Ajankohtaista, s. 10

SISÄLLYSLUETTELO

Pääkirjoitus, s. 2

Teknologia yksilöllistäälääketiedettä, s. 4

Diagnostiikka ja hoitotarkentuvat, s. 6

Potilas kaipaa tietoa, s. 9

Merkittäviä kustannushyötyjä, s. 12

1Yksilöllinen lääketiede

Yksilöllisen lääke-tieteen hyötyjä, s. 3

Oikea hoito oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja oikealla annos-tuksella. Yksilöllisen lääketieteen tavoite on tuoda kustannus-vaikuttavuutta ja turvallisuutta hoitoihin kohdistamalla ne niille potilaille, jotka siitä todennäköisimmin hyötyvät. Muutoksen mahdollistavat uudet menetelmät, joilla potilaan sairaudesta saadaan tarkka ja kokonaisvaltainen käsitys molekyylitasolla. Yksittäisten perintötekijöiden seulonta ja potilaan koko perimän määrittäminen voivat tuoda entistä tarkempaa tietoa hoitopää-tösten tueksi.

Yksilöllisen lääketieteen menetelmät ovat tällä hetkellä käy-tössä eräiden syöpätautien hoitotyössä. Uusia lähestymistapoja tarvitaan myös yhteiskunnalle kalliiksi tulevien kansantautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja muistisairauk-sien hoitoon. Ennaltaehkäisy ja hoidon oikea-aikaisuus korostu-vat, kun näihin sairauksiin pyritään hakemaan uusia ratkaisuja. On mahdollista, että tulevaisuudessa korkeassa sairastumisris-kissä olevat henkilöt voitaisiin tunnistaa entistä tarkemmin seu-lomalla tautien perinnöllisiä riskitekijöitä. Näin heille voitaisiin tarjota ravinto- ja elintapaneuvontaa hyvissä ajoin tai aloittaa mahdollinen suojaava lääkitys.

Yksilöllisen lääketieteen menetelmien soveltaminen asettaa uudentyyppisiä vaatimuksia potilastietojärjestelmille. Yksilön perintötekijöitä koskeva tieto on luonteeltaan pysyvää, ja tämän tiedon tulisi kulkea vaivatta hoitoyksiköstä toiseen. Terveyden-huollon ammattilaiset tarvitsevat myös uusia hoitopäätösten tekoa tukevia työkaluja, jotka pystyvät hyödyntämään perintöte-kijöitä ja muita biologisia merkkiaineita koskevaa tietoa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkehoidon vasteen ennakointiin.

Potilas kykenee huolehtimaan omasta terveydestään ja sai-rauden omahoidosta, kun hänellä on käytössään kattava ja ajan-tasainen tieto terveydentilastaan, saamastaan hoidosta ja lääki-tyksestä. Tulevaisuudessa jokainen meistä voikin mahdollisesti tallentaa tiedon omasta perimästään omaan terveystaltioonsa. Pian käytössämme saattaa myös olla omahoitosovelluksia, jot-ka tarjoavat meille yksinkertaisia elintapa- ja hoitosuosituksia perinnöllisiä riskitekijöitä ja muuta terveystietoa hyödyntämällä.

Pekka IhalmoFilosofian tohtoriCulminatum Innovation Oy Ltd

3Yksilöllinen lääketiede

Yksilöllinen lääketiede hyödyttää potilasta ja yhteiskuntaa

Yksilöllinen lääketiede -esite on toteutettu osana Elämän merkit -hanketta.

2

YKSILÖLLISEN LÄÄKETIETEEN HYÖTYJÄ:

Sairauksien diag-nostiikka ja hoitojen valinta tarkentuvat.

Hoidon hyöty lisääntyy ja haitat vähenevät.

Eniten hyötyy potilas:

Hoidot valitaan yksilöl-lisesti siten, että hoidon tehoon ja turvallisuuteen

vaikuttavat perintö- ja muut tekijät otetaan

huomioon.

Yhteiskunta hyötyy väestön terveyden

paranemisesta.

Yksilöllinen lääketiede voi myös tehostaa terveydenhuoltoa.

TEKNOLOGIA YKSILÖLLISTÄÄ LÄÄKETIEDETTÄ

TIEDON KÄSITTELY, automatisointi ja molekyylibiologia ovat viime vuosina yhdistyneet siten, että ne tehostavat terveydenhoitoa käy-tännön kliinisessä työssä.

