Limingan lukion vuosikertomus

2019 - 2020

2

Rehtorin tervehdys

Rehtori Tiina Partanen

Puh. 050 567 9756

tiina.partanen@liminka.fi

Vararehtori Miika Pöntinen

Puh. 050 318 1988

miika.pontinen@liminka.fi

Kanslia

Koulusihteeri Merja Taipaleenmäki

Puh. 050 318 2090

merja.taipaleenmaki@liminka.fi

Osoite:

Linnukkatie 5

91900 Liminka

Kansikuvan kollaasin maalaukset:

Ursula Tapojärvi, Samu Hirvasniemi,

Riikka Kinnunen, Noora Sutela, Mona

Mustaniemi ja Laura Muranen

Toimitus: Liisa Nurmesniemi

Tekstit ja kuvat: opiskelijat ja

henkilökunta

NON SCOLAE SED VITAE DISCIMUS

Oppilaitoksen perustamisvuosi: 1957

Koulumuodon muutokset:

5-luokkainen 11.4.1957

8-luokkainen yliopistoon johtava oppikoulu 3.5.1961

Limingan lukio 1.8.1974

Koulun ylläpitäjä: Limingan kunta

3

Rehtorin tervehdys

Kukapa olisi arvannut syksyllä opintoja käynnistellessä, kuinka äärimmäisen poikkeuksellinen ajan-

jakso meillä on vastassa, ei pelkästään Limingassa, Oulussa tai Suomessa, vaan globaalisti. Tam-

mikuussa maailmalta alkoi kuulua erikoisia ja huolestuttavia uutisia tarttuvasta taudista. Mediat

täyttyivät kuvista kiinalaisista sairaaloista ja saimme tietoja suurkaupunkien eristämistoimista Aa-

siassa. Vielä helmikuun lopussa yleinen käsitys oli, että tilanne ei merkittävästi koske meitä, suo-

malaisia. Maaliskuulle tultaessa tilanne muuttui muutamissa päivissä Euroopassa ja Suomi oli pian

samassa poikkeustilassa kuin muu maailma. Pandemiatilanne vaati poikkeusolosuhteissa valmius-

lain käyttöönoton ja erityisiä rajoitustoimia kansalaisten terveyden suojaamiseksi.

Lukioissa kautta maan tehtiin nopeita päätöksiä ylioppilaskirjoitusten loppuunsaattamiseksi. Koe-

aikataulu tiivistettiin kahteen viikkoon ja lähiopetus lopetettiin Limingan lukiossa 16.3.2020 maa-

nantaina. Henkilökunnan muutosherkkyys oli ilmiömäistä. Opetus etäyhteyksillä käynnistyi välit-

tömästi lukujärjestyksen mukaisessa aikataulussa. Alkuun seurasimme erityisen tarkkaan opis-

kelijoiden orientaatiota ja valmiuksia yhtäkkiseen muutokseen opiskelujärjestelyissä, mutta yllät-

tävän pian etäopiskelusta tuli uusi normaali, joiltakin osin rutiininomainen toimintatapa tähän het-

keen. Uuden tilanteen edessä olemme ottaneet haltuun massiivisesti uusia pedagogisia menetel-

miä, digitaalisia työkaluja ja työtapoja välttämättömyyssyistä. Niistä toimivimmat ratkaisut jäävät

varmasti käyttöön tulevaisuudessakin. Valtakunnallisten kyselyiden ja paikallisten kurssipalaut-

teiden perusteella lukio-opiskelussa on onnistuttu hyvin.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on reagoinut poikkeukselliseen aikaan mahdollisimman ketteräs-

ti. Ylioppilastutkintolautakunta on joustanut tutkintojärjestelyissä ja jatko-opiskelukohteet ovat

muuttaneet valintakoemenettelyitä mahdollisimman toimiviksi tilanteeseen nähden. Samat opis-

kelupaikat ovat syksyllä odottamassa opintojaan jatkavia.

Etänä on tehty lähes kaikkea, mikä suinkin on mahdollista audiovisuaalisen viestinnän kautta. On

tietysti oltu palavereissa, kahvitunneilla, jumpassa, soittotunnilla, kuoroharjoituksissa, ristiäisissä,

ja virtuaalikierroksilla taidenäyttelyissä. Vuorovaikutukselle on haettu kanavaa ja toisen ihmisen

kohtaamisen tarve on todella tullut konkreettiseksi. Uutishaastatteluissa lapset ovat kertoneet

kaipaavansa koulua, kavereita ja jopa opettajaa. Tilanne on opettanut, kuinka tärkeää on tehdä yh-

dessä, koskettaa, nähdä ja kuulla, olla läsnä kaikilla aisteilla, olla lähellä.

Pandemia-ajan positiivisina nostoina on otettava esille myös ihmisten luontosuhteen vahvistumi-

nen ja luonnonympäristöjen virkistyskäytön lisääntyminen. Metsähallituksen luontokohteet ja rei-

tit ovat olleet sakeanaan ihmisiä varsinkin Etelä-Suomen tiiviimmin asutuilla alueilla. Ehkä herääm-

me jälleen huomaamaan luonnonympäristöjen virkistävän, palauttavan ja voimaannuttavan vai-

kutuksen ja osaamme suhteuttaa tämän näkökulman omaan ympäristöajattelumme.

4

Tänä keväänä 81 uutta ylioppilasta painaa valkolakin päähänsä tutkintotavoitteiden saavuttamisen

merkiksi. Juhlimme pienimuotoisesti ja erikseen, mutta ajatuksissa olemme yhdessä. Videoterveh-

dyksen myötä ylioppilaat lakitetaan ja onnitellaan lauantaina, virallisena valmistumispäivänä. Elo-

kuun lopussa on tarkoitus juhlia ylioppilaaksi valmistuneita, mikäli pandemiatilanne sen sallii. Sen-

kin myötä ajatukset ovat jo tulevassa lukuvuodessa. Toivottavasti saamme palata heti elokuun

alussa normaaliin päivärytmiin ja olla yhdessä! Käykäämme kuitenkin välillä kesälaitumilla lataa-

massa auringon lämmöstä iloa ja energiaa tulevaan.

Kiitos henkilökunnalle joustavasta ja ratkaisulähtöisestä työskentelyotteesta poikkeustilanteessa,

opiskelijoille niin ikään muutoksensietokyvystä ja valmiudesta itsenäiseen ja kurinalaiseen opis-

keluun etäyhteyksien päästä. Olette tehneet uskomattoman hienon työn! Onnea poikkeuskevään

ylioppilaille. Teidän saavutukset kirjoitetaan erityismainintana historian lehdille.

Näiden ajatusten myötä toivotan kaikille rentouttavaa kesää. Odotan innolla jälleennäkemistäm-

me elokuussa!

Limingassa 26.5.2020

rehtori Tiina Partanen

5

Ryhmäytymispäivän hauskat koitokset

Elokuun 14. päivänä viettivät Limingan lukion ykkösluokkalaiset, 19A, 19B ja 19C, ryhmäy-tymispäivää. Päivä aloitettiin kokoontumisel-la ryhmänohjaajien luokkiin kertaamaan päi-vän tulevat tapahtumat. Ykköset kiertelisivät luokittain erilaisilla rasteilla suorittamassa tehtäviä toisiinsa tutustellen ja yhdessä aikaa viettäen. Heti alussa kuului pieni paljastus loppuhuipennuksesta: päivän päätteeksi luo-kat kilpailisivat vastakkain siitä, minkä luokan oppilaat saataisiin nopeimmin hulavanteen läpi. Opiskeluhuollon rastiin sisältyi alkuleikki lii-kuntahallin edessä, josta sitten oppilaat siir-tyivät varsinaiselle rastille Heikki Sarvela -sa-liin. Salissa tutustuttiin opiskeluhuollon toi-mintaan ja opeteltiin luokkakavereiden nimiä sekä harjoiteltiin tulevaa hulavannekisaa var-ten. Tutorit ja Limingan kunnan nuorisotoimi oli-vat järjestäneet ykkösille toimintaa Lakeus-talolla. Tutorien leikkien kautta oppilaat pää-sivät tutustumaan toisiinsa ja haastamaan toisiaan yhteistyöhön pienten joukkuepelien keskellä. Rastilla esimerkiksi pelattiin poltto-palloa ja koetettiin ryhmissä liikkua salin päästä päähän sanomalehtiaukeamien päällä kävellen niin, ettei yksikään ryhmäläinen osu-nut lattiaan. Nuorisotoimen rasti pidettiin sa-moissa tiloissa, ja siihen kuului muun muassa oman luokan opiskelijoiden nimien opettelua ja ryhmissä toimimisen harjoittelua. Seuraava rasti sisälsi ulkoilmassa reippailua, vuorossa oli siis kyläsuunnistus. Suunnistuk-sessa oppilaat jaettiin pieniin ryhmiin, ja ryh-män voimin etsittiin ympäristöstä vihjeiden

mukaisia asioita ja paikkoja. Kohteiden löytä-minen todistettiin ottamalla ryhmäselfie sen edessä. Suunnistuksen päätteeksi kukin luok-ka pääsi koristelemaan oman linnunpönttön-sä. Päivä huipentui luokkien väliseen kisaan siitä, mikä luokka ensimmäiseksi ehtisi hulavan-teen läpi. Kukin luokka oli hionut strategiansa huippuunsa, ja kisasta tuli tiukka. Lopulta kaikki ykköset asettuivat LILU19-muodostel-maan lukion etupihalle, ja ryhmäytymispäivä saatiin päätökseen yhteiskuvalla. Laura Savikoski

