Oppilaan tuen polku -pilotti 1.4.2009 – 31.5 - Oulu liitteet... · Oulu, Kempele, Oulunsalo,...

Oppilaan tuen polku -pilotti 1.4.2009 – 31.5.2010

TUKEVA -hanke Loppuraportti Harri Anttonen

2

SISÄLTÖ

1 Pilotin tausta ja tavoitteet 3

2 Pilotoinnin eteneminen 5

2.1 Pilotin alkututkimus 5

2.2 Ensimmäinen vaihe 7

2.3 Toinen vaihe 8

2.4 Pilotissa tehty yhteistyö ja tiedottaminen 8

3 Pilotin toteutuminen, tulokset ja tuotosten käyttö 9

3.1 Pilotin toteutuminen suhteessa pilotointisuunnitelmaan 9

3.2 Pilotin tulokset ja hyödyntäminen tulevaisuudessa 9

3.3 Pilotin vaikuttavuus tulevaisuudessa 10

3

1 PILOTIN TAUSTA JA TAVOITTEET

Oulu on mukana TUKEVA - hankkeessa, joka on valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluva pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonai-suus. TUKEVAssa ovat mukana Oulun seutu, Oulunkaaren seutukunta sekä Kainuun maakunta. Hanketta hallinnoi Oulun seutu ja hankkeen toteutusaika on 1.11.2008 - 31.10.2010.

Lasten ja nuorten tukiverkosto muodostuu suuresta määrästä eri toimijoita. Jokaisella näistä toimijoista on oma tärkeä roolinsa. Tietoisuus toisten toimijoiden työstä ja rajapinnoista omaan työhön saattavat olla vaikeita hahmottaa. Aikaisemmin kehittämiskohteiksi (URA PLUS ja Ura-Matkaaja-projektien, Laadullinen oppilaanohjaus-hanke yhteydessä) on nostettu esiin riittävä ja oikein kohdennettu resursointi, riittävän konkreettiset työvälineet ja yhteinen käsitteistö tu-en järjestämiseen, eri ammattiryhmien työn tuntemuksen lisääminen, kunta- ja hallintorajat ylittävä yhteistyö ja tiedonsiirto, verkostojen määrittäminen ja koordinointi, oikeat palvelut oike-aan aikaan, ennalta ehkäisevään työhön panostaminen ja yhteiskuntaan valmentaminen, yhteistyö vanhempien kanssa, yhteiset koulutukset koko henkilöstölle ja päivitetyn tiedon saami-nen.

Inkluusio eli lähikouluperiaate pyrkii tilanteeseen, jossa kaikki oppilaat kävisivät haasteistaan riippumatta omaa lähikouluaan. Lähikouluperiaate on tärkeä perusta paikallisen toimintakulttuu-rin ja toimintatapojen kehittämiselle. Lähikouluperiaate tarkoittaa sitä, että lapselle pyritään ta-kaamaan mahdollisuus käydä opintoja omassa luontaisesti määräytyvässä koulussa yhdessä ystäviensä kanssa. Haasteena on se, että lähikouluilla tarvitaan entistä enemmän tieto ja taitoa erilaisiin opiskelun tarpeisiin liittyen. Perustana tehostetun ja erityisen tuen rakenteiden ja toimin-tamuotojen kehittämiselle on moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö.

Tässä pilotissa lähestyttiin em. teemoja perusopetuksen tuen järjestämisen prosessien, saata-vuusperusteiden ja niiden kehittämisen kautta. Tarkoituksena on nähdä jokaisella toiminnolla oma mahdollinen roolinsa jokaisessa prosessin vaiheessa. Tällä tarkoitetaan lapsen näkökul-masta sitä, että minkälaisilla perusteilla hän on kussakin tuen vaiheessa ja saa kutakin tukea tai palvelua sekä miten tukea toteutetaan kokonaisuudessa. Arvioinnin kautta pystytään luomaan tavoitetila, joka vastaa paremmin kuntalaisten tarpeita. Oppilaan tuen polku -malli tulee tuke-maan myös seudullisen sähköisen oppimissuunnitelman käyttöä. Prosessikuvauksen ongelma on, että sama case saattaa alkaa eri kohdista. Tämän vuoksi keskitytään tässä pilotissa yleisku-van sekä sen osien ja saatavuusperusteiden määrittämiseen eli luodaan ketterää kehitystä ja käyttöä tukeva malli. Lopputulos toimii tuen järjestämisen työkaluna, tietopankkina ja ohjausinst-rumenttina.

Prosesseja, rajapintoja ja saatavuusperusteita lähdettiin kuvaamaan kolmen eri casen avulla. Caset valittiin keskeisistä kouluissa elävistä oppimisen ja oppilashuollon haasteista ja ongelmis-ta, joita pystytään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan laajemminkin. Caset valittiin niin, että TUKEVA-hankkeessa olevien muiden pilottien prosessien muodostama ketju säilyy eheänä. Esimerkkinä tästä case ”haastavasti käyttäytyvä nuori” sosiaali- ja terveystoimen puolelta ja JO-PO-pilotti (Oulunsalo ja Kempele). Esimerkiksi koulun tukitoimet liittyvät osaltaan haastavasti käyttäytyvän nuoren kokonaistukiprosessiin.

Prosessien rakentaminen perustui lakeihin ja säädöksiin. Tavoite oli kuitenkin lihottaa lakien ja säädöksien tekstiä pedagogisesta näkökulmasta, jotta työ palvelisi arkea paremmin. Palvelut jaettiin oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen, joiden pohjaksi tehtiin taustatyönä taulukko (liite 1), jolla kuvataan tuen järjestämistä yleisesti ja tuen portailla liikkumista. Tämän taustatyön pohjalta

4

lähdettiin rakentamaan oppilaan tuen polkua tuen portaisiin, tekemään niille palvelukuvaukset, saatavuusperusteet ja tarvittaessa prosessikuvaukset. Kokonaisuuden lähtökohtana oli työn sisällön muuttaminen ryhmän opettamisesta yksilöiden opettamiseen, yksin työskentelystä yhdessä tekemiseen sekä jäykistä rakenteista joustaviin jär-jestelyihin. Tässä pilotissa haluttiin kuvausten muodostavan tilanne, jossa päästään kapea-alaisesta oman sektorin painottamisesta laaja-alaisempaan ja kokonaisvaltaisempaan näkemyk-seen, osallisuuteen ja vastuuseen.

Oppilaan tuen polku elää, joten sen jatkuva tarkastelu ja kehittäminen on tärkeää. Oppi-laan tuen polussa olevat prosessit ovat versioita tämän hetken tilanteen ja tietämyksen pohjalta, ja niiden kehittäminen jatkuu. Kaikki prosessit eivät edusta Oulun kaupungin prosesseja vaan niissä on myös yritetty löytää uusia malleja toimia paremmin oppilaan ja perheen hyväksi.

5

2 PILOTOINNIN ETENEMINEN

2.1 Pilotin alkututkimus

Pilotin päätavoite alusta alkaen oli yhtenäistää ja kehittää tuen järjestämisen palveluja. Ensim-mäisenä tavoitteena oli saada ensikäden tietoa kuntien erityisen tuen palvelujen riittävyydestä, ajatuksia erityisen tuen seudulliseen kehittämiseen, tietoa seudullisen yhteistyön tarpeesta ja tietoa seudullisen yhteistyön mahdollisista muodoista. Näitä seudullisia tarpeita kartoitettiin kyse-lyssä, jonka tuloksia esitellään seuraavaksi.

Kysely lähetettiin 130 vastaajalle kaiken kaikkiaan kymmeneen kuntaan (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Hailuoto, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Muhos). Kyselyyn vastasi henkilöitä seuraavista ryhmistä: sivistystiimi (10kpl), hyvetiimi (22 kpl), peruskoulun rehtorit (85 kpl), lukion rehtorit (13 kpl). Vastauksia saatiin 98 henkilöltä (vastausprosentti 75 %). Rakenne muodostui pääasiassa avoimista kysymyksistä. Kyselyssä kysyttiin erityisen palvelujen riittävyydestä, mitkä palvelut korostuvat tulevaisuudessa, seudullinen vai kunnallinen palvelujen tuottaminen sekä miten erityisen tuen palveluja voitaisiin seudullisesti kehittää. Kyselyn ensimmäisessä osiossa kysyttiin palvelujen nykytilasta. Haluttiin vertailutietoa siitä, mi-ten vastaajat kokevat palvelujen riittävyyden ja toisaalta tärkeyden. Palvelut ovat jaettuna oppi-misen tuen palveluihin ja hyvinvoinnin tuen (oppilashuolto) palveluihin. Vastaukset taulukoissa ovat suhteellisia

Oulun kaupunki

Muu seutu

1. Koulupsykologi2. Koulukuraattori5. Kouluterveyden-

hoitaja6. Koululääkäri11. Sairaalan mt-

palvelut17. Perheneuvola

Palvelujen nykytila (oppilashuolto)

Kuvio 1. Oppimisen tuen palvelut Kuvio 2. Hyvinvoinnin tuen palvelut (oppi-

lashuolto) Kuvioista huomataan, että riittämättömimmät palvelut ovat hyvinvoinnin ja mielenterveyspalve-luiden puolella. Vastaajat kokivat parhaaksi, että tulevaisuudessa pyritään tuottamaan kaikki palvelut itsenäisesti kunnissa ja kouluissa inkluusio- ja lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vas-

6

tanneiden mielestä seudullisesti pitäisi kuitenkin pyrkiä turvaamaan ainakin jokin/jotkut palveluis-ta. Näkemykset vaihtelivat siitä mitä nämä palvelut olisivat. Asiaan oli löydettävissä muutamia yhteneväisyyksiä, mutta yhtenäistä rintamaa jonkun palvelun puolesta ei löytynyt. Mielenterve-yspalvelut nousivat suurimpana kohtana esille, mikä näkyy kuviosta

Mitkä palvelut tulisi turvata yhdessä?

Kuvio 3. Yhdessä turvattavat palvelut

Huolestuttavan tilanteesta tekee kysymys tulevaisuudessa korostuvista palveluista ja asioista. Kuviossa 4 näkyy mielenterveyspalveluiden haasteiden korostuvan suurimpana yksittäisenä kokonaisuutena.

Tulevaisuudessa korostuu…

Kuvio 4. Tulevaisuudessa korostuvat palvelut.

7

Kyselyn loppuosassa selvitettiin seudullisen yhteistyön tuomaa lisäarvoa sekä seudullisen yh-teistyön sisältöjä. Reilusti yli puolet vastaajista koki, että seudullisella yhteistyöllä on lisäarvoa. Vastaajien mukaan suurin lisäarvo saadaan yhteisestä koordinoinnista, suunnittelusta ja toimin-nan ohjauksesta. Avoimissa vastauksissa suurimpia teemoja yhteistyölle olivat seuraavat osa-alueet:

– Yhteinen ohjeistus ja toimintamallit – Seudullinen palvelujen ohjaus – Yhteiset keskitetyt palvelut ja toimenpiteet – Kriisisuunnitelma – Maahanmuuttajapalvelujen koordinointi – Yhteinen strategia ja tavoitetaso – Yhteiset erityisen tuen toteuttamisperusteet – Oppimisen tuen käsikirjan käyttö aktiivisemmin – Yhteiset arvot ja laatukriteerit – Asioiden hoitaminen omissa yksiköissä niin pitkään kuin mahdollista – Hyvät käytänteet ja toimintamallit

Oulun seudun sivistysjohtajista koostuvassa sivistystiimissä 15.9.2009 käytiin selvitys läpi, joka herätti keskustelua seudullisen yhteistyön tarpeista. Palvelujen ja toiminnan yhtenäistämiselle koettiin tarvetta. Tässä pilotissa edellä olevan listan tummennettuja kohtia on lähdetty avaamaan ja luomaan aikaisemmin tehdyn työn pohjalta. Kartoitus ja sen ympärille syntynyt keskustelu ja johtopäätökset linjasivat pilotin suuntaamista toiminnan ohjauksen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja toiminnan yhtenäistämiseen. Parhaaksi toteutusmuodoksi löydettiin Tukevan projektihenkilöstön kanssa Oppilaan tuen polun mallinta-minen.

2.2 Ensimmäinen vaihe

Ensimmäiseen vaiheessa tarkasteltiin oppilaan tuen polkua kolmen eri casen näkökulmasta. Oppilastapaukset kuljetettiin kolmen eri casen läpi, ja esiin nousseet palvelut, keinovalikoimat ja tukimuodot mallinnettiin. Caseja olivat:

• Oppiminen, opiskelu ja koulunkäynti

Oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden vaikeudet, opiskelumotivaation puute, poissaolot

• Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky

Keskittymisvaikeudet, levottomuus, aggressiivisuus, asiaton käytös ja kielenkäyttö, kiusaami-nen, vuorovaikutukseen liittyvän ongelmat, jumittuminen, masennus

• Kasvu ja kehitys

Kasvatukseen liittyvät vaikeudet, erot ja menetykset, turvattomuus, vanhempien jaksaminen, fyysisen tuen tarve, aistirajoitteisen tukeminen, lähisuhdeväkivalta, päihteiden käyttö, muut traumaattiset kokemukset

Oppilaan saama tuki tuen portailla mallinnettiin jokaisen casen kohdalla erikseen, etsittiin epä-kohtia ja haasteita, tukimuodoille tehtiin palvelukuvauksia ja tärkeille palveluille saatavuusperus-

8

teita. Tämä vaihe toteutettiin työryhmällä, joka muodostui koulutason ammattilaisista (erityisopet-tajia, pienluokanopettaja, apulaisrehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja, S2-kielen opettaja). Työryhmään valittiin jäsenet sillä perusteella, että he edustaisivat mahdollisim-man laajaa kokemusta kentältä ja kentän tarpeista.

2.3 Toinen vaihe

Toisessa vaiheessa casejen pohjalta kerätty tieto yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi malliksi – oppilaan tuen poluksi. Tämän mallin tarkoitus oli täyttää luvussa 1 asetetut tavoitteet ja mahdol-listaa palvelujen tarkastelun kokonaisuutena ja selkeänä jaotteluna, eräänlaisena kattorakentee-na. Toisessa vaiheessa kokoavana ja ohjaavana voimana toimi moniammatillinen työryhmä (eri-tyisen tuen keskuksen johtaja, oppilashuollon palvelupäällikkö, alueellisen erityisopetuksen vas-taava, kehittäjä – sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, vastaava koulunkäyntiavustaja sekä erityiskoulun rehtori). Työryhmän tavoitteena oli ohjata oppilaan tuen polku mallin muodostumis-ta tarpeita ja käyttöä vastaavaan muotoon sekä täydentää 1. vaiheessa tehtyjä prosesseja, pal-velukuvauksia ja saatavuusperusteita.

Malli koostuu opetukseen ohjautumisen prosesseista, laadukkaasta arjesta ja peruspalveluista, tuen suunnittelusta sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen prosesseista ja tarvittavista saata-vuusperusteista.

Toisessa vaiheessa luotu malli löytyy raportin liitteeltä x.

2.4 Pilotissa tehty yhteistyö ja tiedottaminen

Pilotin idea on otettu hyvin vastaan yhteistyöverkostossa, mikä on aktivoinut toimijoita osallistu-maan pilotissa tehtävään työhön. Tavoitetta on pidetty lähes poikkeuksetta tärkeänä. Lähesty-mistapa (prosessien mallinnus process guide –ohjelmistolla) on kuitenkin saanut kritiikkiä. Tähän suurin syy on siinä, etteivät palautteen antajat koe työn tuovan pg-muodossa lisäarvoa arjen työhön. Toisena syynä lienee, että prosessiajattelu on kouluilla suhteellisen vieras asia. Pilotin aikana ollaankin jouduttu miettimään, miten ja missä muodossa työ jalkautetaan käytäntöön.

Pilotissa mukana ovat olleet työryhmien lisäksi yksittäisiä yhteistyökumppaneita. Pilotin kom-mentointi-, arviointi- ja suunnitteluverkostossa ovat olleet työryhmien toimijoiden lisäksi kelpo-koordinaattori Minna Koistinen, opetustoimen kehittämispäällikkö Päivi Mäki, OAJ:n edustaja Timo Kettunen, perusopetuksen johtaja Eva-Maria Raudasoja ja maahanmuuttajien koordinaat-tori Raimo Salo. Pilottia on esitelty mm. Oulun seudun sivistystiimissä, Oulun seudun kelpokehit-tämistyöryhmässä ja Oulun kaupungin lasten ja nuorten kehittämispäivillä. Lisäksi aktiivista yh-teistyötä on tehty erityisen tuen keskuksen johtoryhmän kanssa.

