Eurooppanuoret, tähdistö 1 2013

1

Eurooppanuorten julkaisu 1/2013

Stjärnkraft Stardom

Nuoret ja EU

Från scou-terna till

europeisk ungdomspo-

litik

Sari Essayahin ajatuksia

opiskelija-liikkuvuu-

desta

Fight politics with hard science

Millainen on tule-

vaisuuden EU?

Kansalais-aloitteesta

uusia tuulia päätöksente-

koon

2 Tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1/2013

Visuaalinen ilmeHenri Häkkinenwww.henrihakkinen.com

PainoUniprint

Painos2 250 kpl

kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa.

Sisällys 1/2013

Från scouterna till europeisk ungdomspo-

litik

Millainen on tulevaisuuden

EU?

Sari Essayahin ajatuksia

opiskelijaliik-kuvuudesta

Fight politics with hard science

Kansalaisaloit-teesta uusia

tuulia päätök-sentekoon

10 1814 15 25

JulkaisijaEurooppanuoret ry

PäätoimittajaHanna karhunen

Vastaava päätoimittajaHanna Harrison

OikolukuHanna karhunen

Tekstittino aalto, Sara avdi, tarja Cronberg, Sari Essayah, Hanna Harrison, Hanna karhunen, Sofia Laine, Henrik manner, Peter matjašič, johanna nyman, Sirpa Pietikäinen, antti reinsalo, joonas turunen, juha töyrylä, danica Vihinen

KuvatSara avdi, tarja Cronberg, Eurooppanuoret, European Youth forum, Hanna Harrison, www.hmeu.org, Hanna karhunen, Sofia Laine, Peter matjašič, Sirpa Pietikäinen, antti reinsalo, www.right2water.eu, Elisa Selinummi, Seppo j. Sirkka

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ............................................................3Nuorten työllisyys – EU:n avainkysymys .....................................................4European Youth Guarantee ............................................................................6EU Youth Conference – dialogia vai sanahelinää? .....................................7Från scouterna till europeisk ungdomspolitik ............................................10Solidaarisuustaloudesta ja Facebook-aktivismista tuhansiin uusiin nuorisojärjestöihin ............................................................12Opiskelijaliikkuvuus ei lainarahalla parane .................................................14Fight politics with hard science .....................................................................15Millainen on tulevaisuuden EU? ....................................................................18HMEU – mikä se on? ........................................................................................20Euroopan kansalaisuus: luettelo oikeuksista vai tunne yhteisöstä? ........21Näkökulmia EU:n kansalaisuuteen ................................................................22Gladiaattorit ovat palanneet areenalle .........................................................24Kansalaisaloitteesta uusia tuulia päätöksentekoon ...................................25Alumnin tervehdys ...........................................................................................28Norden i EU-paneldebatt ................................................................................29Aluetapaaminen Pohjois-Karjalan helmessä ...............................................30Tunnelmia Helsingin Free Belarus Action –mielenosoituksesta ..............31

3

tEEmaVUodEn kESkEiSimPiä aihealueita ovat aktiivi-nen kansalaisuus ja kansalaisten oikeudet Euroopassa, ja myös Eurooppanuoret on omalla toiminnallaan mukana tukemassa vuoden tavoitteita. Eurooppa-aiheisen kes-kustelun lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä näin parannetaan meidän kaikkien mahdollisuuksia tuntea oi-keutemme ja vaikuttaa aktiivisesti omaan Eurooppaamme. keskustelu, jota käydään nyt, muovaa tulevaisuuden EU:ta. Siksi tarvitaan monipuolisesti näkemyksiä ja linjauksia.

tämän vuoden ensimmäinen tähdistö keskittyy teemavuo-den osalta erityisesti nuorten asemaan EU:n kansalaisina. Lehti sisältää esimerkiksi Tarja Cronbergin ja European Youth forumin Peter Matjašičin näkökulmat eurooppa-

laisesta nuorisotakuusta. Lisäksi käsitellään muun muassa opiskelijaliikkuvuutta, EU:n kansalaisaloitetta ja yhteis-kunnallista vaikuttamista niin Euroopassa kuin Cookinsaa-rilla.

Lehdessä nähdään niin poliitikkojen, tutkijoiden kuin järjestöaktiivienkin näkökulmia ja ehdotuksia siitä, miten nuorisopolitiikkaa tulisi kehittää ja vaikutusmahdollisuuk-sia parantaa. kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille! toivon, että tähdistö kiinnostaa ja herättää lukijoissaan ajatuksia.

Hanna KarhunenPäätoimittaja

krEikaSSa ja muualla Etelä-Euroopassa nuoriso-työttömyys on noussut viime aikoina kestämättömälle tasolle. Uhkana on, että syntyy kokonainen suku-polvi, joka jää koulutuksen, vakituisen työn ja nor-maalielämän ulkopuolelle, ellei tilannetta kyetä pian parantamaan. talousongelmat ovat myös johtaneet ääriliikkeiden nousuun, ja talouskriisiin on haettu yksinkertaistettuja syitä ja syntipukkeja muun muassa maahanmuuttajista.

negatiivisuuden ja kyynisten asenteiden keskellä vaatii kanttia ajatella toisin ja visioida parempaa tulevaisuut-ta. Sitä ”sukupolven verran edellä oleminen” jEf:iläisille tarkoittaa. Haluamme aktiivisesti vaikuttaa siihen, millainen Eurooppa tulevaisuudessa on. integraatiosta vetäytymisen ja rajojen sulkemisen sijaan vaadimme lisää yhteistyötä, lisää yhteisiä pelisääntöjä ja lisää demokratiaa. meille Euroopan unioni ei ole pölyttynyt rauhanprojekti tai kasa talousongelmia ja byrokratiaa,

vaan todellinen mahdollisuus luoda pysyviä rakentei-ta, joiden avulla syntyy eurooppalainen identiteetti ja pysyvää hyvinvointia tuleville sukupolville pohjoisesta etelään. 28 jäsenmaan kantojen yhteensovittaminen EU:ssa ei ole helppoa , mutta tätä yhteistyötä tuhannet nuoret ympäri Eurooppaa jo toteuttavat osallistumalla valtioiden rajat ylittävään kansalaisaktivismiin.

Vuoden 2013 ensimmäinen tähdistö on siis omistettu teille, hyvät nuoret. Lehti on täynnä kertomuksia kovas-ta työstä, sitoutumisesta ja asioihin vaikuttamisesta. toivottavasti jokainen teistä löytää tarinoista inspiraa-tiota siihen, että haluatte vaikuttaa itsellenne tärkeisiin asioihin.

Eurooppalaisin terveisin,

Hanna HarrisonPuheenjohtaja

Arvoisa lukija, kirjoitan tätä tekstiä matkalla Ateenaan, Eurooppanuorten kattojärjestön JEF:in (Young European Federalists) kongressiin. Matkakohteeni on merkityksellinen kahdellakin tapaa. Ensinnäkin Kreikkaan kiteytyy monen mielessä Euroopan integraation viime vuosina kohtaamat valtavat haasteet. Toisekseen, kattojärjestömme periaate ja slogan, ”simply a generation ahead”, on nyt tarpeellisempi kuin koskaan.

Vuosi 2013 on EU:ssa Euroopan kansalaisten teemavuosi. Euroopan unionin synnystä tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta, ja samalla siis EU:n kansalaisuuskin täyttää pyöreitä vuosia.

PUHEENJOHTAJAlTA JA PääTOiMiTTAJAlTA

Sukupolven verran edellä

Nyt muovataan tulevaisuuden Eurooppaa


NUOrTEN TYölliSYYS – EU:N AVAiNKYSYMYS

tYöttömYYS on noussut huolestuttavasti kaikissa EU-maissa, mutta erityisesti Portugalissa, Espanjassa, italiassa ja kreikassa. työttömyys kohdistuu erityisesti nuoriin. Suomessa joka kymmenes nuori on työtön, Espanjassa ja kreikassa useampi kuin joka toinen. työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys nähdään-kin nyt Euroopan unionin suurimpana ongelmana. Se on suoraan seurausta euromaiden säästötoimista, jotka ovat pelastuspakettien ehto ja joiden toteutumista valvotaan tarkkaan. kaikesta säästetään: työttömyys-turvasta, sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja terveyden-huollosta. kun samanaikaisesti yritykset sulkevat ovensa ja julkinen sektori vähentää työntekijöitä, sulkeutuvat nuorilta työnhakijoilta kaikki ovet. kun yhteiskunnan näköalattomuus Euroopan maissa lisääntyy, on yhteiskuntarauhakin vaarassa. mittavia leikkauksia ja irtisanomisia on aivan oikeutetusti läh-detty vastustamaan kaduille. Väkivaltaisia yhteenottoja virkavallan kanssa on nähty esimerkiksi madridin ja ateenan kaduilla. Huolestuttavaa on, että kansalaisten asenteet ovat talouskriisin vaikutuksesta koventuneet. ääriliikkeet ja viharikokset esimerkiksi maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan ovat lisääntyneet. kreikassa äärioikeistolaisen kultainen aamunkoitto -puolueen jäsenet ovat syyllistyneet maahanmuuttajien pieksemi-seen. Puolue on kerännyt valtaväestön ääniä jakamalla ruokaa vähävaraisille kreikkalaisille. tämä strategia on saanut valitettavan paljon kaikupohjaa talouskriisistä kärsivässä maassa. nuorisotakuulla ja muilla askelilla sosiaaliseen Euroop-paan on siis suuri tarve. niitä tarvitaan työllisyyden lisäämiseksi, mutta myös huolestuttavan eriarvoistu-misen vähentämiseksi ja yhteiskuntarauhan takaami-seksi. Samalla voidaan säästää niistä määrärahoista, jotka kuluvat sosiaalisten ongelmien ratkomiseen. Euroopan unionin ratkaisu tai ainakin osaratkaisu nuorten työttömyysongelmaan on niin kutsuttu nuo-risotakuu. tavoitteena on, että alle 25-vuotiaat nuoret saavat työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden sisällä. Euroopan unioni panostaa tähän kuusi miljardia euroa vuosina 2014-2020. kyseessä on kuitenkin vain suositus. myös varatun budjetin on arvioitu olevan riittämätön.

jokaisen maan tulee tehdä kansallinen ohjelma ja myös rahoittaa siitä osa. kyse onkin siitä, onko kriisimailla - joissa tarve on suurin - mahdollisuutta löytää rahaa nuorisotakuuseen? ja jos on, niin löytyykö työtä tai koulutuspaikkoja? olen itse puhunut sen puolesta, että kansallisten nuo-risotakuuohjelmien erityisesti kriisimaissa tulisi myös tukea nuorten liikkuvuutta. nuorisotakuun avulla pitäisi voida löytää työtä myös toisista EU-maista, varsinkin sieltä, missä työttömyys on alhainen, kuten itävallas-sa. jo nyt on olemassa Eures-työnhaku, ja esimerkiksi Espanjasta tulleita sairaanhoitajia on jo työllistetty Suomessakin. myös harjoittelua ja opiskelua ulkomailla pitää lisätä. kansainvälinen kokemus on tärkeää myös työnantajien mielestä. myös Suomessa on tämän vuoden alusta voimassa nuo-risotakuu, jonka mukaan työ-, opiskelu- tai harjoittelu-paikka pitäisi löytää kolmen kuukauden sisällä. nuorisotakuun ongelmat liittyvät Suomessa tällä hetkel-lä siihen, etteivät tE-keskusten resurssit tunnu riittävän työnhakijoiden opastamiseen ja henkilökohtaiseen neu-vontaan. toisaalta ongelmana on myös se, että samaan aikaan toisen asteen koulutuspaikkoja on vähennetty. kaikki nuoret eivät myös syystä tai toisesta hakeudu tE-keskusten palveluihin. juuri heidän tilanteensa on kaikista pahin. Etsivä nuorisotyö on käytössä jo laajalti, mutta senkin resurssit ovat rajalliset. tehtäväkenttä on hankala. opiskelupaikkoja tulee siis lisätä, ei leikata. työnantajien tulisi kantaa yhteiskuntavastuunsa ja ottaa töihin myös vastavalmistuneita nuoria. Yritysten kannattaa ottaa valtion myöntämä palkkatuki täysimittaisesti käyttöön. tE-toimistot tarvitsevat lisää resursseja työnvälitykseen.

Teksti ja kuva: Tarja Cronberg

Nuorten työllisyys - EU:n avainkysymysPortugalin pääministeri kehottaa nuoria koulutettuja muuttamaan maasta. Toistasa-taatuhatta portugalilaista nuorta on jo lähtenyt töihin Brasiliaan. Espanjalaiset nuoret opiskelevat saksaa ja toivovat joskus pääsevänsä töihin maahan. Eurokriisimaissa ei yksinkertaisesti ole töitä.

Suurimmassa osassa EU:ta voimakaskin panostus nuo-

risotakuuseen jää toden-näköisesti vaikutuksiltaan

plussan puolelle.