– Esimerkiksi syöpäpotilaan hoidossa geenitestausta voidaan jo hyödyntää joidenkin lääkkeiden valinnassa, kertoo Suomen molekyy-lilääketieteen instituutissa (FIMM) professorina toimiva Jonathan Knowles.

Teknologian kehityksen avaamiin mahdollisuuksiin vasta herä-tään kansainvälisesti. Suomella olisi tilanteessa voitettavaa.

– Suomen kannattaisi satsata lääketieteen tutkimukseen ja osallistua kehitykseen. Se toisi säästöjä matkan varrella ja tulokse-na maailmalle myytäviä sovellutuksia, Knowles sanoo.

Lupaavia innovaatioita Suomesta?

Molekyyliseulontojen sijaan Knowles panostaisi Suomessa in vitro -testaukseen. FIMM:ssä tehdään jo ainutlaatuista kliinistä tutki-musta.

– Myeloomapotilaan luusta otettuja soluja kasvatetaan, niihin testataan muutamaa sataa hyväksyttyä lääkeainetta ja seurataan vastetta. Lääkeaineiden tehoa voidaan testata syöpäpotilailla jopa seuraavalla viikolla. Muutamassa tapauksessa tulokset ovat olleet mullistavia.

FIMM:ssä kehitetään myös kustannuksia säästävää automati-soitua patologiaa, jota voidaan alkaa soveltaa lähiaikoina.

– Maailman huippupatologit odottavat juuri tämänkaltaisia so-velluksia. Patologian menetelmiä ja sen kautta hoitoa voidaan te-hostaa. Itse patologin rooli tulosten tulkinnassa on toki yhä tärkeä.

Knowles katsoo teknologian kehityksessä vielä pidemmälle, muutaman vuoden päähän. Kehittämällä uusia sovelluksia ja yhdis-tämällä niitä toimiviin potilastietojärjestelmiimme voisimme kehit-tää kokonaisia systeemejä vietäväksi maailmalle.

– Tällaisen järjestelmän arvoa voisi verrata paperiteollisuuden innovaatioiden vientiin, joiden varaan Suomi on rakentanut vienti-teollisuutta. Puhutaan jopa suuremmista summista, Knowles visioi.

Jonathan Knowles näkisi Suomen mielel-lään uusien yksilöllistä lääketiedettä tuke-vien teknologisten ratkaisujen tuottajana.

B I O P A N K K I T U K E E T U T K I M US TA

Suomessa ja maailmanlaajuisesti on ollut vaikea löytää potilas-näytteiden kokoelmia, joita tutkimus voisi hyödyntää. Biopankki-järjestelmä parantaa tilannetta.

– Biopankin näytteiden dokumentointi ja säilytys on asian-mukaista ja tiedämme, että potilaan oikeudet ovat kunnossa, Jonathan Knowles sanoo.

Hoidon kehittämiseen aukeaa uusia mahdollisuuksia, jos eri tutkimusten näytteiden tuloksia voidaan tulevaisuudessa yhdis-

tää keskenään. – Esimerkiksi Alzheimerin taudin kohdalla havaittiin Eng-

lannissa, että potilaiden toimintakyky heikkeni nopeammin, jos heillä oli jokin tulehdus. Jos Alzheimer-potilaiden näytteistä voitaisiin seurata infektioita, saataisiin tietoa sen vaikutuksesta potilaan etenevän neurologisen sairauden tilaan. Tällaisissa ti-lanteissa tietojen yhdistäminen hyödyttäisi lääkäriä ja potilasta.

54 Yksilöllinen lääketiede

Sovellusten tueksi tarvitaan työtä tutkimuksen ja klinikan rajapinnassa.

– Geenitestaus hiipii vähitellen kliinikon työhön. Esi-merkiksi statiini-kolesterolilääkkeiden lihashaittavaiku-tuksille altistavan geneettisen riskitekijän löytäminen vei kymmenisen vuotta, minkä jälkeen tutkimustieto piti vielä jalostaa lääkärille käytettävään muotoon, Niemi sanoo.

Kysymys kuuluu myös, kuinka päätöksenteon tukijärjes-telmät ja tutkimustulokset voidaan upottaa nykyisiin tai tu-leviin tietojärjestelmiin. Tärkeää olisi, että esimerkiksi ker-ran tehdyn geenitutkimuksen tulokset olisivat haettavissa automaattisesti tulevaisuudessa silloin, kun niitä tarvitaan.

