Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi–Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä...

Post on 22-Jul-2020

4 views 0 download

Transcript of Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi–Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä...

Ajattele aivojasi – pidä huolta muististasi

Minna Huhtamäki-Kuoppala

• Minna Huhtamäki-Kuoppala

• Leena Huhtala

• Johanna Ekola

• Outi Riihimäki

Kulttuurista muistoja -hanke

•Katja Kujala

•Manar Ameli

Palvelutuotanto muistineuvola, koulutus p. 0400 919 523 / Minna

Yhteystiedot

• P. 0400 919 523

• Sähköposti: muistitoimisto@netikka.fi

• Kotisivut: www.muistiyhdistys.fi

– Terve muisti ei heikkene eikä lopu, ikä ei vie muistia. – Joitain muutoksia muistissa kuitenkin tapahtuu iän

myötä: –Työmuistin teho heikkenee jo varhaisessa

keski-iässä. –Mieleen palauttaminen ja reagointi hidastuvat

ja tilannetekijöiden merkitys korostuu eläkeiän taitteessa.

–Uuden oppiminen onnistuu ja kokemus- ja yleistieto karttuvat elämän loppuun asti.

Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen – Työn apuvälineiden muuttuminen ja

hallittavan tietomäärän lisääntyminen tuovat haasteita erityisesti ikääntyville työntekijöille.

– Tulevaisuudessa eläkkeelle siirryttäneen yhä myöhemmin.

Ylikuormittuminen ja ylityöt haitaksi työteholle

– Työuupumus vie puolet työmuistin tehosta. – Ylityöt saattavat heikentää älyllistä suoriutumista,

lyhentää yöunta sekä lisätä masennustaipumusta ja alkoholin käyttöä.

–Muistin ongelmia 19 %:lla työikäisistä. • Noin 50 %:lle työiässä muistin ongelmista

kärsivistä kehittyy myöhemmässä elämässä muistisairaus.

Muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöt ja niistä huolestuminen on aina otettava vakavasti!

• Kaikenikäisten muisti on herkkä lukuisille tekijöille, jotka vähentävät työpanoksen tehokkuutta ja huonontavat työsuorituksen laatua.

• Näihin syihin vaikuttamalla tilanne saadaan korjattua, esim. masennus, uupumus, uniongelmat, päihteet, vitamiininpuutos.

Milloin huolestua? • Muistipulmat tulee aina ottaa vakavasti!

• Keskeisintä on verrata tilannetta entiseen

– Mikä on muuttunut ja miten?

– Läheisten havainnot tärkeitä

• Pieniä muistilipsahduksia sattuu jokaiselle, mutta jos oireet vaikeuttavat arkiselviytymistä on tilanteeseen on syytä tarttua.

• Oma tai läheisten huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt.

• Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita.

• Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa (hoito-)ohjeita.

• Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.

Käypä hoito –potilasohje 2010

• Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen.

• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (esim. taloudelliset asiat).

• Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen.

• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.

• Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus ”erilainen kuin ennen”.

• Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta – syrjään vetäytyminen.

Käypä hoito –potilasohje 2010

Muistisairauden mahdollisia merkkejä

• Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta.

– Esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys.

• Uuden oppiminen vaikeutuu.

• ”Itsestään selvät” asiat hankaloituvat.

• Aina sairastunut ei itse ymmärrä heikentynyttä toimintakykyään!

– Tärkeää kuunnella myös läheisiä.

Miksi muistista on tarpeen puhua?

– Uupumista ja muistin heikkenemistä pidetään herkästi heikkoutena.

– Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä niiden hoito on vielä monelle vieras tai jopa tuntematon asia.

– Toisen toimintakyvyn muutoksiin on aina vaikea puuttua.

– Muistisairauksien ja dementian imago pelko itsemääräämiskyvyn epäämisestä, toimintakyvyn lopullisesta heikentymisestä ja muiden avun varaan joutumisesta.

