II YLI-II KIIMINKI Sanoma OULUN SEUTU MUHOS YLIKIIMINKI · 2014. 11. 3. · KIIMINKI OULUN SEUTU...

1MetsäSanoma 1/2014

MetsäSanoma

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTUYLIKIIMINKI

MUHOS

Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Yli-Iin ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 1/2014

Puukauppaa tehtiin reippaasti Tukin hinta vakiintui

Kartonki ja sellu nosteessa

Energiapuu kysymysmerkkiEnergiapuun kysyntä vaihtelee alueittain

Metsänhoitomaksu poistuuJäsenmaksut tilalle

Lauha alkutalvi tuo ongelmia puunkorjuuseen

MHY korjuupalvelu kysyttyä

Vieraskirjoittajana:

Heikki Peuraniemi

2 MetsäSanoma 1/2014

Pääkirjoitukset

Alueellamme verrattain har-va metsänomistaja on va-kuuttanut metsäomaisuuttaan myrskyn varalle. Se osuessa kohdalle, vahingot ovat mer-kittäviä. Enneaikaiset uudis-tamishakkuut, tukin kasvun menetykset. Kalliit korjuukus-tannukset, huonot puun kat-kontatulokset, jne.

Kiimingissä metsänhoi-toyhdistys on tehnyt joitain vuosia yhteistyötä sähkölinjoja omistavien energiayhtiöiden kanssa kuten Oulun Energian sekä Fingridin kanssa. Yhteis-työkuvioihin on liitetty muu-tama vuosi siten vierimetsien hoito sekä myrskyvalmius va-rallaolo sopimukset.

Myös edesmenneen lak-kautetun Kiimingin kunnan kanssa on yhteistyösopimuk-sin metsänhoitoyhdistyksen kanssa erityisesti taajama-metsien hoidossa huomioitu myrskytilanteen ennakoivis-sa kaavoitettavien alueiden metsänhakkuuhakkuukäsitte-lyissä sekä sähkölinjojen vai-kutusalueiden suunnitteluissa ja toteutuksissa.

Tämä työ jäi valitetta-vasti kesken, kun Kiimingin kunta ja sen omistama maa-omaisuus liitettiin Oulun kau-punkiin. Oulun kaupunkia ei yhteistyö sanottavammin kiin-

Metsähakkeen kokonaiskäy-tön kasvu on ainakin meidän alueellamme pysähdyksis-sä. Puun kilpailukyvyn no-pea heikkeneminen näkyy lämpölaitoksien kattilois-sa. Hakemäärät pienenevät. Päästökaupan ehdot ovat heikkenemässä. Energiapuun ostoa jarrutetaan. Tähän lisät-tynä lauha alkutalvi, joka ei liioin lisää tarvetta energia-puun polttoon.

Kaikki tämä heijastuu myös hakkeesta maksetta-vaan hintaan. Hinnoissa on laskupainetta. Kustannuk-set kuitenkin korjuukohteissa nousevat ja jos tukipolitiikka vielä tästä heikkenee, on yh-tälö valitettavan mollivoit-toinen. Tämä on harmi, sillä esim. koneyrittäjät ovat voi-makkaasti investoineet ka-lustoaan sopivaksi myös energiapuun korjuuseen. Kuitenkin valtakunnan ta-solla osalla alueilla hak-keenkäyttöä silti lisätään ja pyritään kehittämään uu-

Viimeisimpiä kannanottoja seuratessani, huomaan, että energiapuun korjuun lisäystä metsistämme on jälleen uhattu monellakin tavalla. Kivihiili porskuttaa jälleen hintakil-pailussa edellä ja turvekin tuntuu kiinnos-tavan lämpölaitoksia enemmän kuin metsä-energia.

siutuvana polttoaineena. Tämä positiivinen ajatuskan-ta tulisi tuoda enemmälti-kin esille uusia tukimuotoja ja erityisiä puunkorjuutukia määriteltäessä valtakunnan-tasolla. Energiapuun korjuun väheneminen näkyy jatkos-sa nuorten metsien kunnos-tuksen vähenemisenä, joka johtaa luonnollisesti tähän tarkoitettujen kemerarahojen käytön vähenemiseen.

Metsänhoitomaksu poistuu, tilalle metsän-hoitoyhdistyksien omat itsenäisesti päätettävät jäsenmaksutVeroluonteisesti kannettava metsänhoitomaksu poistuu vuoden 2014 aikana. Viimei-nen metsänhoitomaksu kan-netaan verovuodelta 2013, eli tämän vuoden loppu-puolella oleva maksu on ny-kymuodossaan viimeinen. Tällöin yhdistystoiminta-pohjaisesti toimiva metsän-

hoitoyhdistyskentän tulee järjestellä jäsenmaksunsa uu-siin uomiin. Uuden jäsenmak-sun tulee olla niin pieni ja kohtuullinen, että se kiinnos-taa metsänomistajaa säilyttä-mään siteensä yhdistyksiin jäsenenä. Jäsenmaksua suun-nataan edelleen neuvonta- ja hallintotoimintaan. Palvelu-myyntiä tarjotaan edelleen-kin kaikille metsänomistajille, oli hän jäsen tai ei. Hallituk-set ja viimekädessä valtuustot määrittelevät kuitenkin hin-nastoihinsa jäsenedut, jotta jäsenyydestä on hyötyä myös palvelutuotteita ostaessa. Se miten yhdistyksissä aikai-semmin metsänhoitomaksul-la katettiin ja miten samat asiat jatkossa organisoidaan ja kustannetaan, tulee yhdis-tyksien hallintojen päätettä-väksi. Jäsenmaksukertymä tulee olemaan pienempi, kuin veroluonteisena kerätyssä mallissa.

Myös jäsenyys metsänhoi-toyhdistyksiin tulee jatkossa olemaan täysin vapaaehtois-ta. Jäsenyyden tulee olla hou-kutteleva niin palveluiden hinnoitteluissa kuin palve-luiden laaduissa ja palvelui-den vaihtoehdoissa. Koska jäsenmaksukertymät tulevat jatkossa pienenemään jäsen-määrästä ja hinnoittelupe-rusteista johtuen, ei siitä voi lohjeta nykymuotoisesta jär-

jestelmästä verrattuna mitään rasitteisia ylimääräistä lisäsii-vuja esim. kaavailtujen liit-tojärjestöjen rahoittamiseksi niiden jäsenpalveluiden tuke-miseen ja hankintaan. Liikaa rahaa ei ole tarjolla, ja nykyi-nen taantuma jättää varmasti oman leimansa metsänomis-tajien ratkaisuihin mukaan lähdöstä jatkossakin met-sänhoitoyhdistystoimintaan. Trendi maailmalla on nyt va-litettavasti se, että osa ihmistä suhtautuu kriittisesti kaikkiin instituutioihin. Tämä on osa laajempaa murrosta yhteis-kunnassa. Toivotaan, että intoa nykymuotoiselle met-sänhoitoyhdistystoiminnalle on sijaa jatkossakin vaikeista murrosajoista huolimatta.

Palvelutoiminnot pääartikkeleitaVarmasti eniten jatkossa met-sänhoitoyhdistystoiminnas-sa korostuvat puukaupalliset palvelut ja niiden kattavuu-det; valtakirjakaupat, korjuu-palvelu, yhteismyynnit sekä toimituskaupat eri toimitus-pisteisiin. Nämä ovat asioita ja toimenpiteitä, jotka pitävät sisällään valtavan määrän tie-toa, ammattitaitoa, tilastoa ja faktaa.

Metsänhoitopalvelut, tai-mimyynnit, maanmuokka-ukset, taimikonhoitotyöt, tila-arviot, metsäsuunnitte-

lu, ojitushankkeet ym. säi-lyttävät saman asemansa palvelumyyntivalikoimissa, kuin tilanne on ollut ennen lakimuutosta. Monet met-sänhoitoyhdistykset ovat jo reagoineet lisäämällä jalan-sijaa toiminnallisilla tasoilla, osa yhdistyksistä ei. Ongel-mia saattaa syntyä jäsenmää-riltään niin suurissa kuin pienissäkin metsänhoitoyh-distyksissä. Viimekädessä suunnan yhdistystoiminnalle näyttävät palveluita käyttävät metsänomistajat.

Pienet yhdistykset ovat jo tottuneet tehon ja tehok-kuuden yhtälöihin. Met-sänhoitomaksun osuus kokonaisrahavirroissa on ol-lut alle 10 % tasolla jo pitkään. Henkisesti metsänhoitomak-sun poistoon on jo varauduttu jo vuosia, ellei vuosikymmeniä ainakin kahvipöytäkeskus-teluissa. Jo silloinen säädetty laki metsänhoitomaksusta ja automaatiojäsenyydestä, joka asetettiin vuonna 1951, toi an-karaa vastustusta. Vaikka ve-roluonteinen jäsenmaksu ja jäsenyys loivatkin loistavat kasvuedellytykset suomalai-seen yksityismetsätalouteen, on se ollut kieltämättä vas-tapainona myös peikko, joka on myös syönyt yhdistyksi-en julkikuvaa. Usein aivan siitä syystä, että metsänomis-tajat eivät ole tietoisia sen

käyttötarkoituksista, eivät ole osanneet tarpeeksi hyö-dyntää maksun tuomia etu-ja ja viimeisenä kuinka pieni osa se loppujen lopuksi on kassavirroissa ollut metsän-hoitoyhdistyksien talouksien pyörittämisessä.

MTK uudistaa järjestö-organisaatiotaan.MTK:n rooli metsänhoitoyh-distyslain käsittelyssä on ol-lut käsin kosketeltavaa. Aktiivinen rooli korostuu edelleen, kun aloitetaan kes-kustelu metsänomistaja jä-senmaksuista ja miten sen käy tässä muutosvaihees-sa. Metsänomistajien liitto (entinen metsänhoitoyhdis-tyksien liitto) poistuu ja ne lakkautetaan kokonaan tai vaiheittain pöytälaatikkotoi-mintoina. Metsänhoitoyh-distyksillä on mahdollisuus hakeutua Mtk:n jäseneksi ja tätä kautta myös kyseisen metsänhoitoyhdistyksen jä-senestä tulee samalla Mtk:n metsäjäsen. Se on selvää, että nykyjärjestelmänä toiminut metsäjäsenyys ja jäsenmää-rä floppasi pahoin, mutta ny-kymuodossa metsäjäsenien määrä liitto-organisaatiossa kasvaa merkittävästi. Mutta paljonko? Suunnan näyttää toki ensikädessä se jäsenmää-rä, jotka jäävät metsänhoi-toyhdistyksien jäseneksi.

Entä kaatuuko puu talosi katolle?Tapani, Eino, Oskari ja Seija. Nimiluettelo kas-vanee jatkossakin jo pelkästään talvimyrsky-jen suhteen. Lisäksi listaan lisätään paikal-liset ukkosrintamat, trombit ja perinteiset pitkäkestoiset syysmyräkät.

nostanut, vaikka alueemme jokaisen metsänhoitoyhdis-tyksen hallitus oli yhteydessä kaupungin hallintovastaaviin yhteistyön jatkamiseksi kun-tauudistuksesta huolimat-ta. Kaupungin oma metsä- ja ympäristöosasto esitti valmi-ustaitonsa hoitamaan kaikki metsäomaisuuden hoidon niin taajama-alueilla kuin varsinai-silla metsäalueillaan.

Taajamat, kuten Jääli on riskialuetta myrskyn osuessa alueelleTiheästi, lähes metsään ra-kennettu Jäälin asuinalue on pääosin vanhaa Kiimingin kunnan taajama maaomai-suutta. Metsäiset välialueet ja vuokratontit ovat alueel-la vallitsevaa entistä kunta-omaisuutta, nykyisin Oulun kaupunkiomaisuutta. Aluetta alettiin metsänhoitoyhdistyk-sen toimesta Kiimingin kun-nan toimeksiannon antaneena systemaattisesti toteuttaa har-vennushakkuin niin, että alue saisi viihtyisän ja silti metsäi-sen taajamailmeen.

Aluksi liikkeelle lähdettiin varovaisesti paikallisten asuk-kaiden mahdolliset vastustuk-set huomioiden. Palaute oli kuitenkin pääosin positiivista.

Jatkotoimenpiteitä kaivattiin ja yhteydenottoja hankkeen jatkoa ajatellen virisi runsaas-ti. Kymmenisen vuotta sitten aloitettu hanke koko Kiimin-gin alueella olisi kaivannut seuraavan metsien käsittelyn alueilla ja johon kirjattiin lisäk-si myrskyvahinkopuiden en-nakoiva poistaminen tonttien reunamilta. Samat toimenpi-teet koskivat myös kunnan muitakin asuntoalueita.

Alustavasti esim. Jäälin alue oli jo työtilauksessa ja suunnitteluvaiheessa, ja jon-ka olisi toteutus aikataulujen mukaan ollut vasta vuoden 2013 vuoden puolella puun-korjuun erityiskaluston sekä puumarkkinatilanteesta joh-tuen. Hakkukoneilla toimiessa erityisolosuhteet tulee huomi-oida tarkoin; sähkölinjoja, pu-helinlinjoja, piharakennuksia, piha-aitoja, asfalttipintoja. Olosuhteet eivät ole helppoja metsäkoneille, jotka on luotu toimimaan metsämaastoihin ja niihin olosuhteisiin.

Työt ovat vielä tekemättä ja aika näyttää kuka ne hoitaa, vai hoitaako kukaan? Lasku mahdollisesta myrskystä on jollekin kallis, jos voimakas myrsky osuu kohdalle. Vastuu kaatuneista puista jää omista-jalle. Jos vakuutus ei kata, tai sitä ei ole, loppulasku on sen mukainen. Varmaan viimeis-tään nyt olisi aihetta mitata ja pohtia, ylettääkö tontillasi ole-vat isommat puurungot, oli ne sitten omia tai naapurin kaa-tumaan katollesi. Pihapiiriin kuuluvat pensaat ja kukka-

penkit, eivät tukkirungot.

Taajametsien hoito toi myös tuloaTaajamametsien hoito yhteis-työssä kuntaorganisaation ja metsänhoitoyhdistyksien vä-lillä ei ollut kallis. Päinvas-toin kuin yleisesti luullaan, puun myynnit kattoivat ku-lut ja tuloa kertyi kunnan kassaan. Metsänhoitoyhdis-tyksien toimituskaupoissa ja yhteismyyntierissä esim. tuk-kien myyntihinnoissa saat-toi olla parhaimmillaan 10-15 € parempi yksikköhinta tuk-kiaihioilla sekä näillä saha-tukeilla hyvät katkontamitat, kuin että pieniä tapauskohtai-sia ”hankitanökköjä” olisi itse omistaja kaupannut ja myy-nyt erikseen. Pikkutukeille-kin ja parruillekin löytyi aina markkinat, samoin puunkor-juusta kertyville kuitupuille. Kuitupuu aihioiden myyntier-issä eivät hintaerot olleet niin-kään suuret, mutta joitain euroja kuitenkin. Kuitupuun hinnoittelu perustuukin jo pit-kän historiansa aikana aivan muuhun kuin markkinatalou-teen.

Talvikelpoisista harvennuksista ylitarjontaaKunnollista talvea ei näillä nä-kymin tänä talvena nähdä. Se pitää talvikelpoleimikoiden kysynnän alhaalla. Talvihar-vennuksien ylitarjonta siirtää luonnollisesti kohteiden siir-tymistä seuraavalle talvelle ja niiden kauppaaminen on jat-kossakin hankalaa kysynnäs-tä johtuen.

Iso osa talvikelpoisis-ta harvennuksista tuleekin metsänhoitoyhdistyksien kor-juupalvelun piiriin. Varsin-kin energiapuukohteita on jo nyt työohjelmissa paljon. Täl-lä hetkellä harvennuspuun osuus metsänhoitoyhdistyksi-en korjuukohteissa on yli 80 %. Harvennukset ovat hitaammin eteneviä hankkeita, ja vanhoja ojitusalueita on jokaisessa koh-teessa. Kun maa ei jäädy, eivät ajokoneet pysty lähikuljetta-maan kymmenen tonnia pai-navaa kuormaa lanssialueelle, vaikka kantavuutta on vielä hakkuukoneen alla.

Puun kaukokuljetus on-kin sitten jo toinen asiakoko-naisuus, joka tuo harmia ja murhetta puuhuoltoon ja kul-jetuksen ohjaukseen mikäli talviolosuhteet jatkuvat tällai-sena. Jokien jäädytykset eivät hevin tälle talvelle onnistu, suotaipaleiden päälle polje-tetut talvitiet eivät ainakaan helposti jäädy, joten nämä kohteet jäävät mahdollisesti odottamaan parempia talvia, mutta harvennuskohteita aja-tellen yksi kasvukausi ei har-ventamatonta tai aikaisemmin harvennettua metsää pilalle vie.

Metsälait muutoksien kourissaMetsälain suurin muutos lie-nee uudistuskypsän metsän iän määrittelyn poistossa. Sil-ti velvoite tulee säilymään, eli tiettyyn aikaan mennessä tulee alueelle ilmaantua ja luoda ke-hityskelpoinen nuori taimik-ko, ei lehtipuuvesakko. Ilman tätä vaadetta ainakin taimi-tarhat olisivat saaneet pakata

laukkujaan. Epäilen, että aika pieni joukko parturoi kesken-kasvuista kuitupuuksi kel-paavaa metsäänsä, ilmeisesti tyhjiin rapatut palvelusopi-musasiakkaat tukeutuu tähän malliin, jos metsän sijoitusar-vo on menettänyt merkityk-sensä ja jälkipolville ei haluta jättää hyvin hoidettua metsää.

Metsänviljely tuntuu olevan entistä enemmän vastenmie-listä sijoitusta tulevaisuuteen kuin lupaus tulevaisuudes-ta. Tästä syystä uudistushak-kuiden määrä on jatkuvasti pienentynyt ja harvennuk-sien osuus lisääntynyt. Har-vennuksien kylkeen on myös annettu mahdollisuus eri-rakeisten metsien käsittely. Käytännössä tämä onnistuu kuitenkin vain tietyissä rehe-vissä korpipainanteissa, joihin on jo ajansaatossa kehittynyt kaskijaksoinen metsä. Toki huonoa metsänhoitoa voi har-rastaa itse kukin, mutta tus-kinpa aikoinaan varta vasten hyvää metsänhoitoa korosta-maan ja neuvontaan peruste-tut metsänhoitoyhdistykset liioin huuhaalinjoille mukaan lähtee.

Tuleva vuosi tuo kuiten-kin uusia jännitteitä metsärin-tamalle, ja tästä onkin hyvä lähteä liikkeelle uutta vuotta rakentamaan. Näistä kaikista asioista lisää lehtemme sivuil-la. Mukavia lukuhetkiä teille jäsenistö ja sekä muutkin leh-teä lukevat.

Timo MikkolapäätoimittajaMetsäSanoma

Energiapuun hankinnassa jälleen epävarmuustekijöitä


Metsänhoitoyhdistykset

Ratatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119

Pertti Moilanen0400 283 301

Tapio Kylmänen044 734 2702

Isokatu 70, 90120 Oulu (08) 547 2035

Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas (08) 547 2035

Jouni Parkkinen0400 124 564

Mikko Harju040 719 7640

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

Anna Taskila040 579 6225

Seppo Tikkala0400 864 132

Terveystie 2, 90900 Kiiminki puh. (08) 816 1036

Timo Mikkola0400 560 498

Mirja Polojärvi041 502 6640

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminki puh. (08) 817 7045

Raimo Jokikokko 0400 580152

Juhani Heikkinen0400 287 288

Vorellirannantie 1 91200 Yli-Ii

Mikko Mäkelä0400 285 943

Veli-Hannu Pesämaa044 017 0161

Anita Keskikallio040-7252610

Eero Alaraasakka 0400-281 524

Henri Turtinen040-704 5617

Haminantie 8 91100 Ii puh. (08) 817 4222

Ii Yli-Ii

Oulun seutu

Kiiminki

Ylikiiminki

Muhos

Metsänomistajatmetsänhoitoyhdistys


MetsäSanoma uutiset

Metsäkäynnin yhteydessä voidaan…- selvittää tilan hoito- ja hakkutarpeita- suunnitella metsänhoitotöitä- tehdä puunmyyntisuunnitelmia- pohtia puumarkkinatilannetta, metsäverotusta jne.

Metsänomistaja!Tiedäthän, että metsänomistajajäsenenä voi koska

tahansa tilata omalta metsänhoitoyhdistykseltä

MAKSUTTOMAN METSÄKÄYNNIN

Ottakaapa yhteyttä, niin käydään metsässä!

Tarvitsemme energiapuuta alueemme lämpölaitosten tarpeisiin.

Mikäli teillä on varastossa energiapuuta tai teette sitä tai haluatte meidän keräävän puolestanne, ottakaapa

yhteys omaan neuvojaan.

METSÄNOMISTAJA

metsänhoitoyhdistys

Suunnista metsänhoitoyhdistykseenSieltä kaikki metsäpalvelut

Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suun-nittelet puukauppaa. Me kilpailutamme leimikon puo-lestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mit-tauksen.

Muistathan, että metsänhoitoyhdistys auttaa ja neu-voo kaikissa metsänhoitoon ja -käyttöön liittyvissäasioissa, myös metsäverotuksessa, sukupolvenvaih-doksissa ja muussa metsänomaisuuden hallinnassa.

Metsänhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät hakemalla kunnan nimellä osoitteesta www.mhy.fi

Katso myös www.metsanomistajat.fi

Kuva: Jukka Westerlund

Aarrelehti_11012012_111x290.indd 1 1/12/2012 8:24:27 AM

MetsäSanoma kilpailun palauteosion voittivat seuraavat henkilöt

Palkinnot on noudettavissa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

Markku koskinen, Ii, Iin MhyEssi Huovinen, Ii, Iin MhyMartti Iisakka, Kiiminki, Kiimingin MhyAnna-Liisa Pietilä, Liminka, Yli-iin MhyAnita Koukkari, Muhos, Muhoksen Mhy

Toimikunta kiittää lukijoitaan aktiivisuudesta.

Haastava kuva lähes koiramaisesta puusta, joka kasvaa Utajärvellä on Siperian lehtikuusi.Mielenkiintoisimmasta artikkelista vastaajien mielestä sai tasaisesti eri sivustoilta. Janne Niinimaan laukomat kiekot löytyivät sivuilta 6, 11, 16, 25 ja 28.

Onnea voittajille ja kiitokset kisaan osallistumisesta!

Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Kukaan ei tee metsänomistajien eteen niin paljon kuin me.

Metsänomistajat

Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle.

Eihän se nyt niin mene!

Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsän-omistajana on. Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen.

Kysy lisää metsäverotuksesta ja muista palveluistamme lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.


Metsänomistajat






Metsänomistajat





metsänhoitoyhdistys


Metsänomistajat





METSÄVEROKURSSIN Huilingissa ti 28.1. alkaen kello 18.00.

Paikalla asiantuntijana Oulun Seudun mhy:stä Seija Torvela. Käymme läpi 2C- ja ALV-lomakkeita sekä

tärkeimpiä huomioitavia seikkoja. Ilmoittaudu kahvitarjoilua varten

toimistolle (08) 817 4222. Kurssi on tarkoitettumyös Kuivaniemeläisille ja muillekin.

Iin Metsänhoitoyhdistysjärjestää

metsäverokolutusta ti 28.1.2014 klo 18.00

Ylikiimingin koulun auditoriossa. Käsitellään metsäverotusta ja sivutaan osin sukupolvenvaihdossa esille tulevia veroja.

Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet.

IIN METSÄNHOITOYHDISTYSPUDASJÄRVEN METSÄNHOITOYHDISTYS

Huom. Täytämme toimistolla metsäveroilmoituksia. Varaa aika.

Metsänhoitoyhdistys Ylikiiminki järjestää

Tämän lehden ilmestymisalueen metsänhoitoyhdistykset

järjestävät yhteisen metsäveroillan Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-salissa ke 29.1.2014

alkaen klo 18.00, kahvitarjoilu alkaen klo 17.30.

Käydään läpi metsäverotukset perusasiat, täytetään 2C-lomake ja kausiveroilmoitus (alv) lomake.

Tervetuloa joukolla mukaan, tilaisuus on maksuton.

METSÄVEROILTA



Mhy:n jäsenyysNykyisen lain mukaan mhy:n jäseniä ovat metsän-omistajat, joilla on hallin-taoikeus kyseisen mhy:n toimialueella sijaitsevaan metsään ja jotka ovat vel-vollisia maksamaan sii-tä mh-maksun mhy:lle. Mh-maksua ei määrätä maksettavaksi, jos metsän-omistajan metsätalouteen käytettävissä olevan maan pinta-ala mhy:n toimialueel-la on Lapin läänissä alle 12 ha, Oulun läänissä alle 7 ha ja muualla maassa alle 4 ha.

Mh-maksuMh-maksua on maksetta-va metsätalouteen käytet-tävissä olevasta maasta. Mh-maksu koostuu met-sänomistajakohtaisesta perusmaksusta ja hehtaari-

Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuuEduskunta hyväksyi metsänhoitoyhdistyslain muutokset 10.12.2013. Metsänhoitoyhdis-tyslain muutoksen tarkoituksena on edistää metsätalouselinkeinon kilpailukykyä ja kan-nattavuutta sekä lisätä metsänomistajan va-linnanvapautta omassa yhdistystoiminnas-saan ja edunvalvonnassaan. Uudistus tulee lisäksi varmistamaan tasapuolisen kilpailu-aseman eri toimijoille metsäpalvelumarkki-noilla, mikä on ollut myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.

kohtaisesta maksusta.Perusmaksun suuruus on

säädetty suoraan laissa. Se on 70 % koko maan kolmen edellisen kalenterivuoden puukuutiometrin keskikan-tohinnan aritmeettisesta kes-kiarvosta.

Hehtaarikohtaisen mak-sun suuruudesta päättää mhy kalenterivuodeksi ker-rallaan.

Verohallinto laskee kunkin metsänomista-jan maksettavaksi tulevan mh-maksun sekä kantaa ja tilittää maksut. Mhy:n toimi-alueelta kannettavista mh-maksuista 98 % tilitetään mhy:lle ja 2 % maksujen kan-non ja tilittämisen korvauk-sena Verohallinnolle.

Mhy:n tulee käyttää sil-le mh-maksuina kertyvät varat ensi sijassa toimialu-eensa metsänomistajien

metsänhoidolliseen ja metsä-taloutta yleisesti edistävään neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen sekä mhy:n hallinnollisiin tehtäviin. Mh-maksuja ei saa käyttää mhy:n antaman työpalvelun varsinaisiin työkustannuk-siin, eikä myöskään puu-kaupalliseen toimintaan, puumyyntisuunnitelmien laatimista lukuun ottamatta.

Muutokset voimaan 1.1.2015Laki muutosten myötä met-sänhoitoyhdistyksille suori-tettavasta veroluonteisesta metsänhoitomaksusta luo-vutaan. Samalla metsänhoi-toyhdistysten liiketoimintaa koskevat rajoitukset pois-tuvat, eikä yhdistyksillä ole enää viranomaisen mää-räämiä toimialueita. Met-sänomistajien jäsenyys yhdistyksissä on jatkossa vapaaehtoista. Metsänhoi-toyhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuil-la sekä mahdollisen liiketoi-mintansa tuotoilla. Nykyiset metsänhoitoyhdistykset kat-sotaan sellaisinaan muu-tettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksik-si. Uusien metsänhoitoyh-distysten rekisteröimiselle on vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat yhdistyk-sen jäsenmäärää ja jäsenille

kuuluvan metsämaan koko-naispinta-alaa. Muutokset tulevat voimaan pääosin 1.1.2015. Metsänhoitoyh-distysten oikeus metsän-hoitomaksuihin poistuu kuitenkin jo 1.1.2014 alka-en, mikä tarkoittaa sitä, että viimeisen kerran metsänhoi-tomaksua kerätään loppu-vuodesta 2014.

