Post on 02-Jul-2015
description
Metsälaki uudistui –
muuttuuko metsien käyttö? Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta
metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa
Lahdessa 22.10.2014
Viestiseinä
Osallistu kommentoimalla
keskusteluseinälle ja äänestämällä
osoitteessa www.viestiseina.fi/mk
tai tekstaamalla Mk (väli) viestisi
numeroon 12154
(norm. tekstiviestimaksu)
Ohjelma
9.00 Seminaarin avaus johtaja Ari Eini, Suomen metsäkeskus Ensikosketus metsälakiin – mitä lakiuudistuksella
tavoitellaan? metsäneuvos Marja Kokkonen, MMM Metsäammattilaisten asenteet uusia
metsänkäsittelymenetelmiä kohtaan vanhempi tutkija Sauli Valkonen, Metla
Onko uudistus vastannut metsänomistajien
odotuksia? asiantuntija Lea Jylhä, MTK 11.15 lounas
Metsälaki uudistui – muuttuuko
metsien käyttö?
Ari Eini
Suomen metsäkeskus
Lahti 22.10.2014
Kuvat: Wikipedia, Suomen Olympiakomitea, nopat.fi,
igs.kirjastot.fi, www3.jkl.fi
Suomalainen metsä
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 7
A.K. Cajander
www.kuvakokoelmat.fi
Nils Arthur Osara
www.finna.fi
Urho Kekkonen
www.kansalliskirjasto.fi
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 8
Kaskiviljely
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 9
www.tyovaenperinne.fi
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 10
Dr. Alan Knight
www.dralanknight.com
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 11
www.pbfiles.net
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 12
Kataisen hallitus 2011
Kuva: Kari Kuukka / Yle
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 13
www.metla.fi
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 14
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Metsäneuvos Marja Kokkonen
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvaraosasto
Metsä- ja bioenergiayksikkö
22.10.2014
15
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus
Osaston toiminta-ajatuksena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinoille ja
hyvinvoinnille yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Luonnonvaraosaston strategiset päämäärät
1. Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan
2. Metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
3. Luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle on hyvät edellytykset
4. Käytön ja suojelun tarpeet sovitetaan yhteen siten, että luonnonvarojen hyödyntämistä arvostetaan
5. Luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla ja vahvistetaan ympäristöhyötyjä huolehtimalla elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta
Metsäala muuttuu, myös lainsäädännön on sopeuduttava alan kehitykseen
Metsien aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle.
Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia.
Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa.
Koska metsänomistajien tavoitteet eroavat, aktiivinen metsien hoito edellyttää aikaisempaa monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä. Metsien kestävää käyttöä haluttiin edistää.
Useissa tutkimuksissa oli myös osoitettu, että metsälaki rajoitti taloudellisesti perusteltua metsien käsittelyä.
18
Metsälain muutoksen taustaa…
Metsälain muutos toteutettiin osana hallitusohjelmaan kirjattua metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen.
Hallitusohjelma:
• ” Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut.”
• ”Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista.”
• ”Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi korostetaan määräaikojen ja ensiharvennuksen merkitystä.”
19
… Metsälain muutoksen taustaa
Kansallinen metsäohjelma 2015:
• ”Metsien käytön monipuolistuminen ja metsänomistajien erilaiset
tavoitteet metsiensä käytölle edellyttävät
metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista nykyisestä.
Monipuolistamisen tulee mahdollistaa hyvän metsänhoidon
periaatteiden mukaisesti sekä nykyistä tehokkaampi että
pehmeämpi metsien käsittely”
20
Metsälain muutoksen tavoitteita
Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti.
Vähentää tarpeetonta sääntelyä, joka rajoitta metsien rationaalista hoitoa ja käyttöä. Vastuu vähimmäisvaatimuksia paremmasta metsäomaisuuden hoidosta metsänomistajalle.
21
Metsien käsittelyn monipuolistuminen
Tarkoituksena oli aktivoida metsänhoitoon niitä metsänomistajia, jotka suhtautuvat kielteisesti tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja uudistushakkuisiin => aktiivinen metsänhoito metsänomistajien omat tavoitteet huomioiden.
Metsänomistajat päättävät miten aktiivisesti eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa käytetään. Markkinoilla määräytyy niiden määrä sekä pienaukkohakkuiden ja poimintahakkuiden kantohinta suhteessa tavallisiin kasvatushakkuisiin.
Kokemuksia uusista menetelmistä on vähän. Monet varmasti odottavat kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ennen omakohtaista päätöksentekoa. Puunkorjuu uusissa menetelmissä haastavampaa, joten myös tämä arveluttaa metsänomistajia.
Hakkuut ovat olleet aktiivisia tämän vuoden aikana. Vuonna 2013 saavutettiin 65 milj. m³ hakkuukertymä ja tänä vuonna ollaan lähes samassa tahdissa.
22
23
Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn
osuus on selvästi alle 1 %:n tämän
vuoden metsänkäyttöilmoitusten pinta-
alasta.
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Lakimuutoksella pyrittiin luomaan edellytyksiä metsätalouden kannattavuuden parantamiselle.
Esimerkkejä muun muassa ikä- ja järeys kriteerien poisto, kasvatushakkuiden sääntelyn vähentäminen, luontaisen uudistamisen edellytysten parantaminen etenkin Pohjois-Suomessa ja uudistusvelvoitteen poistaminen heikkotuottoisilta ojitetuilta turvemailta.
