Post on 11-Jul-2020
Pirkanmaa2019 väliraportointi: valinnanvapaus ja kilpailutus teemaryhmä
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1
perusturvajohtaja Eeva Halme teemaryhmän pj.
Valinnanvapauden teemaryhmä
• Teemaryhmän jäsenet
Leppilahti Mikael, ylilääkäri, toimialajohtaja,
Tays toimiala 2
Markkola Antti, projektisuunnittelija,
Tampereen kaupunki
Mäkinen Eeva-Kaisa, projektipäällikkö,
Tampereen kaupunki
Karjalainen Jukka, apulaisylilääkäri,
Tampereen kaupunki
Marjamäki Tarja, tk- ylilääkäri, Lempäälän
kunta
Rajala Juuso, johtava ylilääkäri, Ylöjärven
kaupunki
Rauhala Saara, tilaajajohtaja, Mänttä-
Vilppulan kaupunki
Viitasalo-Männistö Marianna,
vanhuspalveluiden päällikkö, Ikaalisten
kaupunki
Haukilahti Aki, talousjohtaja,
varatoimitusjohtaja, TAYS Sydänsairaala
Maria Länsiö, toiminnanjohtaja, Tampereen
ensi- ja turvakoti ry
Marika Pakkanen, projektipäällikkö, Tampere
Erkki Kainulainen, talous- ja
suunnittelupäällikkö, Jämsä
Liisa Ojala, vakuutuspiiriin johtaja, Kela
Maarit Nousu, tk-lääkäri, Ylöjärvi
Johanna Hirvimies, pääluottamusmies,
Tampere
Tiina Konttajärvi, aluekehityssuunnittelija,
Pirkanmaan liitto
Jenni Korkeakoski, toimistopäällikkö, Nokian
kaupunki, sihteeri
Eeva Halme, perusturvajohtaja, Nokian
kaupunki, teemaryhmän puheenjohtaja
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 2
• Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa: 3.11.2016, 17.11.2016, 8.12.2016, 12.1.2017 ja
15.2.2017
• Kevään suunnitellut kokoontumiset: 22.3.2017, 11.4.2017, 17.5.2017.
• Teemaryhmä on käynyt läpi tapaamisissaan valinnan vapauden lainsäädäntöä
(luonnokset 21.12.2016, 31.1.2017), lakiin liittyvää lausuntopyyntöä, palvelulupausta,
kelan mahdollista roolia rahavirtojen hallinnoinnissa sekä Tampereen kaupungin
valinnanvapaus kokeilun valmistelua. Lisäksi tehty kysely kuntiin tämän hetkisistä
yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta hankituista ostopalveluista, niihin kuluvista euroista
sekä sopimusten päättymisajankohdista.
– Haasteena on, että valinnanvapauden lainsäädännön osalta on käytettävissä
vasta luonnoksia. Hallituksen esitys laista on valmistumassa arvion mukaan
huhtikuun aikana.
• Alatyöryhmä, jossa Johanna Hirvimies, Marika Pakkanen, Saara Rauhala, Marianne
Viitasalo-Männistö, Jukka Karjalainen, Aki Haukilahti, on laatinut selvityksen julkisen
palvelutuotannon yhtiöittämisestä. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa.
• Resurssitarpeet:
– 1-7/2017 teemaryhmän asiantuntijuus ja 0,25 htv
– 8/2017-3/2018 asiantuntijuus ja ict-osaamista yhteensä 1,5 htv
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 3
Leppilahti Mikael, ylilääkäri, toimialajohtaja, TAYS toimiala 2, PSHP
Markkola Antti, projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki
Mäkinen Eeva-Kaisa, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki
Karjalainen Jukka, apulaisylilääkäri, Tampereen kaupunki
Marjamäki Tarja, tk-ylilääkäri, Lempäälän kunta
Rajala Juuso, johtava ylilääkäri, Ylöjärven kaupunki
Rauhala Saara, tilaajajohtaja, Mänttä-Vilppulan kaupunki
Viitasalo-Männistö Marianna, vanhuspalveluiden päällikkö, Ikaalisten kaupunki
Haukilahti Aki, talousjohtaja, varatoimitusjohtaja, TAYS Sydänsairaala
Maria Länsiö, toiminnanjohtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Marika Pakkanen, projektipäällikkö, Tampere
Erkki Kainulainen, talous- ja suunnittelupäällikkö, Jämsä
Konttajärvi Tiina, aluekehityssuunnittelija, Pirkanmaan liitto
Halme Eeva, perusturvajohtaja, Nokian kaupunki, pj.
Korkeakoski Jenni, toimistopäällikkö, Nokian kaupunki, siht.
Avainkäsitteet:
1. Asiakas on maakunnan asukas ja muu henkilö, joille maakunnan on lakiin perustuen
järjestettävä sote-palvelut
2. Palvelutarpeen arvio sisältää sekä sosiaalihuoltalain tarkoittaman palvelutarpeen arvioinnin,
että terveydenhuoltolain tarkoittaman hoidon tarpeen arvioinnin.
3. Asiakassuunnitelma on käsite, jolla tarkoitetaan eri lakien (potilaslaki, sosiaalihuollon
asiakaslaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, lastensuojelulaki) mukaisia asiakas- /
palvelusuunnitelmia.
4. Palvelun tuottaja on maakuntalain (52 §) tarkoittama maakunnan liikelaitos sekä osakeyhtiö
sekä muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka
tuottaa maakunnalle sote-palveluita
5. Palveluyksikkö on hallinnollisesti järjestetty kokonaisuus, jossa tuotetaan sote-palveluita.
Palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä.
