Pirkanmaa2019 väliraportointi: valinnanvapaus ja …...valinnanvapaus kokeilun valmistelua....

Pirkanmaa2019 väliraportointi: valinnanvapaus ja kilpailutus teemaryhmä

23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1

perusturvajohtaja Eeva Halme teemaryhmän pj.

Valinnanvapauden teemaryhmä

• Teemaryhmän jäsenet

Leppilahti Mikael, ylilääkäri, toimialajohtaja,

Tays toimiala 2

Markkola Antti, projektisuunnittelija,

Tampereen kaupunki

Mäkinen Eeva-Kaisa, projektipäällikkö,

Tampereen kaupunki

Karjalainen Jukka, apulaisylilääkäri,

Tampereen kaupunki

Marjamäki Tarja, tk- ylilääkäri, Lempäälän

kunta

Rajala Juuso, johtava ylilääkäri, Ylöjärven

kaupunki

Rauhala Saara, tilaajajohtaja, Mänttä-

Vilppulan kaupunki

Viitasalo-Männistö Marianna,

vanhuspalveluiden päällikkö, Ikaalisten

kaupunki

Haukilahti Aki, talousjohtaja,

varatoimitusjohtaja, TAYS Sydänsairaala

Maria Länsiö, toiminnanjohtaja, Tampereen

ensi- ja turvakoti ry

Marika Pakkanen, projektipäällikkö, Tampere

Erkki Kainulainen, talous- ja

suunnittelupäällikkö, Jämsä

Liisa Ojala, vakuutuspiiriin johtaja, Kela

Maarit Nousu, tk-lääkäri, Ylöjärvi

Johanna Hirvimies, pääluottamusmies,

Tampere

Tiina Konttajärvi, aluekehityssuunnittelija,

Pirkanmaan liitto

Jenni Korkeakoski, toimistopäällikkö, Nokian

kaupunki, sihteeri

Eeva Halme, perusturvajohtaja, Nokian

kaupunki, teemaryhmän puheenjohtaja


• Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa: 3.11.2016, 17.11.2016, 8.12.2016, 12.1.2017 ja

15.2.2017

• Kevään suunnitellut kokoontumiset: 22.3.2017, 11.4.2017, 17.5.2017.

• Teemaryhmä on käynyt läpi tapaamisissaan valinnan vapauden lainsäädäntöä

(luonnokset 21.12.2016, 31.1.2017), lakiin liittyvää lausuntopyyntöä, palvelulupausta,

kelan mahdollista roolia rahavirtojen hallinnoinnissa sekä Tampereen kaupungin

valinnanvapaus kokeilun valmistelua. Lisäksi tehty kysely kuntiin tämän hetkisistä

yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta hankituista ostopalveluista, niihin kuluvista euroista

sekä sopimusten päättymisajankohdista.

– Haasteena on, että valinnanvapauden lainsäädännön osalta on käytettävissä

vasta luonnoksia. Hallituksen esitys laista on valmistumassa arvion mukaan

huhtikuun aikana.

• Alatyöryhmä, jossa Johanna Hirvimies, Marika Pakkanen, Saara Rauhala, Marianne

Viitasalo-Männistö, Jukka Karjalainen, Aki Haukilahti, on laatinut selvityksen julkisen

palvelutuotannon yhtiöittämisestä. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa.

• Resurssitarpeet:

– 1-7/2017 teemaryhmän asiantuntijuus ja 0,25 htv

– 8/2017-3/2018 asiantuntijuus ja ict-osaamista yhteensä 1,5 htv


Leppilahti Mikael, ylilääkäri, toimialajohtaja, TAYS toimiala 2, PSHP

Markkola Antti, projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki

Mäkinen Eeva-Kaisa, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki

Karjalainen Jukka, apulaisylilääkäri, Tampereen kaupunki

Marjamäki Tarja, tk-ylilääkäri, Lempäälän kunta

Rajala Juuso, johtava ylilääkäri, Ylöjärven kaupunki

Rauhala Saara, tilaajajohtaja, Mänttä-Vilppulan kaupunki

Viitasalo-Männistö Marianna, vanhuspalveluiden päällikkö, Ikaalisten kaupunki

Haukilahti Aki, talousjohtaja, varatoimitusjohtaja, TAYS Sydänsairaala

Maria Länsiö, toiminnanjohtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Marika Pakkanen, projektipäällikkö, Tampere

Erkki Kainulainen, talous- ja suunnittelupäällikkö, Jämsä

Konttajärvi Tiina, aluekehityssuunnittelija, Pirkanmaan liitto

Halme Eeva, perusturvajohtaja, Nokian kaupunki, pj.

Korkeakoski Jenni, toimistopäällikkö, Nokian kaupunki, siht.

Avainkäsitteet:

1. Asiakas on maakunnan asukas ja muu henkilö, joille maakunnan on lakiin perustuen

järjestettävä sote-palvelut

2. Palvelutarpeen arvio sisältää sekä sosiaalihuoltalain tarkoittaman palvelutarpeen arvioinnin,

että terveydenhuoltolain tarkoittaman hoidon tarpeen arvioinnin.

3. Asiakassuunnitelma on käsite, jolla tarkoitetaan eri lakien (potilaslaki, sosiaalihuollon

asiakaslaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, lastensuojelulaki) mukaisia asiakas- /

palvelusuunnitelmia.

4. Palvelun tuottaja on maakuntalain (52 §) tarkoittama maakunnan liikelaitos sekä osakeyhtiö

sekä muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka

tuottaa maakunnalle sote-palveluita

5. Palveluyksikkö on hallinnollisesti järjestetty kokonaisuus, jossa tuotetaan sote-palveluita.

Palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä.

6. Suoran valinnan palvelut ovat palveluita, joissa asiakas voi itse valita palvelun tuottajan

suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen

arviointia.