Toisaalta metsänhoitoyh-distysten jäsenyydet säily-vät myös 1.1.2015. Ketään ei poisteta yhdistyksen jäse-nyydestä ellei jäsen ole itse aktiivinen. Kun laki vuoden päästä muuttuu, niin silloin jäsenyydestä voi halutes-saan luopua pelkällä ilmoi-tuksella. Metsänhoitomaksu

muuttuu tuolloin normaa-liksi yhdistyksen jäsenmak-suksi.

Muutoksen käsittely metsänhoito- yhdistyksissäMetsänhoitoyhdistyksissä on muutokseen valmistau-duttu. Tulevan vuoden ai-kana mhy.t valmistelevat uudet jäsenedut ja päättävät jäsenmaksun suuruuden. Jä-senistöön tullaan olemaan yhteydessä ja kertomaan muutoksen vaikutuksista ja tulevista jäseneduista.

Metsänhoitoyhdistyk-set linjaavat tulevan vuoden aikana jäsenyyttä MTK:n.

Uuden lain myötä metsän-omistajaliitot poistuvat ja su-lautuvat osaksi MTK:a.

MTK tarjoaa mhy:lle jä-senyyttä metsänomista-jat-organisaatiossa ja mhy:t tekevät vuoden 2014 aikana päätöksen liittymisestä sii-hen.

Lakiesitys sisältää uhka-kuvia, mutta myös mahdol-lisuuksia metsänomistajien edunvalvonnan tehostami-selle. Yhdistyksistä tulee ai-dosti metsänomistajien omia organisaatioita, jotka voivat entistä selkeämmin keskit-tyä edunvalvontaan ja sitä tukevaan palveluliiketoi-mintaa.

Vanhojen kuntarajo-jen mukaiset metsä-taitokilpailut kisailtiin Ylitannilassa Kinttais-maan maastoissa. Ki-sakeskuksena toimi Tannilan toimitalo. Liki 40 taitoilijaa kiersi radan hyvissä sääolosuhteissa.

Jorma Aallosta uusi metsätaitomestaritulokset Miehet:1. Jorma Aalto2. Marttila Tuomo3. Matila Pentti4. Alatalo Heino5. Päkkilä Tapani6. Turtinen Rauno7. Mäkelä Markku8. Hökkä Kyösti9. Hiltula Rauno

10. Annala Asko

Tulokset Naiset:1. Alatalo Marjatta2. Hökkä Kaisa3. Mäkelä Eija4. Mettovaara Merja5. Marttila Pirkko6. Kakko Maija-Liisa

Metsien hoidon ja käytön sertifiointi tarkastus oli Yli-Iissä 28. – 29.10. Kuvassa DNV Certification edustaja Sakari Ilomäki tarkastamassa yhtä Mhy Yli-Iin tarkas-tuspäivänä työnalla olevaa työmaata. Turti-Set Oy:n Samu Turtinen esittelee Sa-kari Ilomäelle saamiaan työmaaohjeita ensiharvennustyömaalla.

Hankintapalvelu ja puunkorjuun valvonta säilyvät entisellään lakimuutoksen jäl-keenkin.


Pertti MoilanenMetsäSanoma

Uudistamisajankohdan valinta metsänomistajalleUuden metsälain myötä maanomistaja voi vapaas-ti valita metsänsä uudista-misajankohdan, kun vanhan lain mukaiset puuston vä-himmäisikä- tai läpimittara-jat poistuvat. Maanomistaja voi siis uudistaa metsänsä missä kehitysvaiheessa ta-hansa, jos katsoo sen tarpeel-liseksi.

Vaikka uudistamisajan-kohdan valinta on tehty helpommaksi, uudistamis-velvoite säilyy silti uudes-sa laissa samana. Uuden taimikon aikaansaamiseksi tehtävät työt tulee tehdä kol-men vuoden sisällä uudista-mishakkuun jälkeen. Tältä osin uusi metsälaki on tiu-kentunut alueellamme van-hasta laista. Vanhan lain mukaan uudistamiseen täh-täävät työt tuli suorittaa vii-den vuoden sisällä hakkuun päättymisestä.

Pienaukkohakkuu tulee uudeksi hakkuuvaihtoeh-doksi. Pienaukkohakkuuta voidaan käyttää mäntymet-sän käsittelyssä yhtenä vaih-toehtona. Pienaukon koko saa olla enintään 0,3 ha ja niitä voidaan tehdä normaa-lin kasvatushakkuun yhte-

Uusi metsälaki tuo lisää vapauksia metsähakkuisiinUusi metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Metsälain muutoksella vähennetään metsien käsittelyn rajoituksia, lisätään maan-omistajan päätäntävaltaa ja vastuuta. Samal-la metsänomistajien neuvonnan merkitys kasvaa ja korostuu.

yteen. Pienaukkojen teko ei vaadi erillistä uudista-misvelvoitetta vaan metsän katsotaan uudistuvan luon-taisesti reunametsien vaiku-tuksesta.

Eri-ikäisten metsien kasvatus suosituksiinMerkittävimpiä uudistuksia on eri-ikäisrakenteisen met-sänkasvatuksen mukaan tu-leminen suosituksiin. Uuden metsälain myötä tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsänkä-sittely ovat samanarvoisia ja metsänomistajalla on val-ta valita kasvatushakkuissa näiden käsittelyjen välillä.

Vaikka eri-ikäisrakentei-sen metsän käsittelystä on vähän tutkimustietoa, on ns. jatkuva kasvatus otettu vaihtoehdoksi uuteen met-sälakiin. Taustalla on ennen kaikkea metsänhoitosuosi-tusten monipuolistaminen ja vastaaminen metsänomis-tajien muuttuneisiin asen-teisiin ja tavoitteisiin. Aika varmaankin näyttää kuin-ka suosituksi tulee peitteel-lisenä kasvatettava metsä ja kuinka siitä saatavat ko-kemukset puoltavan tämän menetelmän käyttöä.

Lisää eurojaUuden metsälain tavoit-teena on entistä enemmän korostaa metsätalouden kannattavuutta. Uusissa

suosituksissa esitetään eri korkovaihtoehtoja metsän-omistajan tueksi, missä jä-reys- ja ikävaiheessa metsä on viisasta uudistaa. Lain tuomat monet vaihtoehdot mahdollistavat myöskin sa-manaikaisesti suurempien pinta-alojen käsittelyn ja se näkyy näin metsänomistajan tilipussissa korjuun kustan-nussäästöinä ja kasvavina metsätuloina.

Luonnonarvot ja ilmaston muutos huomioidenUuden lain myötä on py-ritty entistä kattavammin huomioimaan metsien luon-toarvot ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon. Uu-sissa suosituksissa on huo-mioitu esim. luonnonhoitoa painottava harvennus, jossa metsän monimuotoisuus py-ritään entistä paremmin ot-tamaan huomioon jättämällä riistatiheikköjä, enemmän lehtipuustoa ja säästöpuita. Monet metsänkäsittelyn eri vaihtoehdot mahdollistavat monimuotoisuuden huomi-oimisen entistä paremmin ja tapauskohtaisesti.

Ilmaston muutoksen en-nustetaan pidentävän kas-vukautta, vähentävän sademäärää ja tuulten voi-mistuvan. Muuttuvassa il-mastossa se voi merkitä esim. varhaisperkauksen ja tai-mikonhoidon merkityksen korostumista, koska kasvu-kaudet pitenevät ja puusto kasvaa nopeammin. Näiden huomioiminen uudessa met-sälaissa on huomioitu moni-puolisimmilla suosituksilla.

Neuvonta korostuuUusi metsälaki asettaa myös omat vaatimuksensa metsä-ammattilaisille muuttuvissa säädöksissä ja suosituksissa. Jatkossa entistä enempi neu-vonnan merkitys korostuu ja maanomistajien toivei-den ja tutkimustietojen yh-teensovittaminen lisääntyy

Metsänhoitoyhdistysten nettisivut saivat marraskuussa uuden ilmeen. Uudistuk-sen tavoitteena on auttaa metsänomistajia löytämään entistä helpommin haluamansa palvelut ja tiedot yhdistysten nettisivuilta. Graafinen ilme uudistettiin samalla ajanmu-kaisemmaksi ja myös sivustojen ylläpitäjien työ helpottui uudemman, helppokäyttöisem-män ja monipuolisemman julkaisualustan myötä.

Metsänhoitoyhdistysten nettisivuilta löy-dät tuoreet tiedot puumarkkinatilantees-ta ja puun hinnasta, tietoa metsän hoidosta ja kasvatuksesta, metsänhoitoyhdistysten

tarjoamat palvelut metsänomistajalle sekä esimerkkejä palveluiden hinnoista. Ensim-mäisellä kerralla sivustolla vieraillessasi voit valita oman yhdistyksesi kotisivun oletussi-vuksi. Oletussivua voi myös vaihtaa, mikäli omistat metsää useamman yhdistyksen alu-eella. Metsänhoitoyhdistysten nettisivut löy-tyvät osoitteesta www.mhy.fi

Joillakin metsänhoitoyhdistyksillä on myös facebook-sivut, esim. Metsänhoitoyh-distys Oulun seudun sivut löytyvät osoit-teesta https://fi-fi.facebook.com/pages/Metsänhoitoyhdistys-Oulun-Seutu Käy tyk-käämässä!

Metsänhoitoyhdistysten nettisivut uudistuivat

parhaan metsänkäsittelyn aikaansaamiseksi. Toisaal-ta metsänomistajien toivei-ta tulee kuunnella ja samalla puntaroida eri vaihtoehtojen mielekkyyttä ja tarkoituksen mukaisuutta. Kaikista vaih-toehdoista ei vielä ole paljoa tutkittua tietoa ja varmaan-

kin ajan myötä saatavat ko-kemukset auttavat jatkossa päätöksenteossa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat osallistuneet Tapion ja Metsäkeskuksen järjestä-mille lakikoulutuspäiville ja pyrkivät kokonaisvaltaises-ti opastamaan ja auttamaan

Uuden metsälain tavoitteena on

entistä enemmän korostaa metsätalouden kannattavuutta.”

metsänomistajia uusien kä-sittelyvaihtoehtojen löytä-miseksi ja puntaroimiseksi. Edelleenkin edellisen lain mukaiset toimenpiteet ovat mahdollisia ja uudet mah-dollisuudet vain lisäävät metsien käsittelyn vaihtoeh-toja.


Edelleenkin tukin kasvatus on kannattavaa ja päätehakkuita kannattaa suunnata yli 100 vuotiaisiin metsiin.


Metsänomistajaliiton terveiset

Pohjois-Suomessa tehos-tuneella metsänhoidol-la on saatu Pohjois-Suomen nuorten metsien vuotuinen hehtaarikasvu kasvu nelin-kertaistumaan, verrattuna sodan jälkeen syntyneisiin luonnonmetsiin. Tulos lie-nee maailmanennätys, arvi-oi Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomen johtaja Juk-ka Aula. Tulokset tukevat paitsi metsäteollisuuden laajentamismahdollisuuk-sia myös ilmastonmuutok-sen hidastamisen kannalta tärkeää hiilen sidontaa. Met-sänparannusrahoituksella ja nykyisellä kestävän metsäta-louden rahoituksella on ollut ratkaiseva vaikutus metsän-hoidon tehostumiseen yksi-tyismetsissä.

Maa- ja metsätalousmi-nisteriö on nimennyt työ-ryhmän valmistelemaan 31.3.2014 mennessä esitys kestävän metsätalouden ra-hoituslain uudistamisesta. Kemera-työt ovat edelleen tärkeässä roolissa metsänpa-rannustöiden rahoituksessa ja ovat metsänhoitoyhdis-tysten liiketoiminnan perus-runko.

Tukitasoissa ei voida lähteä tasatukien pohjal-ta. Metsänuudistamisen ku-lut istutuksessa ovat koko Suomessa n 1000 euroa heh-taarilta. Hakkuukypsien metsien hakkuutulo on La-pissa keskimäärin vain 3000 euroa hehtaarilta, kun se on Etelä- ja Keski-Suomessa 10

Metsänparannustoimilla kasvun lisäyksen maailmanennätys

000 euroa. Oleellista on, että kaik-

ki nykyiset työlajit säilyisi-vät tuen piirissä ja nykyinen pitkällä ajalla muodostunut vyöhykejako pysyy. Metsä-talouden tuki on välttämä-tön kohteissa, joissa tulevat tuotot ovat vasta seuraavien sukupolvien käytettävissä.

Vientimarkkinoista uutta puhtia Pohjois-Suomen metsätaloudelle - Vaikka kokonaisuutena puumarkkinat ovat toimi-neet erinomaisesti, Pohjois-Suomessa tilanne on jatkunut vaikeampana. Jos kotimaisia investointeja ei saada, täy-tyy vakavasti alkaa etsimään vientimahdollisuuksia, sanoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen syys-kokouksessa Oulussa 20.12.

Pohjois-Pohjanmaal-la on Suomen heikoin ti-lanne metsien käytön ja kasvun suhteessa. Metsät kasvavat eniten suhteessa jalostuskapasiteettiin. Puu-raaka-aineen käyttöä voitai-siin kestävästi lisätä melkein puolella nykyisestä. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suu-rin kestävä tukin, kuidun ja energiapuun hakkuukerty-mä on yli 17 milj.m3/vuosi, mutta käyttö oli esim. vuon-na 2012 alle 11 milj. m3.

Metsäpoliittisessa keskus-telussa painopiste on ollut

puun markkinoille tulossa mutta Pohjois-Suomessa pal-jon vakavampi ongelma on riittämätön kysyntä. Met-sänomistajat kaipaavat uusia käyttökohteita sekä tukil-le että kuidulle. Erityisesti mäntykuidun käyttöön kai-vataan uusia investointeja. Ajoksen biodieselhankkeel-

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

Näille kohteille täytyy jät-tää kuitenkin vähintään 20 runkoa hehtaarille ja isom-masta päästä. Vaatimus on vähäinen eli keskimäärin 22 metrin välein tarvitsee jät-tää puu.

Tarkoituksena on palaut-taa suoluonto ennalleen ja parantaa kanalintujen, var-sinkin riekon elinympäris-töä.

Karujen turvemaiden käsittelyUusi metsälaki antaa mahdollisuuden hakata karujen turvemaiden puuston pinoon ilman uudistamisvelvoitetta. Iijokilaaksossakin on tällaisia soita, joiden tuotto jää alle yhden kuutiometrin vuodessa, niin kuin laki edellyttää.

Metsänomistaja voi toimia esim. seuraavasti:- teetä metsänkäyttöilmoi-tus mhy:llä. Siinä selostetaan sanoin alueen sopivuus ja varmista, että alueella on vä-hintään 30 cm turvetta. - poista puusto ja jätä vähin-tään 20 r/ha mielellään jo en-nen ojitusta kasvaneita puita.- tuki ojat jos siltä tuntuu, jol-loin pohjaveden pinta nou-see.- kaiva kosteikkoja, mikä pa-rantaa vesilintujen elinympä-ristöä.

- käytä jääneet rahat ravin-nehäiriösuon tai sopivan kasvatusmetsän lannoitta-miseen

Tämä äkkiseltään tyh-mältä tuntuva toimenpi-de onkin viisasta varsinkin kohteilla, joissa koivun kasvu on pysähtynyt ja laho etenee ja alue ei sovi lannoitukseen. Tietyil-lä suotyypeillä ojituksen jälkeinen ensimmäinen puusukupolvi käyttää ra-vinteet ja uutta ei synny, koska kivennäismaa on lii-an kaukana.

le ei järjestynyt rahoitus-ta, joten pienläpimittaiselle puulle ei ole näillä näkymin käyttöä.

Keitele Group sen si-jaan rakentaa Kemijärvelle puutuotetehtaan. - Tarvit-taisiin runsaasti vastaa-vanlaisia investoijia, jotka näkevät kannattavia liiketoi-

mintamahdollisuuksia Poh-jois-Suomessa. Vastaavia investointimahdollisuuksia muualta havumetsävyöhyk-keeltä on vaikea löytää. Esimerkiksi havusellun markkinanäkymä on pitkäl-läkin aikavälillä erinomai-nen ja kannattavuus on jo nyt huippuluokkaa.

- Varteenotettava lyhyen aikavälin vaihtoehto metsä-talouden kannattavuuden turvaamiseksi on ryhtyä vakavasti etsimään puun vientimahdollisuuk-sia. Yhteydenottoja Kes-ki-Euroopasta on jo tullut. Ruotsistakin viedään jo kui-tupuuta Kiinaan.

Markku EkdahlMetsäSanoma

Tällä suolla kasvuhäiriö on niin paha että lannoitus ei auta.

Koivun kysyntä on jatkunut verrattain hyvänä alueellamme.


Käräjäoikeus ei ole vielä jul-kaissut puukartellijuttu-jen aikataulua. Alustavien suunnitelmien mukaan en-simmäisessä pääkäsittelyssä linjattaisiin, ovatko vahin-gonkorvauskanteet vanhen-tuneet.

Helsingin käräjäoike-us aikoo ottaa ensimmäise-nä käsittelyyn niin sanotun Suuren savotan korvaus-vaateet. Muuramelaisen ko-neyrittäjä Reijo Lahtosen keräämään Suuri savotta-kanneryhmään kuuluu lähes 700 metsänomistajaa. Yksi-tyisten metsänomistajien li-säksi vahingonkorvauksia vaativat käräjäoikeudessa Metsähallitus, 40 kuntaa

Puukaupan kartellikorvauksien käsittely alkaa keväälläSuomen oikeushistorian laajin vahingonkor-vausten käsittely alkaa näillä näkymin maa-liskuun aikana. Helsingin käräjäoikeus ryhtyy puimaan puukartellista tuomittuja Metsäliit-toa, Stora Ensoa ja UPM:ää vastaan nostettu-ja kanteista.

mm. Oulun kaupunki sekä kaksi seurakuntaa.

Kanteita on tuomioistui-messa eri puolella suomea. Ensimmäinen suullinen kä-sittely on jo pidetty Kainuun käräjäoikeudessa. Korva-ukset ovat olleet esillä mm. Etelä-Savon ja Etelä-Pohjan-maan käräjäoikeudessa sekä Vaasan hovioikeudessa.

Suuri savotta keulapaikallaKäräjäoikeus ottanee ensim-mäisenä käsittelyyn niin sa-notun Suuren savotan, jonka nokkamiehenä toimi muu-ramelainen Reijo Lahtonen ja hänen keräämät lähes 700

metsänomistajien kanneryh-män. Oikeudellisesti Suuri savotta ei ole ryhmäkanne, vaan yksittäisten metsän-omistajien muodostama kanneryhmä.

Markkinaoikeuden vuon-na 2009 antaman tuomion mukaan suuret yhtiöt Met-säliitto, Stora Enso ja UPM syyllistyivät kilpailulain kieltämään hintayhteistyö-hön vuosina 1997-2004. Va-hingonkorvausvaateet piti nostaa viiden vuoden ku-luessa siitä, kun vahinko il-meni. Kilpailuvirasto antoi päätöksensä puukartellis-ta jo joulukuussa 2006, joten sillä perusteella kanteet piti jättää viimeistään vuoden 2011 aikana.

Ongelma vahingon mää-rittelyssä tulee olemaan näyttövelvollisuus puunhin-nan muodostuksessa. Puuta metsäyhtiölle myyneen pi-tää osoittaa, että kartelli las-ki puun hintaa.

Markku EkdahlMetsäSanoma

Metsänhoitoyhdistyk-sen jäsenenä metsäsi ovat automaattisesti mukana PEFC-sertifioinnissa, ellet erikseen ole irtisanoutunut sertifioinnista. PEFC-sertifi-kaatissa on 29 kriteeriä. Li-sätietoja sertifikaatista saat lähimmästä metsänhoitoyh-

Metsien sertifiointiMetsien sertifioinnilla osoitamme suomalai-sesta puusta valmistettujen tuotteiden osta-jille ja käyttäjille maailmalla, että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestä-vällä tavalla. PEFC-sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoi-sen tahon tarkistuksen siitä, että sertifikaatin kriteereitä noudatetaan.

distyksestä tai osoitteesta www.pefc.fi

PEFC on maailman laajin metsien sertifiointijärjestelmäPEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifi-ointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja

taloudellisesti kestävää met-sätaloutta kaikkialla maa-ilmassa. Noin kymmenen prosenttia maailman met-sistä on sertifioitu – ja niis-tä kaksi kolmasosaa, eli noin 245 miljoonaa hehtaaria PEFC:n vaatimusten mukai-sesti. PEFC-sertifioituja met-siä löytyy kymmenistä eri maista.

Sertifiointi on maksu-tonta metsänhoitoyh-distysten jäsenilleMetsäalan lainsäädäntö ja organisaatiot ovat koke-massa suuria muutoksia ja kilpailu metsänomistaji-en asiakkuuksista on kovaa. PEFC-setifikaatin kriteeri-en uudistustyö on käynnis-sä, uusi sertifikaatti haetaan vuoden 2015 alkupuolella. Metsänhoitoyhdistysten jä-senille sertifiointi säilyy jat-kossakin maksuttomana, jäsenmaksuun sisältyvänä, rahanarvoisena jäsenetuna, joka varmistaa metsien kes-tävän hoidon ja puun hyvän menekin.

PEFC-sertifioinnin tarkastukset 2013DNV Certification Oy teki metsäsertifioinnin tarkas-tukset Pohjois-Suomes-sa loka-marraskuussa 2013. Tarkastelun kohteina olivat kaikki sertifiointiin sitoutu-neet toimijaryhmät. Lisäksi tarkastuksissa kuultiin met-sätalouden sidosryhmiä.

Maastotarkastukseen arvot-tiin 81 kohdetta, joista suu-rin osa oli hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä. Lisäksi kohteena oli kunnostusoji-tus- ja tienrakennuskohteita sekä tärkeitä elinympäristö-jä.

Nykyinen standardi si-sältää 29 kriteeriä, joiden toteutumista auditoinnis-sa tarkastellaan. Aikaisem-pien vuosien tapaan pääosa poikkeamista löytyi sisäisen tiedonkeruun kautta. Suu-rin osa auditoinnin 18 lieväs-tä poikkeamasta kohdistui metsäalan organisaatioiden ja/tai yrittäjien toimintaan: muutamalla yrittäjällä oli korjattavaa työnantajavel-voitteiden noudattamisessa, Kainuussa ja Pohjois-Poh-janmaalla korjuuvauriot ylittivät 4 %, energiapuun korjuussa jäävän latvusmas-san määrä oli alle tavoite-tason. Lapissa metsälain 10 § mukaisten elinympäristö-jen säilymisessä oli puuttei-ta yhdellä kohteella, samoin uhanalaisten lajien elinym-päristöjen säilyttämisessä. Kulotusten määrä ei täyttä-nyt tavoitetta Pohjois-Poh-janmaalla ja Kainuussa, Lapissa ja Kainuussa oli parilla kohteella puuttei-ta vesistöjen suojelussa ja yhdeltä toimijalta puuttui karttajärjestelmästä pohja-vesialueiden paikkatieto. Muutamalla yrittäjällä oli puutteita työterveyshuollon järjestämisessä ja kirjallisis-

sa työsopimuksissa, parilla urakanantajalla oli puuttei-ta tilaajavastuulain noudat-tamisen varmistamisessa ja muutama toimija käytti ser-tifiointiin sitoutumattomia yrittäjiä.

Metsänomistajia kos-kevia poikkeamia oli täl-lä kertaa vain puutteellinen lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa. Muutama metsänomistaja oli jättänyt metsänkäyttöilmoituksen myöhässä tai unohtanut ko-konaan, lisäksi Lapissa pari metsänomistajaa jätti uudis-tamisvelvoitteen hoitamatta.

Sertifointitoimikunta ke-rää toimijoilta korjaavat toi-menpiteet auditoinnissa havaittuihin poikkeamiin.

Lasten ja nuorten met-säosaamisen lisääminen sai kiitosta jälleen kerran. Myönteistä oli myös taimi-konhoitotavoitteen täytty-minen tällä kertaa kaikilla alueilla.




”

Juhani PaakkolaMetsäSanoma

Toimitusta koskeva vali-tusaika päättyy 27.12.2013, minkä jälkeen, mikä-li valituksia tule, maan-mittauslaitos merkitsee Kiiminkien yhteismetsän kiinteistörekisteriin ja il-moittaa asian metsäkes-kukselle. Metsäkeskus kutsuu koolle osakaskun-nan ensimmäisen koko-uksen, jossa vahvistetaan osakaskunnan ohjesään-tö ja valitaan hoitokun-ta. Metsäkeskus vahvistaa ohjesäännön ja hoitokun-ta tekee ilmoituksen met-säkeskuksen ylläpitämään yhteismetsärekisteriin. Hoi-tokunta valmistelee myös vuoden toimintasuunni-telman ja kutsuu koolle osakunnan kokouksen toi-mintasuunnitelman käsit-telyä varten, minkä jälkeen varsinainen toiminta voi al-kaa.

Yhteismetsän toimin-taa säätelee yhteismet-sälaki, jonka mukaan yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitel-

Kiiminkien yhteismetsän toiminta käynnistymässäNeljä vuotta sitten käynnistynyt hanke Kii-minkien yhteismetsän perustamiseksi on nyt loppusuoralla. Marraskuun lopussa pidettiin maanmittauslaitoksen koolle kutsuma toi-mituskokous yhteismetsän perustamiseksi. Kokouksessa käsiteltiin perustettavaan yh-teismetsään liittyvien alueiden kiinteistöra-joilla suoritetut rajankäynnit, rajankäyntien maksut yksi perustettavaksi pyydetty tieoi-keuskysymys.

man mukaisesti osakkaiden eduksi. Yhteismetsä on it-senäinen verotusyksikkö, jonka puunmyynti- ja mui-den pääomatulojen vero on alhaisempi kuin yksityis-henkilöillä. Yhteismetsän osakkailleen jakama vuo-tuinen ylijäämä on osak-kaille verotonta tuloa.

Kiiminkien yhteismet-sään on liittynyt 22 tilaa ja-kautuneena 32 palstaan, joiden pinta-ala yhteen-sä on 932 ha. Näistä 375 ha omistaa Oulun kaupunki ja 557 ha yksityiset. Kaupun-gin metsät ovat kuitenkin sen verran paremmassa kunnossa, että yhteismetsä-osuuksista on kaupungilla 49,8 % ja yksityisillä yhteen-sä 50,2 %.

Voimassa olevien metsä-suunnitelmien mukaan lä-himpien seitsemän vuoden aikana on edessä metsän-hoitotöitä 688 ha:n alalla, hinta n. 240 000 € ja hak-kuita n. 29 500 m3 arvoltaan noin 881 000 €.

Yhteismetsän palstat ovat hajallaan, mutta pai-nopiste on entisen Kiimin-kien välisen pitäjänrajan

tuntumassa. Hajasijoituk-sen haitat voidaan kuiten-kin kompensoida läheisellä yhteistoiminnalla Kiimin-gin metsähoitoyhdistyksen kanssa.

Metsänhoitoyhdis-tys Muhos järjesti

11.9.2013 lannoitusnäytöksen Muhoksella. Paikalla lannoituksesta ker-

tomassa olivat; Ilkka Mustonen Yara Suo-melta, Petri Jykylä

Forest Vitalilta ja Mhy Muhoksen toimihenkilöt.

Lannoitukseen kävi tutustumassa päivän

aikana noin 30 metsänomistajaa.