– Muistisairas ihminen saattaa kieltää oman oireilunsa tai ei tunnista sitä.

Muisti voi heikentyä monista syistä kenellä tahansa, väliaikaisesti tai ohimenevästi

lääkitys,

nautintoaineet,

tupakka

MUISTI,

KESKITTYMINEN

yms. tietojen käsittely

väsymys masennus

uupumus

stressi

kiputilat

jännitys

aistipuutokset

virheellinen ravitsemus

eri sairaudet

ikä

kiire

vähäinen liikunta

motivaation

puute

Määritelmiä • Muistioire

– Muistioireet, työmuisti ja toiminnanohjaus. • Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI)

– Kokee itse muistioireita tai todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikentyminen aiemmasta.

– Jokapäiväinen selviytyminen ei merkittävästi vaikeutunut. • Muistisairaus

– Muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävä sairaus. – Etenevät muistisairaudet johtavat yleensä dementia-asteiseen

heikentymiseen. • Dementia

– Useamman kuin yhden tiedonkäsittelyn ja muun toiminnon heikentyminen aiempaan suoritustasoon nähden. Puhutaan kognition heikentymisestä.

– Heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.

Muistihäiriöiden syitä

Ohimenevät syyt

• Aivoverenkiertosairaus

• Lievä aivovamma

• Epileptinen kohtaus

• Lääkkeet

• Päihteet

• Psykiatriset häiriöt

• Sekavuus

Pysyvät jälkitilat

• Aivovamma

• Aivoverenkiertosairaus

• Aivotulehdus

• B1-vitamiinin puutos

• Leikkaus ja sädehoito

• Alkoholin aiheuttama aivovaurio

Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Parannettavissa olevia syitä

• Psykiatriset häiriöt

• Aineenvaihduntahäiriöt

• Puutostilat

• Keskushermosto-infektiot

• Kallonsisäiset syyt

• Aivojen hypoksia ja iskemia

• Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt

Etenevät muistisairaudet

• Alzheimerin tauti

• Verisuoniperäiset muistisairaudet

• Otsa-ohimolohkon rappeumat

• Lewyn kappale -tauti

• Parkinsonin taudin muistisairaus

• Prionitaudit jaharvinaiset perinnölliset dementiat

Perusselvitykset Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Käypä hoito 2010

Muistisairauksien tutkimus ja hoito • N. 7’000-10’000 työikäistä suomalaista sairastaa jotain

muistisairautta (Käypä hoito 2010)

• Diagnoosit – Muistisairauksia tunnetaan kymmeniä, ja niitä mahdollisesti edeltävä tila

MCI (lievä kognitiivinen heikentyminen) on yllämainittuakin yleisempää

– Alzheimerin tauti todennäköisesti yleisin kaikenikäisillä, otsa-ohimolohkorappeumista johtuvat muistisairaudet suhteessa yleisempiä työikäisillä

• Diagnosointi neurologian poliklinikalla alle 65 / 70 –vuotiaille.

• Diagnosointi geriatrian poliklinikalla yli 65 / 70 –vuotiaille.

• Perusterveydenhuollossa (terveyskeskuksessa) saattaa olla oma muistipoliklinikka, joka tekee tutkimukset.

• Kaikkien jatkohoito terveyskeskuksessa / muistihoitajat / muistipoli.

Eri muistisairauksilla on eri…

• vaaratekijöitä

• aivomuutoksia

• oireita

• eteneminen

• ennuste

• oheisoireita ja oheissairauksia

• lääkehoito

• kuntoutuksen keinot ja mahdollisuudet

Oikea diagnoosi

on aina tärkeä!

Oirekuva AT:n lievässä vaiheessa

Kognitiiviset oireet

• Oppimis-, keskittymis-, lasku- ja päättelykyky heikentyy

• Toiminnanohjaus

• Sanojen löytäminen

• Unohtelu lisääntyy

Käytösoireet – voi olla!

