1

POHJOLA-NORDEN-LEHTI / TIDNINGEN 3/2010 +

Satumainen

Islanti

Gotska Sandönon luonnon ja historian aarreaitta

Riddu Riddutuo alkuperäiskansat estradille

Gotska Sandönlockar med historia och natur

Norrmänoch barnuppfostran

Oavsett plats

U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.Enligt analysföretaget IDC är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)

Oavsett roll

Oavsett redskap

3

Oavsett plats

U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.Enligt analysföretaget IDC är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)

Oavsett roll

Oavsett redskap

4

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Larserik HäggmanPäätoimittaja / Chefredaktör S

ISä

LL

yS

INN

EH

åL

L

&

Ystäväkuntatyö kunniaanKesä on vuosikymmenien ajan ollut pohjoismaisen ys-täväkuntatyön parasta aikaa. Tänä vuonna ne suoma-laiset kunnat ja paikallisyhdistykset, jotka ovat isännöi-neet ja emännöineet ystäväkuntakokouksia ja -seminaa-reja, ovat voineet tarjoilla vierailleen parasta mahdollista suomalaista suvea.

Vaikka pohjoismaisten ystäväkuntasuhteiden laske-taan alkaneen vuodesta 1939, on selvää, että toiminta laajemmassa mielessä alkoi Ruotsin suurimpien kunti-en päätöksestä avustaa Suomen suurimpia kuntia kum-mikuntayhteistyön puitteissa talvisodan aikana ja sen jäl-keen. Tästä toiminnasta, joka siis alkoi 70 vuotta sitten, on edelleen nähtävissä Ruotsi-taloja Suomen eri kau-pungeissa.

Viime vuosina on välillä kuultu ikäviä uutisia ystävä-kuntayhteistyön saralta: joissakin kunnissa rahat ovat tiu-kassa, joissakin into on kateissa, joissakin kuntaliitokset sotkevat kuvioita, ja joissakin suunnataan katseet kau-as Etelä-Eurooppaan tai kehitysmaihin. On siis myön-nettävä, että yhteistyö joidenkin paikkakuntien osalta on

kangistunut tai saanut sosiaaliturismiin viittaavia piir-teitä, mutta laajan toiminnan ja suurten ihmismäärien ollessa kyseessä kaikki ei voi olla virtaviivaista ja yhden-suuntaista.

Mennyt kesä on kuitenkin taas kerran hyvinkin laajal-la rintamalla todistanut, että pohjoismainen ystäväkun-tayhteistyö elää, kehittyy ja voi hyvin monella paikka-kunnalla. On myös ilolla pantava merkille, että monissa kunnissa on noudatettu Suomen Kuntaliiton ja Pohjola-Nordenin yhteisiä kehotuksia yhteistyön ja fokusoinnin suhteen. Näyttäisikin siltä, että siellä, missä todella yrite-tään oppia toinen toisilta, yhteistyö on saanut uutta puh-tia. Johtaahan globaali kehitys selvästi haasteisiin, joihin vastaukset löytyvät nimenomaan pohjoismaisesta mal-lista ja Pohjoismaista.

Pohjola-Nordenin puitteissa on tekeillä selvitys suo-malaisten kuntien ja liiton paikallisyhdistysten ystävä-kuntasuhteista. Se valmistunee syksyn aikana ja antanee hyvän pohjan, jolta jatkaa arvokasta työtä.

Vänortsarbetet till hedersSommaren har under årtionden varit den bästa tiden för det nordiska vänortssamarbetet och i år har de finska kommuner och lokalföreningar som stått värdar och vär-dinnor för vänortsmöten och -seminarier kunnat bjuda sina gäster på bästa möjliga finska sommar.

Trots att de nordiska vänortsförbindelserna anses ha inletts år 1939 är det utan tvivel klart att verksamheten i vidare mening inleddes då Sveriges största kommuner beslöt att inom ramen för fadderortsverksamheten börja bistå Finlands största kommuner under och efter vinter-kriget. Resultat av denna verksamhet som alltså inleddes för sjuttio år sedan kan vi fortfarande se i form av Sveri-gehus i olika städer i Finland.

Under senare år har det emellanåts hörts tråkiga nyhe-ter från vänortsverksamheten; på en del håll är det brist på pengar, på en del håll har ivern gått förlorad, på en del håll har kommunsammanslagningar stört ritning-arna och på en del håll riktas blickarna långt bort mot Sydeuropa eller u-länderna. Vi måste medge att samar-

betet för en del orters del emellanåt har stelnat eller fått drag av social turism, men då det handlar om en omfat-tande verksamhet och stora grupper människor kan allt inte vara strömlinjeformat och ensriktat.

Den gångna sommaren har emellertid än en gång på bred front bevisat, att det nordiska vänortssamarbetet le-ver, utvecklas och mår väl på många orter. Det finns ock-så skäl att med glädje lägga märke till att man i många kommuner följts Finlands kommunförbunds och Pohjo-la-Nordens gemensamma uppmaningar när det gäller samarbetet och fokuseringen. Det ser också ut som om verksamheten, där man verkligen söker lära av varandra har fått ny fart. Den globala utvecklingen leder ju klart till utmaningar där svaren från den nordiska modellen står att finna uttryckligen i Norden.

Inom ramen för Pohjola-Norden pågår som bäst en utredning av kommunernas och lokalföreningarnas vän-ortsrelationer. Den väntas bli klar under hösten och vän-tas ge en god bas för fortsatt värdefullt arbete.

5

SIS

äL

Ly

SIN

NE

Hå

LL

H3POHJOLA-NORDENAIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644

Päätoimittaja / ChefredaktörLarserik Häggman

Toimitussihteeri / RedaktionssekreterareAnna Leinolehti@pohjola-norden.fi

Osoite / AdressFredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 1100100 Helsinki / Helsingfors

puh. / tfn 09 - 4542 080faksi / fax 09 - 753 1634

pohjola-norden@unionimedia.fiwww.pohjola-norden.fi

Ilmoitusmyynti / AnnonsförsäljningKjell Skoglundpuh. / tfn 09 - 4542 080faksi / fax 09 - 753 1634kjell.skoglund@pohjola-norden.fi

Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytningTomi WesterholmUnionimedia

Paino / TryckeriForssan kirjapaino Oy 2010

Painos / Upplaga12 000 kpl/st

Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2010

4/10 DL 27.10., ilmestyy / utkommer 28.11

Hinta 20 e / vuosikertaPris 20 e / årgång

Kansikuva / OmslagsbildArctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson

s.16

s.28

4 Pääkirjoitus / Ledare

6 Ajankohtaista / Aktuellt

10 Teemakolumni / Temakolumn: Vihaavatko norjalaiset lapsia? / Hatar norrmän barn?

13 Täällä / Här är Reykjavik

15 Täällä / Här är Oslo

16 Gotska Sandön – kansallispuisto keskellä Itämerta / Gotska Sandön – nationalpark mitt i Östersjön

20 Kalevalaa saagojen avulla

23 Täällä / Här är Köpenhamn

24 Islantilainen lastenkirjallisuus: kääpiöitä, keijuja ja huumoria

Nordhumla

27 Täällä /Här är Stockholm

28 Luokkaretki satujen saarelle

40 Tulossa / På kommande

48 Verkkopuoti / Nätboden

Gotska Sandön on tarjonnut ihmisille asuinpaikan jo kivikaudella. / På Gotska Sandön har man funnit spår av människor från stenåldern.

Islannin luonto uuvutti espoolaisnuoret.

Eveliina Kortesoja

LG Nilsson

AJANKOHTAISTA AKTUELLT&

6

Futureimagebank

Pohjoismaisten elokuvien ilmaisnäytökset Hanasaaressa – Nordiska filmer gratis på Hanaholmen

27.9.2010 Daniél Espinosa: Snabba Cash/Rahalla saa (2010)25.10.2010 Josef Fares: Farsan/Faija (2010)

15.11.2010 Johan Jonasson: Behandlingen (2009)3.12.2010 Lukas Moodysson: Mammoth/Mammutti (2009)

Näytökset alkavat klo 18.00 /visningarna börjar kl. 18.00

Ehrensvärdillä juhlavuosiTänä vuonna vietetään sotamarsalkka ja krei-vi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) juhla-vuotta, sillä hänen syntymästään on kulunut 300 vuotta. Ehrensvärd on perustanut muun muassa Viaporin linnoituksen, yhden suurimmista me-rilinnoituksista, joka tunnetaan myös nimellä Suomenlinna.

Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholma si-jaitsee Loviisanlahden suulla. Loviisassa sijaitsee myös Ehrensvärdin suunnittelema maalinnoitus. Alkusyksyllä järjestetään Ehrensvärdiin liittyviä seminaareja, retkiä ja muuta ohjelmaa sekä Hel-singissä että Loviisassa.

Ohjelma löytyy Suomenlinnan Ehrensvärd-seuran verkkosivuilta: www.suomenlinnatours.com/ohjelmaa

Elokuvia KuopiossaKuopion Vilimit avaa ovet pohjoismaisen elokuvan maailmaan 23–26.9.2010 Pohjoisten Tähtien Huoneissa.

Pohjoista Valoa -projektin tavoitteena on tuoda esille ja kasvattaa merkittävästi pohjoismaisen elokuvan mielenkiintoa ja tuntemusta suuren yleisön keskuudessa. Festivaali haastaa elokuvakatsojia ja -te-kijöitä keskustelemaan myös elokuvanteon prosesseista, elokuva- ja kulttuuriteollisuuden lainalaisuuksista, sekä elokuvien kulttuurises-ta ja historiallisesta asemasta ja arvosta.

Elokuvaohjelmisto on laajasti pohjoismainen, ja laajimmin esil-le pääsee tänä vuonna Norja. Elokuvaohjelmiston lisäksi tarjolla on paneelikeskusteluja ja taiteilijatapaamisia. Lasten ja nuorten ohjel-mistoa on jälleen myös mukana runsaasti. Esityksiä järjestetään eri puolilla Kuopiota. Vuonna 2010 festivaalin uutena merkittävänä ta-loudellisena tukijana on Pohjoismainen kulttuurirahasto.

7

AJANKOHTAISTA AKTUELLT&

Haloo Pohjolalle työntekijä myös AhvenanmaallePohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapal-velu saa uuden työntekijän, joka sijoittuu Ahvenanmaalle, Maa-rianhaminan työ- ja elinkeinotoimistoon. Toimisto avataan 1. tam-mikuuta 2011.

Haloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopal-velu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden ja yritys-ten liikkuvuutta Pohjoismaissa. Tavoitteeseen pyritään tarjoamal-la tietoa ja helpottamalla siten päätöksiä, jotka liittyvät esimer-kiksi muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun ja yrityksen pe-rustamiseen.

Kirjastoviikolla maaginen teemaPohjoismaisen kirjastoviikon vuoden teema ”Maaginen Pohjola” kä-sittelee pohjoismaista fantasiakirjallisuutta, kauhua ja maagista realis-mia. Vuoden ääneenlukutekstien toista ääripäätä edustaa tuhatvuoti-nen Edda-runo ja toista nykykirjallisuus. Lapsille ja nuorille tarjol-la on maailmankuulua tanskalaista fantasiakirjallisuutta ja moderni islantilainen saaga.

John Ajvide Lindqvist (Ruotsi), Lene Kaa-berbøl (Tanska) ja Andri Snær Magnason (Is-lanti) on valittu tämän vuoden Iltahämärässä-ääneenlukutapahtuman pohjoismaisiksi kir-jailijoiksi. Iltahämärässä-tapahtuma järjeste-tään kerran 8.–14.11.2010 kirjastoviikon yh-teydessä. Tapahtuma on maailman suurimpia ääneenlukutilaisuuksia.

John Ajvide Lindqvistin kauhuromaani Ys-tävät hämärän jälkeen on julkaistu 30 maassa, Lene Kaaberbølin Näkijän tytär on fantasiafa-nien suuressa suosiossa kautta maailman, eri-tyisesti Japanissa. Andri Snær Magnasonin Ta-rina sinisestä planeetasta on käännetty 12 kie-lelle. Vuoden neljäs teksti on runollisen Eddan Näkijättären ennustus.

Pohjoismaisen kirjastoviikon ja Iltahämä-rässä-ääneenlukuhetken järjestävät Norden-yhdistysten liitto ja Pohjola-Norden Pohjois-maisen ministerineuvoston, Kulturrådetin se-kä Norsk Kulturrådin tuella.

Osoitteesta www.bibliotek.org löytyy lisätietoja, kuvia ja juliste se-kä muuta aineistoa. Suomi: Martin Paulig, Pohjola-Norden. E-post: martin.paulig@pohjola-norden.fi

Tre författarstjärnor i årets högläsningTemat för Nordiska Biblioteksveckan i år heter Det magiska Norden och fokuserar på nordisk fantasy, skräck och magisk realism. En tu-senårig text från Eddan kontrasteras mot en nutida. Och för barn och unga handlar det om världsberömd dansk fantasy och modern isländsk saga.

John Ajvide Lindqvist, Lene Kaaberbøl (Danmark) och Andri Snær Magnason (Island) är de tre nordiska författare som valts ut för årets Kura skym-ning-uppläsningar som hålls för 14:e året i rad inom ramen för Nordiska Biblioteksveckan den 8-14 november.

Kura skymning arrangeras av Föreningen Norden och är Nordens och ett av världens största högläsningsevenemang. I läsningarna förra året deltog samtidigt drygt 2000 insti-tutioner i åtta länder i Norden och Baltikum; från Island i nordväst till Litauen i sydost.

Gemensamt för årets utvalda författare och verk är att de alla är internationellt uppmärk-sammade bästsäljare och filmatiserade. John Ajvide Lindqvists skräckroman Låt den rät-te komma in är utgiven i 30 länder, Lene Kaa-berbøls Skämmerskans dotter är kult bland fan-tasyfantaster världen över, bl.a. i Japan. Andri Snær Magnasons Berättelsen om den blå pla-neten är översatt till tolv språk. Den fjärde ut-valda högläsningstexten är dikten Valans spå-

dom ur den poetiska Eddan.Nordiska Biblioteksveckan och Kura Skymning leds av Förening-

arna Nordens Förbund (FNF) och Föreningen Norden med stöd från Nordiska Ministerrådet, Kulturrådet samt Norsk Kulturråd.

På www.bibliotek.org finns affischmotivet, mer information, bil-der och material.

Hallå Norden får en anställd också på ÅlandNordiska Ministerrådets Hallå Norden -infor-mationstjänst får en ny anställd, som placeras i Mariehamns arbets- och näringsbyrå på Åland. Kontoret öppnas den 1. januari 2011.

Hallå Norden är Nordiska Ministerrådets in-formationstjänst. Syftet är att underlätta privat-personers och företags mobilitet i Norden. Detta sker genom att ge information och därmed un-derlätta deras beslut om bland annat flyttning, arbete, studier och etablering av företag.

8

AJANKOHTAISTA AKTUELLT&

8

Amos Andersonin taidemuseossa, Helsin-gissä on 20.8.–4.10.2010 esillä Icelandic Lo-ve Corporationin näyttely Tight, jossa pää-sevät esille niin installaatiot, veistokset kuin valokuvatkin. Aiheina ovat ristiriidat, ironia ja huumori.

Saamelaismuseo Siidassa, Inarissa järjeste-tään Esko Sirjolan Jäämeren ääreltä -näyt-tely 4.6.–26.9.2010 Valokuvanäyttely esitte-

Pohjoismaisia kulttuuritapahtumialee maan ja meren elämää Norjan Varangin-vuonon ja Syltefjordin rannoilta. Näyttely on myös kunnianosoitus diafilmille ja järjestel-mäkameroille. Ivalolainen biologian opettaja Esko Sirjola on retkeillyt Ruijassa 1970-luvun alusta alkaen. Luontokuvaus on ollut Sirjolal-le rakas harrastus, mutta tukenut myös hänen opetustyötään. Järjestäjänä toimii Metsähal-litus/Luontokeskus.

Axel Hellsteniuksen näytelmä Elling on Kajaanin kaupunginteatterin ensi-illas-sa 25.9.2010. Elling on sympaattinen kah-den aikuisen miehen kasvutarina, lämmin-henkinen kertomus laitoshoidossa yhteen hitsautuneiden ystävysten tutustumisesta maailmaan, jossa he eivät ole koskaan oi-kein osanneet elää.