Ikä- ja järeyskriteerien poistaminen mahdollistaa käsittelykoon kasvattamisen. Lisäksi puun tarjonnan rajoitteiden poistaminen tasapainottaa puumarkkinoiden toimintaa.
Yläharvennukset ovat useiden tutkimusten mukaan monesti taloudellisesti kannattavampia kuin alaharvennukset.
24
Metsälain uudistamisvelvoitteen täyttäminen
Metsän uudistamisvelvoite; taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen viimeistään 10–25 vuoden kuluessa velvoitteen muodostavan puunkorjuun päättymisestä.
Taimikon kriteerit; taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus.
Yhteiset aikarajat ja kriteerit luontaiselle uudistamiselle ja metsänviljelylle asettavat menetelmät samanarvoiseen asetelmaan. Metsälain valvonnassa painopiste metsänuudistamisen tuloksen valvontaan.
Lisäksi puulajivalintaa väljennettiin. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta.
21.10.2014 25
Metsälain 10 §:n kohteet
Uudistuksessa täydennettiin metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen muodostamaa verkostoa. Uudet elinympäristöt; metsäkorte-, muurain- ja lähdekorvet sekä Lapin letot.
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteitä tarkennettiin ja niiden määrittelyyn lisättiin niiden pienialaisuus tai taloudellinen vähämerkityksellisyys.
Jo lakimuutoksen valmisteluvaiheessa linjattiin, että laajemmat kokonaisuudet suojellaan tarvittaessa luonnonsuojelulain nojalla. Määrittelyllä ei ollut kuitenkaan tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa.
Elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi. Tulkintaa ei siis ollut tarkoitus myöskään muuttaa esimerkiksi Pohjois-Suomessa koskien muun muassa kallioita, kivikoita tai vähäpuustoisia jouto- ja kitumaiden soita. 26
Leimikkosuunnittelijan vastuu
Metsälain 7 §:ssä säädetään myös leimikkosuunnittelijan vastuusta. Leimikkosuunnitelman tekijän vastuu rajoittuu suunnitelman laillisuuteen.
Myös aikaisemmin metsälain esitöissä tuotiin esiin, että vastuu voisi kohdistua myös leimikon suunnittelijaan. Tätä tulkintaa ei kuitenkaan aikaisempi sanamuoto mahdollistanut.
Muutos mahdollistaa puukaupan tehostamisen luomalla kysyntää esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten tai metsäpalveluyritysten uusille palvelutuotteille.
27
Kiitoksia.
28
Metsäammattilaisten
suhtautuminen
erirakenteiskasvatukseen
Zhuo Cheng & Sauli Valkonen
Metsäntutkimuslaitos
21.10.2014 30
Tutkimus
• eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat
• 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta vastasi = 78,3 %
• Lappeenranta, Seinäjoki, Kuopio, Kouvola, Joensuu,
Vaasa, Rovaniemi, Mikkeli
Metla/Erkki Oksanen
21.10.2014 31
Tutkimus
Kyselylomake
• 20 väittämää
• ”1 täysin eri mieltä, 2 eri mieltä, 3 ei eri eikä samaa mieltä, 4 samaa mieltä,
5 täysin samaa mieltä, * ei vastausta”
• yksi kysymys ”mikä tärkeää kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus tiettyyn
metsikköön: 5 valmista vaihtoehtoa + ”muu, mikä”
• vapaat kommentit: ”kerro tässä vapaasti mitä tahansa erirakenteiskasvatukseen
liittyvää”
• kysyjän tiedot – ei nimeä! ”taataan ettei henkilöllisyyttä voi selvittää missään
vaiheessa”
Haastattelut: täydentäviä kysymyksiä, 4-6 per tilaisuus
(Zhuo keskusteli englanniksi, tulkkausapua paikalla )
21.10.2014 32
1 Suhtautuminen menetelmään
21.10.2014 33
Ryhmien välisiä eroja yleisessä suhtautumisessa
erirakenteiskasvatukseen (kysymys 1) ?
”Millainen on suhtautumisesi metsän erirakenteiskasvatukseen yleensä?”
• positiivisten vastausten (4 ja 5) summa miinus
negatiivisten vastausten (1 ja 2) summa
• siten + = positiivisia vastauksia enemmän kuin negatiivisia vastauksia
• naiset +2, miehet -9
• metsäammattilainen -15, muu kuin metsäammattilainen +20
• Rovaniemi -20, muut -11 (Oulun ja Kajaanin tilaisuudet ohi ennen tutkimuksen aloittamista)
• ei eroja iän mukaan
21.10.2014 34
1 Suhtautuminen työpaikan mukaan
21.10.2014 35
2-13 Käsitykset menetelmästä
21.10.2014 36
6 Valmius soveltamiseen työpaikan mukaan
21.10.2014 37
7 Valmius suosittelemiseen työpaikan mukaan
21.10.2014 38
Menetelmän käyttö
”Arvioi seuraavien tekijöiden tärkeys kun mietit sopiiko erirakenteiskasvatus
tiettyyn metsään”. Summa = 100 %.
21.10.2014 39
Muuttuvatko käsitykset ja mistä syystä?