• Apatia, vetäytyminen

• Lisääntynyt ärtyvyys

• Ahdistuneisuus, masennus

• Harhaluuloisuus

Toimintakyvyn muutokset

• Keskustelun seuraaminen

• Talouden suunnittelu

• Rahankäyttö ja asiointi

• Lääkityksestä huolehtiminen

• Lukeminen

• Monimutkaiset harrastukset

• Työ- ja ajokyky

• Muistitukien käyttö

Somaattiset oireet

• Laihtuminen

Lähde: Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Verisuoniperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet

• Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, taustalla voi olla sydän- ja verenkiertosairaudet, diabetes, voi olla ”tupakkatausta”.

• Kognitiivisia oireita yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella.

• Oireisto riippuu siitä, missä osissa aivoja verenkiertovaurio on.

• Voi esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa (AT + AVH). – Yleinen, mutta vähälle huomiolle jäänyt etenevän muistisairauden

alatyyppi.

– Yleisempi vanhemmissa ikäryhmissä.

Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Otsa-ohimolohkorappeumat

• Frontotemporaalinen dementia – Alkaa n. 45-65v., yleisempi miehillä, n. ½:lla sairautta suvussa.

– Ensioireita käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, muisti alkuvaiheessa hyvin säilynyt.

– Sairaudentunto usein heikko.

• Etenevä sujumaton afasia – Alkaa n.65 v., yleisempi naisilla.

– Oireita työläs puheentuotto, kieliopilliset virheet, lyhyet ja yksinkertaiset lauseet, sanojen löytämisen vaikeus.

• Semanttinen dementia – Alkaa n. 50-70 v., yleisempi miehillä.

– Oireita nimeämis- ja ymmärtämishäiriö, heikentynyt kasvojen ja esineiden tunnistaminen sekä sisällöllisesti tyhjä puhe.

Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Lewyn kappale -tauti

• Oireisto: – Tarkkaavuuden, vireyden ja kogn. toimintojen vaihtelu

– Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat

– Parkinson-tyyppiset oireet: jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina

– REM-unen aikaiset käytösoireet

– Muistin ongelmia yleensä vasta sairauden edetessä

• Puolella sairastuneista aivoissa myös AT-muutoksia

• Myös Parkinsonin taudissa Lewyn kappale –patologia – PT:ssa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys 4-6 x suurempi kuin

muussa väestössä

– Kognitiivisia oireita esiintyy 60-70 %:lla sairastuneista

Käypä hoito, muistisairaudet 2010

Muut muistisairaudet

• Prionitaudit – Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD)

• Harvinaiset perinnölliset muistisairaudet – CADASIL

– Huntingtonin tauti

– Hakolan tauti

• Alkoholin aiheuttama muistisairaus

–Muistisairaus etenee aina yksilöllisesti. –Sairauden vaiheita ja etenemistä ei voida

ennustaa.

–Säännölliset lääkärintarkastukset.

–Itsestään huolehtiminen.

–Kuntoutus on arjen askareita, liikuntaa, kohdennettua lääkehoitoa, osallistumista, vertaistukea!

Kansallinen muistiohjelma 2012-2020

• STM:n työryhmän ohjelma julkaistiin 8.5.2012.

• Muistiystävällinen Suomi, jonka kivijalkana:

1. Aivoterveyden edistäminen

2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen

3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin

4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

Mitä muistisairas ja perhe tarvitsevat?

• Oikea-aikaista ja asiantuntevaa ohjausta, neuvontaa ja tietoa sairauteen, hoitovaihtoehtoihin, kuntoutuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyen.

• Hoito- ja kuntoutussuunnitelman, johon he itse ovat saaneet vaikuttaa ja jonka he tuntevat ja johon he sitoutuvat.

• Virkistymis- ja osallistumismahdollisuuksia.

• Vertaistukea, keskustelukumppaneita, jakamista iloissa ja suruissa.