Valinnan vapaus ja kilpailutus: nykytilan kuvaus

7. Sosiaali- ja terveyskeskus on palvelun tuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suoran valinnan

palveluita.

8. Suunhoidon yksikkö on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suun terveydenhuollon

suoran valinnan palveluita.

9. Maksuseteli on sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön asiakkaalle myöntämä sitoumus

korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset

suoran valinnan palvelun tuottajan ennalta määräämään arvoon asti. Asiakas voi valita

maksusetelin palvelun tuottajan, joka on palvelutuottajalain mukaisessa rekisterissä.

10.Asiakasseteli on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle

myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman

palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti.

11.Henkilökohtainen budjetti on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen

asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeiden ja niiden kustannusten perusteella

myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelutuottajien antamien

palvelujen kustannukset liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti.


Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö?

- Suojaverkko: viimesijainen vastuu

X Oy

Z osuuskunta

Y-yhdistys

Sote

-ke

sku

kse

t

Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT)

Asiakkaat

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne

Lähete

Markkinaehtoinen valinnanvapaus

Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan

käyttö yksilöasioissa

- Ei valinnanvapauden piirissä eikä

markkinoilla

Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin

tuotanto Hankinta

Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt

Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus A oy B oy C oy

Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl.

keskitetyt palvelut)

H järjestö I oy

G oy D oy E oy

F oy

Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset

kokonaisuudet

Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia

Maakunnan sote-yhtiö

Suoran valinnan palvelut

21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 7

Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli

-Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta

-Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut

- Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja

-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta

-Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta

Maakunnan omat palvelut

- Muut valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, joita sote-keskus ei tarjoa, kuten sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito

- Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta

-Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa

Asiakasseteli

-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen

-Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta

-Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama

Henkilökohtainen budjetti

-Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan

-Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut

Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja

suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin

vuodeksi.

Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa

maakunnan liikelaitoksen palveluista.

Suoran valinnan palvelut

Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö suoran

valinnan palvelukokonaisuuteen

• Valinta voi kohdistua vain yhteen palvelutuottajaan – käytössä voi olla koko tuottajan

palveluverkko. Tuottaja voi vaihtaa kerran vuodessa, poikkeuksena esim. asuinpaikan

muutos. Matkat korvataan lähimpään sotekeskukseen.

• Kuntalainen ilmoittaa valinnastaan maakunnalle tietohallintopalveluita (Kanta) käyttäen tai

kirjallisesti. Mikäli hän ei sitä tee, maakunta osoittaa palvelun tuottajan. Listautuminen voi

alkaa marraskuussa 2018.

• Suoran valinnan perustason palveluihin sisältyy:

a. terveydenhuoltolain 13 § mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset

b. perustason avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus

c. yleisten oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito, yleisten sairauksien

lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien

pitkäaikaissairauksien toteaminen ja hoito

d. terveydenhuoltolain 22 § mukaisten todistusten anto

e. sosiaalihuoltolain 6 §:n sekä vanhuspalvelulain 12 §:mukainen neuvonta ja ohjaus

f. näihin liittyvä vastaanottotoiminta 23.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi 8

• Suun terveydenhuollon perustason palveluihin kuuluu

– suusairauksien ennaltaehkäisy sekä siihen liittyvä neuvonta, määräaikaiset suun

terveystarkastukset

– suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu

– suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito

– suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet hammaslääkärin todistukset ja

lausunnot

– edellä mainittuihin liittyvä kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta

• Maakunta voi päättää laajemmasta perustasoon kuuluvasta suoran valinnan palveluista esim.

konsultaatiopalvelut, asiakkaan lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolalain14 §1 momentin

mukaiset palvelut sekä suun terveydenhuoltoon liittyvät konsultaatiot, ei kuitenkaan

sairaalaolosuhteita edellyttäviä palveluita.

• Maakunta vastaa suoran valinnan palveluihin sisältyvistä palvelukokonaisuuksista ja

yksityiskohtaisemmista määrittelyistä huomioiden maakunnan asukkaiden palvelutarpeen.

• Maakunnan on julkaistava palvelukuvaukset julkisesti tietoverkossa tai tieto tulee olla saatavissa

pyydettäessä sekä suullisesti että kirjallisesti.

• Maakunta perii suoran valinnan asiakasmaksut, maksuliikenteestä vastaa kela.

• Valinnan vapaus ei koske koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, eikä silloin kun asiakkaalle on tehty

tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa koskeva päätös.


Suoran valinnan palvelujen tuottaja

• Julkinen yhtiö tai yksityinen yhtiö, yhteisö, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja

• Palvelun tuottajiin sovelletaan valinnanvapauslain lisäksi järjestämislakia ja sosiaali- ja

terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia, palveluntuottajalaki.

• Maakunta tekee sopimuksen suoran valinnan palveluiden tuottajien kanssa

– maakunta määrittää suoran valinnan laajuuden ja voi määrittää palvelun tuottajalle ehtoja mm.

palvelujen laadusta, voimavaroista ja palvelujen yhteensovittamisesta.

– maakunta hyväksyy palvelun tuottajan ilmoituksen perusteella

• Palvelun tuottaja saa korvauksen kiinteänä (vähintään 4/5) ja osan voi saada esim.

suoriteperusteisesti tai kannustimena.

• maakunta perii asiakasmaksun, mutta palvelun tuottaja voi periä asiakkaalta maksun käyttämättä

jätetystä vastaanottoajasta (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista )

• Palvelun tuottajan tulee eriyttää kirjanpitonsa niin, että julkisella rahoitukselle oleva suoran palvelun

tuotanto on erillään muusta toiminnasta.

• Palvelun tuottaja voi antaa maksusetelin niihin suoran valinnan palveluihin, jota se ei itse tuota.