5

NUOrTEN TYölliSYYS – EU:N AVAiNKYSYMYS

5

työllistäminen myös kannattaa: Eurofonds arvioi nuo-risotyöttömyyden kulujen olevan menetettyinä veroina ja sosiaalikuluina peräti 1,2 prosenttia EU:n bruttokan-santuotteesta tai 153 miljardia vuodessa. iLo arvioi nuorisotakuun hinnan olevan 0,5-1,5 prosentin välillä bruttokansantuotteesta, riippuen jäsenmaasta. tämä merkitsee, että suurimmassa osassa EU:ta voimakaskin panostus nuorisotakuuseen siis jää todennäköisesti vaikutuksiltaan plussan puolelle. Eurooppa ikääntyy ja köyhtyy, maanosalla ei yksinker-taisesti ole varaa menettää nuoriaan. jo nyt arvioi-daan, että 7,5 miljoonaa nuorta olisi Euroopassa syrjäytymisuhan alla.

Kirjoittaja on vihreä poliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen.

Kun samanaikaisesti yritykset sulkevat ovensa ja julkinen sektori vähentää

työntekijöitä, sulkeutuvat nuorilta

työnhakijoilta kaikki ovet.


EUrOPEAN YOUTH GUArANTEE

on 28tH fEbrUarY, the Council of the European Un-ion reached political agreement on a recommendation to establish Youth Guarantee schemes in EU member States.

Avoiding a ‘lost generation’The recommendation has come at a time when youth unemployment has become a grave and EU-wide issue with 24% of young people without a job. in Greece and Spain every second young person is without employment. The effects of such a crisis are wide-reaching. by agreeing to a European youth guarantee scheme, member States recog-nize that for this situation to improve, young people require special consideration in employment policies, and specific measures to facilitate their access to the labour market.

The Youth Guarantee in practiceHow much can the youth guarantee do in tackling this epidemic, though? Examining countries that have a youth guarantee in place reveal very clearly its posi-tive potential. finland introduced a form of the youth guarantee in 1996 that focused on offering personalised employment services to young people. Combined with active labour market measures such as traineeships and support in accessing education and training, the scheme has proved very popular: 83.5% of young jobseekers re-ceived a successful intervention within 3 months of reg-istering as unemployed in 2011. in austria, the tailored public employment services for young people at risk of social exclusion have resulted in austria having one of the lowest youth unemployment rates in Europe.

The challenges faceddespite these successes, there are certain difficulties associated with the implementation of the scheme. The Swedish version, in place since 1984, encountered grave challenges during the crisis due to increased demands; this was mirrored in finland, where, in 2009, there was one youth adviser to every 700 clients. furthermore, the danish scheme has proved problematic due to the condition of not being able to receive unemployment benefits without participating in the scheme, resulting in a negative relationship between young people and public employment services.

More is neededThese challenges point clearly to the fact that the 6 billion euro recently committed by the EU to deal with youth unemployment is a start, but it is not enough. from the national level, investment in public employment services in order to make them more youth-friendly is imperative, as is the establishment of strong partnerships with all stakeholders. Early intervention and activation is crucial in order to avoid young people becoming or remaining nEEts (not in employment, education or training) and being at risk of social exclusion and poverty.

furthermore, the fact that the scheme has had limited impact on entrenched ‘hard to reach’ unemployed youth, points to the importance of involving youth organisa-tions in its implementation. Youth organisations across Europe are adept in providing career-focused training and in developing a culture of entrepreneurship. in their capacity to reach out directly to young people, they must be seen as a vital actor in the effective application and monitoring of the youth guarantee.

Clearly, the youth guarantee is a very significant step against the ever-worsening crisis of youth unemployment in Europe. implementing the scheme must not be seen as a cost for national governments; it must be perceived as a necessary and invaluable investment, with long-term advantages, in a generation of young people that all too easily can be forgotten.

The author is the President of the European Youth [email protected] | @curlyP

With youth unemployment rates across Europe continuing to mount, to what extent can such a scheme bring young people back into the labour market and make them a par-ticipatory and active part of society?

Teksti ja kuva: Peter Matjašič

European Youth Guarantee: a relevant policy tool to fight unem-ployment and promote social inclu-sion of young people

7

EU YOUTH CONFErENCE

SUomESSa nUoriSojärjEStöjä koordinoivan alli-anssin kautta konferenssiin osallistui kolme edustajaa, Antti Reinsalo, Juha Töyrylä ja Danica Vihinen, jotka kertoivat tähdistölle mietteitään konferenssista, sen ohjelmasta ja vuoropuhelun annista.

konferenssin aikana muodostettiin seitsemän eri työryhmää, jotka yhdessä pohtivat ratkaisuja erilaisiin nuorisoa sekä työllisyyttä ja syrjäytymistä koskeviin teemoihin liittyen. Lopulta näitä yhdistelemällä muo-dostettiin yhteinen päätöslauselma. danica Vihisen mukaan suurin osa ajasta käytettiin workshop-työs-kentelyssä. - kolmen päivän ajan saimme kuulla mm. irlannin lasten ja nuortenasiain ministerin frances fitzgeraldin sekä EU-komissaari androulla Vassilioun pitämiä puheita, tutustua toisiimme ja käsillä oleviin teemoihin, sekä nauttia draama- ja kulttuuriesityksistä sekä nuorisotyön eri edustajien esitelmistä, Vihinen kertoo. antti reinsalo osallistui nuorisojärjestöjä ja syrjäytymisen torjumista käsitelleeseen työryhmään: - omassa pienryhmässäni yhdessä Viron ja belgian edustajien kanssa nostimme esiin järjestöjen toimin-nan parantamista etsivän nuorisotyön kehittämiseksi ja lopulta päätöslauselmaan ehdottamamme muotoilu tuli hyväksytyksi.

työryhmät saavat suomalaisosallistujilta kehuja. - järjestöissä toimivat tietävät, että jotkut workshopit ovat parempia kuin toiset – omalle ryhmälle ja sen fasilitaattoreille voi nostaa ison peukun, reinsalo toteaa. jokainen kertoo saaneensa paljon uutta tietoa. Vihisen mukaan työryhmissä keskustelu oli rakentavaa ja ryhmä niin monipuolinen, että erilaisia näkökulmia tuli esille runsaasti. Samoin töyrylä lähti konferenssis-ta ”innostuneena ja uusia ideoita puhkuen”. monipuo-linen osanottajakunta lienee siis luonut ainakin tässä mielessä onnistuneen lopputuloksen – reinsalo kehuu motivoitunutta ja asiansa osaavaa nuorisojärjestöjen edustajaporukkaa, jonka osaksi pääsi samalla myös itse. Vihinen kehuu verkostoitumismahdollisuuksia, mutta jää kuitenkin pohtimaan nuorten ja päättäjien välisen dialogin onnistumista: - toisinaan jäsennelty vuoropuhelu on hyvä tapa kerätä monien nuorten

mielipiteitä, mutta jotenkin konferenssissa tuli välillä tunne siitä, että meitä ei kuitenkaan kuulla, vaan meille annetaan valmiit päätelmät, joista saamme valita meil-le tärkeimmät, mutta nuoret eivät ole mukana muodos-tamassa näitä päätelmiä. onko konferenssi kuitenkin vain tapa näyttää maailmalle, että nuoria kuunnellaan ja kuullaan, vai otetaanko nuorten mielipiteet oikeasti huomioon päätöksenteossa?

myös juha töyrylä nostaa asian esiin: - Hieman pettynyt olin niin kutsutun jäsennellyn vuoropuhelun kankeuteen, ja sitä prosessia toivottavasti jatkossa kehitetäänkin.

Vihinen työskenteli konferenssin aikana pääosin nuor-ten kansalaisosallistumista ja sen edistämistä pohtivas-sa ryhmässä. Hän kokeekin päätöslauselman teemoista itselleen läheisimmäksi nuorten oikeudet. - olen tyytyväinen ja hieman ylpeäkin päätelmästä ”in-ternational legal provisions grant young people rights. it is essential that all young people have equal access to these rights and are provided with equal opportu-nities to fully participate in society”. toteuttamisen osalta Vihinen nostaa esiin erityisesti allianssin roolin. - Yksi hyvä keino edistää nuorten oikeuksia ja etenkin nuorten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan on mm allianssin jo pitkään puolesta puhuma nuorten oikeuk-sien sopimus. nuorten oikeudet ja nuorten oikeuksien sopimus ovat allianssin kansainvälisen vaikuttamisen kärkihankkeita, joten pidämme niitä jo nyt pinnalla kaikissa mahdollisissa foorumeissa. tämä on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, joten näen, että paras tapa edistää asiaa on jatkaa samaan malliin, ja ottaa asia esille aina tavatessamme päättäjiä, ministeriöiden edustajia jne.

nuorisojärjestökysymysten parissa työskennellyt reinsalo toteaa: - maininnat etsivästä nuorisotyöstä, nuorisojärjestöjen vaikuttamistyöstä sekä nuorisojär-jestöjen tärkeän työn tunnistamisesta ovat kaikki mer-kityksellisiä. nuorisojärjestöissä opitaan taitoja, joita koulussa ei opeteta. Epämuodollisen oppimisen soisi saavan enemmän tunnustusta. Hän korostaa järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja verkostojen luomista;

Osana irlannin EU-puheenjohtajuuskautta Dublinissa järjestettiin 11.-13.3. EU Youth Conference, johon otti osaa noin 150 nuorta ja 100 eri tasojen päättäjää kaikista 27 EU-maasta. Konferenssin tavoitteena oli luoda keskustelua nuorisotyöllisyys- ja syrjäy-tymisasioista niin kansallisella tasolla kuin koko EU:n laajuisestikin. Se oli samalla osa niin kutsuttua EU:n jäsenneltyä vuoropuhelua – prosessia, jossa päättävät elimet, kuten EU:n instituutiot, keskustelevat tässä tapauksessa nuorten ja heitä edustavien järjestöjen kanssa erilaisissa tapahtumissa. Jäsennellyn vuoropuhelun tarkoituksena on ollut muo-vata nuorisopolitiikkaa erityisesti nuorten itsensä mielipiteiden avulla.

Teksti: Hanna Karhunen, Antti Reinsalo, Juha Töyrylä ja Danica Vihinen Kuvat: Antti Reinsalo

EU Youth Conference – dialogia vai sanahelinää?

7


EU YOUTH CONFErENCE


näin voidaan viedä toimintaa eteenpäin ja tavoittaa yhä enemmän nuoria.

töyrylä taas nostaa esiin eurooppalaisen nuorisotyöttö-myyden. - Uskon vahvasti koulutusjärjestelmän kehit-tämiseen työllisyyden takaajana, mutta pikalääkkeeksi siitä ei ole. Sen sijaan tarvitaan vahva eurooppalainen nuorisotakuu, jonka resurssit riittävät syrjäytymisen ja osattomuuden ehkäisyyn, hän esittää.

Suomalaisedustajien työn painopisteet ovat hyvin esillä konferessista muodostetussa päätöslauselmassa, joka on kaiken kaikkiaan varsin kattava esitys nuorisopolitiikan parantamiseksi. mukaan on saatu konkreettisia kehitys-ehdotuksia, kuten nuorten oma asumis- ja terveysasioi-den palvelupiste; näin lienee suurempi mahdollisuus tehdä lauselmasta muutakin kuin ympäripyöreää sanahelinää. antti reinsalo olisi kuitenkin toivonut vielä rohkeampaa lähestymistapaa ja kunnianhimoisempia tavoitteita lähestulkoon kaikkiin osiin. olisiko esimer-kiksi onnistuneempi vuoropuhelu nuoriso-osallistujien ja päättäjien välillä tuonut esiin uskaliaampia, ehkä nuorekkaampia mielipiteitä?

Nuorten osallistumista pohtineen työryhmän ideataulu, ”opinion boulevard”

Danica Vihinen konferenssin kuvausryhmän haastattelussa

9

EU YOUTH CONFErENCE

infoEU Youth Conference: päätöslauselma lyhyestiTyöryhmien pohjalta muodostettiin seitsemän teemaa. Kunkin teeman nimen jälkeen on lis-tattu muutamia konferenssin ehdotuksia siihen liittyen.

1. Työllisyys: nuorten tasa-arvoinen kohtelu ja palkkaus työelämässä, opinnoista töihin siirtymisen helpottaminen, nuorisoyrittäjyyden tukeminen

2. Koulutus: kokonaisvaltainen, eri kouluasteet ylittävä näkökulma, kaikille yhtäläiset koulutus-mahdollisuudet

3. Osallistuminen: kaikkien nuorten oikeuksien turvaaminen ja syrjinnän lopettaminen, kansa-laisvaikuttamisen lisääminen

4. Sosiaalityö ja hyvinvointi: yhteistyön kehittä-minen ja nuorten huomioonottaminen, nuorille oma palvelu, josta saa kaiken tarvittavan tiedon ja tuen (esimerkiksi asumis- ja terveysasioissa) yhdestä pisteestä

5. Tuki: nuorisotyön, sosiaalitoimen ja koulujen yhteistyö syrjäytymistä vastaan, median hyödyn-täminen nuorisotyön näkyvyyden lisäämiseksi

6. Nuorisojärjestöt: toiminnan ja viestinnän jat-kuva päivittäminen ajan tasalle, jotta erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia tavoitettaisiin enem-män, järjestöt mukaan päätöksentekoprosessien kaikkiin vaiheisiin

7. Laatu: nuorisojärjestöjen työn tunnustaminen sekä kansallisella että EU:n tasolla – myös talo-udellisesti! Nuorten päätösvallan korostaminen järjestöjen työssä

Työryhmätyöskentelyä EU Youth Conferencessa Dublinissa

Koko päätöslauselmaan voi tutustua osoitteessa: http://eu2013.ie/media/eupresidency/content/documents/EU-Youth-Conferen-ce-Joint-Conclusions.pdf.

