Vuosikertomus 2008

2 Vuosikertomus 2008

360 vuotta innovaatioitaFiskars tarjoaa kotiin, puutarhaan ja ulkoiluun kuluttajatuotteita, jotka ovat tunnettuja toiminnalli -suudestaan ja huippumuotoilustaan. Konsernin pääbrändit ovat Fiskars, Iittala, Gerber, Silva ja Buster. Vuonna 1649 perustettu Fiskars on Suomen vanhin yritys ja listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

2 Vuosi 2008 lyhyesti4 Toimitusjohtajan katsaus6 Strategia ja liiketoimintamalli8 Brändit

10 Liiketoiminta-alueet10 • Home12 • Garden14 • Outdoor16 • Boats18 • Real Estate

20 Vastuullisuus21 • Ympäristövastuu22 • Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu23 • Henkilöstö

24 Tuotekehitys ja design26 Tuotanto, hankinta ja logistiikka28 Riskit ja riskienhallinta29 Osakkuusyhtiö Wärtsilä30 Hallinnointi32 Hallitus34 Johto

37 Tilinpäätös 2008

98 Pörssitiedotteet vuonna 200899 Tietoa osakkeenomistajille101 Yhteystiedot

Sisällys

Vuosikertomus 20082

Konsernin avainlukuja 2008 2007

Liikevaihto, milj. € 697,0 647,0Oikaistu liiketulos*, milj. € 41,0 51,1Liiketulos (EBIT), milj. € 70,9 106,9Tilikauden tulos, milj. € 49,2 108,4Taseen loppusumma, milj. € 969,7 1 047,1Omavaraisuusaste, % 46 46Liiketoiminnan rahavirta, milj. € 97,0 82,0Tulos/osake, € 0,64 1,40Oma pääoma/osake, € 5,77 6,18Osinko/osake (A-osake), € 0,50** 0,80Henkilöstö vuoden lopussa 4 119 4 515

* Liiketulos ilman osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta, puuvarannon käyvän arvon muutosta ja kertaluonteisia eriä

** Hallituksen ehdotus

Vuosi 2008 lyhyesti

Fiskarsin vuoden 2008 liikevaihto kasvoi 697 miljoonaan euroon (2007: 647 milj. euroa). Liiketulos oli 71 milj. euroa (107), joka sisältää kertaluonteisia kuluja 35 milj. euroa. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, osuutta osakkuus-yhtiö Wärtsilän tuloksesta ja puuvarannon käyvän arvon muutosta oli 41 milj. euroa (51).

Liikevaihto kasvoi erityisesti Euroopassa. EMEA-seg-mentin (Eurooppa, Lähi-itä, Aasia ja Tyynenmeren alue) liikevaihdon kasvu oli 24 prosenttia, mikä johtui vuonna 2007 tehdyistä kodintuotealan designyritys Iittala Groupin ja puutarhatyökaluja valmistavan Leborgnen yritysostoista. Amerikka-segmentin liikevaihto laski 14 prosenttia, mitä selittää sekä kuluttajakysynnän väheneminen että Yhdys-valtojen dollarin heikkeneminen euroon nähden.

Fiskarsin taloudellinen asema on vahva: omavaraisuus-aste oli 46 % ja liiketoiminnan rahavirta 97 milj. euroa (82) vuonna 2008. Yhtiön palveluksessa oli 4 119 henkilöä vuoden lopussa.

Liikevaihto 2008 markkina-alueittain

EMEA 64 %Amerikka 31 %Muut 5 %

Liikevaihto 2008 liiketoiminta-alueittain

Outdoor 16 %Boats 5 %Real Estate 1 %

Home 45 %Garden 33 %

Liikevaihto, milj. €

2004

564

2005

510

2006

530

2007

647

2008

697

Liiketulos, milj. €

2004

78,8

2005

22,7

2006

85,8

2007

106,9

2008

70,9

HomeLiikevaihto 317 milj. euroa vuonna 2008Henkilöstö vuoden lopussa 1 824

GardenLiikevaihto 231 milj. euroa vuonna 2008Henkilöstö vuoden lopussa 1 537

OutdoorLiikevaihto 110 milj. euroa vuonna 2008Henkilöstö vuoden lopussa 480

Real EstateLiikevaihto 6 milj. euroa vuonna 2008Henkilöstö vuoden lopussa 24

BoatsLiikevaihto 35 milj. euroa vuonna 2008Henkilöstö vuoden lopussa 227

3

Liiketoiminta-alueetFiskarsin liiketoimintarakenne uudistettiin vuonna 2008. Tavoitteena on keskittyä vahvoihin brändeihin erityisesti kodin, puutarhan ja ulkoilun tuotteissa. Liiketoiminta-alueiden uusi jako on Home (koti), Garden (puutarha), Outdoor (ulkoilu), Boats (veneet) ja Real Estate (kiinteistöt). Saksien ja askartelu tuotteiden myynti raportoidaan osana Home-liiketoiminta-aluetta. Osakkuusyhtiö Wärtsilä on myös merkittävä konsernin osa.

Muutokset parantavat kilpailukykyä

Toimitusjohtajan katsaus 5

Fiskarsin yhtiörakenne muuttui vuonna 2008. Siirryimme kevään aikana uuteen organisaatioon, joka perustuu kuluttajalähtöisiin kodin, puutarhan ja ulkoilun liike-toiminta- alueisiin. Marraskuussa liiketoiminta-alueiden roolia vahvistettiin entisestään, kun alueelliset hallinto-toiminnot lopetettiin.

Tarkennettu liiketoiminnan fokusHaastava markkinatilanne, joka heikentyi vuoden loppua kohti, heijastui Fiskarsin taloudelliseen tulokseen vuonna 2008. Liikevaihto kasvoi edellisenä vuonna tehtyjen yritys-ostojen myötä ja oli 697 miljoonaa euroa (647). Liikevoitto oli 71 miljoonaa euroa (107) ja osakekohtainen tulos 0,64 euroa (1,40). Tulosta rasittivat erityisesti rakennemuutok-siin liittyneet kertaluonteiset kulut. Fiskarsin taloudellinen asema on kuitenkin vahva, mikä mahdollistaa yhtiön kehittämisen ja pitkäjänteisten päätösten tekemisen vaikeinakin aikoina.

Jo tehdyillä organisaatiouudistuksilla haluamme taata Fiskarsin kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa. Keskitymme kuluttajatuotteisiin, joihin arvostetut brändit, huippu muotoilu ja innovatiivinen toiminnallisuus tuovat lisä arvoa. Vuoden 2008 aikana luovuimme strategiamme ulkopuolella olevasta liiketoiminnasta, kuten Inhan Tehtaiden saranatuotannosta ja tietyistä askartelun tuoteryhmistä Yhdysvalloissa.

Myös konsernihallinnon roolia on selvennetty. Konserni johto vastaa yhtiön strategiasta ja osallistuu aktiivisesti liiketoiminta-alueiden strategiseen kehittä-miseen. Lisäksi konsernihallinnossa vastataan yhteisistä prosesseista ja toiminnoista, jotka liittyvät toimitusketjun hallintaan, talouteen ja brändinhallintaan. Näitä tehtäviä varten konsernin johtoryhmä uusittiin vuoden aikana.

Arvostetut bränditFiskarsin liiketoiminta-alueita yhdistävät vahva brändi-osaaminen ja innovatiivinen tuotekehitys. Upea tunnustus määrätietoisesta työstä oli Fiskars-brändin sijoittuminen ensimmäiseksi suomalaisessa Brändien arvostustutki-muksessa vuonna 2008. Fiskars-konserniin kuuluvat kodintuotteiden brändit Arabia, Iittala ja Hackman sijoit-tuivat samassa tutkimuksessa hienosti sijoille 2, 4 ja 5.

Fiskarsin kodintuotteiden ja Iittala Groupin toiminnot yhdistettiin vuonna 2008 Home-liiketoiminta-alueeksi. Myös Fiskarsin ikonituotteen, saksien, kehittäminen on siirtynyt kodintuotteiden liiketoimintaan. Haluamme pa-nostaa entistä enemmän saksiin hyödyntäen niiden laajaa tunnettuutta ja kunnioittaen pitkiä valmistusperinteitä.

Uusia Iittala-myymälöitä perustettiin vuoden aikana

eri puolille Eurooppaa ja Tokioon, Japaniin. Palautteen perusteella panostukset ovat onnistuneet: omat myymä-lät vahvistavat brändiä ja myynti on kasvanut.

Puutarhaliiketoiminnan uudelleenorganisointi jatkui. Euroopassa liiketoiminnan johto siirrettiin marraskuussa Belgiasta yhtiön juurille Suomeen, lähelle tuotekehitystä ja kotimarkkinoita.

Ulkoiluliiketoiminnan pääbrändimme ovat Gerber ja Silva. Gerberin tuotteet ovat arvostettuja metsästyksen ja retkeilyn harrastajien keskuudessa. Silva on onnistuneesti laajentanut tuotevalikoimaansa suunnistuksesta arkiliikun-nan ja hyvinvoinnin tuotteisiin.

Fiskarsin veneliiketoiminnalle vuosi 2008 oli haasteel-linen. Buster-veneiden myynti laski tärkeimmillä markkina-alueilla markkinaosuuden kasvusta huolimatta, ja toimintaa on sopeutettu vastaamaan laskenutta markkinakysyntää.

Kiinteistöliiketoiminta jatkaa yhtiön metsä- ja maa-omaisuuden hallinnointia sekä Fiskarsin Ruukin kehittä-mistä matkailukohteena.

Osakkuusyhtiö Wärtsilässä yhdistettiin osakesarjat maaliskuussa 2008. Fiskars omistaa nyt 17,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Wärtsilän tuloksella oli enti-seen tapaan merkittävä vaikutus Fiskarsin tulokseen ja kassavirtaan: vuonna 2008 Fiskarsin osuus osakkuusyhtiön tuloksesta oli 71 miljoonaa euroa ja osinkona saatiin 67 miljoonaa euroa.

Hyvät lähtökohdat haastavista markkinoista huolimatta Markkinatilanteen on arvioitu jatkuvan haasteellisena vuonna 2009, mikä vaikuttaa kuluttajakysyntään ja Fiskarsin liikevaihdon kehittymiseen. Olemme uudista-neet organisaatiotamme ja leikanneet kulurakennettam-me. Nämä toimenpiteet sekä tarkennettu liiketoiminnan fokus, arvostetut brändit ja vuosisatojen perinteet antavat meille hyvät lähtökohdat saavuttaa tavoitteemme: tulla johtavaksi kuluttajatuoteyhtiöksi valitsemillamme erikois-alueilla kodissa, puutarhassa ja ulkoilussa.

Vuonna 1649 perustettu Fiskars täyttää tänä vuonna 360 vuotta ja juhlii merkkipäiväänsä Suomen vanhimpana yrityksenä. Haluan kiittää yhtiömme asiakkaita, työnteki-jöitä, yhteistyökumppaneita ja osakkeenomistajia luotta-muksesta ja tuesta – ilman teitä pitkä historiamme ei olisi ollut mahdollinen.

Helsingissä helmikuussa 2009Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

Vuosikertomus 20086

Strategiassa keskitytään erikoisosaamiseen

Fiskars on vuodesta 1649 alkaen panostanut aina tule vaisuuteen varmistaakseen yhtiön pitkäaikaisen, kannattavan kasvun. Liiketoimintamallin ydin on luoda osakkeen omistajille arvoa kehittämällä kuluttajien halua-mia inno va tiivisia tuotteita, joita tukevat vahvat, erikois-tuneet brändit tarkkaan valituissa tuotekatego rioissa. Yhtiön ainut laatuiset brändit jakavat yhteisen mission: Arjen kestävää muotoilua, vuodesta 1649.

Fiskars etsii jatkuvasti mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaansa uusille markkinoille ja uusille asiakkaille. Lisäksi tavoitteena on tehostaa tuottavuutta ja asiakas-palvelua kehittämällä toimitusketjun hallintaa ja yhden-mukaistamalla yksiköiden liiketoimintaprosesseja.

Fiskarsin visioHaluamme tulla johtavaksi kuluttajatuoteyhtiöksi valitse-millamme erikoisalueilla kodissa, puutarhassa ja ulkoi-lussa. Saavutamme tavoitteemme kuluttajien arvostamien brändien avulla, joiden vahvuuksia ovat toiminnallisuus, innovaatiot ja design.

Globaali tuotevalikoimaFiskars uskoo, että sitoutuneet kuluttajat suosivat erikois-tuneita brändejä ja ovat valmiita maksamaan tuotteissa kokemastaan lisäarvosta. Myös jälleenmyyjät tarvitsevat erikoistuneita brändejä voidakseen tarjota asiakkailleen monipuolisen tuotevalikoiman. Fiskars tarjoaa tuotteita, joita sekä kuluttajat että jälleenmyyjät haluavat. Globaali tuotevalikoima tuo tarvittavaa kustannustehokkuutta, jolla varmistetaan kilpailukyky markkinoilla.

Vahvasti paikallinenFiskarsilla on toimintaa 21 maassa ja sen tuotteita myy-dään yli 60 maassa ympäri maailmaa. Paikalliset myynti-toiminnot ovat välttämättömiä kuluttajien ymmärtämi-seksi ja paikallisen markkinatiedon saamiseksi. Läsnäolo eri markkinoilla tuo myös arvokasta palautetta uusien tuotteiden kehittämiseen.

Strategiaa tukeva organisaatioFiskarsilla on matriisiorganisaatio, joka rakentuu operatii-visista segmenteistä (EMEA, Amerikka, Wärtsilä ja Muut) sekä liiketoiminta-alueista (Home, Garden, Outdoor, Boats ja Real Estate vuoden 2008 lopussa). Organisaatiorakenne perustuu kuluttajalähtöiseen liiketoimintamalliin ja itse-näisesti toimiviin liiketoiminta-alueisiin, mutta samalla se mahdollistaa eri alueiden yhteiset prosessit ja toiminnot.

Konsernijohto Suomessa vastaa strategiasta, taloudel-listen tavoitteiden asettamisesta ja liiketoiminnan kehittä-misestä sekä ohjaa yhteisiä prosesseja.

1649 Peter Thorwöste perustaa Fiskarsin Ruukin

1822 Johan von Julin ostaa ruukin

1883 Fiskarsista osakeyhtiö

1915 Fiskars listautuu Helsingin pörssiin

1921 Inhan Ruukki yhdistetään Fiskarsiin

1967 Oranssikahvaiset sakset syntyvät

Fiskars 360 vuotta

Home

Outdoor

Garden Garden

Outdoor Real Estate

Boats

Fiskars-konserni

EMEA Amerikka Muut Wärtsilä

Strategia ja liiketoimintamalli 7

Leikkaavaa ydinosaamista

Sakset ovat Fiskarsin ikonituote. Fiskarsin oranssikahvaiset sakset ovat yhtiön tunne-

tuin ja laajimmalle levinnyt tuote – joka kodista löytyvä arjen apuväline. Käytännöllisyyden lisäksi ne ovat myös designesine, joka löytyy lähes jokaisesta teollista muotoilua käsittelevästä kirjasta. Fiskars on valmis-tanut saksia 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Saksien muotoilua ja valmistusta uudistaneet oranssikahvaiset sakset tulivat tuotantoon vuonna 1967.

Saksien tuoma liikevaihto raportoidaan osana Home- liiketoimintaa, mutta sakset ovat tärkeä osa myös School, Office & Craft (SOC) -tuotevalikoimaa. Ne edustavat sitä erikoisosaamista ja globaalia tuote tarjontaa, johon pyritään strategian mukaises-ti kaikilla liiketoiminta-alueella. Eikä pidä unohtaa, että leikkaamisen idea kulkee läpi Fiskarsin – saksien kehittämisessä syntynyttä ydinosaamista tarvitaan niin oksa saksien kuin monitoimityökalujen valmistuksessa.

Vuonna 2008 Classics-saksien tuotevalikoima täydentyi räätälinsaksilla ja uusituilla vasenkätisillä saksimalleilla. Amerikassa puolestaan kehitettiin kierrätysmateriaaleista tehdyt sakset. Fiskars voitti myös Yhdysvaltojen tärkeimmän askartelulehden Favorite Scissors -äänestyksen jo kahdeksatta kertaa peräkkäin. Ei ihme, että Fiskarsin saksia on myyty jo lähes miljardi kappaletta.

Erikoistuneet brändit• Pätevyys ja asiantuntemus • Keskittyminen omaan erityisalaan• Ongelmia ratkaiseva asenne• Edistyksellinen toiminnallisuus• Ainutlaatuinen design ja estetiikka

2009 Fiskars 360 vuotta

1973 Billnäsin tehdas valmistuu

1977 Toiminta laajentuu Yhdysvaltoihin

1985 Puutarhatyö- kalujen valmistus aloitetaan

1987 Fiskars ostaa Gerber Legendary Blades -yhtiön

2006–2007 Fiskars kasvaa yritysostoin: Silva, Leborgne ja Iittala

Fiskars oli Suomen arvostetuin brändi vuonna 2008

Vuosikertomus 20088

Suomen arvostetuimmat brändit

Nimi on vahva merkki. Fiskarsin perustamisesta lähtien sen tuotteet ovat kantaneet omaa leimaansa, omaa polttomerkkiään. Fiskarsin leima kankirau -dassa oli laadun tae jo 1600-luvun rautamarkkinoilla Tukholman Järntorgetilla. Sama vahva filosofia löytyy edelleen yhtiön brändien ytimestä.

Tänään Fiskarsin hienoon brändivalikoimaan kuuluvat kansainväliset pääbrändit Fiskars, Iittala, Gerber, Silva ja Buster sekä useita paikallisesti vah-voja brändejä kuten Arabia, Hackman, Rörstrand, Leborgne ja Zinck-Lysbro. Kunkin tavaramerkin taustalta löytyvä erinomainen osaaminen on nostanut ne oman alansa huippujen joukkoon.

Kuluttajat luottavatKuluttajien arvostus Fiskarsin brändeihin on kiistaton. Suomalaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa Fiskars saavutti ensimmäisen sijan vuonna 2008. Myös konserniin kuuluvat brändit Arabia, Iittala ja Hackman sijoittuivat erinomaisesti – sijoille 2, 4 ja 5. Tutkimus mittaa brändien arvostusta suomalaisten kuluttajien keskuudessa, ja siinä oli mukana yli 1 000 suomalaista ja kansainvälistä brändiä.

Brändeissä ei ole kyse vain mielikuvista. Kaiken takana on tuote – sen täytyy kerta kerran jälkeen ansaita paikkansa, todistaa erinomaisuutensa ja lunastaa käyttäjänsä odotukset. Fiskarsin tuotteissa toiminnallisuus yhdistyy huippumuotoiluun. Fiskarsin brändi on yhtiön 360-vuotisen historian aikana raken- tunut laadukkaiden tuotteiden ympärille; tämä brändin ydin on kirkas ja vahva kaikille. Myös kaikkien työntekijöiden panokset, suunnittelusta valmis-tukseen ja asiakkaan kohtaamiseen, ovat brändin rakennus palikoita; brändiä rakennetaan arjessa.

Erikoistuneet bränditVuonna 2008 aloitettiin yhtiön brändistrategian tarkentaminen. Fiskars keskittyy vahvasti pääbrän-deihinsä ja erikoistuu tarkkaan valittujen tuote aluei-den asiantuntijaksi. Yhtiö panostaa yhä enemmän premium-brändeihin eli tavaramerkkeihin, jotka edus-tavat tuoteryhmänsä laadukkainta ja arvostetuinta huippua. Näissä Fiskarsin erityisosaaminen tuo eniten lisäarvoa niin kuluttajalle kuin jälleenmyyjillekin.

Muotoilulla ja tuotekehityksellä on tulevaisuu-dessakin ratkaiseva rooli brändien kehittämisessä. Tarkoituksenmukaisella brändiportfoliolla haetaan synergioita tuotekehitysprosessiin ja mahdollisuutta tarjota globaaleja tuotevalikoimia.

Fiskars on maailman johtava saksi- ja puutarha-työkalubrändi. Fiskarsin kodin ja puutarhan käyttöesineitä yhdistävät toiminnallisuus, ergonomia, kestävyys ja laadukas muotoilu.

Iittala on kansainvälisesti tunnettu design- brändi, joka tarjoaa kuluttajille korkealuokkaisia skandinaavisen muotoilun ikoneita. Kestävää muotoilua kertakäyttökulttuuria vastaan.

Arabia on ollut suomalaisen muotoilun edelläkävijä jo yli 135 vuotta. Arabian tuotevalikoiman muodostavat suositut astiasarjat sekä sisustus- ja lahjatuotteet. Arabian muotoilussa toteutuvat ajaton kauneus, laadukkuus ja käytännöllisyys.

Hackman on Pohjoismaiden johtava keitto- ja paistoastioiden sekä aterimien tavaramerkki. Hackmanin vahvuus perustuu alan laajaan asiantuntemukseen sekä tuotteiden tarkoituksen mukaisuuteen ja kestävyyteen.

Gerber tarjoaa erä- ja ulkoilmahenkisille tarpeellisia, korkealaatuisia ja innovatiivisia metsästys-, kalastus- ja retkeilyvälineitä. Gerber. Fend For Yourself.

Buster on Suomen suosituin ja arvostetuin moottori-venemerkki. Se on alansa edelläkävijä, joka valmistaa turvallisia, kestäviä ja laadukkaita alumiiniveneitä. Buster on huoleton valinta.

Silva tarjoaa ulkoiluun ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita kuten kompasseja, otsalamppuja ja askelmittareita. Silvan tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua innostamalla heitä aktiiviseen liikkumiseen. Silva. Get out there.

Gerber, Torch 1 -taittoveitsi

Arabia, Oma-astiasarja

Hac

kman

, Flir

t-ta

rjoilu

lusi

kka

Iitta

la, A

alto

-mal

jakk

o

Fisk

ars,

Po

wer

Step

™-r

aiva

ussa

kset

Buster XXL -vene

Brändit 9

Silv

a, e

x3 plu

s-as

kelm

ittar

i


Laajentuminen keittiöstä sisustukseen jatkuu

Fiskarsin Home-liiketoiminta-alue tarjoaa moderneja designtuotteita ruuanvalmistukseen, kattamiseen ja kodin sisustamiseen. Vuonna 2007 ostetun Iittala Groupin myötä Fiskars on kotimarkkinoillaan Pohjois-maissa markkinajohtaja, jonka kodintuotteiden brändi-valikoimassa ovat arvostetut tavaramerkit Iittala, Fiskars, Arabia, Hackman, BodaNova, Höganäs Keramik, Rörstrand, Raadvad ja Høyang-Polaris. Kansainvälisillä markkinoilla laajennutaan erityisesti Iittala-brändin ja Iittala-myymälä konseptin avulla.

Toiminnan tehostaminen jatkuiHome-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vuoden 2008 aikana 32 prosenttia 317 milj. euroon. Liikevaihtoon sisältyy saksien ja askartelutuotteiden myynti. Kasvu johtui pääosin Iittala Groupin yritysostosta vuonna 2007.

Kannattavuuden parantamiseksi tehtiin vuoden 2008 aikana lukuisia toimenpiteitä. Osana Fiskarsin ja Iittala Groupin integraatiota myyntiyhtiöt yhdistettiin Norjassa ja Tanskassa. Höganäsin tehtaan toiminta Ruotsissa lopetettiin vuoden lopussa. Höganäs Keramik -brändin kehitys jatkuu kuten aiemmin. Suomessa ja Ruotsissa käyn nis tyivät vuoden lopussa yhteistoimintaneuvottelut toiminnan tehostamiseksi.

Oma vähittäiskauppa kasvoiKodintuotteissa strategisena tavoitteena on siirtyä perinteisestä tuotantolähtöisestä teollisesta toiminnasta vahvemmin kuluttaja- ja vähittäiskauppalähtöiseen liike-toimintaan. Pohjoismaissa tämä tarkoittaa, että omat Iittala-myymälät, -outletit ja -verkkokauppa toimivat toisena tukijalkana muun jakelun, kuten tukkumyynnin, rinnalla. Kansainvälisillä markkinoilla Pohjoismaiden ulkopuolella tavoitteena on kasvattaa myyntiä Iittala-myymäläkonseptin avulla. Oma myymäläverkosto toimii kansainvälisen laajentumisen keihäänkärkenä, ja jakelua täydentävät konseptin mukaiset osastot valittujen tavaratalojen ja jälleenmyyjien tiloissa. Tavoitteena on varmistaa kuluttajille yhtenäinen Iittala-brändielämys, missä tahansa kaupassa hän asioi.

Iittala-myymälöiden kansainvälinen laajentuminen jatkui suunnitelmien mukaisesti vuonna 2008: Ruotsissa avattiin kaksi, Hollannissa yksi ja Saksassa kolme uutta Iittala-myymälää. Tokiossa avattiin ensimmäinen Iittala-myymälä ja useita Iittala-osastoja eri tavarataloihin. Vuoden 2008 lopussa Iittala-myymälöitä oli yhteensä 37 ja konseptin mukaisia osastoja yli 70. Kaiken kaikkiaan Iittala-brändin tuotteita myydään yli 60 maassa.

Vuoden aikana aloitettiin Iittala Groupin tehtaan-

myymälöiden nimenmuutos Iittala outlet -myymälöiksi. Uusia outleteja avattiin vuoden aikana Suomessa kolme ja Ruotsissa yksi. Vuoden lopussa myymälöitä oli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 39.

Iittalan omalla verkkokaupalla oli ensimmäinen koko nainen vuosi Suomessa. Tutkimusten mukaan verkon rooli on kasvanut kodintuotteiden ostoprosessin osana – joko ostopäätöksen vahvistajana tai ostopaik-kana. Tämän havainnon vahvistamana Iittala-myymä-löiden kanta-asiakasohjelma päätettiin vuonna 2008 laajentaa muihin omiin myymälöihin ja verkkokauppaan. Uusi My Iittala -yhteisöohjelma julkistetaan kuluttajille maaliskuussa 2009.

Merkkipäiviä ja uusia tuotelanseerauksiaVuosi 2008 oli täynnä erilaisia merkkitapahtumia. Arabia juhli 135-vuotista keraamista historiaansa koko juhlavuoden erilaisin tapahtumin ja juhlatuottein. Juhlavuoden kunniaksi Arabian tuotevalikoima laajeni uudella kategorialla, kun nuoren lupaavan muotoili-jan Sami Ruotsalaisen Maku-keittiösarja, joka kokoaa yhteen ruuanvalmistuksessa tarvittavat astiat ja tekstiilit, lanseerattiin alkuvuodesta. Arabian museon galleriassa järjestettiin Kuvia keramiikan takaa -valokuvanäyttely sekä Design museossa Arabia 135 vuotta -juhlanäyttely.

Iittala juhlisti vuotta 2008 myös monin erilaisin merkki päivin, kun Nuutajärven lasitehdas täytti 215 vuotta ja Göran Hongellin suunnittelema ja kultamitalin Milanon triennaalissa vuonna 1954 voittanut Aarne-lasisto täytti 60 vuotta. Kaj Franckin ajaton Kartio-lasi täytti 50 vuotta, Tapio Wirkkalan lasimuotoilun ikoni, Ultima Thule 40 vuotta ja Heikki Orvolan pelkistetyn kaunis Kivi-kynttilälyhty 20 vuotta. Uutena värinä moniin lasituotteisiin tuli siniturkoosi.

Suomen arvostetuimmaksi brändiksi valittu Fiskars laajensi vuoden aikana saksi- ja keittiötyövälineiden sarjojaan mm. lanseeraamalla uusia, trendikkään värisiä Colours-sarjan välineitä. Lisäksi osallistuttiin Syöpä-sää tiön Roosa nauha -hyväntekeväisyyskampanjaan vaalean punaisilla erikoistuotteilla.

Hackman uudisti kattauksia tuomalla markkinoille uudenlaiset kuvioidut Flirt-aterimet ja -tarjoiluvälineet. Ruuanvalmistuksen tuotevalikoima laajeni Match-keittiösarjan avulla. Ruotsalaisen Rörstrandin uutuus oli Pergola-astiasarja, jonka koristeessa yhdistyvät ruotsalainen saaristo ja Välimeren tunnelma. Höganäs Keramik toi puolestaan markkinoille rohkean värisiä ja muotoisia astioita painopisteen siirtyessä mattalasit-teista kiiltäviin lasitteisiin.

Home

Tunnelmavaloilla voimaa arkeenKaikille Home-liiketoiminta-alueen brändeille on yhteistä johdonmukainen tuotekehitysprosessi ja tavoite puhutella laatutietoisia kuluttajia. Vuonna 2008 Iittala-brändi lanseerasi uuden Tunnelmavaloksi nimetyn konseptin, jonka alle on koottu sekä klassisia kynttilälyhtyjä että uusia, jännittäviä valonlähteitä – kaikki Iittalan kestävää muotoilua. Tuotteet on suunniteltu ensisijaisesti tunnelman luomiseen ja rentoutumiseen. Samalla konsepti laajentaa ja vahvistaa brändin sisustustuotteiden valikoimaa.

Näyttävimpänä uutuutena kokoelmassa on suomalaisen Ilkka Suppasen suunnittelema Fireplace, jossa ikivanha nuotion idea on kiteytetty hienostuneeksi sisustusesineeksi, josta on tulossa skandinaavisen muotoilun uusi ikoni.

Liiketoiminta-alueet 11


Puutarhan innovaatiot kasvattavat markkinaosuutta

Fiskarsin Garden-liiketoiminta-alue kehittää ergonomi-sesti muotoiltuja työvälineitä, jotka tekevät puutarhan-hoidosta hauskaa ja tehokasta. Yhtiön markkinaosuus on kasvanut vakaasti innovatiivisen tuotekehityksen avulla, ja Fiskars on noussut puutarhatyökaluissa maailman myydyimmäksi brändiksi. Vuonna 2008 yhtiö vahvisti johtoasemaansa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa keskittymällä uskollisiin asiakkaisiinsa, jotka arvostavat puutarhavälineiden helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä ja ainutlaatuista muotoilua.

Muutosten ja kehityksen vuosiPuutarhaliiketoiminta-alueen liikevaihto laski 4 prosent-tia 231 milj. euroon vuonna 2008. Pohjois-Amerikassa toiminnan liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat. Erityi-sen voimakasta kasvu oli Kanadassa. Liikevaihtoa rasitti kuitenkin Yhdysvaltojen dollarin heikentyminen euroon verrattuna.

EMEA-segmentin liikevaihto laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Sääolosuhteet vaikutti-vat myyntiin läpi vuoden: myöhäinen kevät ja sateinen kesä heikensivät puutarhatyökalujen myyntiä, vähälumi-nen talvi puolestaan lumityökalujen myyntiä viimeisellä vuosineljänneksellä. Voimakkainta liikevaihdon kasvu oli Venäjällä ja Itä-Euroopassa, jossa Fiskarsilla on vakaa markkina-asema kasvavilla markkinoilla. Vuonna 2007 ostetun ranskalaisen puutarha- ja rakennustyökalujen valmistajan Leborgnen integrointi Fiskarsiin saatiin vuoden 2008 aikana päätökseen.

Liiketoiminta-alueiden johdon roolia vahvistettiin vuoden 2008 lopussa. Euroopassa puutarhatoimialan johto siirtyi Belgiasta Suomeen, lähemmäs kotimarkki-noita ja Suomessa sijaitsevaa tuotekehityskeskusta. Amerikassa Fiskarsin puutarhaliiketoiminta siirtyi toimi-maan operatiivisesti SOC (School, Office & Craft) -yksikön kanssa yhtenä liiketoiminta-alueena. Uudistukset olivat osa Fiskarsin pyrkimystä lisätä toiminnan tehokkuutta ja keskittymistä brändättyihin kuluttajatuotteisiin.

Uusia ideoita puutarhasta nauttimiseenVuonna 2008 lanseerattiin useita merkittäviä puutarha-työvälineiden tuoteuutuuksia. Uudet markkinoille esitellyt innovaatiot vastaavat tämän päivän puutarhureiden vaatimuksiin tuotteiden monikäyttöisyydestä, helppo-käyttöisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

Kaikki Fiskarsin puutarhatyökalut on kehitetty tarjoa-maan rentouttavia ja nautinnollisia hetkiä kiireisen nykymaailman keskelle. Tätä ajatusta korostettiin vuonna 2008 laajasti Euroopan alueella käytetyssä markkinointi-

kampanjassa, jonka teema oli ”Kevennä otetta. Nauti puutarhasta.” Kampanjaan liittyi Garden Light -puutarha-työvälineiden lanseeraus, jossa esiteltiin sarja kevyitä mutta samalla tukevia työkaluja, joiden avulla raskaistakin askareista selviää entistä vähemmällä fyysisellä voimalla.

Pohjois-Amerikan markkinoilla PowerGear® Lop & Saw -tuotteen lanseerauksessa korostettiin monikäyttöisyyttä. Uudessa tuotteessa raivaussaksiin on yhdistetty irrotettava saha, ja saksien mekanismi perustuu Fiskarsin patentoimaan PowerGear™-teknologiaan, joka lisää leikkaustehoa selvästi perinteisiin raivaussaksiin verrattuna. Euroopassa Fiskarsin monitoimileikkurien tuoteperhe laajeni viidellä uudella tuot-teella. Nämä monikäyttöiset työkalut helpottavat erityisesti puiden latvustojen ja tiheiden pensaiden leikkaamista.

