2018–2019

Pohjola-Norden Pohjois-Suomen aluelehti / Norra Finlands regiontidning

Päätoimittaja / ChefredaktörMichael Oksanenpuh. 0400 - 795 235michael.oksanen@pohjola-norden.fi

Toimitussihteeri / RedaktionssekreterareKitty Rönnbergpuh. 044 - 7335 773kitty.ronnberg@pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden ryFredrikinkatu 61 A 1100100 Helsinkipuh. 09 - 4542 080aluelehti@pohjola-norden.fijasenpalvelut@pohjola-norden.fiwww.pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden ry:n lehti Pohjola-Norden rf:s tidning

Kansikuva / Omslagsbild Sirpa Korhonen

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Elli Alasaari ellialasaari@gmail.com

Paino / Tryckeri Grano Oy Vaasa 2018Paperi / Papper G-print 80gPainos / Upplaga 800 kpl/st

Yhteystiedot / Adress

Inarin Pohjola-NordenPuheenjohtaja Sinikka Sihvo

Kemin Pohjola-NordenPuheenjohtaja Rita Rantamo-Mikkola Sihteeri Hannu Pirkolakemi@pohjola-norden.fi

Kolarin Pohjola-NordenPuheenjohtaja Kyösti Satokangas

Kuusamon Pohjola-NordenPuheenjohtaja Ritva Niemeläinenkuusamo@pohjola-norden.fi

Oulun Pohjola-NordenPuheenjohtaja Minna Männikkö Sihteeri Ulla Haverinenoulu@pohjola-norden.fi

Rovaniemen Pohjola-NordenPuheenjohtaja Pertti Ruokanen Sihteeri Paula Mikkolarovaniemi@pohjola-norden.fi

Tornion Pohjola-NordenPuheenjohtaja Raili Ilola Sihteeri Eila Luomatornio@pohjola-norden.fi

sisällys • innehåll

Pohjola-Nordenin yhteiskuntavastuu- ja elinkeinoelämätoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Pohjola-Nordens verksamhet för samhällsansvar och näringsliv . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Liittotoimisto esittäytyy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Suomenkielisten lukiolaisten kielikurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Pohjola-Nordens Ungdomsförbund . . . . . . . . . . . . . . . . 16Buoris Boahtem - Tervetuloa Jokkmokkin kulttuurimarkkinoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Oulun nordistit bodenilaisten vieraina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Heta försommardagar med bastun i fokus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Rajaneuvonta edistää ja helpottaa rajat ylittävää liikkuvuutta Pohjolassa . . . . . . . . . 22Suuntana pohjoinen Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Rovaniemen Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25“Luukku” – infoa ja kulttuuria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Otteita Kemin Pohjola-Norden ry:n toiminnasta vuonna 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28NORDJOBB on mahdollisuus työnantajille ja työntekijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Pohjoismaisuus on rikkaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Jos kuljeskelet väentungoksessa paukkupakkasessa kaukana kasvukeskuksista ja vielä saamelaisten kansallispäivänä, voit olla yksi monista 40 000 Jokkmokkin markkinoiden vieraasta. Sivu 18.

Raili

Ilol

a

3

Ajatella, että olemme tänä vuonna saaneet nauttia ennätyksellisen lämpimästä kevääs-tä koko toukokuun, luonnon vehreydestä ja kirkkaansinisestä taivaasta. Ajatella, että voi vain istua omassa pikku mansikkapaikas-saan ja nauttia kauneudesta unohtaen arjen stressin ja kiireen.

Kaikkien mittareiden mukaan Pohjoismaat ovat aina huipulla oli sitten kyse taloudes-ta, koulutuksesta, ympäristöstä, tasa-ar-vosta tai onnellisuudesta. On mielenkiin-toista, että me Pohjolan asukkaat näemmä pursuamme positiivista energiaa joka joh-taa hyviin lopputuloksiin. Kuitenkin eläm-me pimeässä ja kylmässä lähes kahdeksan kuukautta.

Kun nyt olemme useimpien mittausten huipul-la tarkoittaa se, että teemme jotakin oikein. Pu-humme aina ”pohjoismaisesta mallista”, joka on sosiaalisen ja tasa-arvoisen yhteiskuntam-me perusta. Minä uskon pohjoismaisen mallin varmasti vaikuttavan kaikkeen hyvään, mutta uskon kuitenkin toimintamalliemme ja työs-kentelytapojemme johtavan meidät onneen ja menestykseen. Tätä kutsumme myös nimellä ”the Nordic way”.

Joten parhaat nordistit, nauttikaa pohjois-maisesta kesästä lukemalla Pohjola-Norde-nin lehteä ja muistakaa, että Suomen suvi on lyhyt mutta kaunis!

Hauskaa kesää,

Michael OksanenPäätoimittaja

Norden; vårt egna lilla smultronställe

Tänk att vi detta år har fått njuta av en re-kordvarm vår då naturen grönskat och him-len lyst klarblå hela majmånad. Tänk att kunna sitta på sitt egna lilla smultronställe och bara njuta av allt det vackra och glömma vardagens stress och jäkt.

Enligt alla mätningar som görs ligger alltid de nordiska länderna i topp må sen handla om ekonomi, utbildning, miljö, jämställdhet eller lycka. Det är intressant att vi nordbor tydligen sprudlar av positiv energi som leder till goda slutresultat. Ändå lever vi nästan i åtta månader i mörker och kyla.

När vi nu toppar de flesta mätningarna så be-tyder det ju att vi gör någonting rätt. Vi pratar alltid om den ”nordiska modellen” som ligger som grund för vårt sociala och jämställda samhälle. Jag tror att den ”nordiska model-len” säkert bidrar till mycket av det goda men jag tror ändå på att våra handlingsmönster och sätt att jobba är det som leder oss till lycka och framgång. Detta är vad man idag även kallar för ”the Nordic way”.

Så bästa nordister, njut av den nordiska som-maren genom att läsa Pohjola-Nordens tid-ning och kom ihåg; Finlands sommar är kort med vacker!

Glad sommar,

Michael OksanenChefredaktör

Pohjola; oma pikku mansikkapaikkamme

pääkirjoitus • ledare

4

StipenditPohjoismainen yhteistyö koulutoiminnan ja vaihto-ohjelmien alalla on ollut pitkään tärkeä osa Pohjola-Nordenin toimintaa. Pohjoismai-siin vaihto-ohjelmiin osallistuu Pohjola-Nordenin kautta vuosittain tuhansia oppilaita ja opettajia. Vaihto-ohjelmien lisäksi Pohjola-Nor-den tarjoaa apua ja yhteistyötä opiskelijoille, kouluille ja opettajille erilaisten seminaarien, konferenssien, vierailujen, matka-avustus-ten, kirjapalkintojen ja opetusmateriaalien muodossa.

Opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla paljon erilaisia apurahoja poh-joismaisiin opintomatkoihin ja opiskeluun muissa Pohjoismaissa. Näiden lisäksi oppilaat ja opiskelijat voivat kartuttaa Pohjola-tietouttaan kieli- ja kulttuurikursseilla ja oppilaskonferensseissa.Stipendejä tulee anoa ennen vaihdon alkua tai matkalle lähtöä. Jälki-käteen tehtyjä anomuksia emme ota vastaan. Stipendit ovat ainoas-taan muihin Pohjoismaihin suuntautuvia matkoja varten. Ainoastaan koulut/oppilaat/opettajat, jotka asuvat Suomessa voivat hakea sti-pendejämme. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot eivät kuulu avus-tusten piiriin.

Päätökset avustuksista tehdään maaliskuussa, jolloin olemme saaneet vahvistetun budjetin kyseiselle vuodelle. Emme voi vastata tiedusteluihin avustuspäätöksistä sitä ennen. Mikäli hakemus koh-dentuu ajalle tammi-maaliskuu, myönteisen päätöksen saaneille maksetaan avustus takautuvasti. Pohjola-Nordenin stipendivarat myöntää Opetushallitus.

Stipendejä löytyy opettajille, peruskouluille ja lukioille sekä am-mattikouluille. Näiden lisäksi on vielä kielileirit. Lisätietoja stipen-deistä löydät osoitteesta https://pohjola-norden.fi/suomeksi/kouluille/stipendit_ja_kurssit/.

Pohjola-Norden edistää pohjoismaisuutta SuomessaPohjola-Nordenin tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edis-täminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansa-laisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Yhdes-sä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa Pohjola-Norden tarjoaa Suomessa asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimin-taan ja vuorovaikutukseen monilla eri tasoilla ja tavoilla.  • Kansalaisjärjestönä Pohjola-Norden tarjoaa jäsenilleen monipuolista

toimintaa sekä edistää kansalaisten ja järjestöjen yhteistyötä Pohjo-lassa.

• Edunvalvontajärjestönä Pohjola-Norden virittää aktiivista yhteis-kunnallista keskustelua, vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin sekä haastaa eri toimijat huomioimaan pohjoismaisen näkökul-man jokapäiväisessä elämässä.

• Asiantuntijajärjestönä Pohjola-Norden kartuttaa tietoutta Poh-jolasta ja Pohjoismaista sekä ylläpitää pohjoismaisia verkostoja.

• Palvelujärjestönä Pohjola-Norden järjestää seminaareja, tilai-suuksia ja kokouksia, tukee pohjoismaisuutta kouluissa sekä vä-littää tietoa pohjoismaista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.

 Pohjola-Norden on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton jär-jestö. Pohjola-Nordenin liittotoimisto sijaitsee Helsingissä ja vas-taa valtakunnallisesta ja yhteispohjoismaisesta toiminnasta kuten liittokokouksista, erilaisista seminaareista, edunvalvonnasta, poh-joismaisista projekteista, koulun alan matkoista ja apurahoista, Pohjola-Nordenin lehdestä ja jäsenrekisteristä. Pohjola-Nordenin alu-eellisesta ja paikallisesta toiminnasta vastaavat kuusi aluetta ja noin 100 yhdistystä.

Pohjoismainen yhteistyöPohjoismainen yhteistyö on lajissaan ainutlaatuista poliittista ja kulttuurista yhteistyötä, joka toimii esikuvana muiden maiden alu-eelliselle yhteistyölle. Pohjoismainen yhteistyö jakautuu viralliseen ja epäviralliseen yhteistyöhön.

Virallisen yhteistyön peruspilareita ovat  Pohjoismaiden neuvos-to ja Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä niiden alaiset yhteistyö-rakenteet.  Virallisen pohjoismaisen yhteistyön keskeiset alat ovat kulttuuri, koulutus, lapset ja nuoret, ympäristö, kansalaisten oikeu-det, talous ja elinkeinoelämä sekä informaatioteknologia.

Yhteistyön tarkoituksena on edistää alueellista tasapainoa ja hyvinvointia sekä pohjoismaista tietotaitoa ja kilpailukykyä. Lisäksi pohjoismaisen yhteistyön tarkoitus on koordinoida ja esittää pohjois-maisia näkökantoja kansainvälisillä foorumeilla. 

Konkreettisia tuloksia pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat mm. yhteiset työmarkkinat, passiunioni, pohjoismainen sosiaaliturvaso-pimus ja ympäristömerkki. Viime vuosina on keskitytty erityisesti Pohjoismaiden kansalaisten liikkuvuutta haittaavien ns. rajaesteiden poistamiseen.

Pohjoismaat tekevät yhteistyötä myös ulko- ja puolustuspolitii-kan, liikenteen ja viestinnän sekä kuluttajakysymysten alalla, mutta koska virallisia yhteistyörakenteita näillä aloilla ei ole, on yhteistyö epävirallista.

