VKK-Media - II YLI-II Metsä KIIMINKI YLI-KIIMINKI ......Ylikiiminki-Haukipudas-Ii-Yli-Ii –...

MetsäSanoma

II

YLI-II

KIIMINKI

OULUSEUTUYLI-KIIMINKI

UTAJÄRVIMUHOS

Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 1/2010

PUUKAUPPA JUROOHinnoissa nousupainetta

KESÄKORJUUKOHTEISTA PULAAPuukaupan toivotaan piristyvän

KEVÄT ON METSÄNVILJELYN AIKAA

Poromiehen keittiöstäJanin tapaan…

Murhansilmän mysteeri

Jääkiekkoilija Lasse Kukkonen

Suunnistaja Minna Kauppi

Urheiluagenttien haasteet

2 MetsäSanoma 1/2010

Timo MikkolapäätoimittajaMetsäSanoma

Pääkirjoitukset

Kuitupuun nimellishintaon edelleen tällä hetkellä90-luvun alkuvuosien al-haisella tasolla, siis erittäinheikkoa. Eri juttu on reaa-lihinta; vielä huonompihinta. Tukin hintakehityson ollut viimesyksystänouseva ja nousu jatkuneeilmeisesti syksyä kohden.

Puun hinta ja erityisestimyyjän hintaodotuksetvaikuttavat merkittävästikaupankäyntiin. Jos tukinhinta on laskenut kahdes-sa vuodessa välillä 30-40 %,täytyy sen vaikuttaa myyn-tikäyttäytymiseen alenta-vasti. Samoin kuitupuunhinnanlasku on 30 % tietä-millä toissa vuoden tasos-

Lehtemme alueella valta-kirjakauppojen osuus vii-me vuonna on merkittävääliikkuen kuitenkin aika laa-jalla haitarilla 20-90 % vä-lillä yhdistystasolla mitat-tuna.

Viimevuoden poimin-noista voidaan todeta kär-kipään edustajana Kiimin-kijoki varren pitäjät Hauki-pudas, Kiiminki ja vanhaYlikiimingin alue, joidenosuudet ovat 70-80 % ta-soa. Alimmillaan lehtialu-eellamme valtakirjatasonosuus jää pariinkymme-neen prosenttiin.

Vastaavasti korjuupal-velutoiminnassa on jo suu-remmat erot eri yhdistyksi-en välillä. Kun Kiiminkijo-ki varren yhdistykset pää-sevät 50-70 % tuloksiinvuodelta 2009, jää joissainyhdistyksissä korjuupalve-lun osuus muutamiin pro-sentteihin. Toimintatavatovat hioutuneet eri yhdis-tyksiin eri tasolle.

Vilkas korjuupalvelutuottaa metsänomistajallelisäarvoa monestakin syys-tä. Se luo jatkuvuutta, kil-

Markkinat ohjaavat puukauppaa

ta, eli myyntihalukkuus onollut hiipumaan päin.

Edellisvuosien hyvänhintatason aikana hinnan-nousu nosti tarjontaa ja tu-kin hinnan laskiessa tarjon-ta romahti. Nyt uutenamarkkinailmiönä voidaanpitää hyvää kysyntää.

Viimetalvena kuitupuuei mennyt millään edeskaupaksi halvemmalla-kaan hinnalla, mutta nytvarastoissa on tilaa, jotenmarkkinatalouden kuvioi-den perusteella kuitupuunhintaan tulee korotuksia.Paine on ainakin kova. Sa-moin pula tukkipuusta jakesäkelpoisista leimikoistanostaa tukin kysyntää ja

sitä kautta myös hintaa.

- “ Jos puuta ei tulemarkkinoille, tehtaatsuljetaan…”Tyylillä “tulla puskistapuun takaa” on mautonta!Tähän syyllistyy tämänpäivän pörssiyhtiöt Suo-men metsätaloudessa. Jat-kuva uhkailu tehtaidenalasajoista, lopettamisista,lomautuksista on niidenarkipäivää. Tällä yritetäänsaada painetta poliittisiinpäättäjiin ja tätä kauttapuun myyjiin vipinää, ettäedes jotain kerkeävät myy-dä, ennen kuin tuotanto onajettu alas.

Kannattakokuitupuunkasvattaminen?Ei missään nimessä! Met-sänhoitoyhdistyksien pää-oppi metsänhoidossa onlinjaus ; taimesta tukki-puuksi. Siksi me toimihen-kilöt korostamme näitä oi-kea-aikaisia taimikonhoito-

toimenpiteitä, harvennus-hakkuiden puulajivalintaasekä kasvatustiheyttä tuk-kisaannon kasvattamiseksi.Myös lannoituksien avullavoidaan välttää jätöstuot-teen eli kuitupuun kasvat-tamista.

Luonnollisesti myös os-tajien välisiä katkontaeroja

Puukaupan salat ja solmut

pailua puun hinnoista, li-sää hintaa puulle, laatuakatkontaan ja harvennus-jälkeen. Mutta ennen kaik-kea, se luo tuloa ja luotta-musta töiden toteutuksissametsänomistajan parhaak-si.

ValtakirjakauppaametsänomistajanehdoillaValtakirjakaupassa met-sänomistajaa edustaa yh-distyksen toimihenkilöjoka on ammattilainenpuukaupassa. Sitä ei usein-kaan ole puunmyyjä, jokatekee kauppa harvaksel-taan, jos yleensä milloin-kaan. Kauppaa metsänhoi-toyhdistyksissä tehdäänpäivittäin ja seuranta onaktiivista. Todellinen puunhintataso määräytyy näillämarkkinoilla. Siksi siis met-säteollisuus haluaa met-sänhoitoyhdistykset poispuumarkkinoilta.

Ne eivät halua asioidaammattilaisen kanssa, kos-ka silloin puulle tulee lisäähintaa, toiminta on valvot-tua eikä vapaata sotatan-

nerta. Myös tästä syystämetsäteollisuus ry. on otta-nut kielteisen kannanotonmetsänhoitomaksun pois-saamiseksi. Se pyrkii tällätavoin hajauttamaan met-sänomistajakuntaa pois yh-distyksien toiminnasta.Puukaupassa pyörii omatsalatut elämät.

PalvelusopimuksissatorpparijärjestelmänmakuSamaa järjestelmää en suo-sittele myöskään metsän-hoitoyhdistyksen perustet-tavan. Metsänomistajan tu-lee täysin itse määrätä setaho, jolta metsälliset neu-vot kysyy ja kenellä teettäätoimenpiteet metsissään.Vapaaehtoisuus antaa luo-tettavamman kuvan jokai-sessa metsään kohdistu-vassa toiminnassa. Neuvo-jia tässä maassa kyllä riit-tää ja jokainen neuvoja kat-soo neuvonnat omistaperspektiiveistä; paperin-tuottajat halvan kuitupuuntoivossa, metsänhoitoyh-distykset kestävän metsä-

temme palstoilla. Ja uusi kilpailu tässäkin

on lehdessä palautelipuk-keineen. Osallistukaa ahke-rasti.

Toivottavasti saatte am-mennettua uutta tietoametsällisistä asioista sekäviihdyt erityyppisten juttu-jemme parissa.

Jotta Suomen kielen rik-kaus tulee jälleen kerranhuomioitua, päätän kirjoi-tukseni eläinaiheisiin “jä-nis/orava/porokevennyk-siin”. Pistetäänpä äänihuu-let töihin ja sanotaan reip-paaseen tahtiin ääneen; - “Oravan lihaksistoksi, ora-van lihaksistoksiko, ora-van lihaksistoksi… Ja jot-ta ei päästä liian helpolla,kovaan ääneen –” suuripo-rokolaririski, suuripo-rokolaririskikö, suuripo-rokolaririski! Näin muistu-tuksena, kun ajelette kau-punkiajoa Kiimingin poh-joispuolella koillismaansuuntaan…

Kauniita kesäpäiviä toi-votellen,

talouden ja tukkipuun kas-vattamisen aatteissa.

“Torpparijärjestelmä”vähentää kilpailua erityi-sesti puunhankinnassa jatätä kautta on omiaan ma-daltamaan puun hintaa.

Viimeaikoina olemmetörmänneet kentällä tapa-

uksiin, jol-loin palvelu-sopimusasiak-kaan puunkor-juu tulos katkotul-la jakaumalla puu-tavaralajeittain, onkaikkea muuta kuintaloudellista puunmyyjää ajatellessa.Tukkiosa on pientä jakuitupuun osa vastaa-vasti kasvamaan päin.Onko tämä tuleva suunta-us, kun metsänhoitoyhdis-tykset eivät ole valvomas-sa? Kuri löystyy ja loppu-tulos on sen mukaista.

Entäs miten hoidetaanvarsinaiset metsänhoito-yöt; taimikonhoidot, maan-muokkaukset ja metsänvil-jelytyöt? Onko näiden toi-menpiteiden kohdalla yhti-

öillä aito halu ja kyky hoi-taa ajallaan, kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti?

MetsäSanomatoimitukseen tupsahtipaljonpalautevinkkejäViime lehden palauteosio,jossa oli keveitä mm. lähesurheiluaiheinen tehtävähukatun kiekon löytämi-seksi, toi erittäin paljonvastauksia. Uusia saatuja

vinkkejä aihealueista, hen-kilöistä ym. aiheeseen sopi-vista juttuvinkeistä otetaanmielellään edelleen vas-taan. Vinkeistä saamme hy-viä aihealueita ja samallaselviää, mitä aiheita lukijathaluavat ammentaa.

Valitettavasti nimimer-kein tai ilman lähettäjänyhteystietoa toimitettua ai-neistoa emme käsittele leh-

puunkorjuussa seurataanja tietoa viedään metsän-omistajille, jotta heille tuli-si oikeaa tietoa puun kat-konnasta ja sen vaikutuk-sesta lopulliseenpuukauppatiliin.Liian ai-kainen metsikön uudista-minen ei tuo tulessaan kuinkuituvoittoista lopputulos-ta. Harvemmin sahat syyl-listyvät “varttuneiden kas-vatusmetsien” uudistamis-hakkuisiin, vaikkakin mah-dollisuudet lain mukaanheillä siihen on.

Petkutetaanko vertailu-mielessä esim. ruokakau-passa kuluttajaa, jos jauhe-lihapihvit markkinoidaanjauhelihapihveinä, vaikkasuurin tuoteosuus on ka-nan nahka? Aivan samaavoidaan kysyä puunmyy-jän kohdalla, jos puhutaanpäätehakkuuikäisestä tuk-kileimikosta, ja jos hak-kuusta kertyy eniten kertyypaperipöllin raaka-ainetta.Tukkiosuuksissa on hui-mia eroja eri ostajien välil-lä.

Edellisiin vuosiin verrattuna puukauppa on ollut erittäin vähäistä.Puukauppa on hyytynyt lähes yhtä huonolle tasolle kuin viime vuonna.Osittain on jopa kaupankäynti tietyillä alueilla pysähtynytkin. Häiriötilaluo puukauppakeskustelua niin, että niitä johtavat pörssiyhtiöidenpomot; Pesonen, Karvinen ja Jordan. Kyse ei ole niinkään pelkästäpuheesta, vaan paremminkin se muistuttaa valitusvirsikuoroa.Voisikohan myymättömyyteen vaikuttaa tämänhetkinen kuitupuunvaiko tukin hinta?

Aikanaan metsäteollisuus ei oivaltanut MTK: laisen ja metsäteollisuudenhintasuositusjärjestelmän romahduksen ja päättymisen siirtäneenpuukaupan markkinapaikan metsänhoitoyhdistyksien käsiin itseyhdistyksiin.

3MetsäSanoma 1/2010

UutisetMetsäSanoma

Metsäkäynnin yhteydessä voidaan:- suunnitella metsänhoitotöitä- tehdä puunmyyntisuunnitelmia- laatia kustannus- ja talousarvioita- pohtia puumarkkinatilannetta- pähkäillä metsäverotusta- ja muuten rupatella metsätaloudesta

MetsänomistajatTiedättehän, että metsänomistaja voi koska tahansa tilata omalta

metsänhoitoyhdistykseltä maksuttoman metsäkäynnin.

metsänhoitoyhdistys

Ottakaapayhteyttä, niinkäydään metsässä

Maalivahtivalinta kilpailun voitti 51- vuotiaan JuhaniHeikkisen mustavalkoinen piirustus Kiiminki Capitalsmaalivahti Rauno Taskilasta. Mikko Harjun raikas ja värikäsTuto-maalivahti jäi täpärästi toiseksi. Näin tällä kertaa.

palautpalautpalautpalautpalauteosion veosion veosion veosion veosion voittivoittivoittivoittivoittivaaaaat seurt seurt seurt seurt seuraaaaaaaaaavvvvvaaaaat henkt henkt henkt henkt henkilötilötilötilötilöt

Heikki Isoaho, Ylikiimingin MhyViitajylhä Martti, Oulunseudun MhyRaimo Tammi, Yli-Iin mhyTimo Väänänen, Muhoksen mhyEine Koskinen, Iin mhyReijo Merilä, Utajärven mhyTiina Stenholm, Kiimingin mhy

Toimituskunta

MMMMMetsäetsäetsäetsäetsäSSSSSanoma kanoma kanoma kanoma kanoma kilpailunilpailunilpailunilpailunilpailun

Kadoksissa oleva kiekko löytyi sivulta 12.

Onnea voittajille ja kiitokset juttuvinkeistä!

Palkinnot on noudettavissa omastametsänhoitoyhdistyksestä.

KANTOHINNAT Maalis-Toukokuu 2010

Matkan hinta 240 e/hlö.Sisältää matkat, majoituksen ja aamupalat(2vrk hotelli Herttua, Kerimäki), 3x lounaat sekä pääsyliput.

Mhy Oulun Seutujärjestää metsänomistajille kesäretkenMikkeliin maatalousnäyttelyyn ja Punkaharjullemetsämuseo Lustoon 29.-31.7.2010.

Ilmoittautuminen heti Seijalle puh. 08-5472 035. Mukaanmahtuu 46 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tarkemmat tie-dot ja lasku mukaan lähtijöille toimitetaan myöhemmin.

Tarvitsemmeenergiapuuta

alueemmelämpölaitosten

tarpeisiin.Mikäli teillä on

varastossaenergiapuuta tai

teette sitä taihaluatte

meidän keräävänpuolestanne,

ottakaapayhteys omaan

neuvojaan.

METSÄNOMISTAJA

metsänhoitoyhdistys

Perehdymme raivaussahan käyttöön ja huoltoon. Metsänhoitoasi-ana taimikonhoito ja perkaus. Paikalla Taisto Hirvonen Ky:n henkilötuote-esittelyineen. Nokipannukahvit ja makkaranpaistoa ym. . .Ilmoittautumiset mhy:n toimistoon 7. kesäkuuta mennessäp. 8174222. Tervetuloa!

Iin mhy ja MTK Iinseutu järjestää naismetsänomistajille

MOOTTORI- JA RAIVAUSSAHAKURSSINtiistaina 8.6. 2010 alkaen kello 9.00Kivimaan kämpällä Ylirannalla

Iin metsänhoitoyhdistys MTK Iinseutu

ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUUAlin Korkein Alin Korkein Alin Korkein

Mäntytukki 23 48 28 48 34 54Kuusitukki 23 46 28 46 34 54Mäntykuitu 7 14 11 15 12 20Kuusikuitu 7 14 11 15 12 20Koivukuitu 10 14 11 15 12 19Mäntyparru / pikkutukki 15 29 15 29 21 32,3Kuusiparru / pikkutukki 15 24,2 15 22 21 32,3Karsittu energiaranka havu 5 7 10 12Karsittu energiaranka koivu5 7 10 12Energiapuu karsimaton 4 7

HANKINTAHINNATAlin Korkein

Mäntytukki 54 63Kuusitukki 52 60Mäntykuitu 25 29Kuusikuitu 25 29Koivukuitu 26 28Mäntyparru 35 42Kuusiparru 35 42Karsittu energiaranka havu 16 26Karsittu energiaranka koivu18 26Energiapuu karsimaton 16 20


Puunkorjuu

Sahatavarapuolella on ta-pahtunut ennallistuminen,joka mahdollistaa tukin os-

TTTTTukukukukukin hinin hinin hinin hinin hintaktaktaktaktakehitehitehitehitehityyyyysssssmmmmmyyyyyönönönönönttttteinen meinen meinen meinen meinen myyyyyyjälleyjälleyjälleyjälleyjälle EnerEnerEnerEnerEnergggggiapuulla hiapuulla hiapuulla hiapuulla hiapuulla hyyyyyvvvvvä kä kä kä kä kyyyyysynsynsynsynsyntätätätätä

KKKKKorjuupalvorjuupalvorjuupalvorjuupalvorjuupalvelu velu velu velu velu vaihaihaihaihaihtttttoehoehoehoehoehtttttonaonaonaonaonaPekka Haapapuro on nuori maanviljelijä Utajärveltä, hän on saanutsukupolvenvaihdoksen kautta maatilan omistukseensa v. 2008 alusta.Pekka harjoittaa perinteistä lypsykarjataloutta kotitilallaan lähelläUtajärven taajamaa. Viljelyksessä on n.25 ha omaa- ja saman verranvuokrattua peltoa. Peltoala antaa rehun n.30 lypsävälle ja saman verranon nuortakin karjaa kasvamassa. Navetta on pihattotyyppinen. Pekanlisäksi perheeseen kuuluu vaimo ja 2 lasta. Konekanta on pääosinviljelykäyttöön tarkoitettua. Toki löytyy maatilakuormain jametsäkärrykin.

Junnikkalan investoinnitrealisoituvat puunkäytönlisääntymisenä 2010.

Sahatavaran kysyntä onparantunut ja mahdollistaakapasiteetin mukaisen sa-hauksen tänä vuonna. Tar-vitsemme tänä vuonna yli550.000m3 sahapuuta tuo-tantoomme.

Olemme laajentaneetostoaluettamme Oulunpohjoispuolelle Kiiminki-

PPPPPuumarkuumarkuumarkuumarkuumarkkkkkkinanäkinanäkinanäkinanäkinanäkymääymääymääymääymääJunnikJunnikJunnikJunnikJunnikkkkkkalastaalastaalastaalastaalastaSSSSSahapuulla on kahapuulla on kahapuulla on kahapuulla on kahapuulla on kyyyyysynsynsynsynsyntää mtää mtää mtää mtää myyyyyös vuonna 2010ös vuonna 2010ös vuonna 2010ös vuonna 2010ös vuonna 2010

Pekka Haapapuro talven harvennuskohteella.

– Viime talvena saatiinhaketettua vanhat ener-giapuukasat, jatkaa Ala-aho. Kasvaneen kysyn-nän ansiosta energiapuu-kasat eivät seiso tienvar-sissa vuosikausia. Met-sänomistajan kannattaakysyä hintataso ja maksu-ehdot paikallisesta Met-sänhoitoyhdistyksestä.

Metsämarkkinat toi-mittaa energiapuuta hak-keena etupäässä kunnal-lisille lämpö- ja voimalai-toksille. Toimituksia onSiikajoelta ja Sallaan.

Metsämarkkinoiden toi-minnassa on huomioitumyös pienkäyttäjät, joilletoimitetaan heidän tarvit-semansa pienempikin mää-rä haketta kerrallaan. Hakepienkäyttäjille tehdäänuseimmiten kuivasta jakarsitusta energiapuusta.

Metsänomistajien, joillaon energiapuuksi sopiviakorjuukohteita, ei kannataodottaa viime kuussa pää-tetystä uusiutuvan energi-an tukipaketista tuomiauusia tukia energiapuulle.Tämän hetkisen tiedon

mukaan tukitaso maan-omistajalle heikkenee,kun sitä vertaa nykyiseenKemera-tukeen. Tukipa-ketin tavoitteena on lisä-tä energiapuun käyttöäkolminkertaiseksi nykyi-sestä mutta rahaa siihenon alle kaksinkertainenmäärä nykyisestä. Tämäjohtaa eittämättä tukita-son heikkenemiseenmaanomistajalle.

ton ja korjuun nykyisellähintatasolla.

Tukin hintakehitys on

ollut alkuvuonna myyjänkannalta positiivinen ja kai-kille myynnissä olleille tuk-kileimikoille on varmastilöytynyt helposti ostaja. OyShinshowa Finland Ltd.ostaa tällä hetkellä kaiken-laisia tukkileimikoita.

Halutuin puulaji on kui-tenkin kuusi ja tästä johtu-en kuusileimikot ovat han-kintalistan kärjessä. Mieles-täni näkymät sahauksensuhteen lähitulevaisuudes-sa näyttävät varsin koh-tuullisilta jos tukin hintata-so säilyy nykytilassa ja raa-ka-ainetta on riittävästi saa-tavilla.

Mukavaa ja toivottavas-ti vilkasta puukauppake-sää ja tulevaa syksyä toi-vottaen.

Juha RaappanaHankintaesimiesOy Shinshowa Finland LTD

Ylikiiminki-Haukipudas-Ii-Yli-Ii – alueelle.

Ostoasiamiehemme alu-eella on Jaakko Visuri puh:044-2517207.

Molemmat havupuulajitovat Junnikkalalle tärkeitä,mänty jalostetaan edelleenperinteisiin vientikohteisiinEnglantiin, Irlantiin ja Af-rikan maat sekä Japanin ta-loteollisuuteen.

Kuusi jalostetaan omas-

sa höyläämössä ja maala-uksessa kotimaan taloteol-lisuuden tarpeisiin.

TerveisinHeikki PietikäinenJunnikkala OYMetsäpäällikköGSM:[email protected]

-” Energiapuulla on hyvä kysyntä, toteaa Heikki Ala-aho Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy:stä. Metsämarkkinat hankki-vatenergiapuuta vuositasolla noin 60.000 kiintokuutiometriä.

Teuvo MurtovaaraMetsäSanoma

Ajelimme päivänä muuta-mana tarkastelemassa vii-me talven korjuujälkiä tar-kastelemassa ja Pekka ker-toi keskittyvänsä maanvil-jelyyn ja karjanhoitoonpäätoimisesti ja hankinta-työn olevan vähäistä ajan-puutteen takia.

Pekan metsäpalstat ovatkaukana päätilalta, joka on

käytännössä kokonaan pel-toa nykyisin. Matka metsä-palstoille vie paljon aikaa jalypsykarjatalous on kovinsitovaa.

Pekka on käyttänyt Uta-järven metsänhoitoyhdis-tyksen korjuupalvelua pää-sääntöisesti apunaan. Seantaa verotuksellisen edunlähinnä metsävähennyksenavulla ja muutenkin Pekkakertoi olevansa tyytyväi-nen korjuujälkeen. Myös-

kin urakoitsijat ja työnteki-jät ovat tuttuja paikkakun-talaisia.

Nyt kohteena oleva hak-kuu on osin nuoren metsänhoitotukikelpoinen. Kor-juupalvelussa eroteltiinmyös tukki ja pikkutukkierilleen ja myytiin eri osta-jalle. Kuitupuu meni LapinMetsämarkkinoiden kauttaeri toimituspisteisiin.


Myös sahat ovat aktiivisiapikkutukkia antavissa har-vennuskohteissa ja ostavatmyös kaiken hakkuussakertyvän kuitupuun. Poh-janmaa-Kainuu hinta-alu-eella tukkipuun hinnatovat nousseet männyllä 23% ja kuusella 22 % vuoden2009 vastaavaan ajankoh-taan verrattuna.

Kuitupuun hinnoissamarkkinoiden käänne nä-kyy erityisesti koivulla, jos-sa hintataso on noussut19%. Havukuitupuullanousu on 6 %. Hiomokuu-sen kysyntä on elpymässä,mutta hintataso jää edelli-sen vuoden tasolle. MyösLapissa hinnat ovat kään-tyneet nousuun, mutta ver-tailua viimevuoteen vai-keuttaa vertailuajankoh-dan vähäinen kauppamää-rä.

KilpailuttaminenkannattaaKilpailuttamisen voi jättäävaltakirjalla kokonaan met-sänhoitoyhdistyksen tehtä-

KKKKKesäkesäkesäkesäkesäkorjuukorjuukorjuukorjuukorjuukohohohohohttttteissa meissa meissa meissa meissa myyyyyyjän markyjän markyjän markyjän markyjän markkkkkkinainainainainatttttKaikki ostajat ovat aktiivisesti liikkeellä etsimässä kesän ja syksyn sulanmaan korjuuseen sopivia kohteita - harvennuksia ja pää-tehakkuita.Kesäkorjuukohteissa on nyt selkeästi myyjän markkinat. Josmyyntikohde on tiedossa, ei kannata tyytyä ensimmäisenostajaehdokkaan tarjouksiin. Harvennus-kohteisiinkin löytyy 3 – 4erilaista tarjousta ja kilpailutilanne näkyy hinnoissa.

väksi. Tukkileimikoissatukkipuun pituus ja läpi-mittavaatimuksissa olevienerojen vaikutuksen arvi-ointi edellyttää hyvää asi-antuntemusta. Tukkipuunhinta on kolminkertainenkuitupuun hintaan näh-den. Erityisesti käytettävis-sä olevissa tukkipituuksis-sa olevat erot saattavat vai-kuttaa hintaeroja enemmänkokonaiskantorahasum-maan.

Viimevuoden puukau-poista 73 % tehtiin puun-myyntisuunnitelmien poh-jalta ja 44 % metsänhoito-yhdistykselle annetullapuukauppavaltakirjalla.Metsänhoitoyhdistyksestävoi tilata maksuttomanpuunmyyntisuunnitelman.Puunmyyntisuunnitelmankartat ja arviot hakkuussakertyvistä puumääristähelpottavat leimikon kil-pailuttamista. Metsänhoi-toyhdistyksestä saa myöstiedot paikallisista ostajis-ta ja arvion käyvästä hinta-tasosta

Vahvan kysynnän vetä-mänä puukaupan vilkastu-minen on jatkunut edel-leen. Viimeviikkojen osto-

määrät ovat nousseet nor-maalille loppukevään ta-solle. Ostajien leimikkova-ranto on poikkeuksellisenpieni ja vahvan kysynnänodotetaan jatkuvan.

SuhdannekäännenäkyyensimmäisenäsahatavarankysynnässäSuhdanne käänne näkyyperinteisesti ensimmäisenäsahatavaran ja tukin kysyn-nässä. Saksassa sahatava-ran hinnat ovat nousseettammikuusta lähtien viimevuoden lopun notkahduk-sen jälkeen. Ruotsin vienti-hintakehitystä indikoivaHWWA-indeksi on mar-raskuusta helmikuulle py-synyt vakaana. USA:ssasahatavaran hinta on nous-sut yli 20 prosenttia tämänvuoden tammi-helmikuus-sa. Sahatavaran kysyntävilkastuu kausiluontoisistasyistä kesää kohti.