Seurantatutkimuksista näyttöä?

Niemi herättäisi mielellään keskustelua myös tarvittavan tutkimusnäytön asteesta.

– Perinteisesti on vaadittu satunnaistettuja, sokkoutettuja tutkimuksia esimerkiksi lääkehoidon tehon osoittamiseksi. Ajattelua on sovellettu myös geenitestaukseen. Tämänta-soisen näytön vaatiminen kaikista geenitesteistä ei ole rea-listista, Niemi painottaa.

Yhden tutkimuksen kustannukset ovat miljoonia euro-ja. Niemi pelkää, että paljon hyödyllistä tietoa jää hyödyntä-mättä potilaiden hyväksi.

– Kun jonkin sairauden hoidossa ollaan siirtymässä yksilöllisempään suuntaan, tulisi hoitokäytäntöjen muutos-ten vaikutuksia seurata havainnoivilla tutkimuksilla. Gee-nitestin käyttöönoton jälkeen seurattaisiin hoidon toteutu-mista ja vaikutuksia ja hyödynnettäisiin tätä tietoa hoidon kehityksessä. Terveydenhuollon hyviä rekistereitä voitaisiin mielestäni hyödyntää nykyistä enemmän myös tutkimus-käyttöön, Niemi sanoo.

DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TARKENTUVAT

Geenitestauksen avulla voidaan tunnistaa entistä paremmin yksilötason tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Terveydenhuollon tehostumiselle aukeaa uusia mahdollisuuksia.

LÄÄKETIEDE on ollut yksilöllistä kautta aikojen. Uusimpien työka-lujen avulla perintötekijöihin liittyviä riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja sairauksia sekä turhia lääkehoitoja ehkäistä tavalla, joka tehostaa niin lääkehoitoa kuin terveydenhoidon järjestelmää.

– Parhaita esimerkkejä taudin yksilöllisyyden hyödyntämises-tä kliinisessä hoitotyössä ovat markkinoille tulleet syöpälääkkeet, joihin on kohdentava testi. Lääkehoito valitaan syövän genomin mukaan, kuvaa professori Mikko Niemi Helsingin yliopiston ja HUSLABin kliinisen farmakologian yksiköstä.

Viime vuosina on opittu ymmärtämään myös lääkehaittojen ge-neettistä taustaa.

– Esimerkiksi tietyn HIV-lääkkeen vakavan yliherkkyysreaktion geneettinen tausta löydettiin muutamia vuosia sitten. Nykyään pe-rinnöllinen alttius reaktiolle tarkistetaan kaikilta HIV-potilailta, joille suunnitellaan kyseistä lääkehoitoa. Jos altistava geenimuutos löy-detään, potilaalle valitaan vaihtoehtoinen lääkehoito, Niemi kuvaa.

Lisää ennakoivaa testausta

Niemi uskoo lääkehoitoihin ja niiden haittavaikutuksiin liittyvän geenitestauksen laajentuvan pienemmistä potilasryhmistä yleisem-piin sairauksiin ja isompiin potilasryhmiin.

– Odotan sitä, että tärkeimmät lääkehoitoihin vaikuttavat gee-nimuutokset testattaisiin ennakoivasti kaikilta potilailta. Tieto gee-nimuutoksista tulisi olla lääkärin käytettävissä silloin kun sitä tarvi-taan eli kun päätetään lääkehoidon aloituksesta, Niemi sanoo.

Geenitestauksen menetelmien kehittyminen ja pienentyvät kustan-nukset avaavat Niemen mukaan uusia mahdollisuuksia.

– Jos koko perimän määrittämisen laatu paranee ja kustannuk-set laskevat viime vuosien tapaan, voisi henkilön koko perimän tut-kimus olla 5-10 vuoden kuluttua osa terveydenhuollon jokapäiväisiä rutiineja. Monipuolinen tieto geenimuutoksista auttaisi sairauksien diagnostiikassa ja lääkehoitojen valinnassa, Niemi arvioi.

Niemi muistuttaa, että diabeteksen tai sydänsairauksien kaltai-set yleiset kansansairaudet ovat usein hyvin monitekijäisiä sairauk-sia. Tämä aiheuttaa haasteita testaukseen.