Lannoitustyömaa Muhoksella

Yhteismetsän toimintaa säätelee yhteismetsälaki, jonka mukaan yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman

mukaisesti osakkaiden eduksi.



Yli-Iistä lähti metsänomis-tajista koottu porukka Elokuussa retkeilemään Ete-lä- Suomeen. Mhy:n järjestä-mälle kesäretkelle osallistui jälleen täysi linja-auto lastil-linen väkeä.

Ensimmäisenä päivänä matkustimme Turkuun. Vä-lillä söimme hyvin Hirvi-kosken tilalla Tuorilassa ja tutustuimme ydinvoimalaan Eurajoella.

Mhy Yli-Iiin metsänomistajat retkeilivät Etelä-SuomessaToisenä päivänä tutus-

tuimme Naantaliin ja Fis-karssin ruukkiin sekä Mustion Linnaan, jossa myös yövyimme. Mustion historiallisissa maisemissa vietetyn yön jälkeen mat-kasimme Pääkaupunkiseu-dulle, missä kävimme mm. Heurekassa ja Suomenlin-nassa. Retkemme viimeinen yöpaikka oli Helsingin kes-kustassa.

Mhy Yli-Ii ja Turveruukki ovat tehneet energiapuukaupan karsitusta energiapuusta. KEMERA kelpoiselta kohteelta myös

kuitupuut on nyt mahdollista ottaa energiapuuksi. Turveruukki Oy kuljettaa energiaerän tuoreena terminaaliin, joka Yli-iissä on

Rytisuolla. Turveruukki Oy:n hankkima energiapuu ohjautuu Oulun Energia –konsernin Toppilan voimalaitoksen polttoaineeksi.

Iin Metsänhoitoyhdis-tys palkitsee vuonna 2014 aikana tehdyn nuo-ren metsän hoitotyön toteuttajat arpomal-la RAIVAUSSAHAN tai samanarvoisen lah-jakortin. Arvontaan osallistuvat ne, joiden metsässä tehdään omas-ta tai mhy:n toimesta nuoren metsän hoitoa (sis. taimikonhoito) heh-taarien mukaan. Minimi-pinta-ala 1 hehtaari.

Iin Metsänhoito-yhdistys

Nuoren metsän-

hoito-palkinto


Puumarkkinat/Puukaupan seuraava siirto

Timo MikkolaMetsäSanoma

Sahauskapasiteettia on kas-vattanut kohtuulliset vien-tinäkymät. Kun vienti vetää nyt muualle kuin Euroopan maihin, on tukillakin ollut ky-syntää. Tämä on heijastunut viime vuoden puukauppanä-kymiin, joka oli loppukädes-sä verrattain hyvä, ainakin määrällisesti katsottuna. Toki alueellista ja paikallista vaih-telua puukaupan sujumises-sa toki on ja kuuluukin olla. Pohjoisessa Suomessa on-gelmaksi on ilmaantunut enemmältikin puun kysyn-tä, ei niinkään tarjonta. Jos kysyntää ei ole, tai hinta ei myyjää vakuuta, ei metsän-omistajaa voi tällöin syyttää puukaupan ongelmista. Uu-den sahalaitoksen tulemi-nen pohjoiseen Suomeen luo

Sahoilla menee nyt kohtuuhyvin

Sahat tekevät nyt kohtuullista tulosta. Tukin hinta on pysynyt jo jonkin aikaa verrattain maltillisella tasolla sahateollisuuden näkö-kulmasta katsottuna. Se ei ole myyjän kan-nalta huippuhinta, eikä myöskään alakantis-sa. Raaka-aineen jalostamiseen sahatavaraksi jää nyt sahurilla viivan allekin jotain.

luonnollisesti jonkin verran kilpailua, puunhinnan nou-sua ja kysyntää myös tulevai-suudessa.

Sahaus tuottaa myös arvokasta haketta paperiteollisuudelleLopputuotteista sahatava-ran lisäksi myös kartonki sekä sellu porskuttaa muka-vasti myötätuulessa. Tämä lisää onneksi puun käyttöä, mutta sen vaikutus on alu-eellista. Vielä ainakin leh-temme talousalueella myös paperinvalmistuksen raa-ka-aineella niin kuitupuulla kuin sahahakkeella on käyt-töä, toisin kuin jollain muil-la alueilla. Mutta annetaan sahanäkymistä kertoa lisää pohjoisen alueen suurim-man sahayrityksen Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemen.

Vuosi 2013 oli suomalai-selle sahateollisuudelle pitkään aikaan hieman lu-paavampi. Hyvä näin, sillä pari edellistä vuotta olivat hyvin vaikeita. Alkanutta vuotta sahurit katsovat va-rovaisen positiivisella mie-lellä.

Historia kuitenkin on osoittanut, että tilanne voi muuttua nopeastikin koska niin moni asia vaikuttaa toi-mialan kilpailukykyyn. Eri-tyisesti mäntysahatavaran vientimarkkina-alueet Japa-ni ja Pohjois-Afrikan maat

Pientä piristymistä?ovat suhteellisen hyvässä vireessä vielä tällä hetkellä, mutta uhkiakin löytyy, niin poliittisia kuin myös mark-kinataloudellisia. Japani on kysymysmerkki, varsin-kin sen suhteen, että kuinka merkittävä vaikutus ALV:n muutoksella loppujen lo-puksi on rakentamiseen, etenkin vuoden toisella puoliskolla.

Hinnat ovat jo hieman laskeneet viime syksystä. Pohjois-Afrikan, erityisesti Egyptin poliittinen tilanne on herkkä. Koska Japani ja

Pohjois-Afrikan maat ovat ylivoimaisesti suurin vien-tikohde suomalaiselle mäntysahatavaralle niin, pienetkin häiriöt näiden maiden kysynnässä voivat johtaa vakaviin ongelmiin.

Kotimaan osalta mark-kinatilanne on edellisen vuoden kaltainen, rakenta-minen ei ole korkealla tasol-la, mutta taantuminen on ilmeisesti pysähtynyt. Var-sinkin uudisrakentaminen näyttää, edelleenkin, olevan aika hiljaista.

Puukauppa koko maassa

on käynyt ennätysvauhdilla ja hintataso on pysynyt mal-tillisena, kaikelle puulle on ollut suhteellisen hyvä ky-syntä. Pölkky Oy:n varan-totilanne on ajankohtaan nähden normaali. Koska sahoille tukin hinta sahan pihalla on 70% kaikista kus-tannuksista, niin on selvää, että tuloksen teko on pää-asiassa kiinni siitä. Puusta-maksukyky on tuotteiden loppuhinnasta ja kulura-kenteesta kiinni, sillä pitää pärjätä. Tiedossa on mer-kittäviä lisäkuluja sijain-

nistamme johtuen mm. jo vuoden päästä voimaantu-levan rikkidirektiivin muo-dossa.

Kuljetustuen kehittämi-nen olisi kyllä hyvä asia varsinkin viennin kilpai-lukyvyn suhteen. Vaikka maailma pienenee, sano-taan, niin välimatkat pysy-vät ennallaan. Puutuotteille on kysyntää maailmalla, ydinkysymys on se, että missä niitä tuotetaan.

Pölkky Oy:n sahat ovat lisänneet tuotantojaan ja puunkäyttöään tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna tehtiin jäl-leen tuotantoennätys.

Kolmen pohjoisimman sahan Pölkyn, Ulean ja Kit-kan sahapuun käyttö on li-sääntynyt viimeisten 4 vuoden aikana 150 000 m3, lisäys on ollut pääasiassa pikkutukkeja. Pohjois-Suo-men metsien hakkuut ovat suhteessa alueellisiin tavoit-teisiin korkeimmalla tasolla muuhun maahan verrattu-na. Raaka-aineen käytön li-sääminen tässä mielessä on vaikeaa. Tukin käytön li-säämistä kuitenkin tuetaan veronmaksajien rahoilla Kemijärvelle suunnitellun sahalaitoksen myötä. Mi-käli se toteutuu tarkoittaa se sitä, että tulevaisuudessa pitäisi Lapissa markkinoille tulla 30 % enemmän saha-

puuta kuin mitä keskimää-rin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja mikäli olemassa olevan sahateolli-suuden käyttömäärät säily-vät ennallaan, tarkoittaa se yli miljoonan kuution koko-naishakkuiden lisäystä.

Millähän hinnalla tuo puumäärä löytyy? Perus-teluina Kemijärven hank-keelle on Lapin metsien huima kasvu ja valtioval-lan kannalta, työpaikkojen luominen. Pölkky Oy:ssä tuotannon lisäysten ja jat-kojalostuksen kehittämi-sen seurauksena konserniin on luotu viimeisten kolmen vuoden aikana 50 uutta työ-paikkaa, se on merkittävä määrä alueella jossa työ-paikkoja mieluummin vä-henee kuin syntyy lisää. Työpaikkoja siis syntyy ole-massa olevankin teollisuu-den piiriin ilman valtion sponsorointia. Epärealistis-ten hankkeiden tukemisella on surullinen historia Lapin metsäteollisuudessa, saapas nähdä miten nyt käy.

PuukauppaterveisinHannu Virranniemi, Pölkky Metsä Oy

Järeällä tukkitavaralla riittää kysyntää.

Pikkutukkien merkkaus hakkuuvaiheessa helpottaa ajokoneen kuljettajaa.



ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUU Alin Korkein Alin Korkein Alin KorkeinMäntytukki 37 48 37 49 42 55,5Kuusitukki 37 46 36 46 42 55,5Mäntykuitu 9 15,25 12 16 16 22Kuusikuitu 9 15,25 12 16 16 22Koivukuitu 9 14,80 11 16 16 21Mäntyparru / pikkutukki 17 28 17 28 21 28Kuusiparru / pikkutukki 17 27 17 27 21 28Karsittu energiaranka havu 8 11 Karsittu energiaranka koivu 8 11 Energiapuu karsimaton 4 8 4 7 HANKINTAHINNAT Alin Korkein Mäntytukki 56 62Kuusitukki 56 60Mäntykuitu 28 32Kuusikuitu 28 32Koivukuitu 28 33Mäntyparru 38 41Kuusiparru 38 41Karsittu energiaranka havu 26 28Karsittu energiaranka koivu 26 28Energiapuu karsimaton 16 22

KANTOHINNAT JOULUKUU 2013

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTU YLIKIIMINKI

MUHOS

Metlan keräämien tilasto-jen mukaan Pohjois-Suo-messa tehtiin vuonna 2013 puukauppaa 4,2 milj. m3, 15 % vuotta 2012 enemmän. Myyntimäärät ovat lisään-tyneet eniten Kai-nuussa n.30 %. Pohjois-Pohjanmaal-la puukauppa on lisäänty-nyt vastaavana aikana 16 %. Määrien kasvuun ovat vai-kuttaneet puun kohtuullisen hyvä kysyntä ja metsän-hoitoyhdistysten markki-noimat maksuttomat puun myyntisuunnitelmat. Puun-myyntisuunnitelmia ar-vostavat eniten ne, jotka haluavat kilpailuttaa leimik-konsa joko metsänhoitoyh-distyksen kilpailuttamana tai itse. Puunmyyntisuun-nitelman yhteydessä voi myös keskustella uuden metsälain tuomista uusista hakkuutavoista ja arvioida asiantuntijan kanssa niiden soveltuvuutta omiin hak-kuukohteisiin.

Vaikka ajat ovat huonot niin kotimaassa kuin Eu-roopassakin, on metsäsekto-ri hiljakseen nousut uuteen arvoon. Pohjois-Suomen sahat sahanneet ovat täy-dellä kapasiteetilla ja myös sellu- ja kartonkiteollisuus tekevät tuotantoennätyksiä. Vain paperilla menee huo-nosti, mutta ei sielläkään kaikilla tuotteilla. Pehmopa-peria käytetään ja tuotetaan kasvavia määriä suhdan-teista riippumatta. Siihen tarvitaan pitkäkuituista ha-

Pohjois-Suomen puukauppa vilkastui viimevuonna 15 %vusellua. Nettikauppa lisää pakkauskartonkien käyttöä ja säilykkeet pannaan nyt tetraan eikä enää peltipurk-kiin.

Myös puurakentaminen on saanut uusia aluevalta-uksia. Oulun Kastelliin val-mistuvaa monitoimitaloa voidaan pitää Suomen suu-rimpana meneillään olevana puurakentamisen kohteena. Yli 12 tuhannen neliömetrin monitoimitalo toteutetaan puu- ja betoniyhdistelmä-rakenteena, jossa kantavat rakenteet ovat betoniele-menttejä ja ulkoseinät puu-rakenteisia elementtejä. Oulun Energia puolestaan tuotti puulla ennätysmäiset 1 TWh energiaa se on 1TWh = 1 000 GWh = 1 000 000 MWh = 1 000 000 000 kWh. Sen tuottamiseen tarvittiin 0,5 miljoonaa m3 energia-puuta. Silti meillä on valta-vat mahdollisuudet lisätä puun käyttöä niin perintei-sessä metsäteollisuudessa kuin energiasektorilla.

Puukaupan rytmi on vaihtunut koko aja kevät-painotteisemmaksi. Tämä on ymmärrettävää, kun tie-detään, että talvileimikois-ta on koko ajan ylitarjontaa ja kesäkohteista puutetta. Ostajat pyrkivät jo keväällä varmistamaan häiriöttömän puuhuollon myös kesälle ja alkusyksyyn.

Loppuvuoden ja vuo-denvaihteen kurjat kelit ly-hensivät vuoden takaisten

loisto-olosuhteiden jälkeen talvikorjuuta ainakin kuu-kaudella. Talvileimikoita ei monellakaan ostajalla enää mahdu tämän talven korjuu-seen. Jänkien takana osta-jia kiinnostavat vain parhaat tukkileimikot. Sahojen nä-kymät alkaneelle vuodelle ovat varovaisen optimisti-sia. Myös sellun ja kartongin tuotanto kasvaa 2014, mut-ta riittämätön käyttö suh-teessa kasvavaan kuitupuun tarjontaan jarruttaa hintake-hitystä.

Nykyisten kemeratukien viimeinen vuosiValtion tuet metsätalouteen ovat olleet muutosuhan alai-sia jo kymmenisen vuotta. Tämä vuosi on kuitenkin vii-meinen nykyisen lain voi-massaolovuosi. Kun katsoo valtion talouden tilannetta, on selvää, että paineet tuki-en leikkauksiin ovat kovat. Näin siitä huolimatta että kyse on vain ”siemenrahois-ta” , joihin maanomistajat panevat vielä ison tukun li-sää ja joilla työllistetään sa-toja metsureita ja yrittäjiä. Suurimmat uhat ovat vähä-puustoisten vajaatuottois-ten metsien uudistamisen tuessa sekä nuorten metsi-en kunnostuksen ja ener-giapuun tuissa. Varsinkin nuoren metsän kunnostuk-sen kohteet kannattaa nyt viimeistään panna työn alle. Rahaa sentään on kohtuul-lisesti tämän vuoden taimi-

konhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen töihin. Ojitus- ja tiehankkeita ei ehkä saa-da vireille tarvetta vastaavaa määrää.

Puukaupassa ei harjoiteta hyväntekeväisyyttäOstajien tarjoamat puu-kaupan oheispalvelut ovat nousseet puukaupas-sa markkinoinnin kärjek-si, mutta puun ja palvelujen hinnoittelussa ei harjoite-ta ”hyväntekeväisyyttä”. Jo-kainen leimikko hin-noitellaan yksilöllisesti ja oheispalvelut ovat osa tätä.

Ilmaisia lounaita ei ole. Kannattava metsätalous

edellyttää paitsi kestävien hakkuumahdollisuuksien ta-saista hyödyntämistä, myös puumarkkinoiden tunte-musta. Halutuissa kesä-korjuukohteissa yritysten väliset erot leimikoiden hinnoittelussa revähtävät kelirikko- ja kesäkorjuukoh-teissa suurimmilleen. Tukki-leimikoiden tarjousvertailua varten pääosa metsänhoi-toyhdistyksistä kerää ostajit-tain hakkuussa toteutunutta tukkiosuustietoa. Valtakirja-kauppojen tarjousvertailuun voidaan ottaa mukaan puus-toltaan vastaavien kohteiden

toteutuneet tukkiosuudet os-tajittain. Tukkiosuuden erot eivät päätehakkuukohteis-sa synny latvaläpimitoista vaan käytetyistä tukkipi-tuuksista.

Jos myyjällä ei ole ver-tailevia tarjouksia, on osta-ja aina vahvoilla. Kannattaa muistaa vanha kauppamies-ten ohje. Jos haluaa myydä vanhalle tutulle ostajalle, ja pitää puolensa, ei sitä kan-nata pyytä kaupantekoon ensimmäisenä vaan viimei-senä.

Jukka Aula 0400 394 593

Metsänomistajaliiton johtaja Jukka Aula Oulun Kiimingin Jäälin taajamametsä-kohteella.



Turveruukki Oy Projek-tipäällikkö Timo Van-hala kuvaa kotimaisen energiapolitiikan olevan ”tuuliajolla”. ”Energiapo-litiikan punainen lanka on päättäjiltä kadoksissa, ai-nut mihin nykypäättäjät satsaavat on tuulivoima, vaikka kaikki tietävät, että ilman massiivisia tuki-toimia, ei tuulivoima ole taloudellisesti järkevää toi-mintaa ” kertoo Vanhala. Vaikka päättäjien teot koti-maisen uusiutuvan energi-an tukemiseksi ovat jääneet tuulen vietäväksi, uskoo Oulun Energia myös jatkos-sa turpeen ja puun olevan ainut polttoaine, mitä Top-pilan kattiloissa poltetaan. ”Emme ole ruvenneet polt-tamaan Toppilassa halpaa kivihiiltä, vaikka se olisi ta-loudellisesti nyt järkevää,” kertoo Vanhala. Sähkön hinta on ollut koko syksyn alhaalla, eikä sitä ole kan-nattanut Toppilassa tuot-

Energiamarkkinat “tuuliajolla”taa ollenkaan, vaan olemme keskittyneet ainoastaan lämmöntuotantoon”, ker-too Vanhala. Turveruukki ostaa karsittua energiaran-kaa Oulun energian tarpei-siin koko ajan. ”Ostamme ensi sijassa karsittua ran-kaa koska sitä on taloudelli-sesti järkevämpää kuljettaa terminaaleihin ja se säilyy varastossa kokopuuta pa-remmin ,” kertoo Projekti-päällikkö Vanhala.

Metsäpalvelupäällik-kö Timo Marttila Biowatti oy:stä kertoo, että juuri nyt he ostavat kesä – ja kelirik-kokohteita. ”Puuta ostetaan tänäkin vuonna suunnil-leen sama määrä kuin en-nenkin, mutta painopiste siirtyy enemmän karsitun rangan tekoon ” kertoo Marttila. Metsäpalvelu-päällikkö Marttila uskoo, että kotimainen puupoh-jainen energia pärjää kil-pailussa halpaa kivihiiltä vastaan. ”Eiköhän järki voi-

ta ainakin tässä asiassa”, to-teaa Marttila.

Vapo oy:n hankinta-esimies Mikko Korhonen kertoo, että heidän varasto tilanne on lämpimän alku

talven johdosta kohtuulli-sen hyvä, ” Mieluisin artik-keli meille tällä hetkellä on karsittu energiaranka. Kan-not ja oksa- ja latvusmas-sa eivät tällä hetkellä ole

”Ostamme ensi sijassa karsittua rankaa koska sitä on taloudellisesti järkevämpää kuljettaa terminaaleihin ja

se säilyy varastossa kokopuuta paremmin”

” haluttuja,” jatkaa Korho-nen. Vapon Oulun alueen ostomäärät pysyvät tänä vuonna edellisten vuosien tasolla, eikä hintoihinkaan ole tulossa juuri muutok-

sia. Korhonen toivoo, ettei kivihiilen poltto Pohjois-Suomessa yleistyisi, vaan käytettäisiin entistä enem-män kotimaista uusiintu-vaa polttoainetta.

Adven Oy kääntää öljyhanoja puulleAdven oy on Suomessa ja Virossa toimiva yritys, joka tuottaa asiakkailleen räätälöity-jä energiaratkaisuita. Suomen Advenin toi-minta käynnistyi vuonna 1982 osana Neste oy:tä.

Mikko HarjuMetsäSanoma

Tällä hetkellä Advenil-la on kaukolämpöverkkoja yhteensä 46 ja työnteki-

jöitä noin 180. Oulun alu-eella on lämmityskohteita 3 kpl, jotka kaikki lämpiä-vät nyt puulla. ”Meillä on vielä runsaasti kohteita, jot-ka lämpiävät vielä öljyl-lä. Näitä kohteita pyrimme jatkossa vaihtamaan puul-le.” kertoo Pohjois-Suomen myyntipäällikkö Jussi Jär-venpää. ”Öljyn hinta tulee

jatkossa joka tapaukses-sa nousemaan, nyt on hyvä aika muuttaa laitoksia hin-naltaan vakaampaan koti-maiseen polttoaineeseen. ”, jatkaa Järvenpää.

Oulun Sanginsuussa tuotamme lämpöä ja höy-ryä pääasiassa hakkeel-la, joka tulee paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä.

Talven kylmimpinä kuu-kausina käytämme myös turvetta”, kertoo Järvenpää. Turpeen Adven ostaa Va-polta ja haketta tulee usealta eri toimijalta.” Metsänhoi-toyhdistysten kanssa meillä on yhteistyötä useammal-la eri paikkakunnalla. Näin olemme voineet varmis-taa, että mainostamamme

Energiapuun korjuuta Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen työmaalla.

Karsittua energiapuuta polttopuupalstakohteella.Energiapuun peittopaperirullat kulkeutuvat ajokoneiden mukana seuraavalle korjuukohteelle.

paikallinen polttoaine varmasti on paikallista. Meille on myös tärkeää, että raha jää kiertämään paikkakunnalle, eikä mene öljysheikkien tas-kuun”, kertoo Järvenpää.


Puunkorjuu

Anna TaskilaMetsäSanoma

Erityisleima Finavian met-sillä on se, että osa niistä oli hakattu lähes aavaksi mai-den lunastuksen yhteydes-

Erityyppiset toimeksiannotSain keväällä Finavialta pyynnön tulla teke-mään metsäsuunnitelmaa Finavian maille. Maita on kaikkiaan reippaat 400ha, josta n. puolet jää kiitotien ja vierialueiden alle. Met-sät ovat osittain aidan sisäpuolella ja osittain ulkopuolella. Lähes koko metsäpinta-ala oli käsittelyn tarpeessa.

sä tai poistettu pelkästään korkeita lentoestepuita. Eli kymmeniä hehtaareja oli nyt eri-ikäistä ja epätasaista nuorta metsää. Pieni osa oli uudistuskypsää metsää. Eri-tystä on myös se, että metsä on näköalapaikalla, sekä on

hiihtolatua, kiitotietä, uima-rantaa, vanhaa soramonttua, armeija-aluetta yms.

Tehtyäni suunnitel-mat sovimme hakkuiden ja metsänhoitotöiden teosta. Aloitimme hakkuut aidan ulkopuolisista ensiharven-nuksista. Päätimme kerätä kaikki ensiharvennuksissa kertyvät puut energiapuuk-si. Käsittelypinta-alana oli n. 30 ha, josta kertymä yh-teensä n. 1200m3. Suurin osa tehtiin motolla, mutta osa metsurityönä. Samassa yhte-ydessä tehtiin myös harven-nuksia, joista kertyi tukki ja kuitupuuta. Kohde oli haas-tava, kun välissä oli pelkkää risukkoa, sitten taimikkoa ja taas hyvää harvennus-metsää. Eli erittäin vaihtele-vaa, luontaisesti syntynyttä puustoa. Samalla levitet-tiin aitojen vieressä meneviä hiihtoreittejä.

Toisessa vaiheessa aloi-tettiin aidan ulkopuoliset harvennukset sekä tehtiin aidan sisäpuoliset uudistuk-set. Aidan sisäpuolella oli myös erilaisia harvennus-kohteita, joissa säästettiin

”rönipuut” ja poistettiin pi-simpiä ”lentoestepuita”.

Maisema muuttuu hakkuun jälkeenMaisema on avartunut vauhdilla ja puupinot kas-vaneet. Tukki ja kuitupuut on ajettu melkein saman tien tehtaalle.

Aidan ulkopuoliset hak-kuut eivät juuri eronneet normaalista hakkuusta. Ai-dan sisäpuoliset sen sijaan vaativat hieman erityisjär-jestelyitä. Aina työmaalle mennessään ja sieltä lähti-essään, urakoitsijat saivat portilta saattajan, joka huo-lehti, että porukka meni ja pysyi oikealla kohteella. Au-tot tarkastettiin aina portista mennessä. Finavian alueel-la täytyy huolehtia tarkas-ti alueen turvallisuudesta, joten urakoitsijoiden suh-teenkaan ei tehty poikkeus-ta. Myös puutavara-autot saatettiin lanssille. Puutava-ra-auton kuski ilmoitti tulos-taan etukäteen, portinavaaja ja saattaja olivat valmiina odottamassa. Saattaja seu-

rasi lastauksen sivusta ja saattoi auton ulos portista. Portinavaajana ei voinut olla kuka tahansa, vaan sellainen jolla oli turvatarkastuspä-tevyys. Etukäteen ajatellen, toteutus tuntui aika hanka-lalta, mutta kuskien mukaan homma toimi loistavasti. Kerrankin oli kuulemma sel-laiset lanssit, että auraus ja hiekoitus toimi täydellisesti ajoitettuina.

Homma on vielä kes-ken. Paljon on vielä ensi-harvennus, harvennus ja taimikonhoitokohteita teke-

mättä. Nämä tehdään met-surihommina, kun ovat keskeisillä paikoilla. Myös taimikonhoitokohteista ke-rätään energiapuut. Lisäksi on maisemallisesti arka pa-pinjärven ranta uimarantoi-neen. Ne pyritään tekemään metsurin ja moton yhteistyö-nä jäisen maan aikaan.

Tämä työmaa toi ja tuo mukanaan erilaisia haas-teita, niin minulle, kuin urakoitsijoillekin. Se on mu-kavaa vaihtelua tuolla kor-vessa tallaamiselle.

Henri TurtinenMetsäSanoma

HarvennusmotoHakkuukoneena Turtisella on erityisesti harvennushak-kuille suunniteltu Sampo-Rosenlew 1046X. Koneella puidaan vuosittain yli kym-

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluaIin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle urakoiva Rauno Turtinen on toiminut met-sissä koko ikänsä. Pitkä olisi se pino mikä on vuosien varrella kulkenut miehen käsien läpi. 1980-luvun alussa manuhakkuilla uransa aloittanut metsuri teki moottorisahahakkui-ta aina vuoteen 1996 asti, jolloin koneellisen korjuun yleistymisen myötä tuli aika nousta monitoimikoneen hyttiin. Oman yrityksen Turtinen perusti vuonna 2009 ja on siitä asti urakoinut Iin metsänhoitoyhdistykselle.

menentuhatta kiintokuu-tiometriä puuta. Puolet puumäärästä on peräisin ensiharvennuksilta, 30% muilta harvennuksilta ja 20% päätehakkuilta. Järeil-lä päätehakkuilla kone käy pieneksi ja tuotos laskee. Käytännössä päätehakkui-ta, joissa poistuvan puuston

keskijäreys on yli 300 litraa, ei kannata Sampo-Rosenle-willä enää hakata.