Puutarhanhoito oikeilla välineillä tarjoaa rentouttavia hetkiä kiireen keskelle.

Garden

Vihreää puutarhanhoitoaYmpäristötietoisuus on lisääntynyt puutarhan-hoidossa. Esimerkiksi omien vihannesten viljely on konkreettinen keino elää luonnonmukaisesti. Fiskars tarjoaa useita tuotteita, joilla vihreitä arvoja voi toteuttaa puutarhassa. Nopeasti suosituksi nousseella rikkaruohonpoistajalla voikukat voi kitkeä pois helposti ja tehokkaasti ilman kemikaaleja tai polttoainetta tarvitsevia laitteita.

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa Fiskars on lanseerannut sadevedenkeräysjärjestelmän, jonka avulla asukkaat voivat kerätä talojen räystäiltä tippuvan sadeveden talteen ja näin omalta osaltaan vähentää kraanaveden kulutusta. Myös kierrätetyistä ja uusiutuvista materiaaleista valmistetut kukkaruukut toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita.

Liiketoiminta-alueet 13

Musta-oransseista tuotteista tunnettu Fiskars lansee-rasi vuoden 2008 aikana myös erän puutarhavälineitä, joissa oli käytetty kolmea trendiväriä. Lisäksi Fiskars osal-listui Roosa nauha -kampanjaan tuomalla markkinoille vaalean punaisia puutarhatyövälineitä ja lahjoittamalla osan niiden myyntituotoista eri maiden syöpäjärjestöille.

Fiskarsin filosofia, jonka mukaan ”melkein kaikki voidaan tehdä paremmin”, näkyy tuotesuunnittelussa. PowerStep™-tekniikka on filosofian pohjalta syntynyt uusi innovaatio, joka esiteltiin Euroopan suurimmassa puutarha-tapahtumassa, Gafa 2008 -messuilla. Uuden teknologian ansiosta leikkausvaiheiden määrä muuttuu automaattisesti karsittavien oksien paksuuden mukaan. PowerStep™-puutarhatyökalut lanseerataan kuluttajille vuonna 2009.


Ulkoilussa liikutaan uusilla jäljillä

Fiskarsin Outdoor-liiketoiminta-alue tarjoaa ulkoilun harrastajille innovatiivisia, tarpeellisia ja luotettavia varusteita. Liiketoiminta-alueen arvostetut brändit ovat Gerber Legendary Blades, Silva ja Brunton, jotka jatkoivat vuonna 2008 missioitaan: omillaan pärjäämisen ja aktiivisen elämäntavan puolesta puhumista. Vuoden aikana panostettiin strategisiin markkinoihin ja asiakkai-siin, innovatiivisiin tuotteisiin sekä yhteistyöhön loppu-käyttäjien kanssa.

Vakaata kehitystä epävarmoilla markkinoillaVaikka maailmantalous muuttui entistä haastavam-maksi vuoden 2008 aikana, ulkoilun liiketoiminta-alueella toiminta säilyi suhteellisen vakaana niin Pohjois- Amerikassa kuin Euroopassakin. Liikevaihto laski vuoden aikana 10 prosenttia 110 milj. euroon. Osittain myynnin lasku johtui Yhdysvaltojen dollarin ja Ruotsin kruunun heikentymisestä suhteessa euroon, osittain tiettyjen jälleenmyyntiasiakkaiden vähenty -neistä ostoista vuoden aikana.

Myös ulkoilun liiketoiminta-alue organisoitui uudella tavalla konsernin yhtiörakenteen muuttuessa vuonna 2008. Nyt EMEA-alueen toimintaa, joka keskittyy Silva-brändiin, johdetaan Sollentunasta, Ruotsista. Tämä yksikkö vastaa myös kompassien ja muiden navigaatiotuotteiden, otsalamppujen ja hyvinvointi-tuotteiden kehityksestä maailmanlaajuisesti.

Ulkoilun liiketoiminta-aluetta Pohjois-Amerikassa johdetaan Portlandista, Oregonista, josta Gerber Legendary Blades -yhtiö on kotoisin. Gerber on tunnettu erityisesti veitsistään ja monitoimityökaluistaan. Toinen Yhdysvaltojen markkinoilla myytävä brändi on Brunton, joka on erikoistunut retkeilyvarusteisiin kuten retkikeitti-miin ja kannettaviin virtalähteisiin. Gerberin ja aiemmin Silvan tytäryhtiönä toimineen Bruntonin toiminnan i ntegrointi jatkui vuoden 2008 aikana.

Arkiliikuntaa ja erikoisvälineitäFiskarsin ulkoilutuotteisiin kuuluu laaja valikoima erikois varusteita niin metsästäjille ja eränkävijöille kuin hyvinvoinnistaan kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat hyötyä arkiliikunnasta. Jatkuva tuotevalikoiman hallinta ja kehittäminen lähtee liikkeelle tuotekehityksestä, jonka täytyy ymmärtää kuluttajia, tuotteiden käyttäjiä.

Hyviä esimerkkejä vuoden 2008 onnistuneista tuote lanseerauksista olivat Silvan ex3plus-askelmittari ja Gerberin Ripstop-monitoimityökalu. Gerber jatkoi monit oimityökalujen kehittämistä uusilla innovaatioillaan. Tyylikkäästi muotoillussa Ripstop-tuotteessa kaikki

työkalut ovat pihtien ulkoreunoilla, mikä helpottaa työ kalujen käyttöä. Turvallisuutta lisää työkalujen lukitusjärjestelmä. Pihtien jousitus taas säästää voimia, kun työkalua käytetään pitkään.

Ruotsissa vuoden parhaan urheiluvälineen palkinnon voittanut Silvan ex3plus on askelmittari, jossa on monia käytännöllisiä toiminnallisuuksia. Se kertoo muun muassa, mikä on käyttäjän senhetkinen tilanne suhteessa päivittäi-seen 10 000 askeleen suositukseen, ja siinä on kuntoilu-tavoitteiden seuraamista helpottava viikon muisti.

Ulkoilumarkkinoilla on nähtävissä kaksi pääkuluttaja-ryhmää. Ulkoilun aktiiviharrastajat etsivät ja harrastavat monia urheilulajeja. Toinen kasvava ryhmä on ihmiset, jotka kiinnostuvat lajeista, joita on helppo harrastaa ja oppia ja jotka vaativat entistä vähemmän aikaa ja erikois-varusteita. Nämä trendit luovat Fiskarsin ulkoilutuotteille laajan käyttäjäkunnan ja liiketoiminnalle mahdollisuuden kasvaa markkinoilla.

Liiketoiminta-alueet

Outdoor

75 vuotta ulkoilun ystävien puolestaUlkoiluvälinevalmistaja Silvan historia alkoi intohimoisen suunnistajan ja keksijän Gunnar Tillanderin innovaatiosta. Hän kehitti ensimmäisen nesteellä täytetyn kompassin. Keksintö nopeutti ja paransi kompassin toimintaa huomattavasti. Yhdessä suunnistajaveljien Alvar ja Björn Kjellströmin kanssa hän perusti vuonna 1933 Silvan. Siitä lähtien Silva on ollut suunnistuksen ja ulkoilun harrastajien luotettu kumppani.

Aikojen myötä tuotevalikoima on kasvanut. Tänään Silva tarjoaa erilaisia ulkoiluun liittyviä tuotteita, otsalampuista kannettaviin sääasemiin. Erityisesti arkiliikuntaa tukevat exercise-4-life™-tuotteet osoittavat, että Silvan tuoteinnovaatiot perustuvat käyttäjien – aktiivisten liikkujien – todellisiin toiveisiin ja tarpeisiin.

15


Buster-veneet kulkevat haastavassa ympäristössä

Inhan Tehtaat Oy Ab on Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö, joka tunnetaan valmistamistaan Buster- alumiiniveneistä. Buster säilytti vuonna 2008 asemansa Suomen eniten rekisteröitynä vapaa-ajan veneenä ja vahvisti markkina-asemaansa myös muissa Pohjoismaissa.

Haastava markkinatilanne vähensi myyntiäYhdysvalloista alkanut veneiden kysynnän lasku tuli viiveellä myös Pohjois-Euroopan markkinoille. Vene-toimialan 14 vuotta jatkunut kasvu päättyi Pohjoismaissa, ja kysyntä heikkeni nopeasti kevään 2008 aikana kaikilla Busterin päämarkkinoilla.

Syyt kysynnän laskuun olivat lähinnä talouden epä-varmuudessa sekä korkojen, polttonesteiden hinnan ja yleisen kustannustason nousun aiheuttamassa reaalisen

ostovoiman kasvun pysähtymisessä. Busterille tärkeän avovenesegmentin myyntiin vaikutti alentavasti myös kesän 2008 sateinen sää Suomessa.

Inhan Tehtaiden liikevaihto oli 35 milj. euroa vuonna 2008. Liikevaihto laski 16 prosenttia vuodesta 2007, vaikka Buster-veneiden markkinaosuus nousikin vuoden aikana. Loppukesällä ja alkusyksyllä toteutetut kampanjat paransi-vat Busterin asemaa erityisesti Suomen markkinoilla. Liike-vaihtoa ja liiketulosta heikensivät kuitenkin merkittävästi venemallien toimitusten alun myöhästyminen keväällä 2008.

Liiketoimintaa sopeutetaan vastaamaan kysyntääValmistuskapasiteetti sopeutettiin syksyn aikana vastaa-maan muuttunutta markkina- ja kysyntätilannetta. Tämä


Boats

Huoletonta liikkumista joka säässäPohjoismaiden vaihtelevissa sääolosuhteissa kulkuvälineenä toimivan veneen on oltava turvallinen ja kestävä. Uudessa Buster XXL -mallissa, joka esiteltiin pohjoismaisilla venemessuilla keväällä 2008, tuotekehityksen tärkeimmät suunnitteluperusteet olivat käytettävyys ja ajo-ominaisuudet eri olosuhteissa. Vakaa Buster kestää raskasta, epätasaisesti jakautunutta kuormaa. Veneeseen nousu on turvallista ja helppoa jopa kalliorannoilta. Uudistunut Buster XXL on saanut hyvän vastaanoton käyttäjiltä ja venealan lehdistöltä. Erityisesti veneen ajo-ominaisuuksia on kehuttu erinomaisiksi.

Kaikkien Buster-veneiden valmistusmateriaali kestää hyvin vaativia merivesiolosuhteita: merialumiini on kevyt ja helppohoitoinen materiaali, niin yhteysveneeseen kuin vapaa-ajan käyttöön.

17

johti merkittäviin toiminnan ja henkilömäärän supis tuksiin veneliiketoiminnassa.

Inhan Tehtaiden saranaliiketoiminta lopetettiin vuoden 2008 aikana. Liiketoiminta kärsi alhaisen kustannustason maiden kovasta kilpailusta ja rakennus-tuotannon volyymin laskusta päämarkkinoilla Pohjois-maissa. Saranoiden patentit ja tuoteoikeudet myytiin lokakuussa Abloy Oy:lle. Takomoliiketoiminnan liike-vaihto pieneni ja kannattavuus heikkeni vuonna 2008.

Haastavan markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan veneliiketoiminnassa. Kannattavuutta ja kilpailukykyä parannetaan tuotevalikoiman uudistamisella, jakeluka-navan toiminnan tehostamisella ja liiketoiminnan raken-teita muuttamalla. Toiminnan tehostaminen ja rakenne-muutokset toteutetaan vuosien 2008 ja 2009 aikana.

Buster säilytti asemansa Suomen suosituimpana vapaa-ajan veneenä.


Maa- ja metsäomaisuus luo vakaan pohjan toiminnalle

Fiskarsin kiinteistötoimi hallinnoi yhtiön maaomaisuut-ta, joka kattaa 15 000 hehtaaria Etelä-Suomessa yhtiön synty sijoilla Fiskarsin Ruukissa, sen lähiympäristössä ja Hanko niemellä. Ruukista käsin johdetaan myös kiinteis-töjen ulkoista ja sisäistä vuokraustoimintaa. Lisäksi yhtiön metsä- ja maataloutta hallinnoidaan ruukissa. Metsä-varanto kattaa sekä tuottavaa talousmetsää että erilaisia, ainutlaatuisia suojelualueita.

Kiinteistötoimen liikevaihto vuonna 2008 oli 6 miljoo-naa euroa ja liiketulos heikkeni edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan tulokseen vaikuttaa voimakkaasti puu-varannon käypä arvo, joka määrittyy puun kantohintojen perusteella. Puun kantohinta oli vuoden 2008 aikana huomattavasti alempi kuin vuonna 2007, jolloin se oli ennätyslukemissa, ja tämä heikensi kiinteistötoimen tulosta. Metsätaloutta hoidetaan yhtiössä pitkäjäntei-

sesti, ja operatiivisen toiminnan vuosittaiset vaihtelut ovat olleet viime vuosina pieniä. Puuvarannon arvonmääritystä muutettiin joulukuussa 2008 heijastamaan paremmin omaisuuden vakaata luonnetta. Arvonmäärityksessä käytetään jatkossa kolmen vuoden keskimääräistä kantohintaa yhden kuukauden keskihinnan sijasta.

Valtaosa puusta myydään pystykauppana pitkäaikai-sille yhteistyökumppaneille. Osa puusta jatkojalostetaan yhtiön omalla Laatupuu-sahalla, joka tuottaa erikoispuu-tavaraa mm. huonekalupuusepille.

Ruukkia kehitetään pitkäjänteisestiFiskarsin Ruukki on kokenut merkittävän muodonmuutok-sen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Teolli-suuden siirryttyä ruukki oli hiljainen ja kuoleva teollisuus-paikkakunta. Yhtiön kehitystyön ansiosta ruukkiin saatiin


Real Estate

Monipuolista elämää ruukissaFiskarsin Ruukki on tänään 600 asukkaan koti-paikka, joka elää ympäri vuoden. Erilaiset näyttelyt, mielenkiintoiset putiikit ja työpajat sekä ravintola-, kokous- ja majoituspalvelut houkuttelevat ruukkiin vuosittain noin 150 000 kävijää.

Vuonna 2008 Kuparipajassa nähtiin korunäyttely Kiilto silmässä, kuvataidenäyttely Yksinkertainen elämä ja näyttely R.ASIA. Fiskarsissa asuvan monipuolisen taiteilijan Howard Smithin Juhla 45 -näyttely avautui 4.10. 2008. Avajaiset (kuvassa) houkuttelivat lukuisat taiteen ystävät ruukkiin. Lisäksi vanhassa makasiinissa oli kansainvälinen keramiikkanäyttely Tulessa syntynyt.

19

kuitenkin uutta elämää. Tänään se tunnetaan kansain-välisestikin suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena. Uusien asukkaiden myötä ruukki on jälleen elinvoimainen asuin- ja työpaikka. Fiskars on myös suosittu kokous - paikka; FiskarsForum tarjoaa erinomaiset puitteet kokouksille ja seminaareille.

Taatakseen ruukin kehittymisen myös tulevaisuudessa yhtiö on käynnistänyt yhdessä kaupungin kanssa alueen kaavoittamishankkeen, joka mahdollistaa hallitun kasvun alueella. Uusi valmisteilla oleva kaava tuo runsaasti tontteja, jotka mahdollistavat kymmenien vuosien kehityksen ruukissa.

Konsernin maista noin 4 000 hehtaarin alue sijaitsee Hankoniemellä. Alueen kehittämistyö jatkuu yhdessä Raase porin ja Hangon kaupunkien kanssa. Asemakaava-suunnittelu voidaan aloittaa näillä näkymin vuonna 2009, jolloin alueelle valmistuu vesi- ja viemäri verkosto.

Kestävä kehitys näkyy kokonaisuudessa ja yksityiskohdissa

Ympäristövastuu 21

Fiskarsin ruukki syntyi 360 vuotta sitten kosken ympärille. Koski ja metsät mahdollistivat teollisuuden ja paikkakunnan kasvun. Tänä päivänä Fiskars toimii maailmanlaajuisesti, mutta yhteys luontoon on säilynyt vuosisatojen yli.

Fiskarsissa kestävä kehitys nähdään koko toimintaa koskevana periaatteena. Niinpä tuotantoketjua tarkas-tellaan porras portaalta, tuotteiden valmistusolosuhteis-ta niiden elinkaaren pituuteen ja kierrätettävyyteen asti.

Energiamuodot ovat globaalin mittakaavan valintoja, jotka kuitenkin tehdään yleensä paikallisesti. Konserniin kuuluvat Inhan Tehtaat ja Nuutajärven lasitehdas ovat siirtyneet kotimaisen pelletin käyttöön kiinteistöjen lämmityksessä. Puupelletit ovat sekä ympäristöystä-vällinen että raskasöljyä edullisempi lämmitystapa.

Fiskars pyrkii myös vähentämään eri tavoin energian-kulutustaan. Vuonna 2008 konsernin kodintuotteiden alueella sitouduttiin toteuttamaan Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimuksen tavoitteita. Energiankulutusta pyritään vähentämään kymmenen prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

Kierrätys otetaan huomioon jo tuotantovaiheessaFiskars on kehittänyt valmistusprosessejaan päästöjen ja jätteiden vähentämiseksi. Hyvin suunnitellut tuotteet eivät tuhlaa raaka-aineita. Tuotantopaikoilla ylijäävä lasi, posliini, muovi ja metalli kerätään uudelleen-käyttöä varten, jolloin kierrätyksen ensimmäinen vaihe tapahtuu jo valmistuksessa. Fiskarsilla on myös koko-naan kierrätysmateriaalista tehtyjä malleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uudet kierrätysmuovista valmistetut sakset ovat saaneet kiitosta niin jälleenmyyjiltä kuin kuluttajiltakin. Myös lapsille suunnattuja koulutarvik-keita kuten saksia, teroittimia ja viivaimia on valmis-tettu kierrätysmateriaalista. Niiden, kuten myös koko konsernin muiden tuotteiden pakkauksissa pyritään käyttämään kierrätyskelpoisia materiaaleja.

Fiskars on sitoutunut kehittämään tuotantonsa turval-lisuutta tekemällä jatkuvasti riskikartoituksia ja turvalli-suusanalyysejä. Ennen uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönottoa arvioidaan niiden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Lähtökohtana on, ettei ympä-ristöön pääse haitallisia aineita, oli kyse valmistuksesta, varastoinnista tai hävittämisestä. Henkilöstö koulutetaan käsittelemään kemikaaleja ja haitallisia jätteitä oikein. Samaa edellytetään alihankkijoilta: toimittajien on noudatettava kansallista lainsäädäntöä ja työskennel-tävä ympäristökuormituksen vähentämiseksi.

Ympäristövaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä vaihe on logistiikka. Fiskarsin tavoitteena on mahdollisimman suoraviivainen, ilman tarpeettomia väliportaita toimiva logistinen ketju. Logistiikan päästöjen vähentämi- seksi tehdään tiivistä yhteistyötä tavarantoimittajien ja jakelun välillä. Yhteistyössä kaupan kanssa on kehi-tetty toimenpiteitä, joilla käytöstä poistuvia tuotteita saadaan kerättyä talteen ja toimitettua materiaalien-keruuta varten.

Pitkäikäiset tuotteet ovat kestävää kehitystä parhaimmillaanKaikkein tärkein kestävän kehityksen edellytys on kuitenkin itse tuote ja sen pitkäikäisyys. Hyvällä tuot-teella on pitkä elinkaari, usein sukupolvea pidempi. Mieleiseen esineeseen syntyy henkilökohtainen suhde, sen haluaa säilyttää ja antaa eteenpäinkin.

Fiskarsin pyrkimyksenä on toimia kertakäyttökult-tuuria vastaan ja luoda pitkäikäisiä tuotteita. Samalla se on valmis tukemaan kuluttajia myös kierrätyksessä. Esimerkiksi Hackmanin tuotteiden käyttäjät ovat jo vuosien ajan osallistuneet keitto- ja paistoastioiden kierrätyskampanjoihin. Käytännönläheisillä toiminnoilla Fiskars pyrkii välittämään kuluttajille viestinsä kestävän kehityksen tärkeydestä ja tekemään vastuullisen kulut-tamisen mahdolliseksi.

Fiskars on saanut useita tunnustuksia työstään kestävän kehityksen puolesta. Vuonna 2008 Sorsa-kosken keitto- ja paistoastiatehtaalle myönnettiin ISO 14001 -sertifikaatti. ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka myönnetään osoituk-sena kokonaisvaltaisesta ympäristöasioiden hoidosta. Aiemmin sertifikaatti on myönnetty konsernin tehtaille Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Fiskarsin omistamat metsäalueet on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti ja osalle niistä on myönnetty FSC-sertifikaatti. Talousmetsiä hoidetaan perinteisillä kestävillä tavoilla. Kymmenen prosenttia yhtiön maista on mukana erilaisissa luonnonsuojeluohjelmissa. Lisäksi Fiskars toteuttaa vapaaehtoisten suojeluohjelmien tavoitteita, kuten rantojen luonnonvaraista suojelua.

Onkin luonnollista, että kestävän kehityksen peri-aat teita noudatetaan myös Fiskarsin omassa ruukissa; paikassa josta kaikki sai alkunsa. Taiteen ja muotoilun kylälle on myönnetty kansainvälinen Royal Award for Sustainable Tourism -palkinto. Se jos mikä on konkreet-tinen osoitus siitä, että hyvä design ja hyvä ympäristö lähtevät samoista arvoista.


Yhteiskuntavastuu ulottuu työntekijöistä kulttuuriin

Fiskars pyrkii olemaan haluttu yhteistyökumppani, jonka toimintoja ohjaavat eettisyys ja luotettavuus.

Sosiaalisella vastuulla on Fiskarsissa syvät juuret. Pitkän historiansa aikana se on toiminut tuotantopaikkakunnillaan niin merkittävänä työllistäjänä kuin kulttuurivaikuttajanakin.

Hyvä maine työnantajana ja yrityksenä on tänäänkin hyväksi liiketoiminnalle. Fiskarsin hallitus hyväksyi yhtiötä koskevan eettisen ohjeiston, Code of Conductin vuonna 2008. Sen mukaisesti Fiskars tavoittelee kannattavuutta eettisesti ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Fiskars haluaa olla kaikissa toimipaikoissaan hyvä yrityskansalainen sekä edistää yleisesti avoimuutta ja hyvää liikemiestapaa.

Hyvä yrityskansalainen on hyvä maailmankansalainenGlobaalina yrityksenä Fiskars edistää sosiaalista vastuullisuutta ennen kaikkea omalla toiminnallaan. Yhteistyökumppanien valinta ja omien tuotantopaikkojen olosuhteiden valvonta ovat konkreettisia ja jokapäiväisiä tapoja vaikuttaa ympäröivään todellisuuteen. Kun Silvaavasi vuonna 2004 oman tehtaan Kiinaan, se pystyi vahvistamaan kontrolliaan paitsi tuotannon laadusta myös työolosuhteista.

Fiskars tukee Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuk-sien julistuksessa lausuttuja universaaleja ihmisoikeuksia ja edellyttää kaikilta alihankkijoiltaan niihin sitoutumista.

Vastaavasti Fiskars pyrkii itse olemaan haluttu yhteis-työkumppani, jonka toimintoja ohjaavat eettisyys ja luotettavuus. Työnantajana Fiskars on sitoutunut kohte-lemaan kaikkia yhtäläisesti ja tarjoamaan työntekijöilleen mahdollisuuksia puolueettomasti ja reilusti.

Omien toimintojensa lisäksi Fiskars edistää globaalia oikeudenmukaisuutta kolmannen sektorin järjestöjen kautta. Esimerkiksi Iittala on tukenut vuodesta 2001 läh-tien kansainvälistä työtä lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kuluneena vuonna yritys tarjosi kuluttajille Ruotsissa eri-tyistuotteita, joiden tuotot menivät suoraan UNICEFille. Fiskars puolestaan osallistuu Roosa nauha -kampanjaan valmistamalla vaaleanpunaisia erityistuotteita, joiden tuotoista osa menee eri maiden syöpäjärjestöjen toimin-nan tukemiseen. Lisäksi tuetaan tuotantopaikkakuntien paikallisia urheilu- ja kansalaisjärjestöjä sekä tarkkaan valittuja valtakunnallisia hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Vastuullisuus on myös yhteisöllisyyden tukemistaFiskars haluaa tehdä tuotteita, jotka inspiroivat ihmisiä toimimaan yhdessä ja rikastuttavat kulttuuria. Puutarhan-hoito voi yhdistää hyvinkin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ja tarjota virkistystä.

Yhdysvalloissa Fiskars on vetänyt jo kuuden vuoden ajan Orange Thumb -nimistä yhteisöprojektia. Fiskarsin

tuella erilaiset ryhmät ovat saaneet työkaluja ja mate-riaaleja viheralueiden kunnostamiseen. Projektin seurauk-sena on syntynyt peräti 92 naapurustoryhmää, jotka ovat ottaneet asiakseen lähipuistojen elävöittämisen, pienten viljelyspalstojen perustamisen ja erilaisten kurssien ja koulutuksen järjestämisen.

Viime vuonna Orange Thumb tuki kolmea projek-tia Yhdysvalloissa: Chicagossa, San Franciscossa ja Orlandossa. Kukin paikoista keräsi Fiskarsin työntekijöitä, paikallisia asukkaita ja puutarha-alan ammattilaisia yhteen muuttamaan lähiseudun joutomaat vihreiksi keitaiksi. Vuonna 2009 hanke saa jatkoa Kanadassa, Uudessa- Seelannissa ja Australiassa.

Kulttuurin aarteita tulevia sukupolvia vartenFiskarsin syntysija olisi voinut vaipua unohdukseen, ellei yhtiöllä olisi ollut halua säilyttää ruukkialue elävänä. Pitkä jänteisen työn onnistumista todistaa ruukin noin 150 000 vuosittaista vierailijaa. Fiskars panostaa kiinteis-töjen kunnostamiseen ja näin omalta osaltaan säilyttää historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa seuraaville sukupolville.

Fiskarsilla on myös läheiset suhteet useisiin kulttuu-risiin toimijoihin. Ilmeisimpiä niistä on Fiskarsin käsityö-läisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta, jonka näyttelytoimintaa Fiskars tukee vuosittain. Toinen mer-kittävä yhteistyö- ja tukikohde on Designmuseo. Monet Fiskarsin tuotteista ovat kiistattomia muotoilun merkki-teoksia. Iittalan ja Nuutajärven sekä Arabian museon kokoelmat kuuluvat nykyisin Designmuseon kokoelmiin, minkä ansiosta designin huiput ovat näyttelyiden kautta kaikkien ulottuvilla. Vuonna 2008 Designmuseo järjesti suuren Arabia 135 -näyttelyn, joka esitteli laaja-alaisesti Arabian tuotantoa ja toimintaa.

Fiskarsilla on tärkeä rooli myös oman ruukkinsa koti-kaupungin Raaseporin kulttuurielämässä. Se on tukenut usean vuoden ajan kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen johtamaa Suomalaista kamariorkesteria, joka järjestää Tammisaaressa klassisen musiikin kesäkonserttien sarjan.

Perinteisiä kädentaitoja ja uutta osaamista

Henkilöstö 23

Fiskars on vuosisatojen ajan tuonut yhteen monen-maalaisia osaajia. Ruukin perustaja oli hollantilainen Peter Thorwöste, jonka alulle panema teollisuus työllisti jo alkuaikoina suomalaisten lisäksi englantilaisia, saksa-laisia ja ruotsalaisia. Kansainvälisyys on näin ollen osa Fiskarsin perimää.

Nykypäivän Fiskarsilla on henkilökuntaa yli 20 maassa. Kaikilla toimipaikoilla sillä on sama haaste ja tavoite: löytää työntekijöiksi taitavimmat ammattilaiset. Ilman poikkeuksellisen osaavaa henkilökuntaa ei synny poikkeuk-sellisia tuotteita. Designesineet ja innovatiiviset työkalut vaativat usein erityisosaamista, joka ei välity vain kirjojen ja koulujen välityksellä. Niinpä monissa paikoissa fiskarsilai-suus on jatkunut samassa perheessä sukupolvelta toiselle.

Koulutus motivoiFiskars tekee myös jatkuvasti töitä taitojen ja niihin liittyvän hiljaisen tiedon siirtämiseksi. Monilla tehtailla on toiminut jo pitkään oppisopimuskoulutus, jonka ansioista esimerkiksi vaativan taidelasin puhaltamisen tekniikoita on pystytty pitämään yllä. Tänä päivänä panostetaan lasinpuhalluksessa kriittisen hiljaisen tiedon kuvaamiseen ja haltuunottoon.

Henkilökunnalle järjestettävät koulutukset ja työssä-oppimisen mahdollisuudet ovat myös tapa motivoida: opiskelumahdollisuuksia pyritään järjestämään ajasta ja paikasta riippumatta. Home-liiketoiminta-alueella alettiin vuonna 2008 valmistella kansainvälistä e-learning-verkko-koulutusohjelmaa, jossa keskitytään mm. asiakaskoh-taamisiin myymälöissä sekä brändi- ja tuotetietouteen. Lisäksi liiketoiminta-alueella on panostettu esimiesroolin näkyväksi tekemiseen ja esimiesten valmentamiseen henkilöstöjohtamisessa vuonna 2008.

Fiskarsille henkilöstön työssä jaksaminen ja henkinen hyvinvointi ovat keskeisiä menestyksen mittareita. Liike-toiminta-alueilla on kartoitettu henkilöstön hyvinvoinnin tilaa ja panostettu yhteistyön kehittämiseen työterveys-huollon kanssa.

Fiskars kehittää jatkuvasti toimenpiteitä, joilla ediste-tään työssä viihtymistä. Tämä työ tuottaa myös tuloksia. Esimerkiksi Home-liiketoiminta-alueeseen kuuluva Iittala on menestynyt Suomen parhaat työpaikat -arvioinnissa, jota tekee Great Place to Work -instituutti.

Yhteishenkeä työpaikalla parantaa myös eri toimi-paikoissa järjestettävä liikunta- ja muu virkistystoiminta. Esimerkiksi Fiskarsin tehtailla Billnäsissä eväitä oman kunnon hoitamiseen antaa tehtaan omalla kuntosalilla järjestettävät jumpat. Osaan toiminnasta on myös työntekijöiden perheet kutsuttu mukaan.

Henkilöstö vuonna 2008Fiskars-konsernissa työskenteli vuoden 2008 lopussa 4 119 henkilöä (2007: 4 515). Organisaatiorakenteen muutokset ja heikentynyt markkinatilanne johtivat useissa yksiköissä henkilöstövähennyksiin. Henkilöstön määrä väheni erityisesti Yhdysvaltojen Craft- ja Outdoor-liike-toiminta-alueilla, Ruotsissa Höga näsin tehtaan toiminnan loppuessa ja Suomessa Inhan Tehtailla. Henkilöstön mää-rä kasvoi Home-liiketoiminta-alueen suorassa kuluttaja-myynnissä, kun uusia Iittala-myymälöitä perustettiin mm. Berliiniin, Saksaan (kuvassa).

Henkilöstö 2008 markkina-alueittain

EMEA 74 %Amerikka 19 %Muut 7 %

Henkilöstö 2008 liiketoiminta-alueittain

Outdoor 12 %Boats 6 %Real Estate 1 %

Home 44 %Garden 37 %

Tuotekehitys kunnioittaa perinteitä ja katsoo eteenpäin

Tuotekehitys ja design 25

Fiskarsin tavoitteena on olla valitsemillaan liiketoiminta-alueilla innovatiivinen suunnannäyttäjä. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat vahva muotoilu ja johdonmukainen brändinhallinta. Ylivertaisen ulkoasun lisäksi Fiskarsin tuot-teet ovat tunnettuja toiminnallisuudestaan ja laadukkuu-destaan. Vaikka tuotekehitys lähtee pitkästä muotoilupe-rinteestä, sillä on toisaalta voimakas halu ja kyky uudistua.

Konsernin jokainen liiketoiminta-alue vastaa omasta tuotekehityksestään. Uusia tuotteita kehitetään tiiviis-sä yhteistyössä brändinhallinnan ja tuotannon kanssa. Jokaisen tuotteen suunnittelu alkaa kuluttajien tarpeista – toisin sanoen arjen ymmärtämisestä.

Hyvällä suunnittelulla kauniimpi ja helpompi arkiMikä tekee uudesta tuotteesta niin hyvän, että sitä voi kutsua innovaatioksi? Fiskarsin pääsuunnittelijalle Olavi Lindénille vastaus tähän kysymykseen on helppo: ”Silloin tuote on hyvä, kun se on rehellisen yksinkertainen – kun asiakas tuumii, tuonhan minä olisin voinut itsekin keksiä.”

Hyvä esimerkki tuotteen toimivuudesta ovat ikoniset oranssikahvaiset sakset, jotka ovat olleet tuotannossa vuodesta 1967. Saksien luomaan, modernin ajattomaan muotokieleen perustuu myös puutarhatyökalujen kehitys. Pitkäjänteisesti suunnitelluissa ja jatkuvasti kehitetyissä tuotteissa yhdistyvät ergonomia ja laadukkuus. Tavoittee-na on tehdä mahdollisimman kestäviä tuotteita. Kestävyy-teen liittyy myös se, että tuotteita on helppo huoltaa.