9

3 PILOTIN TOTEUTUMINEN, TULOKSET JA TUOTOSTEN KÄYTTÖ

3.1 Pilotin toteutuminen suhteessa pilotointisuunnitelmaan

ERTU:n kolmesta hanke-aihiosta pilotille 1. (erityisen tuen keskuksen palvelujen seudullinen kehittäminen) myönnettiin rahoitus 23.3.2009. Pilotti käynnistettiin suunnitelman mukaisesti pilot-tirahoilla 1.4.2009. Suunnitelman mukaisia keskeisiä toimenpiteitä heti alkamisen jälkeen oli mm. seudullinen tarvekartoitus, keskustelu tavoitteiden saavuttamisesta seudullisesti sekä aikaisem-man asiaan liittyvän työn kartoitusta.

Alkuperäinen pilotointisuunnitelma muuttui elo-syyskuussa 2009 suuresti. Huhtikuu-elokuun vä-lillä pilotointiin tehty pohjatyö (keskustelut ja kartoitus) sekä sivistystiimissä käydyt keskustelut olivat ratkaisevassa roolissa. Suunnitelmaa korjattiin saatujen tietojen perusteella. Peruslähtö-kohtien pysyessä samanlaisena – tuen järjestämisen ja erityisen tuen palvelujen yhtenäistämi-nen – lähestymistapaa muutettiin. Tukevahankkeen henkilöstö oli tärkeässä roolissa uuden lä-hestymistavan löytymisessä. He toivat esille kokemuksensa palveluiden järjestämisestä ja mal-linnuksesta sekä veivät eteenpäin mm. saatavuusperusteet -ideaa. Painopiste muuttui raken-teellisesta toiminnallisen muutoksen kehittämiseen. Pilotin nimeksi vaihtui oppilaan tuen polku.

Koulun toiminta, pedagogiikka, toimijoiden autonomia tekivät mallinnuksesta mielenkiintoista, mutta myös haasteellista. Mallinnuksen tekeminen osoitti kuitenkin kuinka tärkeää työtä olemme tekemässä. Jos toimintamalleja ei ole kuvattu, emme voi taata kuntalaisille tasa-arvoisia palvelu-ja paikasta riippumatta. Vaihteluväli toimintatavoissa vaikutti ensi alkuun suurelta, ja paikallisia eroja suuremmissakin linjoissa on olemassa. Tärkeää olikin huomata, etteivät mallinnukset saa poistaa hyviä alueellisia toimintatapoja yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla prosesseja vaan säilyttää toimijoiden autonomia moninaisten ja usein oppilaskohtaisten ratkaisujen tekemiseksi. Oppilaan tuen polku ei ota huomioon muita toimintoja vielä niin paljon kuin olisi tarpeen. Koulu-jen ja yhteistyöverkoston tilannesidonnainen toiminta toi mallinnukseen omat mausteensa, mal-linnuspalavereja jouduttiin perumaan eikä uusia tiukan aikataulun vuoksi saatu aina sovittua. Case -pohjainen lähestymistapa on kuitenkin helpottanut työskentelyä ja antoi väljyyttä mallin-tamiseen.

Oppilaan tuen polku elää, joten sen jatkuva tarkastelu ja kehittäminen on tärkeää. Oppi-laan tuen polussa olevat prosessit ovat versioita tämän hetken tilanteen ja tietämyksen pohjalta, ja niiden kehittäminen jatkuu. Kaikki prosessit eivät edusta Oulun kaupungin prosesseja vaan niissä on myös yritetty löytää uusia malleja toimia paremmin oppilaan hyväksi.

3.2 Pilotin tulokset ja hyödyntäminen tulevaisuudessa

Pilotin tärkeimpiä saavutuksia oli kokonaisrakenteen ja sen sisältöjen muodostuminen. Pääpaino asetettujen tavoitteiden mukaisesti suuntautui kokonaisuuden rakentamiseen ja ennakoivan tuen osioon, jonka peruspalvelujen esille nostaminen on pilotin arvioinnissa koettu merkittäväksi. Ko-konaisrakenteen vieminen seudullisesti eteenpäin ja seudullisten yhteneväisyyksien löytäminen on tulevaisuudessa tärkeää. Jatkohankkeena mallin käyttöä tulisi hyödyntää yhteisten seudullis-ten prosessien, palvelukuvausten ja saatavuusperusteiden löytämiseen ja kehittämiseen sekä kuntakohtaisten hyvien käytänteiden (keinovalikoiman) esille nostamiseen. Myös alueen yhtei-sen tuen järjestämisen käsitteistön lanseeraaminen voi onnistua pilotissa tehdyn työn pohjalta.

10

Oppilaan tuen polku – mallin avulla voidaan myös keskustella koulun tuen järjestämisestä ja sen toiminnasta muun tukiverkoston kanssa ja saada palautetta prosessien pohjalta, joka edelleen kehittää niiden toimivuutta. Malli auttaa rajapintojen tarkastelussa muiden verkostossa toimivien toimijoiden kanssa ja sen kautta auttaa yhteistyön suunnittelua.

Pilotti on synnyttänyt useita eri jatkokäyttöön liittyviä innovaatioita. Seudullinen sähköinen oppi-missuunnitelma (SOPS) toteutuessaan käyttää hyväkseen syntyneitä prosesseja, palvelukuva-uksia ja saatavuusperusteita. Tämä etenee työnimellä ”huolinappi”, jonka alta käyttäjät saavat tuen järjestämiseen liittyvää apua ja ohjeistusta.

Pilotin aikana opetustoimen puolelle tuotu saatavuusperusteet – ajattelu on saanut suuren huo-mion jo seudullisestikin. Koulun kentällä toimivat eri tahot ovat ottaneet ajattelun palvelujen koh-dentamisen tueksi. Tarve kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden luontiin keskeisiin proses-seihin on noussut esille. Kun prosessit ovat hahmottuneet, toimijat kokevat niiden arvioinnin tär-keäksi, muttei pilotin aikana vielä saatu vastattua tähän tarpeeseen. Lähitulevaisuudessa olisikin tärkeää löytää pikaisesti yhteinen linja saatavuusperusteille ennen kuin ajattelu levittäytyy seu-dulle laajemmin. Kuten jo aiemmin mainittiin, suurin haaste pilotin jalkauttamisessa on mukana olijoilta saadun palautteen mukaan process guide -mallinnuksen haasteellinen ulkoasu sekä itse ohjelman rajal-linen käytettävyys. Jo 1. vaihe osoitti, että käytäntöön soveltamisen tarve on noussut voimak-kaasti esiin. Pilotin aikana on tehty yhteistyötä verkostossa, jotta työ saataisiin integroitua ar-keen tarkoituksen mukaisesti. Asiaan täytyy kuitenkin jatkossa kiinnittää huomiota ja panostusta. Process guiden on kuitenkin tarkoitus toimia ”pankkina”, jonne prosessit ja niiden tiedot kerätään ja josta niitä käytetään ja sovelletaan jatkokäyttöön. Tässä tapauksessa hyvänä esimerkkinä toimii sähköinen oppimissuunnitelma. Toteutuessaan kuvaukset viedään uudella graafisella ul-koasulla uuteen ohjelmistoon, mutta tarvittava materiaali saadaan kuitenkin pg:sta.

3.3 Pilotin vaikuttavuus tulevaisuudessa

Pilottiin kohdistuneella panostuksella saatiin tuotos, joka vastaa suurelta osin asetettuja tavoittei-ta. Tuotoksella saatu vaikuttavuus on toistaiseksi pientä ja rajoittuu mukana olijoiden tietotaidon lisääntymiseen sekä asenteelliseen muutokseen. Pilotin vaikuttavuus syntyy jatkohankkeissa/jatkotoimenpiteissä seuraavista tekijöistä (vaikutta-vuus; toteutus; suluissa vaatimukset toteutumiselle):

- Seudullisesti yhteinen ohjeistus ja toimintamallit sekä seudullinen palvelujen oh-jaus oppilaan tuen polku –mallin pohjalta, yhteiset tuen toteuttamisperusteet; mal-lin seudullistaminen, yhteiset prosessit ja saatavuusperusteet; (kuntien keskeisten toimi-joiden sitoutuminen ja tahtotila, sivistystiimin hyväksyntä, ajan ja rahan resursointi, kou-luttaminen ja tiedottaminen)

- SOPS ja huolinappi, tuki tuen suunnitteluun, tuen järjestämisen laatu kasvaa ja ta-sa-arvoistuu, tukimuotoja käytetään monipuolisemmin, riittävän konkreettiset työ-välineet ja yhteinen käsitteistö tuen järjestämiseen; mallin visualisointi sähköiseen järjestelmään soveltuvin osin, mahdollisuus seudullisiin yhteisesti sovittuihin toimintata-poihin ja kuntakohtaisiin sopimuksiin tuen järjestämisestä; (SOPS toteutuu odotetusti, käyttöliittymä tukee mallin visualisointia)

11

- Eri ammattiryhmien työn tuntemuksen lisääminen (prosessien tarkentaminen edel-leen kehittäminen, jalkauttaminen ja koulutus)

- Ennaltaehkäisevän työn määrän kasvu; prosessien jalkauttaminen, ennaltaehkäisevi-en tukimuotojen käyttöönotto monipuolisemmin; (pilotissa esille nostettujen keinojen ja prosessien vahvistaminen tukiverkossa, esim. alueellinen jalkauttuminen, seuranta ja do-kumentointi)

LIITE 1

Tuen kolmiportaisuus (pedagoginen lähestymistapa oppimisen tuen ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta)

TUKI SAATAVUUSPERUSTEET TAVOITE

Ennakoiva Oppimista, opiskelua ja oppimisympäristöä edistävä toiminta ja vaikuttaminen Terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikuttaminen

Suunnattu kaikille oppilaille tai tietylle ryhmälle (esim. alue, ikäryh-mä tai huoltajat) Ei ongelmalähtöisyyttä.

Oppimisen taitojen ja tietojen lisäämistä laadukkaassa perusopetukssa. Ennaltaehkäistä tuen tarpeen syntymis-tä. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen terveydestä ja hyvin-voinnista.

Yleinen Lieviä oppimisen esteitä poistava toiminta sekä oppimista tukeva konsultaatio. Terveyttä ja hyvinvointia tukeva toiminta ja konsul-taatio koulussa (koulun henkilöstö).

Huoli herännyt/todettu tuen tarve. Oppimista uhkaava huoli, johon voidaan vastata lyhytaikaisilla tukitoimilla. Huolen aiheisiin pystytään puuttumaan yleisen tuen muodoilla.

Oppimisen taitojen (yksilöity tai ryhmään kohdistettu) vahvistaminen ja tukeminen varhaisessa vaiheessa. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen omasta ja muiden hyvinvoinnista. Opiskeluympäristöön vaikuttaminen Omatoimisuuteen ohjaaminen

Tehostettu Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti opetuksen yleisiin tukikäytäntöihin perustuvaa tukea. Säännöllinen ja jatkuva oppimisen esteitä poistava toiminta sekä oppimista ja sen edellytyksiä vahvista-va työ. Terveyttä ja hyvinvointia vahvistava työ koulussa ja moniammatillisessa tukiverkossa.

Yleisen tuen tukimuodot eivät riitä. Pedagoginen arvio. Tuen aloit-taminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti. Oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja.

Koulunkäynnin ja oppimisen taitojen löytäminen ja vahvis-taminen. Terveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen

Erityinen Voimakas opetusmenetelmiin, oppisisältöihin tai oppimisympäristöön puuttuminen. Terveyttä ja hyvin-vointia lisäävä asia-kaskeskeinen työ

Tehostettu tuki riittämätöntä Pedagoginen selvitys. koulunkäynnin keskeytymisen uhka oppimisen etenemisen vaarantuminen toimintakyky merkittävästi alentunut syrjäytymisvaarapsyykkinen vakava sairastuminen, vaaraksi itselle tai muille Suoraan erityiseen tukeen siirtyvä vamman yms. vuoksi.

Oppimisen ja koulukäynnin rutiinien palauttaminen. Oppimisen ja koulukäynnin rutiinien vahvistaminen. Oppilaan ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden vahvistu-minen

LIITE 2

Liite Lomakkeen täyttää operatiivinen -, strateginen johtaja tai prosessin omistaja

Prosessin nimi Aloituspäivämäärä

Oppilaan tuen polku 1.10.2009

Prosessin tarkoitus

Oikeanlaisen tuen tarpeen löytäminen ja sen järjestäminen moniammatillisesti. Oikeat tahot auttavat oikeassa asiassa.

Prosessin omistaja

Tuula Takalo (hyvinvoinnin tukeminen, Kaisu Markus-Hanka (oppimisen tukeminen)

Prosessin mallintajat

Minna Hellsten, Kristiina Manninen, Minna Kovala, Outi Laine, Tarja Ängeslevä-Furst, Paula Loukkola, Kaisa Kiuttu, Harri Anttonen

Prosessin lähtötilanne

Toimijalla tai perheellä herää huoli oppilaasta. Huoli herättää tarpeen koulunkäynnissä järjestettävälle tuelle. On olemassa riski ja ympäristö pyritään järjestämään hyvinvointi tukevaksi. Oppiminen ei edis-ty opetussuunnitelman mukaisesti. Normaalit oppimista ja hyvinvointia tukevat järjestelyt eivät riitä takaamaan tavoitteisiin pääsyä.

Moniammattillisen yhteistyön haasteena yhteisten tavoitteiden puuttuminen. Tuen tarpeen määrittelyn ontuminen, jolloin asia ehtii kriisiintyä.

Prosessin lopputilanne

Oppilaalla ja perheellä on riittävä tuki, jotta koulunkäynti sujuu. Huoli on poistettu. Riittävän hyvä tukiverkko järjestetty tarkoituksenmukaisesti, jolloin riski tai uhka oppimiselle tai hyvinvoinnille on poistettu. Tukijärjestelmällä on pystytty vastaamaan ongelman haasteeseen.

Prosessin asiakkaat

Oppilas ja huoltajat

Kuuluuko yhteistyökumppanit asiakkaisiin?

Asiakastarpeet ja vaatimukset

Apu ongelmaan nopeasti ja joustavasti. Perhe haluaa myönteisen muutokseen hankalaan tilanteeseen.

Koulu odottaa oppilaalta sujuvaa koulunkäyntiä ja nopeaa positiivista muutosta. Koulu odottaa toimi-vaa moniammatillista yhteistyötä. Sitoutumista kaikilta toimijoilta, koti, koulu, ulkoiset toimijat. Tieto kulkee kaikkien toimijoiden välillä.

Prosessin menestystekijät

Oikeat henkilöt tekemässä oikeaa asiaa, kodin ja koulun yhteistyö, sitoutuminen, oppilaan oma panos, tiedonsiirto, laatu ja aika kohtaavat

Prosessin mittarit

Oppimistulokset, henkilöstön arviointi, asiakastyytyväisyys, koulunkäynnin säännöllisyys, verkostojen arviointi ja toisaalta heidän arvionsa prosessista, ilmapiiri

Keskeiset resurssit ja kyvykkyydet

työpanos ja asiantuntijuus

LIITE 2

Prosessin ohjaus ja kehittämismenettely

Omistajien tehtävänä ohjaus ja kehittäminen, koulun tasolla oppilashuoltoryhmä. myös opetussuunni-telma ja lait ohjaavat toimintaa.

Rajapinnat muihin prosesseihin

Lasu, sairaalapalvelut, päivähoito etc. (tarkennetaan myöhemmin)

LIITE 2

A 1. Siirtyminen opetukseen (ohjautumisprosessit)

A 1.1. YLEISOPETUKSEEN OHJAUTUMINEN 3

A 1.1.1. Oman alueen kouluun ohjautuminen 4

A 1.1.2. Toisen oppilasalueen kouluun 4

A 1.1.4. Aikaisemmin kouluun 5

A 1.1.5. Myöhemmin kouluun 5

A 1.1.6. Kouluvalmiuden moniammatillinen arviointi 5

A 1.2. OHJAUTUMINEN PIENLUOKKAAN 6

A 1.3. OHJAUTUMINEN STARTTILUOKALLE 8

A 1.4. OHJAUTUMINEN ERITYISKOULUUN/ALUEELLISEEN ERITYISLUOKKAAN 10

A 1.4.1. KAJAANINTULLIN KOULU 10

A 1.4.2. HEINÄTORIN KOULU 11

A 1.5. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN OHJAUTUMISPROSESSIT 13

A 1.5.1. Ohjautuminen valmistavaan opetukseen 14

A 1.5.2. Esikouluoppilaan siirtyminen valmistavaan opetukseen 15

A 1.5.3. Opiskelu valmistavassa opetuksessa 16

A 1.5.4. Integrointi valmistavan opetuksen aikana 17

A 1.5.5. Ohjautuminen valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen 17

A 1.5.6. Päättöarviointi 17

A 1.5.7. Ohjaus jatko-opintoihin 18

A 1.6. KOTIKOULUUN OHJAUTUMINEN 18

A 1.7. KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN TARVEKARTOITUS 19

A 1.8. KOULUSTA TOISEEN/KUNNASTA TOISEEN OHJAUTUMINEN 19

A 1.9. SAIRAALAKOULUUN OHJAUTUMINEN 20

A 1.10. PIENLUOKASTA YLEISOPETUKSEEN 21

A 1.11. KAJAANINTULLISTA KOTIKOULUUN 21

A 1.12. SAIRAALAKOULUSTA KOTIKOULUUN 21

LIITTEET 22

A 1.1. Yleisopetukseen ohjautuminen

PALVELUKUVAUS

Oikeus on myös velvollisuus. Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Huoltaja

vastaa ensisijaisesti lapsen oppivelvollisuuden toteutumisesta. Lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä

vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta. Lähes kaikilla seitsemänvuotiailla lapsilla on jo tuntumaa kouluun.