Kokonaisvastuu hoidosta säilyy tällöin suoran palvelun tuottajalla.

• Asiakkaan ollessa laitoshoidossa yli kuukauden ajan keskeytyy palvelun tuottajan vastuu.

• Palvelun tuottaja vastaa oman toimintansa hoitokomplikaatioiden tai muiden vastaavien

korjaamisen kustannuksista.


Yhtiöittämisvelvoite

• Maakunnan palvelujen tuotannosta ja järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamisesta muiden palvelujen tuottajien kanssa vastaa maakunnan liikelaitos

– Maakunnan liikelaitos tytäryhteisöineen tulee muodostamaan laitoskonsernin

• Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan yhtiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus), kun:

– maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla

– palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä

• Molemmat em. vaihtoehdot liittyvät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin keskinäiseen kilpailuun

– Toiminnan harjoittamisen yksityisoikeudellisena oikeushenkilönä on tarkoitus turvata mm. tasapuolinen vero- ja insolvenssioikeudellinen kohtelu suhteessa muihin palveluntuottajiin

• Yhtiöittämistä (liitteenä selvitys) ei ole käsitelty kuin osakeyhtiön kannalta, koska lakiluonnoksen 31.1.2017 mukaan julkista toimintaa yhtiöitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi yritysmuoto on automaattisesti osakeyhtiö (ei siis esim. osuuskunta tms., vaikka ao. muotoisetkin palveluntuottajat voivat tuottaa palveluja maakunnille)


Maakunnan liikelaitos

Maakunnan liikelaitos (yksi sote-liikelaitos) vastaa muun kuin suoran valinnan palveluiden

tuotannosta, joko itse, asiakassetelillä tai muulla tavoin. Liikelaitoksessa tehdään asiakkaan

palvelutarpeen arviointi ja tarvittavat viranhaltijapäätökset.

• Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota (sama y-tunnus), mutta se on toiminnallisesti

ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Sitä johtaa ammattilaisista koottu johtokunta ja

johtaja.

• Siirtymäkauden vuoden 2020 loppuun asti, liikelaitos voi tuottaa myös julkisen puolen

perustason palvelut (suoran valinnan palvelut).

• Asiakas voi valita muut kuin suoran valinnan palvelut oman kotimaakuntansa

liikelaitoksesta tai toisen maakunnan liikelaitoksesta.

• Liikelaitoksen on käytettävä asiakasseteliä riittävässä määrin palvelun järjestämiseksi, jotta

valinnan vapaus toteutuu.

• Asiakassetelituottajaksi rekisteröidytään tiedonhallinnan kautta.

• Asiakas saa valita itsenäisesti tarvitsemansa asiakassuunnitelman mukaiset palvelut

rekisterissä olevista palvelutuottajista. Palvelun tuottaja ei peri asiakasmaksua, ellei

kyseessä ole peruuttamaton käynti. Asiakassetelillä tuotettaessa asiakkaalla itsellään on

vastuu.


• Asiakas voi myös kieltäytyä asiakassetelistä, jolloin liikelaitoksen tulee tuottaa palvelu itse

tai muulla tavoin.

• Asiakas voi myös saada tarvitsevansa hoidon ja hoivan henkilökohtaisella budjetilla tehdyn

asiakaspalvelusuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtainen budjetti voidaan laatia joko

määräajaksi tai toistaiseksi voimaksi olevaksi.

– maakunta on velvoitettu ottamaan henkilökohtainen budjetti käyttöön

vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa sekä kehitysvammaisten erityishuollosta

annetun lain mukaisissa palveluissa

– liikelaitos vastaa sosiaalihuoltoa koskevasta päätöksenteosta sekä asiakkaan

ohjauksesta ja neuvonnasta

• Jos asiakas ei halua henkilökohtaista budjettia tarvitsemiensa palveluiden hankintaan on

liikelaitoksen tuotettava ne palvelut itse tai muulla tavoin.

• Asiakasseteli palvelutuottajalle annettavat korvaukset:

― maakunta määrittelee asiakassetelin arvon ja palvelusta maksettavan

korvaukseen tulee perustua sotepalveluiden tuotteistukseen, tuotehintaan tai

vastaavaan, jolla maakunta itse seuraa omaa toimintaansa.


Korvauksiin liittyviä erityiskysymyksiä:

Korvaus toisen maakunnan alueella toimivalle palvelun tuottajalle

• suoran tai kiireellisen palvelu osalta kustannuksista vastaa se maakunta, jolla on

vastuu sote-palveluiden järjestämisestä kyseiselle asiakkaalle, jos maakunnalla on

sopimus suoran vallinnan vapauden palvelun tuottajan kanssa.

• jos sopimusta ei ole, niin kustannuksista vastaa se maakunta, jossa palvelun tuottaja

sijaitsee

• jos maakunnan liikelaitoksen asiakkaana on henkilö, joka on toisen maakunnan

asukas, sovelletaan kustannusten korvauksesta järjestämislain 37 § mukaan.

• Valtioneuvosto voi asetuksella antaa tarkempia säädöksiä korvausten määrien

perusteista ja korvausmenettelystä.

Rajat ylittävästä valinnanvapaudesta ja siihen liittyvistä korvauksista on tulossa nykyiseen

lakiin muutoksia syksyn 2017 aikana.