1 Menetelmä sallitaan laissa
2 Menetelmälle laaditaan metsänhoitosuositukset
3 Organisaationi tarjoaa sitä osana palveluaan
4 Kollegani käyttävät menetelmää itse tai
asiakkaiden kanssa
5 Nykyiset tutkimustulokset
6 Tutkimukseen perustuvan tiedon karttuminen
7 Saan koulutuksen menetelmän käyttöön
8 Käytännön kokemuksen karttuminen
Paljon Kielteisemmäksi Ei kumpaankaan Myöntei- Paljon Ei vast.
kieltei- suuntaan semmäksi myöntei-
semmäksi semmäksi
”Arvioi mihin suuntaan ja miten voimakkaasti
seuraavat seikat voivat vaikuttaa käsitykseesi erirakenteiskasvatuksesta”
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
1
2
3
4
5
6
7
8
21.10.2014 40
Vapaat kommentit ja haastattelut
• sopii joihinkin erityiskohteisiin
• ei yleiseksi menetelmäksi
• tulot tärkeintä
• puunhankinta vaikeutuu
• hyvä että vapautuu
• tutkimustulokset eivät anna yksiselitteisiä ratkaisuja
• vuosikymmenien työn tulos mitätöidään ja turmellaan
• tuleva suhtautuminen riippuu siitä millaisia kokemuksia saadaan
• lisää avainsanoja: riskit, haaste, mahdollisuus, erityiskohteet, kannattavuus
21.10.2014 41
Tulkinta ja päätelmät
• Metsäammattilaiset (MA) näkevät itsensä ennen kaikkea ammattilaisina, joiden on hyvä
suhtautua erirakenteiskasvatukseen (ERK) viileästi ja asiallisesti
• kielteinen suhtautuminen ERKiin on hiukan myönteistä yleisempää
• naiset ovat ERKille myönteisempiä kuin miehet
• iällä ei ole juuri merkitystä
• MA:t näkevät oman roolinsa asiantuntijoina, joilla on kyky ja taidot ymmärtää mikä on
metsänomistajalle, metsälle ja metsätaloudelle parasta
• MA eivät ole innokkaita suosittelemaan ERKiä
• enemmistö on kuitenkin valmis soveltamaan sitä, jos asiakas tahtoo
ja onnistuminen näyttää mahdolliselta
• MA:t siis tuntevat vastuunsa hyvän metsänhoidon ylläpitämisessä
• luottavat omaan ammattitaitoonsa – kollegoiden näkemyksistä ja jopa oman organisaation
linjauksista piittaamatta - ?
• toisaalta linjauksia ja näkemyksiä ei kyselyn aikana vielä juuri ollutkaan!
21.10.2014 42
Tulkinta ja päätelmät
• MA:t eivät usko ERKin vaikuttavan myönteisesti metsätalouteen, sen
kannattavuuteen tai metsäammattikunnan tulevaisuuden näkymiin
• nykyiset tutkimustulokset ja kokemukset eivät MA:n mielestä ole kovin myönteisiä
ERKin kannalta ja ne ovat vielä hataralla pohjalla
• MA:t ovat avoimia käsitysten muuttumiselle ERKille myönteisemmiksi,
jos karttuva tutkimustieto ja käytännön kokemukset antavat siihen aihetta
• ovat innokkaita saamaan ERKistä lisätietoja ja koulutusta
21.10.2014 43
Metla/Erkki Oksanen
Metsälaki uudistui
- miten metsänomistajien odotukset
täyttyivät?
metsäasiantuntija
Lea Jylhä
MTK
PEFC/02-44-03
Mitä metsälain uudistukselta odotettiin?
• Enemmän valtaa ja vastuuta metsänomistajille
• Säätelyä ja valvontaa selkeytetään
Ymmärrettävyys ja yksiselitteisyys
• Aitoja vaihtoehtoja metsänomistajalle
Mahdollisuus niin ”tehometsätalouteen” kuin ”jatkuvaan kasvatukseen”
• Kestävän metsätalouden periaate säilyy perustana
• Kannattavalle metsätaloudelle sekä toimiville puumarkkinoille paremmat
edellytykset
PEFC/02-44-03
Metsänomistajakysely, syyskuu 2014
• Tutkimus toteutettiin puhelimitse 4.9.-14.9.2014 välisenä aikana ja siihen haastateltiin 553 metsänomistajaa.
• Haastattelua varten muodostettu näyte on valittu satunnaisotantana metsänhoitomaksua maksavista yksityismetsänomistajista.
• Havainnot painotettiin vastamaan suomalaista yksityismetsänomistaja rakennetta
• Toteuttaja Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
PEFC/02-44-03
MHY-kysely, syyskuu 2014
• Webropol-kysely metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille
• Vastauksia saatiin 51 kpl
PEFC/02-44-03
Onko metsälain uudistus ollut mielestänne
onnistunut?
PEFC/02-44-03
Onko uudistettu metsälaki mielestänne
ymmärrettävä?
PEFC/02-44-03
Onko metsälain tulkinnassa tai soveltamisessa
ollut ongelmia?
”Aina alussa muutoksissa mietitään montaa eri asiaa käytännöntasolla.”
- Milloin uudistamisvelvoite astuu voimaan…
- Voiko metsiä käsitellä ihan miten haluaa…
PEFC/02-44-03
Oletteko saanut riittävästi tietoa uudesta
metsälaista ja sen soveltamisesta?
PEFC/02-44-03
Oletteko saanut metsänomistajilta kyselyjä
uuden metsälain sisällöstä tai soveltamisesta?