Yrittäjän mietteitäTurtinen on uransa ai-kana päässyt näkemään aitiopaikalta miten oikea-aikaisesti ja oikealla voi-makkuudella suoritetut harvennushakkuut vaikut-tavat metsän kehitykseen. Ensiharvennuksen jälkeen metsä järeytyy nopeasti ja tuottaa toisella harvennus-kerralla jo huomattavan määrän tukkipuuta. Mies onkin yllättynyt positiivi-sesti muutaman kerran vie-tyään koneensa metsään, jonka on itse moottorisa-hatyönä ensiharventanut 80-luvulla. Kerran on pitä-nyt jopa hieraista silmiä ja epäillä että ensiharvennus on tullut tehtyä liian tiheään asentoon. Hakkuutyö hyvin hoidetuissa metsissä on no-peaa ja mieleistä, kuutiomet-rejä kertyy pinoon aivan eri tahtia kuin hoitamattomis-sa metsissä ja yrittäjä tietää metsänomistajallekin jäävän hyvät kantorahatulot.

Vähemmän mieluisia hakkuukohteita ovat puoles-taan ensiharvennukset koh-teilla joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Ilman ennakkoraivausta tällaisilla kohteilla on miltei mahdo-tonta toimia, sillä pienpuus-to vaikeuttaa näkemistä ja

hakkuupään liikettä. Pois-tuva puusto on lisäksi jä-reydeltään vaatimatonta ja motteja kertyy hitaasti.

Yrittäjäksi ryhtymistä Turtinen ei ole katunut. Eri-tyisesti työssä miellyttää it-senäinen työote ja se, että näkee välittömästi työn-sä jäljen. Pitkät työpäivät ja huoltojen aiheuttama lisä-työ ovat puolestaan amma-tin suurimmat varjopuolet.

Esimerkki ensiharven-nusleimikostaTurtinen suoritti ensiharven-nuksen syksyllä 2013 tuo-reen kankaan metsikköön,

joka on viljelty istuttaen vuonna 1984. Taimikonhoito kohteelle on tehty metsän-hoitoyhdistyksen toimesta vuonna 1999. Taimikonhoi-dossa poistettiin viljely-alalle luontaisesti syntynyt hieskoivu. Ensiharvennus kohteella tuotti 57m3/ha kuitupuuta keskijäreyden ollessa 60 litraa. Seuraa-va harvennus kohteella on ajankohtainen jo parinkym-menen vuoden päästä.

Korjuupalvelun tavoitteena tyytyväinen metsänomistajaPäätavoitteena metsänhoi-

toyhdistyksen korjuupal-velulla on saada metsät hyvään kasvukuntoon. Esi-merkkileimikon tyyppisillä kohteilla tehtävä on verrat-tain helppo, sillä ajoissa teh-ty taimikonhoito on luonut hyvät edellytykset metsän kehitykselle. Myös metsän-omistaja Aarne Wiik on tyy-tyväinen metsän kuntoon ja harvennusjälkeen. Puuta on jätetty kasvamaan tarpeeksi ja ajourat on häivytetty hy-vin maastoon. Wiik on myös hyvillään saadessaan ottaa hakkuulta kertyneet koivut itselle polttopuuksi.

Ensiharvennetussa metsikössä puilla on tilaa lihoa kohti tukkipuun mittaa.

Harvennushakkuilla pieni kone ja osaava kuljettaja ovat lyömätön yhdistelmä.

Harvennettua metsää lentokentän laitamilla.

Portista sisään vain kulkuluvalla.


Puunkorjuu

Timo MikkolaMetsäSanoma

Turve-jussit Oy on vie-lä verrattain uusi puun-korjuuyrittäjä Kiimingin metsänhoitoyhdistykses-sä. Toinen toimintavuosi on lähtenyt reippaasti käyn-tiin puunkorjuu urakoinnis-sa. Urakoitsijana Turvejussit tuo lisäarvoa jo voimassa-olevaan urakoitsijasopimuk-seen lisäämällä yhden uuden hakkuukoneketjun kevääl-lä sopimusneuvotteluissa jo poistetun urakoitsijan tilal-le. Kalustoon on tullut lisä-nä hieman uudempi Ponsse Beaver hakkuukoneketju jo hakkutyössä olevan Beave-rin lisäksi. – ”Ajokoneita ei ole vielä lisätty, mutta ul-koistetut hankinnat ovat jo käytössä,” kertoo yrityksen keulahahmo Jussi Ylitalo. - ” Parempi joukkokäsitte-lykoura uudessa koneessa parantaa erityisesti energia-puun korjuun toteutusta,” jatkaa Ylitalo.

Yhtälö oli valmis. Ko-kemusta oli energiapuun korjuusta ja tavaralajimene-telmistä, sitä yhdistyksem-me oli hakemassa kasvavaan korjuupalvelukysyntään. Ponssen matka Rovanie-meltä Vieremän huollon kautta Kiiminkiin on terve-tullut lisä kasvavaan kysyn-tään. Uusi hakkuukone on jo

Runsaasta korjuu-palvelukysynnästä johtuen Kiimingin metsänhoitoyhdistys kiinnitti palvelukon-septiinsa lisää yhden uuden hakkuuko-neketjun Turvejussi Oy:n sopimusura-kointisopimukseen.

aloittanut työt joulukuun ai-kana.

Puunkorjuu kohteissa in-tegroitu energiapuun kor-juu ensiharvennuskohteissa on taitolaji. Tämän lisäksi metsänhoitoyhdistyksen toi-mittamat puuerät usealle eri sahalaitoksille tuo työstä en-tistä mielekkäämpää myös urakoitsijan näkökulmas-ta ajateltuna. Nuoret miehet oppivat ja omaksuvat hel-

posti uudet asiat asiallisel-la opetuksella. Viimeisintä Silvadatan tiedonsiirto-oh-jelmia noudatetaan myös Turvejussien konekalustos-sa. Energiapuun korjuu on tullut osana puunkorjuu-työtä lähes jokaiseen korjuu-kohteeseen.

Myös myrskyvarallaolo ja sähkölinjojen vierimetsi-en hoito kuuluu tällä haavaa Turvejusseille Mhy:n ja Ou-

Puunkorjuun työmaakohteessa konekuski Henri Kemppainen.

Mhy tarjoaa palvelua energiapuukohtei-den tekemiseksi. Metsänhoitoyhdistys teet-tää työn osaavalla urakoitsijalla ja tarkastaa työnjäljen, tekee kemera-hakemukset sekä mittaustodistukset energiapuulle. Kun ke-mera-tuet ja puukaupparahat ovat tulleet,

Hailuodon kunta energiapuuostajaksiMhy Oulunseutu alkaa toimittaa energiapuuta Hailuodon kunnalle. Hailuodossa on paljon hyviä energiapuukohteita, joista voisi kerätä energian oman kunnan käyttöön.

niin mhy tilittää puukaupparahat ja tuki-osuutta myyjälle vähennettynä korjuun ku-luilla. Kulut määräytyvät puuston koon, raivaustarpeen ja ajomatkan perusteella, ja ne arvioidaan ennen työn alkua.

Tavoitteena on saada metsänomistajat aktivoitua ensiharvennusten tekoon. En-siharvennukset ovat yksi tärkeimmistä työvaiheista metsänhoidossa. Myös maan-omistaja voi itse tehdä hakkuut, kunhan energiapuut tulee varastoitua oikeanlaisel-le varastopaikalle. Energiapuuta voi kerätä myös harvennuksilta ja avohakkuilta, mi-käli hakattava puusto on siihen soveliasta, esim. kuusikkoa.

Ensiharvennuksista saa kemera-tukea, mikäli kohde täyttää rahoituksen edellytykset:• puusto on ylittänyt taimikkovaiheen eli läpimitta on yli 8 cm• keskiläpimitta alle 16 cm• valtapituus työn jälkeen oltava havupuilla alle 14 m ja lehtipuilla 15 m. Jos kaikki puu luovutetaan energiakäyttöön, pituusrajaa ei ole.• poistettavia puita oltava 1000 kpl/ha kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm• kohteelle ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta eli ennen harvennusta tehtävää pelkkää aluspuuston raivausta ei tueta• kasvatettavia runkoja enintään 2000 kpl/ha• rahoitushakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta, myöhemmin tulleita hakemuksia ei rahoiteta.

Tuki on n.250 €/ha, sekä 7 €/m3, kun energiapuuta on vähintään 20 m3.

Suurin osa lansseista tulisi olla kesä-tien varressa. Varastopaikan tulisi olla sel-lainen, jossa käy tuulenhenki jotta pino pääsee kuivumaan. Pinot tulee olla myös peitettyjä. Kunta hommaa peitepaperit ja

urakoitsija peittää pinot. Pinot saattavat olla tienvarressa lähes kaksi vuotta ennen ha-ketusta. Tavoitteena olisi saada hyvänlaa-tuista haketta kunnalle. Tähän pääsemme oikeanlaisella varastoinnilla ja pinojen peit-tämisellä. Ota yhteyttä! Yhteyshenkilönä on AnnaTaskila 040 579 6225.

Ponssen matka Rovaniemeltä Vieremän kautta Kiimingin metsiin

Kiiminki lisää korjuupalvelukalustoalun Energian yhteistyösopi-muksessa.

Koneet eivät tee työtä, vaan ihmiset koneita käyttäenTurvejussien puunkor-juutöissä Kiimingin met-sänhoitoyhdistykselle on mukana nyt yhdeksän hen-kilöä. Hakkuukoneita aja-vat Henri Kemppainen,

Kai Laakkonen, Vesa Oja-la sekä Janne Ylitalo. Ajo-koneita ajavat Mika Ylitalo, Vesa Tihinen, Juha-Mat-ti Ahola sekä Sakari Ojala. Kaivurityönä tehtävät talvi-tiet, maanmuokkaukset ym. puunkorjuuseen tarvitta-vat toimenpiteet hoitaa Jussi Ylitalo. Miehistystä Kiimin-gin metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuutyömailla on nyt verrattain mukavasti.

Puun-korjuu kohteissa

integroitu energiapuun

korjuu ensiharvennus-

kohteissa on taitolaji.

”


Metsänhoito

Jouni ParkkinenMetsäSanoma

Suometsien hakkuukerty-mät yllättävät varsin usein niin metsänomistajat kuin toimihenkilötkin. Tästä voi-daan päätellä että aiemmat investoinnit ojituksiin eivät ole valuneet hukkaan. Suo-metsissä on tullut sadon-korjuun aika.

Niinpä niin. Puuta-han siellä ojitusalueilla oli-si, mutta miten ne saadaan sieltä korjattua ja ennen kaikkea siten että puuston kasvu ei taantuisi?

Tänä päivänä yhä use-ammin harvennushak-kuukohteet sijaitsevat turvemailla, joilta puutava-ran korjuu on haastavaa ja kallista juuri hankalien kor-juuolojen vuoksi. Kuluva lauha talvi on kyllä varmas-ti ääriesimerkki huonois-ta ja miltei mahdottomista

Kokemuksia kunnostusojituksesta ja suometsien hoidostaPohjois-Pohjanmaa maakuntana on yleisesti tunnettu laajoista soistaan. Metsätalouden näkökulmasta maakunnassa on myös run-saasti ojitettuja soita, jotka ovat vuosikym-menten kuluessa muuttuneet suometsiksi. Tällä hetkellä suometsissä piileekin runsaat metsävarat ja hakkuumahdollisuudet.

korjuuolosuhteista suomet-sissä. Suometsien puun-korjuu kun on mahdollista vain maan ollessa jäässä. Tämä on ylivoimaisesti kai-kista suurin ongelma suo-metsien puunkorjuussa.

Kunnostusojituksien yh-teydessä rakennetaan pien-nartasanteita parantamaan kulkuyhteyksiä suomet-siin. Peruskuivuuden an-siosta piennartasanteet mahdollistavat liikkumisen ojitusalueiden ohella myös muille talvihakkuukohteil-le paljon aikaisemmin kuin perinteiset soiden yli kulke-vat talvitienpohjat.

Suometsät eivät kui-tenkaan pysy tuottavas-sa kunnossa pelkästään harvennushakkuut suo-rittamalla vaan on huo-lehdittava myös alueen vesitalous kuntoon. Tämä tapahtuu kunnostusojituk-sella. Kunnostusojitukseen

yksityismetsissä on mah-dollista saada Kemera-tu-kea. Rahoitustuki kattaa suunnittelutyön kokonai-

suudessaan ja toteutuksen tuki alueellamme on yh-teishankkeissa 55 % toteu-tuneista kustannuksista. Suometsän hoidon yhtey-dessä toteutettaviin nuoren metsän hoitoon ja energia-puun korjuuseen on saata-vana myös Kemera-tukea.

Työt suometsissä kan-nattaa organisoida jär-kevästi siten että kaikki osa-alueet tulee hoidettua kerralla kuntoon ja nimen-omaan oikeassa järjestyk-sessä.

Oikea työjärjestys suometsän hoidossa on seuraava: 1. Puunkorjuun suunnittelu ja puukauppa

2. Ojitussuunni- telman laadinta

3. Piennartasanteiden rakentaminen

4. Harvennus- ja

Perkausoja = Vanha tuk-keutunut oja, joka kaive-taan kunnostusojituksessa uudestaan auki.

Tutustu kunnostusojituksen termistöönKunnostusojitukseen liittyy aika paljon alan termistöä, joka voi olla joskus metsänomis-tajille vaikeasti ymmärrettävää. Ohessa on lueteltuna tärkeimpiä kunnostusojitukseen liittyviä termejä ja mitä ne noin selkokielel-lä tarkoittavat.

Täydennysoja = Kunnos-tusojitusalueelle kaivettava uusi oja.Valtaoja = Iso oja, joka joh-

taa vedet pois laajoilta ojite-tuilta alueilta.Piennartasanne eli penk-katie = Kaivettavasta ojasta levitetään kaivumaat tasan-teeksi ojan reunalle. Paran-taa olennaisesti talvisin kulkemista metsiin. Laskeutusallas = Kaivetaan laskuojalle, jota pitkin ve-det johdetaan pois ojitusalu-eelta. Altaassa veden virtaus hidastuu ja veden mukana

tuleva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Altaiden tar-koituksena on veden puh-distuminen.Lietekuoppa = Yksittäisille ojille kaivettava pieni syven-nys, joka toimii samalla peri-aatteella kuin laskeutusallas keräten kiintoainesta.Pintavalutuskenttä = Teho-kas vesiensuojelukeino oji-tusvesien puhdistamiseen. Vedet johdetaan koskemat-

tomalle suolle, jossa vesi le-vittäytyy virraten hitaasti läpi sammal- ja turvekerrok-sen. Pintavalutuskenttä ke-rää tehokkaasti kiintoainesta ja ravinteita puhdistaen ve-den ennen sen johtumista luonnon vesistöön.Kosteikko = Toimii las-keutusaltaan tavoin keräten ravinteita ja kiin-toainesta. Vesikasvillisuus kuluttaa kasvaessaan kostei-

kolle kertyneitä ravintei-ta. Yleensä kerätään koko valuma-alueen vedet kos-teikolle, josta ne johtuvat luonnon vesistöön. Teho-kas vesiensuojelukeino ja kosteikoilla on erityisen tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja virkistyskäytölle.

ojalinjahakkuiden toteuttaminen

5. Ojien kaivaminen

6. Mahdolliset terveyslannoitukset

Oikea työjärjestys suo-metsissä on ensiarvoisen tärkeää, sillä kunnostuso-jitus on hankala toteuttaa alueelle jossa harvennus-hakkuutyöt on jo ehditty to-teuttaa. Ojalinjat kun pitää kuitenkin avata ja pelkil-tä ojalinjoilta kertyvä puu-määrä on pieni.

Ja sama toisin päin. Ei ole järkevää avata pelkkiä ojalinjoja ja kaivaa ojat, jos harvennushakkuita ei teh-dä samalla kertaa. Myö-hemmin toteutettaessa harvennushakkuita ovat uudet syvät ojat hankaloit-tamassa koneiden liikku-mista ja ojilla on vaarana tukkeutua, kun niiden yli joudutaan kulkemaan.

Kunnostusojituksen yh-teydessä on ehdottomasti huolehdittava metsätalou-den vesiensuojelusta.

Jokaisesta suunni-telmahankkeesta on laadittava erillinen vesien-suojelusuunnitelma, josta tulee ilmetä kaikki suunni-tellut vesiensuojeluraken-teet ja niiden mitoitukset.

Tämän päivän vaati-mukset vesiensuojelun to-teuttamiselle tuntuvat suunnittelijasta aika usein vaativilta. Joissakin tapauk-sissa aivan mahdottomilta toteuttaa!

Vesiensuojeluasioi-den hallinta vaatii ennen kaikkea koneurakoitsijoil-ta runsaasti ammattitaitoa, koska urakoitsijat toteutta-vat hankkeet. Suorittamalla vesiensuojelutyöt huolel-lisesti turvataan vesistöjen hyvä tila myös tulevaisuu-dessa.

Naapurin ojalinja-alue aukaisematta. Ojalinja liian kapea työn toteutuksessa.

Lietekuoppa keskellä ojalinja kerää myös kiintoainesta.


KuljetusliikeBackman Ky

Pojankuja 3, 91100 Iipuh. 0400 387 682

BIOMEGA OY

0400 388 500 • 08 562 [email protected]

Ostamme tienvarteen toimitettujaenergiapuita, risuja, kantoja ja rankoja.

Tarvittaessa järjestämmemyös kuljetukset.

Otamme myös vastaan Martinniemen terminaaliin tonteilta tulevat kannot, risut ja purkupuut.

0400 388 500 • 08 562 [email protected]

MetsänhoitopalvelutKokonaisvaltaisesti

Met-Rem Oyp. 040 583 9062

[email protected]

METSÄNHAKKUUPALVELUTPASI 040 577 0763, KUIVANIEMI

www.turve-jussit.fi

Turve- ja koneurakointiMetsien hakkuutyöt

turve-Jussit oyIisakantie 20, 90900 Kiiminki

p. 0400 907 547Aines- ja energiapuun korjuu

Metsämaan muokkausP. 0400 188 058

H.A.Forest Oy

[email protected]

TURTI-SET OY

Lallinkuja 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888

• Harvennushakkuut ja ajotyöt kokonaisurakointina • Linkoukset ym. lumityöt • Kaivinkonetyöt • Ym. alaan kuuluvat työt • Maton- ja poppanan kuteet• LP-langat• Loimilangat (loimet myös luotuna)• Muut langat ym. käsityötarvikkeet• Kankaat ompeluun ja halleille käsipyyhkeeksi• Putkiresorit

METSÄKONEURAKOINTIR. Tuohimaa Ky

Näätämönkuja 1, KIIMINKI0400 585 080

TUKKIVALTAISIAMÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITA

PYSTY- JA HANKINTAKAUPOIN

Tuppitie 11 90820 KELLOp. 5615 200, 0400-584 924fax. 5615 [email protected]

OSTETAANOSTETAAN

Peeaa Oy

• Metsäkoneurakointi• Hankintahakkuut

• Maarakennusurakointi

Kestinraitti 185 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 437 502

Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri, julkinen kaupanvahvistaja, LKV Puh. (08) 817 7045, 0400 287 288, Fax (08) 817 [email protected]

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT

Myytävänä Oulun seudulla:II, Olhava, metsätila 9,27 ha. Metsämaata 5 ha, kitumaata 3,5 ha ja muuta maata 0,4 ha. Puuta kaikkiaan 535 m3, josta tukkia 65 m3. Rajoittuu Olhavanjokeen. HP. 25.000 euroa.

II, Olhava, yhdessä palstassa oleva määräala. P-ala 73,7 ha, josta metsämaata 60,9 ha, kitumaata 6,9 ha ja joutomaata 5,9 ha. Puuta kaikkiaan 4143 m3, josta tukkia 843 m3. Hyvällä sijainnilla oleva hoidettu kokonaisuus. HP. 115.000 euroa.

Muhos, Muhos, yhdessä palstassa oleva määrä-ala. Pinta-ala 84,2 ha, josta metsämaata 61,6 ha, joutomaat 12,5 ha ja joutomaata 10,1 ha. Puuta kaikkiaan 4716 m3, josta tukkia 278 m3. Pääosin kasvatusmetsiä. HP. 70.000 euroa.

Ylkiimingin, Vepsälle, tulossa n. 90 ha tila. Seu-raa nettisivuja.

MetsäkoneurakointiPerttunen Oy

Ouluwww.metsaperttunen.fi

Kun haluat muuttaa maisemaa!

KONEET JA LAITTEET 0500 382 560RASKAAT RENKAAT 050 369 4940

Maalle, metsään ja maantielleKOTIMAISEN RENGASLIIKKEEN

kautta!Tarjouspyynnöt: [email protected]

RAAHEN RENGASJA LAITE OY

www.raahenrengasjalaite.fi


040 767 3371Puunkorjuu Orava Ay

Yli-iin Puu ja Turve

Metsänhakkuupalvelut vuodesta 1972 lähtienTimo 0400 220 594 Eero 0400 183 397 Alpo 0400 194 032

Asematie 26691100 Ii [email protected]

T A I M I A , J O T K A K E S T Ä V Ä T

Meillä on olluttapana selviytyä!

Saarijärven taimitarha Patamantie 146 43170 Häkkilä Puh. 0205 64 4912 Fax. 0205 64 4916

Heikki Huttula Puh. 040 522 5356

kuivaa koivu- ja sekaklapia sekä -halkoa kiimingissäTarvittaessa

kuljetus.

OULUNLAHTIJukolankuja 1-3(08) 5542 987Palvelemme Sinua:ma-pe 9-17, la 9-14

TUIRAValtatie 49(08) 5542 983Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

www.jussinpyora.

Ammattilaatua jokaiselle!Kätevä ja helppo-käyttöinen

260€

HUSQVARNA 135Helposti käynnistyvä ja helppokäyttöinen saha vapaa-ajankäyttöön. X-Torg® -moottoritekniikka pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää pakokaasupäästöjä. Lisätiedot osoitteesta husqvarna.

UUTUUS VAHVA-UUTUUS

615€61HUSQVARNA 545Husqvarna 545 on voimakas, mutta kevyt, vaativiin sahaustöihin suunniteltu moottorisaha. Tehokas X-Torg®-moottori-tekniikka vähentää polttoaineen kulutusta noin 20% ja pakokaasupäästöjä jopa 75%.

HUSQVARNA 336/FRsis. kolme terävarustusta sekä ergonomiset valjaat

Monitoimiraivurit345FR 336FR

765€ 555€

Puhaltimetalk.

219€125 B

Kätevä myös pakkaslumille

TULKOON TALVI!

HUSQVARNA ST 261 EBriggs Stratton 1150 Series, 5,1 kW/3600 rpm, työleveys 61 cm,kaksivaihejärjestelmä ja sähkökäynnitys

5615ISÄLLE KÄYVÄ LAHJA!

1810€

METSÄALAN KOKONAISURAKOINTIA

KANNOLTATEHTAALLE

Soita 0400 391 855

Vastaava päätoimittaja Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä, Mikko Harju, Pertti MoilanenToimitustyö Timo MikkolaSivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani

MetsäSanoma

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys

METSÄHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Kaikenlaiset sivunvalmistus- ja painopalvelut kauttamme. Myös valokuvauspalvelut.

VKK-Media Oy

P. 0400 385 281 • [email protected]

Pudasjärvi-lehti Oy

www.vkkmedia.fi • www.pudasjarvi-lehti.fi

www.mhy.fi

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio SIEMENKESKUS | Torholantie 33, 12100 OITTIPuh. 0294 32 6000 | www.tapio.fi

Tapion siemenkeskus palvelee Sinua laajalla ja laadukkaalla valikoimalla, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle.

Kylvä nyt männyn siemenviljelyssiemeniäja saat laadukkaan uuden metsän.

TuoTTava meTsäHyvistä siemenistä kasvaa


Tee nyt uusi määräaikainen sopimus ja nauti seuraavat kaksi vuotta edullisesta sähköstä!

Esimerkki: yleissähkö 2määräaikainen 24 kk | perusmaksu 5 €/kk

Tee sopimus kätevästi netissä: www.pohjoistavoimaa.fi/tarjous tai soita asiakaspalveluumme ma-pe 8-16 puh. 010 287 7800

Puhelu 010-alkuiseen palvelunumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min. jamatkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %.

Toimitamme kotimaista uusiutuvaa energiaa ja

ostamme energiapuuta.TURVERUUKKI OY

Teknologiantie 12, 90590 Oulu

Timo Vanhala 044 551 5707 [email protected]

www.turveruukki.fi

Myynti: Kimmo Junttila Puh. 045-674 96 26

ww

w.w

assl

ov.

se

Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%).

Lakkapää Oulu | Nuottasaarentie 4Puh. 010-7557 300 | Avoinna arkisin 8 - 17

UUDISTUNUT!

MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET

lakkapaa.com

Puunnostaja Erillishalkaisu4-6-8 osa terä Kuljetusalusta

Pilkemaster klapikoneet voidaan varustaa traktorikäytön lisäksi myös sähkö- ja polttomoottorilla toimiviksi. Lisäksi kaikki mallit saatavissa myös henkilöauton perässä vedettävänä. Kompakti kuljettaa ja säilyttää. Kaikissa malleissa vakiona erillishalkaisukäyttö ja Motolaippa. Pilkemaster kestää myös ammattikäytössä.

Oulun myymälässä aina koneen koekäyttömahdollisuus!

Tervetuloa!

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija

Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuot-teilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle

Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?Tuottoa jopa 20 %Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lan-noitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallistaYaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastotekoYaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän ter-veyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutu

stu nyt verkossa

metsänlannoitu

s.fi

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi







Tutu

stu nyt verkossa

metsänlannoitu

s.fi








Tutu

stu nyt verkossa

metsänlannoitu

s.fi


Kiertotie 1191600 UtajärviMarkku puh:0400 585 754Ari puh:040 575 6033Faksi:5421 888

Koneellinenpuunkorjuu jalähikuljetusMetsäkorjuu

A. ja M. Mustonen Ay

[email protected]


Mukava on olla,kun palvelumaksut ovat nolla!Asiakkaittemme peruspankkipalvelutpysyvät edelleen ilmaisina, kuten esim.* VISA-KORTIT (Electron, Debit, Debit/Kredit ) ..... 0 €* VERKKOPALVELUSOPIMUS ................................... 0 €* TILIOTE ..................................................................... 0 €* e-LASKUT ................................................................ 0 €* MAKSUPALVELU ..................................................... 0 €* SUORAMAKSU ......................................................... 0 €* LASKUN MAKSU ..................................................... 0 €* LAINAN AUTOMAATTISEN VELOITUKSEN PALVELUMAKSU ..................................................... 0 €

Muista myös Utajärven Osuuspankin jäsenen bonu-setu: kun Op-bonuksesi eivät kulu peruspankkipalvelujenpalvelumaksuihin, voit käyttää ne täysimääräisinä mui-den palveluiden tai Pohjolan vakuutusten maksuihin!Maksuttomien päivittäispalveluiden sekäOp-bonusten lisäksi saat Utajärven Osuuspankistamyös kaikki muut OP-Pohjola-ryhmän keskittämisedut,kuten ilmaisen Ostoturva-vakuutuksenOP-Visalla.

Lämpimästi tervetuloa asiakkaaksemme!

Puh. (08) 5421 136 Sähköposti: [email protected]: www.op.fi/utajarvi

- itsenäinen ja vakavarainen pankki Oulujokivarressa

Seuraava metsäpäivämme on la 8.2.2014Pudasjärvellä. Seuraa nettisivujammewww.bioenergiaporssi.fi .Oletpa bioenergian ostaja tai myyjä, käy tutustumassa pörssin [email protected] , 044 345 6321

BIOENERGIAPÖRSSI ONENERGIAPUUN MYYJIEN JAOSTAJIEN MARKKINAPAIKKA

7 hyvää syytä lannoittaa metsääEnemmän puuta seuraavassa hakkuussaLannoituksen vaikutusai-ka on 6-8 vuotta ja lisäkasvu on tyypillisesti 15-20 mottia hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista sisäistä korkoa lannoitusin-vestoinnille.

Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväliKasvun paraneminen tar-koittaa lyhyempää kierto-aikaa ja harvennusväliä. Tämä korostuu oikeaan ai-kaan harvennetuissa havu-puustoissa. Harvennukset kannattaa siis tehdä ajallaan niin että puuston ja latvus-ten kunto pysyy hyvänä.

Enemmän ja laadukkaampaa tukkia päätehakkuussaSuomalaisen mekaanisen metsäteollisuuden tärkein

puulle asettama laatukritee-ri on järeys. Lannoituksel-la lisätään puuston järeyttä. Tämä on etu niin hakkuus-sa, kuljetuksessa kuin jalos-tuksessakin. Kangasmaiden lannoituksia tehdään aikai-sintaan ensiharvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaa-tu on jo määräytynyt ja lan-noitus ei voi sitä heikentää. Päinvastoin laatu paranee sen takia, että vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuus tukin ker-tymästä lisääntyy.

Metsä sitoo enemmän hiilidioksidiaLannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaa-rille. Lannoitteen valmistuk-sen ja levityksen aiheuttama hiilidioksidi päästö on noin 0,5tn hehtaarille. Lannoituk-sen ilmastotase on siis hyvin positiivinen.

Marja ja sienisato kasvaaLannoitus pääsääntöises-ti lisää marja- ja sienisato-ja. Erityisesti kuivahkoilla kankailla mustikan sato voi jopa moninkertaistua. Mar-joja ja sieniä voi kerätä huo-letta vaikka heti lannoitteen levityksen jälkeen. Metsä-lannoitteet valmistetaan sa-moista raaka-aineista kuin pelloilla ja puutarhoissa käy-tettävät lannoitteet.

Metsätilan arvo kasvaaLannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta 6-8 vuoden ajan. Se lisää välit-tömästi metsätilan arvoa. Tämä kannattaa muistaa esi-merkiksi sukupolvenvaih-dosta suunniteltaessa. Metsätilan luovuttaja voi vä-hentää kustannukset vero-tuksessa ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsäti-lan hallintaansa. Lannoitus siis kannattaa hyvin vaikka

puunmyyntituloja ei itse tar-vitse.

Lannoituskustannuk-set voi vähentää puun myyntiverotuksessaLannoituskustannukset vä-hennetään puunmyyntive-rotuksessa kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa si-joittaa osa metsätuloista ta-kaisin metsään. Esimerkiksi tyypillinen varttuneen 50-60 vuotiaan metsän harven-nus tuottaa noin 2000€ tulon hehtaarilta. Lannoituskus-tannus on tästä noin viides-osa.

Metsälannoitteita myy-vät kaikki maatalouskaupat. Helikopteri- ja maakonele-vityksiä toteuttavat aluee-si metsänhoitoyhdistykset yhteistyösopimuksin. Pyy-dä omalta yhteyshenkilöl-täsi suunnitelma ja tarjous metsänlannoituksesta. Lä-hes jokaisella metsätilalla on tuottoisia lannoituskohteita!

Uusi laki puutavaran mit-tauksesta tuli voimaan 2013 heinäkuun alusta. Lain siirtymäsäännösten mukaan myös energia-puun mittaus tuli puun mittauslain piiriin vuo-den 2014 alusta. Ener-giapuun mittauksen sisällyttäminen lain pii-riin oli lain keskeisim-piä muutoksia. Uuden lain piirissä ovat siten puun kaikki osat kannos-ta neulasiin. Lain piiriin kuuluvat energiapuun ti-lavuuden, tuorepainon ja kuivapainon mittaus,

Energiapuun mittaus puutavaran mittauslain piiriin vuodenvaihteessa

mutta ei puun energiasisäl-lön määritys.

Uudessa mittauslais-sa mittausmenetelmien sisällöistä, mittauslaittei-den ja mittauksen toteut-tamisen vaatimuksesta säädetään erillisellä ase-tuksella. Lakimuutoksen vaikutuksen energiapuun mittaukseen ovat käytän-nössä vähäiset, entiset tu-tut mittausmenetelmät tulivat nyt asetuksella vah-vistetuksi. Kuormainvaa-kamittaus, metsähakkeen mittaus kuljetuskontissa tai harvennusenergiapuun

mittaus tienvarressa ovat edelleen käypiä ja lainmu-kaisia mittausmenetelmiä ja niitä koskevat muuntotau-lukot säilyvät pääsääntöi-sesti ennallaan. Säädökset mahdollistavat myös kap-palemääriin perustuvan mittauksen esimerkiksi energiapuupaalien kor-juussa, samoin erityyppiset otantaan perustuvat mene-telmät.

Uuden lain myö-tä otettiin käyttöön muil-ta toimialoilta tutut termit omavalvonta ja ulkopuoli-nen valvonta. Omavalvonta

tarkoittaa mittaajan itsen-sä tekemää seurantaa, tar-kastusta ja kalibrointia, joilla mittauslaitteen luo-tettavuus varmistetaan.


Metsän historiaa

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

600-900 luku: Kierikinkult-tuurin aikana 5000 vuotta sitten oli jo 3-4 hirsikerros-ta rakennuksen alaosassa, jonka päälle oli rakennettu harjakatto. Tämä nykyistä hirvimiesten kotaa hieman muistuttavan asumuksen keskellä oli liesi, joka läm-mitti. Asuinversioita oli varmaan paljon riippuen perheen tai klaanin koosta ja asuinpaikasta. 600-luvul-ta on löydetty jo salvettuja hirsirakennuksia, joissa liesi on ollut keskellä rakennus-ta. 900-luvulla alkoi yleistyä kivistä ladotut kiukaat, jois-sa lämpö pysyi pitempään. Kiuas saattoi jo sijaita tuvan tai pirtin laidalla. Tulta ei tar-vinnut ylläpitää koko aikaa. Tulukset olivat jo käytössä. Savu leijaili tuvassa ja pois-tui harjalle tehdyn lakeisen tai seinällä olevan räppänän kautta. Tällaisen asumuk-sen koko on ollut n. 4x4 m.. 600-luvun paikkeilla yleis-tyi raudan käyttö ja kirveet. Samalla yleistyi jo antiikin aikana tunnettu lamasalvos-perinne, jossa vaakasuorista hirsistä salvettiin talot. Hir-sien väli ja salvoksen kohta tilkittiin esim. seinäsamma-lella (liekö siitä nimi). Sal-vos tehtiin nurkan kohdalle, jolloin siitä saatiin tiivis. Sa-malla parantui asumismuka-vuus ja lämpötaloudellisuus, mikä lisäsi asutusta Suomes-sa. Sen lisäksi taloihin tuli akkuna, joka suljettiin luu-kulla. Kattomateriaalina oli pääasiassa tuohi, jonka pai-kallapysyvyys varmistettiin turpeella, riuuilla tai muilla konsteilla. Koska katot oli-vat kehittymättömiä, lahosi-

Ii 640 vuotta

Puurakentaminen ja asuminen ennen vanhaanIin pitäjään kuului 1300-luvulla valtaosa lehtemme alueesta. Tässä jutussa kerrotaan puun käytöstä rakennuksissa ja rakennus-tavoista eri aikoina. Vuonna 1374 on myös asuttu ja yritetty tareta ja pysyä kuivana.

vat rakenteet helposti ja talot oletettavasti uusittiin parin-kolmenkymmenen vuoden välein.

On huomattava, että puut, joista talot rakennet-tiin, olivat ikivanhoja ke-lottuneita honkia, joissa oli kuollutta sydänpuuta suu-rin osa. Ne olivat suoria ja keveitä, joista oli nopea la-toa hirsikertoja. Sydänpuun pihkapitoisuus teki siitä kestävän. Sydänpuun pai-no on 400-500 kg/m3, kun taas normaalitukin paino on n. 800 kg/m3. Ikimetsiä riit-ti. Rakennuspuita saattoi ha-kea mistä vain ja etuna oli se, että ne kasvoivat lähel-lä uittoreittiä. Näihin aikoi-hin asutus levisi jokireittejä ylöspäin oletettavasti raken-nustaidon kehittymisen no-peuttamana.

1200-luku: Suomeen tuli taito tehdä muurattuja uu-neja. Savilaastilla pystyttiin tekemään paksukattoisia uuneja, jotka varasivat läm-pöä tehokkaasti. Uuniin muurattiin arina ja siinä oli vielä holvi, joka avautui tu-paan, joten tarvittiin vielä lakeinen tai räppänä, jonka kautta savu meni pois.

1600-luku: Maalaistaloi-hin alkoi levitä leivinuuniin savupiippu, mikä paransi olosuhteita talossa. Silloin voitiin rakentaa huoneet ma-talammaksi ja syntyi väli-katto. Se eristettiin tuohilla, hiekalla, heinätupsailla, tur-peella, sammalilla tai muu-rahaispesällä. Seuraavalla vuosisadalla tuli jo käyttöön ikkunalasi, mikä toi jo ny-kyaikaisen talon piirteitä. Piiputtomia savupirttejä ra-kennettiin kyllä vielä paljon myöhemminkin.

Suomalainen mänty ja

kuusi sopivat hirsitaloi-hin. Mänty on perinteinen, mutta nykyään kuusta käy-tetään enemmän. Koska metsänhoidossa on suosittu havupuita, on meillä kehit-tymässä järeitä tukkimetsiä, mikäli harvennukset on teh-ty ajallaan ja tarpeeksi voi-makkaasti. Myös lannoitus parantaa järeyttä eikä toi-sin kuin ajatellaan heikennä puun ominaisuuksia vaan parantaa, jos se tehdään sii-nä vaiheessa kun paksuus-kasvu on taantumassa. Metsien uudistaminen jä-reyden perusteella hävittää hirsirakentamiseen sopivia metsiä. Rinnankorkeudel-ta 23 cm:n metsät voidaan uudistaa, mutta ne voidaan kasvattaa myös lähelle 30 cm:n paksuuteen. Vuosittain toimitetaan 7000 hirsiraken-nusta, joista vajaa puolet me-nee vientiin.

Hirsirakentamisen etujaPuuhun sitoutuu runsaasti hiiltä (hiilinielu).

Hirsirakennuksen val-

mistaminen kuluttaa erit-täin vähän energiaa ja valmistuksessa syntyy enemmän energiaa kuin ku-luu.

Puu on 100 % uusiutuva ja täysin kierrätettävä raa-ka-aine.

Rakenteet varmatoimisia ja turvallisia.

Hirsi tasapainottaa sisäil-man kosteutta ja parantaa näin sisäilman laatua.

Hirsirakentamisessa voi-daan välttää homealttiit ra-kenteet.

Vaaran aihkitalot: toimitusjohtaja Matti Vaara:Pelkkahirsi kuivataan 3 viikkoa ja tasapainokuiva-taan varastossa yksi vuosi. On hyvä, että puu on järeää. Liian aikainen hakkuu vä-hentää tukkimetsiä. Omako-titalojen runkovahvuuksien kasvettua on järeälle puul-le tulevaisuudessa käyttöä. Sopivin puu on latvaläpi-mitaltaan 27 cm:n luokkaa.

Nopeakasvuisuus ei ole on-gelma eikä metsänlannoi-tus.

Vaaran Aihkitalot ovat rakentaneet Kierikkikes-kuksen.

Mammuttihirren toimitusjohtaja Vesa Nylander:Järeä puu on parempi hei-dän käyttöönsä. Järeyssuo-

Pyhän Henrikin saarnahuone.

Tyypillinen talo 1900-luvun alusta, jossa on kaksi eril-listä päätyhuonetta ja välissä porstua. Toinen pääty voitiin uusia ja samalla asua toisessa.

Nykyhirren profiileita (lähde Mammuttihirsi).

Yksi Suomen komeimpia hirsirakennuksia on Kierikissä. (Lähde Vaaran Aihkituo-te).

Rakennustyömaa Yli-iissä. Oletettavasto 20 luvun alussa Porin talo Räihänniemellä.

situksen alarajan käyttö vähentää tukkimetsiä. Met-sänomistajien kannattaa kasvattaa puut suuremmik-si.


Veronurkka

Taasen on aika palaut-taa mieliin veroja ar-vonlisäveroilmoituksen (2C- ja kausiveroilmoituslo-make) huolellinen täyttämi-nen.

Muistathan, että kausive-roilmoitus on palautettava aina, vaikka mitään arvon-lisäverollisia tapahtumia ei olisikaan verovuoden aika-na ollut.

Kausiveroilmoitus, jon-ka verottaja lähettää, ei ole esitäytetty, vaan metsän-omistajan tulee täyttää se itse. Lomakkeeseen laitetaan nimi ja Y-tunnus omille pai-koilleen, lisäksi arvonlisäve-rotulot ja -menot omiin sarakkeisiin. Mikäli tulot ovat menoja isommat, erotus tilitetään verottajan antaman ohjeen mukaan verovuotta seuraavan helmikuun lop-

Kausiveroilmoituksen täyttäminen ynnä muuta asiaa metsäverotuksen tiimoilta

puun mennessä takaisin. Mikäli taasen menot ovat tu-loja isommat laitetaan erotus omaan sarakkeeseen, etu-merkiksi – (esim. tulo 300,00 ja meno 450,00 maksetaan/palautetaan sarakkeeseen laitetaan -150,00).

Verottaja palauttaa ko summan maalis-huhtikuun aikana metsänomistajan ti-lille.

Mikäli arvonlisäverollista toimintaa ei ole, merkitään lomakkeen alalaitaan omaan kohtaansa, ei alv-toimintaa 01/ 2013 12/2013.

Lisäksi lomake allekir-joitetaan ja palautetaan verottajalle yhdessä metsäta-louden 2Clomakkeen kanssa verovuotta seuraavan helmi-kuun loppuun mennessä.

Metsätalouden 2Cloma-ketta ei tarvitse palauttaa, jos

ei ole mitään tapahtumia ve-rovuoden aikana.

Metsätalouteen kohdis-tuneet tulo- ja menotosit-teet kannattaa hyvissä ajoin laittaa järjestykseen, ja mi-käli huomaa, että jokin tosi-te on kadonnut, jäljennöksen tositteesta saa kyllä alkupe-räisen tositteen toimittajalta – hoituu soittamalla. ei kan-nata jättää ilmoittamatta.

Metsätalouden tulot kir-jataan aina sen vuoden metsätalouden 2C-veroil-moitukseen, minä vuonna ne on saatu. Mikäli esimer-kiksi on tehty puukauppa v. 2013 ja siitä on verovuonna saatu ennakkomaksu, kirja-taan se vuoden 2013 tuloksi, vaikka kaupan kohteen puut olisivat vielä metsässä. Ar-vonlisävero samoin!

Metsätalouden pääoma-

tuloa on puukaupan lisäk-si myös esim. joulukuusten, aurausmerkkien sekä koris-tehavujen myynnistä saadut tulot.

Pääomatuloa ovat myös vahingon- ja vakuutuskor-vaukset, esim. myrskytu-hoista ja hirvivahingoista saadut korvaukset.

Valtion maksama Keme-ra-tuki on myös verollista pääomatuloa.

Metsätalouden verotuk-sessa on myös vähennys-kelpoisia menoja kaikki metsätalouteen liittyvät me-not, riippumatta siitä, onko metsänomistajalla ollut ve-rovuonna metsätalouden tu-loja.

Metsänomistajan pitää ja kannattaa itse huolehtia sii-tä, että kaikki kulut tulevat kirjatuksi vähennyksiin.

Huom! Omien polttopui-den teko ei ole vähennyskel-poista menoa.

Kulujen lisäksi vähen-nyksiä ovat poistot, meno-varaus, metsävähennys, matkakulut.

Kaikista vähennyskel-poisista menoista pitää met-sänomistajalla olla kuitti, selvitys tai todistus siitä, mi-ten meno on aiheutunut.

Me metsänhoitoyhdistyk-sissä autamme ja neuvomme kyllä mielellämme kaikissa verotukseen liittyvissä asi-

oissa, soita tai tule käymään.Vero- ja kausiveroilmoi-

tuksen täyttö onnistuu hy-vin myös netissä. Lisätietoja www.vero.fi.

Pikkupakkasta, lunta ja hiihtokelejä odotellessa, mu-kavaa talvea ja kevättä.

Nähdään ja soitellaan

Seija Torvela

METSÄSANASTOAMätästysMetsänuudistamisessa ve-den vaivaamilla mailla käy-tetty maanmuokkaustapa. Mätästyksessä tehdään kaivu-rilla maa-aineksista mättäitä, jo-hon puuntaimet istutetaan.Nuoren metsän hoitoKestävän metsätalouden rahoi-tuslain mukainen työlaji, joka käsittää taimikonhoitoa, taimik-kovaiheen ohittaneen metsän harvennusta ja siihen liittyvää energiapuun korjuuta sekä pys-typuiden karsintaa.OjitusmätästysMetsänuudistamisessa ve-den vaivaamilla mailla käytetty maanmuokkausmenetelmä. Uu-distusalalle tehdään matalia ojia. Ojista saavista maa-aineksista tehdään mättäitä, joihin puun-taimet istutetaan.PerkausTaimikonhoitoa, jossa pois-tetaan kasvatettavien puiden kasvua haittaava kasvillisuus, yleisimmin lehtipuustoa.Puutavaralaji

Puun rungon käyttöarvoltaan erilaisia osia, joista yleisimmät ovat tukki- ja kuitupuu sekä pyl-väät.PystykarsintaKuolleiden ja kasvussa taan-tuneiden oksien karsinta kas-vavista puista. Pystykarsinnalla parannetaan kasvatettavan pui-den laatua.PystykauppaMyyjä luovuttaa pystykaupassa metsänhakkuusopimuksella os-tajalle oikeuden kaataa ja kuljet-taa metsästä pois sovitut puut.PäätehakkuuUudistuskypsän metsän hak-kuu, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusi puusuku-polvi. Päätehakkuussa käytettä-viä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Päätehak-kuusta käytetään myös nimitys-tä uudistushakkuu.ReikäperkausTaimikonhoitoa, jossa kas-vatettavien puiden ym-päriltä poistetaan kasvua

haittaava kasvillisuus, yleisimmin lehtipuustoa. Reikäperkaukses-sa kasvillisuus poistetaan vain noin metrin säteeltä kasvatetta-vasta puusta. Vrt. perkaus.RelaskooppiPuuston tilavuuden mittaukses-sa käytettävä apuväline. Rela-skoopilla mitataan ns. puuston pohjapinta-ala. Tiedon perus-teella saadaan taulukoita apuna käyttäen puuston tilavuus.RinnankorkeusRinnankorkeudella tarkoitetaan 1,3 metrin korkeutta maanpin-nasta tai puun juurenniskasta. Määrettä käytetään erilaisissa puuston arvioinneissa, esim. rin-nankorkeusläpimitta tai -ikä.SiemenpuuhakkuuUudistuskypsän metsän hakkuu siten, että pystyyn jätetään hy-välaatuisia puita 50 – 150 kpl hehtaarille. Nämä siemenpuut tuottavat uudistettavalle alueel-le siemeniä, joista uusi puusuku-polvi saa alkunsa. Alue uudistuu näin luontaisesti.Siemenpuumetsikkö

Luontaiseen uudistamiseen täh-täävän hakkuun jäljiltä pystyyn jätettyjen siemenpuiden muo-dostama metsikkö.SuojuspuuhakkuuUudistuskypsän kuusikon hak-kuu, siten että pystyyn jätetään 100 – 300 puuta hehtaarille. Suojuspuuhakkuu tähtää kuu-sen luontaiseen uudistumiseen taimia suojaavan puuston avulla.SuojuspuumetsikköKuusen luontaiseen uudistami-seen tähtäävän hakkuun jäljiltä pystyyn jäänyt metsikkö.Säästöpuu/JättöpuuTavallisesti päätehakkuun yhte-ydessä hakkuualueelle jätettävä puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuo-toisuutta. Käytetään myös nimi-tystä jättöpuu.TaimikkoNuori metsä, josta ei saada myyntikelpoista puuta.Taimikon hoitoTiheänä kasvavasta taimikosta kaadetaan ylimääräiset ja heik-kokuntoiset puut, jotta jätettä-

villä terveillä ja hyvälaatuisilla taimilla on riittävästi kasvutilaa.TehdasmittausPuutavaran mittaus joko puun-jalostuslaitoksen yhteydessä toimivalla tai erillisellä mittaus-asemalla. Mittaustulosta voidaan käyttää puukaupan maksujen perusteena.TerveyslannoitusMaaperän ravinnetasapainon parantamiseksi tehtävä lannoi-tus.TukkipuuJäreä puutavara, jota käytetään sahatavaran valmistuksessa.TäydennysviljelyTaimikossa olevien aukkojen täydennystä istuttamalla uusia taimia.UudistaminenMetsän uudistaminen eli uuden puusukupolven aikaan saaminen joko luontaisesti tai viljellen.UudistushakkuuUudistamiskypsän metsän hak-kuu, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusi puusuku-polvi joko luontaisesti tai viljel-

len. Käytettyjä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suo-juspuuhakkuu sekä kaistalehak-kuu. Käytetään myös nimitystä päätehakkuu.UudistuskypsyysMetsä on sellaisessa kehitysvai-heessa, että se voidaan hakata pois ja tilalle perustetaan uusi puusukupolvi. Uudistuskypsyys todetaan puiden paksuudesta, iästä ja kasvukyvystä.YhteismyyntiUsean metsänomistajan puu-kaupan yhdistäminen yhdeksi myyntieräksi.YlispuuhakkuuHakkuu, jossa poistetaan taimi-kosta edellisen puusukupolven puut, esimerkiksi siemenpuut.ÄestysMetsänuudistamisessa käytetty maanmuokkausmenetelmä, jos-sa koneellisesti rikotaan maan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaata. Äestys helpottaa metsänviljelyä ja luontaista uudistamista.

MOTTI-MetsäSanoma tutkiiMhy Ylikiiminki teki kor-juupalvelulla avohakkuun marraskuussa 2013. Leimi-kon pinta-ala oli 3,9 hehtaa-ria. Poistuma kaikkiaan oli 820,7 m3 eli 210 m3/ha. Jä-reys oli 0,211 litraa. Vaikeat syyskelit hieman vaikeut-tivat korjuuta mutta kaikki puut saatiin kohtuullisesti tienvarteen. Merkittävää oli leimikossa, että siitä saatiin myös koivutukkia.

Puuta ja kantohintaa kertyi seuraavasti:Mäntytukki 249,1 m3 52,00 €/m3 Mäntykuitua 58,6 m3 22,00 €/m3 Mäntypikkutukkia 32,4 m3 22,00 €/m3 Kuusitukkia 138,2 m3 50,00 €/m3 Kuusikuitua 75,7 m3 22,00 €/m3 Kuusipikkutukkia 57,2 m3 22,00 €/m3 Koivutukkia 20,1 m3 40,00 €/m3 Koivukuitua 188,8 m3 20,00 €/m3 Haapakuitua 0,6 m3 10,00 €/m3

Tukkipuun osuus män-nyllä oli 73 % ja kuusel-la 51 %. Kuusen pienempi tukkisaanto johtuu kuusen senttiä suuremmasta latva-läpimitasta ja kuusi leimi-kossa oli suonreunassa ja oli täten pienempää.


Haastattelussa:

Mika Rahja

Tällä kertaa haastat-telussa Perttulan yh-teismetsän puheen-johtaja Mika Rahja Muhokselta. Kysyin Mikalta mielipidet-tä metsänhoitoyh-distyksistä ja muista ajankohtaisista asi-oista näin lakimuu-tosten myllerrykses-sä. Mika jutteli näin:

Olen viisikymppinen Mu-hoslainen yrittäjä, harjoitan maa- ja metsätaloutta sekä yksityisteiden tieisännöintiä ja kirjanpitoa. Perttulan yh-teismetsän puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 1998 lähtien.

Metsänhoitoyhdistys Muhoksen palveluista tu-tuiksi ovat tulleet; keme-ra-hankkeiden suunnittelu ja toteutus, metsänhoitotöi-den toteutus, korjuupalvelu, metsäsuunnittelu, tila-arvi-ointi ja neuvontapalvelu.

Mielestäni metsänhoi-toyhdistys on merkittävä metsäpalveluiden tuottaja ja asiantunteva neuvoja met-säasioissa. Metsäasioiden asiantuntijana ja neuvojana mhy:n aseman säilyminen tulevaisuudessakin on vält-tämätöntä. Samoin olisi suo-tavaa, että metsäpalveluita alueella tuottaisi useampi kuin yksi toimija, jolloin hin-nat pysyvät kohtuullisina sekä työn laatu hyvänä.

Metsäkentän muuttues-sa muutos koskee vääjää-

Mika jututtamassa konekuski Tuukka Rantakangasta.

Mika Rahja.

mättä kaikkia toimijoita. Mhy:t ovat ison haasteen edessä veroluonteisen met-sänhoitomaksun poistuessa tulorahoituksesta. Muutos on kuitenkin myös mahdol-lisuus. Toivottavasti mhy:t saavat riittävästi työkalu-ja ja toiminnan rajoitteiden purkua, jotta niillä olisi oi-keasti mahdollisuus kilpailla tasavertaisesti muiden toi-mijoiden kanssa. Verkostoi-tuminen ja yhteistyö muiden yhdistysten kanssa voisi olla järkevää, jolloin pienelläkin yhdistyksellä olisi mahdolli-suus olla mukana isommissa ja vaativimmissa hankkeis-sa.

Mielelläni näkisin, että tulevaisuudessakin osa jä-senmaksutuotosta koh-dennetaan neuvontaan/valistukseen. Neuvonta on mhy:lle lisäarvo, jolla se erot-tuu puhtaasti kaupallisista toimijoista. Ehkä kannattai-si myös kokeilla kohdentaa sitä valistusta tuleville met-sänomistajille, tämäkin yh-teistyössä esim. koulujen, kerhojen, opistojen yms. kanssa.

Omalta kohdalta koen tärkeimpinä metsänhoi-toyhdistyksen palveluis-ta metsänhoidon palvelut ja korjuu/puukaupan pal-velut. Yleisellä tasolla koen neuvonnan merkityksen tu-levaisuudessa vain kas-

vavan metsänomistuksen siirtyessä yhä kauemmak-si metsästä. Uusia keinoja sanoman perille saamiseksi varmaan kaivataan.

Tulevaa jäsenyyttä on vielä ehkä aikaista arvioi-da kun monet asiat ovat vie-lä auki. Aika paljon on myös merkitystä sillä, miten yh-distys järjestää hallintonsa uudessa tilanteessa.

Eniten mietityttää kaa-vailtu automaattinen (pak-ko) jäsenyys MTK:ssa, mhy jäsenyyden kylkiäisenä, kuulostaa kyllä ennemmin paluulta jonnekin mennei-syyden pimeyteen kuin as-keleelta tulevaisuuteen. MTK:n ensisijainen edunval-vontakohde ovat kuitenkin viljelijät. Metsänomistaji-

en murheet tuntuvat usein olevan siellä korin pohjal-la. Metsäsertin järjestäminen niiden osalta, jotka eivät ole jäseniä on myös mielessä.

Metsälain muutoksilla ei lienee suurempia vaiku-tuksia omiin metsänhoidon käytäntöihin, ainakaan alku-vaiheessa. Metsästä saa edel-leen tavoitella taloudellista tulosta entisin menetelmin. Pitkään yleisessä keskuste-lussa vaadittuja vaihtoehtoja metsänkäsittelylle uusi laki toki tuo. Miten lienee neu-vonta perillä eri-ikäraken-teisen metsän käsittelystä ja perustuvatko ko. menetel-män toimenpide ehdotukset puhtaasti mutuun vai tutkit-tuun tietoon.

Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistys toimittaa tukkiaihioita eri toimituspisteisiin. Korjuupalvelu-kohteen erotat tästä pinolapusta.


Mikko MäkeläMetsäSanoma

Maalismaassa Elli vaimon kanssa omistettu tila on tul-lut Kaunon hallintaan 60-lu-

Klapikauppa pitää hyvässä kunnossa

sekä miehen että metsänYli-Iiläinen metsänomistaja Kauno Manninen on 74 ikävuoden aikana niin töihin tottunut, että eläkkeelläkin suurin osa ajasta kuluu metsätöiden ja omasta metsästä jalostetun klapin parissa.

Hyvistä koneista on iso apu. 12 vuotta vanhaan klapikoneeseen on tarvinnut uusia vain yksi hihna.

vun alussa ja maata on hankittu myöhemmin kau-poilla lisää. Maanviljelijän arki on ollut aina hyvin työn täyteistä, kun maatöiden ja lypsykarjan hoidon ohes-sa Kauno on ollut rakenta-massa kaikkia Iijoen viittä voimalaitosta. ”Kyllä sitä ke-sällä kuivaheinän teon ai-kaan sai kovasti töitä tehdä”.

Kun voimalaitostyöt lop-pui Raasakan voimalai-toksen valmistuttua alkoi Kauno tosissaan metsätöi-hin. Toista vuosikymmentä vierähti palkallisena metsu-rina vieraan palveluksessa ja edelleenkin lypsykarjan pidon ohessa. Husoqvarna jos toinenkin siinä ehti tulla tiensä päähän.

Vuonna 2005 Kauno jäi eläkkeelle maataloushom-mista ja laittoi lehmät pois ja samalla osan pelloistaan koi-vua kasvamaan. On se koi-vu niin nopeakasvuista, että kyllä niistä vielä klapeja jos-kus tehdään, toteaa Kauno samalla kun astelemme Kau-non ja Ellin keittiöön, jossa kahvipöytä on totuttuun ta-paan taas katettu. Eikä Ellin keittiöstä ole tyhjin vatsoin tarvinnut lähteä, jos taloon on ruoka-aikaan sattunut asioillaan pyörähtämään.

Viimeisten reilun kym-menen vuoden ajan Kauno

on vuosittain harventanut omia metsiään hyvin am-mattimaisesti. Havukuituja on vuosittain jonkin verran liiennyt myyntiinkin asti, mutta koivut on kaikki jalos-tettu klapeiksi. Pienemmän puun Kauno on viimevuo-sina myynyt hakkeeksi pai-kalliselle lämpölaitokselle. Valmiit klapit Kauno an-taa keväällä kuivua ulko-na, ja sitten trukkilavoille ladotut paketit siirretään suojaan halleihin. Talven ai-kana puut häipyvät kaikki markkinoille ilman sen suu-rempia markkinointeja. Va-kituisiksi asiakkaiksi tulleet ostajat ovat vuosi toisen jäl-keen tilanneet puuta uudes-taan. Hyvä ja laadukas klapi ovat markkinavaltteja.

Iso osa asiakkaista ha-kee yhdestä kahteen kuutio-ta kerrallaan puita suoraan Kaunolta, mutta suuren osan Kauno kuljettaa asiakkaille perille asti, aina kaupunkia myöten. Parhaiten kaupak-si kelpaa puhdas koivuklapi ja havupuut Kauno polttaa omassa pesässä ja leppää ei myyntiin laiteta varsinkaan, sillä sitä tarvitaan savusau-nassa kinkkujen palvaukses-sa.

Kilpailla tässä pisnek-sessä ei ole tarvinnut, vaan tavara on kyllä kaupannut it-

sensä hyvin, toteaa Kauno ja jatkaa ”omaa palkkaa tässä ei kannata laskea, vaan tämä on samalla myös hyötylii-kuntaa ja koivulle saa myös paremman hinnan kuin sel-lupuuna”. Aikoinaan Kauno jonkin verran kuntoilumie-lessä hiihteli ja pyöräilikin, mutta nykyisin metsästä saa hyötyliikuntaa tarpeeksi.

Kun ikää on kertynyt tä-mänkin verran niin kolme tankkia päivässä jo riittää tuumailee Kauno ja met-sätöissä erityisesti Kaunoa miellyttää kun metsässä oman työn jälki näkyy heti ja vielä vuosienkin pääs-tä. On se semmoinen met-tämies tuo isäntä, että ei se jouvakkaan akan tykönä ol-leen, vaan nakkaa repun py-kälään jo aamulla ja lähtee, Elli-vaimo toteaa.

Kaikki klapit Kauno myy asiakkailleen valmiiksi ladottuna kehikoissa. ”Sitä saa kuule latoa, mutta ei näistä töistä tunteja lasketakaan”, toteaa Kauno

Viimeisten reilun

kymmenen vuoden ajan

Kauno on vuosittain

harventanut omia metsiään hyvin ammatti-

maisesti.

”

Metsänomistajat


Raimo JokikokkoMetsäSanoma

Nyt mies vipeltää metsässä. Toisen palveluksessa olles-sa omien metsien hoidot jäi väkisin tekemättä, mutta nyt niitä on alettu pikku hiljaa hoitamaan. Vaarankankaalla

Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta, hiio hoi. Tämä mies on edelleen rautaa, vaikka rautakaupan myyjän toimesta jäikin yrityk-sen saneerattua osaston kylältä. Rautakaup-pakokemusta ehti kertyä reilut kolmekym-mentä vuotta. Oma rautakauppakin oli harkinnassa, mutta taantuma ja kuntaratkai-su hautasi ajatuksen.

hän suoritti ensiharvennuk-sen muutama vuosi sitten miestyönä ja lähikuljetus ta-pahtui omalla kalustolla. Aloitettu on myös Syväojan varressa koivikon harven-nus. Sitä on lähes puolitois-ta kilometriä kahden puolen ojaa ja se onkin hieman haas-teellisempi korjata ojan vai-kutuksesta. Unto suorittaa yrittäjänä hoitotöitä mm. isännille ja metsänhoitoyh-distyksille. Tällä hetkellä raivaussaha pärisee taimi-kossa Alavuotolla Hirvisuon reunassa, josta on myös työ-kuva. Metsätöissä hyvä fyy-sinen kunto on ehdoton edellytys. Fyysistä kuntoa Unto laittoi kohdilleen hal-komalla kirveellä puolitois-ta sataa metriä koivuhalkoja myyntiin. Tulevaisuudes-sa Unto aikoo jatkaa hoito-töitä. Lumen vuoksi paussia

töihin tulee väkisellä keski-talvella.

Metsien käsittelystä Un-tolla on näkemystä Ruotsin puoleltakin Pellon korkeu-delta. Siellä hän on känyt latvalintumetsällä jo useam-man kerran loppuvuodesta. Siellä on istutettuja Con-torta metsiköitä ja ne ovat rungoltaan huonolaatuisia. Lisäksi metsälinnut, hirvet ym. eivät näytä käyttävän näitä metsiköitä ravinnok-seen. Metsän hoitotöitä siel-lä ei juuri näytä isommassa määrin harrastettavan. Pää-tehakkuualueet uudiste-taan etupäässä luontaisesti. Tätä uudistustapaa on koti-met-sissä toteutettu, mutta jonkinlainen muokkaus on välttämätön.

Kemeravaroja tulisi tu-levaisuudessakin riittää näihin nykyisiin työmuotoi-hin. Taimikonhoito ja nuo-ren metsän raivausmäärät varmasti tippuvat, jos va-rat loppuvat. Lisäksi met-säteiden rakentamiseen ja kunnostukseen pitäisi olla valtiolla varaa, kun autojen tonnimäärät kasvavat ja tal-vet on typistyneet muuta-man kuukauden mittaisiksi.

Kuitupuun hinta saisi meillä olla korkeampi, tu-

Puukaupan edunvalvojaPuumarkkinoiden tuntemus on onnistuneen puukaupan avain. Metsänhoitoyhdistys tuntee puukaupan ja on met-sänomistajan ehdoilla toi-miva luotettava kumppani puukaupan kaikissa vaiheis-sa. Yhdistyksen rautainen asiantuntemus varmistaa, että myyjä saa puukaupas-

taan tuottoisimman sadon.Metsänhoitoyhdistys laa-

tii metsänomistajan ja met-sän tarpeet huomioivan puun myyntisuunnitelman, jossa selvitetään hakkuu-kohteet hakkuutavoittain, puutavaran määrä ja arvio puuerän hinnasta. Yhdistys huolehtii myös uudistamis-suunnitelman laadinnasta,

mahdollisen valtion rahoi-tustuen hakemisesta, met-sänkäyttöilmoituksesta sekä muista asiakirjoista.

Valtakirjalla metsän-omistaja voi valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen huolehtimaan myytävän puuerän markkinoinnista, tarjousten laskennasta ja ver-tailusta sekä puun korjuun, runkojen katkonnan ja puu-tavaran mittauksen valvon-nasta. Myös puunkorjuun toimeksiantona kertyvät puuerät markkinoidaan valtakirjoin eri käyttöpis-teisiin markkinahinnat ja ehdot huomioonottaen. Met-sänhoitoyhdistys varmis-taa näillä toimenpiteillä, että metsänomistajan oikeustur-va ja edut tulevat kaikilta osin turvattua.

Kaikki puukaupan vaih-toehdot ovat metsän-hoitoyhdistyksen kautta metsänomistajan käden ulot-tuvilla. Pystykaupan vaihto-ehtona saattaa olla järkevää turvautua yhdistyksen jär-jestämään laadukkaaseen korjuupalveluun. Laaduk-kaaseen jälkeen sitoutuneet, ympäristöystävälliset hak-kuukoneketjut ja osaavat tekijät takaavat metsänomis-tajan ehdoilla toimien hyvän tuloksen.

Metsänomistajan asialla – joka päivä!Metsänhoitoyhdistys on olemassa metsän-omistajaa varten. Laadukkaat metsäpalvelut, vahva edunvalvonta, osaavat toimihenkilöt, metsurit ja urakoitsijat takaavat sen, että metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan paras kumppani metsäasioissa – nyt ja tule-vaisuudessa.

Valokeilassa Unto Kanniainen

kin hinta nyt on jotain. Met-sällisiä asioita Unto seuraa mm. lehtien kautta ja vaikut-taa niihin Metsänhoitoyh-distyksen hallituksen kautta. Riistahoitoyhdistyksen halli-

tuksen jäsen hän on ollut jo kuusi - seitsemän vuotta.

Saha pärähtää käyntiin, terä viiltää vitikkoa ja kat-koo eteensä osuneita koi-vuntaimia. Risukko alkaa

harveta ja parhaimmat män-nyn rungot seisovat tikku-suorana taimikossa. Mies jatkaa urakkaa.

Metsänomistajat

Saha on viilattava sopivin väliajoin ruokatauolla.

Bioenergiapörssi toimii huutokauppaperiaatteel-la. Metsänomistaja voi sopia metsäkäynnistä Bioenergia-pörssin metsäneuvojan kanssa, joka palvelee met-säasioissa Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan alueil-la. Metsäneuvojamme laittaa metsänomistajan niin halutes-sa energiapuukohteen pörs-siin myyntiin, jossa yritykset voivat tehdä kohteesta tarjo-uksia. Huutokaupalla ener-giapuulle tavoitellaan oikeaa markkinahintaa.

Kiuruvedellä asuva Han-nu Kemppainen näki leh-dessä Bioenergiapörssin mainoksen ja otti yhteyttä hankkeen metsäneuvojaan. Metsäkeskuksen metsäneu-voja Tero Hänninen laittoi

Bioenergiapörssi on internetissä toimiva energiapuun markkinapaikka

Kemppaisen energiapuukoh-teen pörssiin myyntiin. Koh-teet ovat huutokaupattavana yleensä kuukauden, jonka jäl-keen myyjällä on viikko aikaa harkita, onko kohteesta tarjot-tu hinta sopiva.

Kemppaisen mukaan pal-velu on tarpeellinen, jot-ta energiapuulle saataisiin markkinahinta. Kemppaisen kohdalla tarjous ei tällä kertaa miellyttänyt, joten kauppaa ei syntynyt. Kemppaisen ener-giapuukohteen myynti osui joulunaikaan, mikä varmas-ti vaikutti tarjousten vähäi-seen määrään. Kemppainen pitää Bioenergiapörssiä kui-tenkin hyvänä myyntikana-vana ja aikoo käyttää pörssiä jatkossakin. Tällä hetkel-lä Bioenergiapörssi panostaa

markkinointiin, jotta palvelul-le saadaan enemmän käyttäjiä ja kaupankäyntiä aktivoitua.

Bioenergiapörssi on Ou-lunkaaren kuntayhtymän hallinnoima ja Pohjois-Poh-janmaan liiton, Oulunkaaren kuntien sekä alueen yritys-ten rahoittama hanke. Hank-keessa ovat mukana myös Metsäkeskuksen julkinen pal-velu Pohjois-Pohjanmaa, Iin Micropolis Oy sekä Turve-ruukki Oy. Hankkeen järjes-tämistä tapahtumista, kuten Pudasjärvellä 8.2. järjestet-tävästä Energiapuupäivästä saa tietoa osoitteesta www.bioenergiapörssi.fi. Sivul-ta löydät myös metsäneu-vojamme yhteystiedot. Käy tutustumassa palveluun ja ota yhteyttä!

Tero Hänninen Pudasjärven markkinoilla kesällä 2012 (Kuvaaja: Juha Koski).


MetsäpäivätKiiminginKoitelissa

Metsäaiheinen teemapäivä pidettiin Kiimingin Koitelin alueella la 31. elokuuta 2013.

Kuvia tapahtumasta.

Koneurakoitsija Matti Juntunen valmistautuu yrittäjäesittelyhaastatteluun.

Tuimakatseiset nuoret miehenalut Pölkky Metsän ostomiehinä; Vilho Koivisto ja Seppo Miettunen.

Nuoret tulevaisuuden metsänomistajat sekä harjoittelija Nina Mikkola opastamassa puulajitunnistus-tehtävässä.

Kiiminkiläistä Halosen perhettä kiinnosti erityisesti hakkuukoneet.

Metsuriyrittäjä Tero Parkkinen opastamassa konekuski Rami Tuohimaata oikeaan vaateostosvalintaan.

Pölkky bändi tauolla. Bändin traileriin kuului muun muassa nuotiomakkarat, kännykkäpuhelut tauolla fanien kanssa. Mikko Luikku ja Janne Kajava sekä Harri Siikaluoma olivat tyytyväisiä Koitelin miljööseen.


Metsäpäivän juontaja ja artisti Jone Kokkoniemi tii-railee yleisömassojen saapumista Sahasaaren tunnel-maan.

Turvejussien Ponsse kiinnosti nuorempaa osal-listujakuntaa.

Hakkuukonesimulaattori sai kyytiä Kaattarin sormissa.

MetsäSa-noma ikoni Taavetti Rämekkor-pi selvitti käsityk-siään metsäasi-oista ja oli erityisen pettynyt kuitupuun alhaiseen hintata-soon.

Makkaramestari Seija Torvela ja Seppo Tikkala Oulunseudun metsänhoitoyhdistyksestä seuranaan Kii-mingin metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Jokikokko.

Metsänomistaja Antti Berg innostui pienestä Esko Turtisen Sampo Rosen-lew hakkuukoneesta ja sen toimintamahdollisuuksista.

Pölkky Bändi soitti hyvin yhteen, eka setillä Koitelin lavalla puoli kahteen…


Puunkorjuu

Mikko MäkeläMetsäSanoma

Joulun alla metsänhoitoyh-distykselle korjuuta tekevän Turti-Set Oy:n koneet siir-tyivät tekemään harvennus-hakkuita Hannu Alatalon metsään. Turti-set urakoi tällä hetkellä 3 hakkuuko-neen ja kahden ajokoneen voimin. Korjuukalusto so-veltuu erityisen hyvin har-vennuskohteille, mutta myös järeämmät hakkuut onnistuvat ongelmitta. Ka-lusto on valjastettu ns. in-tegroituun korjuuseen, jolloin samalta leimikolta pystytään korjaamaan sekä ainespuuta että energiapuu-ta.

Lauhan kelin harvennuskohde Joulun alla aloitettu hak-kuu kohde oli kooltaan 16ha. Osa alueesta oli nuo-ren metsän hoidon kritee-rit täyttäviä kohteita ja osa puolestaan sellaista, joihin tuki oli saatu jo aiemman

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluaMyöhästynyt talven tulo on hankaloittanut puunkorjuuta ympäri Suomea. Yli-Iissä Met-sänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on ke-leistä huolimatta pyörinyt täydellä teholla. Avain asemassa onkin ollut korjuu kohteen valinta. Puhtaille turvemaille ei koneilla ole vielä ollut asiaa ja hakkuita onkin tehty kan-tavammilla mailla.

työn yhteydessä. Kohteella korjuuta toteutettiin siten, että nuoren metsän hoidon kohteilta korjattiin karsittua energiapuuta sekä karsima-tonta energiapuuta. Ja koh-teilta, jotka eivät ole tuen piirissä korjattiin lisäksi ai-nespuuta.

Loppiaisen jälkeen suuntasimme maanomis-taja Hannu Alatalon kans-sa palstalle katsastamaan, minkälainen tilanne siel-lä vallitsee. Palstalle kulke-va tie oli sääoloihin nähden pysynyt hyvässä kunnos-sa ja tästä suurin kunnia mene varmasti maanomis-tajan ahkeruudelle. Koh-teelle saavuttuamme puheet kääntyivät korjuun laatuun.

- ”Työn jälki vaikuttaa hyvältä ja ainoa negatiivi-nen asia on ollut huono sää, mutta hyvin on alue kestä-nyt lauhat kelit. totesi Ala-talo.

Aktiivisena maanomis-tajana Alatalo on halunnut olla mukana korjuun erivai-heissa. Aktiivisella osallis-tumisella varmasti hakkuun

lopputuloskin on sellainen mitä maanomistaja on toi-vonut.

Kun Alatalolta kysyy syytä miksi hän valitsi juuri Mhy:n korjuupalvelun, vas-taa hän hetken mietittyään seuraavaa.

- ”Näkemykseni mukaan tämän tyyppisessä hak-kuussa korjuupalvelulla saa

Hannu Alatalo oli tyytyväinen hakkuuseen.

Esko ja Jarkko Turtinen telanlaitto puuhissa.parhaan tuloksen niin laa-dullisesti kuin rahallisesti-kin.

- Energiapuulla monta osoitetta

Maanomistajan kanssa jutellessa tulee esille ener-giapuu ja sen markkinat. Nykyään energiapuu tuo hyvän lisän ensiharven-nuksille ja tuo myös maan-

omistajalle hieman lisätuloa pelkän ainespuun rinnalle.

Yli-Iistä energiapuuta toimitetaankin tällä hetkel-lä useaan eri osoitteeseen. Paikallisten lämpölaitosten lisäksi markkinat vetävät Oulun suuntaan. Uusim-pana mahdollisuutena on Turveruukin Rytisuolle ra-kentama terminaali, jonne

toimitetaan karsittua ener-giapuuta.

Maastokäynnin päätteek-si Alatalo jää vielä palstal-leen ja koneet jatkavat vielä lauhan kelin savottaansa. Toiveita oikean talven tu-losta ei vielä Loppiaisen jäl-keenkään ollut näköpiirissä.

Kuten tästä havaintokuvasta voidaan päätellä, korjuupalvelu resurssit metsänhoitoyhdistyksissä on lehtemme alueen yhdistyksissä vankalla poh-jalla.

MHY:n korjuupalvelun hakkuukoneet Pohjois-Suomen alueella

metsänhoitoyhdistyksittäin


teijän keittiössäJauhopeukalot

Etsitään pakasteesta noin parin kilon hirven paisti. Säädetään uuni sataan as-teeseen ja nostetaan jäinen paisti ritilän päälle uuniin. Paistista valuu alkuvaihees-sa jonkin verran nestettä, jo-ten alapuolelle kannattaa laittaa uunipelti ja siihen vie-lä folio keräämään nestettä. Kun paisti on saatu uuniin, otetaan puoli kiloa merisuo-laa ja sekoitetaan se viiteen litraan kylmää vettä. Maun mukaan voi sekaan laittaa

Vuosi on jälleen vaihtunut ja kaatovuorossa olleet hirvet on säilötty pakastimiin marjojen kera. Marjasato tosin jäi alkukesän hallojen takia paikoin heikoksi. Jauhopeukalot kok-kaavat tällä kertaa hirvipaistia ja se tapahtuu seuraavasti:

myös reilusti pippuria sekä muutaman valkosipulin kynnen murskattuna.

Paistoaika on 12 tuntia kahden kilon paistille, 100 asteessa. Paiston ajaksi ei kannata ajoittaa pyykinpe-sua, koska herkullinen pais-tin haju tarttuu kuivuviin pyykkeihin erinomaisesti. Myöskään nälkäisenä ei kan-nata mennä nukkumaan, jos paisti paistetaan yöllä.

12 tunnin kuluttua noste-taan paisti uunista ja pistel-

lään siihen fileerausveitsellä reikiä. Sen jälkeen paisti upo-tetaan alussa valmistettuun suolaveteen, marinointiai-ka halutusta suolaisuudesta riippuen 4-6 tuntia.

Nautitaan pottuvoin ja puolukkasurvoksen kera. Ruskean kastikkeen voi maustaa vaikkapa Musta-Pekka – juustolla. Ruokajuo-maksi passelia on kotikalja, tumma olut tai roteva pu-naviini. Jälkiruuaksi sopii vaikkapa vaniljajäätelö, jon-ka päälle kinuskikastiketta ja lusikallinen jäisiä karpaloi-ta. Syödessä varottava, ettei oma kieli lipsahda mukana, niin mureaa on paisti.

Toimeksiannon innolla saaneena,Markku Ekdahl

MarjakesäHillaa, vadelmaa, puolukkaa ja mui-takin marjoja oli viime kesänä hy-vin, jopa runsaasti. Pakastimet ovat täynnä monilla. Ku-vassa pari kohdetta koordinaatteineen. Pidetään omana tietona.

N 65° 43,773’ E 025° 56,209’

N 65° 15,465’ E 025° 21,041’

Kevennetyt

“Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä, vai kävelenkö ohitsesi uudelleen?”“Olisinko mä sen näköinen nainen/mies, että mun takia kannattaisi muuttaa toiseen kaupunkiin?”“Sattuiko sinuun?”“Miten niin?”“No kun tipuit juuri taivaasta”Mies pienessä laitamyötäisessä: “Anteekshi, mutta olemmeko joskus tavanneet?”Nainen: “Olen vaimosi”“Haluaisitko tulla lepäämään sukuhautaamme?”“Sulla on kivannäköiset vaatteet, ja mä olen varma, että ne näyttäis vielä paremmalta mun makuuhuo-neen lattialla”Mies: “Tiedätkö sä mikä sä oot?”Nainen: “???”Mies: “Sä oot mun tuleva vaimoni”“Hukkasin puhelinnumeroni, voisinko saada sinun?”“Kävitkö viime kesänä Japanissa?”“En”“En minäkään, meillähän on paljon yhteistä”“Käynkö mä usein täällä?”“Onko sut tehty sokerista, kun oot noin makee?”“Minkä verran sun puhelinnumero maksaa, ja sisältyykö hintaan kuppi kahvia?”“Saanko luvan vai tanssitaanko ensin?”“Haluatko yöksi meille?”“Ei ole reilua muita miehiä kohtaan kun olet noin hyvännäköinen”“Mä haluisin olla suklaahippu sun piparissa”“Tulisitko katsomaan kanssani aamupiirrettyjä?”“En tiennyt, että enkelit lentää näin matalalla.”“Sä näytät ihan ET:ltä! Edestä enkeli, takaa täydellinen!”“Onko sun isäs rosvo?”“Miten niin?”“No kun se varasti tähdet taivaalta sun silmiksesi”“Mennäänkö meille, ollaan alasti ja syödään pullaa?”

Mitä rautakauppias sanoi myymälävarkaalle?- Älä ota pulttia.

-Sinut nähdessään luulisi, että maassa on nälänhätä, tokaisi lihava laihalle.-Ja sinua luulisi siihen syypääksi, vastasi laiha.

Erään kaupungin puisto-osastolla on ollut erikoinen työtahti. Eräs eläkkeellä oleva kaupunkilainen katseli kahta miestä, joistaensimmäinen kaivoi pienen kuopan ja siir-tyi kaivamaan seuraavaakuoppaa kymmenen metrin päähän. Perässä tuli mies, joka peittiedellisen kuopan ja hetken odotettuaan hän peitti seuraa-vankin kuopan.Eläkeläinen seurasi tou-hua kolme tuntia ja meni sitten kysymäänmiehiltä:- En oikein ymmärrä, mitä te teette. Voisitteko selvittää asian minulle?Ensimmäinen mies vastasi:- Kuule, meillä on tässä normaalisti kolmen miehen tiimi. Minä kaivan kuopan, seuraava istuttaa siihen puun, ja viimei-senä tuleva peittää kuopan ja tasoittaa mullan puun ympärille. Tänään on istuttaja sairaana, mutta eihän se saa sitä tarkoit-taa että me kaksi seisoisimme koko päivän tumput suorina.

Mummu ja vaari olivat kyläilemässä naapurissa. Kahvit-telun jälkeen naisväki siirtyi keittiönpuolelle tiskaa-maan ja miehet jäivät vielä pöytään keskustelemaan.Vaari kertoi naapurilleen:-Olimme eilen kaupungilla eräässä erittäin miellyttä-vässä ravintolassa, voin todella suositella sitä.-Minkä niminen se ravintola on? , kysyy naapuri.Vaari miettii hetken: -hetkinen, muisti hiukan pätkii… mikäs sen kukkasen nimi on, joka kukkii aikaisin kevääl-lä, niitä on valkoisia ja sinisiä?-Tarkoitatko vuokkoja?, kysyy naapuri.-Juuri sitä tarkoitin, vastaa vaari ja huutaa keittiöön päin; -Vuokko, muistatko mikä oli sen ravintolan nimi, jossa eilen kävimme?

Minkälainen on laihia-

lainen autostereo?

-Vaimo jäkättää

edessä ja anoppi takana.

Turkulainen tuli palauttamaan ostamaansa soutulaitetta.-Minä en voi käyttää tätä.-Mikä siinä on vikana? myyjä kysyi.-Se ei mahdu kylpyammeeseen, turkulainen selitti.

Ari pääsi töihin postiin. Hänen

tehtävänään oli lyödä jokaiseen

postilähetykseen leima.

- Mutta eikös se ole tosi tyl-

sää ja yksitoikkoista?, kysyi hä-

nen kaverinsa.

- Ei lainkaan. Päivämäärä muut-

tuu joka päivä.

Iskuvinkit

- Mikä on reippauden huippu ?- Hypätä sängystä aamul-

la, kun herätyskello soi ja huu-dahtaa ”VIHDOINKIN”

- Mikä on nopeuden huippu?- Mies saa kiinni niskastaan, kun

juoksee lipputangon ympäri.

- Mikä on tyhmyyden huippu ?- Enpä tiedä ….

- Se juuri !

Muutama Huippu

Opettaja tarkisti poissaolovihkoa ja huomasi eka-luokkalaisella Pekalla olevan hurja määrä selittä-mättömiä poissaoloja opetuksesta.-Voi voi Pekka, mitähän sinustakin tulee isona?, opettaja tuskaili.-Kansanedustaja, Pekka kuittasi.

