YHTEISTYÖHÖN KANSSAMME

OPPIAINETARJONTA JA HAKUOHJEET LUKUVUODELLE 2013–2014

Avoimen yliopiston opintoja alueellisiin tarpeisiin

ÖÖ

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPETUSSUUNNITELMIEN MUKAISEN AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISOIKEUDEN HAKEMINEN

© Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto 2012

1

HUMANISTINEN TIEDEKUNTAEnglannin kieliHistoriaIntercultural StudiesKirjallisuusKirjoi aminenMusiikkiterapiaSuomen kieliSuomi toisena ja vieraana kielenäTaide ja kirjallisuusVies ntä ja media KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAikuiskasvatus edeDraamakasvatusErityispedagogiikkaKasvatus ede JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULULiiketoimintaosaaminenKansantalous ede LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTAGerontologiaTanssipedagogiikkaTerveys eteetTerveys etoTerveys eteiden yhteiset opinnot

MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTABiologiaEkologia ja evoluu obiologiaKemiaTilasto ede ja matema ikka YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTAElämänkatsomus etoFiloso an ja poli ikan tutkimusKansalaisyhteiskuntaPerheopinnotPsykologiaSosiaali eteet

KIELIKESKUSEnglan EspanjaItaliaKirjoitusvies ntäPuhevies ntäRanskaRuotsiSaksaVenäjä

Opintotarjonta yhteistyöoppilaitoksille lv. 2013-2014 (-2016)

2

SISÄLTÖ

OPINTOTARJONTA YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE LV 2013-2014 (-2016)

AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖ JA SEN AIKATAULU 4

1 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN KYSYNTÄ KASVUUN - LAATUA JA LIIKETTÄ - 5Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Satu Helin

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON ASEMA JA ERITYSVAHVUUDET 72.1 Laaja ja monipuolinen opintotarjonta 72.2 Opintopolut ja opintojen hyöty 8

2.2.1 Osaamisen kehi äminen 82.2.2 Aikuisten koulutustason nostaminen erillisvalintoja hyödyntämällä 8 2.2.3 Yliopiston opiskelijavalintoihin ja yliopisto-opiskeluun valmentautuminen 92.2.4 Avoin kaikille – koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen 10 2.2.5 Maahanmuu ajien koulutus 10

2.3 Ohjauksellinen yliopistopedagogiikka 10 2.4 Verkkoväli einen opiskelu ja sähköinen asioin 12

3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISOIKEUKSIEN HAKU 13 3.1 Hakemuksen valmistelu 133.1.1 Opetuksen järjestämisoikeushakemuksen valmistelu 13

3.1.2 Opetuksen järjestämisen mallit ja kustannukset 133.1.3 Opetuksessa ja opiskelussa tarvi avat välineet 163.1.4 Opetuksen järjestämisaika 173.1.5 Opiskelijalle myönne ävä opinto-oikeus 18

3.2 Hakemuksen tekeminen 18 3.2.1 Opetuksen järjestämisoikeushakemuksen tekeminen oppilaitos etokantaan 18 3.2.2. Hakemukseen lii yvät ope aja- ja tuutori edot 19

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISKUSTANUKSET JA OPETUSPALKKIOT 204.1 Avoimen perimät maksut yhteistyöoppilaitokselta 204.2 Opetuspalkkiot 214.3 Verkko-opetuksen hinnat 22

5 OPISKELIJAPALAUTE JA OPETUKSEN KEHITTÄMINEN 23

6 KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 24Avoimen yliopiston palvelut Tekniikka hyödyksi opetuksessa Keskipohjalainen koulutusväyläLaatua läheltäNuorisotutkimuksen perusopinnot (JY, 25 op)

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOTARJONTA YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE LUKU-VUONNA 2013-14 26

HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPINNOT 28 Englannin kieli 30 Historia 32 Intercultural Studies 34 Kirjallisuus 37Kirjoi aminen 39

3

Musiikkiterapia 43Suomen kieli 46Suomi toisena ja vieraana kielenä 46Taide ja kirjallisuus 49Vies ntä ja media 52

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPINNOT 54 Kansatalous ede 56Liiketoimintaosaaminen 57

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPINNOT 58 Aikuiskasvatus ede 60Draamakasvatus 65 Erityispedagogiikka 69Kasvatus ede 73 KIELIKESKUKSEN KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 78 Englan 80Espanja 83Italia 84Kirjoitusvies ntä 85Puhevies ntä 87Ranska 89 Ruotsi 91Saksa 93Venäjä 95

LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINNOT 98 Gerontologia 100Tanssipedagogiikka 103Terveys eteet 106Terveys eto 108Terveys eteiden yhteiset opinnot 112 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINNOT 116 Biologia 118Ekologia ja evoluu obiologia 121Kemia 123Tilasto ede ja matema ikka 125 YHTEISKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPINNOT 128Elämänkatsomus eto 130Filoso an ja poli ikan tutkimus 133Kansalaisyhteiskunta 137Perheopinnot 139Psykologia 141Sosiaali eteet 145

8 YHTEYSHENKILÖT 147

AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OSANA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOA

4

AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖ JA SEN AIKATAULU

LOKAKUU• Avoin yliopisto pos aa “Yhteistyöhön kanssamme” opintotarjonta- ja hakuesi een opetusten järjestä-

misoikeuksien hakemista varten. Esite löytyy myös Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston verkkosivuil-ta.

JOULUKUU• Yhteistyöoppilaitokset laa vat avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisoikeushakemukset Jyväskylän yli-

opiston avoimen yliopiston oppilaitos etokantaan ja toimi avat tarvi avat lii eet (esimerkiksi ope aja- ja tuutori edot dokumen eineen) avoimeen yliopistoon.

TAMMIKUU• Avoin yliopisto kokoaa opetusten järjestämisoikeushakemukset ja lähe ää ne yliopiston ainelaitoksille/

edekun in käsi elyä varten.HELMI–MAALISKUU• Tiedekun en päätökset yhteistyöoppilaitoksille myönnetyistä opetusten järjestämisoikeuksista nähtävillä

avoimen yliopiston oppilaitos etokannassa.• Maaliskuussa avoimen yliopiston johtokunta käsi elee avoimen yliopisto-opetuksen toimeenpanosuun-

nitelman.• Yliopiston edekunnat vahvistavat maaliskuun loppuun mennessä opintojen opetussuunnitelmat, jonka

jälkeen ne saatetaan edoksi yhteistyöoppilaitoksille.HUHTIKUU• Yhteistyösopimukset (avoimen yliopiston ja yhteistyöoppilaitoksen välinen työnjako ja vastuut) lähete-

tään yhteistyöoppilaitoksille• Ohjeet ja muuta etoa opetuksen järjestämiseen ja yhteistyöhön lii yvistä asioista löytyy yhteistyöoppi-

laitosten www-sivuilta• Yhteistyöoppilaitoksissa voi alkaa opetusten toteutuksen suunni elu ja markkinoin

TOUKOKUU-KESÄKUU• Yhteistyöoppilaitokset palau avat allekirjoitetut yhteistyösopimukset avoimeen yliopistoon• Yhteistyöoppilaitosten opetustarjonta päivitetään yhteisille valtakunnallisille avointen yliopistojen verk-

kosivuille www.avoinyliopisto. ELOKUU• Yhteistyöseminaari yhteistyöoppilaitosten yhteyshenkilöille, rehtoreille, ope ajille/tuutoreille järjeste-

tään Jyväskylässä• Kielikeskuspäivä yhteistyöoppilaitosten kieli- ja vies ntäopintojen ope ajille järjestetään Jyväskylässä• Avoin yliopisto järjestää tuutoreille perehdytystä ja koulutusta• Opetusten markkinoin yhteistyöoppilaitoksissa jatkuu

SYYSKUU• Markkinoin jatkuu• Opetuksia alkaa. Opiskelijat ilmoi autuvat opintoihinsa Korppi-opinto etojärjestelmän kau a• Avoin yliopisto lasku aa yhteistyöoppilaitoksia koko lukuvuoden ajan kuukausi ain opintoihin ilmoi au-

tuneiden opiskelijoiden perusteellaLUKUVUODEN AIKANA• Opiskelijat tekevät opintosuorituksiaan kunkin oppiaineen ja opintokokonaisuuden käytäntöjen mukai-

ses • Yhteistyöoppilaitos toimi aa opiskelijoidensa avoimessa yliopistossa arvioivat opintosuoritukset avoimen

yliopiston opiskelijapalveluihin väli ömäs opintosuorituksen jälkeen• Yhteistyöoppilaitoksen toimi aa oppilaitoksissa arvioidut opintosuoritus edot väli ömäs avoimen yli-

opiston opiskelijapalveluun rekisteröitäväksi.• Avoin yliopisto toimi aa kuusi kertaa lukuvuodessa Korppi-opintorekisteriin kirjatut ko. oppilaitoksen

opiskelijoiden opintosuoritus edot • Opiskelijat seuraavat opintosuoritus etojaan Korppi-opinto etojärjestelmästä

LUKUVUODEN LOPUSSATodistukset• Opiskelija tekee todistuspyynnön henkilökohtaises todistuksen sähköisellä lauslomakkeella• Avoin yliopisto lähe ää todistukset yhteistyöoppilaitokselle

Opiskelijapalaute• Opiskelija saa todistuspyynnön yhteydessä pyynnön vastata opiskelijapalau eeseen sekä suoran linkin

Korppi-järjestelmään opiskelijapalautekysymyksiin

5

Jyväskylän yliopiston strategia ”Laatua ja liike ä 2017” kannustaa meitä vahvistamaan ja uudistamaan aikuisten koulu autumismah-dollisuuksia. Mahdollisuuksia on paljon. Myös vaikeudet, joita kut-sutaan ”haasteiksi” voidaan suotuisalla yhteistyöllä kääntää lai-suuksiksi, joita olemme odo aneet.

Epävakaat taloudelliset ajanjaksot lisäävät innokkuu a koulu au-tumiseen. Halu säily ää työpaikka saa monet ak voitumaan ja ke-hi ämään työssä tarvi avaa osaamistaan tai nostamaan koulutus-tasoaan saadakseen uuden työtehtävän organisaa orakenteiden muu uessa tai työtehtävien vapautuessa eläkkeelle siirtymisten seurauksena. Lomautukset ja ir sanomiset käynnistävät mie nnän siitä, vastaako oma osaaminen ja koulutustausta sitä tarve a, mitä työelämässä on nyt ja tulevina vuosina. Näitä kysymyksiä eri tavoin paino aen pohditaan varmas koko maan ka avan yhteistyöoppi-laitosverkostomme alueilla.

Yksi äin suorite avien opintokokonaisuuksien lisäksi avoimen yli-opiston yhteistyössä edekun en ja kauppakorkeakoulun kanssa avaamat ns. kandidaa rei t laajoina osaamiskokonaisuuksina tuo-vat juuri nyt suuria mahdollisuuksia henkilöille, jotka haluavat työn tai perhe-elämän rinnalla opiskella vaihtaakseen alaansa, nostaak-seen koulutustasoaan tai suori aakseen loppuun ne vuosia si en aloitetut opinnot. Yhteistyöoppilaitoksissa ja avoimessa yliopistossa tarjolla olevat avoimen yliopisto-opetuksen opinnot yhteensä tuot-tavat monissa oppiaineissa kaikki tai lähes kaikki kandidaa n tut-kintoon vaadi avat opinnot, joiden avulla opiskelija voi suori aa tutkintoaan osa kerrallaan. Verkkosivuillamme on nähtävissä lisää etoa tutkintotavoi eisista mahdollisuuksista. Avoimen yliopiston

runsas aineopintotarjonta avaa mahdollisuuksia ohjata aineopintoi-hin myös niitä henkilöitä, jotka ovat suori aneet muiden yliopisto-jen opetussuunnitelmien mukaisia perusopintoja.

Yliopistomme edekunnat ovat useissa yliopistoissa meneillään olevan kehityssuunnan mukaises yhtenäistäneet kandidaa kou-lutusta, mikä tarkoi aa alkuvaiheessa mm. kahden tai kolmen pe-rusopintokokonaisuuden sulau amista, integroin a yhdeksi opin-tokokonaisuudeksi. Jos tämän esi een opintotarjonnasta ei löydy tu uja perusopintojen nimiä, kanna aa katsoa myös aineopin-totarjontaa, jolloin muutoksen tuomat uudet opintopolut alkavat avautua. Uusien integroitujen perusopintokokonaisuuksien opiske-lun jälkeen opiskelijoilla on nyt en stä laajempia mahdollisuuksia suori aa useita aineopintoja ja syventää näin osaamistaan.

Olemme alentaneet yhteistyöstä peri äviä maksuja useimmissa oppiaineissa, jo a yhteistyöoppilaitoksilla olisi hyvät opintojen jär-jestämisedellytykset tänä ”opiskelun sosiaalisen lauksen aikana”. Olemme myös uudistaneet käy äjälähtöisiksi yhteistyökumppa-neille suunnatut verkkosivumme, jolla haluamme tukea oppilai-toksissa opetuksen järjestämistä erityises niissä lanteissa, joissa oppilaitoksen opetuksen organisoin henkilöstö vaihtuu ja/tai oppi-laitoksella on halli avanaan usean yliopiston toimintamallit ja käy-tänteet.

AVOIMEN YLIOPISTO OPETUKSEN KYSYNTÄ KASVUUN LAATUA JA LIIKETTÄ

6

On ymmärre ävää, e ä yhteistyöoppilaitoksissa järjeste ävään opetukseen vaiku aa oppilaitosmuodon rahoituskriteerit. Joissakin oppilaitoksissa kontak paino einen opetus on etä- ja verkkoväli eistä opetusta tuo oisampaa ja toisissa oppilaitoksissa opiskelijat voivat melko vapaas valita avoimen yliopisto-opetuk-sen tarjonnasta mieluisimmat oppiaineet ja opiskelumuodot. On myös esimerkkejä, joissa oppilaitosten opiskelijaryhmät jollakin linjalla eivät ole täy yneet ja opiskelijat valitsevat ensisijaisen linjan sijaan toisen linjavaihtoehdon. Valitsemastaan linjavaihtoehdosta tai ryhmän käynnistymä ömyydestä huolima a on tärkeää, e ä opiskelijat voivat suori aa haluamiaan avoimia yliopisto-opintoja. Näissä tapauksissa opis-kelijat voi ohjata ilmoi autumaan suoraan avoimen yliopiston järjestämään opetukseen. Saatujen hyvien kokemusten perusteella olemmekin tuoneet tarjontaan uuden vaihtoehdon, ns. akateemisen tsemppiryh-män, jossa opiskelijat ilmoi autuvat ja suori avat opintojaan suoraan avoimeen yliopistoon, mu a saavat oppilaitoksesta yleistä akateemista ohjausta ja neuvontaa, opiskelijaryhmän tuomaa sosiaalista tukea ja kiinni yvät samalla alueen oppilaitokseen. Tsemppiryhmällä on yhtymäkoh a tuutoroin in, joskin se eroaa tuutoroinnista siinä, e ä neuvonta ja tsemppi eivät ole väl ämä ä sido u oppiaineen substanssiin, asiasi-sältöön.

Maan hallitusohjelma ja sitä toteu ava Koulutus ja tutkimus – kehi ämisohjelma velvoi avat koulutustoi-mijoita kehi ämään toimintaansa siten, e ä Suomi olisi vuonna 2020 maailman osaavin kanssa ja myös ai-kuisten osaamistaso olisi maailman kärkeä. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta luovat suuria mahdollisuuksia avoimen yliopisto-opetuksen kysynnän vahvistamiseen. Yliopisto-opiskelu tulee alkamaan aiempaa nuorempana, opintoja suoritetaan työuran ohella ja myös nykyistä iäkkäämpänä. Yliopistot val-mentautuvat opiskelijavalintojensa uudistamiseen, mikä merkinnee sitä, e ä aikuisten tulorei ejä yliopis-tokoulutukseen kehitetään ja uudistetaan, jo a varsinaiset tutkintokoulutuksen paikat rii äisivät nykyistä paremmin uusille ylioppilaille ja ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suori aville. Tässä avoimella yliopis-to-opetuksella on mitä suurin mahdollisuus palvella yhteiskuntaa. Vasta asete u OKM:n Rakennetyöryhmä (OKM/66/040/2012) tullee ko. uudistamista linjaamaan.

Kansalaisten henkilökohtaisten koulutus lien selvitystyö on loppusuoralla. Koulutus liselvityksellä haetaan Suomen oloihin soveltuvaa aikuiskoulutuksen uu a rahoitusmallia, joka houku elisi työelämässä olevia ke-hi ämään osaamistaan omaehtoises ja myös työnantajien tukemana työurien pidentämiseksi. Ideana on myös rahoitusinstrumen n kau a kannustaa koulu autumiseen myös sitä joukkoa, jota olemme to uneet kutsumaan aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen aliedustetuiksi ryhmiksi. Tähän ryhmään kuuluvien ikääntyvien työntekijöiden, maahanmuu ajien ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten lisäksi on paljon henkilöitä, jotka eivät edä koulu autumisen mahdollisuuksista, saa si en avoimen yliopiston tarjoamis-ta vaihtoehtoisista opintojen suoritustavoista ja opintojen kannustavuudesta. Onkin eri äin toivo avaa, e ä yhteistyöoppilaitoksissa kehite äisiin avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen lisäksi myös avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta, jo a voitaisiin luoda todellisia mahdollisuuksia tavoi eena olevan koulutustason nostamisen perusedellytyksille. Tsemppaava, etsivä, markkinoiva ja opiskelijalle kan-nustavaa palaute a antava toiminta on en stä tärkeämpi osa yhteistyöketjuamme.

Toivon tämän opintotarjontaesi een tuo avan lukijoilleen innostusta opetuksen järjestämisen suunni e-luun ja järjestämisoikeuksien hakuun. Pyydän, e ä keskustele e yhteistyössä oppiainei emme suunnit-telijoiden ja koulutuspäälliköiden kanssa alueenne lanteesta ja osaamisen kehi ämistavoi eista, jo a voimme ehdo aa teille myös uusia mahdollisuuksia ja opintopolkuja tai niiden osia tämän Yhteistyöhön kanssamme -esi een sisällöistä parhaat palat poimien.

Satu Helin, SHJ, TtTAvoimen yliopiston johtaja

7

2. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON ASEMA JA ERITYISVAHVUUDET Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on valtakunnallises tunne u ja tunnuste u avoimen yliopisto-ope-tuksen järjestäjä. Avoimen yliopiston saavu ama kansallises suuri volyymi perustuu systemaa ses kehi-te yyn osaamistavoi eiden saavu amista edistävään ohjaukselliseen yliopistopedagogiikkaan. Tarjoamme pedagogises laadukkaita ja monipuolisia opintojen suoritustapoja, verkkoväli eisiä opiskelun ja sähköisen asioinnin ratkaisuja sekä innostavia koulutuspolkuja itsensä kehi ämiseen, amma llisen kehi ymiseen, pä-tevöitymiseen, koulutustason nostamiseen ja uralla uudelleen suuntautumiseen sekä myös kansainvälisty-miseen.

2.1 LAAJA JA MONIPUOLINEN OPINTOTARJONTA

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston oppiainetarjonta on laaja ja monipuolinen. Tarjolla olevat oppiai-neet ovat Jyväskylän yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaa -muksissa määriteltyjä opintoja. Opetustarjonta yhteistyöoppilaitoksille lukuvuonna 2012-2013

• 41 oppiaineen opintoja, joista • 27 perusopintoja (laajuus vähintään 25 op), • 11 aineopintoja (laajuus vähintään 35 opintopiste ä), • 3 opintojaksoa matema ikasta ja lasto eteestä, • 32 opintojaksoa yleis-, kieli- ja vies ntäopinnoista.

Opintotarjonta antaa erinomaiset edellytykset koulutus- ja osaamistason nostamiseen sekä pätevöitymi-seen. Suuren aineopintojen määrän, niiden sisältämien menetelmäopintojen ja kandidaa n tutkielmien sekä kieli- ja vies ntäopintojen tarjonnan ansiosta Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on valtakunnallinen edelläkävijä aikuisten tutkintotavoi eisen opiskelun kehi ämisessä. Tarjonnassa olevista oppiaineista yk-sitoista antaa ope ajankelpoisuuden yhdeksän oppiaineen opetukseen. Lisäksi suomi toisena ja vieraana kielenä on oppiaine, minkä suori amista monilla paikkakunnilla edellytetään suomen kielen ope ajan viran saannissa. Opintotarjonta vastaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin

• Peruskoulujen tun jaon uudistustyö on näkynyt avoimen yliopiston opintojen kysynnän kasvuna mm. draamakasvatuksen perus- ja aineopinnoissa.

• Varhaiskasvatuksen siirtymisen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kul uuriminis-teriön vastuulle on ennakoitu lisäävän varhaiskasvatus eteen opintojen kysyntää, johon vain Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tarjoavat opintojen suoritusmahdol-lisuuden.

• Aikuisten koulutustason nostamiseksi avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden suori aa työn ohella kan-didaa n tutkintoon sisältyviä opintoja.

Yksi äisiä opintojaksoja Perusopinnoista on mahdollista valita tarjontaan myös yksi äisiä opintojaksoja. Esimerkiksi monet perus- tai johdantokurssit soveltuvat mainios yksi äin suorite aviksi ja voivat innostaa opiskelijoita laajempien opintojen suori amiseen. Mikäli oppilaitoksenne suunni elee useamman samaan opintokokonaisuuteen kuuluvan opintojakson järjestämistä, tällöin suosi elemme opetusoikeuden hakemista koko opintokokonai-suuteen.

8

Englanninkielisiä opintoja Avoimen yliopiston opintotarjonnassa on myös englanninkielisiä opintoja muutamissa oppiaineessa. Opin-not sopivat yhteistyöoppilaitoksessa opiskeleville ulkomaalaisille, sillä kaikki opinnot voi suori aa täysin englannin kielellä. Opinnot sopivat myös suomalaisille opiskelijoille, jotka haluavat esimerkiksi valmentau-tua opintoihin ulkomailla, parantaa akateemista kielitaitoaan ja varmistaa näin osaamistaan kansainvälisty-vässä maailmassa.

2.2 OPINTOPOLUT JA OPINTOJEN HYÖTY

Elinikäisen oppimisen edistämiseksi kehitetyt etä- ja verkkoväli eises avoimena yliopisto-opetuksena suo-rite avat yliopisto-opinnot palvelevat useita aikuiskoulutuspolii sia tavoi eita ja suuren opiskelijakunnan yksilöllisiä opiskelumo iveja. Opinnot mahdollistavat laajal eri työtehtävissä tarvi avan osaamisen kehit-tämisen, päivi ämisen sekä myös pätevöitymisen.

2.2.1 Osaamisen kehi äminen

Kansallisena tavoi eena on, e ä aikuiskoulutusta on tasa-arvoises tarjolla koko aikuisväestölle. Monialai-nen opintotarjontamme ja joustavat yhteistyön muotomme luovat monia mahdollisuuksia järjestää alueel-liseen osaamistarpeeseen sopivaa koulutusta. Tarjolla on monia osaamisen kehi ämistä tukevia opintoja. Opinnoista voi saada eväitä omaan työhön ja amma lliseen osaamiseen esimerkiksi aikuiskasvatus eteen, erityispedagogiikan, vies nnän ja media, liiketoimintaosaamisen, perheopintojen, sosiaalityön opintokoko-naisuuksista tai -jaksoista. Yliopistolliset opinnot eivät ole vain ede ä eteen vuoksi, vaan tavoi eena on teorian ja käytännön toinen toistaan rikastu ava vuorovaikutus. Monet avoimen yliopiston opinnot soveltuvat työelämän henkilöstön koulutukseksi. Koulutusorganisaa oiden ja työnantajien välinen yhteistyö jo alueen opetustarjontaa suun-niteltaessa sekä myöhemmin opintoja markkinoitaessa on hyödyllistä. Opintotarjonnastamme löytyy myös yri äjille, johtajille ja esimiehille osaamisen päivi ämiseen sopivia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja. Aikuisten osaamis- ja koulutustason nostaminen tukee työurien pidentämistä. Osaamisen kehi ämiseksi tulee olla tarjolla rii äväs ja joustavas tuote uja koulu autumismahdollisuuksia, jolloin myös uran vaih-taminen on mahdollista työelämästä käsin. Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen vahvis-taminen edistää elinikäisen oppimisen tavoi eiden saavu amista. Edellä esite yjen koulutuksellisten tavoi eiden ja näkökulmien edistämiseksi Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston ja eri alueilla toimivien oppilaitosten yhteistyölle löytyy monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia koulutustarjonnan suunni elemiseksi.

2.2.2 Aikuisten koulutustason nostaminen erillisvalintoja hyödyntämällä

Avoimen yliopisto-opetus tarjoaa laajoja osaamiskokonaisuuksia ja osia yliopistotutkinnoista. Opiskelijan ta-voi eista riippuen avoimen yliopiston opinnot mahdollistavat myös tutkintotavoi eisen opiskelun. Avoimen yliopiston tehtävä koulutustason nostamisessa on tarjota ns. toinen mahdollisuus henkilöille, jotka halua-vat vasta työuransa aikana hankkia yliopistokoulutuksen. Aikuisten on tarkoituksenmukaista suori aa osia tutkinnoistaan avoimen yliopiston kau a ja hakea edekunnan tutkinnonsuoritusoikeu a erillisvalintojen kau a, jolloin valmiiksi avoimen yliopiston opintoina suoritetut yliopisto-opinnot antavat näytön korkeakou-lukelpoisuudesta eikä opiskelijan tarvitse osallistua päävalintojen tavoin valintakokeisiin.