Melkein kaikki kuusivuotiaat ovat osallistuneet päiväkodeissa tai kouluissa esiopetukseen. Peruskoulut ja

päiväkodit ovat yhteistyössä niin, että lapsen siirtyminen esiopetuksesta kouluun on joustavaa.

Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden

alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Oikeus on myös velvollisuus. Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen.

Huoltaja vastaa ensisijaisesti lapsen oppivelvollisuuden toteutumisesta. Lapsen oppivelvollisuus

alkaa sinä vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta. Lähes kaikilla seitsemänvuotiailla lapsilla on jo

tuntumaa kouluun. Melkein kaikki kuusivuotiaat ovat osallistuneet päiväkodeissa tai kouluissa

esiopetukseen. Peruskoulut ja päiväkodit ovat yhteistyössä niin, että lapsen siirtyminen

esiopetuksesta kouluun on joustavaa. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on

suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Oma oppilasalue määräytyy oppilaan asuinalueen mukaan. Lähikoulu on jokin oppilasalueen

kouluista. Aina lähikouluksi ei voida osoittaa maantieteellisesti lähintä koulua: lähikoulu ja lähin

koulu voivat siis olla eri asia. Jokaisella alueella on yhdysrehtori. Alueen koulujen rehtoreista

muodostuva rehtoritiimi sijoittaa yhdysrehtorin johdolla oppilaat alueen kouluihin siten, että

aloittavat ryhmät ovat kooltaan tasapainossa. Lähikoululla tarkoitetaan sitä oppilaan omalla

oppilasalueella sijaitsevaa koulua, jonka koulun rehtori osoittaa ilmoittautumisen jälkeen

oppilaalle kouluksi ja jota oppilaalla on oikeus käydä. Joillakin kouluilla on kaksi tai useampia

toimipisteitä; oppilaiden sijoittumisesta näihin päättää rehtori.

SAATAVUUSPERUSTEET

Lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta.

Lähikoululla tarkoitetaan sitä oppilaan omalla oppilasalueella sijaitsevaa koulua, jonka koulun

rehtori osoittaa ilmoittautumisen jälkeen oppilaalle kouluksi ja jota oppilaalla on oikeus käydä.

Joillakin kouluilla on kaksi tai useampia toimipisteitä; oppilaiden sijoittumisesta näihin päättää

rehtori. Oppilaille osoitetaan lähikoulu omalta oppilasalueelta seuraavien valintaperusteiden

mukaisesti:

• Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy

• Sisaruusperuste ja/tai koulumatka

• Lähikoulutoive

A 1.1.1. Oman alueen kouluun ohjautuminen

PALVELUKUVAUS

Oma oppilasalue määräytyy oppilaan asuinalueen mukaan. Lähikoulu on jokin oppilasalueen

kouluista. Aina lähikouluksi ei voida osoittaa maantieteellisesti lähintä koulua: lähikoulu ja lähin

koulu voivat siis olla eri asia. Jokaisella alueella on yhdysrehtori. Alueen koulujen rehtoreista

muodostuva rehtoritiimi sijoittaa yhdysrehtorin johdolla oppilaat alueen kouluihin siten, että

aloittavat ryhmät ovat kooltaan tasapainossa. Lähikoululla tarkoitetaan sitä oppilaan omalla

oppilasalueella sijaitsevaa koulua, jonka koulun rehtori osoittaa ilmoittautumisen jälkeen

oppilaalle kouluksi ja jota oppilaalla on oikeus käydä. Joillakin kouluilla on kaksi tai useampia

toimipisteitä; oppilaiden sijoittumisesta näihin päättää rehtori.

Lähikoululla tarkoitetaan sitä oppilaan omalla oppilasalueella sijaitsevaa koulua, jonka koulun

rehtori osoittaa ilmoittautumisen jälkeen oppilaalle kouluksi ja jota oppilaalla on oikeus käydä.

Joillakin kouluilla on kaksi tai useampia toimipisteitä; oppilaiden sijoittumisesta näihin päättää

rehtori.

SAATAVUUSPERUSTEET

Oppilaille osoitetaan lähikoulu omalta oppilasalueelta seuraavien valintaperusteiden mukaisesti:

• Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy

• Sisaruusperuste ja/tai koulumatka

• Lähikoulutoive

A 1.1.2. Toisen oppilasalueen kouluun

PALVELUKUVAUS

Huoltaja voi hakea lapselleen koulupaikkaa myös muusta kuin oman oppilasalueen koulusta.

Hakeminen tapahtuu kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Oppilas voi hakeutua toisen

oppilasalueen kouluun myös siirtyessään 7. luokalle.

SAATAVUUSPERUSTEET

Mikäli hakijoita on enemmän kuin koulussa on oppilaspaikkoja, saatavuusperusteet ovat:

Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy

Sisaruusperuste ja/tai koulumatka

A 1.1.4. Aikaisemmin kouluun

PALVELUKUVAUS

Perusopetuslain 27 §:n mukaan: ”Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta.”

Perusopetuslain 27 §:n mukaan: ”Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä

aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on

edellytykset suoriutua opiskelusta.” Esimerkiksi mikäli vanhemmat suunnittelevat asiantuntija-

arvioon nojautuen vuonna 2004 syntyneen lapsensa koulunkäynnin aloitusta jo syksyllä 2010,

heitä pyydetään ottamaan yhteyttä oman oppilasalueen lähimmän koulun rehtoriin viimeistään

3.2.2010. Lapsen koulunkäynti alkaa 6-vuotiaana, jos hän esim. kehitysvammaisuuden, vaikean

sairauden, näkö- tai kuulovamman takia tarvitsee pidemmän ajan perusopetuksen oppimäärän

saavuttamiseen. Päiväkoti, koulu ja lastenneuvolat antavat asiassa tarkempia tietoja.

SAATAVUUSPERUSTEET

Lapsen koulunkäynti alkaa 6-vuotiaana, jos hän esim. kehitysvammaisuuden, vaikean sairauden,

näkö- tai kuulovamman takia tarvitsee pidemmän ajan perusopetuksen oppimäärän

saavuttamiseen. Päiväkoti, koulu ja lastenneuvolat antavat asiassa tarkempia tietoja.

A 1.1.5. Myöhemmin kouluun

PALVELUKUVAUS

Esimerkiksi vuonna 2003 syntyneen lapsen koulunkäynnin aloittamista on mahdollista myöhentää

syksyyn 2011.

SAATAVUUSPERUSTEET

Huoltajia, jotka pohtivat vuonna 2003 syntyneen lapsensa koulunkäynnin mahdollista

myöhentämistä tai koulun aloittamista starttiluokalla, pyydetään olemaan yhteydessä lapsen

esiopetusryhmän opettajiin. Mikäli lapsi ei ole esiopetuksessa, yhteyttä voi ottaa lastenneuvolaan.

Yhdessä huoltajien, päivähoidon, lastenneuvolan ja opetustoimen oppilashuoltohenkilöstön

kanssa selvitetään lapselle parhaiten sopiva koulun aloitustapa.

A 1.1.6. Kouluvalmiuden moniammatillinen arviointi

PALVELUKUVAUS

Oppilaan kouluvalmiutta arvioidaan moniammatillisesti yhteistyöttä päivähoidon, koulun ja mahdollisten

muiden toimijoiden kanssa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Kun huolta lapsen pärjäämisestä koulussa on. Kun alustavat kouluvalmiustestit antavat aihetta

jatkotutkimuksille.

A 1.2. Ohjautuminen pienluokkaan

PALVELUKUVAUS

Oulun kaupungin alueelliset pienluokat sijoittuvat Erityisen tuen keskuksen alueellisen erityisopetuksen

toimialueelle. Ne toimivat ennalta ehkäisevänä tehostettuna tukena sellaisille alkuopetuksen 1.-2.

luokan ja mahdollisesti myös 3. luokan sekä 3.-6. luokkien oppilaille, jotka tarvitsevat yksilöllisempää

opetusta ja pienempää opetusryhmää. Pienluokkajakson aikana voidaan arvioida laajempaa

erityisopetuksen ja/tai oppilashuollollisen tuen tarvetta. Se voi toimia myös tukitoimena sairaalajaksolta

tai erityisluokasta/erityiskoulusta palaavalle oppilaalle.

Oulun kaupungin alueelliset pienluokat sijoittuvat Erityisen tuen keskuksen alueellisen

erityisopetuksen toimialueelle. Ne toimivat ennalta ehkäisevänä tehostettuna tukena sellaisille

alkuopetuksen 1.-2. luokan ja mahdollisesti myös 3. luokan sekä 3.-6. luokkien oppilaille, jotka

tarvitsevat yksilöllisempää opetusta ja pienempää opetusryhmää. Pienluokkajakson aikana

voidaan arvioida laajempaa erityisopetuksen ja/tai oppilashuollollisen tuen tarvetta. Se voi toimia

myös tukitoimena sairaalajaksolta tai erityisluokasta/erityiskoulusta palaavalle oppilaalle.

Yhteistyö huoltajien, kotikoulun, mahdollisten tutkimus- ja hoitotahojen sekä pienluokan välillä

jatkuu koko pienluokkasijoituksen ajan. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa pienluokkaopettajan

rinnalla arvioimassa ja suunnittelemassa tukitoimien järjestämistä tai tutkimus- ja/tai

hoitotarvetta.

Jokaiselle oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma. Siinä kuvataan lapsen vahvuudet, oppimiseen

ja yleiseen selviämiseen liittyvät haasteet, tavoitteet, tukitoimet (tukiopetus, osa-aikainen

erityisopetus, oppilashuollon palvelut jne.) sekä millaisia menetelmiä tai työskentelytapoja

käytetään opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppimissuunnitelmassa asetettujen

tavoitteiden ja tehostetun tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä huoltajan

kanssa.

Pienluokkaa opettaa erityisluokanopettaja työparinaan koulunkäyntiavustaja. Koulun laaja-alainen

erityisopettaja toimii tarvittaessa yhteistyössä pienluokan opettajan kanssa. Pienluokkapaikan

saatuaan oppilas siirtyy pienluokkakoulun oppilashuollon piiriin.

Pienluokan toiminta

Opetusjärjestelyt ovat joustavia ja eriyttäviä. Tavoitteena on, että oppilas saa riittävän ja oikea-

aikaisen tuen oppimiselleen, kehitykselleen ja kasvulleen. Pienluokka tarjoaa opetusta vähintään

24 tuntia/viikko, mutta oppilaiden viikkotuntimäärä voi vaihdella. Oppilas voi valmiuksiensa

mukaisesti opiskella osan oppitunneistaan omaa vuosiluokkaansa vastaavassa luokassa ja näin

harjoitella isommassa ryhmässä työskentelyä Pienluokkasijoituksen aika määräytyy

oppilaskohtaisesti ja integroitumista kotiluokkaan tuetaan eri järjestelyin. Huoltajien kanssa

tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti silloin, kun lapsen koulunkäynti edellyttää runsaasti

erityisjärjestelyjä.

Oppilasarviointi ja paluu pienluokasta

Pienluokan oppilaan arvioinnin suorittaa pienluokkaopettaja tarvittaessa yhdessä kotiluokan

opettajan kanssa. Pienluokkasijoituksen aikana oppilaan koulunkäyntiä seurataan

oppimissuunnitelman tai HOJKS:n avulla, joita arvioidaan säännöllisesti vähintään kaksi kertaa

lukuvuoden aikana. Ennen pienluokkasijoituksen päättymistä oppilas harjoittelee ryhmätaitoja ja

opiskelee omaa vuosiluokkaansa vastaavassa kotiluokassa. Pienluokan opettaja tekee tiivistä

yhteistyötä oppilaan kotikoulun luokanopettajan kanssa, jotta oppilaan siirtyminen takaisin

mahdollistuu. Pienluokasta siirrytään pääsääntöisesti omaan kotiluokkaan. Jos tehostetun tuen

toimet eivät ole olleet riittäviä, päädytään pohtimaan erityisopetuspäätöstä. Neuvottelut

tarvittavista oppilashuollollisista tukitoimista tai mahdollisesta erityisopetuksen siirrosta tulee

käynnistää moniammatillisesti riittävän varhaisessa vaiheessa huoltajan kanssa ja olla yhteydessä

alueellisen erityisopetuksen vastaavaan (erityisopetuksen koordinaattoriin). Koulun

oppilashuoltoryhmä on avainasemassa kyseisiä järjestelyjä pohdittaessa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Oppimisen tai hyvinvoinnin edistyminen tarvitsee yksilöllistä tukea pienemmässä ryhmässä.

Oppilas ei kykene etenemään opinnoissaan omassa kotiluokassaan ja/tai hänen hyvinvointinsa on

uhattuna siellä. Pienluokkaan pääsee pienluokkakoulun oppilashuoltoryhmän lausunnon

perusteella ja/tai rehtorin suostumuksella.

Ei pitkäaikaisiin sijoituksiin. Oppilas pitäisi pystyä integroitumaan omaan kotiluokkaan viimeistään

kahden vuoden kuluessa. Jos oppilasta ei voida integroida kotiluokkaansa missään määrin ja ollut

pienluokassa 2 vuotta (toisen vuoden keväällä), täytyy muita tukimuotoja harkita. Koulutulokkaalla

on oltava asiantuntija suositus päästäkseen pienluokkaan. Muilla OHR arvioi tarpeen, jonka

pohjalta siirto tehdään.

Tyypillisiä pienluokan oppilaiden haasteita (kuvaus oppilaasta oppimisen ja hyvinvoinnin

näkökulmasta):

Oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa merkittävästi; omaa opiskelua tai muita haittaava

levottomuus isossa ryhmässä; tunne-elämän vaikeudet; sairaalakoulusta tai muualta vastaavasta

paluun helpottamiseksi, jos pienryhmän kautta voitaisiin tulla normaalin arkirytmiin.

Todella heikolla oppimishistorialla Suomeen tullut maahanmuuttajataustainen lapsi/nuori.

Valmistavan opetuksen jälkeen kaikki eivät saavuta riittäviä valmiuksia selviytyäkseen

perusopetuksesta ilman järeämpiä tukitoimia. Usein aika on ratkaiseva tekijä ja silloin suuntana on

yleisopetuksen ryhmä.

A 1.3. Ohjautuminen starttiluokalle

PALVELUKUVAUS

Starttiluokka on tarkoitettu oppivelvollisuusikäiselle lapselle, jolla ei ole vielä riittäviä tiedollisia,

taidollisia tai sosiaalisia kouluvalmiuksia siirtyä esiopetuksesta 1. luokalle omaan lähikouluun.

Starttiluokassa kehitetään yleisiä oppimisvalmiuksia ja harjoitellaan koulumaista työskentelyä ja

sosiaalisia taitoja. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka avulla seurataan lapsen

kehitystä ja oppimista. Kaupungin kaksi starttiluokkaa toimivat Kaukovainion ja Nuottasaaren kouluissa.



Starttiluokassa kehitetään yleisiä oppimisvalmiuksia ja harjoitellaan koulumaista työskentelyä ja

sosiaalisia taitoja. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka avulla seurataan

lapsen kehitystä ja oppimista. Kaupungin kaksi starttiluokkaa toimivat Kaukovainion ja

Nuottasaaren kouluissa.

Oulun kaupungin opetustoimen starttiluokkien toiminta on Erityisen tuen keskuksen (Ertun)

alueellisia erityisopetuspalveluja. Starttiluokkatoiminnan tavoitteena on Erityisopetuksen

strategian (2007:47) mukaisesti tarjota varhaista tehostettua tukea. Starttiluokka on tarkoitettu

oppivelvollisuusikäiselle lapselle, jolla ei ole vielä riittäviä tiedollisia, taidollisia tai sosiaalisia

valmiuksia aloittaa koulunkäyntiä lähikoulunsa 1. luokan opetusryhmässä tai alueellisessa

pienluokassa eikä koulunaloittamisen myöhentäminen ja toinen esiopetusvuosi ole lapsen

kehityksen kannalta tarkoituksenmukainen vaihtoehto.

Starttiluokkavuoden aikana kehitetään lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia, opetellaan kirjaimia ja

numeroita, harjoitellaan lukemista, kirjoittamista sekä peruslaskutoimituksia. Kädentaidot ja

liikunta kuuluvat tärkeänä osana starttiluokan toimintaan. Koulumaista työskentelyä harjoitellaan

kaikissa tilanteissa. Oppilaan viikoittainen tuntimäärä voi vaihdella yksilöllisesti. Starttiluokassa

opiskellaan yksi lukuvuosi. Tavoitteena on siirtyä starttiluokkavuoden jälkeen oman lähikoulun 1.

luokalle. Starttiluokan opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja työparinaan koulunkäyntiavustaja.