15

Visio Kelan SoTe-palveluista

Asiakasryhmät

Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja

Sähköinen asiointi Palvelutuottajan valinta Omien tietojen hallinta

Palaute Palvelupaketit

Palvelutuottajien hallinta Asiakkuuksien hallinta

Korvausten hallinta Palveluiden ja rahavirtojen

seuranta

Asiakastietojen tarkastus Palveluiden tuottaminen

Palvelusuoritteiden kirjaus Laskutus Kelalta

Kelan tietovarannot ja integraatiot

Sosiaaliturvan ekosysteemi

Sosiaali- ja terveyshuollon ekosysteemi

Asiointi elämäntilanteen mukaan Asiointi roolin mukaan Kela.fi

Suomi.fi

Yritys- suomi.fi

Ulkoiset käyttö-

liittymät

16

Palvelut

Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja

Palvelutuottajan valinta • Valitsee palvelun • Vertailee palveluntuottajia • Valitsee (vaihtaa) palveluntuottajan

Ajanvaraus * • Ohjaus palveluntuottajan ajanvaraukseen

Omien tietojen hallinta • Omien oikeuksien ja saldotietojen

seuranta: (Asiakassetelit, Henkilö-kohtainen budjetti, Kuntoutuskäynnit, Matkat, Maksukattokertymät,…)

Palaute * • Asiakaspalaute palvelusta

Palvelutuottajien hallinta • Palvelutuottajarekisterin ylläpito

Palvelupakettien hallinta • Palvelupakettirekisterin ylläpito

Asiakkuuksien hallinta • Oikeuksien myöntäminen ja kirjaaminen

asiakkaan tileille (mm. asiakasprofiilit, asiakassetelit, …)

Korvausten hallinta • Ilmoittaa korvausten määrät

(kapitaatiokorvaus, asiakasmaksut,…)

Palveluiden ja rahavirtojen seuranta • Seuraa palveluiden käyttöä • Seuraa rahavirtoja • Saa tilastoja ja raportteja

Asiakastietojen tarkastus * • Tarkistaa asiakasta koskevat tiedot

(Asiakasprofiili, Asiakassetelit, Henkilökohtainen budjetti, …)

Palveluiden hallinta • Palvelutarjonnan ylläpito • Listautuu palveluntuottajaksi (jonotilanne)

Palvelusuoritteiden kirjaus * • Palvelu- ja kust.tietojen kirjaus

Laskutus Kelalta * • Lähettää laskun Kelaan

Omien palvelujen seuranta • Tilastot ja raportit (mm. kustannukset,

suoritteet)

Tuottaa Sosiaali-, Terveys-, Kuntoutus-, Matka-, ym. palvelut Saa maksut palveluista

Asiakassetelit Henkilökohtainen budjetti

Kela tuottaa tietopalveluita viranomaisille, maakunnille, asiakkaille ja palveluntuottajille Kela mahdollistaa tiedotteiden ja viestien lähettämisen eri toimijoiden välillä

Kela hoitaa tarvittavat maksatukset Kela toteuttaa integraatiot taustajärjestelmiin

Palveluiden järjestäminen

Integraatio- rajapinnat tausta- järjestelmiin

*

Kela.fi

17

SoTe toimintamalli

Kela, palvelukeskukset ja muut valtakunnalliset toimijat

Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Lupa-

viranomainen

Valitsee

palvelun

tuottajan ja

palvelun

Saa

tietoa

palvelun

tuottajista ja

palveluista

Saa

tietoa

omista

oikeuksista

Antaa

palautetta

Toisen

puolesta

asiointi

Palvelun

tuottajan

toimilupatiedotPalvelu-

tuottajien

ylläpito

Palvelu-

pakettien

ylläpito

Asiakkaiden

oikeuksien ja

tietojen ylläpito

Kapitaatio-

määrien

ylläpito

Raportointi &

tilastointi

Koontilaskutus

väestön

käyttämistä

palveluista

Maksaa

koontilaskunMaksaa

suora-

korvauksen

Palvelu-

suoritteiden

kirjaus

Laskuttaa

palveluista

Raportointi &

tilastointi

Saa

asiakastietoa

Listautuu

ehdokkaaksi

palvelun

tuottajaksi

Omien

tietojen

ylläpito

Asiakkaan

tietojen

ylläpito

Hakee

toimilupaa

Myöntää toimiluvan

Hakee palvelun

tuottajaksi

Tekee sopimuksen

Saa palvelua

Tekee ajanvarauksen palveluun / hakee palvelua

Maksaa omavastuun

Myöntää

palveluoikeuksia

Sosiaaliturvan ekosysteemi Sosiaali- ja terveyshuollon ekosysteemi

Kelan keskeiset tietovarannot sekä rooli

sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ekosysteemeissä

18

Nykyinen tietovaranto

Osittain olemassa oleva

Uusitietovaranto

Värikoodit

SoTe-organi-saatiorekisteri

Väestörekisteri(VTJ)

Perustiedot

Apurekisterit

Asiakkuustiedot

Kuntien ja pal-veluntuottajiensopimustiedot

Palautetiedot

Laskutustiedot

Operatiiviset tietovarannot

Maakunta/kuntatiedot

Potilastiedon arkisto

Sosiaalihuollon arkisto

Omakannan omatietovaranto

Tiedon toisiokäyttö

Tietovarasto/-allas

Kelan muut tietovarannot

Suoran valinnan piirissä olevien palvelujen rajapinnasta muuhun valmisteluun

Järjestämisvastuu

• sen määrittämä suoran valinnan palveluiden laajuus, laatu ja saatavuus kriteerit

• palvelun saannin ja etuuksien määrät ja kriteerit, liittyy myös kotona asumiseen ja

vammaispalveluihin

• asiakkailta perittävien maksujen määrittäminen

• potilas- ja sosiaaliasiamies palvelut, oikaisuvaatimusten ja muistutusten käsittely

Organisointi ja palveluverkko

• yhtiöitettävät palvelut ja liikelaitoksen toiminta, yhdyspinnan määrittäminen

huomioiden alueelliset erot

• palveluverkko – miten turvataan lähipalveluna tuotettavat palvelut ja miten

hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa kilpailutilanteessa

• palveluintegraation turvaaminen –hyvien käytänteiden ylläpitäminen

• tukipalvelut sekä yhtiölle että liikelaitokselle

Hankinta ja logistiikka

• tarvikehankinnat, apuvälinekeskus ja hoitotarvikejakelu

• asiakaslogistiikka – kuljetukset palvelutuotantoyksiköihin, myös ostopalveluihin