Espoon Hanasaaressa on näytteillä tanska-lais-norjalaisen taiteilijan Karen Bit Vejlen Sakset siveltimenä näyttely 27.9.–24.10.2010. Näyttely on esillä myös Käsi- ja taideteolli-suuskeskuksessa Verkarannassa, Tampereel-la 5.11.– 6.12.2010. Yli 35 vuoden kulues-sa Bitin paperileikkeet ovat kehittyneet pie-nistä lumikristalleista suuriksi, hyvin moni-mutkaisiksi taideteoksiksi. Hän on kehittänyt oman persoonallisen tekniikkansa ja tyylinsä tämän harvinaisen taiteenlajin edustajana ja on nykyään eräs harvoista eurooppalaisista paperinleikkaajista, jonka työt ovat teknises-ti ja taiteellisesti korkeatasoisia. Näyttelyssä on myös paperinleikkuutyöpajat aikuisille ja lapsille. Lisätietoja taiteilijasta www.papercutart.no

Peter Höegin Rajatapaukset -näytelmä Kajaanin kaupunginteatterissa 14.10.–20.11.2010. Rajatapaukset on koulumaail-maan sijoittuva koskettava selviytymisker-tomus. Päähenkilö Peter on orpo ja joutuu sijoitetuksi Biehlin erikoiskouluun. Siellä hän joutuu ystäviensä kanssa osallistumaan tie-tämättään uudenlaiseen koulujärjestelmäko-keiluun, joka perustuu oppilaiden ajan kont-rolloimiseen ja henkiseen nöyryytykseen. Pe-ter ystävineen käy taisteluun systeemiä vas-taan. Rajatapaukset kirjoittanut tanskalainen kirjailija Peter Höeg on itse orpo ja kasvanut lastenkodissa, ja siksi teksti on hyvin oma-kohtaista.

Siidassa järjestetään 20.11.–22.11.2010 myös Camera Borealis, Pohjoisen luontokuvauk-sen tapahtuma. Teemana on luonnon mo-nimuotoisuus.

AJANKOHTAISTA AKTUELLT&

ww

w.p

ohjo

la-n

orde

n.fi

w

ww

.poh

jola

-nor

den.

fi

ww

w.p

ohjo

la-n

orde

n.fi

ww

w.p

ohjo

la-n

orde

n.fi/

se

ww

w.p

ohjo

la-n

orde

n.fi/

se

ww

w.p

ohjo

la-n

orde

n.fi/

se

9

Opas Ruotsiin lähtevilleRuotsiin töihin tai opiskelemaan mie-liville on koottu käytännön vinkkejä Suuntana Ruotsi -oppaaseen. Oppaas-ta löytyy tietoa muun muassa asumi-sesta, terveydenhoidosta, verotuksesta, sosiaaliturvasta sekä ruotsalaisesta kou-lutusjärjestelmästä. Lisäksi opas sisältää vinkkejä harjoittelupaikan etsimiseen ja neuvoo, mikäli olet hakemassa Ruotsiin korkeakouluun.

Oppaaseen on koottu myös Ruotsis-sa vaihto-opinnoissa tai työharjoittelus-sa olleiden tarinoita ja runsaasti hyödyl-lisiä linkkejä. Oppaan on koonnut kan-sainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Opas löytyy osoitteesta www.maatieto.net/ruotsi

CIMOn Maatieto-sivustolta löytyy tietoa myös muista Pohjoismaista: www.maatieto.net

Demografiserie i oktoberPer Borg, f.d. generaldirektör och stats-sekreterare, kommer till Finland i ok-tober. År 2004 disputerade han med en avhandling om systemskiften inom välfärdspolitiken. Föreläsningsturnén omfattar Kuopio, Jyväskylä och huvud-stadsregionen. Distriktens verksamhets-ledare ger mer information om turnén.

Kirjapalkintoja kouluihinPohjola-Norden jakoi keväällä lukioille ja yläkouluille kirjapalkinnot. Vuoden 2010 yläkoulujen palkintokirja oli Ha-rald Skjønsbergin Flykten till Sverige. Lukioille annettavaksi stipendikirjaksi valittiin Anders Paulrudin Ett ögonb-licks verk.

Seminaarikilpailun voittajatKevään elinkeinoelämäseminaarissa arvontalipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin neljä palkintoa. Voittajat ovat:

Liisa Wallenius Helsingistä – Kahden päivän matka kahdelle Tallin-naan Eckerö Linella. Majoitus SAS-hotellissa. / Två dagars resa för två till Tallinn med Eckerö Line. Inkvartering på SAS-hotellet.

Egil Mattsson Helsingistä – Kahden hengen risteily Helsinki-Tuk-holma-Helsinki / Två personers kryssning Helsingfors-Stockholm-Hel-singfors

Tarja Lang Espoosta – 1 lahjakortti kahdelle Ruotsalaiseen Teatteriin / 1 presentkort för två till Svenska Teatern

S-C Schauman Lahdesta – 1 vuosikortti Forever Fitness Clubiin tai 1 lahjakortti kahdelle Suomen Kansallisoopperaan / 1 årskort till Fore-ver Fitness Club eller 1 presentkort för två till Finlands Nationalopera

Terveet pohjoismaiset meretPohjoismaita ympäröivillä merillä on suuria ympäristöongelmia. Niistä vakavimpia ovat rehevöityminen, ylikalastus ja ympäristömyrkyt. Itäme-ren suurin ongelma on ravinnekuormitus kun taas Pohjolan läntisiä ja arktisia merialueita uhkaavat erityisesti öljypäästöt ja hitaasti hajoavat myrkyt, jotka voivat kulkeutua kauaskin syntysijoiltaan.

Terveet pohjoismaiset meret -esite sisältää seitsemän kuvausta siitä, miten pohjoismaiset tutkijat yksissä tuumin ja yhdessä eurooppalaisten naapuriensa kanssa pyrkivät ratkaisemaan ihmisen toiminnan aikaan-saamia ympäristöongelmia.

Terveet pohjoismaiset meret sekä runsaasti muita Pohjoismaiden neu-voston ja pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisuja on saatavilla poh-joismaisilla kielillä, sekä englanniksi ja lähes 40 eri aihealueelta. Eri aihe-piirejä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, kulttuuri, luonto, alue-politiikka, kestävä kehitys ja talous. Julkaisuja voi tilata kotiin, tai niitä ladata ilmaiseksi verkkosivuilta PDF-dokumenttina.

Opiskelijaliikkuvuudentilastoja PohjoismaissaViime vuonna Suomesta lähti 522 korkeakouluopiske-lijaa Ruotsiin, joka on neljänneksi suosituin opiskelija-vaihdon kohdemaa. Tanska pitelee sijaa 16, sillä vaihto-kohteekseen sen valitsi 173 opiskelijaa.

Ammatillista tutkintoa suorittavista opiskelijoista Ruotsiin vaihtoon lähti 988, mikä nostaa maan toiseksi suosituimmaksi kohteeksi. Norjaan suuntasi 337 ja Tans-kaan 96 opiskelijaa. Opettajavierailuiden kymmenen suo-situimman kohdemaan joukkoon pääsi Pohjoismaista ai-noastaan Ruotsi, jonne lähti 123 henkilöä. Lisäksi Ruot-siin lähti 233 ammattikorkeakoulun opettajaa ja tutkijaa.

Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähti viime vuon-na 483 yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka on n. 5 prosenttia vaihto-opiskelemaan lähtijöistä. Suo-meen Nordplus-ohjelman kautta tuli 119 korkeakoulu-opiskelijaa. Lisää tilastotietoja www.cimo.fi, sekä www.csc.fi/kota

10

Teemakolumni / Temakolumn 2010 Johan Strang Tutkija / forskare Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet

Vihaavatko norjalaiset lapsia?Monet ovat pohtineet ovatko pohjoismaiset hyvinvointivaltiot sitä varten, että huolehtisimme lähimmäisistämme, vai että välttyisimme huolehtimasta heistä henkilökohtaisesti. Jo vuonna 1964 journalisti Sanfrid Neander-Nilsson kummasteli, vihaavatko ruotsalaiset lapsia?

Kysymys nousee esiin lukiessa Alva ja Gunnar Myrdalin kirjoit-tamaa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden klassikkoa Kris i befolk-ningsfrågan? (1935). Kirja kirjoitettiin puheenvuorona keskustelul-le alenevasta syntyvyydestä – keskustelulle, joka on erittäin ajankoh-tainen tänä päivänä.

Ydinajatuksena vaikutti olevan, että kansan pitäisi hankkia enem-män lapsia, jotta heistä ei tarvitsisi huolehtia itse. Julkisesti järjeste-tyn ja maksetun päivähoidon, koulun, koulutuksen sekä terveyden- ja sairaanhoidon avulla valtion pitäisi vapauttaa vanhemmat siitä ras-kaasta taakasta, jonka lasten saanti tuo mukanaan.

Samanaikaisesti kysymys ei kuitenkaan ollut siitä, etteivätkö lap-set olisi tärkeitä. Päinvastoin. Koska kirja loppujen lopuksi käsitteli enemmän kansan laatua kuin määrää, olivat lapset hyvin keskeises-sä asemassa. Kansanmateriaali paranisi, ei ainoastaan koulutuksen ja sairaan- ja terveydenhoidon, vaan myös pakkohuostaanottojen sekä eugeniikan ja epäsopivien vanhempien sterilisoinnin kautta. Lasten ei tarvitsisi kasvaa ala-arvoisissa oloissa. Valtion pitäisi siis vapauttaa myös lapset heidän kelvottomista vanhemmistaan.

Mutta eroja eri Pohjoismaiden väliltä löytyy, ja luulen, että raja kul-

kee Itä- ja Länsi-Pohjolan välillä. Kun olin vasta muuttanut Norjaan, minut yllätti se, ettei lapsilla ollut yhtä keskeinen rooli julkisuudessa ja politiikassa kuin Suomessa. Norjassa lapset vaikuttivat olevan pal-jon enemmän vanhempien kuin yhteiskunnan vastuulla.

Esimerkiksi vanhempainneuvonta oli paljon vähemmän kunnian-himoista ja vähemmän ammattimaista kuin Suomessa: sitä leimasi ennemmin neuvonta kuin valvonta. Tutkimuksia ja toimenpiteitä ei tehty ilman vanhempien suostumusta. Kun poikani putosi puusta ja sai suuren haavan jalkaansa, päiväkodista soitettiin ja pyydettiin tulemaan paikalle ja arvioimaan, pitäisikö meidän lähteä lääkäriin.

Myös julkinen pedagoginen kunnianhimo yllätti minut poissa-olollaan. Lapset mutustelivat karkkeja TV:n lastenohjelmissa; tyttö-jen piti kiinnostua prinsessoista ja hevosista, kun taas poikien tulisi omistautua jalkapallolle ja autoille.

Pikkuhiljaa ymmärsin, että norjalaiset eivät välitä lapsistaan sen vähempää kuin me suomalaiset, vaan heidän näkemyksensä kasva-tukseen on toisenlainen. Lasten tulee saada olla lapsia ilman, että heitä jatkuvasti rajoitetaan vanhempien valvonnalla, säännöillä ja järjestelmillä.

Jälkikäteen olen erittäin iloinen siitä, että poikamme sai viettää kaksi vuotta norjalaisessa päiväkodissa. Villi poika sai purkaa energi-aansa ilman, että häntä kohdeltiin ongelmana, pikemminkin resurs-sina. Tämä oli äärimmäisen tärkeää hänen itsetunnolleen.

Hatar norrmän barn? Det är många som undrat om den nordiska välfärdsstaten finns till för att vi bryr oss om våra närmaste, eller för att vi ska slippa bry oss om dem personligen. Redan 1946 undrade journalisten Sanfrid Ne-ander-Nilsson om svenskarna hatar barn.

När man läser den nordiska välfärdsstatens främsta klassiker Kris i befolkningsfrågan? (1935) av Alva och Gunnar Myrdal pressar sig frågan på. Boken var skriven som ett inlägg i en diskussion om den sjunkande nativiteten – en diskussion som ju är mycket aktuell idag.

Men grundtanken verkade vara att folk skulle skaffa flera barn ba-ra man slapp ha hand om dem själva. Genom en offentligt arrang-erad och bekostad barndagvård, skola, utbildning samt hälso- och sjukvård skulle staten befria föräldrarna från den tunga bördan som barnen innebar.

Samtidigt var det inte fråga om att barnen var oviktiga. Tvärtom. Eftersom boken sist och slutligen handlade mera om folkets kvalitet än dess kvantitet var barnen i en mycket central position. Folkma-terialet skulle förbättras, inte bara genom utbildning och sjuk- och hälsovård, utan också genom tvångsomhändertaganden, samt euge-nik och steriliseringar av olämpliga föräldrar. Barnen skulle inte be-höva växa upp i undermåliga förhållanden. Staten skulle alltså också befria barnen från sina odugliga föräldrar.

Men det finns skillnader mellan de olika nordiska länderna och jag tror att det går en tydlig gräns mellan öst- och västnorden. Då jag

var nyinflyttad i Norge överraskades jag över att barnen inte hade li-ka central roll i offentligheten och politiken som i Finland. Barnen verkade vara mycket mera föräldrarnas än samhällets ansvar i Norge.

Föräldrarådgivningen var t ex mycket mindre ambitiös och pro-fessionell än i Finland – den hade liksom mera karaktär av rådgiv-ning än övervakning. Inga undersökningar eller åtgärder gjordes ut-an föräldrarnas samtycke. Då min son föll ner från ett träd och fick ett stort sår i benet ringde dom från dagiset och bad mig komma dit för att ”vurdere” om vi borde åka till läkare.

Också frånvaron av offentliga pedagogiska ambitioner överras-kade mig. Barn snaskade godis i TVns barnprogram; tjejerna skulle intressera sig för prinsessor och hästar, medan pojkarna skulle ägna sig åt fotboll och bilar.

Så småningom förstod jag att norrmän inte bryr sig mindre om sina barn än vi finländare, utan att deras syn på barnuppfostran är en annan. Barnen ska få vara barn utan att de hela tiden ska begrän-sas av de vuxnas övervakning, regler och system.

Så i efterhand är jag mycket glad för att vår son fick sina två år i norskt dagis. Den vilda killen fick ge utlopp för sin energi utan att betraktas som ett problem, snarare som en resurs. Detta var otroligt viktigt för hans självkänsla.

Effective Business Reach

with Nordicum Magazine

11&

YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN!

o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN JäSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN PERHEJäSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTyä POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JäSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi.

Nimi __________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________ Sähköposti ____________________________________________________________________ Syntymävuosi ____________________________________________________________________

Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? ____________________________________________________

o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: ___________________________________________________________________ ____________________________________________________________________

yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.

Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________

ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED!

o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi.

Namn ___________________________________________________________________ Adress ____________________________________________________________________ Postnummer och -anstalt ____________________________________________________________________ E-post ____________________________________________________________________ Födelseår ____________________________________________________________________

Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? ____________________________________________________

o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________

Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående.

Datum och underskrift _______________________________________________

LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA

Effective Business Reach

with Nordicum Magazine

12

Foreningene Nordens ForbundNorra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmöpuh./tfn +46 (0)40 238 610faksi/fax +46 (0)40 238 410fnf@norden.se, www.fnf.se

Föreningen Norden, SverigeBox 22 087SE-104 22 StockholmHantverkargatan 29, 1 tr StockholmTel +46 (0)8 506 113 00 Fax +46 (0)8 506 113 20 foreningen@norden.se

Foreningen Norden, DanmarkMalmøgade 3, DK-2100 København Øpuh./tfn +45 3542 6325faksi/fax +45 3542 8088landskontoret@foreningen-norden.dkwww.foreningen-norden.dk

Foreningen Norden, NorgeAbbediengen hovedgårdHarbitzalléen 24, NO-0275 Oslopuh./tfn +47 22 516 760faksi/fax +47 22 516 761foreningen@norden.no, www.norden.no

Föreningen Norden på ÅlandHamngatan 4puh./tfn +358 (0)18 17279faksi/fax +358 (0)18 17597norden@aland.net, www.norden.ax

Norrøna Felagid i FøroyumJ. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavnpuh./tfn +298 315 319faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo

Norræna Felagid, IslandOdinsgata 7, IS-101 Reykjavikpuh./tfn +354 551 0165faksi/fax +354 562 8296norden@norden.is, www.norden.is

Föreningen Norden på GrønlandN.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk

Eesti Põhjala ÜhingLai 29,EE-10133 Tallinnpuh./tfn +372 627 3100faksi/fax +372 627 3110info@norden.ee, www.norden.ee/norden

Biedriba Norden LatvijaBOX 217, LV-1024 Rigapuh./tfn.+371 7529409pj./ordf: elsberga@hotmail.com

Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn: +370 222 021

Föreningar NORDEN yhdistykset

Pohj

ola-

Nor

den

Vas

taus

lähe

tys

Sopi

mus

500

5877

0000

3 H

elsi

nkiPo

hjol

a-N

orde

nm

aksa

a po

stim

aksu

n

Pohj

ola-

Nor

den

beta

lar

port

ot

Taita ja niittaa tästä

&

13

HÄR ÄR TÄÄLLÄ

Gudrún EgilssonJournalistToimittaja

REy

KJA

VIK

Johannes Jansson/norden.orgHuonomaineisetIslannista viime kuukausina kaikkialle maa-ilmaan levinneet uutiset eivät ole olleet omi-aan parantamaan islantilaisten mainetta. En-sin oli talouskriisi, mutta luonnonvoimien astuttua kuvaan maan maine huononi lä-hes samalle tasolle kuin entisaikoina, jolloin Keski-Euroopassa uskottiin, että Islannista oli käynti itse helvettiin.

