu ensimmaisen luokan kiinteaksimuinaisjaannokseksi, joka tarkoittaa sita, ettaVrouw Maria -hylky on valtakunnallisesti mer-kittava ja sen sailyminen on turvattava kaikis-sa olosuhteissa.

Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistorialli-sen merkittavyyden maarittamiseksi luotiinMuseoviraston meriarkeologian yksikossa kri-teeristo, jota on kaytetty ensimmaisen kerrantata selvitysta varten. Kriteeriston luomisessakaytettiin esikuvina soveltuvin osin mm. seu-raavia olemassa olevia jarjestelmia:

• Museoviraston meriarkeologian yksikonMoSS-projektissa vuonna 2004 luotuhallinto- ja hoitosuunnitelmien arvotta-misjarjestelma.

• Australian ICOMOS-jarjeston ns. BurraCharter ja sen kriteeristo.

• Advisory Committee on Historic WreckSites -toimikunnan kriteeristo (Iso-Britannia).

Mainituista jarjestelmista valittiin kriteereik-si esteettinen ja elamyksellinen arvo ja kun-to, hylyn alustyyppi ja laivanrakennushistorial-linen arvo, hylyn alustyypin tyypillisyys ja/taiharvinaisuus, hylyn materiaalin volyymi ja va-riaatio seka hylyn historiallinen arvo.

Tata luotua kriteeristoa tullaan myohem-min kayttamaan tarvittaessa myos muiden tie-tyin perustein valittujen vedenalaisten kult-tuuriperintokohteiden arvottamiseen.

Puhuttaessa Vrouw Marian kulttuurihisto-riallisesta merkittavyydesta on hyva pitaa mie-lessa se, etta uudet hylkyloydot, vanhojen koh-teiden tarkempi tutkimus tai Vrouw Marial-ta saatava uusi tieto voivat muuttaa tassaselvissa esitettya Vrouw Maria -hylyn mer-kittavyyden arviointia.


2.2 Hylyn esteettinen ja elamyksellinen arvo ja kunto

Vrouw Maria -hylky sijaitsee Itameren altaanreunalla. Hylky lepaa loytopaikallaan kallioluo-tojen ymparoimassa pienessa tasapohjaisessasyvanteessa 41 metrin syvyydessa. Alue on sa-vea ja liejusavea, jota peittaa ohut hiekka-/sorakerros. Hylyn tasasaumainen runko onasettunut kolilleen meren pohjaan ja se onkallistunut hieman styyrpuurin puolelle. Hylynrunko on lahes kokonaan nakyvilla meren poh-jalla.

Hylyn paapuurin puolella on maaperastamuodostunut metrin korkuinen terassi, jon-ka syntyyn hylky on vaikuttanut muuttamal-la pohjavirtauksia. Hylyssa ei ole peittavaakasvillisuutta, eika sita peita sedimenttikerros-tumat kuin ainoastaan sisaosista. Hylyn run-koon on kiinnittynyt erilaisia elioita, silla runkotarjoaa elioille keinotekoisen vedenalaisen riu-tan1. Runkoon kiinnittyneita lajeja ovat sini-simpukka (Mytilus trossulus), levarupi (Elect-ra crustulenta) ja runkopolyyppi. Ajoittain hy-lyn rungon viereen kasautuu kuolleita rusko-levamattoja.

Sukellettaessa Vrouw Marian hylylla senvoi hyvan nakyvyyden vallitessa havaita koh-teelle laskeuduttaessa noin 25 metrin syvyy-dessa. Aurinkoisina paivina hylylla on luon-nonvaloa. Hylysta pystyy nakemaan kerrallaansuuremman kokonaisuuden ja sen ymmartaaehjaksi hylyksi ja osaksi alueen vedenalaistamaisemaa.

Vrouw Maria -aluksen hylky on erittainhyvin sailynyt2; se vaikuttaa edelleen lahesehjalta alukselta, jossa on kahden mastonalaosat viela pystyssa. Vain aluksen peraosaon enemman tuhoutunut, silla tama osa aluk-

sesta vaurioitui haaksirikon aikana ja aluksenlastia pelastettaessa. Vrouw Maria -aluksestaon sailynyt arviolta noin 90 prosenttia. Hylynloytyessa vuonna 1999 se oli koskematon; hyl-ky oli maannut meren pohjassa 228 vuotta ih-misen toiminnan ulottumattomissa.

Vrouw Maria on pienehko alus, joka ontehty kaytannollisyytta silmallapitaen. Sen pi-tuus on noin 26 metria ja leveys seitsemanmetria. Rungon korkeus on perassa ja keulas-sa noin kuusi metria ja aluksen keskella noinnelja metria. Pituuden ja leveyden suhde on al-le 1:4. Hylyn isomaston sailyneen osan korkeuson 15 metria ja sailyneen etumaston korkeuson 13 metria. Kummankin maston paassa onns. esselit, joihin on ollut kiinnitettyina mas-tojen ylaosat.

Vrouw Marian yleisilme on arkinen, muttasiina on ollut myos koristelua. Alkuperaisellapaikallaan on edelleen koynnoskuviolla koris-teltu perahytin ensimmainen kattopalkki. Sa-ma koristekuvio toistuu kansihytin kattopal-kissa. Hylyssa ei ole ollut keulakuvaa, muttamuotoleikatut ranapalkin tuet tekevat keulas-takin koristeellisen. Myos perapeili on ollut ko-risteltu.

Vrouw Maria -hylyn puisen rungon kyl-kilaudoitus on kokonaan paikoillaan. Aluksensaakansi on ehja lukuun ottamatta perahytinaluetta, mista saakansi puuttuu kokonaan.Osa kansilankuista on irrallisia ja joitakin kan-silankkuja puuttuu.

Hylyn keula on ehja. Meriselityksen perus-teella tiedetaan, etta perasin ja osa perapeiliamenetettiin jo haaksirikon yhteydessa. Hy-lyn peraranka ei ole saanut nakyvia vaurioi-

1Hylyt keinotekoisina riuttoina: Hylyt toimivat kiinnittymiseen sopivina keinotekoisina alustoina seka pii-lopaikkoina vedessa elaville elioille. Puisten hylkyjen tarjoamat keinotekoiset riutat lisaavat yleensa elioidenvedenalaisen ympariston monimuotoisuutta ja tarjoavat uusia elinymparistoja.

2Erittain hyvin sailynyt hylky: Tassa selvityksessa erittain hyvin sailyneella hylylla tarkoitetaan sellaistahylkya, jonka runko on sailynyt myos ylaosaltaan siten, etta siina on havaittavissa esimerkiksi kansilaudoitusta,kansirakenteita ja parraslaitaa. Lisaksi hylyn takila on usein ainakin osittain pystyssa.


ta perasimen irrotessa. Tutkimusten yhtey-dessa peran lahelta meren pohjalta on loydettyosia, jotka kuuluvat perapeiliin. Naista osistaon mahdollista koota uudelleen aluksen alku-perainen, kaarevahko perapeili. Aluksen kolintai muiden hylyn kestavyyteen liittyvien raken-teellisten osien kuntoa on vaikeaa tutkia niinkauan kun hylky on taynna tavaraa.

Hylyn kansitason ylapuolelle kohoa-vat seka kapteenin perahytti ja kansihytinjaannokset. Hytissa olleet tavarat pelastettiintodennakoisesti aluksen haaksirikkouduttua,joten kapteenin hytti on tyhja. Isomaston luo-na kannen paalla oleva kansihytti on laheskokonaan hajonnut takilan osien tipahdettuasen paalle.

Hylyn keulakannen alla sijaitsee aluksenkeittio, jonka tiilista muuratun piipun hor-mi ulottuu ankkuripelin etupuolelle kansita-soon. Tiilesta rakennettu laivauuni on ehjannakoinen. Keittion paapuurin puolella on il-meisesti varastotiloja ja styyrpuurin puolellamiehiston tiloja. Varastotilat ja miehiston tilatnayttavat ehjilta. Keulamaston takana kannenalla on purjevarasto. Keula-alueen sisatilojenvaliseinat ovat osittain hajonneet ylaosistaan.

Vrouw Maria -hylyn ruumassa erottuuselvasti lahes koko ruumaan levinneet liitu-piiput. Isomaston ymparilla nakyy sinkkihark-koja ja pakkauslaatikoita. Yhdessa laatikos-sa nakyy lasilinsseja, jotka ovat siisteissa pi-noissa omissa lokeroissaan. Osassa laatikois-ta kannet ovat edelleen paikoillaan, joten nii-den sisallosta ei ole tietoa. Kannettomienkaanlaatikoiden sisalto ei nay niita peittavan sedi-menttikerroksen alta. Ruumassa, kansiluukku-jen kohdalla on havaittavissa lastin sekaisuut-ta, mika voi olla seurausta tavaran pelasta-misesta haaksirikon jalkeen. Ruumassa nakyymyos useita paikoilleen hajonneita tynnyreita,ruuman keskivaiheilla ne muodostavat selkeanriviston. Kaikkialla lastitavaran paalla on kuol-leista elioista ja muusta kertyneesta materiaa-lista koostuva ohut kerros. Hylyn perassa ole-

vasta lastausaukosta nakyy perahytin alla ole-vaan ruumaan, joka on toistaiseksi tutkima-ton.

Hylylla on havaittavissa aluksen varustei-ta; mm. kannella ja keulavarastossa nakyy eri-kokoisia plokeja ja jumpruja. Muita varusteitaovat eri vahvuiset koydet, lyijyluoti, luotiliinankera, perasinpinna, peran pumput ja kourut.Keulassa on tallella myos ankkuripeli, jonkatukissa on viela yksi vaantokanki kiinni. Myoskaksi aluksen tukkiankkuria on sailynyt. Lai-vakellon teline on edelleen hylyssa, tosin pai-koiltaan irronneena. Itse laivakello otettiin tal-teen haaksirikossa. Hylyssa ei ole isovenetta,silla se pelastettiin haaksirikon jalkeen. Havai-tut varusteet vaikuttavat hyvakuntoisilta.

Vrouw Mariassa on ollut alun perin kak-si mastoa, joiden alimmat osat ovat yha pys-tyssa. Lisaksi aluksen keulapuomi on edel-leen tallella. Irronneet takilan osat ovatpaasaantoisesti hylyn kannella tai styyrpuurinpuolella hylyn vieressa meren pohjalla.

Nykyisen kasityksen mukaan Vrouw Ma-rian runko on rakennettu tammesta ja ta-kila lehtikuusesta. Hylyn puuaineksen alku-perainen pintaosa on kulunut, muutoin puuvaikuttaa olevan hyvassa kunnossa.

Vrouw Maria -hylyn alkuperaisyytta voi-daan pitaa hyvana: se on sailynyt siina muo-dossa, jossa se oli upotessaan vuonna 1771lukuun ottamatta haaksirikon jalkia, pelas-tustoiden aiheuttamia vaurioita seka vuosisa-tojen aikana irronneita osia.

Vrouw Marian rakentamisvuotta ja raken-tamispaikkaa ei tiedeta. Ei tiedeta myoskaansita, etta korjattiinko tai muutettiinko VrouwMaria -alusta 1700-luvulla, jolloin aluksia saa-tettiin korjata ja rakentaa osittain uudelleen.Mahdolliset Vrouw Mariaan tehdyt korjauk-set ja muutokset voidaan selvittaa parhaiten,mikali hylky nostetaan.

Vrouw Marian haaksirikon meriselityksenmukaan aluksen mukana ei hukkunut ihmisia,joten hylylla ei ole hautapaikkamerkitysta.


Vrouw Mariaan ei liity sailynytta muistitie-toa tai esimerkiksi haaksirikosta kertovia lau-luja. Hylylla on kuitenkin tarunhohtoinen mai-ne sukeltajien keskuudessa. Tama maine poh-jautuu pitkalti FT Christian Ahlstromin vuo-sina 1979 ja 1982 julkaisemiin ruotsinja suo-menkielisiin kirjoihin, jotka saavuttivat suurta

suosiota sukeltajien keskuudessa seka innoitti-vat eri ryhmia hylyn etsintaan.

Hylyn loytymiseen vuonna 1999 liittyneensuuren mediahuomion kautta monet suoma-laiset oppivat tuntemaan Vrouw Marian, sentarinan ja sen loytymisen eri vaiheet.

2.3 Hylyn alustyyppi ja laivanrakennushistoriallinen arvo

Vrouw Maria -hylyn luokittelu 1700-luvun kri-teerien mukaan tiettyyn alustyyppiin kuulu-vaksi ei ole ongelmatonta, koska mm. termino-logia, alusten luokittelun perusteet ja laivan-rakennustapa ovat vaihdelleet eri aikoina ja erialueilla. 1700-luvun loppupuolelle asti aluksettyypiteltiin useimmiten niiden rungon mukaan;takilaan ei kiinnitetty niinkaan huomiota. Sa-moihin aikoihin aluksia alettiin tyypitella toisi-naan myos niiden takilan mukaan.

Vrouw Maria -hylylta loytyneista takilano-sista voidaan paatella Vrouw Maria -aluksessaolleen kaksi kolmiosaista mastoa raakoineenseka kaksiosainen keulapuomi. Nain hylystavoidaan yleisella tasolla todeta, etta se oli kak-simastoinen raakatakilainen kauppa-alus.

Hylysta on loydetty myos kahvelipuomi,joka sopisi snaumastoon. Lisaksi haaksirikonaikaisissa Turun maistraatin poytakirjoissa pu-hutaan snaulaiva Vrouw Marian haaksirikos-ta. Myos pelastetun tavaran luettelossa onmainittu haaksirikkoutuneesta aluksesta pe-lastetut purjeet, joiden joukossa oli snaupurje.Naiden tietojen pohjalta Vrouw Maria -hylyntakilan voidaan todeta edustavan snautakilaa.

Snautakiloidussa aluksessa oli kaksi mas-toa, joista molemmat olivat taystakiloituja elikaikissa mastoissa oli raakapurjeet. Tamanlisaksi raakapurjeilla varustetun isomastontaakse oli kiinnitetty snaumasto, johon voi-tiin nostaa snaupurje. Snaupurje oli kiinnitet-

ty ylareunastaan puomiin, mutta purjeen ala-reunassa ei ollut yleensa puomia. Snautakilaoli yleinen takilatyyppi 1700-luvulla. Teknises-ti snautakilaa ei pideta erityisen merkittavanatakilatyyppina laivanrakennuksen historiassa,vaan sen voidaan katsoa edustavan yhta va-riaatiota raakatakilasta.

Ulkoisesti Vrouw Maria -hylky nayttaa ole-van rungoltaan perapeilillinen (ns. square tuck-pera) ja tylppakeulainen alus. Tarkempi run-kotyypin maarittely vaatisi kuitenkin VrouwMarian tapauksessa hylyn sisaosien rakentei-den selvittamista, silla tietyt tekniset sisaosienratkaisut maarittavat runkotyyppia enemmankuin ulkoiset seikat. Vrouw Mariaan liittyvistaarkistolahteista ei ole myoskaan apua runko-tyypin maarittamisessa, silla niissa ei ole mai-nintoja aluksen rungosta.

Vrouw Marian loytymisen jalkeen sitapidettiin rungoltaan koffityyppisena alukse-na Pro Vrouw Maria -yhdistyksen Amster-damin kaupunginarkistosta loytaman VrouwMaria -nimisen koffialuksen vuoden 1766myynti-ilmoituksen perusteella. Museoviras-ton kenttatutkimusten myota kasitys VrouwMarian alustyypista kuitenkin muuttui. Hylynmitat eivat tasmanneet myynti-ilmoituksenVrouw Maria -nimiseen koffiin.

Vrouw Maria -hylyn rungon mahdollisetlisatutkimukset voivat viela muuttaa kasitystaVrouw Marian runkotyypista.


2.4 Hylyn alustyypin tyypillisyys ja/tai harvinaisuus

Takilansa puolesta Vrouw Maria edustaa1700-luvulle tyypillista snautakilaa. Toistai-seksi emme kuitenkaan tieda tarpeeksi Vrouw

Marian runkotyypista voidaksemme sanoa, oli-ko Vrouw Marian rungon ja takilan yhdistelmaajalleen tyypillinen.

2.5 Hylyn materiaalien volyymi ja variaatio:lasti ja muu esineisto

Arkistotietojen perusteella Vrouw Maria -aluksessa oli hyvin monipuolinen lasti, jokakoostui suurimmaksi osaksi tyypillisesta 1700-luvun sekatavaralastista. Juutinrauman tulli-tilien mukaan aluksen paalastina oli sokeria,variaineita ja kankaita. Lastin kokonaisarvostaison osan muodosti hopealasti. Naiden ohellaalukseen oli lastattu kahvia, metalleja, elintar-vikkeita ja sekalaista irtotavaraa. Lisaksi lai-vaan oli lastattu taide-esineita, joista osa oliostettu Katariina II:n taidekokoelmiin hollan-tilaisen taiteenkeraajan, Gerrit Braamcampinkokoelman huutokaupasta; kokoelmaan kuu-lui mm. flaamilaisia ja hollantilaisia 1500-ja 1600-luvun maalauksia. 1700-luvun ylei-sen kaytannon mukaisesti alukseen oli lastattumyos laivurin yksityisvarasto, joka muodostuielintarvikkeista ja brandysta.

Haaksirikon jalkeen osa Vrouw Marian las-tista pelastettiin. Pelastetusta tavarasta laadi-tussa luettelossa on mm. kankaita, kahvia, joi-takin tauluja, peileja ja muuta ylellisyystava-

raa seka lastina olleet 10 tynnyria hopeaa.1700-luvun sailyneisiin asiakirjoihin ei

ole merkitty koko lastin koostumusta, vaik-ka aluksesta pelastettujen tavaroiden listataydentaa osin sailyneita lastiluetteloita. Las-tin tarkka koostumus selviaa vain kenttatutki-muksilla.

Aluksen varusteista on sailynyt mm. ank-kuripeli, kaksi tukkiankkuria, pumput, pera-sinpinna seka plokeja ja jumpruja.

Tutkimuksissa ei ole havaittu miehistonhenkilokohtaista esineistoa. Voidaan olettaa,etta miehisto pelasti tavaransa aluksestahaaksirikon jalkeen.

Lastin volyymia ja variaatiota kasitellaanliitteissa E ja F. Liitteessa E kuvataan las-tin laatua, maaraa ja alkuperaa. Taulukkoonon otettu mukaan myos hylysta haaksirikonyhteydessa nostettua tavaraa, silla vastaaviaesineita voi edelleen olla hylyssa. Liittesta Fvoidaan todeta, etta loytoaineisto on funktiol-taan monipuolista.

2.6 Hylyn historiallinen arvo

Vrouw Marian historiallinen merkittavyys pe-rustuu erityisesti runsaaseen ja monipuoli-seen arkistomateriaaliin, jonka avulla hylkyon voitu identifioida ja ajoittaa. Tahan men-nessa kahdeksasta arkistosta Suomesta, Ruot-sista, Venajalta, Alankomaista ja Tanskasta onloydetty Vrouw Mariaan liittyvia asiakirjoja.

Vrouw Marian vaiheisiin liittyy myos pal-

jon seka kotimaisia etta ulkomaisia historial-lisia henkiloita, kuten Kustaa III, KatariinaII ja Turun ja Porin laanin maaherra Chris-topher Rappe. Vrouw Marian haaksirikko Tu-run saaristossa seka haaksirikon selvittamiseenliittyvat tapahtumat liittavat Vrouw Marianmyos Suomen historiaan. Nimelta tunnetuthistorialliset henkilot on listattu liitteessa G.


Amsterdamista Pietariin matkalla ollutVrouw Maria -alus liittyy laajasti 1700-luvunlopun eurooppalaiseen kauppamerenkulkuun,jossa tieto, tavarat seka raha kulkivat vakiin-tuneita verkostoja pitkin. Yksi tarkeimmistakeskuksista tassa jarjestelmassa oli Vrouw Ma-ria -aluksen kotisatama Amsterdam. VrouwMarian viimeinen matka ja lasti kuvaavat eri-tyisesti hollantilaisten kaymaa merikauppaa,jossa seka Hollannin Ita-Intian kauppakomp-panian Kaukoidasta tuomia tavaroita ettaeri siirtomaista ja Euroopasta peraisin oleviatuotteita valitettiin mm. Amsterdamin kaut-ta muualle Eurooppaan. Erityisesti tavaroi-ta vietiin Venajalle Pietarin kasvavan suur-kaupungin tarpeisiin, ja Suomenlahtea voi-daankin pitaa 1700-luvun lopulla yhtena kan-sainvalisen merikaupan valtavaylana. Vaikka-kin 1700-luvun toisella puoliskolla Pietarinkauppa oli erityisesti englantilaisten kasissa,kavivat hollantilaiset edelleen vilkasta kauppaaPietariin.

Itamerelle saapuvien alusten kapteenitmaksoivat lasteista tullia Tanskalle Juutinrau-

massa. Juutinrauman tullitoiminta on kirjattuHelsingorin tullikirjoihin, joihin merkittiin lai-van maaranpaa, lahtosatama, kotisatama, lai-vurin nimi, lastiluettelo ja maksetut tullit. Juu-tinrauman tullitilit ovat kansainvalisesti mer-kittava merihistorian lahde.

Taidelastin kautta Vrouw Maria -hylky voi-daan liittaa myos Katariina II:n taidekokoel-man luomiseen ja Braamcampin taidekokoel-man huutokauppaan.

Vrouw Maria -hylky kuvaa hyvin myosmerenkulun vaarallisuutta Itamerella 1700-luvulla. Vrouw Marian lisaksi toinen tunnettuTurun ulkosaaristoon haaksirikkoutunut hol-lantilainen alus on vuonna 1747 uponnut St.Mikael. Lisaksi arkistoista tunnetaan moniakymmenia samoilla vesilla sattuneita karillea-joja. Esimerkkina mainittakoon hollantilaisenkaljuutti Hangelaerin haaksirikko, josta annet-tiin meriselitys Turkuun joulukuussa 1771.

Vrouw Marian haaksirikkoa voidaan pitaaosoituksena aikakautensa tiedon leviamisesta,eri valtioiden viranomaisten toiminnasta jakansainvalisesta oikeuskaytannosta

2.7 Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallisen

merkittavyyden vertailu

Vrouw Marian vertailu muihin kohteisiin onhankalaa, koska Suomen alueella sijaitsevistahylyista on saatavilla varsin vahan luotettavaatietoa. Ongelma liittyy seka siihen, etta kaik-kia Suomen aluevesilla sijaitsevia hylkyja ei oleviela loydetty etta tunnettujen kohteiden tie-tojen puutteellisuuteen ja epaluotettavuuteen.Suomessa ei ole myoskaan tehty systemaatti-sia luetteloita niista aluksista, joiden mm. ar-kistotietojen perusteella tiedetaan uponneenSuomen aluevesilla. Naista syista johtuen esi-tettavat paatelmat ovat vain suuntaa-antavia.Mahdollisten uusien loytojen myota tilanne voimyos muuttua.

Tunnetuimpien erittain hyvin sailyneiden

hylkyjen taulukosta (liite H) voidaan tode-ta, etta Vrouw Marian lisaksi Suomesta tie-detaan Museoviraston vedenalaisloytojen re-kisterin mukaan 11 muuta hylkya, joiden voi-daan katsoa vastaavan kunnoltaan Vrouw Ma-riaa. Ainoastaan Vrouw Maria on luokiteltusnau-laivaksi. Muita, huonommassa kunnos-sa olevia, 1700-luvun hylkyja tunnetaan Suo-mesta 63 kpl, joista yhtakaan ei ole maariteltytoistaiseksi snau-laivaksi.

Vrouw Maria -hylyn lisaksi tunnetaan kan-sainvalisesti hyvin vain yksi Vrouw Mariaavastaavassa kunnossa sailynyt snau-takilainen1700-luvun alus. Tama alus on Ruotsin Oolan-nin pohjoispuolelta 2000-luvun alussa loydetty


Sjohasten, joka on alustavasti ajoitettu 1700-luvun ensimmaiselle puoliskolle ja on sitenVrouw Mariaa hieman vanhempi. Vaikka ta-kilatyyppi on kummassakin aluksessa saman-lainen, on Sjohasten kuitenkin varsin erilai-nen kuin Vrouw Maria. Taulukossa I vertail-laan Vrouw Mariaa ja Sjohastenia. Suurimmaneron alusten valilla muodostaa se, etta VrouwMaria on kauppa-alus ja Sjohasten sota-alus.Erot nakyvat mm. siina, etta sota-aluksiakoristeltiin enemman kuin kaytannollisyyttasilmalla pitaen rakennettuja kauppa-aluksia.Kummankaan aluksen runkotyyppi ei ole vielaselvilla.

Sjohastenilla ei ole tehty toistaiseksi laa-jempia kenttatoita, joten viela ei tiedetaminkalaista esineistoa Sjohastenilla mahdol-lisesti on. Sjohastenin vaiheisiin liittyvaamahdollista arkistomateriaalia ei ole vielamyoskaan kartoitettu.

Laivanrakennuksen historian tutkimuksenkannalta on tarkeaa, etta hylyssa on sailynytmyos takila. Taten seka Sjohasten etta VrouwMaria pystyisivat tarjoamaan tutkimuksel-le uutta tietoa 1700-luvun takiloista. Talla

hetkella tiedot 1700-luvun kauppa-aluksistaperustuvat lahinna kirjallisiin ja kuvallisiinlahteisiin, joten tata kuvaa taydentamaan tar-vitaan hylkytutkimusta.

Taulukossa J vertaillaan yhteenvetona ai-kaisemmin esitettyjen kriteerien ja tietojenpohjalta Vrouw Maria -hylkya toisiin tunnet-tuihin hylkykohteisiin paikallisella, alueellisel-la, kansallisella seka kansainvalisella tasolla.Vertailun helpottamista varten kriteereja oneritelty pienempiin osiin ja joitakin kriteerejaon vastaavasti yhdistetty toisiin.

Taulukon pohjalta voidaan todeta, ettakansainvalisestikaan tarkasteltuna maailmastaei tunneta toista Vrouw Maria -hylkya vastaa-vaa snautakilaista 1700-luvun kauppa-alusta.

Vrouw Maria -hylky tarjoaisikin joko nos-tettuna ja konservoituna museoaluksena tailoytopaikallaan vedenalaisessa maisemassaanesiteltyna maailmanlaajuisestikin ainutlaatui-sen kohteen. Vrouw Marian merkittavyytta li-saa sen erittain hyva kunto, sisallon suuri vo-lyymi ja variaatio seka kohteeseen liittyvien ar-kistomateriaalien ja historiallisten henkiloidenrunsaus.

2.8 Yhteenveto Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallisesta

merkittavyydesta

Vrouw Maria -hylyn kulttuurihistoriallista mer-kittavyytta voidaan pitaa suurena seka pai-kallisella, alueellisella, kansallisella etta kan-sainvalisella tasolla. Merkittavyys perustuuhylyn ja muun materiaalin erittain hyvaankuntoon, sen sisallon suureen variaatioon javolyymiin, historiallisen materiaalin monipuo-lisuuteen seka siihen, etta hylky edustaa aika-kautensa, 1700-luvun, yhta tyypillista ilmiota,snautakilaista kauppa-alusta. Hylyn mielen-kiintoa lisaavat sen lastina olleet Katariina II:ntaidekokoelmiin hankitut taide-esineet.

Erittain hyvin sailyneena hylkyna VrouwMaria antaa mielenkiintoisen esteettisen ela-

myksen osana vedenalaista maisemaa, jossase lepaa Itameren altaan reunalla kallioluo-tojen ymparoimassa pienessa tasapohjaises-sa syvanteessa. Hylyn tasasaumainen, laheskokonaan nakyvilla oleva runko on asettu-nut kolilleen meren pohjalle ja kallistunuthieman styyrpuurin puolelle. Pohjavirtauksetovat muodostaneet maaperasta hylyn viereenpienen terassin. Hylyssa ei ole peittavaa kas-villisuutta. Hylyn runkoon on kiinnittynyt eri-laisia elioita, silla runko tarjoaa elioille keino-tekoisen vedenalaisen riutan.

Vrouw Maria -hylky on sailynyt lahesehjana, ja sen kahden maston alaosat ovat


viela pystyssa. Hylyn rungosta on sailynytarviolta 90 %. Hylyn pituus on 26 met-ria ja leveys seitseman metria. Vrouw Ma-ria on pienehko alus, joka on rakennettukaytannollisyytta silmallapitaen. Sen yleisilmeon arkinen, mutta kansirakenteita on paikoinkoristeltu koynnoskuviolla.

Hylyn sisalta erottuu mm. kapteenin hyt-ti, miehiston tilat, keittio ja lastiruuma.Paallimmaisena lastiruumassa erottuu liitu-piippuja, sinkkiharkkoja, pakkauslaatikoita jatynnyreita. Hylyssa on sailynyt myos aluksenkayttoon liittyneita varusteita. Katariina II:ntaide-esineista ei ole tehty havaintoja. Aluk-sen haaksirikossa ei hukkunut ihmisia, jotenhylylla ei ole hautapaikka merkitysta.

Alustyypiltaan Vrouw Maria on snautaki-lainen alus. Tahan viittaavat hylysta loytynytkahvelipuomi seka haaksirikon aikaiset arkis-tolahteet, joissa puhutaan snaulaiva VrouwMariasta seka siita pelastetusta snaupurjees-ta. Myos kenttatyohavainnot tukevat snaulai-va nakemysta. Snautakila oli yleinen takila-tyyppi 1700-luvulla. Teknisesti tata takilatyyp-pia ei pideta erityisen merkittavana laivanra-kennuksen historiassa.

Toistaiseksi Vrouw Maria -hylyn run-koa ei ole paasty tutkimaan riittavastisisaosien -osalta, jotta sen runkotyyppi voitai-siin maaritella. Viela ei voida siis todeta oli-ko Vrouw Marian takilan ja rungon yhdistelmaajalleen tyypillinen vai harvinainen.

Arkistotietojen perusteella Vrouw Marias-sa oli hyvin monipuolinen lasti sen haak-sirikkoutuessa ja upotessa Turun saaristoonvuonna 1771 matkallaan Amsterdamista Pie-tariin. Lasti koostui suurimmaksi osaksi tyy-pillisesta 1700-luvun sekatavaralastista, jossapaalastina oli sokeria, variaineita ja kankai-ta. Lastin kokonaisarvosta ison osan muodostimyos hopealasti. Lisaksi alukseen oli lastat-tu kahvia, metalleja, elintarvikkeita ja seka-laista irtotavaraa. Alukseen oli lastattu myostaide-esineita, mm. mahdollisesti hollantilai-

sia ja flaamilaisia 1500–1600 lukujen maalauk-sia, jotka oli ostettu Katariina II:n taideko-koelmiin hollantilaisen taiteenkeraajan GerritBraamcampin kokoelman huutokaupasta.

Lastin ohella hylyn loytoaineistoon kuulu-vat erilaiset aluksen kayttoon liittyvat esineetkuten jumprut, plokit, ankkurit ja ankkuripeli.Hylyn tutkimuksissa ei ole havaittu miehistonhenkilokohtaista esineistoa. Voidaan olettaa,etta miehisto ehti pelastaa tavaransa aluk-sesta ennen sen uppoamista. Kokonaisuudes-saan hylyn loytoaineisto on monipuolinen sekavolyymiltaan, variaatioltaan etta funktioltaan.Osa aineistoista oli lisaksi peraisin eri puoliltaseka vanhaa etta uutta maailmaa.

Vrouw Maria -hylyn historiallinen mer-kittavyys perustuu erityisesti runsaaseen jamonipuoliseen arkistomateriaaliin, jonka avul-la hylky on voitu identifioida ja ajoittaa. Arkis-tomateriaalia on loytynyt kahdeksasta arkis-tosta Suomesta, Ruotsista, Venajalta, Alanko-maista ja Tanskasta. Aluksen vaiheisiin liittyymonia seka suomalaisia etta ulkomaisia histo-riallisia henkiloita, kuten Kustaa III, KatariinaII ja Turun ja Porin laanin maaherra Christop-her Rappe.

Laajasti ottaen Vrouw Marian vaiheet liit-tyvat 1700-luvun eurooppalaiseen, erityisestihollantilaiseen merikauppaan, jossa tieto, ta-varat seka raha kulkivat vakiintuneita ver-kostoja pitkin. Yksi tarkeimmista keskuksistatassa jarjestelmassa oli Vrouw Marian kotisa-tama Amsterdam, josta seka Hollannin Ita-Intian kauppakomppanian Kaukoidasta ettaeri siirtomaista ja Euroopasta peraisin ole-via tuotteita valitettiin muualle Eurooppaan.Itamerelle saapuvien alusten kapteenit mak-soivat naista tuotteista tullia Tanskan Juutin-raumassa, jossa aluksista ja niiden lastista teh-tiin tarkat merkinnat tullikirjoihin. Nykyaannama tullitilit ovat kansainvalisesti merkittavamerihistorian lahde.

Vrouw Marian haaksirikko Turun saaris-tossa ja haaksirikon selvittamiseen liittyvat ta-


pahtumat ja henkilot liittavat Vrouw Marianmyos Suomen historiaan.

Vertailtaessa Vrouw Mariaa paikallisella,alueellisella, kansallisella ja kansainvalisella ta-solla voidaan todeta, etta Suomesta ei tun-neta toista 1700-luvun snautakilaisen aluk-sen hylkya. Lahes Vrouw Maria -hylkya vas-taavassa kunnossa Suomessa on sailynyt 11muuta hylkya. Kansainvalisesti Vrouw Ma-rian lisaksi tunnetaan vain yksi snautakilai-nen 1700-luvun alus. Tama Ruotsista 2000-luvun alussa loytynyt Sjohasten on ajoitet-tu 1700-luvun ensimmaiselle puoliskolle. Mer-kittavan eron alusten valille muodostaa kui-

tenkin se, etta Vrouw Maria oli kauppa-alusja Sjohasten sota-alus. Tama ero nakyy mm.siina, etta sota-aluksia koristeltiin enemmankuin kauppa-aluksia. Myoskaan Sjohasteninrunkotyyppia ei ole maaritelty viela. Toistai-seksi Sjohastenin ruuman sisaltoa ei ole vielatutkittu, myoskaan mahdolliset arkistolahteeteivat ole viela tiedossa.

Vertailutaulukosta voidaan todeta myosse, etta missaan pain maailmaa ei ole nahta-villa vedenalaisessa ymparistossaan esiteltynatai nostettuna ja konservoituna Vrouw Maria-hylyn kaltaista alusta.

Kuva 2.2: Kapteenin hytin alue Vrouw Maria -hylyssa. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.

Luku 3

Vrouw Maria -hylky ja usein esitetytkysymykset

3.1 Ovatko taulut edelleen hylyssa?

Tieto Vrouw Marian lastina olleesta taitees-ta ja sen jaamisesta osin hylkyyn perus-tuu alkuperaiseen 1700-luvun arkistomateriaa-liin. Aluksen uppoamisen jalkeen Ruotsin jaVenajan valilla kaytiin runsaasti diplomaattis-ta kirjeenvaihtoa erityisesti Venajan keisarinnaKatariina II:lle hankittujen taulujen pelastami-seksi. Alkuperaista kirjeenvaihtoa sailytetaanRuotsin valtionarkistossa. Tieto aluksen mu-kana uponneesta taiteesta ylsi jo marraskuus-sa 1771 myos hollantilaiseen sanomalehteen.

Vrouw Maria -alukseen oli lastattu hollan-tilaisen Gerrit Braamcampin kokoelman huu-tokaupasta Amsterdamissa kesalla 1771 os-tettua taidetta. Huutokaupasta oli KatariinaII:lle ostettu varmuudella kaksi sen arvokkain-ta taulua, jotka olivat maalanneet Gerard Dow(1613–1675) seka Paulus Potter (1625–1654).Gerard Dow oli Rembrandtin oppilas, ja hantapidettiin omana aikanaan erittain suuressa ar-vossa. Naiden lisaksi Katariina II:lle ja muuta-malle venalaisen ylimyston jasenelle ostettiintoistaiseksi tuntematon maara muuta taidet-ta.

Braamcampin kokoelmasta vuonna 1961tehdyn Clara Billen vaitoskirjan mukaan isoosa teoksista oli vaitoskirjan tekoaikaan ka-

doksissa. Vaitoskirjan perusteella hylyssa saat-taa olla 35 taulua, mutta varmimmin aluk-sen lastina on ollut naista tauluista 11 kap-paletta. Luku on kuitenkin hyvin karkea arvio.Liitteeseen K on Suomen merimuseon tutki-ja Ismo Malinen koonnut Braamcampin huu-tokaupan ”kadonneet” 35 taulua. Taulukkoonon merkitty erikseen ne 11 taulua, joiden voi-daan olettaa olleen varmimmin aluksen las-tina. Haaksirikon jalkeen hylysta onnistuttiinpelastamaan kuusi taulua.

Braamcampin kokoelma sisalsi taulujenlisaksi myos japanilaista posliinia, patsai-ta, koriste-esineita, kellolaitteita ja mui-ta kerailyesineita. Tamantyyppisen esineistonsisaltyminen hylyn esineistoon on toistaiseksiepavarmaa. Hylysta pelastettujen tavaroidenluettelo sisaltaa taulujen lisaksi esimerkiksi 12pienta norsunluumunaa.