Toiminnan painopistealueita

Starttiluokkavuoden aikana pyritään vahvistamaan lapsen myönteistä minäkuvaa oppijana.

Starttiluokassa Lapsen omaa ajattelua tuetaan ja kannustetaan myönteisen ja samalla ohjaavan

vuorovaikutuksen avulla.

Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Se sisältää kuvauksen lapsen vahvuuksista,

yksilöllisistä opillisista valmiuksista sekä oppimiseen ja yleiseen selviytymiseen liittyvistä

haasteista. Oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen starttiluokkavuodelle asetetut tavoitteet,

tavoitteiden saavuttamisen keinot sekä tarvittavat tukitoimet. Oppimissuunnitelma laaditaan

yhdessä oppilaan, huoltajien, koululääkärin, terveydenhoitajan sekä starttiluokan opettajan ja

koulunkäyntiavustajan kanssa. Usein oppimissuunnitelman laadinnassa ovat mukana myös lapsen

hoidosta ja/tai kuntoutuksesta vastaavat asiantuntijatahot. Oppimissuunnitelman päivittämisestä

ja arvioinnista sovitaan aina oppilaskohtaisesti. Arviointi voidaan toteuttaa oppimissuunnitelman

päivittämisen yhteydessä toteutettavana arviointikeskusteluna tai starttiluokan omalla

todistuskaavakkeella oppimissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaalisen kehityksen tukeminen, oppilaan itsetunnon vahvistaminen sekä vuorovaikutus- ja

ryhmätyötaitojen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Oppilasta ohjataan koulun sääntöjen ja

sopimusten hyväksymiseen ja niiden johdonmukaiseen noudattamiseen. Oppilasta autetaan

jäsentämään omaa sosiaalista ympäristöään ja paikkaansa ryhmän jäsenenä.

Tiedollisia ja taidollisia valmiuksia tuetaan ja kehitetään harjaannuttamalla oppilaan kielellisiä ja

matemaattisia valmiuksia. Myös taideaineet, kädentaidot sekä liikunta ovat tärkeä osa

starttiluokan toimintaa. Osa toiminnasta ja opetuksesta, esim. liikuntatunnit, voidaan toteuttaa

integroituna koulun 1.luokan oppilaiden kanssa.

Oppilasta tuetaan koululaiseksi kasvamisessa ohjaamalla koulun jokapäiväisten toimintojen ja

vuosittain toistuvien tapahtumien omaksumiseen. Starttiluokan oppilaat osallistuvat koulun

yhteisiin tapahtumiin, retkiin, juhliin ja päivänavauksiin. Tavoitteena on omaksua ”koululaisen

rooli” ja siihen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia. Starttiluokan oppilailla on koulun vanhempia

oppilaita kummeina edistämässä sopeutumista koulun arkeen ja toimintatapoihin.

SAATAVUUSPERUSTEET



Koulutulokkaille, joilla ei ole vielä riittäviä tiedollisia, taidollisia tai sosiaalisia kouluvalmiuksia

siirtyä esiopetuksesta 1. luokalle omaan lähikouluun.

Ei arvioida 1. luokan tavoitteiden mukaan. Omat starttiluokan tavoitteet ja starttiluokan todistus.

A 1.4. Ohjautuminen erityiskouluun/alueelliseen erityisluokkaan

ERITYISKOULUIHIN OHJAUTUMINEN YHTEINEN OHJAUTUMISPROSESSI SEURAAVIEN OSALTA

A 1.4.1. KAJAANINTULLIN KOULU

KAJAANINTULLIN YKSIKKÖ

PALVELUKUVAUS

Kajaanintullin koulu tarjoaa perusopetusta lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja

yhteiskuntaan sopeutumisessa. Oppilaan sopeutumista tavoitteelliseen kasvuympäristöön

vahvistetaan. Erityisenä kasvatuksellisena painotuksena on opettaa sosiaalisia taitoja, joita oppilas

tarvitsee selviytyäkseen itseään ja ympäristöään tyydyttävällä tavalla.

Kajaanintullin koulu tarjoaa perusopetusta lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja

yhteiskuntaan sopeutumisessa. Oppilaan sopeutumista tavoitteelliseen kasvuympäristöön

vahvistetaan. Erityisenä kasvatuksellisena painotuksena on opettaa sosiaalisia taitoja, joita oppilas

tarvitsee selviytyäkseen itseään ja ympäristöään tyydyttävällä tavalla.

Vuosiluokilla 1 – 9 opetus tapahtuu pienissä ryhmissä, jolloin oppilaan yksilöllinen tarve voidaan

paremmin huomioida.

Oppilaita on 60 – 70. Alemmilla luokilla opetellaan koululaisen perustaitoja turvallisessa

oppimisympäristössä, jolloin selkeät rajat ja toimintatavat turvaavat työrauhan ja oppimisen.

Ylemmillä luokilla korostuu elämänhallinta , jossa keskeistä on säännöllisen elämänrytmin

saavuttaminen ja sosiaalinen kasvu.

Kajaanintullin koulun opetuksessa korostuu toiminta ja käsillä tekeminen. Taito- ja taideaineiden

lisäksi liikunnalla ja ympäristökasvatuksella on keskeinen asema. Kaupungin tarjoamia liikunta- ja

kulttuuripalveluja käytetään ahkerasti.

Kajaanintullin kouluun kuuluvat myös Pikisaaren luokka, Toppilan korjaamoluokka ja Tuomontupa,

jotka kaikki toimivat työpajaperiaatteella.

Kajaanintullin koulun perustavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria suorittamaan

peruskoulu loppuun. Oma tavoitteensa on myös tukea oppilaiden valmiuksia jatko-opintoihin.

SAATAVUUSPERUSTEET

Kajaanintullin koulu on tarkoitettu oppilaalle, joka on sosiaalisesti sopeutumaton oman

lähikoulunsa oppimisympäristöön ja yhteisöön. Oppilaalle ei saada turvattua työrauhaa ja

oppimista lähikoulussa. Koulu on tarkoitettu oppilaille, joilla on voimakkaita käyttäytymisen

häiriöitä.

A 1.4.2. HEINÄTORIN KOULU

HEINÄTORIN YKSIKKÖ

PALVELUKUVAUS

Heinätori on pääsääntöisesti yksilöllistettyä luokkamuotoista erityisopetusta antava

kouluyksikkö,jonka oppilasalueena on koko kaupunki. Opetuksessa pyrimme kehittämään

oppilaan, jolla on laaja-alainen kehitysviive, tarvitsemia itsenäisen elämän edellyttämiä tietoja ja

taitoja. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden itsetunnon tukemiseen ja sosiaalisten taitojen

kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että oppilaat jatkavat opiskeluaan tasapainoisina ja

yhteistyökykyisinä toisen asteen opinnoissa.

Heinätori on pääsääntöisesti yksilöllistettyä luokkamuotoista erityisopetusta antava

kouluyksikkö,jonka oppilasalueena on koko kaupunki. Koulussa on 130 oppilasta vuosiluokilla 1 –

10. Perusopetusryhmiä on 20 ja opetusryhmien koko keskimäärin seitsemän oppilasta. Jokaiselle

oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Heinätorin yksikössä on kolme

toimipaikkaa, joista hallinto ja 6. – 9. luokat sijaitsevat osoitteessa Torikatu 45. Luokat 1 – 5 ovat

Nuottasaaren koulun tiloissa, Isokatu 94 ja 10. luokka (ERTU-ammattikymppi) Ammattiopisto

Luovin yhteydessä Nahkatehtaankadulla.

Opetuksessa pyrimme kehittämään oppilaan tarvitsemia itsenäisen elämän edellyttämiä tietoja ja

taitoja. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden itsetunnon tukemiseen ja sosiaalisten taitojen

kehittämiseen. Tavoitteenamme on, että oppilaat jatkavat opiskeluaan tasapainoisina ja

yhteistyökykyisinä toisen asteen opinnoissa. Heinätorin koulussa pyritään luomaan valmiuksia

oppilaan terveen itsetunnon kehittymiselle ja oma-aloitteisuuden heräämiselle. Yhteistyökyky ja

suvaitsevaisuus ovat edellytyksenä toimimiselle erilaisissa ryhmissä. Oppilaita ohjataan ottamaan

vastuuta teoistaan ja valinnoistaan.

Koulun tavoitteena on taata oppilaalle mahdollisuus suorittaa oppioikeutensa hänen omien

edellytystensä mukaisesti siten, että se antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin sekä sijoittumiseen

työelämään. Tähän liittyen oppilaille asetettavat tavoitteet ovat:

- Luku- ja kirjoitustaito

- Peruslaskutaidot

- Käytöstavat

- Ongelmanratkaisutaito

- Omaan terveyteen liittyvät tiedot ja taidot

- Sosiaaliset taidot

Oppilaat osallistuvat omien asuinalueidensa aamu- ja iltapäivätoimintaan. Heinätorin toimintaan

voi käydä tutustumassa pitkin vuotta, varsinainen ekaluokkalaisten tutustumispäivä on

toukokuussa Nuottasaaren toimipaikassa. Tarkempaa ajankohtaa voi tiedustella Heinätorin

yksiköstä.

SAATAVUUSPERUSTEET

Heinätorin koulu on tarkoitettu oppilaille, joilla on laaja-alainen oppimisen viive.

Oppilaalla on laaja-alainen oppimisen viive. Ratkaiseva fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin tai

oppimisen ja opiskelun tasoa jatkuvasti ja/tai pysyvästi heikentävä syy. Eri tahojen toteuttamat

tuen muodot eivät anna tukea riittävästi lähikoulussa. Jos oppilasta ei voida integroida

kotiluokkaansa ja/tai ollut pienluokassa 2 vuotta (toisen vuoden keväällä), täytyy muita

tukimuotoja harkita (ei siis välttämättä kuitenkaan erityisluokka).

Tyypillisiä Heinätorin oppilaita: Oppilaalla on ollut laajoja oppimisen vaikeuksia useissa aineissa. Hänelle

on tehty HOJKS, jossa yksilöllistettynä on useita aineita. Oppilas on ollut pienluokassa 2 vuotta ilman

kehitystä. Oppimisen tukeminen lähikoulussa ei ole onnistunut seuraavistakaan toimenpiteistä huolimatta:

oppimateriaalien yksilöllistäminen, erityiset koejärjestelyt (suullinen koe), tehtävien määrän pienentäminen,

ydinaineksen opettaminen, koulunkäyntiavustajan tuki, läksyjen merkitseminen ja määrän muuttaminen,

tehtävien jako osavaiheisiin, selkeät ohjeet, taukoliikunta, opetuksen visualisointi ja auditiivisuuten

panostaminen, oppimisen tukeminen tietokoneella, läksyjen tekeminen koulussa, tukiopetus,

muististrategioiden opettaminen.

LEINONPUISTON YKSIKKÖ

PALVELUKUVAUS

Leinonpuiston yksikössä opetetaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joilla on laaja-alainen

kehitysviive. Opetus yksilöllistetään oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Leinonpuiston koulun

toimintaperiaatteena on tukea ja edistää oppilaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on,

että oppilas kehittyy hyvän itsetunnon omaavaksi ja tasapainoiseksi nuoreksi. Osallistuminen

ryhmän ja lähiympäristön toimintaan on tärkeää.

Leinonpuiston yksikössä opetetaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joilla on laaja-alainen

kehitysviive. Opetus yksilöllistetään oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Tänä lukuvuonna

oppilaita on 157 yhteensä 27 opetusryhmässä. Leinonpuiston yksiköllä on oppilaita viidessä eri

osoitteessa: Koskitie 27, Valtatie 51, Laanilantie 6, Kasarmintie 4 ja Kiilakiventie 5.

Leinonpuiston koulun toimintaperiaatteena on tukea ja edistää oppilaan yksilöllistä kasvua ja

kehitystä. Tavoitteena on, että oppilas kehittyy hyvän itsetunnon omaavaksi ja tasapainoiseksi

nuoreksi. Osallistuminen ryhmän ja lähiympäristön toimintaan on tärkeää.

Opetuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että oppilaat haluavat ja kykenevät oppimaan uusia

asioita. Myönteiset oppimisen kokemukset ovat tärkeitä. Tärkeää on myös turvallisen ja

motivoivan ilmapiirin luominen.

Opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen asettamisessa huomioidaan kunkin oppilaan

oppimisvalmiudet, yksilölliset piirteet ja tarpeet. Opetusmenetelmät perustuvat eri aistien kautta

oppimiseen. Lähtökohtana on kokemuksen kautta oppiminen ja elämänhallinnan taitojen

kehittyminen.

Koulukohtaisen opetussuunnitelman perustana ovat sekä humanistiset arvot, jotka korostavat

monenlaisuuden hyväksymistä, että näkemys yhteistyön välttämättömyydestä oppilaan

oppimisprosessin tukemisessa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaita selviytymään elämässä

mahdollisimman itsenäisesti. Kaikessa toiminnassa pyritään tukemaan oppilaiden kasvamista sekä

yksilöinä ja oman yhteisönsä jäseninä.

Arvopohja vaikuttaa siihen, millaisiksi ihmis-, tiedon-, oppimis-, ja opettamiskäsitykset

muodostuvat. Arvopohjalla on keskeinen merkitys myös oppimisympäristöjä kehitettäessä

sellaisiksi, että ne tukevat kaikkien oppilaiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tavoitteita. Koulumme

tukee oppilaiden koulunkäyntiä omissa lähikouluissaan Oulun kaupungin strategian mukaisesti.

Opetustyössä painotetaan yksilöllisyyttä sekä sosiaalisten ja kommunikaatiotaitojen lisäämistä. Eri

oppiaineissa ja toiminta-alueilla oppilaat opiskelevat yksilöllisten opetussuunnitelmiensa

mukaisten tavoitteiden ja taitojen saavuttamiseksi edellytystensä mukaisesti. Panostamme

moniammatilliseen yhteistyöhön ja kuntouttavaan opetukseen turvallisessa ilmapiirissä.

Suurin osa oppilaista kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin, jolloin koulunkäynti alkaa

esiopetuksella sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Leinonpuistossa on vuosiluokat

esiasteelta 10. luokalle.

Leinonpuistoon voi käydä tutustumassa sopimuksen mukaan pitkin vuotta. Varsinaiset uusien

oppilaiden tutustumiskäynnit sovitaan erikseen vanhempien kanssa huhti- ja toukokuulle.

SAATAVUUSPERUSTEET

Oppilaille, joilla on laaja-alainen kehitysviive.

A 1.5. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan ohjautumisprosessit

PALVELUKUVAUS

Maahanmuuttajilla tarkoitetaan turvapaikanhakijoita, pakolaisia, siirtolaisia, paluumuuttajia ja muita

ulkomaalaisia. Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa maahan muuttaville valmiuksia toimia

tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään.

Maahanmuuttajille pyritään turvaamaan tasa-arvoinen asema koulutuspalvelujen ja opintososiaalisten

etujen käytössä suomalaisten kanssa. Koulutuksen avulla annetaan valmiuksia tehdä tietoisia valintoja

elämässä. Suomessa asuvalla oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oikeus samaan

peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin.

A 1.5.1. Ohjautuminen valmistavaan opetukseen

PALVELUKUVAUS

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka

suomen kielen taito ei vielä ole riittävä perusopetuksen ryhmissä opiskelemiseen. Valmistavaa opetusta

annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Oulun

kaupungissa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden.

Oulun kaupungissa valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyillä kouluilla, joihin

tulee oppilaita eri puolilta Oulua. Valmistavan opetuksen ryhmiä on Kaakkurin, Koskelan, Merikosken,

Paulaharjun ja Terva-Toppilan kouluissa. Näillä kouluilla arjessa näkyvät monikulttuurisuus ja

kansainvälisyys rikastuttavat kouluyhteisöä, kasvattavat suvaitsevaisuuteen ja antavat valmiuksia

kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Valmistavan luokan opetus on yksilöllistä ja toteutetaan oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman

mukaisesti. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat, oppilaan ikä- ja kehitystaso,

oppimistausta sekä opiskeluvalmiudet. Opettaja eriyttää opetustaan kunkin oppilaan ikä- ja

kehitysvaiheiden mukaisesti. Valmistavan opetuksen ryhmässä on myös koulunkäyntiavustaja, joka pystyy

tukemaan ja ohjaamaan oppilaita kaikissa koulupäivän aikana syntyvissä tilanteissa.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen suunnittelussa ja tukemisessa aktiivinen ja kiinteä

yhteistyö eri tahojen kanssa on hyvin tärkeää. Erityisen merkityksellistä on toimiva ja luottamuksellinen

vuorovaikutus kodin ja koulun välillä. Oppilaan kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta oleellista on

yhteistyö myös kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka vaikuttavat maahanmuuttajataustaisen oppilaan

koulunkäynnissä. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi valmistavan luokan opettaja, rehtori, luokanopettajat,

aineenopettajat, suomi toisena kielenä -opettaja, erityisopettaja, oppilashuolto, lastentarhanopettajat,

maahanmuuttajatoimisto, vastaanottokeskus sekä terveydenhuolto. Valmistavan luokan oppilaat ovat

oikeutettuja koulun normaaleihin tuki- ja oppilashuoltopalveluihin.