9


Teksti: Hanna Karhunen ja Johanna nyman Kuvat: European Youth forum

FråN SCOUTErNA Till EUrOPEiSK UNGDOMSPOliTiK

Johanna Nyman representerar Finland i European Youth Forums styrelse, och arbetar för att få ungas röst hörd överallt i Europa. Stjärnkraft intervjuade henne om arbetet med ungdomsfrågor och fick intressanta svar från en person som påverkar.

Från scouterna till europeisk ungdomspolitik

Hur har du börjat ditt arbete i ungdomsorgani-sationer och hur hamnade du till din nuvarande position vid Youth Forum?jag blev först aktiv inom ungdomsorganisationer som scout, och via scouterna var det lätt att engagera sig både i samhällsfrågor och internationellt samar-bete. jag representerade scouterna i allians inter-nationella utskott och kom på så sätt i kontakt med den europeiska ungdomspolitiken. jag representerar allians i styrelsen för European Youth forum (Yfj).

Hurdana frågor jobbar du med just nu?i Youth forum jobbar jag mest med ungas deltagande i EP-valen 2014 och med ungas rättigheter.

jag ser det som ett sorligt faktum att unga européer idag inte har tillgång till sina rättigheter. En hög ung-domsarbetslöshet, brist på autonomi för unga män-niskor, små möjligheter till demokratiskt deltagande,

sviktande utbildningssystem och stora nedskärningar i hälsovårdssystemen, för att måla upp en negativ, men realistisk bild av ungas situation i Europa.

Youth forum arbetar aktivt för en konvention för ungas rättigheter i Council of Europe och för att skapa en mer rättsbaserad ungdomspolitik i Europa. det handlar kort om att unga inte skall få jobb eller utbildning för att de behöver det eller för att någon har lust att ge det till dem, utan om att alla unga har rätt till jobb och utbildning.

EP-valen 2014 närmar sig med stormsteg och det är superviktigt att unga både deltar aktivt i valet och att ungas politiska krav hörs under valkampan-jerna. om unga röstar och kräver, kommer det synas i valresultatet och politiken! Youth forum har ett stort projekt, ”League of Youth Voters” som har som målsättning att sprida information och skapa kon-

11

FråN SCOUTErNA Till EUrOPEiSK UNGDOMSPOliTiK

Europa känns paradoxalt just nu, situationen för unga blir hela tiden sämre. Och just det har lett till att det finns ett po-

litiskt momentum i ungdomsfrågor i Europa och globalt.

taktytor mellan politiska frågor, politiker och unga människor. Våra politiska krav kommer spridas med kampanjen LoveYouthfuture (kolla loveyouthfu-ture.com).

Vad tänker du om Youth Forums möjligheter att inverka på den europeiska ungdomspoliti-ken? Europa känns paradoxalt just nu, situationen för unga blir hela tiden sämre. och just det har lett till att det finns ett politiskt momentum i ungdomsfrå-gor i Europa och globalt. det här ger Youth forum en starkare röst och fler möjligheter att påverka. Ett exempel är initiativet till en europeisk ungdomsga-ranti som godkändes tidigare i år. men både Youth forum, dess 97 medlemsorganisationer och alla andra ungdomsorganisationer måste skärpa tonen och verkligen se till att vi utnyttjar det här moment-umet för att uppnå riktiga resultat.

Vad tycker du att är de bästa möjligheterna för unga européer för att påverka EU:s beslut? Tycker du att unga människor har tillräckligt med sätt att påverka, och (om du svarar nej), hur kunde man förbättra situationen? nej, jag ser inte att unga har tillräckligt med sätt att på-verka EU. jag tror på starkare, representativa ungdoms-organisationer som kan arbeta för att få ungas röst hörd. Ett annat, beprövat sätt, är att rösta i val. År 2009 röstade bara 29% av unga i åldern 18-24 i EP-valet och det här leder klart till att ungdomsfrågor inte är så högt på EUs agenda som de skulle kunna vara. Enligt mig handlar det delvis om information till unga, delvis om ett klarare po-litiskt språk och klara visioner från de politiska partierna. men också om att skapa kontaktytor mellan beslutsfat-tare och ungdomsorganisationer och unga människor.

Vad har ditt arbete vid Youth Forum och andra organisationer gett dig?Helt klart har det gett mig ett europeiskt perspektiv på vårt samhälle. ännu viktigare ändå är alla de verktyg och möjligheter jag fått för att kunna göra min röst hörd, att få vara en del av det europeiska arbetet för ungas rättigheter och ungas deltagande. det låter kanske som naiv idealism, men jag tror att ha en plattform att jobba från och människor att jobba med är guldvärt för kunna förbättra situationen för unga européer.

Om unga röstar och kräver, kommer det synas i valre-

sultatet och politiken!

Johanna Nyman Euroopan nuorisojärjestöjen kokouksessa Brysselissä


SOliDAAriSUUSTAlOUDESTA JA FACEBOOK-AKTiViSMiSTA TUHANSiiN UUSiiN NUOriSOJärJESTöiHiN

kaikki kanSaLaiSVaikUttaminEn ei myöskään kanavoidu järjestöihin vaan erilaiset epäviralliset ryhmät ja liikkeet tekevät yhteiskunnallisia tempa-uksia ja kampanjoita. tunisiassa, jossa tätä kolum-nia kirjoitan, facebook-aktivismi on todellinen kan-salaisvaikuttamisen kanava. monet nuoret pitävät profiilinsa täysin avonaisena ja heillä onkin usein tuhansia ”ystäviä”. facebookissa käydään aktiivises-ti yhteiskunnallisia keskusteluita, ja lähes jokaiselle yhteiskunnalliselle teemalle löytyy oma sivunsa.

Uudet yhteiskunnalliset liikkeet, tempaukset ja järjestötkin toimivat suurimmaksi osaksi poliittis-ten puolueiden ulkopuolella niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Yhteiskunnalliseen tilaan turhautuneet nuoret ovat todenneet, että politiik-ka ja taloudellinen valtaeliitti kietoutuvat tiukasti yhteen, ja sanovat tämän yhteenliittymän heiken-tävän demokratiaa. Yhteiskunnan rakenteellisen muutoksen on siis heistä tultava tämän liitoksen ulkopuolelta. tunisiassa nuoret karsastavat termiä ”poliittinen toiminta” – se viittaa heillä ainoastaan kapeaan puoluepolitiikkaan, joka ei suurinta osaa

nuorisosta kiinnosta.Yhteiskunnallisesti epävakaa tilanne pidentää nuo-ruutta sekä globaalissa pohjoisessa että etelässä: perheen perustaminen viivästyy ja vakinainen työ saavutetaan yhä myöhemmin, jos ollenkaan. kun vastuuta omasta jälkikasvusta ei ole, eikä vastuuta voi ottaa työpaikastakaan, voi vastuuntunto siirtyä yhteiskunnallisiin kysymyksiin paikallisesti, kansalli-sesti ja globaalisti. arabimaissa tuohtuneen nuorison määrä on suhteessa paljon suurempi kuin Euroo-passa, sillä lähes 70 % arabimaiden kansalaisista on alle 30-vuotiaita. Globaalisti suurin osa siitä ”tur-hautuneesta nuorisosta”, joka pyrkii vaikuttamaan tavalla tai toisella yhteiskunnalliseen tilanteeseen, kuuluu keskiluokkaan. monet heistä ovat yliopisto-opiskelijoita. joukkomielenosoitukset myös sijoittu-vat suurkaupunkeihin ja nuoret jopa kirjaimellisesti peräänkuuluttavat oikeuksiaan kaupunkikansalaisina (esp. ciudadanista).

Eri maissa tapahtuvilla protesteilla on ylikansalli-set yhteydet sekä aktivistien että teemojen kautta. nuoret sukupolvet hyödyntävät rohkeammin erilaisia politiikan tekemisen tapoja kuin iäkkäämmät ihmi-set, ja he osaavat myös käyttää sosiaalisen median erilaisia sovelluksia monipuolisemmin kuin vanhem-mat sukupolvet. nuoret aktivistit myös jakavat hyviä käytäntöjä verkossa hyödyntäen sosiaalista mediaa. Lisäksi eri maiden aktivistit myös konkreettisesti matkustavat maasta ja joukkotapahtumasta toiseen tuoden ja jakaen tietoa sekä oppiakseen sekä tapah-tumista, niihin osallistujista että todellisemmasta demokratiasta enemmän.

Espanjassa 15. toukokuuta 2011 alkunsa saanut 15-m-liike ja sen ”indignados” eli turhautuneet nuoret jakavat monia turhautumisen syitä arabimaiden sekä meksikon ja Yhdysvaltain nuorten kanssa. arabimais-sa huudettiin kaduilla ”leipää, vapautta ja yhteiskun-nallisia oikeuksia”, ja samoihin teemoihin voidaan kiteyttää myös Etelä-Euroopan opiskelijamellakat.

Teksti ja kuva: Sofia Laine

Ensin ’Arabikevät’, sitten Etelä-Eurooppa ja vuoden 2011 loppupuolella Occupy- mie-lenosoitukset todistivat suurten ihmisjoukkojen olevan turhautuneita vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilaan ympäri maailman. Suurin osa protestoijista on nuoria aikui-sia, ja monet heistä ovat aktivoituneet kansalaisvaikuttamiseen näiden yhteiskunnal-listen aaltojen ja murrosten seurauksena. Esimerkiksi Tunisiassa on syntynyt noin 5000 järjestöä vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen, ja erityisesti nuoret ovat rakentamassa uutta kansalaisyhteiskuntaa.

Solidaarisuustaloudesta ja Facebook-aktivismista tuhansiin uusiin nuori-sojärjestöihin

Tutkija Sofia Laine kenttätöissä Maailman sosiaalifooru-missa Tunisissa

13

SOliDAAriSUUSTAlOUDESTA JA FACEBOOK-AKTiViSMiSTA TUHANSiiN UUSiiN NUOriSOJärJESTöiHiN

Hyvin yleisellä tasolla tarkasteltaessa Etelä-Euroopan suurissa opiskelijaliikkeissä on löydettävissä kaksi toisistaan erottuvaa ryhmittymää, joiden sisällä on toki lukuisia alaryhmiä ja -kulttuureita. Esimerkiksi Espanjan 15-m-liike koostuu sekä vaihtoehtoisen globalisaation aktivisteista että paikalliseen yhteis-kuntatilanteeseen suivaantuneista nuorista. Liikettä voidaan siis pitää kaksinapaisena: tuohtuneet kau-punkilaisnuoret ovat politisoituneet kadulle ensim-mäistä kertaa ja heidän vaatimuksensa ovat paikalli-sia ja kansalliseen politiikkaan kietoutuneita, kuten heidän opinto-, asumus- ja työllisyyspolitiikkaan liittyvät uudistusvaateensa.

Vaihtoehtoisen globalisaation aktivistit tarkastelevat ilmiötä kansainvälisellä ja maailmantalouden tasolla. Heidän vihollisensa on nykyinen globaali talousjär-jestelmä, erityisesti uusliberalistinen kapitalismi. osa näistä aktivisteista oli mukana jo vuosituhannen vaihteen globalisaatiokriittisessä protestiaallossa: silloinen antikapitalistinen ajattelu on voimistunut – ja saanut globaalista talouskriisistä hyvää todistus-aineistoa, näyttöä sille, että nykykapitalismi on tullut tiensä päähän.

Ainakin Tunisiasta käsin ja Etelä-Eurooppaa tark-

kaillen näyttäisi siltä, että nuorten kansalaisvaikut-

tamisessa olisi meneillään vahva toimintakausi. Jos

puoluepolitiikka on vahvas-ti vanhemman ikäryhmän käsissä, vaikuttamisen ka-navia haetaan jokapäiväi-

sen elämän valinnoista, mutta myös kansalaistoi-

minnasta.

occupy-leirit itsessään sekä niiden sisältämä toiminta voidaan nähdä aktivistinuorten itseorganisoimana, instituutioiden ulkopuolella tapahtuvana suorana demokratiana. osallistujat kehittävät uusia tapoja vai-kuttaa mikrotasolla, ajatuksena tuoda päätöksenteko lähelle kansalaisia. Samalla pyritään syventämään dialogia paikallistason päättäjien kanssa.