Toiminnallisuus on Fiskarsin tuotteissa tärkeintä. Tuot-teet ovat keveitä käyttää, ja innovatiivisilla voimamekanis-meilla puutarhan ja kodin askareet onnistuvat rajallisillakin käsivoimilla. Syksyllä 2008 esiteltiin Fiskarsin uusi oksa- ja raivaussaksien PowerStep™-tekniikka, joka jakaa leikkaa-misen vaiheisiin oksan paksuuden mukaan. Uutta tekniik-kaa käyttävät PowerStep™-leikkurit palkittiin Fennia Prize 2009 -kunniamaininnalla helmikuussa 2009.

Käytännöllisyys kohtaa kauneuden erityisellä tavalla Home-liiketoiminta-alueella. Kodintuotteiden vahvuute-na on skandinaavinen muotoiluperintö, jonka pohjalta kehitetään jatkuvasti uusia kiinnostavia esineitä kodin sisustukseen.

Tulevaisuuden designklassikoita syntyy, kun yrityksen tuotekehitys kohtaa uusia muotoilutuulia. Iittala kutsuu arvostettuja muotoilijoita tuotesarjojensa suunnittelijoiksi. Uuden sukupolven muotoilijoista vuoden graafikoksi vuon-na 2008 valittu Klaus Haapaniemi on suunnitellut Iittalan Taika-astioiden kuvion, josta tuli välittömästi suosittu kaikil-la markkinoilla. Toisen nuoren suomalaisen, Aleksi Perälän suunnittelema Ote-lasi voitti Design Plus -palkinnon keväällä 2008. Myös kansainväliset muotoilijanimet ovat

aina olleet tervetulleita Iittalaan. Esimerkiksi arvostettu italialainen taiteilija ja korusuunnittelija Giorgio Vigna (kuvassa) loi yhdessä Iittalan taitavien lasinpuhaltajien kanssa oman Birds-lintuparvensa, joka jatkaa ja uudistaa professori Oiva Toikan jo 1970-luvun alussa aloittamaa traditiota.

Tuoteprosessi toiminnan ytimessäGarden-liiketoiminta-alueella suunnittelu on ryhmätyötä: Fiskarsin tuotekehitystiimi sijaitsee Billnäsin tehtaan yh-teydessä. Tuotekehitys työskentelee tiiviissä yhteistyössä työvälinesuunnittelijoiden kanssa, ja strategiset muotit ja työvälineet tehdään itse. Tämä mahdollistaa tuotekokei-lut ja valmistusteknologian kehittämisen. Valmistustekno-logia on osa tuoteinnovaatiota, ja se patentoidaan aina, kun se on mahdollista. Prototyyppejä testataan niin am-mattipuutarhureiden kuin tavallisten kuluttajien kanssa.

Suomen lisäksi tuotekehitystä tehdään myös muissa Garden-liiketoiminta-alueen yksiköissä, erityisesti Yhdys - valloissa. Peräti neljä Amerikan Garden-alueen kehit-tämää puutarhatyövälinettä voitti vuonna 2008 Good Design -palkinnot.

Home-liiketoiminta-alueella tuoteprosessi on määri-telty ydinprosessiksi, joka kattaa tuotteen koko elin-kaaren tuotekehityksestä valikoimanhallintaan ja mark-kinointiin. Vuonna 2008 tuotekehityksen organisaatiota uudistettiin, ja yritykseen palkattiin muotoilujohtaja vastaamaan muotoilu- ja materiaalikehityksen proses-seista. Hän toimii yhteyshenkilönä brändien, tuotekehi-tyksen sekä tuotanto- ja hankintayksiköiden välillä. Myös tuotantolaitoksilla tehdään innovatiivista teknologista tuotekehitystä muun muassa materiaaliosaamisen ja valmistustekniikoiden kehittämiseksi.

Uudet aluevaltaukset tuotekehityksen tavoitteenaVuonna 2008 Fiskars käytti tutkimus- ja kehitystoimintaan yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa (2007: 7,4). Uusia tuotenimikkeitä lanseerattiin vuoden aikana useita satoja.

Home-liiketoiminta-alueella pyritään määrätietoisesti laajentamaan tuotevalikoimaa taloustavaroista kodin sisus tukseen. Esimerkki uudesta aluevaltauksesta on Iitta-lan Tunnelmavalo-konsepti, johon perinteisten lasituikku-jen lisäksi on kehitetty muun muassa öljy- ja LED-valoja.

Outdoor-alueella laajentuminen on ollut yhtä määrä-tietoista. Esimerkiksi Silva, joka aloitti kompassi-innovaa-tioista 75 vuotta sitten, on laajentunut exercise-4-life™-tuotevalikoiman myötä arkiliikunnan välineisiin, kuten edistyksellisiin askelmittareihin.


Toimitusketjun hallinta nousee strategiseksi painopisteeksi

Fiskarsin Operations-toimintoon kuuluvat konsernin omat tuotantolaitokset, hankinnat ulkoisilta valmistajilta, logistiikka ja jakelukeskusten toiminta sekä toimitus ketjun hallinnan prosessit. Tavoitteena on rakentaa yhteiset, virta viivaiset prosessit, jotka mahdollistavat asiakaspal-velun ylläpitämisen mahdollisimman tehokkaalla tasolla.

Vuonna 2008 toiminnan painopisteinä olivat globaa-lin hankintastrategian luonti, alihankintakumppanien arviointi, oman tuotannon tehostaminen sekä myynnin ja tuotantokapasiteetin ennustamisen prosessikehitys, jotta toimitusketjusta muodostuisi entistä kysyntälähtöisempi. Lisäksi aloitettiin selvitys Euroopan logistiikkatoiminto-jen keskittämisestä ja yhdistämisestä. Vuoden lopussa konsernin varastojen arvostusperiaatteita yhdenmukais-tettiin vastaamaan kuluttajavetoista liiketoimintamallia.

Oma tuotanto keskittyy ydinosaamiseenFiskarsilla on useita puutarhatyökaluja valmistavia tuotan-tolaitoksia. Niistä suurimmat ovat Billnäsin puutarha- ja saksitehdas Suomessa, Slupsk Puolassa sekä Leborgnen tehdas Ranskassa. Lisäksi yhtiöllä on kolme ruukkuja ja muita muovituotteita valmistavaa tehdasta Saksassa, Isos-sa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Muusta omasta puutarha-työkalujen tuotannosta Amerikassa on pääosin luovuttu.

Kodintuotteiden liiketoiminta-alueella Fiskarsilla on Suomessa Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaat, Arabian keramiikkatehdas Helsingissä sekä keitto- ja paistoastia-tehdas Sorsakoskella. Italiassa yhtiöllä on kaksi veitsien ja aterimien valmistukseen erikoistunutta tuotantolaitosta. Vuoden 2008 aikana lopetettiin ruotsalainen Höganäsin keramiikkatehdas, jonka toiminta oli ollut tappiollista vuodesta 2005 lähtien. Tavaramerkin tuotan to jatkuu alihankintana. Ulkoilutuotteita valmistetaan omissa tehtaissa Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Inhan Tehtaat Ähtärissä, Suomessa, keskittyy entistä voimak-kaammin alumiiniveneiden valmistukseen. Tehtaan saranatuotanto päättyi marraskuun 2008 lopussa. Takomotuotteiden valmistus jatkuu.

Useilla konsernin tehtailla on pitkä kokemus ja monipuolista osaamista omalla erikoisalallaan. Esimer-kiksi Arabian tehdas täytti 135 vuotta marraskuussa 2008, ja tehtaalla avattiin uusi Pro Arte- ja tuotekehitysosasto, joka on erikoistunut käsityötä vaativiin taide- ja sisustus-esineisiin sekä uusien tuotteiden mallien ja työkalujen valmistukseen. Tehtaan erikoisosaamista ovat muun muas-sa värilasitteet – lasitehtaiden puolestaan värillisen lasin valmistus. Myös Billnäsin tehtaalla valmistetaan tuotteiden malleja ja työkaluja itse. Näin pystytään hyödyntämään vaativaa erikoisosaamista ja kehittämään teknisiä innovaa-

tioita. Esimerkiksi kirveiden valmistuksessa lämpökäsit-tely ja leikkaavien tuotteiden hiomatekniikka edustavat todellista huippuosaamista. Myös Sorsakosken tehtaan työ paistoastioiden pinnoitteiden ja teknisten ominai-suuksien kehittämisessä on ollut menestyksekästä.

Oman tuotannon rooli korostuu kysyntälähtöisessä toimintamallissa. Näin pystytään takaamaan joustava piensarjatuotanto, joka reagoi nopeastikin asiakkaiden toiveisiin.

Hankintatoimi tuo joustavuuttaUlkoiset valmistajat täydentävät Fiskarsin tuotevalikoi-maa. Niiden erityisosaamista hyödynnetään tuotteissa, joiden valmistukseen ei ole kapasiteettiä tai teknologiaa tai kun yhdistetään erilaisia uusia materiaaleja. Alihan-kinnalla saavutetaan myös kustannusetuja. Tietyillä liiketoiminta-alueilla pääosa tuotteista tulee alihankintana joko Euroopasta tai Aasiasta. Fiskars pyrkii pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin, joita arvioidaan kokonaiskustannus-ten, laadun, toimituskyvyn ja vastuullisuuden perusteella. Myös oman ammattitaitoisen ostotoiminnan kehittämi-seen panostetaan.

Ulkoisen toimittajaverkoston hallinta asettaa uusia haasteita kysynnän ennustamiselle ja logistiikalle oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi. Kysyntälähtöisen toimitusketjun hallinnan prosessit nousevat entistä keskeisempään asemaan.

Toimiva jakelu palvelee asiakasta Logistiikan ja jakelukeskusten rooli on tärkeä asiakas-palvelun ja toimitusketjun joustavan reagoinnin kannalta. Fiskarsin logistiikkatoiminnot hoidetaan usean jakelu-keskuksen kautta: tällä hetkellä jokaisella liiketoiminta-alueella on omia jakelukeskuksia eri puolilla Eurooppaa ja Amerikkaa. Toimitusketjun haasteet ovat samankaltaisia kaikilla alueilla: laaja tuote- ja pakkausvalikoima, myynnin kausiluonteisuus ja asiakastilausten lyhyet toimitusajat monimutkaistavat ketjunhallintaa. Vuoden aikana aloitet-tiinkin selvitys Euroopan logistiikkatoimintojen yhdistämi-sestä ja keinoista alentaa logistiikkakustannuksia.

Oman vähittäismyynnin ja verkkokauppaliiketoimin-nan kasvu sekä alihankinnan lisääntyminen ovat muut-taneet myös jakelukeskusten toimintoja. Vuodesta 1975 lähtien Iittalan lasitehtaan vieressä sijainnut jakelukeskus muuttaa uusiin, ajanmukaisiin tiloihin Hämeenlinnaan keväällä 2009. Entistä suurempi jakelukeskus tarjoaa tehokkaan ja nykyaikaisen toimintaympäristön tavara-virran kasvaessa, ja sieltä on hyvät yhteydet kaikille pääkuljetusreiteille.

Tuotanto, hankinta ja logistiikka 27

Kuluttajat arvostavat tuotteisiin liittyvää ainutlaatuista osaamista. Suupuhalletut värikkäät Aalto-maljakot, laadukkaat muotoon taotut kirveet ja kovaa kulutusta kestävät paistoastiat syntyvät kaikki omissa tehtaissa.


Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tehtävä on arvioida ja hallinnoida yritys-toiminnassa esiintyviä mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä suunnitelmien toteuttamiseksi, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Asiakassuhteet ja kuluttajakysyntäFiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuot-teita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroo-passa ja Pohjois-Amerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Fiskarsin tuotteita myydään oman organisaation,myyntiedustajien ja jakelijoiden kautta tukku- ja vähittäisliikkeille sekä suoraan omien liikkeiden kautta kuluttajille. Myynti yksittäisille suurasiakkaille on osassa toimintaa hyvin tärkeää. Joidenkin suurten asiakkaiden myyntivalikoimaa ja toimittajavalintoja koskevat päätök-set tehdään kerran vuodessa. Useamman suurasiakkaan menettäminen tai vakava häiriö erikoistuneen jakelu-kanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti. Fiskarsin suurimman asiakkaan osuus kokonaismyynnistä oli noin 5 % vuonna 2008.

ToimitusketjuFiskars on kehittänyt toimintaansa niin, että se käyttää tuotteidensa valmistukseen aiempaa enemmän alihankki-joita ja yhteistyökumppaneita. Oman tuotannon osuus on laskenut, ja yhtiön riippuvuus toimitusketjusta on lisäänty-nyt. Toimitusketjun hallinta muodostaa sekä ohjaus- että saatavuusriskin, sillä merkittävä osa eri tuotteiden myynnis-tä on sesonkiluontoista ja hankintoja tehdään maantieteel-lisesti kaukaisista maista. Ulkoistettuun tuotantoon liittyvä riskienhallinta ja tuotteiden oikean saatavuuden varmista-minen ovat yhtiössä jatkuvan kehittämisen kohteita.

Raaka-aineetFiskarsin tuotteita valmistetaan monista raaka-aineista, joista tärkeimpiä ovat teräs, alumiini ja muovi. Äkillisillä muutoksilla raaka-aineiden tai energian hinnoissa saattaa olla vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen. Fiskars käyttää pitkäaikaisia hankintasopimuksia raaka-aineiden ostoissa. Eniten sähköä käyttävät tuotantolaitokset ovat Suomessa varautuneet sähkön hintavaihteluihin osallistu-malla erityiseen sähkönostoyhteistoimintaan.

InnovaatiotLiiketoiminnan kasvu perustuu merkittäviltä osin Fiskarsin kykyyn kehittää ja kaupallistaa jatkuvasti uusia tuotteita ja tuoteparannuksia, jotka vastaavat kuluttajien odotuksiin.

Tärkeää on muotoilun ja innovaation yhdistäminen tutki-mus- ja tuotekehitystoimintaan ja tekniseen osaamiseen siten, että uudet tuotteet saadaan nopeasti markkinoille.

Tavaramerkit ja maineFiskarsilla on hallinnassaan joukko maailmanlaajuisesti ja paikallisesti tunnettuja tavaramerkkejä ja brändejä. Tapahtumalla, joka vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen tai tavaramerkin saatavuuteen, on myös vaikutus konsernin liiketoimiin. Fiskars seuraa tarkasti brändiensä menestystä ja ryhtyy aina tarpeen tullen toimiin suojellakseen tavaramerkkiensä arvoa.

Sää ja kausivaihtelutSää vaikuttaa joidenkin Fiskarsin tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä. Tilastolli-sesti normaalista poikkeavat olosuhteet voivat vaikut-taa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Konserniin kuuluvien kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti vuoden viimeiselle neljännekselle. Mahdolliset ongel-mat tuotteiden saatavuudessa tai kysynnässä viimeisen neljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

YmpäristöKonsernin tuotantotoiminta on luonteeltaan enimmäk-seen sellaista, johon ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tuotantolaitoksilla on voimassaolevat ympäristöluvat, jotka määrittelevät tuotantotoiminnan ympäristövaikutus-ten ylärajat. Yleisten ympäristömääräysten muuttuminen voi vaikuttaa voimassa oleviin ympäristölupiin. Muuttuviin säännöksiin sopeutuminen voi edellyttää nykyisten tuo-tantomenetelmien muuttamista tai investointeja uusiin laitteisiin. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia vanhem-milla tuotantolaitoksilla.

Eläkkeet ja muut vastuutMuutokset osakemarkkinoilla, korkotasossa ja odotetun eliniän pituudessa eräissä etuuspohjaisissa eläkejärjestel-missä saattavat kasvattaa yhtiön eläkevastuita. Fiskarsin etuuspohjaisiin (”defined benefit”) eläkeohjelmiin liittyvät eläkevastuut ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niihin liittyvää riskiä pidetä merkittävänä.

OsakkuusyhtiöFiskarsilla on huomattava sijoitus osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:ssä. Suuret muutokset osakehinnoissa, Wärtsilän kannattavuudessa tai sen osingonmaksukyvyssä saattavat vaikuttaa Fiskarsiin merkittävästi.

Merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä jatkuu

Osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp on olennainen osa Fiskars-konsernia. Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB on Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja: vuoden 2008 lopussa Fiskarsin omistusosuus Wärtsilässä oli 17,1 % osakkeista ja äänistä. Osakkeiden tasearvo oli tilikauden päättyes -sä 264 milj. euroa ja markkina-arvo 354 milj. euroa.

Osakesarjat yhdistettyWärtsilän yhtiökokous päätti 19.3.2008 yhdistää yhtiön A- ja B- osakesarjat. Tämä johti Fiskars- konsernin osakeomistuksen kasvuun 16,5 prosen-tista 17,1 prosenttiin ja äänivallan putoamiseen 32,2 prosentista 17,1 prosenttiin. Vaikka osuus ääni-vallasta putosi alle 20 prosentin, Fiskars arvioi IAS 28:n mukaisen merkittävän vaikutusvaltansa jatkuvan Wärtsilässä. Tähän on monta syytä: Fiskars-konserni on edelleen Wärtsilän selvästi suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Pitkäaikaisena osakkuusyhtiönä Wärtsilän tuloksella on ollut merkittävä vaikutus Fiskarsin tulokseen, ja tämän arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Lisäksi Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh ja toimitusjohtaja Kari Kauniskangas toimivat Wärtsilän hallituksen jäseninä. Näin ollen Wärtsilää käsitellään edelleen Fiskarsin osakkuusyhtiönä.

Osuus Wärtsilän tuloksesta vuonna 2008Fiskars-konsernin osuus Wärtsilän tuloksesta oli 71 milj. euroa vuonna 2008 (2007: 43). Osake sarjojen yhdistämiseen liittyvän rahastoannin yhtey dessä maaliskuussa 2008 Fiskarsin osuus Wärtsilän omas-ta pääomasta kasvoi 6 milj. eurolla, mikä sisältyy osuuteen osakkuusyhtiön tuloksesta. Tilikaudella 2008 Wärtsilän osakkeita ei myyty tai ostettu, kun taas edellisellä tilikaudella Fiskars sai 24 milj. euron myyntivoiton Wärtsilän osakkeiden myynnistä.

Fiskars sai tilikauden aikana osinkotuottoja Wärtsilältä 67 milj. euroa (28), jotka kirjataan suoraan taseeseen, vähentämään osakkuusyhtiöosakkeista maksettua hankintamenoa. Osakkuusyhtiöosuu-den tasearvo oli 264 milj. euroa (278) vuoden 2008 lopussa. Tasearvoon sisältyi liikearvoa 61 milj. euroa. Wärtsilä-osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 354 milj. euroa (833). Wärtsilän osakkeen hinta vuoden lopussa oli 21,01 euroa, kun osakkeen ylin hinta vuoden aikana oli 52,40 euroa tammikuussa 2008. Osakkeiden kurssikehitykseen vaikutti voimak-kaasti maailmanlaajuinen talouskriisi vuonna 2008.

Wärtsilä Oyj Abp lyhyestiWärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Wärtsilän ratkaisut tukevat asiakasyritysten liiketoimintaa tuotteen koko elinkaaren ajan. Wärtsilä kehittää teknisiä sovelluksia, joista hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö. Innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen avulla Wärtsilän tavoitteena on olla kaikkien asiakkaittensa arvostetuin yhteistyökumppani. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lähes 19 000 ammattilaista työskentelee 160 toimipisteessä lähes 70 maassa. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. www.wartsila.com

Avainluvut 2008 2007

Liikevaihto, milj. euroa 4 612 3 763Liiketulos, milj. euroa 525 380Tulos/osake, euroa 3,88 2,74Osinko/osake, euroa 1,50 4,25Henkilöstö vuoden lopussa 18 812 16 336

* Sisältää ylimääräisen osingon 2,00 euroa osakkeelta

Osakkuusyhtiö Wärtsilä 29

*


Hallinnointi

Fiskars Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Fiskars soveltaa myös Arvo-paperimarkkina yhdistys ry:n hyväksymää Suomen lista-yhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1. 2009.

Fiskars-konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouk-sessa. Fiskars Oyj Abp:n hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallin-toa hallituksen antamien ohjei-den ja määräysten mukaisesti.

YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa joko Raaseporissa tai Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkas-tajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Yhtiökokouskutsu on yhtiö-järjestyksen mukaan julkaistava vähintään kolmessa hallituksen valitsemassa yleisessä päivä-lehdessä. Fiskars julkaisee yhtiökokouskutsun myös kon sernin kotisivuilla.

Hallitus

Hallituksen kokoonpanoYhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähin-tään 5 ja enintään 9 jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valitsemisesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheen johtajan.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 25.3.2008 hallitukseen yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja varapuheen-johtajina Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth. Muut hallituksen jäsenet ovat Ralf Böer, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt, Karsten Slotte ja Jukka Suominen.

Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole yhtiön palveluksessa.

Tiedot hallituksen jäsenistä on esitetty yhtiön kotisivuilla ja vuosikertomuksen sivuilla 32–33.

Hallituksen tehtävät ja työjärjestysHallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät Suomen osake-yhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Hallituksen hyväksymän työjärjestyksen mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vahvistaa yhtiön liiketoimintastrategian ja budjetin. Lisäksi hallitus valvoo yhtiön vakavaraisuutta, kan-nattavuutta ja maksuvalmiutta. Hallitus valitsee toimitusjohta-jan ja hyväksyy tämän johtaja-sopimuksen ehdot. Hallitus valitsee yhtiön johtoryhmän jäsenet ja muun johtajiston sekä hyväksyy heidän palkkansa ja muut edut sekä päättää kon-sernin palkitsemisjärjestelmän perusteet. Hallitus myös päät-tää valiokuntien asettamisesta ja niiden jäsenistä. Valiokuntien

tehtävänä on valmistella hal-lituksen kokouksissa päätet-täväksi tulevia asioita. Lisäksi hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja yhteis-työtä johdon kanssa.

Hallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 19 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin oli 96 %.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia Ralf Böeria lukuun ottamatta. Hallituksen jäsenistä Kaj-Gustaf Bergh, Ralf Böer, Ilona Ervasti-Vaintola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt, Karsten Slotte ja Jukka Suominen ovat riippu-mattomia osakkeenomistajista.

Hallituksen valiokunnat Hallitus on nimittänyt vuonna 2008 kolme valiokuntaa: tarkas-tusvaliokunta (Audit Commit-tee), palkitsemisvaliokunta (Compensation Committee) ja nimitysvaliokunta (Nomination Committee).

1. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa sisäis-tä tarkastusta, taloudellista raportointia ja riskienhallintaa, yhtiön taloudellista tilannetta sekä tilintarkastustoimintaa ja tilintarkastajan riippumatto-muutta. Puheenjohtajana toimii Gustaf Gripenberg ja jäseninä ovat Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Ilona Ervasti-Vainto-la ja Karsten Slotte. Tarkastus-valiokunta kokoontui vuonna 2008 neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osal-listuminen kokouksiin oli 90 %.

2. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella toimitusjohtajan ja konsernin johtoon kuuluvien jäsenten palkkaamiseen ja palkitse-miseen liittyviä asioita sekä valmistella yhtiökokoukselle

tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten palkkioista. Puheen-johtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä ovat Ralf Böer, Karl Grotenfelt ja Jukka Suominen. Palkitsemisvalio-kunta kokoontui vuonna 2008 neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

3. Nimitysvaliokunnan teh-tävänä on valmistella yhtiö-kokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen kokoonpanosta kuultuaan yhtiön suurimpia osakkeenomistajia, valmistella hallitukselle tehtävät esityk-set hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja valmistella esitys tilintarkastajien valinnas-ta sekä vahvistaa kriteerit ja prosessit hallituksen arviointia varten. Puheenjohtajana toimii Kaj-Gustaf Bergh ja jäseninä ovat Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth. Nimitysvalio-kunta kokoontui vuonna 2008 neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

ToimitusjohtajaYhtiön hallitus nimittää, ja tarvittaessa erottaa, yhtiön toi-mitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajana toimii Kari Kauniskangas.

VaratoimitusjohtajaHallitus nimittää tarvittaessa yhden tai useamman varatoimi-tusjohtajan. Yhtiön varatoimi-tusjohtaja Ingmar Lindberg jäi eläkkeelle 31.12. 2008.

Konsernin johtoEmoyhtiön johtajistoon kuuluvat konsernihallinnon toiminnoista vastaavat johtajat. Johtajisto kokoontuu toimitus-johtajan johdolla – käsiteltä-västä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa – valmiste-lemaan esityksiä hallitukselle ja käsittelemään rahoitusta, taloutta, brändienhallintaa, viestintää, lakiasioita, henki-löstön kehittämistä sekä tieto-hallinto-, toimitusketju- ja muita kehityskysymyksiä. Lisäksi johtajiston tehtäviin kuuluvat sidosryhmäsuhteet.

Konsernin johtajistoon kuuluvat henkilöt ja heidän vastuualueensa on esitetty yhtiön kotisivuilla ja vuosi-kertomuksen sivuilla 34–35.

Tytäryhtiöiden hallintoTytäryhtiöillä on omat toimivat hallitukset, jotka valvovat yh tiöiden toimintaa.

Tytäryhtiöiden toimitusjoh-tajat vastaavat siitä, että yhtiön resurssit ovat oikeassa suhtees-sa toimialojen tarpeisiin, hen-kilöstöä kehitetään, toiminta täyttää sovitut laatuvaatimuk-set ja että toiminta tapahtuu kyseisen maan lakien ja muiden säännösten mukaan.

PalkitseminenVarsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkiois ta. Vuonna 2008 yhtiökokous päätti puheenjohtajan vuosipalkkioksi 65 000 euroa vuodessa, varapuheenjohta-jan 50 000 euroa ja muiden jäsenten 35 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen ja valiokuntien kokoukseen osallistumisesta maksetaan hallituksen jäsenille 550 euroa kokoukselta, halli-

tuksen puheenjohtajalle 1 100 euroa kokoukselta ja tarkastus-valiokunnan puheenjohtajalle 1 100 euroa tarkastusvaliokun-nan kokoukselta. Lisäksi heille korvataan matka- ja muut kulut, jotka ovat syntyneet heidän hoitaessaan yhtiön asioita.

Toimitusjohtajalle maksetaan palkan lisäksi vuotuista bonus-palkkiota, joka on tavoite-tasoltaan 60 % vuosipalkasta. Bonuspalkkiot määräytyvät yhtiön hallituksen asettamien tavoitteiden perusteella. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen kannustin-järjestelmän piiriin, joka on ansaintamahdollisuudeltaan samansuuruinen kuin vuotuinen bonuspalkkio. Sekä yhtiöllä että toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettavan korvauksen määrä vastaa yhden vuoden palkkaa 6 kuukauden irtisanomis-palkan lisäksi. Toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi hänelle on otettu vapaaehtoi-nen maksuperusteinen lisäelä-kevakuutus, johon maksetaan 20 % hänen vuosipalkastaan.

Toimitusjohtaja Kari Kaunis-kankaan palkka luontois-etuineen ja bonuksineen vuonna 2008 oli 913 586 euroa. Toimitusjohtajasopimuksen al-lekirjoitusbonus, 535 123 euroa, sisältyy tähän summaan. Toimi-tusjohtaja sitoutui ostamaan allekirjoitusbonuksen netto-summalla yhtiön osakkeita.

Johtajilla on vuotuinen bonuspalkkiojärjestelmä, jonka suuruuden ja ansaintakriteerit hallitus päättää vuosittain. Lisäksi hallituksen valitsemil-

Hallinnointi 31

la avainhenkilöillä on pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmä, jonka ansaintakriteerit hallitus päättää vuosittain. Ansaintakri-teereinä ovat pääosin taloudel-liset tavoitteet, ja lisäksi pitkän tähtäimen kannustinjärjestel-mään vaikuttaa yhtiön arvon kasvu. Konsernin johtoryhmällä on lisäksi vapaaehtoinen maksu-perusteinen lisäeläkevakuutus.

Fiskars Oyj Abp:llä ei ole voimassa olevia osakekurssiin sidottuja optio-ohjelmia.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastusYhtiön hallitus vastaa hallinnos-ta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Käytännössä toimitusjohtajan tehtävä on yhdessä muun johdon kanssa huolehtia muun muassa kirjan-pidon ja valvontamekanismien järjestämisestä.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausit-tain koko konsernin kattavan raportointijärjestelmän kautta. Järjestelmä sisältää tuloslaskel-man, tasetiedot, kassavirran ja tärkeimmät tunnusluvut sekä liiketoiminnan kannalta merkit-tävät tapahtumat.

Liiketoimintoja johdetaan niiden omien johtoryhmien kautta. Päivittäisten liiketoimin-tariskien hallinnasta vastaavat tytäryhtiöt käyttäen hyväkseen konsernin erikoisosaamista.

Emoyhtiöllä on sisäinen tarkastaja, joka toimii hallin-nollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa, mutta raportoi tarkastusvaliokunnalle.

Rahoitusriskien hallinnasta ja globaalista riskivakuuttamisesta vastaa emoyhtiö hallituksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Tytäryhtiöt suojaa-

vat rahoitus- ja valuuttariskinsä emoyhtiön kautta sisäisten suojaussäännösten mukaan.

SisäpiirihallintoYhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsingin 1.1. 2006 voimaantullutta listayhtiöiden sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on myös omat sisäpiirisäännöt, jotka on viimeksi päivitetty 5.8.2008. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitus-johtaja, varatoimitus johtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisä piirirekisteriin kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet sekä liiketoimintaalueiden johtajat.

Yrityskohtaiseen sisäpiiri rekis-teriin kuuluvat toimitusjohtajan ja konsernijohdon jäsenten assis-tentit ja sihteerit, talous osaston henkilökunta, viestinnästä vas-taava henkilö kunta ja lakiasiain-osaston henkilökunta, Avlis AB:n toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt yhtiön toimitus-johtajan erillisellä päätöksellä.

Hankkeista, joilla toteutues-saan voi olla vaikutusta yhtiön osakkeen arvoon, pidetään eril-listä hankekohtaista rekisteriä.

Yhtiön sisäpiirirekisteriä päivit-tää emoyhtiön lakiasiainosasto sisäpiiriläisten anta mien tietojen pohjalta. Yhtiön julkiseen sisä - piirirekisteriin kuuluvien sisä-piiriläisten omistustiedot ovat saatavilla: Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puh. 020 770 6000 sekä yhtiön kotisivuilta: www.fiskars.fi.

TilintarkastusYhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab päävas-tuullisena tilintarkastajana Mauri Palvi, KHT.


Hallitus

Kaj-Gustaf Bergh s. 1955 Puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2005. Diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti. Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja 2006–.

Skandi naviska Enskilda Banken, johtoryhmän jäsen 2000–2001; SEB Asset Management, johtaja 1998–2000; Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja 1986–1998.

Aktia Oyj:n, Finaref Group Ab:n ja KSF Media Holding Ab:n hallituk-sen puheenjohtaja sekä Stock-mann Oyj Abp:n, Ramirent Oyj:n, Julius Tallberg Oy Ab:n ja Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen. Omistaa 5 000 Fiskarsin osaketta.

Alexander Ehrnrooth s. 1974 Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000. Kauppa-tieteiden maisteri, MBA. Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995–.

Turvatiimi Oyj:n hallituksen puheen johtaja ja Oral Hammas-lääkärit Oyj:n hallituksen jäsen. Omistaa 5 930 Fiskarsin osaketta.

Paul Ehrnrooth s. 1965 Varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2000. Kauppa-tieteiden maisteri. Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Savox Oy Ab:n ja Finance Link Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Agrofin Oy Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 30 798 Fiskarsin osaketta.

Ralf R. Böer s. 1948 Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Oikeustieteen kandidaatti. Foley & Lardner LLP, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja osakas 2002–.

Foley & Lardner LLP vuodesta 1974, osakas vuodesta 1981.

Plexus Corp.:n hallituksen jäsen. Omistaa 5 677 Fiskarsin osaketta.

Ilona Ervasti-Vaintola s. 1951 Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Varatuomari. Sampo-konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–.

Mandatum Pankki Oyj, pää-lakimies ja johtokunnan jäsen 1998–2001; Mandatum Co & Oy, johtaja, partneri 1992–1998.

Fortum Oyj:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:n hallituk-sen jäsen. Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan puheenjohtaja ja yrityskauppalautakunnan jäsen. Omistaa 14 000 Fiskarsin osaketta.

Gustaf Gripenberg s. 1952 Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Tekniikan tohtori. Professori, Teknillinen Korkeakoulu.

Keskeinen työkokemus Teknilli-sessä korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Omistaa 236 600 Fiskarsin osaketta.

Karl Grotenfelt s. 1944 Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Varatuomari. Famigro Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

A. Ahlström Oy, lakiasiainjohtaja, hallinnollinen johtaja, paperi-teollisuuden johtaja 1970–1986.

UPM-Kymmene Oyj:n ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 11 680 Fiskarsin osaketta.

Karsten Slotte s. 1953 Hallituksen jäsen vuodesta 2008. Diplomiekonomi. Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 2006–.

Cloetta Fazer AB (publ.), konserni-johtaja 2002–2006; Cloetta Fazer Konfektyr AB, toimitusjohtaja 2000–2002; Fazer Makeiset, toimitusjohtaja 1997–2000.

Onninen Oy:n, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Suomalais-ruotsalaisen kauppa kamarin hallituksen jäsen. Omistaa 1 000 Fiskarsin osakkeita.