Mitä aivot tarvitsevat?

Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä.

Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia.

Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä.

Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut, ja aivojen vaurio on tämän vuoksi aina pysyvä.

Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.

Aivojen terveys ja hyvinvointi

Niihin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö.

Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka.

Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.

Elämäntavat

Terveillä elämäntavoilla voidaan tehokkaasti pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää muistisairauden puhkeamista pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja

korkea verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille. Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja kaikki

kolme kuusinkertaistavat riskin verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.

Elämäntapatekijöiden lisäksi tunnetaan lukuisia muita muistisairauden riskitekijöitä, joista merkittävin on korkea ikä.

Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat muistisairauden kehittymiseen ja alkamisikään.

Riskien pohtimisen sijasta kannattaa kuitenkin panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin, jotka voivat tuoda suojaa erityisesti niille, jotka kuuluvat perimältään korkeamman sairastumisriskin ryhmään.

Jokaisen kannattaa ja pitää itsestään ja pääomastaan hyvää huolta.

Terveellisiä eväitä aivoille Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille

kaiken tarpeellisen. Muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta

koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin.

Pidä hoitotasolla korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (kuten diabetes) jo keski-iässä, sillä ne kasvattavat riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esim. korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja.

Ylös, ulos ja lenkille • Liikunta tuo sekä terveyttä että mielihyvää. Kannattaa liikkua reippaasti

vähintään puoli tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Pääasia on, että ylipäätään liikkuu. Esimerkiksi marjastus ja pihatyöt pitävät kropan liikkeellä ja mielen vireänä.

• Säännöllisen, sykettä nostavan liikunnan on todettu vähentävän muistisairauden riskiä.

• Erityisen suuri vaikutus on keski-iän elämäntavoilla ja liikuntatottumuksilla. Keski-ikäisillä, liikuntaa harrastavilla on vähemmän iän tuomaa muistin heikentymistä kuin niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti.

• Liikunta ehkäisee muistisairautta mm. torjumalla 2-tyypin diabetesta, masennusta, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä ylipainoa. Nämä kaikki ovat yksittäisiä muistisairauden riskitekijöitä. Liikunta hoitaa myös verenpainetta, joka liian korkeaksi päästessään surkastuttaa aivoja ja aiheuttaa verisuoniperäisiä vaurioita.

• Korkea verenpaine lisää myös amyloidin, eli Alzheimerin tautiin liittyvän proteiinin, kertymistä aivoihin.

Kypärä päähän Esimerkiksi kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän

kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia.

Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä.

Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle.

Aivot ovat tärkein pääomamme, jota tulisi tarkkaan varjella.

Siksi mopoilussa, moottoripyöräilyssä sekä monissa urheilulajeissa ja työpaikoilla tulisi käyttää kypärää – myös aikuisena.

Pienelläkin haaverilla voi olla myöhemmässä elämässä laaja-alaisia seurauksia.

Tupakka ja liika viina pois • Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. • Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja mm.

muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut. • Runsas alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille. • Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen

hermokudoksessa. Pitkään jatkuva ja riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula –tyyppinen juominen ovat aivosoluille kaikkein haitallisinta.

• Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua.

• Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista toimintakykyä ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua.

• Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta kognitiivista suorituskykyä.

• Alkoholin kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät todennäköisesti aktiiviseen, sosiaaliseen elämään.

Käytä aivojasi Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä

muistisairaudet kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vuodet tosin tuovat mukanaan kognitiivisten toimintojen

hidastumista, jota koulutus ja elämänkokemus kuitenkin tehokkaasti kompensoivat.

Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti myös muistiin.

Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.

Aivot rakastavat esimerkiksi kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua ja lukemista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan.

Nuku tarpeeksi Unen tarve on yksilöllistä. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys

sekä oppimisen että muistin kannalta, kun taas jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä.

Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Alle 5-6 tuntia nukkuvilla on todettu korkeampi riski sydäninfarktiin, 2-tyypin

diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan kuin 7-8 tuntia nukkuvilla. Univajeen seurauksena on siis muutakin kuin pelkkää väsymystä. Vireystila,

keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuu, kun aivot ovat väsyneet.

Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa.

On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8 h lepoa, 8 h työtä ja 8 h mielekästä vapaa-aikaa.

Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja

vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.

Pidä yllä ystävyyssuhteitasi

• Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä mm. auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta.

• Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.

Stressi heikentää muistia

Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin.

Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa.

Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee, ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat.

Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa (työ)uupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.

Mieliala - masennus • Masennus vaikeuttaa uuden oppimista, mieleen

painamista ja palauttamista, sekä heikentää keskittymiskykyä ja erityisesti työmuistia.

• Masentunutta ihmistä ei ympäröivä maailma kiinnosta, jolloin aivoja tehokkaasti aktivoivat sosiaaliset suhteet, liikunta ja haasteelliset tehtävät jäävät herkästi vähemmälle.

• Pitkäkestoinen masennuskin on muistisairauden riskitekijä, joten se kannattaa aina hoitaa.

Tukea ja apua

• Vertaistukea ja ammattilaisapua: – Muistiliitto

• Muisti-, Alzheimer- ja dementiayhdistykset

• Vertaislinja p. 0800 9 6000 (ilmainen, joka päivä klo 17-21) – kokeneet ja koulutetut omaishoitajat kuuntelevat

• Vertaislinja-keskustelufoorumi – vertaistukea verkossa

• MuistiKoti – teknologisia ratkaisuja kotona asumisen tueksi

– Muisti-Kummeli – työikäisenä sairastuneiden verkkoyhteisö

• Palveluja ja tukea: • Oman kunnan sosiaalitoimi – monenlaisia palveluja

• Maistraatti – edunvalvontaan liittyvät kysymykset

• Oikeusapuohjaus p. 0100 86200

• Kela – sopeutumisvalmennus, kuntoutus, taloudelliset tuet

• Muista myös sivusto www.välitä.fi

Lähteitä

• Alhainen K., Erkinjuntti T., Rinne J. & Soininen H. 2006. Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim.

• Andel R., Crowe M., Pedersen N.L., Fratiglioni L., Johansson B. & Gatz M. 2008. Physical exercise at midlife and risk of dementia three decades later: A population-based study of Swedish twins. Journal of Gerontology: Biological Sciences 1, 62-66.

• Brookmeyer R., Gray S. & Kawas C. 1998. Projections of Alzheimer’s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. American Journal of Public Health 88, 1337–1342.

• Carter R., Aldridge S., Page M. & 2009. Aivot. Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. DK.

• Debette S., Seshadri S., Beiser A., Au R., Himali J.J., Palumbo C., Wolf P.A. & DeCarli C. 2011. Midlife vascular risk factor exposure accelerates structural brain aging and cognitive decline. Neurology 2, 461-468.

• Elwood, P.C., Bayer A.J., Fish M., Pickering J., Mitchell C. & Gallacher J.E.J. 2011. Sleep disturbance and daytime sleepiness predict vascular dementia. Journal of Epidemiology & Community Health 9, 820-824.

• Erickson K.I., Raji C.A., Lopez O.L., Becker J.T., Rosano C., Newman A.B., Gach H.M., Thompson P.M., Ho A.J. & Kuller L.H. 2010. Physical activity predicts gray matter volume in late adulthood: The Cardiovascular Health Study. Neurology 75, 1415-1422.

• Hamer M. & Chida Y. 2009. Physical activity and risk of neurogenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychological Medicine 39, 3-11.

• Hietanen M., Erkinjuntti T. & Huovinen M. 2005. Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. WSOY.