6

Lukiolaiset ilmastonmuutosta hillitsemässä

Limingan lukion toisen vuoden opiskelijat istuttivat perjantaina 6.9.2019 hiilinieluja kasitien var-teen. Tempaus oli konkreettinen teko lukiolaisilta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja lähiym-päristön parantamiseksi. Tapahtumassa olivat mukana Stora Enso, Limingan kunta sekä Limingan lukion Vihreä lippu, jonka toiminnan teemana oli tänä lukuvuonna lähiympäristö. Istutuspaikalla oli myös Lakeuden Luonto ry:n teltta, jossa tarjottiin paikalla olleille mehua ja munkkeja. Opiskelijat istuttivat Limingan kunnan ohjeistuksen avulla hiilinieluja, tässä tapauksessa mäntyjä sekä kuusia, lähes 1000 kappaletta. Kasvaessaan nämä puut tulevat sitomaan itseensä hiilidiok-sidia sekä vaimentamaan kasitien melun ja pienhiukkasten pääsyn Jutkokylään ja muualle taajama-alueelle, joten ne lisäävät viihtyisyyttä. Miksi hiilinieluja istutetaan? Hiilinielut ovat hyvin tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ne sitovat ja varastoivat itseensä hiilidioksidia ilmasta eivätkä siis päästä sitä ilmakehään. Ilmakehään päässyt hiilidioksidi sitoo itseensä lämpöä auringosta ja näin edistää ilmaston lämpenemistä entisestään. Tämän torjumiseksi istutetut puu ovat tärkeitä ja niiden tarve tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Raahentien meluharju ei ole enää mikä tahansa valli, vaan paikka, jossa näkee itse istuttamansa taimen kasvavan puuksi.

Peppi Karvonen ja Kerttu Tuomala

7

8

Limingan lukiolaisia mukana nuorten ilmastopaneelissa

Ilmastopaneelin tarkoituksena on saada Suo-men lukiot hiilineutraaleiksi ja vaikuttaa ihmi-siin. Tämä projekti on osa Ilmastonmuutos lu-kioihin -hanketta, jossa ilmastonmuutosta kä-sitellään muustakin kuin luonnontieteellises-tä näkökulmasta ja lukiolaisten projekti-ideoilla pyritään vaikuttamaan lukioiden ar-keen ja asenteisiin sekä pidemmällä tähtäi-mellä päättäjiin, yrityksiin ja yksittäisiin ihmi-siin. Ilmastopaneeli koostuu lukiolaisista ym-päri Pohjois-Pohjanmaata, korkeakoulututo-reista Oulusta ja Hämeestä sekä asiantuntija-vierailijoista. Limingan lukiosta ilmastopaneeliin on osallis-tunut kuusi lukiolaista ja ryhmäämme kuuluu myös kaksi tutoria. Olemme työstäneet pro-jekti-ideoitamme Oulun lähipäivinä sekä etä-tapaamisissa kotona. Lähitapaamisissa meille on opetettu muun muassa, miten voi vaikuttaa ihmisiin, kuinka tuoda ilmastonmuutosta esille sekä millaisia tunteita ilmastonmuutos herättää ihmisissä. Olemme tarkastelleet uutisia, kuunnelleet tärkeitä luentoja ja pohtineet ryhmissä sitä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Monet asiantuntijat ovat tulleet ympäri Suo-mea pitämään luentoja ilmastonmuutokses-ta. Meillä on muun muassa käynyt eri alojen ammattilaisia, ulkomaalaisia, ilmastolähetti-läs, Ylen toimittaja ja jopa kestävän kehityk-sen ammattilainen luennoimassa omista nä-kökulmistaan. Vieraita on parhaimmillaan saapunut Australiasta asti. Jokaisella lukiolla on oma projektinsa, jota opiskelijat porukalla toteuttavat, ja projektei-hin saa myös taloudellista tukea. Meidän lu-kiomme projekti-ideana on luoda joka vuosi pidettävä ilmastonmuutokseen liittyvä tee-maviikko. Teemaviikolla opetamme muille si-tä, mitä olemme itse ilmastopaneelissa oppi-neet, ja pyrimme saamaan ihmiset pohti-

maan ilmastonmuutosta ja sitä, kuinka laa-jasta asiasta oikeasti onkaan kyse. Odotam-me innolla projektin toteuttamista. Sen ajan-kohtaa ei ole vielä tarkalleen määritelty. Mitä lukiolaiset saavat ilmastopaneeliin osal-listumisesta? Ainakin paljon mielenkiintoista tietoa, uusia näkökulmia ja kysymyksiä poh-dittavaksi. Lukiolaiset pääsevät myös tutus-tumaan uusiin ihmisiin, jakamaan omia ideoi-taan ja vaikuttamaan asioihin, mikä on ollut todella hieno kokemus. Ilmastopaneeliin liit-tyminen on myös antanut tukea ilmastoah-distukseen. Olemme saaneet lisäksi kuulla opettajien näkemyksiä ja tuntemuksia ilmas-tonmuutoksesta. Monet ovat osoittaneet tu-kensa meitä nuoria kohtaan.

Emilia Tapio ja Noora Sutela

Ilmastonmuutos lukioihin -projekti - Hankkeen päämääränä on edistää ilmastotyötä lukioissa.

- Pohjois-Pohjanmaan lukioiden opettajista ja opiskelijoista on tänä lukuvuonna muodostettu ilmastoverkosto.

- Hankkeen myötä luodaan toisen asteen opis-kelijoille kursseja, joiden sisältö ohjaa tiedollisesti ja asenteellisesti vaikuttamaan oman ja ympäris-tön asenteisiin ja kulutustottumuksiin.

- Projektissa on tehty yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

- Limingan lukiosta projektiin ovat lukuvuoden aikana osallistuneet biologian ja maantieteen leh-tori Riitta Kärki sekä aktiivisimmin 1. vuosikurssin opiskelijat Elina Laurila, Noora Sutela, Emilia Ta-pio ja Ada Teppo.

9

Opetushallituksen rahoittaman Ilmastonmuutos lukioihin -hankkeen myötä muodostettu ilmasto-

paneeli kokoontui ensimmäistä kertaa Oulussa 7.11., ja mukana oli hyvä edustus lukiostamme.

Ilmastonmuutos lukioihin -tapaamiseen Oulussa 21.2. osallistui Pohjois-Pohjanmaan lukioista il-

mastopaneelin opiskelijoita, yliopiston ilmastotutoreita ja tutkijoita, lukion opettajia, kansainvä-

lisiä ilmastotutoreita, median edustajia, psykologi ja tutkija Tunne ry:stä, verkkokurssimateriaalien

tuottajia ja hankkeen vetäjiä. Korkeakouluyhteistyö korostui tässäkin päivässä.

10

Limingan lukion toinen Vihreä lippu -vuosi!

Pidimme ensimmäisen ympäristöraadin ko-koontumisen 28.8.2019. Kokouksessa valittiin vuodelle teema ja Limingan lukion Vihreä lip-pu -teemaksi lukuvuonna 2019 - 2020 tuli lä-hiympäristö. Ympäristöraati piti lukuvuoden aikana päivänavauksia, ja sen kokouksia oli yhteensä 22. Keräsimme koulussa pulloja ja lajittelimme jätteitä. Ykköset pääsivät rakentamaan linnunpönttö-jä ja kakkoset istuttamaan hiilinieluja 6.9. Jo-kainen luokka sai koristella oman linnunpönt-tönsä. Kuvassa on 19 B:n rakentama ja koris-telema linnunpönttö. 13.9. oli World clean up day, jolloin tyttöjen liikuntatunneilla järjestettiin ploggingia eli ke-rättiin maasta roskia samalla, kun lenkkeiltiin suunnistaen. Roskia saatiin kerättyä paljon ja samalla se antoi esimerkkiä siitä, kuinka help-poa lähiympäristöstä huolehtiminen on ja kuinka roskien keräämisen ei tarvitse olla tyl-sää. Samalla viikolla oli koulumme ruokalassa hävikkiruokaviikko, jolloin tarkoitus oli saada hävikkiruoan määrä mahdollisimman pienek-si.