Sellun hinta on edelleenjatkanut vahvistumistaan.Kysyntä on suunnilleenennallaan ja varastot ovatkohtalaisen alhaisella tasol-

la. Chilen maanjäristys vai-kuttaa ainakin hetkellisestisellun markkinahintaankorottavasti. Chilen mark-kinaosuus maailman selluntuotannosta on suunnilleenkymmenen prosenttia.

Suomalaisen metsäteol-lisuuden hintakilpailuky-kyä markkinoilla paranta-vat sekä Ruotsin kruunun

rajoita orastavaa nousua.Ostotarpeiden arvioidaanolevan kaksinkertaiset vii-mevuoteen nähden, mikävastaa vuoden 2008 kaup-pamääriä.

Kapasiteetin leikkaustenvuoksi metsät kasvat kak-sinkertaisesti sen mitä teol-lisuus käyttää puuta vuo-dessa. Tällaisessa tilantees-sa on järkevää käyttää pa-rantunut kysyntä ja 25 %veroetu hyväksi. Hyödyn-tämällä tasaisesti hakkuu-mahdollisuuksia pidetäänyllä metsätalouden kannat-tavuutta myös äärialueilla.Tämä vuosi ei ole puukau-passa välivuosi. Pohjois-Suomen metsät kasvavatkasvuolosuhteista riippuen“korkoa” keskimäärin 2-4m3 hehtaarille vuodessa.Parin hiljaisen vuoden jäl-keen kannattaa nyt nostaaainakin edellisen kaupanjälkeen kertyneet “korot”metsästä, vaikka pää-omaan ei olisikaan tarvet-ta kajota.

Risuista työtä -ei tulojaPuhekielessä yleistynyt ter-mi “risupaketti” hallituk-sen uusiutuvan energiantuesta puulle pitäisi kieltää.Kannattava ja metsänomis-tajalle tuloa tuova harven-nusmetsien energiapuunkorjuu perustuu edelleenrunkopuun koneelliseenkorjuuseen joko karsittuna

rankana tai karsimattoma-na. “Ongenvapa”-kohtei-den koneellinen korjuu eiole taloudellista. Se voi ollatukikelpoisessa kohteessaainoa järkevä vaihtoehtomaahan kaatamiselle, mut-ta pieniläpimittaisen raiva-uspuun energia-arvo eivastaa sen korjuukustan-nuksia. Monitoimikone onviivästyneeseen taimikon-hoitoon liian järeä kone.

Uudet tukiehdoteivät lupaaparannusta

Uudelleen vireillä olevanKemera-lain valmistelulähtee eduskuntaan jää-neen lakiesityksen pohjalta.Siinä sekä nykyinen heh-taarituki että keruun ja kul-jetuksen 7 euron tuki ovatmolemmat heikkenemässä.Nykyisellään tukea saahakkuun jälkeen rinnan-korkeudelta enintään 16cm metsiin. Uusissa ehdo-tuksissa enimmäiskeskilä-pimitta on 13 cm. Sitä jä-reämmille kohteille tulisivain haketustuki ostajalle.Kohdevaatimukset olisivatväljemmät ja tukea tulisiaiempaa järeämpiin kohtei-siin mutta tuki olisi vain 2,5- 3 € kiintokuutiolle.

Uusiutuvan energianosuus on määrä nostaaSuomessa 38 %:iin. Puullaon tässä merkittävä rooli.Energiapuun tarve tuleekaksin-kolminkertaistu-maan nykyisestä käytöstä.Kivihiilen ja maakaasunensi vuoden alusta voi-maan tuleva haittavero pa-rantaa turpeen ja puun kil-pailukykyä. Markkinoidenimua voidaan odottaa uu-sien laitosten rakentamisenja uusien tukimuotojen sel-kiinnyttyä. Energiapuuntuet metsäpäähän ovatmuuttumassa. Energia-puun korjuun kilpailukykyriippuu jatkossa enemmänenergiapuun hinnasta kuintukieuroista. Energiapuunhinta määräytyy pääosintienvarressa ja metsän-omistajan saama kantora-hatulo puolestaan korjuu-kustannuksista. Parhaitaenergiapuukohteita ovattaimikonhoidossa aika-naan ylitiheäksi jääneetkohteet eivät risukot

Jukka AulaMetsäSanoma

Puukaupan seuraava siirto

Ostotarpei-den arvioidaanolevan kaksin-

kertaiset viime-vuoteen nähden.

“että USA:n dollarin selvävahvistuminen. Kreikankriisi painaa euron arvoa.Suurin hyötyjä tästä on eri-tyisesti vientiteollisuus jadollareissa hinnoiteltavattuotteet kuten sellu ja pa-peri. Voimmekin odottaapositiivisten uutisten jatku-van ellei raaka-ainepula

Rami Tuohimaa puunkor-juukohteella.


MUHOSRatatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119

Pertti Moilanen0400 283 301

[email protected]

Markku Niemi0500 285 663

[email protected]

Metsänhoitoyhdistys Muhos jaOulun seudun ammattioppilai-tos tekivät yhteistyötä metsänis-tutuksessa.

Metsänhoitoyhdistyksenkautta löytyi sopiva istutuskoh-de ja OSAO:n oppilaat kävivätkohteen istuttamassa. Maatalo-uspuolen pieneläinten koulutus-ohjelman oppilaat istuttivat n.1,4ha ojitusmätätysalueen 2-vuoti-ailla kuusentaimilla. Kyseinenkohde oli ojitusmätästetty viimesyksynä.

Oppilaat kävivät pienissäryhmissä harjoittelemassa met-sänistutuksen töitä. Kaikkiaan n.30 oppilasta sai tuntumaa todel-lisella työkohteella. Pieneläintenkoulutusohjelman oppilaat tu-tustuvat metsätalouteen opiske-lussaan lähinnä metsänuudista-misen, perkauksen ja taimikon-hoidon aiheissa.

Olemme avanneet kotisivut osoitteessa www.mhy.fi/muhos. Sieltä löydättietoa metsänhoitoyhdistyksestämme, ajankohtaisista asi-oista jatapahtumista. Kotisivuilta voit lähettää yhteydenotto-pyyntöjä sekätyötilauksia. Käy tutustumassa sivuillemme.

OSAOSAOSAOSAOSAO:n opO:n opO:n opO:n opO:n oppilaapilaapilaapilaapilaat metsänistutuksessat metsänistutuksessat metsänistutuksessat metsänistutuksessat metsänistutuksessa

Pottiputken käytön opetteluaistutustyökohteella.

Nyt on taimikonhoidon aika

Metsänhoitoyhdistys Muhos jär-jestää vuonna 2010 Muhoksenkunnan alueella taimikonhoitoatehneiden kesken kannustuskil-pailun, jonka palkintona on rai-vaussaha.

Kilpailuun osallistuvat kaikkiMuhoksen metsänhoitoyhdis-tyksen alueella vuonna 2010 Ke-mera-avustuskelpoisia taimi-konhoitotöitä toteuttaneet met-sänomistajat. Kampanjassa mu-kana yhteistyössä Agrimarket jaJonsered. Ota yhteyttä Perttiin taiMarkkuun ja kartoitetaan tai-mikkosi hoidontarve.

OSALLISTU JA VOITARAIVAUSSAHA!

TTTTTaimikaimikaimikaimikaimikon-on-on-on-on-hoithoithoithoithoitooooo-----kkkkkampanjaampanjaampanjaampanjaampanja

Naisille suunnattu raivaussahan ajokorttikurssi. Järjestämme yhteistyössäOSAO:n Muhoksen yksikön kanssa naisille suunnatun raivaussahan ajokurssin16.-19.8.2010 iltakurssina neljänä iltana. Kurssi sisältää teoriaa metsänhoidosta,sahan käyttöä ja huoltoa sekä käytännössä sahan käyttöä maastokohteella.

Kurssin hinta on 65 €/osallistuja. Kurssille mahtuu 18 opiskelijaa.Kurssin opettajina toimii OSAO:n aikuiskoulutusosaston opettajat.

Halukkuudesta kurssille voit ilmoittaa Pertille p. 0400-283 301tai sähköpostiin: [email protected]

naisten raivaussahan ajokurssiTTTTTulossa syksylläulossa syksylläulossa syksylläulossa syksylläulossa syksyllä

TULE ROHKEASTI OPISKELEMAAN RAIVAUSSAHAN SALOJA KURSSILLEMME!

Muhoksen omaMuhoksen omaMuhoksen omaMuhoksen omaMuhoksen omatttttkkkkkotisivut aotisivut aotisivut aotisivut aotisivut avvvvvaaaaattuttuttuttuttuwww.mhy.fi/muhos


UTA-JÄRVI

Teuvo Murtovaara0400 283 023

[email protected]

Tuomo Törrö0400 184 017

[email protected]

Vanhatie 33, 91600 Utajärvi(08) 542 1280

Utajärven metsänhoitoyhdistys, Utajärven 4-H yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus järjestivätperjantaina 7.5.2010 yhteistyössä metsä- ja luontoillan, jossa makkaran paiston lomassa käytiin läpimetsäkasveja, metsäneläimiä, lintuja ja metsätaitotehtäviä. Tapahtuma järjestettiin Kormunmetsäpolun maastossa.

M a i s e m a h a r v e n n u k s e nansiosta Utajärven kirkkonäkyy nyt Oulu-Kajaani -tielläkulkeville.

UtajärUtajärUtajärUtajärUtajärvvvvven taajaman maisema-en taajaman maisema-en taajaman maisema-en taajaman maisema-en taajaman maisema-hakhakhakhakhakkuu parkuu parkuu parkuu parkuu paransi näkansi näkansi näkansi näkansi näkymiäymiäymiäymiäymiä

Tuomo Törrö ja Utajärven Op:n puolesta Vuokko Paso luovuttavatpalkintoa Petri Leskelälle.

NuorNuorNuorNuorNuorttttten luonen luonen luonen luonen luontttttooooo- ja metsäilta- ja metsäilta- ja metsäilta- ja metsäilta- ja metsäiltaKKKKKormun metsäpolullaormun metsäpolullaormun metsäpolullaormun metsäpolullaormun metsäpolulla

Tuomo TörröMetsäSanoma

Metsänhoitoyhdistys Utajärven ja Utajärven Osuuspankin pal-kinnoksi nuorenmetsänhoitokisassa hankittu Jonsered RS44 rai-vaussaha löysi onnellisen omistajansa. Raivaussahan voittajak-si vuoden 2009 kilpailun osalta arvottiin 27.1.2010 Petri LeskeläKempeleestä.

ONNEA VOITTAJALLE ja SEURAAVAAN KI-SAAN MUKAAN AIKOVILLE!

PS. Metsänhoitoyhdistys Utajärven ja Utajärven Osuuspankinyhteistyössä järjestämä nuorenmetsänhoitokilpailu jatkuu myösvuonna 2010 nuoren metsänhoitotöitä tehneiden kesken kannus-tuskilpailuna, jonka palkintona on raivaussaha. Kilpailuun osal-listuvat kaikki Utajärven metsänhoitoyhdistyksen alueella vuon-na 2010 Kemera-avustuskelpoisia nuorenmetsänhoitotöitä to-teuttaneet metsänomistajat.

NuorNuorNuorNuorNuoren metsänen metsänen metsänen metsänen metsänhoithoithoithoithoitokokokokokilpailussailpailussailpailussailpailussailpailussa2009 lö2009 lö2009 lö2009 lö2009 löytytytytytyi vyi vyi vyi vyi voittajaoittajaoittajaoittajaoittaja

Utajärven kirkonkylän näkyvyy-den parantamiseksi ja avartami-seksi taajama-alueelle tehtiin tal-vella 2010 Utajärven metsänhoi-toyhdistyksen toimesta maise-maharvennus, jossa poistettiinaines- ja energiapuuta n. 8 heh-taarin alueelta, jolloin mm. taa-

jaman palvelurakennukset javasta remontoitu Utajärven kirk-ko näkyvät Oulu-Kajaani tielläkulkeville.

Korjuukalustona toimivatMetsäkorjuu Mustosen monitoi-mikone Ponsse- Beaver 10 met-rin puomilla ja ajokone 8-pyö-

ränen Ponsse Wisent 700mmrenkailla. Loppuraivauksen suo-rittivat yrittäjämetsurit. Maise-maharvennusta pyritään jatka-maan seuraavana talvena hyvänpalautteen vauhdittamana.


Mirja Polojärvi041 502 6640

Timo Mikkola0400 560 498

Terveystie PL 16, 90900 Kiiminkipuh. (08) 816 1036KIIMINKI

Näitä kaatopaikkoja kyllä löytyyKiimingistä pilvin pimein. Kur-kiselkä, Jääli, Laivakangas, Hai-puskylä, Alakylä, kirkonkylä;kuljet metsissä missä vain, jossajonkinlainen tienpätkä tai kinttu-polku metsään johtaa, puskettuaroskatavaraa löytyy.

Ja kaiken tämän mukavan li-säksi, roskat maastossa kuuluvatmaanomistajalle.

Oma lukunsa ovat kerättäväthakekasat. Ei varastopaikkaa il-man, etteikö niihin tungeta hei-nikoita, maalitörppöjä, televisi-oita ym. roinaa. Haketuksessamieluisia yllätyksiä…

Väitetään, että Kiimingissä ei olisi kaatopaikkaa

Väite on perätön!Väite on perätön!

KKKKKiimingiimingiimingiimingiimingin metsäin metsäin metsäin metsäin metsättttttuotttuotttuotttuotttuottokunokunokunokunokuntttttoonoonoonoonoon

Kiimingin metsänhoitoyhdistyskerää parhaillaan valtakirjojapuun yhteismyynteihin/toimi-tuskauppoihin tulevan syksyn jaensi talven kohteisiin. Sinulla onmahdollisuus teettää maksutonpuunmyyntisuunnitelma, jossakartoitamme mahdolliset hak-kuumahdollisuudet ja hakkuu-tavat.

Tilastot ja tulokset osoittavatvaltakirjakauppojen merkittävätedut puukauppojen toteutuksis-

KKKKKiimingiimingiimingiimingiimingissä metsää omistaissä metsää omistaissä metsää omistaissä metsää omistaissä metsää omistavvvvvaaaaa

OOOOOletkletkletkletkletko aiko aiko aiko aiko aikeissa meissa meissa meissa meissa myyyyyyyyyydä puuta?dä puuta?dä puuta?dä puuta?dä puuta?

Kiimingin MHYHallitus

Kahden edellisen vuoden aika-na Kiimingistä kerätyistä kelvol-lisista kemera hankkeista kilpail-tiin arvontatuloksen voimallamoottorisahasta. Kaiken kaikki-aan hankkeiden, joita toteutettiinStora Enson ja Kiimingin Mhykautta kertyi lähes 500 hehtaaria.

Arvonta suosi tällä kertaa pu-dasjärveläistä Kalevi Jokikok-koa, jolle Stora Enson edustajaEsko Hyttinen luovutti yhtiönlahjoittaman palkintosahan.

Onnea voittajalle!

NuorNuorNuorNuorNuoren metsän hoiten metsän hoiten metsän hoiten metsän hoiten metsän hoitokokokokokilpailuilpailuilpailuilpailuilpailurrrrraaaaatktktktktkesi Kesi Kesi Kesi Kesi Kiimingiimingiimingiimingiimingissäissäissäissäissä

Esko Hyttinen (oik) Stora Ensoltaluovutti Kalevi Jokikokolle pal-kintosahan

Kiimingin metsänhoitoyhdistyk-sen aloitteesta järjestettiin hank-keen tiedotustilaisuus 25.2.2010otsikolla “Metsätilat tuottokun-toon”. Tilaisuuden avasi juonta-jana toiminut Kiimingin metsän-hoitoyhdistyksen hallituksenpuheenjohtaja Juhani Paakkola,minkä jälkeen projektipäällikköMikko Honkanen Pohjois-Poh-janmaan Metsäkeskuksesta se-losti “Toimiva metsä” hankkeentavoitteita ja toimintatapoja.Pohjois-Pohjanmaan Metsäkes-kuksen metsänhoidonasiantun-tija Eljas Heikkinen kertoi koke-muksia yhteismetsistä ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoi-miston tilusjärjestelypäällikköVisa Korhonen teki selkoa met-sätilusjärjestelyistä. Kiiminginkunnanjohtajan Jukka Weisellinkommenttipuheenvuoron jäl-

Metsäkeskukset yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssaovat viime vuoden puolella käynnistäneet EU-rahoitteisen “Toimiva metsä” hankkeen , jonkatavoitteena on etsiä keinoja metsätaloudenkannattavuuden kohentamiseksi.

Juhani PaakkolaMetsäSanoma

keen käydyssä yleiskeskustelus-sa paikalla olevat Kiimingin met-sänomistajat lähes yksimielises-ti pitivät hanketta kiinnostavana.Niinpä Kiimingin kunta , Kii-mingin seurakunta ja Kiiminginmetsänhoitoyhdistys jättivät8.4.2010 Pohjois-Pohjanmaanmaanmittaustoimistolle yhteisenhakemuksen tarveselvityksentekemiseksi. Erityistä huomiotatarveselvityksessä pyydettiinkiinnittämään yhteismetsän pe-rustamisen mahdollisuuteen.Tarveselvitys on maanomistajil-le ilmainen eikä sido mihinkäänjatkotoimenpiteisiin.

Tarveselvityksessä selvitetäänhenkilökohtaisin haastatteluinmaanomistajien metsätaloudelli-set toiveet ja tavoitteet. Käydäänläpi tiluksiin liittyvät erityisar-vot, kuten soranotto, puustonkotitarvekäyttö, vesistö, mökkija muu vapaa-ajan virkistyskäyt-tö sekä muut maanomistajalle

tärkeät asiat, näkökulmat ja odo-tukset.

Tarveselvityksen jälkeen teh-dään tilannearvio ja päätetäänjatkotoimista.

Mikko Honkanen

sa. Kysyntää eri puutavaralajeil-la on. Hinnat määräytyvät mark-kinoilla, joilla pienetkin erät saa-vat hintahyödyn leimikkokeskit-tymillä.

Ota yhteyttä metsänhoitoyh-distykseemme. Puukauppa-asi-oita hoitaa toiminnanjohtajaTimo Mikkola p. 0400-560 498

[email protected]

Tarveselvityk-sessä pyydettiinkiinnittämäänyhteismetsänperustamisen

mahdollisuuteen.

“

[email protected]

Hallituksen jäsenet Jouni Isola, Juhani Paakkola ja Pentti Jokikokko


YLIKIIMINKI

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminkipuh. (08) 817 7045

Raimo Jokikokko0400 580152

[email protected]

Juhani Heikkinen0400 287 288

[email protected]

KKKKKiiminkiiminkiiminkiiminkiiminkijokijokijokijokijokivivivivivarrarrarrarrarrenenenenenosaosaosaosaosayleiskyleiskyleiskyleiskyleiskaaaaaaaaaavvvvvaaaaa

Oulun kaupunki laatii parhaillaan osayleiskaavaaKiiminkijoen varteen, kaava-alue alkaa Kiiminginrajasta ylettyen aina Juopulinojalle asti. Kaava-aluemyötäilee Kiiminkijokea ja on leveydeltään 0,5 – 2 kmjoen molemmin puolin. Kaavan valmis-telussa ollaanmenossa erittäin pitkällä, kaava-luonnos on nähtävillä20.4. – 21.5.2010.Lopullisesti yleiskaavaehdotus tulee nähtävillä syys-lokakuussa 2010.

Lämpöä, vLämpöä, vLämpöä, vLämpöä, vLämpöä, voimaa jaoimaa jaoimaa jaoimaa jaoimaa jarrrrrakakakakakenenenenentamista tamista tamista tamista tamista YYYYYlikliklikliklikiimingiimingiimingiimingiimingistäistäistäistäistä

Ylikiiminkiläisten perustamassa Yki HP&B Oy:ssä on kaikkiaan 10 osakasta. Yhtiönpäätoimialana ovat lämmön tuottaminen ja myös lämmön tuotta-miseen liittyvät muuttoiminnot sekä mahdollisesti myös kiinteistöhuoltoon ja rakentamiseen liittyvättehtävät.

Kaupungin laatimasta kaavas-ta tehdään oikeusvaikutteinenkaava, joten vaikutusmahdol-lisuus metsänomistajilla jamuilla maanomistajilla on juu-ri nyt valmistelun eri vaiheis-sa. Kaavan valmistettua, asioi-den muuttaminen on vaikeaa,elikkä voidaan todeta, että kak-ka on silloin jo housussa.

Metsätalouden osalta met-sätaloutta luonnoksessa rajoit-tavat lähinnä alueet, joilla onulkoilun ohjaustarvetta ja alu-eet, joilla on ympäristöarvoja.Ulkoilualueet painottuvat lä-hinnä asutusalueiden liepeille.Ympäristöarvot painottuvatluonnollisesti lähinnä Kiimin-kijoen lähialueille. Pääosa met-säalueista pysyy kaavaluon-noksessa normaalissa metsäta-louden käytössä.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

Kaavassa tullaan ehdotta-maan tasapuolisesti emätilat(1.1.1969) huomioon ottaen ra-kennuspaikkoja. Mutta on syy-tä tarkistaa omalta kohdalta ra-kennuspaikat, koska kaava tu-lee olemaan hyvin pitkälle si-tova ja poikkeamat tulevat ole-maan hyvin harvinaisia. Vaki-tuiset asuinpaikat tullaan pää-sääntöisesti ohjaamaan asema-kaava-alueille.

Rakennuspaikkoja asema-kaava-alueiden ulkopuolelleon osoitettu kohtuullisesti jakaavan tarkoituksena on, ettäkaavaa voidaan käyttää raken-nusluvan myöntämisen perus-teena. Vapaa-ajan asuntojenpaikat ovat lähinnä Kiiminki-joen ja Vepsänjoen varsilla. Kii-minkijoen rantojen vapaa-ajanrakennuspaikat tarkentuvat lä-hiaikoina, kun tulvariskikartoi-tus valmistuu.

- Tarkoituksemme on lämmön-tuottamisen lisäksi toimia kiin-teistöhuoltoalalla ja siihen liitty-vien rakennustehtävien osallamm. erilaiset valvonnat ja huol-totoiminnot, selventää hallituk-sen puheenjohtaja Mikko Leske-lä.

Yhtiön perustaminen lähtiliikkeelle, kun Vesalan koulunlämmitys päätettiin toteuttaapääosin metsähakkeella. Tarjo-uskilpailun kautta urakka onsaatu yhtiön hoidettavaksi, läm-mitys alkaa näillä näkymin elo-


kuun alussa. Pelkästään tätä Ve-salan koulun lämmitystä vartenei ole yhtiötä perustettu vaan tar-koituksena on saada lisää vastaa-vanlaisia uusia lämmityskohtei-ta alueellemme. Ylikiimingissäolisi tällaisia hyviä kohteita kes-kustan alueella 2- 3 kohdetta jajärkevä kohde löytyisi myös teol-lisuusalueelta.

Raaka-aineen yhtiön osakkaatottavat pääsääntöisesti omastametsästä ja ns. vararaaka-aineentoimittajaksi on lupautunut met-sänhoitoyhdistys. Osakkailla onpaljon kokemusta alasta, kutenosakkaana mukana oleva Mark-ku Kirvesoja toteaakin:

- Osakkailla on laajaa koke-musta alasta sillä, osa lämmittäähakkeella kotitilaansa, osa toimiienergiapuun hankkijana, osa toi-mii yrittäjänä kiinteistöhuolto-puolella ja osa yrittäjänä maara-kennuspuolella.

Toiminnassa käytettävä ka-lusto löytyy osakkailla entuu-destaan, on hakkureita, trakto-reita, peräkärryjä, kuorma-auto-ja, ruohonleikkureita jne. “Joskalusto ei riitä johonkin tehtä-vään sitä hankitaan tai palveluaostetaan ulkopuolelta”, jatkaaKirvesoja.

Vesalan lämpölä valmistumassa

Markku Kirvesojalla on valmista hakettaodotamassa toimitusta Vesalaan. Hakkeenpalakoko on noin 4 cm.


II

Eero Alaraasakka0400-281 524

[email protected]

Sisko Mukka 08-817 4222

[email protected]

Haminantie 8 91100 Iipuh. (08) 817 4222

Iin Metsänhoitoyhdistys toimittaa Oulun Seudun Lämmön Iin laitok-sille energiapuuta. Energiapuun oikealla varastoinnilla voidaan vaikut-taa hakkeen laatuun erittäin paljon. Vettä ei kannata voimalaitoksenkattilassa polttaa. Näin ollen rankoja varastoidaan kesän yli tienvarsi-varastossa. Haketus tapahtuu pääosin talviaikaan kun lämmöntarve onsuurin. Erityistä tarkkuutta vaatii energiapuiden ajo, jotta kasaan ei jou-tuisi epäpuhtauksia kuten kiviä ja maata. Nämä ohjeet soveltuvat tokimuidenkin alueiden ohjeiksi.

EnerEnerEnerEnerEnergggggiapuun oikiapuun oikiapuun oikiapuun oikiapuun oikeaopeaopeaopeaopeaoppinenpinenpinenpinenpinenvvvvvarararararastastastastastoinoinoinoinointi on tärkti on tärkti on tärkti on tärkti on tärkeää!eää!eää!eää!eää!

- Typpilannoitus, lannoitteenaPREMIUM TYPPI 27 tai SUO-MENSALPIETARI- Lannoituksen vaikutusaika 7 –10 vuotta- Parhaita lannoituskohteita ovatmustikka- ja puolukkatyypin yli40 vuotiaat harvennetut kasva-vat hyvälaatuiset männiköt- Puusto järeytyy nopeammin,

MMMMMetsänlannoituksen yhetsänlannoituksen yhetsänlannoituksen yhetsänlannoituksen yhetsänlannoituksen yhttttteishankeishankeishankeishankeishanke vuodelle 2010e vuodelle 2010e vuodelle 2010e vuodelle 2010e vuodelle 2010KKKKKangasmetsien lannoitusangasmetsien lannoitusangasmetsien lannoitusangasmetsien lannoitusangasmetsien lannoitus

Alustavat (ei vielä sitova) lannoitussuunnitelmatilaukset 15.6.2010 mennessäpuh 0400-281524 tai sähköpostilla [email protected]

Runsasluminen talvi on ohjan-nut myyriä syö-mään taimienlatvakas-vaimia ainakin Iissämuutamissa kohteissa.

Myyrät viihtyvät heinäisilläalueilla ja runsastuessaan muunravinnon määrä vähenee, jolloinlumen alla olevat taimet alkavatkiinnostaa. Silmujen syönti ja lat-vakasvaimen kaluaminen ja kat-kaiseminen häiritsevät latvuksenkehitystä.

Männyllä kärkisilmun ja/tailatvakasvaimen menettämisestäon seurauksena latvanvaihto jamahdollisesti runkomutkia. Lat-vanvaihto jättää runkoon laatu-vian. Kuusi selviää latvavioituk-sesta paremmin. Kuuselle vioit-tunut latvakasvain korvautuuyleensä vioituskohdan alapuo-lelta kasvuun lähtevästä leposil-musta. Tällöin runkoon ei jää laa-tuvikaa kuten männyllä. Männi-köt elpyvät ja tuho häipyy näky-vistä. Onneksi vikakohta sijaitseeaivan puun tyvellä.