Vrouw Mariasta uppoamisen jalkeenkayty diplomaattinen kirjeenvaihto Ruotsinja Venajan valilla aluksen pelastamiseksi viit-taa siihen, etta taulut ovat edelleen hylyssa.Hylyn kenttatutkimuksissa ei ole kuitenkaantehty havaintoja taideteoksista tai niiden pak-kauksista. Taidelastin olemassaolo saadaanselville vain kaivaustutkimuksissa.

49

LUKU 3. VROUW MARIA -HYLKY JA USEIN ESITETYT KYSYMYKSET 50

3.2 Miten taide-esineet ovat sailyneet ja miksei niita ole vielanostettu?

Arkistotietojen perusteella Vrouw Maria -hylyssa mahdollisesti olevat 1600-luvun hol-lantilaisten taiteilijoiden maalaukset on teh-ty joko kangas-, paneeli- tai kuparipohjal-le. Kangaspohjaisten maalausten kangasma-teriaalina on oletettavasti ollut pellava, pa-neelimaalausten pohjana kaytettiin lahinnatammea. Kankaat ja paneelit on pohjustet-tu liitu-/elainliimapohjustuksella ja kuparile-vyt oljysideaineisella pohjustuksella. Maalauk-set on tehty joko temperalla tai oljymaalilla janiiden paalla on mahdollisesti lakka- ja vernis-sakerroksia.

Hylyssa viela olevien taide-esineiden et-sintaa ja paikantamista varten Museovirastoon selvittanyt, miten taulut ja muut taide-esineet 1700-luvulla pakattiin ja lastattiin lai-vakuljetuksia varten. Nain on pyritty hahmot-tamaan todennakoisia taideteosten sijoitus-paikkoja seka sita, milta taideteosten pak-kaukset nayttavat. Lahteiden mukaan jo 1400-luvulla tiedettiin taideteoksien herkka vaurioi-tuminen ja siksi esimerkiksi maalauksia onsuojattu kankailla tai paneeleilla, silloin kun eiole ollut tarpeellista esittaa niita yleisolle. Pie-nempia maalauksia on saatettu sailyttaa puu-rasioissa. Kuljetuksissa on kaytetty puulaati-koita, joissa pehmikkeina on ollut puuvillakan-kaita tai esimerkiksi olkia.

1700-luvun laivojen lastaamisen ohjekirjo-jen mukaan kosteudelle arat tavarat tuli sijoit-taa huolellisesti pakattuina muualle kuin ruu-man pohjalle, mastojen juurelle, keulaan taiaivan kylkien tuntumaan

Haaksirikon jalkeen Vrouw Mariasta pe-lastettiin puulaatikko, johon oli pakattu yk-si iso ja viisi pienempaa taulua, muita tie-toja taidepakkauksista ei ole sailynyt. Voi-daan kuitenkin olettaa, etta laivaan lasta-tut maalaukset on pakattu hyvin ja etta

maalaukset ovat olleet hyvakuntoisia. Tiedos-sa ei kuitenkaan ole sita, onko maalauksil-le mahdollisesti suoritettu joitain konservointi-/restaurointitoimenpiteita ennen niiden myyn-tia ja pakkausta.

Vrouw Marian ruumaan ei ole sukellet-tu, silla lastin ja kansipalkkien valissa on niinvahan tilaa, etta siella sukeltaminen vaaran-taisi lastin, hylyn ja sukeltajien turvallisuuden.Ruumaa on kuitenkin tutkittu ja kuvattu las-kemalla aluksen sisaan kannen luukuista sekakauko-ohjattavia robottikameroita etta sukel-tajien kayttamia kameroita.

Kuvattuja nauhoja systemaattisesti tutki-malla on tehty karttaluonnos ylimman ruumanpaallimmaisessa osassa sijaitsevasta lastista.Ruuman ylaosassa nakyvien tavaroiden, ku-ten liitupiippujen lisaksi siella nakyy seka eh-jia etta rikkoontuneita pakkauslaatikoita, joi-den sisallosta ei saa tietoa ilman kajoavaatutkimusta. Viitteita taide-esineista tai muis-ta ylellisyystavaroiksi luokiteltavista lastitava-roista ja niiden pakkauksista ei ole havaittu.Ylin ruuma on kartoitettu kokonaisuudessaan.

Merivedessa kauan olleiden joko kankaal-le tai puulle tehtyjen vanhojen maalausten,sailymisesta tai konservoinnista on olemas-sa hyvin vahan tietoa, koska tallaisia esineitaei yleensa loydy hylyista. Teosten pakkauksetovat mahdollisesti suojelleet esineita mekaa-niselta kulutukselta, mutta mikro-organismitja bakteerit ovat voineet hajottaa materiaale-ja, esimerkiksi pohjusta ja pohjakankaita. Ma-teriaalien hajoamistuotteet ovat voineet myosnopeuttaa vaurioitumista, mutta toisaalta esi-merkiksi myrkylliset pigmentit ovat voineetsuojata orgaanisia aineita. Maalauskerroksetsaattavat muodostaa kalvon, joka on siir-rettavissa tukimateriaalille. Toisaalta kerrok-set voivat olla niin ohuita ja sideaineet niin ra-


pautuneita, ettei siirtomahdollisuutta ole. Ku-parilevylle maalatut teokset voivat olla kiin-ni alustassa, mutta kuparin korroosiotuotteetovat myos saattaneet irrottaa kerrokset pin-nalta. Korroosiotuotteet ovat voineet myosmuuttaa maalauksen vareja.

Taideteosten olemassaolon selvittamiseksiruumassa ei ole tehty kaivauksia. Kaivauksiinliittyy aina vaara, etta ne kiihdyttavat ruu-maan jaavien esineiden tuhoutumista, koskakaivaminen rikkoo vuosisatojen aikana esinei-

den paalle muodostuneen ja niita hyvin suo-jaavan kerroksen.

Mikali taide-esineet – erityisesti maalauk-set – loydetaan, tulevat niiden hylyssa tapah-tuva dokumentointi, nosto ja kuljetus olemaanvaativia toimenpiteita. Niiden konservoinnis-sa joudutaan kansainvalisestikin aivan uusienhaasteiden eteen, silla aikaisempaa kokemustameriarkeologisten kankaalle tehtyjen maalaus-ten konservoinnista ei ole saatavilla.

3.3 Miksi suojella ja tutkia hollantilaista laivahylkya?

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeen onusein esitetty kysymyksia siita, onko meillasyyta suojella tai tutkia hylkya, jonka ei ehkakatsota liittyvan suoraan ja oleellisesti Suomenhistoriaan. On ihmetelty, onko hollantilaisellahylylla, joka matkallaan Pietariin upposi sat-tumalta Suomen vesille mitaan todellista te-kemista Suomen kanssa.

Suomessa voimassaoleva muinaismuistola-ki edellyttaa Suomen alueella olevien laivahyl-kyjen suojelua riippumatta niiden alkuperasta.Suojeluperusteena on hylyn yli sadan vuodenika. Myoskaan tutkimukselle ei ole asetettualkuperavaatimuksia. Taten Vrouw Maria -hylkya tulee vahintaan suojella ja sita voidaanmyos tutkia.

Suomen muinaismuistolaki noudattaapaapiirteissaan jo aiemmin mainittua vuonna1995 Suomessa voimaan astunutta ”Euroop-palaista yleissopimusta arkeologisen perinnon

suojelusta”. Yleissopimuksen tarkoituksena onsuojella arkeologista kulttuuriperintoa Euroo-pan maiden yhteisen muistin lahteena sekahistoriallisen ja tieteellisen tutkimuksen aineis-tona. Sopimuksessa korostetaan myos sita, et-tei arkeologisen perinnon suojelun pitaisi kuu-lua vain sille valtiolle, jota se suoranaisestikoskee, vaan kaikille Euroopan maille.

Laivahylkyjen suojelu ian eika alkuperanperusteella sopii hyvin yhteen merenkulunkansainvalisen luonteen kanssa. Laivoilla kul-jettiin kauas, joten onkin tavallista, etta erivaltioiden vesilla on toisista maista peraisin ol-leiden alusten hylkyja. Kansainvalisen ajatte-lutavan mukaan Suomi on vastuussa alueve-sillaan olevista ulkomaisten laivojen historial-lisista hylyista. Suomen on huolehdittava siita,etta naissa hylyissa olevaa historiallista tietoaei tuhota vaan sita sailytetaan tuleville suku-polville.

3.4 Kenelle Vrouw Maria kuuluu?

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeen kaksiloytajaryhman jasenta haastoi Museovirastonoikeuteen vaatien mm. omistusoikeutta hyl-kyyn. Turun karajaoikeuden kevaalla 2004 an-taman ratkaisun mukaan Museovirastolla onyksinomainen harkinta- ja maaraysvalta sen

suhteen, mita hylylle ja siina oleville esineil-le tehdaan.

Kantajat valittivat karajaoikeuden paatok-sesta ja asian kasittely jatkui Turun hovioi-keudessa. Maaliskuussa 2005 hovioikeus an-toi ratkaisunsa asiassa ja katsoi, etta se-


ka muinaismuistolakia etta merilakia voi-daan soveltaa Vrouw Marian tapauksessa, to-sin muinaismuistolain saadokset estavat hy-lyn loytajia saamasta valtauksen edellytykse-na olevaa tosiasiallista valtasuhdetta hylkyyn,eika loytajilla voi siten olla omistusoikeutta sii-hen, vaan Vrouw Maria -hylyn lasteineen omis-taa Suomen valtio. Hovioikeus katsoi myos,ettei hylky ole valittomassa vaarassa.

Hovioikeuden paatoksen jalkeen kumpikinosapuoli anoi oikeutta valittaa hovioikeudenpaatoksesta korkeimpaan oikeuteen. Museo-virasto katsoi, etta merilain meripelastussaa-doksia ei voi soveltaa muinaisjaannokseen rin-nastettavaan vanhaan hylkyyn. Marraskuussa2005 korkein oikeus ilmoitti, etta se ei myonnavalitusoikeutta kummallekaan osapuolelle.

3.5 Maksetaanko hylkyjen loytajille loytopalkkio?

Suomessa muinaismuistolaki ei rajoita hylky-jen etsintaa. Henkilo, joka loytaa meresta taivesistosta laivan tai muun aluksen hylyn taihylyn osan, joka voidaan olettaa vahintaanyli sata vuotta sitten uponneeksi, on muinais-muistolain mukaan velvoitettu ilmoittamaanloydosta viipymatta Museovirastolle. Yli sata-vuotias hylky tai hylyn osa rinnastetaan kiin-teisiin muinaisjaannoksiin.

Muinaismuistolaki ei velvoita Museoviras-toa maksamaan palkkiota kiintean muinais-jaannoksen loytajalle, eika Suomessa ole ta-pana maksaa rahapalkkiota muinaisjaannos-ten loytamisesta. Mainittakoon, etta mui-naisjaannosten loytajille ei ole tapana mak-saa palkkiota myoskaan Ruotsissa, Tanskas-sa tai Norjassa. Vrouw Marian loytajat palkit-tiin rahallisen loytopalkkion sijaan Museovi-raston satavuotismitalilla ja kunniakirjalla ti-laisuudessa, johon oli kutsuttu myos tiedo-tusvalineiden edustajia. Lisaksi Vrouw Ma-rian loytajilla on ollut mahdollisuus osallis-tua hylyn tutkimuksiin. Monet Vrouw Ma-rian loytajaryhmaan kuuluneet ovatkin olleetvuosina 2000–2004 mukana Museovirastonjarjestamissa hylyn kenttatutkimuksissa.

Museovirastoon ilmoitetaan vuosittain eri-laisia vedenalaisloytoja noin 15–30 kappaletta.

Loytoja ilmoittavat mm. harrastajasukeltajat,vesialueilla toimivat viranomaiset ja saaristonja rannikkojen kesaasukkaat.

Vuosien 1974–2004 valisena aikana Mu-seovirasto on palkinnut harrastajasukelta-jia seka vedenalaisloytojen rekisterin tie-tojen taydentamisesta, hylkyjen etsinnasta,loytamisesta ja tutkimisesta yhteensa kym-menena vuotena. Toistaiseksi on jaettu yh-teensa 32 kultaista ansiomerkkia, 60 hopeis-ta ansiomerkkia ja 132 pronssista ansiomerk-kia. Viimeisin laajempi palkitsemistilaisuusjarjestettiin vuonna 2000 Helsingin Kaapeli-tehtaalla Museoviraston Suomen merimuseon”Kadonneet laivat” -nayttelyn yhteydessa.

Irtainten muinaisesineiden osalta muinais-muistolain maaraykset ovat erilaiset kuin kiin-teiden muinaisjaannosten osalta. Irtaimia mui-naisesineita ovat sellaiset esineet (mm. rahat,aseet, astiat), joiden voidaan olettaa olevanvahintaan sadan vuoden ikaisia ja joiden omis-tajaa ei tunneta. Irtain muinaisesine on toimi-tettava viipymatta Museovirastolle, joka voihalutessaan lunastaa esineen loytajalta. Josesinetta ei lunasteta, loytaja saa pitaa esineen.Eraissa tapauksissa, esim. kun loyto on olluttieteellisesti mielenkiintoinen, on esineita lu-nastettu Museoviraston kokoelmiin.


3.6 Tekeeko Museovirasto yhteistyota sponsorien kanssa VrouwMaria -hylkyyn liittyen?

Museoviraston Vrouw Maria -hylkyyn liitty-neiden tutkimusten aikana sponsorit tukivathylyn tutkimusta vuosina 2000–2001. Tuki-joina olivat FT Christian Ahlstrom, Fortum,Hackman-Metos, Helsingin Energia, HelsinginSatama ja Rautaruukki. Tuen yhteenlasket-tu arvo oli 21 695 AC. Museoviraston meriar-keologisilla kohteilla sponsorirahoitusta on ol-lut kaytossa myos mm. Helsingissa sijaitsevanKronprins Gustav Adolfin hylyn tutkimuksissa.

Marraskuussa 2005 Museovirastolle tarjot-tiin kirjeitse yhteistyota ja rahoitusta VrouwMaria -hylyn meripelastamiseen no cure – nopay -periaatteella1. Kirjeeseen vastattiin, ettaMuseovirasto ei ole aikeissa solmia meripelas-tussopimusta Vrouw Maria -hylysta, joka onmuinaisjaannos ja jonka mahdollinen nosto voitapahtua vain osana arkeologista tutkimusta.Museovirasto toivotti tarjouksen tekijan terve-tulleeksi keskustelemaan, mikali han on kiin-nostunut lahjoittamaan Suomen valtiolle va-roja Vrouw Maria -hylyn nostoa ja museointiavarten.

Valtiovarainministerion vuonna 2000 jul-kaiseman ”Sponsorointi valtionhallinnossa” -raportin mukaan sponsorirahoitus voi tie-tyin edellytyksin ja oikein toteutettuna an-taa lisaresursseja valtion virastoille ja laitoksil-le. Sponsorirahoitus ei saa kuitenkaan vaaran-

taa valtion virastojen objektiivisuutta ja riip-pumattomuutta. Tasta syysta sponsorirahoi-tus ei voi kasvaa kovin suureksi ja sponsori-rahoitusta voidaan hankkia vain lisaresurssiensaamiseksi.

Valtion virastojen – mm. Museoviraston –sponsoriyhteistyossa tulee ottaa huomioon kil-pailulainsaadanto ja valtion hankintoja koske-va lainsaadanto. Sponsorointia ei pida hakeaeika hyvaksya sellaisilta tahoilta, joiden har-joittama toiminta on riippuvaista viraston har-joittaman julkisen vallan kaytosta, esimerkik-si viraston myontamista luvista. Sponsorointiei saa rajoittaa tai ohjata viraston toiminnansisaltoja ja sponsoriyhteistyon tulee olla vi-raston julkisuuskuvaan sopivaa. Lisaksi spon-soroivalta taholta on aina edellytettava, ettase tayttaa toimintansa sisallon ja laadun suh-teen korkeat eettisyyden vaatimukset. Mah-dollisuutta sponsoriyhteistyohon tulee tarjotapuolueettomasti ja tasapuolisesti kaikille sel-laisille tahoille, joiden voidaan olettaa olevansiita kiinnostuneita.

Vuoden 2007 tammikuussa ilmestyi Mu-seoviraston sisainen ”Museoviraston ulkopuo-linen rahoitus” -selvitys, jossa kartoitettiinMuseovirastossa kaytossa ollutta sponsorira-hoitusta seka analysoitiin SWOT-analyysinavulla sponsoriyhteistyohon liittyvia tekijoita.

1No cure – no pay: Meripelastamiseen liittyva termi No cure – no pay tarkoittaa sita, etta meripelastaja eivoi saada pelastuspalkkiota, ellei pelastusoperaatio ole onnistunut.

Luku 4

Miten hylkyja voidaan esitella?

4.1 Mita tapoja on tarjolla vedenalaisten muinaisjaannostenesittelyyn?

Veden alla sijaitsevat hylyt ovat vaikean saa-vutettavuutensa takia yleensa hankalasti tut-kittavissa ja esiteltavissa. Hylkyjen ja muidenkulttuurihistoriallisten kohteiden tutkimuksenja esittelyn tarkoituksena on kertoa kohteestamonitieteellisen tutkimuksen avulla saatavantiedon kautta.

Viime vuosikymmenina vedenalaisia koh-teita on esitelty eri tavoin. Alla oleva idealistaluettelee eraita tapoja hylkyjen esittelemiseksisuurelle yleisolle ja tiedemaailmalle. Listan tar-

koituksena on muistuttaa erilaisista vaihtoeh-doista, joista osa on kaytossa olevia perintei-sia tapoja ja osa hylkyjen esittelyyn liittyvassakansainvalisessa keskustelussa esille nousseitausein viela toteutumattomia ideoita. Lista onjaettu kahteen ryhmaan:

1. Maan paalla toteutettavat esittelytavat

2. Veden alla osittain tai kokonaan toteu-tettavat esittelytavat

1. Maan paalla toteutettavat esittelytavat ovat paaasiassa:

• Hylkyjen nostaminen, konservointi ja esittely museossa.

• Luennot ja esitelmat.

• Seminaarit ja tyopajat.

• Painotuotteet (kirjat, julisteet, lehtiset, paperiset pienoismallit yms.)

• Audiovisuaaliset menetelmat: valokuvat, diat, mosaiikkikuvat, videot, filmit, mul-timedia, virtuaalitekniikka.

• Internet-sovellukset.

• 1:1-kopiot (esimerkiksi purjehtivat kopiot eli replikat tai kopiot valitusta hylyn osas-ta).

• Akvaariot (esitetty ideana eraiden hylkyjen osalta, muttei toteutuneita ratkaisuja).

• Nayttelytekniset keinot, kuten sukellussimulaattorit.

54

LUKU 4. MITEN HYLKYJA VOIDAAN ESITELLA? 55

2. Veden alla toteutettavat esittelytavat ovat paaasiassa:

• Reaaliaikainen videokuva hylylta esimerkiksi online-kameroiden valityksella.

• Vedenalaiset puistot eri sovellutuksin.

• Erilaiset yhden teeman kulttuuripolut, jotka kulkevat veden alla ja maan paalla, jajoihin liittyy vedenalaisen puiston idea.

• Lasipohjaiset veneet, joista yleensa matalalla ja kirkkaissa vesissa sijaitsevia hylkyjavoidaan tarkastella.

• Pienoissukellusveneretket hylkyjen sijaintipaikoille (esimerkiksi 1980 uponnut Ze-nobia).

• Lapinakyvasta materiaalista rakennetut tunnelit, joista voi nahda lahella sijaitsevanhylyn (esimerkiksi Ruotsin Karlskronan merimuseo).

• Matalassa vedessa sijaitsevan hylyn paalle osittain sijoitettu rakennus, josta hylkynakyy (esimerkiksi USS Arizona).

• Veden alla hylyn ymparille rakennettavat lasikatokset, joiden sisalla hylky voidaanesimerkiksi valaista (esitetty ideana esimerkiksi ruotsalaisen Erik Nordevall -hylynosalta, mutta ei toteutuneita ratkaisuja).

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeen onesitetty seka hylyn nostamista etta sensailyttamista loytopaikallaan. Seuraavissa lu-vuissa esitellaan yksityiskohtaisemmin sekanostettuja hylkyja etta eraita muita tapoja –virtuaaliesitykset, replikat ja vedenalaiset puis-tot – joita voidaan kayttaa kun esitellaan ve-den alla loytopaikoillaan sailytettavia hylkyja.Nostoajatuksen pohdintaa varten esitellaan ly-

hyesti seka eri nostoprojekteja, niiden peruste-luja, etenemista, budjetteja ja nykytilannettaetta sita mita projekteista on opittu. Virtuaa-liesittelyjen, replikoiden rakentamisen ja vede-nalaisten puistojen idean avulla halutaan tuo-da esille kilpailukykyisia ja elamyksellisia vaih-toehtoja ja/tai rinnakkaistapoja hylkykohtei-den esittelyyn.

4.2 Kokonaan nostetut ja museoidut hylyt

4.2.1 Miksi hylkyja nostetaan?

Usein hylkyloytojen yhteydessa nousee esiinkysymys hylyn nostamisesta. 1990–2000-luvuilla historiallisia hylkyja on nostettu mm.seuraavista satunnaisessa jarjestyksessa esi-tettavista syista:

• Hylkya voidaan esitella paremmin ylei-solle.

• Nostaminen on ollut teknisesti ja talou-dellisesti mahdollista.

• Konservointitekniikoita on ollut saata-villa.

• Rahoitus on jarjestynyt.

• Sukeltaminen metodina on ollut vainharvojen ulottuvilla.

• Hylkya on uhannut tuhoutuminen.

• Nostolla on voitu ratkaista tieteellisiakysymyksia.


• Hylkya ja sen esineistoa on pystytty tut-kimaan tehokkaammin ja luotettavam-min maan paalla.

• Hylylla on ollut suuri kansallinen sym-boliarvo.

• Poliittiset paineet yms. vastaavat sei-kat ovat vaikuttaneet hylyn nos-topaatokseen.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana his-toriallisia laivojen tai veneiden hylkyja on nos-tettu ja konservoitu useita kymmenia eri puo-lilla maailmaa. Tunnetuimmat laivojen hylky-nostot ovat Vasa-laiva, Mary Rose, Roskildenviikinkiveneet ja Bremenin koggi. Suurin osanostetuista hylyista on ollut veneita tai alus-ten kylkia tai alempia pohjaosia kuten Doverinpronssikauden vene, Graveney Boat, BarlandsFarm -vene, The Brigg ”Raft”, Brown’s FerryVessel, Red Bayn ”chalupa”, Maasilinnan hyl-ky ja Kyrenia Ship. Uusin kansainvalista huo-miota saanut nostettu hylky on sukellusveneHunleyn hylky.

Nostettujen hylkyjen historia, nostotapa,kaivaukset, konservointi ja esille asettelu ovatolleet erilaisia. Parhaimmillaan nostetut hy-lyt – kuten Vasa-laiva ja Mary Rose –houkuttavat satojatuhansia vierailijoita. Erinostoprojektit ovat tuottaneet monipuolisestinayttelyita ja julkaisuja seka kehittaneet me-riarkeologiaan ja konservointiin liittyvaa tut-kimusta. Toisaalta suurissa nostoprojekteissaon ollut kuitenkin usein ongelmana se, ettaniiden jalkityot ja tutkimusten tulosten jul-kaiseminen ovat vieneet vuosikymmenia, myosperustyon rahoituksessa on ollut usein ongel-mia. Onkin hyva ymmartaa se, etta nostonjalkeiset vaiheet ovat vaativia, aikaavievia jakalliita ja etta kohteen yllapito vaatii jatku-via investointeja. Usein nostoprojekteja on-kin kansainvalisesti kritisoitu riittamattomastatutkimus-, jalkityo- ja julkaisusuunnittelusta,organisoinnista ja rahoituksesta.

Talla hetkella ollaan suunnittelemassaRuotsissa sijaitsevan vuonna 1676 uponneenKronan-hylyn jaanteiden nostoa, konservoin-tia ja esittelya. Kiinassa suunnitellaan puo-lestaan Nanhai I -hylyn nostoa. Taman noin20-metrisen hylyn noston arvioidaan tapah-tuvan jo vuoden 2007 aikana. Suunnitelmis-sa on sijoittaa hylky suureen lasialtaaseen,jossa veden ominaisuuksia pystytaan kont-rolloimaan. Meriarkeologit tutkisivat hylkyatassa altaassa, ja yleisolla olisi mahdollisuusseurata heidan tyoskentelyaan. Viime vuosi-na tapahtuneista hylkynostoista voidaan mai-nita Iso-Britanniassa vuonna 2002 nostetunns. Newportin-laivan hylky, jonka konservoin-tia suunnitellaan parhaillaan.

Nykyisessa meriarkeologisessa keskuste-lussa nayttaa kuitenkin silta, etta meriar-keologian ammattilaiset suosivat mieluumminhylkyjen sailyttamista loytopaikoillaan kuinniiden nostamista. Tama nakemys ilmeneemyos Euroopan neuvoston, ICOMOSin jaUNESCOn suosituksissa, joiden mukaan ve-denalaisen kulttuuriperinnon – myos hylkyjen– ensisijainen sailytyspaikka tulisi olla niidenloytopaikka. Vain perustelluista syista voidaantasta periaatteesta poiketa.

Nostokeskustelun kaynnistyminen ei luon-nollisesti johda aina hylyn nostamiseen. Pit-kaan jatkuneista nostokeskusteluista ja –suunnitelmista voidaan mainita mm. Kanadas-sa sijaitsevat Hamilton- ja Scourge-hylyt jaIso-Britanniassa sijaitseva Amsterdamin hylky.Suomesta voidaan mainita St. Mikaelin hylky,josta tehtiin 1980-luvulla nostosuunnitelmat.

4.2.2 Miten puuhylkyja voidaan nos-taa ja konservoida?

Nostetaanko ja konservoidaanko hylky ko-konaisena vai osina?

Seka nostamisen, konservoinnin etta arkeo-logisen ja historiallisen tutkimuksen kannal-


ta on suuri ero siina, sailytetaanko hylkykokonaisena vai osina noston, konservoin-nin ja tutkimusten aikana. Kokonaisena jaosina kasittelysta on tarjolla myos erilaisiavalimuotoja, hylky voidaan esimerkiksi nostaa

kokonaisena ja konservoida osina. Tassa selvi-tyksessa hylyn kokonaisena kasittely tarkoittaasita, etta lasti nostetaan yhdessa rungon kans-sa. Kokonaisena ja osina noston ja kasittelynedut ja haitat ovat paapiirteissaan:

Hylyn kasittely kokonaisena:

Edut:

• Ei vaadi vedenalaisia arkeologisia kaivauksia ja rungon purkamista.

• Kokonaisena nostetun hylyn dokumentointi nopeampaa kuin osina nostetun.

• Voidaan konservoida kokonaisena.

• Valtetaan vaikea ja kallis uudelleenrakentaminen.

• Valtetaan uudelleenkokoamisessa usein esiintyvat ongelmat, jotka voivat aiheutua kon-servoinnin aikana tapahtuneista osien vaantymisista ja koon muuttumisesta.

Heikkoudet:

• Vaikea tutkia, koska piilossa oleviin osiin ei paasta ollenkaan tai helposti kasiksi.

• Rungon konservointi kokonaisena ei ole niin tehokasta kuin osina konservointi.

Hylyn kasittely osina:

Edut:

• Helppo tutkia, koska muiden rakenteiden peitossa oleviin osiin paastaan kasiksi.

• Voidaan konservoida osina, joka on tehokkaampaa kuin kokonaisena konservointi.

• Uudelleen kokoamista voidaan esitella yleisolle.

Heikkoudet:

• Vaatii vedenalaiset arkeologiset kaivaukset ja rungon purkamisen.

• Vaatii veden alla tapahtuvan rakenteiden ja osien tarkan dokumentoinnin.

• Vedenalaisen tyoskentelyn turvallisuusriskit.

• Uudelleenkokoamisessa voi esiintya ongelmia, jotka voivat aiheutua konservoinnin aikanatapahtuneista osien vaantymisista ja koon muuttumisesta.

• Uudelleen kokoaminen lisaa kustannuksia.


Puuhylkyjen konservoinnin lahtokohdat

Laivan uppoamisen jalkeen puuhun imeytyyveden mukana seka vesiliukoisia etta veteenliukenemattomia suoloja. Jos naita suoloja –lahinna sulfaatteja ja rautasuoloja – ei ennenpuun vahvistamista poisteta, ne nopeuttavatpuun hajoamista muodostamalla ilman kos-teuden kanssa happamia yhdisteita, lahinnarikkihappoa, jotka syovyttavat puuta. Suolatpoistetaan liottamalla puuesineita vedessa, jo-hon on lisatty erilaisia kemikaaleja.

Puun vettymisen aikana erilaiset eliot, sie-net ja mikrobit kayttavat puuta ravintonaantai kasvualustanaan, mika aiheuttaa puun so-luseinamien heikkenemisen. Jos puuesine nos-ton jalkeen kuivuu nopeasti, voi veden haihtu-minen puun putkistoista aiheuttaa kapillaari-ilmion syntymisen takia soluseinamien kiinnit-tymisen toisiinsa. Silloin puuesine kutistuu jasen muoto muuttuu. Nama haitalliset muutok-set voidaan estaa erilaisilla puun vahvistusme-netelmilla.

Vettyneen puun konservoinnissa onkaytetty apuna erilaisia hartseja, vahoja, soke-reita ja muoveja. Nykyisin tavallisin kaytettyaine on polymeerinen muovi polyetyleenigly-goli (PEG), joka vahvistaa puun solukkoaja osittain korvaa solukkoon imeytyneenveden. Puuhun aine voidaan imeyttaa ve-siliuoksena altaissa tai ruiskuttamalla sii-hen PEG/vesiliuosta. Ranskassa on tutkittumahdollisuutta suihkuttaa puuhun kyllaistaPEG/vesisumua paineen avulla sita tarkoitus-ta varten rakennetussa kammiossa. Tutkimuk-set menetelman kaytosta ja sen soveltuvuu-desta puun konservointiin ovat viela kesken.

Konservointiprojektit kestavat ajallisestihyvin kauan, esineen koosta ja kunnosta riip-puen ne voivat kestaa kuukausia, jopa vuosiatai vuosikymmenia. Konservoinnin aikana voiesineen koossa ja muodossa tapahtua erilaisiamuutoksia. Taman takia on esineet dokumen-toiva tarkkaan seka ennen etta jalkeen kon-

servoinnin. Erityisesti jos esine puretaan osiin,on kaikki rakenneosat mitattava ja piirrettava,jotta esine osien kyllastamisen jalkeen voidaankoota uudelleen

Rauta- ja rikkiyhdisteiden aiheuttamat on-gelmat

Rauta- ja rikkiyhdisteiden aiheuttama ongel-ma tuli esille Ruotsin Vasa-laivassa kesan2000 jalkeen, kun seka laivan rungon puunpinnalta etta varastoissa olevien puuesinei-den pinnalta loydettiin kellertavia ja valkoi-sia suolalaikkia. Kiteytymat analysoitiin janiiden todettiin sisaltavan rauta(II)- ja rau-ta(III)sulfaatteja seka kalsiumsulfaattia (kip-sia). Selvityksia jatkettiin ottamalla Va-san rungosta kairausnaytteita, joista ilmeni,etta rakenneosien pinnalla oli sulfaatteja jasisaosissa pelkistynytta rikkia.

Rikkiyhdisteita on luonnossa kaikkialla.Hapettomassa ymparistossa rikkia pelkistavatbakteerit muuttavat sulfaatti-ioneja rikkive-dyksi, joka on molekyylimuodoltaan saman-lainen kuin vesimolekyyli ja sen takia imey-tyy vesiliuoksissa helposti puun sisalle. Rauta-suoloja puuhun voi tulla laivassa kaytetyistarautaosista tai laivan lastina tai varustuksenaolleista raudasta valmistetuista esineista, jot-ka ovat vedessa korrodoituneet. Liukoiset rau-ta(II)ionit voivat reagoida rikkivedyn kanssamuodostaen rautasulfideja, jotka voivat kos-teassa ilmassa oksidoitua rikkihapoksi.

Vasa-laivan puuhun rautaa on tullut sekalaivan alkuperaisista rautaosista (naulat, pul-tit, muut kiinnikkeet) etta noston jalkeen hy-lyn tukemiseen kaytetyista teraspulteista, jot-ka ovat myohemmin ruostuneet.

Vuonna 2003 myonnettiin kahdeksan mil-joonaa Ruotsin kruunua rauta- ja rikkiyh-disteiden aiheuttaman ongelman selvittamistavarten. Samana vuonna aloitettiin kansainva-linen ”Preserve Vasa” -projekti, jonka tavoit-teena on:


• Loytaa menetelma, jolla voidaan poistaatai stabiloida puussa olevat rauta- ja rik-kiyhdisteet ennen puun vahvistamista jakuivaamista.

• Loytaa menetelma, jolla voidaan neutra-loida tai stabiloida ne hapot, joita kon-servoinnin jalkeen on syntynyt meriar-keologisessa puussa.

”Preserve Vasa” -projektin yhteydessa on tut-kittu myos muiden hylkyjen, seka nostettujenetta loytopaikoillaan sijaitsevien, puun rikkipi-toisuuksia. Nostettujen ja konservoitujen hyl-kyjen osalta tulokset ovat olleet seuraavia:

Bremenin koggi

Sulfaattipitoisuus alhainen. Tulkittu johtuvansiita, etta hylky loytyi Weser-joesta, jonka al-hainen sulfaattipitoisuus on estanyt rikkivedynmuodostumisen.

Mary Rose

Loydetty paljon rikkiyhdisteita. Nyt kehi-tellaan konservointimenetelmaa, jonka avul-la rikkiyhdisteet saadaan stabiloitua. Mene-telman loytymisesta ollaan toiveikkaita. Edel-lytyksena on, etta reaktiiviset rautayhdis-teet saadaan poistettua tai tehtya inerteik-si. Mary Rosen konservoinnin onnistumisenedellytyksena pidetaan sita, etta hylylle voi-daan konservoinnin jalkeen taata stabiilitsailytysolosuhteet (ei suuria muutoksia kos-teudessa tai lampotilassa, RH noin 55 %).

Vuonna 2001 otettiin Vrouw Maria -hylynruumasta avonaisen pakkauslaatikon pinnal-ta bakteerinayte, joka analysoitiin hapetto-missa olosuhteissa viihtyvaksi rikkibakteerik-si. Lisaksi hylyn sijaintialueen luonnontilaisissaAncylys- ja Litorina-sedimenteissa on kohtalai-sesti rikkia, mika on osin sitoutuneena sulfidei-hin. Tama antaa olettaa, etta Vrouw Marianhylkypuussa on rikkiyhdisteita ja sen takia on

puu puhdistettava kemiallisesti ennen sen vah-vistamista. Aluksen rakentamisessa kaytetytrautapultit ja -naulat antavat myos olettaa,etta niista on liuennut -rautayhdisteita hyl-kypuuhun. Varmuus rauta- ja rikkiyhdistei-den olemassaolosta Vrouw Maria -hylyssa voi-daan saada kuitenkin vain ottamalla hylystapuunaytteita. Tama tarkoittaa useiden kym-menien puunaytteiden ottamista kairaamallaeri puolilta hylkya, mutta koska se kiihdyttaisihylyn tuhoutumista, ei se ole viela perusteltua.

Rauta- ja rikkiyhdisteiden aiheuttamia on-gelmia esiintyy myos vettyneissa puuesineissa.Naiden kohdalla konservointi ei ole kuitenkaanniin ongelmallista, koska pienikokoisista puu-esineista haitalliset yhdisteet on helppo liottaapois. Lisaksi pienesineiston sailytysymparistonsaataminen sopivaksi on helpompaa kuin suu-ren laivahylyn.

4.2.3 Konservoidut ja museoidut hy-lyt: muutamia esimerkkeja

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on va-lottaa mm. nosto-operaatioiden yksilollisyyttaja erilaisia lahtokohtia, operaatioiden ja pro-jektiorganisaatioiden monimuotoisuutta, kus-tannustasoa, projektien kestoa, tyovoimanmaaraa, ongelmakohtia seka yleista vaativuus-tason kasvua, johon ovat vaikuttaneet mm.ICOMOSin ja UNESCOn suositukset.

Vasa – 1600-luvun sotalaiva

Maailman tunnetuin kokonaisena nostettuhylky lienee Ruotsin Vasa-laiva, joka up-posi neitsytmatkallaan 10.8.1628 TukholmanBeckholmenin ulkopuolella 32 metrin syvyy-teen purjehdittuaan vain 1500 metrin matkan.Vasa-laivan, jonka pituus on 45 m, rungonsuurin leveys 11,7 m ja korkeus noin 14 m,rakennuttaja oli Ruotsin kuningas Kustaa IIAdolf. Aluksen tykeista pelastettiin suurin osavuonna 1664.