Uudistushakkuun kriteereistä ja uudistamisvelvoitteista
Erirakenteisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksista
10§ -kohteet
PEFC/02-44-03
Onko uudistettu metsälaki jo vaikuttanut
yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?
PEFC/02-44-03
Miten metsälain uudistus on vaikuttanut
yhdistyksenne alueen metsien käsittelyyn?
PEFC/02-44-03
Onko uusi metsälaki vaikuttanut yhdistyksenne
tarjoamiin palveluihin?
PEFC/02-44-03
Miten metsälain uudistus on vaikuttanut
tarjoamiinne palveluihin?
PEFC/02-44-03
Onko metsälain uudistus vaikuttanut
metsänomistajien käyttäytymiseen
puumarkkinoilla?
PEFC/02-44-03
Entäpä sitten?
• Tulosten perusteella metsälain uudistus vastaa sille asetettuja tavoitteita.
• Valinnanvapaus on lisääntynyt ja metsänomistajat sitä myös käyttävät
(uusia vaihtoehtoja käyttävien osuus vastaa suurin piirtein ennakkoarvioita)
• Metsänomistajien aktiivisuus ehkä lisääntynyt jonkin verran, mutta ei juurikaan
vaikutusta puumarkkinoilla
• Onko laki riittävän selkeä?
Tiedotukselle ja neuvonnalle yhä tarvetta
• Uusiin metsänkäsittelytapoihin liittyvää palvelua ja neuvontaa saatavissa
metsänhoitoyhdistyksistä
• Pientä muutosvastarintaa/huolestuneisuutta kuitenkin vielä ilmassa
Soveltaminen selkiytynee kokemuksen kautta
Kiitos mielenkiinnosta!
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto
Olli Äijälä
Metsälaki uudistui – muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014
Uudistuneet metsänhoidon suositukset
• Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon – suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä
• Julkaistu 2014 alussa – laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä
hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta – tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan
toimijoiden kanssa • Suositus on tarkoitettu
– ensisijaisesti metsänomistajille – tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille
neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen • Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus • Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana www.metsanhoitosuositukset.fi
66
Muuttuva toimintaympäristö - syy suositusten muutokselle • Arvomuutokset yhteiskunnassa
– Individualismi, valinnanvapauden tarve
– Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan
– Puuntuotannon ohella metsän tuottamia muita hyötyjä arvostetaan entistä enemmän
• Muuttuva lainsäädäntö, kansainväliset säädökset jne.
• Uusi tutkimuksen ja käytännön tuottama tieto
• Ennakoitu ilmastonmuutos
Kohti monipuolisuutta, pois kaavamaisuudesta
• Laki asettaa metsätalouden pelikentän rajat – Kenttä on laaja ja monelle
eri tyylille riittää tilaa – Erilaiset toimintatavat
soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille.
• Suositukset tarjoavat käytännön
ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä omien tavoitteiden mukaisesti.
Metsänhoidon suositukset Mihin niitä tarvitaan?
Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui?
• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen oli merkittävin menetelmäpuolen muutos.
• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia
– on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet.
• Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana.
• Laatutyö ja sen työvälineet tulivat osaksi metsänhoidon suosituksia.
69
Metsänhoidon suositukset – mikä muuttui? • Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu
osaksi metsänhoidon suosituksia
• Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema
• Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon
Uusi suositus on aikaisempaa
laajempi kokonaisuus!
70
Metsänhoidon suositukset – julkaisut ja sovellukset
71
Metsänhoidon suositukset
Vesiensuojelu
(2013)
Riistametsänhoito
(2014)
Turvemaametsien hoito
(2014)
Kannattava
Metsänhoito
(2014/2015)
Metsätiet
(2014/2015)
Metsävaaka –metsäni
vaihtoehdot
www.metsavaaka.fi
Miten käyttöönotto on tähän asti edennyt? • Metsälain ja suositusten uudistamisprosessit ovat vaikuttaneet
merkittävästi näkemykseen siitä, että millaista ns. hyvä metsänhoito voi olla.
• Muutos on tapahtunut seminaarien, koulutustilaisuuksien, aktiivisen viestinnän ja keskustelujen kautta.
• Me metsäammattilaiset olemme hyvässä vauhdissa muuttumassa asiakaslähtöisen metsänhoidon asiantuntijoiksi.
• Aikaisemmin opitut ja oikeana pidetyt toimintamallit istuvat meissä kuitenkin sitkeästi. Siksi omia toimintatapoja on hyvä tarkastella.
• Käytäntöön uudet asiat ovat menneet ja menevät metsäammattilaisten kautta.
72
Miten uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa voidaan jatkossa edistää? • Tarvitaan koulutusta erityisesti metsänhoidon
talouskysymyksistä, metsänhoidon uudista mahdollisuuksista sekä asiakaslähtöisyydestä.
• Tarvitaan käytännönläheistä oppaita ja hyvää koulutusmateriaalia metsänhoidon eri osa-alueista.
• Tarvitaan vielä kehittyneempiä sähköisiä työvälineitä päätöksenteon tueksi.
• Muutoksen jälkeenkin tarvitaan aktiivista viestintää ja keskustelua uusista metsänhoidon mahdollisuuksista.
• Lisääntyvä metsien käyttö edellyttää monipuolista metsänhoitoa.
