Yläraajan laskimoiden

ultraäänitutkimus

sonograaferin tekemänäMika Ojansivu

Sonograferi HUS-Kuvantaminen

Peijaksen sairaala

YAMK Kliininen asiantuntija

Yläraajan syvä laskimotukos?

• - Potilas hakeutuu hoitoon yleensä paikallisen kivun ja tai

turvotuksen vuoksi.

• - Laboratorio kokeissa FIDD on terveillä 0.3 ja laskimotukos epäilyt

alkavat heti arvosta 0.5 eteenpäin. FIDD osoittaa tuoreen

laskimotukoksen herkemmin.

• - Huomioi myös että FIDD arvoon vaikuttaa nostavasti myös useat

sairaudet, leikkausten jälkitilat ja raskaus. Jos tukoksen

todennäköisyys on suuri, kuvantamistutkimukset ovat tarpeen.

(Duodecim:Käypähoito.2015)

Tutkimustekniikka

• Matalataajuinen

”Doppler herkkä”

lineaarianturi on

paras.

• Kapea peili helpottaa

solisalueella ja

kainalon seudussa.

• Kaikki moodit

käytössä.

• Taajuusalue 8 – 10

MHz

• Minulla käytössä

50mm leveä anturi.

• B-Kuva +

komprimointi, väri-

pulssi Doppler sekä

valsalva menetelmä.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Sormien molemmilta sivuilta löytyy

laskimorakenteet.

Katson sormien laskimot vain jos

siihen on erityinen syy.

Yleensä sormien patit ovat

jännerakenteiden ongelmia.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Kämmenselässä sormien laskimot

yhtyvät. V. basilica saa alkunsa

pikkusormen alueelta ja v.

cephalica saa alkunsa etusormi

peukalo linjalta.

- Kämmen ja kyynärvarren laskimot

katson yleensä niin että potilas

istuu ja pitää sylissään tyynyä, joka

on suojattu kroonarilla.

- Kämmenselän tutkimus on

aiheellista varsinkin jos seudulle on

laitettu tai on yritetty laittaa

kanyyliä. Kanylointi seuduissa voi

olla hematoomaa ja tai

laskimotromboosia.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Kyynärvarren alueella syvätlaskimo

runkoparit ulnaris ja radialis.

Pinnallisina laskimoina basilica ja

cephalica ja mediaalinen

antebrachialis

- Ranteen ja kyynärvarren alueella

potilaan kämmen ylöspäin.

- Syvät laskimot on helpointa

paikantaa ranteen seudusta, jolloin

ne ovat lähimpänä anturia

- Pinnallisissa laskimoissa erittäin

kevyt kontakti, jotta et itse

komprimoi suonta pois näkyvistä.

Doppleria käytettäessä virtaus

näissä on yleensä verkkaista, mutta

komprimoi kämmenestä, niin saat

laskimoon selkeän virtauksen.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

- Doppler helpottaa suonten

etsimisessä. Majakkana toimii

arteria, jonka seurana

laskimoparit ovat. Seuraa

runkopari kerrallaan.

- Jänteiden erottelussa helpottaa

anisotropia, jossa anturia

tilttaamalla pystyt selvittämään

onko kyseessä jänne tai suoni.

Potilaan sormien liikuttelu on

hyvä konsti.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Ranteen ja kyynärvarren alueella

tutkimuksen tekoa vaikeuttaa useat

jänne ja hermo rakenteet.

Medianus hermo

Hermo näyttää poikkileikkeessä ”pepperone pizzan” kaltaisena

rakenteena, joka ei komprimoidu eikä liiku sormia liikuttamalla.

Pitkittäisleikkeessä hermo näyttää enemmän jänteeltä.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Kyynärtaipeen alueella radialis ja

ulnaris yhdistyvät brachialis

runkopariksi.

Pinnallisista laskimoista medialinen

cubital laskimo yhdistää cephalicaa

ja basilicaa.

- Kyynärtaipeessa saattaa olla

hematoomaa labran jäljiltä tai peräti

röntgenin ohiruiskutettua

varjoainetta luomassa haastetta

kyynärtaipeen tutkimiselle.

- Tutki myös nivelen seutua jos

siinä on turvotusta.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Syvä laskimo pari Brachialis ja

pinnallisina Basilica ja Cephalica.

- Potilas voi olla joko istuvaltaan tai

makuulla. Brachialis ja Basilica

tulee esiin paremmin kun potilas

kääntää kättä ulospäin.

- Brachialis runkopari

komprimoidaan koko olkavarren

alueella. Brachialiksen ”kanavassa”

kulkee myös medianus hermo.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Cephalica kulkee hauiksen päällä ja

löytyy suhteellisen helposti. Iv-

huumeiden käyttäjillä Cephalica ja

Basilica voi olla aika käytetyt,

arpeutuneet ja surkastuneet.

- Seuraan Cephalicaa aina dist.