9

Erillisvalinnat• Maisterin tutkintoon as opinto-oikeuden antava avoimen yliopiston väylä,• Ns. kandidaa rei , jossa opiskelija suori aa edekunnan pää ämissä oppiaineissa kaikki tai lähes

kaikki tutkintoon vaadi avat opinnot avoimen yliopiston opintoina ja anoo sen jälkeen kandidaa n tut-kinnon suoritusoikeu a edekunnasta sekä

• Maisterikoulutuksiin hakevat aiemman korkeakoulututkinnon suori aneet henkilöt, jotka voivat suorit-taa avoimessa yliopistossa ns. täydentäviä opintoja saavu aakseen edekunnan edelly ämän maisteri-koulutuksen hakukelpoisuuden. Sosiaali- ja terveysalalla toimivat henkilöt ovat tyypillisiä täydentävien opintojen suori ajia amma korkeakoulujen vakiinnute ua toimintansa.

Kandidaa rei

• Kaikki kandidaa n tutkintoon vaadi avat opinnot avoimessa yliopistossa maturitee ä (kypsyysnäytet-tä) lukuun o ama a.

• Ei valintakoe a.• Tiedekunta myöntää opiskelijalle hakemusten perusteella kandidaa n tutkinnon suoritusoikeuden.

Avoimen yliopiston väylä• Tiedekunnan määri elemät, hakukelpoisuuteen vaadi avat opinnot (25 – 100 opintopiste ä) avoime-

na yliopisto-opintona.• Ei valintakoe a.• Mahdollinen haasta elu tai soveltuvuusarvio.• Haku erillisvalinnan kau a tutkinto-opiskelijaksi. • Tiedekunta myöntää tutkinto-opiskelijoiksi valituille sekä kandidaa n e ä maisterin tutkintoon suori-

tusoikeuden.

Suunnitellessanne oppilaitoksenne tulevan lukuvuoden opintotarjontaa on mahdollisia tutkintotavoi eisia opiskelijoitanne varten hyvä huomioida eri yliopistotutkintoihin sisältyvät ja eri pääaineiden väylähakuihin vaadi avat opinnot. Lisä etoja tutkintotavoi eisesta opiskelusta, eri tutkintojen rakenteista, tutkintoihin sisältyvistä opinnoista ja avoimen yliopiston väylästä löytyy etoa sivulta www.avoin.jyu. /tutkinto.

Tarjoamalla omassa oppilaitoksessanne sopivan oppiaineyhdistelmän on opiskelijoidenne mahdollista suo-ri aa merki ävä osa yliopistotutkintoon vaadi avista opinnoista jo ennen edekunnan tutkinto-opiskelijaksi hakeutumista. Mikäli oppilaitoksenne on kiinnostunut järjestämään kandidaa n tutkintoihin sisältyviä opin-toja jossain alueenne työvoima- ja osaamistarpeiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisessa oppiaineessa, o akaa yhtey ä ko. oppiaineen suunni elijaan tai koulutuspäällikköön. Kerromme mielellämme lisää eri kandidaa n tutkintoihin sisältyvistä opinnoista ja suunni elemme kanssanne yhteistyön ja opetuksen to-teu amisen mahdollisuuksia.

2.2.3 Yliopiston opiskelijavalintoihin ja yliopisto-opiskeluun valmentautuminen

Avoimen yliopiston opinnot valmentavat nuoria opiskelijoita yliopiston valintakokeisiin ja yliopisto-opiske-luun. Avoimessa yliopistossa tai avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa suoritetut avoimen yliopiston opinnot valmentavat valintakokeisiin ja voivat parhaimmillaan tuo aa lähes saman määrän tutkintoon kuu-luvia opintosuorituksia, mitä opiskelija olisi tutkinto-opiskelijana suori anut ensimmäisenä lukuvuotenaan edekunnan tutkinto-opiskelijana. Esimerkiksi perusopintojen suori aminen toimii tehokkaana valmentau-

tumisena valintakokeisiin, sillä perusopinnoissa tutustutaan eri eteenalojen peruskäsi eisiin ja -teorioihin ja tutustutaan eteellisen toiminnan perusteisiin.

Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuva opiskelija• saa itsevarmuu a valintakokeisiin, • tutustuu yliopistomaiseen opiskeluun ja eri oppiaineisiin,• selkiy ää omaa uravalintaansa ja madaltaa kynnystä hakeutua yliopisto-opintoihin ja • nopeu aa tutkinnon valmistumista, koska opinnot voi sisälly ää osaksi tulevaa yliopistotutkintoa.

10

2.2.4 Avoin kaikille – koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen

Avoimen yliopiston opetus on avoinna kaikille ja se tarjoaa työuran kehi ämiseen tai koulutuspolkuun liit-tyvän tavoi eellisen opiskelun lisäksi mahdollisuuden yleissivistävään tai harrastepohjaiseen opiskeluun. Jyväskylän yliopiston johtosäännön 30 § mukaan avoimen yliopiston tehtävä on järjestää yhteistyössä e-dekun en, ainelaitosten, yliopiston muiden yksiköiden sekä palvelujen käy äjien kanssa koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista edistävää yliopisto-opetusta. Yhteistyöoppilaitosten tarjoamalla avoimella yliopisto-opetuksella on ollut merki ävä asema alueellisen koulutuksellisen tasa-arvon lisäämisessä ja opiskelumahdollisuudet ovat tarjonneet myös opintopolkuja yli-opistoon koulutustason nostamiseksi. Koulutustason nousu, maaseuduilta kaupunkeihin muu aminen ja pienempien paikkakun en väestön ikärakenteen muutos sekä koulutustarjonnan lisääntyminen ovat vä-hentäneet yhteistyöoppilaitoksissa avoimen yliopisto-opetuksen kysyntää. Oppilaitoksen nykyisen opetus-tarjonnan tarkastelu ja arvioin alueen aikuisväestön ja työnantajaorganisaa oiden koulutustarpeista käsin saa aa herä ää tarpeen oppiainetarjonnan uudelleen suuntaamiselle. Avoimella yliopistolla ja sen yhteistyökumppaneilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on lisäksi erityistehtä-vänä toteu aa etsivää työtä, kehi ää opintoneuvontaa ja ohjausta aikuiskoulutukseen osallistumisen suh-teen ns. aliedustetuille ryhmille. Koulutuspolii ses tarkasteltuna näitä ryhmiä ovat ikääntyneet työnteki-jät, monilla aloilla miehet sekä useilla paikkakunnilla maahanmuu ajat, joiden kieli- ja opiskeluvalmiuksia tullee kehi ää yhteistyössä vapaan sivistystyön ja aikuislukioiden kanssa korkeakouluopintoihin vaadi avan osaamisen saavu amiseksi.

2.2.5 Maahanmuu ajien koulutus

Avoimen yliopisto-opetuksen yhtenä tehtävänä on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Maahanmuu ajien on tode u olevan alieduste u ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa. Uuden hallitusohjelman mukaan eri väestöryhmien välisiä eroja korkeakoulutukseen hakeutumisessa kavennetaan. Hallitusohjel-massa myös korostetaan halua edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulko-puolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuu ajien kotoutumista. Koulutus nähdään myös keskeiseksi keinoksi maahanmuu ajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto haluaa kehi ää yhteistyötä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa maahanmuu ajien akateemisten opiskeluvalmiuksien ja -taitojen parantamiseksi ja yliopisto-opintojen kyn-nyksen madaltamiseksi. Käytännössä yhteistyö voi tarkoi aa:

• tuki- ja ohjauspalveluiden kohdentamista niille maahanmuu ajille, jotka tavoi elevat yliopisto-opinto-ja.

• tutkinnon osia tai yliopistotutkintoa Suomessa. • kartoi aa ja poh a yhdessä, millaisilla sisältöopinnoilla (esim. akateemiset oppimistaidot, suomi toise-

na ja vieraana kielenä sekä kul uuriin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin lii yvät opintokokonaisuudet) olisi kysyntää ja miten maahanmuu ajien opiskelua voitaisiin tukea (esim. HOPS, tutoroin jne.).

2.3 OHJAUKSELLINEN YLIOPISTOPEDAGOGIIKKA

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston saavu ama kansallises suuri volyymi perustuu systemaa ses kehite yyn osaamistavoi eiden saavu amista edistävään ohjaukselliseen yliopistopedagogiikkaan. Vah-vuuksinamme ovat useimmissa oppiaineissa vaihtoehtoiset etä- ja verkkoväli eisten opintojen suoritusta-vat. Näiden laadukkuu a vahvistaa verkossa olevan neuvonnan lisäksi koko avoimen yliopiston sekä yhteis-työoppilaitosten henkilöstön toteu ama ohjaus- ja neuvontatyö. Yhtenä avoimen yliopistomme vahvuutena ovat eri oppiaineiden päätoimiset yliopistonope ajat. He toimivat ope ajina myös monissa yhteistyöoppi-laitostemme opinnoissa.

11

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston toiminnassa korostuu ohjauksellinen yliopistopedagogiikka, joka merkitsee sellaista pedagogista toimintaa, jolla edistetään opiskelijan ak ivista ja eheää edon-rakentumista sekä osaamisen kehi ymistä. Ohjaustoiminnan tavoi eena on edistää yksilön kasvua ja oppimista sekä tuo aa työelämässä tarvi avaa osaamista. Ohjaustoiminnassa huomioidaan opiske-lijan elämän lanne, työ- ja elämänkokemus sekä opiskeluvalmiudet, arvostetaan opiskelijan yksilölli-syy ä, painotetaan opiskelijan oman asiantun juuden rakentumista ja kannustetaan elinikäiseen op-pimiseen. Ohjausta voidaan myös kohdentaa tarkoituksenmukaises ja oikeassa kohdassa opiskelijan opintopolkua, jolloin opiskelijan opintopolun rinnalle rakentuu yksilöllinen ohjauspolku. Nykyinen avoimen yliopisto-opetuksen rahoitus perustuu opiskelijoiden suori amiin opintopistei-siin, jolloin koulutusorganisaa oiden ohjauksellisen toiminnan sujuvuus ja laadukkuus korostuvat. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on laa nut yliopiston tutkintosäännön mukaises ohjaussuunni-telman. Avoimessa yliopistossa ei ole käytössä vain yhtä ohjauksen mallia, vaan ohjauksen sisällöt ja -tavat voivat vaihdella opiskelijoiden tavoi eiden ja taustojen mukaan. Arvojemme mukainen opiskelijalähtöisyys sisältää ajatuksen siitä, e ä opiskelijat haluavat suori aa loppuun opinnot, joihin he ovat ilmoi autuneet. Opintojen suori aminen ja loppuun saa aminen ovat opiskelijaa posi ivinen seikka ja edistää hänen elinikäisen oppimisen taitojaan. Suoritetut opin-not kehi ävät opiskelijan taitoja, lisäävät hänen sisällöllistä osaamistaan ja tuo avat uusia pätevyyk-siä. Ohjauksellinen yliopistopedagogiikka

• Huomioi työn ohella opiskelevien aikuisten tarpeet mm. luomalla sellaisia opetus- ja ohjausmuo-toja, jotka luovat mahdollisuuden opiskeluun mm. työn ja perheen rinnalla.

• Opinnot ovat sisällöllises ja menetelmällises innostavia ja ”kouku avia”.• Aikuisen opiskelijan oma ak ivinen opiskeluote ja edon rakentaminen ovat keskiössä.• Aikuiset opiskelijat laa vat itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ryhtyvät toteut-

tamaan sitä.• Opiskelijan toiminnan tukena tai rinnalla on eri toimijoiden ohjauksellinen verkosto.• Opiskelijoiden ohjauksessa käytetään erilaisia keinoja ja menetelmiä ja• opiskelijat haluavat myös olla vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa luoden merkityksiä.

Yhteistyöoppilaitosten merkitys ohjauksellisen pedagogiikan toteu amisessa

• Tarjoaa opiskelijalle ohjauksellisia lähipalvelua.• Tuutoroin ja akateemiset tsemppiryhmät mahdollistavat opiskelun ja oppimisen muiden opis-

kelijoiden kanssa.• Yhteiset kokoontumiset rytmi ävät opiskelijoiden opiskelua ja tukevat opintosuoritusten valmis-

tumista.• Lähiopetuksen toteu aminen oppiaineissa, joiden opintojaksoihin sitä kuuluu, jolloin opiskelijoi-

den ei tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle opetukseen osallistuakseen. Hyvä käytäntö: Verkkotallenteiden katsominen ja ak ivinen työskentely yhdessä mm. tuutoriryhmäs-sä, opiskelijoiden itsenäisen opiskelun sijasta. Tallenteiden katsominen ja sisällöistä keskustelu syven-tää oppimista. Katsominen voidaan keskey ää sopivissa kohdin tai sisällöllises haastava kohta voi-daan katsoa uudelleen. Sisältöä voidaan poh a ja jäsentää yhdessä. Tuutoriryhmässä jotkut opiskeli-jat saa avat olla ak ivisempia ja uskaliaampia esi ämään kysymyksiä kuin reaaliaikaisella luennolla.

12

Verkkoväli eiseen opiskeluun ja laadukkaaseen opetukseen kytke y, kansallises ainutlaatuinen, sähköisen asioinnin ja opintohallinnon kokonaiskonsep , jonka tarkoituksena on edesau aa opiskeluun kiinni ymistä sekä varmentaa opintohallinnon tehokkaat ja viivee ömät prosessit. Opintosuorituksista opiskelijan saama kirjallinen palaute sekä useimmissa oppiaineissa opetushenkilöstön hyvä tavoite avuus edistävät opiskeli-jan omaa mo vaa ota ja itseohjautuvuu a edelly ävän etäopiskelun tuloksellisuu a. Yhteistyöoppilaitoksen tarjoamien avoimen yliopisto-opintojen myötä opiskelijalle muodostuu oikeus suo-ri aa Jyväskylän yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja. Samalla opiskelija pääsee osaksi Jyväskylän yliopis-tossa käyte äviä eto- ja vies ntäteknisiä ratkaisuja, jotka rakentavat nykyaikaisen ja monipuolisen sähköi-sen ja virtuaalisen oppimisympäristön, joka integroi opiskelijan yliopistoyhteisöön. Myös eto- ja vies ntä-teknisten taitojen oppiminen ja sähköisen asioinnin taitaminen ovat keskeinen osa akateemista osaamista tänä päivänä. Opiskelijan sähköiset järjestelmät ja oppimisympäristöt

• Korppi-opinto etojärjestelmä: ilmoi autuminen, opintosuoritusten seuraaminen, HOPS:n laa minen, opiskelijapalau een kerääminen

• Oppimateriaali-Koppa: opiskelumateriaalinen saaminen ja osassa oppiaineissa opintosuoritusten pa-lau aminen sekä ope ajan palau een saaminen

• Op ma -verkko-opiskeluympäristö: verkkokurssien ja verkkotehtävien suori aminen• Monivies n: verkkovideotallenteiden katsominen• Adobe Connect (AC) verkkokokouspalvelu: vuorovaiku eiseen verkkokokoukseen ja -opetukseen osal-

listuminen• Jyväskylän yliopiston kirjaston e-aineistot ja e-aineistojen etäkäy ö• Jyväskylän yliopiston käy äjätunnus

Oppilaitoksen sähköiset järjestelmät ja markkinoinnin välineet

• Korppi-opinto etojärjestelmä o sisältää edon yhteistyöoppilaitoksissa järjeste ävistä opintokokonaisuuksista ja -jaksoista.o on opiskelijoiden ilmoi autumisen ja opinto-oikeuden myöntämisen väline. o sisältää opiskelijoiden opintosuoritusten rekisterin.

• Oppimateriaali-Koppa o sisältää osassa oppiaineita opiskelijoiden ohjaus- ja opiskelumateriaalin.o toimii osassa oppiaineita opintosuoritusten lähe ämisen ja säily ämisen paikkana.

• Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston www.avoin.jyu. -sivuilta o löytyy yhteistyöoppilaitosten opintotarjonta. o löytyvät ohjeet opintokokonaisuus HOPS:n ja tutkintotavoi eisen HOPS.n laa miseen.o opiskelijat laavat todistuksen valmiista opintokokonaisuudesta.

• avoinyliopisto. sisältää yhteistyöoppilaitosten tarjonnan osana valtakunnallista avoimen yliopisto-ope-tuksen opintotarjontaa

2.4 VERKKOVÄLITTEINEN OPISKELU JA SÄHKÖINEN ASIOINTI

13

3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISOIKEUKSIEN HAKU Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmien mukaisen avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisoikeushake-mukset toimitetaan keskitetys avoimeen yliopistoon pääsääntöises joulukuussa. Avoin yliopisto toimi aa hakemukset Jyväskylän yliopiston edekun in, kauppakorkeakouluun ja kielikeskukseen käsiteltäviksi. Li-säksi avoimen yliopiston johtokunta käsi elee opetuksen järjestämisoikeudet ja opintomaksut osana ope-tuksen järjestämissuunnitelmaansa sekä pää ää avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvien valintaperus-teista. Oppiainekohtaisissa esi elyissä on kuva u kunkin oppiaineen opetuksen järjestämisoikeuden hakemiseen lii yvät aikataulut ja myönne ävien järjestämisoikeuksien rajoitukset. Opetuksen järjestämisoikeuksien ha-kemisesta ja hakemusten käsi elyn aikatauluista voi edustella oppiaineiden koulutuspäälliköiltä ja suun-ni elijoilta.

3.1 HAKEMUKSEN VALMISTELU

3.1.1 Opetuksen järjestämisoikeushakemuksen valmistelu

Ennen opetuksen järjestämisoikeushakemuksen tekemistä sähköiseen oppilaitos etokantaan oppilaitos suunni elee avoimen yliopisto-opetuksen opintotarjontaa ja tekee mahdollises alueellista yhteistyötä. Osana suunni eluprosessia on mahdollista olla yhteydessä eri oppiaineiden koulutuspäälliköihin ja suun-ni elijoihin hakusuunnitelmista. Avoimen yliopiston suunni eluhenkilöstö vierailee mahdollises oppilai-toksessanne hakua valmisteltaessa.

3.1.2 Opetuksen järjestämisen mallit ja kustannukset

Yhteistyöoppilaitosten rahoitusmallit osaltaan säätelevät sitä, millaisia yhteistyön ja opetuksen järjestämi-sen malleja avoimessa yliopisto-opetuksessa on tarkoituksenmukaista rakentaa. Esimerkiksi kansanopistot saavat perusrahoitustaan kokopäiväopiskelijoiden perusteella, jolloin JY:n avoimen yliopiston suunni elema ja toteu ama opetuksen malli saa aa olla kansanopistoille kanna avaa. Vastaavas kesäyliopistot saavat perusrahoitusta lähiopetustun en määrän perusteella, jolloin kesäyliopiston kanna aa itse suunnitella ja toteu aa erityises lähiopetus tai järjestää akateemisia tsemppiryhmiä.

ERILAISET MALLIT JA NIIHIN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET

A) JY:n avoin yliopisto suunni elee ja toteu aa opetuksen. Yhteistyöoppilaitokset järjestävät tuutoroinnin.

• Oppiaineiden järjestäminen on yhteistyöoppilaitoksille vaivatonta. • Avoimen yliopiston perimä maksu sisältää yleisen opintomaksun lisäksi JY:n avoimen yliopiston opetus-

henkilöstön opetuksen ja ohjauksen.

Opetusohjelma ja opetuksen suunni eluOppiaineen opetusohjelman ja opetuksen suunni elevat ja pitkäl toteu avat Jyväskylän yliopiston avoi-men yliopiston yliopistonope ajat. Yhteistyöoppilaitoksissa opetusohjelma on samanlainen kuin avoimen yliopiston omassa toteutuksessa.

Opiskeluohjeet ja -materiaali sekä verkko-opiskeluYhteistyöoppilaitosten opiskelijat käy ävät oppimateriaali-Kopan kaikkia ominaisuuksia. Myös Op ma-verkkokurssit ovat yhteistyöoppilaitosten opiskelijoiden suoritusvaihtoehtoina.

14

Ope ajatYhteistyöoppilaitosten opiskelijoita ohjaa avoimen yliopiston ope ajat tai avoimen yliopiston rekrytoimat tun ope ajat. Avoimen yliopiston ope ajat ja tun ope ajat arvioivat ja antavat palau eet yhteistyöoppi-laitosten opiskelijoiden opintosuorituksiin. Avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokselta perimä maksu sisäl-tää opetus- ja arvioin palkkiot.

Tuutoroin Näissä oppiaineissa yhteistyöoppilaitos järjestää tuutoroin a. Niissä oppiaineissa, joissa edellytetään tuuto-roin a, tuutoreiden pätevyysvaa mukset kerrotaan kunkin oppiaineen opintojen esi elyn yhteydessä. Tie-dekunta on määritellyt tuutoreiden pätevyysvaa mukset ja paikallisen tuutoroinnin tun määrät. Oppilaitos laa i opiskelijaryhmälleen tuutoroinnin toteu amissuunnitelman huomioiden suunni elussaan opintoko-konaisuuden opetusohjelman.

Tuutoroin on vahvas oppiaineen sisältöihin keski yvää substanssiohjausta. Tuutorit toimivat opiskelijoi-den lähiohjaajina yhteistyöoppilaitoksissa. Tuutoroinnin sisällöt ja toimintatavat vaihtelevat oppiainei ain, mu a pääsääntöises tuutoroinnissa hyödynnetään erilaisia opiskelun ryhmätyömuotoja ja tarjotaan mah-dollisuus ryhmäsuorituksiin. Tuutorit antavat ohjausta myös opintojen suunni eluun ja opiskelutaitoihin.

OpintomaksuAvoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokselta perimä maksu sisältää ns. yleisen opintomaksun ja JY:n avoi-men yliopiston opetushenkilöstön opetuksen ja ohjauksen (perusopinnot 200 euroa/opiskelija ja aineopin-not 200 tai 280 euroa/opiskelija).Järjestämiskustannukset

• Opetuksen markkinoin kustannukset.• Mahdolliset Jyväskylässä tapahtuvat oppiaineen yhteissuunni elun matkakulut.• Tuutoreiden perehdytyksen ja Yhteistyöhön kanssamme -koulutus- ja seminaaripäivän matka-, majoi-

tus- ja päivärahakulut.• Tuutoroinnista aiheutuvista kulut.• Mahdolliset opetuspalkkiot ja muun ryhmäopetuksen palkkiot sekä ope ajien matka-, majoitus- sekä

päivärahakulut, elleivät sisällyt avoimen yliopiston perimään maksuun.• Mahdolliset materiaali-, la- tai laitevaa muksista aiheutuvat kulut.• Verkko-opetuksen kustannukset, mikäli ne eivät sisälly avoimen yliopiston perimään maksuun.

B) Yhteistyöoppilaitos suunni elee ja toteu aa opetuksen JY:n edekun en opetussuunni-telmien ja oppiainekohtaisten tarkentavien ohjeiden mukaises (esim. koskien lähiopetuk-sen määrää ja/tai opintojaksojen suoritustapoja).

• Oppilaitos voi hyödyntää oman henkilöstön ja alueella työskentelevien henkilöiden osaamista opintojen työelämätaitojen vahvistamiseksi.

• Avoimen yliopiston perimä maksu sisältää yleisen opintomaksun.

Opetusohjelma ja opetuksen suunni eluOppilaitos suunni elee JY:n edekunnan, kauppakorkeakoulun tai kielikeskuksen määri elemän opetus-suunnitelman pohjalta opetusohjelman huomioiden oppiaineiden tarkentavat ohjeet. Joissakin oppiaineis-sa oppilaitos laa i opetussuunnitelman pohjalta opetusohjelman lukuuno ama a niitä opintojaksoja, joissa oppiainekohtaisissa tarkentavissa ohjeissa oppilaitokset on ohjeiste u osallistumaan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston järjestämään opetukseen (opetustallenteet, verkkokurssit), jolloin avoin yliopisto vastaa opetuksen suunni elusta ja toteutuksesta. Avoin yliopisto lasku aa oppilaitosta verkko-opetukseen hinto-jen mukaises .

Opiskeluohjeet ja -materiaali sekä verkko-opiskeluOsassa oppiaineita yhteistyöoppilaitosten opiskelijat käy ävät oppimateriaali-Kopan ohjeistuksia. Joissakin oppiaineissa yhteistyöoppilaitoksen ope ajat voivat antaa opintojaksojen opiskeluohjeet ja -materiaalit.

15

Op ma-verkkokurssit eivät ole automaa ses yhteistyöoppilaitosten opiskelijoiden suoritusvaihtoehtoina. Mikäli verkkokursseja halutaan hyödyntää yhteistyöoppilaitosten opetuksessa, sovitaan niistä erikseen ja niiden käytöstä laskutetaan oppilaitosta verkko-opetuksen hintojen mukaises .

Ope ajatYhteistyöoppilaitos rekrytoi itse opintokokonaisuuden eri opintojaksojen ope ajat. Opintokokonaisuuden ope ajat tulee hyväksy ää edekunnassa tai avoimessa yliopistossa oppiaineen käytänteiden mukaises ellei ope ajaa ole hyväksyte y jo aiemmin.Ope aja voi olla

• paikallinen asiantun ja tai oppilaitoksen ope aja,• yhteinen tun ope aja avoimen yliopiston kanssa, • JY:n ope aja tai tutkija tai• avoimen yliopiston ope aja, jolloin

o ope ajan tekemä opetustyö sisältyy ope ajan työsuunnitelmaan ja avoin yliopisto lasku aa yhteis-työoppilaitokselta ope ajan opetus- ja arvioin palkkiot sivukuluineen

o tai ope aja ope aa yhteistyöoppilaitoksessa lisätyönä ja lasku aa oppilaitokselta opetus- ja arvi-oin palkkiot itselleen.