Kansalliset Norden-yhdistyksetJokaisessa Pohjoismaassa sekä Ahvenanmaalla ja Färsaarilla  toimii oma Norden-yhdistyksensä. Suomessa Pohjola-Norden kokoaa Poh-jolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet Suomessa asuvat omaehtoiseen toimintaan, ylläpitää koko maan kattavaa toi-mintaverkostoa, edistää kansalaisten, järjestöjen ja kuntien pohjois-maista vuorovaikutusta ja edustaa kansalaisnäkemystä viranomai-siin ja päättäjiin päin.

Norden-yhdistykset perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen edistämään Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Tanskan, Nor-jan ja Ruotsin yhdistykset aloittivat toimintansa 1919, Islannin 1922 ja Suomen virallisesti 1924. Yhdistysten toiminta perustuu yhteiseen his-toriaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä laajaan kieliyhteisöön.

Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Vuonna 2019 Pohjola-Norden tulee huomioimaan Norden-liikkeen satavuotisjuhlavuotta.

Kansallisten Norden-yhdistysten kattojärjestö  Norden-yhdis-tysten liitto  (NYL) toimii Kööpenhaminasta käsin. NYL koordinoi yhteispohjoismaisia projekteja kuten esimerkiksi  Pohjoismainen kirjastoviikko,  Ilmastotaisto,  Nordjobb,  Norden i skolan  ja  Nordisk språkkoordination.

NYL:in tavoitteena on erityisesti pohjoismaisen yhteistyön lisäämi-nen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, kulttuurin, koulutuksen, ym-päristön, median sekä työ- ja elinkeinoelämän aloilla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Norden-yhdistysten liitolla on lähei-set yhteistyösuhteet Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjois-maiden neuvoston kanssa. 

5

StipendierNordiskt samarbete inom skolverksamheten och utbytesprogram-men har länge varit en viktig del av Pohjola-Nordens verksamhet. Via Pohjola-Norden deltar varje år tusentals elever och lärare i nordiska utbytesprogram. Utöver utbytesprogrammen erbjuder Pohjola-Nor-den hjälp och samarbete till studerande, skolor och lärare i form av olika seminarier, konferenser, besök, resebidrag, bokpris och under-visningsmaterial.

Till studerande och skolelever erbjuds olika stipendier för nordiska studieresor och studier i andra nordiska länder. Utöver dessa kan ele-ver och studerande utöka sina Norden-kunskaper på språk- och kul-turkurser och konferenser för elever.

Stipendier bör ansökas om innan själva utbytet eller resan. I efter-hand inskickade ansökningar tas inte emot. Stipendierna är endast till för resor till andra nordiska länder. Endast skolor/elever/lärare som är bosatta i Finland kan ansöka om våra stipendier. Bidragen om-fattar inte yrkeshögskolor och universitet. Besluten om bidragen fat-tas efter mars, då vi fått en bekräftad budget för året. Före detta kan vi inte svara på förfrågningar om bidragsbeslut. Ifall ansökan avser tiden januari-mars, betalas beviljade bidrag i efterskott. Pohjola-Nor-dens stipendiemedel beviljas av Utbildningsstyrelsen.

Det finns stipendier för lärare, grundskolan och gymnasier samt yrkesskolor. Utöver dessa finns ännu språkläger. Mera information om stipendierna hittar du på https://pohjola-norden.fi/sv/skolor/sti-pendier_och_kurser/.

Nordiskt samarbeteDet nordiska samarbetet utgör ett politiskt och kulturellt samarbete som är unikt i sitt slag och som fungerar som förebild för andra län-ders regionala samarbeten. Det nordiska samarbetet består av både officiellt och inofficiellt samarbete.

Det officiella samarbetets stöttepelare är Nordiska rådet och Nor-diska ministerrådet samt under dem liggande samarbetsstrukturer. Det officiella nordiska samarbetets centrala områden är kultur, ut-bildning, barn och unga, miljö, medborgares rättigheter, ekonomi och näringsliv samt informationsteknologi.

Syftet med samarbetet är att främja regional balans och välstånd samt nordisk sakkunskap och konkurrensförmåga. Dessutom har det nordiska samarbetet som syfte att koordinera och framföra nordiska synpunkter i internationella forum.

Konkreta resultat av det nordiska samarbetet är bland annat den gemensamma arbetsmarknaden, passunionen, den nordiska social-försäkringen och miljömärkningen. De senaste åren har speciellt fo-kus lagts på att avlägsna så kallade gränshinder, som begränsar nor-diska medborgares rörlighet.

De nordiska länderna idkar samarbete även inom utrikes- och förs-varspolitik, trafik och kommunikation samt konsumentfrågor, men på grund av att officiella samarbetsstrukturer inom dessa områden sak-nas så är samarbetet inofficiellt.

Pohjola-Norden främjar det nordiska i FinlandPohjola-Nordens främsta uppgift är att främja nordiskt samarbete och göra Norden känt i Finland. Pohjola-Norden, som grundades 1924, är den enda medborgarorganisationen i Finland, vars huvudsakliga uppgift är nordiskt samarbete. Tillsammans med de övriga nordiska Norden-föreningarna erbjuder Pohjola-Norden en möjlighet för perso-ner bosatta i Finland att verka och växelverka nordiskt på många olika nivåer och sätt.  • Som medborgarorganisation erbjuder Pohjola-Norden sina med-

lemmar mångsidig nordisk verksamhet och främjar medborgares och organisationers samarbete i Norden.

• Som intressebevakningsorganisation genererar Pohjola-Norden en aktiv samhällsdebatt, påverkar myndigheter och beslutsfatta-re samt utmanar olika aktörer att ta den vanlige nordiska medbor-garens synvinkeln i beaktande vid behandling av ärenden.

• Som sakkunnigorganisation ökar Pohjola-Norden kunskapen om Norden och de nordiska länderna samt upprätthåller nordiska kontaktnät.

• Som serviceorganisation arrangerar Pohjola-Norden seminarier, evenemang och möten, stöder det nordiska i skolorna samt för-medlar information om de nordiska länderna och det nordiska samarbetet.

 Pohjola-Norden är en politiskt och religiöst obunden organisation. Pohjola-Nordens förbundskansli är beläget i Helsingfors och ansvarar för den landsomfattande och samnordiska verksamheten, såsom för-bundsmöten, olika seminarier, intressebevakning, nordiska projekt, skolresor och -stipendier, Pohjola-Norden-tidningen och medlemsre-gistret. Pohjola-Nordens sex regioner och ca 100 föreningar  ansvarar för den regionala och lokala verksamheten.

Nationella Föreningarna NordenDet finns en Norden förening i alla nordiska länder och på Åland och Färöarna. De nationella föreningarna Norden fungerar som det nord-iska medborgarsamarbetets takorganisationer i sina respektive län-der.  Finlands nationella Norden-förening  Pohjola-Norden samlar i Finland bosatta personer som är intresserade av Norden och nordiskt samarbete till frivillig verksamhet, upprätthåller ett landsomfattan-de nätverk av kontor, främjar medborgares, föreningars och kommu-ners nordiska växelverkan och representerar en medborgarsyn gent-mot myndigheter och beslutsfattare.  

Norden-föreningarna grundades efter första världskriget för att befrämja samarbetet mellan de nordiska länderna. Föreningarna Norden i Danmark, Norge och Sverige började sin verksamhet 1919, i Island 1922 och i Finland officiellt 1924. Föreningarnas verksamhet ba-serar sig på den gemensamma historien, känslan av att höra samman och en bred språkgemenskap. 

Norden-föreningarnas initiativ som förverkligats redan på 1950-ta-let är bland annat den nordiska passfriheten (1954), den gemensam-ma arbetsmarknaden (1954) och socialförmånerna (1955). På senare år har bland annat ingåtts ett avtal som förhindrar dubbel beskattning i Norden samt språkkonventionen.

År 2019 kommer Pohjola-Norden att iaktta Norden-rörelsens hundraårsjubileum.

Föreningarna Nordens Förbund (FNF) i Köpenhamn fungerar som Norden-föreningarnas samarbetsorgan i de fem nordiska länderna och de tre självstyrande områdena. FNF koordinerar samnordiska projekt som t ex  Nordiska biblioteksveckan,  Klimatduellen,  Nord-jobb, Norden i skolan och Nordisk språkkoordination. 

Målen för samarbetet är att särskilt öka nordiskt samarbete genom personlig växelverkan, kultur, utbildning, miljö, media samt områdena arbets- och näringsliv.

För att nå målen har Föreningarna Nordens Förbund nära samar-bete med Nordiska ministerrådet och Nordiska rådet. 

Pohjola-Nordenin yhteiskuntavastuu- ja elinkeinoelämätoiminta

EdunvalvontatyöPohjola-Nordenin edunvalvontatyö pyrkii edistämään kes-tävää hyvinvointia avoimessa ja rajattomassa Pohjolassa.

Pohjola-Nordenin edunvalvonta seuraa virallisella tasolla tapahtuvaa pohjoismaista yhteistyötä, edustaa kansalais-ten mielipidettä päättäjien suuntaan ja tuo keskusteluun pohjoismaisen näkökulman. • Seminaareja • Keskustelutilaisuuksia • Vaikuttamista ja lobbausta • Debatteja

Elinkeinoelämä- ja Nordjobb-toimikunta

• Toimikunnan tavoitteena on tunnistaa tarpeita, joita pohjoismaisella elinkeinoelämällä on tulevaisuudessa, ja osaltaan lisätä suomalaisten nuorten aitoja mahdol-lisuuksia työllistyä ja luoda uraa Pohjoismaissa.

• Nordjobb tarjoaa vuosittain sadoille suomalaisille nuo-rille mahdollisuuden työskennellä toisessa Pohjois-maassa

Haloo PohjolaHaloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neu-vontapalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishen-kilöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa. Suomessa palvelua hallinnoi Pohjola-Norden, mutta toiminta sisältöineen on kokonaisuudessaan Pohjoismaiden ministerineuvoston ra-hoittama ja koordinoima.

Haloo Pohjolan toiminta jakautuu kahteen tarkoitukseen: • Yksityishenkilöiden tiedottamiseen ja neuvomiseen va-

paasta liikkuvuudesta Pohjoismaissa • Rajaestetyöhön

Haloo Pohjolan palvelusta saa monipuolista tietoa esimer-kiksi eläkkeistä, verotuksesta, opiskelu- ja työmahdolli-suuksista, sosiaaliturvasta sekä työttömyyskorvauksesta ja apurahoista Pohjoismaissa.

Kysymyksiä neuvontapalvelulle voi jättää www.norden.org/haloopohjola -sivuston kautta sekä puhelimitse ja säh-köpostitse kaikilla pohjoismaisilla kielillä tai englanniksi.

AY-toimikuntaFoorumi, jossa käydään keskustelua ja jaetaan näkökulmia ajankohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä.

NeuvontatoimikuntaPohjola-Nordenin neuvontatoimikunnassa eri hallinnona-lojen ja ministeriöiden edustajat kokoontuvat keskuste-lemaan ajankohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä ja erityisesti rajaestetyöstä eri yhteistyöaloilla.

Magnus Fröderberg/norden.org

6

Pohjola-Nordenin yhteiskuntavastuu- ja elinkeinoelämätoiminta

Pohjola-Nordens verksamhet för samhällsansvar och näringsliv

IntressebevakningPohjola-Nordens intressebevakning strävar efter att främja ett varaktigt välmående i ett öppet och gränslöst Norden.

Intressebevakning vid Pohjola-Norden följer på en formell nivå med det aktuella samarbetet, representerar medbor-garnas åsikter för beslutsfattarna och för ett nordiskt per-spektiv till diskussionen. • Seminarier • Diskussionstillfällen • Påverkar och lobbar • Debatter

Hallå Norden Hallå Norden är Nordiska ministerrådets rådgivnings-tjänst, vars mål är att underlätta privatpersoners rörlighet i Norden. I Finland förvaltas tjänsten av Pohjola-Norden, men innehållsmässigt är verksamheten samordnad och fi-nansierad av Nordiska ministerrådet.