MMMMMetsämetsämetsämetsämetsämyyyyyyryryryryrääääävvvvvaurioittanutaurioittanutaurioittanutaurioittanutaurioittanuttaimiktaimiktaimiktaimiktaimikoitaoitaoitaoitaoita

Metsämyyrän tekosia Iissä Ala-rannalla

mikä lisää tukin määrää- Lisäkasvun arvo nykyhinnoil-la 500 € - 700 €- Lannoituskustannus sisältäensuunnittelun ja toteutuksen 230€ – 280 €/ha + alv.- Gps-ohjauksella lannoitteet oi-keaan paikkaan. Ks. kuvan jälki.- Lannoituskuvioiden tarkastelutoimistolla. Tarpeen tullen maas-

tossa. Tarkempi kustannusarvioja valtakirja kesäkuussa.

Lannoituskulu on vähennys-kelpoinen verotuksessa ja arvon-lisävero arvonlisäverotuksessa.

Lannoitus toteutetaan yhteis-hankkeena helikopterilevitykse-nä. Levitys on aikataulutettu elo-kuulle.

Lehtipuu vesoo kannoista nope-aan ja kasvaa ensimmäisinä vuo-sina männyn ohi ja saattaa tu-kahduttaa hyvän taimikonalun.kesällä on syytä käydä raivaus-sahalla läpi tällaiset alueet japoistaa lehtipuut. Siten saadaansyntymään tuleville sukupolvil-le hyviä arvokkaita metsiä. Josvesakko pääsee vallalle ja havu-puutaimikko tuhoutuu, ylettyyvahinko 80 vuoden päähänsaakka. Taimikonperkaus sovel-tuu kaikille, esim. vävypojilleym. ja siihen käy myös pienem-mät raivaussahat (35 cm3). Met-säkeskus järjestää tänä vuonnaaiheeseen liittyvän kilpailun.

TTTTTaimikaimikaimikaimikaimikon-on-on-on-on-perkperkperkperkperkausausausausaus

Päämetsänhoitajat tutustuivat Iin metsänviljelyihin.Kuvassa Mikko Hyppönen Metlasta, Jorma Vierula Etelä-Pohjan-maalta,Antti Yrjänheikki Lapista ja Niilo Piisilä Pohjois-Poh-janmaalta. Ihmetyksenkohteena 23 vuotias männikkö, jossa on 170 m3 puuta hehtaarilla.

Reino Tiiro 81 vuotta ja metsä 77 vuotta. Erittäin laadukas männikkö. johonisäntä toivoo Sampo-käsittelyä (harvennusta) Iin mhy:n toimesta. Puustonppa 28 ja pituus 14 m, joten kuutiomäärä on 200 m3/ha. Hakkuussa jätetäänpääosin isoimmat kasvavimmat puut ja otetaan pois n. 60 m3/ha.

1. Älä pudota kuormaimen kouraa liian alas. Liian syvältä kouraistenpuiden mukana kuormaan tulee kiviä ja muita epäpuhtauksia maas-ta. Kivet ja maa-aines särkevät hakkurin terät ja aiheuttavat hanka-luuksia myös poltossa. Pienissä rungoissa on voinut lähteä juurak-ko mukana. Älä ota näitä mukaan. Ylimääräiset teräkustannuksetveloitetaan.

2. Varastokasa on sijoitettava tien varrelle hakkurin kuormaimenulottuville enintään 2 metrin päähän ajotien reunasta mielellään läh-tösuuntaan nähden vasemmalle puolelle.(Ii)

3. Varastokasa on sijoitettava mahdollisimman aukealle paikalle ja mie-lellään muuta ympäristöä korkeammalle kohoumalle tai mäelle. Näinluonnon kuivatusteho on paras mahdollinen.

4. Varastokasan alle on laitettava mielellään pohjapuiksi rankanippuyms., jotta kasa ei ole maata vasten vaan ilma pääsee kiertämäänmyös kasan alta.

5. Varastokasasta on tehtävä mahdollisimman iso ja korkea, jotta kui-vatusteho on hyvä.

6. Kasan etureuna (tyvet) on ladottava hieman etunojaan lipalle, jottavesi ja lumi ei pääse tyvipäistä satamaan suoraan kasan sisään.

7. Metsäteitä auki pidettäessä lunta ei saa lingota kasaa vasten, koskasiinä menee herkästi myös kiviä ja muita epäpuhtauksia kasan si-sään. Myös lämpöarvo heikkenee.

8. Tyvet samaan suuntaan. Hakkuujätteet eivät kelpaa.9. Pienet erät vain, jos saman tien varrella on muitakin kasoja.10. Kasat on peitettävä. Peitepaperia saa Asematien laitokselta.(Ii)11. Vältä kasoja, joissa on vain ohuita pajuja ym., koska ne keräävät

herkästi kosteutta.12. Haapa aisattava eli pinta rikottava, jotta se kuivuisi. Moto yleensä

pystyy sen tekemään.

Taimikkometsistä on kesällä syytäpoistaa lehtipuut. Jos vesakkopääsee vallalle ja havupuutaimikkotuhoutuu, ylettyy vahinko 80vuoden päähän saakka

I I I I Iin metsänin metsänin metsänin metsänin metsänviljelyihin tutustumassaviljelyihin tutustumassaviljelyihin tutustumassaviljelyihin tutustumassaviljelyihin tutustumassa“““““YYYYYhhhhhtä vtä vtä vtä vtä vanhaanhaanhaanhaanhattttt”””””


YLI-IIToivontie 1 91200 Yli-Ii

Mikko Mäkelä0400 285 943

[email protected]

Anita Keskikallio0440 170 161

[email protected]

Yli-Iissä rikottiinennätyksiä

Nuoren metsän hoitaja ansaitulla tauolla - läskillä ne savottahommat luonnisti ennenkin ja kun vielä muistaanmh nyrkkisäännön, että työn jälkeen metsässä hirven pystyy 70 metriin ampumaan, niin hyvä tulee.

Vaikka vuosi 2009 oli ennätyk-sellisen hiljainen puukauppa-vuosi, erilaisissa hoitotöissä ku-ten Nuoren metsänhoidossa,energiapuun keruussa ja ojituk-sessa vuosi 2009 oli kuitenkinYli-Iin Mhy:n toimialueella ennä-tyksellisen vilkas. Nuoren met-sän hoidon työmäärä oli 537 ha.Energiapuuta kertyi kaikkiaanreilut 10 000 m3 . Kunnostusoji-tusta tehtiin n. 40 km. ValtionKEMERA varoja vuoden 2009aikana Yli-Iin alueella käytettiinliki 340 000 €.

Mhy Yli-Iin vuoden 2009 tehtyjen nuoren metsähoito-hankkeiden keskenarvotun raivaussahan voitti Simo Hökkä. Palkintona olleen raivaussahanlahjoitti Nordea. Sahan arvonta suoritettiin 23.päivä maaliskuuta pidetyssävaltuuston kevätkokouksessa.

Ojituksessa tehty laskeutus allas voidaan hyödyntää myös palvelemaan virkistyskäyttöä, kutentässä allas uima-altaana tai kirjolohien kasvatusaltaana ja kaivumaat pulkkamäkenä

Yli-Iin metsänhoitoyhdistys järjestää vuoden 2010 aikana tehtyjen nuorenmetsänhoitohank-keiden välisen kilpailun, jossa palkintona arvotaan raivaussaha. Sahan tälle vuodelle on lu-pautunut sponsoroimaan Metsäliitto osuuskunta.

Nuoren metsän hoidon kilpailu

Metsänhoitoyhdistyksien urakoitsijoille, yrittäjämetsureille ja työsuhteiselle henkilöstöllejärjestettiin 6.5.2010 Vallinkorvassa yhteistyöpäivä. “Yhdessä tekemällä tuloksiin” –aiheestaluennoi Riitta-Liisa Väisänen

Tarkemmat tiedot ilmoitamme kesäkuunRantapohjassa. Seuraa ilmoittelua!

YYYYYli-Ili-Ili-Ili-Ili-Iin metsänhoitin metsänhoitin metsänhoitin metsänhoitin metsänhoitoooooyhdistyhdistyhdistyhdistyhdistyyyyys järjestääs järjestääs järjestääs järjestääs järjestäämetsänomistajille kmetsänomistajille kmetsänomistajille kmetsänomistajille kmetsänomistajille kesäresäresäresäresäretketketketketkenenenenenAAAAAhhhhhvvvvvenanmaalle 12.8.-15.8.2010.enanmaalle 12.8.-15.8.2010.enanmaalle 12.8.-15.8.2010.enanmaalle 12.8.-15.8.2010.enanmaalle 12.8.-15.8.2010.

Soittele ja kysy lisää ja varaa matkasi ajoissa

044-0170161, 0400-285943, 040-7252610


OULU-SEUTU

Isokatu 70, 90120 Oulu(08) 547 2035

Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas(08) 547 2035

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

[email protected]

Mikko Harju040 719 7640

[email protected]

Juho Kuukasjärvi0400 124 564

[email protected]

Anna Taskila040 579 6225

[email protected]

Toimihenkilöt ovat kesälomalla seuraavasti:Mikko Harju 28.6. - 24.7.2010Juho Kuukasjärvi 28.6. - 9.8.2010Anna Taskila 28.6. - 24.7.2010Kesälomien aikana päivystää puh. n:o 08-5472035,johon voitte ottaa yhteyttä kiireellisissä metsäasioissa.

Oulunsalo siirtyy Anna Taskilallevastuualueeksi. Annalla on siis vas-tuualueenaan tämän jälkeen Kem-pele, Oulunsalo ja Oulujoen etelä-puoli Oulusta. Mikko Harjulla Hau-kipudas ja Oulujokisten ulkolohkotUtajärvellä ja Ylikiimingissä. Juhollasäilyy edelleen Hailuoto ja Oulu-joen pohjoispuoli Oulusta: LisäksiJuho auttaa Mikkoa ulkolohkoilla.Kuvassa vas. Juho Kuukasjärvi, An-na Taskila, Juha Sipola, Seija Torvelaja Mikko Harju.

MhMhMhMhMhy Oy Oy Oy Oy Oulun seudunulun seudunulun seudunulun seudunulun seuduntttttoimihenkoimihenkoimihenkoimihenkoimihenkilöidenilöidenilöidenilöidenilöidenvvvvvastuualuemuutastuualuemuutastuualuemuutastuualuemuutastuualuemuutoksetoksetoksetoksetokset

HaukHaukHaukHaukHaukiputaalla iputaalla iputaalla iputaalla iputaalla vahdin vahdin vahdin vahdin vahdin vaihaihaihaihaihtttttooooo

LLLLLehmäjengehmäjengehmäjengehmäjengehmäjengi ki ki ki ki kesälaitumilleesälaitumilleesälaitumilleesälaitumilleesälaitumille

OTTAKAA YHTEYTTÄ PUUKAUPPA-ASIOISSA.TUKKIPUULLA VARSINKIN ON KOVA KYSYNTÄ! TÄMÄNVUODEN LOPPUUN MENNESSÄ TEHDYISTÄ KAUPOIS-TA ON MAHDOLLISTA SAADA 25% VEROALENNUS.

VEROALENNUS VAIKUTTAA KANTOHINTOIHIN HUO-MATTAVASTI, ESIM TUKILLA n.3 E/M3

Metsänhoitoyhdistys OulunSeudun metsäpäivä pidettiin21.4.2010 Isoniemen leirikeskuk-sessa. Metsänomistajat ja yhteis-työkumppanit tutustuivat toi-

minnanjohtaja Mikko Harjuun,joka jatkaa vapaalle jäävän JuhaSipolan työtä Haukiputaalla.

Juha Sipola kiittää hyvästä yh-teistyöstä metsänomistajia, ura-

koitsijoita, yhteistyökumppanei-ta ja erityisesti työkavereitaanSeijaa, Annaa, Mikkoa ja Juhoa.

Metsäkeskuksen edustajatSipolan läksiäistilaisuudessa.

Metsänomistajaliitonedustajat Pekka Saik-konen ja Jukka Aulaläksiäistunnelmissa.


Vieraskirjoittaja

Vastaus antoi ajattelemisenaihetta. Siinä on kestävänmetsätalouden perusto-tuus. Lopputuloksena onpitemmän päälle metsäntasainen ikärakenne, tasai-set hakkuumahdollisuudetja tulot. Paljonko sitä kor-koa kertyy? Metsän kas-vua on päällepäin melkovaikea arvioida. Metsätalo-ussuunnitelma kyllä aut-taa. Muutokset puumääris-sä ovat hitaita ja metsänkuva on vuodesta toiseenmelko muuttumaton. Kui-tenkin Pohjois-Pohjan-maan metsät kasvat keski-

NostNostNostNostNostetaan ketaan ketaan ketaan ketaan korororororot metsästäot metsästäot metsästäot metsästäot metsästäIhmettelin kerran Sallan yhteismetsän miehille miksi yhteismetsä huononhinnan aikana myi niinkin paljon. Yhteismetsän miehet sanoivat, ettäeivät he kajoa pääomaan. He nostavat vain korot. Joskus korko onhuonompi ja joskus parempi, mutta tuloa kumminkin.

määrin 3 - 4 m3 hehtaarillejoka vuosi. Tarkka luku oli-si 3,8. Siinä ovat taimikot-kin mukana. Jos 50 metsä-hehtaarin tilalla edellisestähakkuusta on esimerkiksikolme vuotta, on metsäänkertynyt korkoa 450 - 600m3. Sen verran voisi haka-ta kajoamatta pääomaan.450 m3 on jo riittävän ko-koinen myyntierä.

Koron laskemisensijasta hakkuita voisuunnitellatoiseltakin pohjalta

Pieni aivovoimistelu: Isän-nällä on 100 hehtaaria kas-vullista metsää. Hän teettääja myy 500 m3 leimikon, 2hehtaaria aukkoa ja siitäläheltä harvennuskuviot.Aukko hakataan ja muoka-taan. Seuraavan vuonnahän sitten istuttaa sen. Sa-mana vuonna 2012 hänmyy taas 2 hehtaarin au-kon, muokkauttaa ja istut-taa sen.

Näin hän jatkaa 20 vuot-ta ja luovuttaa metsän po-jalleen. Uusia taimikoita onsyntynyt 20 hehtaaria ja

muita metsiä on harvennel-tu tarpeen mukaan. Hoito-työt eivät ole ylivoimaisiaja metsästä tulee säännölli-sesti tuloja, joilla voi teet-tääkin töitä. Poika jatkaasamaa rataa ja samoin hä-nen jälkeläisensä. Kun 100vuotta on kulunut, voi sil-loinen omistaja aloittaa sii-tä mistä esi-isä v 2010 aloitti2 hehtaarin aukolla.

EnEnEnEnEntäpä sitttäpä sitttäpä sitttäpä sitttäpä sittenenenenenkkkkkolmas volmas volmas volmas volmas vaihaihaihaihaihtttttoehoehoehoehoehtttttoooooSe on kertakäyttömetsä.Säästetään vuodesta toi-seen pahan päivän varalle.Tai yritetään sitten ajoittaapuun myynti korkeimpaanhuippuun. Isosta leimikos-ta saa myös hieman parem-man hinnan. Sitten kerral-la hakataan tilan vanhat

metsät, mutta joudutaankerralla niin suuriin istu-tusmääriin, ettei oma väkipysty niitä hoitamaan.

Toki metsänhoitoyhdis-tyksestä saa istuttajia ja ka-rummat maat voi kylvää taijättää siemenpuita. Seuraa-vaksi pitäisi huolehtia näi-den istutusalueiden taimi-koiden hoidosta, heinäämi-sistä ja vesakoiden perkaa-misesta, jos haluaa saadataimet nousemaan. Suuril-la pinta-aloilla tehtävä onylivoimainen ja vieraallateettäminen maksaa. Tu-keakin saa, mutta vastaisoihin taimikoihin. Lop-putulos on helposti se, ettäisojen hakkuualojen jälki-työt jäävät hunningolle. Sehyöty, joka isosta leimikos-ta on saatu, hupenee hoito-

kuluihin, kun itse ei ehditehdä tai sitten lopputulok-sena on vesakosta kärsivätaimikko.

Pohjois-Pohjanmaallaon 30 000 metsänomistajaaja yhtiöiden puunostot kor-keimmillaan vuonna 2007n. 3,5 miljonaa kuutiomet-riä. Se on vain n 115 m3metsänomistajaa kohti.Tällaisia korkean hinnanhuippuja soisi olevanusein, mutta niitä sattuu10- 20 vuoden välein . Nii-den varaan ei voi puukaup-paa jättää. Monen kohdal-la ne huomataan vasta kunne ovat menneet. Kannat-taa mieluummin nosta kor-koja niin kuin Sallan mie-het.

Mietiskeli Jukka Aula

Marttilan mukaan säh-köinen puumarkkina-paikka tarjoaa uuden in-novatiivisen palvelumah-dollisuuden, jota Suo-messa ei ole puukaupas-sa aiemmin lainkaan hyö-dynnetty. Lisäksi palvelutukee osaltaan erinomai-sesti metsäalan tarvitse-

MMMMMTK siirTK siirTK siirTK siirTK siirtää puuktää puuktää puuktää puuktää puukaupan uutaupan uutaupan uutaupan uutaupan uuteen aikeen aikeen aikeen aikeen aikakakakakakautautautautauteeneeneeneeneenMTK perustaa sähköisen puumarkkinapaikan. Hanke käynnistetäänvälittömästi. Sähköinen puumarkkinapaikka parantaa huomattavastipuumarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja kilpailua sekä alentaa puunhankinnan kustannuksia, sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallisessa metsäpäivässä Salossa 27.5.2010.

mia rakenteellisia uudis-tuksia ja parantaa metsä-yrittämisen mahdollisuuk-sia. “On valitettavaa, ettäpuun ostajat ovat erittäinhaluttomia sähköisen puu-markkinapaikan kehitys-työhön. Hankkeella tähdä-tään koko metsäsektorintoimintaedellytysten pa-

rantamiseen,” toteaa Mart-tila.

- Metsänomistukseenperustuva yrittäminen onedelleen lapsen kengissä.Metsäsektorilla meneilläänoleva rakennemuutos luokuitenkin runsaasti yrittä-misen mahdollisuuksiamyös metsätalouteen. Li-

säksi muuttuva metsän-omistajakunta tarvitseeyhä enemmän tavoittei-densa mukaisia metsä-omaisuuden hoitopalvelui-ta.

- Menestyvän metsäyrit-täjyyden taustalla ovat sa-mat perusainekset kuinmuussakin yrittäjyydessäeli kannattavuus, liiketoi-mintaosaaminen ja inno-vaatiot. Metsäyrittämisenhalu lähtee ennen kaikkeayksilöstä, mutta yhteiskun-ta luo päätöksillään raamityrittämiselle. Metsätilara-kenteen kehittämiseen ja

metsänomistajien keski-iänalentamiseen vaikuttavattoimenpiteet parantaisivatmerkittävästi metsäyrittä-misen toimintaedellytyk-siä. Työkalut näiden tavoit-teiden saavuttamiseksiovat olemassa, vaikutuksetvaltion talouden kannaltaovat neutraalit ja pitkälläaika välillä jopa positiivi-set. Valtiovallalta tarvittai-siin nopeita ja sitovia pää-töksiä metsäsektorin toi-mintaympäristön turvaa-miseksi, Marttila sanoo.

Metsäyrittämisen mah-dollisuuksia löytyy tällä

hetkellä eniten puumark-kinoilta. Metsäteollisuu-den kannattaisi kilpailija-maidemme tapaan siirtyänykyisestä pystykaupas-ta tienvarsikauppaan.Tällöin puunhankintayri-tykset tai metsänomista-jat toimittaisivat puuntien varteen. Tienvarsi-kauppa toisi vakauttapuumarkkinoille, toteaaMarttila.

Lisätietoja:puheenjohtajaJuha Marttila,050 341 3167

Hoitotyöt eivät ole ylivoimai-sia ja metsästä tulee säännöllisestituloja, joilla voi teettääkin töitä.“

Jukka Aula


Metsätalous ja jalostus

Inkala ostaa ja kerää lavoja, korjaa rikkinäiset ja myy tuotteet eteenpäin niitä tarvitseville. Jopans. kertakäyttölavoja voidaan tällä tavalla kierrättää muutaman kerran.

ei ole mikei ole mikei ole mikei ole mikei ole mikään Hullu-ään Hullu-ään Hullu-ään Hullu-ään Hullu-JussiJussiJussiJussiJussi

Nykyisin joka paikassa pu-hutaan ekologisuudesta jakierrätyksestä. Rahtilavo-jen kauppahan on kierrä-tystä parhaimmillaan ja sitäkautta luonnonvarojensäästämistä. Jussi Inkalanmielestä on sulaa hulluut-ta valmis tuote (rahtilava)hakettaa ja polttaa, tällais-ta hölmöläisten hommaaon Inkala kuullut jossaintehtävän.

Inkala ostaa ja kerää la-voja, korjaa rikkinäiset jamyy tuotteet eteenpäin nii-tä tarvitseville. Jopa ns. ker-takäyttölavoja voidaan täl-lä tavalla kierrättää muuta-man kerran. Katsellessa

Kolme vuotta sitten aloitti ylikiiminkiläissyntyinen Jussi Inkala lava-alanyrittäjänä, perustettiin Kiiminkiin LavaJussi osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikkaon edelleen Kiiminki mutta “päärantteena” on vanhan Ylikiiminginpuolella oleva Ahmasjärven yrityspuisto. Vaikka lama on koetellut lähesmeitä kaikkia, LavaJussin liikevaihto on moninkertaistunut.


Ahmasjärven toimitilojenpihalla lavakasoja, tuleeilmi, että osa lavoista onkiertänyt jo kolmekym-mentä vuotta ja ovat vielä-kin hyväkuntoisia. Nykyi-sin yhtiö työllistää 4-5 hen-kilöä ja lisäksi muutamayksityisyrittäjä hankkii la-voja yhtiön tarpeisiin.

Yhtiö työllistää omankuorma-autokaluston li-säksi myös kuljetusyrityk-siä, jotka rahtaavat lavojaympäri Suomea silloin, kunyhtiön oma kalusto ei ehdiniitä kuljettaa. Yhtiön ke-hittymisen rajoittavana te-kijänä Inkala toteaa olevanlavojen määrän, rivien vä-

listä voi aistia, että katseitaon suunnattu aina Baltiaanasti. Myös ihmisten aktiivi-suus lavojen kierrätyksensuhteen edesauttaa materi-aalin hankinnassa. Olisikotässä esim. kylätoimikun-nille uusi tulonlähde, koo-taan kyläläisten lavat yh-teen ja toimitetaan könttä-nä sitten Inkalan Jussille.

“Lama-aika tuo alalleuusia yrittäjiä, joista osa eitoimi rehellisellä pohjalla”,toteaa Jussi Inkala.

Mutta kantapään kauttamaksetut oppirahat ovatopettaneet Inkalaa.

“Taustat kauppakump-paneista yritetään tarkis-

taa”, jatkaa Inkala.Yritys on laajentanut toi-

mintaa viime aikoina mm.vuokraamalla pientä kai-vinkonetta.

Harrastuksena Jussi In-

kala on pelannut jääkiek-koa muun muassa meidänmetsämiesten kanssa kes-kiviikkoisin Jäälihallissa.Kevät on kuitenkin ollutkiireistä aikaa vai onko ol-

lut syynä tehty hattutemp-pu, niin jäävuorot ovat jää-neet tämän kevään aikanaInkalan osalta vähiin.

“Pölökky sahhaa”“Pölökky sahhaa”“Pölökky sahhaa”“Pölökky sahhaa”“Pölökky sahhaa”Airisniemellä sijaitseva Ruukki Groupin omistuksessa ollut Lappipanelinsaha liitettiin Pölkky Konserniin viime vuoden marraskuussa toteutuneenliiketoimintakaupan yhteydessä. Hankinta oli Pölkky Oy:lle yksi, sen yli40-vuotisen historian, merkittävimmistä päätöksistä. Pölkky yhtiöidentuotantokapasiteetti kasvoi 30 %. Lappipanelin toimintaa jatkamaanAirisniemellä perustettiin Kitkawood Oy, jonka omistajina ovat PölkkyOy:n pääosakkaiden seuraava sukupolvi. Järjestelyn tarkoituksena oliluoda valmiuksia Pölkky Oy:n tuleville sukupolvenvaihdoksille.

Tuotantokapasiteetin kas-vattaminen yhdellä kol-masosalla merkitsee myösvastaavaa lisäystä raaka-aineen hankinnassa. Tässäuudessa tilanteessa PölkkyOy:n sahojen sahapuunkäyttö nousee 900 000 kuu-tiometriin.

Raaka-aine tullaan jat-kossakin hankkimaan suu-rin piirtein samalta alueel-ta kuin aikaisemminkin.Puunhankinnasta vastaavahenkilöstökin on lähessama kuin aikaisempienkahden eri yhtiön henkilös-tö. Organisaatiota on uu-distettu siten, että ostoalu-eita on hieman tarkennettuja tehtävänkuvia muutettu,myös korjuu- ja kuljetus-yrittäjien kanssa on toteu-

tettu järjestelyjä jotka pa-remmin soveltuvat uuteentilanteeseen.

Perusasiat eivät kuiten-kaan ole muuttuneet mik-sikään. Pölkky Oy:n tär-keimpänä tavoitteena onedelleenkin pitää tuotannotyllä kaikissa suhdanneti-lanteissa. Ei äsken koettulama eikä edes ahtaajienlakko johtaneet siihen tilan-teeseen, että henkilöstöäolisi lomautettu. Lähellä seoli, se myönnettäköön,mutta onneksi taasselvittiin.Viime vuoden tu-los Pölkky Oy:ssä ei olluttappiollinen, toki ei kovinvoitokaskaan, mutta vel-voitteista suoriuduttiin,hyvä niin tässä tilanteessa.Nyt maailmantalous on

pikkuhiljaa selkiytymäänpäin ja sahatavaran mark-kinatilanne on vakiintu-massa. Kysynnän ja tarjon-nan tasapaino alkaa ollakohdallaan. Sahatavaranhinta alkaa nousta kuopas-ta johon se syöksyi viimevuoden aikana.

Puuta tarvitaan ja sitäostetaan. Pölkky Metsänpuuvarannot ovat ajankoh-taan nähden lähes normaa-lilla tasolla suhteutettunatuotantoon, mutta syksyynja ensi talveen tarvitaanmänty- ja kuusitukkeja vie-lä paljon. Puukauppa onalkuvuonna ollut lähesyhtä hiljaista kuin viimevuonnakin ja suotavaa oli-si, että kauppa pikkuhiljaaviriäisi.