Mikäli oppilaitos haluaa avoimen yliopiston ope ajien ope avan oppilaitoksessa, sovitaan opetuksesta ko. oppiaineen koulutuspäällikön tai suunni elijan kanssa.Tärkeää: Yhteistyöoppilaitoksen rooli ope ajien perehdy ämisessä on tärkeä. Ope ajien tulee etää mm. osaamistavoi eisten opetussuunnitelmien arvioin perusteet, tutkintosäännön ase amat arvioinnin taka-rajat. Oppilaitoksen käytänteet opintosuoritusten palau amiseen, arvioin in ja säily ämiseen.

Tuutoroin ja akateeminen tsemppiryhmäNäissä oppiaineissa yhteistyöoppilaitos voi halutessaan järjestää tuutoroin a tai akateemisia tsemppiryh-miä.

OpintomaksuYhteistyöoppilaitoksilta peri ävä maksu sisältää ns. yleisen opintomaksun, joka on perusopinnoissa 80 eu-roa/opiskelija ja aineopinnoissa 130 euroa/opiskelija.Järjestämiskustannukset

• Opetuksen markkinoin kustannukset.• Mahdolliset Jyväskylässä tapahtuvat oppiaineen yhteissuunni elun matkakulut.• Mahdolliset tuutoreiden perehdytyksen ja Yhteistyöhön kanssamme -koulutus- ja seminaaripäivän mat-

ka-, majoitus- ja päivärahakulut ja tuutoroinnista aiheutuvista kulut.• Opetuspalkkiot ja muun ryhmäopetuksen palkkiot sekä ope ajien matka-, majoitus- sekä päivärahaku-

lut.• Oppimistehtävien ja laajempien esseiden arvioin palkkiot sekä ten en arvioin palkkiot.• Mahdolliset materiaali-, la- tai laitevaa muksista aiheutuvat kulut.• Verkko-opetuksen kustannukset.

16

C) Yhteistyöoppilaitos järjestää oppilaitoksessa tai suoraan avoimeen yliopistoon opintoja opiskeleville opiskelijoille akateemisen tsemppiryhmän.

• Oppilaitos voi tarjota opiskelijoille paikallista tukea ja ohjausta sekä mahdollisuuden opintojen edistä-miseen akateemisessa tsemppiryhmässä. Tsemppiryhmät voivat olla oppiainekohtaisia tai eri oppiainei-den opiskelijoiden yhteisiä kokoontumisia. Yhteistyöoppilaitos organisoi ja järjestää itsenäises akatee-misen tsemppiryhmän.

Erilaiset järjestämisen mallit 1. Oppilaitos tarjoaa paikkakunnalla JY:n avoimeen yliopistoon opintoja suori aville opiskelijoille akataa-

mista tsemppiryhmää. 2. Oppilaitos tarjoaa sekä JY:n avoimeen yliopistoon e ä yhteistyöoppilaitokseen opintojaan suori aville

opiskelijoille akateemista tsemppiryhmää. Joissakin oppiaineissa osa oppiaineen tuutoroinnista voi-daan toteu aa akateemisena tsemppiryhmänä.

3. Oppilaitoksella on ollut opetuksen järjestämisoikeus, joka on peru u vähäisten ilmoi autumisten vuok-si ja opiskelijat on ohja u ilmoi autumaan JY:n avoimeen yliopistoon. Oppilaitos järjestää kuitenkin opiskelijoille akateemista tsemppiryhmää.

Akateemisen tsemppiryhmän tavoi eet• innostaa ja rohkaista opiskelijoita opinnoissaan etenemisessä, • avustaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laa misessa,• kehi ää opiskelutaitoja (esseen kirjoi aminen, kirjaston käy ö, edon etsiminen),• harjoitella akateemista argumentaa ota, • saada avustusta Korpin, Kopan, Op man käytöön ja • saada vertaistukea opiskeluun.

Ohjaajan osaaminenRyhmän ohjaajalla tulee olla etoa ja ymmärrystä akateemisesta yliopisto-opiskelusta ja sen tavoi eista. Oh-jaajalla on hyvä olla vähintään maisterin tutkinto. Ohjaajan edellytetään osallistuvan syksyllä järjeste ävään Yhteistyöhön kanssamme -koulutus- ja seminaaripäivään sekä perehtyvän JY:n sähköisiin järjestelmiin.

JärjestämiskustannuksetOppilaitos vastaa akateemisen tsemppiryhmän järjestämiseen lii yvistä kuluista.

3.1.3 Opetuksessa ja opiskelussa tarvi avat välineet

Yhteistyöoppilaitosten opintotarjonnan esi elyn yhteydessä on kerro u opetuksen järjestämisessä huomi-oon ote avat opetus la- ja -laitevaa mukset. JY:n avoimen yliopisto-opetukseen lii yvät keskeiset etojär-jestelmät on kuva u www-sivuillamme.

Opetus latYhteistyöoppilaitoksen opetus lojen tulee olla opetus lanteeseen rii ävän lavat ja tarkoituksenmukaiset. Valtaosa oppiaineista ei aseta mitään erityisvaa muksia opetus lojen suhteen, normaali pienryhmä- tai luento la rii ää. Niissä tapauksissa, joissa opetus lan tai sen varustuksen osalta on tuotu esille erityisiä vaa muksia, kanna aa mahdollisuudet niiden käy ämiseen varmistaa etukäteen

Tietokoneet ja ohjelmistotYhteistyöoppilaitoksen opetus loissa tulee olla tarvi avat lai eet ja etotekniset yhteydet. Yhteistyöop-pilaitos vastaa verkkotallenteiden, verkkokokousten ja muun verkko-opetuksen mahdollisista laite- ja linja-kustannuksista sekä järjestää opiskeluun tarkoituksenmukaisen lan ja tarvi avat ohjelmistot (esimerkiksi SPSS) ja tarvi aessa teknistä tukea. Avoin yliopisto huoleh i Adobe Connec n, Op man, Korpin ja Kopan kustannuksista.

Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa reaaliaikainen verkko-opetus ja opetustallenteet välitetään joko Monivies n -verkkojulkaisualustalla tai Adobe Connect 8 -verkkokokousjärjestelmällä. Opetustallenteiden

17

katsomiseen tarvitaan luokka la, jossa on laajakaistayhteydessä oleva etokone, datatykki ja kaiu met. Opiskelijoiden osallistuminen verkkokursseille/verkossa tapahtuvaan ohjaukseen ei edellytä oppilaitokselta välineitä.

Katso aessa opetustallenteita ja osallistu aessa verkkokokoukseen ei yhteistyöoppilaitoksessa tarvitse olla läsnä teknistä tukihenkilöä, mikäli yhteydet on testa u etukäteen. Verkkovideolähetys ja verkkokokous eivät aiheuta oppilaitoksille yhteyskustannuksia.

Opetussuunnitelmien kirjallisuusYhteistyösopimuksessa todetaan, e ä yhteistyöoppilaitos huoleh i järjestämänsä opetuksen opetussuun-nitelman mukaisen kirjallisuuden saatavuudesta paikkakunnalla. Yhteistyöoppilaitos huoleh i, e ä myös oppilaitoksen tun ope ajat ja tuutorit saavat tarvi aessa kirjallisuuden käy öönsä.

IT-palveluiden käy äjätunnusYhteistyöoppilaitoksen ope ajat, tuutorit ja akateemisen tsemppiryhmän ohjaajat voivat saada käy öönsä Jyväskylän yliopiston IT-palveluiden käy äjätunnuksen, joka mahdollistaa yliopiston kirjaston E-aineistojen etäkäytön ja joihinkin oppiaineisiin sisältyvän Op ma -verkko-oppimisympäristön käytön. Tunnus on voi-massa lukuvuoden kerrallaan.

Tunnukset lataan IT-palveluiden käy ölupahakemuksella, joka toimitetaan oppiaineen koulutuspäällikölle tai suunni elijalle. Lomakkeen täytössä huomioitavaa:

• Asema Jyväskylän yliopistossa täytetään kohta Muu, mikä? ja seli eeksi kirjataan työtehtävä, yhteistyö-oppilaitoksen nimi ja oppiaine. Esimerkiksi tuutori, Etelä-Pohjanmaan opisto, psykologia.

• Laitos / pääaine -kohtaan kirjataan Avoin yliopisto.

Yhteistyöoppilaitoksen opiskelijat pyytävät käy äjätunnukset avoimen yliopiston sivuilla olevien ohjeiden mukaises .

Verkko-opetusmateriaaliYhteistyöoppilaitos saa käy ää Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opintoihin laadi ua opetus- ja opis-kelumateriaalia, mukaan lukien verkko-opetuksen materiaalia, ainoastaan järjestäessään opetusta opinto-oikeuden saaneille opiskelijoille. Sekä avoin yliopisto e ä yhteistyöoppilaitos nouda avat kaikkia tekijänoi-keuksia.

3.1.4 Opetuksen järjestämisaika

Vuosi ain hae ava opetuksen järjestämisoikeus

Yksi vuosi (2 lukukau a)• Perusopinnot ja • yksi äiset opintojaksot.

Kaksi vuo a (4 lukukau a)• Aineopinnot

Yhteistyöoppilaitoksissa opetus voidaan aloi aa joko syyslukukauden tai kevätlukukauden alussa. Mikäli opetus on tarkoitus aloi aa kevätlukukaudella, tulee olla yhteydessä oppiaineen suunni elijaan tai koulu-tuspäällikköön ja sopia siihen lii yvistä järjestelyistä sekä huoleh a, e ä oppilaitoksella on rii ävän pitkä opetuksen järjestämisoikeus.

Monivuo nen opetuksen järjestämisoikeusVuosi ain hae avan opetuksen järjestämisoikeuden rinnalla joihinkin oppiaineisiin on mahdollista hakea ja myöntää monivuo nen opetuksen järjestämisoikeus. Monivuo sia opetuksen järjestämisoikeuksia myön-netään yhteistyöoppilaitoksille, joiden kanssa avoin yliopisto on tehnyt laadukasta ja vakiintunu a yhteis-työtä useiden vuosien ajan. Ope aja- ja tuutori edot toimitetaan edelleen avoimen yliopiston kau a e-dekuntaan hyväksy äväksi lukuvuosi ain ja opetus toteutetaan aina ko. lukuvuoden opetussuunnitelman

18

ja opetusohjelman mukaises . Opetuksen toteu amisen jatkamisen edellytyksenä on oppilaitoksen kanssa voimassaoleva opetuksen järjestämisoikeus ja sen mukainen sopimus.

Mikäli oppilaitoksellanne on tarve joissakin oppiaineissa monivuo siin järjestämisoikeuksiin, o akaa yh-tey ä ko. oppiaineen suunni elijaan tai koulutuspäällikköön. Kerromme mielellämme lisää ja suunni elem-me kanssanne yhteistyön ja opetuksen toteu amisen mahdollisuuksia.

Hakemusten käsi elyprosessin nopeu aminenOlemme neuvotelleet edekun en kanssa keinoista nopeu aa opetuksen järjestämisoikeuksien käsi e-lyprosessia. Useassa oppiaineessa on jo sovi u käytännöstä, jonka mukaan järjestämisoikeuden myöntää edekunnan määräämä tentaa ori, dekaani tai vastaava henkilö. Avoimen yliopiston omaa prosessia no-

peutetaan siten, e ä johtokunta vahvistaa vain opintomaksut, mahdolliset valinnat ja opinto-oikeusajat.

3.1.5 Opiskelijalle myönne ävä opinto-oikeus

Yliopistot myöntävät koulutukseen omaehtoises hakeutuville henkilöille ajallises ja sisällöllises rajatun oikeuden suori aa yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja ilman tutkinnonsuoritusoikeu a (Val oneuvos-ton asetus yliopistojen toiminnassa peri ävistä maksuista 1082/2009). Avoin yliopisto myöntää opinto-oike-uden opiskelijoille Korppi-opinto etojärjestelmään tehtyjen ilmoi autumisen perusteella. Oikeus rajoi uu tuolloin siihen oppiaineeseen ja siihen opintokokonaisuuteen tai opintojaksoon, jonka suori amista varten oikeus on myönne y. Opiskelijalla täytyy olla voimassaoleva opinto-oikeus, jo a hänen opintosuorituksiaan voidaan rekisteröidä. Opinto-oikeus antaa opiskelijalle mahdollisuuden hyödyntää sähköisiä materiaaleja ja etojärjestelmiä opiskelussaan.

Yhteistyöoppilaitosten opiskelijoiden opinto-oikeusaika• Perusopinnoissa ja yksi äisissä opintojaksoissa kaksi lukukau a.• Aineopinnoissa neljä lukukau a alkaen syyslukukaudesta. • Syyslukukaudella käynnistyvässä opetuksessa opinto-oikeudet alkavat 8.8. ja pää yvät perusopinnoissa

seuraavana lukuvuotena 31.7. ja aineopinnoissa kahden lukuvuoden jälkeen 31.7.• Kevätlukukaudella käynnistyvässä opetuksessa opinto-oikeudet alkavat 1.1. ja pää yvät perusopinnois-

sa seuraavana lukukautena 31.12. ja aineopinnoissa kahden lukuvuoden jälkeen 31.12.

Tärkeää: Opiskelijoiden opinto-oikeusaika ei voi olla pidempi kuin oppilaitoksen opetuksen järjestämis-oikeusaika.

Opintojen jatkaminenOpinto-oikeusajan pää ymisen jälkeen opiskelija voi jatkaa kesken jääneitä opintojaan siinä oppilaitokses-sa, missä on opintonsa aloi anut, mikäli oppilaitoksessa ko. opetusta kyseisenä lukuvuonna järjestetään. Opiskelija voi myös jatkaa opintojaan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opetuksessa.

3.2 Hakemuksen tekeminen

3.2.1 Opetuksen järjestämisoikeushakemuksen tekeminen oppilaitos etokantaan

Pyydämme täy ämään ja palau amaan lukuvuoden 2013-2014 (-2015) opintojen järjestämisoikeuksien ha-kemukset lii eineen 10.12.2012 mennessä.Opetuksen järjestämisoikeuden hakemus tehdään sähköises oppilaitos etokantaan, jossa voit myös seura-ta hakemuksesi käsi elyä. Tietokannan löydät osoi eesta: h ps://yhteistyo.avoin.jyu. /

1. Oppilaitos etokantaan rekisteröityminen ja sisäänkirjautuminenTietokanta ohjaa rekisteröitymistä. Rekisteröitymisen yhteydessä luot itsellesi tunnuksen, annat henkilö e-tosi ja oppilaitoksesi edot. Kirjaudu oppilaitos etokantaan luomillasi tunnuksilla.

19

2. Opetuksen järjestämisoikeushakemuksen edotJokaisesta hae avasta oppiaineen opintokokonaisuudesta tai opintojaksosta tehdään oma hakemus Tee ha-kemus -linkistä. Valmistele hakemukseen tarvi avat edot etukäteen, koska hakemus tulee täy ää valmiiksi yhdellä kertaa. Hakemukseen tallennetut edot toimitetaan edekuntaan tai ainelaitokselle käsi elyyn.

Hakemuksessa tarvitaan seuraavat perus edot: 1. Oppilaitoksen ja hakemuksen täy äjän edot 2. Oppiaineen/opintojakson ja aloitusajankohdan valinta/määri ely sekä arvioitu opiskelijamäärä 3. Hakemukseen lii yvät ope aja- ja tuutori edot 4. Hakemuksen perustelut ainelaitokselle/ edekunnalle lähe äväksi

Perustelut antavat tausta etoja edekunnan ja/tai ainelaitoksen päätöksentekoa ja laadunvalvontaa var-ten. Perustelujen tarkoituksena on kannustaa oppilaitoksia tuomaan esille erityispiirteensä ja alueelliset tarpeet edekunnalle ja ainelaitokselle opintojen järjestämisoikeuksien käsi elyssä.

1. Millainen merkitys oppiaineella on oppilaitoksenne koulutustarjonnassa? Miten oppiaineen koulu-tustarve on selvite y alueellanne ja onko vastaavaa koulutusta järjeste y alueella/ oppilaitoksessa aikaisemmin?

2. Mikä on opetuksen kohderyhmä? 3. Onko oppilaitoksellanne yhteistyösuunnitelmia on muiden alueenne toimijoiden kanssa (esim. oppi-

laitokset, alueen julkisorganisaa ot, yritykset, kansalaisjärjestöt ja paikalliset asiantun jat) opetuksen järjestämiseksi? Jos yhteistyösuunnitelmia on, millaisia?

3. Hakemukseen tallenne ujen etojen muu aminenJos etokantaan tallenne ua hakemusta tarvitsee täydentää tai muokata, ota yhtey ä ko. oppiaineen kou-lutuspäällikköön tai suunni elijaan. Tarvi avat muutokset voi tehdä ainoastaan Jyväskylän yliopiston avoi-messa yliopistossa.

4. Hakemuksen käsi elyn seuraaminenVoit seurata hakemuksesi käsi elyä etokannassa. Sinne tallennetaan myös edot siitä, onko haetut oikeu-det myönne y vai onko hakemus hylä y.

3.2.2 Hakemukseen lii yvät ope aja- ja tuutori edot

Ope ajista ja tuutorista tarvitaan seuraavat edot• nimi, • tutkinto, • tutkinnon suoritusvuosi ja yliopisto (esim. FM, 2004, JY), • yhteys edot (puhelinnumero, sähköpos osoite)

Ope aja- ja tuutori edot toimitetaan1. kirjaamalla edot oppilaitos etokantaan täyte ävään järjestämisoikeushakemukseen (siihen tarkoite-

tuihin teks ken in) TAI/JA2. toimi amalla oppiaineen koulutuspäällikölle tai suunni elijalle uuden ope ajan ja tuutorin edot

Ope ajan / tuutorin hyväksymislomakkeella. Lomakkeen lii einä toimitetaan oikeaksi todistetut todis-tusjäljennökset.

Oppiainetarjonta yhteistyöoppilaitoksille -sivulla on esitelty oppiainei ain, missä vaiheessa yhteistyöop-pilaitosten tulee toimi aa ope aja- ja tuutori edot, ja mitä lii eitä hyväksymisessä tarvitaan. Joissakin oppiaineissa tarvitaan ope aja edot opetuksen järjestämisoikeuden myöntämiseksi. Osassa oppiaineita ope aja- ja tuutori etoja voi toimi aa tai täydentää opetuksen järjestämisoikeuden myöntämisen jälkeen, kuitenkin ennen opetuksen alkua.

Hakuvaiheessa toimite avien ope aja- ja tuutori etojen tavoi eena on• Kiinni ää huomiota opetuksen suunni eluun ja ope ajien etojen esi ämiseen jo hakuprosessin ja

opetuksen suunni elun alkuvaiheessa. • Antaa tausta etoja edekunnan ja ainelaitoksen päätöksenteon ja laadunvalvonnan tueksi. • Lisätä toiminnan läpinäkyvyy ä. • Parantaa opetuksen suunni elua ja laadukasta yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja yhteistyöoppilaitos-

ten välillä.

20

4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISKUSTANNUKSET JA OPETUSPALKKIOT

4.1 AVOIMEN YLIOPISTON PERIMÄT MAKSUT YHTEISTYÖOPPILAITOKSELTA

Val oneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa peri ävistä maksuista (1082/2009) todetaan, e ä yliopis-ton myöntäessä opiskelijalle rajatun oikeuden suori aa yliopistojen tutkintoihin kuuluvia opintoja avoimina yliopisto-opintoina ilman tutkinnonsuori amisoikeu a. Jos yliopisto antaa opiskelijalle hänen henkilökoh-taiseen käy öönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, lai eita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen pääty yä jäävät opiskelijalle, yliopisto voi periä niistä maksun omakustannusarvon mukai-ses .

Avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokselta perimä maksu vaihtelee riippuen opintokokonaisuuden/opin-tojakson opetuksen järjestämisen mallista ja oppimateriaaleista. Maksun määräytymisperusteena on ku-hunkin opintokokonaisuuteen tai yksi äiseen opintojaksoon ilmoi autuneiden opiskelijoiden lukumäärä. Avoin yliopisto lasku aa yhteistyöoppilaitoksiaan kerran kuukaudessa. Tiedot peri ävien maksujen suuruu-desta löytyvät kunkin opintokokonaisuuden/-jakson kuvauksen yhteydestä kohdasta Opintotarjonta yhteis-työoppilaitoksille.

Yleinen opintomaksuYleinen opintomaksu on perusopinnoissa 80 euroa ja aineopinnoissa 130 euroa. Yleinen opintomaksu sisäl-tää:

• opinto-oikeuden myöntäminen• opiskelijoiden yleinen opintoneuvonta• korvautuvuuskäsi elyt• etojärjestelmien käy öoikeuden mahdollistaminen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laa misen ohjeistus• todistusten kirjoi aminen• opintorekisterin ylläpito

Maksu, joka sisältää yleisen opintomaksun lisäksi JY:n avoimen yliopiston opetushenkilös-tön opetuksen ja ohjauksenOppiaineet, joissa yleisten palvelujen lisäksi oppilaitoksilta peri ävä maksu sisältää Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opetushenkilöstön (yliopistonope ajien) tai avoimen yliopiston rekrytoimien tun opet-tajien opetuksen ja opiskelijoiden sisällöllisen ohjauksen. Näissä oppiaineissa opintomaksu on perusopin-noissa 200 euroa ja aineopinnoissa 200 euroa (erityispedagogiikka) tai 280 euroa (psykologia). Opintomaksu siis sisältää yleisen opintomaksun sisältämät palvelut sekä sen lisäksi seuraavat:

• oppiaineen Koppa-sivut• opetuksen suunni elu• Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston yliopistonope ajien opetus ja opiskelijoiden ohjaus• opiskelijoiden opintosuoritusten arvioin ja palaute

Opintojaksojen maksut, mikäli yhteistyöoppilaitos vastaa opetuksen järjestämisestä, ope-tuksesta ja sen kustannuksista

• 1 opintopiste= 10 euroa• 2 opintopiste ä= 20 euroa• 3 opintopiste ä tai enemmän= 30 euroa

Opintojaksojen maksut, mikäli sisältää JY:n avoimen yliopiston ope ajien opetuksen• 10 euroa/opintopiste

21

Opintojaan jatkamaan ilmoi autuvien maksutOpiskelija, joka haluaa suori aa keskeneräisen perus- tai aineopintokokonaisuuden valmiiksi opinto-oikeu-tensa umpeutumisen jälkeen, voi ilmoi autua joko

• niille yksi äisille opintojaksoille, jotka häneltä ovat opintokokonaisuuteen sisältyvistä opintojaksoista suori ama a, jolloin hänestä peritään opintojaksokohtaiset maksut TAI

• koko opintokokonaisuuteen, jolloin hänestä peritään opintokokonaisuuden maksu. Opiskelija voi valita vaihtoehdoista sen, joka tulee hänelle edullisemmaksi.

4.2 OPETUSPALKKIOT

Opintokokonaisuuksien, opintojaksojen/kurssien esi elyjen yhteydessä mainitut opetustun määrät ovat vii eellisiä, ja voivat muu ua. Opetuspalkkiot (sidoksissa Jyväskylän yliopiston palkkioperusteisiin) ovat voi-massa 1.3.2012 alkaen.

Vuosilomakorvaus maksetaan erikseen maksatuksen yhteydessä voimassa olevan vuosilomalain mukaises .

Luento- ja muu ryhmäopetusLuentopalkkiot ja ryhmäopetuspalkkiot perus- ja aineopinnoissa (opetustun 45 min):

luento-opetus muu opetusprofessori, dosen 88 euroa/ tun 62 euroa/ tun tohtori 72 euroa/tun 44 euroa/tun lisensiaa 54 euroa/tun 37 euroa/tun ylempi korkeakoulututkinto 46 euroa/tun 33 euroa/tun muut 40 euroa/tun 26 euroa/tun

Muu ryhmälle anne ava opetus tarkoi aa harjoituksia, demonstraa oita, proseminaaria ym. Tun opetuk-sen tun palkka sisältää myös opetuksen liitännäistehtävät, kuten valmistelun, ten en/kuulustelujen hoita-misen ja arvioinnin, opiskelijoiden ohjauksen, ml. verkko-ohjaus, harjoitus- yms. opinnäytetöiden arvioin , tarkastus ja korjaus.

TuutoriohjausTuutoriryhmäohjaus 33 euroa/45 min

YksilöohjausYksilöohjaus (kasvokkain/puhelimitse) 14 -30 euroa/tun

Oppimistehtävien ja laajempien esseiden arvioin Yksi äisen esseen, työselosteen, etätehtävän, harjoitustyön tai vastaavan arvioin (opintojen tasosta riip-puen) 6 - 17 euroa/tehtävä. Oppiaineen koulutuspäälliköltä tai suunni elijalta on saatavissa oppiaineessa käytetyt tarkemmat arvioin palkkiot.

Kirjallisuusten tYksi äisen ten n/ kirjallisuuskuulustelun valmistelu ja arvioin /korjaus 12 euroa /opiskelija/ten .

22

4.3 VERKKO OPETUKSEN HINNAT

Verkkokurssit (Op ma)Oppiaineissa, joissa avoimen yliopiston perimään maksuun ei sisälly verkko-opetusta, peritään jokaisesta verkkokurssille ilmoi autuneesta opiskelijasta 16 euroa/yksi opintopiste. Maksu sisältää verkkokurssin oh-jauksen.