20. - 24.1. koulussamme oli Luma-viikko, jol-loin ympäristöraati järjesti ilmastolupaus-puun tekoa ja piti myös lajittelupeliä. 23.1. oli 9. luokkien tutustumispäivä. Ympäristöraadin pisteellä oli silloin paljon ohjelmaa. Aluksi esittelimme Vihreä lippu -toimintaa. Sen jäl-keen oli mahdollista osallistua kierrätyspeliin, rakentaa vessapaperihylsyistä tornia, testata, montako maitopurkkia menee yhden maito-purkin sisälle, sekä repiä käytetyistä kankais-ta siivuja ja uudelleenkäyttää niitä. Lopuksi jokainen 9.-luokkalainen teki ympäristölu-pauksen. Luma-viikolla koulullemme tuli vie-raaksi myös Erkki Toppinen, joka esitteli luon-tokuvia lähiympäristöstä. Alicante-projektin ohessa 11. - 19.2. sekä Ali-cantesta vierailleet opiskelijat että Limingan projektiin osallistuneet tekivät ryhmissä kulu-tukseen ja kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista diaesityksiä, jotka esitettiin eng-lanniksi kaikille projektin osallistujille. Esityk-set olivat monipuolisia ja asioita käsiteltiin niin Espanjan kuin Suomenkin näkökulmasta. Ilmastonmuutos lukioihin -hankkeeseenkin saatiin osallistujia Limingan lukiosta. Meiltä osallistujia on kuusi ja he ovat myös ympäris-töraadin jäseniä. Ilmastonmuutos lukioihin on koko Suomen lukioille tarkoitettu hanke, jossa tarkoitus on saada nuorten vaikuttaa il-mastonmuutokseen omin keinoin. Ympäristöraadissa suunnittelimme keväälle kierrätysopetuksen pitämistä päiväkodeille, eskareille sekä ensimmäisille luokille. Oli tar-koitus tehdä myös siivousretki Arboretumiin. Suunnitelmia ei kuitenkaan voitu toteuttaa koronatilanteen vuoksi.

Inka Mattila ja Ada Teppo

11

Syksyinen matka Shaking up Tech -tapahtumaan

Lokakuussa pääsimme viettämään päivän Shaking up Tech -tapahtumassa Aalto-yliopistolla. Ta-pahtuman tarkoitus on esitellä tekniikan aloja luonnontieteistä kiinnostuneille tytöille, ja se jär-jestettiin edellisen vuoden jälkeen nyt toista kertaa. Olisimme voineet valita myös LUTin tai Tam-pereen yliopiston tapahtuman, mutta Aalto ja pääkaupunkiseutu houkuttelivat enemmän. Aamulla lentojen ja junien jälkeen saavuimme yliopistolle ja myöhästyimme aamupalalta. Aamu-päivä koostui innostavista luennoista ja kysymystuokiosta, puhujia oli sekä paikan päällä että etä-yhteydessä. Eniten puhujista jäi mieleen ainoa englantia puhunut, kvanttifysiikan professori Sab-rina Maniscalco, jolla oli jokaisessa diassa pingviinien kuvia, koska se oli hänen lempieläimensä. Hän vaikutti värikkäältä ja huumorintajuiselta, “professoriin” kohdistuvia ennakkoluuloja rikko-valta henkilöltä. Toinen mieleen jäänyt puhuja oli Anne Lähteenmäki, jolla oli hienoja kuvia täh-distä ja avaruudesta. Hän kertoi lapsesta asti tienneensä haluavansa opiskella tähtitiedettä. Ruoan jälkeen järjestettiin workshopit, joihin oli ilmoittauduttu ennakkoon. Jotenkin onnistuimme eksymään matkalla toiseen rakennukseen, mutta silti olimme ennen muuta ryhmää perillä. Aivot ja mieli -workshopissa, johon osallistuimme, tehtiin EEG-tutkimus koehenkilölle. Hänelle näytettiin kuvia, joissa olevat esineet hänen täytyi sanoa ääneen. Tutkimuslaitteiden toimintaa oli kiinnos-tavaa nähdä. Aivotoiminnan kuvaajia tosin tuijoteltiin kauan, eikä niistä jäänyt mieleen juuri muuta kuin nimeämätön y-akseli. Muita laitteita, joihin tutustuimme, olivat silmien liikkeitä seuraavat la-sit, kipukynnystesti kylmällä ja kuumalla, valheenpaljastustesti (jolle vapaaehtoinen koehenkilö to-sin onnistui olemaan liian vakuuttava) ja MRI-laite.

12

Loppuiltapäivä vietettiin messuilla, jossa oli tekniikkaan liittyvien opintoalojen esittelypisteitä sekä laulu- ja soittonäytöksiä ja muuta väliohjelmaa. Yksi opittu asia oli varmasti se, että yhteen yliopis-toon mahtuu aika monta torvisoittokuntaa. Messuilla oli mukava ja rento tunnelma ja esittelijät olivat hauskoja. Jaettavien karkkien ja pikkutavaran lisäksi esimerkiksi kemiantekniikan pisteellä oli hiilihappojäällä terästettyä mehua, ja toisella pisteellä sai kuvauttaa itsensä lämpökameralla. Aiemmin päivällä olimme tavanneet muita Pohjois-Pohjanmaalta ja Oulun seudulta tulleita, joiden seurassa vietimme loppuillan isommassa porukassa. Messut olivat kyllä kokonaisuudessaan päivän hauskin osuus, vaikka workshop ja luennot mielenkiintoisia olivatkin. Tapahtuma oli hieno kokemus, workshopissa ja messuilla oli mukavia ihmisiä ja ruoka oli hyvää. Täytyy myöntää, että ehkä inspiroivaksi tarkoitettu julistaminen siitä, miten tytötkin pystyvät, alkoi loppua kohti kyllästyttää. Silti paljon uutta tietoa saatiin tekniikan opiskelumahdollisuuksista ja aiemmat ennakkoluulotkin hälvenivät. Kaiken kaikkiaan päivä oli vauhdikas, hauska ja hyödyllinen, ja todellakin lähtisimme tapahtumaan uudestaan.

Seela Saartoala ja Sini Mattila

13

Vuosi yrittäjänä

Nuori Yrittäjyys -kurssi järjestettiin Limingan lukiossa tänäkin lukuvuonna. Kurssi alkoi kunkin yri-tyksen miettiessä omia ideoitaan. Kun yritysideat kehittyivät ja varmistuivat, oli aika hankkia oma yritysmentori, joka auttaisi yrittämisessä tarpeen vaatiessa. Syksyllä NY-yrittäjät kuulivat parin liminkalaisen yrittäjän polkuja sekä heidän yrityselämäänsä liittyviä asioita. Oli mahtavaa kuulla heidän omakohtaisia haasteitaan ja kokemuksiaan yrittäjyydestä.

Puusilmä NY:n vuosi alkoi mukavasti, kun heti alussa yritys sai kaksi yhteistyökumppania ja tulosta alkoi tulemaan. Kaikki yritykset saivat kurssin aikana oman yrityksensä kassaan tuottoa, vaikka ilmassa oli pientä jännitystä sen toteutumisen suhteen.

Kurssista jäi käteen onnistumisen tunteita, hienoja kokemuksia yrittäjyydestä ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Kurssilta sain paljon uutta tietoa yrittäjyydestä, jota erittäin todennäköisesti tarvitsen tulevaisuudessakin. Suosittelen kurssia kaikille, joita yrittäjyys vähänkin kiinnostaa.

Rantalakeus-lehden juttu yrityksestäni jäi parhaiten mieleen, ja sen avulla Puusilmä NY sai näky-vyyttä ja sitä kautta hieman lisää voittoa. Yritykseni Puusilmä NY valmistaa hajonneista jääkiek-komailoista tehtyjä erilaisia huonekaluja, kuten penkkejä ja tuoleja. Sen lisäksi yritykseni tarjoaa jääkiekkotuomarin palveluja eri jääkiekkovuoroissa. Liikeidea oli toimiva, koska ihmiset näyttivät arvostavan hajonneiden tavaroiden uusiokäyttöä.

Kasperi Tahkola

14

Teemaviikko aktivoi nuoret kulttuurin äärelle

Limingan lukiossa vietettiin 3.–5.12. kulttuu-

riviikkoa, jonka teemana tänä lukuvuonna oli

yhteinen maapallomme. Opiskelijat pääsivät

teeman äärelle dokumenttielokuvan, työpa-

jojen, musiikkiopiston ja kuvataiteen yhteis-

produktion sekä lukutempauksen myötä.

