TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA

Sisällys 1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat.................................................................................. 1

2. Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet..... 3

LIITTEET ........................................................................................................................................ 6

1

1. Toimintaohjelman tausta ja lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti v. 2007 mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmiste-lun 106 kansanedustajan v. 2005 tekemän aloitteen pohjalta. Mielenterveys- ja päihdeongelmi-en kansanterveydellinen (ja -taloudellinen) merkitys on ollut kasvavan huomion kohteena viime vuosina. Vaikka mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, on niihin liittyvä työkyvyttö-myys lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyys-eläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeon-gelmien suorat hoitoon, kontrolliin ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovat mittavia. Epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat, ovat moninkertaisia suoriin kustannuksiin verrattuina. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholi. Sen kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta. Viimeisin jyrkkä alkoholin kulu-tuksen kasvuvaihe alkoi vuonna 2004 alkoholiverotuksen keventymisen myötä. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja -sairaudet ovat lisääntyneet selvästi. Huumeiden käyttö alkoi yleistyä 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on myös selvästi lisääntynyt, mistä syystä ongelmien hoito- ja kuntoutus on tullut entistä vaativammaksi. (Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 – Väliarviointi ja toteu-tumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. STM 2012:24.) Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielen-terveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015) yksi neljästä laajasta painopistealueesta ja periaatteesta on ehkäisyn ja edistämisen painottaminen. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän sekä ongelmia ehkäisevän työn tavoitteena on vahvistaa voimavaroja ja muita ongel-milta suojaavia tekijöitä ja vähentää riskitekijöitä. Edistävässä ja ehkäisevässä työssä koroste-taan laaja-alaisuutta ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhtenä toimenpiteenä kansallisessa suunnitelmassa kehotetaan kuntia sisällyttämään mielenterveys- ja päihdetyön strategia osaksi kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa. Raisiossa on aiemmin laadittu päihdesuunnitelma, joka oli voimassa vuoteen 2012 asti. Vastaa-vaa uutta erillistä päihde- ja mielenterveystyön suunnitelmaa ei koeta tarkoituksenmukaiseksi laatia. Sen sijaan on sovittu, että päihde- ja mielenterveystyön edistävät ja ehkäisevät toimet sisällytetään olemassa oleviin (tai työn alla oleviin) hyvinvointisuunnitelmiin. Työikäisen väestön hyvinvointisuunnitelmaa ei kuitenkaan Raisiossa ole, joten erillinen työikäisten edistävän ja eh-käisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma todettiin tarpeelliseksi. Edistävään ja ehkäisevään työhön panostaminen on Raisiossa välttämätöntä, jotta korjaavien palveluiden kysyntä ei kasvaisi kohtuuttomaksi resursseihin nähden. Edistävän työn ja varhaisen puuttumisen kautta halutaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen kustannukset saada käänty-mään laskuun. Myös inhimilliseltä kannalta katsoen olisi tärkeää, että vakavien päihde- ja mie-lenterveysongelmien kehittymistä voitaisiin ehkäistä. STM:n Kaste-rahoituksella toteutetun Län-si-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen (LÄNSI 2012 ja LÄNSI 2013) Raisio-Rusko pilotin myötä sovitut käytännöt ja toimintamallit on tärkeä saada juurrutettua osaksi