Tarkoitan tietenkin maan etelärannikolla tapahtunutta tulivuorenpurkausta, josta tai-vaankannelle tuprunnut tuhka pysäytti len-toliikenteen päiväkausiksi ja jätti matkustajat jumiin Atlantin molemmin puolin ja aiheutti lentoyhtiöille miljardien tappiot.

Islannissa on useita toimivia tulivuoria, ja historiamme pursuaa kertomuksia siitä, mi-ten kansamme on selviytynyt näiden luon-nonvoimien kanssa, jotka ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa karjalle, lampaille ja kasvus-tolle sekä ihmishenkien menetyksiä.

Viime vuosien purkaukset eivät ole olleet kovin voimakkaita. Ainoastaan matkailija-purkauksista on ollut puhetta, sillä Heklan pienet tupruttelut ovat houkutelleet maahan lukuisia ulkomaisia matkailijoita. Tällainen tilanne oli myös keväällä. Kaukana asutukses-ta Fimmvörðuhálsin rinteillä avautui kraat-teri, joka syöksi ulos laavavirran.

Samalla kun Fimmvörðuhálsin purka-

us hiipui, alkoi Eyjafjallajökull, joka sijait-see kukoistavan asumuksen lähellä, liikeh-tiä. Eyjafjallajökull on kaunis jäätikkö, jol-la tuli sai aikaan vesivirtoja ja tuhkasadetta. Joet ja purot kasvoivat niin mahtaviksi, että tiet ja kasvillisuus peittyivät, mutta pahiten tuhkasade kuitenkin vaikutti läheisiin maa-tiloihin ja alueisiin.

Aluksi tuhka levisi erityisesti Skandinavi-aan, Länsi- ja Keski-Eurooppaan sekä Venä-jälle. Lentokentät olivat varmuuden vuoksi suljettuina useita päiviä. Ironista kyllä, Is-lannin lentokentät olivat ainoita, jotka olivat auki Pohjois-Euroopassa. Myöhemmin tuh-kapilven vaikutusalue ulottui länteen Poh-jois-Atlantille ja laski huomattavasti USA:n lentojen matkustajamääriä, kun taas Islan-nin lentovalvonta-alueella oli ennätysmäi-nen liikenne.

Me islantilaiset saimme kylmäkiskoisia re-aktioita, aivan kuin olisimme käynnistäneet purkauksen suututtuamme talouskriisistä.

Lentoliikenne palautui ennalleen joiden-kin viikkojen kuluessa, kraatteri rauhoittui ja vastoin kaikkia ennustuksia vilja ja muut kasvit puskevat esiin alueella, joka keväällä oli mudan ja tuhkan peitossa. Ja toivottavasti is-lantilaisten maine on palautunut.

De berygtede Nyheder fra Island der i de sidste måneder har spredt sig over hele verden har ikke væ-ret med til at forskønne islændingenes rygte. Først var det finanskrisen, men siden spillede naturkræfterne med og Island blev berygtet næsten som før i tiden da man i Mellemeur-opa troede at der i Island fandtes indgangen til selve helvede.

Her hentyder jeg til vulkanudbruddet der startede på landets sydkyst og dryssede aske over himmelhvælvingen med de følger at al-le flyveplaner blev forstyrrede i dagevis, pas-sagererne strandede på begge sider af Atlan-terhavet og flyselskaberne tabte milliarder.

Der findes mange aktive vulkaner i Island og vores historie har omfattende beretninger om hvordan det islandske folk har levet med disse naturkræfter der altid forårsagede be-skadigelse af kvæg og får og vegetation og et stort tab af menneskeliv før i tiden.

I de sidste år har de fleste udbrud ikke væ-ret ret kraftige, der har endda været tale om turist-udbrud fordi de små opkast fra vulka-nen Hekla har tiltrukket et stort antal uden-landske turister. Sådan begyndte det også sid-

ste forår. Samtidig med at vulkanudbruddet på

Fimmvörðuháls stilnede af begyndte Eyja-fjallajökull der rager over en blomstrende be-byggelse at røre på sig. Eyjafjallajökull er en smuk gletsjer hvorfra der før er opstået ild sammen med vandflod og nedbør af aske. Elve og bække voksede kolosalt sådan at vej-byggeri og vegetation blev slemt ødelagt, men værst var dog askeregnen over de nærliggen-de gårde og områder.

I begyndelsen spredte asken sig især over Skandinavien, Vest- og Mellemeuropa helt til Rusland og for sikkerheds skyld var lufthav-nene der lukkede i dagevis. Ironisk nok var de islandske lufthavne en overgang de enes-te i Nordeuropa der var åbne. Senere flytte-de påvirkningens rækkevidde sig vestpå til Nordatlanten og forårsagede stor nedgang i antal passagerer på flyruten til og fra USA, mens der var rekordtrafik i det islandske fly-kontrolområde.

Vi islændinge fik kølige reaktioner som om vi havde sat udbruddet i gang på grund af al den forargelse over finanskrisen.

Flytransport kom i orden igen i løbet af nogle uger, vulkankrateret faldt til ro nu i juli-måned og stik modsat alle forudsigter så sky-der korn og anden vegetation op i områder der i foråret var dækkede med ler og aske. Og forhåbentlig har islændingene genvun-det deres ry.

14 14

Suolaisia, kullanruskeiksi paahdettuja cashew - pähkinöitä ja aitoa

Fazerin Sinistä maitosuklaata.

Vastustamaton yhdistelmä suolaista ja makeaa.

www.fazermakeiset.fi

15

HÄR ÄR TÄÄLLÄ

Einar AaraasPolitisk redaktör

Poliittinen toimittaja

OSLO

Mikael R

isedal/norden.orgVi strandsoneverstingerFy, skamme oss! For vi er visst noen forferde-lige ”värstingar”, vi i Norge og Finland. I Nor-ge hadde vi i sommer en heftig mediedebatt om bygging av hus og hytter langs kysten, og det var der det kom frem at Norge er Euro-pas ”strandsoneversting” – sammen med Fin-land. Og noen norske kommuner, ofte de som er styrt av høyrepartiene, er verre enn andre.

Det er i prinsippet forbudt å bygge nær-mere enn 100 meter fra vannet, men det ble i 2009 gitt 900 dispensasjoner fra forbudet. Derfor varsler den venstresosialistiske miljø-minister Erik Solheim at det kommunale sel-vstyre på dette felt må vike. Han truer spe-sielt med å frata de vestnorske kystkommu-nene Os og Fjell retten til å innvilge dispens-asjoner. De har vist seg å være det aller ver-ste ”verstinger”.

Ellers er det ofte et spørsmål om strand-sonevern versus næringsutvikling. Det er let-tere å få tillatelse til bygninger som genere-rer arbeidsplasser enn til bolig- og feriehus. I en populær øykommune i Oslofjorden har det i mange år versert en pussig sak: Der ble det tillatt å bygge næringsbyginger med vakt-mesterleilighet, og i disse leilighetene bor ei-

erne selv. Husene, som ligger på stranden, ser slett ikke ut som industribygg – men hel-ler som Beverly Hills-palasser, og brukes på samme måte.

Vaktmesterleilighetene med tilhørende re-presentasjonslokaler, søyleganger og svøm-mebassenger omsettes for opptil 5 millioner Euro. Carl I. Hagen, mangeårig leder for det høyrepopulistiske Fremskrittspartiet, bodde der en periode – men flyttet tilbake til Oslo da oppmerksomheten om ”vaktmesterleilig-hetene” ble for stor.

Utvikling av turisme er også noe som kan gjøre det lettere å få byggetillatelse i strand-sonen. Folk kjøper eksklusive leiligheter på stranden, og leier dem ut til spa-hoteller en så stor del av året at det kan kalles ”nærings-virksomhet”. I det hele tatt - oppfinnsomhe-ten er stor. Men bygging av rene privathytter kan ikke defineres som turisme. En ordfører, som også er grunneier, fikk ja fra sine loka-le medpolitikere til å legge ut 96 hyttetomer. Det har Miljøverndepartementet stoppet. De godtok her ikke ”turisme”-argumentet.

Men det er likevel ikke full enighet om at verstingene er så ille. Ordføreren i foran ne-

RantaviivapahiksetHyi, hävetkäämme! Olemmehan me Norjas-sa ja Suomessa kauheita pahiksia. Tänä kesä-nä Norjassa on keskusteltu vilkkaasti talojen ja mökkien rakentamisesta rannoille. Tässä yhteydessä paljastui, että Norja on Euroopan ”rantaviivapahis” yhdessä Suomen kanssa. Ja jotkin Norjan kunnista, usein oikeiston joh-tamia, ovat pahempia kuin toiset.

Periaatteessa on kiellettyä rakentaa alle 100 metrin päähän rantaviivasta, mutta vuonna 2009 kiellosta myönnettiin 900 poikkeuslu-paa. Tämän vuoksi vasemmistososialistinen ympäristöministeri Erik Solheim varoittaa, että kuntien itsehallinto tällä alueella on vaa-rassa. Hän uhkaa evätä oikeuden poikkeus-lupien myöntämiseen erityisesti länsinorja-laisilta Osin ja Fjellin rannikkokunnilta. Ne ovat osoittautuneet pahiksista pahimmiksi.

Usein on kysymys rantojen suojelun ja elinkeinoelämän kehityksen vastakkainaset-telusta. Työpaikkoja luoville rakennuksille on helpompi saada lupa kuin asuin- ja lomara-kennuksille. Suositussa saaristokunnassa Os-lonvuonossa tästä on jo monen vuoden ajan ollut seurauksena merkillinen käytäntö: Sel-laisten liikerakennusten rakentamiseen, jois-sa on asunto vahtimestarille, on myönnetty

lupia, mutta näissä rakennuksissa asuvatkin niiden omistajat.

Nämä talot, joka sijaitsevat rannalla, ei-vät kyllä näytä teollisuusrakennuksilta, pi-kemminkin Beverly Hills -palatseilta, ja nii-tä myös käytetään sen mukaisesti. Vahtimes-tariasunnot edustustiloineen, pylväskäytävi-neen ja uima-altaineen arvioidaan 5 miljoo-nan euron arvoisiksi. Carl I. Hagen, moni-vuotinen oikeistopopulistisen edistyspuolu-een johtaja, asui siellä jonkin aikaa – mutta muutti takaisin Osloon, kun huomio ”vahti-mestariasunnosta” kasvoi liian suureksi.

Myös matkailun edistäminen helpottaa rakennusluvan saamista rantaviivalle. Ihmi-set ostavat ylellisiä asuntoja rannalta ja vuok-raavat niitä kylpylähotelleille niin suureksi osaksi vuotta, että sitä voidaan kutsua elin-keinotoiminnaksi. Kaiken kaikkiaan kekse-liäisyydellä ei tunnu olevan rajoja.

Puhtaasti yksityisten mökkien rakenta-mista ei kuitenkaan voi määritellä matkai-lun edistämiseksi. Eräs puheenjohtaja, joka on myös maanomistaja, sai paikallisilta polii-tikkokollegoiltaan luvan tuoda markkinoille 96 mökkitonttia. Tämän touhun ympäristö-ministeriö on kuitenkin pysäyttänyt. Perus-

telu matkailun edistämisestä ei mennyt läpi.Pahisten pahuudesta ei olla kuitenkaan yk-

simielisiä. Aiemmin mainitun Fjellin kunnan puheenjohtaja sanoo, että alueelta on vaikea löytää rakennustontteja rantaviivan ulko-puolelta. Kunnalla on suunnattoman pitkä rantaviiva, saaret ja luodot ovat muodoltaan pitkulaisia. Jotkut ovat myös sitä mieltä, et-tä talot voivat parantaa alueen maisemallis-ta arvoa.

Entinen TV2:n johtaja Kåre Valebrokk kirjoitti Aftenpostenissa, miten valkoisten puutalojen ryppäät on juuri se tekijä, joka on luonut Norjan ehkä kauneimman rannik-kokaistaleen, Blindleian Sørlandetissa.

vnte Fjell kommune sier at det der er vanske-lig å finne byggetomter utenfor strandso-nen. Det er en kommune med enormt lang strandlinje, avlange øyer, skjær og holmer. Det fins også mennesker som mener at hus visuelt kan berike et område.

Tidligere TV-2-sjef Kåre Valebrokk skrev en debattartikkel i Aftenposten om hvor-dan klynger med gamle, hvite trehus nett-opp er hva som har skapt Norges kanskje al-ler vakreste kystled, Blindleia på Sørlandet.

16

G

Kansallispuisto keskellä ItämertaGotska Sandön on mainio matkakohde historiasta ja luonnosta kiinnostuneelle.

Gotska Sandön sijaitsee keskellä Itämerta, al-le sadan kilometrin päässä kaakkoon Tukhol-man saaristosta, 140 kilometriä Viron Saa-renmaasta ja 40 kilometriä Gotlannin poh-joiskärjestä. Ruotsin kansallispuistoihin kuu-luva kolmionmuotoinen saari on pinta-alal-taan 35 neliökilometriä.

Mannerjään muodostama harju alkoi ko-hota merestä viisi-kuusituhatta vuotta sit-ten. Nykyisellään saaren korkein kohta on 42 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren sisäosat kasvavat metsää. Kapeat rannat ovat hiekkaa tai mukulakiveä.

Hyväkuntoinen ihminen kävelee saaren ympäri päivässä, mutta se ottaa voimille, ja mukaan on varattava kylliksi ruokaa ja vettä.

Muinaisia metsästäjiäVanhimmat saarelta löytyneet ihmisen jät-

tämät jäljet ovat kivikaudelta. Silloin täällä käytiin todennäköisesti vain tilapäisesti ka-lastamassa ja pyydystämässä hylkeitä. Keski-ajalla saarelle syntyi myös pysyvää asutusta. Vanhoista kirjoituksista ilmenee, että Gots-ka Sandön kuului Tanskalle ja siirtyi Ruotsin omistukseen Brömsebron rauhassa v.1645.

Ruotsalainen kirjailija ja taidemaalari Al-bert Engström ihastui kauniiseen saareen 1920-luvun puolivälissä, jolloin hän kävi ja asuikin täällä useaan otteeseen. Hän kirjoit-ti täällä kokonaisen kirjan, nimeltään juuri Gotska Sandön. Kirjan alku on kuin rakkau-dentunnustus:

”Astuin maihin ja koin saaren kuin sakra-mentin. En ole koskaan muualla työskennel-lyt niin tiiviisti kuin siellä. Kauneus, hiljaisuus, vakavuus ja ilo lumosivat minut heti. Kesy-tön meri ja metsä saivat ensin itkun nouse-

maan kurkkuuni, mutta minä päätin terästäy-tyä ja otin työkalut esiin. Tännehän oli tultu elämään ja tekemään työtä. Siveltimet ja ky-nät aseinani sukelsin paratiisiin yrittäen va-roa tallomasta sammalia tai vahingoittamas-ta villiä kukkaa. Ensimmäiseksi aistin hiljai-suuden. Se tuntui vielä juhlallisemmalta kuin katedraalissa.”

Merirosvo vaani merenkulkijoitaGotska Sandönin ympärillä on vaarallisia särkkiä ja kareja, jotka ovat vuosisatojen ku-luessa aiheuttaneet lukemattomia haaksirik-koja. Laivoja on ajautunut rantaan, ja hylyn-kappaleiden kerääminen oli pitkään saaren asukkaille tärkeä tulolisä.

1800-luvun alussa saarella asunut Petter Gottberg tuli kuuluisaksi laivanryöstäjänä ja murhaajana. Kerrotaan, että hän pimei-

1717

nä syysiltoina ratsasti ontuvalla konilla pitkin rantoja lyhty mukanaan erehdyttäen ulapalla liikkuvien laivojen miehistöjä luulemaan nä-kemäänsä laivalyhdyksi ja ajamaan lähem-mäksi. Kun alus oli päässyt rantaan, Gott-berg miehineen hyökkäsi, ampui miehistön ja ryösti hylyn.