Jukka Suominen s. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta 2008. Diplomi-insinööri, ekonomi.

Silja Oyj Abp:n konsernijohtaja 1995–2000.

Huhtamäki Oyj:n ja Varustamo-liike laitoksen hallituksen jäsen, Rederi AB Eckerön ja Merivaara Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Ei omista Fiskarsin osakkeita.

Osakeomistustiedot 31.12.2008

Kuvassa istumassa vasemmalta oikealle Jukka Suominen, Alexander Ehrnrooth, Kaj-Gustaf Bergh, Gustaf Gripenberg ja seisomassa Karl Grotenfelt, Paul Ehrnrooth, Ralf R. Böer, Karsten Slotte sekä Ilona Ervasti-Vaintola.

Hallitus 33 Hallitus 33


Kari Kauniskangas s. 1962 Toimitusjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008, kauppa-tieteiden maisteri.

Amer Sports Oyj, talvi ja ulkoilu-liiketoimintayksikön vetäjä 2007, konsernin myynti- ja jakelujohtaja 2004–2007; Amer Sports Europe GmbH, toimitusjohtaja 1999–2004.

Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen.

Omistaa 23 397 Fiskarsin osaketta.

Jutta Karlsson s. 1963 Päälakimies, yhtiössä vuodesta 2006, oikeustieteen kandidaatti, LL. M.

Asianajotoimisto LMR, lakimies 2003–2006; Council of the Baltic Sea States (Tukholma), Legal Advisor 2002–2004.

Ei omista yhtiön osakkeita.

Hille Korhonen s. 1961 Tuotanto-, hankinta- ja logis-tiikkajohtaja, yhtiössä vuodesta 2007, tekniikan lisensiaatti.

Iittala Group, tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja 2003–2007; Nokia Oyj, logistii-kan johtotehtävät 1996–2003.

Nokian Renkaat Oyj:n ja Raha-paja Oy:n hallituksen jäsen. Keskuskauppakamarin talous-poliittisen valiokunnan jäsen.


Teemu Kangas-Kärki s. 1966Talousjohtaja, yhtiössä vuodesta 2008, kauppatieteiden maisteri.

Alma Media Oyj, talousjohtaja 2003–2008; Kesko Oyj, talous-johtaja 2002–2003, Corporate Business Controller 2000–2001; Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja 1999–2000.


Konsernin johtoryhmä

Kuvassa vasemmalta Kari Kauniskangas, Jutta Karlsson, Hille Korhonen, Max Alfthan ja Teemu Kangas-Kärki.

Max Alfthan s. 1961 Strategiajohtaja, yhtiössä vuodesta 2008, kauppatieteiden maisteri.

Amer Sports Oyj, viestintäjohta-ja 2001–2008; Lowe & Partners, toimitusjohtaja 1998–2001; Oy Sinebrychoff Ab, markkinointi-johtaja 1989–1998.

Suomen Lähikauppa Oy:n ja Nokian Panimo Oy:n hallituksen jäsen.

Omistaa 1 400 Fiskarsin osaketta.

Osakeomistustiedot 31.12. 2008

Johto

Liiketoiminta-alueiden johto

35

Tero Vähäkylä s. 1958 johtaja, Home yhtiössä vuodesta 2007 kauppatieteiden maisteri ei omista yhtiön osakkeita

Paul Tonnesen s. 1964 johtaja, Garden & SOC, Amerikka yhtiössä vuodesta 2007 MBA, kauppatieteiden kandidaatti ei omista yhtiön osakkeita

Thomas Enckell s. 1963 johtaja, Garden, EMEA yhtiössä vuodesta 2007 kauppatieteiden maisteri ei omista yhtiön osakkeita

Jason R. Landmark s. 1967 johtaja, Outdoor, Amerikka yhtiössä vuodesta 2001 kauppatieteiden kandidaatti ei omista yhtiön osakkeita

Lars Gullikson s. 1963 johtaja, Outdoor, EMEA yhtiössä vuodesta 2006 ekonomi ei omista yhtiön osakkeita

Jukka Suonperä s. 1952 johtaja, veneet yhtiössä vuodesta 2003 diplomi-insinööri omistaa 1 470 Fiskarsin osaketta

Tomas Landers s. 1977 johtaja, kiinteistöt yhtiössä vuodesta 2008 maatalous- ja metsätieteiden maisteri ei omista yhtiön osakkeita

Osakeomistustiedot 31.12. 2008

Tilinpäätös 2008

Tässä vuosikertomuksessa esitetty konsernitilin - päätös on laadittu Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

38 Hallituksen toimintakertomus

46 Konsernitilinpäätös, IFRS46 • Konsernin tuloslaskelma47 • Konsernin tase48 • Konsernin rahavirtalaskelma49 • Konsernin oman pääoman muutoslaskelma50 • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot50 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet54 2. Segmentti-informaatio 56 3. Uudelleenjärjestelykustannukset56 4. Liiketoiminta- ja yrityshankinnat 57 5. Tuloslaskelman liitetiedot59 6. Taseen varojen liitetiedot63 7. Laskennalliset verosaamiset ja -velat64 8. Taseen oman pääoman ja velkojen liitetiedot68 9. Rahoituksen liitetiedot 72 10. Rahoitusriskien hallinta73 11. Lähipiiritapahtumat75 12. Muut liitetiedot

78 Viisivuotiskatsaus79 Tietoja Fiskarsin osakkeista80 Muita osake- ja osakastietoja

83 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS83 • Emoyhtiön tuloslaskelma84 • Emoyhtiön tase86 • Emoyhtiön rahavirtalaskelma87 • Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma 88 • Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet89 • Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

96 Hallituksen esitys yhtiökokoukselle97 Tilintarkastuskertomus


Tilikausi 2008 lyhyestiKonsernin liikevaihto kasvoi 8 % ja oli 697,0 milj. euroa (647,0). Kasvua vauhditti vuonna 2007 tehdyt Iittala Groupin ja Leborgnen yritysostot. Liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana ja oli 97,0 milj. euroa (82,0).

Liiketulos (EBIT) oli 70,9 milj. euroa (106,9) eli 10 % liikevaihdosta (17 %). Vuonna 2008 kirjattiin 34,9 milj. euroa (+1,4) kertaluonteisia eriä, joista 31,8 milj. euroa (0) johtui liiketoiminnan rakennemuutoksista. Liiketulos (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä, Wärtsilää ja puuvarannon arvonmuutosta oli 41,0 milj. euroa (51,1) eli 6 % liikevaihdosta (8 %).

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,64 euroa (1,40).

Liiketoiminnan uudelleenorganisointiFiskars on siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta brändien ohjaamaan kuluttajalähtöiseen toimintaan. Osana siirtymää tehtiin useita organisaatiomuutoksia vuonna 2008.

KTM Kari Kauniskangas aloitti Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtajana vuoden alussa. Konsernin johtoryhmä muuttui talousjohtajan, tuotanto, hankinta ja logistiikkajohtajan sekä strategiajohtajan nimitysten myötä. Konsernin uusi johto on aktiivisesti mukana kaikkien liiketoimintaalueiden strategisessa johtamisessa.

Uusi organisaatiorakenne ja segmenttijako esiteltiin maaliskuussa 2008. Ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien operatiiviset segmentit ovat olleet: Amerikka, EMEA (Eurooppa, LähiItä, Aasia ja Tyynenmeren alue), Wärtsilä (osakkuusyhtiö) sekä Muut, johon kuuluvat Inhan Tehtaat ja kiinteistötoimi. Liiketoimintaalueet olivat

vuonna 2008: Garden (puutarha), Homeware (kodin tuotteet), Outdoor Recreation (ulkoilu), Craft (askartelu), Kiinteistöt sekä Inhan Tehtaat.

Marraskuussa 2008 konsernin alueelliset hallintotoiminnot poistettiin ja liiketoimintaalueiden johdon roolia vahvistettiin. Amerikassa Garden ja Craftliiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Garden & SOC (School, Office & Craft) liiketoimintaalueeksi. EMEAalueella puutarhaliiketoiminnan johto siirrettiin Belgiasta Suomeen. Kaikkien liiketoimintaalueiden johtajat raportoivat konsernin toimitusjohtajalle.

Näiden organisaatiomuutosten seurauksena Fiskarsin liiketoimintaalueet ovat vuoden 2009 alusta lähtien: Home, Garden, Outdoor ja Muut. Saksien ja muiden askartelutuotteiden myynti raportoidaan jatkossa kodintuotteiden tavoin Homeliiketoimintaalueen osana. Inhan Tehtaat, joka valmistaa pääasiallisesti veneitä, sisältyy jatkossa Outdoorliiketoimintaalueeseen. Kiinteistöt siirtyvät Muutliiketoimintaalueeseen.

Konsernin tuloskehitysFiskarskonsernin liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 697,0 milj. euroa (647,0). Vertailukauden liikevaihto sisältää 1.9.2007 lähtien Iittala Groupin sekä 1.5.2007 lähtien Leborgnen. Pro forma liikevaihto vuonna 2007 oli 767,6 milj. euroa. Tähän verrattuna vuoden 2008 liikevaihto laski vertailukelpoisilla valuuttakursseilla 6 %.

Konsernin liiketulos (EBIT) oli 70,9 milj. euroa (106,9). Liiketulokseen sisältyy pääasiallisesti rakennemuutoksista johtuvia kertaluonteisia eriä 34,9 milj. euroa (+1,4), jotka

Hallituksen toimintakertomus

2004

564

2005

510

2006

530

2007

647

2008

697

Liikevaihto, milj. € Liiketulos, milj. € ja %

2004

78,8

2005 2006

85,8

2007

106,9

2008

70,9

14,0

4,4

16,216,5

10,222,7

Tulos/osake ja osinko/osake, €

2004 2005 2006 2007 2008

0,710,80

1,06

0,64

1,40

0,30

0,750,60

0,80

0,50

TulosOsinko


kirjattiin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Fiskarskonsernin osuus osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta oli 70,5 milj. euroa (43,3) ja puuvarannon (biologisten varojen) arvonmuutos oli 5,6 milj. euroa (11,1). Liike tulos ilman kertaluonteisia eriä, Wärtsilää ja puuvarannon arvonmuutosta oli 41,0 milj. euroa (51,1).

Konsernin tuotekehityskustannukset olivat 8,4 milj. euroa (7,4) eli 1 % liikevaihdosta (1 %). Kasvu johtui pääosin Iittala Groupin yritysostosta.

Nettorahoituskulut olivat 19,4 milj. euroa (10,7). Rahoituskustannusten kasvun aiheuttivat pääasiassa vuoden 2007 lainarahoituksella tehdyt yritysostot.

Tulos ennen veroja oli 51,5 milj. euroa (119,8). Vuoden 2008 luku sisältää 34,9 milj. euroa kertaluonteisia eriä vertailukauden 2007 sisältäessä Wärtsilän osakkeiden myyntivoittoa 23,7 milj. euroa. Tilikauden verot olivat 2,3 milj. euroa (11,4).

Tilikauden tulos oli 49,2 milj. euroa (108,4). Osakekohtainen tulos oli 0,64 euroa (1,40).

EMEAEMEAsegmentin liikevaihto kasvoi 24 % ja oli 454,7 milj. euroa (365,9). Vuoden 2007 pro forma liikevaihtoon

verrattuna laskua oli 6 %. Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä oli 33,3 milj. euroa (36,4).

Toimintaympäristö muuttui merkittävästi vuoden aikana. Kuluttajien luottamus ja erityisesti vähittäismyyjien ostot heikkenivät vuoden loppua kohti. Markkinatilanne oli erityisen vaikea viimeisellä vuosineljänneksellä, joka on kodintuotteiden liiketoiminnan tärkein myyntiajanjakso. Myös euroa vastaan heikentyneet Englannin punta ja Ruotsin kruunu heikensivät liikevaihtoa.

EMEAsegmentin liiketulosta laskivat alentuneet myyntivolyymit. Osana Fiskarsin ja Iittala Groupin toiminnan integraatiota yhdistettiin Norjan ja Tanskan myyntiyhtiöt, mikä toi synergiasäästöjä. Höganäsin tehdas Ruotsissa lakkautettiin vuoden 2008 aikana kannattavuuden parantamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi.

Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Homewareliiketoimintaalueen suora kuluttajamyynti kehittyi kohtuullisen hyvin. Vuoden aikana avattiin seitsemän uutta Iittalamyymälää ja kolme Iittalaoutletia. Myös vertailukelpoinen kasvu jatkui.

Puutarhaliiketoiminta kehittyi vuoden aikana positiivisesti ItäEuroopassa ja Venäjällä, mutta LänsiEuroopan markkinat eivät saavuttaneet vuoden 2007 liikevaihto

Liikevaihto, toiminnalliset segmentit 2008 M€ % 2007 M€ % Muutos, %

EMEA 454,7 65,2 365,9 56,6 24

Amerikka 219,6 31,5 255,3 39,5 –14

Muut 40,4 5,8 45,9 7,1 –12

Segmenttien välinen myynti –17,7 –2,5 –20,1 –3,2

Konserni yhteensä 697,0 100,0 647,0 100,0 8

Liiketulos, toiminnalliset segmentit 2008 M€ 2007 M€

Muutos, M€

EMEA 25,1 36,4 –11,3

Amerikka –3,9 22,0 –25,9

Muut –8,0 14,6 –22,6

Osakkuusyhtiö Wärtsilä 70,5 43,3 27,2

Kohdistamattomat ja eliminoinnit –12,7 –9,4 –3,3

Konserni yhteensä 70,9 106,9 –35,9


tasoa. Pääsyynä tuloksen heikkenemiseen olivat epäsuotuisat sääolosuhteet, jotka laskivat sekä puutarhatyökalujen myyntiä keväällä että lumityökalujen myyntiä viimeisellä vuosineljänneksellä.

Outdoor Recreation liiketoimintaalueen liikevaihto laski, vaikka uusi hyvinvointituotteiden kategoria menestyi markkinoilla hyvin.

Tilikauden investoinnit koostuivat pääasiallisesti uusien myymälöiden avaamisesta sekä tuotannon ja logistiikan investoinneista. Investoinnit olivat yhteensä 21,8 milj. euroa (181,5). Vertailukausi sisälsi Iittala Groupin ja Leborgnen yritysostot.

EMEAsegmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 3 042 henkilöä (3 228).

AmerikkaAmerikkasegmentin liikevaihto laski 14 % ja oli 219,6 milj. euroa (255,3) vuonna 2008. Liikevaihto USdollarin valuuttakurssilla laski 7 % 323,6 milj. dollariin (348,6). Liiketulos (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä heikkeni 16,3 milj. euroon (22,0).

Yhdysvaltain talouden laskusuhdanne vaikutti kuluttajien luottamukseen ja erityisesti vähittäismyyjien ostokäyttäytymiseen vielä merkittävämmin kuin Euroopassa. Amerikkasegmentin myynnin lasku oli seurausta vähittäiskauppiaiden ostojen vähentymisestä, jota vahvisti kuluttajien ostojen suuntautuminen edullisempiin tuotteisiin.

Myyntivolyymien pienenemisen lisäksi Amerikka segmentin tulokseen vaikuttivat raakaaineiden ja öljyn hintojen nousu ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Myös USdollarin lasku erityisesti suhteessa Kiinan renminbiin vaikutti hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Amerikan puutarhaliiketoiminnan myynti nousi, erityisen voimakasta kasvu oli Kanadassa. Talouden epävarmuus vaikutti merkittävästi askartelutuotteiden myynnin laskuun markkinoilla. Myös Outdoor Recreation alueen liikevaihto laski hieman viime vuodesta.

Tilikauden investoinnit olivat 3,0 milj. euroa (3,2), ja ne koostuivat etupäässä tuotannon investoinneista.

Amerikkasegmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 799 henkilöä (939).

Inhan TehtaatFiskarsin tytäryhtiö Inhan Tehtaat valmistaa pääasiassa Busteralumiiniveneitä. Inhan Tehtaiden liikevaihto vuonna 2008 oli 35,2 milj. euroa (42,1), laskua edelliseen vuoteen oli 16 %. Liiketulos (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 3,3 milj. euroa (3,3).

Yleinen taloudellinen tilanne vaikutti voimakkaasti venemarkkinoihin. Uusien veneiden rekisteröintien määrä tippui Inhan Tehtaiden tärkeimmillä markkinoilla, vaikka Busterveneiden markkinaosuus kasvoi vuoden aikana.

Toiminta sopeutettiin loppuvuodesta vastaamaan muuttunutta markkinakysyntää ja parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta. Muutokset johtivat lomautuksiin ja henkilöstövähennyksiin. Myös yhtiön saranaliiketoiminta lakkautettiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Tilikauden investoinnit olivat 1,9 milj. euroa (3,6), Suurimmat investoinnit liittyivät koneiden ja kaluston uusimisesta. Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli 227 (306).

Liikevaihto, liiketoimintaalueet 2008 M€ % 2007 M€ % Muutos, %

Garden 231,2 33,2 240,3 37,1 –4

Homeware 242,6 34,8 142,2 22,0 71

Craft 74,1 10,6 97,5 15,1 –24

Outdoor Recreation 110,0 15,8 122,4 18,9 –10

Inhan Tehtaat 35,2 5,1 42,1 6,5 –16

Kiinteistöt 5,9 0,8 5,6 0,9 5

Kohdistamattomat ja eliminoinnit –2,0 –0,3 –3,1 –0,5

Konserni yhteensä 697,0 100,0 647,0 100,0 8


KiinteistötKiinteistöliiketoimintaan kuuluvat yhtiön metsä ja maaomaisuuden hallinnointi sekä kiinteistöjen sisäinen ja ulkoinen vuokraus.

Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto oli 5,9 milj. euroa (5,6) vuonna 2008. Liiketulos (EBIT) oli 4,4 milj. euroa (11,3) ja puuvarannon arvon muutos 5,6 milj. euroa (11,1).

Biologisten varojen (puuvarannon) arvonmäärityksessä käytettävää kirjanpidollista arviota muutettiin vuonna 2008. Nyt käyvän arvon määrityksessä käytetään kolmen vuoden keskimääräistä kantohintaa, mikä heijastaa puuvarannon vakaata luonnetta.

Tilikauden investoinnit olivat 1,8 milj. euroa (1,8). Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli 24 (24).

Osakkuusyhtiö WärtsiläMerenkulun ja energiaalan ratkaisujen johtava toimittaja Wärtsilä Oyj Abp on osakkuusyhtiönä olennainen osa Fiskarskonsernia. Fiskarsin osuus Wärtsilän tuloksesta vuonna 2008 oli 70,5 milj. euroa (43,3). Lukuun sisältyy Fiskarsin osuuden kasvu 5,8 milj. eurolla Wärtsilän omasta pääomasta maaliskuun 2008 rahastoannin yhteydessä. Fiskars sai osinkotuottoja Wärtsilältä tilikauden 2008 aikana 67,2 milj. euroa (27,7).

Vuoden lopussa Fiskarskonsernin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 17,1 % (16,5 %) ja äänistä 17,1 % (32,2 %). Osakkeet omistaa Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB. Wärtsilän yhtiökokous päätti 19.3.2008 yhdistää A ja Bosakesarjat. Vaikka Fiskarskonsernin ääni valta laski 32,2 prosentista alle 20 prosenttiin, Fiskars

on edelleen Wärtsilän suurin yksittäinen osakkeenomistaja yli 17 prosentin äänivallalla. Fiskarsin hallituksen puheenjohtaja KajGustaf Bergh ja Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas valittiin Wärtsilän hallitukseen. Fiskars arvioi, että sillä on IAS 28:n tarkoittama merkittävä vaikutusvalta Wärtsilässä ja käsittelee siten Wärtsilää edelleen osakkuusyhtiönä.

Osakkuusyhtiöosuuden tasearvo oli vuoden lopussa 263,5 milj. euroa (278,3), johon sisältyi liikearvoa 61,2 milj. euroa (61,2). Fiskarsin Wärtsiläosakkeiden markkinaarvo oli katsauskauden lopussa 353,9 milj. euroa (833,2), ja osakkeen hinta oli 21,01 euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitusLiiketoiminnan rahavirta vuonna 2008 oli 97,0 milj. euroa (82,0). Rahavirtaan sisältyy 67,2 milj. euroa Wärtsilän osinkoja (27,7). Investointien rahavirta oli 25,8 milj. euroa (183,4) ja rahavirta investointien jälkeen 71,2 milj. euroa (101,4).

Fiskarsin nettokäyttöpääoma vuoden 2008 lopussa oli 149,4 milj. euroa (162,1). Pitkäaikaiset varat olivat yhteensä 680,6 milj. euroa (713,1), josta aineettomia hyödykkeitä oli 131,0 milj. euroa ja liikearvoa 99,2 milj. euroa.

Konsernin taloudellinen asema on edelleen vahva. Tilikauden lopussa oma pääoma oli 446,7 milj. euroa (478,3). Konsernin omavaraisuusaste oli 46 % (46 %) ja netto velkaantumisaste 69 % (67 %).

Tilikauden lopussa rahavarat olivat 11,3 milj. euroa (34,5). Korollinen nettovelka oli 309,9 milj. euroa, joka oli 9,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisen tilikauden lopus

2004 2005 2006 2007 2008

4957 60

46 46

Omavaraisuusaste, %

2004 2005 2006 2007 2008

61

35

24

67 69

Nettovelkaantumisaste, %

2004 2005 2006 2007 2008

4261

41 30

221

25

5929 23 33

Investoinnit ja poistot, milj. €

InvestoinnitPoistot


sa. Lyhytaikaisten velkojen osuus korollisesta velasta oli 183,7 milj. euroa (228,9) ja pitkäaikaisten velkojen osuus 137,5 milj. euroa (124,6). Lyhytaikaiset velat ovat ensisijaisesti liikkeelle laskettuja yritystodistuksia.

Lisäksi konsernilla oli 405,0 milj. euroa (425,0) käyttämättömiä sitovia pitkäaikaisia valmiusluottoja pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Talouskriisillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta yhtiön rahoitukseen.

InvestoinnitTilikauden investoinnit olivat yhteensä 29,8 milj. euroa (220,6). Investoinnit koostuivat pääosin korvausinvestoinneista ja Homewareliiketoiminnan uusien myymälöiden avauksista. Investointeihin sisältyy myös Iittala Group Oy Ab:n vähemmistöosakkeista maksettu 3,1 milj. euroa toisella vuosineljänneksellä. Vertailukaudella investointeihin sisältyivät Iittala Groupin ja Leborgnen yritysostot sekä investoinnit Wärtsilän Asarjan osakkeisiin.

HenkilöstöVuoden lopussa konsernin henkilöstön määrä oli 4 119 (4 515), joista 3 042 (3 228) työskenteli EMEAalueella, 799 (939) Amerikkaalueella ja 278 (348) Muutsegmentin yksiköissä (Inhan Tehtaat, Kiinteistöt ja konsernihallinto). Suomessa konserni työllisti 1 722 henkilöä (1 853).

Henkilöstön väheneminen Amerikassa johtui toimintojen uudelleenjärjestelyistä etupäässä Craft ja Outdoor Recreation liiketoimintaalueilla. EMEAsegmentissä

henkilöstömäärää vähensivät Höganäsin tehtaan sulkeminen ja muut Homewarealueen tuotannon muutokset, mutta toisaalta määrää nosti uusien Iittalamyymälöiden ja outletien avautuminen. Muutsegmentin henkilöstömäärää vähensivät tuotannon supistukset Inhan Tehtailla.

Tilikauden 2008 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 186,8 milj. euroa (146,1).

Muutokset konsernin johdossaKTM Kari Kauniskangas aloitti Fiskars Oyj Abp:n toimitusjohtajana vuoden 2008 alussa.

Maaliskuussa 2008 tekn. lis. Hille Korhonen nimitettiin Fiskarskonsernin tuotanto, hankinta ja logistiikkajohtajaksi. KTM Teemu KangasKärki nimitettiin talousjohtajaksi huhtikuussa 2008. Hän aloitti tehtävässään elokuussa 2008. KTM Max Alfthan nimitettiin strategiajohtajaksi elokuussa 2008. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa 2008. Korhonen, KangasKärki ja Alfthan kuuluvat kaikki konsernin johtoryhmään.

Fiskarsin kiinteistöliiketoiminnan johtaja ja konsernin varatoimitusjohtaja Ingmar Lindberg jäi eläkkeelle vuoden 2008 lopussa. Uudeksi kiinteistöliiketoiminnan johtajaksi nimitettiin MMM Tomas Landers. Hän aloitti 1.12.2008 ja otti vastuun kiinteistöliiketoiminnasta vuoden 2009 alussa.

Konsernin johtoryhmän jäsenistä talousjohtaja Maija Elenius, rahoitusjohtaja Juha Rauhala ja viestintäjohtaja Leena KahilaBergh lopettivat yhtiön palveluksessa vuoden 2008 aikana.

Henkilöstö, toiminnalliset segmentit 31.12.08 % 31.12.07 % Muutos, %

EMEA 3 042 73,9 3 228 71,5 –6

Amerikka 799 19,4 939 20,8 –15

Muut 278 6,7 348 7,7 –20

Konserni yhteensä 4 119 100,0 4 515 100,0 –9


Marraskuussa 2008 Amerikkasegmentin Garden & SOC (School, Office & Craft) liiketoimintaalueen johtajaksi nimitettiin Paul Tonnesen ja EMEAalueen puu tarhaliiketoiminnan johtajaksi Thomas Enckell. Tonnesen oli aikaisemmin vastuussa Fiskars Amerikan Gardenliiketoimintaalueesta. Enckell vastasi aikaisemmin Iittala Groupin tukkumyynnistä.

Fiskars Brands Inc:n toimitusjohtaja Jim Purdin, Gardenliiketoimintaalueen johtaja Francis Kint, Craftliiketoimintaalueen johtaja Chad Vincent, Amerikkasegmentin talousjohtaja Jerome Klein, EMEAsegmentin talousjohtaja Elly Piccart ovat lopettaneet yhtiössä.

Corporate GovernanceFiskars noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance), joka astui voimaan 1.1.2009.

Fiskars noudattaa myös NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 2.6.2008 voimaan astunutta uutta sisäpiiriohjetta ja yhtiön omaa sisäpiiriohjetta, joka astui voimaan 5.8.2008.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijätFiskars valmistaa ja myy kuluttajille suunnattuja tuotteita. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kulutuskysynnän heikentymisellä Fiskarsille tärkeillä markkinoilla Euroopassa ja PohjoisAmerikassa saattaa olla negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Fiskarsin tuotteita myydään sekä tukku ja vähittäisliikkeille että suoraan kuluttajille omien liikkeiden kautta. Suurten asiakkaiden menettäminen, asiakkaiden taloudelliset ongelmat tai vakava häiriö erikoistuneen jakelukanavan toiminnassa voi vaikuttaa konsernin toimintaan ja tulokseen negatiivisesti. Suurimman asiakkaan osuus konsernin myynnistä oli vuonna 2008 noin 5 % (noin 6 % vuonna 2007).

Fiskars käyttää tuotteidensa valmistukseen aiempaa enemmän alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita. Oman tuotannon osuus on laskenut ja yhtiön riippuvuus toimitusketjusta on vastaavasti lisääntynyt. Toimitusketjun hallinta muodostaa sekä ohjaus että saatavuusriskin.

Äkillisillä muutoksilla raakaaineiden tai energian hinnoissa saattaa olla vaikutusta konsernin tulokseen. Yhtiölle merkittävimpiä raakaaineita ovat teräs, alumiini ja muovi.

Sää ja kausivaihtelut vaikuttavat joidenkin yhtiön myymien tuotteiden kysyntään, kuten puutarhatyökalujen kysyntään keväällä. Normaalista poikkeavat sääolosuhteet

voivat vaikuttaa kausituotteiden myyntiin negatiivisesti. Konserniin kuuluvien kodintuotteiden myynti painottuu voimakkaasti viimeiselle vuosineljännekselle. Mahdolliset ongelmat tuotteiden saatavuudessa tai kysynnässä viimeisen neljänneksen aikana saattavat vaikuttaa merkittävästi koko tilikauden tulokseen.

Fiskars omistaa 17,1 % osuuden osakkuusyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:n osakkeista. Merkittävät muutokset Wärtsilän kannattavuudessa tai sen maksamien osinkojen määrässä vaikuttavat Fiskarsin kannattavuuteen ja kassavirtaan.

YmpäristöYhtiö ei seuraa erikseen ympäristökustannuksia, koska ne liittyvät tiiviisti normaaliin liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tilikauden 2008 aikana ei tehty merkittäviä ympäristöinvestointeja. Homewareliiketoimintaalueen tuotanto kuluttaa energiaa muuta Fiskarsin tuotantoa enemmän.

Konsernin tuotantotoiminta on luonteeltaan enimmäkseen sellaista, johon ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Tuotantolaitoksilla on voimassaolevat ympäristöluvat, jotka määrittelevät tuotantotoiminnan ympäristövaikutusten ylärajat. Yleisten ympäristömääräysten muuttuminen voi vaikuttaa voimassa oleviin ympäristölupiin. Muuttuviin säännöksiin sopeutuminen voi edellyttää nykyisten tuotantomenetelmien muuttamista tai investointeja uusiin laitteisiin. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia.

OsakkeetFiskars Oyj Abp:lla on kaksi osakesarjaa, A ja Kosakkeet. Yhtiön Asarjan osakkeilla on yksi ääni ja Ksarjan osakkeilla 20 ääntä. Yhtiöjärjestyksen mukaan Aosakkeelle on maksettava vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi osinko kuin Kosakkeelle.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärät eivät muuttuneet tilikauden aikana. Yhtiön osakekanta oli katsauskauden lopussa yhteensä 54 944 492 Aosaketta (71 % osakkeista ja 11 % äänistä) sekä 22 565 708 Kosaketta (29 % ja 89 %) eli yhteensä 77 510 200 osaketta ja 506 258 652 ääntä.

Molempien osakesarjojen osakkeiden kirjanpidollinen vastaarvo on 1,00 euroa. Osakepääoma oli tilikauden lopussa 77 510 200 euroa.

Ryhmä osakkeenomistajia, jotka edustivat yli 5 % mutta alle 10 % Fiskars Oyj Abp:n ääni vallasta, lähestyi lokakuussa 2008 yhtiön hallitusta pyynnöllä selvittää mahdollisuutta yhdenmukaisen äänioikeuden käyttöönotosta yhtiön osakesarjoille. Hallitus päätti selvittää asiaa.


Omien osakkeiden osto ja myyntiYhtiön hallituksella oli varsinaiseen yhtiökokoukseen 25.3.2008 asti valtuutus hankkia ja luovuttaa yhtiön osakkeita siten, että osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään kymmenen prosenttia (10 %) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. 25.3.2008 yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen hankkimaan ja luovuttamaan yhtiön omia osakkeita siten, että hankittavien tai luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä on alle viisi prosenttia (5 %) yhtiön kaikista osakkeista.

Tammikuussa 2008 yhtiö myi toimitusjohtajalle yhteensä 15 397 Aosaketta pörssin kautta markkinahintaan (11,20 euroa/osake). Yhtiölle kertyi tästä 0,1 miljoonan myyntivoitto, joka kirjattiin suoraan omaan pääomaan.

Tämän jälkeen yhtiö ei ole käyttänyt valtuutustaan hankkia tai luovuttaa yhtiön osakkeita. Tilikauden lopussa yhtiön hallussa oli omia osakkeita 112 115 kpl Aosakkeita ja 420 kpl Kosakkeita, mikä vastaa 0,15 % yhtiön osakkeista ja 0,02 % äänistä.

Osakkeiden hintaFiskarsin molemmat osakesarjat noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n large cap listalla. Fiskarsin Aosakkeen kurssi oli joulukuun lopussa 6,96 euroa (13,30) ja Kosakkeen 11,15 euroa (14,45).

Yhtiön osakekannan markkinaarvo omia osakkeita

lukuun ottamatta oli tilikauden lopussa 633 milj. euroa.Osakevaihto vuoden 2008 aikana oli 5,1 miljoonaa

osaketta (12,7).

Muutokset omistusosuudessaFiskars Oyj Abp:n 18.11.2008 saaman tiedon mukaan Virala Oy Ab:n osuus Fiskars Oyj Abp:n äänimäärästä väheni alle viidennekseen (20 %). Uusi osuus oli 19,87 % äänimäärästä ja 10,63 % osakepääomasta.

Tilikauden aikana yhtiölle ei ole ilmoitettu muista merkittävistä muutoksista suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa.