Oppilaan kotoutumisen ja kouluyhteisöön sopeutumisen edistämiseksi oppilas integroidaan jo valmistavan

opetuksen alkuvaiheessa suomalaisiin perusopetusryhmiin. Integrointi on tärkeää myös siksi, että sillä

autetaan integrointiryhmän ja maahanmuuttajaoppilaan välistä vuorovaikutusta ja tuetaan opiskeltavan

oppiaineen sisällön omaksumista. Erityisesti taitoja taideaineissa integroiminen on mahdollista jo hyvin

varhaisessa vaiheessa. Maahanmuuttajaoppilaan ja hänelle tutun perusopetusryhmän yhteistyötä lisätään

vähitellen oppilaan kielitaidon karttuessa.

Perusopetukseen valmistava opetus luo pohjaa oppilaan ikä- ja kehitystasoa vastaavaan

yleisopetusryhmään siirtymistä varten. Opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä

ja kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Keskeistä opetuksessa on suomen kielen

oppiminen ja eri oppiaineiden avainkäsitteisiin ja sanastoon perehtyminen. Nämä yhdessä oman äidinkielen

kehittymisen kanssa vahvistavat oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentavat pohjaa toimivalle

kaksikielisyydelle. Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden oppilaiden opetuksessa pääpaino on luku- ja

kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat oppilaan kotoutumista ja koulun

arkitilanteissa selviämistä.

Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Oulun kaupungin perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtia ovat oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja

kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa

luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Sisältöjä suunniteltaessa

on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa

opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi. Siirtovaiheessa oppilaan

oppimissuunnitelmaa tarkistetaan ja hänelle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Siirtymävaiheessa

yhteistyö valmistavan luokan opettajan, vastaanottavan luokan opettajan, suomi toisena kielenä -opettajan

ja oppilashuoltoryhmän edustajan välillä on erityisen tärkeää. Oppimispolkua ohjataan jatkumaan

maahanmuuttajaopetukseen keskitetyillä kouluilla siksi, että ne pystyvät tarjoamaan parhaimmat

tukitoimet maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

SAATAVUUSPERUSTEET

Perusopetuslain (628/1998) 5 §:n ja 7 §:n mukaan kunta ja opetuksen järjestämisluvan saaneet voivat

järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetus on tarkoitettu kuusivuotiaille ja

oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille. Opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä

(Perusopetusasetus 852/1998, 2 §:n 1 momentti). Valmistavaa opetusta annetaan 6–10 -vuotiaille

vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia (Perusopetusasetus 3 §:n 3 momentti).

A 1.5.2. Esikouluoppilaan siirtyminen valmistavaan opetukseen

PALVELUKUVAUS

Valmistavan opetuksen ryhmän opetus on yksilöllistä ja toteutetaan oppilaan henkilökohtaisen

oppimissuunnitelman mukaisesti. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat,

oppilaan ikä- ja kehitystaso, oppimistausta sekä opiskeluvalmiudet. Perusopetukseen valmistava opetus luo

pohjaa oppilaan ikä- ja kehitystasoa vastaavaan yleisopetusryhmään siirtymistä varten. Opetuksen

tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen kouluun ja

yhteiskuntaan.

Valmistava esiopetusryhmä maahanmuuttajataustaisille lapsille toimii Koskelan ja Puolivälinkankaan

päiväkodeissa. Ryhmään valitaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sekä suomalaisia lapsia.

Maahanmuuttajataustainen esikouluoppilas voi myös käydä esikoulua kaupungin muissa päiväkodeissa.

SAATAVUUSPERUSTEET


suomen kielen taito ei vielä ole riittävä perusopetuksen ryhmissä opiskelemiseen.

A 1.5.3. Opiskelu valmistavassa opetuksessa

PALVELUKUVAUS


suomen kielen taito ei vielä ole riittävä perusopetuksen ryhmissä opiskelemiseen. Oulun kaupungin

opetustoimessa valmistavaa opetusta järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyillä kouluilla,

joihin tulee oppilaita eri puolilta Oulua. Valmistavan opetuksen ryhmiä on alakouluissa Kaakkurin,

Kaukovainion, Koskelan, Myllyojan ja Paulaharjun kouluissa. Yläkoulujen ryhmät toimivat Kastellin,

Merikosken, Rajakylän ja Terva-Toppilan kouluissa.

Valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000

tuntia. Valmistavan opetuksen oppilaan viikoittainen tuntimäärä vastaa yleisopetuksen samanikäisen

oppilaan tuntimäärää. Oulun kaupungissa valmistava opetus kestää pääsääntöisesti yhden lukuvuoden,

mutta aika on yksilöllisesti joustava. Oppilaan edistymisestä riippuen valmistava opetus voi kestää

pitempäänkin kuin vuoden. Vastaavasti oppilas voi siirtyä yleisopetukseen ennen valmistavan opetuksen

tuntimäärien täyttymistä omien valmiuksiensa mukaan. Opetuksen tehostamiseksi oppilaita jaetaan ikä- ja

taitotason mukaisiin ryhmiin koulupäivän aikana.

Valmistavan opetuksen ryhmän opetus on yksilöllistä ja toteutetaan oppilaan henkilökohtaisen

oppimissuunnitelman mukaisesti. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat,

oppilaan ikä- ja kehitystaso, oppimistausta sekä opiskeluvalmiudet. Opettaja eriyttää opetustaan em. seikat

huomioiden. Valmistavan opetuksen ryhmässä voi olla koulunkäyntiavustaja, joka pystyy tukemaan ja

ohjaamaan oppilaita kaikissa koulupäivän aikana syntyvissä tilanteissa.

Perusopetukseen valmistava opetus luo pohjaa oppilaan ikä- ja kehitystasoa vastaavaan

yleisopetusryhmään siirtymistä varten. Opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä

ja kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Keskeistä opetuksessa on suomen kielen

oppiminen ja eri oppiaineiden avainkäsitteisiin ja sanastoon perehtyminen. Eri oppiaineiden opetuksessa

noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Oman äidinkielen opiskelu ja

kehittäminen ovat tärkeitä, jotta oppilas saa vahvan pohjan toimivalle kaksikielisyydelle.

Valmistavan opetuksen ryhmän oppilaat ovat oikeutettuja koulun normaaleihin tuki- ja

oppilashuoltopalveluihin.

Valmistavassa opetuksessa ei tavoitella täydellistä suomen kielen hallintaa, vaan opiskelukieli opitaan

yleisopetuksen oppiaineiden opetuksessa. Olennaisessa osassa ovat oppimisstrategiat ja yleisten

opiskelutaitojen oppiminen.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi tai jatkaa koulupolkuaan muissa

oppilaitoksissa. Oppimispolkua ohjataan jatkumaan maahanmuuttajaopetukseen keskitetyillä kouluilla,

joissa on ammatillista osaamista eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta ja jotka tarjoavat parhaimmat

opetuspalvelut maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

A 1.5.4. Integrointi valmistavan opetuksen aikana

Maahanmuuttajaoppilaan opetusta valmistavassa ryhmässä eriytetään sisältöjen valinnalla, vaihtelevilla

työtavoilla ja opetusmenetelmillä sekä opetusjärjestelyiden avulla (mm. integrointi suomalaisiin

perusopetuksen ryhmiin).

Integrointi suomalaisiin yleisopetuksen ryhmiin aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Integroinnit aloitetaan pääasiallisesti taitoja taideaineissa ja mahdollisimman pian myös niissä aineissa,

joissa oppilaalla on vahva aikaisempi tietopohja, kuten esimerkiksi vieraassa kielessä tai matematiikassa.

Luku- ja kirjoitustaidon puute ei saa olla este taitoja taideaineiden opetukseen integroinnille.

Kulttuurimentori ja valmistavan luokan koulunkäyntiavustaja tukevat oppilaan integroitumista

aineopetusryhmiin yksilöllisesti.

Valmistavan opetuksen oppilaiden integrointi suomalaisiin yleisopetuksen ryhmiin aloitetaan opiskelun

alkuvaiheessa. Integroinnit aloitetaan pääasiallisesti taitoja taideaineissa ja mahdollisimman pian myös

niissä aineissa, joissa oppilaalla on vahva aikaisempi tietopohja, kuten esimerkiksi vieraassa kielessä tai

matematiikassa. Integroinnin pohjana toimii oppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

Integrointi tukee oppilaan kotoutumista ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön sekä vahvistaa hänen

suomen kielen oppimistaan ja aineenhallintaa. Oman ikätason mukaiseen ryhmään integroituminen edistää

oppilaan kokonaiskehitystä ja ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Integrointi on

tärkeää myös siksi, että sillä autetaan perusopetusryhmän ja maahanmuuttajaoppilaan välistä

vuorovaikutusta. Maahanmuuttajaoppilaan ja hänelle tutun perusopetusryhmän yhteistyötä lisätään

vähitellen oppilaan kielitaidon karttuessa. Integroitumista tuetaan motivoimalla ja kannustamalla oppilasta.

Ratkaisun integroitavista aineista, ajankohdasta ja opetusryhmistä tekee oppilashuoltoryhmä yhteistyössä

valmistavan opetuksen ryhmän opettajan kanssa. Oppilashuoltoryhmällä tulee olla ajantasainen tieto

valmistavan opetuksen oppilaista, jotta se voi päättää jokaiselle ikätason mukaisen ja sopivan

perusopetusryhmän. Integrointi edellyttää jatkuvaa valmistavan opetuksen ryhmän opettajan ja

perusopetuksen opettajien välistä yhteistyötä. Vuosiluokilla 7–9 myös opinto-ohjaaja seuraa integroinnin

toteutumista. Vastuu integroinnin toteutumisesta on koulun rehtorilla.

A 1.5.5. Ohjautuminen valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen

PALVELUKUVAUS

Valmistava opetus kestää yleensä yhden vuoden. Oppilaan taitotasosta riippuen valmistava opetus voi

kestää jopa kaksi lukuvuotta tai vastaavasti oppilas voi siirtyä yleisopetukseen myös aiemmin omien

valmiuksiensa mukaan. Valmistavan luokan opettaja ja rehtori tai rehtorin nimeämä henkilö arvioivat

oppilaan valmiuksia siirtyä yleisopetuksen ryhmään. Valmistavan luokan opettaja vastaa yhteistyöstä

huoltajan kanssa.

A 1.5.6. Päättöarviointi

PALVELUKUVAUS

Maahanmuuttajataustainen oppilas arvioidaan yleisten periaatteiden mukaisesti eli samalla kuin muutkin

peruskoulun päättävät oppilaat.

A 1.5.7. Ohjaus jatko-opintoihin

KUVATAAN MYÖHEMMIN

A 1.6. Kotikouluun ohjautuminen

Kotiopetuksen järjestäminen huoltajan hakemuksesta

PALVELUKUVAUS

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat perusopetuslain (628/1998) mukaan oppivelvollisia.

Perusopetuksen järjestäminen kotiopetuksena on äärimmäisen harvinainen ja poikkeuksellinen tapa,

vaikka laki antaa siihen mahdollisuuden. Tällöin on kysymys poikkeustilanteesta esimerkiksi sairaudesta,

jolloin oppivelvollisuus voidaan suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla

tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot. Koulu on lapsen ja nuoren luontainen kasvu- ja

kehitysympäristö. Siitä irtautuminen voi johtaa syrjäytymiseen ja vaikeuteen hankkiutua jatko-

opintoihin.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat perusopetuslain (628/1998) mukaan oppivelvollisia.

Perusopetuksen järjestäminen kotiopetuksena on äärimmäisen harvinainen ja poikkeuksellinen

tapa, vaikka laki antaa siihen mahdollisuuden. Tällöin on kysymys poikkeustilanteesta esimerkiksi

sairaudesta, jolloin oppivelvollisuus voidaan suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai

hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot. Koulu on lapsen ja

nuoren luontainen kasvu- ja kehitysympäristö. Siitä irtautuminen voi johtaa syrjäytymiseen ja

vaikeuteen hankkiutua jatko-opintoihin.

Perusopetuksen yleiset tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001.

Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH:n määräys 1/011/2004)

on määritelty opetuksen toteuttamiseen, opiskelun tukeen ja oppilaan arviointiin liittyvät

periaatteet sekä eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt.

Koska oppivelvollisen on saatava perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, on myös

muualla kuin koulussa opiskelevien opintojen tavoitteet ja sisällöt sidottu perusopetuksen

opetussuunnitelmaan. Kotiopiskelijan opinnot ja niiden arviointi on koulua käyviä tiukemmin

sidottu säädöksissä määriteltyihin oppiaineiden tavoitteisiin.

Perusopetuksen oppimäärä sisältää perusopetuslain 11 §:n mukaan seuraavia oppiaineita:

äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraita kieliä, ympäristöoppi (ympäristö- ja

luonnontieto), terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi,

matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö,

kotitalous.

OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVIA SEIKKOJA

oppilasta ei rekisteröidä oppilaaksi mihinkään Oulun kaupungin kouluun

oppilasta ei voida vapauttaa jokin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan yhteisen aineen opiskelusta

oppilaan oppimäärää ei voida yksilöllistää, koska erityisopetuspäätös voidaan tehdä vain koulussa opiskelevalle oppilaalle

oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin

oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomaan kouluruokailuun

oppilaalla ei ole oikeutta kouluterveydenhuoltoon eikä oppilashuollollisiin palveluihin

oppilaalla ei ole oikeutta koulukuljetukseen

A 1.7. Koulunkäyntiavustajan tarvekartoitus

PALVELUKUVAUS

Erityisen tuen keskus lähettää kouluille koulunkäyntiavustajaresurssia koskevan tarvekartoituksen.

Tarvekartoitus pohjatuu vuosittain määritellyn perusresurssin/kokonaisresurssin ylittäviin

tarpeisiin kouluilla ja alueilla.

Koulunkäyntivustajatarpeita arvioidaan suhteessa toimenkuvaan ja siihen perustuvaan osuuteen

tuen järjestämisessä.

Koulujen opettajat määrittävät oman ryhmänsä tai oppiaineensa näkökulmasta ne tuen tarpeet,

jotka vaativat koulunkäyntiavustajan tukea. Oppilashuoltoryhmä yhdessä koulunkäyntiavustajan

kanssa kokoaa em. tarpeet yhteen ja tekee niiden perusteella arvion tulevan lukuvuoden

avustajatarpeista. Oppilashuoltoryhmä yhdessä koulunkäyntiavustajan kanssa laatii myös

kuvauksen koulunkäyntiavustajatoiminnan organisointimallista ja sen kehittämistarpeista (kaikki

tukitoimenpiteet yhtä aikaa tarkastelussa, myös työjärjestyksen osuus seuraavalle

vuodelle,tuntien palkittaminen, koulunkäyntiavustajan ja erityisopettajan yhteistyö yms.)

Yhdysrehtorit kokoavat alueensa tarpeet yhteen ja tekevät esityksen oman alueensa

avustajaresurssista.

Erityisen tuen keskus jakaa käytettävissä olevan resurssin yhteistyössä perusopetuksen johtajan ja

yhdysrehtoreiden kanssa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Vuosittain huhtikuussa käynnistyvä prosessi

A 1.8. Koulusta toiseen/kunnasta toiseen ohjautuminen

PALVELUKUVAUS

Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa lapsi uuteen kouluun

Kun oppilas vaihtaa koulua kunnan sisällä tai siirtyy toisen kunnan järjestämään opetukseen on

opetuksen järjestäjän saatava viipymättä opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen

edelliseltä järjestäjältä. Huomioitavaa on, että laki ja käytännöt luovat vaihtelua käytäntöön, kun

verrataan kunnan sisäisiä oppilassiirtoja (tietojen siirtäminen) ja kunnasta toiseen tietojen

luovuttamista. Lähtökohtana on aina huoltajien suostumus tietojen siirtämiseen.

A 1.9. Sairaalakouluun ohjautuminen

PALVELUKUVAUS

Sairaalakoulun yksikkö kuuluu Kajaanintullin kouluun ja on yksi Oulun kaupungin erityiskouluista.

Koulussa annetaan opetusta OYS:ssa potilaana oleville peruskouluikäisille oppilaille kriisi-,

tutkimus- ja hoitojakson aikana.

Koulussa on oppilaita samaan aikaan keskimäärin 50. Vuosittainen oppilasmäärä on noin 400.