Hyte, kotona asuminen, päihde- ja mielenterveys sekä lapsiperheiden palvelut

• Arkipolun sujuvuus, oikea hoidon porrastus

• miten palveluohjauksen ja perhekeskuksen mallit istutetaan valinnan vapauden

verkkoon

Yhdyspinta kuntien kanssa

• hyvinvointityö ja asiantuntijuuden antaminen sekä moniammatilliset ryhmät –

miten sitoutetaan sote-keskukset

• valmius ja arjen turvallisuus

• henkilöstöryhmän kautta henkilöstön siirtymiseen liittyvät asiat (liikkeen luovutus)

• valinnan vapauden viestintä / markkinointi kuntien palveluvalikossa

Koulutus, kehittäminen ja tutkimus

• riittävien koulutuspaikkojen varmistaminen – sote-keskuksilla

koulutusvelvollisuus (?)

• perustason tutkimuksen varmistaminen – sote-keskukset

• henkilöstön kelpoisuudet – uudet ”sote”osaajat

• uutta osaamista palveluiden markkinointiin

Tampereen kaupunki

• teemaryhmä seuraa kaupungin valinnanvapauden kokeilua 2017-2018

Kilpailutus


Ostopalvelujen nykytila:

• Teemaryhmä on kerännyt tietoja kuntien asiakaspalveluiden ostoista ja palvelusetelillä

hankittavista palveluista. Kaikkien kuntien tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Tässä koottuna

muutama esimerkki:

o suurimmat ostot kertyvät eri asiakasryhmien asumispalveluista: ikäihmisten

asumispalvelut 57,5 milj., päihde- ja mielenterveys palvelut 15,0 milj., vammaispalvelut

13,5 milj. ja kehitysvammapalvelut 11,9 milj. Näistä palvelusetelillä ostetaan noin 2,0

milj., mutta palvelusetelin käyttö on laajentumassa tämän vuoden aikana.

o lastensuojelun sijaishuollon (laitos) ostopalvelut ovat 17,5 milj.

o yksityisiltä terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankitaan konsultaatio, toimenpide ja

tutkimuspalveluita 3,2 milj. Näistä palvelusetelien osuus on 1,5 milj.

o suun terveydenhuollon palveluita ostetaan 8,6 milj, josta palvelusetelien osuus 0,1 milj.

o lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluita 2,6 milj.

o sairaankuljetus, vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset, sosiaalihuoltolain mukaiset

kuljetukset noin 30 milj.

• Tuleva kilpailutuksen tarve on riippuvainen valinnan vapauden lainsäädännöstä, suoran

valinnan laajuudesta ja muun palvelun tuotannon organisoinnista esim. yhtiöittämisen

laajuus.

• Kilpailutustarve ja ehdotus suunnitelmasta valmistuu loppuraporttiin.

Pohdittavaa jatkovalmistelua varten:

• Julkinen suoran valinnan palvelut on yhtiöitettävä vuoden 2021 alkuun mennessä.

– suoran valinnan vapauden laajuus esim. kuuluuko neuvolatoiminta suoran

valinnan palveluihin

– palveluverkko maakunnallisessa yhtiössä – eri palveluvalikolla olevat

tuotantoyksiköt, mitä tuotetaan lähipalveluina

– yhtiöittämisen aikataulu –2018 alusta?

• Liikelaitoksen palvelutuotannon organisointi

– liikalaitoksen toiminnan laajuus suhteessa yhtiöitettävään palveluun (muu kuin

suoran valinnan palvelut)

– mitä palveluita tuotetaan asiakassetelillä riittävän valinnan vapauden

toteutumiseksi


Liite 1. Yhtiöittäminen SISÄLTÖ

1. Yhtiöittäminen teknisesti sis. liikkeenluovutus ja henkilöstön asema

2. Hankinnat yhtiömuotoisilta toimijoilta

3. Kokemukset kunnallisista yhtiöistä ja kuntien omistukset Sote- ja

maakuntauudistuksessa

4. Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja


Yhtiöittäminen teknisesti (1/3)

Osakeyhtiön perustamistoimet

1. Toiminimen valinta, perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan

nimeäminen

• Perustamissopimuksessa sovitaan tyypillisesti yhtiön esim. perustajaosakkaista, perustettavasta yhtiöstä, osakkeiden

merkinnästä ja –maksamisesta, yhtiön hallituksesta, tilintarkastajasta, tilikaudesta ja yhtiöjärjestyksestä

• Yhtiöjärjestys liitetään tyypillisesti perustamissopimuksen liitteeksi, ja siinä määritellään esim. yhtiön toiminimi, kotipaikka,

toimiala, hallituksen jäsenten määrä ja toimikausi, yhtiön edustaminen ja yhtiökokousperiaatteet

• Osakeyhtiölaki säätää osakeyhtiöiden (yhtiö voi olla yksityinen eli Oy tai julkinen eli Oyj eli pörssiyhtiö) toiminnan keskeiset

periaatteet. Lisäksi osakkaat voivat halutessaan solmia Oyl:n määräyksiä täydentävän vapaaehtoisen ja -muotoisen

osakassopimuksen (ei pakollinen)

• Hallituksen esityksen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017 mukaan:

• Julkista toimintaa yhtiöitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaksi yritysmuoto on automaattisesti

osakeyhtiö ja vähimmäisosakepääoman tulee olla Oyl:n mukaisesti min. 2500 euroa.