Eräs Gotska Sandönin pahimmista haak-sirikoista tapahtui 24.8.1864, jolloin venäläi-nen sotalaiva ”Wsadnick” ajoi itäkoillisessa myrskyssä, sumussa ja tuulessa karille saa-ren itäisimmän kohdan Kyrkuddenin luona.

Kyrkuddenin majakan henkilökunta pe-lasti suurimman osan miehistöä aluksesta lasketun ja rantaan kiinnitetyn touvin avul-la. 120 miestä onnistuttiin pelastamaan kul-jettamalla puosuntuolia touvia pitkin edes-takaisin. Kaksikymmentä merimiestä kuiten-kin kuoli rantautumisen yhteydessä. Heidät

haudattiin venäläiselle hautausmaalle met-sään lähelle rantaa.

Eri puolilla Gotska Sandön -saarta on muistoja samanlaisista jännittävistä histori-allisista tapahtumista. Kiinnostunutta turis-tia varten saaren luoteisosassa on retkeilyma-ja ja mökkikylä. Siellä on myös kotiseututalo ja pieni museo.

Retkeilijöille saaresta on saatavissa yksi-tyiskohtaiset kartat. Mutta jos haluaa vain ot-taa rennosti ja paistatella päivää kilometrien pituisilla hiekkarannoilla, sekin käy.

Teksti ja kuvat: L.G. Nilsson

Lue lisää: www.gotskasandon.se

Vuorovene Nynäshamnista pystyy ajamaan hiekkaran-taan asti. Matkustajat kulkevat liikuteltavia portaita pitkin. Turbåten som går från Nynäshamn, kan köra ända fram till sandstranden där man rullar fram en trappa för av- och påstigning.

Uudisrakentajat perustivat saaren eteläosaan maatilan v. 1784. Gamla gården på öns södra del började byggas 1784 under nybyggartiden.

Eteläpään mukulakivirannoilla on satojen vuosien aikana kerääntyneitä hylynkappaleita ja ajopuuta.Gotska Sandön består av skog omgiven av smala sandständer med glittrande vatten utanför.

Majakan ympärille on kasvanut korkea metsä. Ainostaan valotorni kohoaa puiden latvojen yläpuolella.Fyrtornet ligger idag inbäddat i skog. Endast fyren höjer sig ovanför trädkronorna.

M

18

Nationalpark mitt i ÖstersjönGotska Sandön lockar med historia och natur.

Mitt i Östersjön, ungefär 90 kilometer sydost om Stockholms skärgård, 140 kilometer väst om Ösel i Estland och 40 kilometer norr om Gotlands nordspets ligger den svenska natio-nalparken Gotska Sandön. Det är en 35 kva-dratkilometer stor, nästan triangelformad ö av sand och morän.

En ås i Östersjön bildades av inlandsisen och tittade upp ur havet för mellan fem och sextusen år sedan. Efter ytterligare landhöj-ning sticker öns högsta punkt nu upp 42 me-ter över havet. Hela ön är täckt av skog och kusterna består av smala sandstränder eller klappersten.

En vältränad person klarar att gå runt he-la ön på en dag, men det frestar på krafterna och kräver att man har tillräckligt med mat och vatten med sig.

Forna jägareMan har funnit spår av människor här ända från stenåldern, människor som troligen vis-tades här tillfälligt för att fiska och jaga säl. Under medeltiden fanns det folk här som var mer bofasta. Äldre skrifter visar att Gotska Sandön tillhörde Danmark och kom i svensk ägo genom freden i Brömsebro 1645.

En som tidigt fick upp ögonen för Got-

ska Sandön och dess skönhet var den svens-ke författaren och konstnären Albert Eng-ström. Han vistades här i flera perioder un-der 1920-talet, då han målade och skrev en hel bok som heter just ”Gotska Sandön”. Bo-ken inleds med följande kärleksfulla ord:

”Jag kom i land och begick ön som ett sa-krament. Jag har aldrig arbetat så mycket som där och jag började genast, gripen av skönhe-ten, tystnaden, allvaret, glädjen. Det vilda, det oberörda tog mig fången, havet och skogen till-sammans satte först en klump av gråt i min hals, men jag beslöt att bli karl för min hatt och plocka fram mina verktyg, ty här skulle levas, arbetas. Och beväpnad med penslar och pen-nor dök jag in i paradiset rädd att skada mos-sorna med mina fötter eller att tanklöst avliva en vildblomma. Tystnaden var mitt första in-tryck. Den var högtidligare än i en katedral.”

Runt Gotska Sandön finns många farli-ga rev och grund som orsakat otaliga förlis-ningar genom århundradena. Många fartyg har strandat vid ön och att bärga vrakgods var länge en viktig del av sandöbornas för-sörjning.

Strandrivaren lockade sjörövarePetter Gottberg som levde på Gotska Sandön

i början av 1800-talet fick rykte om sig att vara en grym strandplundrare och mörda-re. Det sägs att han under mörka höstkvällar red omkring på stränderna på en halt märr med en lykta för att få fartygen därute att tro att det var en båtlanterna de såg, och därvid locka dem närmare stranden. När fartyget drivit i land stod Gottberg och hans dräng-ar där och sköt dem och plundrade sedan vraket.

Många spännande sådana historiska min-nesplatsen finns runt Gotska Sandöns strän-der och i dess inre. För den inresserade tu-risten finns vandrarhem och stugby på öns nordvästra del. Här finns också hembygds-gård med ett litet museum.

Detaljerade kartor är till god hjälp när man vandrar omkring på ön. Men man kan också ta det lugnt om man vill och bara till-bringa dagarna i solen på de vackra milslånga badstränderna.

Text och foto: L-G Nilsson

Läs mer om Gotska Sandön på www.gotskasandon.se

Sandvägarna i skogen är bekväma att ta sig fram på för vandrare. Metsätiet halkovat kapeiden hiekkarantojen reunustamaa saarta.

sato.fi

Koti kuten haluatHem efter behag

SATO LaatuKotiTähtiluokiteltuja vuokra-asuntoja

SATO KvalitetsHemStjärnklassificerade hyrebostäder

SATO SenioriKotiHyviä asuntoja ja palveluita

SATO SeniorHemGoda bostäder med tjänster

SATO PlusKotiLaadukkaita omistusasuntoja

SATO PlusHemHögklassiga ägarbostäder

20 20

Öinen aurinko saa lumen kimaltamaan vuo-noja reunustavilla rinteillä. Sateenkaari hei-jastuu miltei yleisön joukkoon.

Luonnonilmiöiden luomassa maagises-sa tunnelmassa sansibarilaiset rumpuryt-mit säestävät Mari Boinen vivahteikasta joi-kaamista. Värikkäisiin saamelaisasuihin pu-keutuneet nuoret laulavat artistin mukana. Viereisellä leirintäalueella laavujen, kotien ja telttojen lomassa perustetaan spontaanis-ti pieniä rumpuryhmiä ja nuotiopiirejä.

Riddu Riđđu on Kåfjordin kunnassa sijait-sevan pienen Manndalenin kylän voimalli-nen kulttuuriteko.

Vahvistaa identitettiäRiddu Riđđu -festivaali luotiin 1990-luvun alussa vahvistamaan merisaamelaisten kult-tuurista perintöä. Nuoret saamelaisaktivistit alle tuhannen asukkaan Manndalenin kyläis-sä halusivat, että etenkin saamelaisnuoret op-pisivat tuntemaan ylpeyttä juuristaan. Suurin osa kylän asukkaista on saamelaista alkupe-rää, mutta saamelaiskulttuuri oli jäänyt val-takulttuurin jalkoihin.

Mari Boine joikasi sansibarilaisten rumpujen tahtiin.

Festivaaleista värikkäinRiddu Riddu on omaperäinen musiikki- ja kulttuuri-festivaali Pohjois-Norjassa. Se houkuttelee vieraita ympäri maailman ja näyttää alkuperäiskansojen monet kasvot.

Kukaan ei aluksi osannut arvata, kuin-ka suuren suosion merisaamelaisten omina kulttuuripäivinä alkanut festivaali tulisi vuo-sien saatossa saavuttamaan. Mukaan alettiin kutsua myös muiden alkuperäiskansojen ar-tisteja, ja festivaaleilla on esiintynyt niin inu-iitteja kuin Australian aboriginaalejakin.

Monipuolinen ohjelmisto on houkutel-lut koko ajan enemmän yleisöä, ja väkeä tulee etenkin muista Pohjoismaista. Riddu Riđđusta on kasvanut yksi Euroopan täkeim-mistä alkuperäiskansojen festivaaleista. Vuo-desta 2009 lähtien tapahtuma on saanut Nor-jan valtion avustusta.

– Festivaali on hyvin tärkeä saamelais-nuorten identiteetille. Erityisesti ne nuoret, joilla on taiteellisia tavoitteita, saavat festi-vaalilla mahdollisuuden nousta suuremmil-le lavoille sekä tavata myös kokeneempia ar-tisteja, kertoo Lene Hansen, joka oli perus-tamassa festivaalia ja toimi sen johtajana 15 vuoden ajan.

Paljon näkemistä ja kokemistaViime heinäkuussa festivaali järjestettiin jo

yhdeksännentoista kerran. Ohjelmisto sisäl-si edellisten vuosien tapaan musiikin lisäk-si elokuvia, kirjallisuutta, lasten- ja nuorten-kulttuuria, taidenäyttelyjä, kursseja ja semi-naareja.

Viisipäiväisillä festivaaleilla esiintyi myös suomalaisia taiteilijoita, kuten saamelaisar-tisti Wimme Saari ja festivaalien nuoreksi artistiksi nimetty Niilas Holmberg. Kaukai-simpia artistivieraita olivat tällä kertaa ma-lilainen Tinariwen-yhtye sekä mongolialai-nen laulaja Urna.

Entäs sitten hupaisalta kuulostava nimi Riddu Riđđu, mistä se on peräisin? Riddu on saamea ja tarkoittaa pientä myrskyä ran-nikolla. Festivaalin jäjestäjät valitsivat ni-men, koska toivoivat tapahtuman saavan ai-kaan voimakasta liikehdintää. Näyttää siltä, että pienen myrskyn aallot saavuttavat yhä kaukaisempia rantoja.

Maria MarkusKuvat: Riddu Riddu

Lisätietoja: www.ridduriddu.no

Kaukaisin vieras oli Malilta saapunut Tinariwen-yhtye.

Suomalainen Niilas Holmberg nimettiin festi-vaalien Nuoreksi artistiksi.

21

Robert Huberin tie 4, FI 01510 Vantaa, Finland.Varaukset puh. / bokningar tel. +358 9 4157 7100

E-mail: airport.rantasipi@restel.fi www. rantasipi.fi

• Hyvä sijainti Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä• Veloitukseton, aikataulun mukainen lentokenttäkuljetus

• 48 muuntuvaa tilaa • Virtuaalikokous • Monipuolisetravintola- ja hotellipalvelut • 550 maksutonta autopaikkaa

Pyydä tarjous!

• Utmärkt läge intill Helsingfors-Vanda flygplats • Gratistransport till och från flygplatsen, på fasta tider • 48 omställbarakonferensrum • Virtuella konferenser • Stort urval restaurang-och hotelltjänster • Gratis parkering för 550 bilar

Be om ett anbud!

Lähtökohtani oli neuvottomuus. Miten opet-taa Kalevalaa opiskelijoilleni, tuleville luo-kanopettajille niin, että myös pienet koulu-laiset vuorollaan hyötyisivät opeista? Kirja on arvokas, jos se koetaan arvokkaaksi. Ei siksi, että se on julistettu arvokkaaksi toistasataa vuotta sitten.

Joskus on lähdettävä kauas, jotta näkisi lä-helle tarkasti.

Islanti tunnetaan satujen saarena. Saagat sekä Eddan kertomukset ja runot ovat maa-ilmankuuluja. Voisivatko niiden tuntijat ker-toa jotakin, mikä avaisi uusia tapoja lähestyä suomalaista perinnettä aidosti, innostunees-ti ja tuoreesti? Voiko vieraaseen tutustumi-nen auttaa ymmärtämään oman erityisluon-netta?

Tätä asiaa lähdin maaliskuussa selvit-tämään Islannin yliopistoon Reykjavikiin Nord plus-apurahan turvin. Menin tapaa-maan islantilaisia opettajankouluttajia kysy-äkseni, miten he esittelevät omaa perinnet-tään, ja miten nuoriso kokee saagat ja Eddan.

Viikingit seurana jo lentokoneessaPerinteen elävyys tuli vastaan jo Icelandairin

Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson

Kalevalaa saagojen avullaSuomen kielen lehtori Marita Kalske lähti Nordplus-opettaja-vaihtoon Islannin yliopistoon katsomaan, miten siellä opetetaan satujen saaren omaa perinnettä.

Tukea kieliopinnoillel Pohjola-Norden jakaa vuosittain n. 180 000 € stipendejä ja apurahoja oppilaille, oppilasryhmille, opiskelijoille, opettajille

l välittää stipendimatkoja, vaihto- tai harjoittelupaikkoja, leirikouluja Pohjoismaissa

l jakaa kirjastipendejä

l järjestää konferensseja opetushenkilöstölle

l ylläpitää matkalehtoritoimintaa

www.pohjola-norden.fi > Liikkuvuus ja apurahat

NordplusPohjoismaiden ministerineu-voston Nordplus-koulutusoh-jelma tarjoaa mahdollisuuden opiskelijavaihtoon Pohjois-maissa ja Baltiassa.

Nordiska ministerrådets Nordplus-utbildningsprogram en möjlighet till studerandeut-byte i Norden och Balticum.

www.nordplusonline.org

lentokoneessa ja lentokentän myymälöissä. Matkailijoille tarjotaan viikinkiromantiikka vaikka missä muodoissa, lautasliinoista alka-en. Vastaavissa tiloissaan Suomi tarjoaa muu-meja ja joulupukkia.

Reykjavikissa pääsin seuraamaan kansan-perinteen tunteja, joita kasvatustieteellisen professorit pitivät opiskelijoilleen. Opetus-menetelmät eivät ratkaisseet ongelmaani, mutta opettajien aito kiinnostus omaan pe-rinteeseen vakuutti.

Oivallus tuli Islannin kansallismuseossa. Eri aikakaudet ja aihepiirit oli esitelty niin tii-viisti, että minun, vieraan, oli vaikea hahmot-taa kokonaisuuksia. Ihmettelin, kunnes ajat-telin asiaa uudelta kannalta: Islanti on pieni yhteisö, jossa museonkin voi ajatella olevan lähempänä yleisöään kuin suurissa yhteisöis-sä. Selittämisiä tarvitaan vähemmän.

Tarinoita muinaisista sankareistaIslannin saagat ja Edda kertovat suureksi osaksi maan asuttamisesta ja viikinkien ja muiden varhaisten sankarien seikkailuista. Tarinoilla on värittyneinäkin historiallinen taustansa. Ne on helppo kokea omiksi.

Toinen puoli Eddaa kertoo skandinaavi-sista jumalista, jotka vaikuttivat pitkään kes-kiajalla ihmisten ajatteluun. ”Thor” on edel-leen toistuva osa vanhoja islantilaisia paikan-

nimiä. Viikinkien ukkosenjumala elää arki-päivässä mukana.

Kalevala ei ole samalla tavalla historiaa. Si-tä on lähestyttävä kokoelmana kaunokirjal-lisia tarinoita. Niitä sitoo yhteen keinotekoi-nen juoni, jonka tyylilaji kilpailee ”Kauniiden ja rohkeiden” kanssa. Mitäpä, jos keskittyi-si Kalevalan opetuksessa joihinkin tarinoi-hin ja analysoisi niitä kuten muutakin kau-nokirjallisuutta?

Marita Kalske

22

23

HÄR ÄR TÄÄLLÄ

Sture NäslundFrilansjournalistVapaa toimittaja

KÖ

PENH

AM

NJohannes Jansson/norden.org

OrkanstyrkaDen danska sommaren har varit het, även om Köpenhamn inte känt av samma ”ryssvärme” som Helsingfors.

Även politiskt har värmen tvingat fram svetten. En politisk orkan drog in över lan-det när alla medier kastade sig över Lene Es-persen, konservativ utrikesminister, och Hel-le Thorning-Schmidt, socialdemokraternas ledare.