2

normaalitoimintaa. Työikäisen väestön osalta tämä toimintaohjelma palvelee myös näiden käy-täntöjen ja vaikuttavien toimintamallien juurruttamista. Toimintaohjelmaan on pyritty sisällyttämään toimenpiteitä ja tavoitteita, joiden käytännön to-teuttaminen on tällä hetkellä mahdollista. Keskeistä on henkilöstön edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön osaamisen varmistaminen. Lisäksi on tärkeää, että henkilöstö on motivoitunut tällaiseen toimintaan ja että toiminnan edellyttämä työajankäyttö on myös esi-miesten taholta hyväksyttyä. Toimintaohjelman on laatinut monialainen työryhmä, jossa on ollut edustus sosiaali- ja terveys-keskuksesta ja sivistyskeskuksesta. Työryhmä on kokoontunut kaikkiaan kolme kertaa. Ohjelman toteutus edellyttää monipuolista, vastavuoroista yhteistyötä kaupungin eri tulosalueiden ja yk-siköiden välillä. Jotta yhteistyö toteutuisi ja onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on välttä-mätöntä, että ohjelman laatinut työryhmä seuraa ja huolehtii ohjelman jatkuvasta kehittymises-tä ja täydentymisestä. Seuraavaksi päivitysajankohdaksi on sovittu toukokuu 2014. Toimintaohjelman liitteenä on THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet:n tilastoja, joista löytyy perusteluja edistävälle ja ehkäisevälle päihde- ja mielenterveystyölle (Liite 1, Liite 2 ja Liite 3). Raisio, toukokuu 2013 Toimintaohjelman laatinut työryhmä: Seija Heikkonen, tulosyksikön johtaja, johtava psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö (työ-ryhmän puheenjohtaja) Pia Pelkonen, projektityöntekijä, Länsi 2013 -hanke (työryhmän sihteeri) Tom Österman, lääkäri, terveyskeskus ja päihde- ja mielenterveysyksikkö Riina Riihimäki, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveyskeskus Tiina Salo, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Minna Dalen, terveydenhoitaja, äitiys- ja lastenneuvola Sirpa Vahtera, vastaava terveydenhoitaja, terveysneuvonta Maria Ahala, vastaava hammaslääkäri, suun terveydenhuolto Sirkku Ranta, osastonhoitaja, suun terveydenhuolto Terhi Nurmi, vastaava työterveyshoitaja, työterveyshuolto Mika Heikkinen, sosiaalityöntekijä, päihde- ja mielenterveysyksikkö Anna Valjakka, psykologi, päihde- ja mielenterveysyksikkö Johanna Friman, liikuntasuunnittelija, liikuntapalvelut Leena Lahti, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö

3

2. Työikäisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet

Tavoite Keinot tavoitteen saavuttamiseksi Toteutumisen arviointi, seurantaindikaattori(t)

Vastuutaho(t) ja aikataulu

A. Alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalve-luissa

1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä

AUDIT-kyselyn käyttöön ja varhaiseen puheek-siottoon

2. Laaditaan ”Raision malli” työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiot-toon sosiaali- ja terveyskeskuksessa

3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtai-set tarkemmat prosessikuvaukset

4. Nimetään työyksikköihin Audit-vastuuhenkilöt

Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT -kirjausten määrä sosEfficas-sa ja terveysEfficassa

1. ja 2. Länsi 2013 -hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käytössä syksyllä 2013. 3. ja 4. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet.

B. Mielenterveysasioiden varhainen pu-heeksiotto sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalveluissa

1. Koulutetaan peruspalvelujen työntekijöitä mt-

asioiden varhaiseen puheeksiottoon ja riski-ryhmien tunnistamiseen

2. Laaditaan ”Raision malli” työikäisten päihde- ja mielenterveysasioiden varhaiseen puheeksiot-toon sosiaali- ja terveyskeskuksessa

3. Laaditaan tarpeen mukaan työyksikkökohtai-set tarkemmat prosessikuvaukset

Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä

1. ja 2. Länsi 2013 -hanke yhteistyössä työyksiköiden kanssa. Koulutukset pidetty ja toimintamalli käy-tössä syksyllä 2013. 3. Peruspalvelujen työyksiköiden esimie-het.

C. Uusien sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisen vahvistaminen päihteidenkäytön ja mielenterveysasioi-den varhaisessa puheeksi otossa

1. Vuosittain koulutustilaisuus AUDIT-kyselystä

sekä päihteiden ja mielenterveysasioiden pu-heeksiotosta sosiaali- ja terveyskeskuksen uu-sille työntekijöille

2. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty työyksiköiden perehdytysohjelmiin

Toteutuneet koulutukset, ajantasaiset perehdytysoh-jelmat

1. Päihde- ja mielenterveysyksikkö,

(koulutukset alkaen v. 2014), perus-palvelujen työyksiköiden esimiehet (koulutuksiin ohjaus).

2. Peruspalvelujen työyksiköiden esi-miehet

D. THL:n Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen sotessa (aikuissosiaalityö, päihde- ja mt-yksikkö, lastensuojelu, terveysneuvonta) ja sivis-sä (varhaiskasvatus ja koulut)

1. Lapset puheeksi -aloitusseminaarin ja mene-

telmäkoulutuksen järjestäminen 2. Suunnitelma menetelmän levittämiseksi ja

juurruttamiseksi

Koulutus toteutunut, mene-telmän levittämis- ja juur-ruttamissuunnitelma valmis ja siihen sitouduttu

1. Länsi 2013- ja Yhdessä oikeaan aikaan

II -hankkeet yhteistyössä työyksiköi-den kanssa. Aloitusseminaari ja me-netelmäkoulutus syksyn 2013 aikana.