Vasa-laivan hylky loytyi vuonna 1956 An-ders Franzenin toiminnan tuloksena. Hylkynostettiin ylos yhdella kertaa lasteineen vuon-na 1961. Nostoa varten hylyn pohjan alle kai-vettiin kuusi tunnelia, joiden kautta nostovai-jerit kiinnitettiin hylyn ymparille. Noston ai-kana Vasa siirrettiin vaiheittain matalampaanveteen. Pinnalle se nousi 24.4.1961.

Vasan noston kokonaisena mahdollisti senhyva kunto: hylky oli upotessaan taysin uusi,eika se karsinyt uppoamisessa rakenteellisiavaurioita.

Vasan maan paalla suoritetut arkeologisetkaivaukset kestivat viisi kuukautta. Kuivumi-sen estamiseksi hylkya suihkutettiin samaanaikaan vedella. Vuonna 1962 Vasa sijoitettiinVasavarvetille, jossa hylky konservoitiin koko-naisena ruiskuttamalla puuhun PEG:ia. PEG-kasittely aloitettiin kesakuussa 1962 ja lope-tettiin tammikuussa 1979 ruiskutuksen kes-tettya lahes 17 vuotta. PEG:ia kului rungonkonservointiin 240 000 kiloa. Vasa-laivan run-gon kuivuminen oli alkanut jo siina vaiheessa,kun PEG-ruiskutus aloitettiin, mutta varsinai-nen kontrolloitu kuivaaminen aloitettiin vuon-na 1979. Vasa on ensimmainen suurikokoinen”esine”, joka on konservoitu PEG:illa.

Vuosina 1963–67 Vasa-laivan loytopaikallasuoritettiin merenpohjan tutkimuksia hylystaperaisin olevan esineiston ja hylyn kappaleidenloytamiseksi. Rungosta irronneet tai nostonjalkeen irrotetut osat on konservoitu altaissa.Osien konservoinnin ja hylkyyn kiinnittamisenjalkeen Vasa-laivassa on 95 % alkuperaisestamateriaalista paikoillaan.

Nykyinen Vasa-museo Tukholman Ga-larvarvetilla avattiin vuonna 1990. Uudessamuseossa hylyn ja sen esineiston konservoin-ti jatkuu edelleen. Hylyn kunnon yllapitoonja muihin hylkyyn liittyviin toihin osallistuusaannollisesti 16 henkea. Ongelmana on kui-tenkin se, etta uudessa rakennuksessa ei olekonservointilaboratoriota eika tarpeeksi varas-totiloja esineille ja rakenneosille.

Vasan nosto maksoi noin 2,7 milj. eu-roa. Nostoon liittyvat kaivaukset ja osa sukel-lustyosta tehtiin sponsorituella. Konservointiavarten rakennettu Wasavarvet maksoi palkkoi-neen vahan yli 3 milj. euroa. Vasan konservoin-tikustannukset olivat vuosina 1962–1988 noin23 milj. euroa ja museorakennus maksoi noin35 milj. euroa. Vuosien 1990–1995 valilla kon-servointikustannukset ja museon yllapito mak-soi noin 55 milj. euroa (ks. liite L). Edella mai-nituissa luvuissa eivat ole mukana Vasa-laivanesineiston konservointikustannukset.

Mary Rose – 1500-luvun sotalaiva

Mary Rosen rakennutti Englannin kuningasHenrik VIII vuosina 1509–1511 ja alus uudis-tettiin vuonna 1536. Mary Rose upposi taiste-lussa vuonna 1545 kahden kilometrin paahanPortsmouthin satamasta 14 metrin syvyyteen.

Mary Rose loytyi vuonna 1971. Hylkymakasi pohjassa kyljellaan, ja sen toinenkylki oli tuhoutunut. Mary Rosen tutkimuskaynnistyi vuosina 1965–1971, jolloin hylynkartoitus aloitettiin lahinna vapaaehtoisin voi-min. Vuonna 1979 paatettiin, etta hylky tut-kitaan pohjalla ja nostetaan ylos. Tarkoitus-ta varten perustettiin The Mary Rose Trust.Vuosina 1979–1982 suoritettiin paaosa hylynarkeologisista tutkimuksista, varsinaiset nos-totoimenpiteet aloitettiin kesakuussa 1982 jaMary Rose nousi pinnalle 11.10.1982.

Mary Rosen nosto tehtiin erillisen nostoke-hikon avulla. Ennen nostoa, dokumentoinninjalkeen, alus tyhjennettiin esineistosta ja kaik-ki irtoavat osat irrotettiin. Jaljelle jaanyt run-ko nostettiin yhtena palana. Noston jalkeenaloitettiin hylyn puhdistus, konservointi jairto-osien uudelleen kiinnitys. Viimeinen en-nen nostoa irrotettu osa kiinnitettiin paikoil-leen vuonna 1993 eli 11 vuotta noston jalkeen.

Mary Rose-hylysta on jaljella noin 32 met-rin pituinen ja 13 metrin korkuinen osa styyr-puurin laitaa, jossa on kiinni koli, suurin osa


neljan kannen polvista ja osa muista kansira-kenteista. On arvioitu, etta Mary Rosesta onjaljella noin 30 % alkuperaisesta aluksesta.

Mary Rose konservoitiin ruiskuttamallapuuhun PEG:ia. Ruiskutus aloitettiin vuon-na 1994 pienimolekyylisella PEG:illa ja vuon-na 2005 aloitettiin suurempimolekyylisen PEG2000:n ruiskutus, joka jatkuu taman hetkistenarvioiden mukaan vuoteen 2009. Hylyn kuivu-misen on arvioitu kestavan 3–4 vuotta. Kaikenkaikkiaan Mary Rosen konservoinnin voidaanarvioida kestavan 30–31 vuotta.

Mary Rosen nostoa on perusteltu mm.seuraavilla syilla:

• Hylyn esittely museossa on helpompaakuin veden alla.

• Hylky olisi tuhoutunut vahitellen vir-tausten ja muiden ymparistoolojen ta-kia.

• Hylyn rakennetta on helpompi tutkiamaalla kuin veden alla.

Mary Rosen tutkimuskaivausten suhteen esi-tettiin erilaisia tapoja, mm. hylyn siirtamistamatalampaan veteen, hylyn nostamistasisaltoineen ja hylyn siirtamista veden al-la parempaan kaivauspaikkaan. Lopulta hyl-ky paatettiin kaivaa loytopaikallaan, koskapelattiin hylyn rungon hajoamista nostovai-heessa

Mary Rose -hylysta on tehty yli 25 000 re-kisteroitya loytoa.

Mary Rose -hylyn rungosta on havaittu sa-ma rauta- ja rikkiyhdisteiden aiheuttama on-gelma kuin Vasa-laivasta. Ongelman ratkai-semiseksi ollaan kehittamassa konservointime-netelmaa, jonka avulla rikkiyhdisteet saadaanstabiloitua.

Mary Rosen ja sen esineiston konservoin-tiin on tahan mennessa kulunut noin 30 milj.euroa (ks. liite L). Vuotuiset kustannuksetovat olleet noin 1,5 milj. euroa.

Talla hetkella Mary Roselle ollaan suun-nittelemassa uutta museota, joka on tarkoitusavata vuonna 2011.

Skuldelevin eli Roskilden hylyt – 1000-luvun viikinkiveneet

Roskilden viikinkiveneiden hylyt loytyivat Ros-kilden vuonosta Skuldelevin lahelta 1950-luvun lopussa kun sukeltajat tekivat havain-toja hylyn osista ja ilmoittivat niista TanskanNationalmuseetille. Loydetyt hylyt nayttivatolevan paikalleen varta vasten upotettujavaylaesteita, silla ne oli taytetty kivilla. Osiasamoista hylyista tiedetaan loytyneen jo sekavuonna 1898 etta vuonna 1924 kun joita-kin hylkyosia nostettiin ylos laivavaylan leven-nystoiden yhteydessa.

Vuonna 1957 Nationalmuseet paatti aloit-taa hylyilla vedenalaiset tutkimukset, jotkajatkuivat vuoteen 1959. Hylkyjen sijaintipai-kalla vallinneet olosuhteet olivat sukellustut-kimuksen kannalta kuitenkin niin huonot, ettahylkyjen ymparille paatettiin rakentaa arkku-pato, josta vesi voitiin pumpata pois ja hylytvoitiin tutkia maa-arkeologian keinoin. Arkku-patojen rakentamista helpotti se, etta hylkyjensijaintipaikalla oli vetta vain muutama met-ri. Kaivausten ja dokumentoinnin jalkeen hy-lyt nostettiin osina ylos vuonna 1962.

Ajoituksien perusteella Roskilden viikin-kiveneet on rakennettu vuosien 1030–1080valilla. Hylkyja luultiin olevan alun perin kuusi,mutta myohemmin kavi ilmi, etta niita oli vainviisi. Kaikki loytyneet hylyt olivat erityyppi-sia; joukossa oli yksi sota-alus, kolme erilaistakauppalaivaa seka kalastusvene.

Roskilden hylyt on konservoitu irrallisinaosina imeyttamalla puuhun PEG:ia altaissa.PEG-kasittelyn ja kuivaamisen jalkeen hylky-jen rakenneosat on koottu yhteen ja tuettu ke-hikolla. Hylyt ovat esilla Roskildessa niita var-ten rakennetussa Vikingskibsmuseetissa.


Bremenin koggi – 1300-luvun lopun kaup-palaiva

Bremenin koggi loytyi vuonna 1964 Sak-san Bremenin satamassa tehtyjen ruop-paustoiden yhteydessa Weser-joen tormasta.Hyvin sailynyt hylkyloyto vaikutti keskiaikai-selta ja se paatettiin kaivaa esiin, nostaaja konservoida. Bremenin koggi on ajoitettudendrokronologisesti n. 1380-luvulle. Hylyssaei ollut esineistoa.

Bremenin koggin pituus on 23,5 m ja le-veys 7,5 m. Hylyn korkeus keskilaivasta on 5,3m ja perakastellin kohdalla 7,5 m.

Bremenin koggin osia sailytettiin ja liotet-tiin aluksi pusseissa, joissa olevaan veteen olilisatty sieni- ja bakteerikasvustoa estavaa ai-netta. Menetelma ei kuitenkaan toiminut jaosat jouduttiin siirtamaan puisiin tankkeihin,joissa niita sailytettiin noin 10 vuotta.

Koggin konservoinnissa puu kyllastettiinimeyttamalla siihen PEG:ia altaassa. Ennenkonservointia hylyn irralliset osat paatettiinkoota yhteen, silla niiden pelattiin vaantyvankonservoinnin aikana niin, ettei osia pystyttaisienaa liittamaan toisiinsa. Hylyn rekonstruoi-miseen kului yhteensa seitseman vuotta. Bre-menin koggin PEG-altaan tilavuus oli 800 000litraa ja siihen kaytettiin yhteensa 110 tonniaterasta.

Hylyn konservointiin kaytettiin aluksi PEG1500:aa. Vuonna 1987 menetelma muutet-tiin kaksivaiheiseksi; ensimmaisessa vaiheessakaytettiin pienimolekyylista PEG 200:ta ja senjalkeen suurimolekyylista PEG 3000:ta.

Bremenin koggin PEG-kasittely lopetettiinvuonna 1999. Kokonaisuudessaan konservointikesti 25 vuotta. Kasittelya hidasti ajoittainenrahan puute.

Bremen koggin noston syita olivat mm.:

• Hylyn liittyminen kansallisesti tarkeisiinsaksalaisiin hansakauppiaisiin.

• Hylyn korkea ika ja harvinaisuus.

• Hylyn suojelun mahdottomuus loytopai-kallaan joen penkereessa, jota uhkasivatsataman rakennustyot.

Bremenin koggi on esilla Deutsches Schif-fahrtsmuseumissa Bremerhavenissa. Vuosina1987–1991 kogista rakennettiin purjehtivareplika ”The Hansekogge of Kiel”.

Batavia - Hollannin Ita-Intian kauppa-komppanian alus 1600-luvulta

Hollannin Ita-Intian kauppakomppanian kaup-pa-alus Batavia oli purjehtimassa neitsytmat-kallaan Hollannin Texelista Bataviaan (nyk.Jakarta) kun sen matka katkesi 4.6.1629 Mor-ning Reef -nimiselle riutalle. Riutat sijaitsevatHoutman Abrolhos -saarilla Lansi-Australianrannikolla, noin 500 kilometria pohjoiseenPerthin kaupungista.

Batavian haaksirikkotapaus tuli tunnetuk-si jo 1600-luvulla verisesta lopustaan. Laheskaikki laivalla olleet selvisivat haaksirikosta ve-dettomalle saarelle, jossa puhkesi kapina senjalkeen, kun aluksen komentaja, kapteeni jamuutama miehiston jasen olivat lahteneet et-simaan apua laivaveneella. Kapinasta kehkey-tyi aluksen hierarkiassa kolmantena olleen Je-ronimus Corneliszin johdolla veriloyly ja kapi-nalliset surmasivat yli 120 haaksirikosta selviy-tynytta.

Batavian hylky loytyi vuonna 1963. Vuo-sina 1972–1976 hylyn tutkimuksista vasta-si Western Australian Maritime MuseuminDepartment of Maritime Archaeology suorit-taen hylylla kenttatutkimuksia. Tutkimustenpaatteeksi hylky nostettiin ja konservoitiin ir-rallisina osina PEG 1500:lla. Konservointi kestiyhteensa 12 vuotta.

Konservoinnin jalkeen hylyn rakenneosatkoottiin ja laitettiin esille Fremantlessa sijait-sevaan Western Australian Maritime Museu-miin. Hylysta on jaljella aluksen peraosaa jakylkea paapuurin puolelta ensimmaiseen tyk-


kikanteen asti. Batavian hylysta on loytynytesineistoa mm. lastitavaraa ja miehiston hen-kilokohtaisia varusteita.

Bataviasta on rakennettu AlankomaidenLelystadissa vuosina 1985–1995 replika, jokaon avoinna yleisolle.

H. L. Hunley – 1800-luvun sukellusvene

Uusin esimerkki lastinsa kanssa nostetusta hy-lysta on sukellusvene H. L. (Horace Lawson)Hunleyn hylky, joka upposi vuonna 1864 At-lantilla kuuden ja puolen kilometrin paahanSullivan’s Islandin rannikolta noin yhdeksanmetrin syvyyteen. Hunley-hylky on Pohjois-Amerikan sisallissodan aikainen sukellusvene.Ennen vuoden 1864 uppoamista Hunley olijo vajonnut kahdesti meren pohjaan, muttamolemmilla kerroilla alus oli nostettu pintaanja sen hukkunut miehisto haudattu. Hunleyrakennettiin vuonna 1863. Sukellusveneen pi-tuus on 12 metria ja halkaisija on noin 1,2metria.

Hunley-projekti antaa hyvan ja ajankoh-taisen kuvan historiallisen hylyn tutkimus-,nosto- ja konservointiprojektin vaativuudes-ta, monimuotoisuudesta ja poikkitieteellisyy-desta. Se tarjoaakin uusimman esimerkin nos-toprojektista ja voi nain tarjota nakemyksiamyos mahdolliseen Vrouw Maria -hylyn nostonsuunnitteluun. Tasta syysta Hunley-projektiaon kuvattu yksityiskohtaisemmin koko proses-sin osalta kuin aikaisemmin nostettuja hylkyja.

Hunleyn hylkya yritettiin vuosikymme-nia etsia turhaan kunnes se loytyi vuonna1995 Clive Cusslerin perustaman The Natio-nal Underwater Marine Agencyn (N.U.M.A.)arkeologiryhman etsinnoissa magnetometriakayttaen. Loydetty hylky oli hyvassa kunnos-sa, silla upottuaan alus oli peittynyt sediment-tiin, joka oli suojannut hylkya ympariston vai-kutuksilta. Vuoden 1996 kenttatutkimustenaikana hylyn kunnossa ei huomattu mer-kittavia heikkoja kohtia.

Hunley-hylyn kohtaloa pohdittaessa esitet-tiin kolme vaihtoehtoa, jotka olivat:

1. Hylyn jattaminen kajoamatta paikoil-leen ja alueen mahdollinen julistaminensuojelluksi.

2. Vedenalaisten arkeologisten kaivaustensuorittaminen, hylyn uudelleenhautaa-minen ja alueen julistaminen suojelluksi.

3. Hylyn nostaminen, arkeologinen tutki-mus ja konservointi.

Eri vaihtoehtojen vertailun jalkeen valittiinlopulta kolmas vaihtoehto eli hylyn nosto.Hunley-hylyn noston syita olivat mm.:

• Hylyn sijainti oli tiedossa ja sen epailtiinjoutuvan ryostelyn kohteeksi.

• Katsottiin, etta pelkka hylyn ulkoinendokumentointi ei toisi riittavasti vas-tauksia esitettyihin tutkimuskysymyk-siin.

• Hunleyn mukana hukkunut miehisto ha-luttiin haudata asianmukaisin menoin.

• Hunleylla katsottiin olevan seka opetuk-sellisia etta symbolisia arvoja.

Hunley-hylyn nostoa alettiin valmistella vuon-na 1998, jolloin valittiin projektin johtaja.Samaan aikaan alkoi myos muun projekti-henkilokunnan etsinta. Vuonna 1999 Hunleynnoston suunnittelua varten jarjestettiin ns.Hunley Symposium, jossa keskusteltiin par-haista tavoista nostaa, kaivaa ja konservoidaalus. Nostoa suunniteltaessa pohdittiin yhtenavaihtoehtona hylyn kaivamista meren pohjal-la, mutta suunnitelmasta luovuttiin, koska sitapidettiin liian vaikeana, kalliina ja vaarallisenaseka sukeltajille etta esineille. Lopulta hylkypaatettiin nostaa yhdella kertaa. Ennen Hun-leyn nostoa sen sijaintipaikalla tehtiin useita


monitieteellisia kenttatutkimuksia, joiden ai-kana kerattiin tietoa mm. hylyn sijaintipaikanymparistosta ja hylyn kunnosta.

Hunleyn hylyn lopullinen nostosuunnitel-ma valmistui vuonna 2000. Seuraavaksi suun-nitelman kavi lapi tieteellinen komitea. En-nen varsinaista nostoa Hunleyn nostosuunni-telma(t) testattiin seka kaytannossa etta tie-tokonemallilla. Hunleyn hylyn nostossa pidet-tiin tarkeana, etta hylky pysyy koko nosto-operaation ja kuljetuksen aikana samassaasennossa styyrpuurin kyljelleen kaatuneenakuten se oli meren pohjalla. Nain voitiin par-haiten taata mm. aluksen lastin ja sisalla ole-van sedimentin pysyminen paikoillaan.

Vuonna 2000 Hunley-hylky nostettiin si-saltoineen. Nostossa hylky kiinnitettiin kehi-kosta roikkuviin leveisiin nailonliinoihin, jois-sa oli kiinni pehmeytta antavat vaahdolla au-tomaattisesti tayttyvat tyynyt1. Hunleyn hy-lyn nosto tyollisti kentalla 19 sukeltajaa, jot-ka tyoskentelivat kahdessa 12 tunnin vuoros-sa. Nostotyota valvoi kentalla arkeologiryhma.Hunleyn nosto-operaatioon osallistui yhteensanoin 50 henkiloa eri organisaatioista ja yrityk-sista.

Hylyn matka proomussa nostopaikaltasailytyspaikkaan kesti kahdeksan tuntia. Mat-kan aikana hylkya suihkutettiin suolavedella.Hylyn sailytys- ja tutkimuspaikaksi kunnostet-tiin 4274m2 kokoinen vanha rakennus, jonkavarustelu ja kunnostaminen maksoivat n. 3miljoonaa dollaria.

Hunley-hylky sijoitettiin tutkimuksia var-ten vedella taytettyyn teraksiseeen tankkiin(16, 8 × 5, 5 × 2, 75m), josta vesi voitiin pum-pata varastotankkeihin silloin kun hylkya tut-kittiin ja kaivettiin. Tankissa olevan vedenominaisuuksia pystyttiin seuraamaan tietoko-neella. Hunleyn sisatilojen arkeologisen kai-vaustyon helpottamiseksi tankin ylapuolelle oli

rakennettu suuri parvi tutkijoiden tyoskentelyavarten. Parven avulla pystyttiin liikuttamaanmyos kahta nosturia, rontgenlaitetta ja 3D-skanneria. Kaivaustilan ikkunat oli suojattu si-ten, etta ne eivat paastaneet sisaan vahingol-lista valoa.

Hunley-hylyn kaivaukset alkoivat vuon-na 2001 monitieteellisen ryhman yhteistyonakuusi kuukautta kestaneiden valmisteluidenjalkeen. Hylyn sisaosien kaivausta varten hylynmetallirunkoon tehtiin aukot. Kaivaukset suo-ritettiin paaasiallisesti kayttaen apuna vedenpinnan ylapuolella liikuteltavaa laituria. Tut-kimusten edetessa huomattiin, etta hylyn tu-houtuminen oli tankissa nopeampaa kuin me-ren pohjalla. Kaivausten aikana Hunleyn hyl-kya dokumentoitiin 3D-skannerilla.

Hylyn kaivaukset kestivat yhteensa 11kuukautta (195 tyopaivaa, 10–15 h/paiva).Kaivausten aikana sukellusvene oli kuivilla n.2 400 tuntia. Kaivausten ja konservoinnin ai-kana kaivausryhman eteen tuli monia ongel-mia, joihin ei ollut tarjolla ennakkoratkaisuja.Hunleyn tutkimuksiin noston jalkeen osallistuiseka palkattua (noin 50 henkea) etta vapaa-ehtoista henkilokuntaa.

Hunleyn hylyn kaivauksissa loytyi noin7 000 esinetta. Hylysta loytyneet miehistonjasenten jaanteet haudattiin sotilaallisin me-noin. Hylysta peraisin oleva sedimentti seulot-tiin ja siita otettiin mm. geologisia naytteita.

Hunley-hylyn konservoinnista vastaavamonitieteellinen ja kansainvalinen tyoryhmaon sita mielta, etta tavallisesti metalliesineil-le kaytetty elektrolyysimenetelma ei sovi Hun-leyn konservointiin, koska menetelman on-nistunut kayttaminen edellyttaisi mm. sukel-lusveneen purkamista pienempiin osiin, jot-ta vahingolliset korroosiotuotteet saataisiinpoistettua tehokkaasti. Tyoryhma on suun-nitellut, etta Hunleyn konservoinnissa voitai-

1Hunleyn nostoa kuvaava animaatio on nahtavissa osoitteessahttp://www.hunley.org/multimedia/hunley raising large.mov


siin kayttaa plasmapelkistysmenetelmaa (coldhydrogen plasma reduction-menetelmaa), jo-ta on kaytetty aikaisemmin mm. Australiassaja Ranskassa pienempien metalliesineiden kon-servoitiin. Hunley-hylyn ja siita loytyneen esi-neiston konservoinnin on arvioitu vievan 7–10vuotta. Hylyn lopullisesta konservointimene-telmasta/-menetelmista ei ole kuitenkaan teh-ty viela paatosta.

Hunleyn noston, kaivauksen ja konservoin-nin on arvioitu maksavan yhteensa noin 17–20 miljoonaa dollaria. Konservoinnin jalkeenHunley on tarkoitus asettaa esille Etela-Ca-rolinan Pohjois-Charlestoniin rakennettavaanmuseoon, joka avataan vuosina 2009–2010.

Suomessa nostetut hylyt

Suomessa ei ole tehty suurempien hylkyjennostoja ja konservointeja. St. Mikaelin 1700-luvun kauppalaivan hylyn nostoa suunnitel-tiin 1980-luvulla, mutta hankkeesta joudut-tiin luopumaan. Taalla on sen sijaan nostet-tu ja konservoitu viime vuosikymmenina kak-si jarvista loydettya venetta, Mekrijarven jaHollolan veneet. Lisaksi vuonna 1976 loytyiRaakkylan Oravilahden kylan laheiselta suol-ta maaloytona ommellun veneen jaannoksia.Loydosta otettiin talteen noin 80 veneen kap-paletta.

Mekrijarven vene

Mekrijarven biologinen asema teki syyskuus-sa 1980 ilmoituksen veneenhylysta, joka loytyijarven rantaan rakennetun levahdyspaikan lai-turin edesta. Museovirasto suoritti kohteellatutkimuksia saman vuoden lokakuussa, jolloinhylyn osat nostettiin ja toimitettiin konser-voitaviksi. Konservoidut osat laitettiin esilleSuomen merimuseon perusnayttelyyn Helsin-gin Hylkysaareen. Tulevaisuudessa Mekrijar-ven vene on nahtavissa Kotkaan avattavassaSuomen merimuseossa.

Mekrijarven vene ajoittuu 1500–1600-luvuille, mutta se on rakennettu paljon aikaan-sa vanhemmalla ompelutekniikalla. Naulojen,niittien tai tappien sijaan veneen rakenneosaton ommeltu yhteen. Veneesta oli jaljella keu-laosaa seka kylkilautoja n. 2,80 metrin verran,mutta alun perin silla on ollut pituutta ainakinnoin 7 metria.

Hollolan Kirkkolahden vene

Mannysta ja katajasta tehdyn veneen hylkyloydettiin Hollolan Vesijarven Kirkkolahdes-ta vuonna 1998 Lahden kaupunginmuseon in-ventoinneissa. Hylyn pituus oli noin 6 met-ria ja leveys noin metri. Rakenneosat oli lii-tetty toisiinsa puutapein ja takorautanauloin.Dendrokronologisen ajoituksen mukaan ve-neen aikaisin mahdollinen rakennusajankohtaon 1890-luvun loppupuoli.

Hollolan veneen nostoon ja konservointiinvaikuttivat seuraavat seikat:

• Hylky arvioitiin yli sata vuotta sittenuponneeksi.

• Vene edusti kauan kaytossa ollutta mal-lia, josta ei ole sailynyt esimerkkeja.

• Ilman nostoa hylky olisi jaanyt hylynsijaintipaikalle rakennettavan Hollolankunnan vierasvenesataman alle.

• Muinaismuistolain 15§:n mukaisesti ra-kennuttaja maksoi hylyn tutkimukset.

• Myos hylyn konservointiin loytyi tarvit-tavat varat.

Hollolan vene on ensimmainen vedenalaisloytoSuomessa, joka on tutkittu loytopaikallaan,nostettu, dokumentoitu ja analysoitu labora-torio-olosuhteissa seka konservoitu ja koot-tu museoesineeksi. Tutkimukset ja konservoin-ti tehtiin Lahden kaupunginmuseon, Hollolankunnan ja Suomen merimuseon yhteistyona.


Hylky dokumentoitiin loytopaikalla ja nos-tettiin ylos osina, jotka toimitettiin konservoi-taviksi Suomen merimuseon konservointilabo-ratorioon Helsingin Hylkysaareen.

Konservoinnissa veneen puuosat vahvis-tettiin imeyttamalla puuhun PEG:ia altais-

sa, kasittely kesti nelja vuotta. Konservoinninjalkeen osat rakennettiin veneeksi niin, etteipuuttuvia osia korvattu. Veneelle rakennettiinteraksesta tukikehikko, joka mukailee alkupe-raisen veneen muotoa. Kokoamisen jalkeen ve-ne kuivattiin kosteuskammiossa.

4.3 Vedenalaisten muinaisjaannosten loytopaikoillaansailyttaminen ja esittely

4.3.1 Mita vedenalaisten muinais-jaannosten loytopaikoillaansailyttaminen tarkoittaa?

Nykyaan seka maan paalla etta vedenalla sijaitsevia arkeologisia kohteita pyri-taan sailyttamaan ensisijaisesti alkuperaisillaloyto- ja sijaintipaikoillaan. Loytopaikallaansailyttamisesta kaytetaan usein termia in situ-sailytys tai -suojelu. Kansainvaliset jarjestotUNESCO ja ICOMOS suosittelevat vedena-laisen kulttuuriperinnon sailyttamista ensisi-jaisesti loytopaikallaan. Suositusten mukaanloytopaikoillaan sailytettavia vedenalaisia ar-keologisia kohteita tulisi myos esitella yleisolleja edistaa naille kohteille paasemista, mikalise ei ole ristiriidassa suojelun kanssa. In si-tu -sailytyksen periaatteesta voidaan poiketahuolellisen harkinnan ja perustelujen jalkeenmikali kohdetta uhkaa tuhoutuminen, tieteel-liset kysymykset vaativat kohteen nostamistatai jos kohdetta on helpompi esitella yleisollenostettuna ja museoituna.

Loytopaikallaan sailyttaminen mahdollis-taa tutkimuksen, jossa ensisijaisesti pyritaankayttamaan ei-kajoavia menetelmia. Kajoavaatutkimusta voidaan tehda hyvin perustelluis-ta syista. In situ -sailytys sopii hyvin yhteensen modernin kasityksen kanssa, jonka mu-kaan muinaisjaannoksia – myos veden alla si-jaitsevia hylkyja – tulisi tarkastella aina osanalaajempaa maisemakokonaisuutta eika irralli-sina tai erillisina saarekkeina maisemassa.

Yksinkertaisimmillaan in situ -sailytta-minen voi tarkoittaa kohteen jattamistaloytopaikalleen ilman ihmisen suorittamia toi-menpiteita. Aktiivisemmassa muodossa koh-teen sailyminen pyritaan turvaamaan te-kemalla erilaisia toimenpiteita, joihin voi kuu-lua suojelua, hoitoa, konservointia ja restau-rointia.

Suojelu tarkoittaa tassa selvityksessa kaik-kia niita erilaisia toimenpiteita, joilla mui-naisjaannosten sailyminen tuleville sukupolvil-le voidaan turvata. Nama toimenpiteet voi-vat liittya esimerkiksi lainsaadantoon, suoja-alueiden perustamiseen, muinaisjaannoksenkayton suunnitteluun, konkreettisiin hoitotoi-menpiteisiin, konservointiin ja restaurointiin.

Hoito on suojelun turvaamista kaytannontoimin. Laajassa mielessa hoito tarkoittaakulttuurimaiseman eri vaiheiden ymmartamis-ta ja esittamista. Hoitoon kuuluu mm. aluei-den kayttomahdollisuuksien arviointi ja suun-nittelu, kaytannon hoitotoimenpiteiden toteu-tus, hoitokohteen ympariston kunnossapito,kulkuyhteyksien jarjestaminen ja opasteidenseka muun informaatioaineiston tuottaminen.

Hoito on pitkajanteinen prosessi, joka vaa-tii usein vuosikymmenia. Hoidossa maaritel-laan se, kuinka paljon kohteen tuhoutumista jatiedon katoamista voidaan sietaa, ennen kuinasiaan puututaan, ja koska pyritaan estamaantai hidastamaan tuhoutumista.

Konservointi tarkoittaa toimenpidetta, jol-la pysaytetaan tai hidastetaan esineen ja ra-


kennuksen tai niiden osien vaurioitumispro-sessia. Konservointia ovat myos toimenpiteet,joilla epasuorasti ehkaistaan esineen tai raken-nuksen vaurioituminen (ns. ennaltaehkaisevakonservointi).

Restaurointi tarkoittaa kohteen tunnetuntilan palauttamista. Se on esineen tai raken-teen esteettista taydentamista. Usein kohtee-seen lisataan jotain uutta materiaalia, joka eiole ollut siina alun perin. Restaurointitoimis-sa kaytettyjen materiaalien tulee olla mahdol-lisimman helposti poistettavissa.

Vedenalaisella muinaisjaannoskohteellasuojelu voi tarkoittaa esimerkiksi suoja-alu-een perustamista hylyn sailymisen turvaami-seksi. Vedenalaisilla kohteilla konkreettiseenhoitoon kuuluu esimerkiksi kunnon kehityksenseurantaohjelman aloittaminen ja tulosten tul-kinta seka naista seuraavat toimenpiteet, ku-ten kohteen peittaminen. Hoito voi olla ve-denalaisella kohteella esimerkiksi levien pois-

toa, jotta kohde on helpommin nahtavissa.Hoito voi olla myos kohteen peittamista se-dimentilla, jotta esimerkiksi virtaukset eivattuhoa kohdetta. Konservointi voi olla esimer-kiksi hylylla olevan tykin in situ -konservointiakayttamalla uhrautuvia anodeja. Restauroin-tia voi olla esimerkiksi pudonneen keulakuvankiinnittaminen alkuperaiselle paikalleen.

Usein suojelu, hoito, konservointi ja res-taurointi ja niihin liittyvat eri toimenpiteet li-mittyvat toisiinsa ja niita onkin vaikea eritellaselvasti omiksi osa-alueikseen. Myos termienmerkityksessa ja kaytossa on eroja.

4.3.2 Miksi vedenalaisia muinais-jaannoksia sailytetaan loyto-paikoillaan?

Syyt vedenalaisten kohteiden loytopaikoillaansailyttamiseen ovat seka kaytannollisia etta fi-losofisia, naista voidaan mainita satunnaisessajarjestyksessa seuraavat:

• Normaaliolosuhteissa hylyt sailyvat veden alla erittain hyvin satoja tai jopa tuhansiavuosia, eivatka siis ole vaarassa tuhoutua.

• Hylkyja loytyy yha enemman, eivatka resurssit riita kaikkien tutkimiseen, nostoon jakonservointiin.

• Vedenalainen arkeologinen tutkimus, nosto, konservointi ja esittely museossa on kallista.

• ICOMOS ja UNESCO suosittelevat ensisijaisesti vedenalaisten kohteiden sailyttamistaja esittelya loytopaikoillaan.

• Yha useampi kansalainen voi tutustua kohteisiin sukeltamalla.

• Useimmilla mailla on riittava lainsaadanto vedenalaisten muinaisjaannosten in situ -suo-jeluun.

• Yha parempia tekniikoita on saatavilla kohteiden in situ -tutkimiseen ja sailyttamiseen.

• Yha parempia tekniikoita on saatavilla kohteiden in situ -esittelyyn ei-sukeltavalle ylei-solle, kuten online-kamerat, 3D-tekniikka ja lasipohjaiset veneet.

• Muinaisjaannokset halutaan sailyttaa niille luonteenomaisessa ymparistossa ja konteks-tissa, ja liittaa ne nain osaksi laajempaa kokonaisuutta ja vedenalaista maisemaa.


• Kaikkien vedenalaisten muinaisjaannosten tutkiminen ei ole valttamatta tieteellisesti pe-rusteltua.

• Tutkimuseettisesti pidetaan tarkeana sailyttaa kohteita koskemattomina tuleville suku-polville, joilla voi olla kaytossaan parempia tekniikoita.

• Syvalla olevien hylkyjen tutkimuksiin, kaivauksiin ja mahdolliseen nostoon liittyy turval-lisuusriskeja.

• Hylkyjen arkeologiset kaivaukset ovat aina osittain tuhoavia, eika niita tule tehda ilmanperusteltuja syita.

4.3.3 Miten vedenalaisia muinais-jaannoksia sailytetaan loyto-paikoillaan?

Eri puolilla maailmaa on vedenalaisten mui-naisjaannosten sailyttaminen loytopaikoillaantullut viime vuosikymmenina yha ajankohtai-semmaksi ja toimenpiteita on suoritettu useil-la kohteilla. Suojelu ja hoito on kasittanytetupaassa kohteiden peittamista, dokumen-toitujen rakenneosien ja esineiden uudel-leen hautaamista (vedenalainen varastointi) jarautaesineiden konservointia loytopaikallaankayttaen uhrautuvia anodeja.

Suurin osa vedenalaisilla kohteilla kaytet-tavista aktiivisista in situ -suojelutoimenpiteis-ta on suoritettu hylyilla, jotka ovat tuhou-tuneet rungon ylaosaa myoten ja hautautu-neet sedimenttiin. Tavallinen toimenpide onollut hylyn peittaminen kankaalla tai verkol-la ja sedimentilla. Sedimentin annetaan jo-ko hiljalleen keraantya hylyn paalle tai sitavoidaan siirtaa hylyn paalle mikali luonnol-linen sedimentin kerrostuminen on hidasta.Verkon tai kankaan ja sedimentin avulla hy-lyn paalle muodostuu suojaava kumpu, jon-ka sisalla hylky sailyy suojassa elioilta, sieniltaja bakteereilta seka myos ihmisen vaikutuksel-ta, esimerkiksi trooliverkoilta. Peittamisessaon kaytetty myos hiekkasakkeja, soraa ja eri-laisia puu-, muovi- ja metallirakenteita. Ylei-sesti peittamista pidetaan helppona ja edulli-sena ratkaisuna hylkyjen suojeluun.

Peittamisen ei katsota soveltuvan rungol-taan ehjille kohteille, joissa takila on viela osit-tain pystyssa siksi, etta korkeiden kohteidenpeittamiseen tarvittaisiin todella suuria maa-massoja, ja silloin peitteen paino voi myosromahduttaa suojeltavan kohteen. Hylkyjenpeittamisen huonona puolena pidetaan mm.sita, etta hylyt eivat ole enaa nahtavilla janiiden jatkotutkimukset edellyttavat peittavanaineksen poistamista. Aineksen poistaminenon yleensa aikaa vievaa ja kallista.

Peittamismenetelmaa on kaytetty viimevuosina mm. Saksassa sijaitsevalla DarsserKoggi -hylylla seka Alankomaissa sijaitsevallaBurgzand Noord 10 -hylylla. Kumpikin hylkyoli mukana vuosina 2001–2004 Museovirastonjohtamassa MoSS-projektissa.