Hyvin toisenlaista kansalaisvaikuttamista on vas-tuullinen kulutusaktivismi, joka näkyy muun muassa tietoisina kulutusvalintoina ja ostoboikotteina. tähän liittyvät myös erilaiset eettisen kuluttamisen tai ku-luttamattomuuden muodot, solidaarisuustalous sekä vaihtotalous, joista Suomestakin löytyy esimerkkinä Stadin aikapankki. myös lähi- ja luomutuotannon tukeminen kuuluu vastuulliseen kulutuskansalaisuu-teen.

ainakin tunisiasta käsin ja Etelä-Eurooppaa tarkkail-len näyttäisi siltä, että nuorten kansalaisvaikuttami-sessa olisi meneillään vahva toimintakausi. jos puoluepolitiikka on vahvasti vanhemman ikäryhmän käsissä, vaikuttamisen kanavia haetaan jokapäiväisen elämän valinnoista, mutta myös kansalaistoiminnas-ta. jälkimmäinen tarjoaa mahdollisuuksia aina yksittäisistä tempauksista uusien järjestöjen perusta-miseen. nuorelta sukupolvelta löytyy motivaatiota, tietoa ja taitoja yhteiskunnalliseen muutokseen.

Kirjoittaja toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoit-tamassa konsortiohankkeessa ”Nuorten poliittisuus nyky-Afrikassa (2012–2016)” sekä Espanjan Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”GENIND: Suivaantunut sukupolvi. Nuorisoliikkeiden tila, valta ja kulttuuri 2011 ja sen jälkeen (2012–2015)”.

Uudet yhteiskunnalliset liikkeet, tempaukset ja jär-jestötkin toimivat suurim-

maksi osaksi poliittisten puolueiden ulkopuolella

niin Euroopassa kuin muu-alla maailmassa.


OPiSKEliJAliiKKUVUUS Ei lAiNArAHAllA PArANE

VaUHdittaakSEEn tämän tavoitteen saavuttamis-ta viime vuoden bukarestin ministerineuvosto lansee-rasi liikkuvuusstrategian ”mobility for better learning” ja kannusti jäsenmaita kansallisten strategioiden kautta liikkuvuuden esteiden vähentämiseen.

opiskelijaliikkuvuudella on aina haettu akateemista lisäarvoa opintoihin ja arvokasta kulttuurivaihtoa, mutta talouskriisin myötä työllistymisnäkökulma on vahvistunut. Liikkuvuusjakso antaa valmiuksia pärjätä 2000-luvun globaaleilla, alati muuttuvilla työmark-kinoilla, joilla työyhteisöt ovat entistä monikulttuu-risempia. Eikä vaihto-opiskelijaksi haluavan tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan EU:n eri koulutusohjelmat tarjoavat valmiita väyliä ja tuettuja mahdollisuuksia suorittaa opintoja toisessa jäsenmaassa.

Houkuttelevuudestaan huolimatta opiskelijavaihto on edelleen liian harvojen ulottuvilla. merkittävin syy on vaihto-opintojen taloudellisen tuen pienuus. Esimer-kiksi Erasmus-ohjelman nykyinen apuraha on 250 euroa kuukaudessa, mikä takaa lähinnä tonnikalama-karoni –painotteisen ruokavalion. Lisäksi useimmissa maissa opintososiaaliset etuudet eivät liiku yli rajan, vaan ulkomaille suuntaava menettää tuet, vaikka hank-kisi vaadittavat opintopisteet toisaalla.

talouskriisin vaikutuksista liikkuvuuteen huolestunut komissio lähti etsimään tähän ongelmaan vastausta samoin eväin kuin eurokriisiin ylipäätään: lisää velkaa! kansallisten opintotukijärjestelmien päälle rakennet-tavalla korkeakouluopiskelijoiden lainatakuujärjestel-mällä ei pyrkimyksistä huolimatta mielestäni tehdä

vaihto-opinnoista houkuttelevampia. Euroopan inves-tointipankin tuella toteutettava liikepankeista haettavan lainan lainatakuujärjestelmä kiihdyttää opiskelijoiden velkaantumista epävarmassa talous- ja työllisyystilan-teessa, ja saattaa syrjäyttää nykyisen apurahajärjestel-män kokonaan.

Eurooppalaiset opiskelijajärjestöt kuten 11 miljoonaa opiskelijaa edustava European Students’ Union ilmaisivat Euroopan Parlamentissa vieraillessaan pettymyksensä siihen, ettei heitä edes kuultu hankkeen valmisteluvai-heessa. opiskelijajärjestöjen viesti oli selvä: lainan sijaan jäsenvaltioita tulisi pikemmin kannustaa kehittämään kansallisia opintotukijärjestelmiään ja niiden liikkuvuut-ta kansainvälisiin opintoihin. olisi järkevämpää, että nämä maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunni-tellut rahat, yli 700 miljoonaa euroa, käytetään apuraha-järjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen mieluummin kuin liikepankkien lainasaamisten varmistamiseen.

Suomalaiset opiskelijajärjestöt ovat lisäksi kiinnittä-neet erityistä huomiota liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen aiemmin aliedustetuille ryhmille, kuten alemman sosioekonomisen taustan omaaville opiskeli-joille sekä perheellisille ja vammaisille opiskelijoille, mikä on erittäin kannatettavaa. talousesteiden lisäksi heidän lähtemisensä tiellä saattavat olla tukipalveluiden puute ja asunnon saannin vaikeus.

Suomesta lähti opiskelijavaihtoon vuonna 2011 lähes 10 000 ja saapuvia opiskelijoita oli 9 000. meillä opis-kelijavaihto näyttäisi olevan kutakuinkin tasapainossa, mutta tutkinto-opiskelijoiden suhteen on huonommin. meillä opiskelee lähes 18 000 ulkomaalaista, kun suo-malaisia opintotukea saavia on ulkomaisissa korkeakou-luissa vain 5 000.

Liikkuvuuden uudeksi uhkaksi on noussut huolestutta-van korkea nuorisotyöttömyys monissa EU-maissa. Se, jos mikä, nakertaa nuorten luottamusta koulutuksen kannattavuuteen ylipäätään. opiskelijaliikkuvuuden esteiden poistamisessa riittää siis vielä paljon tehtävää, ja näpertelyn ja lainaluukun sijaan tarvitaan kokonaisval-taisempaa nuorten elämäntilanteen ymmärtämistä.

Kirjoittaja on kristillisdemokraattinen poliitikko ja Euroo-pan parlamentin jäsen EPP-ryhmässä.

Teksti: Sari Essayah, [email protected] Kuva: Seppo J. Sirkka

Opiskelijaliikkuvuus ei lainarahalla paraneOpiskelijaliikkuvuuden edistäminen on noussut eurooppalaisen koulutuspolitiikan kes-kiöön. Nelisen vuotta sitten opetusministerit asettivat tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2020 vähintään 20 % Euroopan korkeakoulutusalueelta valmistuneista on tehnyt osan opinnoista ulkomailla. Myös vaihto-opintojen laatua ja monipuolisuutta haluttiin lisätä, ja eri opiskelijaryhmien osallistumismahdollisuuksia parantaa.

15

FiGHTiNG POliTiCS WiTH HArD SCiENCE

15

HaUSEr, fondLY called by the locals of rarotonga as “the whale lady”, has turned the slow destruction of fish and whale populations into a positive fight. She started the Cook islands Whale research and Educa-tion Center to inform locals and tourists and helped initiate agreements on protecting whales and sharks in the waters of Cook islands. She says that when she arrived in 1997, the locals did not have a great appre-ciation or pride for the whales and the marine life, but attitudes have changed a lot since.

“in the past 15 years [in rarotonga] the most impor-tant thing for me has been winning over the commu-nity and building trust”, nan says. She emphazises how grateful she is to be allowed to work in rarotonga and that all of the local fishermen are helping, for example, by notifying her whenever they spot whales. “Petrol is very expensive now and i don’t have the time or resources to be out on the water looking for whales so all the help is crucial.”

in the Cook islands, Hauser is satellite tagging hump-back whales and finding information on their migra-tion patterns. it is clear that she is passionate about her work and loves to swim with whales as well. Hauser says the locals thought she was crazy when they first saw her go in the water with whales. “but i’m never scared when i’m in the water. although i guess i do take a lot of risks”, she admits. risky or not, Hauser loves her work and is not in it for money or recogni-tion. “i’ve long ago accepted that the more important your work is the less you get paid to do it”, she says. and the work is not glamorous either, as some might think. These days she doesn’t spend as much time in the water as she would like to and she has to work hands on, for example by cutting open dead dolphins or putting her nursing skills in use by helping injured dolphins and whales.

Hauser has achieved some very concrete goals while working in the South Pacific: she was one of the main

initiators of the agreements of whale and shark protec-tion and now all of the Cook islands waters (2 million square kilometres) are a sanctuary for whales and sharks. fishing, pollution and climate change are still causing problems for marine life though and this is why a local rugby star, Kevin Iro, initiated a marine park where marine life is protected. Hauser helped him and continues close co-operation with iro and other local activists and community members concerned about the state of the lagoon and ocean.

Hauser tells me that the biggest threats to whales and dolphins now in the Cook islands are Chinese fishing vessels that use methods such as long line fishing and catch dolphins and other species they are not sup-posed to. Even sharks are still being killed for their fins, despite the agreements. Commercial vessels are also a threat to the fish populations. to put this in to perspec-tive, she says that “one vessel can catch as much fish in half an hour as a local fisherman would catch in a year.”

all the problems related to the preservation of the oceans and fish and whale populations seem over-whelming. nan, however, seems to be very positive and full of new ideas to further her cause. She says she found early on that she had to “fight politics with hard science”. “When it comes to whaling, for example”, she says, “you can argue with the whalers and go out on a boat to try and stop the whaling ships, and i respect that work.” but “there is also a risk you only end up making the whalers angry and even more determined to continue.” in addition to using science to prove her point, nan has tried a totally different approach. “i invite whalers to come and see whales from a boat with me. They are absolutely stunned to see whales peace-fully, in their natural environment and with calves.” When i asked her if those whalers ever went back to practicing whaling, she exclaims, never! “most of them say it was the best day of their life”, nan continues.Will japan ever stop whaling completely? “Yes, and there are many good signs already, such as lack of

Teksti ja kuvat: Hanna Harrison

Fighting politics with hard science – Nan Hauser’s mission to protect wha-les in the South PacificWatching a documentary of the slaughter of dolphins in Japan at the age of 12, Nan Hauser decided she had to do something to protect dolphins. And so she did - Hauser has been working around whales and dolphins all her life. Originally from the United States, she found a strong appreciation for nature early on and fell in love with dol-phins while living in Barbados as a child. She relocated to the island of rarotonga, Cook islands, in 1997 to research humpback whales that migrate through the Cook island waters each year. She is still based in rarotonga, where she runs the Cook islands Whale research Project and the Cook islands Whale research and Education Centre.



interest for whale meat.” EU has used a free trade agreement with japan as a leverage to persuade the country to stop whaling for so called scientific research. Hauser’s research with humpback whales is done through laser tagging and it is clear no harming of whales is required for research.

Hauser believes that an end to whaling in japan must come in cooperation with the japanese, in order to save face. nan visits the country and is mostly welcomed but has been called an “eco terrorist” by some in the industry of whaling. However, she fights with her aca-demic research instead of weapons. When the japanese government wanted to put humpback whales back on the list of whale species to be hunted for “scientific pur-poses” in the antarctica, nan says she “went and got the data”. “i went to antarctica and got the informa-tion on the whales, that they are the same whales that migrate through the waters of Cook islands each year and that they are vulnerable and rare.” The japanese then agreed not to go hunting for these whales and it was a small but significant victory for the whales. Hauser’s resume is impressing and her work load seems overwhelming. on top of running the education center in rarotonga, being a researcher and an activist, she is also a mother and a grandmother and a Phd candidate. i ask how does she do it all, especially considering she lives with a chronical illness, epilepsy? “i’m not sup-posed to even go diving at all but of course i do”, she says, laughing. “i’m very passionate and driven. i never sleep – sometimes i wish i could switch my brain off!” She says a lot of it is due to her Swiss-German heritage and family and also thanks her children, grandchildren and her partner for all the support over the years.

So what is her advice for young people reading this, who want to make a change in the world? “read. Get the information. Help keep the planet green.” but don’t get too immersed in the virtual world, she says. The world is out there, in the nature. This is why nan, when she realized she hadn’t been out in the water for months due to busy work schedule, decided she had to get out more. to keep doing what she has the passion to do and to swim with her whales again.

Hauser, fondly called by the locals of Rarotonga as “whale lady”, has turned

the slow destruction of fish and whale populations into

a positive fight.

More information: Whaleresearch.org

Hanna Harrison interviewed Nan Hauser about her career in whale research at the education center she founded in Rarotonga, Cook Islands

Locals fishing in the lagoon in Rarotonga. One commer-cial vessel can catch as much fish in half an hour as a local fisherman would catch in a whole year

17


infonan Hauser- A Registered nurse practicing medicine in the Cook Islands

- The President and Director of the Center for Cetacean Research and Conservation

- Principal Investigator of the Cook Islands Whale Research Project and Director of the Cook Islands Whale Research & Education Centre.