2. Lapset puheeksi -johtoryhmä

4

E. Pakka-toiminnan (Paikallista alkoholipo-litiikkaa) aloitus yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa

1. Ostokokeet vähittäismyyntipisteisiin. 2. ”Tarjontatyöryhmän” (vähittäismyyjät, annis-

keluluvan haltija ja viranomaiset) kokous ja jatkon suunnittelu

Ostokokeiden tulokset ja tarjontaryhmän kokoukset ja jatkosuunnitelma

Raision ja Naantalin Länsi 2013 -hankkeet yhteistyössä AVI:n ja alueen alkoholin vähittäismyyjien kanssa. Ensimmäinen tarjontatyöryhmän kokous pidetty 16.4.2013. Naantalin ammattiopisto toteuttaa alueel-la ostokokeet syksyllä 2013. Seuraava tarjontaryhmän kokous ostokokeiden jälkeen.

F. Perheet, joissa on riski kehittyä varhai-sen vuorovaikutuksen ongelmia, varhai-sen avun piiriin

1. Vavu-koulutuspäivä kaikille neuvolatervey-

denhoitajille, perhetyöntekijöille ja päiväko-tien henkilöstölle

2. Puolivuosittain terveydenhoitajien ja perhe-neuvolan sekä päihde- ja mt-yksikön Vavu-työntekijöiden konsultaatiopalaveri

1. Koulutus toteutunut 2. Palaverit toteutuneet,

EPDS -kirjausten määrä

Perheneuvola ja päihde- ja mielenterveys-yksikkö

G. Päihde- ja mielenterveysyksikön asian-tuntijuuden parempi hyödyntäminen peruspalveluissa

1. Yhteistyö- ja konsultaatiomahdollisuuksien

tiedottaminen perehdytyksen yhteydessä ja asiasta muistuttaminen tarpeen tullen

2. Sisäisten pienryhmäkoulutusten järjestämi-nen/pyytäminen

Tyytyväisyys- ja tunnettuus-kyselyt peruspalvelujen henkilökunnalta

Päihde- ja mielenterveysyksikkö (tiedotus ja koulutukset) sekä kaikki peruspalvelujen työyksiköt (konsultointi sekä yhteistyö- ja koulutuspyynnöt)

H. Työterveyshuolto: 1. AUDIT -kyselyn käytön tehostami-

nen 2. Mt-ongelmien varhainen puheeksi-

otto 3. Runsaiden poissaolojen erityinen

huomioiminen 4. Päihteiden käytön kirjaamisen pa-

rantaminen 5. Päihdeohjelmien laadun paranemi-

nen

1.-3. AUDIT-kysely ja päihde- ja mt-asioiden puheeksiot-to kattavasti terveystarkastuksissa ja myös muissa vastaanottotilanteissa, etenkin jos asiakkaalla on runsaasti poissaoloja. Päihde ja mt-yksikön tietoiskut/koulutukset työter-veyshuoltoon tarpeen mukaan. Varhaisen puheeksioton käytännöt sisällytetty perehdytysohjelmaan. 4. Sovitaan yhteiset säännöt kirjaamisesta ja tiedo-tetaan niistä 5. Päihdeohjelmien vienti työnantajille

Kyselyt peruspalvelujen työntekijöiltä, AUDIT -kirjaukset, toteutuneet koulutukset

Työterveyshuollon esimiehet

5

I. Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien ja tapahtumien tiedottamisen tehosta-minen peruspalvelujen yhteydessä

1. Liikuntapalvelujen postituslistan laajentami-

nen, jotta peruspalvelujen työntekijät saavat tarvittavat tiedot ja voivat välittää ne asiakkail-le/potilaille.