Reaaliaikainen verkko-opetus ja opetustallenteet (AC ja Monivies n)Reaaliaikaisesta verkko-opetuksesta ja opetustallenteista avoin yliopisto perii yhteistyöoppilaitoksilta mak-suja seuraavas :

1. Opinnoissa, joissa avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksiltaan perimä maksu on vähintään 200 euroa/opiskelija ja opiskelijoille vapaaehtoinen lähiopetus toteutetaan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston omana verkko-opetuksena, yhteistyöoppilaitokselta EI PERITÄ MAKSUA opetukseen osallistumisesta tai tallenteen katseluoikeudesta.

2. Opinnoissa, joissa opiskelijoille pakollinen lähiopetus toteutetaan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopis-ton omana tai yliopiston ainelaitoksen verkko-opetuksena tai siitä tehdään opetustallenne, peritään yh-teistyöoppilaitokselta reaaliaikaiseen opetukseen osallistumisesta tai tallenteen katseluoikeudesta 16 euroa/tun (45 min.).

3. Mikäli reaaliaikainen verkko-opetus järjestetään erikseen sovitus yhteistyöoppilaitoksen opiskelijoille Jy-väskylän yliopiston avoimen yliopiston työsuhteisten yliopistonope ajien toimesta, opetuksesta peritään yhteistyöoppilaitokselta maksu tun opetuspalkkioiden mukaises .

23

5 OPISKELIJAPALAUTE JA OPETUKSEN KEHITTÄMINENJY:n tutkintosäännön (17 §) mukaan jokainen opiskelija on velvollinen antamaan palaute a saamastaan opetuksesta. JY:n avoimen yliopiston opiskelijapalautejärjestelmä on tarkoite u myös niille opiskelijoille, joille on myönne y opinto-oikeus yhteistyöoppilaitokseen. Kun opiskelija pyytää opintojensa lopuksi to-distuksen opinnoistaan, häntä kehotetaan vastaamaan verkossa olevaan palautekyselyyn. Lisäksi tutkinto-säännön (15§) mukaan yksiköillä on oltava käytössä ka ava opetuksen palautejärjestelmä ja e ä saatua palaute a käytetään opetuksen kehi ämisessä. Yliopistolaki edelly ää, e ä yliopistot arvioivat koulutustaan sekä julkistavat järjestämiensä arvioin en tu-lokset. Opiskelijapalau een avulla avoin yliopisto arvioi toimintansa laatua ja kehi ää opiskelu- ja ohjaus-käytäntöjä. JY:n avoin yliopisto koostaa opiskelijapalau eesta yhteenvedon ja julkaisee sen www-sivuillaan. Viimeisin opiskelijapalau eista kooste u yhteenveto kertoo keskiarvoina toimivasta opetuksen järjestämi-sestä ja hyvästä opetuksesta. Vastausten jakauma pitää kuitenkin koko ajan yllä valppau a huomata epä-kohdat ja toimima omat ratkaisut ja muu aa niitä. Mikäli yhteistyöoppilaitoksen opiskelijat ovat antaneet palaute a, toimi aa avoin yliopisto oppilaitoksel-le sitä koskevat tulokset vuosi ain yhteistyösopimuksen lähe ämisen yhteydessä. Yhteistyöoppilaitosten opiskelijoiden antamassa palau eessa (vuosi 2011) korostuvat seuraavat näkökulmat, joita oppilaitoksessa osana toiminnan kehi ämistä on tarpeen arvioida:

• Opiskelijoiden oppimisprosessin ja opintojen etenemisen varmentamiseksi on tärkeää, e ä o opintosuoritukset arvioidaan JY:n tutkintosäännön aikarajojen pui eissa ja o opiskelija saa suorituksistaan kirjallista palaute a.

• Palau eissa nousee esiin tarve paikallisesta ohjauksesta ja tuutoroinnista. Tuutoroinnin laadun varmen-tamiseksi o tuutoroinnin merkitystä on hyvä korostaa ja perehdy ää rekrytoidut tuutorit tehtäväänsä ja tuuto-

roinnin rooliino varmentaa tuutoroinnin etenemissuunnitelmalla se, e ä tuutoriryhmät työskentelevät ak ivises ja

opiskelijoiden opintoja edistäväs o löytää uusia työskentelymuotoja ja keskustelumahdollisuuksia opintojen parissa

• Opiskelijat kaipaavat neuvontaa sähköisten järjestelmien käytössä.• Kirjojen saatavuus koetaan yleises opintojen etenemisen esteenä.• Opiskelijat kaipaavat selkeää etoa oppilaitoksen järjestämän opetuksen aikatauluista ja opintojaksojen

suori amisesta. • Opintokokonaisuuden loppuun toivotaan edotusta opintojen jatkamisen mahdollisuuksista. • Tieteellisen kirjoi amisen taitojen kehi ämiseksi toivo in enemmän ohjausta.

24

6 KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUSKokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä yliopistokes-kuksena Kokkolassa. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään erityises näiden yliopistojen erityisosaamisaloilla: kasvatus eteessä, etotekniikassa, yhteiskunta- ja alue eteissä, kauppa eteissä sekä soveltavassa kemi-assa. Yliopistokeskus tekee ivistä yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan amma korkeakoulun sekä alueen elinkeinoelämän kanssa.

Yliopistokeskuksessa annetaan sekä ylempään korkeakoulututkintoon e ä tohtorin tutkintoon johtavaa koulutusta, tehdään eteellistä tutkimusta, järjestetään monipuolista aikuiskoulutusta ja toteutetaan alu-eellista palvelutoimintaa. Näin pyritään sovi amaan yhteen modernilla tavalla koulutus-, ede- ja aluepo-lii sia tavoi eita.

AVOIMEN YLIOPISTON PALVELUT

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoin yliopisto tekee lähialueen yhteistyöoppilaitoksien kanssa yh-teistyösopimukset aikuiskasvatus eteessä, erityispedagogiikassa, kasvatus eteessä, nuorisotutkimuksessa, lastomenetelmien opinnoissa sekä kieli- ja vies ntäopinnoissa. Muissa oppiaineissa yhteistyöoppilaitosten

avoimen yliopisto-opetuksen suunni elu ja koordinoin hoidetaan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston toimesta.

Yliopistokeskuksen opetustarjonnassa nuorisotutkimus on oppiaine, jota ei ole tarjolla Jyväskylän yliopis-ton avoimessa yliopistossa, joten nuorisotutkimuksen perusopinnot esitellään tällä aukeamalla Kokkolan yliopistokeskuksen yhteydessä.

TEKNIIKKA HYÖDYKSI OPETUKSESSA

Yliopistokeskuksen opetuksessa käytetään korkeatasoista eto- ja vies ntätekniikkaa, jonka ansiosta opis-kelu on ajan ja paikan suhteen joustavaa. Monet opinnoista on suunniteltu monimuotoises toteute aviksi ja se antaa myös yhteistyöoppilaitoksille erilaisia vaihtoehtoja opetuksensa toteu amiseen. Esim. opintojen perehdytys laisuudet on mahdollista toteu aa verkon välityksellä, mu a yliopistokeskuksella on valmiu-det toteu aa perehdytykset myös siten, e ä ope aja käy pitämässä ne paikan päällä. Myös lähiopetuksen rytmi äminen on mahdollista toteu aa yhteistyöoppilaitoksille sopivilla tavoilla. Suunni elemme mielel-lämme yhdessä yhteistyöoppilaitostemme kanssa kullekin oppilaitokselle parhaiten sopivia ratkaisuja ope-tuksen toteu amiseen.

KESKIPOHJALAINEN KOULUTUSVÄYLÄ

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on valtakunnallises arvoste u yliopistollisen aikuiskoulutuksen osaaja ja kehi äjä. Koulutuksen laadun kehi ämisellä pyritään vastaamaan erityises aikuisten työssä olevien opis-kelijoiden tarpeisiin. Tietyillä aloilla yliopistokeskus tarjoaa ainoana Suomessa aikuisille opiskelijoille suun-natut tutkinto-opinnot, joiden perusta rakennetaan avoimessa yliopistossa. Koulutuksen suunni elussa on huomioitu erityises joustavuus ja työelämästä käsin tapahtuvan aikuisopiskelun lisääntyminen.

Avoin yliopisto on Kokkolan yliopistokeskuksen maisteriopintoja ajatellen keskeinen osa tutkintotavoi eista aikuiskoulutusta. Avoin yliopisto muodostaa toimivan väylän yliopistotutkintoon Keski-Pohjanmaan alueella ja edistää näin alueellista yhdenvertaisuu a sekä yliopiston alueellista vaiku avuu a. Avoin yliopisto tarjo-aa tutkintoon tähtääville opiskelijoille perus- ja aineopinnot, jotka ovat opintopolun perusta. Lisäksi sivuai-neet, kieli- ja vies ntäopinnot sekä yleisopinnot tuotetaan avoimen yliopiston kau a.

25

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoin yliopisto toteu aa vahvas Jyväskylän yliopiston strategiaa sekä toiminta-alueensa Botnia-strategiaa. Strategioiden mukaises avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen elämän kaikissa vaiheissa Botnia-alueella. Yhteistyöoppilaitoksilla on tärkeä rooli kes-kipohjalaisen koulutusväylän toteutumisessa, koska maakunnassa toimivien yhteistyöoppilaitosten kau a alueen asukkailla on mahdollisuus opiskella esim. tutkintoon kuuluvia kieli- ja vies ntä- sekä sivuaineopin-toja.

LAATUA LÄHELTÄ

Yliopistokeskuksessa sovelletaan edekun en vahvistamia opetussuunnitelmia työelämässä oleville ai-kuisopiskelijoille kehi äen joustavia koulutusmalleja ja –väyliä: näin luodaan uusia koulutusratkaisuja yh-teiskunnan muu uviin tarpeisiin. Avoin yliopisto kehi ää erilaisia innova ivisia koulutusväyliä esimerkiksi opiskelijoille, joilla ei ole alan pohjaopintoja vielä lainkaan, irrallisia pohjaopintoja on jo jonkin verran tai opiskelijalla on amk-tutkinto tai jokin muu tutkinto. Malleja kehitetään muiden alueen koulutustoimijoiden, erityises amma korkeakoulun kanssa.

Sisällöllises ja pedagogises korkeatasoisen koulutuksen laadun tavoite turvataan jatkuvalla aikuispedago-giikan kehi ämisellä sekä kiinteillä yhteyksillä yliopistokeskuksen muihin toimijoihin ja Jyväskylän yliopiston edekun in ja ainelaitoksiin. Omat pedagogises pätevöityneet ope ajat ja koko henkilökunnan vahva ai-

kuispedagoginen osaaminen sekä kehi ämisorientaa o vahvistavat aikuisten oppimiseen lii yvän pedago-gisen uudistustyön.

Koulutuksen työelämärelevanssin vahvistaminen alkaa jo avoimessa yliopistossa, jossa tutkintoon tähtäävi-en, useimmiten työelämässä jo olevien, opiskelijoiden ohjaukseen panostetaan jo alkuvaiheessa. Ohjauk-sessa toteutetaan holis sta opinto-polkumallia ja yliopistokeskuksen opinto-ohjauksen kokonaissuunnitel-maa: ohjaus on systemaa sta, oikea-aikaista, läpinäkyvää, yksilöllistä, joustavaa ja opiskelijalähtöistä. Tällä edistetään myös vahvas opiskelijoiden valmistumista.

NUORISOTUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT (JY, 25 op) Opintojaksot: NUOP010 Näkökulmia nuoruuteen ja nuorisotutkimukseen 5 op NUOP020 Nuorten kasvuympäristöt 5 op NUOP030 Nuoret ja koulu 5 op NUOP040 Nuoruuden haasteet myöhäismodernissa yhteiskunnassa 5 op NUOP050 Nuorisotutkimuksen menetelmiä 5 op Toteutus ja suoritustavat Opinnot voi suori aa joustavas omaan tah in etä- ja verkko-opiskeluna tekemällä oppimistehtäviä, tent-tejä, verkkokursseja tai -lukupiirejä. Opintoihin sisältyy Op ma-verkkoympäristöön tallennetut asiantun -jaluennot, joita hyödynnetään oppimistehtävissä ja verkkokursseilla. Opiskelun tukena ovat sähköinen opis-keluopas, Op ma-verkkoympäristö ja sähköpos ohjaus Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoimen yliopiston ope ajilta ja tun ope ajilta. Halutessaan oppilaitos voi tarjota omalla kustannuksellaan tuuto-roin a. Tuutoriryhmässä voi katsella verkkoluentotallenteita, johon vaaditaan luokka la, jossa on laajakais-tayhteydessä oleva etokone, datatykki ja kaiu met. Avoimen yliopiston perimä maksu ja muita lisä etoja Opintokokonaisuus 25 op: 200 euroa / opiskelija Opintojakso 5 op: 50 euroa / opiskelija Maksuun sisältyvät nauhoitetut asiantun jaluennot. Maksu ei sisällä tuutoroinnista (vapaaehtoista) aiheutuvia kuluja.

26

7 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOTARJONTA YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE LUKUVUONNA 2013-14 Yhteistyöoppilaitosten opintotarjonnassa on eri oppiaineiden perus- ja aineopintokokonaisuuksia sekä yk-si äisiä opintojaksoja Jyväskylän yliopiston eri edekunnista ja kauppakorkeakoulusta sekä kieli- ja vies n-täopintoja yliopiston Kielikeskuksesta. Avoin yliopisto-opetus vastaa vaa muksiltaan ja tasoltaan yliopiston perusopetusta. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä yliopiston edekun en ja ainelaitosten kanssa kuun-nellen yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden tarpeita ja palau eita.

Tässä esi eessä ja verkkosivuillamme osoi eessa h ps://www.avoin.jyu. /yhteistyokumppaneille ker-romme yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista sekä esi elemme oppiainetarjontamme. Opinnot esitel-lään lukuvuonna 2012-2013 voimassaolevien opetussuunnitelmien mukaises .

27

28

Suunni elija Katja Lehtonen puh. (050) 428 5317katja.lehtonen@jyu.

Koulutuspäällikkö Satu Vuori puh. (050) 373 2135satu.vuori@jyu.

HUMANISTINEN TIEDEKUNTAJyväskylän yliopiston humanis sessa edekunnassa on kuusi laitosta: Historian ja etnologian laitos, Kielten laitos, Musiikin laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Taiteiden ja kul uurin tutkimuk-sen laitos sekä Vies ntä eteiden laitos. Tiedekunnan tasapainoinen laitosrakenne takaa rii ävän tutkija- ja opiskelijajoukon, sillä laitokset ja oppiaineet ovat suhteellisen samankokoisia. Humanis- sen edekunnan vahvuus onkin kaikkia ainelaitoksia yhdistävä tasainen ja laadukas tuloksellisuus

tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueilla. Oppialat ovat menestyneet erinomaises omien eteenalojensa vertailuissa ja arvioinneissa.

• Historian ja etnologian laitoksen missiona on tutkia, ymmärtää ja seli ää ihmisen aja elua, käyt-täytymistä ja vaikutusta toimintaympäristöissään pitkällä aikavälillä.

• Kielten laitoksessa tutkitaan kielten oppimisen ja ope amisen käytäntöjä, diskursseja sekä kiel-ten käy öä yhteiskunnassa ja kul uurissa. Tutkimusta yhdistävä teema on kielen tutkiminen eri-laisissa konteksteissa. Laitoksessa toimii vii omakielen tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallis-ta erityistehtävää hoitava Vii omakielen keskus (Sign Language Centre).

• Musiikin laitoksen tutkimus keski yy kahtaalle: kogni iviseen musiikintutkimukseen sekä kult-tuuriseen musiikintutkimukseen. Kogni ivinen musiikintutkimus on saanut moni eteisestä työs-tään kansainvälistä tunnustusta.

• Taiteiden ja kul uurin tutkimuksen laitos tutkii taiteen kokemista ja tulkintaa, kul uuriperintöä sekä lasten ja nuorten kul uureja historiallis-kul uurisissa ja teknologisissa yhteyksissään.

• Vies ntä eteiden laitos yhdistää vies ntäaineiden erilaiset lähestymistavat ja tutkii ajankohtaisia vies ntäilmiöitä median, vies nnän sekä vuorovaikutuksen näkökulmista.

• Soveltavan kielentutkimuksen keskus on erikoistunut kielentutkimukseen ja kielikoulutuksen kehi ämiseen mm. kielitaidon arvioinnissa, kielenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksessa sekä monimediaisten ja monikul uuristen oppimisympäristöjen alueilla.

Avoimen yliopiston tarjonnassa yhteistyöoppilaitoksille ovat seuraavat oppiaineet: • Englannin kieli• Historia• Intercultural Studies• Kirjallisuus• Kirjoi aminen• Musiikkiterapia • Suomen kieli • Suomi toisena ja vieraana kielenä• Taide ja kirjallisuus• Vies ntä ja media

lutussppäällikkkö ö SSaSaSattuu VVVuouuouoooooorririrrr . (05500) 3733 211335

u.vuooori@jyyu.

edekunnassa on kuusi laitosta: Historian ja etnologggiaiaiannn lalalaititosos,, ,n kielentutkimuksen keskus, Taiteidenn jajaja kkkululuu uuurin tututktkimuk-

os. Tiedekunnan tasapainoinen llaiaiaitotosrsrrakenennene ttaakakaaaaaa riiii ävvävä äänännn set ja oppiaineet ovat suhteelelellllisen sasamamanknknkokokokooioioiisisisia.a.a HHHumumumummummananananaanisssisiss---kia ainelaitoksia yhdistävä ttatasaineen jjaa laalaadadadduukukukkkkaaasasa ttttttululululululokokokokokokseseseeeseesseselllllllllllllllllisisisisisisisiisisisuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuusssssssssss snallisen vuorovaikutuksenn aalueieiee llaa. OOppppiaaaialaaalaatttttt ooovovatatat mmmeenenennesesesesestytytytytytyynnnneneen etet ertailuissa ja arvioinneissa.

ssiona on tutkia, ymmärtää ja seli ää iiihmhmmmhmhmh isisissisi enenenennnenennene aaaaaajajajaajajaaaajj elelelelee uauauauaaua,,,,, käkäkäkäkäkääytytytyytytyty --mpäristöissään pitkällllläää aikavälillä.n oppimisen ja ope ammmmisii en käytäntöjöjöjöjää,ä,ä ddddisissskukukukukukuuuuk rsseja sekä kiel-uurissa. Tutkimusta yhddistätätätäävävv teemaaa oon kiielellellleneneneneneneneneenen ttttttututtutttttkikikikkikkkk mimm nenennn eri-oimii vii omakielennn tuuttkimmukkkkuksesesesesen jaaaa opetuksen valtakukuunnnnnnnnaaalaaa lis-kielen keskus (Sign Lanngug agage CeCeC ntnttn rereeree).).))))yy kahtaalle: koggnnni ivisseeeen mummuusisiiiiikikikkikkinininininnnnntutuututututututktktktktktktktktkktktkimimimimimiimimimimmmmimmmukseen sekä kult-

ogni ivinen musiiiiikintuuttkimmususs ooonnnn sasasaaasaaaananananaanannnutututututututttu mmmmmmmonononononononniiiiii eeeeeeeeetetteteteteteteteteteteeteteteteet isisisissisiisiisisissisisisssiseseseesesesesesesesesesesesesssesestätätätätätätätätätätätätäät tttttttttttyöyöyöyöyöyöyöyöyöyöyöyöyöyöyööy sssssss-s-s-ss-ssss

n laitos tutkii taitteeeeeennn kokokeemimiiststaaaaa jjajajajaa tttuuulullkikikiikikikintntntntntntttn aaaaaaaaaaaaaa,,,,, kukukukukullllllll uuuuuuuuuuuururururururururuurururrurururipipipipipipipppipipipipipipipiperererereerererererereereriniinininininininiinninininntötötötötötötötötötöööttöööötöää ä äää ä ääää äääähistoriallis-kul uuurrisisisisisisissssaa jaa ttetekknknknnnnooololo ogogogisissisisissssi sasasasasasaa yyyyhthththththteyeyeyeyeyeyeeyeyyeeyyksksksksksiiiisisiss äsäsäsäääsäsäsäsäsäsäääänänänäänänäänänänänänänn.....es ntäaineidenenn erilaisi eett läähäheesesssttytyyyymimmiim ststts aavavvvaaaatataa jjjaaaa tuutuuttutktkttktktktkkiiiii aaaajajaajajaj nkkknkknknkkknkkkohohohhohohohohohohhtatatatatataataatatatatatt isississsisisisississsissiaiaaiaiaiaiaaaiiaiaaia n sekä vuorovaaikuuuk tukskssenenn nnääkäkkköökökkkkululluu mmimiim ststta.a.a.a.aaa.kus on erikoissstutuuununununutt kik eleleleennne tutuutktktkkkimmmimuukukkkseseeseees enennneeee jjaaaaa kikikkikiiieleleleleee ikikikikkkououououououluululuuuluutututututututututukskskskskskskkskskskskskssenenenenenenenenenenenennnen oinnissa, kielleenopetetuukkkksesesenn n jajajaaa ---opopopopopopooppopppipipipppppp mimimimimimmimimimimmimmmm seseeeesesesesesesseeeennnnnnnnnnnnnn tutututututuuuttutututututututttut tktktktkttkkktkkktktkttktktkkt imimimimimmmmimimukukukukuu seseseseeesssssssssssssssssssaaaaaaaaaaaaa seseseeseseseseeesesesesesssssss käkäkäkäkäkäkäkääkäkäkkää

en oppimisympmppäristötööjejejejennn aaluueeeiliilililllaal ..

yöoppilaitoksiilllleee ovovvatt seuue raaraavavavvvavatatataaat ooooopppppppppppppppiaiaiaiaiaaiaaiaiaaininininininininineeeeeeeeeeeeee t:t:t:tt:t:tt:t:t:

29

30

ENGLANNIN KIELI

Englannin kielen perusopinnoissa perehdytään englan laisen kielialueen kieleen ja kul uuriin. Keskeisinä opinnoissa ovat vies ntä- ja vuorovaikutustaidot sekä monipuoliset edot kielen rakenteista ja käytöstä, kielen oppimisesta ja ope amisesta, kielen käytöstä teksteissä ja vuorovaikutuksessa sekä kielen merkityk-sestä yksilön ja yhteisöjen kannalta. Opintojen perustana ovat akateemisen työskentelyn perusvalmiudet: itsenäinen ja tavoi eellinen edonhankinta, edon krii nen käsi ely ja ongelmanratkaisu sekä kirjalliset ja suulliset vies ntätaidot.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• kaikille englannin kielen opetuksesta ja tutkimuksesta kiinnostuneille,• yliopistoon kielten pääaineopintoihin hakeville, • luokanope ajille ja kielten ope ajille, jotka haluavat lisäpätevyy ä työhönsä sekä • englan a äidinkielenään puhuville maahanmuu ajille, jotka suunni elevat yliopisto-opintoja.

Opiskelutavat• lähiopetus ja siihen kytkeytyvät oppimistehtävät ja/tai ten t.

Tarjolla oleva opintokokonaisuusYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Englannin kielen perusopinnot (28 op)

Englannin kielen perusopintojen opetuksen järjestämisoikeuksia voidaan myöntää vain rajoitetus . Ope-tuksen järjestämisoikeus tullaan myöntämään vain aiemmille yhteistyökumppaneille.

31

ENGLANNIN KIELEN PERUSOPINNOT 28 op

Maksu sisältää peruspalvelut.

32

HISTORIA Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Perehtyessään historiaan ihminen oppii ymmärtämään myös itse-ään ja paikkaansa maailmassa. Historian tutkimus ulo uu syrjäseutujen asukkaista suurmiehiin, paikallis-yhteisöistä val oihin, arjen historiasta kansojen mentalitee eihin sekä yksi äisistä ilmiöistä suuriin muu-toksiin ja jatkumoihin. Tutkimuksen kohteet ovat miltei raja omat, jos vain kohteesta on säilynyt edon murusia meidän ajallemme saakka.

Historian opiskelu antaa valmiudet tehokkaaseen edon löytämiseen, sen lähdekrii seen analysoimiseen ja lopulta soveltamiseen. Historioitsijan taidoista on hyötyä lähes millä tahansa alalla. Historian perusopin-not antavat hyvän pohjan mm. myöhemmin opetusalalle, museoalalle, järjestötehtäviin sekä kul uuritoi-men ja edotusvälineiden palvelukseen hakeutuville tai niissä jo toimiville.

Tavoi eetPerusopintojen jälkeen opiskelija

• tuntee kul uurien, aa eiden, yhteiskun en, talouden ja poli ikan yleisen historiallisen kehityksen• tuntee historiantutkimuksen keskeiset periaa eet ja ymmärtää historiallisen edon luonne a• osaa esi ää oppimaansa suullises ja kirjallises • on kehi änyt ryhmätyötaitojaan, kielitaitoaan ja etoteknisiä valmiuksiaan • löytää tarvitsemiaan etoja • pystyy valitsemaan omat alueensa aineopintojen erikoistumisopinnoista

Opiskelutavat• Luentokurssit ja luento+kirjallisuusten t. • Johdatus historian tutkimukseen -opintojaksoon sisältyy ten n lisäksi kirjallisia oppimistehtäviä.

Tarjolla oleva opintokokonaisuusYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Historian perusopinnot (25 op)

33

HISTORIAN PERUSOPINNOT (25 op)

34

INTERCULTURAL STUDIES Intercultural Studies (ICS) on moni eteinen opintokokonaisuus, jonka tavoi eena on perehdy ää opiskelija kul uurienvälisiin kysymyksiin. Nämä kul uurienväliset kysymykset ja näkökulmat kumpuavat tutkimukses-ta ja käytännön toimintaympäristöistä ja lanteista. Opintojaksoissa käsitellään mm. kul uurienvälisen vies- nnän teoriaa ja taitoja, suomalaista yhteiskuntaa ja sen eri kul uuriosa-alueita, muiden val oiden erilaisia

kul uureita sekä monikul uurisuuden ilmenemistä nykyisessä yhteiskunnassamme. ICS tarjoaa teoree sen ja käytännöllisen kehyksen, joka lisää opiskelijan etoa ja kompetenssia kul uurienvälisissä kysymyksissä.

