Jatkoryhmän  Arvioin0työpaja  Descom  Oy  28.5.2015  

Mikko  Taskinen  

Peilaus  Oy  –  paras  on  vielä  näkemä4ä  

OnniAelut!  

Onni$elut!      Pioneerihengessä  läpi  kaikkien  vastusten,    ensimmäisinä  Descomin  historiassa,  suoriuduiAe  hengissä  jatkotyöpajasta.    Aika  tapuAaa  itseä  olkapäälle,  samassa  hengessä,  jossa    ”Mies  onniAelee  itseään  pudoAuaan  katolta.”  (M.A.Numminen)      

KehiAää  sellaisia  harjoituksia…  

Olipa  kerran  unelma…      …  kehiAää  sellaisia  harjoituksia  jotka  saisivat  ihmiset  •  harjoiAelemaan  eli  luomaan  parempia  tapoja  •  tuntemaan  itsensä  paremmin  •  ohjaamaan  elämäänsä  siten,  eAä  vastaisi  paremmin  sitä  mitä  he  ovat      Näiden  harjoitusten  tulisi  olla  sellaisia,  eAä  •  kuka  tahansa  voisi  tehdä  niitä  •  ne  olisi  mahdollista  tehdä  milloin  tahansa  ja  upoAaa  keskelle  arkiru0ineita  •  ne  vastaisivat  ihmisten  tarpeisiin  ja  haastaisivat  ihmiset  sekä  tässä  ja  nyt    eAä  tulevaisuudessa  •  ne  taipuisivat  yksilöllisiin  tarpeisiin  eli  harjoitukset  voisi  yksilöllistää    ja  kokemusten  karAuessa  kehiAää  omia  harjoituksia  •  ne  olisivat  vailla  ideologisia  ja  opillisia  taustoja  ja  rajoituksia  eli  harjoitusten    filosofia  olisi  niiden  tekemisessä  

Mitä  teh0in?  

Mitä  on  harjoiAeleminen?  Mitä  on  läsnäolo?  

Miten  mitata  kehitystä?   Oma  harjoitus  

Miten  0etäminen  muuAuu  toiminnaksi?  

Mitä  teh4in/pohdi8in?    Mitä  on  harjoi,eleminen?    Osallistujien  tekemissä  ”Mitä  on  harjoiAeleminen?”  -­‐tutkielmissa  näyAäytyivät  toisiaan    rikastavat  näkökulmat  ja  harjoiAelemisen  koko  kirjo,  alhosta  harjoiAelemisen  riemuun.    Miten  1etäminen  muu,uisi  toiminnaksi?  Usein  ongelma  ei  ole  0edon  puute  vaan  kyvyAömyys/avuAomuus  saaAaa  0eto    käytäntöön  eli  luoda  siitä  elämää  ja  parempia  käytänteitä.    Nykyisin  0eto,  kuten  ajaAelemiseen  ja  puhumiseen  jumiutuminenkin,    näyAäytyy  usein  tahdon  vihollisena  eli  tahdon  kynnystä  nostavana  tekijänä.  Vasta  teot  muuAavat  asioita.  Siksi  harjoiAeleminen.      Mitä  on  läsnäolo?  Tässä  hetkessä  olemista/elämistä.  Mieli  seilaa  menneessä  ja  tulevassa  –  sen    palauAaminen  nykyhetkeen  edellyAää  usein  0etoisen  ponnistuksen.    Mielen  luontainen  olo0la  on  toisaalta  harmonia  ja  toisaalta    valppaus/levoAomuus  (alWus  niin  sisäisille  kuin  ulkoisille  häiriöille)    –  samanaikaises0.  Tietoinen  läsnäolon  harjoiAaminen  on  tasapainon  luomista  näiden  kahden  välille:  rauhan  ja  uteliaisuuden.  Ilman  läsnäoloa  on  vain  toistoa,  ei  harjoiAelemista.  

Mitä  teh4in/pohdi8in?  2    Oma  harjoitus  Oman  harjoituksen  luominen  on  vihkimys  harjoiAelemisen  maailmaan.    Siitä  alkaa  matka  harjoitusten  luonteen  ja  dynamiikan  ymmärtämiseen,    niiden  uudelleen  luomiseen  ja  itsensä  todelliseen  tuntemiseen.      Miten  mitata  kehi,ymistä?  Yksinkertaisimmillaan  kehitystä  voi  peilata  sillä,  onko  harjoitukset  tehty  ja    mitä  niiden  tekemisestä  on  seurannut.  MiAaamisen  tekee  haasteelliseksi  se,    eAä  varsinaisiin  kehiAymisprosesseihin  0etoisuus  ei  tavallises0  aluksi  ulotu.    Mitä  mitataan,  mitä  miAaamisella  saadaan  selville  ja  mitä  miAaamisesta  seuraa?    Miten  kulku  mi,arista  moo,oriksi  eli  prosesseja  sytyAäväksi  voimaksi  tapahtuu?    