2. Liikuntapalvelujen infoja peruspalvelujen työn-tekijöille sekä Liikunta pitää mielen virkeänä -julkaisun ja Liikutaan Raisiossa -oppaan toimi-tus työntekijöille helpottamaan liikunta-asian puheeksi ottoa ja liikuntaneuvontaa

3. Materiaalien jako eri työyksiköissä 4. Terveysliikuntaohjelman päivityksen yhteydes-

sä huomioidaan ennaltaehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö

Toteutuneet infot, kyselyt peruspalvelujen työntekijöil-tä

1. Liikuntasuunnittelijat 2. ja 3. Peruspalvelujen työyksiköiden esimiehet (infojen ja materiaalien pyyntö tarpeen mukaan) ja liikuntasuunnittelijat (infojen toteutus ja materiaalien toimitus) 4. Terveysliikuntatyöryhmä

J. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen tiedotta-minen peruspalvelujen yhteydessä

1. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen infoja Soten

peruspalvelujen työntekijöille 2. Erityisryhmien opastetut käynnit kirjastossa 3. Yhteiset messutapahtumat edistäviä ja ehkäi-

seviä päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjoa-vien tahojen kanssa

4. Erityisryhmien ryhmä- ja yksilökäynnit muse-ossa

5. Kulttuuriresepti-kokeilu (tk-lääkärin tai sosiaa-lityöntekijän käynneillä)

Kävijämäärät (messutapah-tumat, erityisryhmät, yksilö-käynnit), jaettujen ja lunas-tettujen reseptien määrä

1. Peruspalvelujen työyksiköiden esimie-het (infojen pyyntö tarpeen mukaan) ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut (infojen to-teutus) 2. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryh-mien kokoaminen) ja kirjasto- ja kulttuuri-palvelut (erityisryhmien opastukset) 3. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja perus-palveluyksiköiden esimiehet 4. Peruspalvelujen työntekijät (eritysryh-mien kokoaminen) ja Harkko-museo 5. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, ylilääkäri ja sosiaalityön johtaja

6

LIITTEET Liite 1. Päihdeavainindiaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio.

Päihdeavainindikaattorit 2000-2011 Koko maa

Koko maa

Koko maa

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi Raisio Raisio Raisio

2000 2005 2011 2000 2005 2011 2000 2005 2011

Työttömät, % työvoimasta 12,8 10,8 9,4 11,5 9,3 9,5 10 7,8 8,5

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8,8 7,2 6,9 8 6,5 5,9 9,1 6,8 7,7

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 11,8 11,4 11,2 12,2 11,5 10,8 14,5 12,9 13,2

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,4 4,9 4 4,4 5 3,8 3,9 3,7 4,2

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistu-neet rikokset / 1000 asukasta 5,9 6,3 7,9 5,1 5,8 7,7 2,4 4,2 5,8

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukas-ta 9,2 9,3 9,1 9,3 7,8 7,4 11,9 10,2 11,7

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaa-vanikäisestä väestöstä 0,9 1,1 1,4 0,9 1,1 1,3 1,5 0,9 1,3

Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 1,9 1,4 1,4 1 1,1 1 1,3 1,6 1,1

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 4 4 3,4 3,6 4,3 3,6 3,3 3,7 4,4

Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013

7

Liite 2. Muita hyvinvointi-indikaattoreita. Vertailussa koko maa, Varsinais-Suomi ja Raisio.

Muita hyvinvointi-indikaattoreita 2000-2011 Koko maa

Koko maa

Koko maa

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomi Raisio Raisio Raisio

2000 2005 2011 2000 2005 2011 2000 2005 2011

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vas-taavanikäisistä 0,5 0,6 0,8 0,4 0,6 0,8 0,3 0,4 0,8

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 10,3 12,3 na 11,3 11,5 na na na

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä na 20,8 18,8 na 21,9 18,8 na 25,5 19,3

Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta na na 18,1 na na 16,6 na na 15,1

Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 28,5 38,3 35,1 32,7 42,2 32,2 na na na

Alkoholikuolleisuus 35 - 64-vuotiailla / 100 000 vastaa-vanikäistä 55,9 73,4 64,6 64,8 78,7 62 na na na

Lähde: THL:n tilasto- ja indikaattoripankin SOTKAnet 2013

8

Liite 3. Vasson (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) kokoamia alueellisen hyvinvointitietoon liittyviä työikäisten tilastoja. Vertailussa Turun seutukunta – läntiset kunnat.

Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä esitetyltä vuodelta eli näissä useimmiten vuodelta 2010 tai 2011. Katsauksen lopussa on esitelty jokaisen indikaattorin sisältö tilaston tuottajan ilmoituksen mukaisesti.