Varsinainen yhtiökokous 2008Fiskars Oyj Abp:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 25.3.2008 vahvistettiin vuoden 2007 tilinpäätös. Osinkoa päätettiin maksaa Aosakkeille 0,80 euroa/osake, yhteensä 43 865 901,60 euroa, ja Kosakkeille 0,78 euroa/osake, yhteensä 17 600 924,64 euroa, eli yhteensä 61 466 826,24 euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 28.3.2008. Osinko maksettiin 4.4.2008. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 2007.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin KajGustaf Bergh, Ralf Böer, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Ilona Ervasti Vain tola, Gustaf Gripenberg, Karl Grotenfelt, Karsten Slotte ja Jukka Suominen. Hallituksen jäsenten toimikausi

Euron arvo dollareina, USD

31.12.2007 31.12.2008

1,60

1,55

1,50

1,45

1,40

1,35

1,30

1,25

1,20

Tuloslaskelma Tase2008 2007 2008 2007

USD 1,345 1,457 1,392 1,472

GBP 0,904 0,721 0,953 0,733

DKK 7,450 7,460 7,451 7,458

SEK 10,754 9,432 10,870 9,442

NOK 9,423 8,012 9,750 7,958

Euron kurssi muissa valuutoissa


päättyy vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen.Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka nimesi

KHT Mauri Palvin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön

omia osakkeita yhtiön vapaalla omalla pääomalla enin tään 2 747 224 kpl Aosaketta ja enintään 1 128 285 kpl Kosaketta, enintään hankintahetkellä Fiskars Oyj Abp:n osak keesta julkisessa kaupankäynnissä maksettavalla korkeimmalla hinnalla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinai sen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajilla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita, enintään 2 747 224 kpl Aosaketta ja enintään 1 128 285 kpl Kosaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous päätti myös muuttaa yhtiöjärjestystä. Yhtiöjärjestyksen muutokset merkittiin kaupparekisteriin 21.4.2008.

Hallituksen järjestäytymiskokousJärjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi KajGustaf Berghin ja varapuheenjohtajiksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Gustaf Gripenbergin ja jäseniksi Ilona ErvastiVaintolan, Alexander Ehrnroothin, Paul Ehrnroothin ja Karsten Slotten. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi KajGustaf Berghin ja jäseniksi Ralf Böerin, Karl Grotenfeltin ja Jukka Suomisen. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi KajGustaf Berghin ja jäseniksi Alexander Ehrnroothin ja Paul Ehrnroothin.

Varsinainen yhtiökokous 2009Fiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 16. maaliskuuta 2009 klo 15 alkaen Helsingin Messukeskuksessa.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselleTilikauden 2008 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 460,5 milj. euroa (894,8).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaet tavaksi osinkoa Aosakkeille 0,50 euroa/osake ja Kosakkeille 0,48 euroa/osake vuodelta 2008.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 54 832 377 Aosaketta ja 22 565 288 Kosaketta, yhteensä 77 397 665 osaketta. Osinkoa jaettaisiin siten yhteensä:

Tämän jälkeen käyttämättömiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 422,3 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Näkymät vuodelle 2009Markkinatilanteen arvioidaan pysyvän epävakaana vuonna 2009, koska tilanne sekä PohjoisAmerikan että Euroopan markkinoilla näyttää jatkuvan erittäin haastavana. Kuluttajakysynnän arvioidaan heikentyvän edellisestä vuodesta, mikä vaikuttaa Fiskarsin liikevaihdon kehittymiseen.

Fiskarsin organisaatiorakennetta on uudistettu ja kustannusrakennetta ollaan leikkaamassa vastaamaan arvioitua kuluttajakysyntää vuonna 2009. Samalla varmistetaan Fiskarsin kilpailukykyä markkinoilla. Tarkennettu liiketoiminnan fokus erikoistuneisiin liiketoimintaalueisiin ja brändeihin sekä uusien tuotteiden kehittäminen ovat jatkossakin yhtiön tärkeimpiä menestystekijöitä haastavassa markkinaympäristössä.

Fiskarskonsernin vuoden 2009 liikevaihdon arvioidaan laskevan edellisen vuoden liikevaihtoon verrattuna. Liikevoiton arvioidaan olevan alemmalla tasolla kuin vuonna 2008, ilman kertaluonteisia eriä, osuutta osakkuusyhtiö Wärtsilän tuloksesta ja puuvarannon käyvän arvon muutosta.

Osakkuusyhtiö Wärtsilällä on edelleen suuri vaikutus konsernin tulokseen ja kassavirtaan vuonna 2009.

Helsingissä 12. helmikuuta 2009Fiskars Oyj AbpHallitus

Osakkeita, kplOsinko,

euroa/osake Yhteensä

Aosakkeet 54 832 377 0,50 27 416 188,50

Kosakkeet 22 565 288 0,48 10 831 338,24

Yhteensä 77 397 665 38 247 526,74


Konsernin tuloslaskelma

M€ Liite 2008 2007

Liikevaihto 697,0 647,0

Hankinnan ja valmistuksen kulut –483,5 –439,2

Bruttokate 213,5 30,6 % 207,8 32,1 %

Liiketoiminnan muut tuotot 5.1 2,9 5,8

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos –5,6 11,1

Myynnin ja markkinoinnin kulut –129,8 –100,2

Hallinnon kulut –54,4 –49,3

Tutkimus- ja kehittämismenot –8,4 –7,4

Liiketoiminnan muut kulut 5.3 –17,8 –4,2

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 6.6 70,5 43,3

Liiketulos 70,9 10,2 % 106,9 16,5 %

Rahoitustuotot ja -kulut 5.9 –19,4 12,9

Tulos ennen veroja 51,5 7,4 % 119,8 18,5 %

Tuloverot 5.10 –2,3 –11,4

Tilikauden tulos 49,2 7,1 % 108,4 16,8 %

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajat 49,3 108,0

Vähemmistö –0,1 0,3

49,2 108,4

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos/osake, euroa (laimentamaton) 0,64 1,40

Tulos/osake, euroa (laimennettu) 0,64 1,40

Konsernin laskelma kirjatuista tuotoista ja kuluista

Tilikauden tulos 49,2 108,4

Muuntoeron muutos –1,9 –10,4

Suoraan omaan pääomaan kirjatut muutokset osakkuusyhtiöissä –18,1 –0,2

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus verovaikutuksen jälkeen 0,7 2,5

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen –0,2

2,0

Muut muutokset 0,2 0,1

Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut –19,3 –5,9

Tilikauden kokonaistuotot ja -kulut 29,9 102,5

Jakautuminen:

Emoyhtiön omistajat 30,0 102,2

Vähemmistö –0,1 0,3

29,9 102,5

47

Konsernin tase

M€ Liite 31.12.2008 31.12.2007

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 6.1 131,0 134,0

Liikearvo 6.2 99,2 99,8

Aineelliset hyödykkeet 6.3 113,2 121,7

Biologiset varat 6.4 39,3 44,9

Sijoituskiinteistöt 6.5 7,7 8,4

Osuudet osakkuusyhtiöissä 6.6 263,5 278,3

Rahoitusvarat

Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti 6.7 2,9 3,0

Muut sijoitukset 6.8 2,2 2,3

Laskennalliset verosaamiset 7 21,7 20,6

Pitkäaikaiset varat yhteensä 680,6 70 % 713,1 68 %

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 6.9 159,8 173,7

Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.1 109,6 119,8

Verosaamiset 8,4 6,0

Rahavarat 6.11 11,3 34,5

Lyhytaikaiset varat yhteensä 289,0 30 % 334,1 32 %

Varat yhteensä 969,7 100 % 1 047,1 100 %

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 446,7 477,8

Vähemmistöosuus 0,0 0,5

Oma pääoma yhteensä 446,7 46 % 478,3 46 %

Pitkäaikaiset velat

Korolliset velat 8.2 137,5 124,6

Muut velat 1,4 4,7

Laskennalliset verovelat 7 49,3 51,7

Eläkevelvoitteet 8.6 9,2 9,4

Varaukset 8.3 13,4 6,2

Pitkäaikaiset velat yhteensä 210,8 22 % 196,7 19 %

Lyhytaikaiset velat

Korolliset velat 8.4 183,7 228,9

Ostovelat ja muut velat 8.5 121,9 139,4

Verovelat 6,6 3,8

Lyhytaikaiset velat yhteensä 312,2 32 % 372,1 36 %

Oma pääoma ja velat yhteensä 969,7 100 % 1 047,1 100 %

Konsernitilinpäätös, IFRS


Konsernin rahavirtalaskelma

M€ 2008 2007

Liiketoiminnan rahavirta

Tulos ennen veroja 51,5 119,8

Oikaisut

Poistot 32,9 23,2

Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot 0,0 –26,1

Osuus osakkuusyhtiötuloksesta –70,5 –43,3

Tuotot sijoituksista –1,0 –3,0

Korkokulut 20,4 13,7

Biologisten varojen muutos 5,6 –10,0

Muut liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa 0,0 2,7

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 39,0 77,0

Käyttöpääoman muutos

Korottomien saamisten muutos 10,9 –9,7

Vaihto-omaisuuden muutos 10,6 –1,5

Korottomien velkojen muutos –7,5 11,4

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 53,0 77,2

Osinkotuotot, osakkuusyhtiö 67,2 27,7

Maksetut rahoituskulut (netto) –18,0 –11,8

Maksetut verot –5,2 –11,2

Liiketoiminnan rahavirta (A) 97,0 82,0

Investointien rahavirta

Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden hankinnat –3,1 –169,3

Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin –25,4 –20,5

Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot 4,1 6,5

Muu investointien rahavirta –1,4 0,0

Investointien rahavirta (B) –25,8 –183,4

Rahoitustoimintojen rahavirta

Omien osakkeiden myynti 0,2

Pitkäaikaisten lainojen nostot 62,2 0,6

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset –0,1 –0,1

Lyhytaikaisten lainojen muutos –85,6 137,6

Rahoitusleasingmaksut –3,4 –1,8

Muiden rahoituserien rahavirta –3,5 0,9

Maksetut osingot –61,5 –46,0

Rahoitustoimintojen rahavirta (C) –91,7 91,3

Likvidien varojen muutos (A+B+C) –20,5 –10,2

Likvidit varat kauden alussa 34,5 44,9

Kurssimuutosten vaikutus –2,8 –0,3

Likvidit varat kauden lopussa 11,3 34,5

49

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma:

M€

Osake-pääoma

Omat osakkeet

Käyvän arvon

rahastotMuunto-

erotKertyneet

voittovaratVähemmistö-

osuus

Yhteensä

31.12.2006 77,5 –0,9 21,6 –1,5 325,0 0,0 421,8

Muuntoeron muutos –10,4 0,0 –10,4

Muutokset osakkuusyhtiössä –0,2 –0,2

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus verovaikutuksen jälkeen

2,5

2,5

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen 2,0 2,0

Muut muutokset 0,1 0,1

Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut –0,2 –7,8 2,0 0,1 –5,9

Katsauskauden tulos 108,0 0,3 108,4

Kauden kokonaistuotot ja -kulut –0,2 –7,8 110,0 0,5 102,5


31.12.2007 77,5 –0,9 21,4 –9,3 389,1 0,5 478,3

Muuntoeron muutos –1,9 0,0 –1,9

Muutokset osakkuusyhtiössä –12,8 –5,9 0,7 –18,1

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus verovaikutuksen jälkeen 0,7 0,7

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutuksen jälkeen –0,2 –0,2

Muut muutokset 0,1 0,5 –0,5 0,2

Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut 0,1 –12,8 –7,1 1,0 –0,4 –19,3

Katsauskauden tulos 49,3 –0,1 49,2

Kauden kokonaistuotot ja -kulut 0,1 –12,8 –7,1 50,3 –0,5 29,9


31.12.2008 77,5 –0,8 8,5 –16,5 377,9 0,0 446,7

Käyvän arvon rahasto sisältää Fiskarsin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Wärtsilän käyvän arvon rahastosta ja sen muutoksesta.

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten suojaus on uudelleenluokiteltu muuntoeroihin 1.1.2008 alkaen.



Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteetLiiketoiminnan kuvausFiskars Oyj Abp on NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu suo-malainen yhtiö, jonka kotipaikka on Raasepori. Fiskars-konser-ni valmistaa ja markkinoi brändättyjä kuluttajatuotteita maailman-laajuisesti. Sen liiketoiminta on jaettu liiketoiminta-alueisiin, joita ovat Garden, Homeware, Outdoor Recreation, Craft ja Inhan Teh-taat, joka valmistaa ja markkinoi alumiiniveneitä. Lisäksi konsernil-la on kiinteistöliiketoimintaa ja strateginen omistus Wärtsilä Oyj Abp:sta, joka luokitellaan osakkuusyhtiöksi. Konsernin kansainväli-set pääbrändit ovat Fiskars, Iittala, Gerber, Silva ja Buster.

LaadintaperiaatteetFiskars Oyj Abp:n (”Fiskars” tai ”konserni”) konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionin hyväksymien kansainvälisten tilinpäätös- standardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalai-sen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Kon-sernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttöLaatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Nämä arviot ja olettamukset perustuvat historialliseen kokemuk-seen ja muihin perusteltavissa oleviin olettamuksiin, joiden usko-taan olevan järkeviä tilinpäätöshetkellä vallitsevissa olosuhteis-sa. Nämä arviot muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien arvioinneissa. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvi-oista. Arviot liittyvät lähinnä epäkurantin vaihto-omaisuuden mää-rään, uudelleenjärjestelyvarauksiin, omaisuuden arvostukseen, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamis-ten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Arvioita käytetään myös arvioitaessa hankittujen yritys-ten eri tase-erien ja erityisesti aineettomien omaisuuserien han-kintahetken käypiä arvoja. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käy-tetään arvioita tulevista myyntikustannuksista ja myyntihinnoista. Eläkevastuiden määrittämisessä käytetään arvioita mm. tulevista elinikäodotteista, korkotasoista ja henkilökunnan vaihtuvuudes-ta. Verosaatavien hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan sekä to-teutuneiden tulosten että arvioituihin odotettuihin tulokertymiin perustuen. Markkinoiden kehitys ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys saattavat vaikuttaa arvioiden pohjana oleviin muuttujiin ja toteutumat saattavat poiketa merkittävästi arvioista.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteetKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fiskars Oyj Abp:n sekä kaik-ki sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50 % ääni-määrästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankin-ta tai perustamishetkestä omistusajan päättymispäivään. Tytäryh-tiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetel-mää käyttäen. Hankintahetken yksilöitävissä olevat varat, velat ja vastuut arvostetaan hankintahetken käypään arvoonsa, hankinta-hinnan ja hankintahetken nettovarallisuuden välinen erotus on lii-

kearvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan mahdollinen arvonalentu-minen arvioidaan vähintään vuosittain. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, joissa Fiskarsilla on huomatta-va vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa otetaan mukaan konser-nitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Fiskar-sin merkittävin osakkuusyhtiö on Wärtsilä Oyj Abp. Vuoden 2008 lopussa Fiskarsin omistusosuus Wärtsilän osakkeista oli 17,1 % (16,5 %) ja äänistä 17,1 % (32,2 %). Osakkeet omistaa Fiskarsin kokonaan omistama tytäryhtiö Avlis AB. Fiskars on suurin yksit-täinen osakkeenomistaja yli 17 prosentin äänivallalla, ja Fiskarsil-la on merkittävä vaikutusvalta Wärtsilään hallituksen jäsenmää-rän kautta. Siten Fiskars raportoi Wärtsilän osakkuusyhtiönä IAS 28:n mukaisesti.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja ve-lat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet elimi-noidaan konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Vähemmistöosuus on erotettu tilikauden tuloksesta. Konsernin taseessa vähemmis-töosuus esitetään omana eränä omassa pääomassa.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminenAineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu ar-vioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, ku-lumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähen-tyminen.

Ulkomaiset tytäryhtiötKonsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskel-mat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet ti-linpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntami-sesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpää-töspäivän kurssiin kirjataan omaan pääomaan.

Ulkomaan rahan määräiset erätUlkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtu-mapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseen monetaariset varat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttakursseilla. Muun-tamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoi-tussaamisiin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskel-massa rahoituserissä.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteetLiikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja kurssierot. Myynti tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siir-tyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti toi-mitettu asiakkaalle. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia toimi-tuksia, joita tuloutettaisiin valmistusasteeseen perustuen.

Tutkimus- ja kehitysmenotTutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät lukuun ottamatta tuotekehityskuluja, jotka aktivoi-daan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konser-nille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja myös muut IAS 38:n mukaiset kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteut-

51

tamiskriteerit, täyttyvät. Aktivoidut tuotekehitysmenot, jotka sisäl-tävät lähinnä välittömiä henkilöstökustannuksia ja ulkopuolisia pal-veluita, kirjataan taseeseen aineettomiin oikeuksiin.

Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liike-voiton käsitettä. Konsernin raportoinnissa osakkuusyhtiö Wärtsi-lä muodostaa yhden Fiskarsin raportoitavista segmenteistä. Siksi osakkuusyhtiön tulososuus sisällytetään liikevoittoon muiden liike-toimintojen tapaan.

EläkevelvoitteetKonserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat pai-kallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin, maissa, joissa ne toimivat. Nämä luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on luokiteltu maksu-pohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana maksuvelvollisuus on syntynyt.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirja-taan järjestelyn ehtojen mukaisesti, aktuaarilaskelmiin perustuen. Eläkevastuut perustuvat ennustettujen eläkemaksujen nykyarvoon vähennettynä eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäi-vän käyvällä arvolla. Muutokset hyväksyttyjen aktuaarien tekemi-en aktuaarilaskelmien ennusteissa voivat vaikuttaa raportoituihin eläkevastuuseen ja eläkekuluihin. Fiskars sovelsi vuoden 2008 kol-mannen neljänneksen loppuun saakka vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamista täysimääräisenä tuloslaskelman kautta. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Fiskars siirtyi sovel-tamaan etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa IAS 19 -stan-dardin muutosta, joka sallii vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen suoraan omaan pääomaan. Vertailukausi-en luvut on oikaistu vastaavasti. Muutoksen vaikutus koko vertailu-kauden liiketulokseen (EBIT) oli –2,7 miljoonaa euroa.

Aineellinen käyttöomaisuusKäyttöomaisuus arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintame-noon kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä. Hankittujen tytäryhtiöiden käyttö-omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoonsa.

Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään suunnitelman mukai-set tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttö-ikään. Käyttöiät tarkistetaan vuosittain.

Ohjeelliset käyttöomaisuuden pitoajat ovat:Rakennukset 20–40 vuottaKoneet ja kalusto 3–10 vuottaMaa-alueista ei tehdä poistoja.

VuokrasopimuksetVuokrasopimukset, joissa kaikki oleelliset vuokrakohteen omistuk-seen liittyvät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille, luokitellaan ra-hoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon leasingsopimuksen voimaantulohetkellä. Sopimukseen liittyvä vel-ka kirjataan korollisiin velkoihin. Leasingvuokrien maksut jaetaan rahoituskuluihin ja velan vähennykseen.

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsi-tellään kuluina niiden syntyhetkellä.

Sijoituskiinteistöt Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joi-ta konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omai-suuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Kiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä suunni-telman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Sijoituskiinteis-töistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ohjeellisesti 20–40 vuoden kuluessa. Fiskarsin Ruukin alue on kulttuurisilta ja historial-lisilta arvoiltaan ainutkertainen eikä sen käypää arvoa voida näin ollen määrittää luotettavasti.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeetYrityksen tai liiketoiminnan hankintamenon ja sen hankintapäivän nettovarallisuuden käyvän arvon välinen erotus on liikearvoa. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan vuosittain tai useam-min, jos on viitteitä arvonalentumisesta, sen kirjanpitoarvoon mah-dollisen arvonalentumisen määrittelemiseksi. Osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo sisältyy osakkuusyritysosuuden arvoon.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista, ak-tivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja liiketoiminta-hankintojen yhteydessä omistukseen tulleista tavaramerkeistä ja asiakassuhteista. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäi-seen hankintamenoon kertyneillä suunnitelman mukaisilla pois-toilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä. Yrityshan-kintojen yhteydessä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat hyödykkeet pois-tetaan tasapoistoina niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa pääasiallisesti seuraavin poistoajoin:

Kehitysmenot 3–6 vuottaATK-ohjelmistot 3–6 vuottaAsiakassuhteet 5–15 vuottaMuut 3–10 vuotta

Aineettomista hyödykkeistä, kuten liiketoimintahankintojen yhtey-dessä hankituista tavaramerkeistä tai brändeistä, joille ei ole mää-riteltävissä pitoaikaa, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumistestein.

Biologiset varatFiskarsin biologiset varat koostuvat Suomessa olevasta puuva-rannosta. Omaisuus on arvostettu käypään arvoonsa arvioiduil-la myyntikustannuksilla vähennettynä. Puuvarannon käyvän arvon nettokasvusta ja muutoksesta johtuva biologisten varojen muu-tos esitetään omana rivinään ennen liiketulosta (EBIT) tuloslaskel-massa. Puuvarannon myynnistä syntyvä kassavirta vähentää bio-logisten varojen kantoarvoa ja puuvarannon nettokasvua. Fiskars muutti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä biologisten varojen-sa (puuvarannon) arvonmäärityksessä käytettävää kirjanpidollista arviota. Aiemmin Fiskars käytti puuvarannon käyvän arvon määri-tyksessä yhden kuukauden keskikantohintaa. Tämä muutettiin kol-men vuoden keskimääräiseksi kantohinnaksi, mikä heijastaa puu-varannon vakaata luonnetta. Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai sitä alem-paan nettorealisointiarvoon. Arvostuksessa noudatetaan pääasi-assa FIFO-periaatetta. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään välittömien hankinta-, valmistus- ja



muiden kustannusten lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuk-sista. Nettorealisointiarvo on se summa, joka voidaan saada nor-maalissa liiketoiminnassa saadusta myynnistä vähennettynä myyn-nin kuluilla. Vaihto-omaisuus esitetään nettona epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta tehdyn varauksen jäl-keen.

RahoitusinstrumentitRahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti seuraaviin ryh-miin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat tai -velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, laina- ja muut saa-miset, rahoitusvelat jaksotettuun hankintamenoon ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhtey-dessä johdon suunnitelman perusteella. Transaktiomenot sisälly-tetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kaut-ta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupanteko-päivänä. Fiskarsilla ei tällä hetkellä ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

• Arvopaperit ja muut sijoitukset Sijoitukset muihin yhtiöihin luokitellaan käypään arvoon tulosvai-kutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin ja tulosvaikutuksessa huomi-oidaan laskennallisen verovelan muutos. Sijoitukset noteerattuihin arvopapereihin arvostetaan markkina-arvoon. Sijoitukset notee-raamattomiin arvopapereihin arvostetaan alkuperäiseen hankinta-menoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavissa.

Muihin sijoituksiin kuuluu pitkäaikaisia saamisia, jotka kirjataan alkuperäisen hankintamenon mukaisesti. Tilinpäätöksessä epävar-mojen saatavien määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien ris-kiin ja ne kirjataan käypään arvoonsa.

• Myytävissä olevat sijoituksetMyytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu varoja, jotka on nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu johonkin muuhun ryhmään. Myytävissä olevat rahoi-tusvarat arvostetaan käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutok-set kirjataan verovaikutuksella huomioituna suoraan omaan pää-omaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Omaisuuserien pysyvät tai olennaiset arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan.

• JohdannaisetJohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir-jattaviin rahoitusinstrumentteihin. Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa hankintahintaansa, joka vastaa niiden käypää arvoa han-kintahetkellä ja sittemmin kunkin tilinpäätöspäivän käypään ar-voon. Merkittävimmät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden nettosijoituksista on suojattu valuuttakurssivaihteluilta ulkomaan-valuutan määräisten lainojen ja valuuttajohdannaisten avulla käyt-täen tytäryhtiöiden nettosijoituksen suojausta (equity hedging), jolla vähennetään valuuttakurssimuutosten vaikutusta konsernin omaan pääomaan. Konserni soveltaa näihin IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa dokumentoiden suojausjärjestelyn alussa kun-kin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskienhallintatavoitteen ja sovelletun strategian.

Ne johdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka eivät täytä IAS 39 -standardin mukaisia suojauslaskennan vaatimuksia, kirja-taan suoraan tuloslaskelmaan.

Koronvaihtosopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien käy-pä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat kassavirrat.

Valuuttatermiinien käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätös-päivän markkina-arvoja.

• Myyntisaamiset ja muut saamisetMyyntisaamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Epävar-mojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin, ja ne kirjataan enintään todennäköiseen arvoonsa.

• RahavaratTaseen rahat ja pankkisaamiset -erään sisältyvät käteisvarat. Raha-varat koostuvat likvideistä myytävissä olevista sijoituksista, joiden juoksuaika on kolme kuukautta tai vähemmän. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

• RahoitusvelatRahoitusvelkoihin luetaan muu taseen vieras pääoma kuin verove-lat, ostovelat ja siirtovelat. Velat luokitellaan pitkäaikaisiin ja lyhyt-aikaisiin velkoihin, jälkimmäisiin kuuluvat kaikki seuraavien 12 kuu-kauden aikana maksettaviksi erääntyvät velat.

Rahoitusvelat kirjataan alun perin kirjanpitoon saadun vastik-keen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotMyyty tai myytävänä oleva toiminto muodostuu, kun yritys erityi-seen luopumissuunnitelmaan perustuen päättää luopua, ja luo-puminen on todennäköistä, erillisestä, merkittävästä liiketoiminta-yksiköstä, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa fyysisesti ja toiminnallisesti sekä taloudellista raportointia varten. Fiskarsilla ei tällä hetkellä ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omai-suuseriä eikä lopetettuja toimintoja.

Arvonalentumiset Konsernin liiketoiminta on jaettu segmenttejä pienempiin rahavir-toja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien omaisuuserien arvoja tarkastellaan säännöllisesti. Mahdollisen omaisuuden arvonalennustarpeen määrittämiseksi yksikön sitoman pääoman määrää verrataan siitä saatavissa olevan diskontatun tulevan kassavirran arvioituun määrään tai sitä mahdollisesti suurem-paan arvioituun nettoluovutushintaan. Omaisuuserästä kirjataan arvon alennus, kun sen tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan ra-hamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentu-mistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen omaisuuserän kirjanpitoarvoon asti, joka olisi sen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetty kirjanpitoarvo, jos siitä ei aikai-sempina vuosina olisi kirjattu arvonalennusta. Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei palauteta.

VarauksetVarauksina on taseessa esitetty sellaisia aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu siten, että myös velvoitteen vastapuoli on sitoumuksesta tietoi-nen tai velvoite perustuu olemassa oleviin lakeihin tai säännöksiin ja velan määrä on luotettavasti arvioitavissa. Näihin kuuluvat mm. uudelleenjärjestelykustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus kirja-taan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunni-telma on laadittu ja annettu riittävä peruste odottaa, että uudel-leenjärjestely toteutetaan.

53

Konserni on osallisena liiketoimintaan liittyvissä riita- ja oikeus-prosesseissa. Tilinpäätöksessä varaudutaan näihin liittyviin kustan-nuksiin, kun niiden määrä on arvioitavissa ja niiden toteutuminen on todennäköistä. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.

TuloverotTuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikau-den tuloksista paikallisten verosäännösten perusteella lasketut ve-rot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuk-sen ja kirjanpidon arvojen väliaikaisille eroille käyttäen tilinpää-töshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Väliaikaisia eroja syntyy mm. vahvistetuista tappioista, poistoeroista, varauk-sista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta, biologisista varoista, konsernin sisäises-tä varastokatteesta sekä liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä omaisuuserien käypään arvoon arvostamisista. Tytäryh-tiöiden jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen huomi-oidaan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista sil-tä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevina tilikausina.

Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudes-saan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

OsingotHallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen teke-män päätöksen perusteella.

Vieraan pääoman menotVieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Uudet IFRS-standardit ja tulkinnatAlla kuvatut standardit, tulkinnat tai niiden muutokset on julkais-tu, mutta ne eivät vielä ole voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa vuosina 2009 ja 2010 käyttöön seuraavat uudet tai muutetut IASB-standardit ja tulkinnat:

IFRS 1 and IAS 27 (amended) Cost of an Investment in a Subsidiary, –Jointly Controlled Entity or Associate (effective January 1, 2009)IAS 1 (revised) Presentation of Financial Statements (effective –January 1, 2009)IFRS 2 (amended) Share based Payments (effective January 1, –2009)IFRS 3 (revised) Business combinations (effective July 1, 2009) –IAS 23 (revised) Borrowing costs (effective January 1, 2009) –IAS 27 (revised) Consolidated and separate financial statements –(effective July 1, 2009)IAS 32 and IAS 1 (amended) Amendments to IAS 32 Financial –Instruments: Presentation and IAS 1 Presentation of Financial Statements – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation (effective January 1, 2009)IAS 39 (amended) Eligible Hedged Items (effective July 1, 2009) –IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes (effective July 1, 2009) –IFRIC 15 Agreements for the Construction of Real Estate (effective –January 1, 2009)IFRIC 16 Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation –(effective October 1, 2009)Improvements to International Financial Reporting Standards –2008 (effective January 1, 2009)

Konsernin arvion mukaan IAS 1-standardin uudistus muuttaa kon-sernin tulos laskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitys-tapaa. Konsernin laskentaperiaatteen muutoksesta johtuen Fiskars on esittänyt etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa konser-nin laskelman suoraan omaan pääomaan kirjatuista tuotoista ja kuluista. Muiden uudistusten ja tulkintojen osalta konserni arvioi, että muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätök-seen.



2. Segmentti-informaatio

Fiskarsin toiminnalliset segmentit ovat EMEA, Amerikka, Muut sekä Osakkuusyhtiö Wärtsilä. Jako perustuu konsernin sisäiseen johdon raportoinnin rakenteeseen. Segmentti-informaation laa-dintaperiaatteet ovat konsernin laadintaperiaatteiden mukaiset. Segmentit jaetaan edelleen 6 liiketoiminta-alueeseen.

Toiminnalliset segmentitEMEA: Segmentin tuotot muodostuvat kuluttajatuotteiden: Garden, Homeware, Craft ja Outdoor Recreation myynnistä vähit-täiskaupalle Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Segmentti myy myös kodintuotteita suoraan kuluttajille omien liikkeiden kautta.

Amerikka: Segmentin tuotot muodostuvat kuluttajatuotteiden: Garden, Homeware, Craft ja Outdoor Recreation myynnistä vä-hittäiskaupalle Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Latinalaisessa Ameri-kassa.

Muut: Segmentti muodostuu Inhan Tehtaista ja Kiinteistöistä. Inhan tuotoista suurin osa syntyy alumiiniveneiden myynnistä jäl-leenmyyjille Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Venäjällä. Kiinteis-töliiketoiminta toimii Suomessa ja ulkoiset vuokratuotot syntyvät lähinnä Fiskarsin Ruukin alueella. Metsänhoito on osa Kiinteistö-jen liiketoimintaa.

Osakkuusyhtiö Wärtsilä: Segmentin tuottoihin kuuluu osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Segmenttien välinen myynti ei ole merkittävää. Kiinteistöt-ryh-mä omistaa ja vuokraa konserniyhtiöille Suomessa kiinteistöjä tuo-tannolliseen käyttöön.

Johto seuraa toiminnallisten segmenttien liiketulosta erikseen päätöksentekoa varten. Segmentin varat ja velat jaotellaan niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti. Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ohjataan konsernitasolla, joten niitä ei kohdisteta segmenteille.

Amerikassa Fiskarsin tuotemerkeillä myytävien tuotteiden ja-kelu, logistiikka ja kuluttajatottumukset ovat hyvin saman tyyp-pisiä eri liiketoiminta-alueilla. EMEA-alueella markkinat ja jakelu ovat eriytyneet, mutta asiakkaan kannalta liiketoiminta-alueet toi-mivat samassa ympäristössä. Segmenttiin Muut kuuluvien Inhan Tehtaiden ja Kiinteistöjen toimintalogiikka on erilainen kuin muilla EMEA-segmenttiin kuuluvilla toimijoilla.

Liiketoiminta-alueetLiiketoiminta-alueet ovat Garden, Homeware, Craft, Outdoor Recreation, Inhan Tehtaat ja Kiinteistöt. Tuotot raportoidaan liike-toiminta-alueille asiakkaille myytyjen tuotteiden luonteen mukai-sesti. Liiketoiminta-alueiden välinen myynti ei ole merkittävää.

Kohdistamattomat erätTuloslaskelman kohdistamattomat erät sisältävät konsernin jaka-mattomia kuluja ja tuottoja. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä, verosaamisia, laina-saamisia, osakkeita ja osuuksia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja ja verovelkoja. Myös osa uudelleen-järjestelykustannuksista on kohdistamatonta.