6. Suoran valinnan palvelut ovat palveluita, joissa asiakas voi itse valita palvelun tuottajan
suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen
arviointia.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 4
Valinnan vapaus ja kilpailutus: nykytilan kuvaus
7. Sosiaali- ja terveyskeskus on palvelun tuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suoran valinnan
palveluita.
8. Suunhoidon yksikkö on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suun terveydenhuollon
suoran valinnan palveluita.
9. Maksuseteli on sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön asiakkaalle myöntämä sitoumus
korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset
suoran valinnan palvelun tuottajan ennalta määräämään arvoon asti. Asiakas voi valita
maksusetelin palvelun tuottajan, joka on palvelutuottajalain mukaisessa rekisterissä.
10.Asiakasseteli on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle
myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman
palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti.
11.Henkilökohtainen budjetti on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen
asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeiden ja niiden kustannusten perusteella
myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelutuottajien antamien
palvelujen kustannukset liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 5
Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö?
- Suojaverkko: viimesijainen vastuu
X Oy
Z osuuskunta
Y-yhdistys
Sote
-ke
sku
kse
t
Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT)
Asiakkaat
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne
Lähete
Markkinaehtoinen valinnanvapaus
Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan
käyttö yksilöasioissa
- Ei valinnanvapauden piirissä eikä
markkinoilla
Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin
tuotanto Hankinta
Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt
Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus A oy B oy C oy
Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl.
keskitetyt palvelut)
H järjestö I oy
G oy D oy E oy
F oy
Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset
kokonaisuudet
Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia
Maakunnan sote-yhtiö
Suoran valinnan palvelut
21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 7
Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli
-Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta
-Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut
- Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja
-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta
-Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta
Maakunnan omat palvelut
- Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sote-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito
- Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta
-Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa
Asiakasseteli
-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen
-Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta
-Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama
Henkilökohtainen budjetti
-Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan
-Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut
Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin
Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja
suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin
vuodeksi.
Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa
maakunnan liikelaitoksen palveluista.
Suoran valinnan palvelut
Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö suoran
valinnan palvelukokonaisuuteen
• Valinta voi kohdistua vain yhteen palvelutuottajaan – käytössä voi olla koko tuottajan
palveluverkko. Tuottaja voi vaihtaa kerran vuodessa, poikkeuksena esim. asuinpaikan
muutos. Matkat korvataan lähimpään sotekeskukseen.
• Kuntalainen ilmoittaa valinnastaan maakunnalle tietohallintopalveluita (Kanta) käyttäen tai
kirjallisesti. Mikäli hän ei sitä tee, maakunta osoittaa palvelun tuottajan. Listautuminen voi
alkaa marraskuussa 2018.
• Suoran valinnan perustason palveluihin sisältyy:
a. terveydenhuoltolain 13 § mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset
b. perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus
c. yleisten oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien
lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien
pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito
d. terveydenhuoltolain 22 § mukaisten todistusten anto
e. sosiaalihuoltolain 6 §:n sekä vanhuspalvelulain 12 §:mukainen neuvonta ja ohjaus
f. näihin liittyvä vastaanottotoiminta 23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 8
• Suun terveydenhuollon perustason palveluihin kuuluu
– suusairauksien ennaltaehkäisy sekä siihen liittyvä neuvonta, määräaikaiset suun
terveystarkastukset
– suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu
– suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito
– suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet hammaslääkärin todistukset ja
lausunnot
– edellä mainittuihin liittyvä kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta
• Maakunta voi päättää laajemmasta perustasoon kuuluvasta suoran valinnan palveluista esim.
konsultaatiopalvelut, asiakkaan lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolalain14 §1 momentin
mukaiset palvelut sekä suun terveydenhuoltoon liittyvät konsultaatiot, ei kuitenkaan
sairaalaolosuhteita edellyttäviä palveluita.
• Maakunta vastaa suoran valinnan palveluihin sisältyvistä palvelukokonaisuuksista ja
yksityiskohtaisemmista määrittelyistä huomioiden maakunnan asukkaiden palvelutarpeen.
• Maakunnan on julkaistava palvelukuvaukset julkisesti tietoverkossa tai tieto tulee olla saatavissa
pyydettäessä sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Maakunta perii suoran valinnan asiakasmaksut, maksuliikenteestä vastaa kela.
• Valinnan vapaus ei koske koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, eikä silloin kun asiakkaalle on tehty
tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa koskeva päätös.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 9
Suoran valinnan palvelujen tuottaja
• Julkinen yhtiö tai yksityinen yhtiö, yhteisö, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja
• Palvelun tuottajiin sovelletaan valinnanvapauslain lisäksi järjestämislakia ja sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia, palveluntuottajalaki.
• Maakunta tekee sopimuksen suoran valinnan palveluiden tuottajien kanssa
– maakunta määrittää suoran valinnan laajuuden ja voi määrittää palvelun tuottajalle ehtoja mm.
palvelujen laadusta, voimavaroista ja palvelujen yhteensovittamisesta.
– maakunta hyväksyy palvelun tuottajan ilmoituksen perusteella
• Palvelun tuottaja saa korvauksen kiinteänä (vähintään 4/5) ja osan voi saada esim.
suoriteperusteisesti tai kannustimena.
• maakunta perii asiakasmaksun, mutta palvelun tuottaja voi periä asiakkaalta maksun käyttämättä
jätetystä vastaanottoajasta (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista )
• Palvelun tuottajan tulee eriyttää kirjanpitonsa niin, että julkisella rahoitukselle oleva suoran palvelun
tuotanto on erillään muusta toiminnasta.
• Palvelun tuottaja voi antaa maksusetelin niihin suoran valinnan palveluihin, jota se ei itse tuota.
Kokonaisvastuu hoidosta säilyy tällöin suoran palvelun tuottajalla.