- PhD candidate at Southern Cross University, Australia.

-Ambassador for Sustainable Seas Trust in South Africa

The Whale Education Center in Rarotonga was founded in 2000 and aims to educate tourists, locals, politicians or any other visitors about the importance of protecting whales and marine life


MillAiNEN ON TUlEVAiSUUDEN EU?


oVaSka kErtoo, että työryhmä on muodostanut kannanoton varsin nopeaan tahtiin: nuorisojärjestöjä koordinoiva allianssi ry levitti hakuilmoitusta alkuvuo-desta, ja kun osanottajat oli Stubbin kabinetissa valit-tu, ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuun puolivälissä. EU:n tulevaisuus -ryhmän koostumus oli varsin vaihteleva, ja mukana oli ihmisiä yläkoululai-sesta valmiisiin maistereihin, eri puolilta poliittista kenttää. kaikkia kuitenkin yhdistää jonkinlainen myönteisyys Euroopan integraatiota kohtaan.

osallistujat jakautuivat kolmeen pienempään alaryh-mään, joissa kannanottoa muodostettiin teemoittain; ryhmien painopisteet olivat identiteetti ja osallisuus, talous ja rakenteet sekä Suomen rooli EU:ssa ja EU:n globaali rooli. Sisältöä suunniteltiin konsensusperiaat-teella, minkä jälkeen ryhmien puheenjohtajisto, joihin ovaskakin Suomen rooli EU:ssa –ryhmän puheenjoh-tajana kuului, alkoi työstää materiaalia eteenpäin. näin syntyi lopulta kymmenen pitkän tähtäimen visiota EU:n tulevaisuutta varten.

kannanoton muodostaminen lähti käytännössä tyh-jästä; ryhmälle oli annettu vain muutamia yleisluon-toisia kysymyksiä pohdittavaksi, ja eurooppaministeri Stubbin ohjeistus oli ”olkaa kreisejä ja brainstormat-kaa”. ovaska kertoo tekstin – ja sen pohjalta tehtyjen videoiden – kuvastavan sitä Eurooppaa, mitä kohden työryhmän mielestä tulisi edetä, vaikkei kaikkia tavoit-teita olekaan mahdollista saavuttaa aivan lähiaikoina.

ovaska toivoo kannanoton herättävän kommentteja, ei ainoastaan itsenäisenä tekstinä, vaan myös osana laa-jempaa kansallista EU-keskustelua. julkisuudessa on esitetty ajatuksia uudesta, 1990-luvun alun kaltaisesta suuresta EU-aiheisesta keskustelusta, jossa määriteltäi-siin, mikä unionin rooli oikeastaan on osana Suomea. työryhmän kanta aiheeseen on selkeä: he visioivat EU:n oleellisena osana Suomea ja toisinpäin. Vision mukaan Suomi tuo unionissa aktiivisesti omia näkö-kantojaan esiin ja on suurempi vaikuttaja, kuin mitä prosentin osuus väkiluvusta antaisi olettaa. Suomen pitäisi siis ovaskan mukaan olla EU:ssa aktiivisempi ja rohkeampi, ja EU:n vastaavasti demokraattisempi ja lähempänä kansaa.

Loppuun ovaska esittää haasteen puolueille ensi vuoden EU-parlamenttivaaleja ajatellen: esittäkää selkeä oma kanta Eurooppa-politiikkaan, kampanjoi-kaa eurooppalaisilla teemoilla ja ottakaa selkeä linjaus siihen, mihin suuntaan Euroopan integraation ja koko EU:n halutaan menevän. tämä helpottaisi samalla kansalaiskeskustelua, kun puolueet esittelisivät oikeita, mietittyjä vaihtoehtoja.

tämän aukeaman kursivoidut tekstinpätkät ovat EU:n tulevaisuus –työryhmän visioita.

Teksti ja kuvat: Hanna Karhunen Visiot: EU:n tulevaisuus –työryhmä

Millainen on tulevaisuuden EU?Eurooppaministeri Alexander Stubbin kokoon kutsuma nuorten EU:n tulevaisuus -työ-ryhmä julkisti työnsä tuloksena syntyneen kannanoton hiljattain. Tähdistö haastatteli työryhmässä mukana ollutta Eurooppanuorten jäsentä Milla Ovaskaa aiheen tiimoilta.

EU:n tulevaisuus –työryhmä

Kannanoton kokonaisuudessaan voi lukea osoitteesta: vnk.fi/julkaisut, ja sitä voi kommen-toida twitterissä hashtagilla #mikaEUstaisona tai #grownupEU.

Visioista on kuvattu sarja videoita, jotka löytää osoitteesta: http://vimeo.com/chan-nels/512822.

19

MillAiNEN ON TUlEVAiSUUDEN EU?

19

Alexander Stubb sekä EU:n tulevaisuus –ryhmän puheenjohtajisto kannanoton julkistamistilaisuudessa Valtioneuvoston kansliassa

VIsIOT: EU:n kehityksellä on oltava kansalaisten mandaatti, joka saadaan vain demokratiauudistusten avulla. Tulevaisuu-dessa EU on lähellä kansalaisia, kansalaiset ovat kiinnostu-neita EU-asioista ja tietävät niistä. EU on aidosti unionin kansalaisten ohjaama.

EU pitää kiinni eurooppalaisista arvoista, demokratiasta ja ihmisoikeuksista ja kehittyy kohti liittovaltiota. Tule-vaisuuden EU:ssa päätökset tehdään sillä tasolla, jolle ne parhaiten sopivat. EU laajenee Turkkiin sekä Balkanille. Euroopan talous on yhteinen ja siitä on pidettävä huolta yhdessä.

Euroopassa on yhteisvastuu ihmisistä. EU:n alueella toteu-tuu yhteiskuntatakuu, joka takaa jokaiselle kansalaiselle riittävän toimeentulon, kodin sekä mahdollisuuden työhön ja koulutukseen. Yhteiskuntarauhan edellytyksenä on kansalaisten hyvinvointi. Talouskasvua ei pidetä itsestään selvänä tavoitteena, vaan yhteiskunnallista hyvinvointia mitataan vaihtoehtoisilla mittareilla. Yhteisvastuuta kan-netaan ihmisistä ja ihmisten, ei talouden, takia. Eurooppa on mahdollisuuksien maanosa.

Suomi on EU-toimijana omat vahvuutensa tunnistava, terveellä itsetunnolla varustettu osaamiseensa luottava jäsenvaltio, joka rakentaa, ratkaisee, verkostoituu ja on aloitteellinen jokaisella valmistelutasolla. Suomi on EU:n rauhantekijä, joka vaikuttaa päätösten suuntaan proak-tiivisesti. Suomen vaikutusvalta EU:ssa on suurempi kuin väkiluvun mukainen prosentti. Suomi ajaa aktiivisesti Euroopassa arvojensa mukaista pohjoismaista yhteiskun-tamallia, jossa jokaisella eurooppalaisella on yhtäläinen mahdollisuus elää arvokas elämä.

Tulevaisuudessa EU-politiikasta ja sen eri vaihtoehdoista ollaan tietoisia, ja suomalaiset voivat ja haluavat vaikuttaa EU-politiikan syntyyn. Sadat miljoonat eurooppalaiset kohtaavat toisiaan arjessaan. Eurooppalaiset tuntevat oman yhteisen kulttuuriperimänsä sekä sen kansallisia erityispiirteitä. Kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja unionista, sillä rahoittavat sitä suoraan verotuksestaan.

Koulutus on Euroopan kehityksen keskiössä ja tärkeä osa eurooppalaista hyvinvointivaltiota. Koulutuksen avulla edistetään tasa-arvoista, demokraattista ja osallistavaa yhteiskuntaa. Korkea osaaminen on korkean kilpailuky-vyn perusta. Harmaantuva Eurooppa ymmärtää toivonsa lepäävän nuorissa, ja panostaa tähän ikäluokkaan tarjoten globaalisti parhaat edellytykset ja oikeudenmukaisimman kohtelun nuorille.

Euroopan unionin päätöksenteossa tehdään päätöksiä arvoperustein. Unionin syntyessä sen haluttiin pitävän yllä rauhaa Euroopassa ja keinoiksi valittiin yhteistyö ja demokratia, ei varustautuminen ja eristäytyminen. EU toimii globaalisti arvojensa mukaisesti. EU:n sisällä ihmis-oikeudet toteutuvat kaikille, eikä syrjintää suvaita. EU:n sisäistä ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilannetta valvotaan oikeusvaltiodirektiivillä.

EU ratkaisee taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kriisin vihreän talouden vallankumouksella. EU julistautuu tule-vien sukupolvien puolesta ympäristön kannalta kestäväksi yhteisöksi, joka edistää kestävää kehitystä myös globaalis-ti. Kestävää kehitystä ja sukupolvien välistä oikeudenmu-kaisuutta ympäristöasioissa vaalitaan säädöksiä tehdessä ja Eurooppa uskaltaa näyttää vahvaa esimerkkiä muulle maailmalle ja vaatia vihreitä uudistuksia. EU saa kokonai-suudessaan virtansa puhtaasta energiasta.

EU on vaikutusvaltainen globaalitoimija, joka toimii arvo-jensa mukaan. Se luo turvallisuutta ympärilleen toimimal-la reilusti ja aktiivisesti. EU on toimijana yhtenäinen, ja sillä on selkeä strategia ja visio tulevaisuudesta.

Euroopan unioni on toimiva yhteiskunta, jossa eri kulttuu-rit toimivat sovussa rinnakkain. Harmaantuva unioni ei pysähdy vaan pysyy vauhdissa yhteisellä maahanmuutto-politiikalla. Unionia ei tunneta muurien rakentamisesta vaan rauhan ja hyvinvoinnin tuottamisesta sekä demokra-tian ja oikeusvaltioperiaatteiden levittämisestä. EU toimii vaikutusvaltaisena rauhantekijänä lähialueillaan, eikä päästä Syyrian kaltaisia katastrofeja enää syntymään.


HMEU – MiKä SE ON?

Teksti: Hanna Karhunen Kuva: www.hmeu.org

HMEU – mikä se on?

tämänVUotiSESSa Si-mULaatioSSa, joka järjes-tetään 29.-30.5., aiheeksi on valittu turkin EU-jäsenyysneu-vottelujen mahdollinen uudelleen aloittaminen. Päätöksentekoelimeksi on puolestaan valittu Euroopan unionin neu-vosto, jonka osallistujat muodostavat siten, että kaksi ihmistä edustaa kutakin jäsenmaata pääministerin roolissa. Esimerkiksi Strasbourgissa on jo vuosien ajan järjestetty laajamittaisia EU:n päätöksentekosimulaati-oita, mutta Suomessa toukokuun lopussa järjestettävä tapahtuma on ensimmäinen laatuaan.

HmEU:ia järjestävän komitean puheenjohtaja Leo Hari kertoo, että ajatus EU-simulaation organisoi-misesta oli kytenyt järjestäjien mielissä jo useamman vuoden. monella oli kokemuksia Suomen malli-Yk :sta, finmUnista, jossa osallistujat muodostavat delegaa-tioita ja edustavat jotakin Yk:n jäsenmaata turvalli-suusneuvoston kokouksen simulaatiossa. EU:n osalta Suomessa ei kuitenkaan ollut mitään samantyyppistä toimintaa ainakaan yhtä suuressa mittakaavassa. Esimerkiksi Strasbourgissa on kuitenkin jo vuosien ajan järjestetty laajamittaisia simulaatioita nuorille EU:n päätöksenteosta. järjestäjien ajatus oli, että olisi hienoa saada jotakin samantapaista Suomeen asti, ja tänä vuonna aika tuntui olevan kypsä toiminnan aloittamiselle.

idea malli-EU:sta on otettu Harin mukaan hyvin vas-taan, ja kiinnostusta osallistumiseen ja järjestelyihin on riittänyt. tapahtuma on järjestetty kehitysyhteis-työjärjestöjen EU-yhdistys kehys ry:n hankkeena, ja kehyksen avusta järjestelyissä on ollut suuri apu: kaksipäiväisen simulaation järjestäminen ensimmäistä

kertaa, kun valmiita käy-täntöjä tai toimintamalleja

ei vielä ole, vie paljon aikaa. Hari kertoo, että myös Cimo:n

hallinnoimasta Youth in action -ohjelmasta saatu tuki on ollut tärkeää

hankkeen onnistumisen kannalta. mukaan avustamaan tapahtuman aikana mahtuu silti edelleen.