Hintataso niin tukillakuin kuidullakin on hyvä jakysyntää on kaikille puuta-varalajeille myös energia-puulle. Pölkky Oy:n kolmeeri sahaa mahdollistavatentistäkin monipuolisem-mat tavat sahapuun jalos-tukseen ja sitä kautta kil-pailukykyisen hinnoitte-lun. Taakse jäävän lamanaikana otimme tunnuslau-seeksemme “Pölökky sa-haa” ja se pitää edelleenkin.Tervetuloa hyville puu-kaupoille.

Hannu Virranniemi,Metsäpäällikkö

Pölkky Metsä Oy

LaLaLaLaLavvvvvajussiajussiajussiajussiajussi


IIN TUKKILAISKISAT Iin Raasakkakoskila 3.7.2010 klo 14.00 -18.00 koko perheen tapahtuma

TUKKILAISLAJIT sauvonta, joukkuesoutu, rullaus, koskenlasku,maraton. Ohjelmaa kaikenikäisille ja –kokoisille. Tapahtumanjuontaa ja yleisöä viihdyttää imitaattori Ari Kettukangas(Tukkilaislajeihin ilmoittautumisetEero Alaraasakka 0400-281524. )

HAASTE YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE KIRKKOVENESOUTUUN.Pipelife Ympäristö Iin Propipe haastaa yritykset ja yhteisötosallistumaan tapahtumaan ja kirkkovenesoutuun.(Lisätietoa ja ilmoittautumiset Risto Tolonen050 395 0304 tai Pekka Rajala 040 571 3795).

LÖYTYYKÖ MIETAALLE VASTUSTA? Tule ja haastahiihtolegenda, kansanedustaja Juha Mieto halonhakkuukisaan.(Ilmoittautumiset Risto Tolonen 050 395 0304).

TUKKILAISTANSSIT Iin Rantakestilässä Piipun juurella klo 20.00www.kuningasjatka.fiTervetuloa! Tule viettämään kesäinen tapahtumapäivä Iihin!

Tee metsäkauppa kanssamme.Maksamme sinulle koko puun.

Jaakko VisuriHankintaesimiesIi, Yli-Ii, Haukipudas, Hailuoto, Kiiminki,Ylikiiminki, Oulu, Oulunsalo, Kempele,Muhos, Utajärvi, VaalaGSM 044 251 [email protected]

Metsä merkitsee meille yhteistä tulevaisuutta

��020 772 9250��• �� 020 772 9251 • ��

��

��

��

��

��

��

��

Metsäalankokonais-

urakointia

Kannoltatehtaalle

P. 0400 391 855

Iin Metsätyö Oy

Pidetään kiinni suomalaisesta metsästä!LIITY JÄSENEKSI

www.mtk.fi

MTK onmetsänomistajan

VAHVIN EDUNVALVOJA.

HöyläyspaveluVeikko Huttula

Ylikiimingintie 579Huttukylä 90900 Kiiminki

Puh. 0500 128 820, (08) 816 8500

Höyläys- ja sorvauspalvelua

��

��

��

��

��

��

Meiltä myös raskaan kaluston renkaat ja rengastyöt.UUTUUS! Laakerit ja voimansiirto, maatalouteen ja teollisuuteen.


MAALLE, METSÄÄNJA MAANTIELLE• UUDET • PINNOITETUT

JA KÄYTETYT• Renkaita ja vanteita metsäkärryihin,

metsätraktoreihin ja metsäkoneisiin,traktoreihin, työkoneisiin,kuorma-autoihin, sekämahtavat pyörät maastureihin

• Valmistamme myös vanteita• Puramme raskasta kalustoa

Raskaat renkaat puh. (08) 211 7123050 369 4940

Koneet ja laitteet puh. 0500 382 560Keskus puh. (08) 211 7120

RAAHEN RENGASRAAHEN RENGASRAAHEN RENGASRAAHEN RENGASRAAHEN RENGAS& LAITE O& LAITE O& LAITE O& LAITE O& LAITE OYYYYYAhertajankatu 3, 92160 SALOINENKedonperäntie 70, 91900 LIMINKA p. (08) 381 171JALASJÄRVI (06) 4565 000, 0500 683 505, 050 432 5898www.raahenrengasjalaite.fi

• lavetteja• pyöräkoneita• kuorma-autoja• kaivinkoneita• murskaus ja seulontakalustoa

A. Orava a.y.Haukipudas

040 7673 3710400 700 924

METSÄKONEURAKOINTIR. Tuohimaa Ky

Näätämönkuja 1, KIIMINKINäätämönkuja 1, KIIMINKINäätämönkuja 1, KIIMINKINäätämönkuja 1, KIIMINKINäätämönkuja 1, KIIMINKI0400 585 0800400 585 0800400 585 0800400 585 0800400 585 080

METSÄKONE-URAKOINTI

T:mi Lauri Outilap. 040 766 0311

METSÄNOMISTAJAVaadi laatua! Me teemme sitä!

MetsäkMetsäkMetsäkMetsäkMetsäkoneuroneuroneuroneuroneurakakakakakointiointiointiointiointiPPPPPerererererttunen ttunen ttunen ttunen ttunen AAAAAyyyyy

Oulu

www.metsaperttunen.fi

Energiapuun osto ja korjuu VapolleAinespuun korjuu

Tyrnävä, puh 040 356 3031Koneurakointi L. Kerälä

YMPÄRISTÖTARMO“Me suunnittelemme ja toteutamme

PIHANPUIDEN KAATOMetsänhoitopalvelut

Hiukkavaaran kasarmit H 2, 90670 Ouluwww.ymparistotarmo.fi

Viherrakentaminenja -suunnittelu

Pekka Kokko 040 756 8423

Mikko Saikkonen 040 508 1416

• Sirkkelisahaustasiirrettävällä kalustolla

• Puutavaran kuljetusta• Erikoispuutavaraa

Eero HuttulaHuttulantie 45, 90900 Kiiminki

Puh. 0400 383 283

SAHAUSPALVELUHANHELA

Hämeenjärventie 27 Alakyläp. 040 779 5427

• kenttäsirkkelisahausta• puutavaran myynti

• puutuotemyynti

Lietteen levitystä kiekkomultainvaunulla.Lisäksi myös rehunkorjuupalvelua

sekä pajukonmurskaus- jalumityöurakointia.

MAA- JA KIINTEISTÖURAKOINTI POUTIAINEN OYPuh. 040-5943665

Vaalan Monipalvelu Oy• Ojitukset• Perustusten kaivut• Maanrakennustyöt ja haja-asutusalueen

jätevesijärjestelmien rakentaminenkokonaisurakkana edullisesti

• Toimitamme hiekkaa, soraa, mursketta, ruokamultaa

Puh. 08-8106 124, 040 5344 699, 050 5405 983

Metsäneuvoja Juhani Saarikoski050 374 7640 myös ilt.

Aukotonta metsäosaamista

Innofor Finland Oy on metsäpalvelu-yritys, joka hoitaa metsäsi toiveitasivastaten.

Ylä- ja laatuharvennusten sekä luon-taisen uudistamisen kauttametsänkäsittelymallimme ontaloudellisesti ylivoimaisin,

METSÄNOMISTAJAVaraa nyt ilmainen metsäkäynti

niin suunnitellaan yhdessä.

SOITA - KYSY LISÄÄ

Metsähoito-oppaamme osoitteessawww.innofor.fi

ja metsäsi virkistysarvot säilyvät.

Markku Mustonen puh. 0400 585 754Jukka Koistinen puh. 050 583 1465Juha Moilanen puh. 0400 180 480

TERVANTIEN LÄMPÖ OYKiertotie 11 Utajärvi

Kysy lisää:

• Lämmöntuotanto• Energiapuun osto

OSTAMME ENERGIAPUUTAOULUJOKIVARREN ALUEELTA

Aines- ja energiapuun korjuuMetsämaan muokkaus

H.A.FH.A.FH.A.FH.A.FH.A.Forororororest Oyest Oyest Oyest Oyest Oy

Heikki Ahola p. 0400 188 058


Puutavaran koneellinen korjuu

KoneurakointiHoltinkoski Oy

Koulutie 9, 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 298 741

PERKKIÖN METSÄPPERKKIÖN METSÄPPERKKIÖN METSÄPPERKKIÖN METSÄPPERKKIÖN METSÄPALALALALALVELVELVELVELVELUTUTUTUTUT- Kenttäsirkkelisahaus- Sahatavaran myynti- Metsähakkuut- Metsänhoitotyöt

Perkkiöntie 7, 91600 Utajärvi, p. 050 4142 760AnterAnterAnterAnterAntero o o o o VäänänenVäänänenVäänänenVäänänenVäänänen

Myytävänä Oulun seudullaPOHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV

Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri,julkinen kaupanvahvistaja, LKVPuh.08-8177045, 0400-287288, fax 08-8177449Sähköposti: [email protected]

KIIMINKI/Kiiminki n. 1,5 hehtaarin määräala Ransuperällä.Määräala rajoittuu Jolosjokeen. Määräalalla on hyvä tukkipuusto.Rantarakentaminen poikkeusluvalla, ei ole haettu. Hp. 34.000 €.

HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 18,9 hehtaarin määräalaOnkamon alueella, alue kokonaan metsämaata. Määräala koostuu3 eri palstasta. Yksi palstoista rajoittuu Kuikkalampeen. Puutakaikkiaan 984 m3, josta tukkia 16 m3 ja loput kuitua.Hp. 30.000 €.

HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 13,9 hehtaarin määräala,koostuu 4 eri palstasta. Kitu- ja joutomaata n. 0,8 hehtaaria,loppu 13,1 hehtaaria metsämaata. Puuta kaikkiaan 934 m3, jostatukkia 205 m3, loput kuitupuuta. Päätehakkuu metsiä 3,1hehtaaria.Hp. 35.000 €.

HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 4,7 hehtaarin määräala, jokakoostuu kahdesta palstasta. Joutomaata 2,2 hehtaaria, loppu 2,5hehtaaria on metsämaata. Toinen palsta rajoittuu Haarajärveen,suopohjainen ranta.Hp. 7.000 €.

II/Olhava, määräala n. 28,1 ha. Metsämaata 23,4 ha, loput kitu-jajoutomaata. Puuta kaikkiaan 1.248 m3, josta tukkia 150 m3, loputkuitua. Määräala rajoittuu Olhavajokeen. Rantaviivaa runsaastinoin 700 m(sivuhaaraa ja pääuomaa). Rantarakentaminenpoikkeusluvalla. Metsätie palstalle asti.

Myyjän lukuun myytävänä:UTAJÄRVI/Sanginjärvi 4,6 hehtaarin metsätila (Tervolankylä).Metsämaata 1,6 hehtaaria, loput kitu- ja joutomaata. Puutakaikkiaan 88 m3, tukkia 24 m3, loput kuitupuuta. Hp. 5.000 €.

Tulossa:UTAJÄRVI/Juorkuna n. 65 hehtaarin tila. Hp 45.000 euroa

Agrimarketin työkonemyynti: Oulu, Siikajoki, Tyrnävä, Liminka, RantsilaMarkku Pietilä 010 768 4739Mikko Kontio 010 768 4915Markku Hannola 010 768 4734

Heikki Tauriainen 010 768 4901Paavo Savaloja 010 768 4751Heikki Tihinen 010 768 4721

(4995,- alv 22%)

Kaivinkoneurakointiamm. metsäojien kaivuut, metsäteiden teot,

mätästykset, talonpohjien aukaisut, energiapuunhakkuu ja korjuu (ajokone vaakavarustuksella)

Klapipuiden myyntiPuun kuljetusta metsäkoneella

TTTTT:mi Eer:mi Eer:mi Eer:mi Eer:mi Eero Soro Soro Soro Soro Soronenonenonenonenonenppppp..... 0400 399 817 0400 399 817 0400 399 817 0400 399 817 0400 399 817

Puh. 040 507 4401/Raimo

TURTI-SET OY• Harvennushakkuut ja ajotyöt kokonaisurakointina• Linkoukset ym. lumityöt• Ym. alaan kuuluvat työt

• Matonkuteet• Poppanakuteet• LP-langat• Loiminlangat (myös luotuna)• Muut langat ym.

Mäntyläntie 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888 p/fax 8172424

RRisukko AyNuoren metsän hakkuustaaukkohakkuuseen.Ostetaan energiapuutapystyyn tai tien varresta.

TPOTPOTPOTPOTPOTikkasentie 8 90420 Oulu

0500 287 392www.tpomaatalous.fiavoinna myös la 9-13

Yard.Man 5519 PO-Lruohonleikkuri- leikkuuleveys 48 cm

295,-295,-PALMS metsäkuormaimet ja kärrytPIKO klapikoneet

MAATALOUS

Soita ja kysy lisää 040-9603058Matti Puolakanaho

VÄYLÄNHELMISukututkimustaKalastusretket Pudasjärvellä


Metsänhoito

Toiminnanjohtaja TuomoTörrö Utajärven Metsän-hoitoyhdistyksestä kertoi,että kiinnostus metsänlan-noitukseen on viriämässäOulujokilaaksossa. Tilai-suudet järjestettiin, jottametsänomistajat olisivatparemmin tietoisia ravin-teiden merkityksestä puuntuotannossa. Vanhempitutkija Mikko MoilanenMetlasta opasti metsän-omistajia metsien ravinne-asioihin. - Metsiä kannattaa lannoit-taa, kun lannoittaa oikeitakohteita, hän totesi. Par-haimmillaan lannoituksiatehtiin 250.000 ha:n alallevuosittain Suomessa.

Esityksessään hän käviläpi lannoituksen perustei-ta kangas- ja turvemailla.

Kangasmailletyppeä ja fosforiaKangasmailla typen ja fos-forin niukkuus rajoittaapuuston kasvua lähes kai-killa kangasmailla. Boorinpuutos saattaa myös aihe-uttaa kasvuhäiriöitä erityi-sesti rehevillä kasvupohjil-la, etenkin kuusikoissa.Boorin puutteessa puustoi-hin tulee latvavaurioita.

Lannoituksella pyritäänlisäämään kasvua kasva-tuslannoitusten avulla taiparantamaan maaperäätuhkan, kalkituksen ja ter-

MMMMMetsien retsien retsien retsien retsien raaaaavinnehuoltvinnehuoltvinnehuoltvinnehuoltvinnehuoltoa koa koa koa koa käääääynnistynnistynnistynnistynnistetäänetäänetäänetäänetäänOOOOOulujokulujokulujokulujokulujoki- ja Ki- ja Ki- ja Ki- ja Ki- ja KiiminkiiminkiiminkiiminkiiminkijokijokijokijokijokilaaksoissailaaksoissailaaksoissailaaksoissailaaksoissaMuhoksen, Utajärven ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistykset.Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen yksikkö, Yara Suomi ja FA-Forestjärjestivät yhteistyössä metsänlannoituksen vaihtoehdot tilaisuudetMuhoksella torstaina 6.5.2010.

Tuomo TörröMetsäSanoma

veyslannoituksen avulla.Typpeä suositellaan

käytettäväksi 150 kg N/ha.Männyllä suurin kasvunli-säys saadaan puolukkatyy-pin metsikössä. Myös ka-nervatyypin metsiköt so-veltuvat lannoitukseen.

Kuusella suurimmatkasvunlisäykset saadaanmustikkatyypin kohteissa.Typen lisäksi kuusikoillekannattaa antaa myös fos-foria ja hivenravinteita

Sopiva lannoituksenajankohta on ensiharven-nuksen jälkeen. Kasvu onsilloin voimakkainta, jol-loin ravinnetarve on suu-rin. Vaikutusaika on 6-8-v.Lisäkasvua saadaan 15-25m3/ha lannoituksen vai-kutuksen aikana. Uusinta-

saasti. Fosforia, kaliumia,booria ja sinkkiä on niukas-ti verrattuna kangasmai-hin. Riski ravinne-epätasa-painotiloihin on suuri. Poh-jois-Pohjanmaalla suomai-den ravinnepuutokset ra-joittavat merkittävästipuuston kasvua. Ravinne-puutteesta kärsii noin500.000 ha eli viidenneskoko perusojitetusta alasta.Ravinnepuutoksen voi sel-vittää neulasanalyysinavulla.

Kaliumin puutteessa ha-vupuiden neulaset, etenkinvanhemmat kellastuvat tairuskettuvat syyskesälläkärkiosistaan. äärioloissakasvupisteet tuhoutuvat,mikä johtaa pääranganvaihtoon ja monilatvaisuu-teen.

syytä lopettaa, Mikko Moi-lanen totesi esityksen lo-puksi. Niin tärkeää on suo-maiden ravinnetaloudenhoito.

MetsänlannoitusilmastotekoMyyntipäällikkö Petri Kor-tejärvi Yara Suomesta ker-toi, että metsänlannoitus onympäristöteko.

Metsänlannoituksen hii-litase eli hiilen sitoutumi-nen nettona on 10000 kgCO2 /ha. Energiatase 15:1eli energiaa tuotetaan lan-noituksella viistoista kertaaenemmän kuin lannoituk-seen kuluu. Kiinnostusmetsänlannoitusta kohtaanon kasvanut. Vuoteen 2012metsänlannoitusalan odo-tetaan kasvavan 100.000hehtaariin.

Metsänlannoitustuottava sijoitusLannoitusinvestoinnin si-säinen korko kivennäis-mailla on 10 – 20 % vuodes-sa. Suomailla 8-15 %. Lan-noituskustannus levitetty-nä on 250 - 350 € /ha. Tuot-to on 600 – 1200 €/ha.

Lannoituksen tuotto pe-rustuu kasvunparanemi-seen, arvokasvun nopeutu-miseen, harvennushakkuu-tulojen aikaistumiseen,kiertoajan lyhenemiseen japuun laadun paranemi-seen. Lisäkasvu kivennäi-mailla on 15-25 mottia/hanoin 8 vuoden aikana. Suo-metsissä lisäkasvua saa-daan 2-4 mottia/ha jopa 30vuoden ajan. Lannoitusku-lut ovat verovähennyske-poisia menoja.

Lannoitus-suosituksetKivennäismaiden männi-köille Petri Kortejärvi suo-sitteli ensilannoitukseenMetsän NP 1 600 kg/ha taiSuomensalpietaria 550 kg/ha. Kuusikoille suositellaanMetsän NP 1 600 kg/ha.

Boorinpuutokseen suo-sitellaan käytettäväksi Boo-riravinnetta 300 kg/ha. Re-heville typpirikkaille soillesuositellaan Rauta-PK:ta400 – 600 kg/ha. Karuh-koille suometsille suositel-laan typpipitoista Suomet-sän Y 1:stä 600 -700 kg/ha10 – 15 vuoden välein tai ra-vinneanalyysin mukaan.

Uutuutena typpirikkai-den ja kaliumköyhien suo-maiden lannoitukseen tu-lee ensikesänä myyntiinMetsän Kaliun-hivenravin-ne. Käyttömäärä on ainoas-taan 250 – 300 kg /ha. So-pii myös turvemaapeltojenmetsitys- ja jatkolannoituk-siin. Tuote sisältää booria0,5 %. Tuote ei sisällä lain-kaan fosforia, joten se ei ai-heuta ympäristövaikutuk-sia edes teoriassa. Lentole-vityksenä kustannus onvain noin 200 €/ha.

Terveyslannoituksiin onsaatavissa Kemera-tukea.

Lannoitteidenlevitykseen moniavaihtoehtojaLannoitteet voidaan levit-tää kohteeseensa joko kä-sin, mönkijällä, maatalous-traktorilla, metsäkoneenpäälle rakennetulla levitys-laitteella tai helikopterista.

Mikäli suomaiden ravinnetilaaei korjata harvennushakkuiden jakunnostusojitusten jälkeen, onpuuntuotanto syytä lopettaa

Levityssäiliön täyttö

TuhkalannoitusMikko Räisänen FA-Fo-restista kävi läpi tuhkalan-noituksen nykytilannettaSuomessa ja tuhkalannoi-tuksen käytännön toteutta-mista.

Tuhkalannoitus on jär-kevää ravinteiden palau-tusta kasvukiertoon. Tuh-kalannoitusta on tutkittupitkään. Tuhkatuotteita ontällä hetkellä kolme. t-4000,Bio-2000, BT-4000. Tuotteettoimitetaan käyttöpaikallesuursäkeissä. Levitys ta-pahtuu joko maalevitykse-nä metsätraktorin päällerakennetulla levityskalus-tolla tai ilmasta käsin heli-kopterilla tai lentokoneella.

Tuhkalannoitus suorite-taan hakkuun jälkeen en-nen ojitusta,

Lisäkasvu on ollut 1,7 -3,3 m3 7 ha. Tuhkalannoi-tuksen avulla voidaan sii-hen sijoitetulle pääomallesaada 8-15 %:n korko Tuh-kalannoituksen kustannuskeskim. 300 €/ha. Maalevi-tyksenä 240 – 300 €/ha jaHelikopterilevitys 380 – 410€/ha. Vaikutusaika kes-kim 20 v.

Metsiin voidaan sitoa li-sää hiiltä: Lisäämällläpuustoa, tehostamallapuuston kasvua ja muutta-malla puutuotteet pysy-vimmiksi ( kuidusta – tu-kiksi). Tuhkalannoitus eijuuri vaikuta nettopäästöi-hin.

Metsälannoituskoulutuksenosanottajia.

lannoitus kannattaa tehdäennen ensimmäisen lannoi-tuksen vaikutusajan lop-pua. Tällöin uusi ravintei-den lisäys antaa parhaantulokseen.

Suometsille fosforiaja kaliumia, sekähivenravinteitaSuomailla on typpeä run-

“Fosforin puutteessa van-

hemmat neulaskerrat puut-tuu, pituuskasvu vähäistäja neulaset pieniä sekä vuo-sikasvaimet hentoja ja mut-kaisia.

Mikäli suomaiden ra-vinnetilaa ei korjata har-vennushakkuiden ja kun-nostusojitusten jälkeen onpuuntuotanto ko.alueella


Metsänhoito

Suunnittelu alkaaleimikon teossaUudistamistöiden suunnittelualkaa jo leimikon teon yhteydes-sä. Tällöin mietitään uudistami-sessa käytettävä puulaji, uudista-mistapa, raivauksen tarve, maan-muokkausmenetelmä sekä vilje-ly. Päätehakkuukohteilla metsän-käyttöilmoituksessa ilmoitetaanuudistamisketjun työt.

Räipät nurinLehtipuiden nopeakasvuiset ve-sat ja alikasvospuusto ovat useintaimien pahimpia kilpailijoita.Hakkuun jälkeen ne lisääntyvätvalon ja lisääntyvän elintilanvuoksi nopeasti taimia piiskaa-viksi ja varjostaviksi puskiksi.Päätehakattavassa metsässä kan-nattaa raivata myyntikelvotonpuusto pois muutama vuosi en-nen hakkuita, jolloin vesominenvähenee merkittävästi. Yleisim-min uudistusalan raivaus teh-dään kuitenkin hakkuun jälkeenja ennen maanmuokkausta. Räip-päpuuston raivaus parantaa jahelpottaa maanmuokkauksen javiljelyn onnistumista ja työnjäl-ki paranee.

Maanmuokkauskasvupaikan mukaanMaanmuokkauksella on ratkaise-

KKKKKeeeeevvvvvääääät on metsänt on metsänt on metsänt on metsänt on metsänviljelyn aikviljelyn aikviljelyn aikviljelyn aikviljelyn aikaaaaaaaaaaMetsänuudistamisen tavoitteena on saada vanhan,päätehakattavan metsän tilalle uusi, tuottoisa puusuku-polvi nopeasti ja pienin kustannuksin. Metsälaki velvoit-taa maanomistajaa uudistamistöihin 5 vuoden sisällä pää-tehakkuusta. Uudistamistyöt on järkevää tehdä mahdol-lisimman pian heti hakkuiden jälkeen, mikäli se kyseisilläkohteilla on mahdollista.

Pertti MoilanenMetsäSanoma

va merkitys uudistamisen onnis-tumiselle useimmilla kasvupai-koilla. Sen tarkoituksena on pa-rantaa maan taimettumiskuntoaja taimien kasvuolosuhteita jahelpottaa viljelytöitä. Maan-muokkauksen tarkoituksena onpaljastaa kivennäismaata, jollointaimettumisalustan lämpötalousja vesitalous mm paranevat jaantavat taimille paremmat kas-vuun lähdön edellytykset. Ylei-sesti karkeajakoisilla, hyvin vet-tä läpäisevillä mailla kevyemmätmuokkausmenetelmät kutenesim. äestys ja laikutus riittäväthumuskerroksen poistamiseksikivennäismaan paljastamiseksi.Hienojakoisilla mailla maaperänominaisuudet riippuvat enempivesitaloudesta ja se aiheuttaaomat vaatimukset maanmuokka-usmenetelmän valinnalle. Näilläkohteilla yleisimmin alueellam-me lienee käytetään ojitusmätäs-tystä, jonka yhteydessä samallavesitalous ohjataan kuntoon uu-distamiskohteella. Jonkinlainenmaanmuokkaus on tarpeellistalähes aina metsänuudistamisenyhteydessä, vain kaikkein ka-ruimmat ja ohut kunttaisimmatmaat onnistuvat ilman maan-muokkausta.

Luontainen uudistaminenvai metsänviljely?Leimikon teon yhteydessä on jopäätetty, että tehdäänkö uudista-minen luontaisesti vai viljellen.

Luontaisen uudistamisen edelly-tykset kannattaa huomioida jakäyttää sitä, mikäli kohde on so-velias sille. Luontaisen uudista-minen vähentää uudistamiskulu-ja, mutta toisaalta pidentää uu-den taimikon alkuun lähtöä.

Metsänviljely on mahdollistatehdä joko kylväen tai istuttaen.Kylvö sopii parhaiten karuillekasvupaikoille, jolloin pintakas-villisuus ei rehevöidy uhkaa-maan pieniä kylvötaimia. Kylvösopii lähinnä männylle ja kyl-vöön riittää yleensä kevyehkötmaanmuokkaukset kuten esim.äestys paljastamaan kivennäis-maata. Kylvö on mahdollista teh-dä joko käsikylvönä tai koneelli-sesti konekylvönä. Suurin osakylvöistä hoidetaan nykyisin ko-nekylvönä maanmuokkauksenyhteydessä. Konekylvön etujaovat vaivattomuus ja alhaisetkustannukset. Kylvöt tulisi tehdäkeväällä juhannukseen mennes-sä.