• Asiakkaan ollessa laitoshoidossa yli kuukauden ajan keskeytyy palvelun tuottajan vastuu.
• Palvelun tuottaja vastaa oman toimintansa hoitokomplikaatioiden tai muiden vastaavien
korjaamisen kustannuksista.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 10
Yhtiöittämisvelvoite
• Maakunnan palvelujen tuotannosta ja järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamisesta muiden palvelujen tuottajien kanssa vastaa maakunnan liikelaitos
– Maakunnan liikelaitos tytäryhteisöineen tulee muodostamaan laitoskonsernin
• Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan yhtiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus), kun:
– maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla
– palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä
• Molemmat em. vaihtoehdot liittyvät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin keskinäiseen kilpailuun
– Toiminnan harjoittamisen yksityisoikeudellisena oikeushenkilönä on tarkoitus turvata mm. tasapuolinen vero- ja insolvenssioikeudellinen kohtelu suhteessa muihin palveluntuottajiin
• Yhtiöittämistä (liitteenä selvitys) ei ole käsitelty kuin osakeyhtiön kannalta, koska lakiluonnoksen 31.1.2017 mukaan julkista toimintaa yhtiöitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi yritysmuoto on automaattisesti osakeyhtiö (ei siis esim. osuuskunta tms., vaikka ao. muotoisetkin palveluntuottajat voivat tuottaa palveluja maakunnille)
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 11
Maakunnan liikelaitos
Maakunnan liikelaitos (yksi sote-liikelaitos) vastaa muun kuin suoran valinnan palveluiden
tuotannosta, joko itse, asiakassetelillä tai muulla tavoin. Liikelaitoksessa tehdään asiakkaan
palvelutarpeen arviointi ja tarvittavat viranhaltijapäätökset.
• Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota (sama y-tunnus), mutta se on toiminnallisesti
ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Sitä johtaa ammattilaisista koottu johtokunta ja
johtaja.
• Siirtymäkauden vuoden 2020 loppuun asti, liikelaitos voi tuottaa myös julkisen puolen
perustason palvelut (suoran valinnan palvelut).
• Asiakas voi valita muut kuin suoran valinnan palvelut oman kotimaakuntansa
liikelaitoksesta tai toisen maakunnan liikelaitoksesta.
• Liikelaitoksen on käytettävä asiakasseteliä riittävässä määrin palvelun järjestämiseksi, jotta
valinnan vapaus toteutuu.
• Asiakassetelituottajaksi rekisteröidytään tiedonhallinnan kautta.
• Asiakas saa valita itsenäisesti tarvitsemansa asiakassuunnitelman mukaiset palvelut
rekisterissä olevista palvelutuottajista. Palvelun tuottaja ei peri asiakasmaksua, ellei
kyseessä ole peruuttamaton käynti. Asiakassetelillä tuotettaessa asiakkaalla itsellään on
vastuu.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 12
• Asiakas voi myös kieltäytyä asiakassetelistä, jolloin liikelaitoksen tulee tuottaa palvelu itse
tai muulla tavoin.
• Asiakas voi myös saada tarvitsevansa hoidon ja hoivan henkilökohtaisella budjetilla tehdyn
asiakaspalvelusuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtainen budjetti voidaan laatia joko
määräajaksi tai toistaiseksi voimaksi olevaksi.
– maakunta on velvoitettu ottamaan henkilökohtainen budjetti käyttöön
vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa sekä kehitysvammaisten erityishuollosta
annetun lain mukaisissa palveluissa
– liikelaitos vastaa sosiaalihuoltoa koskevasta päätöksenteosta sekä asiakkaan
ohjauksesta ja neuvonnasta
• Jos asiakas ei halua henkilökohtaista budjettia tarvitsemiensa palveluiden hankintaan on
liikelaitoksen tuotettava ne palvelut itse tai muulla tavoin.
• Asiakasseteli palvelutuottajalle annettavat korvaukset:
― maakunta määrittelee asiakassetelin arvon ja palvelusta maksettavan
korvaukseen tulee perustua sotepalveluiden tuotteistukseen, tuotehintaan tai
vastaavaan, jolla maakunta itse seuraa omaa toimintaansa.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 13
Korvauksiin liittyviä erityiskysymyksiä:
Korvaus toisen maakunnan alueella toimivalle palvelun tuottajalle
• suoran tai kiireellisen palvelu osalta kustannuksista vastaa se maakunta, jolla on
vastuu sote-palveluiden järjestämisestä kyseiselle asiakkaalle, jos maakunnalla on
sopimus suoran vallinnan vapauden palvelun tuottajan kanssa.
• jos sopimusta ei ole, niin kustannuksista vastaa se maakunta, jossa palvelun tuottaja
sijaitsee
• jos maakunnan liikelaitoksen asiakkaana on henkilö, joka on toisen maakunnan
asukas, sovelletaan kustannusten korvauksesta järjestämislain 37 § mukaan.
• Valtioneuvosto voi asetuksella antaa tarkempia säädöksiä korvausten määrien
perusteista ja korvausmenettelystä.