Kulttuuriviikko avattiin maanantaina 3.12. pi-

detyllä DocVentures-tilaisuudella. Sen aikana

katsoimme salissa Our new president -doku-

menttielokuvan, joka kuvaa Donald Trumpin

tietä voittoon vuoden 2016 presidentinvaa-

leissa venäläisten näkökulmasta. Yleisö osal-

listui elokuvan teeman puintiin mobiililaitteil-

le jaetun kyselyn avulla. Mukana elokuvan jäl-

keisessä keskustelussa olivat oululainen tieto-

kirjailija Katariina Vuori sekä opettajamme

Miika Pöntinen ja Jutta Pietilä. Elokuva nosti

mainiosti esiin mediakriittisyyden merkityk-

sen nykymaailmassa.

Tiistai oli työpajatoiminnan päivä, jolloin lu-

kiolaiset pääsivät toimimaan erilaisilla pisteil-

lä. Mukana olivat kuvataiteen, sarjakuvan,

musiikin, draaman, sanataiteen, italian kielen

ja italialaisen kulttuurin, käsitöiden, pelien,

rentoutuksen, iaidon sekä tanssin työpajat.

Toiminnallisena päivänä teimme yhteistyötä

Limingan taidekoulun ja nuorisopalvelujen

kanssa. Työpajatunti piristi opiskelijoiden

mielestä mukavasti tavallista koulupäivää.

Esimerkiksi tanssin ja draaman työpajoissa

tutkittiin kehonkieltä ja sen mahdollisuuksia

itsensä ilmaisemisessa.

Eri oppilaitosten välistä yhteistyötä tarjoili

myös keskiviikkona vuorossa ollut Limingan

seudun musiikkiopiston ja kuvataiteen yhteis-

produktion esitys Heikki Sarvela -salissa. Tilai-

suus esitteli musiikkiopiston lahjakkaita soit-

tajia ja kuvataidetuntien tuotoksia oivaltaval-

la tavalla. Kuvataiteen opiskelijat olivat teh-

neet klassisen musiikin siivittäminä töitä, jot-

ka näkyivät konsertissa kyseisen kappaleen

aikana yleisölle.

Kulttuuriviikko huipentui torstaina 5.12. koko

koulun yhteiseen lukutuntiin ja iltapäivällä pi-

dettyyn itsenäisyys- ja lakkiaisjuhlaan. Opis-

kelijakuntamme hallitus oli suunnitellut syk-

syn aikana lukuintoa herättelevän tempauk-

sen. Nuoret ja opettajat toivat kotoaan oman

kirjansa, jota syvennyttiin lukemaan yhden

oppitunnin aikana. Lukukampanjan taustalla

oli huoli nuorten lukuinnon hiipumisesta ja

tahto tuoda lukemisen kulttuuria näkyväksi

koulussamme.

15

Mukana lukutempauksessa oli Limingan kirjasto ja kirjavinkkari Tessa Karjalainen, joka toi koululle

mukanaan hienon kattauksen nuoria kiinnostavia tietokirjoja ja romaaneja. Kulttuuriviikon aikana

järjestettiin myös Tunnista open lempikirja -näyttely ja siihen liittynyt, yllättävän haastava kilpailu.

Kulttuuriviikko päättyi juhlaviin tunnelmiin, sillä 5.12. lakitettiin salissa syksyn ylioppilaat ja juh-

littiin Suomen itsenäisyyden 102-vuotista taivalta. Juhla sisälsi hienoja puheita ja lukion bändin

ohjelmanumerona olleen, sykähdyttävän kansanlaulusikermän. Abien Suomi -esitys tarjoili puo-

lestaan nuorten omia ajatuksia kotimaastaan.

Lämmin kiitos kaikille opiskelijoille, opettajille ja yhteistyökumppaneille, jotka osallistuivat virkis-

täviä elämyksiä tarjonneen kulttuuriviikon toteuttamiseen!

Liisa Nurmesniemi

Abien Suomi -esitys itsenäisyyspäivän ja lakkiaisjuhlassa 5.12.2019

16

Kulttuuriviikko 2019

17

Luma-viikko ja ysit lukiolla Limingan lukiossa vietettiin torstaina 23.1. yhdeksäsluokkalaisten tutustumispäivää ja samalla valtakunnallista LUMA-viikkoa, jonka pisteillä kävi kuhina. Tutustujat pääsivät osal-listumaan myös Vihreä lippu -tiimin toimin-nallisiin pisteisiin. Mukana oli esimerkiksi la-jittelu- ja kierrätysmateriaalipelejä. Koko LUMA-viikon ajan lukiolaisille oli päh-käiltävänä pulmapelikilpailu ja joka aamu kuulimme teemaviikkoon liittyvän aamun-avauksen. Käytävällä olevaan ilmastomuutos-puuhun sai kirjoittaa lähiluontolupauksen ja oman keinon vähentää CO2-päästöjä. Lisäksi luontokuvaaja Erkki Toppinen kävi vierailulla ryhmänohjaustunnilla esittelemässä luonto-kuvausta ja upeita lintuaiheisia kuviaan.

18

Espanjalaisten vierailu Limingassa 2020

Projektin vastuuhenkilöinä toimivat tänä lu-kuvuonna Salme Kälkäjä ja Miina Happonen, ja siinä oli yhteensä mukana noin 50 opis-kelija Suomesta ja Espanjan Alicantesta. Pro-jektin teema oli ilmastonmuutos, minkä vuoksi molemmissa maissa oli valmisteltu hienoja esityksiä aiheen tiimoilta. Saimme kuulla niitä ensimmäisinä päivinä Lakeus-talolla. Haimme espanjalaiset vieraamme tiistai-ilta-na 11.2. Oulun lentokentältä. Lentokone oli ollut hieman myöhässä, joten jännitys oli kas-vanut entuudestaan. Osa oli tehnyt nimikylt-tejä, jotta vieraat osaisivat suunnistaa oi-keaan paikkaan lentokentällä. Heidän saa-puessaan viimein porteilta nousi melun taso huomattavasti kaikkien halaillessa ja esittäy-tyessä innoissaan toisilleen. Lento saapui illal-la, joten oli jo pimeää. Maisemia ei kerennyt vielä ihailemaan, mutta huonosta säästä joh-tuen se ei haitannut.

Seuraavana aamuna oppilaat saapuivat La-keustalolle, jossa esittelimme toisillemme etukäteen valmisteltuja esityksiä ilmaston-muutoksesta. Tekniikan huonosta toimin-nasta huolimatta saimme kuulla hienoja esi-tyksiä esimerkiksi veden kulutuksesta, kier-rättämisestä ja julkisen liikenteen päästöistä. Näimme myös upean videon Alicanten kou-lusta ja maisemista. Söimme kouluruokaa Hannu Krankan ruokalassa, niin kuin joka päi-vä. Ulkomaalaiset vieraammekin tuntuivat pitävän siitä. Lumettoman sään vuoksi menimme Limingan liikuntahallille pelaamaan muun muassa kori-palloa, sulkapalloa ja kahden tulen välissä -leikkiä. Kielitaidon puutteellisuuden vuoksi moni leikki meni huudoksi taistellessamme pelisäännöistä. Illalla vietimme aikaa yhden oppilaan luona pelaten pelejä, jutellen ja syö-den pizzaa. Ensimmäiset lumihiutaleetkin sa-toivat maahan, mikä sai espanjalaiset innos-tumaan ja räpsimään tohkeissaan kuvia. Osa

19

lähti kirpputorin kautta koululle hengaile-maan ennen kotiin lähtöä ja väsyneimmät jo ennen sitä. Torstaina Limingan lukiolla järjestettiin van-hojen tanssit ja penkkarit. Espanjalaiset vie-raamme olivat ihmeissään, kun oppilaita kan-nettiin naamiaisasuissa rekan lavalle, josta he nakkelivat karkkia muiden päälle lasten huu-taessa. Myöhemmin kokoonnuimme lukion kuvataiteen luokkaan, jossa espanjalaiset pääsivät maistelemaan suomalaisia herkkuja. Fazerin suklaa tuntui ainakin maittavan lähes jokaiselle. Valkokankaalla pyöri tanssiopetus-videoita, joita me yritimme seurata musiikin tahdissa. Siinä vaiheessa edes tanssitaidoilla ei ollut enää väliä, vaan lähes jokainen heilui iloisena muiden joukossa. Samana iltana läh-dimme vielä Rantakylään laskemaan mäkeä pulkalla ja paistamaan makkaraa. Loskaisesta säästä huolimatta vauhdit mäessä olivat hur-jat. Perjantaina sää oli mitä kaunein. Kävelimme koululta luistelemaan Limingan luisteluken-tälle. Moni espanjalainen kokeili lajia vasta ensimmäistä kertaa, joten pieniltä kaatumi-silta ei tietenkään vältytty. Luistimia lainailtiin toisille, jotta jokainen halukas pääsi koetta-maan jäällä liukumista. Aurinko paistoi kirk-kaana ja sää oli kerrankin luminen, koska yöl-lä oli satanut lunta. Illalla osa lähti vanhojen tanssien jatkoille ja osa keilaamaan sekä viet-tämään iltaa Lumijoelle. Lauantaina reissasimme Oulun Megazoneen ampumaan laseraseilla. Paikassa oli myös pe-lejä, joita muut pelasivat toisten ollessa peli-bunkkerissa. Kävimme syömässä McDonald’s-ketjun hampurilaisravintolassa ja pyörimme ympäri Oulun keskustaa ja Torinrantaa. Es-panjalaiset pääsivät shoppailemaan ja näke-mään vähän muutakin paikkaa kuin Liminkaa tai Lumijokea. Illalla menimme vielä katso-maan B-tyttöjen Pohjanmaan aluesarjapeliä Limingan urheiluhallille. Ensimmäinen peli päättyi voittoon ja toinen häviöön.