Hari kertoo, että motiivina tapahtuman järjestämiselle Suomessa on ollut EU-tietoisuuden lisääminen nuorten parissa. Samalla simulaation tavoitteena on syventää ja kasvattaa ymmärrystä EU:n päätöksentekomalleista; kun itse on mukana neuvottelupöydässä, jäävät proses-sien yksityiskohdatkin paremmin mieleen. EU:n päätök-senteko konkretisoituu uudella tavalla, eivätkä esimer-kiksi äänestyssäännöt ja eri elinten erilaiset tehtävät jää pelkäksi kirjasta opetelluksi tiedoksi. malli-EU on siis samalla myös diplomatian ja neuvottelun harjoittelua. Hari näkee simulaation hyvänä mahdollisuutena oppia lisää eurooppalaisesta päätöksenteosta, joka voi monille nuorille olla vielä jokseenkin hämärän peitossa.

Hari toivoo ensimmäisen malli-EU:n saavan tulevaisuu-dessa myös jatkoa. tapahtuma toki kaipaa tulevinakin vuosina halukkaita järjestäjiä, mutta kun ensimmäisen vuoden pohjatyö on tehty, toiminnan jatkaminen on helpompaa – ainakin Suomen malli-Yk:n jo kahdeksan-vuotinen taival lupaa hyvää. Eurooppanuoret toivoo HmEU:lle menestystä ja pitkää ikää!

Tänä keväänä Helsingissä järjestetään ensimmäistä kertaa HMEU, Helsinki Model European Union, eli malli-EU. Kyseessä on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa osal-listujat simuloivat jotakin EU:n päätöksentekoelintä ja neuvottelevat yhdessä ratkaisua johonkin ajankohtaiseen kysymykseen.

Lisää tietoa tapahtumasta osoitteessa:www.hmeu.org

21

EUrOOPAN KANSAlAiSUUS:

EUrooPan kanSaLaiStEn teemavuoden tarkoitus on kertoa eurooppalaisille, mitä kaikkia oikeuksia Euroo-pan unionin kansalaisuus heille luo – ja miten he voivat käyttää oikeuksiaan sekä valvoa niiden toteutumista. toinen tarkoitus on herätellä keskustelua ajankohtaisista EU-asioista ja saada kansalaiset innostumaan ja keskus-telemaan Eurooppa-asioista ja ottamaan osaa päätöksen-tekoon. Euroopan parlamentin vaalit ovat vain hieman yli vuoden päässä, toukokuussa 2014, joten päätöksentekoon osallistuminen äänestämällä on taas ajankohtaista – vuo-den 2009 vaaleissahan uurnilla kävi vain 40,3 % suomalai-sista, missä on parannettavaa yllin kyllin.

mistä Euroopan unionin kansalaisuudessa oikeastaan on kyse? EU:n kansalaisuus antaa oikeuden äänestää ja olla ehdolla Euroopan parlamentin vaaleissa missä tahansa jäsenvaltioissa sekä oikeuden äänestää ja olla ehdolla kunnallisvaaleissa missä tahansa jäsenvaltiossa samoin ehdoin kuin jäsenvaltion kansalaiset. Euroopan unionin kansalaiset ovat myös vapaita liikkumaan unionin sisällä ja käymään töissä sen eri puolilla. EU:n kansalaisilla on myös oikeus käyttää omaa kieltään EU-toimielimissä.

mainitut ja muut EU-kansalaisen oikeudet ovat tärkeitä, eikä niitä tule vähätellä. on kuitenkin kysyttävä, onko kansalaisuudessa kyse oikeuksista – ja vain oikeuksista. merkitseekö kansalaisuus – myös Euroopan unionin kan-salaisuus – jotakin enemmän?

kansalaisuudessa on toki kyse oikeuksista ja velvollisuuk-sista, mutta siinä on kuitenkin myös mitä olennaisimmin kyse kuulumisesta – kuulumisesta paikalliseen, seudul-liseen, kansalliseen poliittiseen yhteisöön, kuulumisesta yhteiskuntaan. jäsenvaltioiden tasoilla tämä lienee useim-mille kansalaisille ilmeistä, mutta entä Euroopan tasolla? tuntevatko Euroopan kansalaiset kuuluvansa Euroop-paan: tuntevatko he olevansa Euroopan unionin yhteisön, jonkinlaisen eurooppalaisen yhteiskunnan jäseniä?

kevään 2012 eurobarometrin mukaan Euroopan unionin kansalaiseksi itsensä kokee suomalaisis-ta 71 % ja Euroopan unionin kansalaisista 61 %. kansalaisista vähemmistö, 46 %, kokee, että heillä on jokin yhteys Euroopan unioniin – ja suomalaisis-ta vain 33 %. Euroopan unioniin ei siis olla erityi-sen kiintyneitä, vaikka sen jäsenyys ja mukanaan tuomat oikeudet ymmärretäänkin, kuten kyselystä käy ilmi.

Lukujen taustalla lieneekin se, että meillä ei ole laajaa yhteistä eurooppalaista keskustelua Euroop-pa-asioista tai yhteistä mediaa, jossa keskustelua voitaisiin käydä. brysselin kuplassa keskustelua toki on, mutta se ei ulotu kovinkaan kauas eikä sovi perustaksi, jolle laajamittainen ideoiden vaihto yhteisistä asioista rakentuisi, tai jonka varassa voi-taisiin loputtomasti syventää integraatiota.

Eurooppalaista kansalaiskeskustelua edistävät puolueiden lisäksi erityisesti erilaiset aktiiviset kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja ryhmät kuten kansainvälinen Eurooppa-liike, jonka jäsen Eu-rooppanuoretkin on. Eurooppalaisia puolueita on olemassa, mutta niiden toiminta ei ilmene kansalai-sille muuten kuin jäsenvaltioiden omien kansallis-ten puolueiden toiminnassa.

Lähestyvät Euroopan parlamentin vaalit toivotta-vasti innostavat EU-kansalaisia ottamaan osaa keskusteluun oman Euroopan unioninsa suunnasta. kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan lukien Eurooppanuoret, toimivat tulevan vuoden aikana keskusteluun herättelijöinä ja kannustajina ja ideoivat uusia keskusteluaiheita.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten kansainvälisestä toi-minnasta vastaava varapuheenjohtaja.

Euroopan kansalaisuus: luettelo oikeuksista vai tunne yhteisöstä?Vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi. Tänä vuonna ympäri Euroop-paa puhutaan siitä, mitä Euroopan unionin kansalaisuus merkitsee. EU:n kan-salaisuus perustettiin Maastrichtin sopimuksessa, joka tuli voimaan 1.11.1993, lähes 20 vuotta sitten. Kansalaisuuden merkitys on kuitenkin jäänyt monelle eurooppalaiselle hämärän peittoon, eivätkä kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet ole selviä lähimainkaan kaikille.

Teksti: Henrik Manner


satu Hassi: Lobbaaminen on EU:n arkipäivääSatu Hassi keskittyi seminaaripuheenvuorossaan EU:ssa tapahtuvaan lobbaukseen, joka on yhä vah-vemmin osa EU:n todellisuutta ja arkipäivää. Hassin mukaan lobbaus on EU-parlamentaarikon arjessa selvästi näkyvin kansalaisvaikuttamisen muoto, sillä esimerkiksi yritysmaailman ammattilobbareilla on käytettävissä huomattavasti enemmän resursseja oman asiansa ajamiseen kuin tavallisilla kansalaisilla. Sitä mukaa, kun EU-parlamentin vaikutusvalta on kas-vanut, on myös lobbaus ja eduntavoittelu lisääntynyt, ja tällä hetkellä Hassin mukaan brysselissä on maail-man kaupungeista Washington d.C:n jälkeen eniten lobbareita – joidenkin laskelmien mukaan jopa 30 000.

Hassi kokee, että EU-parlamentin rakenne tarjoaa otolliset olosuhteet lobbaamiselle.

kun varsinaista hallitus-oppositio –asetelmaa ei ole, ei myöskään parlamentin puolueiden välillä ole samanlaista vastakkainasettelua tai kiistelyä. Parla-mentin jäsenet osallistuvat valiokuntatyöhön, jossa muutosehdotusten tekeminen lakiehdotuksiin on yleistä ja kynnys siihen varsin pieni. näihin lob-barit voivat vaikuttaa suurestikin: Hassin mukaan jopa kokonaisia ehdotuksia voidaan kopioida sa-nasta sanaan jonkin lobbavan tahon materiaalista, eikä tätä ole ainakaan toistaiseksi suoraan kielletty missään pykälässä. Hassi itsekään ei aja suoranais-ta kieltoa, vaan enemmänkin avoimuutta. mikäli muutosesitys on kopioitu osittain tai kokonaan, sanasta sanaan tai asiasisällöltään jostakin valmiis-ta ehdotuksesta, tulisi alkuperäinen lähde mainita selkeästi.

Hassi näkee valvonnan ja avoimuuden puutteen suurimpana EU-lobbaamiseen liittyvänä ongel-mana. tällä hetkellä tavallisella EU-kansalaisella ei ole juurikaan mahdollisuuksia seurata, mitkä tahot brysselissä lobbaavat, keitä hänen euroedus-tajansa tapaa päätöksenteon merkeissä, tai miten eri tahojen edunvalvonta lopulta näkyy edustajien tekemissä ehdotuksissa. Lobbareita varten on kyllä olemassa rekisteri, jota kuitenkin käytetään melko ylimalkaisesti: Hassin mukaan vain murto-osa brysselissä työskentelevistä lobbareista on ylipää-tään rekisteröity sivustolle, ja heidänkin kohdal-laan tiedot voivat olla varsin suurpiirteiset, jolloin tarkoista intresseistä on hankala ottaa selvää. Hassi ehdottaakin nykyisen vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän tilalle pakollista rekiste-riä, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa. Samoin hän esittää, että kunkin valiokunnan raportoijameppien tulisi julkaista kaikkien nähtä-väksi listat, joista selviäisi, keitä kyseinen meppi on päätöksentekoon liittyen tavannut. Hassi kertoi pitävänsä itsekin yllä vastaavanlaista listaa.

Teksti: Hanna Karhunen Kuvat: Elisa Selinummi

Näkökulmia EU:n kansalaisuuteen– Eurooppanuorten kansalaisuus-seminaarin antiaEurooppanuoret järjesti ensimmäisen kansalaisuuden teemavuoteen liittyvän tapahtumansa, kansalaisuusseminaarin, Helsingin Eurooppasalissa 22.3. Mielen-kiintoinen seminaari keräsi noin 40 osallistujaa. Ohjelman avasi Eurooppanuor-ten varapuheenjohtaja Henrik Manner, jonka jälkeen Päivikki Kumpulainen ker-toi EU:n kansalaisaloitteesta (lisää tietoa tämän lehden sivulla 25) ja Satu Hassi lobbauksesta EU-parlamentissa. Ohjelma päättyi poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien paneelikeskusteluun EU:n kansalaisuuteen liittyen.

NäKöKUlMiA EU:N KANSAlAiSUUTEEN

Satu Hassi kansalaisuusseminaarissa

23

NäKöKUlMiA EU:N KANSAlAiSUUTEEN

Svensk Ungdomin Niklas Mannfolk puhuu ja muut kuun-televat

Paneelissa vasemmalta Akseli Hakala (kok), Lauri Kan-gasniemi (kd), Simon Elo (ps), Antti Kurvinen (kesk), Li Andersson (vas), Niklas Mannfolk (rkp), Merja Kähkönen (vihr) ja Joona Räsänen (sdp)

Poliittisten nuorisojärjestöjen panelistit keskustelivat muun muassa Turkin EU-jäsenyydestä ja Euroopan integ-raation suunnasta

Kokoomusopiskelijoiden Akseli Hakala äänessä

Päätöksenteon ja sen perusteiden avoimuus on Hassin mukaan samalla myös keino tuoda kansalaisten ääni kuuluviin EU:ssa. Viiden vuoden välein järjestettävät kansanvaalit eivät yksin riitä, vaan vaikutuskanavia täytyy olla olemassa myös vaalien välisenä aikana. näistä esimerkiksi meppien äänestyskäyttäytymisen valvontaa on Hassin mukaan kehitettävä huomattavasti yksinkertai-semmaksi ja vaivattomammaksi. Hän toteaa, ettei ole realistista ajatella, että yksittäisellä EU-kansalaisella tai

kansalaisjärjestöllä olisi käytettävissään resursseja lobbaukseen samassa mittakaavassa kuin suurilla yrityksil-lä – siksi kansalaisvaikuttamiseen tarvitaan toisenlaisia keinoja, kuten uusia kansalaisaloitteita. Samalla, kun ihmisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan, voidaan myös lisätä EU:n legitimiteettiä: saada EU-kansalaiset tuntemaan, että unioni tarjoaa heille jotain hyödyllistä ja arvokasta. rauhan ylläpito, vaikka arvokas saavutus onkin, ei enää yksin riitä EU:n olemassaolon oikeutukseksi.