Darsser Koggi -hylky loytyi vuonna 1977.Se sijaitsee Pohjois-Saksan rannikolla Dars-sin alueella Prerowstromin-joen suulla kuudenmetrin syvyydessa. Hylky on 23 metria pitkatammesta rakennettu alus, joka ajoittuu 1200-luvun loppupuolelle. Nykyaan Darsser Koggi -hylkya uhkaavat kalastuksen ja vapaa-ajan su-keltajien aiheuttamat vahingot seka luonnon-voimat kuten Teredo navalis -nilviainen ja voi-makkaat virtaukset. Teredo navalis -nilviainensaapui Itameren alueelle vuonna 1993, jolloinItamerelle tuli suuri maara Pohjanmeren suo-lavetta Iso-Beltin kautta. Teredo navalis so-peutui nopeasti uuteen ymparistoonsa ja al-koi pian lisaantya. Nilviainen on nyt saavut-tanut Rugenin saaren, eli se on jo levinnyt


hyvin lahelle sita aluetta, jolla Darsser Kog-gi sijaitsee. Darsser Koggi -hylky suojattiinpeittamalla se suojaverkolla. Hylylta on nos-tettu esineistoa.

Burgzand Noord 10 -hylky sijaitsee Alan-komaissa Waddenin merella, lahella Texelinsaarta. Hylky on 40 × 20 metrin kokoisella alu-eella, ja itse aluksen on taytynyt olla noin 40metrin pituinen. Hylyn styyrpuurin puoleinen,lahes ehja sivu on kokonaan nakyvissa keulas-ta peraan. 1600-luvulle ajoitettu hylky on suo-jattu rakentamalla sen paalle hiekasta ja har-sokankaasta keinotekoinen riutta. Hylyn kun-non kehitysta hiekan ja kankaan alla seurataanmm. puunaytteiden avulla. Hylylta on nostet-tu esineistoa.

Vedenalaisilla kohteilla, joissa on paljonpuutavaraa tai muita materiaaleja, on kokeil-tu myos materiaalien uudelleen hautaamista.Uudelleen hautaamisessa loydot (seka esineetja rakenneosat) sijoitetaan dokumentoinnin jaidentifiointimerkinnan jalkeen valitulle alueel-le meren pohjalle. Esineiden sijainti alueelladokumentoidaan ja alue peitetaan sedimen-tilla ja/tai hiekalla tai savella. Tarvittaessa voi-daan kayttaa myos kangasta tai verkkoa. Nainsaadaan luotua hapeton varasto. Vedenalaisenvarastoinnin onnistumisen edellytyksena on se,etta varaston olosuhteet jaljittelevat mahdol-lisimman hyvin happipitoisuutta lukuun otta-matta niita olosuhteita, joista varastoitavatesineet nostettiin.

Uudelleen hautaamisella voidaan vahentaaerityisesti konservointikuluja seka esineidenkuljetus- ja varastointikuluja. Vedenalainenvarastointi saattaa tarjota talla hetkella rea-listisen vaihtoehdon vettyneen materiaalin sai-lyttamiselle sen sijaan, etta materiaali doku-mentoinnin jalkeen konservoitaisiin tai havi-tettaisiin. Nain materiaalia jaa tulevien su-kupolvien kayttoon. Uudelleen hautaamis -termia kaytetaan myos sellaisessa tilanteessa,kun tyhjaksi kaivetun ja dokumentoidun hylynrunko peitetaan alkuperaisella loytopaikallaan.

Uudelleen hautaamis -termin sijasta voidaanpuhua myos vedenalaisesta varastoinnista.

Arkeologisen materiaalin uudelleen hau-taamista on kokeiltu viime vuosikymmeninamm. Australiassa, Kanadassa ja Euroopassa.Kokeilut ovat kohdistuneet lahinna vettyneenpuun varastointiin. Kanadassa Red Bayn alu-eella tyhjaksi kaivettu ja dokumentoitu hy-lyn runko haudattiin uudelleen. Ruotsissa me-netelmaa on kokeiltu kolmella hylkykohteella,jotka ovat Marstrandin fregatti ”Fredericuk-sen”, ”Ostindiefararen Gotheborg” ja ”StoraSofia”. Osa naista kohteista nostetuista eri-laisista materiaaleista on konservoitu, osa onuudelleen haudattu vedenalaiseen varastoon jaosa on havitetty. Valinta on perustunut tieteel-lisiin, teknisiin ja taloudellisiin tekijoihin.

Vedenalaisilla kohteilla on suoritettu myosin situ -konservointitoimenpiteita. Tavallisintoimenpide on ollut rautaesineiden in si-tu -konservointi kayttaen uhrautuvia anode-ja, mika hidastaa rautaesineiden syopymista.Suomessa uhrautuvia anodeja on kaytettyonnistuneesti Helsingissa sijaitsevan vuonna1788 uponneen Kronprins Gustav Adolfin hy-lyn tykin in situ -konservoinnissa.

Toistaiseksi vedenalaisilla kohteilla on teh-ty eri puolilla maailmaa vain vahan hylkyjentukemistoimenpiteita. Tukemista on kokeil-tu Iso-Britanniassa sijaitsevalla Amsterdam-hylylla korvaamalla puisen rungon huonokun-toisia rautapultteja uusilla pulteilla. Nain onvoitu estaa rungon romahtaminen. Yhdys-valloissa sijaitsevan Monitor-hylyn runkoa onpuolestaan tuettu ulkopain hiekkasakeilla.

Restaurointia vedenalaisilla kohteilla ei oletiettavasti tehty. Maan paalla seka arkeologi-silla kohteilla etta rakennushistoriallisilla koh-teilla restaurointi on tavallinen toimenpide.Kyseessa voi olla esimerkiksi pronssikautisenroykkion uudelleen kokoaminen arkeologistenkaivaustutkimusten jalkeen tai vanhan linnantai linnoituksen rakenteiden kunnostaminen.Periaatteessa restaurointia voidaan suorittaa


myos vedenalaisilla muinaisjaannoksilla.

Onnistunut vedenalaisten kohteiden in si-tu -suojelu edellyttaa mm. kohteen laajuu-den, kohteella olevien erilaisten arkeologistenmateriaalien ja niiden kunnon seka kohteenymparistoolojen ja mahdollisten uhkien tun-temusta. Eri tietoja yhdistelemalla luodaansuunnitelma kohteen stabiloimiseksi ja/taikohteen tuhoutumisen hidastamiseksi. Teh-tyjen toimenpiteiden onnistumista seurataankohteen kunnon kehityksen seurannalla.

In situ -menetelmien kehittaminen nah-daan talla hetkella tarkeana ja mielenkiintoi-sena tutkimusaiheena eri puolilla maailmaa. Insitu -sailyttaminen edellyttaa uusien menetel-mien kehittamista ja testaamista mm. suoje-lun, hoidon, konservoinnin ja kohteiden esitte-lemisen alalla. Vain harvat vedenalaiset mui-naisjaannokset voidaan nostaa museoitavak-si, joten suuri osa vedenalaisesta kulttuuripe-rinnosta tullaan sailyttamaan loytopaikoillaaneri puolilla maailmaa. In situ -vaihtoehto tar-joaa aina myos mahdollisuuden kohteen tutki-miseen ja esittelyyn.

Erityisen haastavaa on in situ -mene-telmien kehittaminen kokonaisena sailyneilleVrouw Marian kaltaisille hylyille, joita loytyyItameresta kymmenia. Naiden kansainvalistavedenalaista kulttuuriperintoa edustavien hyl-kyjen suojelu ja sailyttaminen onkin haasteseka kansallisella etta kansainvalisella tasol-la. Ymparistoolojen ja ilmaston muutos kokoItameren alueella voi tehda haasteesta entistaajankohtaisemman tulevina vuosikymmenina.

4.3.4 Miten loytopaikoillaan sailytet-tavia vedenalaisia muinaisjaan-noksia voidaan esitella?

Kuten aikaisemmin on todettu, nykyaan ko-rostetaan sita, etta muinaisjaannoksia – myosveden alla sijaitsevia hylkyja – tulisi tarkas-tella aina osana laajempaa maisemakokonai-suutta, eika irrallisina tai erillisina saarekkeina

maisemassa. Tasta syysta Museoviraston me-riarkeologian yksikossa pidetaan tarkeana sita,etta Vrouw Maria -hylkyyn liitetaan sen vede-nalaisen maiseman tutkimus ja esittely.

Tassa luvussa esitellaan yksityiskohtaisem-min muutamia vedenalaisten kohteiden ja ve-denalaisen maiseman esittelyyn sopivia tapo-ja – online-kamerat, virtuaalitodellisuus, ani-maatiot, 70 mm elokuvat ja kolmiulotteiset 70mm elokuvat, kopiot ja vedenalainen turismi –jotka voisivat olla kilpailukykyisia vaihtoehto-ja hylkyjen nostamiselle. Osa naista tavoistavoidaan myos yhdistaa nostoideaan.

4.3.5 Sahkoiset kuvantamis- ja esi-tystekniikat

Vedenalaisten muinaisjaannosten suurelleyleisolle esittamisen perinteisia keinoja ovatolleet valo- ja videokuva, mutta sahkoisenkuvantamis- ja esitystekniikan nopea kehitysparin viime vuosikymmenen aikana on tuonutnaiden rinnalle monia uusia esitystapoja, jotkaparhaimmillaan voivat antaa kayttajalleen hy-vinkin todentuntuisen vaikutelman kohteesta.

Parhaimmillaan sahkoiset esitystekniikatovat esitettaessa kohteita, jotka muuten ovatvaikeasti tai eivat lainkaan saavutettavissa.Taman vuoksi ne soveltuvat hyvin hylkykoh-teille, joille paasy voi olla vaikeaa, tai jotkavoivat usein olla huonosta nakyvyydesta joh-tuen vaikeasti hahmotettavissa kokonaisuute-na.

Virtuaalitekniikka voi toimia aikakoneenamenneeseen, tulevaan tai rinnakkaiseen nyky-hetkeen, nain esimerkiksi hylysta voi esittaaerilaisia versioita hyodyntamalla tietokonea-nimaatiota tai interaktiivista tietokonegrafiik-kaa. Hylysta voidaan esimerkiksi nayttaa,milta alus naytti ennen uppoamistaan, ja senjalkeen visualisoida sen hylkyyntymisprosessiseka esimerkiksi se, kuinka sen mahdollinennostaminen tulisi tapahtumaan.

Vedenalaisten muinaisjaannosten virtuaa-


lisesta esittelysta loytyy hyvin vahan esi-merkkeja - yhtena voidaan mainita SIMVIS-tutkimusryhman VENUS-hanke, jossa testa-taan menetelmia vedenalaisten kohteiden vir-tuaaliseen esittamiseen2.

Tietokoneanimaatio

Kolmiulotteinen tietokoneanimaatio toteute-taan mallintamalla animaatiossa kaytettavatkohteet erityisella mallinnusohjelmalla, asette-lemalla ne ohjelman virtuaaliseen kohdeava-ruuteen ja maarittelemalla kohteiden liikera-dat. Taman jalkeen vektorimuotoinen aineistomuunnetaan valmiiksi animaatiokehyksiksi oh-jelmalla, joka simuloi fotonien liikeratoja koh-deavaruudessa.

Katsojan kannalta tietokoneanimaatio eijuuri eroa perinteisesta videosta; nykytasol-laan sita on joskus jopa vaikea erottaa vi-deokuvasta. Se voi taydentaa tai korvata vi-deon esitystapana kohteissa, joissa videoku-vaaminen on hankalan sijainnin tai huononnakyvyyden vuoksi vaikeaa tai mahdotonta.

Animaatio on erityisen kaytannollinen kei-no tapahtumien ja prosessien kuvaamiseen;staattisten kohteiden esittamisessa interaktii-viset sovellukset antavat vapaine liikeratoi-neen katsojalle usein paremman kuvan koh-teesta.

Tarvittavan lahdemateriaalin laajuus riip-puu siita, kuinka tarkkaan malliin pyritaan.Kohdetta ymparoivan merenpohjan muoto-ja mallinnettaessa lahdeaineistona voidaankayttaa esimerkiksi monikeilausta. Kohteenmallinnus voidaan suorittaa erilaisten vedena-laismittausten seka mahdollisten sailyneidenalkuperaispiirustusten perusteella. Realistisuu-den lisaamiseksi kohteet taytyy pinnoittaa nk.tekstuureilla, kohteen pintakuvioita esittavillakuvilla. Naina voidaan tavoitellusta autentti-suudesta riippuen kayttaa joko aitoja valoku-

via alueelta tai muita samankaltaisia kuvioita.

Animaation kustannukset riippuvat ani-maation kestosta ja tavoitellusta tarkkuudes-ta. Yhtena esimerkkina voidaan pitaa Ruot-sissa sijaitsevan Kalmarlans museumin vuon-na 2001 teettamaa seitseman minuutin tie-tokoneanimaatiota vuonna 1676 uponneestasota-alus Kronanista. Animaatio maksoi noin21 000 euroa.

Interaktiivinen tietokonegrafiikka

Interaktiiviset sovellukset eroavat kayttajankannalta merkittavasti seka tietokonea-nimaatiosta etta elokuvasta. Ne antavatkayttajalleen tiettyjen rajojen puitteissa mah-dollisuuden tutustua vapaasti kohteeseen eripuolilta seka mahdollisesti jollain tavalla vuo-rovaikuttaa sen kanssa. Tasta kuitenkin seu-raa se, etta jokainen yhtaaikainen kayttajatarvitsee kaytannossa oman laitteistonsa.

Materiaalinvalmistusprosessi interaktiivi-siin sovelluksiin on hyvin pitkalti sama kuinanimaatioihinkin, lukuun ottamatta sita, ettamalleja joudutaan yleensa jonkin verran yk-sinkertaistamaan, jotta nakyma saataisiinpaivittymaan reaaliaikaisesti rajallisilla konete-hoilla.

Mallintamisen lisaksi interaktiivinen sovel-lus vaatii kayttoliittyman. Tallaisen toteutta-minen on kuitenkin nykyaan vapaasti saata-villa olevien korkean tason tyokalukirjastojen3

ansiosta melko vaivatonta.

Online-kamerat

Hylkyjen esittelyssa voidaan kayttaa myosreaaliaikaista tai lahes reaaliaikaista kuvaalahettavia online-kameroita, joiden lahettamakuva voidaan valittaa sellaisenaan Internetiin.Ensimmainen julkisesti nahtavilla oleva pysyvaInternetiin kuvaa valittava vedenalainen ka-

2http://www.dcs.hull.ac.uk/simvis/research/simvis archaeology/simvisarch.htm3esimerkkina http://www.openscenegraph.org/


mera oli Karibianmerella, Bonairen saarella si-jaitseva ReefCam4. Tiettavasti Suomen en-simmainen vastaava jarjestelma on Turun am-mattikorkeakoulun NatureIT5-palvelun vede-nalaiskamera, joka nayttaa vedenalaisia luon-tokohteita.

Esitystekniikat

Stereokuva

Stereokuvaa (syvyydellista kuvaa) voidaan esi-tystekniikkana hyodyntaa mita tahansa edellamainittua menetelmaa kaytettaessa. Syvyy-dellinen kuva antaa kolmiulotteisia kohteitaesitettaessa tavallisesti selkeamman vaikutel-man kohteen muodosta.

Kaikki stereokuvantamismenetelmat pe-rustuvat siihen, etta ihminen havaitseeetaisyydet vasemman ja oikean silman nakoai-vokuorelle lahettaman informaation keskinai-sena erona. Nayttamalla molemmille silmillesamanaikaisesti kuvaa samasta kohteesta kah-desta hieman toisistaan poikkeavasta kulmas-ta luodaan syvyysvaikutelma.

Kuvantaminen

Stereoskooppisen videomateriaalin kuvaami-seen tarvitaan esitystavasta riippumatta kaksitoisistaan kiintealla etaisyydella olevaa kame-raa tai tarkoitukseen erikseen valmistettu kak-silinssinen kamera. Ennen esittamista kuvama-teriaali on muokattava kaytettyyn esitysmene-telmaan soveltuvaksi.

Tekniikan soveltaminen tietokoneanimaa-tioihin on yksinkertaista, eika se juurikaanvaadi muutoksia animaation tuotantotapaan.Kaannettaessa 3D-malleja valmiiksi animaa-tioksi lasketaan jokaista animaatiokehystakohden kaksi vierekkaisista kulmista otettua

kuvaa. Prosessi on kokonaisuudessaan auto-maattinen.

Reaaliaikaiseen tietokonegrafiikkaan ste-reokuvaa sovelletaan animaation tapaan. Re-aaliaikainen stereonakyma vaatii sita nayt-tavalta tietokonelaitteistolta enemman te-hoa kuin tavallisen kaksiulotteisen kuvanesittaminen, mutta sen lisaaminen sovelluk-seen on sinallaan yksinkertaista.

Anaglyfinen kuva

Esitystekniikoista yksinkertaisin ja edullisin onanaglyfikuva. Siina osakuvat varitetaan erivareilla – yleensa punainen ja sininen, punai-nen ja vihrea tai punainen ja syaani – ja asete-taan paallekkain samaan kuvaan. Tulosta kat-sellaan erivaristen linssien lapi, jolloin kumpi-kin silma nakee ainoastaan toisen osakuvan.

Anaglyfikuvan etu on sen edullisuus: ku-van nayttamiseen voidaan kayttaa mita ta-hansa tavallista nayttoa tai projektoria, ja ker-takayttoisia pahvikehyksisia laseja on saatavil-la hyvin edullisesti suurissa erissa. Tekniikanhuonoin puoli on sen epaselva varien toisto.

Polarisaatio

Polarisoitu 3D-esitys on tekniikka, jossa vas-takkaispolarisoidut osakuvat heijastetaan val-kokankaalle paallekkain ja lopputulosta katso-taan vastaavasti polarisoitujen lasien lapi. Yk-sinkertaisimmillaan se voidaan toteuttaa kah-ta DLP-projektoria, polarisointisuodattimia jatavallisella kahden nayton naytonohjaimellavarustettua tietokonetta kayttaen. Hintaa tal-laisella yhdistelmalla on laitteistosta riippuennoin 5 000–8 000 euroa6.

Tekniikan etu on polarisoitujen lasiensuhteellinen edullisuus (alle eurosta muuta-maan euroon) ja nain ollen sen sopivuus

4http://www.bonairewebcams.com/BonaireReefCamLarge.php5http://natureit.net/6http://geowall.geo.lsa.umich.edu/faq.html#Pq0


kaytettavaksi suurille yleisoille esitettaessa.Polarisaatiota kaytetaankin nykyaan useinelokuvateattereissa kolmiulotteisten elokuvienesittamiseen.

Sulkijalasit

Sulkijalasitekniikka perustuu siihen, etta osa-kuvia naytetaan vuorotellen nopeaan tahtiinerikseen vasemmalle ja oikealle silmalle. Ku-van esittamiseen voidaan kayttaa tavallistanayttoa tai projektoria, mutta sen virkistys-taajuuden tulee olla kaksinkertainen normaa-liin verrattuna valkkymattoman kuvan aikaan-saamiseksi; sulkijalaseja kayttavissa IMAX 3D-teattereissa kuvien esitysnopeus on 96 ruu-tua sekunnissa. Kayttajat pitavat kuvaa kat-soessaan paassaan erityisia nestekidesulkijoil-la varustettuja laseja, joiden vuoroittainen pi-meneminen ja kirkastuminen on synkronoitukaytetyn nayton tai projektorin virkistystaa-juuteen.

Tekniikka ei lasien korkeahkon hinnan (yk-sittaisina yleensa noin 100–500 euroa) vuoksiole kovin kaytannollinen suurelle yleisolle esi-tettaessa.

HMD

HMD (Head mounted display) on paahanpuettava laite, jonka kaksi pienta nayttoa an-tavat vasemmalle ja oikealle silmalle saman-aikaisesti erillisen kuvan. Se on parhaimmil-laan interaktiivisissa sovelluksissa, koska siihenvoidaan liittaa liikesensoreita, jotka kayttajanpaan liikkeita seuraten mahdollistavat kuva-kulman muuttamisen hyvin luonnollisella ta-valla.

Tekniikan suurin ongelma on sen hinta –laitteiden hinnat lahtevat noin tuhannesta eu-rosta, nousten jopa useisiin kymmeniin tuhan-siin.

70-millimetrinen filmi

Perinteista filmitekniikkaa kaytettaessa ainoakaytannon tapa parantaa kuvanlaatua on fil-mikoon kasvattaminen. Yleisimmin kaytettysuuri filmikoko on 15-perforeikainen 70 mil-limetrin filmi, jota kayttavien laitteiden tun-netuin valmistaja on kanadalainen IMAX.70-millimetrisen filmin ero tavalliseen eloku-vaan on huomattavasti tarkempi kuvanlaatuja teattereissa kaytetty lahes koko nakokentanpeittava valkokangas. Suomen ainoa IMAX-esityslaitteisto on tiedekeskus Heurekassa si-jaitsevassa Verne-teatterissa.

IMAX 3D

IMAX-teknologia mahdollistaa myos stereos-kooppisen kuvan kayton, ja sille julkaistut 3D-elokuvat ovat olleet hyvin suosittuja. Suomenensimmaista IMAX 3D -teatteria suunnitel-laan vuodeksi 2008 Heurekan yhteyteen. Sy-vyysvaikutelman aikaansaamiseksi IMAX 3D -teattereissa kaytetaan joko polarisaatiota taisulkijalaseja.

IMAX 3D -elokuvien kuvaamiseen kayte-taan suurta kaksilinssista kameraa, jonka lins-sien valimatka on 64 mm, sama kuin ihmisensilmien keskimaarainen etaisyys toisistaan.

Kolmiulotteista vedenalaiskuvaa on kay-tetty hiljattain Howard Hallin merielaimiakasittelevassa Deep Sea 3D -elokuvassa7.

4.3.6 Nayttelytekniset keinot

Tassa selvityksessa kuvataan monista eri-laisista nayttelyteknisista keinoista lyhyestivain sellaiset laitteet, jotka tuovat hylkykoh-teen katselemiseen nayttelyvierailijalle sukel-tamisen tunnelmaa. Tallaiseen ulkonaoltaanhoukuttelevaan ja helppokayttoiseen simu-laattoriin vierailija voi asettua ”sukellusasen-toon” esim. vatsalleen ja asettaa paahan

7http://wired.com/news/technology/1,70316-0.html


”sukellusnaamarin”, jonka kautta hanelle esi-tellaan videokuvan tai virtuaalitekniikan sekaaanimaailman avulla valittu hylkykohde. Kat-selija paasee nain tekemaan muutaman mi-nuutin ”sukellusretken” kohteelle kuunnellensamalla oppaan selostusta kohteen tarinastaja yksityiskohdista. Sukeltamisen tunnelmanlisaamiseksi retkeen voi liittya kohteelle las-keutuminen, kohteen ylla kiertelya seka nousutakaisin pintaan. Parhaimmillaan kohteen esit-telyyn voi liittya myos interaktiivisuutta. Vaih-toehtoisesti sukellusretki voidaan tehda vaik-kapa ulkonaoltaan sukellusvenetta muistutta-vassa simulaattorissa.

Teknisesti laite voi tukeutua esim. lattiaantai roikkua katosta, ja se voi olla ulkomuodol-taan minkalainen tahansa. Usein simulaattoriavoi kayttaa yhdessa vaikkapa pienen ryhmankanssa. Tallaisia laitteita on kaytetty eri puo-lilla maailmaa mm. tiedekeskuksissa ja Suo-messa erityisesti tiedekeskus Heurekassa.

4.3.7 Sukellusturismi ja vedenalaisetpuistot

Sukellusturismi kulttuurihistoriallisilla kohteil-la tarkoittaa yksinkertaisimmillaan mahdolli-suutta sukeltaa esimerkiksi hylylla. Sukeltami-seen ja matkustamiseen liittyvat palvelut jaopastukset voidaan tarjota eri muodossa eritoimijoiden puolesta. Eras tapa esitella ve-denalaista kulttuuriperintoa loytopaikoillaanovat vedenalaiset puistot. Vedenalainen puis-to on veden alla sijaitseva opastettu jokomentaalinen tai konkreettinen kulttuuripol-ku. Ideana on esitella vedenalaista kulttuu-riymparistoa sukeltavalle yleisolle joko oppaanja/tai seka informaatiotaulujen ja vapaan kier-telyn tai merkityn koysipolun avulla. Tavoit-teena on edistaa vedenalaisen kulttuuripe-rinnon suojelua ja luoda veden alla sijaitseviakulttuurimatkailukohteita.

Vedenalaisen kohteen aukaiseminen su-keltavalle yleisolle puistona merkitsee aktiivi-

sen suojelun ja hoidon aloittamista kohteella.Lisaksi tarjolla tulee olla informaatiota sekakohteesta, sen merkityksesta ja suojelusta ettasukellusturvallisuudesta.

Vedenalaiset kohteet ovat yleensa hyviaesittelykohteita; ne ovat helposti havaittavissaja ne ovat usein avoimia ja rakenteet ovat hel-posti tunnistettavissa. Sukellusturismin ja ve-denalaisten puistojen ideaan kuuluu kohteenesittely myos ei-sukeltavalle yleisolle esimer-kiksi perinteisen nayttelyn, kirjojen, verkkosi-vujen, esitteiden ja videoiden muodossa. Joil-lakin kohteilla ei-sukeltava yleiso voi ihaillakirkkaissa vesissa sijaitsevaa kohdetta lasipoh-jaisesta veneesta tai vierailla kohteella jopapienoissukellusveneella.

Ensimmaiset kulttuurihistorialliset vede-nalaiset puistot avattiin Pohjois-Amerikassa1960-luvulla. Talla hetkella vedenalaisia puis-toja on mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Israelissa ja Australias-sa. Kokemukset puistoista ovat olleet positii-visia ja uusia puistoja aukaistaan eri puolillamaailmaa.

Museoviraston Suomen merimuseo aukai-si kesalla 2000 Suomen ja Itameren alueen en-simmaisen vedenalaisen puistokohteen Helsin-gin Kronprins Gustav Adolfin hylylla Harma-jan majakan lounaispuolella. Hylky on vuon-na 1788 uponnut ruotsalainen 64 tykin linja-laiva, jonka suunnittelijana oli kuuluisa laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapman.

Kronprins Gustav Adolfin hylyn vedenalai-seen puistoon saapuvat vierailijat voivat kiin-nittaa aluksensa kahteen suureen kiinnitys-poijuun. Hylylle on rakennettu vedenalainenkoysipolku, jonka varrella on 13 informaatio-kylttia. Sukellukselle vierailija saa mukaansavedenpitavan puistokartan, jonka toisella puo-lella on poikkileikkauspiirros aluksesta ehjana.Saatavilla on myos paperiesite, jossa kerrotaanpuiston jarjestyssaannot, muistutetaan turval-lisesta sukeltamisesta ja merenkulusta sekaesitellaan informaatiotaulut. Lisaksi Museovi-


raston kotisivuilta loytyvat puiston verkkosi-vut8, joissa kaikki tieto on loydettavissa myossahkoisesti.

Kronprins Gustav Adolfin puisto on ollutsuosittu ja sukeltajilta saatu palaute on olluterittain positiivista. Kohteella on saastytty il-

kivallalta. On kuitenkin selvaa, etta kulttuuri-matkailukohteet kuluvat aina jossakin maarinvierailijoiden myota.

Vedenalaisia puistoja perustettaessa onhyva pohtia seuraavia kysymyksia:

• Onko kohde tutkittu arkeologisesti?

• Kestaako kohteen kunto sukellusturismin?

• Mita kohteella on nahtavana?

• Kuinka syvalla kohde sijaitsee?

• Minkalaiset saaolosuhteet kohteella vallitsevat?

• Mika on kohteen saavutettavuus?

• Miten kohteelle paastaan?

• Miten veneet voidaan kiinnittaa kohteella?

• Miten turvajarjestelyt hoidetaan?

• Miten sukeltajia ohjeistetaan ja valistetaan kohteen historiasta ja merkityksesta?

• Minne voi antaa palautetta?

• Miten kohteen ja vierailijoiden turvallisuutta valvotaan?

• Missa on lahin ravintola, kauppa, sukellusliike seka majoitus- ja liikennepalvelut?

• Mista voi saada lisatietoa kohteesta?

Vedenalaiset puistot ovat erinomainen esi-merkki UNESCOn ja ICOMOSin suositukses-ta sailyttaa vedenalaiset kulttuurihistoriallisetkohteet ensisijaisesti loytopaikoillaan ja esi-tella niita siella sukeltavalle yleisolle.

Erilaisiin kulttuuriperintokohteisiin tutus-tuminen muodostaa nykyaan oleellisen osanjatkuvasti kasvavasta turismista. Viime vuosi-kymmenina kulttuuriturismista on kirjoitettupaljon. Vuonna 1999 ICOMOS julkaisi suosi-tuksen ”International Cultural Tourism Char-ter: Managing Tourism at Places of Herita-

ge Significance”, jossa esitellaan periaatteitasiita miten kulttuuriperinto ja turismi voidaanyhdistaa kestavalla tavalla.

4.3.8 Luonnollista kokoa olevien pur-jehtivien kopioiden (replikoi-den) rakentaminen

Arkeologisesti tutkitusta hylysta voidaan ra-kentaa alkuperaisen aluksen luonnollista ko-koa oleva kopio (replika). Tasta uudestaaluksesta kaytettavan termin kaytossa ei ole

8http://www.nba.fi/fi/smm puisto


yhtenaista linjaa. Kaytossa ovat mm. ter-mit ”replika”, ”kopio”, ”rekonstruktio” jne.Englantilaisen meriarkeologi Sean McGrailinkasityksen mukaan ”replika” tai ”kopio” voi-daan rakentaa aluksesta, jolla on todellinenesikuva esimerkiksi tutkittavana hylkyna, kuntaas hanen mukaansa termit ”rekonstruktio”ja ”simulaatio” viittaavat alukseen, joka esiin-tyy vain kirjallisissa lahteissa tai kuvina. Tassaselvityksessa puhutaan kopiosta, kun viitataanmahdollisesti Vrouw Maria -hylyn pohjalta ra-kennettavaan uuteen alukseen.

Kopioita rakennetaan paaasiassa tieteel-lisista syista, aikakauden merenkulun visuali-sointia helpottamaan tai kaytannon purjehti-mista varten. Kopioiden rakentajien mukaanniita rakennetaan mm. seuraavista syista:

• Halutaan testata ja ymmartaa vanho-ja laivanrakennustapoja ja purjehduso-minaisuuksia.

• Pyritaan yllapitamaan laivanrakennus-perinteita ja -osaamista.

• Halutaan levittaa tietoa merenkulusta jahistoriasta.

• Halutaan saada kopion rakentamisestatuottoa kehittamalla projektista matkai-lunahtavyys.

Laivan kopion rakentamisessa on aina tehtavakompromisseja. Alkuperaisesta kohteesta eiole koskaan saatavissa kaikkien yksityiskoh-tien tietoja. Rakennusmateriaalien, tyotapojenja nykymerenkulun turvallisuussaantojen puit-teissa pyritaan soviteltuun paamaaraan jaaluksen kayttoon. Yleensa rakentaminen ei oleprojektin vaikein osuus, vaan valmiin aluk-sen aktiivinen kaytto ja yllapidon kustannus-ten peittaminen muodostavat usein ongelmia.Kauppalaivan kopio ei purjehdi lastissa kutenesikuvansa vaan rahtitilat on aina muutettuerilaisiksi majoitustiloiksi, silla alukset tekevat

nykyisin lahinna koulutus- ja charterpurjeh-duksia.

Suomessa on rakennettu kopioita tai re-konstruktioita 1980-luvulta alkaen lahinna yh-distysten voimin; niita on tehty mm. keskiai-kaisesta Lapurin veneesta seka useista 1700–1800-lukujen talonpoikaisaluksista.

Vrouw Maria -hylyn tarkka arkeologinendokumentointi luo hyvan tietopohjan purjeh-tivan kopion rakentamiselle. Museovirastontehtava olisi tarjota tietoa aluksen rakenteestamahdollisen kopion rakentamisesta kiinnostu-neelle taholle.

4.3.9 Loytopaikoillaan sailytettavathylyt: muutamia esimerkkeja

Seuraaviin esimerkkeihin on valittu eraita sel-laisia loytopaikoillaan sailytettavia hylkyja,joilla on tehty eri vaihtoehtojen arvioinninjalkeen periaatepaatos in situ -sailyttamisesta.Esimerkit kuvaavat myos erilaisia kaytantoja,joita hylyilla on toimeenpantu kohteiden suo-jelemiseksi, tutkimiseksi ja esittelemiseksi.

Pandora – 1700-luvun fregatti

Australian Queenslandin osavaltion rannikonulkopuolelle Suurelle Valliriutalle noin kol-menkymmenen metrin syvyyteen uponnutPandora-hylky oli 24-tykkinen englantilainenfregatti, joka lahetettiin etsimaan kuuluisanBounty-laivan kapinallisia vuonna 1790. Alusupposi 29.9.1791 tormattyaan riuttaan. Hylkyloytyi vuonna 1977 ja sen identifiointi varmis-tui vuonna 1979.

Pandoraa pidetaan yhtena etelaisen pal-lonpuoliskon tarkeimmista hylyista siksi, ettase liittyy maailmanlaatuisesti hyvin tunnet-tuun Bounty-laivan kapinaan seka loytoret-kiin. Lisaksi Pandoran vaiheisiin liittyy pal-jon arkistolahteita. Hylyn merkittavyytta lisaamyos se, etta se on hyvin sailynyt; siita onsailynyt osittain kannen alapuolisia rakenteita,


kylkea seka kansilaudoitusta. Hylky on hau-tautunut lahes kokonaan hiekkaan.

Townsvillessa sijaitseva Museum of Tro-pical Queensland on tutkinut ja kaivanutPandora-hylkya vuodesta 1983. Kaivaustentavoitteena on nostaa hylysta konservoitavak-si, tutkimusten kayttoon ja naytteille asetet-tavaksi erityisesti sellaista esineistoa, joka ku-vaa miehiston paivittaista elamaa. Kaivauk-set keskittyvat talla hetkella hylyn peraosiin,missa paallysto ja osa miehistosta eli jatyoskenteli. Myohemmin kaivaukset on tar-koitus ulottaa myos keulaan, missa tavalli-set miehiston jasenet asuivat. Hylyn raken-teellisten osien ja varusteiden nostoa ei pidetaniin tarkeana, koska naista on saatavilla tietoamuista lahteista.

Pandora-hylysta vastaava Queenslandinmuseo on paattanyt, etta Pandoran hylyn run-koa ei nosteta. Paatosta on perusteltu mm.seuraavilla seikoilla:

• Noston ja konservoinnin todellista hin-taa on mahdotonta arvioida ja kustan-nukset ovat joka tapauksessa niin kor-keat, etta nosto ei ole perusteltua.

• Ei ole varmuutta siita, kestaako hylkyyhtena kappaleena tapahtuvaa nostoa.

• Ei ole varmuutta hiekkaan hautautu-neen hylyn rungon todellisesta kunnos-ta, eheydesta ja mielenkiinnosta nayt-teillepanoa varten.

• Ei ole olemassa arkeologisia syita hylynrungon nostoon, silla Pandoran tyyppi-sista hylyista on saatavilla tietoa muistalahteista.

Pandoraa esitellaan Queenslandin museon uu-dessa hylkya varten vuonna 2000 avatussanayttelyssa.

Museolla on myos ollut suunnitelmia siita,etta hylylle ryhdyttaisiin jarjestamaan sukel-lusretkia, joista vastaisi yksityinen yrittaja

museon ohjeiden mukaisesti. Sukelluksilla, joi-den aikana tarkistettaisiin myos hylyn kunto,olisi mukana myos museon henkilokuntaa, jo-ka kertoisi sukeltajille mm. Pandoran historias-ta, suojelusta ja hylylla tehdysta meriarkeo-logisesta tutkimuksesta. Toistaiseksi sukellus-retkien jarjestaminen on viivastynyt.

Pandorasta ei ole tarkoitus rakentaa ko-piota mm. siksi, etta Queenslandin museonnakemyksen mukaan Australiassa on jo ny-kyaan riittavasti eri tyyppisten alusten ko-pioita. Lisaksi naiden kopioiden yllapitoon jakayttoon on liittynyt monia ongelmia.

Monitor-hylky – 1800-luvun panssarilaiva

Pohjois-Amerikan sisallissodan aikaisen USSMonitor-panssarilaivan hylky loytyi vuonna1973. Alus upposi joulukuussa 1862 Pohjois-Carolinan Cape Hatterasin vesilla. Monitor-hylkya pidetaan usein Pohjois-Amerikan Yh-dysvaltojen tarkeimpana hylkyna seka histo-riallisessa etta arkeologisessa mielessa, koskaalus oli oman luokkansa sotalaivojen proto-tyyppi.

Monitor-projekti antaa hyvan ja ajankoh-taisen kuvan historiallisen hylyn sellaisesta insitu -sailyttamisesta mihin on yhdistetty pok-kitieteellista tutkimusta, in situ -suojelua, esi-nenostoja seka suurempien rakenneosien nos-toja.