Hallå Nordens verksamhet indelas i två ändamål: • informera och rådgiva privatpersoner om den fria rör-

ligheten i Norden • gränshindersarbete.

Hallå Nordens tjänster ger mångsidig information om ex-empelvis pensioner, beskattning, utbildnings- och arbets-möjligheter, socialskydd samt arbetslöshetsunderstöd och stipendier i Norden.

Förfrågningar till rådgivningstjänsten kan inlämnas via nätsidan www.norden.org/hallanorden samt via telefon eller e-post på alla nordiska språk, samt på engelska.

Näringslivs- och Nordjobb-kommittén

• Identifiera behov som det nordiska näringslivet har i framtiden samt främja de finländska ungdomarnas möj-ligheter till arbete och karriär i de nordiska länderna.

• Nordjobb erbjuder flera hundra finländska ungdomar jobb i ett annat Nordiskt land.

Fackföreningskommittén Ett forum för dialog, aktuella frågor och synpunkter om den nordiska verksamheten.

Rådgivningskommittén I Pohjola-Nordens rådgivningskommitté samlas represen-tanter från olika förvaltningar och ministerier för att disku-tera aktuella nordiska frågor och speciellt om gränshinder-kommittén vid olika samarbetssektorer.

Oddleiv Apneseth

7

Liittotoimisto esittäytyyMichael “Miche” OksanenGeneralsekreterareSom generalsekreterare skall jag leda förbundets verksamhet utifrån de strategiska beslut förbunds-mötet och styrelsen tar. Mitt jobb går även mycket ut på att lobba för ärenden som är viktiga för PoNo. Detta betyder att jag ofta sitter med på olika möten och förhandlingar. För att PoNo skall kunna bedriva sin verksamhet behövs det även ekonomiska medel, arbetet med att bygga upp en hållbar ekonomi finns även på mitt arbetsbord. För att kunna leda verksamheten bör även generalsekreteraren även veta vad som händer ute på fältet, därför försöker jag även hinna och besöka våra medlemsföreningar så ofta som möjligt. Föreningen Nordens förbund och samarbetet mellan kollegerna i de andra länderna är även mycket viktig arbetsuppgift. 

Heli MäkipääProjektijohtaja, Haloo PohjolaTyöskentelen projektipäällikkönä Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelussa Haloo Poh-jolassa. Työn keskiössä ovat sekä liikkuvuuskysymykset että rajaesteet. Jos Pohjoismaiden välisessä liikkuvuudessa ilmenee ongelmia, analysoin ne ja raportoin eteenpäin Pohjoismaiden ministerineu-voston Rajaesteneuvostolle.

Kirsi LanttoAsiantuntija, jäsen- ja aluetoimintaOlen Kirsi Lantto ja toimin Pohjola-Nordenin alue- ja jäsentoiminnan asiantuntijana. Tehtäviini kuuluu liiton aluetoiminnan koordinointi, jäsenrekisterin pito, jäsenasioiden hoito ja paikallisyhdistysten pal-velu. Erityisosaaminen on Pohjoiskalotin asioissa. Olen suomenkielinen, käytän kuitenkin kumpaakin kieltä. Autan mielelläni esimerkiksi osoitteenmuutoksissa ja jäsenmaksujen setvimisessä.

Kitty RönnbergRådgivare, kommunikation och skolsamarbetePå mitt bord finns kansliets externa och interna kommunikation samt marknadsföring och sociala medier. Jag ansvarar för webbsidorna och intrat och skickar ut förenings- och medlemspost. Till mina uppgifter hör även marknadsföring av olika evenemang som t.ex. språkkurser, skolturnéer och våra stipendier. Jag fungerar också som redaktör för Pohjola-Nordens tidning och de kommande regiontidningarna, där jag skriver, bearbetar och samlar ihop artiklar. Jag ansvarar också för nätbutiken och koordineringen av den nordiska litteraturveckan i Finland.

Lasse PaukkonenUtvecklingskoordinattor/KehittämiskoordinaattoriTill mina arbetsuppgifter hör utvecklandet av Nordjobb och Pohjola-Norden i skolan projekten. Pohjo-la-Norden i skolan är en skolturné, där Pohjola-Norden presenterar sin verksamhet och Nordiska möj-ligheter för skolelever i gymnasieåldern. Nordjobb är ett nordiskt arbetsmarknadsprogram, som ökar mobiliteten på den nordiska arbetsmarknaden. Koordringen och utvecklandet av Nordjobb, sker i sa-marbete med Pohjola-Nordens ungdomsförbund, som har projektanställda under sommarmånaderna då det finns Nordjobbare i Finland.

Marika LindströmAsiantuntija, jäsen- ja aluetoimintaOlen Marika Lindström ja toimin Pohjola-Nordenin alue- ja jäsentoiminnan asiantuntijana. Tehtäviini kuuluu liiton aluetoiminnan koordinointi, jäsenrekisterin pito, jäsenasioiden hoito ja paikallisyhdis-tysten palvelu.Olen kaksikielinen, joten voit olla minuun yhteydessä kummalla kielellä haluat. Autan mielelläni esi-merkiksi osoitteenmuutoksissa, jäsenmaksujen setvimisessä ja toimintatukiasioissa.

Urpo Uusitalo”Sekatyömies”, Talous- ja markkinointijohtajaOlen Upi ja vastaan liiton toimistolla talous- ja hallintoasioista. Päiväni koostuvat muun muassa ta-louden seurannasta, rahoitushakemuksista sekä erilaisista työ- ja sidosryhmätapaamista. Tarvittaes-sa kannan myös pahvilaatikoita ja askartelen joulukoristeita.

8

KOE FAZEROMALLA TAVALLASI

Ilahduta perhettä ja ystäviä tai yllätä tiimisi ja asiakkaasi!Nauti elämyksellisestä näyttelykierroksesta ja piipahda

myymälässämme. Järjestä inspiroivat kokoukset taijuhlista viikonloppubrunssilla.

Tarjoamme iloa kaiken ikäisille ja kaikille aisteille!

Fazer Experience Vierailukeskuswww.visitfazer.com

10

TAI VAIKKAKOTIPIHAAN

TOIMITETTUNA!

YLI 2500AJONEUVOA SINUA LÄHIMMÄSTÄ LIIKKEESTÄMME!

Koko kansan autokauppaaTeemme kauppaa: ma–pe 10-18, la 10-15 Puhelun hinta 0207-alkuiseen numeroon lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%)

OSTAMME AUTOJA,TARJOA OMAASI!

Meille käyvät VAIHDOSSAautojen lisäksi MUUTKIN

AJONEUVOT

Tarjoarohkeasti!

OSTAMME JATKUVASTI HYVÄKUNTOISIAKÄYTETTYJÄ AUTOJA

• Helppo ja nopea kauppa• Myös loppuvelan lunastus

TERVAJOKIOlkitie 7puh. 020 777 2009

VAASAMeijerinkatu 15 Bpuh. 020 777 2106

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

H.C.Andersen

En flerspråkig danssagaMonikielinen tanssisatuPremiär 2.11.2018 Ensi-ilta

Liity jäseneksi

Henkilöjäsenyys Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjo-la-Nordenin jäsenet saavat myös jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäseneksi liitytään kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenmaksu vuonna 2018 on 18 euroa ja vuonna 2019 22 euroa. Muista kirjoittaa, mihin pai-kallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäse-nyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäse-net eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liit-tokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäse-net. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys15-29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

PerhejäsenyysMikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin jäsen, voit liittyä perhejä-seneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on vuonna 2018 9 euroa ja vuonna 2019 12 euroa.

YhteisöjäsenyysJärjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjä-senet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisö-jäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan. Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosi-maksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista mate-riaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista op-pimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

KirjastojäsenyysKirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin au-tomaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden, apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

Bli medlem

Personmedlem Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsför-måner. Man är medlem ett år i taget. Medlemsavgiften för 2018 är 18 euro och för 2019 22 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

StödmedlemskapDet är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmed-lem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller repre-sentations- eller rösträtt på t ex förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmed-lemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmed-lemmar. I fall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

UngdomsmedlemOm du är 15-29 år gammal, kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ung-domsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbun-det på pnu.fi. Familjemedlem Om det redan finns en medlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften 2018 är 9 euro och för 2019

Samverkande medlemÄven din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nor-dens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbe-tet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

SkolmedlemskapSkolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

BiblioteksmedlemskapBiblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteks-veckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Nor-den-hylla i sitt bibliotek.

Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta.Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi!Bli medlem!

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem

Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmed-lem

Perhejäsenyys / Familjemedlemskap

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlems-kap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund

Koulujäsenyys / Skolmedlemskap

Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande orga-nisationer

Kirjastojäsenyys / Biblioteksmedlemskap

Nimi / Namn

Osoite / Adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puhelin / Telefon

Sähköposti / E-post

Yhdistys / Förening

Lisätietoja /Ytterligare uppgifter(Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift

Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisterise-losteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille.

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess förening-ars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsre-gisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar.

Haluan jäsenmaksulaskuni sähköpostilla / Jag vill ha min medlemsfaktura per e-post

Pohj

ola-

Nor

-de

n m

aksa

a po

stim

aksu

n

/ Po

hjol

a-N

or-

den

bet

alar

po

rtot

Pohj

ola-

Nor

den

Vast

ausl

ähet

ysSo

pim

us 5

0058

7700

003

Hel

sink

i

Taita ja niittaa tästäVik och häfta ihop

Pohjoismaiden yhteisenä tavoitteena on, että Pohjoismai-den asukkailla on mahdollisimman helppoa ja mutkatonta muuttaa töiden, opiskelun ja elämän perässä toisiin Pohjois-maihin.

Muutto toiseen Pohjoismaahan ei aina suju täysin ongelmit-ta, koska maiden säännöstöissä on eroja tai koska sääntöjä ei tunneta riittävän hyvin. Ennen muuttoa ja sen jälkeenkin on kuitenkin mahdollista saada neuvoja ja apua.

Haloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvonta-palvelu, joka neuvoo kaikkia Pohjoismaissa asuvia liikkuvuus-kysymyksissä Pohjoismaiden välillä. Yksityishenkilöille suun-nattu neuvontapalvelu panostaa verkkosivuillaan selkeään, tarkkaan ja viranomaistarkastettuun tietoon.

Haloo Pohjola vastaa liikkuvuuskysymyksiin laajalla skaalalla. Paljonko kuuluu maksaa veroja, miten aloittaa työnhaku, miten hakea korkeakouluun ja kuinka hakea eläkettä toisesta Pohjois-maasta ovat kaikki tyypillisiä kysymyksiä Haloo Pohjolalle.

Haloo Pohjola toimii jokaisessa viidessä Pohjoismaassa sekä kolmella itsehallintoalueella ja antaa neuvontaa kaikilla poh-joismaisilla kielillä sekä englanniksi. Suurin osa asiakkaista löytää vastaukset kysymyksiinsä nettisivuilta osoitteesta www.haloopohjola.fi.

Teksti Anna Välimaa

Haloo Pohjola – neuvoja ja vinkkejä Pohjoismaihin

Lisätietoa Pohjola-Nordenista osoitteessawww.pohjola-norden.fi

Läs mer om Pohjola-Norden påwww.pohjola-norden.fi

13

Pohjola-Norden tarjoaa intensiivikurssin, jolla osallistujat saa-vat mahdollisuuden parantaa erityisesti suullista kielitaitoaan, tavata ruotsinkielisiä nuoria, tutustua ruotsalaiseen/suomenruot-salaiseen kulttuuriin ja sen myötä vahvistaa pohjoismaista identi-teettiään. Kurssi on tarkoitettu lukion toisen vuosikurssin suomen-kielisille opiskelijoille. Hyvällä hakijalla on halua kommunikoida suullisesti ruotsiksi sekä intoa toimia aktiivisesti osana ryhmää ja kykyä tulla toimeen uusien ihmisten ja tilanteiden kanssa.