Subclavia junktioon saakka ja otan

kuvan väridopplerin kanssa.

Cephalica tromboosi

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikkaBasilica on yleensä Cephalicaa

kookkaampi.

- Basilica löytyy helpommin, kun

potilas kääntää kättä ulospäin.

- Seuraan Basilicaa dist. Axilaris

junktioon saakka ja otan kuvan väri

Dopplerin kanssa. Basilicassa voi

myös käyttää pulssi Doppleria jos

haluaa.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Axilaris löytyy kun potilas nostaa

käden ylös. Axilariksen ympärillä on

joukko hermorakenteita. Seuraan -

- Axilariksen niin pitkälle Subclavian

puolelle kuin se vain on

mahdollista. Otan Axilariksesta

kuvan pulssi- ja väri Doppleri

kanssa.

- Axilariksen virtausprofiilissa

yleensä näkyy jo fluktaatiota.

- Jos potilas ei pysty nostamaan

kättä ylös, niin avaa

mahdollisimman paljon olkavartta ja

tutki näkyviltä osin.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Distaalisen Axilariksen ja

distaalisen Subclavian välille yhtyy

Cephalica, Basilica ja

Subscabularis laskimot.

Sub. + Ax. + Cep. tromboosi

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Subclavia on toisinaan hankala

suoni kuvantaa, koska solisluu on

laskimon edessä.

- Potilas on makuulla. Käännä

potilaan kasvot poispäin

tutkittavalta alueelta, jotta saat

paremmin tilaa.

- Tutkin Subclavian solisluun ylä- ja

alapuolelta. Otan kuvan parhaasta

suunnasta. Kuvaan otan Subclavia

virtausspektrin, joka tulee olla

fluktoiva. Vertaan virtauskuvaajaa

vastakkaiseen puoleen.

- Käytä vasalvaus tekniikkaa

testaaksesi virtauksen vaihteluja.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Vasalvauksessa pyydän potilasta

vetämään keuhkoihin ilmaa ja

pidättämään hengitystä.

Pidätyksen aikana laskimovirtaus

pysähtyy.

Tällä saat viitteitä Subclavian

proksimaaliosista ja

Brachiocephalican tilanteesta.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Katson aina tutkittavan puolen

Jugulariksen ja varsinkin Subclavia

junktioalueen.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Brachiocephalica kuvautuu yleensä

aika hankalasti. Pieni mikro convex

olisi paras väline Brachiocephalican

tutkimiseen. Itselläni sitä ei ole.

Käytän virtuaalista konvexia, joka

levittää näkyväisyyttä tarpeeksi.

- Prachiochepalica kuvautuu

parhaiten jos lasket potilaan

pääpuolta vähän alemmas, jolloin

saat laskimoihin maksimaalisen

täytön.

Yläraajan laskimo

anatomia ja

tutkimustekniikka

Superiorinen Vena Cava ei

tietenkään kuvaudu, mutta

vasalvaten olet saanut viitteellistä

tietoa tästä näkymättömästä

pätkästä.

Potilastapaus

38 vuotias nuori nainen hakeutui

sairaalaan turpoavan ja

sinertävän käden vuoksi.

Heti Subclavioissa oli merkittävä

virtaus ero.

Potilastapaus

Aivan proksimaalisessa osaa

Subclaviaa näkyi sekakaikuista

trombimassaa.

Potilastapaus

Trombimassan ohitse ja limitse oli

kuitenkin virtausta havaittavissa.

Potilastapaus

Potilas pääsi Meilahteen

trombektomiaan.

Potilastapaus

Trelliksellä trombimassaan porattiin

reikä ja liuotus päästiin aloittamaan.

Potilastapaus

Liuotushoidon jälkeen trombi

tietenkin suli, mutta kohteessa

havaittiin kaventumaa, jota

pallotettiin. Pallotus tulos oli

tyydyttävä, mutta ilmeinen ahtaus

johtuu tiukasta solis- kylkiluu

kanavasta. Kylkiluusta päätettiin

luopua.

Potilastapaus

Kylkiluun poiston jälkeen

provokaatiossakin saatiin hyvä

laskimovirtaus todennettua.

Hoito on onnistunut ja potilas voi

hyvin.

Lausunto yläraajojen

laskimoista

Oikean yläraajan syvien laskimoiden ultraäänitutkimus.

Oikealla Vena Jugularis kuvautuu avoimena. Vena Subclaviassa

nähdään hyvä fluktoiva virtaus, joka jatkuu Vena Axilarikseen.

Vena Brachialis runkopari komprimoituu normaalisti, eikä näissä

nähdä laskimotukoksiin viittaavaa. Vena Basilica ja Vena

Cephalica kuvautuvat avoimian. Kyynärvarren syvät ja pinnalliset

laskimot kuvautuvat ja komprimoituvat avoimina.

-Ei syvään laskimotukokseen viittaavaa

Sonograaferi

M.Ojansivu

Kiitoksia