Sunnuntaina oli viimeinen kokonainen päivä espanjalaisten kanssa Suomessa. Aamulla tai-teilimme muistoksi julisteen, johon painoim-me maaleilla kätemme jäljet. Ruokailun jäl-keen matkasimme bussilla Oulun Ruskoon laskettelemaan ja vastassa meitä siellä oli opinto-ohjaaja Kaisa Määttä. Kokemus oli monelle taas täysin uusi, joten into ja pieni pelko saattoi näkyä monen kasvoilta ennen rinteeseen menoa. He laskettelivat kuitenkin ihmeellisen hyvin kokemuksen puutteesta huolimatta.

Maanantaiaamuna veimme espanjalaiset ta-kaisin lentokentälle ennen kouluun paluuta. Viikko oli ollut mahtava ja antoisa. Olimme tutustuneet uuteen kulttuuriin, saaneet iha-nia kokemuksia ja uusia ystäviä. Viikon jäl-keen saattoi huomata, että englannin kieli oli parantunut ja varmuus käyttää sitä kasva-nut. Lentokentällä tunnelmat olivat haikeat, mutta silloin mieltä piristi ajatus, että pian nähtäisiin taas. Koronaviruksen vuoksi emme päässeet tänä keväänä matkustamaan Alican-teen, mutta asiaa katsotaan uudestaan taas syksyllä, jos tilanne on rauhoittunut tarpeek-si. Oppilaat ovat olleet asiasta harmissaan, mutta tilanteelle ei voi oikein mitään tällä hetkellä.

Elina Laurila

Opiskelijakunnan hallituksen vuosi

Syyslukukaudella opiskelijakunnan toiminta jatkui perinteiseen malliin hottis-toiminnalla. Hottis-

tapahtumien järjestäminen oli tuttuun tapaan mukavaa ja kaikki sujui hyvin. Opiskelijakunta keräsi

myös taksvärkin, josta osa meni lähiluonnon hyväksi.

Joulun alla tunnelma alkoi tiivistyä ja kaikki odottivat innolla joululomaa. Ennen lomaa opiskelija-

kunta järjesti koko koulun pikkujoulut, joissa oli hauskaa ja rentoa ohjelmaa kaikille luokille.

Tammikuussa uudet hallituksen jäsenet toivat toimintaan uudet tuulet. Otimme pitkästä aikaa kahvion kahvi- ja kaakaoautomaatin käyttöön. Tämä sysäytti kahvilaan uudenlaista elämää, sillä ensimmäisen vuosiluokan opiskelijat siinä samassa alkoivat vierailla kahviossa entistä enemmän. Useita pyyntöjä istumapaikkojen lisäämiseksi oli tullut uusilta ykkösluokkalaisilta. Pyyntöihin vas-taaminen ja niiden täyttäminen ovat hallituksen seuraava huomion aihe. Biljardipöytä on ollut poissa käytöstä ja se yritetään poistaa toisesta kerroksesta lisätilan toivossa. Opiskelijakunta pyrkii parantamaan opiskelijoiden opiskelukokemusta, oltiin sitten koulussa tai kotona. Toimintaa aktivoitiin entisestään etäopiskelun aikana koronatilanteesta huolimatta. Piti keksiä jo-tain uutta ja erilaista, joten opiskelijakunta päätyi järjestämään Limingan lukion ensimmäisen viral-lisen e-urheiluturnauksen. Pelattavana pelinä oli CS-GO. Turnauksen pelit lähetettiin livenä Twitch-palvelun kautta kaikille katsottavaksi. Katsojia kertyi huimat 150. Myös vaihtoehtoista toimintaa järjestettiin. Nämä olivat luontokuvauskisa sekä vessapaperirullahaastekisa. Kotona opiskeleville lukiolaisille hottis oli perinteisesti arjesta irrottava yhdessä tekemiselle tarkoitettu päivä.

- Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Tapio Junttila

21

Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet keväällä 2020

Atte Hussa, SLL- ja Vihreä lippu -vastaava

Eerik Junttila, projektivastaava

Tapio Junttila, puheenjohtaja

Samu Keskikuru, varapuheenjohtaja

Miro Leinonen, sihteeri

Viivi Myllynen, välinevastaava

Anki Ollikainen, tiedotus- ja somevastaava

Olli Saukko, projektivastaava

Nuutti Virpi, taloudenhoitaja

Ohjaavana opettajana syyslukukaudella toimi Satu Remes ja kevätlukukaudella Heli Liuski.

22

Tutortoiminta lukuvuonna 2019 - 2020 Tutortoiminta on uusien opiskelijoiden perehdyttämistä lukiomaailmaan ja “talon tavoille”. Tämän lisäksi tutorit pitävät huolta hyvästä ilmapiiristä lukiolla sekä järjestävät pientä toimintaa niin opis-kelijoille kuin opettajillekin. Haimme tutoreiksi, koska halusimme omalta osaltamme edistää hyvää ilmapiiriä lukiossamme sekä olla tukena ja esikuvana opiskelunsa aloittaville. Ryhmämme toiminta alkoi jo ensimmäisen vuotemme lopussa, kun kirjoitimme hakemukset. Ko-koonnuimme myös ensimmäisen kerran keväällä. Silloin vain tutustuimme toisiimme ja kävimme läpi olennaisimmat asiat tutortoiminnasta ja kurssista ylipäätään. Kunnolla toimintamme lähti käyntiin kesän jälkeen, kun muun muassa olimme mukana järjestämässä ensimmäisen vuoden opiskelijoille ryhmäytymispäivää yhdessä opiskelijakunnan hallituksen, kunnan nuorisotoimen ja opettajien kanssa. Halloweenina pistimme kaiken visuaalisen ja taiteellisen osaamisemme peliin, kun koristelimme koulua teeman mukaisesti. Lisäksi jäynäytimme kahvinhimoisia opettajiamme varastamalla kahvin-keittimen opettajainhuoneesta ja vaatimalla heiltä anomusta sen takaisin saamiseksi. Vilppiä oli havaittavissa, mutta silloinen rehtori Pöntsä pelasti tilanteen. Tammikuun lopulla lukiossamme kävi lähialueen yhdeksäsluokkalaisia tutustumassa lukioomme ja kierrätimme heitä erilaisilla mie-lenkiintoisilla pisteillä. Kävimme myös muutamassa vanhempainillassa avaamassa lukiomme toi-mintaa opiskelijan näkökulmasta. Etäopiskelun alettua tutortoiminta hieman kuihtui, mutta kuva-simme kuitenkin tervetuliais- ja tsemppivideon lukioomme hakeneille yseille. Kurssi on ollut mukavaa vastapainoa tavalliselle opiskelulle. Olemme oppineet heittäytymään, ole-maan esillä, sekä ottamaan vastuuta. Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitomme ovat kehittyneet pa-rempaan suuntaan. On ollut antoisaa, kun on päässyt suunnittelemaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia, sekä tietyllä tavalla myös vaikuttamaan. Tutorkurssi sopii siis motivoituneille idea-listeille, jotka pitävät auttamisesta. On kuitenkin tärkeää osata sitoutua toimintaan. Tutorin ei tar-vitse olla erityisen sosiaalinen tai ekstrovertti, sillä kaikenlaiset ihmiset mahtuvat mukaan. Pääset kehittämään yhteistyötaitojasi ja mikä tärkeintä, voit oppia jotain itsestäsi.

Jenni Jauhiainen ja Hilla Saarnio

Tutorit 2019 - 2020:

Sanni Haataja

Laura Ihalainen

Elina Jaakola

Jenni Jauhiainen

Iisa Kaikkonen

Saana Korkala

Sarah Körkkö

Aada Laurila

Ilona Näppä

Enni Pietilä

Henriikka Puoskari

Toni Rojola

Sanni Ronkainen

Hilla Saarnio

23

TO-kurssitarjontaa 2019 - 2020

TO-kurssien yhteistyötahot:

• Oulun yliopisto

• Oulun ammattikorkeakoulu

• Kajaanin ammattikorkeakoulu

Robotiikka

Pelisuunnittelu

Elokuvakurssi

24

Penkkarit & wanhat 2020

25

Lukiolaisille oma puhallushuone!