23


käyttävät vammaiset ja ikäihmiset. Heitä tulee kuulla varhaisessa vaiheessa, jotta palvelusta tulee tarkoituk-senmukainen ja käyttäjäystävällinen.

kun peukutus ei kuulu, demokratia alkaa näyttää huijaustarinalta. ääriliikkeiden houkuttelevuus kas-vaa, viha tarvitsee kanavaa purkautua. ääriliikkeiden suosio on todellinen uhka demokratialle ja tämän uhan edessä on pystyttävä löytämään keinoja sille, miten pettymys ja viha kanavoidaan positiiviseksi energiaksi, demokratiaa vahvistamaan?

nykyään monet demokraattiset vaikuttamiskeinot koetaan yhä enemmän näennäisiksi, mikä näkyy esi-merkiksi poliittisen aktiivisuuden laskuna. Yhteiskun-ta - ja erityisesti Euroopan unioni - koetaan ostoskes-kuksena, josta voi hakea haluamansa. Velvollisuuksia ei tunneta kun vaatimukset oikeuksista täyttävät keskustelun. Shoppailumentaliteetin sijaan tarvitaan yhdessä tekemisen ja onnistumisen voimaannuttavia kokemuksia.

käytettiinhän peukkua jo antiikin roomassa, kun gladiaattorin henki oli puntarissa. tämän päivän nettisurffailijan ja keisarin peukalossa on kuitenkin ero siinä, mitä sillä saadaan oikeasti aikaan.

Kirjoittaja on kokoomuslainen poliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen.

GlADiAATTOriT OVAT PAlANNEET ArEENAllE

YkSinkErtaiSimmin nYkYkanSaLaiSUUtta voi kuvata toteamalla, että elämme keskellä peuku-tusaikakautta. antiikin roomassa peukalo ratkaisi gladiaattorin hengen kohtalon, nykyään sen seu-raukset ovat ehkä vähemmän dramaattiset, mutta laaja-alaisemmat. Virtuaalinen peukunnosto on tullut helpoksi keinoksi luoda oma profiili, joutumatta kui-tenkaan sen enempää perustelemaan mielipiteitään. mistä tykkäät, sitä olet.

Voiko peukulla sitten todella vaikuttaa? tuoko se kan-salaiselle tunteen todellisesta vaikutusvallasta? Uskon nimittäin, että juuri tunne vaikutusvallasta ympä-röivään maailmaan on keskiössä aikamme ihmisten hyvinvoinnissa. ihminen tarvitsee tunteen siitä, että pystyy todella vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. muuten mieli turmeltuu kuin perinteisessä kiinalaisessa kidutuskeinossa: ihminen alistetaan tekemään asiaa, jonka hän lähtökohtaisesti kokee mielettömäksi ja merkityksettömäksi.

Peukulla on ja ei ole vaikutusta. Yltäessään joukko-liikkeeseen peukut ovat luoneet ennennäkemättömiä kampanjoita ja ovat olleet osaltaan vaikuttamassa asenteiden ja ajattelutapojen muutokseen. Uskon, että valtaosa tykkäämisistä jää kuitenkin virtuaalito-dellisuuteen muuttumatta koskaan tosielämän teoiksi ja tuoden pettymyksen tunteen kansalaiselle.

kokemukseni perusteella voin sanoa, että todellinen vaikuttamisen tunne syntyy yhdessä tekemisestä, tunteesta että sinä ja minä, tässä ja nyt, muutamme jotain. teemme jotain meille kaikille, emme ainoas-taan itsellemme. Poliittisiin liikkeisiin osallistuminen on omiaan tämän tunteen synnyttämisessä. Emme vain ota kantaa johonkin valmiiseen mielipiteeseen tukemalla sitä ulkoa päin, vaan olemme muutoksessa fyysisesti mukana.

Vaikuttamisen tunne syntyy myös silloin, kun kokee tulevansa kuulluksi. Laajat kuulemiset tulee ottaa osaksi poliittisia päätöksentekoprosesseja. otetaan esimerkiksi julkisia hankintoja koskeva lainsäädän-töuudistus. Valmistelevat virkamiehet ovat valmis-teluvaiheessa tärkeässä roolissa, mutta tärkein taho ovat palvelujen käyttäjät. Esimerkiksi taksipalveluja

Teksti ja kuva: Sirpa Pietikäinen

Gladiaattorit ovat palanneet areenalleKansalaisuudelle nimetty EU-teemavuosi on hyvä tilaisuus pysähtyä pohtimaan, mitä kansalaisuudella tänä päivänä ymmärretään. Onko EU-kansalaisuus jää-nyt abstraktiksi käsitteeksi, kuuluuko sii-hen oikeuksien ohella myös velvollisuuksia ja tuoko se todellisen tunteen vaikutta-mismahdollisuudesta?

25

KANSAlAiSAlOiTTEESTA UUSiA TUUliA EU:N PääTöKSENTEKOON

Mikä on kansalaisaloite?kansalaisaloitteella tarkoitetaan pääsääntöisesti tavallisten kansalaisten alullepanemaa lakialoitetta, jolla on mahdollisuus siirtyä viralliseen lainsäädäntökä-sittelyyn saatuaan tietyn määrän kannatusilmoituksia. Se on siis suoran demokratian muoto, jossa äänestäjät voivat itse vaikuttaa lainsäädäntöön.

Erilaisia kansalaisaloitejärjestelmiä on olemassa ympäri maailmaa, Euroopassa paitsi EU-tasolla, myös yksittäisissä maissa kuten Suomessa. Yksittäisten mai-den kansalaisaloiteprosessit muistuttavat melko paljon toisiaan: äänioikeutettujen kansalaisten allekirjoituk-sien keräämiseen on varattu tietty aika, ja kun määrä täyttyy, siirtyy aloite maasta riippuen esimerkiksi par-lamentin puhemiehen käsiteltäväksi. kansallisen tason aloite on tällä hetkellä mahdollista tehdä Euroopan maista Suomen lisäksi esimerkiksi itävallassa, Portuga-lissa, Puolassa ja alankomaissa.

koko EU:n laajuisen kansalaisaloitteen tekeminen on luonnollisesti kansallista tasoa suurempi prosessi. Vaadittu allekirjoitusmäärä on miljoona, siinä missä se esimerkiksi Suomessa on 50 000, itävallassa 100 000 ja Portugalissa 35 000, ja allekirjoitusten keräämiseen vuosi aikaa. kokonaismäärän lisäksi EU:n kansalais-aloitteessa on määritelty kullekin jäsenmaalle väkilu-kuun suhteutetut allekirjoituskiintiöt, joista vähintään seitsemän tulee täyttyä. Samoin myös aloitetta järjes-tävässä kansalaistoimikunnassa täytyy olla vähintään seitsemän jäsenmaan edustaja. mikäli allekirjoitus-määrä kiintiöineen saadaan vuoden kuluessa kerättyä, aloite päätyy EU:n komission käsiteltäväksi, EU-parlamentin kuultavaksi ja sen jälkeen mahdollisesti lakialoitteeksi. Sisällön puolesta aloitteen tulee sisältyä EU:n toimivaltaan eikä se saa olla perussopimuksen vastainen.

Vesi on perusoikeus –kampanja edelläkävijänätällä hetkellä EU-lakialoitteiden vielä lyhyessä histo-riassa menestyksekkäin aloite on nimeltään Vesi on perusoikeus. Se tähtää nimensä mukaisesti siihen, että puhdas vesi ja vesihuolto, kuten viemäripalvelut, tun-nustettaisiin EU:n tasolla kaikille kuuluviksi perusoike-uksiksi. aloitteen taustalla on Euroopan julkisten alan ammattijärjestöjen liitto EPSU. Päivikki Kumpulaisen,

EPSU:n suomalaisen alajärjestön fiPSU:n edustajan, mukaan Yk:ssa vesi on jo saanut perusoikeuden ase-man, ja kaikkia maita on kehotettu toimiin, jotta sama toteutuisi maailmanlaajuisesti; kansalaisaloitteessa ollaan siis myös ikään kuin Yk:n asialla.

mitä vesi ja vesipalvelut perusoikeutena sitten tar-koittavat? kumpulainen selventää, että tavoitteena on taata kaikille kaikissa tilanteissa riittävästi puhdasta ja turvallista talousvettä perustarpeisiin, sekä toimivat viemäri- ja sanitaatiopalvelut jätevesien käsittelyyn ja hygienian edistämiseen. EPSU tähtää siihen, että vesi ja vesipalvelut säilyisivät kaikissa maissa julkisissa käsissä, eikä niitä lähdettäisi yksityistämään tai kil-pailuttamaan. kumpulaisen mukaan yhteiskuntien on säännösteltävä kussakin maassa vesivarojen omistusta ja käyttöä, jotta esimerkiksi ”vesihanaa ei panna kiinni, vaikka ihminen ei pystyisi maksamaan vesilaskuaan”.

Vesi on perusoikeus –aloitetta voidaan pitää monessa mielessä EU-kansalaisaloitteiden edelläkävijänä. Se on paitsi ensimmäinen keräysluvan saanut aloite, myös ensimmäinen vaaditut miljoona allekirjoitusta kerän-nyt. kirjoitushetkellä kampanjointi kuitenkin jatkuu vielä, sillä maakohtaisista kiintiöistä on toistaiseksi täyttynyt vasta viisi.

Päivikki kumpulainen kuvaa kansalaisaloiteprosessia keskustelevaksi: EU:n komissioon ollaan yhteydessä useammassa eri vaiheessa. komissio ottaa heti aloit-teen alkutaipaleella yhteyttä järjestäjiin, ja yhteys säilyy läpi koko prosessin. dialogia nähdään myös mahdollisessa loppuvaiheessa, jossa menestyksekäs aloite on toimitettu komissiolle ja sen tekijät pääsevät itse esittelemään aihetta. keskusteluyhteys ja koko kansalaisaloiteprosessi ovat kumpulaisen mukaan arvokkaita jo itsessään, vaikkei varsinainen aloite kos-kaan päätyisikään lakiehdotukseksi asti. koko prosessi edistää joka tapauksessa demokratiaa ja kansalaisten osallistumista. kansalaisaloitteen tekeminen ja sen puolesta kampanjoiminen on myös omiaan luomaan keskustelua ja herättämään ihmisten – ja median – mielenkiintoa asioihin, jotka eivät ehkä muuten nousisi esille. kumpulainen tosin huomauttaa, että Vesi on perusoikeus –kampanjan tapauksessa mediahuomio on ollut hyvin vähäistä.

Teksti: Hanna Karhunen Kuvat: Elisa Selinummi, www.right2water.eu

Kansalaisaloitteesta uusia tuulia EU:n päätöksentekoon EU:n demokratiavajeesta ja kansalaisten osallistumisesta politiikkaan on puhuttu paljon, ja tänäkin vuonna aihe on näkyvästi esillä kansalaisuuden teemavuoden vuoksi. ratkaisuja tilanteeseen on haettu pidemmän aikaa, ja vuonna 2009 voimaan tulleessa lissabonin sopimuksessa esiteltiinkin uudentyyppinen vaikuttamismuoto, EU:n kansalaisaloite, joka puolestaan astui voimaan 1.4.2012.



Kampanjointia käytännössäkumpulainen maalaa kansalaisaloiteprosessin käytän-nön toteuttamisesta kuvan, johon liittyy myös paljon haasteita. Hänen mukaansa allekirjoitusten keruulle annettu vuoden määräaika on omalta osaltaan hankala: yhteiskunnallisessa kampanjoinnissa vuosi on äärim-mäisen pitkä aika, kun kansalaisten ja median mielen-kiintoa kysymystä kohtaan tulisi pitää yllä jatkuvasti ja tasaisesti. Prosessiin liittyy myös teknisiä ja taloudel-lisia haasteita. Vesi on perusoikeus –hankkeelle EU:n komission avulla perustetut internet-sivut nimien ke-räämistä varten ovat kaatuneet lukuisia kertoja, mikä voi vaikuttaa allekirjoitusmäärään.

Vuoden kestävä, koko EU:n laajuinen suuri kampanja vaatii luonnollisesti myös rahaa. Vaikka Vesi on perus-oikeus –kampanjaan on EPSU:n myöntämä 100 000 euron rahoitus, se on kumpulaisen tietojen mukaan mennyt pääasiassa eri maiden välillä matkustamiseen sekä itäisen Euroopan EU-maiden kampanjoiden tuke-miseen, jolloin esimerkiksi Suomessa kampanjointi on pitänyt toteuttaa pääasiassa ilman avustusta.

onko sitten ylipäätään mahdollista kerätä kansalaisaloit-teeseen riittävästi nimiä, jos käytettävissä ei ole suuria rahasummia? kumpulainen vastaa tähän kyllä: vaikka koko prosessin ja nimien keruun organisointiin EU:n laa-juisesti kuluu väistämättä jonkin verran rahaa, ei määrän tarvitse olla kovin suuri. Hän uskoo, että jos aloitteen aihe on kansalaisille riittävän läheinen ja mielenkiintoi-nen, allekirjoituksia voidaan saada myös ilman suurta kampanjaa tai mediahuomiota.

osa kumpulaisen nimeämistä ongelmista ja haasteista onkin kytkeytynyt enemmän juuri Vesi on perusoikeus –kampanjaan kuin kansalaisaloitteeseen sinänsä. Vesipo-litiikka aiheena on hänen mukaansa tavalliselle EU-kan-salaiselle jokseenkin vieras ja kaukainen, eikä myöskään kovin mediaseksikäs. tämän takia nimien keruu onkin ollut paikoin työlästä, Suomessa rajallisilla resursseilla jopa ”nihkeää ja hidasta”, kun aloitteen tarpeellisuutta on hankala perustella ihmisille. kumpulainen pohtii, että Suomessa vesihuolto on toistaiseksi hoidettu hyvin, ja aloitteen rooli täällä on enemmänkin ennaltaehkäisevä. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa kansalaiset ovat todista-neet vesihuollon yksityistämisen ongelmia käytännössä, ja siellä aloite onkin ollut selvästi suosituin.