Istutus sopii kaikenlaisille kas-vupaikoille ja tilanteisiin, joissaluontaisen uudistamisen ja kyl-vön onnistumisen edellytykseteivät halutun tavoitteen saavut-tamiseksi ole tarpeeksi hyvät. Is-tutus on hyvin varma menetel-mä, mikäli huolehditaan oikeas-ta muokkauksesta, taimivalin-nasta ja istutustyön vaativuudes-ta hyvän lopputuloksen aikaan-saamiseksi. Alueellamme yleisintapa on istuttaa kuusentaimia oji-tusmätästysalueille. Istutus onhuomattavasti kylvöä kalliimpimetsänviljelytapa, mutta monel-la kohteella ainoa vaihtoehto tai-mikon aikaansaamiseksi. Yleises-ti istutukset tehdään keväällä hetiroudan sulettua ja maan lämmet-tyä. Syksylläkin tosin on mahdol-lista vielä istuttaa, mutta silloinon riskinä, että taimet eivät ehdikaraistua ennen syksyn halloja jaonnistuminen on enempi riippu-vainen sääoloista kuin keväällä.

MetsänuudistamisenjälkitarkkailuHyvin alkuun päässyt uudista-minen voi epäonnistua, jos taimi-kosta ei huolehdita hakkuun jataimettumisen jälkeen. uudista-mistöiden jälkeisinä ensimmäisi-nä vuosina olisi hyvä käydä aika-ajoin tarkistamassa taimien al-kuun lähtö ja kunto. Samalla sel-viää onko heinittymisen ja vesoit-tumisen vaaraa ja milloin kysei-siin toimenpiteisiin on syytä ryh-tyä, että taimien alkukehitys tur-vataan. Onhan taimikon perusta-miseen satsattu rahallisesti paljonniin on syytä varmistua hyvä al-kukehitys myös metsänviljelynjälkeisinä vuosina.

Äestetty ja konekylvetty alue.Pikkukuvassa äestyskone työssään.

Lehtipuidennopeakasvuiset

vesat jaalikasvospuusto

ovat usein taimienpahimpia

kilpailijoita

“

Seppo Lindvallin istutustyömaa.Pikkukuvassa ylhäällä oik. kaksi-vuotiaita kuusentaimia.


1. Mielestäni parempi piirustus jääkiekkoilijasta on kuva: _______________2. Mielenkiintoisin artikkeli uudessa MetsäSanomassa oli sivulla : _________3. Mitä aiheita haluaisit lehtemme käsittelevän jatkossa: ________________

__________________________________________________________________________________________________________________________

4. ETSI KIEKKO! Kärppäjunnu on laukaissut MetsäSanoma nimikkokiekkoja 2 kpljonnekin lehtemme sivulle. Tehtäväsi on löytää hukassa olevat kiekot.Vastaus: Löysin kiekot sivuilta ________________

Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen:MHY/MetsäSanoma Terveystie 2 90900 KIIMINKI

Arvomme kilpailuun osallistuneiden kesken tuotepalkintoja.Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Nimi: _______________________________________________________________MHY: _______________________________________________________________Osoite: ________________________ __________ ______________________

MMMMMetsäetsäetsäetsäetsäSSSSSanoma kanoma kanoma kanoma kanoma kilpailu ja palautilpailu ja palautilpailu ja palautilpailu ja palautilpailu ja palautelipukelipukelipukelipukelipukeeeeeÄänestä mielestäsi parempi piirustus maalintekijöistä.Kuvat ovat piirtäneet Pertti Moilanen Muhokselta (kuva 1) jaUtajärven “Picasso” Tuomo Törrö (kuva 2).

Kuva 1 Kuva 2

joskus, äänen kuperalla puolellataivaan takana

ja matkan

on puu, jähmepisteen takomapuu, johon rakkaus on tarttunut

ja käsi siinä sivullasiveltimellä kulkenut

sieltä, läheltä puhuu kaarnaettä tahto tähän maahan

synnyttää rakkaudeneikä eiliseen synny muistoja

vaan tulevaisuuteenja että vain se voi liikkua

minulta suli silmä sinuun

puuTuomas Kyngäs

15.10.2008

Pertti 44 v.

Koska auringon aktiivisuu-den 2-vuotinen matala vai-he on ohi ja aurinko osoit-taa piristymisen merkkejäaurinkotuulen ja –pilkku-jen voimistuttua voi kesänsäistä tulla vaihtelevia.

Corona-aukkojen suurikoko saattaa vaikuttaa uk-kosten muodostumiseen.Elokuussa on kovia ukko-sia ja trombeja, jotka kyllä-kin esiintyvät matalan kan-tohinnan aikoihin, muttanyt saattaa tulla poikkeuk-sia. Iin Mäntyselässä olikyy mättäällä ja se lähti lui-kerteleen etelään päin, jo-ten se voi merkitä viileäh-köä kesää. Turvemiehettoivovat kuivaa kesää,

Meteorologi Eero EnnustajaKESÄN 2010 SÄÄ

LämpösummaLämpösummaLämpösummaLämpösummaLämpösummamutta ennusmerkit näyttä-vät, että kesäkuussa sataaja kunnon helteet tulevatvasta tukkilaiskisojen ai-kaan loppuakseen heti senjälkeen. Heinäkuu on ko-lea, mutta vähäsateinen.Moni kysyy, että milloinkannattaa hakekasat peit-tää, ettei ne kastuisi. Se onelokuun 12 päivä ja mie-luummin aamupäivällä,koska sateet voivat alkaa joiltapäivällä. Ja sateita riit-tää.

Jos se Islannin iso tuli-vuori tupruttaa tuhkapil-ven, menee tämä ennusteuusiksi. Muuten uskon,että tämä ennuste osuuyhtä hyvin kohdalleen kuin

aiemmatkin ennustukseni.Toivotaan niin.

Seuraavan talven säästävoi sanoa sen, että jos näet-te intiaanin keräävän risu-ja, tulee kylmä talvi.

Tehoisa lämpösumma 27.5.2010. Tehoisan lämpösum-man keskiarvo 27.5. 1961-80.Lämmin kevät on hyvä asia,mutta miten kesä jatkuu,siinäpä kysymys. Ennuste on,että säitä piisaa.


Urheiluagentit

Heikkinen,ala joutuajo!!!

Mustanaamio!

Teräsmies?

Spiderman?

Aivansamamikä!

Batman?

Taikaviitta?

Tarzan?

FFFFFaktaktaktaktaktoja:oja:oja:oja:oja:Syntynyt::18.9.1981, OuluAsuinpaikka: KiiminkiPelipaikka: Oikea puolustaja, laukoo vasemmal-taPituus: 183, Paino: 85Seura: Avangard Omsk, KHLEnsimmäinen seura: Kärpät OuluMuut seurat: Chicago Blackhawks - NHL, Nor-folk Admirals – AHL, Philadelphia Flyers – NHL,Philadelphia Phantoms – AHLNHL-varaus: Chicagon 4. kierroksen varaus 2003Mitalit: SM-liigassa hopeaa 2003, kultaa 2005 ja2006, kaikki KärpissäPalkinnot: Matti Keinonen –palkinto (paras +/-tilasto) 2003 ja 2006, SM-liiga All Stars-valinta2003 ja 2006, Pekka Rautakallio –palkinto (paraspuolustaja) 2006.

Lasse KLasse KLasse KLasse KLasse Kukukukukukkkkkkonenonenonenonenonen

Kevään Potnapekkajääkiekkoturnaus ratkesiOulun ja Kiimingin mhy.n yhteisjoukkue Capi-tals osallistui perinteiseen Potnapekkaturnauk-seen, joka koostui alkusarjasta ja loppuhuipen-tu-masta.

Runkosarjassa napsahti neljäs sija, mutta vä-lieräpaikka ansaittiin. Välierässä joukkue hävisiniukasti runkosarjan voittaneelle tuloksin 2-1.

Pronssiottelussa ei venyminen ja momentumriittäneet mitalille, vaan peli ratkaistiin voitto-maalikilpailussa. Runsasjäähyinen peli päättyi 2-2, ja voittomaalikilpailussa Peräkammarinpojatolivat ainokaisellaan parempia.

Suokoon tämä kunnia järjestävälle seuralle!

Aivan sama minkä T-paidanlaitat päälle jäkismatsiin. Eise pelipaidan alta näy!!!

kkkkkiiminkiiminkiiminkiiminkiiminkiläinen olympiamitalistiiläinen olympiamitalistiiläinen olympiamitalistiiläinen olympiamitalistiiläinen olympiamitalisti

Metsänhoitoyhdistyskentän jo lähes perinteisek-si muodostunut korkeanpaikanleiri tuotti ennä-tysosanottajamäärän. Varsinainen “kilpailu”käytiin Ahmatuvan lenkillä, jossa lajina oli hiih-to, tyylinä vapaavalintainen takaa-ajo.Kärki jamitalisijat menivät tällä kertaa Utajärvelle, Yli-iille ja Kiimingille. Muut yhdistysedustajat tais-telivat lähinnä jäännöspisteistä ja oman itsensävoittamisesta.

LLLLLeiriteiriteiriteiriteirityksen sayksen sayksen sayksen sayksen satttttoaoaoaoaoa

Heikkinen, Harju ja Mikkola: nimimiehiä kaikki.

Meikäläinen on metsien ammatti-lainen. Tiedän mistä kiertää jyrkän-teet ja taimikot ja miten pienikinkivi löytyy sankankin kuusikonkeskeltä. Katson kartasta hienoim-mat avokalliot kinttujen alle, koskaniillä on yleensä niin mukava vii-lettää. Parhaina hetkinä olo on kuinmetsäkauriilla, mutta joskus tuntuumyös siltä, että etanahan se tässämatelee ja tekisi mieli vetää pää pii-loon ja jättää rastirallit nopeammil-le otuksille.

Samalla, kun metsä on minullekilpailuareena ja työpaikka, on mie-lestäni tärkeää ymmärtää muunkinpäälle kuin karttamerkkien. Varsin-kin silloin, kun ei ole juostava ai-kaa vastaan, voi hyvin pysähtyäbongaamaan pari lintua tai ihaste-lemaan kedon kukkasia tai vaikkasitten mittaamaan puuvanhuksienympärysmittaa halaustekniikalla.

Metsässä liikkuessa näkee kai-kenlaista. Kerran astuin melkeinhirven vasan päälle kesken kilpai-lun ja joskus on tullut tollotettuasilmästä silmään ihan sellaisen täy-sikasvuisenkin kanssa. Ukkometso

MMMMMetsässä on magetsässä on magetsässä on magetsässä on magetsässä on magiaaiaaiaaiaaiaataas on tullut muutamaan kerran senverran ärhäkästi puolustamaan re-viiriään, että olen mieluummin ot-tanut kiertävän reitinvalinnan seu-raavalle rastille. Suotreeniä tehdes-sä on taas kyyt sihisseet jokaisellamättäällä sen verran kammottavas-ti, että tämä tyttö lähti aika nopeastikuivemmalle maalle.

Toisaalta, suunnistaessa löytäämyös parhaat marja- ja sieniapajat.Syksyllä onkin välillä vaikeaa kes-kittyä rastien etsimiseen, kun kan-tarellit suorastaan käskevät kerää-mään. Karttapussi saakin joskus pa-rempaa käyttöä, kun keräilyviettiottaa treenin aikana yliotteen. Syk-syisin ei myöskään tarvitse pitkillelenkeille ottaa tankkausjuomia, kunkauhoo vain mustikoita, vadelmiatai puolukoita naamariinsa, niin hy-vin jaksaa luomuenergialla kokolenkin loppuun asti.

Metsässä on magiaa, mahan täy-deltä!

Hurmaavia luonto- ja hauskojametsäretkiä toivottaen,

MMMMMinna Kinna Kinna Kinna Kinna Kaupaupaupaupauppipipipipi, suunnistaja

Lopen Uupuneita edustivat kilpailussa PekkaSaikkonen, Juhani Heikkinen ja Mikko Harju.Metsä on minulle kilpailuareena ja työpaikka, toteaa Mnna Kauppi


Puukauppa osoittaa pi-ristymisen merkkejä pit-kän taantuman jälkeen.Myynnit ovat selvästi li-sääntyneet viime syksyntasosta. Hyvä niin, silläpuupula on todellista eri-tyisesti sahoilla ja tukitlähtevät tienvarresta vä-littömästi korjuun jäl-keen. Toivottavasti kehi-tys jatkuu myönteisesti.

Olisi kaikkien etu, ettäteollisuus saisi tarvitse-mansa puun kotimaastaetenkin nyt kun taantumaon alkanut hellittää. Yli-määräisiä “vastuksia” e inyt tarvita, kuten alkuke-väästä, jolloin Suomenvienti pysähtyi lähes täy-sin, kun ahtaajat päättivätlakolla vauhdittaa jumiu-tuneita työehtosopimuk-seen liittyviä neuvottelu-jaan. Taantumasta pyris-televää metsäteollisuuttalakko koetteli erityisenkovasti, tapahtuuhansuurin osa viennistä me-ritse. Varastot täyttyivätja maksut viivästyivät.Välillisesti ahtaajien lak-ko vaikutti myös metsän-hoitoyhdistysten toimin-taan. Onneksi sopimussaatiin aikaan ja nyt tava-ra taas kulkee. Toivotta-vasti vastaavia vaikeuk-sia ei enää koeta, sillä sii-hen ei ole varaa.

Aivan äsken julkaistiinmyös hallituksen energia-ratkaisu ns. “risupaketti”.Hallituksen tarkoitukse-na on nostaa nykyinenenergiantuotantoon vuo-sittain käytettävän bio-massan osuus kolminker-taiseksi eli n. 15 miljoo-naan kuutiometriin. Mie-lenkiintoista on nähdämiten ja kuinka pian senäkyy käytännössä. Tokijo nyt on havaittavissaenergiapuun kysynnänlisääntymistä. Tämä nä-kyy mm. siinä, että alalle

Kulunut talvi on ollut monessa suhteessapoikkeava ja kevääseenkin on mahtunutpaljon ennakkoon odottamatonta. Puunkor-juun kannalta talvi oli hyvä. Lumi tuli maahanoikeastaan vasta Joulun jälkeen ja kovatpakkaset jatkuivat melkeinpä taukoamattatammi-helmikuun ajan. Luntakin tuli odot-telun jälkeen ennätysmäärä pannen katotlujille. Kunnon talvi toi mukanaan hyvätkorjuukelit pitkästä aikaa mahdollistaenkorjuun leimikoilta, jotka olisivat leu-domman talven aikana jääneet korjaamatta.

PPPPPuukuukuukuukuukaupassaaupassaaupassaaupassaaupassaVVVVVälikälikälikälikälikäden käden käden käden käden kautta tautta tautta tautta tautta torporporporporppariksipariksipariksipariksipariksiVeikko Huovisen Konsta Pylkkäsellä oli hahmotelma välikädestä. Ennenostomiehet esittivät ainoastaan metsänomistajille kauppasopimus-lomakkeen mutta nykyisillä integraattien ostomiehellä on olemassaKonstan välikäsi. Oikealla kädellä he antavat kauppasopimuspaperin,vasemmalla annetaan torpparisopimus eli palvelusopimus ja välikädelläeroamishakemus metsänhoitoyhdistyksestä. Tarkoituksena on saadametsänomistaja vakioasiakkaasi siten, ettei kysellä muilta yhtiöiltätarjouksia ja näin saataisiin pois kilpailu metsäsektorilta. Tämän asianovat sanoneet ääneen isojen yhtiöiden johtajat.

MMMMMitä hitä hitä hitä hitä hyyyyyötötötötötyyyyyä tästää tästää tästää tästää tästätttttorporporporporppariudestapariudestapariudestapariudestapariudestaoikoikoikoikoikein on?ein on?ein on?ein on?ein on?Yhtiöiden etuudet ovat sel-vät. Puu saadaan puoli-il-maiseksi ilman kilpailua jasinä aikana kuin tarvettaon. Isännälle maksettavatkylkiäiset ovat arvoltaanmurto-osan siitä, mitä sääs-tetään kantohintojen mak-sussa. Lisäksi huomioitaes-sa puun katkonta eli ote-taan tukin sijaan arvotontakuitupuuta, yhtiön etu senkuin vain kasvaa.

Mutta isännän kannaltaasiat ovat päinvastaiset.Hyötynä ovat saatavat kyl-kiäiset, mitä ne nyt ovat-kaan eri yhtiöillä, metsuri-päiväksi, metsätaloussuun-nitelma ilmaiseksi, lippa-lakki, metsäkahvipakettitai muuten mukavat pu-heet ja toisten haukkumi-nen. Mutta siihenpä etuu-det jäävätkin. Haittapuo-liksi muodostuvat pienen-tyneet kantohinnat, suu-rentuneet kuitupinot, vää-rään aikaan myydyt leimi-kot, hakemattomat Keme-ra tuet, tekemättömät jälki-työt, rästiin jäävät taimikoi-


den hoidot, oikeapohjaisenkoulutuksen saamatta jää-minen jne. Miten isännänkannalta, kumpi painaavaakakupissa enemmänhyödyt vai haitat? Sitä eiedes tarvitse pohtia vaanhaitat ovat moninkertaisetverrattuina saataviin hyö-tyihin.

MMMMMiksi sopimuksiaiksi sopimuksiaiksi sopimuksiaiksi sopimuksiaiksi sopimuksiaon ton ton ton ton tehehehehehttttty?y?y?y?y?On selvästi tullut esiin, ettäostomies on esittänyt asiansiten, että pane tuohon so-pimuspaperiin nimi, niinme hoidetaan eduksesikaikki asiat ja pääset va-pautumaan metsänhoito-maksusta. Veikkauksenimukaan 80 – 90 % sopi-mukseen nimensä panneetmetsänomistajat eivät oletienneet mitä ovat tehneet.Tämä on tullut erittäin use-assa tapauksessa esiin jako. sopimus on tullut hyl-lytettyä heti oikean tiedontultua julki. Ja vanhoistayhtiöiden sopimusasiak-kaista on osa huomannutkarun totuuden, kuten eräskeskeinen kiiminkiläinenmetsänomistaja totesi, kyl-lä se yhtiö ottaa sen met-sänhoitomaksun pois ta-valla jos toisella.

Kantohintatilastoista tu-lee kilpailuttaminen hyviinesiin, seuratessa metsäntut-kimuslaitoksen (Metla)hintatilastoja metsänhoito-yhdistyksen pitämiin valta-kirjakauppojen tilastoihin.Metlan tilastoissa ei olepienten ja keskisuurten sa-hojen kantohintoja eikämyöskään yhdistyksenkorjuupalvelun kantohin-toja. Näiden tilastojen väli-nen ero on merkittävä, yh-distyksen valtakirjakaup-pojen kantohintataso onselvästi korkeampi kuinMetlan tilastojen. Elikkäyhdistyksen kilpailuttami-sen kautta on saatu kanto-hintatasoa nostettua ja toi-saalta se, että isot yhtiötovat maksaneet pienempääkantohintaa kuin keski-määrin maksetaan.

Mitä, jos kaikkimetsänomistajattekevät palvelu-sopimuksen?Kaikkihan johtaisi siihen,että yhtiöt määrittävät täy-sin itsenäisesti puun mak-sukyvyn ja myyjän tehtä-vänä olisi vain hyväksyä se.Tästähän seuraa, että kan-tohintataso laskee reilusti jahuonona vuonna kantohin-

J J J J Jos haluam-os haluam-os haluam-os haluam-os haluam-mememememe,,,,, että että että että että

pääsääntöisestipääsääntöisestipääsääntöisestipääsääntöisestipääsääntöisestiulkomaisetulkomaisetulkomaisetulkomaisetulkomaiset

osakosakosakosakosakesijoittajaesijoittajaesijoittajaesijoittajaesijoittajatttttsaasaasaasaasaavvvvvaaaaat ht ht ht ht hyvyvyvyvyvänänänänän

tuoton, tehdääntuoton, tehdääntuoton, tehdääntuoton, tehdääntuoton, tehdäänpalvpalvpalvpalvpalvelusopimelusopimelusopimelusopimelusopimuksia.uksia.uksia.uksia.uksia.

“

Kolumni

piristpiristpiristpiristpiristymisen merkymisen merkymisen merkymisen merkymisen merkkkkkkejäejäejäejäejä

taa ei makseta ollenkaan (eitarvitse kuitenkaan met-sänomistajan maksaa yhti-ölle, kun se suorittaa met-sän hakkuuta vai joutuukomaksamaan).

Jos haluamme, että pää-sääntöisesti ulkomaisetosakesijoittajat saavat hy-vän tuoton sijoituksilleen,tehdään palvelusopimuk-sia. Mutta haluttaessamyös tuottoa itsellemme,kilpailutetaan leimikotmetsänhoitoyhdistyksessäja myydään puut parhaitenmaksavalle ja katkovalleyhtiölle.

Ps. Lippalakkeja saamyös metsänhoitoyhdis-tyksestä.

on tullut uusia toimijoita,jotka ovat tarjoamassaselvästi aikaisempaa pa-rempaa hintaa energia-puusta; metsänomistajaneduksi.

On kaavailtu, että Suo-meen mahtuisi kolmeuutta biojalostamoa.Suunnitelmien mukaanparhaimmat toiminta-edellytykset jalostamoillaolisivat jo valmiiden met-säteollisuuslaitosten yh-teydessä. Kaksi tehdastaon kaavailtu eteläiseenSuomeen ja yksi pohjoi-seen. Voimakkaimmin onollut esillä Pohjois-Suo-messa Kemin seutu. Oli-si erinomainen asia, ettälaitos saataisiin mahdol-lisimman pian Pohjois-Suomeen paikkamaantäältä alas ajettua teolli-suutta. Jalostamo vaatiipaljon energiaa, jotenjoko Simoon tai Raahenseudulle kaavailtu uusiydinvoimala tukisi myösjalostamohanketta.

Teollisuus osittain jopelkää, että polttoon me-nevä puuraaka-aine uh-kaa jo esim. suunniteltu-jen biojalostamojen raa-ka-ainehankintaa; eikö-hän puuta riitä kuitenkinjärkevästi ohjattuna kai-kille. Tärkeintä on, että sesaadaan liikkeelle. Ener-giapuun osalta siihen tar-vitaan valtion tukea.

Kari KalevaMhy Oulun seutu

Puheenjohtajan mietteitä

Valvomaton puunkorjuutyö tuo tullessaan muhkeat kuitupuukasat. Puunmyyjän edun mukaistako?


Piinapenkissä

Siihen kuuluu mm. met-sänhoitomaksun poistami-nen, avohakkuista ja ala-harvennuksista luopumi-nen ja siirtyminen eriraken-teiskasvatukseen, yhtiöi-den kartellien purkaminenja siirtyminen tienvarsihin-noitteluun.

– Nykyisessä avohak-kuu-, metsänviljely-, taimi-konhoito- ja alaharvennus-ketjussa ei ole mieltä, sanooJuhonsalo.

- Puun hinnat ovat koo-miset. Hankintahinta onsama tai jopa alempi kuinpystyhinta.

– Siirtymällä tienvarsi-hinnoitteluun voidaan hak-kuu toteuttaa haluamallatavalla, joka kehittäisi ko-

Aarne JuhonsaloAarne JuhonsaloAarne JuhonsaloAarne JuhonsaloAarne JuhonsaloPPPPPohjois-Pohjois-Pohjois-Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan ’ohjanmaan ’ohjanmaan ’ohjanmaan ’ohjanmaan ’hhhhhyyyyyvvvvvän metsänhoidon yhdistän metsänhoidon yhdistän metsänhoidon yhdistän metsänhoidon yhdistän metsänhoidon yhdistyyyyysssss’’’’’

Aarne Juhonsalo on aktiivinen metsävaikuttaja, joka haluaa muuttaanykyistä metsätalouden käytäntöä monilta osin. Hänen kanssaan keskus-teltaessa huomaa, että hän on paljon ollut tekemisissä metsäasioidenkanssa ja hän seuraa aktiivisesti kaikkea metsään liittyvää. Vetämässään’hyvän metsänhoidon yhdistyksessä’ on mottona se, että jokaisellametsänomistajalla on vapaus hakea hyöty metsäomaisuudestaanparhaalla katsomallaan tavalla ilman pakkoa mihinkään.

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

nekantaa keveämpäänsuuntaan, sanoo Juhonsalo.

- Motomies runnoo kes-kellä yötä pimeässä kuusi-kossa, eihän siinä ole miel-tä” jatkaa hän. Mitään pak-koa ei saa olla. Kaupunki-laismetsänomistajatkinvoisivat hakea apua sieltä,mistä haluavat. Metsä-

hän sanoo sen, että risuillaei lämmitetä. Energiapuu-hakkuissa on menty liianpitkälle. Kantojen nostossaei ole mieltä jo senkään ta-kia, että se vaikuttaa Itäme-reen.

Hänen mukaansa ei oleesitetty pitäviä tutkimustu-loksia nykyisen metsänhoi-don kannattavuudesta.Hän näkee monia merkke-jä puuston kuolemista jahuonovointisuudesta.

- Tuulenpesäsienet ovatlisääntyneet, männyn neu-laskerrat ovat vähentyneetym..

Tiedotusvälineissä ’Hy-vän Metsänhoidon yhdis-tys’ on saanut runsaasti jul-kisuutta eduskunnassa jatiedotusvälineissä. Sen hal-lituksessa istuvat mm. Erk-ki Lähde ja Tarja Cronberg.

Kommentti

Hankinta-hinta on samatai jopa alempikuin pystyhinta.

“suunnitelmia ei tarvita,koska jokainen tietää met-säpalstastaan sen, mitä tar-vitsee.

EnergiapuuhakkuistaTätä kirjoitettaessa Suo-men hallitus kokoontuuhätäistuntoon käsittele-mään tukiasiaa. Mikäliyhteistä sopimusta eisaada aikaan on pelko-na laman nopea syvene-minen koko Euro-alu-eella. Euron huomattavaheikkeneminen olisi tokivientiin pohjautuvallemetsäteollisuudelle kil-pailuetu, joten jotain hy-vääkin asiassa olisi.

Muutoksia on tapah-tumassa myös ihan lähi-alueilla. Paljon puhettapuolesta ja vastaan he-rättänyt kuntaliitos Ou-lun alueella nytkähti vä-

KKKKKemeremeremeremeremera va va va va varararararaaaaat riittämät riittämät riittämät riittämät riittämättttttttttömiäömiäömiäömiäömiä

hän eteenpäin, kun Oulun-salo, Kiiminki, Yli-Ii jaHaukipudas päättivät liit-tyä Ouluun. Neuvotteluunosallistui myös Muhos,mutta siellä valtuusto oliitsenäisen Muhoksen kan-nalla. Kuntien yhdistymi-sellä haetaan tehokkuuttatoimintoihin yhä tiukkene-van talouden aikana.Yleensä on niin, että suu-rempana ollaan monessasuhteessa vahvempia koh-taamaan edessä oleviausein yllättäviäkin vaike-uksia.

Mielenkiintoiseksi asiantekee se, että toteutuvan“uuden Oulun kaupungin”

alueella on nyt neljä itse-näisesti toimivaa metsä-hoitoyhdistystä. Hauki-putaan ja Oulun seudunmetsänhoitoyhdistystenyhdistyminen on osoitta-nut toimivuutensa. Aikanäyttää saadaanko sillejatkoa. Muutosten kes-kellä siis eletään ja muu-tos aiheuttaa aina myösvastarintaa se on fakta.Pitää muistaa kuitenkinse, että muutokseen sisäl-tyy aina myös mahdolli-suus parempaan.