Syyskuun arviointiviikolla Lilun väki sai lukion alakerrasta käyttöönsä oman puhallushuoneen. Täs-tä mainiosta hengähdyshuoneesta tuli viihtyisä pysähdyspaikka lukiolaisille muillakin arviointi-viikoilla ja ylioppilaskirjoitusten aikaan, jolloin huoneessa saattoi nauttia kupillisen kahvia kuraat-tori Ulla Elsilän ja koulupsyykkari Karoliina Rajaniemen kanssa.

Sovittelijaopiskelijan valinta

Lukiolaisemme äänestivät keskuudestaan so-vittelijaopiskelijaksi Lotta Junttolan, joka pal-kittiin helmikuussa Oiva Toikan suunnittele-malla lasisella rauhankyyhkyllä. Palkinto siir-tyy tästä lukuvuodesta lähtien kiertopalkinto-na eteenpäin seuraavien vuosien sovittelija-opiskelijoille, koska Limingan kunnan kouluis-sa aiotaan jatkossa viettää Sovittelijanpäivää aina 30.1. Tuona päivänä liminkalaiset val-koiset ja punaiset tekivät sisällissodan aikaan rauhansopimuksen aseettomuudesta.

26

On aika katsoa maailmaa eri silmin Tämän päivän hektisessä maailmassa, jossa ihmiset tekevät töitä hiki hatussa ja ystävien nä-keminen ei mahdu kalenteriin, on nyt kaikkien pysähdyttävä hetkeksi katsomaan, mitä kaikkea hienoa ympäriltä löytyy. Kiireinen elämäntyyli, matkustelu ja jatkuva mahdollisuus saada kaikkea rahalla ovat osalle meistä arkea. “Kaikkeen tottuu”, niinhän sitä sanotaan. Nyt kun meistä jokainen on saman asian äärellä ja samat säännökset koskevat kaikkia, on mielestäni hienoa, miten tasa-arvoisuus ihmisinä korostuu. Rahalla tai julkisuudella et voi saada lisää vapautta liikkua tai immu-niteettia virukselle. Jokaisen on kannettava oma kortensa kekoon, jotta tämä tauti saataisiin taltu-tettua. Kaikki pysyttelevät kodeissaan, kun uusi tuntematon virus on levinnyt maailmanlaajuiseksi pande-miaksi. Ensin ihmiset vitsailivat siitä, mutta eivät tajunneet, että se koskettaisi näin konkreettisesti omaa elämää. Pelko ja ahdistus ovat yleisiä tunteita monille ihmisistä ympäri maailmaa. Le-viämisen nopeus ja sen laajuus kertovat siitä, kuinka maailma on nykyään pieni. Ihmisille toiselle puolelle maapalloa matkustaminen on arkipäivää ja useat tekevät työtä, joka edellyttää ulkomaille matkustamista useita kertoja vuodessa. Matkustaminen ja tietämättömyys tartunnoista ovat levittäneet tämän taudin maailman ääriin. Meistä kukaan ei tiedä, kuinka kauan joudumme olemaan eristyksissä muista ihmisistä ja kamppai-lemaan tämän taudin kanssa, mutta meidän kaikkien on vain oltava hetki epäitsekkäitä ja tehtävä tekoja kaikkien puolesta. Psykologi Tania Virintie kertoo mielipidekirjoituksessaan “Eristyksen ahdinkoa on torjuttava yhdessä” (hs.fi 21.3.2020), miten etenkin nuoremmat sukupolvet ovat uu-den tilanteen edessä, ja nopeat muutokset voivat aiheuttaa hyvinkin sekavia tuntemuksia. Ahdis-tus ja huoli läheisistä painavat useiden nuorten mieltä ja uusi tilanne vaatii totuttelemista. Poik-keustila, joka on ensimmäistä kertaa Suomen historiassa rauhan aikana käytössä, on uusi tilanne myös vanhemmille ihmisille. Meistä kukaan ei ole yksin asian kanssa. Koulujen ja julkisten kokoontumispaikkojen sulkeminen on jättänyt ihmiset kotiin. Perheitä tuo-daan yhteen ja aikaa läheisille löytyy ihan uudella tavalla, kun kaikki “ylimääräinen” on peruttu. Ihmisen pysähtyessä vihdoin on aikaa tehdä ne asiat, joihin ei yleensä ole aikaa. Kaapin siivoa-minen tai käsitöiden tekeminen pitkästä aikaa voi antaa voimia useille kotiin jääneille. Mielipide-kirjoituksessa Virintie pohtii myös sellaisten perheiden tilannetta, joille koti ei olekaan hyvä paikka olla. Perheväkivalta ja alkoholiongelmat saavat enemmän tilaa, kun kotona ollaankin koko ajan. Myös ihmisille, jotka kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa, voi arkirutiinien yhtäkkinen muuttuminen tuntua sietämättömältä. Virintie kehottaa mielipidekirjoituksessaan suomalaisesta yksityisyyden kulttuurista huolimatta ottamaan rohkeasti yhteyttä niihin, joiden tilanne huolestuttaa. On tärkeää, etteivät huonoissa oloissa olevat ihmiset jäisi yksin tässäkään tilanteessa. Onneksi kuitenkin nykyteknologia mahdol-listaa useiden asioiden järjestämisen etänä. Psykologit pitävät terapiaa, opettajat koulua sekä ko-koukset ja monet muutkin asiat järjestyvät etänä. Asioilla on aina kaksi puolta. Koronavirus ja sen tuomat rajoitukset aiheuttavat monien tapahtu-mien ja kivojen asioiden peruuntumista, yksinäisyyttä, kuolemia ja taloudellisia vaikeuksia, mutta

27

uskon, että se tuo myös paljon hyvää. Pysähtyminen yltäkylläisyyden keskellä auttaa meitä näke-mään maailmaa uudella tavalla. Monet aiemmin tärkeät asiat ovat menettäneet merkitystään. Unelmoiminen hienoista matkakohteista ja uusista vaatteista tuntuu turhalta. Sen sijaan oma ja läheisten terveys ovat asioita, joihin tahdon panostaa. Ilmastonmuutos on ollut erityisesti viime vuosina paljon puhuttu aihe. Koronaviruksen aiheutta-mat rajoitukset ovat ilmaston kannalta todella hyviä. Lentäminen sekä tavaran ja vaatteiden massatuotanto ovat yksiä suurimpia ilmaston saastuttajia. Tehtaiden sulkeminen ja lentoliikenteen huima vähentyminen ovat olleet hyväksi ilmastollemme. Esimerkiksi Kiinassa tehtaiden sulkemisen vaikutuksesta ihmiset ovat nähneet sinisen taivaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, kun saastepilvi kaupunkien yläpuolelta on hälvennyt. Yksi asia on varmaa. Tulevaisuus on erilainen tavoilla, joita emme vielä tiedä. On mielenkiintoista nähdä, mitkä ennustukset toteutuvat ja mihin kaikkeen tämä vaikuttaa. Virintie toteaa mielipide-kirjoituksessaan elämän rajallisuuden nousevan aiempaa vahvempaan tietoisuuteen. Tämä on meille hyvä opetus elämästä, otetaan se siis vastaan.

Aliisa Lääkkö

Kyseessä on ÄI2-kurssilla laadittu kirjoitelma.

28

Etäelämää ja -opiskelua

Niin meidän lukiossamme kuin monessa

muussakin Suomen toisen asteen oppilaitok-

sessa siirryttiin koronatilanteen vuoksi etä-

opetukseen maanantaista 16.3. lähtien. Etä-

opetus jatkui aina viimeisen jakson loppuun

asti. Uusiin kuvioihin hyppäämisen teki haas-

teelliseksi se, että samaan aikaan olivat me-

neillään ylioppilaskirjoitukset, joiden viimeisiä

kokeita aikaistettiin.

Etäopetuksessa hyödynnettiin esimerkiksi

Meet- ja Zoom-videoneuvotteluyhteyksiä,

Forms-kyselypohjia, videoita ja Classroom-

alustaa ahkerasti. Kaikki alkoi sujua alun

jälkeen varsin mallikkaasti, mutta tilanteesta

teki poikkeuksellisen toki se, etteivät opetta-

jat eivätkä opiskelijat päässeet enää sosiaa-

liseen kanssakäymiseen keskenään, vaan

kaikki tehtiin etänä – kokeet, kokoukset, ta-

paamiset, ohjaukset, jopa kahvitauot ja hot-

tis-iltapäiväkin luontokuvakisoineen ja CS-tur-

nauksineen! Ohessa on etäopetuksen aikana

tuotettuja valokuvia ja hulvattomia tempauk-

sia, joilla piristettiin niin opiskelijoita kuin

henkilökuntaakin. Etäopetusjaksolla toteutet-

tiin jonkin verran myös toiminnallisia tehtäviä

ulkoillen ja luonnosta nauttien. Oli hienoa ha-

vaita, että Lilun henki eli poikkeuksellisinakin

aikoina!