Stipendi pitää sisällään opetuksen, matkat, majoituksen ja va-paa-ajan ohjelman. Majoitus tapahtuu kurssikeskuksessa ja kurs-silaiset jakavat huoneen. Jokainen lukio voi anoa stipendiä yhdelle opiskelijalle vuosittain. Stipendien myöntämisessä priorisoidaan nii-tä kouluja, jotka eivät ole olleet mukana edellisessä jaossa. Yhteensä stipendejä myönnetään vuosittain 45 oppilaalle.

KESÄLEIRI, HILLERØD, TanskaKesäleiri 11–14 -vuotiaille pohjoismaisille nuorille Hillerødissä, pohjoismaisessa leirikoulukeskuksessa, nelisenkymmentä kilo-metriä Kööpenhaminasta luoteeseen. Leirille osallistuu yhteensä noin 90 nuorta Pohjoismaista ja Baltiasta. Pohjola-Norden järjes-tää suomalaisille ryhmämatkan lentäen. Mukaan lähtee matkan-johtaja, joka yhdessä muiden pohjoismaisten ohjaajien kanssa vastaa leiristä. Kurssin järjestäjänä toimii Nordisk Lejrskole og Kursuscenter, Hillerød. Järjestäjät haluavat edistää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja antaa nuorille kestäviä ja arvokkaita elä-myksiä yhteisen tekemisen parissa.

Suomenkielisten lukiolaisten kielikurssi

Joseph Pearson / Unsplash

Pohjola-Norden erbjuder en intensivkurs där deltagarna har möjligheten att förbättra speciellt sina muntliga kunskaper i svens-ka, träffa svenskspråkiga unga, bekanta sig med svensk kultur och på så vis stärka sin nordiska identitet. Kursen är avsedd för finsk-språkiga gymnasister. En bra kandidat har viljan att kommunicera på svenska samt umgås gärna och aktivt i grupp. Kandidaten kom-mer också bra överens med nya människor och klarar sig i obekanta situationer.

Stipendiet omfattar undervisning, resor, logi och fritidsaktiviteter. Inkvarteringen sker på ett kurscentrum där deltagarna delar rum. Varje gymnasium kan ansöka om stipendium för en elev per år. Vid beviljan-det av stipendier ges företräde år de skolor som inte deltagit i föregåen-de utdelning. Sammanlagt beviljas varje år stipendier åt 45 elever.

Språkkurs för finskspråkiga gymnasister

SOMMARLÄGER, HILLERØD, DanmarkSommarläger för nordiska unga i åldern 11-14 i Hillerød, i ett nordiskt lägerskolcentrum cirka 40 km nordväst om Köpenhamn. I lägret del-tar sammanlagt cirka 90 unga från Norden och Baltikum. Pohjola-Nor-den arrangerar för finländarna en flygresa i grupp. Med på resan kom-mer en reseledare, som tillsammans med andra nordiska handledare ansvarar för lägret.

Kursen arrangeras av Nordisk Lejrskole og Kursuscenter, Hillerød. Ar-rangörerna önskar befrämja nordisk samhörighet och erbjuda unga bes-tändiga och värdefulla upplevelser genom att göra saker tillsammans.

14 Vikingline.fi

HELSINKI–TUKHOLMA-RISTEILYGabriella ja Mariella vuoropäivin klo 17.30Jopa 20 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

VUOROKAUDEN RISTEILY TURUSTA TUKHOLMAANAmorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.55Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

PÄIVÄRISTEILY HELSINGISTÄ TALLINNAANViking XPRS klo 10.30 Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRYD

KAIKILLA REITTIMATKOILLAJopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta.Koskee myös autopaikkoja.Tuotetunnus FVRES

MERIELÄMYKSET KUTSUVATItämeren iloisin laivasto houkuttelee uudistetuilla laivoilla, upealla viihteellä,maukkaalla ruualla, mukavilla hyteillä, edullisella shoppailulla ja hauskoilla hetkillä.Koe punainen merielämys edulliseen PN-jäsenetuhintaan!Tervetuloa tuulettumaan merelle!

Katso lisää vikingline.fi/edut/pohjola-norden

HAVSUPPLEVELSER LOCKAR!Östersjöns gladaste flotta frestar med moderniserade fartyg, fantatisk underhållning,läcker mat, bekväma hytter, prisvärd shopping och roliga stunder. Kom och njut av en rödsemester till havs till förmånligt PN-medlemspris!Välkommen till sjöss – stig ombord!

Läs mer vikingline.fi/formaner/pohjola-norden

HELSINGFORS–STOCHOLM-KRYSSNINGGabriella och Mariella turvis kl. 17.30Upp till 20 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRY

DYGNSKRYSSNING FRÅN ÅBOAmorella kl. 8.45, Viking Grace kl. 20.55Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRY

DAGSKRYSSNING FRÅN HELSINGFORS TILL TALLINNViking XPRS kl. 10.30Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRYD

ALLA RUTTRESORUpp till 20 % rabatt på dagens ruttpris.Gäller också bilplatser.Produkt FVRES

Muista myös arvokuponkitarjouksemme –

matkoja jopa –50 % päivän hinnasta!

vikingline.fi/edut/pohjola-nordenTuotetunnus FPKRY

Utnyttja också våra värdekuponger – resor upp till –50 % på dagens pris!

vikingline.fi/formaner/pohjola-nordenProdukt FPKRY

15Vikingline.fi

HELSINKI–TUKHOLMA-RISTEILYGabriella ja Mariella vuoropäivin klo 17.30Jopa 20 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

VUOROKAUDEN RISTEILY TURUSTA TUKHOLMAANAmorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.55Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRY

PÄIVÄRISTEILY HELSINGISTÄ TALLINNAANViking XPRS klo 10.30 Jopa 10 % alennusta päivän risteilyhinnasta. Tuotetunnus FKKRYD

KAIKILLA REITTIMATKOILLAJopa 20 % alennusta päivän reittihinnasta.Koskee myös autopaikkoja.Tuotetunnus FVRES

MERIELÄMYKSET KUTSUVATItämeren iloisin laivasto houkuttelee uudistetuilla laivoilla, upealla viihteellä,maukkaalla ruualla, mukavilla hyteillä, edullisella shoppailulla ja hauskoilla hetkillä.Koe punainen merielämys edulliseen PN-jäsenetuhintaan!Tervetuloa tuulettumaan merelle!

Katso lisää vikingline.fi/edut/pohjola-norden

HAVSUPPLEVELSER LOCKAR!Östersjöns gladaste flotta frestar med moderniserade fartyg, fantatisk underhållning,läcker mat, bekväma hytter, prisvärd shopping och roliga stunder. Kom och njut av en rödsemester till havs till förmånligt PN-medlemspris!Välkommen till sjöss – stig ombord!

Läs mer vikingline.fi/formaner/pohjola-norden

HELSINGFORS–STOCHOLM-KRYSSNINGGabriella och Mariella turvis kl. 17.30Upp till 20 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRY

DYGNSKRYSSNING FRÅN ÅBOAmorella kl. 8.45, Viking Grace kl. 20.55Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRY

DAGSKRYSSNING FRÅN HELSINGFORS TILL TALLINNViking XPRS kl. 10.30Upp till 10 % rabatt på dagens kryssningspris.Produkt FKKRYD

ALLA RUTTRESORUpp till 20 % rabatt på dagens ruttpris.Gäller också bilplatser.Produkt FVRES

Muista myös arvokuponkitarjouksemme –

matkoja jopa –50 % päivän hinnasta!

vikingline.fi/edut/pohjola-nordenTuotetunnus FPKRY

Utnyttja också våra värdekuponger – resor upp till –50 % på dagens pris!

vikingline.fi/formaner/pohjola-nordenProdukt FPKRY

16

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, eli PNN, on puoluepoliit-tisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, jonka tavoitteena on edistää pohjoismaista yhteistyötä ja luoda kohtaamisia eri puolilta Pohjolaa tulevien nuorten välillä. PNN:llä on paikal-lisosastoja eri puolilla Suomea sekä sisarjärjestöt jokaisessa Pohjoismaassa. Kaikki 15-29–vuotiaat nuoret ovat lämpimästi tervetulleita mukaan liiton toimintaan.

Jäsenillemme tarjoamme pohjoismaista kulttuuritoimintaa, matkoja, kielikursseja, seminaareja sekä tietoa opiskelusta, työnteosta ja liikkumisesta Pohjoismaissa. Kesätöitä muissa Pohjoismaissa välittää puolestaan hallinnoimamme Nord-jobb-ohjelma.

Haluatko osallistua toimintaamme, vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja saada uusia verkostoja? Teemme yhteistyötä lukuisten jäsenjärjestöjemme kanssa, jotta nuorten ääni saa-daan paremmin kuuluville yhteiskunnallisessa keskustelussa. PNN hallinnoi myös Nuorten Pohjoismaiden Neuvostoa, joka tarjoaa poliittisesti aktiivisille nuorille erinomaisen väylän vaikuttamiseen.

PNN:n jäsenenä saat unohtumattomia kokemuksia ja monia uusia ystäviä! Tervetuloa mukaan!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto,

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund, PNU, är en partipo-litiskt obunden ungdomsorganisation vars mål är att främ-ja nordiskt samarbete och skapa möten mellan ungdomar i de nordiska länderna. PNU har lokalavdelningar på olika håll i Finland och en systerorganisation i varje nordiskt land. Alla ungdomar mellan 15-29 år är varmt välkomna med i förbundets verksamhet.

Vi erbjuder våra medlemmar nordisk kulturverksamhet, resor, språkkurser och seminarier samt information om studier, jobb och mobilitet i Norden. Sommarjobb i Norden kan man däre-mot hitta via Nordjobb, som PNU förvaltar.

Vill du vara med och påverka samhället och skapa nya nät-verk? Till vår medlemskår hör medlemsorganisationer som vi samarbetar med för att få de ungas röst hörd i samhällsdebat-ten. PNU administrerar också Ungdomens Nordiska Råd, som erbjuder politiskt aktiva ungdomar ett brett nordiskt forum för samhällspåverkan.

Som medlem i PNU får du oförglömliga upplevelser och många nya vänner. Välkommen med!

17

Sykähdyttävä draama vieroitushoitolasta

Urbaani uutuusmusikaali Turusta.

Järisyttävän hauska komedia epäonnisesta ensi-illasta

ENSI-ILTA 1.9. LIPUT 18-39 €

ENSI-ILTA 7.9. LIPUT 22-55 €

ENSI-ILTA 9.11. LIPUT 18-45 €

DUNCAN MACMILLAN

OHJAUS JOHANNA FREUNDLICH

joka menee

H E N R Y L E W I S , J O N AT H A N S AY E R

& H E N R Y S H I E L D S

TEATTERI. MIKÄ IHANA SYY TULLA TURKUUN.Lisää kiinnostavaa nähtävää: teatteri.turku.fi P. myynti: 02 262 0030

OHJAUS MIKA EIRTOVAARA

TEKSTI OHJAUS KOREOGRAFIASÄVELLYSSATURASILA

MIKKOKOUKI

REIJAWÄRE

PALEFACE JUSSIVAHVASELKÄ

TUOMO PRÄTTÄLÄ

JORISJÖROOS

18

Pohjoisen markkinoiden alkujuuretYli 400 vuotta on pohjoisessa taivallettu Jokkmokkin kuuluisille saamelaisten markkinoille. Ne syntyivät 1600-luvun alussa, jol-loin Ruotsin kuningas Kaarle IX halusi lujittaa valtaansa saame-laisten keskuudessa, kerätä veroja, pitää käräjiä ja julistaa Juma-lan sanaa. Markkinoiden ajankohdaksi vakiintui vuoden kylmin ajankohta. Saamelaiset olivat kokoontuneet talviasuinsijoilleen, poroilla oli ruokaa ja vesistöt kulkureitteinä olivat jäätyneet. Kul-keminen talvipakkasella sopi kauppiaille, valtion virkamiehille ja kirkon palvelijoille.