Lene, (medierna använder med förkär-lek kvinnliga politikerns förnamn), avslöja-des som en lat utrikesminister som hellre åk-te på semester i Sydeuropa än deltog i vikti-ga möten med andra utrikesministrar. Och Helle hamnade i orkanen då det visade sig att hennes man Stephen, brittisk medborgare med arbete i Schweiz, betalar skatt i Schweiz och inte i Danmark.

De två kvinnorna löpte gatlopp och väl-jarna vände i stor utsträckning dem ryggen. Inte på grund av deras politik, stormen hand-lade om moral. Tänka sig en utrikesminister, som dessutom är ledare för det konservativa partiet, som hellre väljer en solstol i Spanien eller Italien än som flitigt och seriöst tillvara-tar Danmarks intressen, och en socialdemo-

kratisk ledare som synes fångad i en skatte-planeringshärva där Schweiz av alla länder figurerar! Banala frågor om kriget i Afgha-nistan och Danmarks ekonomiska kris för-svann i virvlarna.

Utrikesministern blev ”semesterminis-tern” i de dagliga rubrikerna och Thorning-Schmidt som redan tidigare hade en framto-ning av överklass, ingift i den europeiska po-litiska eliten, (mannen är son till förre brit-tiske labourledaren Neil Kinnoch), framställ-des som en socialdemokrat som fifflar med skatten samtidigt som hon bildligt och bok-stavligt går omkring med Gucci-väskan över axeln.

Det är val till Folketinget om senast ett år. Då får vi veta om sommarens moralor-kan i medierna bara var mediernas egen som-marstorm eller om väljarna tagit bestående intryck. Frågor om arbetsmoral och skatte-moral kan avgöra vem som blir statsminister.

För Lene Espersen gäller det att visa att hon duger som utrikesminister och att hon kan rädda sitt konservativa parti som närmat sig opinionsavgrunden.

För Helle Thorning-Schmidt gäller det

Myrskyn voimaTanskan kesä on ollut kuuma, vaikka Köö-penhaminassa ei sentään saman itäisen läm-pöaallon alle ole jääty kuin Suomessa.

Myös poliittisella kartalla lämpö on pu-kannut hikeä pintaan. Poliittinen hirmu-myrsky pyyhkäisi maan yli, kun kaikki viesti-met hyökkäsivät konservatiivisen ulkominis-terin Lene Espersenin ja sosiaalidemokraat-tien johtajan Helle Thorning-Schmidtin kimppuun.

Lene (viestimet ovat mieltyneet käyttä-mään etunimeä naispoliitikoista kertoes-saan) paljastettiin laiskaksi ulkoministerik-si, joka mieluummin lomaili Etelä-Euroopas-sa kuin osallistui tärkeisiin kokouksiin mui-den ulkoministerien kanssa. Helle taas joutui myrskyn kouriin, kun osoittautui, että hänen miehensä Stephen, joka on Sveitsissä työs-kentelevä Britannian kansalainen, maksaa ve-ronsa Sveitsiin eikä Tanskaan.

Nämä kaksi naista joutuivat kujanjuok-suun ja melkein koko kansa käänsi heille sel-känsä. Tämä ei kuitenkaan johtunut heidän harjoittamastaan politiikasta, vaan puhurissa oli kyse moraalista. Ajatelkaa, ulkoministeri, kaiken lisäksi vielä konservatiivisen puolueen johtaja, joka mieluummin valitsee aurinko-

tuolin Espanjasta tai Italiasta kuin huolehtii ahkerasti ja vastuuntuntoisesti Tanskan etu-jen ajamisesta, ja sosiaalidemokraattien joh-taja, joka tuntuu sekaantuneen verosotkuun, jossa kaikista mahdollisista maista Sveitsi on mukana! Arkipäiväiset kysymykset, kuten Af-ganistanin sota ja Tanskan talouskriisi, huk-kuivat myrskyn pyörteisiin.

Päivittäisissä otsikoissa ulkoministeristä tuli ”lomaministeri”. Thorning-Schmidt, jo-ta jo entuudestaan rasitti hienoinen yläluok-kaisuus Euroopan poliittiseen eliittiin nai-misen takia (hänen miehensä on Britannian työväenpuolueen entisen johtajan Neil Kin-nochin poika), esitettiin verojen kanssa kei-nottelevana sosiaalidemokraattina samalla, kun hän kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti kulkee Gucci-laukku olallaan.

Folketingetin vaalit ovat viimeistään vuo-den kuluttua. Silloin selviää, oliko median kesäinen moraalimyrsky vain sen oma kesä-myrsky, vai jättikö se pysyviä jälkiä äänestä-jien mieleen. Työ- ja veromoraaliin liittyvät kysymykset voivat ratkaista seuraavan pää-ministerin nimen.

Lene Espersenin on näytettävä, että hän on pätevä ulkoministeri ja kykenee pelastamaan

att återvinna väljarnas förtroende. Vårens ljusa förhoppningar har övergått i djupt höstmörker.

För medierna gäller att begrunda vad några heta sommarveckor kan åstadkomma med journalistiken.

konservatiivisen puolueensa, joka on lähellä pohjakosketusta mielipidemittauksissa.

Helle Thorning-Schmidtin on voitettava äänestäjien luottamus. Kevään valoisat toi-veet ovat kääntyneet synkeäksi syyspimey-deksi.

Median taas on pohdittava, mitä muuta-mat kuumat kesäviikot voivat aiheuttaa jour-nalismille.

24

IIslannisssa on vain runsaat 300 000 asukas-ta, joista lapsia 75 000. Lastenkirjailijoita ja kuvittajia on silti paljon, ja viime vuosien ai-kana islanninkielisten lastenkirjojen julkaisu on ollut kasvanut tasaisesti.

Kaikkien aikojen kirjamyyntiä johtaa Guðrún Helgadóttir. Hänen kirjansa ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa.

Käytösoppaista huumoriinOmakielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden katsotaan syntyneen jo kaksisataa vuotta sit-ten. Aluksi kirjoitettiin lähinnä hyvään käy-tökseen liittyviä ohjeita opettavaisina kerto-muksina.

1800-luvun lopulla syntyivät ensimmäiset lapsille kirjoitetut sadut ja runot. Osa silloin kirjoitetuista lastenrunoista elää vielä tänä-kin päivänä. 1900-luvulla lasten- ja nuortenkirjallisuus monipuolistui, ja seikkailukirjat alkoivat saa-vuttaa suosiota. Ensimmäisenä lastenkirjai-lijana oman maan ulkopuolella kuuluisuut-ta saavutti Jón Sveinsson eli Nonni. Hän on Euroopassa niin suosittu, että 1920-luvulla kirjoitetuista seikkailukirjoista on vieläkin saatavilla uusintapainoksia saksaksi. Kaikki-aan hänen kirjojaan on käännetty noin 30 kielelle.

Nonni kirjoitti aluksi saksaksi ja tanskaksi, ja hänen kirjansa käännettiin islanniksi vas-

Islantilaisen lastenkirjallisuuden väriläiskät:

Kääpiöitä, keijuja ja huumoria

Pohjoismaisesta lastenkirjallisuudesta islantilainen kirjallisuus on Suomessa vähiten tunnettua. Lasten ja nuorten lukemista on Islannissa kuitenkin aina arvostettu, ja lapsille ilmestyy vuosittain runsaasti kirjoja.

Muita islantilaisia lastenkirjoja: l Silta tumman yli, Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonl Tummalinnan valot, Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonl Haltia, joka kadotti hohtokivensä, Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonl Meidän talon enkeli, Kristin Steinsdottirl Tarina sinisestä planeetasta, Andri Snaer Magnasonl Iskän salaisuus, Thórarinn Leifsson, julkaistaan lokakuussa 2010l Kekseliäät kaksoset, Guðrún Helgadóttir

ta yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jäl-keen. Niin kummalliselta kuin sen vaikuttaa-kin, tämä oli ajalle tyypillinen ilmiö.

1930–50-luvuista puhutaan lastenkirjalli-suuden kulta-aikana. Silloin ryhdyttiin selke-ästi kirjoittamaan omalla kielellä, omista olo-suhteista käsin vastakohtana Islannin mark-kinoille tulleille ulkomaisille kirjasarjoille.

Nykyaikaa kohti tultaessa lasten- ja nuor-tenkirjallisuuden aihepiirit monipuolistui-vat. 1970-luvulla tarinoiden ympäristö siir-tyi ihmisten myötä kaupunkiin, ja ne alkoi-vat myötäillä todellisuutta.

Myös erilaiset yhteiskunnalliset ongel-mat alkoivat esiintyä lastenkirjallisuudessa, mutta islantilaiset kirjailijat kirjoittivat niis-tä enemmän huumorin pilke silmäkulmassa kuin monet skandinaaviset kollegansa, jot-

ka mielellään pohdiskelivat yhteiskuntaa va-kavammin.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa myös maahanmuuttoon liittyvä monikulttuuri-suus alkaa näkyä sekä kertomakirjallisuu-dessa että kuvituksissa.

Orjatytön tarina opettaa historiaaVilborg Daviðsdóttirin historiallinen ro-maani Korkusaga (Korkan saaga) kuvaa or-jatytön elämänkaarta viikinkiaikana niin hie-nosti, että kirjaa käytetään oheismateriaalina lukioiden historianopetuksessa.

Andri Snær Magnasonin kirjassa Tari-na sinisestä planeetasta kuvataan sadun kei-noin, kuinka ihmisen jatkuva, kaikenniele-vä onnellisuuden tavoittelu johtaa yhteisel-lä planeetallamme pienen ryhmän näennäi-

Arctic-Images / Ragnar Th. Sigurðsson

Islantilaisen lastenkirjallisuuden väriläiskät:

Kääpiöitä, keijuja ja huumoriaHyvä olo syntyypienistä valinnoista.

Pienistä paheista... pienestä hemmottelusta... pienistä teoista.

Kertyikö sinullekin loman aikana muutama lisäkilo?Se ei ole vakavaa. Päinvastoin, se on osa ihanaa kesää. Eikö olisi kuitenkin mukava päästä kesän lisäkiloista eroon ennen seuraavaa lomaa? Tai saavuttaa muut hyvinvoinnin tavoitteet?

Tee pieni valinta ja anna uusi Suunto elämääsi.Kysy Suunto –asiakkuudesta lisää ohjaajilta, asiakasneuvojilta tai vastaanotosta. Valitse klubilistasta sinua lähin Forever –klubi ja tule tapaamaan kuntoneuvojaa veloituksetta.

Hamina Ladies Satamakatu 11, (010) 3094239Hiekkaharju Tennistie 3, (09) 873 5400Joensuu Kaislakatu 4, 050 382 1785Kerava Kultasepänkatu 5, (09) 584 00 110Lahti Svinhufvudinkatu 23, (03) 877 550Lappeenranta Pelitie 36, (05) 541 9600Matinkylä Matinkartanontie 1, (09) 825 60 011Myllypuro Alakiventie 2, (09) 270 66 660Otaniemi Otaranta 6, (09) 4555233Pasila Veturitori 2 b, (09) 6898 8827Sörnäinen Helsinginkatu 2, (09) 710 200Tuusula Kauppatie 13, (09) 3480 480Töölö Mannerheimintie 50, (09) 477 7040Varisto Martinkyläntie 39 b, (09) 825 60060

Maksat vain siitä mitä valitset

Suunto kiloillesis. 2 x valmennusM5 sykemittarin,

johon ladattuyksilöllinenohjelmasi.

seen onnellisuuteen ja muiden hätään. Kir-ja on ilmestynyt suomeksi, ja siitä on tehty teatteriversio Lahden ja Vaasan kaupungin-teattereille.

Fantasiamaailmaa ja maahisiaErityispiirteitä kaikkeen islantilaiseen kirjal-lisuuteen tuo rikas ja elävä kansantarinape-rinne kummitustarinoineen, raju luonto ja oma historia.

Kansantarinat ja niiden kääpiöt, keijut ja muu piilokansa on loputon tarinalähde, eikä niiden olemassaoloa aseteta kyseenalaiseksi edes arkipäivässä saati kirjallisuudessa. Huu-mori ja valoisa elämänasenne ovat tyypillisiä vaikeitakin aiheita käsiteltäessä.

Thorarinn Leifssonin ja Kristín Steins-dóttirin ovat ottaneet huumorin avukseen käsitellessään monia lapsia askarruttavia tuskallisia asioita. Ensin mainitun kirjassa Leydarmál hans pabba (Isän salaisuus, kirja lapsille joilla on ongelmavanhemmat) per-heen salaisuus on isän taipumus ihmissyön-tiin.

Isä ei voi vastustaa meheviä, räyhääviä opettajia tai urheilukilpailuihin osallistuvia katsojia, vaan popsii heidän iloisesti poskeen-sa. Kirjassa käsitellään railakkaasti ja villis-ti vanhempien riippuvuusongelmaa, johon tietysti monien seikkailujen jälkeen löytyy ratkaisu.

Kristín Steinsdóttir puolestaan kirjoittaa kirjassaan Meidän talon enkeli lapsen suru-työstä ja sopeutumisesta vanhempien avio-eroon. Siinäkin kerronta on kuplivan haus-kaa olematta väheksyvää.

Lisää islantilaisesta lastenkirjallisuudes-ta voit lukea Kirjastopalvelun julkaisemasta teoksesta Piilokansan tarinoita, Islantilaisno-velleja ja -kirjailijoita 2001.

Päivi Kumpulainen

Kirjailijoista ja kirjoista lisää internetissä:www.bokmenntir.is/default.asp?cat_id=8servefir.ruv.is/laxness/www.iceland.org/fi

Leppoisasti merellä. Maissa oopperaa ja nähtävyyksiä.SYKSYN OOPPERAMATKAT TALLINNAAN

Hinta sis. laivamatkat kansipaikoin, majoituksen 1 vrk/2 hh/hlö Viru Class -huoneessa, hotelliaamiaisen ja lipun esitykseen. Hinta voimassa 19.12.2010 asti.

Lisätietoa: oopperamatkoista, hinnoista ja lähtöpäivistä www.eckeroline.fi

86 €hlö

alk.

SOKOS HOTEL VIRU

OOPPERAPAKETTI

HELSINKI TALLINNA TALLINNA HELSINKI

ma-pe 08.00 11.00 17.00 20.30

la 09.00 12.00 17.30 21.00

su 10.30 13.30 16.00 19.30

Myyntipalveluwww.eckeroline.fi Puh 06000 4300 (1,64€/vastattu puhelu+pvm/mpm)

Eckerö Linen oopperamatkoista löytyy katsottavaa ja kuunneltavaa sekä oopperan, operetin että baletin ystäville.

Syksyn ohjelmistoon kuuluvat mm. Cosi Fan Tutte, La Travita, La Boheme (ensi-ilta 29.10.), Kolme Muskettisoturia ja Pähkinänsärkijä.

Huikeita iättömiä klassikoita, maan parhaiden virtuoosien esittäminä.

27

HÄR ÄR TÄÄLLÄ

Olof KlebergFrilansjournalistVapaa toimittaja

STOC

KH

OLM

Johannes Jansson/norden.orgLipponens linje segrar på övertidHur det än kommer att gå i det svenska valet den 19 september har Paavo Lipponens lin-je vunnit. Hur hänger det ihop?

Som Finlands statsminister kom han då-ligt överens med Sveriges Göran Persson. Bå-da ville bestämma. Konkret koncentrerades oenigheten till synen på EU.

Denna spänning tas på nytt upp i jour-nalisten Annika Ström Melins biografi över Göran Persson, som ingår i den nyutgivna bokserien Sveriges statsministrar under 100 år.

Deras första strid gällde EU:s utvidgning. Lipponen menade liksom de flesta EU-top-par att den borde ske långsamt för att hindra att EU-samarbetet tunnades ut. Persson ar-betade för ”the big bang”, att tio stater skulle tas in. Detta skulle, ansåg han, stärka demo-kratin i de gamla kommunistländerna.

Här vann Persson över Lipponen. På EU-mötet i Helsingfors 1999 togs principen och under Sveriges ordförandeskap 2001 fattades beslutet. Persson hade rätt: EU-medlemska-pet har betytt mycket för Östeuropa.

Deras oenighet rörde egentligen hur det framtida EU skulle utformas. Lipponen gick målmedvetet in för att Finland skulle tillhö-ra EU:s inre kärna. Anslutningen till euron var logisk.

Persson styrde en annan väg. Han ville, som Storbritannien, se EU som ett mellan-statligt samarbetsorgan och hindra överstat-liga beslut. Sverige var under hans tid inte klassens ljus som Finland.

Men sedan 2006, då Sverige fick en borger-lig regering, vill också Sverige stärka EU. Kri-sen i världsekonomin har visat att det behövs.

