4. Nordling, Esa. Hyvä Mehtäkaveri -hanke
description
Transcript of 4. Nordling, Esa. Hyvä Mehtäkaveri -hanke
Hyvä Mehtäkaveri –hanke Metsästysseurasta vertaistukea
Esa Nordling, PsT
Kehittämispäällikkö
Suomalaisessa mieskultuurissa elää vahvasti
asenteellinen itseruoskinta. Suomalainen mies
on kova itselleen:
Sääli on sairautta
Kaikki se mikä ei tapa, vahvistaa
Tosimies ei itke
Samalla tavalla se lähtee, kun on tullutkin
(kipu)
Räkänokastakin mies tulee, tyhjännaurajasta ei
yhtään mitään
Tunteiden näyttäminen on heikkouden merkki.
Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään
heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon
palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi
kuin naisilla.
Näillä tekijöillä lienee vahva yhteys siihen, että
suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin
seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset
Kainuun maakuntahallinnossa on noussut huoli
kainuulaisten miesten pahoinvoinnin
lisääntymisestä.
Väestömäärään suhteutettu miesten
tapaturmakuolleisuus on Kainuussa yli
puolitoistakertainen ja miesten
itsemurhakuolleisuus lähes puolitoistakertainen
koko maan miesten lukuihin verrattuna
Keski-ikäisten miesten ampuma-aseilla tehdyt
itsemurhat ovat lisääntyneet Kainuussa.
On myös havaittu, että itsemurhan tehneillä ei ole
välttämättä ollut mitään yhteyksiä mielenterveys-
tai päihdepalvelujärjestelmään
Keväällä 2011 Kainuun maakuntahallinto kutsui
koolle monialaisen työryhmän pohtimaan mitä
voitaisiin tehdä miesten itsemurhien
ehkäisemiseksi
Mukana myös terveystoimen,
ammattikorkeakoulun, riistanhoitoyhdistyksen,
poliisin ja THL:n edustus
Työryhmässä päätettiin aloittaa sellaisen
intervention kehittämistyö, jolla lisätään
metsästyksen harrastajien mahdollisuuksia
tunnistaa harrastajatovereihin liittyviä huolia ja
ottaa niitä puheeksi jo varhaisessa vaiheessa sekä
sen avulla vähentää itsemurhariskiä.
30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 6
Lähtökohtana Time Out! Aikalisä! Elämän
raiteilleen –toimintamallista saadut kokemukset:
Nuorten miesten tyytyväisyyttä elämään
voidaan lisätä ja kuormittuneisuutta vähentää, kun
huolet voidaan ottaa puheeksi ja kun niistä
voidaan voidaan keskustella
7
Sosiaalisen tuen vastaanottamista ja huolien
kertomista helpottaa, jos on joku, joka tarjoaa
apuaan
Vielä helpompaa se on, jos huolen puheeksiottaja
on luottamusta nauttiva kaveri, läheinen ystävä tai
vertaiseksi koettu (esim. yhteisen harrastuksen
kautta tutuksi tullut tai henkilö, joka on kokenut
jotain vastaavaa) vertaistuki on tehokas
auttamiskeino
8
Miksi huolesta puhuminen auttaa?
Puhuminen auttaa jäsentämään elämän tilannetta
Tunteiden tunnistaminen helpottuu ja tunteet
saavat nimen
Tulevaisuuden usko vahvistuu
Tilanne realisoituu
Tilanne hahmottuu väliaikaiseksi
Löytyy uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja
Tulee tunne siitä, että joku välittää
Pääsee pahimman yli
Kehittämistyön lähtökohtana oli
kokemusasiantuntija -näkökulma, missä nähtiin
tärkeäksi se, että metsästyksen harrastajat ovat
mukana intervention kehittämisessä
Viepperhauta –tapahtumassa heinäkuussa 2011
tavattiin metsästäjiä ja erämiehiä:
Tapahtumassa koottiin haastatteluin (N=120)
osallistujien omakohtaisia kokemuksia huolen
puheeksiottamisesta ja siitä, miten sitä voisi
harjoitella
10
Kainuun maakuntahallinnon kysely Viepperhauta
–tapahtumassa (heinäkuu 2011); 120 vastaajaa
1. Muistuuko mieleesi jokin sellainen asia tai tilanne,
jonka yhteydessä olit huolissasi jostain lähipiiriisi
kuuluvasta henkilöstä, esim. sukulaisesta, ystävästä
tai naapurista (rengasta sopiva vastausvaihtoehto)?
a. kyllä – 95 kpl/79 %
b. ei - 25 kpl/21 %
11
2. Muistatko, miten silloin toimit?
- en jäänyt miettimään asiaa vaan unohdin sen
saman tien - 12 kpl/10 %
- otin huoleni puheeksi enkä kokenut sitä vaikeana –
43 kpl/36 %
- otin huoleni puheeksi, vaikka se tuntui vaikealta –
45 kpl/37 %
- en rohjennut ottaa asiaa/tilannetta ollenkaan
puheeksi – 7 kpl/6 %
- ei vastausta – 13 kpl/11 %
30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 12
3. Voiko toiseen ihmiseen liittyvän huolen puheeksi
ottamista mielestäsi oppia?
kyllä – 119 kpl/99 %
ei voi – 1 kpl/ 1 %
4. Jos huolen puheeksi ottamista voi mielestäsi
oppia, haluaisitko itse harjoitella sitä?
kyllä – 93 kpl/ 78 %
en halua – 21 kpl/17 %
ei vastausta – 6 kpl/5 %
30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 13
Miksi?