73
TAUKO
Seminaari jatkuu klo 12.15
12.30 Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan
viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen,
Stora Enso
Muutokset metsän käsittelyssä
rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka,
Suomen metsäkeskus
Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon korjuun laatu
seurantamittausten mukaan
vanhempi tutkija Matti Siren, Metla
Puuston tilanne hakkuun jälkeen
johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen,
Suomen metsäkeskus
14.15 kahvi
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet ja vaikutukset puun tarjontaan
Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014, Janne Partanen
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet
• Osaamisen vaatimustaso nousi
uusien käsittelymenetelmien myötä
• Eri-ikäisrakenteisten metsien
käsittelyn vaikutukset tuottavuuteen
– Puiden valinta korjuussa
– Korjuuvaurioiden välttäminen
– Luontaisen taimiaineksen
varominen
• Hakkuiden moninaistuessa
kustannusten ennakoiminen
muodostuu entistä vaikeammaksi
tarvitaanko uutta ajattelua myös
puukaupan hinnoitteluun?
16.10.2014 Janne Partanen 78
Voisiko ajatus olla, että kohteet jaettaisiin
korjuun tarkoituksen mukaan?
a. Perinteisiin raaka-ainelähtöisiin
– Korjuun tarkoitus perinteinen: raaka-
aineen hankinta ja metsän taloudellinen
hyödyntäminen
– Perinteinen (kustannustehokas) korjuu
– Hinnoittelu nykykäytännön mukaan
b. Metsänomistajan yksilöllisiä tarpeita /
metsänhoitoa palveleviin
– Uuden metsälain mahdollistamat
yksilölliset hakkuut
– Ensiharvennukset ja energiakohteet
– Hinnoitteluna tienvarsihinta, josta
vähennetään toteutuneet kustannukset
16.10.2014 Janne Partanen 79
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet
• Metsänomistajilla on yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia – tämä korostuu
erityisesti eri-ikäisrakenteisessa metsien käsittelyssä
• Jotta lopputulos ja metsänomistajan odotukset kohtaavat, tarvitaan selkeä
tuote ja kyky havainnollistaa
16.10.2014 Janne Partanen 80
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Korjuun haasteet
• Laki mahdollistaa entistä paremmin
metsänomistajan henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamisen
– Tämä todennäköisesti lisää
puuntarjontaa tulevaisuudessa
– Tähän saakka vaikutukset ovat
kuitenkin olleet varsin maltillisia
• Laki mahdollistaa kuvio- ja
käsittelyalueen kasvattamisen
suuremmat leimikkokokonaisuudet
16.10.2014 Janne Partanen 81
Metsälaki muuttui – muuttuuko metsien käyttö? Vaikutukset puuntarjontaan
83
Muutokset metsien käsittelyssä
Eri-ikäisen metsänkäsittelyn
korjuujäljen tarkastukset
Metsälakiseminaari, Lahti
22.10.2014
Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka
Esityksen sisältö
• Uudistamisrajojen poistuminen
• Eri-ikäisrakenteisen hakkuut
• Korjuujälki
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 85
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 86
YKSITYISMETSIEN UUDISTUSHAKKUIDEN
KOHDISTUMINEN KASVATUSMETSIIN JA NUOREMPIIN
IKÄLUOKKIIN
• Epätarkkaa kuviointia
• Kuviokoon kasvattamista
• Vähäinen määrä omaisuuden realisointia?
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 87
Rannikko 7 %
Lounais-Suomi
5 % Häme-
Uusimaa 6 %
Kaakkois-Suomi
6 %
Pirkanmaa 6 %
Etelä-Savo 6 %
Etelä- ja Keski-
Pohjanmaa 10 %
Keski-Suomi
5 %
Pohjois-Savo 7 %
Pohjois-Karjala
8 %
Kainuu 4 %
Pohjois-Pohjanmaa
17 %
Lappi 13 %
Alueyksikkö Lukumäärä MV-kuvioihin kohdentunut ala, ha
Rannikko 662 675
Lounais-Suomi 584 555
Häme-Uusimaa 613 657
Kaakkois-Suomi 667 563
Pirkanmaa 607 619
Etelä-Savo 712 637
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 1 073 1 078
Keski-Suomi 568 563
Pohjois-Savo 661 744
Pohjois-Karjala 932 834
Kainuu 331 384
Pohjois-Pohjanmaa 1 400 1 749
Lappi 683 1 353
Yhteensä 9 493 10 411
UUDISTUSHAKKUIDEN KOHDISTUMINEN ALUEYKSIKÖITTÄIN
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 88
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 89
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 90
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 91
ERI-IKÄISRAKENTEISEN HAKKUUT
• Ajanjakso 1.1.-30.9.2014
• Pienaukkohakkuita 764 ha
• Poimintaluonteisia
kasvatushakkuita 2 041 ha
• Alle 1 % saapuneiden
kasvatushakkuuilmoitusten
pinta-alasta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
EK
P
ES
HU
KA
S
KA
KS
LA
LS PI
PK
PP
PS
RA
Heh
taari
a
Pienaukkohakkuu
Poimintahakkuu
Eri-ikäishakkuut – Kehitysluokka
T2 1 %
02 21 %
03 34 %
04 38 %
S0 1 % Y1
2 %
Eri-ikäishakkuut – Kasvupaikka
OMT 12 %
MT 43 %
VT 35 %
CT 9 %
ClT 1 %
Eri-ikäishakkuut – Pääpuulaji
Pääpuulaji Luku-
määrä Kohdistunut ala
yhteensä, ha Kohdistunut ala
keskimäärin, ha
- 11 7,5 0,7
Mänty 312 549,4 1,8
Kuusi 263 343,3 1,3
Lehtipuu 22 13,2 0,6
Rauduskoivu 13 12,3 0,9
Hieskoivu 37 34,4 0,9
Haapa 2 1,3 0,6
Harmaaleppä 1 0,6 0,6
Mänty 57 %
Kuusi 36 %
Lehtipuu 1 %
Rauduskoivu 1 %
Hieskoivu 4 %
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 94
ERI-IKÄISRAKENTEISEN KORJUUJÄLKI
• Eri-ikäisen korjuujäljen
maastotarkastusohje laadittu tänä
keväänä Metlan ja SMK:n yhteistyönä
• Systemaattinen koealaverkko, GPS-
paikannus
• 5,64 m ympyräkoeala (100 m2),
rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 7
cm kasvatuskelpoinen ja vaurioitunut
puusto
• Myös taimet mitattu
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 95
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 96
KOKONAISARVOSTELU
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 97
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 98
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 99
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 100
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 101
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 102
Kiitos !!!
Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa
Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014
Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos
Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa
• Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki –tietämyksestä: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf
• Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink
• Tuore tutkimus taimikokoa suurempien puiden vaurioitumisesta (Sirén et al. 2015 CROJFE)
• Kaksi valmistumisvaiheessa olevaa pro gragu –työtä: – Ville Laamanen: korjuuolot, korjuujälki – Juuso Hämäläinen: kuljettajan ohjeistaminen, korjuujälki, tuottavuus
• Ruotsista ja Norjasta aiempaa tutkimustietoa puustovaurioista (Fjeld & Granhus 1998, Granhus & Fjeld 2001) ja korjuuajankohdan vaikutuksista taimivaurioihin (Eliasson et al. 2003)
• Tutkimusta meneillään myös Skogforskissa (Rikard Jonsson)
Eri-ikäiskohteet uudistuvat hitaasti > välikoon puut ratkaisevassa asemassa
lähitulevaisuuden kannalta
ERIKA-kokeet, 20 vuotta:
• Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi)
• > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana
• Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013)
• Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin
• Uudistumisen edellytyksenä harva asento – onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa
Kuva: Metla/ Erkki Oksanen
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 105
Poimintahakkuukohteiden rakenne; Ville Laamasen
gradutyö (8 kohdetta)
Runkoluku,
kpl/ha
Ppa,
m2/ha
Tilavuus,
m3/ha
Rungon keski-
tilavuus, dm3
Jäävä puusto 800 13,4 126,4 210,5
Poistuma 402 14,2 143,9 420,2
Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,6 - 22,2
m2/ha
Kehityskelpoisia taimia (0,5 - 2,5 m)
keskimäärin 945/ha (229 - 2190/ha)
Kuva: Erkki Salo/Metla
Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä
• Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa
• Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, 15-20 kg/m2
• Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski
• Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S. 2013. Incidence
and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: 872-877.
• Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä
• Käytetäänkö ”pysyvää uraverkostoa” (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä
• Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle
Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu
• Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff07/ff074373.pdf
• Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: http://www.informaworld.com/smpp/content~db=all~content=a933216056~frm=titlelink
• Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa
Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011):
– Etäisyys ajourasta
– Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä)
– Etäisyys lähimpään jäävään puuhun
– Taimen pituus
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 108
Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta
• Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin
• Näiden puiden selviytyminen tärkeää
• Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen
• Norjalaisten tutkimusten mukaan 10 - 15 % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 109
Kohteiden rakenteen vaihtelua (Lähde: Ville Laamanen 2014)
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti 110
Alemmissa latvuskerroksissa suuri vaurioriski
Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2015, CROJFE)
Taimikokoa suurempien puiden (pituus > 2,5 m) vaurioituminen. A = poistuma 5 m2/ha, B = poistuma
10 m2/ha (Kuva: Juha Hyvönen/Metla)
Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde: Ville Laamanen, HY, pro gradu –työ, 2014)
Läpimitaltaan yli 7 cm puiden vaurioituminen (Lähde: Ville Laamanen 2014)
Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille – keskeisiä kysymyksiä
• Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet – kaikki vaikuttaa kaikkeen
• Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m2? Visualisoinnin mahdollisuudet?
• Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus – välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa ”aarniometsän” ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole
• Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa
• Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista – pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen
• Poimintahakkuissa pitäisi nähdä ”kulman taakse”, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä
Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011)
Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
Kuvat: Metsäteho Kuvat: Argone
Ltd 118
Odotellessa voidaan käyttää ”karvalakkimallia”
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
0
1
2
3
4
5
7 9 13 19 24 29
5
4
3
2
0,5 1
11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m2/ha (kuva Pentti Niemistö/Metla)
Kuva: Metsäteho
119
Metsälakiseminaari 22.10.2014, Lahti
Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13
m2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m2.