Tavoi eetOn comple on of the Intercultural Studies minor, the student will be able to

• recognize and understand the major issues in the research areas of intercultural studies• dis nguish, associate and cri cally discuss knowledge and concepts from the various areas of intercul-

tural studies• understand and respect cultural diversity• apply gained knowledge and skills in intercultural groups and environments• evaluate and make conclusions about intercultural issues in mul cultural present-day social life

OpiskelutavatOpintojaksojen suoritustavat ovat moninaiset vaihdellen luento-opetuksesta oppimistehtäviin ja verkko-kursseihin. Opetuskielinä voidaan käy ää englan a tai suomea.

Tarjolla oleva opintokokonaisuusYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Intercultural Studies -perusopinnot (25 op)

Opetussuunnitelma uudistuu lukuvuodeksi 2013-2014. Opinkokonaisuuden nimi, osaamistavoi eet, si-sällöt ja opintojaksot tulevat todennäköises muu umaan. Oppilaitokset voivat kuitenkin hakea opetuk-sen järjestämisoikeu a opintokokonaisuuden tämänhetkisellä nimellä.

35

INTERCULTURAL STUDIES -PERUSOPINNOT (25 op)

36

37

KIRJALLISUUS Kirjallisuuden oppiaineessa tutustutaan kirjallisuuteen taiteenlajina, kielen ja kul uurin konteksteis-sa. Kirjallisuuden opetuksessa ja tutkimuksessa pyritään teoree sen ja historiallisen edon avulla ymmärtämään ja tulkitsemaan kirjallisuuden ominaispiirteitä, merkityksiä ja yhteiskunnallisia edel-lytyksiä. Opinnot avaavat näköalaa länsimaisen ja suomalaisen kul uurin tuntemukseen ja antavat valmiuksia kul uuristen ilmiöiden analyy seen ja krii seen tarkasteluun.

Kirjallisuuden yliopisto-opinnoissa opiskelija perehtyy kirjallisuudentutkimuksen perusteisiin, teorioi-hin ja metodeihin. Opinnot kehi ävät kykyä ymmärtää erilaisia kirjallisia tekstejä ja muita kul uurin ken ään kuuluvia ilmiöitä, vahvistavat kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoi aa kir-jallisuudesta.

Perusopintoihin sisältyvät kirjallisuushistorian kurssi sekä kaunokirjallisuuden tuntemuksen osuus, jossa voi suuntautua joko ko maiseen tai yleiseen kirjallisuuteen. Lisäksi tutustutaan laajemmin tai-de- ja kul uurikäsitysten historiaan. Opinnoissa perehdytään kirjallisuudentutkimuksen keskeisiin suuntauksiin, käsi eisiin ja teorioihin, opitaan analysoimaan kaunokirjallisia tekstejä sekä sijoi a-maan ne historialliseen ja yhteiskunnalliseen konteks in.

Kirjallisuuden opinnot soveltuvat sekä kirjallisuuden harrastajille e ä kirjallisuudesta amma llises kiinnostuneille. Monet opiskelevat kirjallisuu a myös sen yleissivistävän merkityksen vuoksi. Kirjal-lisuuden opinnoista on hyötyä kul uurin tuntemusta edelly ävissä tehtävissä. Opinnot soveltuvat erinomaises mm. journalis n, suomentajan, krii kon tai kustannusalan tehtäviin aikoville tai alal-la jo toimiville. Opinnoista on hyötyä myös kirjastoalalla toimiville. Kirjallisuuden opinnot voi myös lii ää osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden ope ajan lisäpätevyyden hankkimista, johon ne kuuluvat pakollisina.

Tavoi eetSuorite uaan perusopinnot opiskelija

• osaa kuvata kirjallisuus eteen alan moninaisuuden ja keskeisten kirjallisuudentutkimuksen suun-tausten pääpiirteet sekä niiden käsi eistön.

• osaa kirjoi aa itsenäises perustellun teosanalyysin sekä soveltaa keskeisiä teks analyysin käsit-teitä eri teks lajeihin.

• hallitsee perus edot kirjallisuuden tyylikausista ja kirjallisuuden lajien historiasta sekä niiden suhteesta länsimaisten taideins tuu oiden ja taiteenalojen kehityslinjoihin.

• ymmärtää kirjallisuuden ja taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.

Opiskelutavat• lähiopetus• kirjaten ejä• oppimistehtäviä

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen

• Kirjallisuuden perusopinnot 30 op

38

KIRJALLISUUDEN PERUSOPINNOT 30 op

39

KIRJOITTAMINENKirjoi amisen perusopinnoissa opiskelija saa kokemusta ja etoa kirjoi amisesta. Käytännön tekemisen, lukemisen ja palauteharjoitusten kau a hän tutustuu kirjoi amisprosessiinsa ja sen re ektoin in.

Kirjoi amisen perusopintoihin sisältyy sekä kaikille yhteisiä e ä valinnaisia opintojaksoja. Yhteisissä opin-noissa perehdytään kirjoi amisen perusteoriaan ja hankitaan kokemusta monenlaisesta kirjoi amisesta. Valinnaisissa opinnoissa syvennetään lajiosaamista ja luovan prosessin hallintaa.

Kirjoi amisen aineopinnoissa opiskelija jatkaa kirjoi amisen taitonsa ja omien työskentelytapojensa kehit-tämistä. Oman kirjoitustyön lisäksi on mahdollista tutustua myös kirjoi amisen opetukseen. Opiskelija oppii aineopinnoissa tarkastelemaan kirjoi amista ja sen opetusta etoises ja tutkivas , tarvi aessa objek ivi-sellakin o eella. Hän saa valmiudet arvioida ja kehi ää omaa työskentelyään itsenäises .

Kirjoi amisen opinnot on suunna u kaikille, jotka haluavat kehi ää omaa kirjoi amistaan tavoi eellises . Kirjoi amisen opinnot soveltuvat esimerkiksi amma kirjoi ajan työstä kiinnostuneille, sanataiteen perus-opetuksen ohjaajiksi aikoville, harrastajakirjoi ajien ohjaajille sekä sivuaineeksi yliopistolliseen tutkintoon. Opinnot tarjoavat täydennyskoulutusta myös esim. ope ajille ja toimi ajille.

Tavoi eetKirjoi amisen perusopintojen jälkeen opiskelija osaa:

• tunnistaa kaikessa kirjoi amisessa yhteiset piirteet.• suhtautua tutkivas omaan kirjoi amiseensa.• soveltaa etoa ja saamaansa palaute a omiin teksteihinsä.

Aineopinnot suori anut opiskelija osaa:• tunnistaa omat vahvuutensa kirjoi ajan• arvioida kirjoi amistaan amma llisesta näkökulmasta. • ymmärtää kirjoi amista myös hyvinvoinnin ja ope amisen näkökulmasta. • etsiä ja soveltaa kirjoi amisen tutkimusta kirjoi ajana ja tutkijana.

OpiskelutavatKirjoi amisen opintojen opiskelutapoja ovat lähiopetus, verkkotyöskentely sekä opiskelijoiden omien teks- en kirjoi aminen ja työstäminen.

OpiskelijavalinnatJyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kirjoi amisen perusoopinnoista kiinnostuneita on enemmän kuin mitä opetukseen voidaan o aa mukaan. Lähiopetuksen toteutusmuodoista johtuen ryhmään osallistujien määrä on raja u, minkä vuoksi JY:ssa on päädy y opiskelijavalintoihin erillisen haun perusteella. Hakuoh-jeet ovat osoi eessa h ps://www.avoin.jyu. /oppiaineet/kirjoi aminen.Hakutehtävät ovat käyte ävissä myös yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille, mikäli oppilaitos pystyy tarjoa-maan vain rajallisen määrän opiskelupaikkoja ryhmäkoon tai opintojen sujuvuuden varmistamiseksi.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen

• Kirjoi amisen perusopinnot (30 op)• Kirjoi amisen aineopinnot (40 op tai 50 op)

40

KIRJOITTAMISEN PERUSOPINNOT (30 op)

41

KIRJOITTAMISEN AINEOPINNOT (40 tai 50 op)

42

43

MUSIIKKITERAPIA Musiikkiterapia tutkii musiikin hoitavia, psykologisia ja fysiologisia vaikutuksia. Musiikkiterapia on psykoterapian erityissovellutus, jossa musiikkia käytetään apuna psyykkisessä kuntoutuksessa. Mu-siikkiterapiaa sovelletaan myös kehitysvammahuollossa, vanhustenhoidossa ja avohoidossa.

Musiikkiterapian perus- ja aineopintojen tavoi eena on antaa opiskelijalle vankka teoree nen, tutkimuksellinen ja kliininen perus etopohja musiikkiterapiasta. Opinnot perehdy ävät opiskelijaa myös musiikkiterapian sovelluksiin ja käytäntöihin erilaisissa diagnos sissa kohderyhmissä. Perus- ja aineopintoja voi suoraan käy ää osana musiikkiterapeu n kliiniseen kelpoisuuteen johtavaa koulu-tusta. Perus- ja aineopintojen tavoi eena on myös antaa musiikkiterapeu sta etopohjaa ja käytän-nönkin valmiuksia sellaisille opiskelijoille, jotka hyödyntävät musiikkiterapiaopintojaan osana muuta työtä ilman tarve a varsinaiseen musiikkiterapeu n kelpoisuuteen.

Musiikkiterapian perus- ja aineopinnot soveltuvat taustaopinnoiksi (osaksi kandidaa tasoista tutkin-toa) Jyväskylän yliopiston järjestämään musiikkiterapian maisteriohjelmaan. Musiikkiterapian mais-terin tutkinnosta on hyötyä myös käytännön työelämässä teoree sen, tutkimuksellisen ja kliinisen erikoisasiantuntemuksen lisääntymisen myötä.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• hoito-, erityiskasvatus- tai musiikkialan ammateissa toimiville, • sivuaineopinnoiksi musiikki eteen ja musiikkikasvatuksen, psykologian, erityispedagogiikan ja

kasvatus eteen opiskelijoille.

Tavoi eetMusiikkiterapian perusopinnot suorite uaan opiskelija osaa:

• luetella musiikkiterapian perusmenetelmät ja kuvailla musiikkiterapian sovellusten käy ömah-dollisuuksia

• kuvata musiikin ja tunteiden välisiä yhteyksiä sekä seli ää musiikin vaikutuksia havainto- ja kehi-tyspsykologisena ilmiöinä

• käy ää edonhakua tausta edon löytämiseen• tunnistaa teoria edon ja kokemuksellisen toiminnan yhteyksiä• raportoida oppimastaan suullises ja kirjallises • tuo aa pienimuotoisen tutkielman

Musiikkiterapian aineopinnot suorite uaan opiskelija osaa:• luetella musiikkiterapian keskeiset käsi eet, teoriat ja menetelmät• käy ää musiikkiterapian keskeisiä käsi eitä, teorioita ja menetelmiä opinnoissaan ja kliinisessä

harjoi elussa/työssä• käy ää kliinistä ja tutkimukseen perustuvaa etoa musiikkiterapian eri konteksteissa kuten kliini-

sessä työssä tai myöhemmissä/rinnakkaisissa opinnoissa• tehdä pienimuotoisen tutkielman• vies ä musiikkiterapiasta ja sen käytännöistä, teorioista ja tutkimuksesta suullises ja kirjallises • kehi ää omaa asiantuntemustaan ja työelämävalmiuksiaan• käy ää edonhauissa monipuolises edonlähteitä

Opiskelutavat• luento-opetus + demonstraa ot• oppimistehtävät ja oppimispäiväkirjat• kandidaa n tutkielma aineopinnoissa

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintokokonaisuuksiin:

• Musiikkiterapian perusopinnot (30 op)• Musiikkiterapian aineopinnot (50 op)

44

MUSIIKKITERAPIAN PERUSOPINNOT (30 op)

45

MUSIIKKITERAPIAN AINEOPINNOT (50 op)

46

SUOMEN KIELI / SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ Suomen kielen opinnot tarjoavat monipuolisen kuvan suomen kielestä ja kielen merkityksestä ihmisten elä-mässä ja yhteiskunnassa. Opinnoissa tutustutaan suomen kielen rakenteisiin, merkityksiin ja käy ötapoi-hin erilaisissa lanteissa ja yhteisöissä, teksteihin, kirjoi amiseen, lukemiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi opinnot tarjoavat näkemystä suomen kielen muutoksista, asemasta ja tulevaisuudesta monikul uuristuvas-sa maailmassamme.

Tavoi eetOpinnot kehi ävät monipuolises erilaisia asiantun jatehtävissä tarvi avia valmiuksia. Niissä perehdytään sellaiseen teoree seen etoon ja suomen kielen tuntemukseen, jonka avulla opiskelijat pystyvät ope a-maan suomea äidinkielenä ja toisena kielenä, toimimaan kielen ja vies nnän asiantun joina sekä tekemään tutkimustyötä. Keskeisiä opiskelun aikana kehi yviä taitoja ovat myös monet työelämässä tarvi avat käy-tännön taidot: kirjoi amisen, lukemisen ja vuorovaikutuksen taidot, imityöskentelyn ja projek en hallin-nan taidot, edon hallinnan, soveltamisen ja uuden edon tuo amisen taidot sekä kyky analyy seen ja krii seen aja eluun.

Opinnot soveltuvat mm.• ope ajille• toimi ajille ja edo ajille• koulu ajina ja vies ntäkonsul eina toimiville• teks ntuo ajina ja -tarkastajina sekä tutkijoina toimiville.

S2-perusopintojen tavoi eena on tutustua monipuolises s2-alan keskeisiin alueisiin. Opinnoissa on kie-lentutkimukseen, suomen kielen rakenteeseen ja kieleen yhteiskunnallisena ilmiönä perehdy äviä jaksoja. Lisäksi s2-perusopinnot tutustu avat toisen kielen oppimisen teoree siin lähtökoh in, ja opintojaksoissa päästään tutustumaan muun muassa oppijankieleen sekä s2-opetussuunnitelmiin ja -oppimateriaaleihin. Tavoi eena on suomen kielen rakenteen ja kielellisten piirteiden tuntemuksen sekä s2-näkökulman kehit-tyminen opintojen aikana.

S2-perusopinnot eivät anna oikeu a tai pätevyy ä suomen kielen aineopintojen suori amiseen, mu a nii-den jälkeen opiskelija voi halutessaan jatkaa suomi toisena ja vieraana kielenä -aineopintoihin. Äidinkielen ja kirjallisuuden ope ajiksi tähtääville suosi elemme suomen kielen perus- ja aineopintoja. S2-opinnot ei-vät tuota äidinkielen ja kirjallisuuden ope ajan kelpoisuu a.

Opiskelutavat• lähiopetus• verkkokurssit• oppimistehtävät• ten t

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Suomen kielen perusopinnot 25 op• Suomi toisena ja vieraana kielenä -perusopinnot 25 op

47

SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op)SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ -PERUSOPINNOT (25 op)

48

49

TAIDE JA KIRJALLISUUS Taiteen ja kirjallisuuden perusopinnoissa tutustutaan taiteen ja kul uurin tutkimuksen suuntauksiin sekä hahmotetaan taiteen ja kul uurin historiallisia yhteyksiä ja tyylikausia. Opinnoissa perehdytään taiteen ja este ikan eri suuntauksiin ja opitaan analysoimaan kul uurituo eita ja kul uuritoimintaa.

Uusi taiteen ja kirjallisuuden perusopintokokonaisuus yhdistää kirjallisuuden, taidehistorian ja taide-kasvatuksen keskeiset perusteet ja antaa en stä monipuolisemmat valmiudet jatkaa opiskelua kirjal-lisuuden, taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopintoihin.

Tavoi eetOpiskelija

• tuntee taiteen ja kul uurin tutkimuksen suuntausten pääpiirteet ja niiden keskeisiä kysymyksen-ase eluja ja käsi eitä

• hahmo aa taiteen ja kul uurin historiallisia yhteyksiä, tyylikaudet ja niiden keskeiset edustajat sekä ymmärtää taiteet osaksi kul uuriperintöä

• tuntee taiteen ja este ikan teoree s- loso sia suuntauksia • osaa soveltaa oppimiaan sisältöjä kul uurituo eiden ja kul uuritoiminnan analyysiin.

Opiskelutavat• luento-opetus • oppimistehtävät• luentopäiväkirja• kirjallisuusten t • lukupiirityöskentely

Tarjolla oleva opintokokonaisuusYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuu-teen:

• Taiteen ja kirjallisuuden perusopinnot (30 op)

50

TAITEEN JA KIRJALLISUUDEN PERUSOPINNOT (30 op)

51

52

VIESTINTÄ JA MEDIA Vies ntä eteiden oppiaineiden uudistuinessa perusopinnoissa yhdistyvät journalis ikan, puhevies nnän ja yhteisövies nnän perusopintojen sisällöt. Vies nnän ja median perusopinnot tarjoavat opiskelijalle aiem-paa monipuolisemmat valmiudet edetä ko. perusopinnot suorite uaan journalis ikan, puhevies nnän tai yhteisövies nnän aineopintoihin.

Vies nnän ja median perusopinnot antavat valmiuksia mm.• hahmo aa vies nnän ja median erilaisia ilmiöitä yhteiskunnassa, • ymmärtää teknologiaväli eisen vies nnän merkityksen sekä sosiaalisen median aseman mediajärjes-

telmän osana ja muutostekijänä,• kehi ää vies nnällä vaiku amisen sekä organisaa o- ja ryhmävies nnän taitoja,• tuntea vies nnän ee set ja juridiset normit sekä• tarkastella krii ses julkisuu a ja mediaa.

Opinnoissa tarkastellaan työelämää vies nnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työelämän vies nnän erityisalueita ovat mm. vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä, tuloksellisen imityön lähtökoh en tunnistaminen ja työhyvinvoin .

Tavoi eetPerusopinnot suorite uaan opiskelija

• tuntee vies ntä eteiden erityisluonteen eteenaloina ja osaa hahmo aa vies nnän ja median ilmiöitä yhteiskunnassa

• ymmärtää teknologiaväli eisen vies nnän merkityksen mediamaiseman murrokselle ja hahmo aa murroksen taustalla olevat keskeiset median kehityslinjat

• ymmärtää vaiku amisen ja argumentoinnin perusteet ja pystyy arvioimaan vaiku amaan pyrkivää vies- ntää

• tuntee keskeiset organisaa o- ja ryhmävies nnän käsi eet ja osaa tarkastella työelämää vies ntä- ja vuorovaikutusilmiöiden näkökulmasta

• osaa krii ses analysoida mediasisältöjä ja journalis sia tuo eita • ymmärtää vies ntäe ikan merkityksen.

Opiskelutavat• lähiopetus• oppimistehtävät• ten • ryhmätyöskentely

Tarjolla oleva opintokokonaisuusYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Vies nnän ja median perusopinnot (25 op)

53

VIESTINNÄN JA MEDIAN PERUSOPINNOT 25 op

54

Koulutuspäällikkö Satu Vuori puh. (050) 373 2135satu.vuori@jyu.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

Opinnoista lisä etoja antaa

55

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on:• monipuolinen, vaiku ava ja tunne u kauppa eteellisen alan koulutusyksikkö• selkeän pro ilin omaava, tuo avuudessa ja laadussa erinomainen tutkimusyksikkö• moni eteisen yliopiston kaupallisessa ja innovaa otoiminnassa ak ivinen ja keskeinen yhteisö.

Kauppakorkeakoulu on noin 1200 opiskelijan ja 100 ope ajan, tutkijan ja hallintohenkilökunnan muodostama innova ivinen, ak ivinen ja kansainvälinen edeyhteisö. Kauppakorkeakoulu tarjoaa korkeatasoiseen tutki-mukseen perustuvaa opetusta yrityksen talous eteissä ja kansantalous eteessä.

Pääaineita ovat kansantalous ede, johtaminen, laskentatoimi, markkinoin ja yri äjyys. Kauppakorkeakou-lu palvelee monipuolises ympäröivää yhteiskuntaa väli ämällä tutkimus etoa ja asiantun japalveluita edeyhteisön ulkopuolelle.

Avoimen yliopiston tarjonnassa yhteistyöoppilaitoksille on Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op), joka on yhteinen perusopintokokonaisuus pääaineille, pois lukien kansantalous ede. Lisäksi tarjolla peruskurssi kansantalous eteestä.

56

KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI Kurssilla perehdytään kansantalous eteen peruskäsi eisiin, tutkimusmenetelmiin ja keskeisiin teorioihin. Opintojakso jakaantuu mikrotalous eteeseen, jossa tarkastellaan yksi äisten talousyksiköiden toimintaan ja makrotalous eteeseen, jossa tarkastellaan kokonaistaloudellisia ilmiöitä ja riippuvuussuhteita. Kurssilla esitellään kansantalous eteen peruskäsi eitä, tarkastellaan kansantalouden ilmiöiden mi aamista ja näi-den malli amista.

Tavoi eetOpintojakson suorite uaan opiskelija osaa:

• ymmärtää keskeisiä kansantalouden peruskäsi eitä, (kuten esim. markkinat, hinnat, kysyntä, tarjonta, BKT, raha, in aa o) ja niiden käy äytymistä

• soveltaa kysynnän ja tarjonnan käy äytymistä erilaisissa markkina lanteissa, sekä kulu ajien e ä yri-tysten näkökulmasta

• arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kansantalouden ongelma lanteissa• analysoida kansantalouden kehitykseen vaiku avia tekijöitä

Opiskelutavat• lähiopetus• kirjaten tai oppimistehtävä

KTTP110 KANSANTALOUSTIETEEN PERUSKURSSI (8 op)

57

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN PERUSTEETSisältö ja tavoi eetLiiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuudessa opiskelija perehtyy liiketoimintaosaamisen kan-nalta keskeisiin johtamisen, laskentatoimen, markkinoinnin ja yri äjyyden käsi eisiin ja teorioihin sekä niiden soveltamiseen yritysten ja muiden organisaa oiden toiminnassa. Opintokokonaisuuden edot ovat väli ömäs hyödynne ävissä työelämässä ja opintoja voi suositella sivuaineeksi minkä tahansa alan tutkin-toon tähtääville opiskelijoille. Kauppa eteellistä tutkintoa tavoi elevien opinnoissa Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuus muodostaa pakollisen yhteisen pohjan kaikkien pääaineiden aineopinnoille.

Opiskelutavat• lähiopetus• kirjaten ejä• oppimistehtäviä

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen

• Liiketoimintaosaamisen perusteet (28 op)

58

Jyväskylän yliopiston kasvatus eteiden edekunta on pro ililtaan maamme laaja-alaisin. Sen vahvuutena on ihmisen elämäkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja ope ajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Kasvatus eteellisen alan toiminta ulo uu varhaiskasvatuksesta luokan- ja ai-neenope ajakoulutuksen sekä vii omakielisen ope ajankoulutuksen kau a aikuiskoulutukseen, erityis-ope ajien, opinto-ohjaajien sekä oppilaitosjohtamisen koulutuksiin. Tämä on luonut Jyväskylän yliopistoon voimakkaan kasvatus eteellisen alan osaamiskeski ymän, jolle on tyypillistä moni eteinen, edekuntarajat yli ävä yhteistyö ja joustava verko uminen eri toimijoiden kesken.

Tiedekunnan määri elemät vahvuusalueet ovat:1. Oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa,2. Kasvatuskul uurit, lapsuus ja hyvinvoin ,3. Amma llinen kasvu ja oppimisen ohjaaminen.

Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetään kasvatus eteiden edekunnasta seuraavia opintoja: Aikuiskasvatus eteen perus- ja aineopinnot, draamakasvatuksen perus- ja aineopinnot, erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot, kasvatus eteen ja aikuiskasvatus eteen perusopinnot sekä kasvatus eteen aineopinnot .

Opinnot esitellään lukuvuoden 2012–2013 opetussuunnitelmien mukaises .• Aikuiskasvatus ede • Draamakasvatus • Erityispedagogiikka • Kasvatus ede

misen koulutuksiin. Tämä on luonut Jyväskylän yliopistoon ki ymän, jolle on tyypillistä moni eteinen, edekuntarajat imijoiden kesken.

n, koulutuksen ja työelämän konteksteissa,,

n.

atus eteiden edeekkkunnaastaa sssseueueueurarararaavavavavviiiaiai oooopipipipipinnntntnntnttttoojojojojojoojja:a:a:a::aaa makasvatuksen ppeerus-- ja aainneoeooeopipipip nnnnnnnototo ,,us eteen ja aikuuiisskasvvattuss eeteteteeeeeeeennnn pppeperuruuussooooosoooppippipipipipippp nnnnnnnnnnnnnnnnn otototottotttotto

ssuunnitelmienn mukkaisisees ..

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Opinnoista lisä etoja antavat

Koulutuspäällikkö Paula Savelapuh. 050-428 5293paula.savela@jyu.

Suunni elija Teija Laurikainenpuh. 040-805 4552teija.e.laurikainen@jyu.