Vuodesta 1977 Monitor-hylylla on teh-ty vedenalaisia kenttatoita, joiden tavoittee-na on ollut hylyn yksityiskohtainen dokumen-tointi ja tiedon keraaminen siita, miten sekaihmisen toiminta etta luonnonvoimat ovatvaikuttaneet ja vaikuttavat hylkyyn. Vuon-na 1998 julkaistiin suunnitelma, jossa esitet-tiin monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja hylynsailyttamiseksi.

Hylyn suhteen paadyttiin siihen, etta sepyritaan sailyttamaan loytopaikallaan siten,etta hylysta nostetaan seka esineita ettasuurempia rakenteellisia osia, kuten potku-


ri, moottori ja tykkitorni. Tarkeimpia syistaMonitor-hylyn osittaiseen nostamiseen olivatsen kansalliset arvot seka se, etta hylyn kuntohuononi halyttavalla nopeudella 1990-luvullaseka ihmisen etta luonnonvoimien vaikutustentakia ja sen pelattiin romahtavan. Osittaiseennostamiseen vaikutti myos se, etta kaukanamantereesta ja syvalla olevaa hylkykohdettaoli muuten vaikea esitella suurelle yleisolle.Myoskaan koko hylyn nostamiseen ei ollutresursseja. Osittaisten nostojen kohdalla onmeriarkeologiassa keskusteltu kansainvalisestisiita, onko hylkyjen osittainen nostaminen eet-tisesti oikein.

Monitor-hylyn rungon sailymista merenpohjalla on pyritty parantamaan mm. tuke-malla sakeilla rungon alaosia ja asentamal-la uhrautuvat anodit suojamaan metallia kor-roosiolta. Myos mm. tykkitornin ja moottorinnosto ovat vahentaneet runkoon kohdistuvaarasitusta.

Monitor-hylyn tutkimukset jatkuvat edel-leen, ja hylyn suojelusta vastaavan NOAA:n(The National Oceanic and Atmospheric Ad-ministration) verkkosivuilla etsitaan yhteis-tyokumppaneita erilaisiin tutkimuksiin.

Monitor-hylysta nostettuja esineita ja ra-kenteellisia osia esitellaan The Mariner’sMuseum in Newport Newsin tiloissa Virgin-iassa. Talla hetkella museo on rakentamassaseka uutta nayttelytilaa etta luonnollisen ko-koista ei-purjehtivaa mallia hylysta.

Eric Nordevall – vuonna 1856 uponnut sii-piratasalus

Vuonna 1980 joukko laitesukeltajia loysi sii-piratasalus Eric Nordevallin hylyn Etela-Ruotsissa sijaitsevasta Vattern-jarvesta. Alusoli rakennettu Hammarstenin telakalla Norr-kopingissa vuosina 1836–1837. Eric Norde-vall oli rakennettu liikennoimaan Gotan ka-navalla, joka yhdistaa Itameren Vatterniin jaVanerniin. Alus upposi 4.7.1856. Se oli yksi

ensimmaisista yleisessa kaytossa olleista eu-rooppalaisista siipiratasaluksista.

Eric Nordevallin hylky on edelleen hyvassakunnossa makeavetisen Vattern-jarven pohjal-la. Vatternin pohja on tasainen eika siella olesuuria virtauksia. Kun hylky loydettiin, suurinosa sen ulko-osista oli yha ehjia, ja sisaosatolivat siina kunnossa kuin ne olivat silloin kunalus noin 150 vuotta aiemmin upposi. Hylkyon Ruotsin muinaismuistolain rauhoittama.

Ruotsin Statens Sjohistoriska Museet va-lokuvasi ja filmasi hylkya vuosina 1985–1989.Dokumentoinnin yhtena tarkoituksena oli sel-vittaa, olisiko hylky mahdollista pelastaa, nos-taa ja konservoida. Tutkimus- ja selvitystyonaikana kuvatuista filmeista ja valokuvista huo-mattiin 1980-luvun lopussa, etta hylky oli ra-pistumassa. Siita oli vuosien kuluessa tullutsuosittu harrastajasukeltajien kohde ja hylystaoli viety seka esineita etta rakenneosia. Hylynsuojelemiseksi sen ymparille perustettiin vuon-na 1999 suoja-alue, joka kieltaa sukeltamisenja ankkuroinnin alueella. Vuosina 2001–2004Eric Nordevall -hylky oli mukana Museoviras-ton johtamassa MoSS-projektissa.

Eric Nordevall -hylyn nostaminen on ol-lut Ruotsissa esilla monta kertaa. Nostami-sesta ovat olleet kiinnostuneita seka yksityisetryhmat etta myos mm. Ostergotlandin kunta.

Eric Nordevall hylyn nostoa on perusteltuseuraavilla seikoilla:

• Hylky on erittain tarkea ja ainutlaatui-nen kansainvalisesti, kansallisesti ja pai-kallisesti seka kulttuuri- etta teollisuus-historian kannalta.

• Nostettuna ja konservoituna hylysta voi-si tulla vetovoimainen turistikohde.

• Uppoamispaikalla hylky on alttiina ilki-vallalle ja tuhoutumiselle.

• Hylkya on vaikea sailyttaa in situ.


Vuonna 1990 perustettiin tyoryhma pohti-maan Eric Nordevall -hylyn suojelua ja nos-toa. Tyoryhmassa oli edustajat mm. paikalli-selta tasolta, Statens Sjohistoriska museetista,Ruotsin merenkulkulaitoksesta ja Goteborginyliopistosta. Vuonna 1991 valmistuneessa ra-portissa tyoryhma suositteli hylyn nostoa. Ra-portissa todettiin, etta nosto on teknisestimahdollinen ja etta hylky kestaa noston ja kul-jetuksen. Lisaksi raportissa esitettiin meripe-lastusyhtion tekema hinta-arvio nostosta. Ra-portissa listattiin myos ne arkeologiset tutki-mukset ja mittaukset, jotka hylylla on tehtavaennen nostoa ja noston aikana.

Vuoden 1991 raportissa esitettiin Eric Nor-devall -hylyn osittaista nostamista. Talloinvoitaisiin nostaa konservoitaviksi esimerkik-si hylyn hoyrykone, joka on ainoa sailynyttyyppinsa edustaja maailmassa. StatensSjohistoriska museetin nakemyksen mukaanosittainen nostaminen olisi kuitenkin huonovaihtoehto. Osittaisen noston katsotaan voi-van tulla kysymykseen vain sellaisessa tilan-teessa, jossa hylyn kunto on huonontunut niinpaljon, etta se on menettanyt ehjan aluksenluonteensa ja sen arkeologisesti ja historialli-sesti arvokkaat osat uhkaavat tuhoutua eikaniita voida enaa sailyttaa in situ.

Raportti lahetettiin 19 eri taholle arvioi-tavaksi. Palautteissa korostettiin, etta nos-toon, konservointiin ja museointiin tarvitta-vat rahat tulee olla tiedossa ennen operaa-tioon ryhtymista, vaikka esimerkiksi todellis-ten konservointikustannusten laskeminen tark-kaan etukateen on mahdotonta.

Vuosina 1992–2001 tehtiin useita aloit-teita Eric Nordevall -hylyn nostamiseksi jaasiaa esiteltiin muutaman kerran Ruotsineduskunnassakin. Vuonna 2001 Riksantikva-rieambetet antoi vastauslausunnon yksityisel-le yhdistykselle, joka anoi lupaa Eric Norde-vall -hylyn nostamiseen. Vastauksessa Riksan-tikvarieambetet korosti kannattavansa nostoa,mikali projektin kaikkiin vaiheisiin on olemas-

sa riittava rahoitus ennen noston aloittamista.Lisaksi ennen nostoa olisi oltava selvilla, mitenhylky konservoidaan ja esitellaan.

Vuosina 2001–2004 Eric Nordevall -hyl-ky oli yksi Museoviraston vetaman MoSS-projektin neljasta hylysta. MoSS-projektiinliittyen hylylle laadittiin vuonna 2004 hallinto-ja hoitosuunnitelma, jossa esitettiin mm. hy-lyn tutkimuksen vaiheet seka eri vaihtoehtojahylyn sailyttamisen suhteen. Nama vaihtoeh-dot olivat:

1. Hylyn nosto, konservointi ja esittelymuseossa.

2. Hylyn sailyttaminen paikallaan passiivi-sesti.

3. Hylyn sailyttaminen ja esittely loytopai-kallaan.

Eric Nordevallin hallinto- ja hoitosuunnitel-massa korostetaan sita, etta vettyneen puunsailyttamisessa esille tulleet ongelmat on saa-tava ratkaistua ennen nostoa.

Statens sjohistoriska museetin vuonna2004 tekemassa selvityksessa todetaan, ettauseista materiaaleista koostuvan hylyn kon-servointisuunnitelman tekeminen on hyvinhankalaa, eika varmuutta hyvista tuloksis-ta pitkalla aikavalilla voida valttamatta taa-ta. Selvityksessa paadyttiin suosittamaan EricNordevall -hylyn sailyttamista toistaiseksi insitu, johtuen seka luetettavan konservointime-todin puutteesta etta UNESCOn suositukses-ta vedenalaisten kohteiden sailyttamisesta en-sisijaisesti loytopaikallaan. Hylyn nosto voisitapahtua tulevaisuudessa, kun uusi luotettavakonservointimenetelma on saatavilla.

Eric Nordevall -hylyn in situ -sailyttamises-sa on pohdittu sita, mika on se sailyttamisenaste, johon hylyn suhteen pyritaan. Vuonna2004 esitettiin kolme vaihtoehtoa:

1. Sailyttaminen nykyisessa kunnossa.


2. Sailyttaminen nykyisessa kunnossa si-ten, etta hylyn rungossa olevat aukotsuljetaan sisatilojen suojaamiseksi ja ir-ralliset tai putoamassa olevat rakenneo-sat irrotetaan ja varastoidaan veden allahylyn lahella esimerkiksi puulaatikoissa.

3. Sailyttaminen restauroituna kohteena,joka tarkoittaa sita, etta hylky restauroi-daan alkuperaiseen kuntoon sijoittamal-la irronneet osat paikoilleen ja tukemal-la muita osia tarvittaessa. Osia voidaanmyos nostaa ylos konservointia varten.

Eric Nordevall -hylyn in situ -sailyttamises-sa ongelmaksi nahtiin se, etta vaikka in si-tu -sailyttamiseen liittyvaa tutkimusta on teh-ty jonkin verran eri puolilla maailmaa, niinedelleen puuttuvat tehokkaat ja testatut me-netelmat, jotka sopisivat myos ehjille erittainhyvin sailyneille hylyille. Raportissa korostet-tiin, etta rungoltaan ehjien hylkyjen pitkan ai-kavalin in situ -sailyttamisen menetelmia tuli-si kehittaa, silla Itameren alueelta tunnetaanuseita rungoltaan ehjia hylkyja. Raportissaehdotettiin perustettavaksi tutkimuslaitosta,jonka tehtavana olisi kehittaa ja testata sopi-via tekniikoita seka Eric Nordevallin etta mui-den ehjien hylkyjen in situ -kuntokehityksenseurantaan, sailyttamiseen ja esittelyyn. Ruot-siin perustettava tutkimuslaitos toimisi samal-

la Eric Nordevallin esittelypaikkana, jossa voi-taisiin jarjestaa myos alan kursseja ja koulu-tusta seka harrastajille etta ammattilaisille.

Vuoden 2004 hallinto- ja hoitosuunnitel-massa on mietitty myos erilaisia Eric Nordevall-hylyn in situ -sailyttamiseen sopivia esittely-tapoja. Myos naita menetelmia tulisi raportinmukaan kehittaa. Talla hetkella Eric Nordevall-hylysta ollaan rakentamassa luonnollisen ko-koista kopiota Ruotsin Forsvikissa. Lisaksi hy-lyn visualisointiin on ehdotettu mm. seuraaviatapoja:

• Valvotut erikoissukellusretket hylylle.

• Vedenalaisen puiston perustaminen hy-lylle siten, etta sukellukset tapahtuvatarkeologisen oppaan johdolla.

• Veden tayttaman valoilla varustetun ku-polin rakentaminen hylyn paalle.

• Erilaiset vedenalaista reaaliaikaista ku-vaa esimerkiksi museoon valittavat ka-merat.

Eric Nordevall -hylyn hallinto- ja hoitosuun-nitelmassa on myos esitetty ajatus siita, voi-sivatko uudet visualisointimenetelmat kutenvirtuaalitodellisuus tai sukellusveneilla tehdytretket kohteille korvata jopa kokonaan hylky-jen nostamisen.

Luku 5

Mita tehda Vrouw Maria -hylylle?

Edella esitetyt esimerkit kuvaavat muutamiatoteutuneita projekteja ja vaihtoehtoja siita,miten historiallisia laivahylkyja voidaan suo-jella, tutkia ja esitella. Esimerkit antavat viit-teita paatoksentekoon vaikuttaneista monista

seikoista seka siita, minka kokoisista projek-teista on ollut kyse. Esimerkkeja tarvitaan, janiista voidaan oppia, mutta jokainen hylkyta-paus on kuitenkin ratkaistava yksilollisesti.

5.1 Miksi juuri Vrouw Maria -hylylle tulisi tehda jotain?

Tassa luvussa pohditaan tarkeaa peruskysy-mysta: miksi juuri Vrouw Maria -hylylle tuli-si tehda jotain? Miksi juuri sita tulisi esitellameren pohjalla tai miksi juuri se tulisi nostaa?

Aihetta lahestytaan muutaman yksinker-

taistetun kysymyksen pohjalta, joiden avullapyritaan yleistavasti selvittamaan sita, onkoolemassa suuria periaatteellisia esteita ehdo-tettujen vaihtoehtojen toteuttamiseen VrouwMarialla. Nama kysymykset ovat:

• Onko kohde hautapaikka?

• Onko kohde jollekin ryhmalle ns. pyha paikka?

• Aiheuttaako hylyn sijainti Saaristomeren kansallispuiston suojelualueella esteita tassaselvityksessa esitettyjen Vrouw Maria -hylyn tulevaisuuden eri vaihtoehtojen toteuttami-selle?

• Mika on kohteen kunto?

• Onko kohde kulttuurihistoriallisesti merkittava?

• Onko toista vastaavaa kohdetta tiedossa?

Kahteen ensimmaiseen kysymykseen voidaanvastata kieltavasti, silla hylyn mukana ei ar-kistotietojen mukaan hukkunut ihmisia, eikahylky ole minkaan ryhman ns. pyha paikka.

Kysymykset hautapaikoista ja ”pyhista pai-koista” ovat tarkeita. Esimerkiksi ICOMOSinvuoden 1996 asiakirja suosittelee, etta ”tuleevalttaa tarpeetonta ihmisjaannoksiin tai py-

81

LUKU 5. MITA TEHDA VROUW MARIA -HYLYLLE? 82

hiin kohteisiin kajoamista”. Toisaalta arkeo-logisessa kaivauksissa voidaan tutkia vanho-ja ihmisjaannoksia tieteellisiin syihin nojaten.Eraissa tapauksissa arkeologisesti mielenkiin-toisia kohteita ei ole tutkittu, koska niihin liit-tyneet kulttuuriryhmat eivat ole halunneet kai-vauksia suoritettavan ryhman pyhalla paikalla.

Myoskaan hylyn sijainti Saaristomerenkansallispuiston alueella ei aiheuta suoranai-sia esteita eri vaihtoehtojen toteuttamiselle,vaikkakin kaytettavien metodien on oltavasopusoinnussa Saaristomeren kansallispuistonsuojelutavoitteiden kanssa. Eri vaihtoehtojentoteuttaminen vaatii myos tarvittavien lupa-prosessien lapikaymista.

Ei ole siis olemassa sellaisia suuria peri-aatteellisia esteita, jotka voisivat estaa Vrouw

Maria -hylyn noston tai muut toimenpiteet hy-lylla. Sita vastoin esimerkiksi hylyn erittainhyva kunto ja kulttuurihistoriallinen mer-kittavyys puoltavat aktiivista toimintaa hy-lylla.

Oheisessa tunnetuimpia nostettuja ja kon-servoituja hylkyja vertailevassa taulukossa –johon on kuvitteellisesti lisatty Vrouw Maria– voidaan todeta, etta missaan pain maail-maa ei ole nahtavilla vastaavaa 1700-luvunkauppalaivaa. Taten Vrouw Marian vedenalai-nen esittely tai nosto ja konservointi tarjoaisiuuden erityyppisen kohteen esiteltavaksi maa-ilmanlaajuisesti. Vrouw Maria -hylyn mielen-kiintoisuutta lisaisi myos se, etta hylyn sijain-tipaikan vedenalainen maisema esiteltaisiin eritekniikoita kayttaen.

Nimi Ajoitus Tyyppi Loydetty Nostettu VA-es.*Batavia 1629 kauppalaiva 1963 1976 eiBremenin koggi 1380-l. kauppalaiva, koggi 1964 1965 eiH. L. Hunley 1864 sotasukellusvene 1995 2000 eiMary Rose 1545 sotalaiva 1971 1982 eiSkuldelev-laivat 1030–80 kauppa- & sotalaiva,

kalastusvene1950-l. 1962 ei

Vasa 1628 sotalaiva 1956 1961 eiVrouw Maria 1771 kauppalaiva 1999 ? kylla?

* Vedenalaisen maiseman esittely kayttaen apuna esimerkiksi virtuaalisimulaatiota.

5.2 Loytopaikalla esittely vai nosto?

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeen vuo-desta 1999 on pohdittu hylyn tulevaisuutta.Selvityksen viidennessa osassa esitellaan, mitain situ -suojelu voisi tarkoittaa Vrouw Maria-hylyn kohdalla.

Lisaksi kerrotaan Vrouw Maria -hylynmahdollisen konservoinnin vaihtoehdoista. Lo-puksi esitellaan viisi erilaista vaihtoehtoaVrouw Maria -hylyn tulevaisuudesta seka Mu-seoviraston suositus talla hetkella parhaastavaihtoehdosta.

Mikali Vrouw Maria -hylylle viedaan oh-jatusti sukeltajia, hylylle jarjestetaan sukel-lusveneretkia tai hylkya esitellaan esimerkik-si online-kameran valityksella, on huomioitavaSaaristomeren kansallispuiston suojelutavoit-teet, joihin kuuluu mm. matkailijoiden liikku-misen ja alueen kayton ohjaaminen niin, ettasiita aiheutuu mahdollisimman vahan haittaa.Nama suojelutavoitteet tulee ottaa huomioonmyos Vrouw Maria -hylyn mahdollisen nostonsuunnittelussa.


5.3 Loytopaikalla esittely

5.3.1 In situ -suojelu

Vrouw Maria -hylyn tapaisilla rungoltaan eh-jilla hylyilla on meriarkeologian yksikon tie-tojen mukaan vain muutamissa tapauksissa,kuten Monitor (USA) ja St. Mikael (Suomi),tehty aktiivisia in situ -suojelutoimenpiteita.Mahdollisten menetelmien kehittamiseen tar-vitaan seka teknista kehittamista, menetel-mien testaamista etta eettista pohdintaa.

Aktiivinen suojelu rungoltaan ehjilla hylky-kohteilla voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraaviatoimenpiteita:

• Romahdusvaarassa olevien osien, kutenmastojen tai rungon osien tukemista.

• Romahdusvaarassa olevien osien, kutenmastojen tai ankkurien hallittu irrotta-minen ja varastointi uudelleen hautaa-malla meren pohjalle.

• Romahtaneiden osien uudelleen kiin-nittaminen alkuperaisille paikoilleen(restaurointi).

• Sisaanpaasyn estaminen hylyn ruumaanpeittamalla hylyn luukut.

Ennen toimenpiteisiin ryhtymista on tehtavamm. seuraavia paatoksia:

• Halutaanko puuttua esimerkiksi hylynkunnon kehitykseen tukemisen ja/tairestauroinnin avulla?

• Miten eri osia voitaisiin tukea ja mitkakaikki osat vaatisivat tukemista?

• Onko mahdollista valttaa se, etta jos jo-tain tiettya osaa tuetaan, niin rasituskasvaa jossakin muussa kohtaa?

• Halutaanko hylkyyn laittaa vieraita ma-teriaaleja ja tukirakennelmia?

• Miten mahdolliset vieraat materiaalitvaikuttavat itse hylkyyn ja siina oleviinmateriaaleihin seka hylyn ymparistoon?

• Mitka ovat tyon ja materiaalien kustan-nukset?

• Miten tehdyt toimenpiteet vaikutta-vat kohteen antamaan esteettiseenelamykseen?

• Miten tehtyja toimenpiteita ja niidenvaikutuksia seurataan?

5.3.2 Online-kamerat

Vrouw Maria -hylylla online-kameroiden kayt-to on periaatteessa mahdollista. Ongelmak-si muodostuu kuitenkin sen, etta hylysta voi-daan nayttaa yhden kameran avulla vain pie-ni osa, eika useammankaan kameran kayttomahdollista hylyn nayttamista kokonaisuudes-saan nakyvyysolosuhteiden vuoksi.

Online-kameroiden kaytto on selvasti mie-lenkiintoisempaa silloin, kun hylylla tehdaantarkastussukelluksia tai laajempia tutkimuk-sia. Ongelmaksi voi muodostua Vrouw Marial-la mm. kuvan siirtoon liittyvat tekniset kysy-mykset, laitteiston huolto ja virran saanti.

5.3.3 Sukellusturismi

Vrouw Maria -hylylla sukellusturismi ja ve-denalaisen puiston perustaminen on peri-aatteessa mahdollista. Hylyn ymparille pe-rustettu muinaismuistolain mukainen suoja-alue mahdollistaa Museoviraston ohjaamanja valvoman virkistyssukeltamisen. Myos kan-sainvalisissa suosituksissa kehotetaan edis-tamaan yleison paasya vedenalaisille mui-naisjaannoskohteille, mikali se ei ole ristiriidas-sa kohteen suojelun kanssa.


Ongelmaksi Vrouw Maria -hylylla voi muo-dostua hylyn sijainti tuulialttiilla alueella kau-kana avomerella, hylyn sijaintipaikan 40 met-rin syvyys, esineiston suuri maara seka hy-lyn vaurioitumisherkkyys. Yleensa sukellustu-rismia ja vedenalaisia puistoja ei suositel-la turvallisuussyista kohteille, jotka sijaitse-vat syvalla ja joihin voi sukeltaa sisaan kutenVrouw Marialla.

Mikali Vrouw Maria -hylylle tulevaisuudes-sa sallitaan virkistyssukeltaminen on selvaa,etta sukellusretkien maara tulee olemaan ra-joitettu ja etta retket tulevat olemaan opas-tettuja. Sukeltajilta tultaisiin lisaksi edel-lyttamaan riittavaa sukelluspatevyytta ja -kokemusta. Opastettujen retkien rajoitettuamaaraa voidaan perustella kohteen hankalal-la saavutettavuudella, kohteen kulttuurihisto-riallisella merkittavyydella, vaurioitumisherk-kyydella seka sukellusturvallisuudella. Retkientoteutuminen tiettyina paivina on riippuvai-nen suotuisista saaolosuhteista. Sukellusret-kien jarjestaminen Vrouw Marialle edellyttaasopivien yhteistyokumppaneiden loytymista.

5.3.4 Vrouw Maria -hylyn virtuaalisi-mulaatio

Virtuaalisimulaation tuottaminen Vrouw Ma-ria -hylylta edellyttaa kenttatoita, joiden ai-

kana kerataan tarvittava informaatio oikeas-sa muodossa tallennettuna. Myos aikaisem-missa tutkimuksissa kerattya materiaalia voi-daan kayttaa virtuaalisimulaation tuottami-sessa. Virtuaalisimulaatio voi olla esimerkik-si animaatio. Simulaation esittelyssa voidaanelamyksellisyyden lisaamiseksi kayttaa myoslaitteita, jotka tuovat katselemiseen sukelta-misen tunnelmaa.

Virtuaalisimulaatioprojekti edellyttaa li-sarahoitusta, asiantuntijayhteistyota ja kon-sultointia seka sopivien yhteistyotahojenloytymista. Projekti tulee hankkeistaa ja siihenon hyva liittaa aiheitta kasittelevia seminaa-reja. Kaytettava virtuaalitekniikka selvitetaanerikseen.

Virtuaalisimulaatioprojekti on olennainenosa Vrouw Maria -hylyn dokumentointia jaesittelya seka in situ -suojeluvaihtoehdossaetta hylyn nostovaihtoehdossa. Kummassa-kin vaihtoehdossa virtuaalisimulaatio pystyi-si esittelemaan ainutlaatuisesti Vrouw Ma-ria -hylyn ja sen sijaintipaikan vedenalai-sen maiseman. Taman ympariston dokumen-tointi tulee sitakin tarkeammaksi jos hylkynostetaan, silla noston jalkeen maisema onmuuttunut. Vedenalaisen maiseman esittelyelamyksellisesti toisi myos maailmanlaajuises-ti kiinnostavan nakokulman vedenalaisen kult-tuuriperinnon esittelyyn.


5.4 Nosto ja konservointi

5.4.1 Vrouw Maria -hylyn rungonkonservoinnin eri vaihtoehdot

Tassa luvussa esitettavat vaihtoehdot ja nii-den edut ja haitat ovat ainoastaan suun-taa antavia. Tarkempi suunnittelu, kustan-nusarvion tekeminen ja konservointivaihtoeh-tojen yksityiskohtainen selvittaminen vaatiilisatutkimuksia.

Sen jalkeen kun Vrouw Maria -hylyn runkotai sen toisistaan irrotetut osat on dokumen-toitu ja puhdistettu seka mekaanisesti etta ke-miallisesti tai vaihtoehtoisesti puussa olevatepapuhtaudet stabiloitu voidaan Vrouw Ma-ria -hylyn konservointi tehda periaatteessa kol-mella eri tavalla, jotka ovat:

1. Konservointi kokonaisena imeyttamallapuuhun PEG:ia altaassa.

2. Konservointi kokonaisena ruiskuttamal-la puuhun PEG-vesiliuosta.

3. Konservointi osina imeyttamalla puu-hun PEG:ia altaassa.

Konservointi kokonaisena imeyttamallapuuhun PEG:ia altaassa

Hylky upotetaan dokumentoinnin ja mekaa-nisen puhdistamisen jalkeen kokonaisena suu-reen altaaseen. Altaassa joko poistetaan taistabiloidaan hylkypuuhun imeytyneet vieraataineet kayttamalla veden ja kemikaalien yh-disteita. Sen jalkeen hylkypuu vahvistetaanimeyttamalla siihen vaiheittain PEG:ia. Mene-telman edut ja haitat ovat:

Edut:

• Samassa altaassa voidaan tehda puunkemiallinen puhdistaminen tai vaih-toehtoisesti epapuhtauksien stabilointi

ja vahvistaminen imeyttamalla puuhunPEG:ia.

• Ei uudelleenrakentamista.

Heikkoudet:

• Altaan rakentaminen Vrouw Maria -hylylle (pituus 26 m, leveys 7 m) nostaakustannuksia.

• Altaan tayttaminen vaatii paljon vettaja kemikaaleja, mika nostaa kustannuk-sia.

• Hylkya seka konservoinnin etenemistaon vaikea tutkia.

• Altaassa olevaa hylkya on vaikea esitellayleisolle.

• Menetelma ei huomioi puuosien erilaistavaurioitumisastetta.

Konservointi kokonaisena ruiskuttamallapuuhun PEG:ia

Kokonaisena sailytettya hylkya ruiskutetaandokumentoinnin ja mekaanisen puhdistamisenjalkeen PEG:lla suuressa hallissa. Ennen ruis-kutusta hylkypuusta on joko poistettu tai sta-biloitu hylkypuuhun imeytyneet vieraat aineet.Menetelman edut ja haitat ovat:

Edut:

• Allaskasittelya pienempi PEG:n kulutus,mika vahentaa kustannuksia.

• Etenemista helppo seurata.

• Hylkya mahdollista tutkia.

• Hylkya mahdollista esitella yleisolle.

• Ei uudelleenrakentamista.


Heikkoudet:

• Joudutaan rakentamaan allas vain ke-miallista puhdistamista varten (tulevai-suudessa rauta- ja rikkiyhdisteiden ai-heuttamat haitat voidaan ehka eliminoi-da ilman liotuskasittelya).

• PEG:in imeytyminen puuhun ei niin te-hokasta kuin altaassa.

• Sama konservointimenetelma kaikillepuuosille riippumatta niiden erilaisestavaurioitumisasteesta.

Konservointi osina imeyttamalla puuhunPEG:ia altaassa

Hylky puretaan rakenteellisiin osiin irrotta-malla osat toisistaan. Koko prosessi doku-mentoidaan seka ennen purkua, sen aika-na ja sen jalkeen. Irrotetut osat puhdiste-taan mekaanisesti. Lopuksi osat laitetaan al-taisiin, joissa tapahtuu seka rauta- ja rikkiyh-disteiden poisliottaminen etta puun vahvista-minen imeyttamalla puuhun PEG:ia. Mene-telman edut ja haitat ovat:

Edut:

• Puuhun imeytyneet epapuhtaudet saa-daan poistettua tehokkaasti.

• PEG:n imeytyminen puuhun tehok-kaampaa ja tasaisempaa kuin jos runkokasiteltaisiin kokonaisena.

• Eri osille voidaan valita konservointime-netelma puun vaurioitumisasteen mu-kaan.

• PEG:n kulutus todennakoisesti pienem-pi kuin jos runko kasiteltaisiin altaassakokonaisena.

• Purettaessa runkoa helppo tutkia.

• Uudelleenrakentamista voi esitella ylei-solle.

Heikkoudet:

• Tarvitaan paljon altaita ja niille tilat.

• Paljon tyota vaativaa dokumentointiapurkamisen eri vaiheissa.

• Konservoinnin aikana mahdollisesti ta-pahtunut osien vaantyminen tai koonmuuttuminen voi aiheuttaa ongelmiauudelleenkokoamisessa.

• Uudelleenkokoaminen lisaa kustannuk-sia ja konservointiaikaa.

5.4.2 Mika olisi paras tapa VrouwMaria -hylyn nostoon ja kon-servointiin?

Vrouw Maria -hylyn loytymisen jalkeenMuseovirasto otti yhteytta Ruotsin Vasa-museoon. Vasa-museon konservaattorit IngridHall Roth ja Birgitta Hafors suosittelivatvuonna 1999, etta jos Vrouw Maria -hylkypaatetaan nostaa, se nostettaisiin lasteineenja hylyn kaivaukset suoritettaisiin maalla kont-rolloiduissa olosuhteissa joustavan ja riittavanpitkan aikataulun puitteissa. Roth ja Haforskorostivat pitkan aikataulun merkitysta, kos-ka kaivausten aikana tarvitaan seka huolellis-ta pohdintaa etta eri asiantuntijoiden konsul-tointia ja uusien menetelmien kehittamista.

Mary Rose-hylyn konservoinnista vastaa-va Mary Rose Archaeological Services Ltd.suositteli Museovirastolle vuonna 2003 VrouwMaria -hylyn konservointia siten, etta hylyn ra-kenneosat irrotetaan toisistaan, osat puhdiste-taan mekaanisesti ja upotetaan altaisiin, missarakenneosiin imeytyneet rauta- ja rikkiyhdis-teet liotetaan pois. Seuraavaksi puu vahviste-taan PEG:lla. Kun rakenneosien vahvistami-nen on paattynyt, liitetaan ne toisiinsa. MaryRose Archaeological Services Ltd:n tekeman


alustavan karkean arvion mukaan Vrouw Ma-ria -hylyn konservointiin tarvitaan noin 50 milj.euroa.

Museoviraston meriarkeologian yksikonnakemyksen mukaan todennakoisesti paras ta-pa Vrouw Maria -hylyn mahdolliseen nos-

toon olisi hylyn nosto lasteineen ja arkeologis-ten tutkimuskaivausten suorittaminen kont-rolloidusti maan paalla. Se, konservoitaisiinkoVrouw Maria kokonaisena vai osina, on vielaselvittamatta.

5.5 Vaihtoehtojen tarkastelu

Tassa luvussa kuvataan ja tarkastellaan viittaeri vaihtoehtoa Vrouw Maria -hylyn tulevai-suudesta. Aluksi eri vaihtoehdot kuvataan yk-sittain. Lopuksi vaihtoehtoja vertaillaan toi-siinsa esittaen niiden vahvuudet, heikkoudet,mahdollisuudet ja uhat.

Vaihtoehdot on koodattu kirjaimin A–Dsiten, etta vaihtoehto C jakautuu kahteen ala-vaihtoehtoon C 1 ja C 2. Lisaksi vaihtoehdoilleon annettu tunnistamista ja muistamista hel-pottavat nimet.

Osa vaihtoehdoista esitettiin jo pian hy-lyn loytymisen jalkeen, osa vaihtoehdoista onotettu mukaan nakokulmien laajentamiseksi.Tata selvitysta tehtaessa on pidetty tarkeanaesittaa erilaisia vaihtoehtoja ja niiden analy-sointeja, jotta paatoksenteon prosessit ovat

kaikille nahtavissa. Eri vaihtoehdoissa tarkas-tellaan paaasiassa vain itse vaihtoehdon tar-joamaa ideaa ja sen etuja ja haittoja. Lisaksiesitetaan alustava aikataulu- ja budjettiarvio.

Vaihtoehto A on toteutettavissa Museo-viraston meriarkeologian yksikon normaalil-la vuosibudjetilla. Vaihtoehdot B–D edel-lyttavat hankkeistamista ja ulkopuolista rahoi-tusta. Kun on paatetty, mika vaihtoehto to-teutetaan, tehdaan erikseen yksityiskohtaisetsuunnitelmat sen toteuttamisesta. Vaihtoeh-tojen yhteydessa esitetyt budjettiarviot ovatvain suuntaa-antavia. Hankkeistamista edel-lyttavissa vaihtoehdoissa (vaihtoehdot B–D)on koko projektin rahoituksen oltava selvillaennen projektin aloittamista.

Tarkasteltavat viisi vaihtoehtoa ovat:

• A ”Nykyinen tilanne jatkuu”: Hylyn sailyttaminen loytopaikallaan kunnon kehitystaseuraten.

• B ”Vrouw Maria veden alla”: Hylyn sailyttaminen, hoitaminen, tutkiminen ja esittelyloytopaikallaan.

• C 1 ”Kaivaus veden alla ja esineiden museointi”: Hylyn kaivaminen loytopaikallaan,esineiston nosto ja museointi seka rungon sailyttaminen loytopaikallaan.

• C 2 ”Kaivaus veden alla ja museointi”: Hylyn kaivaminen loytopaikallaan, esineistonja rungon nosto seka museointi.

• D ”Nosto kokonaisena ja museointi”: Hylyn nostaminen lasteineen, kaivaminen la-boratoriossa, esineiston ja rungon museointi.


Vaihtoehtoihin B–D liittyy Vrouw Maria -hylyn sijaintipaikan ja maiseman elamykselli-nen esittely, joka voidaan toteuttaa esimerkik-si virtuaalisimulaation avulla.

Vaihtoehtoihin B–D liittyy kansainvalistenseminaarien jarjestaminen.

Vaihtoehtoihin B–D liittyy seka menetel-matutkimus etta Vrouw Maria -hylkyyn liit-tyva arkeologinen ja historiallinen tutkimus.Lisaksi tutkimusten tuloksista tehdaan julkai-su.

Menetelmatutkimuksen teemoja voisivatolla:

• Kunnon kehityksen seuranta.

• In situ -suojelu ja -hoito.

• Vedenalaisen maiseman dokumentointija elamyksellinen esittely.

• Meriarkeologisen kohteen (hylyn) nosta-minen.

• Vettyneen materiaalin konservointi.

Arkeologisen ja historiallisen tutkimuksen tee-moja voisivat olla:

• Snau-laivat 1700-luvulla.

• Taidekauppa 1700-luvulla.

• Amsterdam – Itameri – Pietari meri-kauppa 1700-luvulla.

• Hollantilaisten kauppalaivojen miehisto1700-luvulla.

• Toiminta haaksirikkotilanteessa 1700-luvulla.

Kaikissa vaihtoehdoissa Vrouw Maria -hylkyaesitellaan Museoviraston nayttelyissa.

Vaihtoehdoissa A, B ja C 1 tehdaan tarvit-taessa erikseen suunnitelmat loytopaikallaansailytettavan Vrouw Maria -hylyn tai tyhjen-netyn hylyn rungon suojelutoimenpiteista.

Hylyn rungon nostovaihtoehdoissa (vaih-toehdot C 2 ja D) alue dokumentoidaan jatehdaan nostosuunnitelma(t) ennen nostamis-ta.

Vrouw Maria -hylyssa arkistotietojen mu-kaan mahdollisesti oleva elohopea ei esta erivaihtoehtojen toteuttamista Suomen ympa-ristokeskuksen nakemyksen mukaan. Erityi-sesti vaihtoehdoissa C 1, C 2 ja D, joissatehdaan joko pelkastaan esinenostoja ja/tainostetaan hylyn runko, on kuitenkin konsul-toitava ymparisto- ja tyoterveysviranomaisiamahdollisesti hylysta loytyvan elohopean va-ralta.