- silloin voi puuttua asioihin riittävän
ajoissa ja huolista voi selvitä
- ongelmista vaikeneminen ei poista
ongelmia
- se voi helpottaa toisen ahdinkoa
- ongelmiin voi keskustelujen perusteella
tulla myös ratkaisu. Minusta on hyvä tapa
huolehtia toisista
- ongelmat ratkeaa, ei turhia juoruja ja
väärinkäsityksiä
- puhuminen auttaa. Puhumattomuus lisää
ongelmia ja voi lopulta johtaa vakaviin
ongelmiin (päihteet, itsetuhoisuus jne.)
30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 14
- tieto lisää ”tuskaa”, mutta karsii turhat (usein
liioitellut) olettamukset
- sillä voisi ehkä auttaa asian viemiseksi
eteenpäin
- ei jää vaivaamaan mieltä
- apua voisi tarvita itsekin vastaavissa tilanteissa
- se voi pelastaa asioiden mutkistumisen
entisestään.
- välitän läheisten, työkavereiden, naapureiden
hyvinvoinnista
- puhuminen vaikeistakin asioista helpottaa; on
niitä harvoja keinoja, millä voimme tukea
toisiamme elämän vaikeissa tilanteissa!
- yöunet paranee
Huoli puheeksi -intervention kehittelyä jatkettiin
yhdessä metsästystä harrastavien miesten
kanssa Suomussalmen Erätulilla -tapahtumassa
joulukuussa.
Tilaisuutta varten työryhmässä valmisteltiin esitys
intervention pääasiallisen sisällön ja
toimintamallin suhteen.
Palautteen pohjalta saatiin laaja hyväksyntä
varhaisen puheeksiottamisen menetelmän
pilotoinnille Kainuun metsästäjien keskuudessa.
Pilottisuunnitelman mukaan Suomussalmen
seuroista kutsutaan n.10–12 metsästyksen
harrastajaa osallistumaan HYVÄ MEHTÄKAVERI
– valmennukseen.
Näille ns. vertaistukijoiksi valmennettaville
metsästäjille annetaan välineitä ja valmiuksia
kohdata harrastuskavereita avoimesti ja ottaa
ajoissa puheeksi asioita ja tilanteita, joista ei
ole helppo puhua.
Samalla painotetaan sitä, ettei valmennettaville
anneta liiallista vastuuta harrastuskavereista ja
että he saavat ammatillista tukea ja ohjausta
myös valmennuksen jälkeen. He saavat myös
tietoa, miten toimia, jos puheeksi ottaminen ei
hälvennä kaveriin liittyvää huolta.
Hyvä Mehtäkaveri –valmennukseen ilmoittautui
31 metsästyksen harrastajaa Suomussalmen
alueelta.
Koska ilmoittautuneita oli näin paljon, päätettiin
järjestää kaksi koulutusta. Ensimmäinen toteutui
1.3.2012 ja toinen 28.3.2012. Koulutuksen kesto
oli neljä tuntia.
Koulutuksen toteutti Mielen Tuki- hanke yhdessä
Kainuun maakuntahallinon ja Kajaanin
ammattikorkeakoulun kanssa
Koulutuksen sisältö:
Mielenterveys on voimavara ja arkinen asia
Psyykkiset voimavarat ja niiden riittävyys
Stressi-haavoittuuus –malli
Elämän hallinnan keinot
Kriisit ja niistä selviytyminen
Äärimmäinen kriisi: itsemurhayritys
Asioita, jotka voivat ennakoida itsemurhayritystä
Auttamisen perusteet itsemurhavaaratilanteessa
Masennus ja miten masentunutta voi auttaa
Puheeksiottaminen käytännössä
Vertaistuesta ja sosiaalisesta verkostosta saatava apu
Yhteenveto !
Tämän jälkeen järjestetään vielä kummallekin
koulutusryhmälle kaksi seurantatilaisuutta, jossa
kootaan koulutuksessa olleiden kokemuksia ja
työstetään niitä työnohjauksellisesti.
Samalla sovittiin siitä, että THL ja Kajaanin
ammattikorkeakoulu vastaavat pilotointiin
liittyvästä tutkimustoiminnasta.
30.10.2012 30.10.2012 ________ ____ _____ Esityksen nimi / Tekijä 21
Nyt ja jatkossa
-Kouluttaja –koulutus toteutettu tänä syksynä: neljä
kouluttajaa valmiina töihin (kaksi sairaanhoitajaa,
terveydenhoito-oppilaitoksen opettaja ja psykologi)
-Seuraavaksi koulutetaan Ristijärven ja
Hyrynsalmen metsästysseurojen jäseniä.
-Tavoitteena on, että vuonna 2014 koulutus on
toteutettu koko Kainuussa.