Det intressanta är nu att nya s-ledaren i Sverige, Mona Sahlin, också vill stärka EU som motvikt mot de ekonomiska krafterna. Hon har delvis dragit sina rödgröna partners, miljöpartiet och vänsterpartiet, åt sitt håll.

Så oavsett valutgången kommer Sverige och Finland att ha en samsyn om EU. Mel-lan de två gamla stridshästarna Lipponen och Persson blev det till slut oavgjort, 1–1.

Lipposen linja voitolle yliajalla

Miten tahansa Ruotsin vaaleissa 19.9. käy-kään, Paavo Lipposen linja on voittanut. Mi-ten tämä on mahdollista?

Lipposen ollessa Suomen pääministeri hä-nen ja Ruotsin Göran Perssonin oli vaikea löytää yhteistä säveltä. Molemmat halusivat määrätä. Konkreettisesti erimielisyydet tuli-vat ilmi erilaisissa EU-näkemyksissä.

Toimittaja Annika Ström Melin ottaa tä-män jännitteen esiin Göran Perssonin elä-mäkerrassa, joka on osa äskettäin julkaistus-ta kirjasarjasta Ruotsin pääministereistä sa-dan vuoden ajalta.

Heidän ensimmäinen kiistansa koski EU:n laajentumista. Lipposen, kuten useimpien EU-johtajien, mielestä laajentuminen olisi pitänyt toteuttaa hitaasti, jottei EU-yhteistyö heikkenisi. Persson taas ajoi ”the big bang” -linjaa, kymmenen valtion yhtäaikaista liit-tämistä. Hänen mukaansa tämä vahvistaisi demokratiaa entisissä kommunistivaltioissa.

Tämän kiistan Persson voitti. EU-kokouk-sessa Helsingissä 1999 hyväksyttiin periaa-te ja Ruotsin puheenjohtajuuskaudella 2001 tehtiin päätös. Persson oli oikeassa: EU-jä-senyyden merkitys Itä-Euroopassa on ollut suuri.

Lipposen ja Perssonin erimielisyys kos-ki itse asiassa tulevan EU:n muotoutumis-ta. Lipponen pyrki päämäärätietoisesti vah-vistamaan Suomen asemaa EU:n sisäpiiris-sä. Liittyminen euroon oli looginen valinta.

Persson kulki toista tietä. Hän halusi Iso-Britannian tavoin nähdä EU:n valtioiden vä-lisenä yhteistyöelimenä ja estää ylivaltiolli-set päätökset. Ruotsi ei ollut hänen aikanaan luokan mallioppilas kuten Suomi.

Mutta porvarillisen hallituksen astuttua valtaan Ruotsissa vuonna 2006 myös se on halunnut vahvistaa EU:ta. Maailmantalou-den kriisi on osoittanut, että vahvaa EU:ta tarvitaan.

Mielenkiintoista on, että myös Ruotsin so-siaalidemokraattien nykyinen johtaja Mona Sahlin haluaa vahvistaa EU:ta taloudellisten voimien vastapainona. Hän on saanut puna-vihreät kumppaninsa, ympäristö- ja vasem-mistopuolueen, osittain puolelleen.

Joten vaalien tuloksesta riippumatta Ruot-silla ja Suomella tulee olemaan yhtäläinen näkemys EU:sta. Kahden vanhan sotaratsun Lipposen ja Perssonin taisto päättyi lopulta tasatilanteeseen 1–1.

28

E

28 28

Espoon Olarin koulun luokka 9c teki touko-kuussa leirikoulumatkan Islantiin. Matkalle lähti yhteensä 19 oppilasta ja kolme valvojaa.

Aloitimme leirikoulun suunnittelun jo seitsemännellä luokalla joulun aikaan. Mat-kakohteeksi nousi Islanti, sillä kukaan luokal-tamme ei ollut vielä käynyt siellä.

Tuhoaako tuhkapilvi matkahaaveet?Toukokuun alkupuolella Islannin suurlähet-tiläs Elín Flygenring vieraili koulussamme. Elín kertoi meille Islannin kulttuurista, luon-nosta ja taruista.

Kun olisimme viimein saaneet olla rau-hassa tekemättä työtä leirikoulun eteen, Ey-jafjallajökull purkautui. Sen seurauksena jär-jestettiin monia kokouksia luokan oppilaiden ja heidän vanhempiensa kesken, otettiin yh-teyttä lentoyhtiöön sekä Islannin suurlähe-tystöön Suomessa ja Suomen suurlähetys-töön Islannissa.

Lopulta purkaus näytti laantuvan, ja mat-kapäätös tehtiin. Lähtisimme viimeinkin Is-lantiin!

Euroilla tuhti tukku kruunujaEnsimmäisenä päivänä Islannissa kävimme vaihtamassa eurot kruunuihin. Kun antoi yh-den 50 euron setelin, sai päälle 8 000 kruu-

Tulivuorenpur-kaus uhkasi estää olarilaisnuorten matkan. On-neksi mahtava matka kuitenkin toteutui.

Luokkaretki satujen saarelleIslannin luonnonilmiöt tekivät suuren vaikutuksen ysiluokkalaisiin.

nua käteen. Siinä tunsi itsensä aika rikkaaksi! Tämän jälkeen menimme Kopavogu-

rin pieneen luonnontieteelliseen museoon. Mahtava oppaamme kertoi erilaisia juttuja Islannin luonnosta.

Pääsimme jopa katsomaan leväpalloja, joi-ta kutsutaan myös nimellä “waterballs”. Niitä esiintyy vain kolmessa järvessä koko maapal-lolla, ja jokainen järvi on eri maassa: yksi Is-lannissa, toinen Virossa ja kolmas Japanissa.

Laulava lastenkirjailijaSuomen lähetystössä tapasimme suurlähet-tiläs Hannu Hämäläisen. Hän kertoi meille suurlähetystön työstä ja vastaili esittämiim-me kysymyksiin.

Lähetystössä tapasimme myös islantilaisen lastenkirjailijan Aðalsteinn Ásberg Sigurðs-sonin. Keskustelimme kirjailijan kanssa hä-nen novelleistaan. Tämän jälkeen Aðalsteinn lauloi meille kappaleen, jonka hän oli itse sä-veltänyt ja sanoittanut.

Kaikki pitivät Aðalsteinnista, sillä omien sanojensa mukaan hänkin on vielä lapsi aja-tuksiltaan. Eihän hän pystyisi muuten kirjoit-tamaan lapsille kirjoja!

Tuhkaa ja tulivuoriaIslannin yliopistolla tapasimme geologian-

tutkija Hanna Kaasalaisen. Puhuimme pal-jon Eyjafjallajökullin purkautumisesta ja näimme tuhkaa ja tefraa, jotka oli tuotu siltä alueelta muutama päivä aikaisemmin.

Pohjola-talossa Pia Viinikka esitteli meil-le kirjastoa. Tämän jälkeen menimme Poh-jola-talon ylläpitämään Experimental Lan-diin. Siellä järjestimme luokan miniolympia-laiset. Lajeina olivat hiihto, puujalkakävely sekä köydenveto. Hauskanpidon jälkeen pää-simme ostoksille ja saimme omin päin tut-kia Reykjavikia.

Maanjäristys huipensi retkenKultainen kolmio -reissulla näimme kaikki nähtävyydet, joista Islanti on kuuluisa: yh-den geysirin, Gullfossin ja Þingvellirin. Kat-soimme kaksi kertaa, kun geysir suihkusi il-maan. Seuraavaksi oppaamme vei meidät Ke-rið-kalderalle, joka oli todella mahtava näky. Turkoosinsinistä vettä vasten punaista maata ja vihreää sammalta.

Hellisheiðin lämpövoimalaitoksella tutus-tuimme geotermiseen energiaan, pääsimme kokeilemaan maanjäristyssimulaattoria ja koimme itsekin aivan oikean, tosin pienen maanjäristyksen!

Essi Pauninsaari

Essi PauninsaariMika Muhonen

Milka Lähde

Möt världen varje dag med Hbl.

Läs HbL digitaLt - prenumerera på Hbl:s e-tidning epaper.hbl.fi. De senaste nyheterna finns på www.hbl.fi och i din mobiltelefon m.hbl.fi.

Onnistuneen matkan avaimet

Hertz tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille erikoishinnat Suomessa ja ulkomailla. Mainitse varausta tehdessä koodi: CDP 622011 ja nouda onnistuneen matkasi avaimet Hertziltä.

Varaukset ja tiedustelut www.hertz.fi ja Hertz Varauspalvelu 0200 11 22 33

30

Vi har flyttat! Alexandersteatern Den Lilla Skillnaden Bulevarden 23–27 Skillnadsgatan 5

• 2010–2011 •på Alexanders-

teaternBulevarden 23–27

• SVenSkA TeATernS BiLjeTTkASSA finns på Alexandersteatern och är öppen må-fr kl. 10-18 samt1 h innan föreställningen börjar tel. (09) 6162 1411. På Den Lilla Skillnaden enbart 1 h innan föreställ-ningen börjar. • GruPPBokninG och info må-fr kl. 10-16 tel. (09) 6162 1433. • LuckAn helsingfors tel. 020 7738 400, kyrkslätt tel. (09) 296 3830, Borgå tel. (019) 582 002 och raseborg tel (019) 239 0176 • LiPPuPiSTe må-sö 7-22, tel. 0600 900 900 (1,75 €/min+lsa)

www.svenskateatern.fi www.lippu.fi

PiPPi LÅnGSTruMPMed buller och bång, nycirkus och musik flyttar Pippi samt de andra välbekanta och älskade figurerna in på Svenska Teatern.REGI Marcus Groth

fr.o.M.9.10

18 €/biljetttill Pohjola nordensmedlemmar!(normalpris 29€)

"en strålande Pippi"Östra Nyland

"oemotståndlig Alma Pöysti "

Österbottens Tidning

"kalaskul"HBL

"Alla i publikenhittar något attfascineras av"

Vasabladet

SKALDJURSVECKORI SEPTEMBER-OKTOBER

ÄYRIÄISV I I K OTSYYS-LOKAKUUSSA

Tervetuloa herkuttelemaan!

Hienostuneiden herkkujen, palvelun ja merimaisemien Food Garden on elämys jokaisella käyntikerralla! Säännöllisin väliajoin ruokalistaa värittävät myös teemaviikot, syys-lokakuussa on vuorossa äyriäisviikot: Helsinki–Tukholma-reitillä 15.9.-7.10.2010 ja Turku–Tukholma-reitillä 15.9.-27.9.2010.

Välkommen med och njut!

Eleganta läckerheter, service och havsutsikt gör besöket i Food Garden till en upplevelse varje gång. Med jämna mellanrum ger vi menyn ett extra intressant innehåll genom olika temaveckor, i september-oktober är skaldjursveckorna i turen: på Helsingfors–Stockholm-rutten15.9-7.10.2010 och på Åbo–Stockholm-rutten 15.9-27.9.2010.

-

-

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Förbehåll för ändringar.

Varaa matkasi erikoishintaan nytPohjola-Nordenin jäsenedut löydät osoitteesta www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden

Varaukset: www.vikingline.fi tai puh. 0600-415 77 (1,64 e/puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Boka din resa till specialpris Pohjola-Nordens medlemsförmåner finns på adressenwww.vikingline.fi/edut/pohjola-norden/svenska.asp

Bokningar: www.vikingline.fi eller tel. 0600-415 77 (1,64 e/samtal + lna/msa). Begränsat antal platser. Gäller endast nya bokningar,

32 32

Klikkaa perinnemaisemakuntoon: vr.fi Osta junalippusi netistä. Lahjoitamme 10 senttiä jokaisesta nettiostostaSuomen luonnonsuojeluliitolle perinnemaisemien kunnostukseen.

Yhteisellä matkalla

VR_PohjolaNorden.A4.indd 1 8.4.2010 11.41

Teemme sen mahdolliseksi

Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaaasunnon oston jälkeen myös autoon?Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen.Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai tule käymään konttorissamme.Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

34 34

MISTÄ ON

HYVÄ KOKOUSPAIKKA TEHTY?

Hyvä kokouspaikka on tehty palvelevasta henkilökunnasta, maukkaistatarjoiluista, toimivasta tekniikasta, inspiroivista kokoustiloista jakeskeisestä sijainnista. Niistä on hyvä kokouspaikka tehty.

Pidä seuraava kokouksesi Marina Congress Centerissä!

Marina Congress Center sales.marinacongress@scandichotels.com tai puh. 09-1666 400lisätietoja www.marinacongresscenter.com

Ei paha energiayhtiöwww.st1.fi

Tilaa oma St1-yrityskorttisi numerosta 0800 - 13 770 (24h) tai verkosta www.st1.fi

YhteistyössäPohjola-Nordeninkanssa

36

HELSINKI, Vartioharjuntie 13 • ESPOO, Rusthollarinkatu 2 • VANTAA, Valimotie 10 • PORVOO, Ruiskumestarinkatu 6 • TURKU, Soininkatu 3 (Myllyn alue)• TAMPERE, Linjakatu 16 LAHTI, Laatukaari 1 • JYVÄSKYLÄ, Seppäläntie 14 • LAPPEENRANTA, Myllymäenkatu 30 • VAASA, Kivihaantie 1–3.

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tarjouserää on saatavilla. www.plantagen.fi

4 kpl 10,-Kellokanerva

Yksittäin 2,95.

Kartiotuija Thuja ’Brabant’. Myyntikoko 80-100 cm, paakkutaimi. Yksittäin 9,95.Koko 140-160 cm 3 kpl 79,-, koko 180-200 cm 2 kpl 99,-

495

10 kpl 59,-

Tulppaanisekoitus. Suurpussi kestäviä lajikkeita ’Darwin sekoitus’ noin 1 kg tai’Triumph sekoitus’ 25 kpl.

Haluatko puutarhaneuvoja ja etuja? Liity kanta-asiakaskerhoonwww.plantagen.fi . Samalla osallistut kuukausittaiseen200 €:n lahjakortin arvontaan!

Haluatko puutarhaneuvoja ja etuja?

LahjakorttiPresentkort

Gavekort_FINSK.indd 5

28.05.10 08.26

Syyskuu on erinoimaista istutusaikaa monivuotisille ulko-kasveille. Istuttamalla syksyllä, säästät aikaa keväällä jasaat nauttia aikaisin valmiista puutarhasta.Syksyllä istutetaan myös keväällä kukkivat kukkasipulit; narsissit, tulppaanit, krookukset, sinililjat, lumikellot. Tule tutustumaan valtavaan valikoimaamme, sillä todellakin:ensi kevät on jo täällä!

Ensi kevät istutetaan nyt!

1309_Plantagen_PohjolaNorden_A4.indd 1 23.08.10 15.08

POWERING YOUR BUSINESS

TEHOKKAAT VUOKRAUS-RATKAISUT KAIKKIIN TARPEISIIN

Cramo tarjoaa Sinulle laajan valikoiman ko-neita ja laitteita, sekä rakentamiseen liitän-näisiä palveluita.

Kalustomme kattaa kaiken pienistä käsityö-koneista erilaisiin nostimiin, maanraken-nuskoneisiin, työmaatiloihin ja telineisiin.

Vuokraamalla käytettävissäsi on aina uusin teknologia, jonka avulla työ sujuu tehok-kaammin ja aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia.

Löydä tie menestykseen – Cramolta! Tutustu lisää tuotteisiimme ja palveluihin osoitteessa www.cramo.fi

Does recycling paper really do any good?In a word: Yes. Recycled fibres are used as raw material for new products, thus avoiding waste and saving valuable resources. But this is the sort of question we want to hear. It is the constant dialogue with our stakeholders that challenges us to rethink every day. Let’s discuss.

www.storaenso.com/globalresponsibility

Etelä-Savon piiri3.10. ’Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta’ piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo 15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa ja pääsihteeri Larserik Häggman, klo 17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm. piiritoimistoon 24.9. mennessä.Syksyn juhlatapahtumia paikallisyhdistyksissä: Nukketeatteri Hupilainen, ’Pohjoiskalotti ja Lofootit’ kertojina Marianne Ersson ja Gösta Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on Pohjolassa’ ym.24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin. Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm. 31.10. mennessä piiritoimistoonTarkempia tietoja ajankohtaisista tapahtumista www.pohjola-norden.fi/etela-savo/menot

Helsingin piiriKe 29.9. klo 18.00 Islantilainen Tight-taidenäyttely, Amos Andersonin taidemuseo, yrjönk. 27.Ke 29.9. klo 18.00. Kolmen islantilaisen Icelandic Love Corporation -ryhmä tekee värikästä ja moni muotoista tai detta. Alennus liput à 6 e sihteeriltä. Ilm. viim. 24.9.Ma 11.10 klo 17.00 syyskokous ålandsbankenin tiloissa, Aleksanterink.