EU:n kansalaisaloiteprosessin toimivuutta kokonaisuute-na on toistaiseksi hankala arvioida, kun yksikään aloite ei ole vielä päätynyt komission käsittelyyn. on mielenkiin-toista päästä näkemään, millaiseksi prosessi käytännössä muotoutuu, onnistuuko aloitteen tekeminen ilman suur-ta rahoitusta, ja mikä on Vesi on perusoikeus –aloitteen lopullinen kohtalo. Vaikkei aloite päätyisikään laiksi asti, on syytä uskoa, että sen julkisuus kasvattaisi kansalais-aloitteen suosiota ja auttaisi parantamaan järjestelmän lastentauteja.

teksti perustuu osin Päivikki kumpulaisen esitykseen Eurooppanuorten järjestämässä kansalaisuusseminaaris-sa Helsingissä 22.3.2013.

EU:n kansalaisaloite pähkinänkuoressa:

1 000 000 allekirjoitusta

12 kuukautta keräysaikaa

nimikiintiöt täyteen vähintään 7 maassa

esittely EU:n komissiossa ja julkinen kuuleminen EU-

parlamentissa

Lisää tietoa Vesi on perusoikeus –kampanjas-ta osoitteessa www. right2water.eu

27


Vesi on perusoikeus –kampanjan Suomen koordinaattori Päivikki Kumpulainen Eurooppanuorten kansalaisuusseminaa-rissa 22.3.2013


AlUMNiN TErVEHDYS

EUro, SCHEnGEn, suorilla vaaleilla valittu Euroopan par-lamentti, EU:n perustuslaki. nämä alun perin federalistien tekemät ehdotukset ovat varmasti aikanaan kuulostaneet hurjilta ja radikaaleilta. nyt yhteinen valuutta tai rajaton Eurooppa tuntuvat meille itsestäänselviltä ja arkipäiväisiltä asioilta.

Euroopassa federalistit ovat olleet askeleen edellä. nimen-omaan federalistit ovat nähneet tarpeen Euroopan demo-kraattiselle ja rauhanomaiselle yhdentymiselle. Yhdessä EU on enemmän kuin osiensa summa. Haasteet kuten finans-sikriisi, ilmastonmuutos ja talouden kansainvälistyminen ovat osoittaneet, että Euroopan yhdentymiselle on edelleen suuri tarve. toimivaltaa on tarpeen jakaa EU:n ja jäsenmai-den kesken sekä vahvistaa EU:n kansanvaltaisuutta.

Eurooppanuoret on ehkä ainoa suomalainen kansalais-järjestö, jonka puitteissa käydään visionääristä keskus-telua Euroopan integraatiosta ja EU:n tulevaisuudesta. Eurooppanuoret on myös osa eurooppalaista federalistien verkostoa, jonka radikaaleimmat esitykset voivat kahden-kymmenen vuoden päästä olla meille arkipäivää.

Suomessa julkista EU-keskustelua dominoivat kriittiset äänenpainot. Syystäkin: unionissa on paljon korjattavaa. Sen äänekkäimmillä kriitikoilla ei kuitenkaan ole reseptiä EU:ta ja Eurooppaa kohtaavien ongelmienratkaisemiseksi.

Eurooppanuoret on tuonut julkiseen keskusteluun EU-myönteisen näkökulman, muistuttanut integ-raation hyödyistä Suomelle ja tarjonnut ratkaisuja Euroopan ongelmiin. Samalla Eurooppanuoret on koonnut yhteen erilaisista taustoista tulevia nuo-ria, joita kiinnostaa EU:n tulevaisuus. Suuri joukko kansanedustajia eri puolueista on jo vihkiytynyt EU-politiikkaan Eurooppanuorten toiminnassa. tällä on suuri merkitys paitsi Eurooppanuorille, myös Suomen EU-keskustelulle.

Uskon ja toivon, että Eurooppanuoret jatkaa Suomes-sa EU-keskustelun pioneerina. tarvitsemme rohkeam-paa, kaukonäköisempää ja visionäärisempääkeskustelua, jotta EU-änkyrät ja poliittisen realiteet-tien rämeikössä rämpijät eivät pääse sanelemaan sen agendaa ja sävyä.

olkaa rohkeita ja radikaaleja. kuten jääkaappimag-neeteissa lukee: ensin sinut sivuutetaan, sitten sinulle nauretaan, sitten sinua vihataan, sitten olet voitta-nut.

Kirjoittaja työskentelee pääministeri Jyrki Kataisen talouspoliittisena erityisavustajana. Turunen oli Euroop-panuorten puheenjohtaja vuosina 2007-2009 ja vaikutti tänä aikana myös JEF:n ja UEF:n (Union of European Federalists) valtuustoissa.

Alumnin tervehdys

Teksti: Hanna Karhunen ja Joonas Turunen Kuva: Eurooppanuoret

Miltä Eurooppanuoret näyttää entisen puheenjohtajan silmin? Alumnin tervehdys –juttu-sarjassa mietteitään kertoo tässä numerossa Joonas Turunen, Eurooppanuorten puheen-johtaja vuosina 2007-2009.

Joonas Turunen (kuvassa keskellä) Ventotenen saarella Italiassa järjestetyssä federalismiseminaarissa


29

NOrDEN i EU –PANElDEBATT

tEmat för dagen var norden i EU och under diskus-sion så diskuterades allt från invandring och populism till synen på en nordisk förbundsstat, nato-medlem-skap och exploateringen av arktis.

i paneldebatten medverkade Maria Vuorelma från Vino, Robert Torvelainen från Samlingspartiet och Holger Wicström från SdP.

alla medverkande panelister visade sig vara för en nordisk förbundsstat, vid en omröstning, för att enligt deras åsikt så en norden som sådan skulle ha mer makt och påverkningsmöjligheter i Europa och världen.

Skribenten är Unga Européers styrelsemedlem och ordfö-rande i Unga Européer Raseborg.

Teksti ja kuvat: Sara Avdi

Norden i EU –paneldebatt Unga Européer raseborg i samarbete med Pohjola-Nordens ungdomsförbund arrangerade tillsammans en paneldebatt som ordnades i Billnäs bruk 13.4.

Panelister Holger Wicström, Robert Torvelainen och Maria Vuorelma

Debatten ordnades i Billnäs bruk


AlUETAPAAMiNEN POHJOiS-KArJAlAN HElMESSä

aLUEtaPaaminEn StarttaSi vauhdikkaasti perjan-taina kansanedustaja Anu Vehviläisen pitämän euroop-papoliittisen tilannekatsauksen johdolla ja puheenvuoro herättikin yleisön aktiiviseen vuoropuheluun. tämän jälkeen alkoi virallinen aluetapaaminen, jossa aluejär-jestöt pääsivät kertomaan huolensa, murheensa sekä kokemuksia menneestä että tulevasta toiminnasta. aluetapaamisessa järjestöt olivat hyvin edustettuina ja erityisen ilahduttavaa oli joensuun aktiivien runsaslukui-nen osallistuminen tapaamiseen.

Lauantaiaamuna järjestettiin virallinen alueiden komi-tean kokous. kokous oli aktiivinen ja keskusteleva, mitä osoittaa konkreettisesti myös päätös siitä, että ak tekee aloitteen Eurooppanuorten hallitukselle materiaalipankin luomisesta. materiaalipankkiin aluejärjestöt voivat tallen-taa teettämiensä tuotteiden pohjia aina haalarimerkeistä järjestölippuihin. alueiden komitea päätti kokouksessaan myös valmistella kannanoton myöhemmin keväällä.

kannanoton kantavana teemana tulee olemaan median rooli ja argumentteihin pohjautuva uutisointi Eurooppa-politiikassa.

onnistuneen aluetapaamisen kruunasi lauantain Eurooppa-aamiainen, jossa puhujana oli kansanedus-taja Riitta Myller, joka on toiminut myös europar-lamentaarikkona. Puheenvuoroa voi hyvällä omalla-tunnolla kuvailla asiantuntevaksi ja analyyttiseksi, ja siinä päästiin myös pintaa syvemmälle.

Vuoden toinen aluetapaaminen ja alueiden komitean kokous antoi uusia virikkeitä, ideoita ja ennen kaikkea potkua aluejärjestöille, joiden avulla Eurooppanuoret voi kehittyä järjestönä entistä vahvemmaksi.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtaja ja Turun Eurooppanuorten varapuheen-johtaja.

Teksti: Tino Aalto Kuvat: Eurooppanuoret

Aluetapaaminen Pohjois-Karjalan helmessäEurooppanuorten vuoden toinen aluetapaaminen sekä alueiden komi-tean kokous järjestettiin 5.-6.huhtikuuta Joensuussa.

Eurooppanuorten aluejärjestöaktiivit kokoontuivat aurinkoisessa Joensuussa

Tapaamisen toinen päivä alkoi Eurooppa-aamiaisen merkeissä

30

31

TUNNElMiA HElSiNGiN FrEE BElArUS ACTiON –MiElENOSOiTUKSESTA

Eurooppanuoret osoitti mieltään ensin Kolmen sepän pat-saalla, josta kulkue lähti kohti Eduskuntataloa

Tunnelmia Helsingin Free Belarus Action -mielenosoituksestaEurooppanuoret otti jälleen osaa Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta ja diktatuuria vas-taan protestoivaan Free Belarus Action –kampanjaan. Valtakunnallinen päätapahtuma järjestettiin 18.3.2013 Helsingissä.

Mielenosoitus päättyi Eduskuntatalon portaille Eurooppanuorten pääsihteeri Antti Ahonen mielenosoitus-tunnelmissa

Varapuheenjohtaja Markus YlimaaEurooppanuorten hallituksen jäsen Elisa Selinummi kan-nattaa sananvapautta Valko-Venäjälle

Teksti: Hanna Karhunen Kuvat: Eurooppanuoret

Kolmen sepän patsaan suut sidottiin symboloimaan Valko-Venäjän sananvapaustilannetta


linnaseminaari – Slottseminariet – Castle Seminar 23.-25.8.2013

Linnaseminaari on taas täällä! Eurooppanuoret järjestää loppuke-sän päätapahtuman pe-su 23.-25.8.2013, paikkana edellisvuosien tapaan suosittu Haikon kartano Porvoossa! Teemoina vuoden 2013 Linnaseminaarissa ovat alueiden Eurooppa ja Euroopan talous. Lisäksi Euroopan kansalaisten teemavuosi huomioidaan ohjelmassa. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja – pu-hujia varmistuu pitkin kevättä, nyt jo lupautuneita mm. tunnetut yhteiskunnalliset vaikuttajat, kansanedustajat Seppo Kääriäinen, Kimmo Sasi ja Päivi Lipponen – ja mielenkiintoisia keskusteluja sekä Eurooppa-henkistä seuraa!

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät esimerkiksi Facebookista!

Slottseminariet är här igen! Unga Européer arrangerar sensom-marens huvudevenemang den 23.-25.8.2013. Som plats fungerar den omtyckta Haiko gård i Borgå. Årets teman är regionernas Europa och Europas ekonomi. Även Europaåret för medborgarna syns i programmet. Temana behandlas av många bra talare, bl.a. riksdagsledamöter Seppo Kääriäinen, Kimmo Sasi och Päivi Lip-ponen – mera kommer att bekräftas under våren. Kom med och delta i intressanta diskussioner i gott sällskap!

Mer info finns t.ex. på Facebook.

TAPAHTUMA FACEBOOKiSSA / EVENEMANGET i FACEBOOKhttps://www.facebook.com/events/432274016857307

LIITY JÄsENEKsI!

Eurooppanuoret rytunnus 500125800003 Vastauslähetys

Postimaksu maksettu

nimi ........................................................................

Lähiosoite ...............................................................

Postinumero ja -toimipaikka ...........................................................

Puhelin ....................................................................

Sähköposti ..............................................................

Syntymävuosi .........................................................

kyllä, haluan liittyä Eurooppanuoret ry:n jäseneksi

En liity jäseneksi, mutta haluan Uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Liittyä voit myös netissä!Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

Yhteystiedot / ContactEurooppanuoret ry / jEf finlandHermannin rantatie 12 bfi-00580 Helsinkitel: +358 9 6811 5715fax: +358 9 6811 [email protected]

Hanna HarrisonPuheenjohtaja / [email protected]+358 44 0379 778

Antti AhonenPääsihteeri / Secretary [email protected]+358 41 4607 921

Eurooppanuoret, tähdistö 1 2013

Documents

Transcript of Eurooppanuoret, tähdistö 1 2013