Opetusryhmiä koulussa on kuusi 0-10 luokan oppilaille. Oppilasryhmän koko on keskimäärin 8

oppilasta / ryhmä. Oppilaat ovat koulussa muutamasta päivästä jopa kolmeen vuoteen riippuen

lapsen hoitoajan pituudesta OYS:ssa. Näin lapsella on sairaalakoulussa mahdollisuus suorittaa

opetussuunnitelman mukaiset opinnot.

Oppilaan kotikoulu huolehtii, että sairaalakoulussa oleva oppilas saa tarvittavat tiedot ja

opiskelumateriaalin sairaalakouluun. Sairaalakoulu huolehtii, että oppilaan kotikoulu saa

tarvittavat tiedot sairaalakoulussa suoritetuista opinnoista sekä tiedoista, joilla autetaan lapsi tai

nuori hyvään alkuun palautuessaan kotikouluun tai muuhun kouluun.

Lasten psykiatristen osastojen oppilaat käyvät koulua "rivitalokoululla" eli Sairaalarinteen

osoitteessa kolmessa eri luokassa. Lisäksi yksi lasten psykiatrinen luokka toimii Peltolassa, jossa on

myös nuorten psykiatristen osastojen luokka. Somaattisten ja foniatrisen osastojen lapset ja

nuoret opiskelevat OYS:n lasten puolella sijaitsevassa luokassa. Heillä on terveydellisistä syistä

johtuen mahdollisuus saada opetusta myös osastoille.

Koulu sijaitsee kolmessa eri toimipisteessä: lastenpsykiatriset luokat ja hallinnolliset tilat

rivitalokoulussa Sairaalanrinteellä, nuorisopsykiatriset luokat Oulunsuun sairaalan entisissä tiloissa

Peltolan alueella, sekä somaattinen ja foniatrian luokka OYS:n päärakennuksessa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Koulu on tarkoitettu peruskouluikäisille oppilaille, jotka ovat OYS:ssa potilaana kriisi-, tutkimus- ja

hoitojaksolla.

A 1.10. Pienluokasta yleisopetukseen

PALVELUKUVAUS

Oppilas palaa pienluokalta yleisopetukseen omaan luokkaansa

SAATAVUUSPERUSTEET

Oppilaan tilanne on parantunut, ja paluun onnistuminen on kokeilujaksoilla todennettu. Onnistunut

integrointi edellyttää riittäviä tukitoimia ja pedagogisia valmiuksia vastaanottavalta koululta.

A 1.11. Kajaanintullista kotikouluun

PALVELUKUVAUS

Oppilas palaa Kajaanintullin koulusta omaan kotikouluunsa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Tukitoimet kotikoulussa tulee resursoida niin, että ne parantavat oppilaan mahdollisuuksia pysyä

yleisopetuksessa. Oppilaan mahdollisuuden selvitä yleisopetuksessa todennetaan kokeilujaksolla.

A 1.12. Sairaalakoulusta kotikouluun

PALVELUKUVAUS

Oppilas palaa sairaalakoulusta omaan kotikouluunsa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Tukitoimet kotikoulussa tulee resursoida niin, että ne parantavat oppilaan mahdollisuuksia pysyä

yleisopetuksessa. Oppilaan mahdollisuuden selvitä yleisopetuksessa todennetaan kokeilujaksoilla. Paluu

kotikouluun arvioidaan yhdessä hoitavan henkilöstön kanssa.

LIITTEET

Liite1

Starttiluokka Alueellinen pienluokka Erityiskoulut/-ryhmät

Lyhyesti Starttiluokka on tarkoitettu

oppivelvollisuusikäiselle

lapselle, jolla ei ole vielä

riittäviä tiedollisia,

taidollisia tai sosiaalisia

kouluvalmiuksia siirtyä

esiopetuksesta 1. luokalle

omaan lähikouluun.

Toimii ennalta ehkäisevänä

tehostettuna tukena

sellaisille alkuopetuksen 1.-

2. luokan ja mahdollisesti

myös 3. luokan sekä 3.-6.

luokkien oppilaille.

Heinätori on pääsääntöisesti yksilöllistettyä luokkamuotoista

erityisopetusta antava kouluyksikkö. Leinonpuiston yksikössä

opetetaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joilla on laaja-alainen

kehitysviive. Kajaanintulli tarjoaa yleisopetuksen

opetussuunnitelman mukaisesti opetusta niille oppilaille, joiden

koulunkäynti ei erilaisista tukitoimista ja järjestelyistä huolimatta

onnistu lähikoulussa. Sairaalakoulussa annetaan opetusta OYS:ssa

potilaana oleville oppivelvollisuusikäisille oppilaille kriisi-, tutkimus- ja

hoitojaksojen aikana.

Kenelle? Koulutulokkaille, joilla ei ole vielä riittäviä tiedollisia, taidollisia tai sosiaalisia kouluvalmiuksia siirtyä esiopetuksesta 1. luokalle omaan lähikouluun.

Oppilaille (1.-6. luokat), jotka tarvitsevat yksilöllisempää opetusta ja pienempää opetusryhmää.

Oppilaille, joiden koulunkäynti ei erilaisista tukitoimista ja järjestelyistä huolimatta onnistu lähikoulussa. Oppilaille, jotka tarvitsevat yksilöllisempää opetusta ja yksilöllisemmän oppimisympäristön.

Mitä pitää ottaa

huomioon

ennen

hakemusta? (ei

takaa

siirtopäätöstä)

Ei arvioida 1. luokan

tavoitteiden mukaan. Omat

starttiluokan tavoitteet ja

starttiluokan todistus.

Mitä kaikkea tehty

kotiluokassa ja millä

aikakehyksellä?

Koulutulokkaiden kohdalla

arvioidaan 1. luokan

tavoitteiden mukaan ellei

HOJKS. Koulutulokkaalla

oltava asiantuntija

Mitä kaikkea tehty lähikoulussa oppilaan haasteisiin vastaamiseksi?

Mitä kussakin erityiskoulussa odotetaan, että on tehty ennen

siirtohakemusta? Lähikoulun toimenpiteet ja aikakehys?

suositus. Muilla OHR arvioi

tarpeen, jonka pohjalta

siirto tehdään.

Mikä erottaa

muista

vaihtoehdoista?

Vain oppivelvollisuusikäisille koulutulokkaille

Oppilas pitäisi pystyä

integroitumaan omaan

kotiluokkaan. Jos oppilasta

ei voida integroida

kotiluokkaansa ja ollut

pienluokassa 2 vuotta

(toisen vuoden keväällä),

täytyy muita tukimuotoja

harkita.

Ratkaiseva fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin tai oppimisen ja

opiskelun tasoa jatkuvasti ja/tai pysyvästi heikentävä syy. Eri tahojen

toteuttamat tuen muodot eivät anna tukea riittävästi.

B 1. Koulunkäynti ja ennakoiva tuki (peruspalvelut)

Sisältö

B 1.1. OPPIMISEN TUKEMINEN 3

B 1.1.1. Opetuksen suunnittelu 3

B 1.1.1.1. Opettajan ammatillinen kehittyminen 3

B 1.1.1.2. Joustavat opetusjärjestelyt 3

B 1.1.1.3. Samanaikaisopettajuus/tiimiopettajuus 4

B 1.1.1.4. Yhteistoiminnallinen oppiminen 5

B 1.1.2. Oppimiseen ohjaaminen ja tukeminen 5

B 1.1.2.1. Oppimistyylit ja –tavat 5

B 1.1.2.2. Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaus 6

B 1.1.2.3. Oppimisympäristö ja sen kehittäminen 7

B 1.1.2.4. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen 7

B 1.1.2.5. Käyttäytymisen ohjaus 8

B 1.1.2.6. Oppimisen ohjaus 8

B 1.1.2.7. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukeminen 9

B 1.1.3. Kodin ja koulun yhteistyö 9

B 1.1.3.1. Arviointi- ja kehityskeskustelu 9

B 1.1.3.2. Yhteistyömalleja kodin kanssa 10

B 1.1.4. Muut koulun tukitoimet 11

B 1.1.4.1. Koulun kerhotoiminta 11

B 1.1.4.2. Koulukuraattori ja –psykologipalvelut 12

B 1.1.4.3. Koulunkäyntiavustajan tuki 13

B 1.1.4.4. Opinto-ohjaaja 13

B 1.1.4.5. Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö 14

B 1.1.4.6. Laaja-alaisen erityisopettajan palvelut 15

B 1.1.4.7. Läksykerho 15

B 1.2. HYVINVOINNIN TUKEMINEN 16

B 1.2.1 Yksilö- ja luokkatasolla tasolla hyvinvointia edistävät toimet 16

B 1.2.1.1. Ryhmäytyminen 16

B 1.2.1.2. Oppimisympäristö ja sen kehittäminen 16

B 1.2.1.3. Hyvinvointioppiminen 16

B 1.2.1.4. Hyvinvoinnin edistämisen ohjelmien tai materiaalien hyödyntäminen 17

B 1.2.1.5. Kiusaamisen ennaltaehkäisy 17

B 1.2.1.6. Joustavat järjestelyt 18




B 1.2.3. Koulun tasolla tehtävät hyvinvointia edistävät tukitoimet 21

B 1.2.3.1. KIVA-koulu 21

B 1.2.2.2. Teemapäivät ja kampanjat 21

B 1.2.2.3. Tukioppilastoiminta 21

B 1.2.2.4. Oppilaskuntatoiminta 22

B 1.2.2.5. Hyvinvointibarometri 23

B 1.2.2.6. Koulukuraattori ja –psykologipalvelut 23

B 1.2.2.7. Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö 24

B 1.2.2.8. Koulun kriisisuunnitelma 26

B 1.2.4. Hyvinvointia edistävät toimet verkoston tekemänä 27

B 1.2.4.1. Aamu- ja iltapäiväkerhot 27

B 1.2.4.2. Kouluterveydenhoitajan tarkastus 27

B 1.2.4.3. Moniammatillinen seuranta 28

B 1.2.4.4. Tiedottaminen ja valistaminen 28

B 1.1. Oppimisen tukeminen

B 1.1.1. Opetuksen suunnittelu

B 1.1.1.1. Opettajan ammatillinen kehittyminen

PALVELUKUVAUS

Opetustoimen on tarjottava henkilökunnalleen tukea ammatilliseen kehittymiseen. Opettajan ja kouluyhteisön ammatillinen kehittyminen on tärkeä osa ennakoivaa tukea. Ammatillinen kehittyminen voi muodostua seuraavista osa-alueista: kehityskeskustelut, koulutukset, itsensä kehittäminen kirjallisuuteen perehtymällä, pedagoginen yhteistyö kollegoiden kanssa, ohjaavat opettajat arjen tukena etc.

VINKKEJÄ

Opettajan ammatillisesta kehittymisestä http://myy.helia.fi/~ihape/ammatillinen/index.php?id=5

Artikkeli: vuorovaikutus on avain ammatilliseen kehittymiseen

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/96ee850041c76dffa2efb34d0faec726/kh_209_net.pdf?MOD=AJPERES

Artikkeli: Ammatillisen kehityksen merkitys opettajien jaksamisessa

http://www.pasisahlberg.com/downloads/Ammatillinen%20kehitys%20ja%20jaksaminen%202007.pdf

B 1.1.1.2. Joustavat opetusjärjestelyt

PALVELUKUVAUS

Joustavilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan ryhmänmuodostusta, työ- ja toimintatapoja, joissa otetaan

huomioon oppilaan yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan

opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan.

Seuraavat joustavien opetusjärjestelyjen keskeiset toimenpiteet kuuluvat kaikkiin oppilaan tuen polun

vaiheisiin: vaihtelevat ryhmät, erityisopetusjärjestelyt (samanaikaisopetus, pienryhmän käyttö),

opetussuunnitelma (yksilöllistäminen, eriyttäminen, ydinaines), oppimateriaalin sopivuus, tehtävien määrä,

koulunkäyntiavustajan käyttö, koejärjestelyt, oppilaan konkreettiset tavoitteet, läksyt, yksilöllinen tuki etc.

Osa näistä opetusjärjestelyistä on nostettu omina kokonaisuuksina oppilaan tuen polkuun ja avattu

tarkemmin.

http://myy.helia.fi/~ihape/ammatillinen/index.php?id=5

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/96ee850041c76dffa2efb34d0faec726/kh_209_net.pdf?MOD=AJPERES

http://www.pasisahlberg.com/downloads/Ammatillinen%20kehitys%20ja%20jaksaminen%202007.pdf

B 1.1.1.3. Samanaikaisopettajuus/tiimiopettajuus

PALVELUKUVAUS

Samanaikaisopetus tarkoittaa luokkaopetustilannetta, missä on kaksi aikuista (esim. aineenopettaja ja

erityisopettaja). Tällöin oppitunnilla oppilaat on helppo jakaa tarvittaessa ryhmiin ja eriyttää paremmin

opetusta. Joskus ryhmät voidaan jakaa sen mukaan, miten uusi asia on omaksuttu (esim. jos osa ryhmästä

tarvitsee kertausta). Ryhmät voidaan jakaa myös satunnaisesti sekaryhmiksi, jolloin pidemmälle edenneet

voivat auttaa hitaampia luokkatovereita. Toisinaan jakoryhmät voivat opiskella samassa tilassa tai

tarvittaessa voidaan opiskella myös eri luokkatiloissa.

Samanaikaisopetus mahdollistaa nuoren yksilöllisyyden huomioimisen paremmin; jokainen oppii omalla

lailla, omassa tahdissa. Pienemmissä ryhmissä aikuisella on enemmän aikaa kuulla ja kuunnella ja oppilaalla

mahdollisuus keskittyä paremmin työhönsä. Sen lisäksi samanaikaisopetus mahdollistaa kahden eri

opettajan vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämisen oppilaiden tarpeisiin nähden. Tukea tarvitsevat

oppilaat tulee huomioitua paremmin, työrauha säilyy paremmin.

Samanaikaisopetuksen toimintamalleja on useita. Tiimityömallissa opettajat suunnittelevat opetusta

yhdessä ja vuorottelevat opetuksessa tai opettavat eri ryhmiä. Malli perustuu tasavertaisuuteen ja yhtä

suureen työmäärään.

Täydentävän opetuksen mallissa opettajaparista toinen huolehtii opetuksen varsinaisesta sisällöstä ja

toinen opettaa oppisisältöihin tarvittavia kognitiivisia taitoja, oppimistaitoja ja sosiaalisia taitoja. Tässä

mallissa opettajien tulisi vuorotella rooleissa.

Syventävän opetuksen mallissa toinen opettaja huolehtii asian perussisällöistä ja toinen opettaja vahvistaa,

rikastaa ja lisää opetusta esimerkiksi ryhmätyön, parityöskentelyn tai muitten harjoitusten avulla.

Vastaavasti erityisopettaja voi toimia opetuksen runsaampana yksilöllistäjänä.

Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan vapaina olevien opettajien tai erityisopettajan käyttämistä samanaikaisopettajana. Samanaikaisopetus edellyttää siihen osallistuvien opettajien yhteissuunnittelua, johon on varattava aikaa.

Käytänteet

erityisopettaja tulee mukaan luokan oppitunnille

luokan- tai aineenopettaja tulee mukaan tunnille toiseksi opettajaksi

resurssitunnilla oleva opettaja voi ottaa oppilaita tukiopetukseen tai tulla mukaan oppitunnille

kahden tai useamman opetusryhmän yhdistäminen

luokattomuusjärjestelyt: tietyn oppiaineksen opettaminen yhdistäen oppilaita eri luokka-asteilta samanaikaisopetuksena

Lisätietoa samanaikaisopettajuudesta:

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/50221/jamk_1246440993_3.pdf?sequence=2


B 1.1.1.4. Yhteistoiminnallinen oppiminen

PALVELUKUVAUS

Yhteistoiminnallinen työskentely on ryhmätyöskentelyä, jossa jokainen ryhmänjäsen kantaa vastuuta

yhteisten tavoitteiden puolesta. Jokainen pyrkii työskentelemään sekä itsensä että ryhmänsä hyväksi

pyrkien hyviin oppimistuloksiin. Sujuvan yhteistyön edellytyksenä on, että jokainen ryhmänjäsen on

omaksunut kaksi periaatetta: toisten auttaminen niin oppimisessa kuin työskentelyssäkin, ja jokaisen

aktiivinen osallistuminen takaavat sen, että yhteistyö on mahdollista ja hyödyllistä.

Parhaimmillaan yhteistoiminnallinen työskentely luo oppimisen iloa, positiivista sosiaalista kanssakäymistä

sekä tukee oppimisprosessia. Koko ryhmä hyötyy yksilöiden erilaisista taidoista ja tiedoista niin, että

opiskelun mielekkyys kasvaa ja oppimistulokset paranevat. Kuitenkaan mikä tahansa ryhmätyö ei ole

yhteistoiminnallista.