Tassa selvityksessa ei puututa mahdol-lisesti nostettavan ja konservoitavan VrouwMaria -hylyn nostotekniikkaan, konservoin-timenetelmaan (-menetelmiin), konservointi-paikkaan, lopulliseen sijoituspaikkaan tai mui-hin vastaaviin seikkoihin.


Vaihtoehto A: Nykyinen tilanne jatkuu

Vrouw Maria -hylky, sen sisalto ja kaikki hylyn ulkopuolella oleva irtain hylysta peraisin olevamateriaali sailytetaan loytopaikallaan, ja kohteen kunnon kehitysta seurataan tarkastussukel-lusten avulla. Lisaksi kohteelta nostetaan sinne MoSS-projektin aikana viedyt puunaytteet. Hy-lylla ei tehda uusia kenttatutkimuksia Museoviraston aloitteesta eika sita esitella uusin tavoin.Vaihtoehto on minimiedellytys kulttuurihistoriallisesti merkittavan kohteen sailymiselle.

• Edellyttaa kenttatyoskentelya kunnon kehityksen seurannan jatkamiseksi.

• Voidaan suorittaa meriarkeologian yksikon normaalilla vuosibudjetilla (ts. ei edellytahankkeistamista).

Tavoitteet

Vrouw Maria -hylyn sailymisen turvaaminen mahdollisimman vahaisilla resursseilla.

Aikatauluarvio

Vuosittain viikko kenttatoita, joita jatketaan toistaiseksi. Raportointiin tarvitaan vuosittainyksi kuukausi.

Budjettiarvio

Voidaan toteuttaa meriarkeologian yksikon budjettivaroin.

• Toimintakulut: 20 000 AC(meriarkeologian yksikon normaali toimintabudjetti).

• Henkilostoresurssit: meriarkeologian yksikon henkilosto.

Toimenpiteet

Suojelu

• Hylyn suojelu turvataan jatkamalla hylyn valvontaa ja suoja-alueen voimassaoloa.

• Tarvittaessa arvioidaan valvonnan tarve uudelleen.

• Maaritellaan hyvaksyttavan muutoksen rajat hylyn kunnon osalta.

• Hylyn kunnon kehitysta seurataan ei-kajoavin menetelmin vuosittaisilla tarkastussukel-luksilla, joiden aikana:

– Tarkastetaan visuaalisesti hylyn yleiskunto ja koskemattomuus.

– Kuvataan valitut kunnon kehityksen seurantapisteet ja verrataan naita aikaisemminotettuihin kuviin.


– Nostetaan hylyn ymparistoon MoSS-projektin aikana sijoitettuja naytteita (seuraa-va era vuonna 2007).

• Mikali Vrouw Maria -hylyn kunnossa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan, teh-daan erikseen suunnitelmat tarvittavista suojelutoimenpiteista hylyn sailyttamiseksi.


Vaihtoehto B: Vrouw Maria veden alla

Hylyn esittelyyn pyritaan tuomaan uutta elamyksellisyytta esimerkiksi online-kameroiden, vir-tuaalisimulaatioiden ja mahdollisesti toteutettavien ohjattujen sukellusretkien avulla. Esitte-lyssa korostetaan kohteen vedenalaista maisemaa. Uuden tiedon tuottamista varten tehdaanseka menetelma- etta kulttuurihistoriallista tutkimusta1. Vrouw Maria -hylyn sailyttaminenja hoitaminen loytopaikallaan edellyttaa kohteen kunnon kehityksen seurannan jatkamista jakohteen kunnon jatkokartoituksia. Lisaksi tarvitaan pohdintaa siita, onko hylylla tarpeellis-ta suorittaa hoito, konservointi ja/tai restaurointitoimenpiteita. Myos naita menetelmia onkehitettava.

• Edellyttaa kenttatoita mm. kunnon kehityksen seurannan jatkamiseksi, hoitotoimenpi-teiden suorittamiseksi ja virtuaalisimulaation tuottamiseksi hylysta. Lisaksi mahdollisetonline-kamerat ja sukellusretket edellyttavat toimenpiteita hylylla.

• Sisaltaa Vrouw Maria -hylyn ja sen sijaintipaikan vedenalaisen maiseman esittelyn, jokavoidaan toteuttaa esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla.

• Sisaltaa kansainvalisten seminaarien jarjestamisen.

• Sisaltaa seka menetelmatutkimusta etta Vrouw Maria -hylkyyn liittyvaa arkeologista jahistoriallista tutkimusta. Lisaksi tutkimusten tuloksista tehdaan julkaisu.

• Mikali vaihtoehto B:ssa nostetaan esineita, ne voidaan konservoida Museoviraston vetty-neen materiaalin konservointilaboratoriossa. Hylkya ja siita nostettuja esineita esitellaanMuseoviraston nayttelyissa.

• Vaihtoehto B:n tuottamaa tietoa voidaan hyodyntaa suoraan mahdollisen noston suun-nittelussa.

• Edellyttaa hankkeistamista.

Tavoitteet

Vrouw Maria -hylyn sailymisen turvaaminen loytopaikallaan suojelemalla, hoitamalla, tutki-malla ja esittelemalla elamyksellisesti Vrouw Maria -hylkya ja sen sijaintipaikkaa. Tuottaa uut-ta tietoa merenkulun ja laivanrakentamisesta historiasta seka elamasta 1700-luvulla. Hanketuottaa julkaisuja ja nayttelyita.

Aikatauluarvio

Hanke kestaa 5 vuotta. Vuosittain tyoskennellaan kentalla yksi kuukausi, jalkitoihin ja tutki-musraportin laatimiseen kuluu vuosittain kolme kuukautta.

1Tassa vaiheessa ei ole viela paatetty kaytettavia virtuaalitekniikoita, vaan ne tullaan selvittamaan erikseen.


Budjettiarvio

Projektin (5 vuotta) kokonaiskustannukset: 3 450 000 AC.

Toimenpiteet

Suojelu ja hoito:

• Hylyn suojelu turvataan jatkamalla hylyn valvontaa ja suoja-alueen voimassaoloa.

• Tarvittaessa arvioidaan valvonnan tarve uudelleen.

• Kehitetaan edelleen kunnon kehityksen seurantaa.

• Maaritellaan hyvaksyttavan muutoksen rajat hylyn kunnon osalta.

• Hylyn kunnon kehitysta seurataan ja kuntoa kartoitetaan edelleen paaasiassa ei-kajoavinmenetelmin vuosittain kenttatoissa ja tarkastussukelluksilla, joiden aikana:

– Tarkastetaan visuaalisesti hylyn yleiskunto ja koskemattomuus.

– Kuvataan valitut kunnon kehityksen seurantapisteet ja verrataan naita aikaisemminotettuihin kuviin.

– Nostetaan hylyn ymparistoon MoSS-projektin aikana sijoitettuja puunaytteita (seu-raava nayte-era vuonna 2007).

– Jatketaan hylyssa olevan esineiston ja rakenneosien kartoitusta ja dokumentointia.

– Selvitetaan hylyn rakenteellinen kunto (esimerkiksi pera, keula, mastot).

– Selvitetaan puun hajoamisaste (tiheysmittaukset veden alla, puunayteanalyysit).

– Tehdaan korroosiomittaukset (pH, korroosiopotentiaali) veden alla.

– Kartoitetaan tarvitsevatko tietyt hylyn osat tai esineet/esineryhmat tukemista,peittamista tai esimerkiksi osien siirtoa meren pohjalle ja peittamista siella.

– Noudatetaan periaatetta, etta hylyn sisalle sukelletaan mahdollisimman vahan, jot-ta ruuma pysyisi mahdollisimman vahahappisena ja koskemattomana.

– Toistetaan tietyin valiajoin hylyn ymparistotietojen mittaaminen mittalaitteilla va-litulta ajanjaksolta.

• Mikali Vrouw Maria -hylyn kunnossa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan teh-daan erikseen suunnitelmat tarvittavista suojelutoimenpiteista hylyn sailyttamiseksi.

Arkeologinen ja historiallinen tutkimus:

• Maaraltaan rajoitetut ja hyvin perustellut esine- ja/tai rakenneosanostot ovat mahdollisiatutkimusmateriaalin saamiseksi.


Esittely:

• Hylyn tutkimuksia esitellaan mahdollisuuksien mukaan online-kameroiden avulla kentta-toiden aikana.

• Hylkya ja sen sijaintipaikan vedenalaista maisemaa esitellaan elamyksellisesti esimerkiksivirtuaalisimulaation avulla.

• Selvitetaan mahdollisuudet jarjestaa hylylle maaraltaan rajoitettuja valvottuja ja opas-tettuja sukellusretkia, joihin liittyy kohteen kulttuurihistoriallinen esittely.

• Selvitetaan muut visualisointikeinot.


Vaihtoehto C 1: Kaivaus veden alla ja esineiden museointi

Vrouw Maria -hylky kaivetaan loytopaikallaan 40 metrin syvyydessa, esineet nostetaan ja kon-servoidaan seka esitellaan museossa. Hylyn runko dokumentoidaan, suojellaan ja sailytetaanloytopaikallaan. Runkoa ei esitella loytopaikallaan. Vrouw Maria -hylyn esineistoa esitellaanmuseossa.

• Edellyttaa noin kymmenen vuotta jatkuvia arkeologisia tutkimuskaivauksia, joihin liittyymm. dokumentointia, kaivaustoita, hylyn rungon purkamista ja tukemista, esinenostojaseka hylyn rungon suojelua loytopaikallaan. Nostettujen esineiden konservointi voi kestaaeraissa tapauksissa yli kymmenen vuotta.

• Sisaltaa Vrouw Maria -hylyn ja sen sijaintipaikan esittelyn, joka voidaan toteuttaa esi-merkiksi virtuaalisimulaation avulla. Ennen hylyn purkamista hylky ja sen sijaintipaikkadokumentoidaan.

• Edellyttaa, etta tyhjennetty hylyn runko dokumentoidaan, suojellaan ja sailytetaan loy-topaikallaan. Sailyttamisen menetelmiin voi kuulua uudelleen hautaamista.


• Sisaltaa seka menetelmatutkimusta etta Vrouw Maria -hylkyyn liittyvaa arkeologista jahistoriallista tutkimusta. Lisaksi tutkimusten tuloksista tehdaan julkaisu.

• Edellyttaa, etta ennen esinenostoja on oltava valmiina riittavan suuret resurssit ja tilatesineiden dokumentointia, konservointia ja varastointia varten. Hylkya ja siita nostettujaesineita esitellaan Museoviraston nayttelyissa.

• Edellyttaa kaksivuorotyohon ja esinenostoihin soveltuvan tukialuksen hankkimista.


Tavoitteet

Tuottaa uutta tietoa merenkulun ja laivanrakentamisesta historiasta seka elamasta 1700-luvulla seka kehittaa vedenalaisen arkeologien ja konservoinnin menetelmia. Vrouw Maria -hylkya esitellaan nostettujen esineiden ja esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla, joka esittaahylyn ja sen sijaintipaikan. Luoda kansainvalisesti kiinnostava museo. Hanke tuottaa julkaisujaja nayttelyita.

Aikatauluarvio

Kenttatyot kestavat noin 10 vuotta. Vuosittain kolme kuukautta kenttatyoskentelya. Kentallatehdaan kaksivuorotyota. Esineiden konservointi voi vieda eraissa tapauksissa yli 10 vuotta.Raportointiin tarvitaan vuosittain yhdeksan kuukautta.


Budjettiarvio

Projektin (10 vuotta) kokonaiskustannukset: 22 352 000 AC.Budjettiarvio ei sisalla seuraavia:

• Tyoskentelytilat.

• Konservointitilat.

• Varastotilat.

Edella mainittujen tilojen kohdalla on huomioitava kustannuksina tilojen mahdollinen raken-taminen, varustaminen, vuokrakulut ja yllapito seka yllapidossa tarvittava henkilokunta.

Toimenpiteet

Dokumentointi, kaivaminen, esinenostot:

• Kohteen arkeologinen dokumentointi ja kaivaukset loytopaikallaan.

• Hylyn rungon osittainen purkaminen ja tukeminen kaivausten aikana.

• Hylyn sisalla mahdollisesti olevaan elohopeaan liittyvat lisakartoitukset ja toimintasuun-nitelman tekeminen.

• Esineiston ja irto-osien konservointi ja museointi.

• Hylyn rungon suojelu ja sailyttaminen loytopaikallaan.


• Esinenostojen ja dokumentoidun hylyn rungon pohjalta.

Esittely:

• Hylyn kaivauksia esitellaan mahdollisuuksien mukaan online-kameroiden avulla kentta-toiden aikana.

• Hylkya ja sen sijaintipaikkaa esitellaan esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla.



Vaihtoehto C 2: Kaivaus veden alla ja museointi

Vrouw Maria -hylky kaivetaan loytopaikallaan. Hylyn esineet ja runko nostetaan. Vrouw Maria-hylkya esitellaan museossa.

• Edellyttaa noin 15 vuotta jatkuvia kenttatoita, joihin liittyy mm. dokumentointia, kai-vaustoita, hylyn rungon purkamista seka hylyn esineiston ja rungon nostaminen. Nostet-tujen esineiden konservointi voi kestaa eraissa tapauksissa yli kymmenen vuotta. Noste-tun hylyn rungon konservointi kestaa 15–20 vuotta.

• Edellyttaa etta tyhjennetty hylyn runko dokumentoidaan ja nostetaan ylos osina ja/taisuurempina kokonaisuuksina.

• Sisaltaa Vrouw Maria -hylyn ja sen sijaintipaikan esittelyn, joka voidaan toteuttaa esi-merkiksi virtuaalisimulaation avulla. Ennen hylyn purkamista ja nostoa hylky ja sen si-jaintipaikka dokumentoidaan.


• Sisaltaa seka menetelmatutkimusta etta Vrouw Maria -hylkyyn liittyvaa arkeologista jahistoriallista tutkimusta. Tutkimusten tuloksia esitellaan julkaisuissa.

• Edellyttaa, etta ennen esinenostoja ja rungon nostoa on oltava valmiina riittavan suu-ret resurssit ja tilat esineiden ja rungon dokumentointia, konservointia, varastointia jaesittelya varten. Hylkya ja siita nostettuja esineita esitellaan Museoviraston nayttelyissa.

• Edellyttaa vuorotyohon ja esinenostoihin soveltuvaa tukialusta.


Tavoitteet

Tuottaa uutta tietoa merenkulun ja laivanrakentamisen historiasta seka elamasta 1700-luvullaseka kehittaa vedenalaisen arkeologian ja konservoinnin menetelmia. Vrouw Maria -hylkyaesitellaan nostettujen esineiden ja rungon seka esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla, jokaesittaa hylyn ja sen sijaintipaikan. Luoda kansainvalisesti kiinnostava museo. Hanke tuottaajulkaisuja ja nayttelyita.

Aikatauluarvio

Noin 15 vuotta. Vuosittain kolme kuukautta kenttatyoskentelya. Kentalla tehdaan kaksivuo-rotyota. Esineiden konservointi voi vieda eraissa tapauksissa yli 10 vuotta. Hylyn rungon kon-servointi kestaa noin 15–20 vuotta. Raportointi vie vuosittain yhdeksan kuukautta.


Budjettiarvio

Projektin 15-vuotiset kokonaiskustannukset: 35 810 000 AC. Budjetissa huomioitu 2-vuotisethylyn rungon nostoon tahtaavat kenttatyot ja rungon konservoinnin aloittaminen.Budjettiarvio ei sisalla:

• Hylyn rungon nosto ja kuljetus konservointitiloihin.



• Varastotilat.

• Nayttelytilat.


Toimenpiteet

Dokumentointi, kaivaminen, esinenostot ja hylyn rungon nosto:

• Hylyn arkeologinen dokumentointi ja kaivaukset loytopaikallaan.

• Hylyn rungon osittainen purkaminen ja tukeminen kaivausten aikana.

• Esineiston ja irto-osien konservointi ja museointi.

• Nostoon liittyvat tutkimukset eli selvitetaan esimerkiksi hylyn rakenteellinen kunto sekapuun kunto.


• Hylyn rungon noston suunnittelu, nosto ja kuljetus.

• Hylyn konservointi ja museointi.

• Tutkimukset hylyn loytopaikalla hylyn nostamisen jalkeen.




Esittely:

• Hylyn kaivauksia esitellaan mahdollisuuksien mukaan online-kameroiden avulla kentta-toiden aikana.

• Hylkya, sen tarinaa ja sijaintipaikkaa esitellaan esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla.


• Hylkya esitellaan Museoviraston nayttelyissa.


Vaihtoehto D: Nosto kokonaisena ja museointi

Vrouw Maria -hylky nostetaan lasteineen ja kaivetaan maalla kontrolloiduissa olosuhteissa.Vrouw Maria -hylkya esitellaan museossa.

• Edellyttaa noston suunnittelua noin kolmen vuoden ajan.

• Edellyttaa noin kolme vuotta jatkuvia kenttatoita, joiden aikana valmistellaan hylyn jasen lastin nostamista yhdella kertaa. Vuosittain kentalla tyoskennellaan kaksivuorotyossa3–6 kuukautta, jolloin hylkya dokumentoidaan ja nostetaan irrallaan olevat osat. Hylynnoston jalkeen tarkastetaan hylyn nostopaikka.

• Vaihtoehto D:n sisaltama hylyn kaivaminen ja dokumentointi laboratoriossa kestaa ar-violta noin kaksi vuotta. Nostettujen esineiden ja rungon konservointi voi kestaa 15–20vuotta.

• Sisaltaa myos kansainvalisen seminaarin jarjestamisen.

• Sisaltaa myos seka menetelmatutkimusta etta Vrouw Maria -hylkyyn liittyvaa arkeolo-gista ja historiallista tutkimusta. Lisaksi tutkimusten tuloksia esitellaan julkaisuissa.

• Edellyttaa, etta ennen hylyn nostoa on oltava valmiina hylyn nostosuunnitelma(t) sekaesineiston konservointisuunnitelma(t) seka riittavan suuret resurssit ja tilat esineiden jahylyn rungon dokumentointia, konservointia, varastointia ja esittelya varten. Hylkya jasiita nostettuja esineita esitellaan Museoviraston nayttelyissa.

• Edellyttaa kaksivuorotyohon ja esinenostoihin soveltuvaa tukialusta.


Tavoitteet

Tuottaa uutta tietoa merenkulun ja laivanrakentamisen historiasta seka elamasta 1700-luvullaseka kehittaa vedenalaisen arkeologian ja konservoinnin menetelmia. Vrouw Maria -hylkyaesitellaan museoitujen esineiden ja rungon lisaksi esimerkiksi nayttamalla virtuaalisimulaatio,joka esittaa hylyn entisen sijaintipaikan. Luoda kansainvalisesti kiinnostava museo.

Aikatauluarvio

Noston suunnittelu, valmistelu ja nosto vie noin 3 vuotta. Vuosittain 3–6 kk kenttatyoskentelya.Kentalla tehdaan kaksivuorotyota. Kaivaukset ja dokumentointi laboratoriossa kestaa noinkaksi vuotta. Esineiden ja rungon konservointi voi kestaa 15–20 vuotta. Julkaisun tuottaminenvie yhden vuoden.


Budjettiarvio

Projektin (10 vuotta) kokonaiskustannukset: 25 336 000 AC.Budjettiarvio ei sisalla:

• Hylyn rungon nosto ja kuljetus konservointitiloihin (kasittaa mm. meren pohjan kaivauk-set, nosturi, nostokehikko/nostoliinat, uiva telakka, nostoalus, henkilosto)



• Varastotilat.

• Nayttelytilat.


Toimenpiteet

Noston valmistelu, hylyn nostaminen lasteineen, kuljetus ja kaivaukset:

• Nostoon liittyvat tutkimukset eli selvitetaan esimerkiksi hylyn rakenteellinen kunto sekapuun kunto.

• Hylyn dokumentointi ennen nostoa.

• Hylyn noston valmistelu.

• Hylyn nosto ja kuljetus.


• Hylyn arkeologiset kaivaukset ja dokumentointi maalla.

• Hylyn ja esineiston konservointi ja museointi.

• Tutkimukset hylyn loytopaikalla hylyn nostamisen jalkeen.




Esittely:

• Hylyn noston valmisteluja esitellaan mahdollisuuksien mukaan online-kameroiden avullakenttatoiden aikana.

• Hylkya esitellaan Museoviraston nayttelyissa.

• Hylkya ja sen sijaintipaikkaa esitellaan esimerkiksi virtuaalisimulaation avulla.



5.6 Vaihtoehtojen vertailu

Tassa luvussa tarkastellaan ja verrataan kes-kenaan viiden ehdotetun vaihtoehdon vah-vuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uh-kia. Apuna on kaytetty SWOT-analyysin pe-rusideaa, mutta kriteerit, jotka kuuluvat luok-kiin ”vahvuudet” ja ”heikkoudet” ovat tassaselvityksessa vastapareja poiketen siten tavan-omaisesta SWOT-analyysista.

Vastaparit syntyivat osittain sen takia,etta selvityksessa liikuttiin mikrotasolla, javahvuuksien ja heikkouksien osalta kysy-mykset olivat pitkalti tyyppia ”kehittaa /ei kehita” tai ”noudattaa / ei noudata”.Tama puolestaan johtui siita, etta vaihtoeh-tojen haluttiin tarjoavan mahdollisuuksia ke-

hittaa meriarkeologiaa ja noudattavan ylei-sesti hyvaksyttyja kansainvalisia periaattei-ta vedenalaisen kulttuuriperinnon suojelusta.Kaytetyt kriteerit esitellaan liitteessa M. Tau-lukoita N ja O varten ne on muokattu ly-hyempaan muotoon.

Taulukossa N tarkastellaan ja verrataanerityisesti eri vaihtoehtojen vahvuuksia jaheikkouksia. Taulukossa O tarkastellaan javerrataan mahdollisuuksia ja uhkia seka eraitamuita tekijoita. Taulukoissa esitetyt erilaisetarvot ja arvojen suhteet toisiin vaihtoehtoihinovat voimakkaasti yleistavia ja vain suuntaaantavia, ja usein niista ei ole olemassa vainyhta totuutta.

5.7 Museoviraston meriarkeologian yksikon suositus Vrouw Ma-

ria -hylyn tulevaisuudesta

Taulukoista N ja O ilmenee se, etta vaih-toehdot tarjoavat hyvin erilaisia lopputuottei-ta eri panostuksin. Erilaisten sopimusten jasuositusten (mm. Vallettan sopimus, ICOMO-Sin ja UNESCOn perusperiaatteet) mukaanmikaan vaihtoehto ei ole mahdoton. Vaihtoeh-toja pohdittaessa meriarkeologian yksikko pititarkeana sita, etta valittu vaihtoehto kehittaameriarkeologiaa vahintaan jonkin osa-alueensuhteen. Sita, minka osa-alueen kehittamistapidetaan tarkeimpana, on vaikea sanoa.

Eraana ajatuksena voisi olla se, etta sel-lainen vaihtoehto on muita parempi, joka tuoratkaisuja arkipaivaisiin meriarkeologisiin on-gelmiin. Talloin korostuvat mm. kunnon kehi-tyksen seurannan, in situ -suojelun ja hoidon,dokumentoinnin seka visualisoinnin ja veden-alaisen esittelyn menetelmien kehittaminen.Toisaalta suurin maara uutta tietoa 1700-lu-vun merenkulusta saadaan vain Vrouw Maria-hylyn nostolla, kaivauksilla ja museoinnilla.

Seka loytopaikallaan sailyttaminen etta

nostoajatus sopivat merkittavaksi luokitellul-le hylkykohteelle. Lisaksi kumpikin vaihtoeh-to esittelee kohteen vedenalaisen maiseman,mita pidetaan nykyaan tarkeana, jotta saatai-siin kokonaiskuva kulttuurimaisemasta.

Vrouw Maria veden alla -vaihtoehto (vaih-toehto B) nousee kuitenkin hylyn nostoa rea-listisemmaksi vaihtoehdoksi, silla siihen liit-tyvat menetelmat ovat saatavilla. Sen etunaon myos se, etta se on seka tekniselta vaa-tivuudeltaan, riskialttiudeltaan etta resursoin-tiasteeltaan kohtuullinen. Lisaksi vaihtoehtoavoidaan perustella silla, etta ymparistotekijateivat valittomasti uhkaa Vrouw Maria -hylkya,joten sita ei tarvitse nostaa sailymisen turvaa-miseksi. Lisaarvoa vaihtoehdolle tuo sen jous-tavuus; tulevaisuudessa on mahdollista siirtyanostovaihtoehtoon ja sen tarjoamiin muihinetuihin kuten suureen uuden tiedon maaraanja monipuoliseen saavutettavuuteen.

Vrouw Maria veden alla -vaihtoehdonajankohtaiset ja haasteelliset aiheet seka in-


novatiivinen lahestymistapa tarjoavat edelly-tykset seka monitieteelliseen kansainvaliseenyhteistyohon etta ulkopuolisen osarahoituk-sen hankintaan. Sen tuottamaa tietoa voi-daan hyodyntaa suoraan muiden hylkykohtei-den esittelyssa ja in situ -suojelussa seka mah-dollisesti tapahtuvassa Vrouw Maria -hylynnostossa. Vaihtoehdon avulla edistetaan myosyleisesti vedenalaisen kulttuuriperinnon saata-vuutta suurelle yleisolle.

Vrouw Maria veden alla -vaihtoehdon to-teuttaminen edellyttaa viisi vuotta kestaviakenttatoita, joiden yhteydessa jatketaan hy-lyn tutkimuksia ja kunnon kehityksen seuran-taa, hankitaan materiaalia virtuaalisimulaa-tion tuottamiseksi, selvitetaan mahdollisuuttajarjestaa ohjattuja sukellusretkia hylylle sekaesitellaan hylkya online-kameroiden avulla.Samalla tuotetaan uutta tutkimustietoa koh-teesta. Lisaksi jarjestetaan kansainvalisia se-minaareja paikallaan sailytettavien hylkykoh-teiden in situ -suojelusta ja esittelysta. Pro-jektin tulokset esitellaan monipuolisesti julkai-suissa ja nayttelyissa.

Nosto kokonaisena ja museointi -vaihtoehto (vaihtoehto D) – hylyn nostami-nen lasteineen, kaivaminen laboratoriossa, esi-neiston ja rungon museointi – voidaan toteut-taa vaihtoehto B:n jalkeen, mikali rahoitusnostoa, konservointia ja museointia vartenjarjestyy. Ennen nostoa on myos ratkaista-va kaytettavat nostotekniikat, konservointi-menetelmat seka hylyn lopullinen sijoitus- jaesittelypaikka.

Vaihtoehto D:ssa Vrouw Maria -hylkya esi-tellaan museossa nayttamalla siita museoidunesineiston ja rungon lisaksi virtuaalisimulaa-tio, joka esittaa hylyn entisessa vedenalaises-sa maisemassaan. Hanke kehittaa meriarkeo-logian ja konservointimenetelmien tutkimustaseka tuo uutta tietoa elamasta ja merenku-lusta 1700-luvulla. Nostettu hylky olisi huo-mattava matkailunahtavyys ja toisi sita kaut-ta tuloja seka sita esittelevalle museolle etta

valillisesti paikkakunnalle, johon Vrouw Ma-rian hylky sijoitettaisiin.

Vrouw Maria -hylyn nosto, konservointi jamuseointi vaativat huomattavia taloudellisiasitoumuksia. Hankeen kustannuksia voi verra-ta mm. Vasa- ja Mary Rose -hylkyjen kustan-nuksiin (ks. liite L).

Ennen kuin tehdaan paatos vaihtoehtoD:n mukaisista toimenpiteista, on huomioi-tava seuraavat asiat. Projektin suunnittelu-vaiheessa voidaan antaa vain arviot tulevistakonservointikustannuksista. Vasta kaivausvai-heessa paastaan nakemaan, mita kaikkia ma-teriaaleja hylyssa on, miten nama materiaalitovat reagoineet seka toisten materiaalien ettaympariston kanssa, missa kunnossa ne ovat jamillaisia toimenpiteita eri materiaalien konser-vointi edellyttaa.

Talla hetkella olemassa olevien esimerk-kien avulla – mm. Vasa-laiva, Mary Ro-se – tiedetaan, etta kokonaisten puuhyl-kyjen nostaminen, konservointi ja museoin-ti ovat monivuotisia ja erittain kalliita pro-jekteja, jotka vaativat pitkalle tulevaisuu-teen tahtaavaa taloudellista sitoutumista.Vasa-laiva on myos osoittanut, ettei puuhy-lyn sailyttaminen museo-olosuhteissakaan olehelppoa, vaan esille saattaa tulla ongelmia –kuten rauta- ja rikkiyhdisteongelmat – joita einostopaatosta tehtaessa viela osattu ennakoi-da.

Seka vaihtoehdot B etta D edellyttavathankkeistamista, silla niiden toteuttaminenei ole mahdollista Museoviraston normaaleinbudjettivaroin.

Meriarkeologian yksikko ei suosita vaih-toehtoja A, C 1 eika C 2. Vaihtoehdossa AVrouw Maria -hylky sailytetaan loytopaikal-laan seuraamalla ainoastaan sen kunnon ke-hitysta tarkastussukellusten avulla. Hylylla eitehda uusia kenttatutkimuksia Museovirastonaloitteesta eika sita esitella uusin tavoin. Me-riarkeologian yksikko ei suosita vaihtoehtoa,silla se ei ole sopiva merkittavaksi luokitellulle


hylkykohteelle eika se tuota uutta tietoa 1700-luvun merenkulusta.

Vaihtoehdossa C 1 Vrouw Maria -hylkykaivetaan loytopaikallaan 40 metrin syvyy-dessa, esineet nostetaan ja konservoidaan sekaesitellaan museossa. Hylyn runko dokumentoi-daan, suojellaan ja sailytetaan loytopaikallaan.Projekti edellyttaa noin kymmenen vuotta jat-kuvia kenttatoita. Meriarkeologian yksikko eisuosittele vaihtoehtoa, koska kenttatoihin liit-tyvat henkiloston seka hylyn ja sen sisallon

turvallisuusriskit ovat muita vaihtoehtojaselvasti suuremmat. Myos hylyn rungon suo-jelu voi epaonnistua. Vaihtoehdossa C 2 hyl-ky kaivetaan loytopaikallaan kuten edella, jasen jalkeen hylyn runko nostetaan. Meriar-keologian yksikko ei suosittele vaihtoehtoa,koska sen turvallisuusriskit seka henkilostolleetta esineistolle ovat samat kuin edella. Lisaksimolempien hankkeiden kenttatyot ovat mui-ta vaihtoehtoja kalliimpia, vaativampia jaenemman aikaa vievia.

5.8 Museoviraston esitys suosituksen toteuttamisesta

Valittu vaihtoehto, ”Vrouw Maria veden alla”-hanke, on sisallytetty Museoviraston talous-ja toimintasuunnitelmaan vuosille 2008–2012,jossa hanke ajoittuu alkavaksi vuonna 2010.Hankkeen viiden vuoden kokonaisbudjetti on3 450 000 AC, ja sille on esitetty lisarahoitusta

Museoviraston budjettiin. Hankkeelle on myosmahdollista hakea ulkopuolista osarahoitus-ta esim. EU:lta, jolloin kyseeseen tulisikansainvalinen useamman toimijan hanke.Vaihtoehdon hankkeistamiseksi Museovirastoesittaa:

• Selvityksen ja ”Vrouw Maria veden alla” -hankkeen esittelya tarvittaville tahoille.

• Suunnittelurahan budjetointia vaihtoehdon hankkeistamiseksi.

• Suunnittelurahan kayttoa seuraaviin toimenpiteisiin:

– Esisuunnittelusta vastaavan henkiloston palkkaaminen.

– Mahdollisten yhteistyokumppaneiden, konsulttien ja palkattavan henkilokunnankartoittaminen.

– Muiden hankkeeseen liittyvien asioiden selvittely.

– Hanke- ja rahoitusasiakirjojen valmistaminen ja toimittaminen tarvittaville tahoille.

Kun ”Vrouw Maria veden alla” -hankkeenrahoitus on selva, voidaan hanke aloittaasuunnitelmien mukaisesti. Toteutuessaan han-ke lisaisi Vrouw Maria -hylyn saavutettavuut-ta seka suurelle yleisolle etta tutkijoille esit-telemalla kulttuurihistoriallisesti merkittavan

1700-luvun kauppalaivan hylyn ainutlaatui-sessa vedenalaisessa maisemassaan Itamerenpohjalla. Hylyn ja sen tarinan esittely toisivetovoimaista, uutta sisaltoa myos Kotkaanvuonna 2008 avattavaan Museoviraston Suo-men merimuseoon.

Liite A

Vrouw Maria -hylylla tehdyt nostot

(Luku 1, s. 24)

Vuonna 1999 ryhma Pro Vrouw Maria -yhdistyksen sukeltajia nosti Vrouw Maria -hylystakuusi esinetta hylyn identifioinnin ja ian varmistamiseksi. Esineet olivat savipullo, lyijysinetti,metalliharkko ja kolme liitupiippua. Ne nostettiin hylyn kannelta ja ruuman paallimmaisestakerroksesta.

Sinkkiharkko SMM1599:1

Mitat: pituus on 27 cm, leveys 14,7 cm ja paksuus 4.9 cm. Paino 10,95 kg.Harkko on suorakulmainen ja siina on hieman vinot sivut. Se on todennakoisesti valettu

Aasiassa, mahdollisesti Intiassa. Tulliasiakirjojen perusteella Vrouw Mariassa oli lastina sinkkiayli 6500 kg, joten harkkoja loytyy lisaa viela noin 590 kpl.

Lyijysinetti SMM1599:2

Mitat: halkaisija 5,5 cm, paksuus 1,2 cm.Sinetti on kaksipuolinen ja se on molemmilta puolilta kuvioitu, mutta sen pinta on osittain

tuhoutunut. Sinetti on kuulunut kangastehtailija Willem van Lelyveldille tai hanen pojallensaFrans van Lelyveldille. Se on ollut kiinni kangaspakassa, silla siina on viela kiinni kangasta.Sinetti on toiminut kankaan laadun takuuna.

Liitupiiput 3 kpl

SMM1599:3 Mitat: pituus 37,5 cm, suurin korkeus 4,9 cm, varren pituus 32,5 cm. Koristelu:Kopan suun alapuolta kiertaa pistenauha.

SMM1599:4 Mitat: Pituus 41,5 cm, korkeus 5,2 cm, varren pituus 36,7 cm. Koristelu: Kopansuun alapuolta kiertaa pistenauha.

SMM1599:5 Mitat: pituus 43,5 cm, korkeus 5 cm, varren pituus 39 cm. Koristelu: Kopansuun alapuolta kiertaa pistenauha.

105

Piiput on valmistettu Goudassa tai sen lahialueilla Hollannissa 1700-luvun puolen valinjalkeen. Yksi niista (SMM1599:3), on valmistettu Goudan kaupungissa ja kaksi on toden-nakoisimmin jaljennoksia Gouda-piipuista. Ruuman pintaosien robottikamerakuvauksissa onhavaittu hylyssa olevan tuhansia ehjia tupakkapiippuja.

Savipullo SMM1599:6

Mitat: korkeus 29,8 cm, halkaisija 12 cm.Kyseessa on suolalasitteinen seltteripullo, joka on valmistettu Trierin vaaliruhtinaalle Sak-

sassa. Vaaliruhtinaan terveyslahteesta on pullotettu terveys- eli kivennaisvetta. Pullo on suu-osaa kohti kapeneva ja sen korva lahtee suuosasta. Pullo ei ole tasamuotoinen vaan hiemanlitistetty ja sen kyljessa on pyorea leima, jonka alapuolella joko C- tai G-kirjain leimattuna.Pullon muodon ja siina olevan leiman perusteella se on voitu ajoittaa 1760-luvulle.

Kesan 2002 tutkimusleirilla tehdyt nostot:

Lasipullo SMM82002:1

Mitat: korkeus 18,3 cm, suurin halkaisija 14 cm, suun sisahalkaisija 1,6 cm, pohjasyvennys13,8 cm, kaulan korkeus 8,8 cm.

Pullo on valmistettu tummanvihreasta, jonkin verran huokoisesta lasimassasta, jossa nakyyilmakuplia, ja se on sijainnut lahella hylysta nostettua puutappia (SMM08002:2), styyrpuurinpuolella perakannen paalla. Lasipullolla on pallomainen keho ja kapeneva kaula. Pullon pinnassaon parissa kohtaa jonkinlaista krustia. Kehon ulkopinta on hieman kulunut. Pohjasyvennyksessaon puntteliarpi. Pituussuuntaisesti vahan yli puolet pullosta on ruskeahkon siltin peittama.Pullon pohjaosan sisapinta on sintraantunut. Pullo nostettiin, koska se oli rikkoutumisvaarassa.

Puutappi SMM82002:2

Mitat: Pituus 15,5 cm, pienin halkaisija 2,3 cm, suurin halkaisija 4,3 cm.Puuesineen katkelma, todennakoisesti tammea. Sijainnut styyrpuurin puolella perahytin

kannella lahella lasipulloa (SMM08002:1). Pitkanomainen kahva tai tappi, joka kapenee yh-desta paasta toiseen. Lapileikkaus leveassa paassa on pyorea. Tama paa vaikuttaa olevanmurtunut. Yhdella puolella varren puupinta on hieman karsinyt. 1,6 cm pitka osa kapeimmas-ta paasta nayttaa veistetylta ja muoto on kolmikulmiomainen, mutta vaikuttaa silta, etta osaon lohjennut pois ja alkuperainen muoto olisi voinut olla neliskulmainen. Paassa on (naulan?)kolo, jonka koko on 0, 7 × 0, 9 cm. Puolet esineesta on siltin peitossa.