59

60

AIKUISKASVATUSTIEDESisältöAikuiskasvatus eteen opinnoissa tarkastellaan aikuisuu a ja aikuista oppijaa yhteiskunnan ja työelämän vaa musten keskellä. Aikuiskasvatus eteen opinnoista opiskelija saa valmiuksia aikuisten opetus-, koulu-tus- ja ohjaustehtäviin. Opintojen myötä opiskelija voi tarkastella omaa työtään työssä oppimisen näkökul-mista tai saada valmiuksia henkilöstön kehi ämiseen mentoroinnin avulla. Opinnoissa tarkastellaan myös amma llista kasvua ja amma llista iden tee ä aikuiskasvatus eteellisen edon valossa. Perusopintojen aikana laaditaan kehi ämistehtävä, jonka voi suunnata itsensä tai työnsä/organisaa onsa kehi ämiseen. Kehi ämistehtävän avulla voi myös kehi ää omia koulu ajavalmiuksiaan suunni elemalla, toteu amalla ja arvioimalla jonkin koulutuskokonaisuuden.

Suosi elemme aikuiskasvatus eteen opintoja kaikille, jotka• ovat kiinnostuneita aikuisen oppimisen erityispiirteistä ja jatkuvasta kehi ymisestä ihmisenä ja erilais-

ten yhteisöjen jäsenenä• haluavat kehi ää omaa asiantun juu aan aikuiskoulutuksen kysymyksissä• ovat kiinnostuneita aikuiskasvatus eteestä eteenalana• haluavat saada valmiuksia toimia ohjaus-, koulutus- tai opetustehtävissä tai suunni elevat pätevöity-

mistä näihin tehtäviin• haluavat perehtyä työssä tapahtuvaan oppimiseen ja sen ohjaamiseen• haluavat ymmärtää työpaikkansa ja työyhteisönsä tapahtumia ja muutosta sekä arvioida niitä krii ses-

.

Aikuiskasvatus eteen opiskelua voi siis suositella esim. koulutussuunni elijoille, organisaa oiden henkilös-tönkehi ämis- ja koulutustehtävissä toimiville, ope ajille ja koulu ajille, aikuisten harrastus- tai kansalais-toiminnan ohjaajille, erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä toimiville, esimiehille jne.

OpiskelutavatAikuiskasvatus eteen perusopintojen opiskelutavat:

• kirjallinen oppimistehtävä yksilö- tai parivastauksena• verkkokurssi• ten • ryhmäsuoritus • mahdolliset luentotallenteet

Aikuiskasvatus eteen aineopintojen opiskelutavat:• lähiopetus (luennot + harjoitukset)• ten • oppimistehtävät• mahdolliset verkkokurssit• proseminaaritutkimus

Tarjolla olevat opintokokonaisuudet• Aikuiskasvatus eteen perusopinnot (25 op)• Aikuiskasvatus eteen aineopinnot (38 op)

Avoin yliopisto toimi aa hakemukset Jyväskylän yliopiston kasvatus eteiden edekunnan hyväksy äväksi kolme kertaa lukuvuodessa: helmikuun, toukokuun ja elokuun edekuntaneuvoston kokouksiin.

61

AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op)

62

63

AIKUISKASVATUSTIEDE AINEOPINNOT (38 op)

64

65

DRAAMAKASVATUSSisältöDraamakasvatus on taidekasvatuksellinen ja kokemuksellinen oppiaine, jossa liikutaan taiteen ja kasvatuk-sen alueella, niiden välillä ja niiden sisällä. Opintojen tavoi eena on tutkia ja ope aa draaman ja tea erin keinojen käy ämistä opetus- ja kasvatustyössä. Oppiaineena se rakentuu sosiokul uuriseen ja yhteisölli-seen oppimiseen ja korostaa taiteen osallistuvaa ja tutkivaa roolia. Opiskelun kannalta keskeisiä piirteitä ovat kokemuksellisuus, yhteisöllisyys ja tutkiva oppiminen. Opiskelussa korostuu teorian ja käytännön ivis vuorovaikutus: lähijaksojen toiminnalliset jaksot nivotaan teoriaan oppimistehtävissä. Opiskeluprosessissa vuoro elevat siis yksilöllinen työskentely ja ryhmässä oppiminen.

Ope ajakoulutuksen saaneille draamakasvatuksen aineopintojen suori aminen antaa pätevyyden toimia lukion ilmaisutaidon ope ajana. Opetuksen toteutuksessa on osi ain mahdollista käy ää paikallisia opet-tajia jaksosta riippuen, jolloin edellytyksenä on sekä draamakasvatuksen pätevyys e ä pedagoginen päte-vyys.

Draamakasvatuksen perus- ja aineopinnot sopivat kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oman ilmaisunsa kehit-tämisestä, draamasta taidemuotona sekä draaman ja tea erin keinojen käy ämisestä kasvatus- ja opetus-työssä. Opiskelu soveltuu esimerkiksi

• ope ajille, ilmaisutaidon ope ajille, lastentarhanope ajille• tea erikerhojen vetäjille• nuoriso-ohjaajille • opiskelijoille sivuaineeksi

Tavoi eetPerusopintokokonaisuuden suorite uaan opiskelija osaa

• draamakasvatuksen teoree set perusteet ja lähtökohdat• ope aa esi ävää ja soveltavaa draamaa erilaisissa oppimisympäristöissä ja konteksteissa• perustella toimintaansa draamaope ajana• hahmo aa draamakasvatuksen tutkimuksen ken ää.

Draamakasvatuksen aineopintojen tavoi eena on opiskelijan• teoree sen etämyksen syventäminen eri osa-alueilla • käytännön taitojen vahvistaminen• draamakasvatuksellisen aja elun syventäminen ja draamaope ajuuteen kasvaminen

Opiskelutavat• Lähiopetus• Oppimistehtävät tai muut kirjalliset työt• Verkkokurssit ( etyt jaksot aineopinnoissa)

Tarjolla olevat opintokokonaisuudet• Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)• Draamakasvatuksen aineopinnot (38 op)

Avoin yliopisto toimi aa hakemukset Jyväskylän yliopiston kasvatus eteiden edekunnan hyväksy äväksi kolme kertaa lukuvuodessa: helmikuun, toukokuun ja elokuun edekuntaneuvoston kokouksiin.

OpiskelijavalintaOpiskelijan on hae ava opintoihin erillisellä hakemuksella. Hakuohjeet löytyvät ne sivuiltamme. Opiskeli-javalinta tehdään aina hakemusten ja e yjen valintakriteerien pohjalta. Lähiopetuksen toteutusmuodoista johtuen ryhmään osallistujien määrä on raja u (perusopinnot max 25 opiskelijaa, aineopinnot max 20 opis-kelijaa). Mikäli perusopintoihin on enemmän hakijoita, kuin ryhmään pystytään o amaan, tekee oppilaitos opiskelijavalinnan Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston ohjeiden mukaista pisteytystä nouda aen (oh-jeet koulutuspäälliköltä).

Aineopinnoissa opiskelijavalinta tehdään Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Oppilaitos sopii opis-kelijavalinnan aikataulun Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koulutuspäällikön kanssa.Hakuohjeita: h ps://www.avoin.jyu. /oppiaineet/draamakasvatus/

66

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Maksu ei sisällä kirjallisten tehtävien arvioin palkkioita.ODKP157-jakson tehtävät laskutetaan erikseen.

67

Draamakasvatuksen aineopinnot (35 op)

68

69

ERITYISPEDAGOGIIKKASisältöErityispedagogiikan opiskelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin! Perusopetuslain uudistuksen myötä kaikki ope ajat tarvitsevat en stä enemmän ymmärrystä, välineitä ja työtapoja monenlaisten op-pilaiden kohtaamiseen. Erityispedagogiikan opintojen tavoi eena on tarjota opiskelijoille näitä valmiuksia, mu a ei pelkästään koulukonteks ssa vaan elämänkulun eri vaiheissa vauvasta vaariin. Kyseessä on moni- eteinen ja soveltava eteenala, jonka teoree nen perusta löytyy kasvatus- ja yhteiskunta eteistä, psyko-

logiasta sekä lääke eteen eräistä osa-alueista.

Erityispedagogiikan tavoi eena on löytää ratkaisuja kaikkien oppimisen ja osallistumisen mahdollistamisek-si. Keskeisiä lähtökoh a ovat esimerkiksi osallisuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä perhelähtöisyys ja mo-niamma llisuus. Erityispedagogiikan opiskelu vahvistaa omaa osaamista ja tukee oman työn kehi ämistä sekä antaa virikkeitä estee ömän ympäristön toteu amiseen.

Erityispedagogiikan opiskelu soveltuu erityisen hyvin:• päivähoidon, perusopetuksen ja toisen asteen parissa työskenteleville• aikuiskoulutuksen tehtävissä työskenteleville • sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle • kolmannen sektorin toimijoille sekä • em. alojen opiskelijoille sivuaineeksi.

Tavoi eetPerusopinnot suorite uaan opiskelija on tutustunut:

• eteenalan keskeisiin käsi eisiin ja teorioihin• käytännön toimintaan vierailukäyn en kau a• muun muassa kommunikaa on, käy äytymisen, oppimisen, osallistumisen sekä monikul uurisuuden

kysymyksiin ja erityispiirteisiin.Aineopinnoissa paino uvat pedagoginen ja tutkimuksellinen ote. Aineopintojen tavoi eena on:

• perusopinnoista saatujen etojen syventäminen• valmiuksien lisääntyminen oppimisen ohjaamiseen, kommunikaa on tukemiseen, inklusiiviseen ope-

tukseen sekä sosiaalis-emo onaalisten pulmien ratkaisemiseen• antaa opiskelijoille valmiudet itsenäisen tutkimuksen toteu amiseen.

Opiskelutavat• Oppimistehtävät• Ten t• Verkkokurssit ja -tehtävät• Ryhmäkeskustelut• Lähiopetus (luennot, harjoitukset, teemaseminaarit ym.)

Suoritustavat vaihtelevat opintojaksoi ain ja voivat vaihdella lukuvuosi ain. Perusopinnoissa erilaisia suo-ritustapoja ovat esseet yksilö- tai paritehtävinä, luennot, ohjatut verkkokurssit, itsenäiset verkkotehtävät, teemaseminaarit, ten t ja ryhmäkeskustelut.Aineopinnoissa sisältöopinnot suoritetaan pääsääntöises verkko-opintoina, oppimistehtävinä tai ten ei-nä. Proseminaari ja kandidaa n tutkielma sekä menetelmäopinnot toteutetaan lähiopetuksena.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudet• Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op)• Erityispedagogiikan aineopinnot (35 op)

Avoin yliopisto toimi aa hakemukset Jyväskylän yliopiston kasvatus eteiden edekunnan hyväksy äväksi kolme kertaa lukuvuodessa: helmikuun, toukokuun ja elokuun edekuntaneuvoston kokouksiin.

70

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSOPINNOT (25 op)

71

72

ERITYISPEDAGOGIIKAN AINEOPINNOT (35 op)

73

KASVATUSTIEDESisältöKasvatus, koulutus ja opetus ovat yhteiskunnallises ajankohtaisia ja merki äviä ilmiöitä. Lisäksi jokaisel-la on henkilökohtaisia kokemuksia kasvatuksesta ja opetuksesta. Tämän vuoksi kasvatus eteellinen eto kiinnostaa ja se koetaan tarpeelliseksi. Kasvatus eteen opiskelu au aa näkemään, millaisia haasteita yh-teiskunnan muutokset aiheu avat kasvatukselle, koulutukselle ja opetukselle. Opiskelu antaa uusia näkö-kulmia käytännön toimintaan. Opiskelun an a voi hyödyntää useissa työtehtävissä, joissa tarvitaan etoa eri-ikäisten ihmisten oppimisesta, ohjaamisesta ja kehityksestä. Opinnot kehi ävät asiantun juu a sekä argumentoin taitoja ja antavat amma llista varmuu a kasvatus- ja opetusalalla toimiville. Opinnoista on hyötyä myös erilaisiin ope aja- ja ohjaajakoulutuksiin (valmentautuminen, haku, opintojen hyväksilukemi-nen). Kasvatus eteen opinnot voi joustavas lii ää osaksi muita opintoja.

Kasvatus eteen ja aikuiskasvatus eteen perusopinnot ovat laaja-alaiset opinnot, joissa perehdytään moni-puolises kumpaankin eteenalaan. Sisältöteemojen lisäksi perusopinnoissa perehdytään kasvatus eteelli-sen tutkimuksen luonteeseen ja tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Opinnoissa tarkastellaan muun muassa

• erilaisia kasvuympäristöjä ja kasvatus- ja koulutusins tuu oita,• ihmisen koko elämänkaarta lapsuudesta vanhuuteen sekä• oppimiseen ja opetukseen lii yviä vuorovaikutusprosesseja.

Kasvatus eteen aineopinnot laajentavat ja syventävät perusopinnoissa hanki ua etämystä. Kasvatus e-teellisen yleissivistyksen lisäksi opiskelija voi suuntautua opinnoissaan oman työn tai mielenkiinnon kan-nalta keskeisiin kasvatus eteen osa-alueisiin, koska osa opintojen sisällöistä on valinnaisia. Opinnoissa tavoi eena on myös oppia rajaamaan ja tarkastelemaan kasvatuksen kentällä havai avia ongelmia. Siksi tutkimusmenetelmäopinnoilla ja oman tutkielman teolla on opinnoissa suuri osa. Tärkeä tavoite on lisäksi edonhankinta-, vies ntä- ja opiskelutaitojen kehi yminen.

Opiskelutavat• ten • kirjallinen oppimistehtävä• verkkokurssi

Kasvatus eteen aineopinnoissa yhteistyöoppilaitoksen edellytetään järjestävän tutkimusmenetelmäopin-not sekä proseminaari ja kandidaa n tutkielma lähiopetuksena. Sisältöopetuksen toteutustavasta neuvo-tellaan avoimen yliopiston kanssa hyvissä ajoin opetusta suunniteltaessa.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudet• Kasvatus eteen ja aikuiskasvatus eteen perusopinnot (25 op)• Kasvatus eteen aineopinnot (38 op)

Kasvatus eteen opintojen opetusoikeu a voi hakea mihin aikaan lukuvuo a tahansa. Avoin yliopisto toimit-taa hakemukset Jyväskylän yliopiston kasvatus eteiden edekunnan hyväksy äväksi kolme kertaa lukuvuo-dessa: helmikuun, toukokuun ja elokuun edekuntaneuvoston kokouksiin.

74

KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op)

75

KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT (38 op)

76

77

78

Jyväskylän yliopiston kielikeskus on monikielinen, monikul uurinen ja moni eteinen palvelulaitos, jolla on laaja yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan kansainvälistymistä rakentava ja tukeva tehtäväken ä. Kielikeskus vastaa yliopiston perustutkintoihin kuu-luvista kieli- ja vies ntäopinnoista ja järjestää kieli- ja vies ntäkoulutusta myös jatko-opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kielikeskus tarjoaa myös käännös- ja kielentarkastus-palveluja sekä yliopiston e ä julkisen sektorin ja yrityselämän tarpeisiin. Keskeisimpänä tavoi eena on ohjata yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa kasvamaan ja kehi y-mään vakuu aviksi vies jöiksi, jo a he voivat toimia oman alansa asiantun joina kai-killa tarvitsemillaan kielillä.

Opinnot esitellään lukuvuoden 2012–2013 opetussuunnitelmien mukaises .

• Englan • Espanja• Italia• Kirjoitusvies ntä• Puhevies ntä• Ranska• Ruotsi• Saksa• Venäjä

Opinnoista lisä etoja antaa

Suunni elija Riikka Hurripuh. (050) 385 4834riikka.hurri@jyu.

taa

KIELIKESKUS

79

80

ENGLANTI

Tarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XEN0005 Englannin valmentava kurssi (3 op)• XENX001 Academic Reading (3 op)• XENX003 Interdisciplinary Communica on Skills (3 op)

ENGLANNIN VALMENTAVA KURSSI 3 op)

Englannin kielen valmentava kurssi on tarkoite u opiskel oille, joiden englannin kielen taito on päässyt ruostumaan. Kurssilla kerrataan kielioppia, tehdään kuuntelu- ja puheharjoituksia sekä teks - ja kirjoitus-harjoituksia. Kurssi valmentaa opiskelijaa kandidaa n tutkintoihin vaadi avia Academic Reading- ja Interdis-ciplinary Communica on Skills -kursseja varten ak voimalla englannin kielen käy öä.

81

ACADEMIC READING (3 op)

Jyväskylän yliopiston kandidaa n tutkintoihin vaadi ava akateemisen tason englannin kielen teks nym-märtämisen kurssi.

The course focuses on developing academic reading skills and strategies, and vocabulary strategies for rea-ding extensive discipline speci c texts. Cri cal informa on management and ac va on of communica on skills will also be included. The focus of the course varies depending on the discipline, student needs etc.

82

INTERDISCIPLINARY COMMUNICATION SKILLS 3 op)

Jyväskylän yliopiston kandidaa n tutkintoihin vaadi ava akateemisen tason englannin suullisen kielitaidon kurssi.

Students will enhance their oral communica on skills in academic and professional situa ons rela ng to their own eld and future profession. Students will become familiar with the conven ons and cultural con-sidera ons associated with spoken produc on and interac on. In addi on students will develop communi-ca on con dence and team working skills.

83

ESPANJATarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XES0005 Espanja 1 -alkeiskurssi (4 op)• XES0006 Espanja 2 -alkeiskurssi (4 op)• XES0007 Espanja 3 -jatkokurssi (4 op)• XES0008 Espanja 4 -jatkokurssi (4 op)

ESPANJA 1 4 ALKEIS JA JATKOKURSSIT (à 4 op)

Espanja 1 -alkeiskurssilla opitaan kielen perusrakenteet ja aloitetaan tutustuminen maailmanlaajuiseen espanjankieliseen kul uurialueeseen. Espanja 2 -alkeiskurssilla syvennetään perustaitoja ja kieliopin tun-temusta. Espanja 3 -jatkokurssilla opitaan keskustelemaan espanjaksi ja kiinnitetään huomiota myös pa-ralingvis siin piirteisiin. Espanja 4 -jatkokurssilla vahvistetaan aiemmin opi uja taitoja ja sovelletaan niitä erilaisiin kommunikaa o lanteisiin.

84

ITALIATarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XIT0005 Italia 1 -alkeiskurssi (4 op)• XIT0006 Italia 2 -alkeiskurssi (4 op)• XIT0007 Italia 3 -jatkokurssi (4 op)• XIT0008 Italia 4 -jatkokurssi (4 op)

ITALIA 1 4 ALKEIS JA JATKOKURSSIT (à 4 op)

Italia 1-2 -alkeiskursseilla perehdytään italian kielen alkeisiin ja peruskielioppiin sekä tutustutaan italialai-seen elämäntapaan ja kul uuriin. Kursseilla harjoitellaan myös arkipäivän yksinkertaisia puhe lanteita. Ita-lia 3-4 -jatkokurssien aikana täydennetään etoja kieliopissa sekä harjoitellaan kielen eri osa-alueita. Samal-la tutustutaan italialaiseen elämäntapaan ja kul uuriin.

85

KIRJOITUSVIESTINTÄTarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XKV0012 Kielenhuollon kurssi (3 op)• XKV0201 Kirjoitusvies nnän perusteet (3 op)

KIELENHUOLLON KURSSI (3 op)

Kurssilla käydään perusteellises läpi tärkeimmät kielenhuollon seikat pienryhmäopiskelua hyödyntäen. Opiskeltavia kielenhuollon asioita sovelletaan kurssilla myös opiskelijoiden omaan kirjoi amiseen. Kurssil-la tutustutaan kielenhuollon kirjallisuuteen ja harjoitellaan käy ämään kielenhuollon verkkomateriaaleja oman kirjoi amisen apuvälineinä. Kurssilla saa myös palaute a omasta kirjoi amisestaan.

86

KIRJOITUSVIESTINNÄN PERUSTEET (3 op)

Tällä myös lukio-opinnoiksi soveltuvalla kurssilla kehitetään kirjoitustaitoja erityyppisiä tekstejä tarkastel-len ja kirjoi aen. Työelämän teksteistä tarkastellaan hakemusta, muis ota ja rapor a. Opiskeluun lii yviä tekstejä voivat olla referaa t, oppimispäiväkirjat, esseet ja seminaarityöt. Kielellisten ongelmien ratkaisua harjoitellaan kielenhuollon kirjallisuuden avulla. Opiskelijat antavat palaute a toistensa kirjoitelmista.

87

PUHEVIESTINTÄTarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XPV0018 Puhevies nnän perusteet (2 op)• XPV0015 Esiintymistaito (3 op)

PUHEVIESTINNÄN PERUSTEET (2 op)

Ensimmäiseksi puhevies nnän kurssiksi ja lukio-opinnoiksi soveltuva kurssi, jonka sisältöjä ovat vuorovai-kutusosaaminen: edot, taidot, asenteet, mo vaa ot, ee syys; vuorovaikutustaidot osana vuorovaikutus-osaamista; vuorovaikutusosaamisen edostaminen ja havainnoin ; vies jäkuva; palaute ja sen analysoin sekä vuorovaikutussuhde.

88

ESIINTYMISTAITO (3 op)Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutusosaamista ja esiintymistä erityyppisin oppimistehtävin. Esiinty-misen taitoja kehitetään monipuolisen palau een sekä analysoin - ja itseopiskelutehtävien avulla. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat mm. palau een antaminen ja vastaano aminen sekä analysoin , esiintymisvarmuuden kehi äminen, argumentoin ja perusteleminen, oman asiantun juuden ja luo-te avuusvaikutelman esille tuominen sekä vuorovaikutuksen ee set periaa eet.

89

RANSKATarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XRA0005 Ranska 1 -alkeiskurssi (4 op)• XRA0006 Ranska 2 -alkeiskurssi (4 op)• XRA0007 Ranska 3 -jatkokurssi (4 op)• XRA0008 Ranska 4 -jatkokurssi (4 op)• XRA0009 Ranskan valmentava kurssi (5 op)

RANSKA 1 4 ALKEIS JA JATKOKURSSIT (à 4 op)

Ranska 1–2 -alkeiskursseilla opitaan kielen perusrakenteet ja -taidot ja opetellaan selviytymään ranskan kie-lellä elämän arki lanteissa. Ranska 3–4 -jatkokursseilla syvennetään perustaitoja ja laajennetaan sanastoa. Kursseilla opiskelijaa johdatetaan myös ranskalaiseen kul uuriin ja yhteiskuntaan.

90

RANSKAN VALMENTAVA KURSSI (5 op)

Ranskan valmentavan kurssin teema on ranskan kieli, kul uuri ja yhteiskunta. Kurssin jälkeen opiskelija osaa ilmaista itseään melko spontaanis ja ranskalaisen kommunikoin kul uurin mukaises , o aa ak ivises osaa keskusteluun, hahmo aa ranskan yleiskielelle ominaisen teks n rakenteen ja eri kommunikoin tyyle-jä, arvioida vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ranskan kielen oppijana sekä o aa itse vastuun oppimisestaan.

91

RUOTSI

Tarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XRU0005 Ruotsin valmentava kurssi (3 op)• Akademisk svenska (3 op) (ks. edekuntakohtaiset kurssikoodit taulukosta)

RUOTSIN VALMENTAVA KURSSI (3 op)

Ruotsin valmentava kurssi on tarkoite u opiskelijoille, jotka tarvitsevat monipuolista harjoitusta ja tukea sekä kirjallisen e ä suullisen ruotsin kielen tuo amisessa. Kurssi soveltuu parhaiten opiskeli-joille, jotka eivät ole käyneet lukiota tai joiden ruotsin opiskelusta on jo aikaa ja kielitaito on puu eel-linen. Kurssilla kerrataan ruotsin kielen kielioppirakenteita, mm. substan ivit, adjek ivit, pronominit, verbit, sanajärjestys ja preposi oiden käy ö. Lisäksi harjoitellaan luetunymmärtämistä erityyppis-ten teks en avulla, tehdään runsaas keskusteluharjoituksia ja pidetään lyhyt suullinen esitys. Kurssi valmentaa opiskelijaa tutkintoon kuuluvaa Akademisk svenska -kurssia varten ak voimalla ruotsin kielen käy öä.

92

AKADEMISK SVENSKA / SKRIFTLIG, MUNTLIG (3 op)

Jyväskylän yliopiston kandidaa n tutkintoihin vaadi ava akateemisen tason ruotsin kielen kirjallisen ja suul-lisen taidon kurssi. Kurssin sisältönä on arkipäivän vies ntä lanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin lii yvää harjoi elua pienryhmissä ja parei ain, oman alan ruotsinkieliseen sanastoon perehtyminen eri etolähtei-den avulla sekä oman suullisen alustuksen pitäminen ja kirjallisten esitysten laa minen.

93

SAKSATarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XSA0001 Saksa 1 -alkeiskurssi (4 op)• XSA0002 Saksa 2 -alkeiskurssi (4 op)• XSA0003 Saksa 3 -jatkokurssi (4 op)• XSA0004 Saksa 4 -jatkokurssi (4 op)• XSA0019 Saksan valmentava kurssi (5 op)

SAKSA 1 4 ALKEIS JA JATKOKURSSIT (à 4 op)

Saksa 1–2 -alkeiskursseilla opitaan kielen perusrakenteet ja -taidot sekä opetellaan selviytymään saksan kie-lellä elämän arki lanteissa perusfraaseja ja sanastoa käy äen. Saksa 3–4 -jatkokursseilla opitaan tarkempia kommunikoin keinoja, syvennetään saksan kieliopin tuntemusta sekä kehitetään kielitaitoa itsenäisempään suuntaan.