Linkkejä:

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/main.htm

B 1.1.2. Oppimiseen ohjaaminen ja tukeminen

B 1.1.2.1. Oppimistyylit ja –tavat

PALVELUKUVAUS

Oppimistyylillä tarkoitetaan kunkin oppilaan tyypillistä tapaa keskittyä uuden asian/tilanteen havainnointiin, omaksumiseen, tiedon prosessointiin sekä tiedon varastointiin ja mieleen palauttamiseen. Opettajan on tärkeä tuntea oma oppimistyylinsä, koska se on myös hänen oma opettamistyylinsä. Oppimistyylejä ja luokituksia: 1)ympäristöteijät: äänet, valaistus, lämpö ja sisustus 2)emotionaaliset tekijät: motivaatio, vastuu, kestävyys 3)sosiologiset tekijät: yksilö-, pienryhmä-ja suurryhmätyöskentely, vaihtuvat ryhmät, valtasuhteet 4)fysiologiset tekijät: eri aistikanavat, nälkä, ajankohta, mahdollisuus liikkua 5)psykologiset tekijät: aivopuoliskojen hallitsevuus, harkitsevuus , impulsiivisuus Oppimisstrategia on oppimistyyliä rajatumpi ominaisuus. Sillä tarkoitetaan oppilaan tapaa ratkaista jokin tehtävä tai ongelma. Strategioihin voidaan vaikuttaa ja kehittää niitä. Ne ovat osana jokaista oppiainetta ja oppilaanohjausta jokaisella oppimistuokiolla Erilaisia oppimisstrategioita: syväsuuntautunut, pintasuuntautunut, strategigisesti suuntautunut, alisuoriutumista aiheuttavat strategiat.

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto/

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/main.htm

B 1.1.2.2. Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaus

PALVELUKUVAUS

Keskeisiä toiminnanohjauksessa ovat työmuisti ja tietoinen tarkkaavaisuuden säätely, mutta

kokonaisuutena toiminnanohjaus on koko käyttäytymistä säätelevää toimintaa. Työmuisti, väliaikainen

muistivarasto ja ”käsittelytila” kaikelle sille tiedolle, mitä meneillään olevan tehtävän suorittaminen vaatii.

Havaintoprosesseista ja olemassa olevista tietovarastoista tulevan informaation aktiivinen käsittely ja

ylläpito. Toiminnanohjaus, prosesseja jotka yhdistävät yksittäiset tiedonkäsittelytapahtumat

johdonmukaiseksi päämäärään suuntautuneeksi toiminnaksi.

Toiminnanohjaus on kognitiivisten perustaitojen koordinointia ja kontrollointia tavoitteen saavuttamiseksi.

Osavaiheita: päämäärän valinta, toiminnan alkuun saattaminen, tekojen suunnittelu (toimintastrategia),

tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpito suunnitelman mukaan, suunnitelman mukainen toteutus,

impulssien hallinta, tuloksellisuuden arviointi, uusien strategioiden muodostaminen arvioinnin pohjalta.

Etuotsalohko ja sen yhteydet aivojen eri osiin keskeinen, vaurio/häiriö missä tahansa osassa tätä

hermoverkkoa voi ilmetä toiminnanohjauksen vaikeuksina.

Tahdonalaisen tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen käsitteitä on vaikea erottaa toisistaan.

Toiminnan ohjaus on erityinen tarkkaavaisen käyttäytymisen muoto. Toiminnan ohjauksella tarkoitetaan

taitoa ylläpitää toimivaa ratkaisumallia jonkin lopputuloksen saavuttamiseksi.

Toiminnan ohjaukseen kuuluu itsesäätely, käyttäytymisen jaksottaminen, toiminnan joustavuus, reaktion

ehkäisemiskyky, suunnittelu ja käyttäytymisen organisointi.

Toiminnan ehkäisemiskykyyn liittyvä häiriö liittää sen tarkkaavaisuushäiriöiden behavioraalisiin oireisiin.

Toiminnan ohjauksen käsite voidaan muodostaa myös siten, että se sisältää työmuistin, jolloin korostuu

ärsykkeen ja reaktion välinen viive ja sisäisten mallien työstäminen toimintaa ohjaamaan.

Toiminnan valvonta, energisointi ja viivyttäminen ovat prosesseja, jotka ovat monella tasolla aivostoa ja

sisältävät myös automaattisia toimintoja. Toiminnan ohjaus on määritelty myös kognitiivisten ja

metakognitiivisten prosessien koordinaattoriksi, joka toimii valvoen tietojen ja strategioiden käyttöä

yhdessä metakognitiivisten prosessien kanssa. Häiriöt liittyvät vireystilaan, aktivaatioon ja tehtävän

toteuttamiseen liittyvään ponnisteluun.

Lasten ongelmat tulevat esiin erityisesti tilanteissa, joissa lapsi työskentelee yksin ilman aikuisen kontrollia

tai tilanteissa, joissa lapsen oma sisäinen motivaatio tehtävän suorittamiseen on alhainen.

Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen keinovalikoimaa: päiväjärjestys näkyvästi ja selkeästi esille,

tarkennettu lukujärjestys, tapahtumien ennakointi, työskentelyjakson pituus, tauottaminen, tehtävien jako

osavaiheisiin, tehtävälistat, ärsykkeet, ohjeiden antaminen (selkeys, kohdentaminen), työn aloitus,

toiminnanohjauksen kortit, luokan säännöt (näkyvissä), selkeät ja tunnistettavat päivärutiinit,

siirtymätilanteiden tuki ja ohjaus, rauhallinen työpiste/sermitys, palautteen käyttö (positiivinen palaute,

palkkiojärjestelmä, välitön ja säännöllinen palaute), taukoliikunta, liikkumisen mahdollisuus, ”vapaat

tilanteet”, läksyjen merkitseminen (reissuvihko, kirjan väliin posti it –lapulla, luokan seinälle läksytauluun),

Toiminnanohjauskortit, kuvat, ”Tarkkaavaiseksi oppiminen” - kirjan tehtävät (Kehitysvammaliitto),

aivojumppa, kuuntelutehtävät, Prep -materiaali (ikkuna-, jäljitys- ja muistiosiot), Kapteeni käskee – leikki,

Hoksaa – sarja, loogisen ajattelun tehtävät, Bright Start ja Instrumental Enrichment (Tiedonpuu ry),

sanalliset ohjeet, visuaalisuus tukena, toistamistehtävät, paloitellut ja selkeät tehtävät, kuvakortit päivän

tai tunnin jäsentämiseksi, toiminnan suunnitteleminen ja arvioinnin harjoittelu lapsen kanssa, eri

työskentelytapojen harjoitteleminen, ongelmanratkaisutehtävät, luetunymmärtämistehtävät, kuvasarjat,

minilukot ja lukot, muistilista toimimisjärjestyksestä

Lisätietoa: Satakunnan Aune-hanke

http://www.satshp.fi/sataehp/aune/apua_arkeen/toiminnan_ohjaus.php

B 1.1.2.3. Oppimisympäristö ja sen kehittäminen

PALVELUKUVAUS

Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on sitoa oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva oppiminen kiinteästi opetussuunnitelmiin, monipuolistaa opetusta ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat oppimista, joka tapahtuu koulujen ja oppilaitosten fyysisen toimintaympäristön ulkopuolella.

Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät oppimista. Perinteinen luokkatila on oppimisympäristö, mutta yhtä lailla voidaan katsoa oppimisympäristöksi ympäröivän yhteiskunnan eri tilat ja paikat. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö on didaktisesti ja pedagogisesti huolella mietitty. Suotuisat fyysiset, paikalliset ja sosiaaliset olosuhteet auttavat luovuuden ja innovatiivisuuden kehittymisessä.

Sopivan kokoinen ryhmäkoko, mahdollistaa oman tilan ja rauhan. luokassa /koulussa oppimisympäristö oli

viihtyisä ja virikkeellinen, luokassa monipuolista opetusmateriaalia opetuksen tueksi, koulun pihalla paljon

leikkivälineitä ja liikuntavälineitä mm. pihapeleihin, yhteisissä auloissa kirjoja ja leluja esim. legoja

http://www.nuortenakatemia.fi/Opettajalle/Hyvinvointia_kouluun/Erilaiset_oppimisymparistot

B 1.1.2.4. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

PALVELUKUVAUS Vastuu oppimisesta on kaikilla opettajilla. Myös oppimisen vaikeuksien tunnistaminen kuuluu kaikille. Oppimisvaikeuden tunnistaa mm. seuraavista asioista: Ohjeiden ymmärtäminen vaikeaa, lukeminen hidasta, vieraat kielet vaikeita, tekstin tuottaminen työlästä, matematiikka työlästä, ääneen lukeminen vastenmielistä ja pelottavaa, runsaasti kirjoitusvirheitä, kirjaimet ja numerot sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa, rivit hyppivät paperilla, oikea – vasen sekä itä ja länsi sekoittuvat, riimit vaikeita, keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriintyvät helposti, kartan ymmärtäminen ja hahmottaminen vaikeaa, aikataulut vaikeita, ulkoa oppiminen vaikeaa.

http://www.satshp.fi/sataehp/aune/apua_arkeen/toiminnan_ohjaus.php


B 1.1.2.5. Käyttäytymisen ohjaus

Tavoitteena on antaa lapselle valmiuksia selvitä koulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä ja yleensä

elämässä. Tärkeää on pohtia, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä ja sitä, mitkä asiat tai mikä käyttäytyminen

haittaa häntä oppimisessa, työskentelyssä ja myöhempää selviytymistä. Monta kertaa häiriökäyttäytymisen

tilanteissa on todettu se, että käyttäytyminen on jatkunut pitkään, mahdollisesti lapsuusiästä lähtien.

Mutta kun lapsi tulee isoksi, onkin sama käyttäytyminen häiritsevää ja haittaa esim. selviytymistä

sosiaalisissa tilanteissa. Haastavaa käyttäytymistä on sellainen käyttäytyminen, joka vaarantaa omaa tai

toisten fyysistä turvallisuutta. Se on käyttäytymistä, joka ei sovi sosiaalisiin normeihin, ikään tai

kehitystasoon. Haastava käyttäytyminen rajoittaa osallistumista yhteisön toimintaan ja heikentää

oppimista.

Käyttäytymisen ohjauksen keinovalikoimaa: ongelman määrittely, funktionaalinen analyysi, time out –

jäähy, huomio hyvään, huomiotta jättäminen, palkkiojärjestelmä, sopimusten käyttö (oppilas – opettaja –

vanhemmat), opetusryhmän sopivuus, välitön puuttuminen.

Lisätietoa: Satakunnan Aune-hanke

http://www.satshp.fi/sataehp/aune/apua_arkeen/haastava_kayttaytyminen.php

B 1.1.2.6. Oppimisen ohjaus

PALVELUKUVAUS

Oppimisen ohjaaminen ja tukeminen on kaikille opettajille ja avustajille kuuluvaa työtä. Oppimisen

ohjaamisessa huomioitavia asioita ovat mm.: opettajan puheen selkeys, selkokielisyys, ohjeiden

ymmärtäminen (yksi ohje kerrallaan, selkeä ohje, katsekontakti), visualisointi (piirrokset, kuvat),

tiivistelmät, avainsanat ja tukisanat, värikoodit, tietokoneohjelmat (eka-peli, matikkamoppi, koulukanava,

Neure…), selkotekstit, äänikirjat, oleellisen etsiminen, käsitekartat, suulliset kokeet, ajan mukauttaminen,

vahvuuksien tunteminen ja hyödyntäminen, monitaso-opetus/sama teema erilaisia tehtäviä, oppilaiden

keskinäinen apu, muististrategiat, oppimistyylit, oppimisen yhdistäminen aiemmin opittuun ja oppilaan

omiin kokemuksiin, lukuryhmät, monikanavaisuus, motoriset taidot, kertaus ja toisto, mallintaminen,

tietokoneavusteinen ohjaus, ennakoiva tukiopetus, vapaa-ajan ohjaus, läksyjen teko koulussa – läksypajat,

läksyvihko, läksykello, toimintaohjeiden pilkkominen ja yksinkertaistaminen, lisäajan käyttö kokeissa,

Visuaalisen hahmottamisen tukemiseen

Lexia-tietokoneohjelma, tehtäväluukku tai –kulma, värit tehtävissä, yksinkertaistetaan tehtävien ulkonäköä

ja suurennetaan ja pelkistetään tekstityyppiä (esim. arial 14), jätetään oikea reuna liehuvaksi (ei tasata),

pastellisävyiset paperit, sokkelotehtävät, piilokuvat, palapelit, hahmotuspelit (Etsi sama kuva, etsi virheet

kuvasta, mitä liikaa, mitä puuttuu), P- ja L-tyypin lukumateriaali, erityyppiset piirros-, värittämis- ja

jäljentämistehtävät, taittelutehtävät, rakentelu tikuista, palikoista (esim. multifix), tasokuvista, Sanahiiri-,

Vista- ja Cami- tietokoneohjelmat, tietokoneella kirjoittaminen ja piirtäminen, pisteestä pisteeseen,

Tangram, Frostig –harjoitusmateriaali, Montessori-domino, siirtokuvat, muistipelit, Aleksis 1 ja 2 –

http://www.satshp.fi/sataehp/aune/apua_arkeen/haastava_kayttaytyminen.php

tietokoneohjelmat, DysLex -tietokoneohjelma (visuaalinen hahmotus ja muisti), vohvelikangastyöt,

puuhatehtäväkirjat, kartan piirtäminen ja tarkastelu, karttatehtävät (esim. kartalla ohjeen mukaan)

B 1.1.2.7. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukeminen

PALVELUKUVAUS

Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle kuuluvat kaikki samat palvelut kuin muillekin perusopetusikäisille

oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille. Näiden lisäksi maahanmuuttajille kuuluu seuraavia palveluja ja

tukitoimia: S2-opetus kuuluu kaikille maahanmuuttajille, tarvittaessa (ja jos oppilasmäärät täyttyvät) UTO-

tunnit, oman äidinkielen opetus, oman uskonnon opetus, kulttuurimentorin tuki. Näiden lisäksi voi olla

tarpeen erityistilanteissa käyttää tulkkia esim. vanhempainilloissa ja- tapaamisissa tai tiedotteiden

kääntämisessä.

B 1.1.3. Kodin ja koulun yhteistyö

B 1.1.3.1. Arviointi- ja kehityskeskustelu

PALVELUKUVAUS

Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin. Välitodistus voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. LÄHDE: kaupungin ops

SAATAVUUSPERUSTEET

Arviointi- ja kehityskeskusteluja tulee tarjota kaikille oppilaille.

VINKKEJÄ

Arviointi- ja kehityskeskusteluja voidaan käydä useammin, jos lapsesta tai nuoresta on huolta. Keskustelut toimivat tukimuotona ja yhteistyönä vanhempien kanssa.

B 1.1.3.2. Yhteistyömalleja kodin kanssa

Perusopetusta koskevien säännösten mukaan, opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa

(Perusopetuslaki 3 §). Oppilaan edistymisestä sekä työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava

riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin

opetussuunnitelmassa (Perusopetusasetus 10 §).

Kodin ja koulun yhteistyön parantamiseksi on kehitetty erilaisia käytäntöjä. Tässä niistä esimerkkeinä

muutamia.

1. Oppilaskohtaiseen jaksotiedotteeseen kerätään kaikki oppilaan opiskelua koskeva tieto: poissaolot,

myöhästymiset, tuntityöskentely, koearvosanat, tuntikuulustelut ja sanakokeet. Jakson päätyttyä

oppilas kirjoittaa itse sanallisen arvioinnin työskentelystään jakson aikana. Opettajilla on

mahdollisuus liittää mukaan sanallinen palaute. Tiedote lähetetään kotiin allekirjoitettavaksi ja

palautetaan kouluun.

2. Välittämissopimuksella pyritään lähentämään huoltajien keskinäistä yhteydenpitoa etukäteen

sovitulla menettelyllä. Sopimuksen tavoitteena on selventää toimintatapoja tilanteissa, joissa herää

huoli tai epäily siitä, että joku esim. luokan oppilaista tupakoi, käyttää alkoholia, harrastaa

imppaamista, pinnaa koulusta, näpistelee tai käyttäytyy muuten itseään vahingoittavasti.

Allekirjoittamalla sopimuksen huoltaja on valmis ottamaan yhteyttä sen oppilaan vanhempiin, jota

asia koskee ja ilmaisee halunsa siitä, että myös muut vanhemmat ottavat heti yhteyttä häneen

vastaavassa tilanteessa. Keskinäisen sopimuksen tavoitteena on luoda oppilaalle selkeät,

turvallisuutta luovat rajat lähiyhteisössä.

3. Kodin ja koulun yhteistyömuotona on kehitelty kehityskeskusteluja, joiden tarkoituksena on

myönteisessä hengessä tukea oppilaan kehittymistä ja koulunkäyntiä. Noin puoli tuntia kestävään

keskusteluun osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa sekä koulun edustajana luokanvalvoja. Saman

pöydän ääressä kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja pohtia oppilaan kehitykseen

ja koulunkäyntiin liittyviä asioita suunnitelmallisesti eri näkökulmista. Vanhemmille

kehityskeskustelu antaa myös mahdollisuuden saada tietoa koulusta ja samalla vaikuttaa koulun

toimintaan ja tavoitteisiin.