Koysiohjuri/Halssiohjain SMM82002:3

Mitat: pituus 87 cm, leveys 20 cm, paksuus 12,5 cm, paino 13 kg.Todennakoisesti tammesta tehty ohjuri on ollut kiinni styyrpuurin puolen kyljessa, mutta

irronnut paikaltaan ja tippunut meren pohjalle hylyn loytymisen jalkeen. Esineen ulkopinta onlievasti kaareva, paitsi alapaassa missa se kaartuu voimakkaasti. Puupinta on syopynyt, paitsi

106

niista kohdista missa korroosiotuotteet antavat olettaa, etta metallihelat ovat peittaneet pin-nan. Korroosiotuotteiden alla puupinta on hyvin sailynyt. Hyvin sailyneessa hylkya vasten ol-leessa esineen sisapinnassa on syvennys vyotelaudalle. Koysiohjurissa on nakyvissa tyostojalkiaseka naulanreikia. Esine nostettiin, koska se voi antaa tarkeaa lisainformaatiota hylyn rungonmuodosta.

107

Liite B

Vrouw Mariaan liittyvat julkaisut1999–2005

(Luku 1, s. 32)

Painetut

• Ahlstrom, Christian 1999: Fru Maria pa Ostersjons botten. Skargard 3/1999.

• Ahlstrom, Christian 2000a: Venajan keisarinna ja hollantilainen koffi-laiva Vrouw Maria.Nautica Fennica 2000.

• Ahlstrom, Christian 2000b: Viesteja syvyyksien sylista. Hameenlinna.

• Ahlstrom, Christian 2000c: The Vrouw Maria of 1771: an example of documentaryresearch. The Marine Archaeology of The Baltic Sea Area (III) ed. Carl Olof Cederlund.Newsletter 1/2000, Sodertorns hogskola, Sweden.

• Alvik, Riikka 2004: Safeguarding The Wreck of Vrouw Maria. MoSS Newsletter 3/2004.

• Fast, Maija 2000: Vrouw Maria on saanut suoja-alueen. Sukeltaja 4/2000.

• Gelderblom, Oscar 2003: Coping with The Perils of The Sea. International Journal ofNautical History, December 2003.

• Hietala, Riikka, Purokoski, Tero, Vuori, Hannu, Roine, Tuomo, Rapo, Juhani, Flink-man, Juha 2004: The Physical and Chemical Measurements at The Vrouw Maria WreckSite from 12th September 2002 to 26th August 2003. (artikkelissa: Palma, Paola 2004:Final Report for The Monitoring Theme of The MoSS Project. Appendix 3. MoSS FinalReport)

• Koivikko, Minna 2001: Kenttatutkimuksia Vrouw Marialla. Sukeltaja 6/2001.

• Koivusaari, Rauno 2000: Suomen rannikon aarrelaivat. Helsinki.

108

• Laitinen, Matias 2000a: Vrouw Maria -hylyn suunnitteilla olevat tutkimukset - nakymia1700-luvun kauppaan ja merenkulkuun Itamerella. Uudenkaupungin merihistoriallisenyhdistyksen vuosikirja 1999–2000.

• Laitinen, Matias 2000b: Vrouw Maria -hylyn suunnitteilla olevat tutkimukset - uusianakymia 1700-luvun kauppaan ja merenkulkuun Itamerella. Juhani Vainio (toim.); StudiaMaritima. Lukuvuoden 1999/2000 yleisoluentoja Turussa ja Raumalla. Turun yliopistonmerenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B115.

• Laitinen, Matias 2000c: Vrouw Maria -hylky ja 1700-luvun hollantilaiset purjealustyypitkirjallisissa lahteissa. SKAS 4/2000.

• Leino, Minna 2002: Vedenalaisen ultraaanipaikannuslaitteen Aqua-Metre D100 kaytto-kokemuksia Vrouw Maria -hylylla vuosina 2001–2002. ICOMOS 4/2002. Suomen osastonjasentiedote. s. 25–32.

• Leino, Minna 2003: Introduction of The Wreck of Vrouw Maria. MoSS Newsletter1/2003.

• Leino, Minna & Klemela, Ulla 2003: The Field Research of The Maritime Museum ofFinland at The Wreck Site of Vrouw Maria in 2001–2002. MoSS Newsletter 1/2003.

• Leino, M, Jons, H, Wessman, S, Cederlund, C. O. 2004: Visualizing UnderwaterCultural Heritage in The MoSS-project. MoSS Final Report.

• Malinen, Ismo 2003: Research in The History of The Snow Vrouw Maria. MoSS News-letter 1/2003.

• Mellanen, Jaana 2003: Clay Tobacco Pipes from The Vrouw Maria. MoSS Newsletter1/2003.

• Palma, Paola 2004: Final Report for The Monitoring Theme of The MoSS Project.MoSS Final Report.

• Palma, Paola 2005: Monitoring of Shipwreck Sites. International Journal of NauticalArchaeology 2005 34.2.

• Salonen, Kalle 2004: The Model of Vrouw Maria – a Combination of Arts and Science.MoSS Newsletter 1/2004.

• Verweij, Albert 2002: De laatste reis van de Vrouw Maria, een geval van zeeschade in1771. Tijdschrift voor zeegeschiedenis 21(2002)2.

• Wessman, Stefan 2002: Dokumentation och rekonstruktion av Vrouw Maria. ICOMOS4/2002. Suomen osaston jasentiedote. s.33–36.

• Wessman, Stefan 2003, The Documentation and Reconstruction of The Wreck ofVrouw Maria. MoSS Newsletter 1/2003.

• Wessman, Stefan 2004: The reconstruction of Vrouw Maria: Building a ship fromupwards down. MoSS Final Report.

109

Painamattomat

• Holappa, Maija. 2003: Sinkki 1700 -luvulla. 15.4.2003 Helsingin yliopisto, Merihisto-riallinen seminaari.

• Karjalainen, Mari 2003: Vrouw Maria -hylyn elohopealasti, 25.4.2003 Helsingin yliopis-to, Merihistoriallinen seminaari.

• Tulonen, Essi 2003: Vrouw Marian lasti ennen ja nyt, 23.4.2003 Helsingin yliopisto,Merihistoriallinen seminaari.

• Tulonen, Essi 2002: Laiva on lastattu ylellisyystavaroilla. Turun yliopisto, arkeologianproseminaari.

110

Liite C

Vrouw Maria lukuina vuosina1999–2005

(Luku 1, s. 35)

Alla esitetaan Vrouw Maria -hylyn tutkimusten tulokset numeroina vuosilta 1999–2005:

• Kentalla vietetyt tutkimuspaivat: 91 paivaa.

• Sukellustunnit: yli 288 h.

• Nostettu esineisto: 9 kpl.

• Kuvamateriaali:

– Diakuvat: 416 kpl.

– Mustavalkovalokuvat: 112 kpl.

– Varivalokuvat: 15 kpl.

– Videonauhat: n. 50 tuntia.

– Digitaalikuvat: 542 kpl.

– Taiteilijan nakemys -piirrokset: 6 kpl.

– Esinepiirrokset: 11 kpl.

• Painetut julkaisut: 26 kpl.

• Painamattomat julkaisut: 4 seminaarityota.

• MoSS-projektin englanninkielinen uutislehti: 8 numeroa.

• MoSS-projektin monikielinen esite.

• MoSS-projektin julisteet.

• MoSS-projektin Hylky-kirja.

111

• MoSS-projektin seminaarit: 3 kpl.

• Nayttelyt: 9 kpl.

• Luennot: useita kymmenia.

• Lehdistotiedotteet: 11 kpl.

• Tiedotustilaisuudet: 8 kpl.

• Lehdistoosumat:

– Lehdet: 1248 kpl.

– Televisio: 121 kpl.

– Radio: 151 kpl.

– Internet: 237 kpl.

– Yhteensa: 1757 kpl.

112

Liite D

Tutkittuja vedenalaisia muinaisjaannoksia

(Luku 1.6, s. 38)

Nimi Tyyppi Ajoitus SijaintiAstuvansalmi kalliomaalaus kivikausi RistiinaEgelskar limisaumaisen aluksen hylky 1300-l. NauvoEsselholm kauppalaiva 1500-l. loppu TammisaariHollolan vene soutuvene 1800-l. loppu HollolaJofskar kauppalaiva 1600-l. TvarminneJussaro I pahoin hajonnut purjealuksen hylky 1500-l. TammisaariJussaro II 2–3-mastoinen kauppalaiva 1780-l. TammisaariKaapelihylky Hollantilainen kogge -tyyppinen alus? 1600-l. HankoKronprins Gustav Adolf avomerilaivaston linjalaiva 1788 HelsinkiLapuri limisaumaisen aluksen hylky 1200-l. VironlahtiMekrijarven vene ommeltu vene 1500–1600-l. IlomantsiMetskar ”1-mastoinen, puolikantinen purjealus” 1500-l. DragsfjardMulan kauppalaiva 1600-l. HankoPukkisaaren kalmisto myohaisrautakautinen kalmisto 800–1000 JaalaRaakkylan vene ommeltu vene 1200-l. loppu Raakkyla

113

Simonlinna asuinpaikka kivikausi TaipalsaariSofia Maria kauppalaiva 1800-l. HaukipudasSt. Mikael ”galliot, kaljuutti” 1747 NauvoSt. Nikolai venalainen fregatti 1790 KotkaSuomenlinnan vaylaesteet vaylaeste 1800-l. HelsinkiSvartholma laituriarkku 1700-l. LoviisaTullisaaren kaksoishylky a puulaiva 1700-l. puolivali HankoTullisaaren kaksoishylky b puulaiva 1700–1800-l. vaihde HankoUton Finskarin posliinirinne irtoloytona paljon posliinia 1800-l. Korppoo

114

Liite E

Vrouw Maria -hylyn lasti

(Luku 2.5, s. 44)

Lastitavarat Maara Arkisto Alkupera

Elintarvikkeet

Sillia 1/2 tynnyria* JTKapakalaa 1/2 tynnyria JTVoita 2/3 tynnyria JTJuustoa 1/2 kippuntaa = 85 kg JTSokeria 85 562 naulaa = 36 365 kg (33

casks?)JT

Kahvia ? MS Arabia 1600-luvulla suurin tuottaja,1658 hollantilaisille

Kahvia laatikoissa Ainakin 158 pienta laatikkoa PTL Omat viljelmat Ceylonilla, Karibiallakahvia 1720 →

Teeta Ainakin 1 laatikko ja 1 kg aski PTL Aasia:Kiina, Intia tms.Viikunoita, kuivattuja? PTLViljaa? PTLViinietikkaa PTL

115

Brandya PTL”Laakevetta” PTL Saksa Trier 1760-luku. Saattaa olla

kierratystavaraa eika lastiksi mainit-tua mineraali- eli laakevetta. Nostettuhylysta 1 pullo.

Variaineet

Viinikivea 2,33 kippuntaa = 396 kg JT Eurooppa, viinintuottajamaatKrappia 17 980 naulaa = 7642 kg JT HollantiIndigoa 3 230 naulaa = 1373 kg JT Intia tai AfrikkaBrasil/Bresilpuuta 4700 naulaa = 1998 kg JT Etela-Amerikka tai Aasia

Kankaat tms. Nostetun sinetin perusteella osa kan-kaista on Hollannin Leidenista.

Verkaa 219 pakkaa JT Hollanti, Englanti tms. villantuottajaKarttuunia 491 pakkaa JT Ita-Intia, EurooppaHollantilaista palttinaa 16 pakkaa JT HollantiKamariliinoja 2 pakkaa JTNeulontalankaa 2 naulaa = yli 1 kg JTPumpulia (puuvillaa) 1220 naulaa = 519 kg JT Intia, Kiina, Afrikka tai AmerikkaNokkoskangasta Ainakin 660 pakkaa PTLPuuvillasukkia Ainakin 6 paria PTL

Sekalaista

Liitupiippuja alle 1000 H Hollanti, Gouda. 3 piippua nostettu.Linsseja Ainakin 1 laatikko taynna linsseja HPienia koreja linnunpesiksi ainakin 4 kpl PTLHopeaa Ainakin 10 astiaa (casks) PTLSinkkia 801 staven (harkkoa) 39,75 kip-

puntaa = 6758 kgJT Kaukoita, Intia? Nostettu hylysta 1

harkko.Elohopeaa 250 naulaa = 106 kg (7,8 l) JT ent. Jugoslavia? Englanti? Itavalta?Norsunluukoristemunia Ainakin 12 kpl PTLPaperia 20 riisia** JTKultaraamisia peileja Ainakin 1 laatikollinen PTL

116

Tukko sammalta PTLKirjoja PTLKarttoja Ainakin 8 kpl PTLSiemenia ja kukkasipuleita PTL Hollanti?Nuuskaa PTL Eurooppa? Amerikka?Kartuusitupakkaa PTL Eurooppa? Amerikka?Hajupulloja Ainakin 6 kpl PTLPosetiivi 1 kpl PTLVohvelirautoja Ainakin 4 kpl PTLEspanjalaista nuuskaa Ainakin 1 aski, myos muissa pak-

kauksissaPTL Espanja?

Foliohopeaa Ainakin 12 lehtea PTLNahalla vuorattu samettikaulus 1 kpl PTLNenaliinoja PTLKelloja Ainakin 1 PTL

Taide

Taulut, joissa kullatut kehykset 6 kpl PTLKatariina II:n taulut ? ***

* Suomessa 1 tynnyri = 165 litraa eli Vrouwssa ollut 1/2 tynnyria = 82,5 litraa Suomen mittojen mukaan, Ruotsin tynnyri puolestaanon ollut 146 litraa eli 73 litraa.

** Suomessa 1 riisi = 20 kirjaa = 500 arkkia. Taman mukaan Vrouw Marian lastina olisi ollut 10 000 arkkia.

*** Kadonneita taideteoksia Braamcampin huutokaupan jaljilta on yhteensa 35 kpl, 11 kpl niista on hollantilaisen tutkijan OscarGelderblomin mukaan todennakoisimmin ollut osa Vrouw Marian lastia.

JT Juutinrauman tullitilit.

PTL Pelastetun tavaran luettelo.

MS Meriselitys: ”kahvipavut tukkivat pumpun”.

H Havainto/nosto hylysta.

117

Liite F

Vrouw Maria -hylyn loytoaineistonfunktionaalinen luokittelu

(Luku 2.5, s. 44)

Havainnot hylystaA. Alus, seisova ja juokseva takila OnB. Varusteet 1. Aluksen varusteet On

2. Tyoskentelyvarusteet On3. Sotilasvarusteet Ei

C. Tavarat Kasittely, hoito, johtoDokumentit, paperi/kirjetavara EiMerenkulkuvalineet EiTyokalut EiMukavuusTaloustavarat EiKeittiovalineet EiRuokailuvalineet EiRuokatavarat Ei

D. Henkilokohtaiset tavarat EiE. Lasti ja kauppatavara OnF. Pilssiloydot EiG. Sekundaarit loydot* Ei

* Hylkyyn myohemmin joutunut materiaali

118

Liite G

Vrouw Marian vaiheisiin liittyvathistorialliset henkilot

(Luku 2.6, s. 44)

• Venajan keisarinna Katariina Suuri eli Katariina II, hallitsi vuosina 1729–96.

• Ruotsin kuningas Kustaa III, Ruotsin hallitsija vuosina 1771–1792.

• Venajan ulkoministeri Nikita Panin, Vrouw Mariaan liittyva kirjeenvaihto.

• Ruotsin kansliapresidentti Ulrik Scheffer, Vrouw Mariaan liittyva kirjeenvaihto.

• Paroni Carl Ribbing, kuninkaan lahetti Katariina Suuren hovissa.

• Ruhtinas Dmitri Aleksejevits Golitsyn, Katariina Suuren Haagin suurlahettilas, keisa-rinnan taidehuutokaupat.

• Vrouw Mariaan lastatun lastin omistajia: Ruhtinas Prokofei Demidoff, paroni IvanBetski, Ivan Gordan.

• Gerrit Braamcamp, hollantilainen varakas puutavarakauppias, joka kerasi taidetta.

• Taidemaalarit, joiden teoksia mahdollisesti Vrouw Mariassa:

– Coedyk

– Douw (Gerard)

– Gooyen (Jan van)

– Metzu (Gabriel)

– Ostade (Adriaan van)

– Potter (Paulus)

– Stork, Abraham

119

– Velde (Adriaan van de)

– Wouwerman (Philip)

Suomalaisia tai Suomessa vaikuttaneita Vrouw Maria -hylyn tarinaan liittyvia henkiloita:

• Paroni Christopher Rappe, Turun ja Porin laanin maaherra.

• Isac Moberg, Turun julkisen notaarin ja kuninkaallisen hovioikeuden lakimies?

• Kenraali Augustin Ehrensvard, neuvonantaja taulujen mahdollisesta kunnosta.

• Gustaf Malm, Turun laaninkanslian johtaja.

• Fredrik Henrik af Chapman, mahdollisen nosto-operaation johtaja.

• Kauppalaivuri Cles Claesson, Turku, toimi tulkkina.

• Carl Fithie, Pohjoisen Sukellus ja Pelastuskomppanian Turun edustaja.

• Pehr Hansson Sunn, Helsingin sukelluskomissaari.

• Noin 30 Vrouw Marian pelastamisyritykseen osallistunutta saaristolaista.

• Anders Thomason, ulkosaaristolainen maanviljelija, joka vaitti loytaneensa 2.1.1772Vrouw Marian hylyn.

Vrouw Maria -aluksen kapteeni ja miehisto:

• Kapteeni Reinhold Lorenz, mahdollisesti tanskalaissyntyinen.

• Miehiston jasenista (9 henkea) vain seuraavien nimet ovat tiedossa: peramies ReidertJanssen, puosu Tonnes Koertsen, kokki Johan Hansen.

• Vrouw Marian aikaisemmista vaiheista tunnetaan vain vuoden 1770 miehistoluettelo.

120

Liite H

Suomen tunnetuimmat rungoltaan ehjat hylyt

Nimi Ajoitus Alkupera Tyyppi Esineita Sijainti/syvyys AT * SailyvyysasteVrouw Maria 1771 Hollanti Snau, kauppalaiva Lastia Nauvo/41 m On Erittain hyvaSt. Mikael ** 1747 Venaja 3-mast. kaljuutti Lastia Nauvo/42 m On Erittain hyvaKeulakuvahylky 1873? Englanti? Priki Tyhja Dragsfjard/17 m On HyvaPunapartojen hylky 1800-l. loppu? ? 3-mast. purjelaiva Tyhja? Hamina/30 m Ei Hyva/melko hyvaFortuna 1822 Suomi 3-mast. fregatti Tyhja Loviisa/10-15 m On Melko hyvaTiiskerin tykkihylky 1786? Englanti? 2-mast. brigantiini? Paljon Pernaja/55 m On Erittain hyva/hyvaSandviken 1879 Ruotsi Hyorylaiva, rahtilaiva Esineita Kirkkonummi/50 m On Melko hyvaRussaro 1700-l.? ? 2–3-mast. purjelaiva Lastia Hanko/30m Ei HyvaAlfred 1854/48? Englanti? Fregatti Tyhja? Dragsfjard/20m On Hyva/melko hyvaSkeppsbadarnan hylky 1905 Ahvenanmaa Parkki Tyhja Nauvo/30m On Hyva/melko hyvaSophia Maria -hylky 1859 Hollanti Kuunarikoffi Esineita *** Haukipudas/18 m On Melko hyvaJussaro II 1700-l. Eri vaihtoeht. 2- tai 3-mast. Esineita Tammisaari/17 m On Melko hyva

* Arkistotietoja

** St. Mikaelin edustama alustyyppi, kaljuutti, oli myos yleinen laivatyyppi Itamerella 1700-luvulla.

*** Oli upotessaan painolastissa. Hylysta tutkimuksissa nostetut n. 200 esinetta ovat laivaan tai miehistolle kuuluvaa tavaraa.

121

Lasti: Aluksen selkeasti kaupallisessa mielessa kuljettama tavara.

Esineita: sekalaista tavaraa, ei selkeasti lastia, takilan osia yms.

Erittain hyva: Runko ehja siten, etta myos kansirakenteita on sailynyt. Hylyn takila ainakin osittain pystyssa.

Hyva: Runko ehja, kansilaudoitusta puuttuu.

Melko hyva: Rungossa jonkin verran vaurioita, kansilaudoitusta puuttuu paljon.

122

Liite I

Sjohasten- ja Vrouw Maria -hylkyjenvertailu

(Luku 2.7, s. 46)

Vertailtava ominaisuus Sjohasten Vrouw MariaTakila Snautakila SnautakilaAjoitus 1700-luvun alkupuolisko 1771Kayttotarkoitus Sota-alus * Kauppa-alusKoristelu Koristeita Vain vahan koristeitaPera Perapeilillinen PerapeilillinenKeula Gallery, keulakuva Tylppakeulainen, ei keulakuvaaRunkotyyppi ** ? ?Kunto:runko Erittain hyva Erittain hyvaKunto:takila Jopa mastojen ylaosat sailyneet Mastojen ylaosat pudonneet ***Sisallon volyymi ja variaatio Ei tutkittu SuuriArkistolahteiden runsaus Ei tutkittu Suuri

* Sota-alukset ovat olleet koristeellisempia kuin kaytannollisyytta silmalla pitaen rakennetutkauppa-alukset.

** Runkotyypin selvittamiseen ei riita aluksen peran ja keulan muodon selvittaminen, vaanmyos aluksen sisaosissa piilossa olevat rakenteet maarittavat runkotyyppia.

*** Vaikka Vrouw Maria -hylyn mastojen ylaosat ovat pudonneet meren pohjalle, saadaanniista rekonstruoitua mastojen alkuperainen malli.

123

Liite J

Kulttuurihistoriallisen merkittavyyden vertailu

(Luku 2.7, s. 46)

Vrouw Marian kulttuurihistoriallisen merkittavyyden vertailu.

Vertailtava kriteeri Paikallinen taso(Nauvo)

Alueellinen taso(Varsinais-Suomi)

Kansallinen taso(Suomi)

Kansainvalinen taso

Esteettinen ja elamyksellinenarvo ja kunto *

St. Mikael, Skepps-badarnan hylky

St. Mikael, Skepps-badarnan hylky

Vrouw Marian li-saksi 11 **

Useita kymmenia ***

Snautakilaiset Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Sjohasten ****Sisallon volyymi ja variaatio(1700-luvun tyypillinen Itame-ren alueen sekatavaralasti)

St. Mikael St. Mikael St. Mikael St. Mikael, Sjohasten? +

Historiallinen arvo (1700-luvunItameren aluetta koskevat ar-kistomateriaalit, historiallisethenkilot yms.)

St. Mikael ++ St. Mikael St. Mikael St. Mikael, Sjohasten?+++

Nostetut ja museoidut hylyt Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa

124

Snautakilaisen hylyn in situ -sailytys ja -esittely huomioidenvedenalaisen maiseman

Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa Ei toista vastaavaa

* Tassa yhteydessa esteettisessa ja elamyksellisessa arvossa kiinnitetaan huomiota hylyn antamaan ehjan aluksen vaikutelmaan jaesteettisen elamykseen. Huomiota ei kiinniteta alustyyppiin. Kunnon osalta mukaan on otettu myos erityyppisia ja -ikaisiaaluksia, jotka ovat yhta hyvassa kunnossa kuin Vrouw Maria.

** Katso liite H.

*** Tarkkaa lukumaaraa muissa maissa sijaitsevista vastaavista Vrouw Mariaa vastaavassa kunnossa sailyneista hylyista ei oletiedossa. Voidaan kuitenkin olettaa, etta niita on useita kymmenia.

**** Ruotsin Oolannin pohjoispuolella sijaitseva, 1700-luvun ensimmaiselle puoliskolle ajoitettu Sjohasten

+ Sjohastenin sisallon volyymia ja variaatiota ei ole viela tutkittu.

++ St. Mikaelin vaiheista ei ole loytynyt yhta paljon arkistomateriaalia kuin Vrouw Marian vaiheista.

+++ Sjohastenin historiallista arvoa ei ole viela tutkittu.

125

Liite K

Vrouw Marian taulut

(Luku 3.1, s. 49)Taulukossa taiteilijoiden nimien kirjoitusasu perustuu Clara Billen vaitoskirjaan. Taulukon taiteilijoiden nimiin on syyta suhtautuakriittisesti.

L.nro Taiteilija Aikakausi Materiaali Ostaja Hinta, f Huom.9 Balen (van) en Breugel flaamilainen, 1575–1632 panel Ph. Van der Schey 510

30 Breugel (Fluweelen) flaamilainen, 1500-l. kuparilevy P. Fouguet 15034 Breugel ja Momper kangas P. Fouguet 28035 Breugel ja Rottenhamer panel P. Fouguet 600 (Gr: Strange)40 Burg (Gerard ter) kangas Ph. Van der Schey 180044 Coedyk mahd. 1600-l. panel A. van den Bogaarde* 430045 Coedyk panel A. van den Bogaarde* 170047 Dalens (Dirk) Hollanti, n. 1600–1676 ? P. Fouguet 10149 Deelen (Dirk) Hollanti, 1604/5–1671 panel P. Fouguet 60553 Douw (Gerard) Hollanti, 1613–1675 panel B. Tideman Joh. Zn*,

**14100 ostettu Venajan kei-

sarille68 Gooyen (Jan van) Hollanti, 1596–1656 kangas A. van den Bogaarde* 3376 Heiden (Jan van der) kangas P. Fouguet 81084 Hondekoeter (Melchior) kangas Ph. Van der Schey 1350

126

89 Huyzum (Jan van) kangas P. Fouguet 800112 Laquy (Joseph) kangas Ph. Van der Schey 111 yhd. nro 113 kanssa113 Laquy (Joseph) kangas Ph. Van der Schey 0 yhd. nro 112 kanssa115 Lingelbag (Johannes) kangas Ph. Van der Schey 1500130 Metzu (Gabriel) Hollanti, 1629–1667 panel A. van den Bogaarde* 545153 Ostade (Adriaan van) Hollanti, 1610–1685 panel A. van den Bogaarde* 1700167 Potter (Paulus) Hollanti, 1625–1654 kangas Decemer Boumeester*,

***9050 ostajana Venajan

keisarillisen majes-teetin valittaja

175 Rembrandt van Rhyn Hollanti, 1606–1669 kangas P. Fouguet**** 175182 Reni (Guido) Italia, 1575–1642 kuparilevy P. Fouguet 2000 (Gr: Strange)210 Spanjolet kangas P. Fouguet 30215 Steen (Jan) Hollanti, 1625/26–1679 panel P. Fouguet 1210217 Stork, Abraham Hollanti, n. 1635–1710 kangas P. Fouguet 150218 Stork, Abraham Hollanti, n. 1635–1710 kangas A. van den Bogaarde* 360232 Uitewaal (Joachim) panel Ph. Van der Schey 61237 Velde (Adriaan van de) Hollanti, 1636–1672 kangas A. van den Bogaarde* 1500273 Wouwerman (Philip) Hollanti, 1619–1688 kangas Ph. Van der Schey 3000 yhd. nro 274 kanssa274 Wouwerman (Philip) Hollanti, 1619–1688 kangas Ph. Van der Schey 0 yhd. nro 273 kanssa275 Wouwerman (Philip) Hollanti, 1619–1688 kangas A. van den Bogaarde* 1100276 Wouwerman (Philip) Hollanti, 1619–1688 kangas A. van den Bogaarde* 1000290 Zaftleven (Hermanus) kangas Ph. Van der Schey 600302 Ostade (Adriaan van) Hollanti, 1610–1685 panel P. Fouguet 550305 Rubbens (P.P.) panel P. Fouguet 42

* Nama taulut ovat varmimmin olleet Vrouw Mariassa lastina.

** Usein oletetaan, etta tama taulu on Down kadonnut ns. ’Triptyc’, josta on sailynyt Willem Joseph Laguin 1700-luvulla tekemakopio, jota sailytetaan Amsterdamin Riksmuseumissa.

*** Teoksen nimi on englanniksi ”Large Drove of Oxen”.

**** Taman Rembrandtin maalauksen hinta on niin pieni, etta sen voidaan epailla olevan oppilastyo tai jopa vaarennos.

127

Liite L

Vasa-laivan ja Mary Rosenkustannukset

(Luku 4.2.3, s. 60)

Vasa-laiva: kokonaiskustannukset 1957–1995

Kaivaus ja nosto, hylyn sisaosien kaivaus 1957–1967 2,8 milj. ACWasavarvet (rakennuskustannukset 1962) 0,22 milj. ACVuokrat + kiinteat kulut 1962–1988 8,68 milj. ACPalkat, konservointi, nayttelyt 1962–1988 14,0 milj. ACMuseon rakennuskustannukset 23,3 milj. ACVuokrat + kiinteat kustannukset 1990–1995 19,0 milj. ACKonservointi, palkat, nayttelyt 1990–1995 17,5 milj. AC

Yhteensa 85,5 milj. AC

• osa nosto- ja sukellustoista seka osa materiaaleista sponsoroituja

• summat sen hetkisen rahanarvon mukaisia

Birgitta Haforsin mukaan kustannukset vuosilta 1957–1988 voidaan laskea ns. nosto- ja kon-servointikuluiksi:

Kaivaus ja nosto 1957–1967 2,8 milj. ACWasavarvet (rakennuskustannukset 1962) 0,22 milj. ACVuokrat + kiinteat kulut 1962–1988 8,68 milj. ACPalkat, konservointi, nayttelyt 1962–1988 14,0 milj. AC

Yhteensa 25,7 milj. AC

PEG:n kulutus oli 240 000 kiloa (vain rungon kyllastaminen) Vuoden 2004 kilohinnan mu-kaan laskettuna: PEG 1500 3,15 AC/kg 240 000kg × 3, 15 = 756 000 AC. Vasa-laivan runkokyllastettiin PEG:lla ruiskuttamalla.

(Lahde: Birgitta Hafors, Vasa Museum 23.7.1999)

128

Mary Rose: kustannukset

Hylyn osan ja esineiston konservointi 1982–2002 30 milj. ACVuotuiset kustannukset noin 1,5 milj. AC

Kokonaiskustannukset 29 × 1, 5milj. AC 43,5 milj. AC

Sisaltaa myos esineiston konservoinnin 1982–2011 – esineistoa noin 19.000 kpl, konservointialkoi vuonna 1978. Oletettu valmistumisaika 2011 – konservoinnin kesto 29 vuotta.

(Lahde: Charles Barker, The Mary Rose Archaeological Services Ltd. 25.4.2003)

129

Liite M

Kriteerilista

(Luku 5.6, s. 102)

Vahvuudet ja heikkoudet

• Noudattaa / Ei noudata Vallettan sopimuksen, ICOMOSin ja UNESCOn perusperiaatet-ta, jonka mukaan vedenalaisen kulttuuriperinnon suojelemista alkuperaisella paikallaantulisi pitaa ensisijaisena vaihtoehtona.

• Noudattaa / Ei noudata ICOMOSin ja UNESCOn perusperiaatetta, jonka mukaan ylei-son paasya vedenalaisiin kohteisiin tulisi edistaa, mikali se ei ole ristiriidassa kohteensuojelun ja hoidon kanssa.

• Noudattaa / Ei noudata ICOMOSin ja UNESCOn perusperiaatetta, jonka mukaan tulisisuosia ei-kajoavaa tutkimusta kaivausten sijaan.

• Noudattaa / Ei noudata ICOMOSin ja UNESCOn perusperiaatetta, jonka mukaan kai-vauksia voidaan tehda kohteilla, joita ei uhkaa tuhoutuminen, vain poikkeustapauksissaperusteellisen harkinnan jalkeen tieteellisten syiden pohjalta, kohteen suojelemiseksi taikohteen esittelemiseksi helpommin suurelle yleisolle ammattitaitoisen arkeologin johdol-la.

• Kehittaa / Ei kehita kunnon kehityksen seurannan metodeja.

• Kehittaa / Ei kehita in situ -suojelun ja hoidon metodeja.

• Kehittaa / Ei kehita visualisoinnin metodeja.

• Kehittaa / Ei kehita vedenalaisen esittelyn metodeja.

• Kehittaa / Ei kehita vettyneen materiaalin konservoinnin menetelmia.

• Huomioi / Ei huomioi vedenalaisen maiseman.

130

• In situ -sailyttaminen on sopiva tilanteessa, jossa ymparistotekijat eivat uhkaa valitto-masti hylyn sailymista. / Nosto ei valttamaton tilanteessa, jossa ymparistotekijat eivatuhkaa valittomasti hylyn sailymista.

• Sopii / Ei sovi merkittavaksi todetulle hylkykohteelle.

• Lisaa saavutettavuutta / Ei lisaa saavutettavuutta.

• Tuottaa uutta tietoa / Ei tuota uutta tietoa 1700-luvun merihistoriasta ja ratkaiseekysymykset hylyn esineistosta ja rakenteesta.

• Tuottaa tietoa / Ei tuota tietoa noston suunnitteluun.

Mahdollisuudet

• Laajat yhteistyomahdollisuudet eri toimijoiden kanssa.

• Luo tyopaikkoja, myos kansainvalisesti.

• Luo uuden kiinnostavan matkailukohteen.

• Suuri yleiso kiinnostuu meriarkeologiasta ja -historiasta.

Uhat

• Ymparistomuutokset ja uudet tulokaslajit Itameressa voivat olla uhka pitkalla aikavalilla.

• Luvaton kajoaminen mahdollista valvonnasta huolimatta.

• Rahoituksen loppuminen kesken.

• Ammattitaitoisen tyovoiman puute.

131

Liite N

Vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet

(Luku 5.6, s. 102)

Eri vaihtoehtojen vahvuuksien ja heikkouksien vertailu.

Tarkasteltava kriteeri A: Nykyinen ti-lanne jatkuu

B: Vrouw Ma-ria veden alla

C 1: Kaivaus ve-den alla ja esinei-den museointi

C 2: Kaivaus ve-den alla ja muse-ointi

D: Nosto koko-naisena ja muse-ointi

In situ -sailytyksen suositus Toteutuu Toteutuu Rungon osalta Ei toteudu Ei toteuduIn situ -yleisovierailujen edistami-sen suositus

Ei toteudu Toteutuu Ei toteudu Ei toteudu Ei toteudu

Ei-kajoavan tutkimuksen suositus Toteutuu Toteutuu Ei toteudu Ei toteudu Ei toteuduHyvin perusteltujen kaivaustensuositus

Ei toteudu Toteutuu Toteutuu Toteutuu Toteutuu

Kehittaa kunnon kehityksen seu-rannan metodeja

Toteutuu Toteutuu Toteutuu Ei toteudu Ei toteudu

Kehittaa in situ -suojelun ja hoidonmetodeja

Ei toteudu Toteutuu Toteutuu Ei toteudu Ei toteudu

Kehittaa visualisoinnin metodeja Ei toteudu Toteutuu Toteutuu Toteutuu Toteutuu

132

Kehittaa vedenalaisen esittelynmetodeja

Ei toteudu Toteutuu Ei toteudu Ei toteudu Ei toteudu

Kehittaa vettyneen materiaalinkonservoinnin metodeja

Ei toteudu Ei toteudu Osittain Toteutuu Toteutuu

Huomioi vedenalaisen maiseman Ei toteudu Toteutuu Toteutuu Toteutuu ToteutuuMetodi(t) saatavilla Toteutuu Toteutuu Toteutuu Osittain OsittainVoidaan perustella silla, etta ym-paristotekijat eivat uhkaa hylynsailymista

Toteutuu Toteutuu Osittain Ei toteudu Ei toteudu

Sopii merkittavaksi luokitellullehylkykohteelle


Lisaa saavutettavuutta Ei toteudu Osittain Toteutuu Toteutuu ToteutuuTuottaa uutta tietoa 1700-luvunmerihistoriasta

Ei toteudu Osittain Toteutuu Toteutuu Toteutuu

Tuottaa tietoa noston suunnitte-luun


Taulukossa esitetyt kriteerit on muovattu lyhyeen muotoon, jotta ne mahtuvat taulukossa esitettaviksi. Kriteerit on esitetty koko-naisuudessaan liitteessa M.

133

Liite O

Vaihtoehtojen mahdollisuudet ja uhat

(Luku 5.6, s. 102)

Vertailu eri vaihtoehtojen mahdollisuuksista ja uhista seka eraista muista tekijoista.