Saamelaiset olivat saavuttaneet jo keskiajalla taloudellisen vaurauden turkiskaupan ansiosta. Heillä oli verkostot Hansa-kauppaan, Novgorodin ja Moskovan kauppiaihin. Pirkkalaisilla talonpojilla oli yksinoikeus lappalaisten verottamiseen. Ruotsin kuningas halusi oman osansa Lapinkaupasta ja määräsi kaiken kaupan menevän Tukholman tullin kautta kruunun virkamiesten kerätessä verot lähinnä turkiksina ja kuivattuina kaloina. Tästä oli seurauksena, että rannikon kauppiaat ja pirkkalaiset menettivät oikeuden vapaaseen Lapinkauppaan, mutta saivat markkinoilla harjoittaa säännösteltyä kauppaa.

Jokkmokk kehittyyJokkmokkin kylästä oli tullut porojen talviruokintapaikka. Ja sik-si tänne rakennettiin kirkko 1600-luvulla, pappila, kirkkotupia, markkinakojuja, tullirakennus ja seurakuntaan saatiin vakinai-nen pappi. Kylä kehittyi ja laajeni. Luulajan saamelaisalueen kylät saivat kruunulta oikeudet, jotka me tunnemme vielä tänäänkin.

1700-luvulla Jokkmokkin väestö kasvoi. Vuonna 1732 alkoi toimia valtiollinen koulu saamelaislapsille ja uudisasukkaiden lapsille. Tällä vuosisadalla kiristyi kirkon ote saamelaisten jou-kossa. Vanha usko oli jätettävä, rumpuja takavarikoitiin ja noitia vainottiin. 1800-luvulla rakennettiin uusi pitäjän kirkko, uudi-sasukkaita muutti kirkonkylään. 1900-luvulla markkinaperinne ei ehtynyt, vaikka päivittäistavarakaupat lisääntyivät ja kilpailu kiristyi. Mutta turkiskauppa kannatti. Rannikon kauppiaat osti-vat saamelaisilta turkiksia ja poronnahkoja. Kirkossa käynti oli vilkasta, lestadiolaiset pitivät kokouksiaan. Moderni markkina-

Buoris Boahtem - Tervetuloa Jokkmokkin kulttuurimarkkinoilleJos kuljeskelet väentungoksessa paukkupakkasessa kaukana kasvukeskuksista ja vielä saamelaisten kansallispäivänä, voit olla yksi monista 40 000 Jokkmokkin markkinoiden vieraasta. Tornion Pohjola-Norden järjestää joka toinen vuosi bussimatkan markkinoille. Vuoden 2019 jo 414. markkinat pidetään 7.– 9. helmikuuta. Buoris Boahtem!

Kuvat ja teksti Raili Ilola

rihkama tuli mukaan kuvioihin. Jokkmokkissa ymmärrettiin markkinoiden vetovoima.

Brändi Jokkmokks marknadKunnan päättäjät ja elinkeinoelämä lähtivät mukaan kehittämään markkinoiden konseptia. Ensinnäkin jokainen halukas sai tulla myymään tuotteitaan, käsitöitään, elintarvikkeita jne. Tarjottiin sellaista, jota ei saanut paikallisista kaupoista.

Vuonna 1955 vietettiin markkinoiden 350-vuotisjuhlia. Tai-teilija Runo Johansson Lette loi markkinoiden oman logon, jota käytetään yhä edelleen.

Markkinoiden koko tarjonta monipuolistettiin. Päämääränä oli saada koko yhteisö mukaan. Tässä onnistuttiin yhteen hiileen puhaltamalla. Jopa koulurakennukset ovat käytössä. Siellä on tar-jolla edullista paikallista ruokaa, oppilaat myyvät kahvia ja itse leipomiaan kahvileipiä.

Kulttuuripainotteisessa ohjelmatarjonnassa on hyvin erilaisia tapahtumia: elokuvia, taidenäyttelyjä, luentoja, hopeatyönäytök-siä, pororaito, muotinäytös, konsertteja, lapsille omaa ohjelmaa, toisin sanoen kaikille kaikkea. Yhä edelleen tavataan tuttavia, poristaan höyryävän poronlihakeiton ympärillä ja vaihdetaan kuulumisia. Saamelaisten käsityöt puukoista aina tinalangasta valmistettuihin rannerenkaisiin ovat korkealuokkaisia ja arvos-tettuja.

Tiesitkö, että Ruotsissa rekisteröitiin vuonna 2015 yhteensä 4653 poronomistajaa, joista naisia peräti 1829? Poronhoito ei ole enää miehinen ammatti.

Jokkmokkin markkinat alkavat aina ensimmäisenä torstaina ja helmikuussa ja joka vuosi.www.jokkmokksmarknad.se

19

Vuoden 2018 saamelaismuotia aidoista luonnonkuiduista

Pororaito on yksi markkinoiden vetonauloista

Hopeaa, silkkiä, villaa

20

Tiettävästi yhteistyö Oulun ja Bodenin välillä alkoi vuonna 1947, nimenomaan paikalliset nordistit olivat aloitteellisia yhteis-työssä. Bodenin kaupunginjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja olivat suunnitelleet jo marraskuusta 2016 lähtien suomen sota-vuosiin liittyvää seminaaria, jossa olisi puhumassa sekä suoma-laisia että ruotsalaisia historiantutkijoita.

Paikalla oli muiden osanottajien lisäksi myös Finlands vänner -yhdistyksen jäseniä. Lauantaisessa illanvietossa käytiin vilkasta kaksikielistä keskustelua, taisipa joku laulaa luikauttaakin, hanuri soi haikeasti.

Sunnuntaina meidät oululaiset vietiin historialliselle varus-kunta-alueelle, jossa sijaitsee komea Havre magasinet, entinen hevosten kauravarasto. Nykyään se toimii modernin taiteen museona. Varuskunta-alueelta jatkettiin nelisenkymmentä kilo-metriä metsään kuuluisalle Tree-hotellille. Hotelli on eriskum-mallinen puihin rakennettu seitsemän huoneen kompleksi, jonka komeasti varusteltuihin kymmenen metrin korkeudessa sijaitse-viin huoneisiin noustaan puutikkaita tai kapulasiltoja myöten. Hotelli on tavattoman suosittu ja liki täyteen buukattu vuoden ympäri.

Lopuksi lounastimme Brittan pensionaatissa, vaihdoimme lahjoja ja sovimme tulevista yhteistyökuvioista. Monipuolinen reissu oli hauska ja ”ainakin me suomalaiset saimme rivakan språkbadin” totesi kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Oulun nordistit bodenilaisten vierainaPohjoisruotsalainen Bodenin pikkukaupunki kutsui Oulun kaupungin ja Oulun Pohjola- Nordenin edustajat viime elokuussa Suomi 100 -seminaariin.

Teksti Ulla Haverinen Kuvat Asko Pietarila

Nordistimme yhteispalaverissa Bodenin ja Oulun kaupunkien edustajien kanssa

Vasemmalta alkaen: Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, valtuuston 1 vpj Eeva-Maria Parkkinen ja tulkkimme Kajsa Wikström sekä Havremaga-sinet-museon intendentti Ingela Ögren Weinmar

Vierailulla Treehotellissa

21

Oulun nordistit bodenilaisten vieraina

Det blir några riktigt heta försommardagar i Haparanda och Torneå i år, då tvillingstäderna blir centrum för en internationell kongress med bastun i fokus.

Midnattssolen och bastuångor vid Kukkolaforsen är starka dragplåster när den internationella bastukongressen för första gången arrangeras i Sverige, den 7-10 juni i år. Och intresset är re-dan nu stort.

– Vi har precis fått besked om att 20 japaner har anmält sig till kongressen, berättar Göran Honkamaa, ordförande i Svenska Bastuakademien, som arrangerar kongressen.

Sedan 1950-talet har det arrangerats en internationell bastu-kongress vart fjärde år. Detta blir den sjuttonde kongressen i ord-ningen och alltså första gången den arrangeras i Sverige. Under några intensiva försommardagar blir gränsstäderna Haparanda och Torneå ett kunskapscentrum för frågor som rör bastubad, med anknytning till hälsa, kultur och historia samt arkitektur och teknik. Det handlar om föreläsningar, workshops och utställning-ar och självklart även om bastubad, det sistnämnda med Kuk-kolaforsens bastu- och turistanläggning som bas.

Bastuakademien, som verkar för att sprida den goda bastukul-turen i Sverige, har i många år arbetat för att få evenemanget till Sverige och nu har arbetet burit frukt. Det var för ett år sedan som den internationella bastuorganisationen, International Sauna As-sociation, gav Sverige och Svenska Bastuakademien förtroendet att arrangera kongressen och sedan dess är planeringsarbetet igång.Ordföranden i akademien, Göran Honkamaa, är nöjd med hur planeringsarbetet flyter på. Han menar att det är hög nivå både på föreläsningarna och det utflyktsutbud som kongressen erbjuder sina deltagare.

– Vi ser fram emot att kunna erbjuda alla besökare en unik upplevelse här i norr och samtidigt sprida kunskap om viktiga frågor.

Honkamaa, själv uppvuxen i Tornedalen med en stark bastukultur, hoppas att den internationella kongressen dessutom

Heta försommardagar med bastun i fokusText Lena Callne Bilder Kukkolaforsen, Bastuakademi

ska skapa ett intresse och en nyfikenhet på bastubad i hela Sveri-ge, nu när den arrangeras på ”hemmaplan”

– Förutom alla som älskar bastubad finns det ju även de som professionellt har nytta av kunskapen, jag tänker till exempel på badmästare, där de flesta har en eller flera varianter av bastur i sina anläggningar.

Arrangören räknar med ungefär 200 deltagare från ett tiotal länder. Föreläsningarna som erbjuds under kongressen täcker områden som arkitektur och teknik, men även kultur och historia och inte minst hälsa, där Bastuakademien har en styrelseledamot med expertkompetens: Överläkaren Hans Hägglund, som förut-om att han älskar att bada bastu, dessutom har fördjupat sig i den forskning som finns när det handlar om bastubadandets effekter på hälsan. Och effekterna är goda!

– Det går att summera kort genom att konstatera att regelbun-det bastubadande minskar risken för hjärt- och kärlsjukdomar, men även minskar risken för att utveckla såväl högt blodtryck som minnessjukdomar som alzheimers.

Hittills har han framför allt förvärvat sin kunskap om bastuba-dandets hälsoeffekter genom att studera befintliga vetenskapliga studier, där de största gjorts i Finland. Men nu finns det långt framskridna planer på ett ”bastulaboratorium” på Sunderby sjuk-hus i Luleå, där Hägglund själv skulle vara delaktig i att undersö-ka till exempel hur bastubad påverkar patienter med hjärtsvikt. Om finansieringen av forskningsprojektet landar kan studierna av patienter i ”bastulabbet” vara igång redan till hösten 2018. Men innan dess ligger ”bastudoktorns” fokus på den interna-tionella bastukongressen där Hans Häggund är högst delaktig i planeringsarbetet, inte minst när det handlar om den del som har fokus på hälsa.

– Jag tror faktiskt att en bastuboom är på gång och den här internationella bastukongressen vi arrangerar i juni ligger rätt i tiden. Vi siktar på att skapa ett pånyttfött intresse för alla positiva effekter av bastubad!

22

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminta käynnistyi vuonna 2011 Torniossa ja Skibottenissa 2012. Alusta alkaen työtä on tehty kansallisella tasolla ja vastattu niin Helsingin tai Västeråsin kuin Inarin tai Tromssan suunnalta tulleisiin kysymyksiin.