Rajat ylittävästä valinnanvapaudesta ja siihen liittyvistä korvauksista on tulossa nykyiseen
lakiin muutoksia syksyn 2017 aikana.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 14
15
Visio Kelan SoTe-palveluista
Asiakasryhmät
Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja
Sähköinen asiointi Palvelutuottajan valinta Omien tietojen hallinta
Palaute Palvelupaketit
Palvelutuottajien hallinta Asiakkuuksien hallinta
Korvausten hallinta Palveluiden ja rahavirtojen
seuranta
Asiakastietojen tarkastus Palveluiden tuottaminen
Palvelusuoritteiden kirjaus Laskutus Kelalta
Kelan tietovarannot ja integraatiot
Sosiaaliturvan ekosysteemi
Sosiaali- ja terveyshuollon ekosysteemi
Asiointi elämäntilanteen mukaan Asiointi roolin mukaan Kela.fi
Suomi.fi
Yritys- suomi.fi
Ulkoiset käyttö-
liittymät
16
Palvelut
Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja
Palvelutuottajan valinta • Valitsee palvelun • Vertailee palveluntuottajia • Valitsee (vaihtaa) palveluntuottajan
Ajanvaraus * • Ohjaus palveluntuottajan ajanvaraukseen
Omien tietojen hallinta • Omien oikeuksien ja saldotietojen
seuranta: (Asiakassetelit, Henkilö-kohtainen budjetti, Kuntoutuskäynnit, Matkat, Maksukattokertymät,…)
Palaute * • Asiakaspalaute palvelusta
Palvelutuottajien hallinta • Palvelutuottajarekisterin ylläpito
Palvelupakettien hallinta • Palvelupakettirekisterin ylläpito
Asiakkuuksien hallinta • Oikeuksien myöntäminen ja kirjaaminen
asiakkaan tileille (mm. asiakasprofiilit, asiakassetelit, …)
Korvausten hallinta • Ilmoittaa korvausten määrät
(kapitaatiokorvaus, asiakasmaksut,…)
Palveluiden ja rahavirtojen seuranta • Seuraa palveluiden käyttöä • Seuraa rahavirtoja • Saa tilastoja ja raportteja
Asiakastietojen tarkastus * • Tarkistaa asiakasta koskevat tiedot
(Asiakasprofiili, Asiakassetelit, Henkilökohtainen budjetti, …)
Palveluiden hallinta • Palvelutarjonnan ylläpito • Listautuu palveluntuottajaksi (jonotilanne)
Palvelusuoritteiden kirjaus * • Palvelu- ja kust.tietojen kirjaus
Laskutus Kelalta * • Lähettää laskun Kelaan
Omien palvelujen seuranta • Tilastot ja raportit (mm. kustannukset,
suoritteet)
Tuottaa Sosiaali-, Terveys-, Kuntoutus-, Matka-, ym. palvelut Saa maksut palveluista
Asiakassetelit Henkilökohtainen budjetti
Kela tuottaa tietopalveluita viranomaisille, maakunnille, asiakkaille ja palveluntuottajille Kela mahdollistaa tiedotteiden ja viestien lähettämisen eri toimijoiden välillä
Kela hoitaa tarvittavat maksatukset Kela toteuttaa integraatiot taustajärjestelmiin
Palveluiden järjestäminen
Integraatio- rajapinnat tausta- järjestelmiin
*
Kela.fi
17
SoTe toimintamalli
Kela, palvelukeskukset ja muut valtakunnalliset toimijat
Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Lupa-
viranomainen
Valitsee
palvelun
tuottajan ja
palvelun
Saa
tietoa
palvelun
tuottajista ja
palveluista
Saa
tietoa
omista
oikeuksista
Antaa
palautetta
Toisen
puolesta
asiointi
Palvelun
tuottajan
toimilupatiedotPalvelu-
tuottajien
ylläpito
Palvelu-
pakettien
ylläpito
Asiakkaiden
oikeuksien ja
tietojen ylläpito
Kapitaatio-
määrien
ylläpito
Raportointi &
tilastointi
Koontilaskutus
väestön
käyttämistä
palveluista
Maksaa
koontilaskunMaksaa
suora-
korvauksen
Palvelu-
suoritteiden
kirjaus
Laskuttaa
palveluista
Raportointi &
tilastointi
Saa
asiakastietoa
Listautuu
ehdokkaaksi
palvelun
tuottajaksi
Omien
tietojen
ylläpito
Asiakkaan
tietojen
ylläpito
Hakee
toimilupaa
Myöntää toimiluvan
Hakee palvelun
tuottajaksi
Tekee sopimuksen
Saa palvelua
Tekee ajanvarauksen palveluun / hakee palvelua
Maksaa omavastuun
Myöntää
palveluoikeuksia
Sosiaaliturvan ekosysteemi Sosiaali- ja terveyshuollon ekosysteemi
Kelan keskeiset tietovarannot sekä rooli
sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemeissä
18
Nykyinen tietovaranto
Osittain olemassa oleva
Uusitietovaranto
Värikoodit
SoTe-organi-saatiorekisteri
Väestörekisteri(VTJ)
Perustiedot
Apurekisterit
Asiakkuustiedot
Kuntien ja pal-veluntuottajiensopimustiedot
Palautetiedot
Laskutustiedot
Operatiiviset tietovarannot
Maakunta/kuntatiedot
Potilastiedon arkisto
Sosiaalihuollon arkisto
Omakannan omatietovaranto
Tiedon toisiokäyttö
Tietovarasto/-allas
Kelan muut tietovarannot
Suoran valinnan piirissä olevien palvelujen rajapinnasta muuhun valmisteluun
Järjestämisvastuu
• sen määrittämä suoran valinnan palveluiden laajuus, laatu ja saatavuus kriteerit
• palvelun saannin ja etuuksien määrät ja kriteerit, liittyy myös kotona asumiseen ja
vammaispalveluihin
• asiakkailta perittävien maksujen määrittäminen
• potilas- ja sosiaaliasiamies palvelut, oikaisuvaatimusten ja muistutusten käsittely
Organisointi ja palveluverkko
• yhtiöitettävät palvelut ja liikelaitoksen toiminta, yhdyspinnan määrittäminen
huomioiden alueelliset erot
• palveluverkko – miten turvataan lähipalveluna tuotettavat palvelut ja miten
hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa kilpailutilanteessa
• palveluintegraation turvaaminen –hyvien käytänteiden ylläpitäminen
• tukipalvelut sekä yhtiölle että liikelaitokselle
Hankinta ja logistiikka
• tarvikehankinnat, apuvälinekeskus ja hoitotarvikejakelu
• asiakaslogistiikka – kuljetukset palvelutuotantoyksiköihin, myös ostopalveluihin
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 19
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 20
Hyte, kotona asuminen, päihde- ja mielenterveys sekä lapsiperheiden palvelut
• Arkipolun sujuvuus, oikea hoidon porrastus
• miten palveluohjauksen ja perhekeskuksen mallit istutetaan valinnan vapauden
verkkoon
Yhdyspinta kuntien kanssa
• hyvinvointityö ja asiantuntijuuden antaminen sekä moniammatilliset ryhmät –
miten sitoutetaan sote-keskukset
• valmius ja arjen turvallisuus
• henkilöstöryhmän kautta henkilöstön siirtymiseen liittyvät asiat (liikkeen luovutus)
• valinnan vapauden viestintä / markkinointi kuntien palveluvalikossa
Koulutus, kehittäminen ja tutkimus
• riittävien koulutuspaikkojen varmistaminen – sote-keskuksilla
koulutusvelvollisuus (?)