Hyvää kesää!

Kari KalevaMhy Oulun seutu

Kemeravarat on “syöty” tältä vuodelta rahoitusvajeen ollessa noin 32milj. euroa. Valtion talous on lujilla jo ennestään ja sitä lisää pelko siitä,että joudumme todennäköisesti lainoittamaan yli varojen eläneenKreikan taloutta noin 1,5 miljardilla eurolla. Samaisella rahamäärälläolisi rakennettu uusi biojalostamo esim. juuri Kemiin. Sellaista se onnäin Euro-aikana

EEEEEererererero Ao Ao Ao Ao Alarlarlarlarlaraasakaasakaasakaasakaasakkkkkkaaaaatttttoiminnanjohoiminnanjohoiminnanjohoiminnanjohoiminnanjohtaja mhtaja mhtaja mhtaja mhtaja mhy Iy Iy Iy Iy IiiiiiSuomessa on sananvapausja metsäasioissa se on ter-veellistä. Aarne Juhonsalonmielipiteet ovat mielen-kiintoisia, mutta enimmäk-seen olen eri mieltä.

Ajatus tienvarsihinnoit-teluun siirtymisestä onhyvä. Kokonaan siihen eivoida mennä yhtiöidenpuunsaannin takia, muttasuurempi osa toki voidaankorjata ja hinnoittelun tuleeolla terveellä pohjalla.

Onhan tiedossa, että tu-kin hinta voi olla sama pys-tyssä tai tienvarressa. To-teamus pimeässä harven-nuskuusikossa työskente-levästä motomiehestä onoikea. Eihän siinä ole jär-keä. Mutta syyt löytyvätkilpailluista hakkuutak-soista.

Metsänhoitomaksustaluopumisesta keskustelivat

poliitikot 90-luvulla mhy-lain laatimisen aikoihin,mutta uskallusta astua tyh-jän päälle ei ollut. Ehkä ’hy-vän metsänhoidon yhdis-tyksen’ -teesit silloin ratkai-sivat poliitikkojen mielipi-teet mh-maksulle suopeak-si, vaikka tarkoitus oli päin-vastainen.

Metsänhoitoasioissa ny-kyinen metsänhoito on tuo-nut tuloksia, joista voimme

olla ylpeitä. Siinä em. yh-distys on sata vuotta jäljes-sä ajastaan. Toki heidänajatuksiaan voidaan met-sissä varoituksen vuoksitoteuttaa, esim. Kiimingis-sä tai muualla lehtemmealueen paikkakunnilla. Oli-si hyvä, jos mielipiteet oli-sivat lähempänä toisiam-me, jotta tiedotusvälineissälähinnä televisiossa voisiopettaa joskus normaaliametsänhoitoa metsänomis-tajille.

Nyt siellä on vainUPM:n ympäristönhoitoaja ruoanlaittoa ja välilläErkki Lähde käy sanomas-sa ne samat asiat kuin en-nenkin. Toki nykyistä met-sänhoitoa tulee kehittää hy-väksyttävämpään suun-taan. Esim. kivisen alueenmätästys tekee katselijanvihaiseksi.

Puheenjohtajan mietteitä

Mika Lahti kaatoi keilatnaisia paremminOtsikko Helsingin Sanomat

Aivoleikkauksien pääna-vaajalle tunnustuspalkintoOtsikko Savon Sanomissa

Kauppiaan sydän on liha-tiskilläOtsikko Kauppalehdessä

Seinäjoen Energia suun-nittelee miljoonien euro-jen polttolaitostaOtsikko Ilkka

Kokenut metsästäjä ei huo-mannut vaimoaan ampues-saan tiheässä taimikossariekkoaIlta-Sanomat

Lahdessa kuollut ampui po-liisejaOtsikko Pohjalainen

Vastaaja oli sanojensa mu-kaan turhaan yrittänytmyydä bernhardinkoiraa.Saksanpaimenkoira oli puo-lestaan hänen poikansa.Savon Sanomat

Sairaankuljettajan arkeenkuuluu väkivallalla uhkaa-minen eri muodoissaan.Pohjolan Sanomat

Miehet ovat tavallisen nä-köisiä nuoria miehiä. Ha-vainnoista voi ilmoittaalähimmälle poliisilleHelsingin sanomat

LEHDISTÄP-O-I-M-I-T-U-T

Avohakkuu ja alaharvennukset eivät kuulu “hyvän metsänhoidon yhdistyksen”toimintaideologiaan.


Viimevuoden toiminnalliset tulokset metsänhoito-yhdistyskentässä on julkaistu ja kokouksilla vahvis-tettu. Puukaupan osalta vuodesta tuli verrattain hil-jainen vuosi. Silti osa yhdistyksistä pääsi tavoittei-siin valtakirjakaupan osuuksista myytyihin puueriin.Osalla yhdistyksistä lehtemme alueella on myös kor-juupalvelun osuus merkittävää. Taas vastaavastiosalla yhdistyksistä korjuupalvelun toiminta on al-kutaipaleella tai korjuupalvelun tavoitteet on asetet-tu pienemmälle tasolle.

Jos vertailemme lehtemme metsänhoitoyhdistyk-siä, jotka ovat pintaalaltaan koko pohjois-suomenaluetta verrattain pienikokoisia, on niiden osuus val-takirja- ja korjuupalvelukaupoissa erittäin suurta.Kun pinta-alaltaan ja puunmyynniltään suurimmatyhdistykset pääsevät heikoimmillaan vain 15 %markkinaosuuksiin, porskuttavat alueemme kärki-pään yhdistykset valtakirjakaupoissa lähes 80 % ta-solla. Samoin korjuupalveluosuuksissa on saavutettujoissain metsänyhdistyksissä yli 75 % markkinaosuusmyytävistä puumääristä. Valtakunnan tasolla mitat-tuna osuudet ovat merkittäviä. Pienet yhdistyksetovat kustannustehokkaita ainakin tällä saralla.

Alla tilastoituja tuloksia lehtemme alueen toimin-nasta vuodelta 2009.

TEEMANA: Puunkorjuu

Kukkonen on aikaisem-minkin myynyt valtakirjal-la mhy:n kautta pihapiiris-tä kertyviä yksittäisiä tuk-keja ja kuituainesta raken-nustöiden ja piha-alueenlaajennuksen yhteydessä.Nyt tuli tarve saada tontil-le enemmän valoa ja pois-tattaa varjostavia kuusiasekä vanhoja mäntyrunko-ja.

Ammatikseen jääkiekkoileva kiiminkiläinen Lasse Kukkonen hoidatti toukokuun loppuviikkoinaomaa pihapiiriään Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelua käyttäen. Hakkuustakertyvät puut myytiin valtakirja toimeksiantoina yhteismyyntieriin; tukkitavarat ja parrutKuusamolaiselle Pölkky Oy:lle ja havukuidut Stora Enson Oulun tehtaalle. Koivut Lasse halusipolttopuiksi omaan käyttöön.

Timo MikkolaMetsäSanoma

– Tarkoitus on saada pi-hapiirin reunametsistäenemmän puistomaisem-pia ja valoisampia, eikä lii-an synkkiä metsämaita,Kertoo Kukkonen.

Maiseman jamaaston ehdoillaKukkosten asutukseen tar-koitettu maa-alue on pintaalaltaan muutamia hehtaa-reja. Tontin keskiosaan heovat rakentaneet jyhkeänomakotitalon massiivisesta

hirsiaihiosta. Lieneekö Yli-kiiminkiläistä alkuperää?Pihapiiriä reunustaa hie-man yli satavuotias metsä-taloudellisesti uudistus-kypsä metsä, joka pihapii-rinä kieltämättä varjostaavarsinaista piha aluetta.

Lasse ei sahaan koske,hän pelaa ja tienaa mailal-la ja antaa hakkutyöt kii-minkiläiselle Jussi Tuohi-maalle, joka on erikoistu-nut tonttihakkuisiin ja eri-tyistyömaihin. Koska ky-

seessä on asutusalue piha-piireineen, ei varsinaisiakuormaa kantavia metsä-traktoreita voi käyttää. Tätävarten metsänhoitoyhdis-tyksellä on urakoitsijanakiiminkiläinen AnteroGrönlund, joka hoitaa pui-den lähikuljetuksen.

Kukkosetkin pääsevätnauttimaan puunmyynnis-sä voimassa olevasta 50 %veroedusta, mikä kuitenkinon varsinaisessa toimenpi-teessä vain sivuseikka.

Oulunseudun MHY 87 % 48 %Ylikiimingin MHY 67 % 53 %Kiimingin MHY 75 % 63 %Yli-Iin MHY 40 % 22 %Iin MHY 21 % 13 %Utajärven MHY 56 % 26 %Muhoksen MHY 44 % 5 %

HakHakHakHakHakkuu pihapiirissäkuu pihapiirissäkuu pihapiirissäkuu pihapiirissäkuu pihapiirissä

MMMMMaiseman ehdoillaaiseman ehdoillaaiseman ehdoillaaiseman ehdoillaaiseman ehdoilla

TTTTToiminnan tarkoiminnan tarkoiminnan tarkoiminnan tarkoiminnan tarkastastastastasteluaeluaeluaeluaeluaviime vuodeltaviime vuodeltaviime vuodeltaviime vuodeltaviime vuodelta

VVVVValtakaltakaltakaltakaltakirjakirjakirjakirjakirjakaupanaupanaupanaupanaupanja kja kja kja kja korjuupalvorjuupalvorjuupalvorjuupalvorjuupalvelunelunelunelunelunosuus nousussaosuus nousussaosuus nousussaosuus nousussaosuus nousussa

Korjuupalvelun osuusmyydyistä puista

Lähde: Metsänomistaliiton vuositilastot v. 2009

Valtakirjakauppojenosuus myydyistä puista

II

YLI-II

OULUNSEUTU

KIIMINKI

YLI-KIIMINKI

MUHOSUTAJÄRVI

tarjoaa MetsäSanoma ikoni TaavettiRämekorpi. Siinä ajassa, kun moto-kuski pui mäntyrungon 48 sekuntiin,hoitaa Taavetti jo pelkästään kaadon8 minuuttiin ja 37 sekuntiin. Rungonkatkonta onkin sitten oma lukunsa.

Vaihtoehtoistapuunkorjuupalvelua

”Tuntihommia!!!Tuntihommia!!!Näissä tienaa...”,

selventää TaavettiRämekorpi.


MOTTI-----MMMMMetsäetsäetsäetsäetsäSSSSSanoma tutkanoma tutkanoma tutkanoma tutkanoma tutkiiiiiiiiii

TEEMANA: Puunkorjuu

Poistuma keskimäärin 150 m3/hakkkkkananananantttttohinohinohinohinohinta e/m3ta e/m3ta e/m3ta e/m3ta e/m3 vvvvverererereroetu e/m3oetu e/m3oetu e/m3oetu e/m3oetu e/m3

havukuitu 16,30 2,30mäntytukki 52,30 7,30mäntyparru 32,00 4,50

ESIMERKKILEIMIKKO 2Mhy Kiimingin alueella tehtiin keväälläkiiminkiläisen metsänomistajan metsässäkorjuupalvelulla päätehakkuu hieman ylisatavuotiaaseen männikköön. Leimikko olins. kelirikkoleimikko, jonka vuoksi korjuu-ajankohta säästettiin vaikeille kelirikkoke-leille kaukokuljetuksen takia. Sopimuspuunkorjuutöihin oli tehty vuoden 2009 ai-kana, joten puukaupalle tulee 50 % veroetu.

LLLLLeimikeimikeimikeimikeimikon kon kon kon kon kokokokokoko 2,5 hao 2,5 hao 2,5 hao 2,5 hao 2,5 ha

Puutavaralaji kertymä leimikollaMäntytukki 372 m osuus 82 %Mäntyparru 49 m osuus 13 %Havukuitu 23 m osuus 5 %

ESIMERKKILEIMIKKO 1Mhy Oulun Seudun alueella tehtiin talvellaoululaisen metsänomistajan metsässä kor-juupalvelulla harvennusta ja koivuylispui-den poistoa kuusitaimikon päältä. Kyseessäoli turvemaalla tehtävä hakkuu pitkän talvi-tien varrella. Maanomistaja oli ansiokkaastipitänyt tietä auki koko talven, joten puidenajo tehtaalle sujui ongelmitta. Kauppa olitehty vuoden 2009 aikana, joten puukau-palle tulee 50 % veroetu.

LLLLLeimikeimikeimikeimikeimikon kon kon kon kon kokokokokoko 4,4 hao 4,4 hao 4,4 hao 4,4 hao 4,4 haPoistuma keskimäärin 80 m /ha

kkkkkananananantttttohinohinohinohinohinta e/m3ta e/m3ta e/m3ta e/m3ta e/m3 vvvvverererereroetu e/moetu e/moetu e/moetu e/moetu e/mkoivukuitu 13,1 0,9havukuitu 13,1 0,9mäntytukki 46,1 3,2kuusitukki 44,1 3,1

*Vakuutukset *rahastot * pankki

Turvaa maa- ja metsätaloudellesi

TapiolastaTeemu Nurkkala0400 985 703

METSÄTYÖT: hakkuu, kuljetusKAIVUTYÖT: ojankaivut, metsänparannustyöt,

jätevesijärjestelmät, ym. kaivutyötTRAKTORITYÖT: polttopuiden siirrot ja haketus

Puh. ja fax 533 4778, 0400 283 441

Koneurakointi Mustonen KyKoneurakointi Mustonen KyMuhosMuhos

Tänä keväänä näytti synkältä, odotettavissa olikohtalaisen pitkä kelirikkokausi. Puuta, mitäsuinkin pystyttiin irrottamaan, kuljetettiin piki-teiden varsiin. Mutta joskus luoja avittaa jopameitä metsämiehiä, kevät tuli äkkiä ja ilmatolivat erittäin lämpimiä jopa helteisiä, lisäksiteillä oli suhteellisen vähän routaa. Näin tietkuivuivat parissa viikossa ja puun kuljetuksetsaatiin sorateiltä käyntiin melko varhaisessavaiheessa. Tehtaiden puuhuolto ei kärsinytlainkaan kelirikon takia. Näin ollen korjuutalvi2009 – 2010 muodostui kokonaisuudessaanerittäin hyväksi.

KKKKKelirikelirikelirikelirikelirikkkkkko meni äko meni äko meni äko meni äko meni äkkkkkkiäiäiäiäiäVIIMEINEN KUORMA ALKAVA ROSPUUTTOKELI

Liity Metsänomistajien liittoPohjois-Suomen jäseneksi

Jäsenenä olet mukana tukemassametsänomistajien edunvalvontaa• metsäomaisuuden käytössä• metsänparanusvaroissa• metsäverotuksessa• puukaupassayhdessä metsänhoitoyhdistystenja jäsenyhteismetsien kanssa.

- Saat itsellesi neuvonta- ja lakiapua jäsenhintaan- Salasanan jäsenten tietoverkko Reppuun- Polttoaine-edut Nesteen ja ST1 asemille- Alennukset auton, kodin ja metsän vakuutuksiin Tapiolasta ja Lähivakuutuksesta- Jäsenalennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin- Apua kaikkiin metsällisiin kysymyksiin liiton ja MTK:n metsäasiaintuntijoilta sekä monia muita jäsenetuja

Lisätietoja Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomentoimistosta puh. 020 413 3850 sekämaksuttomasta palvelunumerosta 0800 181 700JÄSENEDUT JA LIITTYMISLOMAKEwww.mhy.fi tai www.mtk.fi

metsänomistajien liittoPOHJOIS-SUOMI


OINAS 21.3-19.4Olet huolestunut eräästä tuttavastasi,mutta älä tunge kärsääsi hänen asioihin.Totuushan on kuitenkin se, että et oleoikeasti huolissasi, ainoastaan utelias. kes-kity omiin puunmyyntisuunnitelmiisi jamieti vakavasti, olisiko tosiaankin puun-myynnin paikka.

HÄRKÄ20.4-20.5Uneksit olevasi Cyproksen auringon allanauttien lämmöstä ja ystävällisistä ihmi-sistä. Kuvitelmasi saa äkillisen käänteenpuolisosi komentaessa sinut pihan hara-vointiin. Käännät puolisosi komennotparhain päin ja toteat, kaikki on hyvin il-man etelän matkaakin, kesä tulee myöstänne pohjolaan Raha: Sijoita rahasi M-Realin osakkeisiin, vuosituotto pyörii toi-sella sadalla prosentilla. Kilpailijafirmanhaukkuma yhtiö on lähtenyt nousukii-toon omin avuin ilman minkäänlaista rui-kutusta yhteiskunnan suuntaan, jättäenkarvisen ja pesosen nuolemaan näppe-jään.

KAKSOSET 21.5-20.6Olet nähnyt helga neidin kylvyssä, ah iha-naa. Näin hyvin sinulla menee. Päätit ot-taa töistäsi viikon vapaata ja lähdet ulko-palstallesi taimikonhoitotöihin. Työt su-juvat hyvin ja olet tyytyväinen jälkeesi jaelämä hymyilee sinulle muutoinkin. Rak-kaus: Toteat onnistuneesi raivaussahanhankinnassa, mieltymyksesi sahaan hipoojo rakkauden piirteitä. Puolisosi huomaaasian, ja vaatii hyvitystä. Korjaa asia oi-kein, niin selviät kriisistä puhtain pape-rin.

RAPU 21.6-22.7Olet edelleen itsekäs, ämpyilevä ja jopalihonutkin viime näkemästä. Tee jotainasian eteen, vaikka uskotteletkin itsellesiolevasi oikeassa. Kaipuuta lämpimiin mai-hin kiehtoo, varsinkin jos tiedossa olisisalaisia suhteita. Selität liikaa vaikka olet-kin joskus jopa oikeassa. Mutta mies/naisasioissa sinulla on opeteltavaa ja paljon.Veroasiatkaan eivät sanottavasti paljoa-kaan kiinnosta. Missä vika, sinussako? Ve-ronpalautuksissakin oli vain mätkyjä; pa-

Tähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovat

Tähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovatTähdet kertovat

JOUSIMIESSeija on tehnyt hyvän kaupanmyymällä varttuneen kasvatus-metsän harvennuksen sahafirmalle.

RAPUSiskoa kiehtoo kaipuu lämpi-miin maihin

lautusta kai sekin, tulihan tieto kirjeessä?Siinäkin on omat hyvät puolensa. Kokemuk-set metsäalalta opettaa ja pistää sinut ku-riin vieraista suhteista. Muista, että mene-mällä joskus kunnolla itseesi, voisit oppiauusia asioita, jolloin huomaat kuinka usko-mattoman ihana ihminen sinä todellakinolet..

LEIJONA 23.7-22.8Mikä on kun puukaupat eivät osu korkeim-paan hinta aikaan? Kärsi nahoissasi, olisitkysynyt, ennekuin päätit ratkaisuista. Met-sänhoitoyhdistys auttaa ja neuvoo. Kysyväei tieltä eksy. Näin pärjäät paremmin läpisäälittävän elämäsi.

NEITSYT 23.8-22.9Mars ja Venus kohtaavat kuun ollessa maantoisella puolen. Saturnuksen varjo väijyyPohjantähteä. Kaikki tietää sinulle pelkkäähyvää. Raha: Teet hienon sijoituksen, kunlyöt tulosvedon Kiiminki Capitals vs Ou-lun Ilves. Ilves OULU voittaa pelin 12-10 (Heikkinen 2+1, Tuohimaa 3+1, Huru 0+1;kolmoskentälle ihan mukavat lukemat).Karsee kerroin ja rahaa tulee tilille. Äläluota enää tuuriisi, äläkä veikka enää Ilves-tä. Ilves Oulu ei voita enää Capitalsia. Rak-kaus: Tuhlaat rakkauttasi liikaa rahapeliin.Vie vastapainoksi rakkaasi ulkomaille, eiKreikkaan, mieluimmin Rodokselle!!!

VAAKA 23.9-23.10 Punaisena helottava aamurusko saa pääsisekaisin. Teet uusia ratkaisuja ja innostutgolfin peluuseen. Kentät kotitanhuvilla eiriitä, kierrät pitkin Eurooppaa. Muista pi-tää varasi Tiger Woodsia vertailemalla.Kohtuullinen määrä salarakkaita riittää, jo-ten keskity lähipeliin huolella. Raha: Jos rahaloppuu, valtkirja metsänhoitoyhdistyksen,joka hoitaa sopivat kohteet puunmyynti-suunnitelmiin. Puukauppa pelastaa kuihtu-neen rahatilanteesi ja pääset jälleen ulko-maan viheriöille.

SKORPIONI 24.10-22.11 Päätät taipua puolison tahtoon ja viet hä-net metsään metsänistutus-hommiin. Pidänäppisi erossa muista kuin taimista ja kes-kity olennaiseen. Innostus metsätöistä niin,että päätätte puolisosi kanssa hankkia rai-

vaussahan ja jatkatte näin yhteisiä pon-nisteluja taimikonhoidon saralla.

JOUSIMIES 23.11-21.12Olet tehnyt hyvän kaupan, myymällä vart-tuneen kasvatusmetsän harvennuksen sa-havirmalle. Sieltä lähtee kuidun sijaan tuk-kia ja pikkutukkia merkittävästi. Kun vie-lä kateellinen naapurisi ihmettelee hyvääkauppaasi, saa tilanne sinut hykertelemääntyytyväisinä. Raha: Sahavirma on lähettä-nyt tilillisen repullisen rahaa, reilusti yliodotuksien. Sinulla on positiivinen ongel-ma; mihin sijoittaa rahat? Toteat kuin yli-kiiminkiläinen isäntä - “ raha ei ole rau-dassa hukassa.” Päätät sijoittaa Rauta-ruukkiin, petyt koska nousu ei ole nope-aa, mutta malta odottaa, kyllä se vieläkohisten nousee.

KAURIS 22.12-19.1Jokainen arkinen asia ärsyttää sinua. Myöskemera tuet ja taimikonhoitotyöt. Rat-kaisu löytyy. Unohda ne ja lähde baanal-le. Samat asiat ärsyttävät huomennakin,mutta unohtuvatpa edes yhdeksi illaksi.Toisaalta, aamulla on vähintään yksi ärsy-tyksen aihe lisää. Kankkunen.

VESIMIES 20.1-19.2Olet loistava shoppailija. Hypistelet ja hy-pistelet kaikkea mahdollista ja mahdoton-ta. Kaikki on turhuutta, muista se. Jos jo-tain todellakin haluat vaateostoksillasiostaa, niin osta miehellesi uudet sukat.Jos kauppa ei ole oikea, osta sukat kirp-putorilta. Ei maksa liikaa.

KALAT 20.2-20.3Olet mielestäsi oiva metsästäjän alku.Haaveilet nappiosumista asearsenaaleil-lasi. Pyssyt eivät kuulu kesäaikaan. Ota vä-littömästi raivaussaha tilalle; takuullaparempaa tekemistä kuin alituiset raken-nushommat ja metsästysreissut. Nuorettaimikot kaipaavat enemmän hoitoa, kuinlinnut hauleja. Ennakkoraivaus on vielä-kin lasten kengissä. Pystykarsinnat eivätole nykypäivää, taimikonhoito on. Muis-tathan , että torpparitilallisen taksväkki-päivät ovat rästissä. Mitä lupasit tehdä, jamitkä on tekemättä?

Vaimo oli jo sängyssä lueskelemassa, kun mies tuli ovestasisään lammas kainalossaan.- Tässä on se lehmä, jonka kanssa harrastan seksiä silloin,kun sinulla on päänsärky, mies sanoi.- Toi on kyllä lammas, vaimo huomautti ivallisesti.- Minä puhun lampaalle, mies vastasi.

Kevennetyt:Mitä kysyttiin Alpo Rusinsijaisnäyttelijältä?- Miltä tuntuu olla rusina?

Mies tapasi pitkästä aikaa vanhan naistuttavansa.- Kuinkas vanha sinä jo nykyisin olet?- Lähestyn neljääkymmentä- Kummasta suunnasta?

Mikä on mafiapomon lempiruoka ?- Vasikka

Mitä yhteistä on

blondilla ja sanomalehdellä ?

- Kumpaakin painetaan yöllä ja annetaan

aamulla jakeluun.

Suomen Pankin johtokunnan jäseneltä tie-dusteltiin hänen mielipidettään eurosta.- Euroopan yhteisvaluutan etu ilmeneemm. siinä, että kun ennen saattoi ravinto-lan baarissa sanoa, housun taskussa on ko-vaa valuuttaa kaksi markkaa, niin nyt te-kee suuremman vaikutuksen, kun sanoo,että siellä on 25 senttiä.

LEHDISTÄP-O-I-M-I-T-U-T

Maksuton keitto menikaupaksiKaleva 9.2.2010

Myydään koivuhalkoa.Takkaan, nuotioon, saunaanja lyömiseen.Ilmaisjakelut 4/2010

Helsingin metsänhoitoyhdistysajan tasalla- Jäätyneet suot ja pellot kan-tavat hyvin metsäkoneita.

“Puolueissa eletään kuin mart-tayhdistyksissä, joissa puheen-johtajaksi valitaan hitain kiel-täytyjä.”Kansan Uutiset

Odotettu, palkittu, tarkka, luotettava, päättäjien suosima, intuitiivinen, tuppeensahattu, vastuunsatunteva, sykähdyttävä, arvostettu ennustuspalsta ; Tähdet Kertovat …. jatkaa tuloaan…

1. On tärkeää löytää mies, joka osallistuu keittiötöihin,joka kokkaa ja jolla on työpaikka.

2. On tärkeää löytää mies, joka saa sinut nauramaan.3. On tärkeää löytää mies, johon voi luottaa ja joka ei valehtele.4. On tärkeää löytää mies, joka on hyvä sängyssä.5. On tärkeää, että nämä neljä miestä eivät tunne toisiaan.

Miksi ylikiiminkiläinen syöttää lam-paille rautatabletteja?He ovat päättäneet ruveta tuottamaanteräsvillaa

Ohjeet hyvän iiläisen miehen hankkimiseksi:

Mistä tunnistaa yli-iiläisenkaraokevetäjän?Ääni sopii lehteen ja naama ra-dioon…

Mitä tapahtuu, kun poliisi saa laajennetut valtuudetpuhelimen kuunteluun?- poliisikoulun lopputenttiin joudutaan liittämään kuullunymmärtämiskoe

Muhoslainen kuunteli radiota jasieltä kuului :-“ kuuntelette Yle ykköstä.“ Mistä toi voi sen tietää, muhoslainenhämmästeli?

K -18


Janintapaan

Sodankylässä Kitisen jaLuiron välinen kaira kuu-lui ja kuuluu yhä Oranie-men paliskuntaan, jossa onnykyisin 160 poronomista-jaa ja kuutisen tuhattaporoa. Ennen vanhaan ettoeli porojen kokoaminenerotuksia varten alkoi elo-syyskuun vaihteessa , kes-keytyi porojen rykimäajaksija jatkui aina helmikuunlopulle asti niin, että kokopaliskunnan poroelo saatiinkäydyksi läpi.