29

HENKILÖKUNTA

Opettajat Tiina Partanen, rehtori Miika Pöntinen, vararehtori, yhteiskuntaoppi, historia, vs.rehtori 31.12.2019 asti Miina Happonen, fysiikka, matematiikka Pentti Hautamäki, kemia, matematiikka Petteri Isokoski, ruotsi Anni Koivisto, matematiikka, tvt Salme Kälkäjä, englanti Riitta Kärki, maantiede, biologia, terveystieto Heli Liuski, matematiikka 7.1.2020 - Kaisa Määttä, opinto-ohjaus 20.11.2019 - 30.5.2020 Liisa Nurmesniemi, äidinkieli ja kirjallisuus, psykologia Pauliina Pakaslahti, opinto-ohjaus Jutta Pietilä, historia, psykologia, yhteiskuntaoppi 31.12.2019 asti Satu Remes, matematiikka Anna-Maria Rönkkö, äidinkieli ja kirjallisuus Elisa Tuohimaa, kuvataide 31.12.2019 asti Liisa Välimäki, uskonto, filosofia, psykologia Reeta Ylävaara, englanti

Jukka Kuivala, liikunta Natalia Saraste, liikunta Jukka Tappola, musiikki Marja-Liisa Vieri, saksa

Koulusihteeri Merja Taipaleenmäki

OPISKELIJAMÄÄRÄ

302 19A 36 18A 32 17A 32

19B 37 18B 35 17B 34

19C 35 18C 33 17C 28

30

TUNTI JAKO

1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi

Äidinkieli ja kirjallisuus P1 P2 P3 V7 (NY7) P4 P5 P6 V8 V9

Englanti (A1) S11 P1 P2 P3 P4 P5 P6 (NY3) S10 V7 V8 (NY6) S9

Ruotsi (B1) S9 P1 P2 P3 P4 P5 (NY4) S10 V6 V7 S8

Saksa/Ranska (B2) V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8

Saksa/Ranska (B3) V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 V10

Matematiikka yhteinen P1

Matematiikka pitkä S16 P2 P3 P4 S14 (NY2)

P5 P6 V11 P7 P8 V12 P9 P10 V13 S15 S17

Matematiikka lyhyt P2 P3 P4 P5 P6 (NY2) V7 V8 S9

Fysiikka P1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 S8

Kemia P1 V2 V3 V4 V5

Biologia P1 P2 V3 V4 V5

Maantiede P1 V2 V3 V4

Historia P1 P2 V5 P3 V4 V6

Yhteiskuntaoppi P1 P2 (NY5) P3 V4

Uskonto P1 P2 V3 V4 V5 V6

Psykologia P1 V2 V3 V4 V5 S6 (NY8)

Filosofia P1 P2 V3 V4

Musiikki P1 V2 V3 V4 S5

Kuvataide P1 V2 V3 V4 S5

Liikunta P1 V3 P2 V4 S6 V5

Terveystieto P1 V2 V3

Oppilaanohjaus P1 P2

31

Tietotekniikka P1 S2

NY-kurssi (NY1) S1 S2

Vuosiluokkatasoihin

sitomattomat opinnot:

Luova kirjoittaminen S11

Kirjallisuusdiplomi S10

Kuvataide, lukiodiplomi S6

Liikunta,

lukiodiplomi/its.suor S7

Teemaopinnot:

TO1: Draama S1

TO1: Elokuvakurssi S1

TO2: Pelisuunnittelu

(NY10) S1

TO2: Robotiikka (NY11) S1

TO3: Työelämän imussa (NY9)

S1

OPPIKIRJAT Oppikirjoista käyvät myös digiversiot. 1. vuosi Kurssi Kirja

USKONTO 1P Tabletkoulu Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä ÄIDINKIELI 1P-3P Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus (2016) Otava Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus. (2016): Tehtäviä 1, Tehtäviä 2 -digikirja, Tehtäviä 3

32

HISTORIA Forum Otava

1P I Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

2P II Kansainväliset suhteet

5V V Ruotsin itämaasta Suomeksi (ilmestyy keväällä 2018)

FILOSOFIA 1P Tabletkoulu Johdatus filosofiseen ajatteluun

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

1V Sovitaan opiskelijoiden kanssa

PSYKOLOGIA 1P Motiivi 1: Psyykkinen toiminta ja oppiminen Sanomapro

2V Motiivi 2: Kehittyvä ihminen

BIOLOGIA 1P Tabletkoulu BI1 Elämä ja evoluutio MAANTIEDE 1P Tabletkoulu GE1 Maailma muutoksessa MATEMATIIKKA MAOL-taulukot, uusin painos tai digikirja Otava LYHYT Y1P Yhteinen tekijä Lukion matematiikka 1: luvut ja lukujonot Sanomapro

2P Huippu 2 Lausekkeet ja yhtälöt Otava 3P Huippu 3 Geometria PITKÄ MAOL-taulukot, uusin painos tai digikirja Otava Y1P Yhteinen tekijä Lukion matematiikka Sanomapro 2P Tekijä Pitkä matematiikka 2 Sanomapro 3P Tekijä Pitkä matematiikka 3 4P Tekijä Pitkä matematiikka 4 Lyhyt matikka Sanomapro 14S Huippu 6 Talousmatematiikka Otava FYSIIKKA MAOL Taulukot Otava uusin painos 1P Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä Sanomapro 2V Fysiikka 2 Lämpö KEMIA MAOL Taulukot Otava uusin painos 1P Mooli 1, KE1, Kemiaa kaikkialla Otava v. 2016 tai uudempi 2V Mooli 2, KE2, Ihmisen ja elinympäristön kemiaa RUOTSI B 1P-2P Precis 1 Sanomapro Precis 2 9S Megafon+ Otava ENGLANTI A 11S Elements Basics SanomaPro niveltävä kurssi

1P-3P Insights 1-3

33

SAKSA B2, B3 1-2V Magazin.de 1, 2, 3 Otava jatkava ja alkava RANSKA B2/B3 1V-2V Escalier 1 Sanomapro jatkava ja alkava Escalier 2 MUSIIKKI Lukion musa 1 ja 2 Sanomapro 1P Intro 2V Suomi TERVEYSTIETO 1P Tabletkoulu TE1 Terveyden perusteet OPINTO-OHJAUS 1P Tabletkoulu OP1 Minä opiskelijana 2. vuosi USKONTO 2P Tabletkoulu Maailmanlaajuinen kristinusko 3V Tabletkoulu Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä 4V Tabletkoulu Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa ÄIDINKIELI 4P-5P Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus Otava Digitehtäväkirja Särmä Tehtäviä 4, Tehtäviä 5 HISTORIA Forum Otava

3P III Itsenäisen Suomen historia

4V IV Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

YHTEISKUNTAOPPI 1P Forum 1 Suomalainen yhteiskunta Otava 2P Forum 2 Taloustieto

3P Forum 3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

FILOSOFIA 2P Tabletkoulu Etiikka

3V Tabletkoulu Yhteiskuntafilosofia PSYKOLOGIA 3V Motiivi 3 Sanomapro 4V Motiivi 4

BIOLOGIA 2P Tabletkoulu BI2 Ekologia ja ympäristö 3V Tabletkoulu BI3 Solu ja perinnöllisyys MAANTIEDE 2V Tabletkoulu GE2 Sininen planeetta 3V Tabletkoulu GE3 Yhteinen maailma MATEMATIIKKA LYHYT Huippu-sarja Otava 4P Huippu 4 Matemaattisia malleja

34

5P Huippu 5 Tilastot ja todennäköisyys 6P Huippu 6 Talousmatematiikka PITKÄ Tekijä Pitkä matematiikka Sanomapro 5P Analyyttinen geometria 6P Derivaatta 7P Trikonometriset funktiot 8P Juuri- ja logaritmifunktiot 11V Lukuteoria ja todistaminen 12V Algoritmit matematiikassa FYSIIKKA 3V Fysiikka 3 Sähkö Sanomapro 4V Fysiikka 4 Voima ja liike 5V Fysiikka 5 Jaksollinen liike ja aallot KEMIA 3V Mooli 3, KE3, Reaktiot ja energia Otava v.2016 tai uudempi 4V Mooli 4, KE4, Materiaalit ja teknologia v.2017 tai uudempi RUOTSI B 3P-5P Precis 3-5 Sanomapro 10S Abi Ruotsi Otava ENGLANTI A 4P-6P Insights 4, 5, 6 Otava 10S Abilities – englantia abiturienteille (e-kirja)