• Hirvonen,T., Pohjonen T., Eranti E., Pentilä R. & Poikonen M. 2004. Varhainen tuki – toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupungin työterveyskeskus.

Lähteitä

• Härmä H. & Granö S. 2011. Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro.

• Kalakoski, V. 2007. Muistikirja. Edita. • Kalska ym. 1999 • Kalska H. 2006 Kun muisti pettää, mikä

muisteista pettää? Duodecim 122, 1313-1320. • Kivipelto M. & Granö S. 2008: Alzheimerin taudin

ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti 3, 30-31.

• Kivipelto M. Ngandu T., Laatikainen T., Winblad B., Soininen H. & Tuomilehto J. 2006. Risk Score for prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal population based study. Lancet Neurology 9, 735-741.

• Kivisaari S. 2008. Muisti ja oppiminen. • Kuikka P., Pulliainen V. & Hänninen, R. 2001.

Kliininen neuropsykologia. WSOY. • Kwak Y.-S., Um S.-Y., Son T.-G. & Kim D.-J. 2008.

Effect of regular Exercise on senile dementia patients. Internal Journal of Sports Medicine 6, 471-474.

• Käypä Hoito –suositus muistisairauksista ja liikunnasta

• Larson E.B., Wang L., Bowen J.D., McCormick W.C., Teri L., Crane P. & Kukull W. 2006. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Annals of Internal Medicine 144, 73-81.

• López-García E., Faubel R., León-Muñoz L., Zuluaga M., Banegas J. & Rodríguez-Artalejo F. 2008. Sleep duration, general and abdominal obesity, and weight change among the older adult population of Spain. American Journal of Clinical Nutrition 87, 310-316.

• Middleton L.E., Barnes D.E., Lui L.-Y. & Yaffe K. 2010. Physical activity over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age. Journal of the American Geriatrics Society 7, 1322-1326.

• Muistiliitto ry – Elämää muistisairauden kanssa – Kuntoutusopas

muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Esite 2010 – Miten se nyt olikaan? Esite 2009 – Muistiopas. Esite 2009 – Muistisairaus työiässä. Esite 2011 – Pidä huolta muististasi. Esite 2004 – Timmit aivot

Lähteitä

• Müller K. 2004. Aivokutinaa. Työterveyslaitos. • Oatley K., Keltner D. & Jenkins J.M (2000).

Understanding Emotions. Blackwell Publishing, 147-149.

• Pieninkeroinen, I. & Rapeli, P. 2006. Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim.

• Rovio S., Kåreholt I., Helkala E.L., Viitanen M., Winblad B., Tuomilehto J., Soininen H., Nissinen A. & Kivipelto M. 2005. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer’s disease. Lancet Neurology 4, 705-711.

• Reitz C., den Heijer T., van Duijn C., Hofman A. & Breteler M.M.B. 2007. Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease. The Rotterdam Study. Neurology 10, 998-1005.

• Soininen H. 2009. Dementia. Terveyskirjasto, Duodecim.

• Suutama T. 2003. Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen E. & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim.

• Työterveyslaitos 2010: Ylipitkät työpäivät saattavat lisätä sydäntaudin riskiä. Tiedote 22/2010.

• UKK-instituutin terveysliikunnan suositus • Whitmer R.A., Gustafson D.R., Barrett-Connor, E.,

Haan M.N., Gunderson E.P. & Yaffe K. 2008. Central obesity and increased risk of dementia more than three decades later. Neurology 14, 1057-1064.

• Whitmer R.A., Sidney S., Selby J., Clairnorne Johnston, S. & Yaffe K. 2005. Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2, 277-281.

• Yaffe K., Laffan A.M., Litwack Harrison S., Redline S., Spira A.P., Ensrud K.E., Ancoli-Israel S. & Stone K.L. 2011. Sleep-Disordered Breathing, Hypoxia, and Risk of Mild Cognitive Impairment and Dementia in Older Women. JAMA 6, 613-619.