Miten ppa-tavoite
toteutui:
16 > 15,9 m2
13 > 16,6 m2
10 > 12,5 m2
Alalaidan
mallileimausalue
ppa:han 13 m2 :
Lähtöpuusto 350,5
Poistuma 218,9
Jäävä 131,6 m3/ha
120
Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)
Timonrannan vauriot laatuluokittain (Lähde: Juuso Hämäläinen, HY, pro gradu –työ, 2014)
Johtopäätöksiä ja kysymyksiä • Poimintahakkuiden korjuuoloissa ja –jäljessä suuri vaihtelu –
mitään ei pidä yleistää
• Ovatko pieniltä koealoilta saadut tulokset esimerkiksi puuntuotannosta sellaisenaan voimassa käytännön kohteilla?
• Puustovaurioiden riski erityisesti alemmissa latvuskerroksissa on suuri > mitkä ovat vaikutukset tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja rakenteen pysymiseen
• Mitkä ovat käytännön kannalta järkevät ja saavutettavissa olevat kriteerit hyväksyttävälle korjuujäljelle. Mitä korjuujälkitekijöitä on syytä tarkastella?
• Paljon avoimia, kiintoisia tutkimuskysymyksiä
Lopuksi lainaus Ville Laamasen gradutyöstä
”Konsta oli sitä mieltä, että eipä kannata kenenkään metsänhoitajan papereita hankkia yliopistosta, jos ei opi muuta kuin metsää paljaaksi hakkaamaan. Siinä on kyllä oppi mennyt hukkaan…” Veikko Huovinen
Puusto poiminta- ja
pienaukkohakkuun jälkeen
Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti
Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen
Suomen metsäkeskus
Eri-ikäisrakenteisen metsän
rakennepiirteitä
• Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta
puustoa enemmän kuin varttuneempaa.
• Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri
vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta.
• Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen
ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun
jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan
vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset
kohdat tarpeen uudistumiselle.
• Pieniä puita oltava reservissä, koska osa
vaurioituu suurempien puiden korjuussa.
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 126
Eri-ikäisrakenteisen metsän
hakkuutavat • Poimintahakkuu
› Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta
› poistetaan suurimpia puita
› poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita
› tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille
› tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien
syntymiseksi
• Pienaukkohakkuu
› Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti
taimettuvia aukkoja
› Aukkojen välialuetta harvennetaan esim. poimintahakkuin
› Pienaukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja
• Poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhdistelmät
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 127
Poimintahakkuukohde Keski-
Suomessa
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 128
Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 129
Otantamenettely
• Metsänkäyttöilmoitusten perusteella valittiin poiminta-
ja pienaukkohakkuukohteet (min. 1 ha)
• Kuvioiden mitattavat koealat valittiin satunnaisotannalla
Aarni-ohjelman avulla
• Mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2014
• Mitattavien kohteiden määrä
› 1-2 hehtaarin alat: 20 kpl ppa koealoja (kerroin=2) ja viisi
kiinteäsäteistä runkolukukoealaa (r= 5,64 m, 100 m2)
› Runkolukukoealoja joka neljäs ppa koeala, aloitus toisesta ppa
koealasta
› Yli 2 hehtaarin alat: ppa koealoja (kerroin=2) 30 kpl ja 10 kpl
kiinteäsäteisiä runkolukukoealaa (r=5,64 m, 100 m2)
› Runkolukukoealoja joka kolmas ppa koeala, aloitus toisesta ppa
koealasta
• Koealat merkittiin maastoon
• Koealoja siirrettiin, jos liian lähellä käsittelyalueen rajaa
tai viereistä koealaa
• Koealoilta määritettävät tunnukset
› Kasvupaikkatiedot
› Ppa-koealat
› Pohjapinta-ala puulajeittain rinnankorkeudeltaan yli 7 cm puista,
relaskooppikerroin 2
› Hakattujen kantojen lahoprosentti 10 % tarkkuudella
› Runkolukukoealat
› Pituudeltaan yli 1,3 m:n puista › Puulaji, läpimitta 1 cm.n tasaavalla luokituksella, pituus 1 dm:n
tarkkuudella, kehityskelpoisuus
› Pituudeltaan 0,1-<1,3 m:n puista › Lukumäärä puulajeittain viiden kappaleen luokin
› Kehityskelpoisten osuus 10 %:n luokin
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 130
Esimerkki otannasta, Keski-Suomi
• Musta piste: ppa-koeala
• Musta piste ja ympyrä: ppa- ja runkolukukoeala
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 131
Poimintahakkuu
• Yhteensä 22 pomintahakkuukuviota
› Sijainti: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa,
Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi,
Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa
ja Lappi
• Kasvupaikat
› Lehtomainen kangas (OMT) 7 kpl
› Tuore kangas (MT) 8 kpl
› Mustikkaturvekangas (Mtkg) 2 kpl
› Tuore/kuivahko kangas (MT/VT) 2 kpl
› Kuivahko kangas (VT) 2 kpl
› Puolukkaturvekangas 1 kpl
• Pohjapinta-alat ja puuston tilavuudet vaihtelivat paljon
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 132
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 133
PPA/lakiraja alueittain
• Neljällä kohteella ppa alle lakirajan
• Kuudella kohteella ppa niin suuri, että eri-ikäisrakenteisen
metsän uudistuminen on vaarassa 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 134
PPA/lakiraja kasvupaikoittain
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 135
• Lakirajan alitukset viljavilla kasvupaikoilla
PPA/lakiraja pääpuulajeittain