94

SAKSAN VALMENTAVA KURSSI (5 op)

Kurssilla kerrataan saksan kielen kaikkia osa-alueita (puhuminen, kirjoi aminen, kuullun- ja luetunymmär-täminen). Kurssin jälkeen opiskelijan pitäisi pystyä ymmärtämään pääkohdat selkeästä peruskielestä, joka lii yy tavallisiin aiheisiin; pärjätä useimmissa lanteissa, joita saa aa kohdata ollessaan matkalla saksankie-lisellä alueella; osata tuo aa yhtenäisiä tekstejä aiheista, jotka ovat tu uja tai itseä kiinnostavia; sekä osata kuvailla kokemuksia, tapahtumia, unia, toiveita ja tavoi eita sekä perustella mielipiteitä ja suunnitelmia.

95

VENÄJÄTarjolla olevat opintojaksotYhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksen järjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• XVE0005 Venäjä 1 -alkeiskurssi (5 op)• XVE0006 Venäjä 2 -alkeiskurssi (5 op)• XVE0007 Venäjä 3 -jatkokurssi (5 op)• XVE0008 Venäjä 4 -jatkokurssi (5 op)• XVE0016 Venäjän valmentava kurssi (5 op)

VENÄJÄ 1 4 ALKEIS JA JATKOKURSSIT (à 5 op)

Venäjä 1–2 -alkeiskursseilla opitaan kielen perusrakenteet ja -taidot ja opetellaan selviytymään venäjän kie-lellä elämän arki lanteissa. Venäjä 3–4 -jatkokursseilla syvennetään perustaitoja ja laajennetaan sanastoa. Opiskelijaa johdatetaan myös venäläiseen kul uuriin ja yhteiskuntaan.

96

VENÄJÄN VALMENTAVA KURSSI (5 op)

Kurssin tavoi eena on kieliopin ja sanaston kertaaminen sekä kirjalliseen ja suulliseen kommunikoin in harjaantuminen. Aiheita ovat mm. matkailu ja opiskelu Venäjällä.

97

98

Liikunta eteellinen edekunta on maamme ainoa yli-opistotasoinen liikunta-alan asiantun joiden koulu-tusyksikkö. Myös monissa terveys eteiden alaan kuu-luvissa oppiaineissa Jyväskylän yliopistossa annetaan ainoana maassa yliopistotasoista koulutusta. Koulutus-yksiköstä valmistuu vuosi ain noin 120 liikunta eteiden ja noin 60 terveys eteiden maisteria. Liikunta ja terveys ovat yksi Jyväskylän yliopiston painopistealueista.

Opinnot esitellään lukuvuoden 2012–2013 opetussuun-nitelmien mukaises . Yliopiston edekunnat vahvista-vat lukuvuoden 2013–2014 opetussuunnitelmat huh -kuussa 2013.

• Gerontologia• Tanssipedagogiikka• Terveys eteet• Terveys eto• Terveys eteiden yhteiset opinnot

LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

maamme ainoa yli-tun joiden koulu-eteiden alaan kuu-

opistossa annete aanulutusta. Kouuulululuututututuut s-sssss20 liikunta eteteteteieieiiieiidededeedeededededdeeennnn nnnnn. Liikunta ja tttterererrrrerveveveveeveveveveysysysysysyysyssysyyyyyy pistealueistaaaa.

–2013 opetusususussusuusuuuuuununununununununununnnnnnnn----------dekunnat vvvahahaahvviviviiiv ststststsstststststttstttsta-a-a-a-a-a-a-a-a-a-a--aaaauunnitelmaaat huhuhuhuhuhuhuuuhuuuhhhhhhhhhhhhh --------

t

Lisä etoja opinnoista antaa

Koulutuspäällikkö Elina Ratalah Puh. (050) 427 3076elina.ratalah @jyu.

99

100

GERONTOLOGIAJyväskylän yliopistossa sijaitsevassa gerontologian tutkimuskeskuksessa tuotetaan uu a eteellistä etoa ikääntymisestä yhdessä Tampereen yliopiston vanhenemisen tutkijoiden kanssa. Uusin tutkimus eto hyö-dynnetään opetusta ja opetussuunnitelmia kehite äessä. Ainoastaan Jyväskylän yliopistossa voi valmistua gerontologia ja kansanterveys pääaineenaan terveys eteiden maisteriksi.

Gerontologian perusopintokokonaisuuden luennoitsijoina toimivat gerontologian tutkimuskeskuksen tutki-jat, joiden kau a uusin tutkimus eto saadaan he opiskelijoiden ulo uville. Opinnot on suunniteltu siten, e ä ne mahdollistavat opiskelun työssä käynnin ohessa.

Gerontologian opinnoissa perehdytään vanhenemiseen erityises terveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta huomioiden myös erityiskysymyksinä ee set näkökulmat, ravitsemuksen ja ympäristön merkitys. Väestön vanheneminen näkyy yhä enemmän: työelämä ase aa haasteita ikääntyvälle työvoimalle, perherakenteet muu uvat ja hoivan tarve kasvaa. Myös työ- ja asuinoloja sekä palveluja on kehite ävä väestön ikäraken-teen muutoksia vastaaviksi.

Gerontologista etoa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan amma en lisäksi yhä enemmän myös muissa ammateissa. Vanhenemiseen lii yvien muutosten tuntemisesta on hyötyä yhdyskuntasuunni eluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon lii yvissä tehtävissä (esim. asuminen, liikenne, päivi äistä selviyty-mistä tukeva teknologia, liikunta- ja kul uuritoimi, liike-elämä sekä kansalaisten turvallisuus). Gerontolo-ginen eto au aa ymmärtämään myös omaa ja läheisten ihmisten vanhenemista. Opinnot voi hyödyntää yliopisto-opintojen ja amma korkeakoulututkinnon sivuaine-/vapaavalintaisiksi opinnoiksi.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• vanhustyöntekijöille, • vanhustyöstä pää äville henkilöille, • sosiaali- ja terveydenhuollon ope ajille ja • kaikille ikääntymisestä tai vanhenemisesta kiinnostuneille.

Tavoi eetGerontologian opintojen jälkeen opiskelija

• ymmärtää vanhenemisen yksilöllisyyden ja monimuotoisuuden, • ymmärtää elintapojen ja ympäristön merkityksen sekä • edostaa ja tunnistaa ee sten kysymysten merkityksen sekä vanhustyössä e ä tutkimuksessa.

Opiskelutavat• HOPSin laa minen• kirjalliset tehtävät ja ten t,• verkko-opiskelu,• lähiopetukset ja/tai• lähiopetusten verkkotallenteiden katsominen.

Tarjolla oleva opintokokonaisuusGerontologian opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Gerontologian perusopintokokonaisuus (26 op)

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

101

GERONTOLOGIAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (26 op)

102

103

TANSSIPEDAGOGIIKKATanssipedagogiikan erikoistumisopinnoissa tanssi nähdään monipuolises osana taidekasvatusta, sosiaalis-ta kasvatusta sekä kul uuri- ja liikuntakasvatusta. Opintojen tavoi eena on antaa valmiuksia tanssin so-veltamiseen kasvatuksen eri osa-alueille. Tanssipedagogiikan opinnoissa opiskelija tekee tutkimusmatkan kehollisuuteen, liikkeen luonnollisuuteen ja orgaanisuuteen. Lähtökohtana on oma keho ja sen luontevat liikkeet. Tutkimusmatka etenee omasta itsestä eri tanssitekniikoihin, nykytanssiin, jazztanssiin ja klassiseen bale in sekä tanssiin taidemuotona. Tarkastelun kohteena on myös koreogra nen näkökulma. Kaikkeen edellä kuva uun sisältyy pedagoginen näkökulma, jolloin oman itsen sekä toisen kohtaaminen on tärkeää.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• kaikille tanssitaitoisille ja omasta kehollisuudesta kiinnostuneille,• kaikille tanssin pedagogistaiteellisesta näkökulmasta kiinnostuneille, • eri asteiden ope ajille ja koulu ajille, • harrastusryhmien vetäjille, • draamakasva ajille, • lähihoitajille, • perhe- ja terapiatyötä tekeville sekä • erityisryhmien, lasten ja vanhusten parissa työskenteleville.

Tanssijoille ja tanssijoiksi aikoville opinnot tuo avat lisäpätevyy ä omaan amma in sekä pedagogista pä-tevyy ä tanssin ope ajana toimimiseen. Opiskelijoilla ei tarvitse olla pedagogista osaamista tai tanssialan kokemusta. Taustaltaan erilaiset opiskelijat voivat lähiopetuksissa avartaa toistensa näkökulmia ja parhail-laan synny ää myös vertaisoppimisen iloa.

Opiskelutavat• Pakolliset lähiopetukset ja harjoitukset,• itsenäinen työskentely ja esseet,• oppimispäiväkirjan kirjoi aminen,• opetusharjoi elu ja sen raportoin .

Tarjolla oleva opintokokonaisuus Tanssipedagogiikan opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraa-vaan opintokokonaisuuteen:

• Tanssipedagogiikan erikoistumisopinnot (26 op)

Tanssipedagogiikan erikoistumisopintojen opetuksenjärjestämisoikeus voidaan myöntää vain rajoitetus . Hakemuksia on mahdollista toimi aa joulukuussa.

Mikäli alueellanne ja oppilaitoksessanne on tarve a alan koulutukseen ja alueeltanne löytyy ko. alan ope a-jaosaamista, annamme mielellämme lisä etoja ja neuvo elemme yhteistyömahdollisuuksista. Ota yhtey ä oppiaineen koulutuspäällikköön.

104

TANSSIPEDAGOGIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (26 op)

105

106

TERVEYSTIETEET

Terveys eteiden opinnoissa yhdistyvät fysioterapian, gerontologian, liikuntalääke eteen ja terveyskasva-tuksen sisällöt, jotka tuovat oppaineeseen Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmalle ominaisen moninä-kökulmaisuuden terveys eteiden opintojen sisällä.

Terveys eteiden perus- ja aineopintojen suori amisen jälkeen opiskelija voi Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi valinnan jälkeen jatkaa opintojaan jossakin näistä neljästä oppiaineesta. Fysioterapiaan jatkami-nen vaa i fysioterapeu n amma tutkinnon pohjaopinnoiksi. AMK- tai opistoasteentutkinnon suori anei-den on mahdollisuus täydentää aiempia opintojaan ns. täydentävien opintojen avulla. Täydentävät opinnot on lista u pääainei ain sivulle www.avoin.jyu. /oppiaineet/terveys eteet.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• liikunta-, sosiaali- ja terveysalalle aikoville tai • näillä aloilla työskenteleville sekä • järjestötyössä toimiville tai • muuten terveyden sisällöistä kiinnostuneille.• Sivuaineeksi liikunnan, yhteiskunta eteiden tai psykologian tutkintoihin tähtääville opiskelijoille.

Tavoi eetTerveys eteiden perusopintojen jälkeen opiskelija

• ymmärtää terveyden ja terveys eteiden sekä terveys eteellisen tutkimuksen moninaisuu a ja etää alan keskeiset käsi eet.

• osaa perus edot kansanterveydestä ja terveysto umuksista, vanhenemisesta sekä liikunnan ja tervey-den välisistä yhteyksistä.

• ymmärtää eri väestöryhmien terveyden edistämisen lähtökoh a ja ja erityispiirteitä.

Opiskelutavat• HOPSin laa minen, • kirjalliset tehtävät ja esseet,• kirjallisuusten t,• lähiopetukset, • luennot ja/tai luentotallenteiden katsominen,• verkko-opiskelu ja• por olio

Tarjolla oleva opintokokonaisuusTerveys eteiden opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Terveys eteiden perusopinnot (26 op)

Terveys eteiden perusopintojen opetusoikeuksia voidaan myöntää vain rajoitetus . Hakemuksia on mah-dollista toimi aa joulukuussa.

Mikäli alueellanne ja oppilaitoksessanne on tarve a alan koulutukseen ja alueeltanne löytyy ko. alan ope a-jaosaamista, annamme mielellämme lisä etoja ja neuvo elemme yhteistyömahdollisuuksista. Ota yhtey ä oppiaineen koulutuspäällikköön.

107

TERVEYSTIETEIDEN PERUSOPINNOT (26 op)

108

TERVEYSTIETOTerveys edon opinnoissa tarkastellaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveyskasvatukseen ja terveys edon opetukseen lii yviä keskeisiä tavoi eita, oppisisältöjä ja käsi eitä. Muiden yliopistojen to-teu amaan terveys edon opetukseen verra una Jyväskylän yliopiston terveys edon opetussuunnitelman vahvuutena on voimakas painotus pedagogiseen näkökulmaan ja opiskelijan omaan terveys edon ope a-juuden pohdintaan.

Terveys edon perus- ja aineopinnot (yht. 60 op) antavat yliopistotutkinnon suori aneille ope ajille terve-ys edon ope ajakelpoisuuden. Aineenhallinnan kelpoisuuden antavana oppiaineena terveys eto on sopiva sivuaine esim. ope ajaksi tai kasvatus-, terveys- ja sosiaalialoja opiskeleville ja opiskelemaan aikoville.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• terveys edon ope ajan pätevyy ä tavoi eleville,• lasten ja nuorten parissa toimiville opetus-, sosiaali- ja terveysalan amma laisille sekä• kaikille asiasta kiinnostuneille.

Tavoi eetTerveys edon perus- ja aineopintojen tavoi eena on rakentaa kuva terveys eto -oppiaineen pedagogisesta perustasta ja lähtökohdista sekä tarjota perus edot erityises lasten ja nuorten terveydestä ja terveystot-tumuksista, -asenteista ja - edoista sekä niihin vaiku avista tekijöistä. Opintojen tavoi eena on käynnistää opiskelijassa terveys edon ope ajan amma llisen kasvun kehi ymisprosessi, jonka lähtökohtana on terve-ys edon ope ajan työn vaa muksista juontuva kokonaisosaaminen seuraavilla osa-alueilla:

• tutkiva ote,• sisällöllinen aineenhallinta,• pedagoginen- ja vuorovaikutusosaaminen,• ee nen osaaminen,• itsetuntemus ja oppilaantuntemus ja• toimintaympäristön tuntemus.

Opiskelutavat• HOPSin laa minen aineopinnoissa,• kirjalliset tehtävät ja esseet,• kirjallisuusten t,• lähiopetukset (harjoitukset ja ryhmäopetus), • luennot ja/tai luentotallenteiden katsominen,• verkkotyöskentely sekä• por olio aineopinnoissa.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetTerveys edon opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraaviin opin-tokokonaisuuksiin:

• Terveys edon moni eteisen opintokokonaisuuden perusopinnot (25 op)• Terveys edon moni eteisen opintokokonaisuuden aineopinnot (35 op)

Aineopintoja voidaan järjestää paikkakunnilla, joilla terveys edon perusopintoja on jo järjeste y.

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

109

TERVEYSTIEDON MONITIETEISEN OPINTOKOKONAISUUDEN PERUSOPINNOT (25 op)

110

TERVEYSTIEDON MONITIETEISEN OPINTOKOKONAISUUDEN AINEOPINNOT (35 op)

111

112

TERVEYSTIETEIDEN YHTEISET OPINNOTTerveys eteen yhteiset opinnot muodostuvat opintojaksoista, jotka sisältyvät liikunta- ja terveys eteellis-ten aineiden maisterintutkintoon. Osa opintojaksoista edellytetään edeltäviksi opinnoiksi esimerkiksi ennen aineopintokokonaisuuteen ilmoi autumista tai ennen aineopintoihin sisältyvän tutkielman aloi amista.Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa järjeste ävät terveys eteiden yhteiset opinnot on esitelty esi-telty sivulla www.avoin.jyu. /oppiaineet/terveys eteiden-yhteiset-opinnot.

Tarjolla olevat opintojaksotTerveys eteiden yhteisistä opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• Tiedonhankintamenetelmät ja eteellisen kirjoi amisen perusteet (2 op)• Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat -luennot (3 op)• Tutkimusprosessi ja tutkimusasetelmat -harjoitukset (3 op)

Terveys eteiden yhteisiin opintoihin kuuluvien opintojaksojen opetusoikeuksia on mahdollisuus hakea vain rajoitetus . Hakemuksia on mahdollista toimi aa joulukuussa.

Opetusoikeus voidaan myöntää oppilaitokselle, jolle myönnetään opetusoikeus terveys eteiden perusopin-toihin. Ota yhtey ä oppiaineen koulutuspäällikköön.

113

LTKY014 TIEDONHANKINTAMENETELMÄT JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN PERUSTEET (2 op), LTKY010 TUTKIMUSPROSESSI JA TUTKIMUSASETELMAT LUENNOT 3 OP JA LTKY011 TUTKIMUSPROSESSI JA TUTKIMUSASETELMAT HARJOITUKSET (3 op)

114

115

116

Matemaa s-luonnon eteellisessä edekunnassa järjestetään fysiikan, kemian, bio- ja ympäristö- eteiden, matema ikan ja lasto eteen opintoja. Jokaisella eteenalalla on lisäksi erilaisia suun-

tautumisvaihtoehtoja, joita ovat esim. ympäristö- ja vesistö eteet, materiaalikemia ja puunjalos-tus kemia, ydinfysiikka ja nanoteknologia. Matemaa s-luonnon eteellinen edekunta koulu aa Suomen matemaa sten aineiden ope ajista merki ävän osan. Tiedekunnan eri laitoksia yhdistää nano edekeskuksen toiminta sekä uusiutuvan energian ohjelma.

Avoimen yliopiston opintotarjonnassa on opintoja bio- ja ympäristö eteiden laitokselta, kemiasta ja matema ikasta ja lasto eteestä. Yksi äiset opintojaksot käyvät mainios syventämään lukion opetusta ja valmentamaan eri alojen, esimerkiksi lääke eteen, farmasian, ravitsemus eteen sekä insinööri eteiden jatko-opintoihin. Opinnoista on hyötyä myös laboratorioalalla (kemia, biologia), hoitotyössä (gene ikka, kemia, solu- ja molekyylibiologia), tekniikan alalla (matema ikka ja las-to ede) tai opetustyössä toimiville. Lisäksi lasto eteen ja matema ikan opintojaksot sopivat tai ovat pakollisia useilla eri opintopoluilla alemman korkeakoulututkinnon opinnoissa.

Esiteltävät opintosuunnitelmat ovat voimassa perusopinnoissa ja yksi äisissä jaksoissa lukuvuo-den 2013-2014 ja aineopinnoissa lisäksi lukuvuoden 2014-2015.

• Biologia • Ekologia ja evoluu obiologia • Kemia• Tilasto ede ja matema ikka

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

ään fysiikan, kemian, bio- ja ympäristö-a eteenalalla on lisäksi erilaisia suunun--ö eteet, materiaalikemiaaa jjja a a pupupup unu jajjajaalololos-ss-nnon eteellinen edekukukuk nttaaaaa kokokokokkk ululululuu aaaaaaaaaaaaaasan. Tiedekunnan eri laiaiitototokksskssksiaiaiaiaiaa yyyyyyyhdhdhdhdhddhdhddhhdddhddhdhddisisisisisisissisisissisiisisstätättätätääääääelma.

mpäristö eteiden laitokselta, kkememiaiaastststaat käyvät mainios syventämäm änn lllukukukioion en, farmasian, ravitsemus eteeeeeennn sekäkä yös laboratorioalalla (kemia, bbbbioioiolologia)a)a),,,tekniikan alalla (matema ikkkkka a a jaja llassas---matema ikan opintojaksott sosos pipiivvvavavatt tataaii

ulututkinnon opinnoissa.

oissa ja yksi äisissä jaksoioioisssssaaa lulukukkuvuuo-o-015.

Lisä etoja opinnoista antaa

Koulutuspäällikkö Sisko HarvisaloPuh. (050) 427 3075sisko.harvisalo@jyu.

117

118

BIOLOGIABiologia on elämää ja sen ilmiöitä ja edellytyksiä tutkiva eteenala. Se tarkastelee elämää molekyylien rakenteesta aina ekosysteemien toimintaan. Biologi tutkii eliöiden rakenne a ja toimintaa, lisääntymistä, suhde a elinympäristöön, leviämistä, ja sopeutumista. Eliöitä tutkitaan makromolekyyli-, solu-, yksilö-, po-pulaa o-ja eliöyhteisötasolla.

Biologian opinnot soveltuvat erinomaises biologian, muiden luonnon eteiden ja lääke eteen opintoja suunni eleville. Biologian etoja tarvitaan myös mm. maatalous- ja metsä eteen, riista- ja kalabiologian sekä ympäristönsuojelun ja etenkin opetuksen saralla. Biologian perus- ja aineopinnot (yht. 63 op) antavat ylemmän korkeakoulututkinnon suori aneille ope ajille biologian aineenope ajakelpoisuuden.

Tavoi eetPerusopinnot opiskeltuaan opiskelija

• osaa kuvata eliökunnan yleisen rakenteen, sen luoki elun ja polveutumisen perusteet sekä evolu ivi-sen historian

• osaa nimetä eliöiden keskeiset rakenteet • osaa määritellä solu- ja molekyylibiologian, ekologian ja evoluu obiologian, limnologian sekä ympäris-

tönsuojelun peruskäsi eet • osaa kuvailla käsi eiden välisiä suhteita ja seli ää biologian keskeisiä teorioita • osaa käy ää peruslaboratoriolai eita • muistaa alan keskeisen englanninkielisen termistön • on harjaantunut lukemaan biologian alan englanninkielistä kirjallisuu a

Opiskelutavat• luennot lähiopetuksena ja/tai tallenteena• laboratoriotyöt• harjoitustyöt• verkko-opinnot• ten t• oppimistehtävät • maastokurssit aineopinnoissa

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetBiologian opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraaviin opinto-kokonaisuuksiin:

• Biologian perusopinnot (25 op)• Biologian aineopinnot (38 op)• yksi äiset opintojaksot

Opintokokonaisuudesta voi valita myös yksi äisiä opintojaksoja oppilaitoksen ja alueen tarpeisiin kuten esim. lääke eteelliseen ja farmasiaan valmentavat Biokemian, solu- ja molekyylibiologian perusteet (BIOP101) ja Ihmisen fysiologia (BIOA112). Ympäristöalan opinnoiksi soveltuvat Limnologian perusteet (BIOP104) ja Ym-päristön suojelun perusteet (YMPP105).

Hakemuksia voi toimi aa joulukuussa.

119

BIOLOGIAN PERUSOPINNOT (25 op)

120

BIOLOGIAN AINEOPINNOT (38 op)

121

EKOLOGIA JA EVOLUUTIOBIOLOGIAEkologia ja evoluu obiologiassa tutkitaan eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita sekä eliöiden määrään ja alueelliseen jakautumiseen vaiku avia tekijöitä. Luonto ase aa ihmisen toiminnalle ja olemassaololle ehdot, joten ekologista etoa tarvitaan päätöksenteon perustaksi. Ekologisissa tutkimuksissa saatua etoa käytetään hyväksi esim. luonnonsuojelualueita ja uhanalaisten lajien suojelua suunniteltaessa, riistan saaliskiin öitä määriteltäessä, tuholaisten ja loisten torjunnassa sekä uusiutuvien luonnonvarojen käytön suunni elussa.

Ekologian ja evoluu obiologian opinnot on tarkoite u kaikille luonnosta ja evoluu obiologiasta kiinnostu-neille. Opinnot soveltuvat hyvin myös täydennyskoulutukseksi esim. metsäalan amma laisille, ympäristön-suojelun parissa työskenteleville, ope ajille ja muille kun en viranhal joille sekä alkuopinnoiksi biologian yliopisto-opintoja suunni eleville. Perusopintokokonaisuus sopii ympäristöalan oppilaitoksiin ja linjoille.

Tavoi eetOpintokokonaisuuden opiskeltuaan opiskelija

• tuntee elokogian ja evoluu obiologian peruskäsi eet ja -teoriat• tuntee luonnon systeemien toiminnan perusperiaa eet• kykenee yksinkertaisissa esimerkeissä seli ämään, miten olot tai ympäristössä tapahtuvat muutokset

vaiku avat systeemien rakenteisiin ja toimintoihin• tunnistaa keskeiset eliölajit

Opiskelutavat• luennot ja luentotallenteet• ryhmäopetus• maastotyöskentelyä • itsenäistä alan kirjallisuuteen pohjautuvaa opiskelua • verkkomateriaalit• ten t• oppimistehtävät

Tarjolla oleva opintokokonaisuusEkologian ja evoluu obiologian opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeut-ta seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Ekologian ja evoluu obiologian perusopinnot (25 op)

122

EKOLOGIAN JA EVOLUUTIOBIOLOGIAN PERUSOPINNOT (25 op)

123

KEMIAKemia on kokeellinen luonnon ede, joka tutkii aineen rakenne a ja muuntumista. Kemian tutkimuskohtee-na ovat alkuaineet ja niiden yhdisteet, joita ovat luonnonaineet, vitamiinit, lääkeaineet, väriaineet, haju- ja makuaineet, muovit, ympäristölle haitalliset aineet ja torjunta-aineet.

Kemian opinnot soveltuvat täydennyskoulutukseksi useille aloille, esimerkiksi laboranteille, sairaanhoitajille ja ope ajille. Ne voivat toimia myös ponnahduslautana yliopisto-opintoihin, esim. valmistaudu aessa kemi-an, muiden luonnon eteiden, lääke eteen, ravitsemus eteen ja farmasian opintoihin.

Tavoi eetOpintokokonaisuuden opiskeltuaan opiskelija tuntee yleisen, orgaanisen ja epäorgaanisen kemian perus-teet sekä elinympäristön kemiaa.

Opiskelutavat• luennot• harjoitukset • tehtävät• ten t

Tarjolla oleva opintokokonaisuusKemian opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintoko-konaisuuteen:

• Kemian perusopinnot (25 op)• yksi äiset opintojaksot

Jaksot Kemian perusteet KEMP111, KEMP112 ja KEMP114 valmentavat opiskelijoita lääke eteen ja farma-sian opintoihin.

Hakemuksia voi toimi aa joulukuussa.