– Geneettisten tutkimusten avulla toki kansansairauksiakin opitaan luokittelemaan tarkemmin ja voidaan löytää luokkiin yhä tarkempia ehkäisykeinoja tai hoitoa.

Päätöksentekoon apuvälineitä

Vauhdilla kasvava geenitiedon määrä ei tulevaisuudessa ole yksit-täisen lääkärin hallittavissa.

– Tulemme tarvitsemaan päätöksenteon tukijärjestelmiä. Poti-lastietojärjestelmien tulisi mahdollistaa laajan geneettisen tiedon hyödyntäminen diagnostiikassa ja hoidon valinnassa, Niemi linjaa. Kun lääkäri määrää esimerkiksi kolesterolilääkettä, tietojärjestelmä voisi antaa automaattisesti tiedon potilaan riskitekijöistä lääkkee-seen liittyen ja tuottaa tietoa siitä, miten toimia lääkkeen ja sen an-nostuksen suhteen.

”Monipuolinen tieto geenimuutoksista auttaisi

sairauksien diagnostii-kassa ja lääkehoitojen

valinnassa.”

76 Yksilöllinen lääketiede

G E E N I T E S TAUS KO H DE N TA A H O I T OA

HUSLABissa on tällä hetkellä käytössä noin 10 geenitestiä, joista on todistetusti hyötyä hoidon suunnittelussa tai sen toteutumisen arvioinnissa.

– Geenitestauksella ennakoidaan lasten leukemian hoitoon käytettävän merkaptopuriinin annostarvetta ja haittavaikutusriskiä, varfariinin annostarvetta, rintasyövän liitännäislääkehoidossa käy-tettävän tamoksifeenin ja eräiden muiden lääkkeiden tehoa. Lisäksi geenitestausta käytetään syöpälääkkeiden kohdistamiseen, Mikko Niemi kertoo.

Tiettyjä testejä käytetään käytännössä aina, kun suunnitellaan sel-laisen lääkkeen aloittamista, johon geenimuutoksella on merkittä-vä vaikutus. Joissakin testeissä haasteeksi nousee Niemen mukaan koulutus. Lääkäreillä, joiden potilaat voisivat hyötyä testien käytös-tä, ei välttämättä ole tietoa käytössä olevista testeistä ja niiden käyt-töaiheista.

– Lääkevastetta ennakoiva geenitestaus on uusi asia. Mielestäni testien käyttöönotossa on hyvä edetä varovasti, jotta välttäisimme ylilyöntejä. Laajaan käyttöön tulisi ottaa vain geenitestit, joista on yksiselitteisesti hyötyä lääkehoidon tehon tai turvallisuuden paran-tamisessa, Niemi sanoo.

POTILAS KAIPAA TIETOA

Kuinka toteutuvat kansalaisen oikeudet yksilöllisen hoidon suh-teen? Suomen Syöpäpotilaat ry:n suunnittelija Mika Peltovaara vas-taa.

– Kansalaisten on hankalaa saada riittävästi ajantasaista ja luo-tettavaa tietoa esimerkiksi syövän yksilöllisistä hoitoratkaisuista ja muun muassa genomiskriinauksista, kertoo itsekin terveydenhuol-lossa 25 vuotta myeloomapotilaana asioinut Mika Peltovaara.

Verkosta löytyvän tiedon luotettavuus on monessa tapauksessa kyseenalaista, jolloin kysymykset kohdistuvat lääkäreille. Heillä ei aina olisi aikaa vastata niihin. Kun hoitovaihtoehdot kehittyvät voi-makkaasti, potilaan aktiivisuus korostuu.

– Lääkärit haluaisivat varmasti hoitaa potilasta parhailla mah-dollisilla keinoilla, mutta käytännössä resurssit voivat tulla vastaan. Se, joka osaa kysyä ja pyytää tiettyä uutta hoitoa, voi olla paremmas-sa asemassa sen saatavuudessa.

Tiedon saatavuutta ja kulkua voisi Peltovaaran mukaan paran-taa monella tasolla.

– Potilaalla tulisi olla oikeus kattavaan tietoon sairaudestaan, hoidostaan ja lääkityksestään. Tietojen tulisi myös kulkea vaivatta terveydenhuollon yksiköstä toiseen. Esimerkiksi syövän yksilöllinen hoito ei saa tyssätä siihen, ettei lääkäri tiedä, mitä hänen pitäisi hoitaa.