Tarkasteltava kriteeri A: Nykyinen ti-lanne jatkuu

B: Vrouw Ma-ria veden alla

C 1: Kaivaus ve-den alla ja esinei-den museointi

C 2: Kaivaus ve-den alla ja muse-ointi

D: Nosto koko-naisena ja muse-ointi

Yhteistyomahdollisuudet Pienehkot Pienehkot Suuret Erittain suuret Erittain suuretMahdollisuudet luoda (myoskansainvalisia) tyopaikkoja

Pienehkot Pienehkot Keskitasoa Erittain suuret Erittain suuret

Mahdollisuudet luoda uusi kiin-nostava matkailukohde

Ei mahdollista Pienehkot Suuret Erittain suuret Erittain suuret

Suuren yleison mielenkiinto Pienehko Keskitasoa Suuri Erittain suuri Erittain suuriYmparistomuutosten ja tulo-kaslajien aiheuttamat riskit

Suuret Pienehkot Pienehkot Ei mahdollista Ei mahdollista

Riskit luvattomaan kajoami-seen

Pienehkot Pienehkot Pienehkot Ei mahdollista Ei mahdollista

Riskit rahoituksen loppumiseen Pienehkot Pienehkot Keskitasoa Keskitasoa Keskitasoa

134

Riskit ammattitaitoisen tyovoi-man loytymisessa

Pienehkot Pienehkot Suuret Erittain suuret Keskitasoa

Tekninen vaativuus Pienehko Keskitasoa Suuri Erittain suuri SuuretResursointiaste Pienehko Keskitasoa Suuri Erittain suuri SuuretBudjettiarvio * 20 000 AC 3 466 000 AC 22 352 000 AC 35 810 000 AC** 25 336 000 AC**Arvioitu kesto *** 1 kk/v 5 v 10 v 15 v 10 vJoustavuus; voidaan siirtyamuihin vaihtoehtoihin

Erittain suuri Erittain suuri Suuret Ei mahdollista Ei mahdollista

* Erittely eri vaihtoehtojen budjettiarvioista loytyy liitteesta P.

** Budjettiarvio ei sisalla hylyn rungon nostoa ja kuljetusta eika tyoskentely-, konservointi-, varasto- ja nayttelytilojen kustannuksia.

*** Ei sisalla konservointiaikaa.

135

Liite P

Eri vaihtoehtojen budjettiarviot

B: Vrouw Maria veden alla

• Toimintamenot: kertahankinnat

Virtuaalisimulaatio, esimerkiksi animaatio 25 000 ACInteraktiivinen verkkosivusto 10 000 ACOnline-kamerat (2 kpl, 1 kk kentalla) 20 000 ACSukellus- ja tutkimusvarusteet 30 000 ACKansainvalinen seminaari 120 000 ACJulkaisu tutkimustuloksista 40 000 AC

Yhteensa 245 000 AC

• Vuosittaiset toimintamenot

Tutkimus- ja analyysikulut 150 000 ACKenttatyot (1 kk, sis. tutkimusaluksen) 150 000 AC

Yhteensa 300 000 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: vakituinen projektihenkilosto

Projektipaallikko (vr. 9) 42 000 AC2 tutkijaa (vr. 8) 74 000 ACSuunnittelija (vr. 8) 37 000 ACKonservaattori-tutkija (vr. 8) 37 000 ACTyomestari (vr. 6) 29 000 AC2 apulaistutkijaa (vr. 6) 58 000 ACSihteeri (vr. 5) 26 000 AC

Yhteensa 303 000 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: maaraaikainen kenttatyohenkilosto

Sukellusvanhin (vr. 6, 1 kk) 2 300 AC4 sukeltajaa (vr. 5, 1 kk) 8 200 AC

Yhteensa 10 500 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: sukelluskorvaukset 15 000 AC

136

• Lisaksi vuosittaisiin kustannuksiin on lisattava hallintokuluina 25 % kokonaiskuluista,15 700 AC

• Vuosittaiset toimintakustannukset ovat 644 200 AC

• Kertahankintojen kustannukset ovat 245 000 AC

• Projektin (5 vuotta) kokonaiskustannukset: 3 466 000 AC

C 1: Kaivaus veden alla ja esineiden museointi


Virtuaalisimulaatio, esimerkiksi animaatio 25 000 ACInteraktiivinen verkkosivusto 10 000 ACOnline-kamerat (2 kpl, 3 kk kentalla) 60 000 ACSukellus- ja tutkimusvarusteet 150 000 ACKansainvalinen seminaari 120 000 ACJulkaisu tutkimustuloksista 40 000 ACPakastekuivain ja muut konservointivalineet 300 000 AC

Yhteensa 705 000 AC


Tutkimus- ja analyysikulut 300 000 ACKenttatyot (3 kk kaksivuorotyo) 300 000 ACTutkimusaluksen vuokra (3 kk, sis. painekammion) 150 000 ACKonservointikulut (esineet) 100 000 AC

Yhteensa 850 000 AC


Projektipaallikko (vr. 10) 47 000 ACTutkimuspaallikko (vr. 9) 42 000 AC3 tutkijaa (vr. 8) 111 000 ACSuunnittelija (vr. 8) 37 000 AC2 apulaistutkijaa (vr. 6) 58 000 AC2 tyomestaria (vr. 6) 58 000 ACPiirtaja (vr. 5) 26 000 ACKonservointipaallikko (vr. 9) 42 000 ACKemisti (vr. 8) 37 000 AC2 konservaattoria (vr. 7) 66 000 AC2 konservointiapulaista (vr. 6) 58 000 ACSihteeri (vr. 5) 26 000 AC

Yhteensa 608 000 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: maaraaikainen kenttatyohenkilosto(huomioitu 2-vuorotyo)

137

2 sukellusvanhinta (vr. 6, 3 kk) 13 800 AC8 sukeltajaa (vr. 5, 3 kk) 49 200 AC2 apulaistutkijaa (vr. 6, 3 kk) 13 800 ACTyomestari (vr. 6, 3 kk) 6 900 AC

Yhteensa 83 700 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: sukelluskorvaukset 190 000 AC

• Lisaksi vuosittaisiin kustannuksiin on lisattava hallintokuluina 25 % kokonaiskuluista,433 000 AC

• Vuosittaiset toimintakustannukset palkkoineen ovat 2 164 700 AC

• Kertahankintojen kustannukset ovat 705 000 AC


Budjettiarvio ei sisalla seuraavia:

• Tyoskentelytilat

• Konservointitilat

• Varastotilat


C 2: Kaivaus veden alla ja museointi

Vaihtoehdon C 2 kymmenen ensimmaisen vuoden kokonaiskustannukset kuten vaihtoehdossaC 1, 22 352 000 AC.

Seuraavien 5 tutkimusvuoden (hylyn rungon nosto ja sen konservoinnin aloitus) kustan-nuksiin lisattava:


Pakastekuivain ja muut konservointivalineet 1 200 000 AC


Tutkimus- ja analyysikulut 400 000 ACKenttatyot (3 kk kaksivuorotyo, kesto 2 kesaa) 350 000 ACTutkimusaluksen vuokra (3 kk, sis. painekammion, kesto 2 kesaa) 150 000 ACKonservointikulut: esineet, runko 300 000 AC

Yhteensa 1 200 000 ACYhteensa 5 vuoden aikana 4 500 000 AC

138

• Henkilostomenot sivukuluineen: vakituinen projektihenkilosto. Huomioitu lisana 3 tutki-jaa, 2 apulaistutkijaa, 2 tyomestari, projektisihteeri, 1 konservaattori, 2 apulaiskonser-vaattoria

Projektipaallikko (vr. 10) 47 000 ACTutkimuspaallikko (vr. 9) 42 000 AC6 tutkijaa (vr. 8) 222 000 ACSuunnittelija (vr. 8) 37 000 AC4 apulaistutkijaa (vr. 6) 116 000 AC4 tyomestaria (vr. 6) 116 000 ACPiirtaja (vr. 5) 26 000 ACSihteeri (vr. 5) 26 000 ACProjektisihteeri (vr. 5) 26 000 ACKonservointipaallikko (vr. 9) 42 000 ACKemisti (vr. 8) 37 000 AC3 konservaattoria (vr. 7) 99 000 AC4 apulaiskonservaattoria (vr. 6) 116 000 AC

Yhteensa 952 000 ACYhteensa 5 vuoden aikana 4 760 000 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: maaraaikainen kenttatyohenkilosto kahtena kesana(huomioitu 2-vuorotyo)

2 sukellusvanhinta (vr. 6, 3 kk) 13 800 AC8 sukeltajaa (vr. 5, 3 kk) 49 200 AC2 apulaistutkijaa (vr. 6, 3 kk) 13 800 ACTyomestari (vr. 6, 3 kk) 6 900 AC

Yhteensa 83 700 ACYhteensa 2 vuoden aikana 167 400 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: sukelluskorvaukset 190 000 AC. Yhteensa 2 vuoden aikana380 000 AC

• Lisakustannukset 5 vuoden ajalta 9 807 000 AC, johon on lisattava hallintokuluina 25 %kokonaiskuluista, 2 451 000 AC

• Yhteensa 5 vuoden lisakustannukset ovat 12 258 000 AC, johon lisataan kertahankinnat(pakastekuivain) 1 200 000 AC; lisakustannukset 13 458 000 AC

• Projektin 10 ensimmaisen vuoden kokonaiskustannukset: 22 352 000 AC

• Projektin 15-vuotiset kokonaiskustannukset: 35 810 000 AC. Budjetissa huomioitu2-vuotiset hylyn rungon nostoon tahtaavat kenttatyot ja rungon konservoinninaloittaminen


• Hylyn rungon nosto ja kuljetus konservointitiloihin

139



• Varastotilat

• Nayttelytilat


D: Nosto kokonaisena ja museointi


Virtuaalisimulaatio, esimerkiksi animaatio 25 000 ACInteraktiivinen verkkosivusto 10 000 ACOnline-kamerat (2 kpl, 3 kk kentalla) 60 000 ACSukellus- ja tutkimusvarusteet 200 000 ACPakastekuivain ja muut konservointivalineet 1 500 000 AC

Yhteensa 1 795 000 AC


Tutkimus- ja analyysikulut 400 000 ACKenttatyot (3 kk kaksivuorotyo, kesto 3 kesaa) 350 000 ACTutkimusaluksen vuokra (3 kk, kesto 2 kesaa, sis. painekammion) 150 000 ACKonservointikulut (esineet + runko) 300 000 AC

Yhteensa 1 200 000 ACYhteensa 10 vuoden aikana 7 000 000 AC


Projektipaallikko (vr. 10) 47 000 ACTutkimuspaallikko (vr. 9) 42 000 AC6 tutkijaa (vr. 8) 222 000 ACSuunnittelija (vr. 8) 37 000 AC4 apulaistutkijaa (vr. 6) 116 000 AC4 tyomestaria (vr. 6) 116 000 ACPiirtaja (vr. 5) 26 000 ACSihteeri (vr. 5) 26 000 ACProjektisihteeri (vr. 5) 26 000 ACKonservointipaallikko (vr. 9) 42 000 ACKemisti (vr. 8) 37 000 AC3 konservaattoria (vr. 7) 99 000 AC4 konservointiapulaista (vr. 6) 116 000 AC

Yhteensa 952 000 ACYhteensa 10 vuoden aikana 9 520 000 AC

140

• Henkilostomenot sivukuluineen: maaraaikainen kenttatyohenkilosto (kesto 3 kesaa, huo-mioitu 2-vuorotyo)

2 sukellusvanhin (vr. 6, 3 kk) 13 800 AC8 sukeltajaa (vr. 5, 3 kk) 49 200 AC2 apulaistutkijaa (vr. 6, 3 kk) 13 800 ACTyomestari (vr. 6, 3 kk) 6 900 AC

Yhteensa 83 700 ACYhteensa 10 vuoden aikana 251 100 AC

• Henkilostomenot sivukuluineen: sukelluskorvaukset 190 000 AC. Yhteensa 10 vuoden ai-kana (3 kesaa) 570 000 AC

• Lisaksi kustannuksiin on lisattava hallintokuluina 25 % kokonaiskuluista, 4 700 000 AC



• Hylyn rungon nosto ja kuljetus konservointitiloihin (kasittaa mm. meren pohjan kaivauk-set, nosturi, nostokehikko/nostoliinat, uiva telakka, nostoalus, henkilosto)



• Varastotilat

• Nayttelytilat


141

Lahteet

Painetut lahteet

1 Ahlstrom, Christian 1979: Sjunkna skepp, Lund.

2 Ahlstrom, Christian 1982: Syvyyksien sylista. Hameenlinna.

3 Ahlstrom, Christian 1995: Spar av hav, yxa och penna. Historiska sjoolyckor i Ostersjonavspeglade i marinarkeologiskt kallmaterial. Finska Vetenskaps-Societen 148. Helsingfors.

4 Ahlstrom, Christian 1999: Fru Maria pa Ostersjons botten. Skargard 3/1999.

5 Ahlstrom, Christian 2000a: Venajan keisarinna ja hollantilainen koffi-laiva Vrouw Maria.Nautica Fennica 2000. Helsinki.

6 Ahlstrom, Christian 2000b: Viesteja syvyyksien sylista. Hameenlinna.

7 Ahlstrom, Christian 2000c: The Vrouw Maria of 1771: an example of documentary re-search. The Marine Archaeology of the Baltic Sea Area. Newsletter 1/2000, Sodertornshogskola. Sweden.

8 Alvik Riikka; Klemela, Ulla; Pouta Sari 2006: Hollolan vene. Jarven pohjasta vitriiniin.Nautica Fennica 2005-2006. Helsinki.

9 Alvik, Riikka 2004: Safeguarding the wreck of Vrouw Maria. MoSS Newsletter 3/2004.Huskvarna.

10 Bille, Clara 1961: De Tempel der Kunst of Het Kabinet van den Heer Braamcamp I -II.Amsterdam.

11 Bjordal Gjelstrup, Charlotte 2000: Waterlogged Archaeological Wood. Biodegradationand its implications for conservation. Doctoral thesis. Swedish University of AgriculturalSciences. Uppsala.

12 Bouix D., Bernard-Maugiron H., Chaumat G. & Gelas A.2005: Conclusion and definitionof the ”Atomisation” Treatment by PEG Saturation used for a 12 meter long Greekshipwreck found in Marseilles. Proceedings of the 9th ICOM Group on Wet OrganicArchaeological Materials Conference. Copenhagen 2004. Bremerhaven.

142

13 Carducci, Guido 2006: Introduction to the UNESCO Convention on the Protection of theUnderwater Cultural Heritage. Underwater Cultural Heritage at Risk: managing Naturaland Human Impacts. ICOMOS 2006. Munchen.

14 Chaumat G., Bernard-Maugiron H., Gelas A and Barthez J 2002.: New Approach to satu-ration Treatment by using an ”Atomisation” Process. Proceedings of the 8th ICOM Groupon Wet Organic Archaeological Materials Conference. Stockholm 2001. Bremerhaven.

15 Claus, Gillis 1986: Wasas historia 1956-64. Upptackt, bargning, utgravning. Stockholm.

16 Corfield, Mike 1996: Preventive conservation for archaeological sites. Archaeological con-servation and its consequences. London.

17 Delgado, James P (Ed.) 1997: Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology.Slovenia.

18 Djerw, Ulrika & Ronnby, Johan 2003: Treasures of the Baltic Sea. Sandviken.

19 Fast, Maija 2000: Vrouw Maria on saanut suoja-alueen. Sukeltaja 4/2000.

20 Fenwick, Valerie & Gale, Allison 1998: Historic Shipwrecks. Discovered, Protected &Investigated. Gloucestershire.

21 Flinkman, Juha 2004: The Physical and Chemical Measurements at the Vrouw MariaWreck Site from 12th September 2002 to 26th August 2003. (artikkelissa: Palma, Paola2004: Final Report for the Monitoring theme of the Moss Project. Appendix 3. MoSSFinal Report). Huskvarna.

22 Forssell, Henry 1981: A boat find at Mekrijarvi. A preliminary report. Nautica Fennica1980. Helsinki.

23 Gelderblom, Oscar 2003: Coping with the perils of the Sea. International Journal ofNautical History, December 2003.

24 Gesner, Peter 1991: Pandora. An Archaeological Perspective. Brisbane.

25 Godfrey, Ian M. & Gregory, David & Nystrom, Inger & Richards, Vicki 2004: In situPreservation of Archaeological Materials and Sites Underwater. Tutela, conservazione evalorizzazione del patrimonio culturale subacqueo. Napoli.

26 Gregory, David & Matthiesen, Henning & Bjordal, Charlotte 2001: In situ preservation ofartefacts in Nydam Mose: Studies into environmental monitoring and the deterioration ofwooden artefacts. Proceedings of the 8th ICOM Group on Wet Organic ArchaeologicalMaterials Conference. Stockholm 2001. Bremerhaven.

27 Hietala, Riikka; Purokoski, Tero; Vuori, Hannu; Roine, Tuomo; Rapo, Juhani &

28 Hoffmann, Gabriele & Schall, Uwe (ed.) 2003: Die Kogge: Sternstunde der deutschenSchiffsarchaologie. Schriften des Deutschen Schiffahrtsmuseums: 60 Die Kogge von Bre-men:2. Bremerhaven

143

29 Hoffmann, Per (ed.) 2001: Proceedings of the 8th ICOM Group on Wet Organic Arc-haeological Materials Conference Stockholm 2001. Bremerhaven.

30 Hoffmann, Per 2002: The conservation of the Bremen Cog - the final years. Proceedingsof the 8th ICOM Group on Wet Organic Archaeological Materials Conference. Stockholm2001. Bremerhaven.

31 ICOMOS Suomen osaston jasentiedote 4/2002. Sine loco.

32 Jones, Mark (ed.) 2003: For the Future Generations, Conservation of a Tudor MaritimeCollection. The Archaeology of the Mary Rose, Volume 5. Portsmouth.

33 Kehusmaa, Aimo 1982: The ”Sofia Maria” - a Dutch koff foundered in the year 1859outside Oulu. Nautica Fennica 1981. Helsinki.

34 Kiedel, Klaus-Peter & Schnall, Uwe (ed.) 1982: Die Hanse-Kogge von 1380. Bremerhaven.

35 Koivikko, Minna 2001: Kenttatutkimuksia Vrouw Marialla. Sukeltaja 6/2001.

36 Laitinen, Matias 2000a: Vrouw Maria -hylyn suunnitteilla olevat tutkimukset - nakymia1700-luvun kauppaan ja merenkulkuun Itamerella. Uudenkaupungin merihistoriallisen yh-distyksen vuosikirja 1999-2000.

37 Laitinen, Matias 2000b: Vrouw Maria -hylyn suunnitteilla olevat tutkimukset - uusianakymia 1700-luvun kauppaan ja merenkulkuun Itamerella. Juhani Vainio (toim.); StudiaMaritima. Lukuvuoden 1999/2000 yleisoluentoja Turussa ja Raumalla. Turun yliopistonmerenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B115.

38 Laitinen, Matias 2000c: Vrouw Maria -hylkyja 1700-luvun hollantilaiset purjealustyypitkirjallisissa lahteissa. SKAS 4/2000.

39 Leino, Minna 2002: Vedenalaisen ultraaanipaikannuslaitteen Aqua-Metre D100kayttokokemuksia Vrouw Maria -hylylla vuosina 2001-2002. ICOMOS Suomen osastonjasentiedote 4/2002. Sine loco.

40 Leino, Minna 2003: Introduction of the Wreck of Vrouw Maria. MoSS Newsletter 1/2003.Huskvarna.

41 Leino, Minna & Klemela, Ulla 2003: The Field Research of the Maritime Museum ofFinland at the wreck Site of Vrouw Maria in 2001-2002. MoSS Newsletter 1/2003. Hus-kvarna.

42 Leino, Minna; Jons, Hauke; Wessman, Stefan & Cederlund, Carl Olof. 2004: VisualizingUnderwater Cultural Heritage in the MoSS-project. MoSS Final Report. Huskvarna.

43 Malinen, Ismo 2003: Research in the history of the Snow Vrouw Maria. MoSS Newsletter1/2003. Huskvarna.

44 Malmberg, L. 2003: Management planning for historic ships. Maritime Heritage. South-hampton.

144

45 Manders, Martijn R. 2004: Protecting Common Maritime Heritage. The Netherlands in-volved in two EU-projects: MoSS and BACPOLES. Tutela, conservazione e valorizzazionedel patrimonio culturale subacqueo. Napoli.

46 Mardikian, Paul 2004: Conservation and Management Strategies Applied to Post-Recovery Analysis of the American Civil War Submarine H.L. Hunley (1864). The In-ternational Journal of Nautical Archaeology 2004 Vol. 33 Nro. 1.

47 Marsden, Peter 2003: Sealed by time. The Loss and Recovery of the Mary Rose. Trow-bridge. The Mary Rose Trust 1999: The Mary Rose. Museum and Ship Hall. Cornwall.

48 Mellanen, Jaana 2003: Clay tobacco pipes from the Vrouw Maria. MoSS Newsletter1/2003. Huskvarna.

49 Metsahallitus: Saaristomeren kansallispuiston runkosuunnitelma - Stomplan forSkargardshavets nationalpark. Metsahallituksen luonnonsuojelu julkaisuja. Sarja B No56. Helsinki 2000.

50 MoSS Project Newsletters 2002:I-2004:III (2005). Saarijarvi.

51 Naskali, Eero 1980: The Reconstruction of the Raakkyla boat. Nautica Fennica 1979.Helsinki.

52 Naskali, Eero 1986: A boat find in Raakkyla. Nautica Fennica 1984-1985. Helsinki.

53 Nelson, Daniel A. 1981: An Approach to the Conservation of Intact Ships Found in DeepWater. Proceedings of the ICOM Waterlogged Wood Working Group Conference, Ottawa1981. Ottawa.

54 Nutley, David 2004: Management of underwater cultural heritage in New South Wales.Tutela, conservazione e valorizzazione del patrimonio culturale subacqueo. Napoli.

55 Olsen, Olaf & Crumlin-Pedersen, Ole 1969: Fem vikingeskibe fra Roskilde Fjord. Odense.

56 Oxley, Ian & Gregory, David 2001: Site Management Chapter. International Handbookof Underwater Archaeology. New York.

57 Palma, Paola 2004: Final Report for the Monitoring theme of the Moss Project. MoSSFinal Report. Huskvarna.

58 Palma, Paola 2005: Monitoring of Shipwreck Sites. International Journal of NauticalArchaeology 2005 Vol. 34 Nro. 2.

59 Pearson Colin (ed) 1987: Conservation of Marine Archaeological Objects. Butterworth &Co. London.

60 Salonen, Kalle 2004: The Model of Vrouw Maria - a Combination of Arts and Science.MoSS Newsletter 1/2004. Huskvarna.

145

61 Sandstrom, Magnus; Fors, Yvonne & Persson, Ingmar 2003: The Vasa’s new battle:sulphur, acid and iron. Vasa studies 19. Stockholm: National Maritime Museums 2003.

62 Spooner, Simon Q. 2004: Protecting the Caribbean’s Historic Shipwrecks. A New Modelfor Success. Tutela, conservazione e valorizzazione del patrimonio culturale subacqueo.Napoli.

63 Søreide, Fredrik 2000: Cost-effective deep water archaeology: preliminary investigationsin Trondheim Harbour. The International Journal of Nautical Archaeology 2000 Vol. 29Nro. 2.

64 Tikkanen, Sallamaria 1997: Hylkyja, posliineja ja hirsia – tulevaisuuden vedenalaisia puis-toja? Nautica Fennica 1997. Helsinki.

65 Verweij, Albert 2002: De laatste reis van de Vrouw Maria, een geval van zeeschade in1771. Tijdschrift voor zeegeschiedenis 21(2002)2.

66 Wake of the Navigators. AIMA Newsletter (2004) vol. 23(3): 1. Sine loco.

67 Ward, C. & Ballard, R.D. 2004: Deep-water Archaeological Survey in the Black Sea: 2000Season. The International Journal of Nautical Archaeology 2004 Vol. 33 Nro. 1.

68 Wessman, Stefan 2002: Dokumentation och rekonstruktion av Vrouw Maria.

69 Wessman, Stefan 2003, The Documentation and Reconstruction of the Wreck of VrouwMaria. MoSS Newsletter 1/2003. Huskvarna.

70 Wessman, Stefan 2004: The reconstruction of Vrouw Maria: Building a ship from upwardsdown. MoSS Final Report. Huskvarna.

Painamattomat lahteet

71 Bergstrand, Thomas, von Arbin Staffan 2003: Vard av fartygslamning Stora Sofia. Do-kumentation, skyddstackning och kontroll. Bohuslans Museum. Rapport 2003:35.

72 Hietala, Riikka; Purokoski, Tero; Vuori, Hannu; Roine, Tuomo; Rapo, Juhani & Flinkman,Juha: The Physical and Chemical Measurements at the Vrouw Maria Wreck Site from12th September 2002 to 26th August 2003. The Finnish Institute of Marine Research.

73 Honkanen, Pekka 2000: Selvitys Suomen aluevesilla sijaitseviin yli sata vuotta vanhoihinhylkyihin liittyvista oikeuksista. Erityisesti Vrouw Mariaan liittyvat oikeudet. Museoviras-ton vedenalaisloytojen arkisto.

74 Honkanen, Pekka 2000: Selvitys Vrouw Maria hylysta. Museoviraston vedenalaisloytojenarkisto.

75 Johnsson T.: Generalplan for bargningen av Vrouw Maria. Inga 2003. Museovirastonvedenalaisloytojen arkisto.

146

76 Kahelin, Hanna 17.6.2002: Pohja-aineksen elohopea analyysi. Museoviraston vedena-laisloytojen arkisto.

77 Keinotekoiset riutat - hylkyjen elamaa. Kurssiraportti. Helsingin yliopisto 2002. Museovi-raston vedenalaisloytojen arkisto.

78 Leino, Minna 2002: Nauvo, Trunsjo, Vrouw Maria -hylky, Matias Laitinen 2000. Raporttihylyn kenttatutkimuksista. Museoviraston vedenalaisloytojen arkisto.

79 Leino, Minna 2003: Nauvo, Trunsjo, Vrouw Maria -hylky, Matias Laitinen 2001. Raporttihylyn kenttatutkimuksista. Museoviraston vedenalaisloytojen arkisto.

80 Leino, Minna 2004: Nauvo, Trunsjo, Vrouw Maria -hylky. Raportti hylynkenttatutkimuksista 2002. Museoviraston vedenalaisloytojen arkisto.

81 Management plan of shipwreck site Erik Nordevall. Sodertorns hogskola 2004.

82 Mary Rose Archaeological Services (2003): Summary Report on the Excavation of theBow section of the Newport Ship.

83 Museoviraston ulkopuolinen rahoitus. Rahoitustyoryhman loppuraportti. Museovirasto25.1.2007.

84 Poul Jensen: Frysetørringskursus 1.-3. november 2005. Studio Vastsvensk Konservering,Goteborg. Luentomateriaali Ulla Klemelan hallussa.

85 Rantaro Jyrki: Vrouw Marian ympariston merenpohjan sedimentti-kartoitus Jurmon kaak-koispuolella. Geologian tutkimuskeskus 2001. Museoviraston vedenalaisloytojen arkisto.

86 Ruuskanen, Ari; Nappu, Niko & Kinnunen, Veijo 2003: Nauvo, Trunsjo Vrouw Maria-hylky. Raportti hylyn biologisista kenttatutkimuksista 2003. Museoviraston vedena-laisloytojen arkisto.

87 Tulonen, Essi 2002: Laiva on lastattu ... ylellisyystavaroilla. Ylellisyystavaroiden pakkaami-nen ja lastaaminen 1700-luvun kauppalaivoissa. Esimerkkitapauksina Jussaro II, St Mikaelja Vrouw Maria. Turun yliopisto. Arkeologian pro seminaari 15.2.2002.

88 Vrouw Maria -hylyn hallinnointi- ja hoitosuunnitelma (HaHo). 2004. Museoviraston ve-denalaisloytojen arkisto.

89 Vrouw Maria-hylyn sijaintipaikan pohja-alueen topografian kartoitus. Merenkulkulaitos.Museoviraston vedenalaisloytojen arkisto.

Kirjeenvaihto

90 Barker, Charles: Conservation costs of the Mary Rose. Vastaanottaja Ulla

147

91 Gesner, Peter: RE: The wreck of Pandora and the wreck of Vrouw Maria in Finland- management of wrecks. Vastaanottaja Sallamaria Tikkanen. Meriarkeologian yksikko,saapuneet kirjeet 26.10.2005.

92 Hall Roth, Ingrid: Konservering av Vasa. Vastaanottaja Ulla Klemela. Suomen merimuseo,saapuneet kirjeet 23.7.1999.

93 Hill Dickinson ja Nordic Marine: Vastine Vrouw Marian loytajien puolesta. Valtionteettamaan selvitykseen Vrouw Mariaa ja sen lastia koskeviin oikeuksiin. Suomen me-rimuseo, saapuneet kirjeet, toukokuu 2000.

94 Hocker, Emma: Conservation of the wreck of Vrouw Maria. Vastaanottaja SallamariaTikkanen. Meriarkeologian yksikko, saapuneet kirjeet 15.3.2007.

95 Hafors, Birgitta: Konserveringskostnader av Vasa. Vastaanottaja Ulla Klemela. Suomenmerimuseo, saapuneet kirjeet 23.7.1999.

96 Kelien, Correia: RE: Hunley - what will happen in the future (a question from Finland).Vastaanottaja Sallamaria Tikkanen. Meriarkeologian yksikko, saapuneet kirjeet 2.3.2006.

97 Klemela. Suomen merimuseo, saapuneet kirjeet 25.4.2003.

98 Kuusela, Tuula: Vrouw Maria ja elohopea. Vastaanottaja Sallamaria Tikkanen. Meriar-keologian yksikko, saapuneet kirjeet 7.2.2006.

99 Santavuori, Kai: Superelokuva. Vastaanottaja Sallamaria Tikkanen. Meriarkeologian yk-sikko, saapuneet kirjeet 9.3.2006.

Verkkolahteet

100 About Undersea Excursionshttp://www.sadkosub.com/ 20.3.2006

101 Advisory Committee for Historic Wreck Siteshttp://www.english-heritage.org.uk/server/show/nav.001002003007002002

26.10.2005

102 Building the USS Monitor Replicahttp://www.nn.northropgrumman.com/USSMonitor/index.html 14.9.2005

103 Burra Charterhttp://www.icomos.org/australia/burra.html 18.2.2004

104 C.S.S. Hunley Submarine Recovery Informationhttp://www.awod.com/gallery/probono/cwchas/hunley.html 28.2.2006

105 Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage (1996)http://www.international.icomos.org/under e.htm 11.6.2004

148

106 Charter on the Protection and Management of the Archaeological Heritage.http://www.international.icomos.org/e archae.htm 11.6.2004

107 Deutsches Schiffahrtsmuseum/Bremer Kogge von 1380http://www.dsm.de/MA/kogge.htm 28.1.2006

108 Flagship Portsmouth at the Historic Dockyardhttp://compulink.co.uk/∼flgship/ 21.7.1999

109 Friends of the Hunleyhttp://www.hunley.org/ 7.9.2005

110 HMS Pandorahttp://www.qmuseum.qld.gov.au/features/pandora/ 13.9.2005

111 Holappa, Maija (2003): Sinkki 1700-luvulla. Metallin matka Aasiasta Eurooppaan. Hel-singin yliopisto. Merihistorian seminaari 15.4.2003.http://www.helsinki.fi/merihistoria/vrouwmaria/sinkki

112 Hollolan venehttp://www.nba.fi/fi/smm konservointi org hollola 20.11.2005

113 ICOMOS, 1999, International Cultural Tourism Charter: Managing tourism at places ofheritage significance. ICOMOS, Paris.http://www.international.icomos.org/charters/tourism e.htm 11.1.2006.

114 Investigations of the effects on reburied artefacts.http://www.svk.com/reburial/front.htm 23.8.2005

115 James Matthews (unknown-1841)http://www.museum.wa.gov.au/collections/maritime/march/shipwrecks/

Metro/jamesm/jamesm.html 23.7.1999

116 Karjalainen, Mari (2003): Vrouw Maria-hylyn elohopealasti. Helsingin yliopisto. Merihis-torian seminaari 25.4.2003.http://www.helsinki.fi/merihistoria/vrouwmaria/elohopea.htm

117 Konservointialan terminologiaahttp://www.konservaattoriliitto.fi/terminologia 22.2.2006

118 Kronprins Gustav Adolfin hylyn tykkien in situ -konservointiprojektihttp://www.nba.fi/fi/meriarkeologiset kenttatyot 06

119 Kulttuuriperinnon saavutettavuushttp://www.nba.fi/fi/saavutettavuus 25.8.2005

120 Laki Museovirastosta 282/2004http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040282

149

121 Magnus Sandstrom, Farideh Jalilehvand, Emiliana Damian, Yvonne Fors, Ulrik Gelius,Mark Jones, and Murielle Salome: Sulfur accumulation in the timbers of King HenryVIII’s warship Mary Rose: A pathway in the sulfur cycle of conservation concernhttp://www.pnas.org/cgi/content/full/102/40/14165

122 Magnus Sandstrom, Yvonne Fors and Emiliana Damian:The Vasa’s New Battle: Sulphur,acid and iron in the Vasahttp://www.fos.su.se/∼magnuss/index.html

123 Mita konservointi on?http://www.konservaattoriliitto.fi/mitakonservointion.htm 22.2.2006

124 MoSS Suomihttp://www.nba.fi/internat/moss/suomi/index.html 14.9.2005

125 Monitor National Marine Sanctuaryhttp://monitor.nos.noaa.gov/ 14.9.2005

126 Monitor expedition 2002http://www.oceanexplorer.noaa.gov/explorations/02monitor/monitor.html

14.9.2005

127 Monitor expedition 2003http://monitor.noaa.gov/2003expeditions.html 14.9.2005

128 Muinaismuistolaki 295/1963http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1963/19630295

129 Museoviraston vedenalaisloytojen rekisteri. Mystery Snow Brighttp://www.abc.se/∼m10354/mar/snowbrig.htm 13.10.2005

130 Preserving the USS Monitorhttp://www.oceanexplorer.noaa.gov/explorations/monitor01/monitor01.

html 13.9.2005

131 SOS Newport Medieval Ship Pageshttp://www.britarch.ac.uk/sosnewport/ 14.1.2006

132 Shipwreckshttp://www.vocshipwrecks.nl/out voyages2/batavia.html 28.12.2006

133 Shipwrecks/Bataviahttp://www.abc.net.au/backyard/shipwrecks/wa/batavia.htm 28.12.2006

134 SimVis-Simulation and Visualization Research Grouphttp://www.dcs.hull.ac.uk/simvis/research/simvis archaeology/

simvisarch.htm 15.2.2006

150

135 Skuldelev Shipshttp://www.abc.se/∼m10354/uwa/skuldele.htm 28.12.2005

136 Tarkistettu Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnon suojelusta.http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1995/19950026/19950026 2

28.11.2006

137 The Mary Rosehttp://www.maryrose.org/ship/index.html 22.9.2005

138 The Mary Rose, News On-linehttp://www.thenews.co.uk/news/rose 22.7.1999

139 The Raising of the Mary Rosehttp://www.abc.se/∼m10354/publ/maryrose.htm 22.7.1999

140 The Verenigne Oostindische Compagnie retourschip Bataviahttp://www.museum.wa.gov.au/collections/maritime/march/shipwrecks/

Batavia/batavia.htm 28.12.2005

141 The discovery and lifting of the Newport Shiphttp://www.ukic.org.uk/fw/cn/82-1.htm 14.1.2006

142 Tulonen, Essi (2003):Vrouw Marian lasti ennen ja nyt. Helsingin yliopisto. Merihistorianseminaari 23.4.2003.http://www.helsinki.fi/merihistoria/vrouwmaria/lasti.htm

143 Twentieth-century technologies key in excavating high tech vessels of Civil War.http://web.mit.edu/newsoffice/2003/civilwar.html 13.9.2005

144 UNESCO. Protection of Underwater Cultural Heritage. Information kit.http://www.unesco.org/culture/legalprotection/water/html eng/index en.

shtml 11.6.2002

145 USS Arizona Memorialhttp://www.nps.gov/usar/ 1.11.2005

146 USS Monitor Centerhttp://www.monitorcenter.org/ 14.9.2005

147 Valtioneuvoston asetus Museovirastosta 407/2004http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040407

148 Valtionvarainministerio/Tiedotteet: Sponsorointi valtionhallinnossa -tyoryhman loppura-portti: Sponsorirahoitus ei saa vaarantaa valtion virastojen objektiivisuutta ja riippumat-tomuutta.http://www.vm.fi/vm/liston/page.1sp?r=6972&1=fi&menu=2622 15.2.2006

151

149 Vasamuseet Verksamhet & Projekt:http://www.vasamuseet.se/Vasamuseet/Verksamhet%20och%20Projekt.aspx?

lang=sv

150 Vikingeskibs museethttp://www.vikingeskibsmuseet.dk/ 21.11.2005

151 Welcome aboard the Newport Shiphttp://www.thenewportship.com/ 27.2.2006

152

MUSEOVIRASTO/ MERIARKEOLOGIAN YKSIKKÖ 2007

VROUW MARIA – SELVITYS TUTKIMUKSISTA ...Vrouw Maria -utredningen ¨ar avsedd att vara ett st¨od f...

Documents

Transcript of VROUW MARIA – SELVITYS TUTKIMUKSISTA ...Vrouw Maria -utredningen ¨ar avsedd att vara ett st¨od f...