Poromiehen keittiö olisamalla kertaa myös ruo-kasali ja makuuhuone; ko-konaisuus, jonka nimi oli jaon yhä asento. Kiivaimpanaettoaikana ei samassa asen-nossa yleensä oltu yhtä yönseutua enempää, vaan ilta-sella lyhyen päivän vaihtu-essa sakeammaksi hämä-räksi – pimeäähän ei Lapis-sa lumen aikana ole kos-kaan- pysäytettiin kulje-tuksessa ollut poroparttio taivähän isompi tokka sopivanjäkäläkankaan reunaan.Porot alkoivat kaivaa jäkä-lää suuhunsa ja miehet, joi-ta samassa roikassa oli 5-7harvoin enemmän, alkoivatrakentaa asentoa.

Keittotuli viritettiin ter-

POROMIEHEN KEITTIÖSTÄ TEIJÄN KEITTIÖÖN,PorPorPorPorPoropata neljälle. Janin tapaan…opata neljälle. Janin tapaan…opata neljälle. Janin tapaan…opata neljälle. Janin tapaan…opata neljälle. Janin tapaan… (huom! suom. teidän keittiöön,

ohjelmasta Teijan keittiössä)

vaskantoon ja pantiin kah-vi tulelle. Tulen tuntumaankatsottiin paikka laavulle jahakattiin paksu kerros ha-

jen päälle makuualustaksija niin asento oli valmiskahvin juontia varten. Ly-hyen päivän aikaahan ei

Tämä kertomus koskee aikaa ennen moottorikelkkaa ja mopo, aikaajolloin poromies liikkui maastossa sulan aikana jalan ja lumen aikanasuksella. Lumen aikana niestaa eli evästä ja muuta tavaraa vetivätvetohärät pulkissa. Ahkioita taasen käytettiin henkilökuljetuksiin, muttavarsinaisessa poronhoitotyössä niillä ei ollut paljonkaan käyttöä.

mittaa kirvesvarsi miestäkohden ja paksuutta 10-12tuumaa, sillä rakotulihon-ka palaa tuuman tunnissa,alapölkky vähän nopeam-min kuin ylempi. Honkienvastakkain tulevat pinnathakattiin säystöille, pantiinmolempiin päihin poikit-taiset tulpukset, jotta pölk-kyjen väliin sopi kiehisiä jaroitakkeita. Perkkapuu lyötiinyläpölkyn toiseen päähänpitämään sitä paikallaan.Rakotuli oli sytytystä vail-le valmis. Tarkenemisenkannalta oli aivan oleellis-ta, että tuli oli kymmenensentin tarkkuudella oikeas-sa paikassa suhteessa loue-vaatteeseen ja että hehku-va rako oli oikealla korkeu-della suhteessa nukkujiin.

Asennon valmistamisenaikana heti kahvin jälkeenoli kokkivuorossa olevapannut iltasen tulelle. Ruo-kalista oli joka ilta sama: li-hakeitto. Keittoastiana oliviidelle miehelle kymme-nen litran kattila. Keittoli-hana käytettiin poron kyl-keä, selkää, rintaa, kaulaa japotkaa. Syöntiliha otettiintokasta. Teuraaksi valittiinmikäli mahdollista merki-tön poro eli peura, joka mer-kittömänä ei kuulunut ke-nellekään yksityiselle, vaanoli paliskunnan omaisuut-ta. Jos tokassa ei ollut peu-roja, ammuttiin jonkun yk-sityisen merkkiporo, jonkapaliskunta sitten korvasi

vuja pohjalle. Loue eli laa-vuvaate viritettiin koostariippuen 1-3:n ristikkäinviritetyn salon varaan, hon-karassi etupuolelle kynsi-puuksi, porontaljat havu-

oltu tuhlattu kahvinkeit-toon. Tämän jälkeen pan-tiin riittävän järeä kelohon-ka nurin yöpuuksi ja siitäkaksi rakotulipölkkyä lou-teen eteen. Pölkyissä oli

asianomaiselle joko peural-la tai rahalla. Teurasporos-ta ettomiehet maksoivat pa-liskunnalle muodollisenkorvauksen.

Kokki hakkasi keittoas-tian kukkuroilleen lihanpa-loja, täytti sen vedellä, nak-kasi puoli kourallista kar-keaa merisuolaa sekaan janosti tulelle. Lihojen sula-essa kukkura painui katti-lan sisään ja kohta vaahtokuohui nuotioon. Lihakeit-to oli valmis. Syönti nimit-täin alkoi yhtä aikaa kiehu-misen kanssa. Jokainenkaapaisi kuppiinsa lihan-palan , leikkasi siivun limp-

essa pitkin iltaa , kunneskattila oli tyhjä. Liemenkokki kaatoi hankeen.

Aamulla keitettiin kahvija tehtiin käristys isossakäristyskauhassa tai rauta-padassa. Pataan silputtiinkokolias kimpale läskiä jareilusti voita. Jo tätä ennenkokki oli vuollut jäisestäpaistista lähemmäs pari ki-loa ohuita lihalastuja val-miiksi , ja kun rasva padas-sa oli kyllin kuumaa , kok-ki nakkeli lihasiivuja hyp-pysellisen kerrallaan pat-aan pitäen huolta, että ras-va oli kaiken aikaa riittävänkuumaa , niin että kaikkilihat todella käristyivät. Sit-ten vain kouralla suolaa jamukilla vettä pataan. Sittenvesi keitettiin pois ja käris-tys oli valmis. Hyvin silläillan lihakeittoon asti jaks-oikin.

Kokeilepa Sinäkin miltäoikein tehty poromiehenkäristys maistuu! Käristys-lihasta voi toki valmistaasyötäväksi muutenkin. Voitehdä vaikka poropadanneljälle.

Poropata neljälleTarvitset ½ kiloa käristyslihaa, 50 g voita , 2 sipulia, 2dl lihalientä, 5 maustepippuria, 5 mustapippuria, 3porkkanaa, 1rkl vehnäjauhoja , 1,5 dl ruokakermaa, 2maustekurkkua ja 200 g leipäjuustoa.

Ruskista käristysliha pienissä erissä pannulla ja siirräpataan. Kuullota sipulit pannulla ja lisää lihaliemen japippurien kanssa pataan. Keitä muutama minuutti jalisää paloitellut porkkanat. Keitä miedolla lämmölläkypsäksi. Lisää vesitilkkaan sekoitetut jauhot ja annakiehua pari kolme minuuttia. Lisää lopuksi kerma, pa-loitellut maustekurkut ja kuutioitu leipäjuusto. Tarkis-ta suola ja anna lämmetä. Tarjoa heti puolukkahillonja pottuvoin kera.

Muistiin merkitsi Jani

Lapsiperheessä päivän kii-reisin aika ajoittuu töidenjälkeiseen hetkeen. Kaikkiovat kotona, ja nälkä suu-rimmillaan. Meidän per-heessä kaikkien suosikki onmakaroni-jauheliha -sörsse-li. Se valmistuu nopeasti, so-pivasti juuri ennen lasten-ohjelmia. Ruokaan tarvitsetmakaronia, jauhelihaa, sipu-lia ja mausteita maun mu-kaan. Keität makaronia senverran, kuin on syöjiä Rus-

Silloin kun on enemmän ai-kaa, tarvikkeita ja viitseliäi-syyttä, niin teen kunnon vi-hersalaatin. Käytän salaat-tiin aina jotain vihreää pe-russalaattia, tomaattia ja

Arkipäivänpikaruoka

Ja muut viikkoruokaohjeet toimituskunnan salai-sista kätköistä. Arkikokkaajana Anna Taskila

kista jauheliha ja sipuli sa-malla kuin makaronit kiehu-vat, ja mausta ne sopivastiesim. suolalla ja jauheliha-mausteella. Sitten vain se-koittelet ainekset keske-

kurkkua. Lisään sekaanvaihtelevasti esim. papri-kaa, maissia, herneitä, sipu-lia ja/tai oliiveja. Lisäksi saa-tan laittaa jotain hedelmää;ananasta, persikkaa, viiniry-

päleitä tai mandariinilohko-ja. Myös erilaiset juustotovat hyviä; feta-juusto, vuo-henjuusto, halloumijuustotms. Jos haluan oikein ruo-kaisaa salaattia, niin laitansekaan kinkkusuikaleita taitonnikalaa. Päälle voi loraut-taa jotain hyvää valkosipu-limaustettua salaattikasti-ketta. Salaatti saa meillä ai-kaan vaihtelevan vastaan-oton, riippuen siitä mitä sii-hen on sekaan laitettu.Yleensä ottaen kaikki syöväthyvin kasviksia, paitsi Au-kusti (4v), joka on päättäväi-sesti ilmoittanut, ettei syömitään vihreää. Yleensä Au-kustin lautasen reunaansyömättömänä eksyy kyllämyös kaikki punaiset, keltai-set ja oranssitkin.

Sitten vainkouralla suolaaja mukilla vettä

pataan

“pua ja sen päälle rasiastavoita , voileipä suuhun , li-haa jatkoksi ja kahvia pääl-le. Niin käynnistyi iltasensyönti, jota sitten jatkettiinkeiton kaiken aikaa kiehu-

Annan tapaanAnnan tapaanAnnan tapaanAnnan tapaanAnnan tapaan HerkkusalaattiHerkkusalaattiHerkkusalaattiHerkkusalaattiHerkkusalaatti

nään ja näin arkipäivän pi-karuoka on valmis! Ketsup-pia voi laittaa maun mu-kaan ja ainakin meidän per-heessä sitä laitetaan ja pal-jon!


MMMMMetsäetsäetsäetsäetsäSSSSSanomaanomaanomaanomaanomaJulkJulkJulkJulkJulkaisija Maisija Maisija Maisija Maisija Metsänhoitetsänhoitetsänhoitetsänhoitetsänhoitoooooyhdistyhdistyhdistyhdistyhdistyyyyysssss

MEMEMEMEMETTTTTSÄHOITSÄHOITSÄHOITSÄHOITSÄHOITOOOOOYYYYYHDISTHDISTHDISTHDISTHDISTYYYYYKSEN JÄSENLEHTIKSEN JÄSENLEHTIKSEN JÄSENLEHTIKSEN JÄSENLEHTIKSEN JÄSENLEHTI

Vastaava päätoimittaja Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä,

Mikko Harju, Tuomo Törrö, Pertti MoilanenToimitustyö Timo Mikkola

Sivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy. Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani

TUKKIPUUSTA

Metsän historiaa

TTTTTuloja ja vuloja ja vuloja ja vuloja ja vuloja ja vaurauraurauraurautta ennen, nautta ennen, nautta ennen, nautta ennen, nautta ennen, nyt ja tuleyt ja tuleyt ja tuleyt ja tuleyt ja tulevvvvvaisuudessaaisuudessaaisuudessaaisuudessaaisuudessa

Alueellamme oli vesisahoja. Varhaisin merkintä vesisahasta on vuodelta1533. Silloin Eerik Fleming osti sahanpaikan Halikon Hossostenkoskeltatalonpojilta ja sai oikeuden hakata heidän metsistään tukkeja niin paljonja kauan kuin halutti. Meidän alueellamme on ollut vesisahoja 1600-luvulla. Ainakin yksi merkintä on Sanginojalta vuodelta 1675, jollointalollinen Heikki Martinpoika pyysi lupaa sahan rakentamiseen.Iijokilaakson ensimmäisen sahan perusti Johan Bäck vuonna 1743Martimo-ojan suuhun, josta se rajujen tulvien takia siirrettiin 1760Hiedastinpuroon eli Hiastinhaaraan Pohjois-Iissä. Peruskartassa onedelleen merkintä ’Sahanvainio’. Koitelinkoskelle perustettiin sahavuonna 1777 . Sahausoikeus oli ainakin alkuvaiheessa 1500 tukkiavuodessa. Saha oli käytössä vuoteen 1848, jolloin se paloi. Johan Bäckperusti sahan Livojoen suuhun Kynkäänkoskeen vuonna 1784.

Kestilän tulisahasta on enääpiippu tallella.

Puun sisällä on sahanpurua sekä lautoja ja lankkuja. Kun purut raavitaan jollain konstilla pois, lähtee laudat ja lankut irti toisistaan. Tämän työn voi tehdämonella eri menetelmällä, joista kuvissa on kolme. 1: Käsisahaus on varma, mutta hidas. 2: Raamisaha oli aikoinaan mahtava keksintö. 3: HewSaw on tehokaspikkutukkisaha.

Kestilän höyrysahanrakentamisesta 150vuottaVuonna 1852 oululainenkauppias J. G. Bergbomanoi lupaa rakentaa höyry-saha Iin pitäjään. Hän pe-rusteli hankettaan sillä, ettätervalauttojen aluspuinatuli Iijokisuulle kesäisin25000-30000 tukkia, joistasuurin osa lahosi käytönpuutteesta. Vain höyrysa-halla ne voitaisiin sahata,koska jokisuulla ei ollutkoskia.

Samalla myös toisen sa-han perustamista Iijoki-suulle anottiin eri henkilöi-den toimesta. Hankkeet oli-vat monessa mielessä his-toriallisia, koska kyseessäoli Suomen ensimmäinenhöyrysaha ja pohjoismais-sakin ensimmäinen höyry-saha aloitti toimintansaRuotsissa 1949. Pelättiinmyös metsän loppumista.

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

Monien juridisten ja hallin-nollisten käsittelyjen jäl-keen senaatti antoi 1857 lu-van sahojen perustami-seen, mutta pienensi pyy-dettyjä sahauskiintiöitä, jo-ten osapuolet päätyivätkannattavuuden takaami-seksi yhden sahan rakenta-miseen.

Saha rakennettiin Etelä-Iin kylään Kestilä-nimisel-le tilalle ja nimeksi tuli Kes-tilän höyrysahalaitos. Ra-kennus oli kaksikerroksi-nen pituus 25 m, leveys 9m ja korkeus 7 m. Höyry-moottori oli Bolinder-merkkinen Tukholmassarakennettu teholtaan 60 hvja pyörintänopeus 80-100kertaa minuutissa. Sahan-purut kuljetettiin suoraantulipesiin. Sahan kapasi-teetti oli 120-150 tukkiavuorokaudessa. Puut oli-vat pituudeltaan puoli-kymmentä syltä (n. 7,5 m)ja latvasta vähintään 9 tuu-maa (22,5 cm) paksuja,mutta 20 tuumaisetkaan

(50 cm) eivät olleet harvi-naisia. Valmis sahatavaravietiin läheisille saarille lä-hinnä Simakkasaarelle, jos-ta ne vietiin lastiveneilläOuluun tai muualle.

Saha oli sen ajan nähtä-vyys ja sitä tultiin hevos-kärryillä katsomaan Viipu-rista ja Helsingistä asti. Sa-hanhoitaja Henrik Mickli-nin huvilalla sanotaan ol-leen alkuaikoina jatkuvatarjoilu uteliaiden arvovie-raiden tullessa tulisahaakatsomaan.

PikkutukkisahatPölkky Oy:n saha Taival-koskella on esimerkki te-hokkaasta pikkutukkiahyödyntävästä sahasta.Pienin puu on pituudeltaan2,5 m ja latvaläpimitaltaan10 cm. Sahakone on Män-tyharjulla toimivan VeistoOy:n valmistamaHewSaw-saha. Siinä on te-rät asetettu kompaktisti ly-hyelle matkalle ja pääosinsähkömoottorin akselinpäähän, jolloin laite on te-hokas, tarkka ja luotettava.

Tukki kulkee linjan läpinoin kolmessa sekunnissa,jonka aikana pinnat hake-tetaan ja muut osat saha-taan sopiviksi läpimitanmukaan. Loppuvaihe on-kin kuivaamista ja lajitte-lua. Vuorokaudessa saha-taan noin 10 000 tukkia.

Iin mhy:n palveluksessa oleva Rauno Turtinen harventaa metsää viime viikolla otetussa kuvassa. Harvennuksessa onkuvanottoon mennessä kertynyt noin 50 m3 hehtaarilta, josta Shinshowan sahalle menee 15 cm:n yli menevää tukkia 80 m3,Pölkyn sahalle 10-15 cm:n pikkutukkia 77 m3 ja sellutehtaalle 81 m3. Metsä on esimerkillisesti hoidettu. Taimikonhoito jaensiharvennus on tehty ajallaan. 20 vuoden päästä metsä uudistetaan ja sahapuun osuus noussee 85 %:iin. Kestilän höyrysahanmitoilla harvennusmetsästä ei juuri sahattavaa tukkia olisi löytynyt.


Vanhaäitini Kaisa os. Vilppola lap-suuskoti Saarinen, sijaitsee noin pa-rin kilometrin päässä murhansilmäs-tä. Ollessani vielä alle kouluikäinen,kyselin vanhaäidiltäni miksi tuollaniityllä on noin erikoinen nimi ? Jos-tain syystä vanhaäiti ei ollut halukasvastaamaan kysymyksiini. Hän eiehkä todellakaan tiennyt niityn histo-riaa tai – jos hän sittenkin jotain tiesi– hän ei halunnut ikävillä asioillamieltäni pahoittaa.

Kun sitten vuosikymmeniä myö-hemmin selvitin Oulun maakunta-ar-kistossa syntymäkotini Saarisen his-toriaa, oli luonnollista, että myös tuonniityn nimiasia nousi yhdeksi tutki-muksen kohteeksi.

Saarisen asutukseen on annettulupa Iin käräjillä 1687. Tuon vuodenjälkeen kirjoitetut Kiiminkiä ja Ylikii-minkiä koskevat Iin käräjäpöytäkir-jat, samoin kun kirkonkirjat, ovatvuosien ajan olleet mielenkiintonikohteena. Vuoden 1793 käräjäpöytä-kirjasta löytyi selostus oikeuskäsitte-lystä, joka koski lapsen murhaa sel-laisella alueella, jonka jotenkin voisiyhdistää murhansilmän tragediaan.

Murhansilmäksi kutsutun niitty-kappaleen lähellä on toinen, nykyisinmetsää kasvava entinen niittypalsta,joka on ollut sen ylikiiminkiläisenuudistilan omistuksessa, joka maini-taan oheisessa käräjäpöytäkirjassa.Niitty on entinen Ylikiimingin enklaa-vi, joka oston jälkeen on liitetty Koi-ra-ahon metsäpalstaan. Huttulan ta-lon nimi pöytäkirjassa askarruttaa javaatisi mainittujen talojen niittyomis-tusten tarkempaa selvittelyä.

Lopullinen selvyys edellä maini-tusta henkirikoksesta toistaiseksipuuttuu. Karmea nimi kuitenkin ai-van varmasti viittaa johonkin ikävääntapahtumaan murhansilmän alueella.

Oliko kyseessä lapsimurha, Isovi-han tapot vai verinen riita… ?

Pudasjärvellä 25.2.2009Kalevi Jokikokko

Käräjäoikeus on katsonut Ju-liaana Danielintyttären syylli-syyden täysin toteennäytetyk-si ja sen johdosta PahanteonKaaren XVI luvun 1 pykälänsekä Kuninkaalliseen Asetuk-seen 20 tammikuuta 1779 teh-tyjen muutosten nojalla tuo-minnut hänet mestattavaksi jaroviolla poltettavaksi. Tutkin-nan alussa makaajakseen il-moittama renki Eric Rekilehtoon tästä syytteestä vapaaksitodettu. Lars Larsinpoika, jokaon Juliaana Danielintyttärenkanssa harjoittanut lihallistayhteyttä sekä tiennyt ja salan-nut hänen raskaudentilansa, onlisäksi auttanut Juliaanaa siki-ön kätkemisessä.

Tästä Lars Larsinpoika tu-lisi LVIII luvun (lihallisestayhteydestä lähisukulaistenkanssa) 1 §:n ja LXI luvun 2 §:nmukaan sovittamaan nämä rik-komuksensa kolmellakymme-nellä parilla raippoja, läpikäy-mään yksityisen Ripin ja syn-ninpäästön sekä maksamaanrahana Ylikiimingin Kappelinkirkolle 32 killinkiä. LisäksiKihlakunnan Oikeus on katso-nut Lars Larsinpojan vanhem-pien uudisasukas Lars Kynsi-lehdon ja hänen vaimonsaAnna Michelintyttären laimin-lyöneen Juliaanan tarpeellisensilmälläpidon, minkä vuoksiOikeus on edellä mainittua LXIkaarta noudattaen sakottanutheitä kumpaakin kahdella-kymmenellä Hopearahalla elikuudella Riikintaalarilla, 32 kil-lingillä, mitkä sakot he kuiten-kin saisivat köyhinä ja ikään-tyneinä sovittaa kahdeksanpäivän vankeudella vedellä jaleivällä. Vielä tulisi AnnaMichelintyttären sisaren, ruo-tilainen Margarethan ja Julia-nan Äidin Torpparin vaimonElisabetha Michelintyttären,edellä mainittujen rikkomus-ten yhteydessä osoittamansavälinpitämättömyyden takiasaada Kihlakunnan Oikeudel-ta sovelias puhuttelu.

Käräjäoikeus käsitteli Pro-vinsiaali (piiri) lääkäri TohtoriChristian Herman Cargerinpalkkiolaskua ja katsoi, ettälaskusta on poistettava roomu-rahan nimikkeellä oleva 12 kil-lingin summa minkä lisäksi

Tohtori Cargerin pitää lääkärinlaskustaan vähentää sekä Ku-nink. Maj.tille ja Kruunulle pa-lauttaa 16 killinkiä, joka on ai-heutunut syytettyjen kyyditse-misestä.

PÄÄTÖSKungl. maj.tin Vaasan Hovioi-keuden päätös edellä seloste-tussa ja Hovioikeudelle aliste-tussa jutussa n:o 82. Käsitelty 6marraskuuta 1793.

Kuninkaallinen hovioikeuson ottanut tämän jutun harkin-taansa ja antaa siitä seuraavanpäätöksen:

Hovioikeus toteaa, ettei olevoitu toteen näyttää, että Juli-aana Vesa olisi syyllistynyt vä-kivallan käyttöön hänen viimeheinäkuun 16 p:nä synnyttä-mänsä poikalapsen surmaami-sessa.

Näyttö oli vaikeaa jo senkinvuoksi, että piirilääkäri Tohto-ri Carger sai jo mätänemistilas-sa olevan sikiön tutkittavak-seen vasta saman vuoden elo-kuun 10 päivänä.

Kuitenkin oman tunnustuk-sensa ja valallisesti kuultujentodistajien kertomusten perus-teella Juliaanan on todettu lu-vattoman sekaantumisen seu-rauksena olleen raskaana, eikätästä tilastaan ilmoittanut, vaanyksinäisyydessä synnytti yllä-mainitun todistuksen mukai-sen kehittyneen sikiön jonkakätki, minkä törkeän rikko-muksen Juliaana on hänelle sii-tä esitetyistä todisteista huoli-matta ensin yrittänyt salata.Myöhemmissä kuulusteluissahän on vähitellen murtunut jatunnustanut teon syytteen mu-kaiseksi.

Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi muuttaa Kä-räjä Oikeuden tuomiota siten,että Juliaana Danielin tytär Ve-saa on rangaistava kolmella-kymmenellä paria vitsoja kol-me lyöntiä parilla ja sen jälkeenkun hän on yhtenä Sunnuntai-na läpikäynyt julkisen kirkko-rangaistuksen, hänet passite-taan kuritushuoneeseen Tuk-holmaan siellä kahden vuodenajan työssä pidettäväksi.

Tähän rangaistukseen tuleesisällyttää se tuomio, jonka Ju-lia Danielin tytär on saanut nel-jättä kertaa serkkunsa kanssaharjoitetusta salavuoteudesta.

Jatkettu VaasanHovioikeuden päätös...Lars Laurinpoika Kynsilehdonosalta on selvitetty, että hän onsyyllistynyt SalavuoteuteenJuliaanan kanssa sekä tunnus-tuksensa mukaan kotiin tulon-sa jälkeen 20 heinäkuuta hänon saanut tiedon Juliaanan ri-koksesta, jolloin Lars oli Juli-aanan kehotuksesta ottanut si-kiön pellon ojasta, mihin tämäoli sen piilottanut ja vienyt si-

Metsän historiaa

MurhansilmänMurhansilmänMurhansilmänMurhansilmänMurhansilmänmmmmmyyyyystststststeerieerieerieerieeriMinä, tämän tarinan kirjoittajaKalevi Jokikokko Pudasjärveltäomistan Kiimingissä KoiraAhonmetsäpalstan. Metsäpalstansisällä on Koiralammen- Saari-sensuon välissä vieraan omis-tuksessa oleva, noin parin heh-taarin niittypalsta, joka muis-tini ajan on tunnettu nimellä “MURHANSILMÄ”.

MURHANSILMMURHANSILMMURHANSILMMURHANSILMMURHANSILMÄN MYÄN MYÄN MYÄN MYÄN MYSTEERI ; OSA 2STEERI ; OSA 2STEERI ; OSA 2STEERI ; OSA 2STEERI ; OSA 2Oulun läänin Iin pitäjän Kihlakunnanoikeuden istunto Kiimingissä 22.8. 1793.

Pääkohdat ja tuomio jutusta, joka koskee naimatonta naista Juliana DanielinJuliana DanielinJuliana DanielinJuliana DanielinJuliana DanielintttttytärytärytärytärytärVVVVVesaaesaaesaaesaaesaa, jota on jo aikaisemmin kolme kertaa rangaistu salavuoteudesta johon hänon nyt uudelleen syyllistynyt serkkunsa naimattoman rengin Lars LarsinpoikLars LarsinpoikLars LarsinpoikLars LarsinpoikLars LarsinpoikaaaaaKKKKKynsilehdonynsilehdonynsilehdonynsilehdonynsilehdon kanssa tullen tästä sekaantumisesta raskaaksi, minkä seurauksenaJuliaana on yksinäisyydessä synnyttänyt ja hengiltä ottanut sikiönsä, mistä häntäon Komissaari ja Kruunun Nimismies Hans MHans MHans MHans MHans Magagagagagnus Bnus Bnus Bnus Bnus Boijoijoijoijoijin toimesta syytetty ja IinKihlakunnan Käräjä Oikeus antanut tuomionsa.


keen hänen on läpikäytävä yk-sityinen rippi ja synninpäästösekä maksaa Ylikiimingin Kap-pelikirkolle yksi Riikintaalarikuusitoista killinkiä, jonkasumman voi myös työllä korva-ta.

Renki Eric Rekilehto vapau-tetaan luvattoman seurustelunsyytteestä. Lars Laurinpojan äi-din Anna Michelintyttären ran-gaistus Juliaanan valvomisenlaiminlyömisestä – kahdeksanpäivää vedellä ja leivällä – jäävoimaan. Uudisasukas LarsKynsilehto, ruotilainen Marga-retha Michelin tytär ja torpparinvaimo Elisabeth Michelin tytäreivät ole Hovi Oikeuden har-kinnan mukaan syyllistyneetmihinkään laiminlyöntiin.