MacGyver meni nakki-

kioskille ja tilasi lihiksen.

- Mitä mausteita

laitetaan?, kysyi myyjä.

- Ei mitään, vastasi

MacGyver.

- Ihme mies, totesi

myyjä.


Huh hellettä !Aamulla pakkasta on yli kaksikymmentä. Ajattelepa, että sinulla olisi tuuhea turkki tai höyhenet. Olisipa mukava elellä.

Monet linnut ovat varsi-naisia maailmankansalai-sia, kansainvälisiä tyyppejä. Mustarastas ja viherpeip-po ovat kevään ensimmäi-siä maahanmuuttajia. Ovat ilmaantuneet selvittelemään helvekasaa lintujen syöttö-mökin ja pihakuusen alla, ovatpa huolimattomat tin-tit ja tulkut talven mittaan pudotelleet kokonaisia sie-meniäkin. Ja heleät äänet taivaalta kertovat, että ovat tulleet taas joutsenetkin.

Elämme kevättä, joka si-joittuu kansainväliseen met-sien vuoteen 2011, jonka teema on: ”Metsät ihmisil-le!” Suomessa teemavuoteen liittyy kampanja ”Metsä pu-huu”, jonka tärkeänä tavoit-teena on lisätä ymmärrystä

Syksyllä vaihtaisit kesäasun talviasuun. Eikä tarvitsisi leuhottaa lainahöyhenissä. Ihminen uskottelee olevansa kehityksen huipulla, mutta tässä asiassa muut luonnon asujaimet ovat viisaampia. Kehityksen takana on sana evoluutio, luonnossa tapah-tuva sopeutuminen. Kun ihminen muutamia vuositu-hansia sitten alkoi levittäy-tyä kylmille seuduille, hän oli olevinaan muka hyvin-kin viisas, kun alkoi kasata hyntteitä yllensä. Jos ei olisi näin tehnyt, äiti luonto olisi kasvattanut ihmisellekin tur-kin. Talvella muodissa oli-si juhlavan valkea, vaikka ei ihminen suojaväriä tarvitse, kesällä ehkäpä ruskean kir-javan kukertava. Kyllä olisi mukava helmikuun pakka-sessa pörhistää turkkia il-mavammaksi. Neanderdalin ihminen lienee ollut viimei-nen kunnolla karvainen ih-minen.

Entäpä siis jos nykyihmi-nen heittäisi kuteet hangelle? Eihän se noin vain käy. Pitäi-si varata taas muutamia vuo-

Voi elämän kevät !metsien merkityksestä myös henkisenä innoittajana. Ol-koon nyt siten kansainväli-nen metsien kevät.

Suomi on Euroopan met-säisin maa. Puuta met-sissä on enemmän kuin milloinkaan ennen. Metsää on jokaista suomalaista kohti tuommoinen urheilukentän kokoinen ala. Olisi siinä kul-lekin tonttia kerrakseen.

Näin oksan takaa tiirailta-essa ajatus askartaa lapsissa, nuorissa, ihmisen lapsissa. Virkeitä puun lapsia ovat metsät kirjavanaan, mut-ta ihmisen lapset eivät hei-tä näe.

Eivät näe, jos ei heitä met-sään opasteta.

Siispä, jos metsään ha-luat mennä nyt, niin ta-

kuulla yllätyt. Se metsä todennäköisesti on talous-metsä. Sykähdyttävää on myös samoilu valmiilla po-luilla, suojelualueella, luon-topolulla, puistossa, metsä alkaa ihan pihaltakin. Ja met-sään voi vaikka pikkuisen eksyäkin.

Paras ennustus kevään tu-losta on tämä: Jos Vapunpäi-vänä lunta on katolla, sitä on myös maassa. Ehkäpä nyt ei kummassakaan.

Siispä kevään ensimmäi-selle luontoretkelle, lapset ja vanhukset ja kaikki siltä vä-liltä! Mukava lapsenmieli mukaan, ensimmäiset eväs-leivät syödään ensimmäisen mutkan tai pusikon takana.

Sivumennen voi opastel-lakin.

Voi taputtaa puuta, tämä on mänty, tämä leppä, haa-pa. Voi hellästi tukistaa puun lasta, joka virkeänä kurottaa ylös risukosta. Voi puhua puulle. Ja luonnon taidetta ovat kevään ensimmäinen kukka ja siihen lehahtava perhonen. Voi myös valvoa liikennettä muurahaisen po-lulla, voi hiljentyä, kuun-nella, nuuhkia… Joku istuu puun oksalla, joku pyrähtää siiville varvikosta, etempä-nä ryskyy risukko, kun joku isoinen muuttaa maisemaa.

Eikä ole vielä inisijöitä, vain kevään ensimmäinen ”pölliäinen”, suuri kimalai-nen, pörrää raskaasti taka-pää alhaalla roikkuen.

Metsän vuoden aikana järjestetään monia metsää

esitteleviä näyttelyitä, esi-merkiksi kesäkuussa avat-tava ”Pilke” Rovaniemellä. Erityisesti nuoret voi-vat osallistua ”Junior Ran-ger”- toimintaan Nuuksion, Syötteen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Vuoden tapahtumia voi seurata myös mediasta, netistä jne.

Tärkeää on nuorison in-nostaminen, kiinnostuksen herättäminen, jotta metsään mennään iloisesti taas. Jos ja kun opastajana on metsän ammattilainen, esimerkki voi herättää ajatuksen am-matin valitsemiseksi.

Kiinassa on enemmän kii-nalaisia kuin puita. Heillä onkin eräs elämän ohje: Jos olet elämäsi aikana istutta-nut yhden puun taimen, et

situhansia.Talvi koettelee luonnon

väkeäkin. Monet linnut muuttavat

lämpimille seuduille, mut-ta siivettömät ovat keksineet monia jekkuja talven varal-le. Monet laittautuvat talvi-lepoon, karhu, myyrä ja supi nukkuvat unta rauhaisaa, sii-li ja lepakot vaipuvat horrok-seen. Lumi on hyvä suoja, maan rajassa on hurjimmilla-kin pakkasilla vain muutama aste kylmää.

Unta tai nälkää.Kekseliäimmät keräävät jo kesästä lähtien talvivarasto-ja. Tiaiset piilottavat hyöntei-siä ja siemeniä puun kaarnan rakoihin, hömötiainen kuu-sen keskivaiheille, töyhtö-tiainen alaosaan. Talvella tiaiset muistavat omat alu-eensa. Myyrät ja hiiret kerää-vät siemeniä pesiinsä, orava piilottaa maahan tai puuhun. Kettu ja susi kaivavat saaliin maahan, ahma ja näätä raa-haavat puuhun. Yritteliästä on väki. Useimmat nelijal-kaiset hiippailevat öisin, lin-

nut aterioivat päivisin.Ravintoketju alkaa kas-

veista. Kun ei ole lehtiä puissa, kelpaa kuori. Hir-vi jyrsii lumen päältä parin metrin korkeuteen, jänis lu-men päältä, vaan myyrä te-kee myyräntyötä lumen alla. Metso hompsii männyn neu-lasia, teeri koivun urpuja, riekko ja pyy näplivät paju-kossa. Ravintoketjun päässä saalistavat pedot. Ilves her-kuttelee jänispaistilla, hauk-ka iskee teeren tai pyyn, pöllö kuulee myyrän lumen altakin. Mutta myyrät kaik-koavat, jos vaikka vain lu-mikon tai kärpän haju leijaa onkaloissa.

Pohjoiseen kulkeutuu vä-keä, jotka pärjäävät täällä huonosti. Vaikkapa rusakko, jolla ei ole semmoista lumi-tassua kuin on meidän iki-omalla metsäjäniksellä. Ja monet ihmisen tuomat lajit, kuten kauriit ja peurat.

Pakkasella luonto näyttää autioltaVain jänis ja lumikko ovat jälkiä tehneet. Ja myyrät kier-

tävät taloa, kivijalan juureen tallanneet polkunsa. Olen polulle virittänyt muutaman myyränpyydyksen, joten seudun pienin peto päästäi-nen herkuttelee myyräpais-tilla. Lintujen syöttömökin ja pihakuusen välillä vils-kettä riittää. Tuttavallisin on hömö. Hän kiertää kohteli-aasti mökin toiselle puolelle, ja saan metrin päästä mennä ohitse. Olen minä hätäisim-mille monesti tähdentänyt, että mitä suotta minun ta-kia pyrähtelette. Kavereita-han tässä ollaan. Talitiainen, pyrstötiainen, töyhtötiainen, sinitiainen, urpiainen, onhan heitä. Ja punatulkku ja när-hi keräilevät lumelta, mitä muut huolimattomat tiput-televat, peltomyyrä kurkis-taa aukosta lumen alta, vaan eipä uskalla ylös.

Laskeva aurinko punertaa lunta kuusten oksilla. Täällä me elelemme. Huh hellettä!

Heikki PeuraniemiKirjoittaja on metsäinsinööri ja kirjailija Joutsasta

ole elänyt turhaan.Suomessa jokaista suo-

malaista kohti on tuhat puu-ta. Niinpä jokainen meistä voi valita itselleen oman ni-mikkopuun. Puu voi olla pi-hassa, puistossa, metsässä, rannassa .…

Vielä mukavampaa olisi, jos voisi itse istuttaa puun. Tällä tontilla tulimme aloit-taneeksi metsän vuoden jo viime keväänä. Erityisesti kullekin sukuun kuuluvalle lapsukaiselle istutettiin oma puu, Joonalle, Mirolle, Jen-nalle, vuoden ikäiselle Mii-kalle istutetaan myöhemmin, jotta mies tapahtuman muis-taa.

Voi elämän kevät! Metsäheikki

Marraskuun 2013 lopusta lähti-en myös metsänhoitoyhdistyk-set ovat voineet liittyä Metsään fi palveluun.

- Metsänomistaja voi an-taa metsänhoitoyhdistyksel-le tai jollekin muulle toimijalle luvan tietojensa selailuun Met-sään.fi-palvelussa, kertoo kehit-tämisasiantuntija Risto Mulari Metsäkeskuksesta. Näin valtuu-tettu metsäammattilainen voi katsella samoja tietoja metsän-omistajan kanssa.

Se helpottaa keskustelua ja päätöksentekoa. Palveluhake-mistosta löytyy kätevästi koti-kunnan tai metsän sijaintikunnan palvelujen tarjoajat yhteyden-

ottoja varten. Myös palvelujen tarjoajat voivat ottaa yhteyttä metsänomistajaan päin. Halutes-saan metsänomistaja voi myös antaa tietojen siirtoluvan, jolloin selailun lisäksi metsätietoja voi-daan siirtää metsänhoitoyhdis-tyksen järjestelmään.

Uusia ominaisuuksiaMetsään.fi-palveluun on tul-lut uusia ominaisuuksia. Kartan ohella käytössä on myös ilmaku-va. Hoitotöille on suuntaa antava kustannusarvio ja hakkuille tu-

loarvio. Tehdyistä töistä voi lä-hettää päivityspyynnön suoraan metsikkökuvion tiedoista, joissa näkyy nyt viimeisimmät toteu-tetut toimenpiteet. Käytössä on myös kaksi erilaista kuvioluette-loa. Uusiin ominaisuuksiin voi tutustua kirjautumalla omiin tie-toihisi koeajalle tai mallitilalla, jonne pääsee Metsään.fi-palve-lun etusivulta.

Vuosimaksu 60 euroa - kokeile maksutta!Voit kirjautua palveluun turval-

lisesti verkkopankkitunnuksilla-si ja kokeilla palvelua maksutta 7 päivän ajan. Kun maksat vuo-simaksun, on palvelu käytössä-si seuraavat 12 kuukautta, jonka jälkeen tilaus on helppo uusia. Voit antaa asiointiluvan myös toiselle henkilölle, vaikkapa lap-selle tai puolisolle, jonka voi val-tuuttaa hoitamaan metsätilaasi palvelun kautta.

Kirjaudu palveluun osoittees-sa www.metsään.fi.

Metsänhoitoyhdistykset nyt mukana Metsään.fi-palvelussa

Vieraskirjoittaja


Eero Ennustaja

Joko saa sanoa

Metsäsuunnittelua ja metsäarvailuaMetsänomistajat ovat saaneet viimeaikoina kirjeitä metsäkeskukselta, joissa esitellään metsänomistajan tilalla olevia erilaisia hak-kuita ja työtehtäviä. Mistä tiedot ovat, pitä-vätkö ne paikkansa ja korvaavatko ne met-sätaloussuunnitelman sekä mahdollisesti metsäarvion? Siinä on todellakin ollut mo-nella metsänomistajalle pureskeltavaa, kun tällaisia tietoja pannaan postissa tulemaan vieläpä kohtalaisen huonona markkina-aika-na.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

Metsäkeskuksen metsän-omistajille tulleissa kirjeissä on esitelty erilaisia toimen-piteitä metsänomistajan metsään. Esitetyt toimen-piteet pohjautuvat laser-keilaukseen eli satelliitista saatuihin tietoihin, näitä satelliitin tietoja ei ole oi-keastaan laisinkaan tar-kistettu maastossa. Niinpä tiedot ovat olleet todel-la kirjavia verrattaessa to-dellisiin maastotietoihin. Osa kohteista on niin kuin ne maastossa ovat, mut-ta todella luvattoman pal-jon on virheellistä, jopa erittäin virheellistä tie-toa. Virheellisyyksiä on ollut mm. seuraavasti: työ-tehtävät on vuosia sitten tehty, kehotetuilla viljely-kohteilla on jo hyvät taimi-kot, todella nuoria metsiä on esitetty uudistettavak-si, kitumaan puustoja on esitetty hyviksi kasvatus-metsiksi jne. Tällaiset satel-liittitiedot ovat varmastikin ajatellen maakunnallisien ja valtakunnallisien metsäva-ratietojen keruuta ajatellen hyviä mutta ne eivät so-vellu perhemetsätalouteen, vaikka jotkut metsätoimijat tuottavat keilausaineistojen pohjalta metsätaloussuun-nitelmia ja arvioita. Siel-lähän esille tulleet virheet saattavat aiheuttaa metsän-omistajille jopa kymmenien prosenttien tappiot suhtees-sa oikeiden tietojen pohjalta tehtyihin ratkaisuihin. Kun tällaisten tietojen pohjalta tehdään suunnitelmia ja ar-vioita, mihin metsänomista-ja voi oikein luottaa ja kuka

maksaa metsänomistajan menetykset, jos tehdään metsänomistajan kannal-ta päin prinkkalaa olevia päätöksiä. Esimerkiksi alu-eemme johtava metsäkiin-teistöjen välittäjä Lapin Metsämarkkinat Oy LKV ei ota välitykseen tiloja, joiden arviot pohjautuvat ainoas-taan keilaustietoihin. Tämä johtuu välitysyhtiön kor-vausvastuista, jos ostajalle annetuissa tiedoissa on vir-heellisyyksiä.

Lehden levikkialueen metsänhoitoyhdistykset ei-vät tee metsätaloussuun-nitelmia ja arvioita näiden pelkästään keilaustieto-jen perusteella, vaan kaik-ki suunnitelmat käydään

Harmittaa kun ennus-tukseni tälle talvelle ei päässyt lehteen kun se ei ilmestynyt syyskuun lo-pulla. Ennustin siinä juu-ri tämän lauhan talven ja vesisateet. Ja kaljamake-lit. Ennustin myös, että Mankilankylällä vesi nou-see pelloille ja Ylikiimin-gissä lähtee silta veden matkaan, mutta turhaan. Kesän ennustaminen täs-sä vaiheessa on vaikeaa. Toisaalta, jos se ei satu kohdalleen, mikä on epä-todennäköistä, ei kukaan muista. Ennustuksieni to-

Sääennustus kevättalvelleteutumisprosentti on 96,2 %, mikä on huippuluokkaa Suo-men mittakaavassa.

Amerikassa näyttää ole-van kylmää. Texasissakin sormet jäätyy. Rosvoilla ei aseet toimi. Intiaaneilla toi-mii, koska jousipyssyyn pak-kaset ei vaikuta. Cowboilla laitattaa välihousut. Vä-hän huvittaa, koska on ne niin leuhkasti ratsastelleet-kin. Toisaalta halon kysyntä Amerikoissa kasvaa ja sikä-läiset metsän eivät välttämät-tä riitä, joten suomalaiselle koivuhalolle olisi varmaan kysyntää. Täytyy ensin kui-

tenkin siirtää kuutiohinnassa pilkun paikkaa pykälän oi-kealle niin on hinta kohdal-laan. Toivotaan, että kylmä rintama siirtyy Kiinan koh-dalle seuraavana.

Tämäntalvinen näytelmä vesisateineen ei ole ennennä-kemätön, koska muistan, että jäät lähtivät 2000-luvulla ker-ran tammikuussa ja kerran joulukuussa. Joskus 90-lu-vun alkupuolella oli helmi-kuun alussa piha lumeton. Silti lopputalvi oli luminen ja keväällä oli normaalitulvat.

Näin käy nytkin. Lu-mimyräköitä tulee ja lun-

ta kertyy, mutta ei paksulti. Kuitenkin linkomiehille riit-tää töitä ja talvitiet saadaan tehtyä. Helmikuu on pak-kaskuukausi. Eräs talvi jäi mieleen kun pakkanen kävi korkeimmillaan vain -23 as-teessa. Tänä talvena tulee pakkanen nousemaan -28 as-teeseen. Mutta kevät saapuu turhan aikaisin. Jo maalis-kuun puolessavälissä tulee lämpöaalto, joka laittaa ojat

läpi maastossa. Näin välty-tään todella suurilta virheil-tä. Yhdistyksien tekemiä metsätaloussuunnitelmia voidaan siirtää metsän-omistajan halutessa myös nettiin. Näiden maastopoh-jaistentietojen pohjalta on metsänomistajan hyvä yh-distyksien Silvanetti oh-

jelman avulla turvallisesti suunnitella tulevia toimen-piteitä metsässään ja ver-tailla eri toimintamalleja. Tällaisen ohjelman käyt-tömaksu vaihtelee yh-distyksien kesken, mutta esimerkiksi Ylikiimingin vuosimaksu on 40 euroa.

lirisemään. Kuitenkin on-neksi tulee vielä takatal-vi ja normaali kevät saapuu huhtikuun puolessavälissä. Mutta suuria tulvia ei tule.

Muuttolinnut saapuvat ennätyksellisen aikaisin, koska ne on jääneet kyt-täämään muutenkin lähi-tienoille.

Lumikiteistä on verrattain helppoa ennustaa seuraavan kuukauden säätila.

Kuka maksaa metsänomistajan menetykset, jos tehdään metsänomistajan

kannalta päin prinkkalaaolevia päätöksiä.

Nuoria metsiä on esitetty uudistettavaksi.

”

Ei todellakaan avohakkuukohde, vaan ylispuiden poisto ja välittömästi taimikonhoito.


SOFFA-PERUNAT-SOFFPOTATIS

Kysy mitä tahansa, soffaperunat vastaavat.Kysymyksiä voi lähettää toimituksen osoitteeseenMetsäsanoma/Soffaperunat Terveystie 2, 90900 KIIMINKI

Mitä ihmeen hihhulei-ta tuolla eräällä Oulun ui-mahallilla tuon tuostakin hihhuilee. Eestaas suihku-jen ja vessojen välillä sitä vaan hiippaillaan ja katel-laan tuntitolokulla. Ei käy-

dä uimassa, vesijumpassa tai muutoin kuntoilla. Lie-kö saunakin jää väliin? Eikö kukaan tähän asiaan jo puutu?

Kuntoilija ja harrasteuimari

HIHHULEITA UIMAHALLISSA?

SoffIKSET vastaavat:Pitäis puuttua ja kiireesti. Haluatko ostaa vokaalin

vai kilautammeko kaveril-le?

Olen miettinyt, että joko laittaisin omille metsä-maille ja pajua kasvavil-le peltoheitoille kulkevalle kinttupolulle rautaisen ja raskaan puomin, kun niin v…taa, kun mopopojat sitä vaan ajelee sillä tiellä, ih-miset kävelee, ja jopa jo-kunen metsänomistajakin kulkee sitä pitkin metsä-

palstalleen , vaikka en edes tiedä sitä, onko niillä edes rasiteoikeus kulkea sitä. Joskus niin suippii ja mie-tityttää, että olenko liian itsekäs, järkivajaa ja mie-lenvikainen, kun tällaisia ajatuksia edes ajattelen.

Olenko hullu?

SoffIKSET vastaavat:Olet !

pUomi pajua kasvavallekinttupolulle?

Kysyikö Käteisen hallitus vertailevaa tarjousta soffaperunoilta tulevaisuusselonteossa?

Hei. Kilpailutus on päi-vän sana. Kysyttiinkö teil-tä kaikkitietävät vahvat ennustajasoffikset tarjous-

ta tulevaisuusselontekoon Suomen hallitukselta?

Audimies Oulusta

SoffIKSET vastaavat:Terve vaan Audi 80 omis-taja. Kyllä ne kysyi ja tarjo-us myös jätettiin. Jätimme aiheen turhamaisuudes-ta johtuen verrattain hin-tavan tarjouksen, joka oli suuruusluokkaa 700 001 euroa. Yritimme korostaa tarjouksessamme raportin laatua, vertailuna kuten esim. harvennushakkuun jälki korjuupalvelukoh-teissa, joissa poistuma keskittyy heikkolaatui-siin ja pienirunkoisiin pui-hin, toisin kuin usealla metsäteollisuuden puu-nostajalla. Esimerkkinä palvelusopimusasiakkaan korjuujäljet ja harvennus-voimakkuudet eräällä ” osakkeenomistajalle mak-simihyödyt” metsäyhti-öllä. Samoin korostimme laatua myös esimerkkita-pauksessa jäävän puus-ton määrään. Siis mitä jää kasvamaan. Kaikki on yh-teydessä tulevaisuuteen ja sitä, mitä metsällä voi jat-kossa tehdä.

Mutta näin kävi tällä kertaa. Kuopion käteispoi-ka ei soffaperunoilta tule-

vaisuusraporttia ostanut, koska hinta oli yhden eu-ron kalliimpi. Jälkikäteen on tullut ilmi, että kysei-seen hankkeeseen on säly-tetty ravintolalaskuja jopa 10 000 euron edestä. Me-kin aioimme käyttää han-ketta hyväksi käymällä ”Mölän” grilliä Kiimingis-sä ostamalla sieltä ranska-laiset makkaralla kahteen pekkaan ja lisäkustannus tästä Käteiselle olisi ollut n. 14 euron luokkaa… No hävitty mikä hävitty. Ei auta surkutella. Yritämme uudestaan autoverolaske-milla…

Soffaperunat

- Ai niin, ja vielä näin po-liittisen arkaluontoisen kysymyksen jatkona voi-taisiin kevennettynä muis-tinvirkistyksenä nostaa esille päätökset näistä kun-taliitoksista, niiden hyö-dyistä ja haitoista. Näin sillai, kuten loppukeven-nyksissä MTV 3:ssa ja Sof-faperunoissa!

Hyvät arvostetut soffaperunatMistä johtuu ja juontuu sa-nonta; ”pyörii kuin puo-lukka p.…ssa” ? Miten se sitten siellä ylipäätänsä pyörii, kun onhan sielläkin kitkaa ja muuta vastustus-

ta. Ja miten se sinne on oi-kein joutunut?

nimimerkki pudasjärveläinen

SoffIKSET vastaavat: Terve vaan pudasjärveläi-nen meidänkin puolesta. Poikkeuksellisesti julkai-semme jälleen tämän ar-kaluonteisen kysymyksesi pelkällä nimimerkillä, jot-tei sinua tunnistettaisi pai-kallisessa ravintolassa tai jopa Isosyötteen tunturi-hotellin ravinteleissa vilk-kaaseen sesonkiaikaan.

Koskenkorvahan on edelleen Ilmajoella. Ilma-joki on taas vastaavasti eteläpohjanmaalla, lähi-kaupunkinaan Seinäjoki. Ilmajoella on maatalou-den oppilaitos, jossa kou-lutetaan ja on jo koulutettu vuosikymmeniä maatalou-den esimiehiä, elikkä agro-logeja. Kaikkihan tietävät, että poikavaltaisessa sisä-

oppilaitoksessa ei puhuta kuin autoista ja siitä, mikä siellä nuoren naisen keski-össä häämöttää. Poikasilla tavaran puutteessa kuiten-kin onkin ollut parempi tuntuma metsästä kerät-täviin tuttuihin punaisiin marjoihin, kuin naisellisiin gynekologian fysiologi-aan, on linjaus ollut selvä; puolukka on ollut tutum-pi aihe ja siitä on vaan riit-tänyt enemmän puhetta ja puheen sorinaa.

Sinä ilmeisesti punaisen marjan puutteesta kärsivä. Vi hoppas, at vi kan hjälpa!

Soffpotatos

Hyvät soffisrökäleetOlen seurannut mielen-kiinnolla teidän kirjoit-telua ja haluankin saada vastauksen, teiltä viisail-ta henkilöiltä, mieltäni askarruttaneeseen kysy-mykseen. Olen lomailles-sani huomannut, että meressä syntyy joskus ris-

tiaallokkoa, tällaisen paik-kaan sortuessa uimaan, ei pääse mihinkään päin vaikka kuinka yrittää. Mis-tä syntyy tällainen aallok-ko?

Matkaava metsänomistaja

SoffIKSET vastaavat:Esitit matkaava metsän-omistaja todella mielen-kiintoisen, mutta verrattain helpon kysymyksen. Meil-lekin tulee usein risti-aallokko vastaan. Sitä esiintyy myös hyvin pal-jon täällä meillä Suomes-sa. Varsinkin, jos on ollut seesteistä hyvin pitkään ja kaikki menee kuin laula-en, on odotettavissa suu-rella todennäköisyydellä suuri ristiaallokko. Usein meillä soffiksella aallokko syntyy töiden päättymisen jälkeen siinä klo 18 jälkeen. Monesti aallokko alkaa to-della pienistä laineista, jos-kus jopa pelkästään tuulen

vireestä. Yhtäkkiä sit-ten saattavat laineet lois-kua, tämä tapahtuu joskus muutamassa sekunnissa. Silloin aallokon leimahta-essa kannattaa ottaa vähän etäisyyttä ja antaa asioiden rauhoittua. Hetken kulut-tua usein tilanne rauhoit-tuu ja tyventä keliä saattaa riittää jopa viikkoja. Aina kuitenkaan asiat eivät lok-sahda näin helposti kohdil-leen, silloin on syytä viedä vaimo ulos syömään. Toi-vottavasti sait matkaava metsänomistaja tyydyttä-vän vastauksen kysymyk-seesi.