46 A, II krs. Sijoitusjohtaja Merja Simberg kertoo pankista. Ilm. ennakkoon välttämätön viim. 6.10. Ma 25.10. klo 17.00 Tukholman kuninkaallisen linnan Bernadotte-kirjaston johtaja FT Göran Alm kertoo lin nas ta sanoin ja kuvin ma 25.10. klo 17.00 Nifinissä, Kaisaniemenk. 9. yhteistyössä NIFIN:in kanssa. Ilm. viimeistään 21.10.

Helsingfors distriktOns 29.9 kl.18.00 Isländska konstutställningen Tight på Amos Andersons museum, Georgsg. 27.Ons 29.9 kl. 18.00. Den isländska gruppen Icelandic Love Corporation skapar färgsprakande och mång bottnad konst. Rabat terade biljetter à 6 e av sekreteraren. Anm. senast 24.9.Må 11.10 kl. 17.00 stadgeenliga höstmöte på ålandsbanken, Alexandersg. 46 A, II vån. Placeringschef Merja Simberg berättar om banken. Förhandsanm. obligatorisk, senast 6.10. Må 25.10 kl. 17.00 FD Göran Alm som är chef för Bernadottebiblioteket på Kungliga slottet i Stockholm presenterar slottet i ord och bild må 25.10 kl. 17.00 på Nifin, Kajsaniemigatan 9. I samarbete med Nor dens institut i Finland, NIFIN.

Anm. senast 21.10.Fre 12.11 kl. 18.30 Fanny och Alexander, Alexandersteatern, Bulevarden 23-27. Anmälan be kräftas genom erläggande av det rabat terade biljettpriset 29e på föreningens konto åAB 660100-1903301, ref. 23061. Anm. senast 12.10.

Hämeen piiri 20.9. - 1.10. Islannin energia -näyttely Tampereen Technopoliksen, yliopistorinne, lämpiössä. 24.9. Islantilainen ilta klo 18–20 Technopolis, yliopistonrinne, Tampere. Islannin suurlähettiläs puhuu, Kangasalan yhdistys näyttää Islannin matkansa kuvia. Tarjoilua. Vain jäsenistölle. 27.11. piirin syyskokous klo 11-15 Vapriikin auditorio, Tampere. Kokouksen jälkeen mahdollisuus tutustua Vapriikin näyttelyihin.

Kaakkois-Suomen piiriViikinkikorukurssi yhteistyössä Taito Kymenlaakson ry:n kanssa Taito Kymenlaakson tiloissa Kouvola-talolla ti 07.09. klo 17.30–20.30. Kurssin kustantaa piiri, tarvikkeista jäsenet 7 euroa, muut 10 euroa. Tarja Cronberg esitelmöi syksyllä Tanskasta ja tanskalaisista. Tarkka ajankohta auki

Virkamiesseminaari lokakuussa tai marraskuun alussa. Elokuvaesitys, Pingiskingi, yläkoulun ja lukion oppilaille Kouvolan yhteiskoululla 8.-14.11.Islannin uusiutuva energia -julistenäyttely Kouvola-talon aulassa 15.–25.11.Piiritoimiston uudet aukioloajat: ti, ke ja pe klo 9.30–15.30

Keski-Suomen piiriVk 40: ruotsalainen Nukketeatteri Tittut kiertueella Keski-Suomessa esityksellä Lilla Tiger och Lyckans land.15.10. Nordisk klubb, puhujana ruotsalainen hyvinvointipolitiikan asiantuntija Per Borg.25.10.–10.11. Näyttely Islannin uusiutuvasta energiasta. 4.11. Nordisk Afton, Ravintola Priimus. Teemana Islanti, juhlapuheen pitää Islannin suurlähettiläs Elín Flygenring. Vk 44: Taide nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen välineenä -työpaja nuorille.Vk 45: Pohjoismainen kirjastoviikko teemalla Den Magiska Norden.Lisätiedot osoitteesta: www.pohjolanorden.fi

Kuopion piiri3.10. ’Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta’ piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja

TULOSSA PÅ KOMMANDE&

40

Nordens institut i FinlandKajsaniemigatan 9, HelsingforsTfn (09) 6840 560 nifin@nifin.helsinki.fiwww.nifin.helsinki.fi

ELOKUU 27.8. 17-20 Taiteiden yönä: Lasten taideverstas SYYSKUU 8.9. 18.00 Henrik Ruben Genz elokuva: Frygtelig lykkelig 10.9. 10-15 Seminaari: Aikamatka Itämeren halki22.9.-24.11. Islannin kielen alkeiskurssi29.9. ”Leka skogen” -näytelmän ensiesitykset29.9. 18.00 Pitkäveteisyyden filosofiaa, Lars Fr. H. SvendsenLOKAKUU4.10. 15.00 Kirjailija Thórarinn Leifsson, Islanti13.10. 18.00 Kirjailija Einar Már Guðmundsson puhuu talouskriisistä15-17.10. Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 201020.10. 17.00 Fairy Tales of the Arctic -näyttelyn avajaiset20.10. 18.00 Tryggvi Felixson: Islanti kriisin jälkeen 25.10. 17.00 Berättelser från slottet - Kertomuksia linnasta: Bernadotte-kirjaston johtaja Göran Alm, Tukholman Kuninkaanlinna 27-28.10. Bettina kiertueella: nauhoitetaan Nifinin kirjastossa28-31.10. Nifin Helsingin kirjamessuilla: Osasto 6f40MARRASKUU3.11. 18.00 Heidi Soosalu: Pohjolan kasvukäinen kuopus - tulivuoritoimintaa Islannissa10.11. Islantilainen elokuvailta11.11. Pohjoismainen ilmastopäivä 201017.11. 16-20 Islantilaista markkinatunnelmaa25.11. 18.00 Niels Arden Oplevin elokuva: To verdener JOULUKUU8.12. 18.00 Missä joulupukki oikeasti asuu? Glögi-ilta. Pohjoismaiden Suomen instituuttiKaisaniemenkatu 9, HelsinkiPuh: (09) 6840 560 nifin@nifin.helsinki.fiwww.nifin.helsinki.fi

AUGUSTI 27.8. 17-20 Konstens natt: Konstverkstad för barnSEPTEMBER 8.9 18.00 Henrik Ruben Genz film: Frygtelig lykkelig 10.9 10-15 Seminarium: En tidsresa runt Östersjön 22.9-24.11 Nybörjarkurs i isländska29.9 Premiär på Leka skogen/Teater Taimine29.9 18.00 Långtråkighetens filosofi, Lars Fr. H. Svendsen OKTOBER4.10 15.00 Isländska barnboksförfattaren Thórarinn Leifsson13.10 18.00 Einar Már Guðmundsson talar om finanskrisen15-17.10 Nordiska rådets filmpris 201020.10 17.00 Vernissage på Fairy Tales of the Arctic20.10 18.00 Tryggvi Felixson: Island efter krisen25.10 17.00 Berättelser från slottet: Bernadottebibliotekets chef Göran Alm, Kungliga slottet i Stockholm27-28.10 Bettina på turné: spelas in på Nifin28-31.10 Nifin på Helsingfors bokmässa: Monter 6f40 NOVEMBER3.11 18.00 Heidi Soosalu: Nordens trotsiga yngling - vulkaner på Island10.11 Isländsk filmkväll11.11 Nordisk klimatdag 201017.11 16-20 Isländskt sölutorg25.11 Dansk filmkväll: To verdener av Niels Arden Oplev DECEMBER8.12 18.00 Var bor jultomten egentligen? Glöggafton.

Nifinin syysohjelma 2010Nifins höstprogram 2010

41

konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo 15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa ja pääsihteeri Larserik Häggman. Klo 17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm. piiritoimistoon 24.9. mennessä.14.10. klo 15.30 ’Pohjoismainen hyvinvointimalli,’ puhujana Per Borg Kuopion kaupungintalon juhlasalissa.Syksyn 30-vuotisjuhlatapahtumia paikallisyhdistyksissä; Nukketeatteri Hupilainen, ’Pohjois-kalotti ja Lofootit’ kertojina Marianne Ersson ja Gösta Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on Pohjolassa’ ym.9.11. klo 9.-15.00 Opettajien täydennyskoulutuspäivä, kansalaisopisto Puistokartano, opistosali B059, puheenvuorot Svenska Nu, Nifin ja Pohjola-Norden.24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin. Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm. 31.10. mennessä piiritoimistoon.

Oulun piiri2.10. piirin 30-vuotisjuhla Rauhalassa illallisen ja ohjelman merkeissä. Lisätietoja piirisihteeriltä: oulu@pohjola-norden.fi, puh. 050-370 7297.

Pohjanmaan piiri13.9. Seminaari Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa: EU:n uusien sosiaaliturva-asetusten vaikutus Pohjoismaiden välillä liikkuviin henkilöihin. Kelan toimistojen, työ- ja elinkeinotoimistojen, maistraattien ja verotoimistojen sekä ay-liikkeiden ja työttömyyskassojen henkilöstölle. 10.11. Islannin suurlähettiläs Elin Flygenring luennoi Islannista Vaasa-opistolla, Opistokatu 1, Vaasa.17.11. Pohjoismaisia mahdollisuuksia -luento Vaasa-opistolla, Opistokatu 1, Vaasa. Tietoisku verkostoista, järjestöitä, rahoituskanavista yms. Sama luento ruotsiksi 4.10. Vasa Arbiksessa, Kirkkopuistikko 15.24.11. Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa -seminaari Helsingissä: jäsenille ilmainen bussikuljetus Pohjanmaalta.12.11. Vaasa LittFest. Pohjoismaisia kirjailijoita tulossa Pietarsaaressa järjestettävään Jazz och Poesi -tapahtumaan.

Österbottens distrikt13.9 Seminarium i stadshusets fullmäktigesal i Seinäjoki (på finska): Hur påverkar de nya socialskyddsreglerna i EU människors möjlighet att röra sig inom Norden? Till anställda inom FPA, arbets- och näringsbyråer, magistraten och skattebyråer samt fackföreningar och a-kassor.10.11 Islands ambassadör Elin Flygenring föreläser om Island på Vaasa-opisto, Opistogatan 1, Vasa.17.11. Nordiska möjligheter -föreläsning på Vasa Arbis,

Etelä-Savo Södra Savolax PL 58, 70101 Kuopiopuh./tfn 044 530 7457 etela-savo@pohjola-norden.fipj./ordf. Anne Taivalanttitoim.joht./omb. Anne Tuomainen

Helsinki HelsingforsFredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 1100100 Helsinki/Helsingforspuh./tfn 044 733 5772faksi/fax (09) 753 1634helsinki@pohjola-norden.fihelsingfors@pohjola-norden.fipj./ordf. Henrik Steniustoim.joht./omb. Martin Paulig

Häme TavastlandSuvantokatu 1333100 Tampere/Tammerforspuh./tfn 045 129 4023hame@pohjola-norden.fipj./ordf. Martin Liliustoiminnanjohtaja Marita Kurki

Kaakkois-Suomi Sydöstra FinlandKouvola-talo, Varuskuntakatu 1145100 Kouvolapuh./tfn 040 867 7940faksi/fax 020 615 3056kaakkois-suomi@pohjola-norden.fipj./ordf.Kaisu Tapiovaaratoim.johtaja Anu Erolin

Keski-Suomi Mellersta FinlandVaasankatu 2, 40100 Jyväskyläpuh./tfn (014) 615 965keski-suomi@pohjola-norden.fipj./ordf. Martti Koskelatoim. joht./omb. Tuija Heiska (sijainen)

Kuopio Kuopio PL 58, 70101 Kuopiopuh./tfn 044 5307 457kuopio@pohjola-norden.fipj./ordf. Mauri Repo toim.johtaja Anne Tuomainen

Lappi LapplandAinonkatu 1, 96200 Rovaniemipuh./tfn 040 861 4539faksi/fax 020 152 5099lappi@pohjola-norden.fipj./ordf. Ulla Karvotoim.johtaja Kirsi Lantto

Oulu UleåborgPL 290, 90101 Oulupuh./tfn 050 370 7297 oulu@pohjola-norden.fipj./ordf. Paula Rossipiirisihteeri Mika Pietilä

www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot

PIIRIT DISTRIKTEN&

41

Pohjanmaa ÖsterbottenHietasaarenkatu/Sandögatan 665100 Vaasa/Vasapuh./tfn. 040 550 6863pj./ordf. Helena TeräväinenVt toiminnajoht./Tf verksamhetsled. Ari Sundberg ari.sundberg@pohjola-norden.fi

Pohjois-Karjala Norra KarelenPL 58, 70101 Kuopiopuh./tfn 044 5307 457pohjois-karjala@pohjola-norden.fipj./ordf. Siv Jouhkimo toim.joht./omb. Anne Tuomainen

Uusimaa NylandFredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 1100100 Helsinki/Helsingforspuh./tfn 044 733 5772faksi/fax (09) 753 1634uusimaa@pohjola-norden.finyland@pohjola-norden.fipj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänentoim.joht./omb. Martin Paulig

Varsinais-Suomi ja SatakuntaEgentliga Finland och SatakundaKulttuurikeskus, Uudenmaankatu/Nylandsgatan 1, 20500 Turku/åbopuh./tfn 0400 995 546varsinais-suomi.satakunta@ pohjola-norden.fiegentligafinland.satakunda@ pohjola-norden.fipj./ordf. Bo Grönholmtoim.johtaja Katja Tättäläinen

Tjaldur - ystävyysseura/vänskapsförening Färsaaret /Färöarna - Suomi/FinlandUppik - ystävyysseura/vänskapsföreningGrönlanti/Grönland - Suomi/FinlandFredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 1100100 Helsinki/Helsingforspuh./tfn 044 7335 780faksi/fax (09) 753 1634tjaldur@tjaldur.fiuppik@uppik.fipj./ordf. Martina Huhtamäki (Tjaldur)pj./ordf. Fredrik Forsberg (Uppik)toim.joht./omb. Agnete Sippelwww.tjaldur.fi, www.uppik.fi

Kyrkoesplanaden 15, Vasa. Information om nätverk, organisationer, finansiering mm. Samma föreläsning på finska 17.11 på Vaasa-opisto, Opistogatan 1, Vasa.24.11 Pensioner och pensionspengar i Norden -seminarium i Helsingfors: gratis busstransport från Österbotten för medlemmar.12.11 Vasa LittFest. Nordiska författare på väg till Jazz och Poesi i Jakobstad.

Pohjois-Karjalan piiri3.10. ’Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta’ piirin 30-vuotisjuhlaseminaari ja konsertti Mikaelissa, Mikkelissä. Klo 15.00 puhujina mm. Arja Saijonmaa ja pääsihteeri Larserik Häggman, klo 17.00 Arja Saijonmaan konsertti. Ilm. piiritoimistoon 24.9. mennessä.Svenska Klubben klo 18.00 joka kuukauden 15. pvä (paitsi la-su, jolloin seuraavana ma) ravintola Kareliassa, kävelykadulla, 2. krs. Syksyn juhlatapahtumia paikallisyhdistyksissä; Nukketeatteri Hupilainen, ’Pohjois-kalotti ja Lofootit’ kertojina Marianne Ersson ja Gösta Lind, Valokuvanäyttely ’Kotini on Pohjolassa’ ym.24.11. Bussimatka ’Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa’ -seminaariin. Jäsenet maksutta, muut 20 e/hlö. Ilm. 31.10. mennessä piiritoimistoon

Uudenmaan piiri13.10. ruotsalainen demografia-asiantuntija Per Borg puhuu Espoossa pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämisestä.26.10. Bernadotte-kirjaston johtaja Göran Alm kertoo Lohjalla Tukholman kuninkaallisesta linnasta.13.11. Piirin syyskokous Espoossa on samalla piirin 30-vuotisjuhla, jota vietetään teatterivierailulla.

Nylands distrikt13.10. Den svenske demografi-talaren Per Borg besöker Esbo-Norden och ger sin syn på hur vi skall kunna bevara det nordiska välfärdssamhället.26.10. Bernadottebibliotekets chef Göran Alm berättar om Kungliga slottet i Stockholm i Lojo.3.11. Distriktets höstmöte i Esbo är distriktets 30-årsjubileum med teaterbesök.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri

1.10. klo 19 Laulutilaisuus Salon Sinisessä Talossa. Esiintymässä Salon viihdelaulajat. Hinta 7 e/hlö sis. kahvin ja pullan.Islannin uusiutuva energia -näyttely Valonian tiloissa Turussa energiansäästöviikolla 4.–20.10.Tanskalainen ilta Loimaalla 13.11.