Peltovaara suosittelee syöpäpotilaille tiedon lähteeksi Syöpäjär-jestöjen neuvontapalvelua.

– Samoin esimerkiksi Suomen Syöpäpotilaiden potilasverkos-tojen järjestämillä infopäivillä lääkärit varaavat aikaa kuulijoiden kysymyksille myös uusista hoidoista.

98

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT ja FIMM ovat tehneet merkittävän edistys- askeleen syöpälääkkeiden tehon ennus-tamisessa.

HIIT ja FIMM osallistuivat yhteis-työssä Yhdysvaltain kansallisen syöpä-tutkimuskeskuksen järjestämään NCI- DREAM-joukkoistamishaasteeseen. Tuloksena syntyi uusi keino ennustaa rintasyöpäsolujen vastetta eri lääkeai-neille.

Suomalainen tutkijaryhmä peittosi kilpailussa 47 muuta tutkijaryhmää. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä tutkijaryhmää vetää professori Samuel Kaski.

Kilpailutehtävä kokosi tietoa rinta- syöpägeenin aktiivisuudesta, epigeneet- tisistä muutoksista ja geneettisistä profiileista. Haasteellisinta oli yhdistää soluista eri menetelmin kerätyt tiedot.

Syöpäsolulinjoista saatuja tuloksia ei vielä voida hyödyntää kliinisessä syö-vän hoidossa. Menetelmiä sovelletaan seuraavaksi lähempänä kliinistä syö-vänhoitoa oleviin ongelmiin.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote, 14.11.2012

Suomen ensimmäinen kliininen bio-pankki on valmiina aloittamaan toi-mintansa Turussa. Länsi-Suomen bio- pankin toiminnan mahdollistaa bio-pankkilaki, joka astuu voimaan syys-kuussa 2013.

Biopankin avulla potilaan näytteitä ja kliinisiä tietoja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Biopankkitoi-mintaa valmistellaan muissakin yliopis-tosairaaloissa, mutta hankkeet ovat vie-lä kesken.

– Länsi-Suomen biopankki toimii mallina muille kliinisille biopankeil-le. Kokemuksemme ja tuottamamme dokumentit ovat muiden yliopistosai-raaloiden käytettävissä, kertoo Turun yliopiston patologian professori Olli Carpén.

Länsi-Suomen biopankin rahoituk-sesta vastaavat Turun yliopisto, Var-sinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri. Tulevai-suudessa rahoitusta haetaan myös Te-kesiltä, ELY-keskuksesta sekä EU-ohjel-mista.

– Olisi tärkeää saada biotekniikka- ja lääketeollisuusrahoitusta yhteisiin projekteihin. Konseptina kliininen bio-pankki on houkutteleva, koska maail-malla tällaisia ei juuri ole, Carpén sa-noo.

Ison-Britannian syöpätutkimuskeskus on käynnistänyt kansallisen yksilöllistä syöpähoitoa edistävän ohjelman. Oh-jelma on tärkeä edistysaskel yksilöllis-ten syöpähoitojen saamisessa jokaisen syöpäpotilaan ulottuville.

Ohjelman tavoitteena on taata syö-päpotilaalle standardoitu, korkealuok-kainen ja kustannustehokas syöpäkas-vaimiin liittyvä geenitestaus.

Tulevaisuudessa yksilöllisten hoi-tomenetelmien määrä tulee lisäänty-mään, ja potilaiden tulisi voida valita geenitestien käyttö syöpähoitonsa tueksi. Testaus auttaa lääkäriä kullekin potilaalle sopivan hoidon suunnittelus-sa. Kerättyä geenitietoa voidaan tule-vaisuudessa hyödyntää myös syöpätut-kimuksessa.

Ohjelman pilottivaiheeseen vuonna 2013 osallistuu Isossa-Britanniassa 9 000 potilasta, joilla on joko rinta-, suolisto-, keuhko-, eturauhas-, muna-sarja- tai ihosyöpä. Osallistujilta pyyde-tään lupa kudosnäytteiden varastoimi-seen ja jatkokäyttöön.

Lähde: www.cancerresearchuk.org, haettu sivus-tolta 19.2.2013.

11

Lähde: Mediuutiset.fi, haettu sivustolta 19.2.2013

”Ison-Britannian syöpätutkimuskeskus on käynnistänyt kansallisen yksilöllistä syöpähoitoa edistävän ohjelman.”