• Yhtiöille tulee nimetä 1-5 hengen hallitus ja yhtiöille tulee perustamisvaiheessa laatia liiketoimintasuunnitelma

2. Perustamissopimuksen allekirjoittaminen: Hallitus nimetty ja valtuutettu toimimaan perustettavan yhtiön lukuun

• Osakemerkintä lainvoimainen (perustamissopimuksen allekirjoituksella)

3. Hallituksen kokoontuminen tai -päätös pankkitilin avaamisesta yhtiölle

• Osakkeiden maksu yhtiön ilmoittamalle pankkitilille (minimiosakepääoma 2500 euroa)

4. Perustamisilmoituksen (Pat.Rek. lomake Y1) allekirjoittaminen (hallitus, toimitusjohtaja jos valittu sekä tilintarkastaja

allekirjoituksillaan vahvistavat osakkeet maksetuksi) ja toimittaminen kaupparekisteriin (3 kk kuluessa

perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muutoin perustaminen raukeaa)

• Osakkeiden maksu rahana tai apporttina (harvinaisempi perustamisvaiheessa, vaatii tilintarkastajan lausunnon)

• Perustamisilmoituksen tekeminen verohallintoon hoituu samalla lomakkeella: arvonlisäverovelvollisten rekisteri,

ennakonpidätysrekisteri ja työnantajarekisteri

5. Osake- ja osakasluettelon laatiminen


6. Vakuutusasioiden hoitaminen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden järjestäminen

• Eläkevakuuttaminen (Keva mahdollinen kuntaomisteisissa yhtiöissä), tapaturma-, työttömyys- ja mahdollisten

vapaaehtoisten vakuutusten ottaminen

• Työterveyshuollon järjestäminen, työsuojeluorganisaation luominen ja muiden lakis. velvoitteiden organisoiminen

7. Yhtiön tuottaessa sosiaalihuollon palveluja sekä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, yksityisten toimilupien hakeminen

(nykylainsäädännön mukaan)

• Haetaan AVI:lta kun toimintaa 1. maakunnan alueella ja Valviralta, jos toimintaa useamman maakunnan alueella

• Omavalvontasuunnitelman laatiminen, STUK -luvan hakeminen jos rtg -toimintaa sisältyy jne.

• Tuotettavat palvelut AVL 34 – 37 §:n mukaisesti verottomia, jonka vuoksi yhtiön omien hankintojen arvonlisävero ei

vähennyskelpoinen vaan jää kuluksi ja piilevänä yhtiön palveluhintoihin

• Maakuntiin ja niiden liikelaitoksiin ei lakiluonnosesityksen mukaan sovellettaisi enää arvonlisäverotuksessa kuntia ja

kuntayhtymiä vastaavia alv –periaatteita, eli AVL 130 a §;n 5 % laskennallinen palautus poistuisi (menojen alv –

kustannus kompensoitaisiin valtion talousarviomenettelyn kautta)

Toiminnan luovutus yhtiöön

1. Tietty toiminta tai sen osa luovutetaan teknisesti tyypillisimmin liiketoimintakaupalla

• Liiketoiminta- eli substanssikaupassa myyvä taho myy (liike)toimintansa tai sen osan ja kaupan kohteena ovat usein kaikki

toimintaan olennaisesti liittyvät osat, kuten kiinteä omaisuus, koneet, laitteet, työntekijät, immateriaalioikeudet sekä kyseiseen

liiketoimintaan liittyvät sopimukset ja velat

• Kaupasta sovitaan kauppakirjalla, jossa tyypillisesti yksilöidään kaupan kohde ja -tarkoitus, siirtyvä toiminta, -omaisuus ja siihen

sisältyvät varat- ja velat, kauppahinta, omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen, verotusseikat sekä sopimukset ja työntekijät

• Kauppahinta voidaan maksaa rahana tai apporttiomaisuudella (muu kuin raha, esim. kalusto tms.)

• Liiketoimintakaupan yksi muoto on liiketoimintasiirto, jossa rahavastike ei kuitenkaan tule kysymykseen, vaan

vastineena siirtävä taho saa tällöin tyypillisesti vastaanottavan yhtiön osakkeita

• Sote-uudistuksessa toimitilat ovat jäämässä kunnille, jotka vuokraavat ne maakunnille

• Lisäksi uudistuksessa kunnille ei olla selvityshetken tiedon mukaan olla maksamassa korvausta siirtyvästä omaisuudesta

• Liiketoimintakauppaa pidetään työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena, jossa työntekijät siirtyvät ostavaan yhtiöön ns.

vanhoina työntekijöinä.



2. Liikkeen luovutus

• Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yhtiön tai vastaavan toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle ja liikkeen

luovutuksesta on tyypillisesti kysymys silloin, kun luovuttava taho luovuttaa koko toimintansa tai osan siitä, ja uusi omistaja

jatkaa luovutuksen jälkeen toimintaa samanlaisena

• Liikkeen luovutus perustuu liikkeenluovutusdirektiiviin:

• Direktiivin tarkoituksena on työntekijöiden suojelu, sillä taataan työntekijöiden oikeus siirtyä toiminnan siirtämisen

yhteydessä.

• Henkilöstöllä on oikeus tuotannollisin perustein tehtävän irtisanomisen sijasta siirtyä toiselle työnantajalle ja oikeus

siirtymisestä huolimatta säilyttää entisen palvelussuhteen ehdot laissa määritellyllä tavalla.

• Työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen yhteydessä automaattisesti

• Jos työntekijä ei halua siirtyä, hän voi irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla . Oikeutta jäädä entisen

työnantajan palvelukseen ei ole, kun toiminta ja henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksessa.

• Henkilöstölle aiheutuvat seuraukset:

• Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä

• Työnantajan yksipuolisesti tarjoamat henkilöstöetuudet eivät ole palvelussuhteen ehtoja, joten ne eivät siirry

• Työsopimussuhde jatkuu samana ja yhtäjaksoisesti

• Työ- ja työaikajärjestelyt sekä työpaikka voivat muutttua luovutuksen jalkeen työnantajan direktio-oikeuden perusteella.