42

AsWood™ för ett hälsosammare liv

AsWood är det perfekta miljövalet

för träbaserade produkter, där människor kan

vara känsliga för inomhusluften, som t.ex. dagis,

skolor, sjukhus, kontor, egna hem, husbilar,

husvagnar och andra tillslutna utrymmen.

AsWood klarar alla gällande krav på emissioner i världen,

nivån är lika låg som i naturligt obehandlat trä.

www.dynea.com/AsWood

A decade of Dynea - a century of success

43

– Yritysmaailman paras asiantuntija

Prima 1/2010 ilmestyy 4.2.

oma talouslehtiHuippujohtajien

Lisäksi muun muassa: Antti Tanskanen: Kaikki pillerit alas kerralla, Tuore selvitys: Tiedon puute jarruttaa listautumisia, Ruotsi etsii innovatiivisia yrityksiä, Aalto- yliopiston kolumnistikolmikko kirjoittaa strategisesta kestävyydestä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi/prima

44

Peli-ilon puolesta!

Fortum haluaa tukea jokaisen lapsen oikeutta onnistumisen tunteeseen. Fortum Tutor on Pallolii-ton ja Fortumin yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on taata kaikille pienille futaajille osaava ja kannustava valmentaja. Ohjelmassa lasten valmentaja saa henkilö kohtaisen sparraajan, tutorin, joka opastaa häntä pelillisissä ja pedagogisissa taidoissa. Kuusikymmentä kokenutta tutoria oh-jaa kauden aikana tuhansien lasten valmentajia ja tekee töitä peli-ilon puolesta yli 100 seurassa ympäri Suomea.

Tutustu ohjelmaan osoitteessa fortumtutor.fi . Sytytetään yhdessä pelaamisen kipinä!

yitkoti.fi /energianero

Matalaenergiakodit ovat nyt energianeroja.

Nimi kertoo YIT Kodin ainutlaatuisesta kyvystä

ajatella luonnon ja isäntäväen parasta. Olet tervetullut

nettisivustollemme tutustumaan energianeron

kodin ominaisuuksiin, asumisen etuihin ja tuleviin

osoitteisiin. Yhteensä yli 500 energianeroa YIT Kotia

on jo valmiina tai rakenteilla eri puolilla Suomea.

yitkoti.fi /energianero

47

48

Islantilaisessa lastenkir-jallisuudessa seikkailevat usein maahiset ja henkio-lennot. Kauniisti kuvitettu nuortenkirja Haltia joka kadotti hohtokivensä on tänä vuonna käännetty suomeksi ja tarjolla nyt edulliseen hintaan Pohjola-Nordenin jäsenille.

Lasten lisäksi tämän nume-ron teemakolumnissa nousi puheenaiheeksi pohjoismai-set hyvinvointivaltiot. Lisää hyvinvointivaltioiden histo-riasta voi lukea kuvitetusta Democracy and the Welfare State -julkaisusta, joka käsit-telee erikseen kutakin Pohjoismaata 1800 -luvulta alkaen.

Tuotetilauksia voi tehdä myös Pohjola-Nordenin verkkosivujen kautta osoit-teessa www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti tai oheisella tilauslomakkeella.

Rekvisitioner kan göras både på Pohjola-Norden webbsida www.pohjola-norden.fi/nat-boden eller med närslutna rekvisitionsblankett.

Haltia, joka kadotti hohtokivensäAðalsteinn Ásberg SigurðssonIdun, 201098 s.

”Muinaisista ajoista asti haltiat ovat asustelleet kivissä ja tyytyneet omaan osaansa hyvillä mie-lin. Välttääkseen riitoja ihmisten ja haltioiden välillä keksi kaiken luoja antaa haltioille hoh-tokiven. Siitä alkaen on kullakin haltialla ollut oma hohtokivensä, jota he ovat kantaneet mukanaan minne ikinä ovat menneet, sil-lä hohtokivi on avain haltioiden maailma-an eikä haltia tule toimeen ilman sitä…”

Kirjan päähenkilö, yhdeksänvuotias Ugla-tyttö saa luvan matkustaa mum-mon luo kesälomalla. Mummon talon nimi on Haltiakivi ja sen vieressä on oi-kea kivi, joka myös on nimeltään Hal-tiakivi.

Mummolassa asiat tehdään toisin kuin kotona. Mummo ei kat-so televisiota ja elää elämäänsä vanhojen huonekalujen ja valokuvien keskellä ahkerana ja aurinkoisena. Mennyt on mummolassa yhtä läsnä kuin tämä hetki, ja näkymätön on mummolle yhtä luonnollista kuin näkyvä. Kirjan mummo on tyypillinen islantilainen menneen polven isoäiti, työn karaisema, mutta aina iloinen ja lempeä. Hänelle kivien kansa on todellista, kukaan ei myöskään kuole kokonaan, vaan saat-taa tehdä visiittejä tuonpuoleisesta ilman, että sellaisesta pitää tehdä sen suurempaa numeroa. Mummolassa on hyvä ja turvallinen olla, ja mummon kanssa voi jutella mistä vain.

Ugla saa käyttää mummon kauan sitten kuolleen Saara-siskon huonetta ja alkaa nähdä kummallisia unia. Olohuoneesta hän löytää oudon kiven ja ullakolta kauan sitten kuolleen Saaran päiväkirjan. Näin kehkeytyy seikkailu haltioiden ja ihmisten maailmoiden välillä. Matkalle toverikseen hän saa Orrin, jonka isä rakentaa lähistölle taloa.

Ugla on utelias ja rohkea pieni tyttö, joka tekee mielellään pikku kepposia. Samalla hän on kuitenkin pohdiskeleva pikku filosofi. Hän on ihastunut mummolan kiireettömyyteen ja rauhaan. Orri taas on vauhdikas nassikka, joka elää intiaanileikeissä ja on pienten poikien tapaan täynnä loputonta energiaa. Aðalsteinn Ásberg Sigurðssonin lapsikuvaukset ovat hellyttäviä ja lempeitä.

Pienessä kirjassa on yllättävän monta tasoa. Paitsi, että se kertoo Uglan seikkailusta, aarteen palauttamisesta sen oikealle omistajalle, matkasta näkyvän ja näkymättömän välillä, se on myös vaivihkainen kertomus mummon elämästä. Kaiken kukkuraksi se saa kaipaamaan takaisin aikaan, jolloin mummot olivat mummoja vapaaehtoisesti ja lähes kaikilla lapsilla oli mummola tai kaksi; aikaan, jolloin ihmiset ehtivät silittää liinavaatteet ja viedä kukkia hautausmaalle tai istah-taa naapurin kanssa kahville tarvitsematta vaihtaa aamutossuja kor-kokenkiin. Haltia, joka kadotti hohtokivensä -kirjassa asiat tapahtu-vat ilman, että niissä on mitään pelottavaa.

Ilmestyessään 1991 Haltia, joka kadotti hohtokivensä sai Islannin opetushallituksen lastenkirjapalkinnon, ja kirja kuuluu suosituim-piin islantilaisiin lastenkirjoihin.Päivi KumpulainenHinta 24 eJäsenhinta 15 eV

ERK

KO

PUO

TIN

äTB

OD

EN

49

TILAAN & JAG BESTäLLERILMAISMATERIAALIT

(Merkitse kappalemäärä ruutuun)

Pohjola-Norden-juliste (A3)

Pohjola-Norden-postikortti

MUUT MATERIAALIT

Pohjola-Nordenin reppuHINTA 20e

Pohjola-Nordenin toilettilaukkuHINTA 10e

Pohjola-Nordenin kauluri, pipoHINTA 6e

Muki, jossa Pohjoismaiden liput JÄSENHINTA 4e (normaalisti 5e)

Lippunauha HINTA 5e

KIRJAT

Ađalsteinn Ásberg Sigurđsson Haltia, joka kadotti hohtokivensäJÄSENHINTA 15e (muuten 24e)

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan (Tammi 2010)JÄSENHINTA 25e (normaalisti 30e)

Fredrik Lång: Elämäni Pythagoraana(Tammi 2005) JÄSENHINTA 9e (normaalisti 17e)

Mikä aasoilla on?JÄSENHINTA 20e (normaalisti 25e)

Kahdesta suuresta viisi pientäHINTA 10e/kpl, 20-100 kpl 8e/kpl,

yli 100 kpl 7e/kpl

Suomi-norja-suomi-sanakirja HINTA 50e

Pohjolan luonnon helmiä HINTA 12e, 8 kpl yhteensä 90e

Jäämerestä syntynyt – Varangin karunkaunis vuonoHINTA 22e

Sankarimatkailijan Färsaaret HINTA 20e

Karelen - ett gränsland i Norden PRIS 22e

Grönland - mer än isberg PRIS 12e

AVGIFTSFRITT MATERIAL(Ange antal i rutan)

Pohjola-Norden-affisch (A3)

Pohjola-Norden-postkort

ANNAT MATERIAL

Pohjola-Nordens ryggsäckPRIS 20e

Pohjola-Nordens toalettväskaPRIS 10e

Pohjola-Nordens luva, halsvärmarePRIS 6e

Mugg med de nordiska flaggornaMEDLEMSPRIS 4e (normalt 5e)

Flaggspel PRIS 5e

BÖCKER

100 sociala innovationer från FinlandMEDLEMSPRIS 15e (Normalpris 20e) Democracy and the Welfare State (Turbine 2009)JÄSENHINTA 20e (muuten 25e)

Unionsdrottningen – Margarete I och Kalmarunionen EXTRAPRIS 20e

Hvad er med aser?MEDLEMSPRIS 20e (normalt 25e)

Två stora blev fem småPRIS 10e, 20-100 st. 8e/st.,över 100 st. 7e/st.

Nöd och lust - Sverige och Finland i samtid och framtid PRIS 25e Natur i Nord PRIS 12e, 90e / 8 st.

Varanger –Nabo til NordishavetPRIS 22e Författarmiljöer i Stockholm PRIS 15e

Barents - ett gränsland i Norden PRIS 22e

Danmark - mer än kroer PRIS 7e

o

o

o

o

o

o

o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

o o

50

POHJOLA-NORDENVastauslähetysSopimus 500587700003 Helsinki

Nimi/Namn

_________________________________________________________________________________________________________________

Postiosoite/Postadress

_________________________________________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________________________________________

S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer

_________________________________________________________________________________________________________________

Jäsennumero / Medlemsnummer

_________________________________________________________________________________________________________________

VASTAANOTTAJA

MAKSAA

POSTI-

MAKSUN

Tilauksen voi myös tehdä verkkosivuillamme: Beställningen kan ocksågöras på våra nätsidor:

www.pohjola-norden.fi/verkkopuotiwww.pohjola-norden.fi/natboden Faksi/fax: 09-7531 634 Hintoihin lisätään postikulutPorto tillkommer

5151

VER

KKO

PUO

TI N

äTB

OD

EN

51

Mikä aasoilla on? / Hvad er med aser?Skandinaavis-suomen-englanninkielinen kirja Mikä aasoilla on? ker-too vanhan aasauskonnon vaikutuksesta Pohjolassa. Pohjola-Norden on kantanut kortensa kekoon kustanta-malla käännökset suomeksi.

Kirjassa aihetta käsittelevät mm. Is-lannin pohjoismainen yhteistyöministe-ri Össur Skarphéthinsson, Islannin aikai-sempi presidentti Vigdís Finnbogadóttir, professori Terry Gunnell ja Kööpenhami-nan piispa Erik Norman Svendsen.

Den skandinavisk-finsk-engelsksprå-kiga boken Hvar er med aser? berättar om asatrons inverkan på Norden. Pohjo-la-Norden har bidragit till bokprojektet genom att stå för översättningen till finska.

I boken temat behandlades av framstående personer som Islands nordiske samarbetsminister Össur Skarphéthinsson, förre isländska presidenten Vigdís Finnbogadóttir, professor Terry Gunnell och Kö-penhamns biskop Erik Norman Svendsen.

Jäsenhinta /medlemspris 20e, Hinta / Pris 25e.

Democracy and the welfare state: the nordic nations since 1800

Turbine, 214 s.

Democracy and the Welfare State – the Nordic Nations Since 1800 är en rikt illustrerad överblickshistoria över de nordiska länderna efter 1800. Boken är intressant för alla som vill bilda sig en överblick över utvecklingen i Norden under de två senaste århundradena. Denna bok är ett samarbete mellan svenska, danska och norska historiker.

Texten presenterar varje nordiska lands historia fram till idag och tar upp politik, ekonomi, social och kulturell utveckling.

Democracy and the Welfare State – the Nor-dic Nations Since 1800 on kuvitettu his-toriakatsaus Pohjoismaihin 1800-luvul-ta alkaen. Kirja on suunnattu niille, jotka haluavat muodostaa näkemyksen Pohjo-lan kehityksestä viime vuosisatojen ajal-ta. Kirja on tehty ruotsalaisten, tanskalais-ten ja norjalaisten historioitsijoiden yh-teistyönä.

Kirja esittelee kunkin Pohjoismaan his-toriaa nykypäivään saakka, jonka lisäksi myös politiikkaa, taloutta, sekä sosiaalis-ta ja kulttuurillista kehitystä.

Boken är illustrerad och på engelska / Kirja on kuvitettu ja englan-ninkielinen.

Jäsenhinta /medlemspris 20 eHinta / Pris 25 e

100 sociala innovationer från FinlandVad har enkammarriksdagen, tork-skåpet och sms gemensamt? För att inte tala om moderskapsförpack-ningen, insamlingen gemensamt ansvar, tvättbryggan, fri skolmål-tid och Afrikas stjärna? De är alla finländska sociala innovationer.

I Finland har man alltför länge stirrat sig blind på tekniska upp-finningar som grund för ekonomin när snart fyra procent av national-produkten satsas på forskning och utveckling. Först under de senaste åren har man börjat tala om de sociala innovationerna som bas för vår välfärd. Jämställdhet mellan kvinnor och män, fri utbildning, so-cialskydd för alla, vår parlamentariska demokrati och samhällsfreden är garanter för välfärden. I denna bok möts glädjen och allvaret över ett hundra sociala innovationer. Jäsenhinta /medlemspris 15 eHinta / Pris 20 e

Matkalla puoleen hintaan – eläkkeellä olemisen taidostaMerete MazzarellaTammi, 2010240 s.

Eläkeläisyys on rooli, ei identiteetti, va-roittaa Merete Mazzarella. Hänen uusi teoksensa provosoi suuria ikäluokkia pi-tämään puoliaan.

Mazzarella ihmettelee, miksi vanho-ja oikeastaan pidetään konservatiiveina, sillä heissä piilee kumousvoimaa. Nuo-ren valinnoilla on – toisin kuin iäkkään – kauaskantoisia seurauksia, joten van-huudesta pitäisikin puhua aikana, jollo-in voi rohkeasti ottaa riskejä. Kirjoittaja punoo teeman ympärille pohdintoja elä-män suurista kysymyksistä ja kirjaa her-kullisia sattumuksia.

Jäsenhinta /medlemspris 25 eHinta / Pris 30 e

YHTEISTYÖKUMPPANIT / SAMARBETSPARTNERS

Pohjoismaiden eläkkeet ja eläkerahat Seminaari Helsingissä keskiviikkona 24. 11. 2010 klo 13 – 19.30

Eläkejärjestelmiä on Pohjoismaissa uudistettu useamman kerran viime vuosien aikana, mutta kuitenkin yhä keskustellaan varojen riittävyydestä. Erilaisia vaihtoehtoja rahojen sijoittamiseksi on esitetty ja myös työuran pidentämistä on vaadittu. Mikä on eläkkeidemme laita tulevaisuudessa? Tarvitaanko suuria eläkemaksujen korotuksia? Mitä tuottovaatimuksia kerätyille varoille tulisi asettaa? Mikä kansantaloudellinen merkitys eläkerahastoilla voi olla?

Seminaarin puhujina mm. Puheenjohtaja Anders Rusk, Pohjola-Norden ry | Pääministeri Mari Kiviniemi, Suomen hallitus | Ministeri Jan Vapaavuori, Suomen hallitus | Toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | Yritysneuvoja Torfinn Slåen, Innomieli Oy | Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla | Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Aktia pankki | Vuorineuvos Martin Saarikangas, Pohjola-Nordenin elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja

Lisätietoja: Pohjola-Norden, markkinointipäällikkö Kjell Skoglund 040 560 39 22, kjell.skoglund@pohjola-norden.fi

Esite löytyy kotisivultamme: www.pohjola-norden.fi/tapahtumat