55

M€

EMEA

Amerikka

Muut

Osakkuus-

yhtiöWärtsilä

Kohdista-mattomat

ja eliminoinnit

Konserniyhteensä

2.1 Toiminnalliset segmentit2008

Ulkoinen liikevaihto 442,8 214,5 38,8 0,9 697,0

Sisäinen liikevaihto 11,9 5,1 1,6 –18,6 0,0

Liikevaihto 454,7 219,6 40,4 0,0 –17,7 697,0

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 70,5 70,5

Liiketulos ilman uudelleenjärjestelykuluja ja biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutosta

32,1

15,4

–2,0

–7,7

108,3

Uudelleenjärjestelykulut –7,0 –19,4 –0,4 –5,0 –31,8

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos –5,6 –5,6

Liiketulos 25,1 –3,9 –8,0 70,5 –12,7 70,9

Rahoitustuotot ja -kulut –19,4 –19,4

Tulos ennen veroja 51,5

Tuloverot –2,3 –2,3

Tilikauden tulos 49,2

Varat 545,9 151,5 120,6 263,5 –111,9 969,7

Velat 437,1 66,6 44,4 –25,1 523,0

Investoinnit 21,8 3,0 3,7 1,3 29,8

Poistot ja arvonalentumiset 15,9 12,8 3,9 0,3 32,9

2007

Ulkoinen liikevaihto 355,6 246,8 44,3 0,4 647,0

Sisäinen liikevaihto 10,3 8,5 1,6 –20,5 0,0

Liikevaihto 365,9 255,3 45,9 0,0 –20,1 647,0

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 43,3 43,3

Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos 11,1 11,1

Liiketulos 36,4 22,0 14,6 43,3 –9,4 106,9

Rahoitustuotot ja -kulut 12,9 12,9

Tulos ennen veroja 119,8

Tuloverot –11,4 –11,4

Tilikauden tulos 108,4

Varat 558,5 167,3 122,7 278,3 –79,8 1 047,1

Velat 537,6 77,0 42,4 –88,3 568,8

Investoinnit 181,5 3,2 5,3 28,9 1,6 220,6

Poistot ja arvonalentumiset 10,8 9,3 2,7 0,4 23,2



M€ 2008 2007

2.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Garden 231,2 240,3

Homeware 242,6 142,2

Craft 74,1 97,5

Outdoor Recreation 110,0 122,4

Inhan Tehtaat 35,2 42,1

Kiinteistöt 5,9 5,6

Kohdistamattomat ja eliminoinnit –2,0 –3,1

Yhteensä 697,0 647,0

Tuotot Suomesta 151,5 100,3

Tuotot muista maista 545,5 546,7

3. UudelleenjärjestelykustannuksetFiskars ilmoitti joulukuussa 2008 kirjaavansa uudelleenjärjestely-kulujen varauksia liiketoiminta-alueiden uudistamiseen ja toimin-tojen vahvistamiseen liittyen. Samalla konsernin varastojen arvos-tusperiaatteet yhdenmukaistettiin. Liiketulokseen (EBIT) sisältyvät uudelleenjärjestelykustannukset olivat 31,8 miljoonaa euroa vuon-na 2008 (0,0 miljoonaa euroa vuonna 2007). Kaikki uudelleenjärjes-telykustannukset kirjattiin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät uudelleenjärjestely-kustannukset olivat 13,7 miljoonaa euroa, joista 12,6 miljoonaa eu-roa koostui varastojen arvostusperiaatteiden muutoksesta. Loput uudelleenjärjestelykustannuksista kirjattiin myynnin ja markkinoin-nin kuluihin, hallinnon kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

4. Liiketoiminta- ja yrityshankinnat2008Fiskars hankki 30. kesäkuuta 2008 Iittala Groupin 2,3 % vähem-mistöosuuden. Vähemmistöosuuden kauppahinta oli 3,1 miljoo-naa euroa ja se maksettiin kokonaan käteisellä. Kauppahinta on kohdistettu varoille, veloille ja vastuusitoumuksille jo vuoden 2007 hankinnan yhteydessä. Vähemmistöosuuden hankinnan jälkeen Fiskars omistaa kaikki Iittala Groupin osakkeet.

2007Fiskars hankki Iittala Group Oyj:n 31. elokuuta 2007. Iittala suun-nittelee, valmistaa ja markkinoi kodintuotteita pääosin operatiivi-sen segmentin EMEA alueella. Iittalan kauppahinta uudelleenra-hoitetut velat mukaanlukien oli 230,1 miljoonaa euroa. Käteisellä maksettu kauppahinta on kohdistettu käypään arvoon arvostetuil-le varoille, veloille ja vastuusitoumuksille. Tavaramerkkien arvos-tus on perustunut ”relief from royalty” -menetelmään, niiden laa-tu ja kaupallinen merkitys huomioiden. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit, asiakassuhteet ja franchising-sopimuk-set. Tuotemerkeistä ei tehdä vuotuisia poistoja, koska niille ei ole määriteltävissä taloudellista pitoaikaa. Asiakassuhteille ja franchi-sing-liiketoiminnalle kohdistetut erät poistetaan arvioituna talou-dellisena 15 ja 10 vuoden vaikutusaikanaan. Kauppahinnasta vaih-to-omaisuudelle (valmiisiin tuotteisiin) kohdistettu erä realisoitui kokonaisuudessaan vuoden 2007 aikana.

Kaupasta syntynyt liikearvo liittyy pääasiassa synergioihin, jotka saavutetaan liiketoimintoja yhdistettäessä.

Iittalan hankintamenon kohdistus M€

Käteisvastike 116,1

Hankintaan liittyvät kulut 1,7

Myyjiltä hankitut pääomalainat 44,7

Hankittujen varojen, velkojen ja vastuusitoumusten käypä arvo –90,2

Vähemmistöosuus 0,1

Liikearvo 72,5

Hankitut rahavarat –6,3

Kaupan kassavirtavaikutus 156,1

Hankitun omaisuuden erittely

Myyjäntasearvot

Käyvätarvot

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 26,0 26,0

Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet ja muut pitkävaikutteiset tase-erät 3,8 118,9

Vaihto-omaisuus 56,7 60,6

Saamiset 19,6 19,6

Rahavarat 6,3 6,3

Laskennallinen verovelka –1,2 –32,1

Pääomalainat –44,7 0,0

Pitkäaikaiset velat –8,9 –8,9

Lyhytaikaiset velat –100,3 –100,3

Yhteensä –42,6 90,2

Fiskars hankki toukokuussa 2007 ranskalaisen Leborgne S.A.S:n. Leborgne fuusioitiin Fiskars Brands France S.A.S:n kanssa syys-kuussa 2008. Käteisellä maksettu kauppahinta on kohdistettu käy-pään arvoon arvostetuille varoille, veloille ja vastuusitoumuksille.

Kauppahinta on kohdistettu Leborgne-tavaramerkille, asiakas-suhteille ja vaihto-omaisuudelle.

Liikearvo liittyy puutarhaliiketoiminnan sisäisiin synergioihin Eu-roopassa ja Leborgnen tuomaan tuotevalikoiman laajennukseen.

Leborgnen hankintamenon kohdistus M€

Käteisvastike 12,8

Hankintaan liittyvät kulut 0,4

Hankittujen varojen, velkojen ja vastuusitoumusten käypä arvo

–6,5

Liikearvo 6,7

Hankitut rahavarat –0,1

Kaupan kassavirtavaikutus 13,1

57

Hankitun omaisuuden erittely

Myyjäntasearvot

Käyvätarvot

Pitkäaikaiset varat 0,9 3,2

Vaihto-omaisuus 3,2 3,3

Saamiset 6,1 6,1

Rahavarat 0,1 0,1

Laskennallinen verovelka 0,0 –0,8

Pitkäaikaiset velat –0,9 –0,9

Lyhytaikaiset velat –4,5 –4,5

Yhteensä 4,9 6,5

Jos Iittalan ja Leborgnen hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konserniin vuoden alusta lähtien, Fiskars-konsernin pro forma -liikevaihto olisi ollut 767 miljoonaa euroa vuonna 2007.

5. Tuloslaskelman liitetiedot

M€ 2008 2007

5.1 Liiketoiminnan muut tuotot

Käyttöomaisuuden myyntivoitto 0,4 2,8

Muut 2,4 3,0

Yhteensä 2,9 5,8

5.2 Toimintokohtaiset kulut kululajeittain

Aineet ja tarvikkeet 300,7 240,0

Varaston muutos 13,0 1,9

Työsuhde-etuudet 186,8 146,1

Poistot ja arvonalentumiset 32,9 23,2

Muut 166,1 192,2


5.3 Liiketoiminnan muut kulut

Käyttöomaisuuden arvonalentumiset 5,6 1,1

Muut 12,2 3,1

Yhteensä 17,8 4,2

M€ 2008 2007

5.4 Työsuhde-etuudet

Palkat ja palkkiot 126,4 103,5

Muut henkilösivukulut 40,7 29,0

Eläkekulut maksupohjaisista järjestelyistä 13,4 8,8

Eläkekulut etuuspohjaisista järjestelyistä 0,1 3,4

Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,4 0,1

Irtisanomiskorvaukset 5,8 1,2


2008 2007

5.5 Henkilöstö keskimäärin

Suomi 1 787 1 056

Muu Eurooppa 1 431 1 127

Yhdysvallat 861 898

Muut 246 436

Yhteensä 4 325 3 517

Keskimääräinen henkilöstö vuonna 2007 sisältää Iittalan ja Leborg-nen henkilöstömäärät hankintahetkestä lähtien.

5.6 Henkilöstön jakauma kauden lopussa

Työntekijät 2 473 2 803

Toimihenkilöt 1 646 1 712

Yhteensä 4 119 4 515

M€ 2008 2007

5.7 Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot 0,9 1,0

Todistukset ja lausunnot 0,1 0,1

Veroneuvonta 0,2 0,2

Muut palkkiot 0,1 0,1

Yhteensä 1,4 1,4

Konsernin tilintarkastaja vuosina 2007–2008 oli KPMG.



M€ 2008 2007

5.8 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Rakennukset 7,5 3,6

Koneet ja kalusto 19,4 15,3

Aineettomat hyödykkeet 6,0 4,3

Yhteensä 32,9 23,2

5.9 Rahoitustuotot ja -kulut

Wärtsilän osakkeiden realisointitulos 23,7

Osinkotuotot käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavista sijoituksista 0,0 0,1

Korkotuotot rahavaroista 0,8 1,5

Kurssivoitot ja -tappiot, netto 0,1 0,5

Rahoitustuotot yhteensä 1,0 25,8

Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset

–0,1

Korkokulut jaksotettuun hankinta menoon arvostettavista veloista –17,4 –11,4

Korkokulut jaksotettuun hankinta menoon arvostettavasta rahoitusleasingista –0,9 –1,1

Voitot (tappiot) käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavista johdannaisista –0,1 0,0

Myyntivoitot (-tappiot) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista –0,3 0,8

Muiden osakkeiden arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti –0,8 0,5

Muut rahoituskulut –0,8 –1,8

Rahoituskulut yhteensä –20,4 –12,9

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –19,4 12,9

5.10 Tuloverot

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

–4,0 –11,2

Edellisten tilikausien verot –1,1 –0,1

Väliaikaisista eroista johtuva laskennallisten verojen muutos 4,9 –0,9

Verokannan muutoksesta johtuva laskennallisten verojen muutos –2,0

Laskennallisen verosaatavan arvostusmuutos

–1,6 4,5

Laskennallinen vero suojauslaskennasta (equity hedge)

0,2 0,7

Muut laskennallisten verojen muutokset –0,7 –2,3

Tuloverot yhteensä –2,3 –11,4

M€ 2008 2007

Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma

Emoyhtiön kotimaan verokanta 26 % 26 %

Tulos ennen veroja 51,5 119,8

Verot laskettuna kotimaan verokannalla –13,4 –31,1

Verovapaat tulot 22,9 17,5

Vähennyskelvottomat kulut –7,3 –1,1

Paikallisten verokantojen erojen vaikutus –0,9 –3,1

Verokantojen muutosten vaikutus 0,0 –3,1

Verosaatavien arvostuksen muutos –3,2 6,4

Verot aikaisemmilta tilikausilta –1,1 –0,1

Käytetty kirjaamaton verosaatava 1,0 3,7

Suojauslaskennan omaan pääomaan kirjattu laskennallinen vero

0,2 0,7

Muut erot –0,6 –1,1

Verot tuloslaskelmassa –2,3 –11,4

5.11 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kanta-osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Fiskars-konsernilla ei ole avoimia optio-ohjelmia tai muita rahoitus instrumentteja, joilla olisi laimennusvaikutuksia, joten laimennettu osakekohtainen tulos on sama kuin laimentamaton. Konsernissa on ollut vähemmistöomistaja vuodesta 2006 alkaen. Vähemmistön osuus tuloksesta vuonna 2008 oli –0,1 milj. euroa (0,3).

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, M€ 49,3 108,0

Osakkeiden lukumäärä 77 510 200 77 510 200

Ulkona olevien osakkeiden luku - määrän painotettu keskiarvo 77 397 665 77 382 268

Osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton) 0,64 1,40

Osakekohtainen tulos, euroa (laimennettu)

0,64 1,40

59

6. Taseen varojen liitetiedot

M€ 2008 2007

6.1 Aineettomat hyödykkeet

Hankintamenot 1.1. 157,1 39,0

Tilikauden muuntoerot –0,3 –1,7

Liiketoimintahankinnat 118,4

Lisäykset 1,4 1,9

Vähennykset –1,9 –1,0

Siirrot 1,6 0,5


Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 23,2 19,8


Tilikauden suunnitelmapoistot 6,0 4,2



Kirjanpitoarvo 31.12. 131,0 134,0

Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit

102,1 102,1

Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit testataan vuo-sittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ”relief from royalty” -menetelmää käyttäen. Tavaramerkkien kerryttämät rahavirrat määritellään tunnistamalla kunkin tavaramerkin kerryttämä liike-vaihto.

Tavaramerkin käyttöarvo määritellään tulevien kassavirtojen ny-kyarvona perustuen kahdeksan vuoden kassavirtalaskelmiin. Kah-deksaa vuotta kauemmaksi ulottuvat rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Tehtyjen laskelmien perusteella ei il-mennyt tarvetta tuotemerkkien arvonalentumiskirjauksiin vuosien 2008 ja 2007 tilinpäätöksissä.

6.2 Liikearvo


Tilikauden muuntoerot 0,4 –3,6

Liiketoimintahankinnat 79,0


Kertyneet arvonalentumiset 1.1. 17,7 19,8


Kertyneet arvonalentumiset 31.12. 18,7 17,7


Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan sitä testataan arvonalentumisen varalta.

M€ 2008 2007

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus

Liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:

Garden 10,9 3,8

Homeware 72,2 72,2

Craft 1,3 1,2

Outdoor Recreation 14,7 22,6

Yhteensä 99,2 99,8

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille (RTY) ylläolevan taulukon mukaisesti. RTY:n käyttöarvo määritellään tulevien rahavirtojen nykyarvona, mikä lasketaan johdon hyväksymiin kolmen vuoden strategiasuunni-telmiin sisältyviin rahavirtalaskelmiin perustuen. Arvioitu rahavir-ta perustuu yksiköiden nykyisiin varoihin ja toimintaan ilman mah-dollisia tulevia yritysostoja. Kolmea vuotta kauemmaksi ulottuvat rahavirrat lasketaan käyttäen ns. loppuarvomenetelmää. Loppu-arvoa laskettaessa käytetään 1,5 % tasaista kasvua kaikilla RTY:illä. Diskonttokorkona käytetään Fiskarsin määrittelemää pääomakus-tannuksen painotettua keskiarvoa ennen veroja (pre-tax WACC). Diskonttokoron osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipree-mio, yrityskohtainen riskilisä, teollisuuskohtainen beta, velan kus-tannus ja velan ja oman pääoman suhde. Laskelmissa käytetyt oman pääoman kustannusta vastaavat diskonttokorot ennen ve-roja olivat 9,3 % (11,7) Yhdysvalloissa ja 10,0 % (12,1) Euroopassa. Homeware-yksikölle käytetty diskonttokorko oli 9,8 % (12,1). Teh-tyjen laskelmien perusteella ei minkään yksikön osalta ilmennyt tarvetta liike arvon arvonalentumiskirjauksiin vuosien 2008 ja 2007 tilinpäätöksissä.

Herkkyysanalyysi Jokaisen RTY:n arvostukselle on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot muodostettiin muuttamalla laskelmien olettamuksia seuraavasti:

käyttämällä 1–2 % alhaisempaa kannattavuutta –käyttämällä 0 % kasvua loppuarvolaskelmissa –käyttämällä 1–2 % korkeampaa diskonttokorkoa –

Johdon näkemyksen mukaan edellämainittuja teoreettisia skenaa-rioiden perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoitukseksi nii-den todennäköisyydestä. 2 % korkeampi diskonttokorko johtaisi yhteismäärältään 12 miljoonan euron arvonalenemiseen ja 2 % alhaisempi kannattavuus johtaisi yhteismäärältään 0,7 miljoonan euron arvonalenemiseen.



M€

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

Leasing-

kiinteistöt

Koneet ja

kalusto

Kesken- eräiset

investoinnit

Yhteensä

6.3 Aineelliset hyödykkeet2008

Hankintamenot 1.1. 16,0 56,2 15,0 180,8 6,7 274,6

Tilikauden muuntoerot 0,0 –2,5 0,9 –2,6 –0,2 –4,5

Lisäykset 0,6 0,4 9,0 13,8 23,8

Vähennykset –0,1 –1,3 –6,7 –0,4 –8,6

Siirrot 1,1 –3,0 11,6 –14,4 –4,7

Hankintamenot 31.12. 16,4 53,9 12,8 191,9 5,5 280,5

Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 26,4 6,3 120,0 152,8

Tilikauden muuntoerot –1,9 0,4 –1,7 –3,2

Tilikauden suunnitelmapoistot 2,4 1,1 19,1 22,5

Vähennykset 0,0 –4,7 –4,8

Siirrot 0,0 –0,1 –0,1


Kirjanpitoarvo 31.12. 16,4 27,0 5,1 59,3 5,5 113,2

2007

Hankintamenot 1.1. 14,2 52,3 16,9 174,7 2,8 260,9

Tilikauden muuntoerot 0,0 –1,0 –1,9 –8,1 –0,2 –11,2

Liiketoimintahankinnat 1,8 5,2 18,7 1,8 27,5

Lisäykset 0,2 0,9 7,1 9,9 18,2

Vähennykset –0,2 –1,5 –18,5 –0,3 –20,5

Siirrot 0,0 0,3 6,8 –7,4 –0,3

Hankintamenot 31.12. 16,0 56,2 15,0 180,8 6,7 274,5


Tilikauden muuntoerot –0,6 –0,8 –5,9 –7,3

Tilikauden suunnitelmapoistot 2,3 1,0 15,3 18,6

Vähennykset –1,5 –19,3 –20,9

Siirrot 0,0 0,2 0,2


Kirjanpitoarvo 31.12. 16,0 29,7 8,7 60,7 6,7 121,7

M€ 2008 2007

6.4 Biologiset varat

Käypä arvo 1.1. 44,9 33,9

Kasvun aiheuttama lisäys 1,7 1,9

Hinnanmuutosten vaikutus –5,8 10,3

Vähennykset (hakkuut) –1,5 –1,1

Käypä arvo taseessa 31.12. 39,3 44,9

61

M€ 2008 2007

6.5 SijoituskiinteistötHankintamenot 1.1. 16,2 16,5


Lisäykset 0,2 0,5

Vähennykset –0,1 0,0

Siirrot 3,0 0,0




Tilikauden suunnitelmapoistot ja arvonalennukset

4,0 0,5


Kertyneet suunnitelmapoistot ja arvonalennukset 31.12.

12,0

7,8


Käypä arvoSijoituskiinteistöt koostuvat emoyhtiön Suomessa omistamasta Fiskarsin Ruukin alueesta ja Fiskars Brands Inc:n USA:ssa sijaitse-vista rahoitusleasingkiinteistöistä, jotka eivät ole konsernin ope-ratiivisessa käytössä. Ruukin alue on kulttuurisilta ja historiallisilta arvoiltaan ainutlaatuinen, eikä sille näin ollen ole saatavissa ver-rokkiin perustuvaa markkina-arvoa.

M€ 2008 2007

Sijoituskiinteistöt maittain

Suomi 6,1 6,3

USA 1,6 2,1

Yhteensä 7,7 8,4

Osakkuusyhtiöiden taloudellinen yhteenvetoM€

Osuus-%

Varat

Velat

Omapääoma

Liike- vaihto

Tilikaudentulos

Wärtsilä Oyj Abp

2008 17,1 4 743 3 544 1 199 4 612 389

2007 16,5 3 749 2 424 1 325 3 763 265

Osuus osakkuusyhtiön äänistä oli 17,1 % (32,2).

Kiinteistöosakeyhtiö Iittalan Lasimäki

2008 34,0 2,3 2,3 0,0 0,3 0,0

2007 34,0 2,3 2,3 0,0 0,2 –0,1

Rörstrands Kulturforum AB

2008 33,3 0,2 0,1 0,1 0,4 0,0

2007 33,3 0,2 0,2 0,0 0,2 0,0

M€ 2008 2007

6.6 Osuudet osakkuusyhtiöissäKirjanpitoarvo 1.1. 278,3 239,1

Hankinnat 0,0 28,9

Pääomaoikaisut –18,0 15,6

Muut muutokset 3,3 –5,3


Kirjanpitoarvon sisältämä liikearvo 61,2 61,2

Pääomaoikaisut koostuvat tulososuudesta ja osuudesta suoraan osakkuusyhtiön omaan pääomaan tehdyistä korjauksista vähennettynä saaduilla osingoilla 67,2 milj. euroa (27,7). Muut muutokset aiheutuvat muutoksista oman pääoman osuudessa. Fiskarsin Wärtsilä-omis-tuksen markkina-arvo tilikauden lopussa oli 353,9 milj. euroa (833,2).



M€ 2008 2007

6.7 Muut osakkeet, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat


Lisäykset 1,3 1,0


Käyvän arvon muutokset –0,8 –1,9


Muut osakkeet sisältää konsernin omistamat noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Noteeratut osakkeet on arvostettu markkina-arvoon ja syntyvät käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankin-tamenoonsa, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saa-tavilla.

6.8 Muut sijoituksetHankintamenot 1.1. 2,3 1,5


Lisäykset 0,2 0,1


Muut muutokset –0,2 0,9


Muut sijoitukset koostuvat pitkäaikaisista saamisista, ja ne esite-tään hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvostet-tuna.

6.9 Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 28,8 29,1

Keskeneräiset tuotteet 17,6 15,4

Valmiit tuotteet/tavarat 112,6 127,4

Ennakkomaksut 0,8 1,7

Yhteensä 31.12. 159,8 173,7

Vaihto-omaisuuden nettorealisointi-arvoon sisältyvä epäkuranttiusvaraus –25,3 –13,1

M€ 2008 2007

6.10 Myyntisaamiset ja muut saamisetMyyntisaamiset 90,7 103,6

Ennakkomaksut 0,2 0,2

Johdannaiset 3,6 0,5

Muut saamiset 6,1 7,0

Siirtosaamiset 9,1 8,5

Yhteensä 31.12. 109,6 119,8

Myyntisaamiset, ikäjakauma

Erääntymättömät saamiset 72,2 75,9

Erääntyneet, 0–30 päivää 12,4 21,8




Erääntyneet, yli 120 päivää 3,7 3,0

Luottotappiovaraus 31.12. –2,9 –2,9

Yhteensä 31.12. 90,7 103,6

Myyntisaamiset valuutoittain

Tanskan kruunu (DKK) 7,2 8,3

Euro (EUR) 33,8 40,4

Englannin punta (GBP) 8,0 8,1

Ruotsin kruunu (SEK) 8,0 9,8

Yhdysvaltain dollari (USD) 23,6 22,8

Muut valuutat 10,0 14,3

Yhteensä 31.12. 90,7 103,6

Myyntisaamiset jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat vakaan luottoluokituksen saa-neita jälleenmyyntiliikkeitä. Luottotappioriskin on arvioitu olevan kohtalainen. Luottotappioiden korkein mahdollinen määrä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa.

6.11 RahavaratPankkitalletukset 9,4 12,8

Rahamarkkinatalletukset 1,9 21,0

Muut lyhytaikaiset sijoitukset 0,0 0,6

Yhteensä 31.12. 11,3 34,5

63

7. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

M€ 1.1.2008

Tuloslask. kirjatut

Omaan pää-omaan kirjatut

Muunto- erot

Yritysostot ja -myynnit 31.12.2008

2008

Laskennalliset verosaamiset

Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 3,9 –1,5 0,2 0,0 0,0 2,6

Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset 3,7 –0,8 0,1 3,0

Poistoerot 9,3 –5,6 0,0 3,6

Vahvistetut tappiot 25,1 –5,6 –0,2 19,3

Verosaamisten arvostusvaraus –24,6 6,2 –0,3 –18,7

Muut väliaikaiset erot 3,0 12,4 0,8 16,1

Laskennallinen verosaaminen yhteensä 20,3 5,0 0,2 0,4 0,0 25,9

Netotettu laskennallisesta verovelasta –4,3 –4,3

Laskennallinen verosaaminen, netto 20,3 0,7 0,2 0,4 0,0 21,7

Muut pitkäaikaiset verosaamiset 0,8 –0,8 0,0 0,0

Laskennalliset verovelat

Poistoerot 4,7 3,2 0,5 0,1 8,5

Käyvän arvon muutokset ja biologiset varat 13,8 –2,0 11,8

Yhdistelyn ja eliminointien vaikutukset 33,0 –0,8 0,0 32,1

Muut väliaikaiset erot 0,4 0,6 0,0 0,0 1,1

Laskennallinen verovelka yhteensä 51,8 1,1 0,5 0,1 0,0 53,5

Netotettu laskennallisesta verosaamisesta –4,3 –4,3

Laskennallinen verovelka, netto 51,8 –3,2 0,5 0,1 0,0 49,3

Laskennalliset verosaamiset (+)/-velat (–), netto –30,7 –27,6

M€ 1.1.2007Tuloslask.

kirjatutOmaan pää-

omaan kirjatutMuunto-

erotYritysostot ja

-myynnit 31.12.2007

2007

Laskennalliset verosaamiset

Poistoerot 8,7 0,9 –0,3 0,0 9,3

Eläkevelvoitteet 4,4 –0,2 –0,3 0,0 3,9

Vahvistetut tappiot 33,7 –7,3 –1,2 25,1

Verosaamisten arvostusvaraus –36,5 7,5 1,4 –27,5

Muut väliaikaiset erot 14,6 –4,4 0,7 –1,4 9,5

Yhteensä 24,9 –3,5 0,7 –1,8 0,0 20,3

Muut pitkäaikaiset verosaamiset 5,5 –4,8 0,0 0,8

Laskennalliset verovelat

Vapaaehtoiset varaukset 1,0 –0,1 0,0 0,3 1,2

Biologiset varat 11,1 2,5 0,0 13,5

Poistoerot 8,3 –1,8 0,9 29,3 36,7

Muut väliaikaiset erot 0,5 –1,2 0,0 1,0 0,3

Yhteensä 20,8 –0,6 0,0 0,9 30,6 51,8

Laskennalliset verosaamiset (+)/-velat (–), netto 9,7 –30,7

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata verosaamisia verovelkoja vastaan ja kun jaksotetut tuloverot kohdistuvat samaa veroviranomaista kohtaan. Voitonjako on konsernin itse päätettävissä. Osak-kuusyhtiö Wärtsilä on pörssiyhtiö, ja sen osingonjako on Fiskarsille verovapaata. Verot, jotka liittyvät tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suo-jaukseen ja vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, on kirjattu suoraan omaan pääomaan. Konsernilla on käyttämättömiä verotuksessa vahvistettuja tappioita, joista johtuvia verosaamisia oli tilikauden päättyessä 19,3 miljoonaa euroa. Verosaamisten arvostusvaraus on kirjattu ve-rosaamisia vastaan, jotta verosaamisten määrä ei ylittäisi todennäköistä verotettavaa tuloa tulevina vuosina. Vahvistetut tappiot, arvostusvaraus huomioiden, eivät vanhene seuraavien viiden vuoden aikana. Tuloslaskelmaan kirjatut verot on eritelty liitetiedossa 5.10.



8. Taseen oman pääoman ja velkojen liitetiedot

2008 1 000 kpl

2007 1 000 kpl

2008 M€

2007 M€

8.1 OsakepääomaA-osakkeet

1.1. 54 944 54 944 54,9 54,9

31.12. 54 944 54 944 54,9 54,9

K-osakkeet

1.1. 22 566 22 566 22,6 22,6

31.12. 22 566 22 566 22,6 22,6

Osakepääoma 31.12. 77 510 77 510 77,5 77,5

Omat osakkeet

A-osakkeet

1.1. 128 128 –0,9 –0,9

Vähennykset –15 0,1

31.12. 112 128 –0,8 –0,9

K-osakkeet

1.1. 0 0 0,0 0,0

31.12. 0 0 0,0 0,0

Omat osakkeet 31.12. 113 128 –0,8 –0,9

Osakkeiden lukumäärä, äänimäärä ja osakepääoma

31.12.2008 Osakkeiden

lukumäärä

Äänimäärä

Osake-

pääoma €

31.12.2007 Osakkeiden

lukumäärä

Äänimäärä

Osake-

pääoma €

A-osakkeet (1 ääni/osake) 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492

K-osakkeet (20 ääntä/osake) 22 565 708 451 314 160 22 565 708 22 565 708 451 314 160 22 565 708

Yhteensä 77 510 200 506 258 652 77 510 200 77 510 200 506 258 652 77 510 200

A-osakkeille maksettavan osingon tulee olla vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi kuin K-osakkeille maksettavan osingon. Sekä A- että K-osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi (1) euro.

65

M€ 2008 2007

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti

Alle vuoden kuluessa 3,3 3,1

1–5 vuoden kuluessa 10,2 10,9

Yli 5 vuoden kuluessa 7,0 8,5

Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä 20,5 22,6

Vähimmäisvuokrien nykyarvo

Alle vuoden kuluessa 2,4 2,7

1–5 vuoden kuluessa 8,0 8,2

Yli 5 vuoden kuluessa 5,6 6,5

Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 16,0 17,4

Kertymättömät rahoituskulut 4,5 5,2

M€

2008 Käyvät arvot

Tasearvot

2007 Käyvät arvot

Tasearvot

8.2 Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaPääomalaina *) 45,5 45,1 45,3 45,1

Lainat rahoituslaitoksilta 78,6 78,6 64,8 64,8

Rahoitusleasingvelat 14,9 13,6 15,6 14,7

Muut velat 0,1 0,1 0,0

Yhteensä 31.12. 139,1 137,5 125,7 124,6

*) Pääasialliset lainaehdot: Pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoi-keudella. Lainan pääoma voidaan muutoin maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetta-van taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Korkoa voidaan maksaa vuosittain aino-astaan, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan. Laina erääntyy maksettavaksi 17.6.2010, ja sen korko on kiinteä 6,25 %. Käyvän arvon määrittelyssä jäljellä olevan juoksuajan ko-roksi on arvioitu 5,6 %. Laina on julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsingissä, mutta kauppa on hyvin vähäistä.

Kaikki korolliset velat ovat yrityksen liikkeelle laskemia lainoja, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käy-vät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.



M€

Takuuvaraus

Uudelleen-

järjestely- varaus

Tappiolliset sopimukset

ja muut varaukset

Varaukset yhteensä

8.3 Varaukset2008

Varaukset 1.1. 1,3 2,5 2,3 6,2

Muuntoerot 0,0 -0,3 0,0 -0,3

Lisäykset 0,4 10,3 0,7 11,4

Käytetyt varaukset -3,3 -3,3

Muutokset käytetyissä arvoissa 0,0 -0,1 -0,1

Varausten peruutukset ja purut -0,5 -0,1 -0,5

Varaukset 31.12. 1,7 8,8 2,9 13,4

2007

Varaukset 1.1. 1,1 2,4 0,6 4,2

Muuntoerot 0,0 –0,2 0,0 –0,3

Lisäykset 0,2 3,6 2,3 6,1

Käytetyt varaukset –3,3 –0,4 –3,7

Muutokset käytetyissä arvoissa 0,6 0,0 0,5

Varausten peruutukset ja purut –0,6 –0,1 –0,7

Varaukset 31.12. 1,3 2,5 2,3 6,2

M€

2008 Käyvät arvot

Tasearvot

2007 Käyvät arvot

Tasearvot

8.4 Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaLuotolliset pankkitilit 6,9 6,9 2,2 2,2

Lainat rahoituslaitoksilta 47,9 47,9 0,2 0,2

Yritystodistukset 123,1 123,1 217,9 217,9

Rahoitusleasingvelat 2,4 2,4 2,7 2,7

Muut velat 3,3 3,3 5,9 5,9

Yhteensä 31.12. 183,7 183,7 228,9 228,9

M€ 2008 2007

8.5 Ostovelat ja muut velatOstovelat 42,6 49,7

Saadut ennakot 0,3 0,2

Muut velat 7,9 8,8

Siirtovelat

Korkovelat 7,3 6,2

Palkat ja sosiaalikulut 30,8 34,8

Muut siirtovelat 32,9 39,6

Yhteensä 31.12. 121,9 139,4

Muut siirtovelat sisältävät materiaalihankintojen, asiakkaille myönnettävien vuosialennusten ja muiden sekalaisten kulujen jaksotukset.

67

8.6 Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteetSuurin osa Fiskars-konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa ovat suljettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa tulevat palkankorotukset eivät vaikuta velan mää-rään. Etuuspohjaiset järjestelyt Norjassa ja Hollannissa eivät ole suljettuja. Konsernilla on Suomessa lisäeläkejärjestelyjä, jotka luokitel-laan etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Hyväksytyt aktuaarit ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Italiassa on työsuhteen päättymisen jälkeisiä työsuhde-etuuksia, jotka ovat yhtiön vastuulla, mutta joiden velan määrä on lo-pullinen ja jotka ovat sellaisinaan maksupohjaisia järjestelyjä.

M€ 2008 2007

Velat työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista 2,3 2,3

Etuuspohjaiset eläkevelat 6,9 7,1

Taseen eläkevelka yhteensä 9,2 9,4

M€ 2008 2007 2006 2005 2004

Summat 31.12.