”Biopankin avulla potilaan näytteitä ja kliinisiä tietoja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin.”

HIIT- JA FIMM-TUTKIJOILLE KANSAINVÄLISTÄ MENESTYSTÄ

KLIININEN BIOPANKKI TURKUUN

ISOSSA-BRITANNIASSA EDISTETÄÄN YKSILÖLLISTÄ SYÖPÄHOITOA

AJAN-KOHTAISTA

10 Yksilöllinen lääketiede

7

TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Miika Linna Terveyden ja hyvin-voinnin laitokselta (THL) pitää yksilöllistä lääketiedettä tulevaisuudessa hyvinkin potentiaalisena hoitomuotona myös kustannusten kannalta.

– Yksilölliset lääkeratkaisut voivat tarjota merkittäviä kustannushyötyjä erityisesti verrattain yleisissä sairauksis-sa, joiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Näitä ovat esimerkiksi syövät sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Kaikille sydän- ja verisuonitautipotilaille eivät esimer-kiksi sovi kaikki lääkkeet. Toimivan hoidon nopeaan tun-nistamiseen kannattaa panostaa, koska vaihtoehtokin tu-lee kalliiksi.

Menetelmien kehittäminen edellyttää merkittäviä in-vestointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siksi huoli hoitojen vaikuttavuudesta on aiheellinen. Terveystaloustie-teessä uusia menetelmiä voidaan arvioida kustannusvai-kuttavuusanalyysien ja takaisinmaksulaskelmien avulla.

Yksilöllisen lääketieteen menetelmien kalleus saattaa arveluttaa.

– Korkea hinta on yleensä aina aluksi este missä ta-hansa uudessa hoitomenetelmässä. Myös hoitohenkilö-

kunnan varovaisuus saattaa hidastaa siirtymää vanhasta uuteen menetelmään. Kriittisyys on perusteltuakin, sillä esimerkiksi sairaalan olosuhteet eivät aina vastaa tutki-musympäristön olosuhteita. Saavutettavat hyödyt näh-däänkin viime kädessä vasta käytännössä.

Miika Linna näkee yksilöllisen lääketieteen osana laa-jempaa kehitystä eli informaation aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä.

– Tarvitaan tutkittua tietoa siitä, mikä on geenitestien tuloksena syntyvän informaation arvo. On myös vastattava muun muassa kysymykseen siitä, kuka tiedon omistaa ja miten se hinnoitellaan, myös tutkijana Aalto-yliopistossa työskentelevä Linna toteaa.

Geenitiedon soveltamiseen tarvitaan jonkinlainen tie-toa kokoava järjestelmä, esimerkiksi kansallisesti keskitet-ty tietovarasto.

– Vaihtoehtoisesti tieto voisi olla yksilön itsensä hallus-sa. Tiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen ei kuiten-kaan ole pelkästään kaupallinen vaan myös yhteiskunnalli-nen kysymys, Linna huomauttaa.

MERKITTÄVIÄ KUSTANNUSHYÖTYJÄ ”Kohdistuva lääkehoito tehostaa hoitoja ja voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnalle. Sen avulla potilaille

voitaisiin aloittaa nykyistä todennäköisemmin tehoava lääkehoito suoraan, ja lääkkeiden haittavaikutukset sekä niihin liittyvä sairaalahoidon tarve vähenisivät. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on arvioitu, että vuodessa säästyisi jopa miljardi dollaria, jos varfariinihoito aloitettaisiin geenitestin ennakoimilla aloitusannoksilla.”

– professori Mikko Niemi, Helsingin yliopiston ja HUSLABin kliinisen farmakologian yksikkö

ENEMMÄN SAMALLA PANOKSELLA

Yksilölliset lääkeratkaisut tulevat avuksi yhteiskunnalle kalliiden sairauksien hoitamisessa.

1312 Yksilöllinen lääketiede

Elämän merkit -hankkeen (2011–2013) tavoitteena on edistää biologisten merkkiaineiden hyödyn-tämistä sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Hankkeen toteuttajia ovat Culminatum Innovation Oy Ltd, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Turku Science Park Oy, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja VTT. Hankkeen päärahoittaja on Päijät-Hämeen liitto, ja hanke on osa Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa.

Yksilöllinen lääketiede -esitteen julkaisija on Culminatum Innovation Oy Ltd. Tekniikantie 12, 02150 Espoo. www.culminatum.fi