• perustason tutkimuksen varmistaminen – sote-keskukset
• henkilöstön kelpoisuudet – uudet ”sote”osaajat
• uutta osaamista palveluiden markkinointiin
Tampereen kaupunki
• teemaryhmä seuraa kaupungin valinnanvapauden kokeilua 2017-2018
Kilpailutus
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 21
Ostopalvelujen nykytila:
• Teemaryhmä on kerännyt tietoja kuntien asiakaspalveluiden ostoista ja palvelusetelillä
hankittavista palveluista. Kaikkien kuntien tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Tässä koottuna
muutama esimerkki:
o suurimmat ostot kertyvät eri asiakasryhmien asumispalveluista: ikäihmisten
asumispalvelut 57,5 milj., päihde- ja mielenterveys palvelut 15,0 milj., vammaispalvelut
13,5 milj. ja kehitysvammapalvelut 11,9 milj. Näistä palvelusetelillä ostetaan noin 2,0
milj., mutta palvelusetelin käyttö on laajentumassa tämän vuoden aikana.
o lastensuojelun sijaishuollon (laitos) ostopalvelut ovat 17,5 milj.
o yksityisiltä terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankitaan konsultaatio, toimenpide ja
tutkimuspalveluita 3,2 milj. Näistä palvelusetelien osuus on 1,5 milj.
o suun terveydenhuollon palveluita ostetaan 8,6 milj, josta palvelusetelien osuus 0,1 milj.
o lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluita 2,6 milj.
o sairaankuljetus, vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset, sosiaalihuoltolain mukaiset
kuljetukset noin 30 milj.
• Tuleva kilpailutuksen tarve on riippuvainen valinnan vapauden lainsäädännöstä, suoran
valinnan laajuudesta ja muun palvelun tuotannon organisoinnista esim. yhtiöittämisen
laajuus.
• Kilpailutustarve ja ehdotus suunnitelmasta valmistuu loppuraporttiin.
Pohdittavaa jatkovalmistelua varten:
• Julkinen suoran valinnan palvelut on yhtiöitettävä vuoden 2021 alkuun mennessä.
– suoran valinnan vapauden laajuus esim. kuuluuko neuvolatoiminta suoran
valinnan palveluihin
– palveluverkko maakunnallisessa yhtiössä – eri palveluvalikolla olevat
tuotantoyksiköt, mitä tuotetaan lähipalveluina
– yhtiöittämisen aikataulu –2018 alusta?
• Liikelaitoksen palvelutuotannon organisointi
– liikalaitoksen toiminnan laajuus suhteessa yhtiöitettävään palveluun (muu kuin
suoran valinnan palvelut)
– mitä palveluita tuotetaan asiakassetelillä riittävän valinnan vapauden
toteutumiseksi
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 22
Liite 1. Yhtiöittäminen SISÄLTÖ
1. Yhtiöittäminen teknisesti sis. liikkeenluovutus ja henkilöstön asema
2. Hankinnat yhtiömuotoisilta toimijoilta
3. Kokemukset kunnallisista yhtiöistä ja kuntien omistukset Sote- ja
maakuntauudistuksessa
4. Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 23
Yhtiöittäminen teknisesti (1/3)
Osakeyhtiön perustamistoimet
1. Toiminimen valinta, perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan
nimeäminen
• Perustamissopimuksessa sovitaan tyypillisesti yhtiön esim. perustajaosakkaista, perustettavasta yhtiöstä, osakkeiden
merkinnästä ja –maksamisesta, yhtiön hallituksesta, tilintarkastajasta, tilikaudesta ja yhtiöjärjestyksestä
• Yhtiöjärjestys liitetään tyypillisesti perustamissopimuksen liitteeksi, ja siinä määritellään esim. yhtiön toiminimi, kotipaikka,
toimiala, hallituksen jäsenten määrä ja toimikausi, yhtiön edustaminen ja yhtiökokousperiaatteet
• Osakeyhtiölaki säätää osakeyhtiöiden (yhtiö voi olla yksityinen eli Oy tai julkinen eli Oyj eli pörssiyhtiö) toiminnan keskeiset
periaatteet. Lisäksi osakkaat voivat halutessaan solmia Oyl:n määräyksiä täydentävän vapaaehtoisen ja -muotoisen
osakassopimuksen (ei pakollinen)
• Hallituksen esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017 mukaan:
• Julkista toimintaa yhtiöitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi yritysmuoto on automaattisesti
osakeyhtiö ja vähimmäisosakepääoman tulee olla Oyl:n mukaisesti min. 2500 euroa.