• Mikä säilyy?

• Palvelussuhteen ehdot mm palkka

• Ansaitut vuosilomat ja säästövapaat

• Palvelussuhdehistoria

• Tes sopimuskauden loppuun saakka

• Mikä muuttuu?

• Tes sopimuskauden päättymisen jälkeen

• Eläkelaitos, yksityiseen eläkejärjestelmään siirryttäessä kunnalliseen eläkkeeseen mahdollisesti kuulunut lisäeläkeosuus

raukeaa.

• Palkkausjärjestelmä ja muut työnantajakäytännöt ja henkilöstöpolitiikka. Esim. palkkapäivä.



Hankinnat yhtiömuotoisilta toimijoilta

• Hankintatapoihin merkittävästi vaikuttaa se, voidaanko yhtiön tulkita olevan sidosyksikköasemassa.

• Sidosyksikköasemassa olevan yhtiön suhteen hankintalakia ei sovelleta (hankintalain 15 §). Mahdollistaa suorahankinnan.

• Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä.

• Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan täyttymisen osalta hankintayksikön katsotaan käyttävän määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa silloin, kun se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

• Edelleen edellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa ainoastaan vähäisessä määrin liiketoimintaansa muiden kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

• Vähäiseksi katsotaan hankintalain mukaan enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron (molempien täytyttävä) osuutta liiketoiminnasta.

• Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

• Sidosyksikköasemassa olevan yksikön keskeisenä tehtävänä tulee olla vain siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden palveleminen, mikä puolestaan sitoo liiketoiminnan kehittämistä ja suuntaamista. vaikuttaisi kilpailuasetelmaan merkittävästi.

• Se, ovatko sidosyksikköyhtiöt hankintayksiköitä, ratkeaa hankintalain 5 §:n perusteella. Käytännössä sidosyksiköt ovat usein hankintayksiköitä ja voivat jäädä määritelmän ulkopuolelle vain, jos niillä on (puhtaasti) teollinen tai kaupallinen luonne

• Yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esimerkiksi kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen

• Muiden kuin sidosyksiköiden ollessa kyseessä, edellytetään palvelujen kilpailuttamista. Poikkeuksena asiakkaan valinnan vapaus

• Haasteena ne asiakkaat, jotka eivät itse tee valintaa

• Heille palvelut hankittava joko kilpailuttamalla tai sidosyksikköyhtiöiltä


Kokemukset kunnallisista yhtiöistä ja kuntien

omistukset Sote- ja maakuntauudistuksessa

• Yhtiöittämisen esimerkkejä: alatyöryhmän työn laajuus ja aikataulu kokemusten tarkempi kartoitus ei ollut mahdollista. Alatyöryhmä kuitenkin havaitsi, että kunnallisia yhtiöitä on olemassa laaja kirjo ja terveydenhuollon alallakin esim. seuraavilla osa-alueilla/toimintamalleilla

• Kuntien työterveysyhtiöt

• Toiminta rajautuu työterveyspalvelutoimintaan ja tiettyyn kuntaan/kuntajoukkoon

• Kuntayhtymien ja kuntien erikoissairaanhoidon yhtiöt

• Toiminta rajautuu esim. tiettyyn erikoisosaamisalueeseen, esim. fokus-sairaalat, joissa kuntayhtymä ja kuntia omistajina

• Perusterveydenhuollon/-erikoissairaanhoidon PPP –yhtiöt

• Public-Private-Partnership –periaatteella muodostetut yksityisen ja julkisen yhteiset yhtiöt

• Kuntien omistusten käsittely sote-uudistuksessa:

• Kunnan omistamista osakkeista siirtyisivät maakunnalle sellaisen osakeyhtiön osakkeet, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 - 8 §:n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.

Esimerkki erään PPP –yhtiön ja kaupungin välillä sopimusperusteisesti sovitusta sote-palvelukokonaisuudesta:

• Terveydenhuollon viranomaistoiminta (kaupunki)

– johtava lääkäri (0,4 htv)

• Sosiaalityön viranomaistoiminta (kaupunki)

– palvelujohtaja (1 htv) + sosiaalityöntekijä (4 htv) + etuuskäsittelijä (1 htv) ja tsto.sihteeri (1 htv)

• Sote-palvelusopimus (sote-yhtiö)

– Aikuis- ja perhesosiaalityö

– Vammaispalvelut

– Vanhuspalvelut

– Sairaanhoito

– Terveysneuvonta ja seulonnat

– Neuvolapalvelut

– Kouluterveydenhuolto

– Opiskelijaterveydenhuolto

– Vuodeosasto

– Hammashuolto

– Kuntoutus

– Työterveyshuolto

– Mielenterveystyö

– Päihdehuolto

– Erikoissairaanhoito

– Laboratorio

– Kuvantaminen

– Lääkehuolto ja hoitotarvikkeet

– Laitoshuolto/siivous/pesula/työasut

– Ilmaisjakelutarvikkeet


Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja (1/2) • Yhtiöittämisvelvoitteen alainen sote-toiminta tulee olla yhtiömuotoista vasta 1.1.2021 alkaen

• Maakunnat voivat järjestää palveluiden yhtiöittämisen 31.12.2020 mennessä, ja henkilöstö siirtyy tällöin myös

jatkoluovutuksessa liikkeenluovutuksen periaattein samoin kuin siirtyminen kunnasta

• Hankintadirektiivin mukaan tilanteita, joissa kaikilla tietyt edellytykset täyttävillä toimijoilla on oikeus harjoittaa tiettyä toimintaa,

kuten asiakkaan valinnanvapauteen perustuvat järjestelmät ja palvelusetelijärjestelmät, ei olisi pidettävä hankintana vaan

pelkästään lupajärjestelminä

• Hankintalain hankintasopimusmääritelmää on täsmennetty siten, että asiakasvalintajärjestelmät kuten palveluseteli ym.