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 1. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä

40,4 43,1

38

43,4 39,8

42,4 39,9 39,5 39,4 39,2

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

%

1995 2000 2008 2009 2010

9

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 2. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 3. Työttömät, % työvoimasta

29,1

19,5

31,5

22,7

26,4 26,7

30,4 29,9 27,3 27,8

0

5

10

15

20

25

30

35

%

1995 2000 2008 2009 2010

5,5 7 6,5

5,5

8,5

5,6

12,6

10 9,5 9,4

0

5

10

15

20

25

%

1995 2000 2009 2010 2011

10

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

15,2

18,5

14,4 15,2 14,5

21,1

29,6

25,7 24,1 23,4

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1995 2000 2009 2010 2011

11

Lähde: Tilastokeskus 2012

KUVIO 5. Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä

39,8 44,6 46,5 44,3 44,2

8,6 5,7 3,8 5,5 5,3

17,6 17,1 15,8 15,7 15,6

9,6 8,4 8,5 8,8 8,8

9,3 8,1 8,2 8,5 8,5

21,3 20,9 22,2 22,6 22,9

3 3,3 3,2 3,2 3,2

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Mas

ku

Naa

nta

li

Rai

sio

Turk

u

Var

sin

ais-

Suo

mi

Mas

ku

Naa

nta

li

Rai

sio

Turk

u

Var

sin

ais-

Suo

mi

Mas

ku

Naa

nta

li

Rai

sio

Turk

u

Var

sin

ais-

Suo

mi

Mas

ku

Naa

nta

li

Rai

sio

Turk

u

Var

sin

ais-

Suo

mi

Mas

ku

Naa

nta

li

Rai

sio

Turk

u

Var

sin

ais-

Suo

mi

1995 2000 2008 2009 2010

Muut työvoimanulkopuolella olevat

Eläkeläiset

Varusmiehet,siviilipalvelusmiehet

Opiskelijat,koululaiset

Opiskelijat,koululaiset,varusmiehet jasiviilipalvelusmiehet0-14-vuotiaat

Työttömät

12

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 6. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 7. Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

6,2

11,8

9,5 9,5 10,4

6,4

20,1

14,9

0

5

10

15

20

25

Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Turku Koko maa

%

1995 2000 2008 2009 2010

1,7

4,1

6

3,1

7,1

2,1

8

6,6 6

6,9

0

2

4

6

8

10

12

14

%

1995 2000 2008 2009 2010

13

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 8. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

Lähde: Sotkanet 2012

KUVIO 9. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

19,5

28

21,1 22,7 23,4

20,4

32,9

27,8 28,2 29,3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

%

1995 2000 2009 2010 2011

9 9,3

10,4

9,3

10,9

9,8

11,4 10,8 10,5

10,1

0

2

4

6

8

10

12

%

2009 2010 2011

14

Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori ilmaisee keskiasteen koulutuksen saaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen koulutuksen saaneet ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita tai ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.)

Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori kertoo korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden 15-64-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutus tarkoittaa ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.)

Työttömät, % työvoimasta. Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden työvoimasta (15-74-vuotiaasta väestöstä). Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Myös lomautetut lasketaan työttömiksi, mutta työttömyyseläkkeen saajia ei. Sotkanetistä saatavat työttömyyteen liittyvät tilastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta, joka perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekistereihin. (Sotkanet 2010.)

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. (Sotkanet 2010.)

Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henki-lön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoi-maan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryh-miin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pää-asiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myös-kään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. (Tilasto-keskus 2011.)

Kunnan yleinen pienituloisuusaste. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden kaikista alueella asuvista henkilöistä. Toisin sanoen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudelleen koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. (Sotkanet 2010.)

Pienituloisuuden käsite on suhteellinen ja näin ollen pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina koko väestön tulot alenivat ja samaan aikaan myös pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys köyhimmissä kansanosissa on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Näin ollen pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, jotka tapahtuvat mediaanitulon alapuolella. (Sotkanet 2010.)

15

Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein kyseessä on kuitenkin lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. (Sotkanet 2010.)

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asun-tokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, mikäli siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaat-tori kertoo ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden kaikista lapsiasuntokunnista. (Sotkanet 2010.) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indi-kaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäistä väestöstä. (Sotkanet 2013.)