• Yhtiöille tulee nimetä 1-5 hengen hallitus ja yhtiöille tulee perustamisvaiheessa laatia liiketoimintasuunnitelma
2. Perustamissopimuksen allekirjoittaminen: Hallitus nimetty ja valtuutettu toimimaan perustettavan yhtiön lukuun
• Osakemerkintä lainvoimainen (perustamissopimuksen allekirjoituksella)
3. Hallituksen kokoontuminen tai -päätös pankkitilin avaamisesta yhtiölle
• Osakkeiden maksu yhtiön ilmoittamalle pankkitilille (minimiosakepääoma 2500 euroa)
4. Perustamisilmoituksen (Pat.Rek. lomake Y1) allekirjoittaminen (hallitus, toimitusjohtaja jos valittu sekä tilintarkastaja
allekirjoituksillaan vahvistavat osakkeet maksetuksi) ja toimittaminen kaupparekisteriin (3 kk kuluessa
perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muutoin perustaminen raukeaa)
• Osakkeiden maksu rahana tai apporttina (harvinaisempi perustamisvaiheessa, vaatii tilintarkastajan lausunnon)
• Perustamisilmoituksen tekeminen verohallintoon hoituu samalla lomakkeella: arvonlisäverovelvollisten rekisteri,
ennakonpidätysrekisteri ja työnantajarekisteri
5. Osake- ja osakasluettelon laatiminen
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 24
6. Vakuutusasioiden hoitaminen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden järjestäminen
• Eläkevakuuttaminen (Keva mahdollinen kuntaomisteisissa yhtiöissä), tapaturma-, työttömyys- ja mahdollisten
vapaaehtoisten vakuutusten ottaminen
• Työterveyshuollon järjestäminen, työsuojeluorganisaation luominen ja muiden lakis. velvoitteiden organisoiminen
7. Yhtiön tuottaessa sosiaalihuollon palveluja sekä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, yksityisten toimilupien hakeminen
(nykylainsäädännön mukaan)
• Haetaan AVI:lta kun toimintaa 1. maakunnan alueella ja Valviralta, jos toimintaa useamman maakunnan alueella
• Omavalvontasuunnitelman laatiminen, STUK -luvan hakeminen jos rtg -toimintaa sisältyy jne.
• Tuotettavat palvelut AVL 34 – 37 §:n mukaisesti verottomia, jonka vuoksi yhtiön omien hankintojen arvonlisävero ei
vähennyskelpoinen vaan jää kuluksi ja piilevänä yhtiön palveluhintoihin
• Maakuntiin ja niiden liikelaitoksiin ei lakiluonnosesityksen mukaan sovellettaisi enää arvonlisäverotuksessa kuntia ja
kuntayhtymiä vastaavia alv –periaatteita, eli AVL 130 a §;n 5 % laskennallinen palautus poistuisi (menojen alv –
kustannus kompensoitaisiin valtion talousarviomenettelyn kautta)
Toiminnan luovutus yhtiöön
1. Tietty toiminta tai sen osa luovutetaan teknisesti tyypillisimmin liiketoimintakaupalla
• Liiketoiminta- eli substanssikaupassa myyvä taho myy (liike)toimintansa tai sen osan ja kaupan kohteena ovat usein kaikki
toimintaan olennaisesti liittyvät osat, kuten kiinteä omaisuus, koneet, laitteet, työntekijät, immateriaalioikeudet sekä kyseiseen
liiketoimintaan liittyvät sopimukset ja velat
• Kaupasta sovitaan kauppakirjalla, jossa tyypillisesti yksilöidään kaupan kohde ja -tarkoitus, siirtyvä toiminta, -omaisuus ja siihen
sisältyvät varat- ja velat, kauppahinta, omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen, verotusseikat sekä sopimukset ja työntekijät
• Kauppahinta voidaan maksaa rahana tai apporttiomaisuudella (muu kuin raha, esim. kalusto tms.)
• Liiketoimintakaupan yksi muoto on liiketoimintasiirto, jossa rahavastike ei kuitenkaan tule kysymykseen, vaan
vastineena siirtävä taho saa tällöin tyypillisesti vastaanottavan yhtiön osakkeita
• Sote-uudistuksessa toimitilat ovat jäämässä kunnille, jotka vuokraavat ne maakunnille
• Lisäksi uudistuksessa kunnille ei olla selvityshetken tiedon mukaan olla maksamassa korvausta siirtyvästä omaisuudesta
• Liiketoimintakauppaa pidetään työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena, jossa työntekijät siirtyvät ostavaan yhtiöön ns.
vanhoina työntekijöinä.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 25
Yhtiöittäminen teknisesti (2/3)
2. Liikkeen luovutus
• Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yhtiön tai vastaavan toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle ja liikkeen
luovutuksesta on tyypillisesti kysymys silloin, kun luovuttava taho luovuttaa koko toimintansa tai osan siitä, ja uusi omistaja
jatkaa luovutuksen jälkeen toimintaa samanlaisena
• Liikkeen luovutus perustuu liikkeenluovutusdirektiiviin:
• Direktiivin tarkoituksena on työntekijöiden suojelu, sillä taataan työntekijöiden oikeus siirtyä toiminnan siirtämisen
yhteydessä.
• Henkilöstöllä on oikeus tuotannollisin perustein tehtävän irtisanomisen sijasta siirtyä toiselle työnantajalle ja oikeus
siirtymisestä huolimatta säilyttää entisen palvelussuhteen ehdot laissa määritellyllä tavalla.
• Työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen yhteydessä automaattisesti
• Jos työntekijä ei halua siirtyä, hän voi irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla . Oikeutta jäädä entisen
työnantajan palvelukseen ei ole, kun toiminta ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksessa.