Tahdon  hämärä  

Tahdon  hämärä      Tahdon  tuntemaan  oppiminen  liiAyy  ihmistä  ohjaaviin  ja  liikuAaviin  voimiin.  HarjoiAelu  peilaa  tahtoa  ja  tahdon  ”hämäryyAä”:  miksi  teen  jotakin?  mikä  saa  minut  liikkeelle?  mikä  minua  mo0voi?  mitä  oikeastaan  haluan?    Tahdon  ilmentymät  eli  teot  kuvastavat  tahdossa  toimivia  prosesseja,    joiden  takana  puolestaan  vaikuAavat  ihmisessä  toimivat  voimat.    Oman  tahdon  tunteminen  edellyAää  omien  taipumusten,    vetovoiman  (mikä  vetää  puoleensa,  mitä  vedän  puoleeni)    sekä  alWuden  tunnistamista.    Oman  tahtonsa  oppii  todella  tuntemaan  vasta  haastaessaan  sen,    tekemisellä  ja  harjoiAelemisella.  Kaikki  harjoitukset  ovat  tahtoharjoituksia:    ne  vaa0vat  0etoisen  tahdon  ponnistuksen    ja  ovat  siksi  itsensä  johtamisen  y0messä.    Reflektoiminen  ja  ajaAeleminen  tuovat  valoa  tahdon  hämärään.  

Itsetuntemus  

Itsetuntemus      AseAaessaan  itsensä  alWiksi  todellisiin  haasteisiin  ihminen  oppii  0etämään,    mistä  hänet  on  tehty.  Tapa-­‐energian  johtama  ru0inielämä  on  siksi    itsetuntemuksen  kehiAymisen  vastainen.    Matka  itsetuntemukseen  on  samalla  matka  autenWsuuteen  ja  sen  tunnistamiseen:    mikä  minussa  ja  toiminnassani  on  omaa  (myötäsyntyistä)    ja  mikä  vierasta  (ulkoapäin  tulluAa)?    

Tapojen  luominen  

Tapojen  luominen      ”Olet  sitä  mitä  toistat  päiviAäin.”  sanoo  Aristoteles.  HarjoiAeleminen  on  uusien  tapojen  luomista    ja  vanhojen  tapojen  muuntamista  paremmiksi.    Kyse  on  prosessista,  jossa  toisaalta  luodaan  parempia  tapoja  arkeen    ja  toisaalta  luodaan  tapoja,  jotka  paremmin  vastaavat  sitä  mikä  olen.  Tapojen  0etoinen  luominen  on  yksinkertaista  muAa  ei  helppoa.  

TavoiAeet  

Tavoi$eet      HarjoiAeleminen  on  yksinkertaista,  jos  tavoiAeena  on  tehdä  harjoituksia    ja  luoAaa  niiden  seurauksiin  eli  uuAa  luoviin,  kehitystä  parempaan  suuntaan  vieviin    prosesseihin.  (”Just  do  your  prac0se  and  all  will  come  to  you.”)    HarjoiAelemisen  ulkopuoliset  tavoiAeet  toisinaan  tukevat  tavoiAeita,    toisinaan  ne  luovat  odotuksia,  jotka  vievät  etäälle  mielen  harjoiAelemisen  todellisuudesta.    Mieli  ei  toimi  yhtä  suoraviivaises0  kuin  ulkoinen  maailma  eikä  sitä  voi  siksi  samalla  tavoin    aikatauluAaa  kuin  asioita  ulkoisessa  maailmassa  –    ennen  kuin  0etää  tarkemmin,    miten  mieli  toimii.    

Olosuhde  

Valmentajan  rooli    Valmentaja  luo  omalla  innostavuudellaan  harjoiAelemista  tukevat  ja  edesauAavat  olosuhteet.    Valmentaja  tarjoaa  mahdollisuuden,  johon  valmenneAava  tarAuu  tai  on  tarAumaAa  syvempien  tarpeidensa  ohjaamana.  On  monia  prosesseja,  joita  ei  voi  nopeuAaa.    HarjoiAeleminen  avaa  0en  prosesseille  ja  oivalluksille,  joiden  myötä  valmentaja  muuAuu  tarpeeAomaksi.  

Arvio  ja  itsearvio  

Kymmenen  vuoden  päästä,  kun  Descom  on  40  maassa  toimiva  globaali  yritys,  istuskelemme  Descomin  kampuksella  Barcelonassa.  Kaikki  piirissä  istuvat  mind  masterit  jakavat  kokemuksiaan  oivalluksistaan  ja  kouluteAavistaan.  Ja  minä  myhäilen  pitkään  valkoiseen  partaani.    (Alustuksen  jälkeen  seurasi  hienoa  palauteAa  ja  selkeää  itsearvioin0a.)  

Mitä  seuraavaksi?  

Ensi  syksynä  jatkamme.  Syksyn  teemoja:    •  nykyisten  harjoitusten  syventämistä  ja  laajentamista    •  uusia  harjoituksia    •  meditaa0o    •  omia  harjoituksia  

Mitä  pitäisi  tehdä  edessä  olevalla  ajalla,  joka  on  avoin  ja  muotoutumaton?  Höyhenenkevyt  vapaudessaan,  lyijynraskas  epävarmuudessaan.  Onko  se  unenomainen  ja  nostalginen  toive  siitä  –  eAä  voisin  palata  siihen  hetkeen  –    ja  kääntyä  toiseen  suuntaan  kuin  siihen,  joka  teki  minusta  minut.      Onko  loppujen  lopuksi  kyse  minäkuvasta?  Mielikuvasta  siitä,  mitä  olisi  pitänyt  kokea  ja  saada  aikaan  –  joAa  elämä  olisi  sellainen,  eAä  sen  voisi  hyväksyä?    Siinä  tapauksessa  kuolemanpelko  on  sitä,  eAei  voi  kehiAyä  siksi,  joksi  haluaa.      Amadeu  de  Almeida  Prado:  Sanojen  kultaseppä    

Kiitos  ja  kesytöntä  kesää!