Tohtori Cargerin lasku Juliaa-nan kuolleen sikiön tarkastami-sesta jää vähentämättömänävoimaan.

Tämän laskun summa NeljäRiikintaalaria 36 killinkiä 10

kiön kauemmas metsään. Tätätunnustusta tukevat monet tut-kinnan aikana esiin tulleet sei-kat, joista raskauttavin oli se,että Julianan sikiö oli löytynytLars Laurinpojan näyttämästäpaikasta.

Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi, että LarsLaurinpoika Kynsilehdon LXILuvun 2 §, LVIII Luvun 1 § jaLV luvun 5 § nojalla sovittaatämän kielletyssä Polvessa teh-dyn rikollisen salavuoteudenharjoittamisen Kahdellakym-menellä parilla raippoja, kol-me lyöntiä parilta ja sen jäl-

runstykkiä kuuluu JuliaanaVesan korvata, mutta hänen va-rattomuutensa takia lasku jäämaksettavaksi Kun.Maj.tin jaKruunun tällaisiin tarpeisiinmyönnetyistä varoista.

Käännös ruotsinkielestä:Paavo LohvansuuPuhtaaksikirjoitus:Kalevi Jokikokko

Murhansilmän mysteeri osayksi löytyy kokonaisuudesaanMetsäviesti Kiimingin lehdes-tä v.2009

- ninnu -


Vähimmäisvaatimuksenatulisi olla, että tehdäänosakkaiden ja sellaisten ul-kopuolisien kanssa, joitaasia koskee, keskinäinensopimus penkkatien käy-töstä, jonka saa sitten tar-vittaessa virallistettuamaanmittaustoimitukses-sa.

Toinen ongelma, joka onollut esillä jatkuvasti, onkääntöpaikka penkkatienpäässä. Joskus on tulluteteen, ettei mitään kääntö-paikkaa ole edes hakattu

HHHHHyyyyyötötötötötyyyyyä vä vä vä vä vai haittaa?ai haittaa?ai haittaa?ai haittaa?ai haittaa?Viime vuosien aikana on tehty ansiokkaasti penkkateitäkunnostusojituksien yhteydessä. Suunnitelmana asia on hyvä muttatoteutuksen jälkeen törmätään usein kahteen epäkohtaan. On olemassaoleva penkkatie mutta virallisia kulkuoikeuksia ei ole joko penkkatiehentai penkkatien ja yleisen tien väliin jäävälle alueelle, jota pitkin puutpitäisi kuljettaa. Mitä hyötyä on tiestä, jota ei saa käyttää siihentarkoitukseen, mihin se on tehty elikkä puun kuljetukseen?


vaan tie päättyy ykskaks.Useimmiten tulee eteen ta-paus, että puustoa kääntö-paikalta on kaadettu mut-ta pohjaa ei ole millään lail-la raivattu elikkä isoja kiviäja kantoja ei ole poistettu.

Kun tullaan talvella tällai-seen paikkaan tekemäänhakkuita, on työn ja tuskantakana aikaan saada sellai-nen kääntöpaikka, että re-kat saadaan kääntymäänsärkemättä renkaitaan japankkojaan. Penkkatienteon yhteydessä kaivurillaon helppo tehdä kunnonkääntöpaikka, siinä meneekorkeintaan 30 minuuttia,kun kaivuri saa revittyähaittaavat kannot ja kivetpois. Tämän jälkeen ei tar-vitse kuin lingota talvellatie jäätymään ja ajaa poispuut.

PPPPPenkenkenkenkenkkkkkkaaaaatietietietietie

Nyt saa sanoa

Mitäänkääntöpaikkaa

ole edes hakattuvaan tie päättyy

ykskaks

“

PuukaupanedunvalvojaPuumarkkinoiden tuntemus on onnistu-neen puukaupan avain. Metsänhoitoyh-distys tuntee puukaupan ja on metsän-omistajan ehdoilla toimiva luotettavakumppani puukaupan kaikissa vaiheis-sa. Yhdistyksen rautainen asiantuntemusvarmistaa, että myyjä saa puukaupas-taan tuottoisimman sadon.

Metsänhoitoyhdistys laatii metsän-omistajan ja metsän tarpeet huomioivanpuun myyntisuunnitelman, jossa selvi-tetään hakkuukohteet hakkuutavoittain,puutavaran määrä ja arvio puuerän hin-nasta. Yhdistys huolehtii myös uudista-missuunnitelman laadinnasta, mahdol-lisen valtion rahoitustuen hakemisesta,metsänkäyttöilmoituksesta sekä muistaasiakirjoista.

Valtakirjalla metsänomistaja voi val-tuuttaa metsänhoitoyhdistyksen huoleh-timaan myytävän puuerän markkinoin-nista, tarjousten laskennasta ja vertailus-ta sekä puun korjuun, runkojen katkon-nan ja puutavaran mittauksen valvon-nasta. Myös puunkorjuun toimeksianto-na kertyvät puuerät markkinoidaan val-takirjoin eri käyttöpisteisiin markkina-hinnat ja ehdot huomioonottaen. Met-sänhoitoyhdistys varmistaa näillä toi-menpiteillä, että metsänomistajan oi-keusturva ja edut tulevat kaikilta osinturvattua.

Kaikki puukaupan vaihtoehdot ovatmetsänhoitoyhdistyksen kautta metsän-omistajan käden ulottuvilla. Pystykau-pan vaihtoehtona saattaa olla järkevääturvautua yhdistyksen järjestämään laa-dukkaaseen korjuupalveluun. Laaduk-kaaseen jälkeen sitoutuneet, ympäristö-ystävälliset hakkuukoneketjut ja osaavattekijät takaavat metsänomistajan ehdoil-la toimien hyvän tuloksen.

MetsänhoidonammattilainenHyvin hoidettu metsä tuottaa arvokkaansadon. Metsän uudistamiseen liittyvillätöillä varmistuu metsäomaisuuden ar-von säilyminen. Metsänhoitoyhdistystoimittaa metsänomistajille metsänvilje-lyssä tarvittavat taimet, siemenet ja työ-välineet sekä opastaa ja avustaa itse vil-jelytyössä. Viljelyä edeltävään maan-muokkaukseen ja itse metsänviljelyynyhdistyksen palveluksessa on osaava jaammattitaitoinen urakoitsija- ja metsu-rikunta, jonka jälkeen voi luottaa.

Taimikoiden ja nuorten metsien oi-kea-aikainen hoito varmistaa metsän ke-hityksen ja tulevan metsätilin. Metsän-hoitoyhdistys hakee metsänomistajanpuolesta saatavissa olevat rahoitustuet,opastaa omatoimisen työn tekemisessäja järjestää tarvittaessa yrittäjämetsurei-ta tai sopivia koneita hoitotyön toteutta-miseen.

Energiapuun korjuu ja käyttö on no-

peasti lisääntymässä. Metsänhoitoyh-distys auttaa metsänomistajaa kaikissaenergiapuuhun liittyvissä asioissa. Met-sänhoidossa ja hakkuissa kertyvä ener-giapuu voidaan kerätä talteen joko met-sänomistajan omana työnä tai tarvitta-essa markkinatilanteen mukaan metsän-hoitoyhdistyksen toimesta. Energia-puun kauppatilanteesta eri ostajien kes-ken tiedotamme niin hinta kuin ostoha-lukkuudesta energiapuukauppaan.

Metsänlannoitus on ylivoimaisestituottoisin metsänhoidon työmuoto, jon-ka avulla saadaan kohteesta riippuen15-20 prosentin tuotto lannoitukseen si-joitetulle rahalle. Parhaita lannoituskoh-teita ovat havupuuvaltaiset kangasmet-sät. Suometsien ravinnetalouden hoi-toon metsänhoitoyhdistyksellä on erin-omainen asiantuntemus, joka perustuutiiviiseen yhteistyöhön Metsäntutki-muslaitoksen kanssa.

Suometsien hoitoon kuuluu kunnos-tusojitusta, harvennushakkuita, penger-teiden tekoa ja monia hoitotöitä, jotkajoudutaan toteuttamaan tiiviissä ketjus-sa yhdellä kertaa. Tämä varmistaa töi-den oikean ajoituksen ja kustannuste-hokkuuden. Metsänhoitoyhdistys aut-taa metsänomistajaa sekä töiden suun-nittelussa että toteutuksessa yhteistyös-sä metsäkeskuksen kanssa. Kunnos-tusojitukset toteutetaan pääosin yhteis-työssä metsäkeskuksen kanssa.

ErityisosaamistaverotuksestakiinteistökauppaanMetsänhoitoyhdistys avustaa alueensametsänomistajia kaikissa metsäomai-suuden hoitoon liittyvissä asioissa. Met-säkiinteistön arvon määrittäminen, met-sätuhojen arviointi ja metsäverotukseenliittyvä opastus ja palvelu kuuluvatolennaisena osana metsänhoitoyhdis-tyksen palveluvalikoimaan.

Metsäkiinteistöjen omistukseen liitty-vissä asioissa metsänomistaja saa omas-ta yhdistyksestään ammattiapua kiin-teistöjen kaupassa, tila-arvioinneissa,sukupolvenvaihdoksissa sekä verotuk-seen liittyvissä asioissa.

Uutena palveluna metsänhoitoyhdis-tys avustaa metsänomistajia luonnon-hoitoasioissa. Mikäli tilalla on arvokkai-ta metsäisiä elinympäristöjä, jotka met-sänomistaja haluaa suojella vaikkapavain määräaikaisesti, metsänhoitoyh-distys voi avustaa kohteen valinnassa jarahoituksen hakemisessa.

Metsänhoitoyhdistys järjestää alu-eensa metsänomistajille koulutustilai-suuksia, retkiä ja metsätapahtumiametsäomaisuuden hoidon kannalta tär-keistä aiheista sekä antaa jatkuvasti hen-kilökohtaista neuvontaa ja opastustakaikissa metsällisissä asioissa.

Turvallinen kumppani ei jätä yksinvaikeissakaan tilanteissa.

MMMMMetsänomistajanetsänomistajanetsänomistajanetsänomistajanetsänomistajanasialla – jokasialla – jokasialla – jokasialla – jokasialla – joka päiva päiva päiva päiva päivä!ä!ä!ä!ä!

Mielipide

Idealistisen näkemyksenmukaan metsää ei tarvitsi-si tässä menetelmässä lain-kaan hoitaa, kunhan mää-räajoin käytäisiin poimi-massa (harsimassa) tietyinväliajoin kypsään ikäänehtinyt puusto pois. Metsä“jäisi” silti edelleen metsännäköiseksi, eikä aukkojasyntyisi. Mutta näin ei asiaole. Aukkoisuutta tulee janäky ei ainakaan metsäam-mattilaisen silmin ole miel-lyttävä, mutta miten lieamatöörin tai metsänomis-tajan silmin? Tuskin on pit-källä aikavälillä heidän-kään mielestä.

AAAAAmmammammammammattitaidon arttitaidon arttitaidon arttitaidon arttitaidon arvvvvvostusostusostusostusostuson kon kon kon kon kaaaaatttttoamassaoamassaoamassaoamassaoamassaMetsänhoitomenetelmät ovat jälleen nousseet esiin metsäpolitiikanytimessä. Avohakkuun vastapainoksi on tullut idea jatkuvastakasvatuksesta, jonka jotkut tahot haluaisivat nykyistä virallisemminvaihtoehdoksi kasvunsa lopettaneen puuston uudistamiselle. Vastustantätä aate-ajatusta.


Metsänhoito nähdäänjulkisuudessa median pro-vosoimana pelkkinä avo-hakkuina, vaikka suurinosa hakkuutoimenpiteistätoteutetaan harvennuksina.

Harvennuksen kohdiste-taan nuoriin ja kasvatetta-viin metsiin. Päätehakkui-den osuus on noin neljän-nes ja loput on harvennus-ta. Yleinen ilmapiiri ja me-dian painostus ohjaavatmetsänkasvatusta järjettö-miin vaihtoehtoihin. Nytkun viimeinkin on hyväk-sytty se fakta, että tervan-poltto alueellamme on lo-petettu, samoin kun Iijoenuitto, on vihdoinkin 100vuoden aikana päästy har-sintahakkuun tuomastaepäedullisesta hakkuu-muodosta. En halua Kii-mingin metsiin lisää 1900-luvun alkutaipaleen har-sintahakkuita. En edes va-roittavana esimerkkinä.

Metsän-hoito nähdäänjulkisuudessa

medianprovosoimana

pelkkinäavohakkuina

“

Metsänhoitoyhdistys on olemassa metsänomistajaavarten. Laadukkaat metsäpalvelut, vahva edunvalvonta,osaavat toimihenkilöt, metsurit ja urakoitsijat takaavat sen,että metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan paraskumppani metsäasioissa – nyt ja tulevaisuudessa.


Tässä on allekirjoittaneen hakkauttamaametsämaisemaa 80-luvulta Pudasjärven PikkuSyötteellä Isolta Syötteeltä kuvattuna, loppu-tulosta tarkasteltaessa ei voi olla miettimättämitä tuolloin on päässä pyörinyt. Kuitenkinhakkuu on tuottanut metsälle ja palstalletoivotun virkistyskäytöllisen lopputuloksen.Tuomo Törrö

Maanomistajalla on erilai-sia vaihtoehtoja valittava-naan suojeluohjelmien to-teuttamisen sopimiseksi.Menetelmän valinta on pit-kälti maanomistajan har-kittavissa. Lopputulema onkuitenkin se, että ohjelmattoteutetaan suojeluohjel-miin rajatuille alueille ta-valla tai toisella.

Helpoin ja nopein tapaon hyväksyä ns. vapaaeh-toinen suojelu. Itse puhui-sin kuitenkin mieluumminvapaaehtoisesta pakkosuo-jelusta. Asiaa voidaan ver-rata kolmen edesmenneenvaltionpäämiehen pohdis-keluun vapaaehtoisuudes-ta. He testasivat kissan ha-lulla syödä vapaaehtoises-ti sinappia. Ensimmäinenyritti maanittelemalla hou-kutella kissaa syömään si-nappia. Kuten arvata saat-

Joko saa sanoa

Suojeluohjelmien tSuojeluohjelmien tSuojeluohjelmien tSuojeluohjelmien tSuojeluohjelmien totototototeutus lopeutus lopeutus lopeutus lopeutus loppusuorpusuorpusuorpusuorpusuorallaallaallaallaallaEuroopan Unionin Natura 2000 suojeluverkoston kohteidensuojeluohjelmien toteutus alkaa olla loppusuoralla. Jäljelle jääneetalueet ovat kuitenkin vaikeimmin toteutettavia kohteita. Toteuttamistavaikeuttaa lisäksi se, että metsähallitus on vaikeuttanut vaihtomaidenkäyttöä suojelualueinen järjestelyssä. Suojeluohjelmien toteuttamisenaikaraja on ylitetty jo nyt usealla vuodella. Yhä pitkittyessään voitaneentodeta maanomistajien oikeusturvan vaarantuvan. Prosessi jatkuu vielävuosia eteenpäin. Ennusteeni on, että viimeistenkin lunastustenoikeuskäsittely jatkuu kymmenen vuotta tästä eteenpäin. Veikkaanpa,että oikeusturvan vaarantumisestakin saadaan aikanaanoikeustapauksia.

taa, tulos oli nolla. Toinenkäytti lievää väkivaltaasaadakseen kissan syö-mään. Tuloksena oli vainsähinää ja raapimista. Kol-mas käytti keinoa, jota voi-taisiin kutsua vapaaehtoi-seksi pakoksi. Urkki sipai-si sinappia kissan hännänalle. Se sattui olemaan sen-aikaista Turun tulista. Kis-sa alkoi välittömästi nuol-la sinappia suurella innol-la.

Vapaaehtoisessa suoje-lussa maanomistaja hyväk-syy alueelle hyväksytytsuojelusäännöt. Korvausmaksetaan ympäristövi-ranomaisen esityksen suu-ruisena. Suojelu voidaansopia joko maapohjineentai vain suojeluarvot myy-den. Korvaussummissa eiole mainittavaa eroa. Mo-net ovatkin päätyneet vain

suojeluarvojen myymiseenjättäen omistusoikeuden it-selle. Mikäli maista onpäättänyt luopua pohji-neen, on aikaisemmin voi-nut neuvotella vaihdostavaltion maihin. Kuten ai-emmin todettiin, kyseinenkäytäntö on vaikeutunutvuodenvaihteessa, ollenkuitenkin edelleen mah-dollista.

Seuraavana vaihtoehto-na viranomaiset tarjoavatlunastuslain mukaista me-nettelyä. Paikallinen ympä-ristökeskus hakee Ympä-ristöministeriöstä lunastus-lupaa. Asiasta järjestetäänkuuleminen maanomista-jalle, käyttöoikeuden halti-jalle, kunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Kuule-misessa maanomistajan tu-lee esittää näkemyksensäsiitä, miksi asia ei ole toteu-

tunut ilman pakkomenette-lyä. Samalla on esitettävävaatimus omistusoikeudensäilymisellä maanomista-jalla, mikäli sitä halutaan.Lunastushakemuksessanäyttää olevan tapana ha-kea lunastusta suurempa-na, kun suojelurajauksetedellyttävät. Tähän ei olemaanomistajan pakkosuostua.

Mikäli lunastus edellyt-tää yli suojelurajauksen lu-nastusta, vaatii se valtio-neuvoston päätöksen.Yleensä lunastuslupamyönnetäänkin vain suoje-

telmä on mielestäni mai-nettaan parempi. Korvaus-taso tulee määriteltyä ulko-puolisen toimesta ja onusein hieman parempi kuinympäristöviranomaisentarjous. Ainoa haitta lunas-tuksessa on epävarmuusmaanomistuksen säilymi-sessä itsellä. Yleensä valtiolunastaa kiinteistön. Lu-nastuslain henki on kuiten-kin se, että ei pidä lunastaaenempää, kuin tarve vaatii.Suojelun tavoitteet toteutu-vat kuitenkin pelkällä käyt-töoikeuden lunastuksella-kin. Viranomaiset ovat il-

sittelyä maanmittauslaitok-selta. Prosessi etenee kutenlunastusmenettelyssäkin jamaanomistajalla on oikeusvaltion kustantamaanasiantuntijaan. Menettelyl-lä taataan omistusoikeu-den säilyminen. Molem-mista menettelyistä on va-litusoikeus.

Lopuksi on todettava,että suojeluohjelmien to-teuttaminen ei merkitsemaailmanloppua, muttakyllä se aiheuttaa paljonepävarmuutta ja jopa ah-distusta maanomistajissa.Samat suojelun tavoitteetolisi saavutettu huomatta-vasti helpomminkin jaedullisemmin. Kuitenkinjokaisesta asiasta on löy-dettävissä positiivisiakinpuolia. Tämä prosessi ontyöllistänyt suuren joukonvirkamiehiä, joille olisimuutoin ollut vaikea löy-tää työtä. Kun prosessiasaadaan jatkettua tarpeek-si kauan, he voivat eläköi-tyä luonnollisen poistumankautta. Suomi pelastuu!

Lauri SuomelaMhy Oulun seutu

valtuuston pj

meisen haluttomia myön-tämään tätä tosiasiaa.

Vähän käytetty tapasuojelun toteuttamiseksi onns pakkosuojelu. Maan-omistaja hakee alueellesuojelua kirjallisesti ympä-ristökeskukselta. Yhdessäsovitaan suojelusäännöt.Sopimuksen jälkeen aluesuojellaan pakkopäätöksel-lä. Päätöksen jälkeen maan-omistaja hakee korvauskä-

Vapaaehtoisessa suojelussamaanomistaja hyväksyy alueelle

hyväksytyt suojelusäännöt“

lualuerajauksen alueelle.Ennen lunastusluvanmyöntämistä tulee ollanäyttö neuvotteluista ja tar-jous suojelun aiheuttamienmenetysten korvaamisesta.Varsinaisen lunastustoimi-tuksen suorittaa ja korva-uksen määrittää maanmit-tauslaitos. Maanomistajal-la on oikeus käyttää lunas-tustoimituksessa asiantun-tijaa valtion varoin. Mene-

Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kilpailuun tarkoitetun valokuvansähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen :Utajärven metsänhoitoyhdistys, Vanhatie 33, 91600 UTAJÄRVI.

MetsäSanoma lehden metsänhoitoyhdistyksetjärjestävät jäsenilleen valokuvauskilpailun.

MINUN MEMINUN MEMINUN MEMINUN MEMINUN METTTTTSÄNI - VALSÄNI - VALSÄNI - VALSÄNI - VALSÄNI - VALOKUVAUSKILPOKUVAUSKILPOKUVAUSKILPOKUVAUSKILPOKUVAUSKILPAILUAILUAILUAILUAILU

Kilpailuun osallistumisen säännöt :Valokuvauskilpailuun voi lähettää 15.9.2010 mennessä yhden tai useamman kuvan,joka liittyy metsään maisema-, luonto-, harrastus,-, metsänhoito-, metsäkone- taihenkilökuvaukseen kautta. Kuvia ei palauteta ja kilpailuun osallistuva hyväksyy, ettäniitä voidaan julkaista MetsäSanoma-lehdessä valokuvaajan nimimaininnalla.Kilpailun voittaja valitaan Metsäsanomat-lehden julkaisutoimittajien raadissa kilpailunjälkeen ja voittajalle tiedotetaan asiasta henkilökohtaisesti. Palkintona kuvaus-kilpailussa on metsänhoitoyhdistyksien lahjoittama 200 euron lahjakortti.

MetsäSanoma on lehti joka luetaan!


Pölkky Metsä hankkii vuosittainyli 1 000 000 m³ sahapuuta Pölkky Oy:nKuusamon, Taivalkosken ja Kitkawoodin sahoille.

Pölkky Metsä, Kuusamo

Puh. 020 764 0253, fax 020 764 0250

Pölkky Metsä, Pudasjärvi

Puh. 040 822 5321, fax (08) 824 216

Pölkky Metsä, Rovaniemi

Puh. 040 510 4847, fax (016) 366 011

Sähköposti: [email protected]

Metsänomistaja!

Pölökky sahaa ja tukkeja tarvitaan.

Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppawww.polkky.fi

Suometsänhoito- ja

metsätiepalvelut

Ii,Yli-Ii: Kangas p. 020 772 7178

Onkalo p. 020 772 7047

Haukipudas: Jussila p. 020 772 7062

Utajärvi, Muhos:

Repola p. 020 772 7110

Oulu, Oulunsalo,

Hailuoto, Kempele: Törrönen p. 020 772 7044

Parkkinen p. 020 772 7063

Metsäsuunnittelu- ja

metsänarviointipalvelut

Ii: Leskelä p. 020 772 7116

Väänänen p. 020 772 7055

Turtinen p. 020 772 7054

Yli-Ii: Leskelä p. 020 772 7116

Turtinen p. 020 772 7054

Haukipudas: Vehkaperä p. 020 772 7046

Koistinen p. 020 772 7184

Porkka p. 020 772 7130

Utajärvi, Muhos: Kamula p. 020 772 7108

Oulu, Oulunsalo,

Hailuoto, Kempele: Vuotikka p. 020 772 7045

Kanniainen p. 020 772 7061

Metsälakien toimeen-pano ja valvonta sekä metsänhoitodontuet

Ii, Yli-Ii, Haukipudas,

Oulu,Oulunsalo,

Hailuoto,Kempele:Koistinen p. 020 772 7052

Utajärvi, Muhos:

Mikkonen p.020 772 7106

Metsäluonnon moni- muotoisuuden edistäminen Ympäristötuki ja

luonnonhoitohankkeet

Ruokanen p. 020 772 7011

Metsänomistajien koulutus ja

neuvontapalvelut

Kanniainen p. 020 772 7061

Hankkeet: Bioenergian edelläkävijät bioenergianeuvoja: Ojakoski p. 020 7727 169

Toimiva metsä:

Honkanen p. 020 772 7119

Innometsä:

Porkka p. 020 772 70218

Parhaat taimetSuomalaiseen metsään.Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!

POHJAN TAIMI OY • Katin taimitarha, 88610 Vuokatti • P. 020 7939 800, fax 020 7939 804

PUTKIJOHTOLIIKEPelkonen ja Viitala Oy

Tiilitie 1, MUHOSpuh. myynti: 020 711 8230,huolto: 020 711 8238,fax: 020 711 8239

www.putkijohtoliike.fi

Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh +6,90/snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh + 16,90 snt/min

Husqvarna 445MOOTTORISAHA

Husqvarna 345fxRAIVAUSSAHA

459,-

739,-

459,-

739,-

TUKKIVALTAISIAMÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITA

PYSTY- JA HANKINTAKAUPOIN

Tuppitie 11 90820 KELLOp. 5615 200, 0400-584 924fax. 5615 [email protected]

OSTETAANOSTETAAN

• Maanrakennus- japerustustyöt insinööritaidolla

• Pyöröhirsisorvaukset• Hirsiladot edullisesti• PaalutustyötKANNKANNKANNKANNKANNAAAAATTTTTTTTTTAA PYYTAA PYYTAA PYYTAA PYYTAA PYYTÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ TTTTTARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!ARJOUS!

RRRRRamilcon Oyamilcon Oyamilcon Oyamilcon Oyamilcon OyPuh/fax (08) 331 825

Martti Apaja puh. 050 511 9038

Jussi Perttu, metsätalousinsinööri, LKVToritie 1, 93101 PUDASJÄRVIPuh. 020 413 7524, Fax 08 [email protected] Heikkinen, metsätalousinsinööri,LKV, kaupanvahvistajaMetsätie 16, 91300 YLIKIIMINKIPuh. (08) 817 7045, 0400 – 287 288,Fax (08) 817 [email protected]

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

METSÄTILOISTA KYSYNTÄÄ!!

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV

LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV

Metsätilojen kysyntä on vilkastunut huomattavasti. Met-säpalstat viedään nyt käsistä. Jos olet harkinnut tilasimyyntiä, ota yhteyttä toimistollemme.

Kaikenlaisettraktorityöt

Esimerkiksi:- olkien paalaus

suurkanttipaalaimella- kuivalannan /kalkin levitys

tarkkuuslevittimellä- muut traktorityöt

KONEURAKOINTIJARI HAATAJAP. 040 551 6507

wwwwwwwwwwwwwww.mh.mh.mh.mh.mhyyyyy.fi.fi.fi.fi.fi

VKK-Media - II YLI-II Metsä KIIMINKI YLI-KIIMINKI ......Ylikiiminki-Haukipudas-Ii-Yli-Ii –...

Documents

Transcript of VKK-Media - II YLI-II Metsä KIIMINKI YLI-KIIMINKI ......Ylikiiminki-Haukipudas-Ii-Yli-Ii –...