• Henkilöstölle aiheutuvat seuraukset:
• Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä
• Työnantajan yksipuolisesti tarjoamat henkilöstöetuudet eivät ole palvelussuhteen ehtoja, joten ne eivät siirry
• Työsopimussuhde jatkuu samana ja yhtäjaksoisesti
• Työ- ja työaikajärjestelyt sekä työpaikka voivat muutttua luovutuksen jalkeen työnantajan direktio-oikeuden perusteella.
• Mikä säilyy?
• Palvelussuhteen ehdot mm palkka
• Ansaitut vuosilomat ja säästövapaat
• Palvelussuhdehistoria
• Tes sopimuskauden loppuun saakka
• Mikä muuttuu?
• Tes sopimuskauden päättymisen jälkeen
• Eläkelaitos, yksityiseen eläkejärjestelmään siirryttäessä kunnalliseen eläkkeeseen mahdollisesti kuulunut lisäeläkeosuus
raukeaa.
• Palkkausjärjestelmä ja muut työnantajakäytännöt ja henkilöstöpolitiikka. Esim. palkkapäivä.
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 26
Yhtiöittäminen teknisesti (3/3)
Hankinnat yhtiömuotoisilta toimijoilta
• Hankintatapoihin merkittävästi vaikuttaa se, voidaanko yhtiön tulkita olevan sidosyksikköasemassa.
• Sidosyksikköasemassa olevan yhtiön suhteen hankintalakia ei sovelleta (hankintalain 15 §). Mahdollistaa suorahankinnan.
• Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä.
• Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan täyttymisen osalta hankintayksikön katsotaan käyttävän määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa silloin, kun se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.
• Edelleen edellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa ainoastaan vähäisessä määrin liiketoimintaansa muiden kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.
• Vähäiseksi katsotaan hankintalain mukaan enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron (molempien täytyttävä) osuutta liiketoiminnasta.
• Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
• Sidosyksikköasemassa olevan yksikön keskeisenä tehtävänä tulee olla vain siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden palveleminen, mikä puolestaan sitoo liiketoiminnan kehittämistä ja suuntaamista. vaikuttaisi kilpailuasetelmaan merkittävästi.
• Se, ovatko sidosyksikköyhtiöt hankintayksiköitä, ratkeaa hankintalain 5 §:n perusteella. Käytännössä sidosyksiköt ovat usein hankintayksiköitä ja voivat jäädä määritelmän ulkopuolelle vain, jos niillä on (puhtaasti) teollinen tai kaupallinen luonne
• Yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esimerkiksi kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen
• Muiden kuin sidosyksiköiden ollessa kyseessä, edellytetään palvelujen kilpailuttamista. Poikkeuksena asiakkaan valinnan vapaus
• Haasteena ne asiakkaat, jotka eivät itse tee valintaa
• Heille palvelut hankittava joko kilpailuttamalla tai sidosyksikköyhtiöiltä
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 27
Kokemukset kunnallisista yhtiöistä ja kuntien
omistukset Sote- ja maakuntauudistuksessa
• Yhtiöittämisen esimerkkejä: alatyöryhmän työn laajuus ja aikataulu kokemusten tarkempi kartoitus ei ollut mahdollista. Alatyöryhmä kuitenkin havaitsi, että kunnallisia yhtiöitä on olemassa laaja kirjo ja terveydenhuollon alallakin esim. seuraavilla osa-alueilla/toimintamalleilla
• Kuntien työterveysyhtiöt
• Toiminta rajautuu työterveyspalvelutoimintaan ja tiettyyn kuntaan/kuntajoukkoon
• Kuntayhtymien ja kuntien erikoissairaanhoidon yhtiöt
• Toiminta rajautuu esim. tiettyyn erikoisosaamisalueeseen, esim. fokus-sairaalat, joissa kuntayhtymä ja kuntia omistajina
• Perusterveydenhuollon/-erikoissairaanhoidon PPP –yhtiöt
• Public-Private-Partnership –periaatteella muodostetut yksityisen ja julkisen yhteiset yhtiöt
• Kuntien omistusten käsittely sote-uudistuksessa:
• Kunnan omistamista osakkeista siirtyisivät maakunnalle sellaisen osakeyhtiön osakkeet, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 - 8 §:n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.
Esimerkki erään PPP –yhtiön ja kaupungin välillä sopimusperusteisesti sovitusta sote-palvelukokonaisuudesta:
• Terveydenhuollon viranomaistoiminta (kaupunki)
– johtava lääkäri (0,4 htv)
• Sosiaalityön viranomaistoiminta (kaupunki)
– palvelujohtaja (1 htv) + sosiaalityöntekijä (4 htv) + etuuskäsittelijä (1 htv) ja tsto.sihteeri (1 htv)
• Sote-palvelusopimus (sote-yhtiö)
– Aikuis- ja perhesosiaalityö
– Vammaispalvelut
– Vanhuspalvelut
– Sairaanhoito
– Terveysneuvonta ja seulonnat
– Neuvolapalvelut
– Kouluterveydenhuolto
– Opiskelijaterveydenhuolto
– Vuodeosasto
– Hammashuolto
– Kuntoutus
– Työterveyshuolto
– Mielenterveystyö
– Päihdehuolto
– Erikoissairaanhoito
– Laboratorio
– Kuvantaminen
– Lääkehuolto ja hoitotarvikkeet
– Laitoshuolto/siivous/pesula/työasut
– Ilmaisjakelutarvikkeet
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 28
Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja (1/2) • Yhtiöittämisvelvoitteen alainen sote-toiminta tulee olla yhtiömuotoista vasta 1.1.2021 alkaen
• Maakunnat voivat järjestää palveluiden yhtiöittämisen 31.12.2020 mennessä, ja henkilöstö siirtyy tällöin myös
jatkoluovutuksessa liikkeenluovutuksen periaattein samoin kuin siirtyminen kunnasta
• Hankintadirektiivin mukaan tilanteita, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa,
kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ja palvelusetelijärjestelmät, ei olisi pidettävä hankintana vaan
pelkästään lupajärjestelminä
• Hankintalain hankintasopimusmääritelmää on täsmennetty siten, että asiakasvalintajärjestelmät kuten palveluseteli ym.