Toiminnan hallinnoinnista vastaa Pohjoiskalotin neuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto on alusta lähtien tukenut vuo-sittaisella avustuksella Rajaneuvonnan toimintaa, joka osaltaan toteuttaa ja tukee yhteispohjoismaista työtä rajaesteiden alenta-miseksi ja poistamiseksi.

Tornio auttaa Ruotsin ja Suomen välisissä kysymyksissäPäivi Koivupalo on ollut mukana Tornion toimipisteen alusta lähtien. Hän on itse rajatyöntekijä, koska asuu Ruotsin puolella ja päivittäin sukkuloi rajan yli. Verotukseen, työehtoihin, vakuu-tuksiin, sosiaaliturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät yksityishen-kilöiden kysymykset ovat jokapäiväisessä työssä tulleet tutuiksi. Haasteellisempia tehtäviä ovat olleet muun muassa Haaparannan ja Tornion välisen matkakeskuksen perustamiseen ja käynnistä-miseen liittyvien kysymysten selvittäminen.

Tornion toimipiste sijaitsee Bothnian Business Housessa, enti-sessä Green Linessa, jossa yhteistyö elinkeinokehittäjä Team Bot-nian kanssa on toiminut hyvin jo muutamia vuosia.

Skibottenista saa tietoa ja tukea toimintaan Norjassa Rajaneuvonnan Skibottenin toimipisteen tilat ovat uu-dessa Nordkalottsenterissa. Riitta Leinonen toimii siellä Storf-jordin kunnan palkkaamana Rajaneuvonnan koordinaattorina ja hänen rinnallaan Ellen Rydningen työskentelee Norjan NAVin (sosiaaliturvaviranomaisen) rahoituksella rajaestekysymysten ratkaisemiseksi. Skibottenissa yli 80 % yhteydenotoista tulee Suo-men puolelta yksityishenkilöiltä, jotka tarvitsevat apua useimmin eläke-, työsuhde- tai työttömyysturvakysymyksissä. Rajaneuvon-nan toiminnan kautta Norjan puolelta on paljastunut myös joita-kin epärehellisesti toimivia suomalaisyrityksiä, kun niiden palk-kalistoilla olleet työntekijät ovat tulleet kyselemään syitä siihen, mikseivät he ole saaneet heille kuuluvia etujaan Norjasta. Kevään korvilla Riitta ja Ellen järjestävät myös tilaisuuksia, joissa asiak-kaat saavat apua Norjan veroilmoituksen jättämiseen.

Rajaneuvonta edistää ja helpottaa rajat ylittävää liikkuvuutta Pohjolassa

Vuoden 2017 aikana Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornion ja Skibottenin toimipisteet auttoivat asiakkaita yli 200 erilaisessa rajakysymyksessä. Rajat ylittävän liikkuvuuden lisääntyessä myös toisessa maassa toimimista koskevien kysymysten ja tiedustelujen määrä kasvaa.

Kolme tehtävää – tiedotus, opastus ja rajaestetyöPohjoiskalotin rajaneuvonnalla on kolme päätehtävää. Se jakaa ja levittää tietoa siitä, mitä pitää ottaa huomioon, kun työskente-lee tai opiskelee toisessa Pohjoismaassa. Kun asioista ottaa selvää etukäteen, voi välttää monta ongelmaa toisessa maassa. Rajaneu-vonnan uudet, kolmikieliset nettisivut opastavat näissä asioissa ja ne löytyvät osoitteesta www.rajaneuvonta.fi.

Rajaneuvonta opastaa ongelmissa oikean viranomaisen luo. Monen rajaneuvonnan asiakkaan kokemat hankaluudet johtuvat siitä, että hän on jotenkin pudonnut eri maiden järjestelmien vä-liin ja sieltä pois pääsemiseksi tarvitaan viranomaisten päätöksiä molemmilta puolilta rajaa. Rajaneuvonta tutkii, kenen viran-omaisen pöydälle asia kuuluu ja ohjaa asiakkaan oikean viran-omaisen puheille.

Kolmanneksi rajaneuvonta rekisteröi, analysoi ja välittää eteenpäin uusia, ilmitulleita rajaestekysymyksiä. Hyvin usein ra-jat ylittävään toimintaan ei liity mitään ongelmia ja säännöt ovat selkeitä. On kuitenkin tilanteita, joissa valtioiden omat säännöt tai niiden tulkinta poikkeavatkin toisistaan. Määräykset muuttu-vatkin rajaesteiksi, jotka vaikeuttavat liikkumista maiden välillä. Näkyviä esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa eri ammattei-hin liittyvät pätevyysvaatimukset, joiden takia ei voi ottaa vastaan töitä toisessa maassa ilman lisäkoulutusta. Tai kun tapaturman vuoksi kuntoutukseen oikeutettu henkilö ei voi hankkia palvelua kotimaastaan, jossa se on lähimpänä, vaan kuntoutuksessa pitää käydä siinä maassa, jossa tapaturma on sattunut.

Yrityksillä erilaisia haasteitaPohjoiskalotin yritysten lähimarkkinat ovat naapurimaissa. Sekä Pohjois-Norjan että Pohjois-Ruotsin elinkeinoelämässä tapahtuu juuri nyt paljon sellaista, mikä houkuttelee suomalaisia yrityksiä. Kiirunan ja Gällivaaran kaupunginosia siirretään toiseen paik-kaan, Norjan puolella rakennetaan teitä ja siltoja. Moni yrittäjä tähyilee naapurin markkinoille, mutta puuttuu yrityskontakteja ja tietoa naapurimaassa toimimisesta eikä julkisista kilpailutuk-sista tahdo löytyä tietoja.

Pohjoiskalotin rajaneuvonnan vuosina 2013-2015 tekemät kaksi selvitystä yritysten rajat ylittävän toiminnan haasteista ja esteistä osoittivat mm. että yritykset toivovat palvelua, jossa yh-destä paikasta saisi nopeasti tarvittavan tiedon. Pohjoiskalotin neuvosto anoi vuoden 2016 alussa Interreg-ohjelmasta hankera-haa tätä varten.

Yrityksille suunnattua palveluaInterreg Pohjoinen –ohjelman myöntämällä rahoituksella on palkattu uusia henkilöitä kehittämään yrityksille kohdistettua palvelua. Tuula Ajanki työskentelee Tornion Rajaneuvonnassa hankepäällikkönä ja Eleonoora Väänänen hanketyöntekijä-

Teksti Paula Mikkola

23

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan uudet nettisivut eri kielillä löytyvät osoitteistawww.rajaneuvonta.fiwww.granstjanst.sewww.grensetjeneste.no

Pohjoismaisella tasolla rajaestetyö kuuluu Pohjoismaiden yhteis-työministereiden alaisuuteen. Rajaestesihteeristö sisältyy Pohjois-maiden ministerineuvoston pääsihteerin henkilökuntaan. Lisätie-toja rajaestetyöstä löydät linkistä www.norden.org

Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö toimii Lapin liiton alaisuudes-sa. Tietoja neuvoston toiminnasta, yhteistyöuutisia ja sihteeristön yhteystiedot löydät nettisivuiltawww.pohjoiskalotinneuvosto.fiwww.nordkalottradet.org

nä toukokuuhun 2019 saakka. Syksyllä 2017 mukaan tuli vielä Adam Huuva, joka työstää nettisivuja ja avustaa muuten hank-keessa. Norjassa hankekumppanina on Storfjordin kunta ja Riitta Leinonen työskentelee osan työajastaan hankkeessa. Hänen apu-naan on vuoden 2017 lopusta lähtien toiminut Irene Pedersen Skibottenissa.

Hankkeessa rakennetaan toimijaverkosto, joka tukee pk-yri-tysten toiminnan käynnistämistä rajan yli. Rajaneuvonnalle luo-daan toimintamalli, jolla tietoa ajankohtaisista asioista saadaan välitettyä nopeasti yrityskentälle. Ne voivat koskea esimerkiksi muutoksia lainsäädännössä tai uusia määräyksiä, jotka koske-vat rajat ylittävää yritystoimintaa. Pitää löytää keinot, joilla tieto tavoittaa sitä tarvitsevat mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi hanke nostaa esiin yritysten kokemia rajaesteitä ja etsii niihin ratkaisuja. Toimintaa kehitetään rinta rinnan perinteisen Raja-neuvonnan kanssa.

Pohjoismaista verkostoyhteistyötäJuutinrauman Öresund Direkt sekä Ruotsin ja Norjan välinen Grensetjänst ovat Rajaneuvonnan tärkeitä yhteistyökumppanei-ta. Suomea koskevat kysymykset ohjataan niistä Pohjoiskalotin toimijoille. Kaikki rajaneuvontaorganisaatiot raportoivat havait-semansa esteet pohjoismaiselle Rajaesteneuvostolle. Se valitsee vuosittain tietyn määrän esteitä, joiden ratkaisemiseen neuvos-ton jäsenet erityisesti keskittyvät. Neljän toimintavuotensa aikana Rajaesteneuvosto on saanut ratkaistua 27 rajaestettä.

Kent Lidman

Kent Lidman Valokuvaam

o Merjan Kuva

Päivi Koivupalo

24

Joukko Oulun Pohjola-Nordenin jäseniä nousee perjantaina 8. syyskuuta bussiin mukanaan kolmen päivän reissuvarusteet. Iistä, Kemistä ja Torniosta napataan kyytiin lisää väkeä. Bus-si kaartaa Ruotsin puolelle ja suuntaa vaaraista väylän vartta eli Tornionjokea seuraillen pohjoiseen. Suomalaisperäistä asutusta on runsaasti, sekä vanhaa että uutta. Paikannimet kertovat haus-kasti alkuperäisasukkaista. Puolikielisiä nimiä riittää, on Kangos, Junosuando ja Övre-Soppero.

Pysähdymme Dränglängän -nimiseen, liki 300 vuotta vanhan hirsirakennusryhmän pihaan. Päärakennuksessa on näyttelytila, jossa sijaitsee edesmenneen isännän ällistyttävä pihkaveistosko-koelma mausteenaan abstrakteja öljymaalauksia. Kahvin ja ome-napiirakan jälkeen puhe luistaa vieraampienkin kesken. Bussissa hoilataan reippaasti suomalaisia iskelmiä ja ralleja. Kemin kita-risti säestää.

Pajalan jälkeen linjuri kaartaa kohti länttä. Kiirunaan (poh-joissaameksi Giron eli riekko) on 180 kilometriä. Kaupunki vaikuttaa somalta pikkukaupungilta, ellei taivaanrantaa halkoisi korkea tunturimuodostelma, jonka huipulla kiiltelee kaivostorni. Ajamme malmikenttien kansankorkeakoulun hostelli-retkeily-majalle. Illanvietossa luovutamme sikäläisille nordisteille oululai-set tuliaisemme, saaristolais- ja tervalimppuja.

Opettaja Peter Pääjärvi kertoo Kiirunasta. Rautamalmiesiin-tymä tunnettiin jo 1600-luvulla. Teollistumisen myötävaikutuk-sella rautaa jalostettiin ja kuljetettiin Narvikiin ja myöhemmin Luulajaan rautatien valmistuttua vuoden 1900 paikkeilla. Vajaan

Suuntana pohjoinen RuotsiOulun Pohjola-Norden tutustui syysmatkallaan kaivoskaupunki Kiirunaan sekä Jukkasjärven jäähotelliin.

Teksti ja kuva Ulla Haverinen

20 000 asukkaan kiirunalaisilla on hyvä itsetunto, he suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti, toteaa Pääjärvi. Hänen sukunsa on alun perin suomalainen, mutta suomen kieli jäi häneltä oppimat-ta. Kaupungin virallinen kieli on ruotsi, mutta meänkielellä, suo-mella ja saamella on vähemmistöstatus.