eivät kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin, jos ne on toteutettu tavalla, joka mahdollistaa markkinoille pääsyn

• Jos hankintayksikkö asettaa runsaasti itse lainsäädäntöön perustumattomia yksityiskohtaisia vaatimuksia toimittajille,

olisi järjestely lähempänä hankintasopimusta

• Asiakasvalintajärjestelmiä, joissa hankintayksikkö ei käytä valtaa tarjoajien valinnassa, ei pidetä hankintasopimuksina,

eikä niihin sovelleta hankintalakia (toisin sanoen ei kilpailuteta)

• Hankintalaissa on mm. kilpailuneutraliteettia koskevista syistä rajoitettu sidosyksiköiden (yhtiöiden) mahdollisuutta toimia

markkinoilla, mutta hankintalaki (1397/2016) sisältää siirtymäaikoja sidosyksikköyhtiöille siten, että 5 % / 500 000 euron

ulosmyyntirajaa sovelletaan sellaisenaan vasta 1.1.2022 alkaen

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava 15 §:n 1 momentissa ja

16 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus olisi 10 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2021 saakka. Momentissa

tarkoitetun siirtymäkauden aikana 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun sidosyksikön liiketoiminnan rajoituksena ja 16 §:n

momentissa tarkoitettuna palvelujen tarjoamisen rajoituksena olisi ainoastaan momentissa säädetty enintään 10

prosentin rajoitus, eikä tämän lisäksi säädettäisi euromääräisestä rajoituksesta toisin kuin siirtymäkauden jälkeen.

• Ulosmyynnillä tarkoitetaan kaikkea myyntiä, joka ei suuntaudu omistaviin hankintayksiköihin

• Hankinnoissa hankintayksikön sidosyksiköiltä prosenttiosuus on 10, ja 500 000 euron rajoitusta ei sovelleta, kun

hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole.

• Markkinaehtoista toimintaa ei katsota olevan, jos hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan

yksikön muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille suunnitellusta myynnistä hankintalaissa

tarkoitetun avoimuusilmoituksen

• Liikevaihtoa koskevaa prosentuaalista rajoitusta ei sovelleta silloin, kun muiden kuin määräysvaltaa yksikköön käyttävien

hankintayksiköiden kanssa harjoitetun liiketoiminnan arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta

keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa


Yhtiöittämisen alatyöryhmän havaintoja (2/2) • Kuntien toiminnan luovutuksissa maakunnille kyseessä normaali liikkeen luovutus, mutta esityksen mukaan lunastus tapahtuu

korvauksetta: tähän voinee odottaa vielä maanlaajuista tarkennusta säädösten muodossa, koska on valtakunnallinen asia

• Maakunnan sote-yhtiöiden määrällä (1 tai useampia) arvioidaan olevan oleellista merkitystä maakunnan yksiköiden

kilpailukyvyn, asiakkaiden valinnan ja kilpailutuksen kannalta, ja tässä tulisi huomioida ainakin:

• Toiminnalliset kokonaisuudet asiakasnäkökulmasta (ei välttämättä pelkästään suoran valinnan piirissä olevat palvelut)

• Alueelliset erot ja poikkeavuudet sekä maakunnan asukkaiden luonnolliset asiointialueet

• Henkilöstöresurssien tehokas käyttö, osaamisen hyödyntäminen ja mielekäs työympäristö

• Yhtiöiden onnistumisen mahdollisuuksien luominen (johtaminen, joustavuus, ketteryys)

• Maakunnan yhtiöiden TES –valinnoilla tulee olemaan olennaista merkitystä (TPTES, AVAIN-TES ja yksityisen

sosiaalipalvelualan TES)

• Maakunnan yhtiöiden ja –liikelaitoksen toimintojen ja tehtävien hoitamisessa huomioitavia seikkoja johtuen yhtiöittämisestä

suoravalinnan takia:

• Työntekijän ei voine ja/tai todennäköisesti ei ole tehokasta, että työntekijä olisi yhtä aikaa sekä yhtiön että maakunnan

palveluksessa (esim. lääkärin neuvolatyö), jolloin ratkaistavaksi tulee osatyöpanosten vuokrauskäytännöt tai vastaavat

järjestelyt (esim. työpanoksen vuokraus yhtiöltä maakunnalle, kilpailutus?)

• Suun terveydenhuolto vaikuttaa olevan selkeimmin oma kokonaisuus

• Rajapinta liikelaitoksen suun erikoissairaanhoidon palveluihin?

• Kotihoito- ja asumispalvelut oma kokonaisuus

• Yhtiöiden määrässä tulisi huomioida alueelliset erot ja poikkeavuudet

• Kotihoidon tulisi olla niin lähellä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa kuin mahdollista

• Huomioitavaa on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien tehtäväksi

• Toimitilojen vuokraaminen sote-yhtiöille:

• Kunnat vuokraavat sote-tilansa valtakunnalliselle toimitilojen palvelukeskukselle, joka vuokraa toimitilat sote-yhtiöille?:

• Miten ratkaistaan kuka saa esim. olemassa olevien kuntien terveysasemien tilat, ovatko maakunnan sote-yhtiöt

etusijalla vai kilpailutetaanko tilat?

• Sote-yhtiöillä ja palvelukeskuksella 3 v. vuokrasopimukset, jonka jälkeen on todennäköistä, että tarpeettomat

tilat jäävät kunnille?


Pirkanmaa2019 väliraportointi: valinnanvapaus ja …...valinnanvapaus kokeilun valmistelua....

Documents

Transcript of Pirkanmaa2019 väliraportointi: valinnanvapaus ja …...valinnanvapaus kokeilun valmistelua....