eivät kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin, jos ne on toteutettu tavalla, joka mahdollistaa markkinoille pääsyn
• Jos hankintayksikkö asettaa runsaasti itse lainsäädäntöön perustumattomia yksityiskohtaisia vaatimuksia toimittajille,
olisi järjestely lähempänä hankintasopimusta
• Asiakasvalintajärjestelmiä, joissa hankintayksikkö ei käytä valtaa tarjoajien valinnassa, ei pidetä hankintasopimuksina,
eikä niihin sovelleta hankintalakia (toisin sanoen ei kilpailuteta)
• Hankintalaissa on mm. kilpailuneutraliteettia koskevista syistä rajoitettu sidosyksiköiden (yhtiöiden) mahdollisuutta toimia
markkinoilla, mutta hankintalaki (1397/2016) sisältää siirtymäaikoja sidosyksikköyhtiöille siten, että 5 % / 500 000 euron
ulosmyyntirajaa sovelletaan sellaisenaan vasta 1.1.2022 alkaen
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava 15 §:n 1 momentissa ja
16 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus olisi 10 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2021 saakka. Momentissa
tarkoitetun siirtymäkauden aikana 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun sidosyksikön liiketoiminnan rajoituksena ja 16 §:n
momentissa tarkoitettuna palvelujen tarjoamisen rajoituksena olisi ainoastaan momentissa säädetty enintään 10
prosentin rajoitus, eikä tämän lisäksi säädettäisi euromääräisestä rajoituksesta toisin kuin siirtymäkauden jälkeen.
• Ulosmyynnillä tarkoitetaan kaikkea myyntiä, joka ei suuntaudu omistaviin hankintayksiköihin
• Hankinnoissa hankintayksikön sidosyksiköiltä prosenttiosuus on 10, ja 500 000 euron rajoitusta ei sovelleta, kun
hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole.
• Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan
yksikön muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille suunnitellusta myynnistä hankintalaissa
tarkoitetun avoimuusilmoituksen
• Liikevaihtoa koskevaa prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta silloin, kun muiden kuin määräysvaltaa yksikköön käyttävien
hankintayksiköiden kanssa harjoitetun liiketoiminnan arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta
keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 29
Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja (2/2) • Kuntien toiminnan luovutuksissa maakunnille kyseessä normaali liikkeen luovutus, mutta esityksen mukaan lunastus tapahtuu
korvauksetta: tähän voinee odottaa vielä maanlaajuista tarkennusta säädösten muodossa, koska on valtakunnallinen asia
• Maakunnan sote-yhtiöiden määrällä (1 tai useampia) arvioidaan olevan oleellista merkitystä maakunnan yksiköiden
kilpailukyvyn, asiakkaiden valinnan ja kilpailutuksen kannalta, ja tässä tulisi huomioida ainakin:
• Toiminnalliset kokonaisuudet asiakasnäkökulmasta (ei välttämättä pelkästään suoran valinnan piirissä olevat palvelut)
• Alueelliset erot ja poikkeavuudet sekä maakunnan asukkaiden luonnolliset asiointialueet
• Henkilöstöresurssien tehokas käyttö, osaamisen hyödyntäminen ja mielekäs työympäristö
• Yhtiöiden onnistumisen mahdollisuuksien luominen (johtaminen, joustavuus, ketteryys)
• Maakunnan yhtiöiden TES –valinnoilla tulee olemaan olennaista merkitystä (TPTES, AVAIN-TES ja yksityisen
sosiaalipalvelualan TES)
• Maakunnan yhtiöiden ja –liikelaitoksen toimintojen ja tehtävien hoitamisessa huomioitavia seikkoja johtuen yhtiöittämisestä
suoravalinnan takia:
• Työntekijän ei voine ja/tai todennäköisesti ei ole tehokasta, että työntekijä olisi yhtä aikaa sekä yhtiön että maakunnan
palveluksessa (esim. lääkärin neuvolatyö), jolloin ratkaistavaksi tulee osatyöpanosten vuokrauskäytännöt tai vastaavat
järjestelyt (esim. työpanoksen vuokraus yhtiöltä maakunnalle, kilpailutus?)
• Suun terveydenhuolto vaikuttaa olevan selkeimmin oma kokonaisuus
• Rajapinta liikelaitoksen suun erikoissairaanhoidon palveluihin?
• Kotihoito- ja asumispalvelut oma kokonaisuus
• Yhtiöiden määrässä tulisi huomioida alueelliset erot ja poikkeavuudet
• Kotihoidon tulisi olla niin lähellä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa kuin mahdollista
• Huomioitavaa on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi
• Toimitilojen vuokraaminen sote-yhtiöille:
• Kunnat vuokraavat sote-tilansa valtakunnalliselle toimitilojen palvelukeskukselle, joka vuokraa toimitilat sote-yhtiöille?:
• Miten ratkaistaan kuka saa esim. olemassa olevien kuntien terveysasemien tilat, ovatko maakunnan sote-yhtiöt
etusijalla vai kilpailutetaanko tilat?
• Sote-yhtiöillä ja palvelukeskuksella 3 v. vuokrasopimukset, jonka jälkeen on todennäköistä, että tarpeettomat
tilat jäävät kunnille?
23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 30