Kaivosyhtiö LKAB:n bussi ajaa reissaajat vuoren sisään seu-raavana aamuna. Kilometrin verran alaspäin 540 metrin syvyy-teen. Oppaamme kertoo seikkaperäisesti, kuinka malmi louhi-taan ja rikastetaan pelleteiksi. Kaivos on ällistyttävä. Euroopan suurimmasta kaivoksesta rahdataan satamiin rautamalmia vuo-rokaudessa kuuden Eiffel-tornin verran. Lain mukaan kaivos-yhtiö on velvollinen huolehtimaan lähialueen asujaimistosta. Niinpä kaupungin 6000 asukasta ja 3000 asuntoa ja rakennusta siirretään romahdusvaaran vuoksi pian kolmen kilometrin pää-hän keskusta-alueelta.

Merkittävimmät kulttuurihistorialliset puurakennukset on jo siirretty. Myöhemmin myös saamelais-viikinkivaikutteinen hirsi-kirkko siirtyy kaivoksen tieltä turvallisempaan paikkaan. Projekti valmistuu vuonna 2035, jolloin malmiesiintymä saavuttaa 1365 metrin syvyyden.

Sunnuntaina ihmettelemme Jukkasjärven ikivanhaa kirkkoa ja nautimme nokipannukahvit saamelaiskodassa Nutti Sami Siidassa. Kivenheiton päässä katselemme jäähotellin jääveistoksia ja tarvom-me lumessa porontaljoilla varustettujen hotellihuoneiden ohitse. Lounaan jälkeen linjuri lähtee paluumatkalle. Ruskaa ei näy tihutuk-selta mutta taasen paluumatkalla bussissa iloinen laulu raikaa.

Jukkasjärven kirkko on kuuluisa Bror Hjorthin tiikkipuuhun kaiverretusta ja maalatusta alttaritriptykistä, jonka pääosassa on Laestadius. Oppaana toimii Karin Wästergren.

25

Kansalaisyhteiskunnan toiminta lähtee ruohonjuuritason aktiivisuudesta, paikallistason omasta innosta ja tarpeesta kehit-tää vaikka kansainvälisiä yhteyksiä naapurustoon. Näistä ajatuk-sista lähtee Rovaniemen Pohjola-Nordenin työ. Kansainvälisyys on luontevaa alueilla, joilla valtakunnanrajoja tuskin huomaa ja joilla on pitkä yhteinen historia.

Rovaniemen Norden ylläpitää ja kehittää paikallistason kon-takteja Pohjolaan, varsinkin lähialueille. Työn runkona ovat vuo-sittaiset tapahtumat, osaksi tietysti Nordeneille yhteiset: keväällä nautitaan Pohjolan pidoista, ystäväkuntiin järjestetään vierailuja ja naapureista tuleville nordisteille järjestetään lappilaista ja pohjois-maista ohjelmaa. Paikallisyhdistyksen vuosikokouksen paperinka-hinaa elävöittävät vierailijat: vuonna 2018 teemana on Islanti.

Tiedekeskus Arktikumin ja Pohjois-Suomen Pohjola-Nor-denin vuosittain järjestämä Arktista Vimmaa –elokuvafestivaali marraskuun alussa rikastuttaa kaupungin kulttuurielämää. Mar-raskuussa vietetään myös koulujen kirjasto- tai kirjallisuusviik-koa Rovaniemen pääkirjastossa. Päävastuu on ollut Ounasvaa-ran peruskoulun oppilailla ja opettajilla. Kirjasto on muutenkin tärkeä yhteistyökumppani; Rovaniemen Pohjola-Norden on jo pitkään kartuttanut kirjastoon pohjoismaisen kirjallisuuden ko-koelmaa, joka jo nykyisellään on merkittävä tiedonlähde.

Syväsenvaaran koulun traditioihin kuuluu Lucia-juhla; Lucia

Ruohonjuuritasolta, kansojen väliltä

Rovaniemen Pohjola-NordenTeksti Marja Kalske

kiertää tervehtimässä palvelutalojen asukkaita ja esiintyy myös pienimuotoisemmin suurelle yleisölle. Tiernapojat taas ovat saa-neet esiintymiskutsuja Ruotsin puolellekin.

Norden rohkaisee kouluja hankkimaan ystäväkouluja tai -luokkia pohjoismaista. Leirikoulut ja muut koululaisten ja opet-tajien vierailut ovat aitoa kansainvälistymistä, kohentavat osallis-tujien kielitaitoa ja lisäävät naapurien tuntemusta. Ruotsin kielen käyttöä rohkaistaan myös jakamalla kouluille vuosittain kirjasti-pendejä ja opettajille järjestetään tiedotustilaisuuksia Nordenin palveluista, haettavina olevista apurahoista ja muista pohjoismai-sista tuista.

Edellä olevasta näkyy, että nuoret ja koulut ovat toiminnan keskipisteessä. Jos ja kun pohjoismainen toiminta koetaan tär-keäksi, siitä on syytä kertoa rehellisellä ja konkreettisella tavalla nuorisolle. Muuten toiminta kuihtuu. Nuorten huomioiminen ei merkitse, että varttuneempi väki olisi unohdettu. Useimmat vuo-tuiset tapahtumat on kohdistettu kaikenikäisille, kielitaidosta ja aiemmasta naapurimaiden tuntemuksesta riippumatta.

Rovaniemen Pohjola-Norden ry:n hallituksessa puurtavat tällä hetkellä Pertti Ruokanen (pj), Tiina Hernesniemi (vpj. ja kouluvastaava), Paula Mikkola (sihteeri ja yhdistyksen edustaja Pohjois-Suomen auetoimikunnassa), Tiia Hilli, Marja Kalske, Raija Kivilahti, Petri Muje ja Ossi Takkinen.

Johannes Jansson / Norden.org

26

Oulussa Sepänkatu 9:ssä sijaitsee Luckan eli suomenruotsa-lainen informaatio- ja kulttuuripiste. Mutta mitä siellä tapahtuu? Informaatikko Ida-Kajsa Yasarv kertoo, että kyseessä on yksi Suomen kahdestatoista toimipisteestä, joita rahoittavat erinäiset taustayhteisöt, kuten Folkhälsan ja Kulturfonden. Oulussa tilat sijaitsevat maineikkaan Svenska Privatskolanin yhteydessä. Sa-massa kiinteistössä sijaitsee myös Nordens Hus eli Pohjolan Talo.

Luckan – Luukku avattiin kaupunkiin 2016. Ensimmäinen perustettiin Helsinkiin jo 1992. Vaikka Oulu onkin mitä suurim-massa määrin historialtaan ruotsalainen kaupunki, joutuvat kau-punkiin muuttavat ruotsinkieliset helposti kielityhjiöön.

– Tätä me pyrimme täyttämään neuvoin ja ohjein; meillä on kursseja ja palveluita. Eräs hauskimmista on maanantaisin to-teutettava familjecafé. Aamupäivisin äidit ja lapset kokoontuvat ruotsinkieliseen ympäristöön leikkimään ja rupattelemaan, ker-too Ida-Kajsa Yasarv ja jatkaa:

– Vähän vanhemmille, esimerkiksi lukiolaisista keski-ikäisiin olemme perustaneet Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuorten kanssa språkcafén. Siis kaffia ja svenskaa kerran kuussa. Käyn myös koulun puolella järjestämässä kirja–elokuva -verstasta, joka sisältää alakoululaisille lyhytfilmien katselua, leikkiä ja askarte-lua. Vanhemmille koululaisille olen opastanut Luckan-järjestön monipuolista nettipalveluamme, kuten lapsi- ja nuorisoakatemi-an palveluita. On chattia ja kulttuuripostia sekä työpaikkoja.

– Päätehtäväni on kuitenkin järjestellä syksyllä ruotsalaisuu-den viikkoa. Viime syksynä meillä kävi täällä mm. FT Paula Ros-si kertomassa Oulusa koulusa -esitelmänsä avulla kaupunkimme koululaitoksen monivaiheista historiaa. Paikalla oli runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Tätä tilaa saavat sidosryhmät käyttää il-maiseksi, muut kohtuuhinnalla. Yläkerran hulppeaa juhlahuo-neistoa vuokraamme myös, kertoo informaatikko.

Varsin toimivassa tilassa voi käydä lukemassa ruotsinkielisiä sanomalehtiä tai lainata kirjoja. Mainosmateriaalia on runsaasti jaossa niin Jokkmokkin talvimarkkinoista kuin Åbo Teaternista. Tekstikäännöstoimintaa ei tällä hetkellä ole, mutta siinäkin voi-daan kyllä avustaa tarvittaessa.

Luckan/Nordens Hus Oulu, Sepänkatu 9, avoinna joka arkipäivä neljä tuntia.

Lisätietoa: http://uleaborg.luckan.fi/http://www.nordenshus.com www.nordenshus.com

“Luukku” – infoa ja kulttuuriaTeksti ja kuva: Ulla Haverinen

Luckanissa on valoisat ja toimivat tilat. Ida-Kajsa Yasarv työskentelee paikalla  20 tuntia viikossa informaatikkona.

”Olemme perustaneet Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuorten kanssa språkcafén. Siis kaffia ja svenskaa kerran kuussa.”

– Ida-Kajsa Yasarv

27

Muutamia Pohjola-Norden Tornion ja Kemin sekä Föreningen Norden Haparandan ihmisiä kokoontui tämän vuoden maalis-kuussa legendaarisessa Haaparannan kaupunginhotellissa avaa-maan mahdollisuuksia lähialueen kansainväliseen yhteistyöhön.

Hotelli on historiansa aikana ollut kansainvälisen vakoilun ja salakuljetuksen kohtauspaikka. Nytkin ollaan maailman rauhal-lisimmalla rajalla ja aihe turvallinen.

Ruotsin Pohjola-Norden, Föreningen Norden, täyttää ensi vuoden 2019 aikana 100 vuotta. Sen kunniaksi ja yhdeksi juh-linnan paikalliseksi muodoksi ajateltiin torniolaisten, haaparan-talaisten, kemiläisten ja kenties kalixilaisten nuorten yhteisöä ja toimintaa.

Nykyisellään aikuisten nordistien yhdistykset esimerkiksi Torniossa ja Haaparannalla kokoontuvat 300-400 metrin päässä toisistaan. Yhteisiä seminaareja ja kokoontumisia on, mutta yh-teistä tekemistä voisi olla enemmän.

Voisivatko alueen nuoret pohjoismaistua suoraan yhteisen toiminnan kautta, kun maantieteellisiä esteitä ei ole?

Suomessa rajaseutua lähimpänä nuorten nordistien toimintaa

Paikallisia pohjoismai-sia nuoria ja aikuisiaTeksti Hannu Alatalo

on Oulussa. Kenties vastaavaa on Ruotsin Luulajassa, en tiedä. Voisivatkohan Oulun nuoret nordistit jakaa kokemuksiaan kol-legoilleen länsirajalla?

Kenties osan Perämerenkaaren, Bothnian Arcin, alueen kanssa löytyisi toimintaenergiaa; Oulu-Kemi-TornioHaparanda-Kalix-Bo-den-Luleå-Piteå vahvistettuna Ylitornio-Pello-alueen nuorten voi-makkaalla identiteetillä. Rovaniemeläisetkin voisivat kiinnostua, ja kolarilaiset.

Näistä nuoria koskevista ajatuksista intoutuneina Haaparan-nan tapaamisen nordistit alkoivat heitellä lisää tulevaisuuden aja-tuksia. Entä jos rajaseudun ruotsalaiset ja suomalaiset yhdistykset yhdessä nimeävät tulevien vuosien nordistit, ainakin osan heistä.