• Lakirajan alitukset enimmäkseen kuusikoissa
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 136
Runkolukujakauma
• Runkolukusarjat vaihtelivat muodoiltaan erittäin paljon
• Vertailussa optimaaliset runkoluvut: Pukkala ym. 2011:
Metsän jatkuva kasvatus
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 137
Esimerkki Etelä-Savo (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 19 m2/ha)
• Pieniläpimittainen puusto vähäistä, suuria puita paljon
• Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 400 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 138
Esimerkki Häme-Uusimaa (kuusivaltainen mustikkaturvekangas, ppa 7 m2/ha)
• Hieskoivuylispuusto, alla kuusikko
• Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 300 kpl/ha
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 139
Esimerkki Rannikko (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 13 m2/ha)
• Kuusen suojuspuuasento, edellytykset eri-
ikäiskasvatukseen hyvät
• Pieniä kuusia ja mäntyjä (0,1-<1,3 m) 530 kpl/ha
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 140
Esimerkki Pohjois-Karjala (Mäntyvaltainen kuivahko kangas, ppa 14 m2/ha)
• Männyn suojus/siemenpuuasento
• Pieniä mäntyjä (0,1-<1,3 m) 1460 kpl/ha
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 141
Etelä-Suomen tuoreet kankaat
keskimäärin (ppa 13 m2/ha)
• Pientä puustoa liian vähän, suurta liian paljon optimiin
nähden
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 142
Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 143
Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 144
Kantojen lahovikaisuus
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 145
• Koealoittain kantojen lahovikaisuus vaihteli 10-100 %
välillä
• Maantieteellisellä sijainnilla ei merkitystä
Pienaukkohakkuut
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 146
• Pienaukkoja ei erikseen kartoitettu etukäteen, vaan ne
tulivat mukaan otantaan
• Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty
poimintahakkuulla (eri-ikäisharvennuksella)
› Kuusi käsittely-yksikköä (Rannikko, Kaakkois-Suomi, Etelä-
Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kainuu)
• Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty
tasaikäisharvennuksella
› Yksi käsittely-yksikkö (Kainuu)
• Pienaukkohakkuu, välialueita ei käsitelty
› Kaksi käsittely-yksikköä (Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Keski-
Pohjanmaa)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 147
PPA/lakiraja alueittain
• Lakiraja alittui vain yhdellä alueella (sekin vähäinen)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 148
Runkolukujakauma: esimerkki Etelä-
ja Keski-Pohjanmaa (Mtkg, PPA 9 m2/ha)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 149
• Runkolukujakauma epätasainen, pieniä läpimittaluokkia
vähän
Runkolukujakauma: esimerkki Keski-
Suomi (MT, PPA 14 m2/ha)
• Muistuttaa kuusen suojuspuuasentoa
• Edellytykset kehittää eri-käisrakennetta melko hyvä
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 150
Pienaukkohakkuut Etelä-Suomen tuoreilla
kankailla keskimäärin (PPA 12 m2/ha)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 151
• Pieniä läpimittaluokkia liian vähän, suuria liian paljon
Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 152
Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 153
Kantojen lahovikaisuus
pienaukkohakkuissa
• Koealoittain lahovikaisuus vaihteli 10-100 %:n välillä
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 154
Johtopäätöksiä
• Poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeinen puusto ei vastannut
yhdessäkään tapauksessa eri-ikäisrakenteisen metsän
puuston rakennetta, tosin joissain tapauksissa lähellä sitä
• Pientä puustoa liian vähän, suurta puustoa liian paljon
› Lähtökohta ei ole vastannut eri-ikäisrakenteista metsää
› Metsiköitä on käsitelty eri-ikäisrakenteisen poimintahakkuun lisäksi
tasaikäisrakenteisella yläharvennuksella ja suojuspuuhakkuulla
• Joissakin tapauksissa on hyvät edellytykset kehittää eri-
ikäisrakennetta tulevissa hakkuissa
• Taimettuminen oli keskimäärin kohtalaista, mutta vaihtelu
erittäin suurta
• Pienaukkojen taimettuminen selviää vasta vuosien kuluttua
• Lahovikaisuus on ongelma
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 155
Kehittämisehdotuksia
• Syksyllä tehdyt otantamittaukset olivat vasta
”harjoittelua” ja tulokset hyvin alustavia
• Poiminta- ja pienaukkohakkuiden seurantaa tulee
jatkaa, laajentaa ja menetelmiä kehittää mm.
ympyräkoealojen ja kantojen lahovikaisuuden suhteen
• Yhteistyö Metlan ja metsäkeskuksen välillä
• Eri-ikäisrakenteisen hakkuun oikeaan kohdevalintaan
kiinnitettävä huomiota (neuvonta, koulutus)
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 156
TAUKO
Seminaari jatkuu klo 14.45
14.45 Paneelikeskustelu: Muuttuuko metsien käyttö?
Paneelin puheenjohtaja:
johtava aluekehitysasiantuntija Markku Granander,
Suomen metsäkeskus
Keskustelemassa:
metsänomistaja Heikki Kaitala, Päijät-Häme
aluejohtaja Pekka Vainikka, Metsäkeskus
johtaja Olli Äijälä, Tapio
johtaja Jorma Saarimaa, UPM-Kymmene
metsäneuvoja Antero Lehti, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
Metsälaki uudistui –
muuttuuko metsien käyttö? Suomen metsäkeskuksen seminaari uudistuneesta
metsälaista yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa
Lahdessa 22.10.2014
Seminaari on päättynyt.
Kiitos osallistumisestasi!