SAKSA B2/B3 4V-6V Magazin.de 4, 5, 6 Otava jatkava/alkava TERVEYSTIETO 2V Tabletkoulu TE2 Ihminen, ympäristö ja terveys 3V Tabletkoulu TE3 Terveyttä tutkimassa 3. vuosi USKONTO 5V Tabletkoulu: Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa 6V Tabletkoulu: Uskonnot mediassa

ÄIDINKIELI 6P,8V, 9V Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus Otava

Tehtäviä 6 (joko printti- tai digiversio)

Tehtäviä 8 ”

Tehtäviä 9 ”

Äly-oppimisalusta aly.finlit.fi

HISTORIA 6V Forum VI: Kulttuurien kohtaaminen Otava

YHTEISKUNTAOPPI

4V Forum 4 Kansalaisen lakitieto Otava

35

FILOSOFIA 4V Tabletkoulu: Tieto, tiede ja todellisuus PSYKOLOGIA 5V Motiivi 5 Sanomapro

6V Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin alkaessa

BIOLOGIA 4V Tabletkoulu: Ihmisen biologia

5V Tabletkoulu: Biologian sovellukset MAANTIEDE 4V Tabletkoulu: Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta MATEMATIIKKA LYHYT 7V Tekijä Lyhyt matematiikka 7 Matemaattinen analyysi Sanomapro 8V Tekijä Lyhyt matematiikka 8 Tilastot ja todennäköisyys 9S Huippu kertaus, digikirja Otava PITKÄ Tekijä Pitkä Matematiikka Sanomapro 9P Integraalilaskenta 10P Todennäköisyys ja tilastot 13V Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 15S Yo-kertaus Tekijä Pitkä matematiikka -digikirja FYSIIKKA 6-7V Fysiikka Sanomapro 8V Yo-kertaus fysiikka (sähköinen) KEMIA 5V Mooli 5, KE5, Reaktiot ja tasapaino Otava v. 2018 tai uudempi

RUOTSI B 6V Precis 6 Sanomapro 7V Precis 7 8V Abi Ruotsi Otava ENGLANTI A 7V-8V Insights 7, 8 Otava 9S Tabletkoulu ENABI Ready, Set, Go SAKSA B2/B3 V7-V8 Magazin.de 7, 8 Otava OPINTO-OHJAUS 2P Tabletkoulu OP1 Jatko-opinnot ja työelämä Kurssin numeron yhteydessä P= pakollinen V= valinnainen syventävä S= valinnainen soveltava

36

STIPENDIT Kemia-lehti: Eelis Haarala, Heidi Kakko, Atte Laukka, Ronja Mustonen, Pinja Pesonen,

Seela Saartoala, Laura Savikoski, Veera Sovisalo;

Uusio-uutiset: Emilia Kantola

Kyösti Karjulan juhlarahasto: Elina Hyytinen, Kasperi Tahkola

Limingan Apteekki: Pinja Pesonen

Limingan Naisvoimistelijat: Mona Mustaniemi

Limingan nuorisovaltuusto: Lotta Junttola

Limingan Osuusmeijeri: Ilmari Heiskari

Limingan Osuuspankki: Sini Mattila, Esa Riihiluoma

Limingan seurakunta: Saara Hyyppä, Milja Lempinen, Janna Martikkala, Lotta Säkkinen

Limingan sähköosuuskunta: Atte Nyyssönen

Limingan Vesihuolto Oy: Milla Mäkelä

Limingan Yrittäjät: Elina Hyytinen, Atte Laukka

Lions Club Liminka-Kultasirkut: Aino Parkkila, Anu Tenkula, Venni Vähäkangas

Lions Club Liminka-Lakeus: Veikka Hintikka, Aapeli Kangas, Anri Klaavo

Lions Club Liminka-Liminganlahti: Heidi Kakko

Lions Club Liminka-Liminganlahti Ladyt: Aivi Luukkonen, Laura Savikoski

Long Play, vuosikerta: Veikka Hintikka

Lukion opiskelijakunta: Aleksi Hussa, Anri Klaavo

Lukion stipendirahasto: Emilia Kantola, Emma Koivusilta, Roope Wäli

Lumijoen metsästysyhdistys: Heidi Pikkarainen

Lumijoen seurakunta: Eelis Jussila, Titta Pernu

MAOL Oulun seutu ry: Aapeli Kangas

MLL:n Limingan yhdistys: Jonna Rautio

MTK Liminka: Viljami Laurila

OAJ Limingan paikallisyhdistys: Veera Sovisalo

Oulun historiaseura, kirja: Veikka Hintikka, Anki Ollikainen

37

Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat ry, kirja: Heidi Kakko

Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat ry, kirja: Ida Haataja, Aapeli Kangas, Johan Karjula,

Emma Koivusilta, Aliisa Lääkkö, Laura Ruonakangas

Pohjola-Norden, sähköinen kirja: Salla Haaraniemi

Rantalakeus-lehti: Veikka Hintikka

Revon Turistiliikenne: Tiina Tervo, Seela Saartoala

Sanomalehti Kaleva: Lotta Junttola

Suomalainen Kirjakauppa, kirja: Emilia Kantola, Milja Lempinen, Veera Sovisalo,

Noora Sutela

Sverigekontakt i Finland, kirja: Veera Sovisalo

Tyrnävän Osuuspankki: Saana Nuorala

Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

38

UUDET YLIOPPILAAT Kevät 2020

Alanko Amanda

Anttila Joni

Filppula Aada

Greus Jenna

Haaraniemi Salla

Haataja Ida

Hanhisuanto Klaudia

Heiskari Ilmari

Hintikka Veikka

Hussa Aleksi

Hyyppä Saara

Hyytinen Olli

Junttola Lotta

Juustila Topias

Kakko Heidi

Kalliokoski Aleksi

Kangas Aapeli

Kangasoja Patric

Kantola Emilia

Karvonen Jasmin

Kinnunen Jeremias

Kiviahde Anton

Klaavo Anri

Kleemola Henri

Koivusilta Emma

Korhonen Sanni

Kotkaranta Sara-Sofia

Kylmäoja Kristiina

Laurila Viljami

Leinonen Jyri

Lempinen Henri

Lempinen Milja

Lepistö Emil

Lepistö Nikolas

Lund Joonas

Löytynoja Loviisa

Maalo Jetro

Maaranto Vilhelmiina

Martikkala Janna

Mattila Sini

Muikku Jere

Mustajärvi Joel

Myllynen Peppiina

Mäkelä Milla

Männynsalo Ari

Määttä Henniina

Määttä Walter

Nevalainen Elsa

Niemelä Eelis

Niemi Veera

Nuorala Saana

Nyyssönen Atte

Oksanen Emmi

Paakkunainen Henna

Parkkila Aino

Pietarila Arttu

Pikkarainen Heidi

Rautio Jonna

Riihiluoma Esa

Rundgren Henna

Ruonakangas Laura

Saarela Juuso

Sarlin Aapo

Saukko Lassi

Savela Eemil

Savolainen Roni

39

Siekkinen Veerti

Sippola Tuukka

Sovisalo Veera

Säkkinen Lotta

Tanska Mira

Teeriniemi Jenna

Tohkoja Essi

Tuunanen Joona

Tölli Emilia

Vaarala Kalle

Valli Roosa

Viirret Samu

Virkkala Manuel

Vuollo Aleksi

Vähäkangas Maarit

Väisänen Michael

Wäli Roope

Ylikulju Linnea

Syksy 2019 Häkli Aapo

Kiviahde Aleksi

Pantsar Tomi

Räbinä Martti

40

T I E D O K S I

Uusi lukuvuosi alkaa 12.8.2020 klo 9.00. Uusintakoepäivä on 20.8.2020. Korotuskoepäivä on 25.8.2020. Ilmoittautuminen uusintaan ja korotukseen on tehtävä kirjallisesti. Syksyn 2020 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittauduttava viimeistään 5.6.2020 Kevään 2021 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittauduttava viimeistään 23.11.2020

Ylioppilastutkinnon koepäivät

syksy 2020 ma 14.9. kemia, terveystieto ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti to 17.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede pe 18.9. äidinkieli, lukutaidon koe ma 21.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 22.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä to 24.9. filosofia, biologia pe 25.9. äidinkieli, kirjoitustaidon koe ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä: saksa, ranska, englanti ti 29.9. psykologia, historia, fysiikka to 1.10. vieras kieli, pitkä oppimäärä: ranska, espanja, saksa, venäjä

kevät 2021 ti 16.3. äidinkieli, lukutaidon koe to 18.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä pe 19.3. äidinkieli, kirjoitustaidon koe ma 22.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 24.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 26.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 29.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 31.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

41

Onnittelut uusille ylioppilaille

ja aurinkoista kesää!