Magnus Fröderberg/norden.org

Voisivatko alueen nuoret pohjoismaistua suoraan yhteisen toiminnan kautta, kun maantieteellisiä esteitä ei ole?

28

Konserttimatka LuulajaanKemin Pohjola-Nordenin hallituksen kes-kuudessa virisi jo vuoden 2016 aikana vil-kas keskustelu siitä, miten voisimme yh-distää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden johonkin omaan tapahtumaamme. Siihen löytyikin helposti ratkaisu, kun muistim-me, miten mukava olikaan jo muutama vuosi aiemmin viedä seutukuntamme oma soitinyhtye yhteen Norjan suosituim-mista kulttuuritapahtumista, Narvikissa vuosittain järjestettävään Vinterfestuka -festivaaliin. Otimme yhteyttä Kemin kau-punginorkesterin intendentti Ville Mank-kiseen ja tiedustelimme, olisiko loistava Meri-Lapin jousikvartetti kiinnostunut uuteen vierailukonserttiin, nyt Ruotsiin ja siellä Kemin ystävyyskaupunki Luula-jaan. Ville innostui heti ajatuksestamme ja niin käynnistimme valmistelut mat-kan toteuttamiseksi. Luulajan paikallisen Norden-yhdistyksen puheenjohtaja, Ove Bucht oli heti valmis osallistumaan jär-jestelyihin. Matka toteutettiin itsenäisyys-päivämme ”aattona”, lauantaina 2.12.2017. Matkasimme bussilla Luulajaan ja muka-na oli nordisteja sekä Kemistä että matkan varrelta Torniosta. Konserttipaikkana oli Luulajan hieno konserttitalo, Kulturens hus. Paikalliset nordistit olivat meitä vas-

Otteita Kemin Pohjola-Norden ry:n toiminnasta vuonna 2017

tassa ja huolehtivat meistä vierailun ajan. Ville Mankkinen oli saanut konsertin mukaan osaksi Suomi 100-teemavuoden tapahtumakokonaisuutta. Meri-Lapin jousikvartetti, jäseninään Kanerva Man-nermaa, Juhana Inkinen, Karri Perälä ja Olli-Pekka Kajasviita esitti konsertissa juhlavuoden kunniaksi suomalaista klas-sista musiikkia, Kai Niemisen sekä Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Konsertin jälkeen nautimme yhteiset lähtökahvit ennen paluumatkaa takaisin Kemiin. Matkan järjestäminen ilman ulkopuolista tukea ei olisi ollut pienelle yhdistyksellemme mahdollista. Konserttimatkaa tukivat ta-loudellisesti Suomalais-Ruotsalainen kult-tuurirahasto sekä Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000.

Lucian päiväKemin Pohjola-Norden on omalta osal-taan halunnut laajentaa lähinnä Ruotsis-sa sekä Suomen ruotsinkielisellä alueella perinteisesti järjestettävää Lucian päivää myös pelkästään suomenkieliselle alueelle Kemiin. Pimeimpään joulukuuhun tar-vitaan tänne pohjoiseen valoa, jota Lucia tuo kynttilöineen ja lauluineen. Tapah-tuman järjestämisen on mahdollistanut hallituksessamme aktiivisesti toimiva Kivikon koulun opettaja Rita Ranta-mo-Mikkola, joka on nyt jo viidettä vuot-ta peräkkäin valmentanut oppilaistaan koostuvaa kuoroa, ”Ritan remmiä” esit-tämään Lucian päivän perinteeseen kuu-luvia lauluja. Mukaan olemme joka vuosi saaneet yhteistyökumppaniksi paikallisen sanomalehden, Lapin Kansan (aiemmin Pohjolan Sanomat), jonka toimitalon por-taikko tarjoaa varmasti Kemin parhaim-man esiintymispaikan kuorolle. Lehtiyhtiö on lisäksi omalta osaltaan markkinoinut tapahtumaa ja tarjonnut vielä tilaisuuden päätteeksi mehua ja pipareita sekä esiinty-jille että kuulijoille. Pienet esiintyjät ovat luonnollisesti houkutelleet paikalle oman perheensä, mutta heidän lisäkseen tapah-tumaan on joka vuosi osallistunut kiitettä-vä määrä muutakin yleisöä.

Teksti Hannu Pirkola Kuvat Pohjola-Norden Kemi

Lucia-juhla Kemissä Jousikvartetti

Pimeimpään joulukuuhun tarvitaan tänne pohjoiseen valoa, jota Lucia tuo kynttilöineen ja lauluineen.

29

Nordjobb on pohjoismainen liikkuvuusohjelma, joka vuodes-ta 1985 lähtien on tarjonnut kesätöitä, asunnon ja kulttuuri- ja vapaa-ajanohjelmaa 18-28 -vuotiaille nuorille. Kesätöitä voivat hakea sekä pohjoismaalaiset että nykyisin myös EU-maiden kan-salaiset, jotka osaavat pohjoismaisia kieliä. Nordjobbin tavoittee-na on lisätä nuorten kiinnostusta Pohjoismaihin ja edistää liikku-vuutta pohjoismaisilla työmarkkinoilla.

Kiinnostavia, turvallisia ensityöpaikkoja löytyy kaikista Poh-joismaista. Ohjelma mahdollistaa työpaikan vaikkapa Grönlan-nissa, josta paikkoja löytyy enenevässä määrin.

Suomessa toiminnasta vastaa Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto. Hakuaika on vuosittain tammikuun alusta toukokuun loppuun asti. Hakemus kannattaa lähettää ajoissa. Hakijoita Suomesta on perinteisesti runsaasti, ja työpaikka on pystytty järjestämään hiu-kan useammalle kuin noin joka neljännelle hakijalle.

Asiaa voi alkaa suunnittelemaan jo nyt kesää 2019 varten, mikäli tämä kesä jäi väliin. Myönteiset kokemukset ovat saaneet aikaan sen, että usein samat työntekijät ja samat työnantajat koh-taavat useampana kesänä.

Työpaikkojen kirjo on laaja, suurin osa niistä ei vaadi erikois-osaamista. Työstä saa lakisääteisen palkan. Kaikille työpaikan saaneille järjestetään asunto, sekä monipuolisia vapaa-ajan akti-viteetteja. Hakukaavakkeen ja ohjeet saa Nordjobbin nettisivuilta.

NORDJOBBIN uusi toimipiste TorniossaUuden toimipisteen tehtävä on etsiä lähinnä muista Pohjoismais-ta kesätyöhön tuleville nuorille (ja pohjoismaisia kieliä hallitse-ville EU:n nuorille kansalaisille) kesätyöpaikkoja Pohjois-Suo-men alueelta.

Tähän asti toimistoja on ollut Helsingissä, Turussa ja Tampe-reella. Tornio on luonteva paikka Nordjobbin hyväksi koetulle sabluunalle, koska kaupungilla ja koko Tornionlaaksolla on suora maayhteys ja perinteisesti erinomaiset ja toimivat suhteet Ruot-siin ja muualle Skandinaviaan.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Tornion läpi mentiin san-koin joukoin töihin Ruotsiin. Suunta on osin vaihtunut – Ruot-sista ja muista Pohjoismaista voidaan tulla kesätöihin Suomeen.

Tornion toimistossa neuvoja jakavalle Eeva Väisäselle rajan ylitys ja pohjoismaisuus ovat luonnollinen tapa elää. Hän on elä-nyt ja kasvanut Ylitorniolla. Tornionjoki yhdistää hänen kotimai-semansa Ruotsin Övertorneåån eli Matarinkiin.

Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien osaaminen on aina avannut paljon suuremmat työmarkkinat ja valinnanvapaudet tornionlaaksolaisille. Siksi Eeva uskaltaa hymyssä suin auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan kansainvälistä lisäystä henkilö-kuntaansa vaikkapa kesälomien ajaksi. Mikään ei estä suomalai-sia nuoria kysymästä Eevan neuvoja vaikkapa Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesätyömahdollisuuksista.

Eeva Väisäseen saa yhteyden puhelimella numerosta 044 333 8965 tai sähköpostilla finland@nordjobb.org

NORDJOBB on mahdollisuus työnantajille ja työntekijöille

Kesätyö toisessa Pohjoismaassa

Teksti Hannu Alatalo

Eeva Väisänen. Kuva Kitty Rönnberg

Myönteiset kokemukset ovat saaneet aikaan sen, että usein samat työntekijät ja samat työnantajat kohtaavat useampana kesänä.

Pohjoismainen kulttuuri ja elämäntapa kiinnostavat ihmisiä. Henning Mankellin Wallander, Jo Nesbøn Harry Hole, Sjöwall & Wahlöösin Martin Beck sekä Liza Marklundin Annika Beng-tzon ovat monille meistä tuttuja hahmoja ja edustavat pohjois-maista jännityskirjallisuuden genreä, Nordic Noiria. Televisio-sarjat tutustuttavat meidät eri kaupunkeihin Pohjoismaissa: Dicte on kuvattu Århusissa, Silta Kööpenhaminassa ja Malmössa ja Solsidan Tukholman Saltsjöbadenissa. Huippusuositun SKAMin tapahtumapaikoille Oslossa järjestetään jo kiertoajeluja ja sarjan nuoret toimivat erinomaisina pohjoismaisuuden lähettiläinä uu-sille sukupolville. Tanskalaiset ovat tutustuttaneet meidät suoma-laisetkin hyggeilyyn, hyvään elämään kannustavaan pohjoismai-seen elämäntapaan.

Pohjola, pohjoismainen, pohjoismaisuus, pohjoismaalainen. Nämä sanat kuvaavat Pohjoismaiden yhteisöllisyyttä, yhteisiä ar-voja ja yhteistä pitkää historiaa. Tasa-arvo, usko demokratiaan, vastuu ympäristöstä, yhteinen kulttuuriperinne sekä kieli ovat luoneet Pohjoismaiden yhteisen arvopohjan.

Pohjoismaisuus on rikkaus

Pohjola-Norden on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on tehdä pohjoismaista yhteistyötä ja mahdollisuuksia tutuiksi kaikille suomalaisille, koota pohjoismaisesta yhteistyöstä kiinnostuneet Suomessa asuvat omaehtoiseen toimintaan, ylläpi-tää koko maan kattavaa toimintaverkostoa sekä edistää kansalais-ten, järjestöjen ja kuntien pohjoismaista vuorovaikutusta.

Järjestö on ollut olemassa jo lähes sata vuotta. Jo alkuajoista asti järjestön tarkoituksena on ollut syventää ja kehittää Pohjois-maiden kansojen välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistoimintaa. Tänäkin päivänä paikallisyhdistysten tavoitteena on pohjoismai-sen yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen paikallisesti: yhdistykset järjestävät alueillaan mm. ajankohtaiseen teemaan liittyviä esitelmiä ja luentotilaisuuksia, erilaisia kulttuuritapah-tumia, kirjailijavierailuja sekä nordisteja yhteen kutsuvia jäsen-matkoja.

Minna MännikköPuheenjohtaja, Oulun Pohjola-Norden ry

Yadid Levy / Norden.org

Svenska Privatskolan i Uleåborg och Svenska Barnträdgården i Uleåborg är en helhet som erbjuder en oavbruten lärstig på svenska från barnträdgård till gymnasium. Vi fostrar och utbildar i en unik miljö mitt i det finskspråkiga Uleåborg.

Vårt gemensamma mål är att erbjuda de bästa färdigheterna för framtiden och livet för våra barn. Vill du veta mera? Ta kontakt med

040 - 8206016 studiehandledare (skola) Eva Åström

044 - 5488260 rektor Sampo Backman 0440-101766 barnträdgårdens föreståndarinna (1-5 åringar) Jaana Lehtiniemi

e-post: fornamn.efternamn@eduouka.fi

Välkommen till Svenska Barnträdgården i Uleåborg och Svenska Barnträdgården i Uleåborg!

Yadid Levy / Norden.org