Olenko tollo vai?Hyvät soffikset. Teetätin leimikon paikallisella yh-distyksen tytöllä. Leimik-koni oli hyvännäköistä tukki-metsää, pääasiassa män-tyä. Tukkiprosentti yhdis-tyksen arviossa oli 72 %, mielestäni se olisi pitänyt olla enemmän, lähellä 80 pro-senttia. Leimikonlaatija kertoi näin olevan, mut-ta laittoi arvioonsa tukki-määrän alakanttiin, jottei tule pettymyksiä, kun ei tiedä kuka ostaa puut. Myin leimikon isolle pape-riyhtiölle, minua varoitel-tiin ennen kaupan tekoa, että mahtaako tuon yhtiön hakkuussa löytyä tukkia

niin paljon kuin olin ar-vioinut. Hakkuun jälkeen saatoin todeta, että eihän sitä ryökäle löytynyt, aino-astaan vajaa 62 % oli tukkia. Kun katselin kuu-tiointitaulukoita motolis-tasta saadun järeystiedon perusteella, saatoin todeta yhdistyksen tytön ja oman alkuperäisen arvioni koh-dalle. Kysymykseni kuu-luu, miten yhdistyksen henkilö saattoi tietää, mitä tuleman pitää, pitäisikö minun asiat tietää edeltä-käsin, vai olenko muuten vaan tollo tai karsastaako silmäni?

harittavat silmät

SoffIKSET vastaavat:Me sohvaperunat olemme viittä vaille silmälääkäreitä (olemme harkinneet silmä-lääkärikouluunpyrkimistä). Selityksesi pohjalta olemme tulleet sii-hen tulokseen, että sinulla saattaa silmäasiat olla ai-van kunnossa ja et kaiketi ole tollo. Vika piilee sinun aivoissasi. Olet tehnyt pe-rusteellista tutkimustyö-tä ja päätynyt aivan oikeaan tu-lokseen. Mutta et ole pääs-säsi sisäistänyt elämän reaaliteettejä. Me opetam-me sinua vertauksen kautta. Olet lämmittämässä leivin-uuniasi. Sinulla tarjotaan lämmitykseen koivuhal-koja, jotka maksavat 50 euroa ja jotka tuottavat lämpöä ta-loosi kahdeksi päiväksi. Toinen kauppias tarjoaa sinulle halkojen sijaan höylättyä koivulautaa, jot-ka maksavat 150 euroa ja tuottavat saman ver-

ran lämpöä kuin halot. Millä lämmität? Jos vas-taat, että haloilla, olet ym-märtänyt kupletin juonen. Mutta vastauksesi ollessa höylätyillä koivulaudoil-la, sinulla on liikaa rahaa tai olet todella tollo taikka jopa peräti aasi. Mutta yksi asia on joka tapauksessa hyvä, sinun silmissäsi ei ole vikaa, joten silmälääkä-riin ei ole tarvis mennä.Se miten yhdistyksen henkilö tietää sen, mitä ja miten yhtiöt korjaavat puunsa, perustuu pitkäai-kaiseen kokemukseen ja seuran-taan. Vuosikymmenien aikana kerätty tieto on kai-ken pohjana. Ainoastaan yhdistyksen henkilöillä on tarkkaa tietoa eri yhtiöi-den puun talteenotosta. Jo-ten kävele ensi kerrallakin yhdistyksen naisen puo-leen ja anna hänen hoitaa koko myyntihomma, niin ei varmasti karsastele mi-kään enää.


Tähdet kertovat

Tähdet kertovat

OINAS 21.3.-19.4.Mies: Olet tyytyväinen siitä, että oma met-säneuvojasi on nyt vihdoin keskittynyt hoitamaan vain oman paikkakunnan met-säasioita, eikä hyppele toisen yhdistyksen alueella. Näin sait kerrankin aikataulun mu-kaisesti hoidetuin korjuupalvelukohteen ja rahaan niin, että pääsit Kreetan lämpöön. Lomakuume jatkuu ja lähdet puukaupan tuloilla huhtikuussa Kanarialle ja et ota vai-moasi tällä kertaa mukaanNainen: Olet sitä mieltä, että metsiä pitää hoitaa. Epäilet vahvasti tulevaa metsäsek-torin järjestöuudistusta ja sitä, mitä hyötyä on olla liittopohjaisessa ammatillisessa kat-tojärjestössä, kun se ei edusta ammattikun-taasi eikä palkansaajakuntana sitä mitä itse olet. Et edes tässä huumassa huomaa kun metsänomistajaliitto mahdollisesti lakkau-tetaan. Näistä asetelmista on loistavat mah-dollisuudet lähteä suunnittelemaan aivan oikeaa puukauppaa jo hieman viivästynee-seen harvennuskelpoiseen metsään. Jäät varmasti kiinni pimeästi maksetusta har-vennushakkuukohteesta, jonka motoyrit-täjä sinulle viime vuonna tarjosi. Verottajalta tulee kysely hankintatyön arvon laskennas-ta, maksetusta kemera- tuesta ja työn suo-rittajasta. Siinä vaiheessa kiinnijääminen on selviö.

HÄRKÄ 20.4.-20.5.Olet kuullut tuttavaltasi, että paikallinen metsäurakoitsija hilluu ja notkuu mootto-ripyöräkerhon tiloissa illanvietoissa. Et hy-väksy tätä toimintaa, ja vaadit urakoitsijan vaihtoa korjuupalvelukohteessasi. No hyvä! Uskontokannaltasi olet ateisti, eli et usko jumalaan, mutta et usko myöskään suo-malaiseen poliisiin. Tähän on tultu ja olet oi-kealla tiellä. ”Oletko valmis, poliisi ”tulee” tai ei tule? Tiedät, että Mtk huolehtii myös vir-kavallan jäsenyysasioita, koska yhteistyökel-poiset ”vastasyntyneet naudat” tarvitsevat myös edunvalvontaa. Tuntuu aika pätevän oloisilta kavereilta nämä kaverit ja tilaat ke-soililta munkkipossukaffit, päättelet lisää ja tilaat siinä huumassa uuden metsänkäsit-telyoppaan MHYP:ltä, hintaan 33,00€+alv-+postituskulut+pakkaukulut+brodeeraus+markkinointimaksu+metsäsäätiöosuus+ennakonpidätys+ketjumarkkinointimaksu+lakipalveluosuus, eli laitetaan vielä hans-kat kaupanpäälle loppuhintaan 489, 02 €. Sillalailla Laila vaan uutta metsänkäsittelyä opettelemaan.

KAKSOSET 21.5.-20.6.Mies: Kiinalaisten kuumoduuli kiitää tai-vaalla. Kuuntelet metsäneuvojaasi entistä enemmän, kuin ABC:n huoltamoiden ja lä-hiökuppiloiden kahvipöytäkeskusteluita, sillä naisen mielipide on aina oikea. Silti su-hina ja vohina saa sinut levottomaksi. Olet tulossa kuuhulluksi.Nainen: Rakennat kuumoduulia. Asetat kaksi penkkiä rakkineeseen ja päätät ottaa kumppanisi mukaan. Vai olisiko se naapurin metsäomaisuudella kehuva leski sittenkin parempi? Lopulta järki voittaa ja otat mat-kalle mukaan uskollisemman kumppanin,

Odotettu, ylipainoiset, vaikuttavat pätevänoloisilta kavereilta, luo sinulle uuden elämän, palkittu, iiläisten jääkiekkoilijoiden suosikki, tarkka, luotettava, päättäjien suosima, kokovar-taloiset, maalintekijöinäkin onnistuneet, intuitiivinen, tuppeensahattu, vastuunsa tunteva, pakollisella metsänhoitomaksulla katettu, sykähdyttävä, arvostettu, ei MTK:n jäsen, aidot

epävale-ennustajat ennustuspalsta; Tähdet Kertovat … jatkaa sitkeästi tuloaan…

eli koirasi.

RAPU 21.6-22.7.Ukko: Lucifer kuiskii korvaasi harva se yö, se yrittää saada mielentilasi järkkymään, jot-ta saisi sinut valtaansa ja suorittamaan kar-meita tekoja, kuten pienaukkohakkuita sekä harsintahakkuita. Mikä ratkaisuksi? Taiste-le tätä poliittista rakkauden lähettilästä vas-taan. Jos normaalit temput eivät auta, ota käyttöösi järeämmät keinot. Uhkaa kauniim-man puolisosi karmealla kostolla; siivousvuo-rot, lumityöt, tiskit ja imuroinnit. Silloin Luci ja jonninjoutavat Metsäkeskus Tapion ohjeet metsänkäsittelystä unohtuvat.Akka: Rakkauselämäsi kukoistaa , koska olet niin kaunis. Miehesi tyytyy sinisiin, koska ha-luaa pitää sinusta huolta ja jakaa rahasi, jot-ka ovat kertyneet onnistuneista valtakirjalla hoidetuista puukaupoista. Sinua eivät enää metsäyhtiöiden lippalakit kiihota; haluat tosi miesenergiaa puukaupan hoitoon.

LEIJONA 23.7.-22.8.Sinun elämäsi näyttää siis näyttää, ei näitä sa-noja tahallaan liikaa kirjoiteta, aluksi hyvältä kuin uinti Thaimaan kristallin kirkkaassa me-rivedessä. Varo äkkiarvaamattomia meduu-san pistoksia. Tuskasi tulee olemaan polttava ja oletat lopun tulevan varmasti kuin met-sänhoitomaksu tulevana joulukuuna. On-neksi pistos ei ole vakava, ja ensiavun jälkeen ryhdistäydyt taimikon hoidon teettämiseen paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. Otso hävisi tarjouskilpailun kohteesta .

NEITSYT 23.8.-22.9.Miekkonen: Olet väärässä! Mutta kuitenkin olet kaavaillut uusia olohuoneen kalustoa. Sinua ärsyttää erään kaupan mainonta su-peraleista ja jatkuvasta loppuunmyynneistä. Älä huoli; liike lopetettaan omasta tai viimeis-tään toisten toimesta. Naikkonen: Olet oikeassa, taas! Suuntaat huonekalu ostoliikkusi surullisen kuuluisaan Ritaharjuun, josta ostat voimassaolevasta liik-keestä käytetyn sohvan miehellesi. Hän on sen ansatainnut!!!

VAAKA 23.9.-23.10.Rakkauselämäsi kukoistaa vieraalla maalla. Kohtalokas euroon liittynyt liettuatar on vie-dä ajatuksesi pois uomiltaan, mutta onneksi muistat metsänyhdistyksen neuvojan viisaan ohjeen; parempi virotar kainalossa kuin viro-tar Tallinnassa. Vaimosi huumaantuu palates-sasi Viron metsäretkireissulta. Asiat synkkaa hyvin, mutta muista iän tuomat rajoitukset. Elämäsi on yhtä formulasirkusta, et tiedä jat-katko yhdistyksesi jäsenenä vai liitytkö ko-koomuslaisiin.. Hiljennä tahtia, elä elämääsi kuin vanha nokivasara, kiihdytä verkkaisesti ja päästele tasaisesti eteenpäin.

SKORPIONI 24.10.-22.11.Kaikki näyttää menevän peräti, työ maistuu, vaimo naputtaa edelleen, rahat ei lopu, auto ei pelaa ja kaikenkukkuraksi anoppi ei puu-tu asioihisi. Ei hyvin mene niin!!! Teet nyt ko-vat päätökset ja ostat lehtomäen monttua seitsemällä sentillä niin jopa Peräkin on tyy-

tyväinen sijoitukseesi. Onnesi avulla pääset painitermein sanottuna sillasta. Sinua silti harmittaa, kun utajärviset metsänomistajat eivät pääse lukemaan Tähtien kertomuksia. Masennut siitä niin, että lomailet Pudasjär-vellä.

JOUSIMIES 23.11.-21.12.Mies: Vaimosi kehuu edelleen sinua jopa komeaksikin, osin jatkaa silti edelleen vie-raissa käymisiään. Ei huolta, sillä lämpöä riit-tää, sillä rantteella on polttopuita kevään koitoksiin. Nainen: Olet tietoinen , että atleettiset tosi miehet viihtyvät Utajärven mutafutis kilpai-lussa. Varaat koko Merilän, jotta saat par-haimmat paikat seurata tulevia skaboja. Mutaiset miehet ovat mielestäsi niin kiihot-tavia…

KAURIS 22.12.-19.1.Nainen: Olet pettynyt jouluun ja kertynei-siin lahjoihin. Pinna paloi viimeistään silloin, kun avasit lahjapakkauksista peräjälkeen pölyimurin, rikkaimurin, leipäkoneen ja mattopiiskan. Onneksi lahjat eivät osuneet kenellekään köyhälle. Ei hätää. Rakennus-työmaat odottavat sinua lamasta huolimat-ta. Sinähän kaikki viimekädessä rakennat. Mies: Elämä on helppoa, kun metsäyhti-ön lipevät pojan kolttiaiset eivät ole soitel-let sinulle puukaupan merkeissä kahteen kuukauteen. Oi mikä ihana lepo ja autuus seuraavina viikkoinakin on koittamissa. Nyt on levon aika.

VESIMIES 20.1.-19.2.Nainen: Olet petollinen, koska pöllit naa-purisi puolityhjän viinapullon juhlahumus-sa. Siis mitä teitkään? No tietysti veit vajaan. Et enää sekstaile naapurisi kanssa, koska olet huomannut uuden naapurin, joka kuu-lemma maksaa metsänhoitomaksua verrat-tain paljon runsaasta metsäomaisuudesta johtuen. Jouluna saamasi lahjat olivat pet-tymys; View Master kiekkokuvakoje ei mie-lestäsi ole nykypäivää. Mies: Osallistut vihdoin uusiin kilpailuihin ja erityisesti kaljanjuontikilpailuihin, jossa ote-taan pitkästä aikaa. Huomaat naamiaisissa, että viehkeä naapurisi, joka on pukeutunut juhlissa haarniskaan, on lähes koko illan ko-konaan pelti kiinni. Siitä ei sinulle löydy sinä iltana salaista seksiseuraa.

KALAT 20.2.-20.3.Mies: Petyit jouluun ja varsinkin saamiisi lahjoihin. Jo pelkästään ensimmäisestä lah-japakkauksesta ilmestynyt piikkimatto vei terän joulutunnelmasta. Kun jokainen jäl-keläisesi oli tietämättään päätynyt samaan kestohittiin, voit vuorata parisänkysi varsin mukavasti erikoisilla kevennyksillä. Nainen: No hyvä! Tiedät, että aina ei vasa-ra osu naulaan enää yhtä hyvin. Puolisosi on toista mieltä. Aina ei osu yhtä hyvin.Kaipaat horoskooppiin loppukevennys-tä. Sitä saa, mitä tilaa. Pilkkua harvoin n***itaan, Mutta nyt sitä tehdään ja se män-nöö näin; Persu sanoo, pakolainen on roisto! Persu, sanoo pakolainen, on roisto!

Kolumni

Useimmat metsänomistajat ei-vät ole nykyisellään edes aja-telleet tai hoksanneet, mitä kaikkia edunvalvonta kattaa. Uuden lain myötä asiaa täytyy tuoda metsänomistajien tietoi-suuteen. Edunvalvontatyötä on hyvä verrata ammattiyh-distystoimintaan, ilman edun-valvontaa ei olisi tällaistakaan kantohintatasoa kuin nyt on. Uudessa järjestelmässä MTK ajaa metsänomistajan etuja niin EU:n kuin kansallisella-kin tasolla. Paikallista edun-valvontaa hoitavat edelleen metsänhoitoyhdistykset. Elik-kä edelleen metsään liittyvissä asioissa ainoa metsänomista-jan turva on oma yhdistys ja siellä oma neuvoja.

Osa metsänomistajista ei ole sisäistänyt, mikä organi-saatio on heidän puolensa pitäjä (edunvalvoja). Osa osta-jista antaa mainonnallaan sel-laisen kuvan tahallisesti, että heihin puoleensa kääntyen ei koko edunvalvontaa tarvi-ta, he hoitavat kaikki metsäl-liset asiat asiakkaan puolesta. Kuitenkin on realiteetti, että ostajan edustajien tehtävänä ostaa mahdollisimman pal-jon halpaa puuta, kuten erään osuuskunta periaatteella toi-mivan yhtiön työhönottohaas-tattelussa oli hakijalle sanottu. Minun näkemykseni on, että tällainen ostajan armoille jää-minen on täysin vastoin met-sänomistajan etua, tällä tavoin lippalakille ja makkaralle tu-lee kova hinta, ilmaisia lounai-ta ei todellakaan ole olemassa.

Metsäkeskuksen irtautuva liikelaitos Otso on pyrkimässä palvelumarkkinoille laajene-valla tarjonnalla. Perinteisten ojitus-, tie- ja metsäsuunnit-telun lisäksi organisaatio on harjoittelemassa puukauppaa ja puukauppaan liittyviä mui-ta tehtäviä. Yhtiö mainostaa itseään riippumattomana toi-

Metsänomistajan etuYhdistyslain muuttuessa vuoden päästä, ai-heuttaa se järjestökentässä muutoksia, jotta saadaan metsänomistajien edunvalvonta säily-mään nykyisellä hyvällä tasolla. Edunvalvonta kattaa nykyisellään koko skaalan aina Brysselis-tä paikalistasolle asti.

Minun näkemykseni on,

että tällainen ostajan armoille

jääminen on täysin vastoin

metsänomistajan etua,

tällä tavoin lippalakille ja

makkaralle tulee kova hinta,

ilmaisia lounaita ei

todellakaan ole olemassa.

”

Juhani Heikkilä

mijana puumarkkinoilla. Mitä tarkoittaa riippumattomuus? Todennäköisesti yhtiö aikoo toimia ostajan ja myyjän vä-lissä ns. kolmantena pyöränä. Mihin tällaista erittäin kallista toimijaa metsänomistaja tar-vitsee? Ei metsänomistaja täl-laista tarvitse, metsänomistaja tarvitsee puukaupassa etujen-sa ajajaa, joka puukaupassa toimiessaan ajattelee vain met-sänomistajan etua.

Puukaupassa kuten kai-kessa muissakin elämän toi-minnoissa menestyy, jos pitää huoli itsestään, sillä kukaan muu aja ei sinun etuasi. Met-sänomistajan ainoa turva on oma yhdistys, sillä yhdistyk-sen toimihenkilöiden ainoa oi-kea lähtökohta työntekoon on metsänomistajan edun ajami-nen. Motto yhdistyksissä on, että metsänomistaja saa mah-dollisimman suuren tuoton metsästään, ottaen huomioon ekologiset ja sosiaaliset asiat.


Urheiluagentti

Lauantain lohkopeleissä Capitals selvitti jatkopai-kan sunnuntain jatkopelei-hin puhtain tuloksin, tosin ei puhtain peliasuin. Muta len-si ja rapa roisku, kun nuo-remmista ja kokonkareista koottu osittain savolainen nuorekas rosteri astui voitta-jana peliareenalta.

Sunnuntain puolivälierä meni vielä verrattain hienos-ti, mutta välierä olikin sitten kovempi haaste. Matsi ete-ni jatkoajalle ja sitten se pe-lätty takaiskumaali omiin. Edessä oli pronssipeli ja sii-tä niukka ja tasainen vääntö, joka kääntyi loppua kohden 3-1 voitoksi. Pronssi maistui hyvälle, kun viime vuonna mitaliottelut jäivät haaveek-si. Ja ei kun uimaan Oulujo-keen ja saunomaan.

Viime kesänä miteltiin jälleen Utajärven Merilän kartanon maisemissa Mutafutiksen Suomenmestaruudesta. Kol-matta vuottaan mukana ollut Mhy kentän lippulaiva Kiimin-ki Capitals oli jälleen joukku-eena mukana uusin kujein.

Mutafutiksessa Kiiminki Capitals

mitalin makuu

Harrastekiekon Oulun alueen mestaruus toistamiseenMyös kuluneen jääkiek-kovuoden 2013 kevät toi menestystä Capitals peli-paitaa kantaville pelaajille jääkiekkorintamalla. Tou-kokuun alkuun venynyt jat-kopelit toivat toisen kerran peräjälkeen mestaruusjuh-lat metsäsektorin Capitals joukkueelle. Onnitteluja sa-teli pääsääntöisesti lähin-nä Ylikiimingin suunnalta, muutoin torijuhlinta oli mal-tillista, Ruskon kaatopai-kan lokkien ylilento juhlisti mestaruusjuhlinnan saunail-taa… ja poika saunoo…

UR

HEI

LUA

GEN

TIT

Heikkinen. Ootko kuullut, että korruptio ja hyväveli

verkostoja on pesiytynyt jopa mei-dän Mhy kentälle?

Niin no joo, siis mitä sanoit?

Sitä vaan, että ärsyttää kun ilmenee lahjontaa, lobbausta ja

korruptiota, jota on pesiytynyt meikä-läisten ammattikuntaan. Eikö meidän

toimittajien pitäisi tehdä asialle jotain? Tutkia näitä taustoja ja julkituoda totuus

tässä asiassa!

Heikkinen!!! Haloo!!!

Täh?

...pienellä kohtuusummalla, sanotaan nyt jotain 30 000 €,

niinku jotenki sanoisko lahjoitusluontai-sena kertakorvauksena, voisin osallistua

hankkeeseen, tai ainakin harkitsen vakaasti osallistumista

hankkeeseen…

Pelin päätyttyä joukkue mutaisina mutta onnellisena pelin päätyttyä. Pelaajat ryhmäkuvassa ennen pelien alkua.


Urheiluagentti

Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin tai sitten ihan oikealle paikal-leen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin seka-va, että on järkevämpää laittaa yhden palan sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa. Olen re-montoinut ja seurannut sivusta uuden asun-toni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä loppua ihan vielä näy.

Kun vanha asunto uudis-tetaan, ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä konstia edelliset asukkaat olivat-kin kokeilleet ansiokkaas-ti useiden vuosikymmenten ajan. Tapetteja, kaakelei-ta ja jopa sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain pääl-lekkäin ja niitä oli oikein herttaista purkaa. Tällä ker-taa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan kaikki putkis-ta sähköjohtoihin. Paletti oli siis aivan sekaisin ja alussa ja yli puolivälissäkin projek-tia oli sellainen olo, että lo-pun aamenta ei näy koskaan eikä missään. Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katos-sa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaik-kien niiden hampaankiris-tysten ja väsymyskiukkujen arvoinen.

Näin vuoden alkumetreil-lä onkin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai lait-taa koko touhu uuteen us-koon. Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saral-la. Joku lupaa liikkua enem-män, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo koko-naan uuden elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin pala-set vaikuttavat varmasti ko-

konaispeliin. Ihminen joka lisää liikuntaa, saa siihen ruumiinsa totutettuaan var-masti lisää energiaa, vaik-ka alussa tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen. Se, joka onkin enemmän levon tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päi-viä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisem-pina päivinä.

Itse olen oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kan-nalle. On pakko antaa itsel-le armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä liian kovilla. Oikean ja täydelli-sen lepopäivän pitäminen on ollut aina minulle todel-la haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäi-vä treeneistä ei nimittäin tar-koita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämäs-tä sen verran tiiviisti, että takamus tekee painojäljen sohvaan. Levon kunnolli-nen sekoittaminen harjoitus-palettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huu-tamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on välillä vähän sekaisin.

Olen myös muutta-nut toista pientä osaa har-

joittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muoka-ta jossain vaiheessa metsä-seikkailu-uraani väärään moodiin joutunutta vatsa-lihastoimintaani niin, että alavatsatkin aktivoituisivat paremmin. Samalla lantio-ni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voi-makkaammin. Toiveissa on tietysti, että selkäni voi pa-remmin ja että vauhtia tu-lee ihan hulluna lisää, kun saan kaikki lihakset toimi-maan. Pienenä pelkona on toki myös se, että kun juok-suasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen osa pa-letista meneekin vähän sot-kuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luulta-vasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi. Onneksi lihakset ja pää op-pivat näilläkin vuosilla uu-sia tapoja, kun vaan opettaa niitä niistä vanhoista ja pa-hoista tarpeeksi hyvin pois.

Keväällä ja kesällä vii-meistään onkin sitten sadon-korjuun aika. Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Poh-jois-Italiassa, jossa toivot-tavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan. Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on myös jokseenkin uudeksi re-montoitu nainen ja remontti on vieläpä hyvin toteutettu. Kisametsissä ja katuviida-koissa kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa.

Hyvää vuotta 2014, Minna Kauppi

Amatöörijääkiekkoilija, Capitals pelipaitaa kantava Tero Saarenpää lämäsi tällä kertaa MetsäSanoma nimikkokiekot viitenä kappaleena jonnekin lehtemme sivustoille. Etsi Teron laukomat kiekot ja osallistu arvontaan.

1. Kiekot löysin sivuilta _____________________________________________________________2. Mikä on kuvassa oleva puulaji? ___________________________________________________3. Mielenkiintoisin artikkeli lehdessämme oli sivulla ______________________________________ 4. Onko tukkipuun hinta mielestäsi tällä hetkellä kohdallaan? ______________________________5. Pitäisikö metsänhoitomaksun tilalle tuleva metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu olla a) samaa tasoa b) pienempi kuin nykymuotoinen metsänhoitomaksu c) suurempi kuin nykyinen metsänhoitomaksuVinkkejä toimikunnalle seuraaviin lehtiin: ___________________________________________________

MetsäSanoma kilpailu ja palautelipuke

Nimi: _______________________________________________

MHY: _______________________________________________

Osoite: ______________________________________________

Arvomme tuotepalkintoja

vastaajien kesken.

Mikä puulaji kyseessä?

Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen:MHY/MetsäSanoma, Terveystie 2, 90900 KIIMINKI

Palat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoonPalat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoonPalat paikoilleen ja kokonaisuus kuntoon

Missä kiekot?


Myynti: p.010 76 84910Katso lisää: www.agrimarket.fi

Puunkäsittelyyn Agrimarketista!

PALAX POWER 70 JA 70 S• Erittäin nopea ja tehokas klapikone• Power 70 S -malli on tehokas ratkaisu

klapiurakointiin • Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä• Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla

Hinta alk. Power 70 6 758,- alv 0%

PALAX POWER 70 JA 70S OVAT MARKKINOIDEN

NOPEIMMAT YLÄPUOLISELLA

KOVAMETALLITERÄLLÄ VARUSTETUT

KLAPIKONEET!

Teemmeuutta

metsää.

TAIMETJÄLLEEN-MYYJILTÄ

taik

ahattu

www.pohjantaimi.fi

Markku Mustonen puh. 0400 585 754Jukka Koistinen puh. 050 583 1465Juha Moilanen puh. 0400 180 480

• Lämmöntuotanto• Energiapuun osto

tervaNtIeN lämPÖ oYutajärvi

OSTAMME ENERGIAPUUTAOULUJOKIVARREN ALUEELTA

kysy lisää:

Koneurakointi

MUHOS

• metsätyöt • kaivutyöt • traktorityöt

Puh/fax 533 4778, p. 0400 283 441

Mustonen Ky

wwwkoneurakointimustonen.comkoneurakointi.mustonen@mail.suomi.net

Tunne, mitä omistat.Tiedä, mitä kasvatat.

Metsään.fi-palvelussa metsäsi on verkossa klikkauksen päässä. Pysyt ajan tasalla metsäsi tilasta ja voit tehdä tietoisia päätöksiä hoitotöistä ja hakkuista. Näet palvelussa myös luontokohteet.

Osta Metsään.fi, voita uusi iPad AirOta palvelu käyttöösi osoitteessa www.metsään.fi niin voit voittaa uuden iPad Air -tabletin.

Asiakastuki 029 432 [email protected]

www.metsäkeskus.fi





www.metsäkeskus.fi





www.metsäkeskus.fi





www.metsäkeskus.fi





www.metsäkeskus.fi

Se ei ole vahinko,että 63 % onvalinnut meidätmetsäasioissakumppanikseen.Suomen suurimpana metsävakuu ajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantun ja. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Ota yhteyttä ja kerro meille, kuinka voimme au aa. puh. 08 81 42 500

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi, Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyh ö, LähiTapiolan alueyh öt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö,LähiTapiola Pankki oy,LähiTapiola Varainhoito oy, Eläkevakuutukset:KeskinäinenTyöeläkevakuutusyh ö Elo.





II YLI-II KIIMINKI Sanoma OULUN SEUTU MUHOS YLIKIIMINKI · 2014. 11. 3. · KIIMINKI OULUN SEUTU...

Documents

Transcript of II YLI-II KIIMINKI Sanoma OULUN SEUTU MUHOS YLIKIIMINKI · 2014. 11. 3. · KIIMINKI OULUN SEUTU...