Velvoitteen nykyarvo 23,9 32,4 27,6 28,1 23,1

Varojen käypä arvo 17,0 25,4 17,1 14,8 13,1

Järjestelyn ali-/(yli-)jäämä 6,9 7,1 10,5 13,2 10,0

Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn veloista 2,3 0,4 0,3 0,0 0,0

Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluvista varoista 4,9 –0,3 –0,2 –0,7 0,8

M€ 2008 2007

Taseeseen merkityt erät

Velvoitteen nykyarvon muutokset:

Velvoite tilikauden alussa 32,4 36,0

Muuntoerot –4,7 –2,0

Työsuorituksesta johtuvat menot 0,8 0,6

Korkomenot 1,5 1,4

Vakuutusmatemaattiset (voitot) ja tappiot –4,8 –2,5

Maksetut etuudet –1,3 –1,1

Velvoite tilikauden lopussa 23,9 32,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

Arvo kauden alussa 25,4 24,4

Muuntoerot –4,8 –1,2

Varojen odotettu tuotto 1,2 1,1

Vakuutusmatemaattiset voitot ja (tappiot) –5,2 0,2

Maksetut etuudet –1,3 –0,9

Maksusuoritukset järjestelyyn 1,7 1,7

Arvo kauden lopussa 17,0 25,4

Etuuspohjaiset eläkevelat, netto 31.12. 6,9 7,0

M€ 2008 2007

Tulosvaikutteisesti kirjatut kulut

Työsuoritukseen perustuvat menot 0,8 0,6

Korkomenot 1,5 1,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto

–1,3 –1,2

Tilikaudella kirjattu vakuutusmatemaattinen (voitto) tai tappio 0,0 0,1

Yhteensä 1,1 1,1

Suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut

Vakuutusmatemaattiset voitot ja (tappiot) –0,3 2,7

joista laskennallinen vero 0,1 –0,7

Yhteensä –0,2 2,0

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto –4,1 0,9

Järjestelyt USA:ssa ja Saksassa ovat konsernin omalla vastuulla. Järjestelyt Suomessa, Norjassa ja Hollannissa ovat paikallisten elä-kevakuutusyhtiöiden hoidettavina. Iso-Britannissa järjestelyyn kuu-luvat varat, yhteensä 9,5 miljoonaa euroa, on sijoitettu osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Näistä 5,1 miljoonaa euroa on sijoituk-sia osakkeisiin. Konserni arvioi, että vuoden 2009 maksusuorituk-set järjestelyihin ovat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.



2008 2007

Varojen prosentuaalinen jakautuminen omaisuusryhmittäin

Oman pääoman ehtoiset instrumentit, % 34 50

Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, % 3 1

Kiinteistöt, % 7 4

Joukkovelkakirjalainat, % 40 31

Muut, % 16 14

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset

Diskonttokorko, %

Iso-Britannia 6,5–6,65 5,5–5,8

Saksa 6,5 5,0

Suomi 6,5 5,3

Yhdysvallat 6,0 6,0

2008 2007

Varojen tuotto-odotus, %

Iso-Britannia 3,9–7,2 5,0–7,0

Saksa n/a n/a

Suomi 5,57 5,25

Yhdysvallat n/a n/a

Palkankorotusoletus %

Iso-Britannia n/a n/a

Saksa n/a n/a

Suomi 2,5 2,5

Yhdysvallat n/a n/a

Eläkkeiden korotusoletus %

Iso-Britannia 3,0–3,3 3,4

Saksa 1,0 1,0

Suomi n/a 2,1

Yhdysvallat 0,0 0,0

9. Rahoituksen liitetiedot

9.1 Velkojen erääntyminenKonsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Yhteismäärältään 425 milj. euron (425) valmiusluotto- sopimusten keskimääräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 5,4 vuotta (6,4).

M€ 2009 2010 2011 2012 2013 Myöhemmin Yhteensä

2008

Luotolliset pankkitilit 6,9 6,9

Yritystodistukset 123,2 123,2

Korot 2,8 2,8

Muut velat 5,7 5,7

Pääomalaina 45,1 45,1

Korot 2,8 2,8 5,6

Lainat rahoituslaitoksilta 45,8 15,1 0,1 63,3 124,3

Korot 5,0 3,8 3,2 3,2 3,2 10,1 28,6

Rahoitusleasingvelat 2,4 2,4 2,5 1,5 1,6 5,6 16,0

Korot 0,9 0,7 0,6 0,5 0,4 1,5 4,6

Ostovelat 112,0 112,0

Yhteensä 31.12. 307,5 70,0 6,4 5,2 5,2 80,5 474,8

64,8 % 14,7 % 1,4 % 1,1 % 1,1 % 17,0 % 100,0 %

69

M€ 2008 2009 2010 2011 2012 Myöhemmin Yhteensä

2007

Luotolliset pankkitilit 2,2 2,2

Yritystodistukset 217,9 217,9

Korot 5,7 5,7

Muut velat 5,9 5,9


Korot 2,8 2,8 2,8 8,4

Lainat rahoituslaitoksilta 0,2 24,4 15,1 0,1 25,2 65,0

Korot 3,6 3,1 2,1 1,4 1,4 3,5 15,0

Rahoitusleasingvelat 2,7 2,7 2,1 1,8 1,6 6,5 17,4

Korot 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 1,8 5,2

Ostovelat 126,5 126,5

Yhteensä 31.12. 368,3 33,9 67,9 3,8 3,4 37,0 514,3

71,6 % 6,6 % 13,2 % 0,7 % 0,7 % 7,2 % 100,0 %

9.2 Valuuttapositio, keskikorot ja herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi on suoritettu tarkastelemalla emoyhtiön valuutta-asemaa. Tytäryhtiöt suojaavat valuuttariskinsä emo-yhtiön kanssa tehtävillä sisäisillä suojauksilla. Emoyhtiön valuutta-asemaan on sisällytetty sisäiset ja ulkoiset rahoituserät sekä emoyhtiön suojatut ulkomaisiin yksiköihin tehdyt nettosijoitukset. Taulukon valuuttakurssiherkkyys kuvaa 10 %:n valuuttakurssimuutoksen vaikutuk-sen konsernin tulokseen.

M€ USD GBP SEK

2008

Ulkoiset lainat ja talletukset –40,8 0,0 –1,0

Valuuttajohdannaiset 50,3 –19,9 –33,3

Sisäiset lainat ja talletukset –29,5 9,8 0,0

Sisäiset valuuttajohdannaiset –24,9 11,6 23,0

Ulkomaalaisiin yksiköihin tehdyt suojatut nettosijoitukset 43,1 0,0 10,1

Valuuttapositio –1,9 1,5 –1,2

Valuuttakurssiherkkyys 0,2 0,1 0,1

2007

Ulkoiset lainat ja talletukset –34,9 0,0 0,0

Valuuttajohdannaiset 53,8 –19,9 –33,3

Sisäiset lainat ja talletukset –21,7 6,2 146,1

Sisäiset valuuttajohdannaiset –35,4 12,4 10,9

Ulkomaalaisiin yksiköihin tehdyt suojatut nettosijoitukset 40,5 0,0 –127,0

Valuuttapositio 2,3 –1,4 –3,3

Valuuttakurssiherkkyys 0,2 0,1 0,3



M€ EUR USD GBP SEK Muut Yhteensä

2008

Ulkoiset lainat ja talletukset 256,1 54,9 –0,1 2,0 –1,5 311,4

Valuuttajohdannaiset –49,0 –50,3 19,9 33,3 44,6 –1,5

Nettovelka 207,1 4,6 19,9 35,3 43,1 309,9

Keskikorko (p.a.) 5,6 % 2,8 % 2,6 % 2,1 % 5,0 %

Korkoherkkyys 1,1 0,2 0,2 0,3 0,4

2007

Ulkoiset lainat ja talletukset 271,3 48,8 0,2 –1,6 0,6 319,6

Valuuttajohdannaiset –33,1 –53,8 20,5 28,1 38,7 0,3

Nettovelka 238,2 –5,0 20,7 26,5 39,3 319,7

Keskikorko (p.a.) 5,0 % 5,3 % 6,0 % 4,6 % 5,0 %

Korkoherkkyys 1,4 0,3 0,3 0,3 0,4

M€ 2008 2007

9.3 Muut vuokrasopimuksetKäyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut 14,6 12,6

Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut 49,8 40,5

Käyttöleasing yhteensä 31.12. 64,5 53,1

Rahoitusleasingvastuiden diskontattu nykyarvo sisältyy taseen velkoihin.

9.4 VastuusitoumuksetOmien sitoumusten vakuudeksi

Pantit

Takaukset 1,2 1,4

Käyttöleasing- ja vuokravastuut 64,5 53,1

Muut vastuut 4,8 7,3

Yhteensä 70,8 61,7

Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi

Kiinteistökiinnitykset 1,9 1,8

Konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi

Takaukset 16,0 12,5

Vastuusitoumukset yhteensä 31.12. 88,6 76,0

Korkoherkkyys kuvaa korkojen yhden (1) prosenttiyksikön pysyvän muutoksen vaikutusta konsernin tulokseen seuraavan 12 kuukauden aikana. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 309,9 milj. euroa ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 10 kuukautta. Kaik-kien korkojen yhden (1) prosenttiyksikön muutoksen vaikutus korkokuluihin olisi 1,9 milj. euroa vuonna 2009.

Konsernin korolliset nettovelat, keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.

71

M€ 2009 2010 Myöhemmin Yhteensä

9.6 Johdannaisten erääntyminen2008

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 171,1 171,1

Sähköfutuurit 0,6 0,6 0,3 1,6

Koronvaihtosopimukset 15,0 1,1 16,1

Yhteensä 31.12. 186,7 0,6 1,4 188,8

M€ 2008 2009 Myöhemmin Yhteensä

2007

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 185,6 185,6

Sähköfutuurit 0,3 0,4 0,1 0,9

Koronvaihtosopimukset 15,0 1,1 16,1

Korkotermiinit ja -futuurit 60,0 60,0

Yhteensä 31.12. 246,0 15,4 1,3 262,7

M€ USD SEK DKK NOK PLN Muut Yhteensä

9.7 Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausNettosijoitus 91,2 16,7 –45,3 4,2 10,4

Nettosijoituksen suojaus –43,1 –10,1 48,6 –1,5 –6,0

Kurssivoitto (-tappio) tuloslaskelmasta omaan pääomaan

–2,4

1,5

0,1

0,3

1,2

0,0

0,7

M€ 2008 2007

9.5 Johdannaisten nimellisarvotValuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 171,1 185,6

Sähköfutuurit 1,6 0,9

Koronvaihtosopimukset 16,1 16,1

Korkotermiinit ja -futuurit 60,0

Johdannaisten käyvät arvot verrattuna nimellisarvoihin

(+ laskennallinen tuotto, – laskennallinen kulu)

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 1,6 –0,4

Sähköfutuurit –0,3 0,3

Koronvaihtosopimukset 0,0 0,2

Korkotermiinit ja -futuurit 0,1

Kaikki johdannaiset on tilinpäätöksessä arvostettu käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti.



10. Rahoitusriskien hallintaRahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

ValuuttariskitValuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta ai-heutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kil-pailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovi-tun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssi-en muutoksen seurauksena. Translaatioriskillä tarkoitetaan valuut-takurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseessa. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuut-takurssien muutoksen seurauksena. Tasearvojen muutosten lisäk-si valuuttakurssien muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuus-asteessa.

Valuuttakurssiriskejä pyritään hallinnoimaan ensisijaisesti lii-ketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa, jois-ta merkittävimpiä ovat EUR (42 % konsernin liikevaihdosta), USD (28 %), SEK (8 %) ja GBP (6 %).

Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävin näistä valuutoista on Kiinan renminbi.

TransaktioriskiTransaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssi-muutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun bruttokatteeseen. Lii-ketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen (kaupallinen positio) valuuttariskien hallinnasta bud-jettiperiodin aikana. Yksiköt suojaavat kaupalliset positionsa pää-asiallisesti valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Konsernin nettovaluuttapositio muodostuu kaupallisista positi-oista, valuuttamääräisistä saatavista ja veloista sekä suojaustarkoi-tuksessa tehdyistä valuuttajohdannaisista (liite 9.2). Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiineitä ja -swap-peja. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syn-tyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuutta-johdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2008 tulos ennen veroja olisi ollut 3,7 milj. euroa raportoitua tulosta huonom-pi (0,0 milj. vuonna 2007).

TranslaatioriskiFiskars soveltaa IAS 39:n ja IAS 21:n mukaista suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin (liite 9.7). Nettosijoitusten suojauksista syntynyt ja omaan pääomaan kirjattu kurssivoitto vuonna 2008 oli 0,7 milj. euroa (2,5 milj.).

KorkoriskiKorkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutos-ta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Fiskars keskittyy korkoriskien hallinnassa rahoituserien korkoriski-en hallintaan.

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 309,9 milj. euroa (320,0 milj.). Tästä 45,1 milj. euron pääomalaina ja 16,0 milj. euron rahoitusleasingvelat ovat kiinteäkorkoisia, muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Lisäksi konsernilla oli tilinpäätöshet-kellä korkoriskien suojaamiseen liittyviä korkojohdannaisia nimel-lisarvoltaan 16,1 milj. euroa. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 10 kuukautta (18 kk).

Tilinpäätöspäivänä tapahtuva markkinakorkojen yhden pro-senttiyksikön pysyvän muutoksen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 1,9 milj. euroa (2,1 milj. euroa).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiLikviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusva-rat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoi-minnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisä-kustannuksia.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lai-noista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenra-hoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttä-mättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiitte-jä oli yhteensä 430,3 milj. euroa (450,3 milj.). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa keskeisten pankkien kanssa 400,0 milj. euron yritysto-distusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 123,2 milj. euroa (218,3 milj.).

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luotto-limiittien erääntymiset usealle vuodelle.

Raaka-aineriskiFiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raakaaineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2008 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuunottamatta nimellisarvoltaan 1,6 milj. euron (0,9 milj.) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

LuottoriskiKonsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoli-riskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pank-kien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa.

Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Merkit-tävimmät asiakkaat ovat suuria kansainvälisiä vähittäiskauppoja. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 90,7 milj. eu-roa (103,6 milj.). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 2,9 milj. euroa (2,9 milj.).

Pääoman hallintaFiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen pai-kallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

73

M€ 2008 2007

Oma pääoma 446,7 478,3

Pitkäaikaiset korolliset velat 137,5 124,6

Lyhytaikaiset korolliset velat 183,7 228,9

Rahavarat –11,3 –34,5

Korolliset velat, netto 309,9 319,0

Laskentasäännöt on esitetty sivulla 77 kohdassa: Tunnuslukujen laskentakaavat.

Omavaraisuusaste 46 % 46 %

Nettovelkaantumisaste 69 % 67 %

11. Lähipiiritapahtumat

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Wärtsilän kanssa. Wärtsilältä saatu osinko 67,2 (27,7) milj. euroa on raportoitu konsernin rahavirtalaskelmassa eränä osinkotuotot, osakkuusyhtiö. Osinko saatiin vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketoiminnallisia transaktioita, velkoja tai saatavia osakkuusyhtiö Rörstrands Kultur-forum AB:n kanssa. Iittala Group Oy Ab on osakkuusyhtiönsä Koy Iittalan Lasimäen vuokra lainen ja on myöntänyt osakkuusyhtiölleen pääomalainan.

M€ 2008 2007

Vuokrat 0,2 0,4


Fiskars-konserni on kirjannut 1,3 milj. euroa (1,6) lakiasiainhoitokustannuksia Foley & Lardner -lakiasiaintoimistolta, jossa Fiskarsin halli-tuksen jäsen Ralf Böer on osakkaana.

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen –going concern -periaatteella ja yhtiön kyky tarjota osakkeen-omistajien sijoitukselle tuottoa sekä huolehtia vastuistaan mui-ta sidosryhmiä kohtaantarjota osakkeenomistajien sijoitukselle riittävä tuotto kehittä- –mällä ja ylläpitämällä tasapainoista liiketoiminta- ja sijoitusko-konaisuutta, joka on kannattava sekä lyhyellä että pitkällä ai-kavälilläylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämi- –seen.

Tavoitteena on ylläpitää konsernin pääomarakenne riittävän vah-vana, jotta varmistetaan konsernin kyky rahoittaa toimintansa kai-kissa liiketoimintatilanteissa.



Hallituksen ja johdon jäsenten suorat osakeomistukset 31.12.

2008

A-osakkeet

K-osakkeet

Yhteensä

2007

A-osakkeet

K-osakkeet

Yhteensä

Allonen Heikki (toim. joht. 31.12.2007 asti) 10 155 11 200 21 355 10 155 11 200 21 355

Bergh Kaj-Gustaf 5 000 5 000 5 000 5 000

Böer Ralf 5 677 5 677 5 677 5 677

Drury David N/A N/A

Ehrnrooth Alexander 5 000 930 5 930 36 047 930 36 977

Ehrnrooth Paul 26 698 4 100 30 798 26 698 4 100 30 798

Ervasti-Vaintola Ilona 14 000 14 000 14 000 14 000

Gripenberg Gustaf 203 000 33 600 236 600 203 000 33 600 236 600

Grotenfelt Karl 11 680 11 680 11 680 11 680

Kauniskangas Kari (toim.joht. 1.1. 2008 alkaen) *) 23 397 23 397 8 000 8 000

Lindberg Ingmar 3 544 3 544 3 544 3 544

Riikkala Olli N/A N/A

Slotte Karsten 1 000 1 000 N/A

Suominen Jukka N/A N/A

Thelin Clas N/A N/A

*) Kari Kauniskangas aloitti Fiskarsin toimitusjohtajana 1.1.2008. Hänen elokuussa 2007 allekirjoittamansa johtajasopimuksen mukaisesti Fiskars on myynyt hänelle 15 397 Fiskarsin A-osaketta tammikuussa 2008.

Yhtiön johdolla ja hallituksen jäsenillä ei ole lainoja yhtiöltä, eikä heidän puolestaan ole annettu pantteja tai otettu muita vastuita.

T€ 2008 2007

Avainhenkilöiden palkat ja palkkiot henkilöittäin

Allonen Heikki *) 731,5 411,1

Bergh Kaj-Gustaf 94,2 75,3

Böer Ralf 49,9 35,1

Drury David 12,1 33,4

Ehrnrooth Alexander 64,3 60,8

Ehrnrooth Paul 63,8 60,8

Ervasti-Vaintola Ilona 47,1 44,2

Gripenberg Gustaf 49,3 45,3

Grotenfelt Karl 49,3 44,2

Kauniskangas Kari 913,6

Lindberg Ingmar 230,1 186,9

Riikkala Olli 9,1

Slotte Karsten 34,5

Suominen Jukka 36,2

Thelin Clas 12,6 35,6

Yhteensä 2 388,5 1 041,8

*) Maksetun palkan lisäksi tulokseen tilikaudella 2007 on kirjattu varaus irtisanomiskorvausta ja kolmivuotista yhtiön markkina-arvoon sidottua bonusohjelmaa varten, yhteensä 1,2 milj. euroa. Bonusohjelma päättyy vuonna 2009.

Avainhenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.

75

12. Muut liitetiedot

Osakkeet ja osuudet

Kotipaikka

Osuus osakkeista

%

Osuus äänivallasta

%

Toiminnan

luonne

Tytäryhtiöosakkeet

Avlis AB Sollentuna SE 100,0 100,0 H

iittala bvba Antwerpen BE 100,0 100,0 M

iittala GmbH Solingen DE 100,0 100,0 M

iittala a/s Herlev DK 100,0 100,0 M

iittala a/s Tallinna EE 100,0 100,0 M

Iittala Group Oy Ab Helsinki FI 100,0 100,0 T

ImanCo Oy Helsinki FI 100,0 100,0 H

iittala Ltd. Windsor Berkshire GB 100,0 100,0 M

iittala b.v. Oosterhout NL 100,0 100,0 M

Hackman Polska Sp. Z.o.o. Varsova PL 100,0 100,0 L

OOO iittala Moskova RU 100,0 100,0 L

Fastighets AB Noshörningen Höganäs SE 100,0 100,0 H

iittala ab Höganäs SE 100,0 100,0 T

Nilsjohan AB Höganäs SE 100,0 100,0 L

Tjörröds Fastighets AB Höganäs SE 100,0 100,0 L

iittala, Inc. New Jersey US 100,0 100,0 M

Silva Shenzhen Company Ltd Shenzhen CN 70,0 70,0 T

Silva Deutschland GmbH Friedrichsdorf DE 100,0 100,0 M

Silva France S.A.R.L. Mantes la Ville FR 100,0 100,0 M

Silva Ltd Livingston GB 100,0 100,0 M

Silva Far East Ltd. Hongkong HK 70,0 70,0 H

Silva Sweden AB Sollentuna SE 100,0 100,0 T

Fiskars Brands, Inc. Madison, WY US 100,0 100,0 T

Fiskars Brands (Australia) Pty Limited Melbourne AU 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Canada, Inc. Toronto CA 100,0 100,0 M

Fiskars de Mexico, S.A. de C.V. Mexico City MX 100,0 100,0 M

Fiskars Servicios, S.A. de C.V. Mexico City MX 100,0 100,0 M

Puntomex Internacional, S.A. de C.V. Tijuana MX 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Global Holdings LLC Madison, WY US 100,0 100,0 H

Nexus Marine, Inc. Riverton, WY US 100,0 100,0 L

Fiskars Brands Europe BVBA Bryssel BE 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Europe ApS Silkeborg DK 100,0 100,0 H

Excalibur Management Consulting (Shanghai) Co., Ltd. Shanghai CN 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Germany GmbH Herford DE 100,0 100,0 T

Fiskars Deutschland GmbH Herford DE 100,0 100,0 L

Fiskars Brands Danmark A/S Silkeborg DK 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Spain S.L. Madrid ES 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Fininvest Oy Ab Raasepori FI 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Finland Oy Ab Raasepori FI 100,0 100,0 T

Fiskars Brands France S.A.S Wissous FR 100,0 100,0 M



Kotipaikka

Osuus osakkeista

%


%

Toiminnan-

luonne

Fiskars Brands UK Limited Bridgend GB 100,0 100,0 T

Fiskars Limited Bridgend GB 100,0 100,0 L

Kitchen Devils Limited Bridgend GB 100,0 100,0 L

Richard Sankey & Son Limited Nottingham GB 100,0 100,0 T

Vikingate Limited Nottingham GB 100,0 100,0 L

Consumer Brands (Hong Kong) Co., Limited Hongkong HK 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Hungary Ltd. iL Budapest HU 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Italia S.r.l. Premana IT 100,0 100,0 T

Fiskars Brands Japan K.K. Tokio JP 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Holding AS Oslo NO 100,0 100,0 H

Fiskars Brands Norge AS Oslo NO 100,0 100,0 M

iittala as Moss NO 100,0 100,0 T

Fiskars Brands Polska Sp. z o.o. Slupsk PL 100,0 100,0 T

ZAO Fiskars Brands Rus Pietari RU 100,0 100,0 T

Fiskars Brands Sverige AB Motala SE 100,0 100,0 M

Fiskars Brands Holding AB, IL Motala SE 100,0 100,0 L

Inhan Tehtaat Oy Ab Ähtäri FI 100,0 100,0 T

Inha Invest Oy Ab Ähtäri FI 100,0 100,0 H

Ferraria Oy Ab Raasepori FI 100,0 100,0 T

Kiinteistö Oy Danskog gård Raasepori FI 100,0 100,0 T

Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy Turku FI 100,0 100,0 L

Hallinnointi H

Tuotanto ja markkinointi T

Markkinointi M

Lepäävä L

Osakkeiden

lukumäärä

Kotipaikka

Osuus osakkeista

%


%

Osakkuusyhtiöosakkeet

Wärtsilä Oyj Abp 16 846 301 Helsinki FI 17,1 17,1

Kiinteistöosakeyhtiö Iittalan Lasimäki Hämeenlinna FI 34,0 34,0

Rörstrands Kulturforum AB Lidköping SE 33,3 33,3

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

Rautaruukki Oyj 10 000 FI 0,0 0,0

77

Liiketulos ennen poistoja, arvonalentumi-sia ja osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta

= Liiketulos + poistot + arvonalentumiset – osakkuusyhtiön tulososuus

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = Tilikauden tulos + verot + korko- ja muut rahoituskulut x 100Taseen loppusumma – korottomat velat (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Oman pääoman tuotto-% (ROE) = Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos x 100Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste, % =Oma pääoma yhteensä

x 100Taseen loppusumma – saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, % =Korollinen vieras pääoma – rahat ja pankkisaamiset

x 100Oma pääoma yhteensä

Tulos/osake (EPS) =Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot =Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos jatkuvasta toiminnasta

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Nimellisosinko/osake = Yhtiökokouksen päätösten mukainen osakesarjakohtainen osinko osakeantioikaistuna

Oma pääoma/osake =Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.

Osakeantioikaistu keskikurssi =Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto tilikauden aikana

Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden määrä x osakkeen päätöskurssi 31.12.

Hinta/voitto-suhde (P/E) =Osakkeen päätöskurssi 31.12.

Tulos/osake

Osinko/tulos, % =Tilikaudelta jaettu osinko

x 100Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osinko/osake =Tilikaudelta jaettu osakesarjakohtainen osinko

Sarjan ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.

Efektiivinen osinkotuotto, % =Osinko/osake

x 100Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi 31.12.

Tunnuslukujen laskentakaavat



IFRS 2008

IFRS 2007

IFRS 2006

IFRS 2005

IFRS 2004

FAS 2004

Liikevaihto M€ 697 647 530 510 564 597

josta ulkomailla M€ 553 553 486 466 523 556

% liikevaihdosta % 79,3 85,4 91,8 91,4 92,8 93,2

vienti Suomesta M€ 98 79 59 55 56 56

Liikevaihdon muutos, % % 7,7 22,1 3,8 –9,4 –9,1 –3,7

Liiketulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta M€ 33 87 56 53 77 64

% liikevaihdosta % 4,8 13,4 10,5 10,3 13,7 10,7

Osakkuusyhtiön tulososuus M€ 70 43 59 29 27

Liiketulos M€ 71 107 86 23 79 39

% liikevaihdosta % 10,2 16,5 16,2 4,4 14,0 6,5

Rahoitusnetto M€ –19 13 –9 43 –4 –3

% liikevaihdosta % –2,8 2,0 –1,7 8,4 –0,7 –0,5

Tulos ennen veroja M€ 52 120 77 65 75 57

% liikevaihdosta % 7,4 18,5 14,5 12,8 13,3 9,5

Tuloverot jatkuvasta toiminnasta M€ 2 11 10 7 15 12

Lopetettujen toimintojen tulos M€ 15 4 –5

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta M€ 49 108 82 62 55 45

% liikevaihdosta % 7,1 16,8 15,5 12,2 9,7 7,5

Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta M€ –0,1 0,3 0,0

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut M€ 187 146 121 126 138 146

Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset

M€

33

23

29

59

25

25

% liikevaihdosta % 4,7 3,6 5,4 11,5 4,5 4,2

Investoinnit (ml. yritysostot) M€ 30 221 41 61 42 41

% liikevaihdosta % 4,3 34,1 7,7 11,9 7,5 6,9

Tutkimus- ja kehittämismenot M€ 8 7 6 5 5 5

% liikevaihdosta % 1,2 1,1 1,2 1,0 0,8 0,8

Aktivoidut kehittämismenot M€ 1 1 1 1 1

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta M€ 447 478 422 403 336 319

Vähemmistöosuus M€ 0,0 0,5 0,0

Oma pääoma yhteensä M€ 447 478 422 403 336 319

Korollinen vieras pääoma M€ 321 354 147 162 222 200

Koroton vieras pääoma M€ 202 215 139 138 134 116

Taseen loppusumma M€ 970 1 047 707 703 692 635

Sijoitetun pääoman tuotto % 9 19 18 14 14 12

Oman pääoman tuotto % 11 25 20 17 16 13

Omavaraisuusaste % 46 46 60 57 49 50

Nettovelkaantumisaste % 69 67 24 35 61 58

Henkilöstö keskimäärin 4 325 3 517 3 167 3 426 3 782 3 782

Henkilöstö kauden lopussa 4 119 4 515 3 003 3 220 3 448 3 448

josta ulkomailla 2 397 2 662 2 224 2 377 2 533 2 533

Lopetetuissa toiminnoissa raportoitu Power Sentry vuosina 2005–2006 ja Syroco vuonna 2004.

Viisivuotiskatsaus

79

IFRS 2008

IFRS 2007

IFRS 2006

IFRS 2005

IFRS 2004

FAS 2004

Osakepääoma M€ 77,5 77,5 77,5 77,5 77,5 77,5

Tulos/osake **) (laimennettu ja laimentamaton) € 0,64 1,40 1,06 0,80 0,71 0,58jatkuvat toiminnot 0,64 1,40 0,86 0,75 0,77lopetetut toiminnot 0,20 0,05 –0,07

Nimellisosinko/osake **) €/A-osake 0,50 *) 0,80 0,60 0,75 0,30 0,30€/K-osake 0,48 *) 0,78 0,58 0,71 0,28 0,28

Osingonjako M€ 38,2 *) 61,5 46,0 57,1 22,8 22,8

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/osake **) € 5,77 6,18 5,45 5,20 4,34 4,12

Osakkeen osakeantioikaistu keskikurssi €/A-osake 10,91 13,33 10,71 9,75 7,60 7,60€/K-osake 14,19 13,84 10,83 9,32 7,40 7,40

Osakkeen osakeantioikaistu alin kurssi €/A-osake 6,89 11,92 9,00 7,91 6,58 6,58€/K-osake 10,70 11,83 9,25 8,00 6,57 6,57

Osakkeen osakeantioikaistu ylin kurssi €/A-osake 13,90 15,40 12,55 12,00 10,07 10,07€/K-osake 16,79 17,99 12,53 11,50 10,21 10,21

Osakkeen osakeantioikaistu kurssi kauden lopussa €/A-osake 6,96 13,30 12,29 9,60 7,90 7,90€/K-osake 11,15 14,45 12,11 9,90 7,90 7,90

Osakekannan markkina-arvo M€ A-osake 381,6 729,1 673,7 526,2 433,1 433,1M€ K-osake 251,6 326,1 273,3 223,4 178,3 178,3

Yhteensä, M€ 633,2 1 055,1 947,0 749,6 611,3 611,3

Osakkeiden määrä, 1 000 kpl **) A-osakkeet 54 944,5 54 944,5 54 944,5 54 944,5 54 944,5 54 944,5K-osakkeet 22 565,7 22 565,7 22 565,7 22 565,7 22 565,7 22 565,7

Yhteensä 77 510,2 77 510,2 77 510,2 77 510,2 77 510,2 77 510,2

Omat osakkeet, 1 000 kpl **) A-osakkeet 112,1 127,5 127,5 127,5 127,5 127,5% kokonais-

määrästä0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

K-osakkeet 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4% kokonais-

määrästä0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Osakkeiden vaihdon kehitys, 1 000 kpl **) A-osake 3 786,3 10 397,3 5 901,9 10 452,4 11 659,1 11 659,1% kokonais-

määrästä6,9 18,9 10,7 19,0 21,2 21,2

K-osake 1 295,8 2 250,9 663,2 2 144,4 3 173,6 3 173,6% kokonais-

määrästä5,7 10,0 2,9 9,5 14,1 14,1

Hinta/voitto-suhde (P/E) A-osake 11 9 12 12 11 14K-osake 18 10 11 12 11 14

Osinko/tulos, % 77,6 55,9 56,1 92,0 41,7 50,7Efektiivinen osinkotuotto, % A-osake 7,2 6,0 4,9 7,8 3,8 3,8

K-osake 4,3 5,4 4,8 7,2 3,5 3,5

Osakkeenomistajien määrä 9 899 8 356 6 592 6 114 5 591 5 591

*) Hallituksen ehdotus.**) Tunnusluvut on oikaistu 3.12.2004 päätetyn rahastoannin vaikutuksella. Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake ovat samat, koska yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.

Tietoja Fiskarsin osakkeista

Taloudelliset tunnusluvut


Osakkeiden lukumäärä, äänimäärä ja osakepääoma

31.12.2008 kpl Äänimäärä

Osake - pääoma €

31.12.2007 kpl

Äänimäärä

Osake - pääoma €

A-osakkeet (1 ääni/osake) 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492 54 944 492

K-osakkeet (20 ääntä/osake) 22 565 708 451 314 160 22 565 708 22 565 708 451 314 160 22 565 708

Yhteensä 77 510 200 506 258 652 77 510 200 77 510 200 506 258 652 77 510 200

A-osakkeille päätetyn osingon on oltava vähintään kaksi (2) prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaava osinko K-osakkeille. Sekä A- että K-osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,00 euroa.

Osakkeiden ja osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärät yhtiöjärjestyksen mukaanYhtiöllä on K- ja A-osakkeita yhteensä vähintään 35 000 000 kpl ja enintään 140 000 000 kpl. K-osakkeita voi olla enintään 140 000 000 kpl ja A-osakkeita enintään 140 000 000 kpl. Yhtiön vähimmäispääoma on 35 000 000 euroa ja enimmäispääoma 140 000 000 euroa. Näissä rajoissa osakepääomaa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Muita osake- ja osakastietoja

Osakkeiden lukumäärä, rahastoannit ja osakkeiden jakamiset 1994–2008

A-osake K-osake Yhteensä

Osakkeita yhteensä 31.12.1994 2 236 392 3 362 814 5 599 206

22.3.1995 1 866 402 1 866 402 Rahastoanti: kolmella A- ja/tai K-osakkeella yksi uusi A-osake.