124

KEMIAN PERUSOPINNOT (25 op)

125

TILASTOTIEDE JA MATEMATIIKKA Tarjolla olevat opintojaksotTilasto eteen ja matema ikan opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraaviin opintojaksoihin:

• Tilastomenetelmien peruskurssi (6 op) • Matema ikan propedeu nen kurssi (5 op)• Matema ikan peruskurssi (5 op)

TILP150 TILASTOMENETELMIEN PERUSKURSSI (6 op)

Tilastomenetelmien peruskurssilla opetellaan perusasioita lastollisen tutkimuksen vaiheista. Opinnoissa lähdetään liikkeelle empiirisen aineiston hankintamenetelmistä ja siitä, miten tutkimuksen kohteena olevia ominaisuuksia mitataan. Kurssilla perehdytään yhden ja kahden muu ujan arvojen kuvailuun graa ses ja tunnusluvuin ja näiden tulkintaan, lisäksi lastollisen pää elyn perusteet tulevat tutuksi, samoin toden-näköisyyslaskennan alkeet. Varsinaisessa lastollisessa pää elyssä käydään läpi es moinnin perusteita ja keskeisiä lastollisia testejä ja analyysimenetelmiä, joiden avulla tutkitaan esim. keskiarvojen eroa ja muut-tujien välisiä riippuvuuksia.

Opintojakson sisältö tukee kandidaa nopintojen aineopintovaihe a ja seminaaritöiden tekemistä. Jakso kuulu pakollisena tai vähintäänkin suositeltavana useimpiin yliopistotutkintoihin. Sen sisältö sopii erinomai-ses myös psykologian pääsykokeisiin valmentautuvalle.

126

MATY010 MATEMATIIKAN PROPEDEUTTINEN KURSSI (5 op)

Matema ikan propedeu nen kurssi kertaa lukion lyhyen matema ikan sisällöt ja täydentää sen pitkän ma-tema ikan osa-alueita vastaavaksi. Kurssi sopii hyvin kesäyliopistojen ohjelmaan valmentamaan abiturient-teja kirjoituksiin ja toisaalta jatko-opintojen pääsykokeisiin.

127

MATY020 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI (5 op)

Matema ikan peruskurssi on laaja yleiskatsaus matema ikan eri osa-alueisiin. Se on tarkoite u täydentä-mään lukion pitkän matema ikan opintoja ja antamaan rii ävät pohja edot erityises talous- ja luonnon e-teiden opiskeluun. Kurssi kuuluu pakollisena yleisopintona mm. kauppa eteiden kandidaa n tutkintoon.

128

Yhteiskunta eteellisessä edekunnassa on kaksi koulutusalaa: psykologian ja yhteiskunta eteellinen kou-lutusala. Yhteiskunta eteellisen edekunnan koulutusalat tarjoavat opiskelijoille moni eteisen mahdolli-suuden perehtyä sekä ihmisen kehitykseen ja toimintaan e ä yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ihminen muovaa yhteiskuntaa, mu a on myös sen vaikutuksen kohteena.

Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Tavoi eena on kehi ää interven oita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvoin a ja tervey ä.

Yhteiskunta eteiden ja loso an laitos on luonteeltaan eteiden rajoja yli ävä moni eteinen kokonaisuus. Yhteiskunta eteellisen alan omaleimaisuus muodostuu siitä monipuolisuudesta, jolla yhteiskunnallinen ja loso nen tutkimus yhdistyvät. Vahvaan perustaan empiirisessä tutkimuksessa lii yy pyrkimys osallistua

käynnissä olevaan polii seen keskusteluun yhteiskunnasta, val osta ja hyvän elämän edellytyksistä.

Tiedekunnan alaisuudessa toimii lisäksi Ihmis eteiden metodikeskus ja Perhetutkimuskeskus.Opinnot esitellään lukuvuoden 2012–2013 opetussuunnitelmien mukaises . Yhteiskunta eteellinen ede-kunta vahvistaa lukuvuoden 2013–2014 opetussuunnitelmat maaliskuussa 2013.

• Filoso an ja poli ikan tutkimus (ent. loso a ja val o-oppi) • Elämänkatsomus eto• Kansalaisyhteiskunta (ent. Kolmas sektori)• Perheopinnot• Psykologia• Sosiaali eteen perusopinnot (ent. sosiologia, sosiaalityö ja yhteiskuntapoli ikka)

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Lisä etoja opinnoista antavat

Koulutuspäällikkö Sisko HarvisaloPuh. (050) 427 3075sisko.harvisalo@jyu.

kimus. Tavoi eena on a ja tervey ä.

eteinen kokonaisuus. a yhteiskunnallinen ja yy pyrkimys osallistuan edellytyksistä.

skeskus.unta eteellinen ede-

Koulutuspäällikkö Elina Ratalah Puh. (050) 427 3076elina.ratalah @jyu.

Koulutuspäällikkö Paula Savelapuh. 050-428 5293paula.savela@jyu.

Suunni elija Teija Laurikainenpuh. 040-805 4552teija.e.laurikainen@jyu.

129

130

ELÄMÄNKATSOMUSTIETOTarjolla olevat opintojaksotElämänkatsomus edon opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seu-raaviin opintojaksoihin:

• Yhteiskunta, kul uuri ja iden tee (5 op)• Hyvä elämä ja e ikka (5 op)• Maailman uskonnot (5 op)

Elämänkatsomus edon yksi äiset jaksot perehdy ävät tärkeisiin elämänkatsomuskysymyksiin ja teorioi-hin. Kaikki nämä jaksot sopivat lukioiden opintojaksoiksi ja mm. vapaan sivistystyön oppilaitosten linjoille. Maahanmuu ajille niistä on hyötyä yhteiskuntaan kotoutumisessa.

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

EKTA180 YHTEISKUNTA, KULTTUURI JA IDENTITEETTI (5 op)

Yhteiskunta, kul uuri ja iden tee -opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa jäsentää yhteiskunnan ja kul uurin historiallisena prosessina ja sen tuloksena sekä kykenee ymmärtämään ak iviseen kansalaisuu-teen kuuluvan iden tee n kul uurista rakentumista. Tämä jakso sopii mainios mm. maahanmuu ajataus-taisille opiskelijoille tukemaan suomalaiseen yhteiskuntaan kotou amista.

131

EKTA170 HYVÄ ELÄMÄ JA ETIIKKA (5 op)

Hyvä elämä ja e ikka -opintojakson jälkeen opiskelija tuntee erilaisia hyvää elämää sekä e ikkaa koskevia käsityksiä. Hän kykenee myös eri elemään millaisista aineksista yhteisölliset ja yksilölliset käsitykset hy-västä elämästä ja ee syydestä koostuvat sekä millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

132

EKTA140 MAAILMAN USKONNOT (5 op)

Maailman uskonnot -opintojakson suorite uaan opiskelija tuntee maailman uskontoperinteitä, niiden his-toriaa ja maan eteellistä jakautumista. Hän tuntee Euroopan, Aasian, Lähi-idän, eri kul uuripiirien alkupe-räiskansojen uskontojen keskeiset opit, käytännöt, pyhät kirjoitukset ja käsi eet. Opiskelija myös ymmärtää uskonnon, kul uurin, yhteiskunnan ja poli ikan kytkeytymisen toisiinsa.

133

FILOSOFIAN JA POLITIIKAN TUTKIMUSOpetussuunnitelmassa loso an ja val o-opin perusopinnot on yhdiste y yhdeksi laajapohjaiseksi perus-opintokokonaisuudeksi. Opinnot rakentuvat johdantojaksoista (5 op), jotka ovat toisilleen vaihtoehtoisia, ja kaikille yhteisistä opintojaksoista. Opiskelija voi jatkaa perusopinnoista joko loso an, elämänkatsomus e-don tai val o-opin aineopintoihin, joten mahdollisuudet ovat en stä lajemmat.

Filoso a au aa näkemään ja kysymään tu uja asioita uusista perspek iveistä. Laajassa mielessä loso an tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filoso a ei kuitenkaan ole varsinaises empiirinen ede, vaan se käsi elee keskeisiä kysymyksiä kuten olemista, hyvyy ä, etämistä, toimintaa, merkitystä, aikaa tai koke-musta ennen muuta käsi eellises ja argumenta ivises . Filoso an opiskelu luo omakohtaisia valmiuksia jäsentää asioita käsi eellises , ajatella krii ses ja keskustella monimutkaisistakin kysymyksistä selkeäs ja järkiperäises .

Poli ikan tutkimuksen (val o-opin) perinteisiä tutkimuskohteita ovat val on ja poli ikan käsi eet sekä pää-töksenteko ja hallinto. Uudemmat tutkimukset hakevat polii suu a mitä erilaisimmista ilmiöistä, ris rii-doista ja puheista. Löytyykö poli ikkaa myös arjesta ja työelämästä sekä yhteiskunnallisten tosiasioiden ja itsestäänselvyyksien takaa, tai vaihtoehtoisista elämäntavoista ja kulutusto umuksista? Voiko kansainväli-nen poli ikka olla moraalista ja oikeudenmukaista? Poli ikan tutkimus loso an tavoin haastaa kyseenalais-tamaan valmiiksi anne uja vastauksia ja varustaa opiskelijaansa krii sellä medialukutaidolla.

Tämän laajapohjaisen, moni eteisen opintokokonaisuuden tuo amille taidoille löytyy käy öä monissa am-mateissa. Opiskelijoiden joukossa on mm. hoitoalan amma laisia, ope ajia, yliopisto-opintoihin ja tutkin-toon tähtääviä eri-ikäisiä opiskelijoita sekä aiempia tutkintojaan täydentäviä opiskelijoita, jotka harrastavat loso sta ja yhteiskunnallista pohdintaa. Oppiaine antaa valmiuksia myös kunnan, val on ja aluehallinnon

virkoihin.

Yksi äiset opintojaksot sopivat erinomaises mm. lukion ja yhteiskunnallises suuntautuneiden oppilaitos-ten kursseiksi. Opiskelija voi myöhemmin lii ää suoritukset perusopintokokonaisuuteen tai yliopistolliseen tutkintoon.

Tavoi eetOpiskelija hallitsee loso assa ja val o-opissa tarvi avat krii sen aja elun, argumentaa on, retoriikan ja eteellisen kirjoi amisen perustaidot.

Opiskelutavat• luennot ja luentotallenteet• pienryhmäkeskustelut• verkkokurssit• ten t • oppimistehtävät• lukupiiri

Tarjolla oleva opintokokonaisuus ja opintojaksotFiloso an ja poli ikan tutkimuksen opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoi-keu a seuraavaan opintokokonaisuuteen ja opintojaksoihin:

• Filoso an ja poli ikan tutkimuksen perusopinnot (25 op)• perusopintojen yksi äiset jaksot• Tieteellisen toiminnan perusteet (3 op)• Johdatus eteen e ikkaan (3 op)

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

134

FILOSOFIAN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT (25 op)

135

FILY019 TIETEELLISEN TOIMINNAN PERUSTEET (3 op)

Opintojakso johda aa eteen tekemiseen ja tarjoaa yleiskuvan eteestä. Keskeiset kysymykset ovat seu-raavat:

• Miten ede eroaa arkiymmärryksestä ja katsomuksista?• Mitä on eteellinen pää ely ja seli äminen? • Mitkä ovat eteellisen kokeen tyypilliset piirteet? • Miten eteellinen havainnoin eroaa arkisesta havainnoinnista? • Miten käsi eet pitäisi määritellä eteessä? • Mikä on teorioiden rooli eteessä? • Miten eri eteenalat eroavat toisistaan? • Edistyykö ede, ja jos edistyy, niin millä tavalla?

Tiede ä tarkastellaan pääasiassa loso an ja sosiologian näkökulmista. Edellinen näkökulma keski yy e-teen, edon ja totuuden kaltaisiin peruskäsi eisiin. Jälkimmäinen näkökulma puolestaan kohdistuu eteen tekemiseen lii yviin sosiaalisiin prosesseihin. Opintojaksossa käytetään esimerkkeinä oikeita tutkimuksia laajal eri eteenaloilta. Tieteen uusimmat vallankumoukselliset keksinnöt esitellään ja niiden yhteiskun-nallista merkitystä pohditaan.

136

FILY025 JOHDATUS TIETEEN ETIIKKAAN (3 op)

Opiskelija ymmärtää eteen e ikan luonteen soveltavan e ikan lajina. Hän on sisäistänyt tutkimusta kos-kevat ee set vaa mukset ja tuntee Hyvä eteellinen käytäntö -ohjeistuksen. Hän tunnistaa Hyvän e-teellisenkäytännön rikkomukset ja osaa toimia oikein niiden tapauksessa. Opiskelija tuntee tutkimusta säätelevät lait ja niiden keskeisimmät velvoi eet. Opiskelija etää tekijänoikeuksiin, keksintöilmoituksen tekemiseen, keksintöjen patentoin in, tutkimussopimusten tekemiseen ja tutkimustulosten salaamiseen lii yvät perusasiat.

137

KANSALAISYHTEISKUNTAKansalaistoiminnan ja -yhteiskunnan kysymykset ovat en stä ajankohtaisempia. Keskustelua käydään muun muassa kansalaisjärjestöjen palvelutehtävistä hyvinvoin yhteiskunnassa, kun en roolin muu umisesta ja ak ivisen kansalaistoiminnan merkityksestä taloudelliselle kehitykselle. Perinteisiä käsi eitä keskustelussa on esimerkiksi kolmas sektori, jolla tarkoitetaan kansalaisten vapaaehtoista järjestöken ää julkisen sektorin ja markkinasektorin ohella. Uudempina aiheina kansalaisvaiku amisen käsi eissä ovat mm. maahanmuu-ton vaikutukset yhteiskuntaan sekä ympäristökysymykset. Pohdinnan kohteena ovat val on, kansalaisyh-teiskunnan ja markkinoiden keskinäiset suhteet samoin kuin kansalaisten muu uvat vaiku amismahdolli-suudet ympäröivään yhteiskuntaan.

Kansalaisyhteiskunnan opintojen suori aminen antaa valmiuksia, etoja ja taitoja sekä kokeneille e ä myös uusille kolmannen sektorin toimijoille. Opinnoista on hyötyä myös esimerkiksi kuntasektorilla työskentele-ville. Kansalaisyhteiskunnan parissa toimijoilta vaaditaan laajaa amma llista ymmärtämistä ja moni eteistä asiantuntemusta, johon tämä opintokokonaisuus tarjoaa vankat perusteet. Opintokokonaisuus sopii hyvin myös sivuaineeksi yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskeleville. Jyväskylän yliopistossa voi myös opiskella kansalaisyhteiskunnan asiantun juuden maisteriohjelmassa, johon tämä opintokokonaisuus toimii hyvänä johdantona.

Tavoi eetKansalaisyhteiskunnan moni eteinen opintokokonaisuus antaa perus edot kansalaisyhteiskunnasta ja sen organisaa oista, kansalaistoiminnan ja osallistumisen kansallisista ja kansainvälisistä polii s-taloudellisista käytännöistä sekä järjestösektorin rooleista. Keskiössä on kolmas sektori, jolta on hae u muu uvassa maa-ilmassa niin hyvinvoin palvelujen kehi ämiseen, uusimuotoisiin yri äjyys- ja työllisyysmalleihin kuin kansa-laisyhteiskunnan ja demokra an toimivuuteen lii yviä ratkaisuja.

Opiskelutavat• ten t• oppimistehtävät• verkkotehtävät

Tarjolla oleva opintokokonaisuusKansalaisyhteiskunnan moni eteisistä opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestä-misoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Kansalaisyhteiskunnan moni eteiset opinnot (25 op)• yksi äiset opintojaksot

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

138

KANSALAISYHTEISKUNNAN MONITIETEINEN OPINTOKOKONAISUUS (25 op)

139

PERHEOPINNOTSisältöPerheopinnot on tarkoite u ihan jokaiselle - niin perheellisille, sitä suunni eleville kuin alan amma laisille! Opinnot ovat moni eteisiä, mikä tarkoi a sitä, e ä perhe ä tarkastellaan eri eteenalojen kau a; psykolo-gisen ja psykiatrisen, kasvatus eteellisen sekä yhteiskunta eteellisen ymmärryksen kau a.

Perheopinnoissa tutustutaan perheeseen sen syntyvaiheista aina eroon saakka, (uusiin) perheen muotoihin ja perhe ä ympäröiviin rakenteisiin ja ins tuu oihin eri näkökulmista. Opetuksessa rakennetaan siltaa ajan-kohtaisen perhetutkimuksen ja käytännön perhekokemusten välille. Opetus toteutetaan ja suunnitellaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen kanssa.

Opinnot soveltuvat erityises • terveys-, opetus- ja sosiaalialan työntekijöille sekä opiskelijoille• yliopisto-opiskelijoille tutkintoon sisällyte äväksi sivuaineeksi

Tavoi eetPerheopinnoista opiskelija saa

• ajankohtaista etoa perheestä eri tutkimusaloilta• välineitä ymmärtää perhe ä ja sen suhde a yhteiskuntaan ja yksilöön

Opiskelutavat • oppimistehtävä, • verkko-opinnot • ten • opiskelijalle vapaaehtoinen lähiopetus.

Noin kaksi kertaa lukukaudessa Jyväskylässä pide ävässä lähilauantaissa on laisuus perehtyä asiantun joi-den luentojen avulla uusimpiin perhetutkimuksen ilmiöihin ja tuloksiin. Lähiluennot tallennetaan verkkoon opiskelijoiden joustavaan käy öön. Yhteistyöoppilaitokset voivat lisäksi itse halutessaan järjestää lähiope-tusta joko yksin tai yhdessä muiden koulu ajatahojen kanssa.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudet• Perheopintojen perusopinnot (25 op)

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

140

PERHEOPINTOJEN PERUSOPINNOT (25 op)

141

PSYKOLOGIAJyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdään kansainvälises ja kansallises merki ävää tutkimusta ja yliopistomme on valtakunnallises halu u opiskelupaikka psykologiaa opiskelemaan haluavien keskuu-dessa. Psykologian perus- ja aineopintoja voi opiskella joustavas opiskelijan omaan elämän lanteeseen sopivassa aikataulussa ja monimuotoisin opiskelutavoin, myös täysin etäopiskellen. Osan opinnoista voi suori aa myös englanninkielisenä. Opinnot on mahdollista lii ää myöhemmin osaksi yliopistotutkintoa.

Psykologian opinnoissa opiskelija tarkastelee ihmisen kehitystä, persoonallisuu a, mielentervey ä sekä ih-misen edonkäsi elyä ja psyykkisten toimintojen hermostollista perustaa. Opinnoissa perehdytään psyko-logian käsi eisiin, teorioihin ja edonhankintaan. Opintojen avulla opiskelija oppii ymmärtämään teoreet- sta etoa soveltamalla sitä arkielämään ja omiin kokemuksiin.

Opinnot soveltuvat esimerkiksi• kaikille psykologiasta kiinnostuneille, jotka haluavat kehi yä amma llises , rikastaa maailmankuvaansa

tai jäsentää elämänkokemuksiaan. • kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan tehtävissä toimiville.• sivuaineeksi talous-, vies ntä-, liikunta- tai taideaineiden yhteyteen.

Tavoi eetPsykologian perus- ja aineopintojen tavoi eena on:

• Oppia psykologian peruskäsi eet, keskeiset teoriat sekä psykologisen tutkimuksen perusteet.• Oppia ymmärtämään ja soveltamaan psykologista etoa , kehi ää omaa eteellistä aja elua ja saada

valmiudet psykologian alan kehityksen seuraamiseen. • Lisäksi aineopintokokonaisuuden tavoi eena on täydentää psykologian keskeisten osa-alueiden tunte-

mista erityises ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmasta.

Opiskelutavat• Oppimistehtävät ja lukemispäiväkirjat,• verkkokurssit, • verkkoluennot ja • ten t.

Psykologian opinnot toteutetaan monimuotoisia opiskelutapoja hyödyntäen. Yhteistyöoppilaitos aikataulut-taa opinnot opiskeluryhmän tarpeiden mukaises esimerkiksi sopimalla missä järjestyksessä opintojaksot suoritetaan ja mihin mennessä ko. opintojakson kirjalliset tehtävät on palaute ava. Malliaikataulu löytyy oppimateriaali-Kopasta psykologian sivuilta ja sen voi pyytää myös oppiaineen koulutuspäälliköltä. Suori-tustavat vaihtelevat lukuvuosi ain.

Tarjolla olevat opintokokonaisuudetPsykologian opinnnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraaviin opin-tokokonaisuuksiin:

• Psykologian perusopinnot (25 op)• Psykologian aineopinnot (35 op)

Perusopintojen opintojaksoihin voi hakea lisäksi erillisiä opetusoikeuksia, jotka soveltuvat esimerkiksi luki-oissa toteute aviksi. Suosi tuja ovat olleet mm. opintojaksot Kehityspsykologia I (5 op) ja Kliininen psykolo-gia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia I (5 op).

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

142

PSYKOLOGIAN PERUSOPINNOT (25 op)

143

PSYKOLOGIAN AINEOPINNOT (35 op)

144

145

SOSIAALITIETEETSosiaali eteiden perusopinnot muodostavat laajapohjaisen opintokokonaisuuden, joka johda aa opiskeli-jansa sosiologian, yhteiskuntapoli ikan ja sosiaalityön perusteisiin ja keskeisiin tutkimuskohteisiin, eteel-lisen toiminnan sekä sosiaali eteiden kannalta olennaisiin teoree siin ja käsi eellisiin kysymyksiin. Lisäksi opinnoissa perehdytään suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin muutoksiin, nykypiirteisiin ja haasteisiin kansainvälistyvissä oloissa. Perusopintojen jälkeen opiskelijalle avautuu laajat mahdollisuudet jatkaa opin-tojaan Jyväskylän yliopiston sosiaalityön, sosiologian tai yhteiskuntapoli ikan aineopintoihin.

Oppilaitos voi valita yhden tai useamman johdantojakson, joiden mukaises suuntaudutaan myös muissa perusopintojen opintojaksoissa. Johdantojaksot erillisinä opintojaksoina sopivat lukioille ja opistojen yh-teiskunnallisille linjoille. Maahanmuu ajataustaisille opiskelijoille YFIP220 Yhteiskunta -opintojakso pereh-dy ää suomalaisen yhteiskunnan historiallisiin muutoksiin, nykypiirteisiin ja haasteisiin hyvinvoin val on, työelämän, teknologisen kehityksen sekä väestökysymysten osalta. Oppilaitosten linjaopintoihin sopii mai-nios koko opintokokonaisuus.

Tavoi eetOpiskelija osaa sosiaali eteiden alalla tarvi avat teoree set ja metodologiset perustaidot. Kokonaisuuden suorite uaan opiskelija osaa hahmo aa yhteiskunnallisia ilmiöitä eteellisen edon näkökulmasta.

Opiskelutavat• luennot ja verkkotallenteet• verkkokurssit• lukupiirityöskentely• verkkotehtävät• luentopäiväkirjat• oppimistehtävät• ten t

Tarjolla oleva opintokokonaisuusSosiaali eteiden opinnoista yhteistyöoppilaitokset voivat hakea opetuksenjärjestämisoikeu a seuraavaan opintokokonaisuuteen:

• Sosiaali eteiden perusopinnot (25 op)• yksi äiset opintojaksot

Hakemuksia voi toimi aa joulukuun lisäksi huh kuussa ja elokuussa. Elokuussa voi hakea opetuksenjärjes-tämisoikeuksia vain kevätlukukaudella käynnistyviin opintoihin.

146

SOSIAALITIETEIDEN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op)

147

YHTEYSHENKILÖT HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEISTA englannin kieli, historia, Intercultural Studies, musiikkiterapia, taide ja kirjalli-suus sekä vies ntä ja mediaSuunni elija Katja Lehtonen puh. (050) 428 5317 katja.lehtonen@jyu.

HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEISTA kirjallisuus, kirjoi aminen, suomen kieli, suomi toisena ja vieraana kielenä sekäJY:n KAUPPAKORKEAKOULUN OPPIAINEETKoulutuspäällikkö Satu Vuoripuh. (050) 373 2135 satu.vuori@jyu.

MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEET biologia, ekologia ja evoluu obiologia, kemia, matema ikka ja lasto ede sekä YHTEIS-KUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEISTAsosiaali eteet, loso a ja poli ikan tutkimus sekä elämänkatsomus etoKoulutuspäällikkö Sisko Harvisalopuh. (050) 427 3075 sisko.harvisalo@jyu.

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEET sekäYHTEISKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEISTAperheopinnotKoulutuspäällikkö Paula Savela puh. (050) 428 5293 paula.savela@jyu.

LIIKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEET jaYHTEISKUNTATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPPIAINEISTApsykologiaKoulutuspäällikkö Elina Ratalah puh. (050) 427 3076 elina.ratalah @jyu.

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT, OPINTONEUVONTASuunni elija Riikka Hurripuh. (050) 385 4834 riikka.hurri@jyu.

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koko henkilökunnan yhteys edot löy-tyvät osoi eesta www.avoin.jyu.

148

Yhteistyöoppilaitostoiminnasta vastaavaKehi ämispäällikkö Merja Karjalainenpuh. (050) 441 3687 merja.karjalainen@jyu.

Pedagoginen johtaja, yliopistonope ajaTarja Ladonlah Puh. (040) 576 7754tarja.ladonlah @jyu.

KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS:KoulutuspäällikköSari Lehtopuh. (040) 595 5329 sari.lehto@chydenius.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen henkilökunnan yhteys edot löytyvät osoi eesta www.chydenius.

149

150

AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OSANA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO --

-

-

--

-

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO -

-

--

-

-

-

-

www.avoin.jyu.fi