23.11.1998 23 364 335 13 431 970 36 796 305 Osakkeiden jako: yhdellä osakkeella kuusi uutta osaketta.

28.10.1999 11 072 886 11 072 886 Rahastoanti: neljällä A- ja/tai K-osakkeella yksi uusi A-osake.

3.12.2004 15 698 426 6 447 344 22 145 770 Rahastoanti: viidellä A-osakkeella kaksi uutta A-osaketta ja viidellä K-osakkeella kaksi uutta K-osaketta.

Muut muutokset 706 051 –676 420 29 631

Osakkeita yhteensä 31.12.2008 54 944 492 22 565 708 77 510 200

Osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsingissä

2008 M€

kpl

2007 M€

kpl

A-osake 41,7 3 786 347 137,5 10 397 274

K-osake 17,6 1 295 787 31,5 2 250 902

Yhteensä 59,3 5 082 134 169,0 12 648 176

81 Osake- ja osakastietoja

Omistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2008

Omistajaryhmä

Omistuksia

%Osakkeiden

lukumäärä

%

Äänimäärä

%

Yritykset 464 4,69 36 763 068 47,43 288 982 273 57,08

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 25 0,25 951 563 1,23 1 553 655 0,31

Julkisyhteisöt 14 0,14 5 626 072 7,26 5 649 594 1,12

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 148 1,50 9 824 671 12,67 50 478 819 9,97

Yksityishenkilöt 9 163 92,56 22 640 746 29,21 156 283 041 30,87

Ulkomaalaiset 84 0,85 1 687 533 2,18 3 228 413 0,63

Muut 1 0,01 16 547 0,02 82 857 0,02

Yhteensä 9 899 100,00 77 510 200 100,00 506 258 652 100,00

Osakemäärien jakautuminen 31.12.2008

Osakkeiden määrä

Omistuksia

%Osakkeiden

lukumäärä

%

Äänimäärä

%

1–100 2 494 25,19 176 083 0,23 533 473 0,10

101–500 3 898 39,38 1 068 856 1,38 2 866 883 0,57

501–1 000 1 395 14,09 1 065 527 1,38 2 875 315 0,57

1 001–10 000 1 808 18,27 5 052 394 6,52 19 357 228 3,82

10 001–100 000 237 2,39 6 406 723 8,27 29 867 847 5,90

100 001– 67 0,68 63 740 617 82,24 450 757 906 89,04

Yhteensä 9 899 100,00 77 510 200 100,00 506 258 652 100,00

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan 31.12.2008

A-osakkeet

K-osakkeet

Yhteensä

Osuus-% äänistä

Osuus-% osakkeista

Agrofin Oy Ab 9 064 506 2 332 882 11 397 388 11,0 14,7

Virala Oy Ab 3 380 000 4 861 476 8 241 476 19,9 10,6

Turret Oy Ab 5 074 313 2 805 078 7 879 391 12,1 10,2

Oy Holdix Ab 3 089 122 1 727 594 4 816 716 7,4 6,2

I.A. von Julins Sterbhus 1 456 000 1 027 600 2 483 600 4,3 3,2

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 469 326 0 2 469 326 0,5 3,2

Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse 1 741 964 674 856 2 416 820 3,0 3,1

Oy Julius Tallberg Ab 800 798 1 230 198 2 030 996 5,0 2,6

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 496 865 0 1 496 865 0,3 1,9

Fromond Elsa 851 159 260 900 1 112 059 1,2 1,4

Åberg Karin 764 233 314 772 1 079 005 1,4 1,4

Stiftelsen för Åbo Akademi 969 241 0 969 241 0,2 1,3

Ehrnrooth Göran J. 51 407 804 478 855 885 3,2 1,1

Wrede Sophie 593 378 190 344 783 722 0,9 1,0

Lindsay von Julin & Co Ab 583 800 124 600 708 400 0,6 0,9

Hartwall Peter 415 801 277 208 693 009 1,2 0,9

Therman Anna 417 034 254 502 671 536 1,1 0,9

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 600 001 0 600 001 0,1 0,8

Gripenberg Margaretha 269 332 299 702 569 034 1,2 0,7

Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 473 789 0 473 789 0,1 0,6

Fiskarsin osakkeiden kurssikehitys, €1.1.2004–31.12.2008

FISAS FISKS OMXHCAP-indeksi

2004 2005 2006 2007 2008

20

15

10

5


Omat osakkeet31.12.2008 yhtiön hallussa oli omia osakkeita 112 115 kpl A-osak-keita ja 420 kpl K-osakkeita, mikä vastaa 0,15 % yhtiön osakkeis-ta ja 0,02 % äänistä. Yhtiö on ostanut osakkeet NASDAQ OMX Helsingissä yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 10.12.2003– 16.1.2004.

Hallituksen valtuutuksetYhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden aikana 25.3.2008 lukien hankkimaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa NASDAQ OMX Helsingissä kulloinkin voimassa olevaan pörssikurssiin yhtiön omista osakkeista enintään 2 747 224 kpl A-osakkeita ja enintään 1 128 285 kpl K-osakkeita.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden aikana 25.3.2008 lukien päättämään niiden enintään 2 747 224 Fiskarsin A-osakkeen ja enintään 1 128 285 K-osakkeen luovuttamisesta, jotka on hankittu hallituksen hankintavaltuutuksen perusteella.

Hallitus ei ole käyttänyt varsinaisessa yhtiökokouksessa 2008 saamaansa valtuutusta omien osakkeiden ostoon tai myyntiin.

Optio-ohjelmat 31.12.2008 yhtiöllä ei ollut optio-ohjelmaa.

Johdon osakkeenomistus Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan määräysvallassa oli 31.12.2008 yhteensä 20 239 417 kpl osakkeita, mikä vastaa 26,1 % yhtiön osakkeista ja 38,1 % äänistä. Yhtiö myi tammikuussa 2008 markkinahintaan (11,20 euroa/osake) pörssin kautta toimitusjohtajalle yhteensä 15 397 A-osaketta, josta yhtiölle kertyi 0,1 miljoonan euron myyntivoitto, joka kirjattiin suoraan omaan pääomaan.

83

Emoyhtiön tuloslaskelma

M€ Liite 2008 2007

Liikevaihto 1 20,1 21,9

Hankinnan ja valmistuksen kulut –3,4 –3,4

Bruttokate 16,6 83 % 18,6 85 %

Hallinnon kulut –8,9 –8,3

Liiketoiminnan muut tuotot 4 0,5 0,6

Liiketoiminnan muut kulut 5 –2,4

Liikevoitto 5,9 29 % 10,9 50 %

Wärtsilä-osakkeiden realisointitulos *) –13,6 608,7

Rahoitustuotot ja -kulut **) 7 –371,9 32,3

Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä –379,6 651,9

Satunnaiset erät 8 8,6 6,9

Voitto (tappio) satunnaiserien jälkeen –370,9 658,7

Tilinpäätössiirrot 0,2 0,0

Tuloverot 9 –2,2 –5,9

Tilikauden voitto (tappio) –373,0 652,9

*) Fiskars Oyj Abp myi 901 857 Wärtsilän osaketta (8 500 000 Wärtsilän A-sarjan ja 6 500 000 Wärtsilän B-sarjan osaketta vuonna 2007) kokonaan omistetulle tytäryhtiölleen Avlis AB:lle joulukuussa 2008 NASDAQ OMX Helsingin kautta. Kaupasta syntyi yhtiölle 13,6 milj. euron sisäinen realisointitappio (583,7 milj. euron sisäinen realisointivoitto).**) Fiskars Oyj Abp:n tytäryhtiön Avlis AB:n kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan tytäryhtiön oman pääoman arvoa 31.12.2008.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS


Emoyhtiön tase

M€ Liite 2008 2007

VARAT

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet 10 0,5 0,7

Aineelliset hyödykkeet 11

Maa- ja vesialueet 15,1 14,8

Rakennukset 16,5 17,1

Koneet ja kalusto 1,9 1,9

Keskeneräiset hankinnat 0,2 0,2

33,7 33,8

Sijoitukset 12

Tytäryhtiöosakkeet 578,0 133,5

Saamiset tytäryhtiöiltä 133,6 988,1

Osuudet osakkuusyrityksissä 33,3

Muut osakkeet ja osuudet 2,9 2,5

714,5 1 157,5

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä 748,7 78 % 1 192,0 85 %

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuus 13 0,2 0,2

Yhtiöveron hyvityssaaminen 0,3

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 0,4 0,5

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 14 202,5 179,1


Siirtosaamiset 15 1,2 0,5

204,1 180,3

Rahat ja pankkisaamiset 16 4,6 24,3

Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 209,0 22 % 205,1 15 %

Varat yhteensä 957,7 100 % 1 397,1 100 %

85

M€ Liite 2008 2007

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma 17

Osakepääoma 77,5 77,5

Arvonkorotusrahasto 3,8 3,8

Omat osakkeet –0,8 –0,9

Muut rahastot 3,2 3,2

Edellisten tilikausien voitto 834,3 242,8


Oma pääoma yhteensä 545,0 57 % 979,3 70 %

Tilinpäätössiirtojen kertymä 18 1,9 0 % 2,0 0 %

Vieras pääoma

Pitkäaikainen

Pääomalaina 19 45,1 45,1

Lainat rahoituslaitoksilta 78,3 64,4

123,4 109,5

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 177,7 219,6

Saadut ennakot 0,2 0,1

Ostovelat 0,3 1,9

Velat konserniyrityksille 20 97,5 72,5

Verovelat 1,7

Muut velat 1,7 2,7

Siirtovelat 21 8,3 9,3

287,4 306,2

Vieras pääoma yhteensä 410,8 43 % 415,7 30 %

Oma pääoma ja velat yhteensä 957,7 100 % 1 397,1 100 %



Emoyhtiön rahavirtalaskelma

M€ 2008 2007

Liiketoiminnan rahavirta

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja –379,6 651,9

Suoriteperusteen oikaisut

Poistot 1,8 1,6

Pitkäaikaisten varojen voitot ja tappiot 382,8 –611,9

Kurssierot 2,1 –3,6

Rahoitustuotot –19,6 –35,3

Rahoituskulut 20,2 14,0

Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutoksia 7,6 16,6

Lyhytaikaisten saamisten muutos –0,3 –2,2

Vaihto-omaisuuden muutos 0,0 0,0

Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos –1,2 3,8

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 6,1 18,1

Rahoitustulot 17,9 8,7

Osinkotulot 3,5 27,8

Rahoituskulut –21,5 –7,0

Maksetut verot –0,3 –0,6

Konserniavustukset 6,9 1,8

Liiketoiminnan rahavirta (netto) A 12,6 48,9

Investointien rahavirta

Investoinnit tytäryhtiöihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin –814,9 –30,1

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –2,0 –3,0

Luovutustulot muista sijoituksista 19,9 800,3

Muu käyttöomaisuuden myynti 0,5 0,6

Muutos tytäryhtiösaamisissa 854,6 –990,6

Investointien rahavirta (netto) B 58,1 –222,7

Rahavirta investointien jälkeen 70,7 –173,8

Rahoitustoimintojen rahavirta


Pitkäaikaisten velkojen muutos 13,9 0,0

Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos –24,9 204,4

Lyhytaikaisten saamisten muutos –18,0 0,0

Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,0 0,0


Rahoitustoimintojen rahavirta (netto) C –90,4 158,4

Likvidien varojen muutos (A+B+C) –19,6 –15,3

Likvidit varat tilikauden alussa 24,3 39,6

Likvidit varat tilikauden lopussa 4,6 24,3

87

Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

M€

Osake-

pääoma

Arvon-korotus-rahasto

Omat

osakkeet

Muut

rahastot

Voitto-

varat

Yhteensä

31.12.2006 77,5 3,8 –0,9 3,2 288,8 372,4

Siirto arvonkorotusrahastosta maaomaisuuden myynnin yhteydessä 0,0 0,0 0,0

Osingonjako –46,0 –46,0

Tilikauden voitto (tappio) 652,9 652,9

31.12.2007 77,5 3,8 -0,9 3,2 895,7 979,3

Siirto arvonkorotusrahastosta maaomaisuuden myynnin yhteydessä

0,0

0,0

0,0

Muut muutokset 0,1 0,1 0,2


Tilikauden voitto (tappio) –373,0 –373,0

31.12.2008 77,5 3,8 -0,8 3,2 461,3 545,0



Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosään-nösten mukaisesti (FAS = Finnish Accounting Standards). Tilinpää-tös on laadittu euroissa.

Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja muihin yhtiöihin esitetään ta-seessa hankintamenon suuruisena, ja näiden osakkeiden kirjanpi-toarvoa alennetaan tarvittaessa käypää arvoa vastaavaksi.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtuma-päivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamää-räiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin lukuun ottamatta maksettuja ja saatuja ennakoita, jotka ovat ta-seessa maksupäivän kurssiin. Avoinna olevien valuuttamääräisten erien suojausinstrumentit on arvostettu päivän arvoon korkoteki-jä huomioiden. Sekä realisoituneet että realisoitumattomat kurs-sierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot ja myönnetyt alennukset.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät.

Eläkejärjestelyt

Suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdolli-nen lisäeläketurva on järjestetty eläkevakuutuksin vakuutusyhtiöi-den kautta.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Konserniavustukset, fuusiotappiot ja purkutappiot esitetään sa-tunnaisissa erissä.

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuus arvostetaan hankinta- ja valmistuskustannuksiin, ja se on esitetty taseessa hankintahinnan ja kertyneiden suunnitel-man mukaisten poistojen erotuksena. Eräiden maa-alueiden tase-arvoihin sisältyy arvonkorotuksia.

Arvonkorotukset perustuvat arvonkorotusta tehtäessä vallinnei-siin käypiin arvoihin. Mikäli arvonkorotuksen perusteet poistuvat, tehtyjä arvonkorotuksia perutaan siltä osin. Realisoituneet arvon-korotukset siirretään kertyneeseen tulokseen.

Käyttöomaisuudesta tehdään poistosuunnitelman mukaiset tasa poistot, jotka perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelli-seen käyttöikään. Poistojen perusteena olevat ohjeelliset käyttö-omaisuuden pitoajat ovat:

pitkävaikutteiset menot 3–10 vuottarakennukset 25–40 vuottakuljetusvälineet 4 vuottakoneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden myynti-voitot ja -tappiot sisältyvät liiketulokseen.

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden välittömien ja välillisten menojen määräisenä FIFO-periaatetta noudattaen tai sitä alemman luovutushinnan määräi-senä. Luovutushintana pidetään käypää hintatasoa vähennettynä tavanomaisilla myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa.

Leasing

Leasingvuokrat on käsitelty vuokrakuluina, ja ne kirjataan tuloslas-kelmaan laskutuksen mukaan. Jäljellä olevat leasingvastuut esite-tään tilinpäätöksessä taseen ulkopuolisina vastuina. Osamaksu-kohteet aktivoidaan käyttöomaisuuteen.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty sellaisia vastaisia menoja ja mene-tyksiä, joihin on sitouduttu tai joita pidetään muuten todennäköi-sinä ja joista ei todennäköisesti kerry enää menoja vastaavaa tuloa.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta suo-malaisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot.

89

Tuloslaskelma, liitetiedot

M€ 2008 2007

1. LiikevaihtoRojaltituotot 15,4 17,3

Vuokratuotot 2,9 2,8

Muut 1,8 1,8

Yhteensä 20,1 21,9

2. HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 5,6 4,8

Eläkekulut 0,6 0,4

Henkilösivukulut 0,7 0,4

Yhteensä 6,9 5,5

2008 2007

3. HenkilöstöKeskimäärin 49 47

Kauden lopussa 51 42

M€ 2008 2007

4. Liiketoiminnan muut tuototKäyttöomaisuuden myyntivoitto 0,5 0,6

Muut tuotot 0,1 0,0

Yhteensä 0,5 0,6

5. Liiketoiminnan muut kulutUudelleenjärjestelykulut

Saman konsernin yrityksille 2,4

Yhteensä 2,4

6. Tilintarkastajien palkkiotTilintarkastuspalkkiot 0,1 0,1

Veroneuvonta 0,2 0,1

Muut palkkiot 0,0 0,2

Yhteensä 0,3 0,4

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot



M€ 2008 2007

7. Rahoitustuotot ja -kulutOsinkotuotot

Osakkuusyrityksiltä 3,5 27,7

Muilta 0,0 0,1

Osinkotuotot yhteensä 3,5 27,8

Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista

Saman konsernin yrityksiltä 6,6 5,6

Muilta 3,1

Korko- ja muut tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 6,6 8,8

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 9,3 5,1

Muilta 0,3 4,5

Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 9,6 9,7

Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 16,1 18,4

Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset

Konserniyritykset *) –369,2

Muut yritykset –0,1

Pitkäaikaisten sijoitusten arvonalentumiset yhteensä –369,2

*) Fiskars Oyj Abp:n tytäryhtiön Avlis AB:n kirjanpitoarvo on alennettu vastaamaan tytäryhtiön oman pääoman arvoa tilanteessa 31.12.2008.

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille –1,9 –1,5

Muille –20,4 –12,4

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä –22,3 –14,0

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –371,9 32,3

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja, netto –2,1 3,6

8. Satunnaiset erät

Saatu konserniavustus 14,1 6,9

Maksettu konserniavustus –5,5

Satunnaiset erät yhteensä 8,6 6,9

91

M€ 2008 2007

9. Tuloverot

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0,0 –4,1

Tuloverot satunnaisista eristä –2,2 –1,8

Tilikauden verot tuloslaskelmassa –2,2 –5,9

M€

Maa- ja

vesialueet

Raken- nukset

Koneet ja

kalusto

Kesken- eräiset

hankinnat

Yhteensä

11. Aineelliset hyödykkeet2008

Hankintamenot 1.1. 5,0 32,7 5,5 0,2 43,3

Investoinnit 0,4 0,6 0,5 0,1 1,7

Vähennykset –0,1 0,0 –0,3 –0,1 –0,5

Siirrot 0,0 0,0 0,0 0,0

Hankintamenot 31.12. 5,3 33,3 5,7 0,2 44,5

Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. 15,6 3,6 19,3

Tilikauden suunnitelmapoistot 1,1 0,5 1,6



Arvonkorotukset 1.1. 9,8 9,8

Vähennykset 0,0 0,0


Kirjanpitoarvo 31.12.2008 15,1 16,5 1,9 0,2 33,7

Taseen varat, liitetiedot

10. Aineettomat hyödykkeet


Investoinnit 0,0 0,5



Tilikauden suunnitelmapoistot 0,1 0,1





M€

Maa- ja

vesialueet

Raken-nukset

Koneet ja

kalusto

Kesken- eräiset

hankinnat

Yhteensä

2007

Hankintamenot 1.1. 4,8 31,6 5,2 0,0 41,7

Investoinnit 0,2 1,0 0,5 0,2 1,9

Vähennykset 0,0 0,0 –0,2 –0,3

Siirrot 0,0 0,0 0,0

Hankintamenot 31.12. 5,0 32,7 5,5 0,2 43,3


Tilikauden suunnitelmapoistot 1,1 0,5 1,6




Vähennykset 0,0 0,0


Kirjanpitoarvo 31.12.2007 14,8 17,1 1,9 0,2 33,8

M€

Tytär- yhtiö-

osakkeet

Saamiset tytär-

yhtiöiltä

Osuudet osakkuus-yrityksissä

Muut osakkeet ja

osuudet

Yhteensä

12. Sijoitukset2008

Hankintamenot 1.1. 169,8 988,1 33,3 3,2 1 194,4

Investoinnit 813,7 56,1 1,3 871,0

Vähennykset –910,7 –33,3 –0,8 –944,8

Hankintamenot 31.12. 983,5 133,6 0,0 3,6 1 120,6

Arvonalentumiset 1.1. –36,3 –0,6 –36,9

Lisäykset –369,2 –0,1 –369,2


Kirjanpitoarvo 31.12.2008 578,0 133,6 0,0 2,9 714,5

2007

Hankintamenot 1.1. 169,6 48,5 191,7 3,3 413,1

Investoinnit 0,2 1 188,1 28,9 1,0 1 218,2

Vähennykset –248,4 –187,4 –1,1 –436,9

Hankintamenot 31.12. 169,8 988,1 33,3 3,2 1 194,4



Kirjanpitoarvo 31.12.2007 133,5 988,1 33,3 2,5 1 157,5

93 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Osake-määrä

Koti-

paikka

Osuus osakkeista

%


%

Kirjanpito-arvo

(1 000 €)

Tytäryhtiöosakkeet

Avlis AB N/A Sollentuna SE 100,0 100,0 444 622

Fiskars Brands, Inc. 22 924 913 Madison, WY US 100,0 100,0 42 484

Fiskars Brands Europe ApS 1 251 250 Silkeborg DK 100,0 100,0 71 338

Fiskars Brands Europe BVBA 199 Bryssel BE 100,0 100,0 239

Inhan Tehtaat Oy Ab 5 000 Ähtäri FI 100,0 100,0 1 199

Ferraria Oy Ab 750 000 Raasepori FI 100,0 100,0 17 660

Kiinteistö Oy Danskog gård 4 000 Raasepori FI 100,0 100,0 505

Ab Åbo Båtvarf - Turun Veneveistämö Oy 150 Turku FI 100,0 100,0 3

578 050

Muiden yritysten osakkeet ja osuudet

Rautaruukki Oyj 10 000 FI 0,0 0,0 20

Fiskars Oyj Abp:n omistamat muut käyttöomaisuusosakkeet

2 856

2 875

M€ 2008 2007

13. Vaihto-omaisuusValmiit tuotteet/tavarat 0,2 0,2

Yhteensä 31.12. 0,2 0,2

14. Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltäMyyntisaamiset 0,1 0,0

Lainasaamiset 169,0 156,6


Siirtosaamiset 20,7 15,4

Yhteensä 31.12. 202,5 179,1

15. SiirtosaamisetKorkosaamiset 1,2 0,5

Yhteensä 31.12. 1,2 0,5

16. Rahat ja pankkisaamisetPankkitalletukset 2,7 3,3

Rahamarkkinasijoitukset 1,9 21,0

Yhteensä 31.12. 4,6 24,3


Taseen oma pääoma ja velat, liitetiedot

M€ 2008 2007

17. Oma pääomaOsakepääoma

A-osakkeet

1.1. 54,9 54,9

31.12. 54,9 54,9

K-osakkeet

1.1. 22,6 22,6

31.12. 22,6 22,6

Osakepääoma 31.12. 77,5 77,5

Arvonkorotusrahasto

1.1. 3,8 3,8

Vähennys käyttöomaisuuden myynnin yhteydessä 0,0 0,0

Arvonkorotusrahasto 31.12. 3,8 3,8

Omat osakkeet

A-osakkeet

1.1. –0,9 –0,9

Vähennykset 0,1

31.12. –0,8 –0,9

K-osakkeet

1.1. 0,0 0,0

31.12. 0,0 0,0

Omat osakkeet yhteensä 31.12. –0,8 –0,9

Muut rahastot

1.1. 3,2 3,2

Muut rahastot 31.12. 3,2 3,2

Voittovarat

1.1. 895,7 288,8


Siirretty arvonkorotusrahastosta 0,0 0,0



Voittovarat 31.12. 461,3 895,7

Vähennetään omat osakkeet –0,8 –0,9

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 460,5 894,8

Sidottu oma pääoma 83,7 83,6

Vapaa oma pääoma 461,3 895,7

Oma pääoma yhteensä 31.12. 545,0 979,3

95

M€ 2008 2007

18. Tilinpäätössiirtojen kertymäKertynyt poistoero 1.1. 2,0 2,1

Tilikauden muutokset –0,2 0,0

Kertynyt poistoero 31.12. 1,9 2,0

Emoyhtiön tilinpäätöksessä laskennallinen verovelka määrältään 0,5 M€ (0,5) sisältyy tilinpäätössiirtojen kertymään.

19. PääomalainaPääomalainan pääasialliset lainaehdotPääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoi-keudella.

Lainan pääoma voidaan muutoin maksaa takaisin vain, jos yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan ta-seen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate.

Korkoa voidaan maksaa vuosittain ainoastaan, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon yhtiön ja sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaan.

Laina erääntyy maksettavaksi 17.6.2010 ja sen korko on kiinteä 6,25 %. Laina on julkisen kaupankäynnin kohteena.

M€ 2008 2007

20. Velat konserniyrityksilleOstovelat 2,4 0,2

Muut velat 89,5 71,3

Siirtovelat 5,6 1,0

Yhteensä 31.12. 97,5 72,5

21. SiirtovelatKorkovelat 6,2 6,0

Palkat ja sosiaalikulut 1,7 0,3

Osto- ja muut jaksotukset 0,4 3,0

Yhteensä 31.12. 8,3 9,3

22. Seuraavan ja myöhempien vuosien leasingmaksutKäyttöleasing, seuraavan vuoden leasingmaksut 0,4 0,3

Käyttöleasing, myöhemmin suoritettavat leasingmaksut 0,1 0,0

Käyttöleasing yhteensä 31.12. 0,5 0,3

23. VastuusitoumuksetOmien sitoumusten vakuudeksi

Leasing- ja vuokravastuut 0,5 0,3

Muut vastuut 4,6 6,8

Yhteensä 5,1 7,0

Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi 15,0 11,4

Vastuusitoumukset yhteensä 31.12. 20,1 18,4



Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilikauden 2008 päättyessä emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 460,5 milj. euroa (894,8).

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A-osakkeille 0,50 euroa/osake ja K-osakkeille 0,48 euroa/osake vuodelta 2008.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 54 832 377 A-osaketta ja 22 565 288 K-osaketta, yhteensä 77 397 665 osaketta. Osinkoa jaettaisiin siten yhteensä:

Osakkeita, kpl Osinko, €/osake Yhteensä, €

A-osakkeet 54 832 377 0,50 27 416 188,50K-osakkeet 22 565 288 0,48 10 831 338,24Yhteensä 77 397 665 38 247 526,74

Tämän jälkeen käyttämättömiksi voittovaroiksi emoyhtiöön jää 422,3 milj. euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen käsityksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä, 12. helmikuuta 2009

Kaj-Gustaf Bergh Ralf Böer

Alexander Ehrnrooth Paul Ehrnrooth

Ilona Ervasti-Vaintola Gustaf Gripenberg

Karl Grotenfelt Karsten Slotte

Jukka Suominen Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

97

Tilintarkastuskertomus

Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Fiskars Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tili-kaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konserni-tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukai-sesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjan-pito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty

Tilintarkastajan velvollisuudetTilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konserni-tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintar-kastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorit-tamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätök-sen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintar-kastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätök-sessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olen-nainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadin-taan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mu-kaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoituk-seen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestäLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittä-vät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimin-takertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilin-päätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä, 12. helmikuuta 2009KPMG OY AB

Mauri PalviKHT

Tilintarkastuskertomus

Vuosikertomus 200898

Pörssitiedotteet vuonna 2008

Alla olevaan vuosikoosteeseen on kerätty kaikki Fiskarsin vuonna 2008 julkaisemat pörssitiedotteet.

Taloudellinen raportointi14.2.2008 Fiskars-konsernin tilinpäätöstiedote 20078.5.2008 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 20086.8.2008 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 200831.10.2008 Fiskars-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2008

Muut pörssitiedotteet24.1.2008 Vuosikooste vuodelta 200714.2.2008 Yhtiökokouskutsu14.2.2008 Oikaisu Fiskars Oyj Abp:n yhtiökokouskutsuun14.2.2008 Oikaisu Fiskars Oyj Abp:n tilinpäätöstiedotteeseen6.3.2008 Oikaisu Fiskarsin Q1:tä koskevaan Reutersin uutiseen7.3.2008 Fiskars-konsernin uusi organisaatiorakenne13.3.2008 Fiskarsin vuosikertomus 2007 on ilmestynyt20.3.2008 Fiskarsin uuden organisaation vaikutus segmenttitietoihin sekä Wärtsilän osakesarjojen yhdistämisen vaikutus Fiskarsiin25.3.2008 Fiskarsin varsinainen yhtiökokous 200821.4.2008 Fiskars Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen muutokset merkitty kaupparekisteriin25.4.2008 Teemu Kangas-Kärki nimetty Fiskars-konsernin talousjohtajaksi9.5.2008 Rahoitusjohtaja Juha Rauhala lopettaa Fiskarsilla13.6.2008 Fiskarsin koko vuoden näkymät muuttuneet7.8.2008 Max Alfthan nimetty Fiskars-konsernin strategiajohtajaksi22.8.2008 Fiskarsin varatoimitusjohtaja ja kiinteistöliiketoiminnan johtaja Ingmar Lindberg jää eläkkeelle16.9.2008 Viestintäjohtaja Leena Kahila-Bergh lopettaa Fiskarsilla1.10.2008 Fiskarsille pyyntö selvittää osakesarjojen äänioikeuden yhdenmukaistamista31.10.2008 Hallituksen vastaus pyyntöön selvittää osake - sarjojen äänioikeuden yhdenmukaistamista18.11.2008 Muutoksia Fiskarsin Amerikan johdossa18.11.2008 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttamisesta24.11.2008 Fiskars vahvistaa liiketoiminta-alueidensa johtoa11.12.2008 Fiskars jatkaa toimintansa tehostamista ja kirjaa 32 miljoonaa euroa kuluja rakennemuutoksista11.12.2008 Fiskars muuttaa puuvarannon kirjanpidollista arviota; käypä arvo laskee 3 miljoonaa euroa11.12.2008 Fiskarsin taloudelliset katsaukset vuonna 200929.12.2008 Iittala Group aloittaa yt-neuvottelut

Kaikki tiedotteet ja vuosikertomus ovat luettavissa Fiskarsin internetsivuilla www.fiskars.fi.

Sijoittajille

Tietoa osakkeenomistajille 99

Fiskars listautui Helsingin pörssiin vuonna 1915. Nykyisin yhtiön A- ja K-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä large cap -listalla. Osakkeiden kaupankäyntitunnukset ovat FISAS (A-osake) ja FISKS (K-osake).

Yhtiökokous ja osinkoFiskars Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pide-tään maanantaina 16.3.2009 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä (Messuaukio 1, Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 14.00.

Oikeus osallis tua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 6.3.2009 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkaan tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen viimeistään 10.3.2009.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tili kau - delta 2008 jaetaan osinkoa 0,50 euroa A-osakkeelle ja 0,48 euroa K-osakkeelle. Osingonmaksun täsmäytys - päivä on 19.3.2009 ja maksupäivä 26.3.2009.

Lisätietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista ja ilmoittautumisesta saa yhtiökokous kutsusta, joka löytyy Fiskarsin internetsivuilta www.fiskars.fi.

Taloudelliset katsaukset Fiskars julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2009: tammikuu–maaliskuu 6.5.2009, tammikuu–kesäkuu 6.8.2009 ja tammikuu–syyskuu 4.11.2009.

Osavuosikatsaukset, vuosikertomus ja pörssi-tiedotteet julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne ovat saatavilla myös Fiskarsin internetsivuilla www.fiskars.fi.

SijoittajasuhteetFiskarsin sijoittajaviestinnän tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot Fiskarsista voidakseen analysoida yhtiötä ja sen tulevaisuutta sijoituskohteena.

Fiskars soveltaa kolmen viikon ajan ennen tulok-sen julkistamista niin sanottua suljetun ikkunan peri aatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi Fiskarsin taloudellista tilannetta tai markkinanäkymiä, eivätkä tapaa sijoitus -markkinoiden edustajia.

Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset koordinoidaan konserniviestinnässä. Sijoittajatietoihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä viestintäpäällikkö Nora Maliniin, puh. (09) 6188 6250, [email protected].

Yhteystiedot

KonsernijohtoFiskars Oyj AbpPL 235(Mannerheimintie 14 A)00101 HelsinkiPuh. (09) 618 861Fax (09) 604 053Y-tunnus [email protected]

HomeIittala Group Oy AbPL 130(Hämeentie 135) 00561 HelsinkiPuh. 0204 3910 Fax 0204 39 5180 [email protected]

Garden• AmerikkaFiskars Garden & SOC2537 Daniels StreetMadison, WI 53718, USAPuh. +1 608-259-1649Fax +1 [email protected]

• EMEAFiskars Brands Finland Oy Ab Itälahdenkatu 25 00210 HelsinkiPuh. (09) 350 9000Fax (09) 350 900 90

10330 BillnäsPuh. (019) 277 721Fax (019) 230 [email protected]

Outdoor• AmerikkaGerber Legendary Blades 14200 SW 72nd AvenuePortland, OR 97224, USAPuh. +1 503-639-6161Fax +1 [email protected]

• EMEASilva Sweden ABPB 998191 29 Sollentuna, RuotsiPuh. +46 8 623 43 00Fax +46 8 92 76 [email protected]

BoatsInhan Tehtaat OySaarikyläntie 2163700 ÄhtäriPuh. (06) 535 5111Fax (06) 533 [email protected]

Real EstateFiskars Oyj AbpKiinteistöt10470 FiskarsPuh. (019) 2771Fax (019) 277 [email protected]


Fiskars Oyj Abp www.fiskars.fi

Vuosikertomus 2008 - Fiskars

Documents

Transcript of Vuosikertomus 2008 - Fiskars