4. Vanhemmuuden tukeminen: Huoltajia tuetaan kotitehtävien tekemisessä. Koulussa järjestetään

teemavanhempainiltoja: yksinhuoltajuus, vanhemmuus kriisissä. Huoltaja informoi opettajaa

akuuteista kriisitilanteista kotona, jotta lapsen hyvinvointi ja jaksaminen osataan huomioida koulun

arjessa.

5. Oppilaan vanhemmat osallistuvat teemavanhempainiltaan. (aiheina päihteet, koulukiusaaminen,

murrosikä, uni, tietokonepelaaminen jne), tiedottaminen koulunkäytänteistä.

Yhteistyötä voidaan kuvata myös sekä yhteisötasolla että yksilötasolla seuraavasti:

A. Yhteisötasolla tapahtuvat toiminnat

• Tiedotusasiat lukuvuoden alussa jaettavalla tiedotteella ja erillisillä tiedotteilla lukuvuoden aikana

• Vanhempainilta kerran lukuvuodessa. Se voi olla luokan oma tai rinnakkaisluokkien yhteinen tai pienillä

kouluilla koko koulun yhteinen

• Koulun juhlat ja tempaukset

• Oppilankuntien, vanhempainyhdistyksen, MLL:n tai muun järjestön tai yhdistyksen järjestämät

vanhempaintilaisuudet ja juhlat

B. Yksilötasolla

• Tiedotusasiat puhelimitse, reissuvihon, kirjeen, sähköpostin tai oppilaan (isompien oppilaiden kohdalla)

välityksellä

• Arviointi- ja kehityskeskustelu pidetään mielellään joka lukukausi. Opettaja toimii koollekutsujana

• Useita kehityskeskusteluja lukuvuoden aikana voidaan järjestää opettajan tai huoltajan aloitteesta, jos

esimerkiksi oppilaalla on jokin sellainen huolta aiheuttava tekijä, jota tulee seurata. Tällaisia voivat olla

lievät oppimisvaikeudet, käyttäytymis- ja sopeutumisongelmat, kiusaaminen, syömisongelmat,

läksyongelmia (POL § 24, POL § 35) tms. Tällöin mietitään millaisin tukitoimin lasta voidaan tukea.

Linkkejä:

Kodin ja koulun viestinnän opas

http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;216;6245;6260

http://www.vanhempainilta.fi/

B 1.1.4. Muut koulun tukitoimet

B 1.1.4.1. Koulun kerhotoiminta

PALVELUKUVAUS

Koulujen kerhotoiminnan avulla oppilaat pääsevät mukaan harrastustoimintaan ja voivat

tutustua erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kerhotyössä pyritään saamaan toiminnan pariin lapsia,

joilla ei ole muita harrastusmahdollisuuksia. Sen avulla toiminta saadaan lähelle kotia ja vetäjänä on

turvallinen aikuinen. Kerhotyössä ovat mukana opettajat, huoltajat, järjestöt sekä nuorisoalan

toimijat.

Kouluilla kerhotoiminnasta vastaa kerhoyhdysopettaja. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös

alueellisesti koulujen välisellä yhteistyöllä, jolloin tarjontaa on monipuolisempaa.



Linkkejä ja vinkkejä:

http://www.kerhokeskus.fi/

http://www.kerhonetti.net/

B 1.1.4.2. Koulukuraattori ja –psykologipalvelut

PALVELUKUVAUS

Koulukuraattori vastaa koulun sosiaalityöstä. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin

myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen

kouluyhteisössä. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta

oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa.

Ennakoivan tuen vaiheessa tavoite on tiedon ja ymmär-ryksen lisääminen terveyttä ja hyvinvointia

edistävistä palveluista.

SAATAVUUSPERUSTEET

Palvelun kohde ”avoin” tai suunnattu tietylle joukolle, kuten alueelle tai koko ikäryhmälle ei

ongelma/asiakaslähtöisyyttä.

PALVELUKUVAUS

Koulupsykologit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden työskentely perustuu lakiin

terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94). Koulupsykologityön keskeinen tavoite on tukea oppilaan

hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien

ennaltaehkäisy ja vähentäminen sekä oppilaan kehitystason ja yksilöllisten valmiuksien huomioiminen

opetuksessa. Koulupsykologityön tehtävänä on myös edistää sekä oppilaiden että koko kouluyhteisön

psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Ennakoivan tuen vaiheessa tavoite on tiedon ja ymmärryksen lisääminen terveyttä ja hyvinvointia


SAATAVUUSPERUSTEET



B 1.1.4.2.1. Tiedottaminen

Tiedottaminen

- sisäinen viestintä

- ulkoinen viestintä

http://www.kerhokeskus.fi/

http://www.kerhonetti.net/

- www-sivusto ja Akkuna

- osallistuminen vanhempainiltoihin, opettajakokouksiin, luokkainfot (valistus)

B 1.1.4.2.2. Kunta- ja aluekohtainen suunnittelu-, seuranta- ja arviointi

Suunnittelu-, seuranta- ja arviointityö

- kunnallinen, seutukunnallinen tai alueellinen oppilas- ja opiskelijahuolto ja kriisityö

- kunnalliset, seutukunnalliset tai alueelliset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet

B 1.1.4.2.3. Koulutus

Kouluttaminen

- alustus- ja koulutustilaisuudet

B 1.1.4.2.4. Julkaisut

Julkaisutoiminta

- palvelukuvaukset

- palveluesitteet

- toimintakertomus

B 1.1.4.3. Koulunkäyntiavustajan tuki

B 1.1.4.4. Opinto-ohjaaja

PALVELUKUVAUS

Opinto-ohjauksen teemoja ennakoivassa tuessa:

- ryhmäytyminen 7.-luokan alussa tukioppilaiden vierailut 7.-luokissa opotunneilla

- luokkatunnit sisältöinä mmm. oppimistyylit, oppimisvaikeudet, opiskelu yläkoulussa ja oppimisen

tukeminen.

- henkilökohtainen ohjaus tarvittaessa

- yhteistyö luokanvalvojan, aineenopettajan ja erityisopettajan kanssa

- vanhempainillat

B 1.1.4.5. Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö

PALVELUKUVAUS

Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Se saavutetaan parhaiten

ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja -kulttuuri sellaiseksi, että

ne tuottavat hyvinvointia. Seuraavassa esimerkkejä ennaltaehkäisevistä toimista:

Ryhmien ja luokkien suunnittelu

- Opettajalla on mahdollisuus tukea yksittäistä lasta ja eriyttää opetusta.

- Lievät oppimisvaikeudet hoituvat luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyön avulla eikä muita

toimenpiteitä välttämättä tarvita

- Suuressa ryhmässä lieväkin oppimis-, tarkkaavaisuus- tai käyttäytymishäiriö muuttuu asteeltaan

vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Lapsi tarvitsee erilaisia tukitoimia enemmän.

Varhaiskasvatuksen/ koulun ja kodin välinen yhteistyö

- vanhempainilta + vanhempainvartit

- tiedotustilaisuudet, luentoillat, luokkatoimikunnat

- säännöllinen yhteydenpito kotiin

- perheen kasvatustyön tukeminen

- perheen oma vastuu ja tehtävät vanhempana

- yhteistyö tiedonsiirrossa

Varhainen ongelmien tunnistaminen ja puuttuminen

- oppimisen edistymisen ja käyttäytymisen seuranta

- poissaolojen seuranta

- henkilökunnan koulutus

- oppilashuoltohenkilöstön konsultointi huolen herätessä

- seulonnoissa esiin tulleiden riskilapsien tarkka seuranta ja tukitoimien käynnis-täminen luokassa ja

jatkotutkimuksiin lähettäminen

- tiedonsiirto nivelvaiheissa

Moniammatillinen seuranta

- neuvola ja varhaiskasvatus

- tehostettu 5-vuotistarkastus

- kouluvalmiusselvitykset

- kouluterveystarkastukset

- kouluterveyskyselyt

- tehokas opintojen ohjaus

- ammatinvalinnanohjaus, tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin haku

Muut asiat

- kummi- ja tukioppilastoiminta

- kerhotoiminta

- koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

- yhteistyö nuorisotyön kanssa

- ennaltaehkäisevä päihdetyö

- tukitoimien seuranta

B 1.1.4.6. Laaja-alaisen erityisopettajan palvelut

PALVELUKUVAUS

Tehtäviä: Tuen tarpeen ennakointi, tiedottaminen, tukimuotojen kehittäminen, koulutus ja valistus sekä

kunta- ja aluekohtainen suunnittelu-, seuranta- ja arviointi, tiedon ja toimintatapojen lisääminen

tukitoimien suunnittelemisessa ja järjestämisessä.

Tavoite: tiedon ja ymmärryksen lisääminen oppimisen ja koulunkäynnin edellytysten tukemisesta.

B 1.1.4.7. Läksykerho

PALVELUKUVAUS

Läksykerhon tarkoitus on mahdollistaa tuettu läksyjen teko koulussa oppituntien päätyttyä tai koulupäivän

aikana. Kerhoon voi ilmoittautua oman luokan opettajalle ja myös opettajat ohjaavat oppilaita kerhoon.

Ohjaajina kerhossa ovat tavallisesti koulunkäyntiavustajat ja kouluavustajat.

B 1.2. Hyvinvoinnin tukeminen

B 1.2.1 Yksilö- ja luokkatasolla tasolla hyvinvointia edistävät toimet

B 1.2.1.1. Ryhmäytyminen

PALVELUKUVAUS

Oppilaan osallistuu muun luokan mukana koulun ja opettajan järjestämiín ryhmäytymistilaisuuksiin ja

tapahtumiin. Oppilaiden keskinäiset tutustumistilaisuudet. Esim. yläkouluun/alakouluun siirtymistä ja

myönteistä alkua pyritään tukemaan. Esim. ryhmäyttäminen helpottaa kunkin oppilaan asettautumista

luokkaan, edesauttaa myönteisiä kaverisuhteita, ehkäisee kiusaamista ja parantaa ryhmähenkeä ja luokan

ilmapiiriä.

• (Timosenkosken luontokoulu ja opotunneilla)

B 1.2.1.2. Oppimisympäristö ja sen kehittäminen

PALVELUKUVAUS

Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on sitoa oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva oppiminen kiinteästi opetussuunnitelmiin, monipuolistaa opetusta ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä siten, että ne tukevat oppimista, joka tapahtuu koulujen ja oppilaitosten fyysisen toimintaympäristön ulkopuolella.

Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät oppimista. Perinteinen luokkatila on oppimisympäristö, mutta yhtä lailla voidaan katsoa oppimisympäristöksi ympäröivän yhteiskunnan eri tilat ja paikat. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö on didaktisesti ja pedagogisesti huolella mietitty. Suotuisat fyysiset, paikalliset ja sosiaaliset olosuhteet auttavat luovuuden ja innovatiivisuuden kehittymisessä.

Sopivan kokoinen ryhmäkoko, mahdollistaa oman tilan ja rauhan. luokassa /koulussa oppimisympäristö oli

viihtyisä ja virikkeellinen, luokassa monipuolista opetusmateriaalia opetuksen tueksi, koulun pihalla paljon

leikkivälineitä ja liikuntavälineitä mm. pihapeleihin, yhteisissä auloissa kirjoja ja leluja esim. legoja


B 1.2.1.3. Hyvinvointioppiminen

PALVELUKUVAUS

Tuen järjestämisellä pyritään perinteisesti hidastamaan tuen tarpeen kasvua, korkeintaan ehkäisemään sitä monipuolisilla ja hyvillä opetusmenetelmillä etc. Edellä mainittu on tärkeää työtä. Hyvinvointioppimisen ajatus on kääntää suunta päinvastaiseksi. Sen sijaan että ehkäisemme pahoinvointia ja ongelmien syntymistä, opettaisimme keinoja oppia hyvinvointia ja elämänhallintaa. Olisi hienoa siirtyä vielä askel eteenpäin ennakoivasta tuesta hyvinvointioppimiseen. Ajatus on, että hyvinvointia voi oppia samalla lailla kuin matikkaa tai lukemista. Hyvinvointioppimisen teemoja olisi puhuminen, vuorovaikutus, liikkuminen, arjenrytmit, itsehoito, itseilmaisu, itseohjautuminen, oman mielen ja kehon viestien tulkinta etc. Osa lapsista on oppinut voimaan pahoin, mikseivät he oppisi hyvinvointiakin?


B 1.2.1.4. Hyvinvoinnin edistämisen ohjelmien tai materiaalien hyödyntäminen

PALVELUKUVAUS

Oppilas osallistuu opettajan vetämiin hyvinvoinnin edistämisen ohjelmiin ja saa materiaalia hyvinvoinnin

edistämiseen liittyen. Esim. Friends-ohjelma (lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukemaan pyrkivä sekä

masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma) tai Tunne-etsivä materiaalipaketti

(tunnekasvatusmateriaali), Muksu-etsivä, Askeleet.

http://www.asemanlapset.fi/articles/311/

B 1.2.1.5. Kiusaamisen ennaltaehkäisy

PALVELUKUVAUS

Oppilas osallistuu koulun kiusaamista ennaltaehkäiseviin teemapäiviin ja saa materiaalia asiaan

liittyen. Oppilas käy materiaalia läpi kotona yhdessä huoltajien kanssa. Alla muutamia ajatuksia

siitä, mitä on kiusaamisen ennaltaehkäisy.

Selvitetään oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, mikä on koulukiusaamista.

Tiedotetaan kiusaamisen tunnistamisesta ja koulun toimintatavoista kiusaamistapausten

käsittelyssä.

Kannustetaan oppilaita ja vanhempia kertomaan koulukiusaamisesta koulun

henkilökunnalle.

Koulun säännöt käydään oppilaiden kanssa riittävän usein läpi.

Koulukiusaamista kartoitetaan määräajoin kirjallisilla kyselyllä.

Koulukiusaamista käsitellään koulussa yhteisissä tilaisuuksissa (esim. päivänavaukset ja

teemapäivät).

Koulut laativat toimintatapoja luokkahengen parantamiseksi.

Kummioppilas- ja tukioppilastoiminta

Oppilashuoltotyöryhmien työskentely on aktiivista.

Rohkaistaan oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita.

Linkkejä:

http://www.nuortenakatemia.fi/Hyvinvointia_kouluun_Koulukiusaamisen_ehkaisy

http://www.kivakoulu.fi/

http://www.asemanlapset.fi/articles/311/

http://www.nuortenakatemia.fi/Hyvinvointia_kouluun_Koulukiusaamisen_ehkaisy


B 1.2.1.6. Joustavat järjestelyt

PALVELUKUVAUS

Tarkoitus on miettiä ratkaisuja, joilla oppilaan hyvinvointia voidaan parantaa ja koulunkäyntiä

helpottaa esim. muun elämän ongelmien takia. Tässä muutamia esimerkkejä joustavista

järjestelyistä:

mahdollistetaan koulussa joustavat ruokailujärjestelyt (kotona ei aina ruokaa) ja mahdollisuus

lepoon (kotona ei aina saa nukuttua).

Opinto-ohjaaja sopii oppilaan ja tämän huoltajan kanssa siitä, että oppilas tulee kouluun silloinkin

kun hän aamulla jännittää ja kokee ahdistusta tulevasta koulupäivästä. He sopivat, että oppilas

pyrkii ensisijaisesti menemään oppitunnilleen, mutta mikäli se on ylivoimaista, oppilas hakeutuu

opinto-ohjaajan, tai mikäli tämä ei ole paikalla erityisopettajan luo, ja oppilaalle katsotaan paikka,

missä hän voi tehdä tehtäviä itsenäisesti.

Isossa ryhmässä liikuntatunneille osallistumisen oppilas kokee erittäin ahdistavana ja vaarassa on,

että hänellä jää suoritusmerkintä liikunnasta saamatta. Sovitaan, että oppilas, huoltaja,

luokanvalvoja ja liikunnanopettaja kokoontuvat sopimaan vaihtoehtoisista tavoista tehdä

tarvittavat liikunnansuoritukset. Oppilas tekee tietyt suoritukset (esim. uintitesti, cooperjuoksu)

yksilöllisesti opettajalle ja muutoin hänen tulee tehdä tietty tuntimäärä liikuntasuorituksia

itsenäisesti (käydä esim. uimassa, lenkillä, hiihtämässä). Huoltaja vahvistaa kuittauksellaan, että

oppilas on tehnyt liikuntasuorituksen.

Oppilas kokee ruokailutilanteet koulun isossa ruokasalissa erittäin ahdistavina ja hän kokee niissä

usein paniikinomaisia tuntemuksia, mistä johtuen hän jättää useimmiten kokonaan ruokailematta.

Tämä vaikuttaa väistämättä jaksamiseen koulupäivän aikana. Sovitaan, että oppilas saa ruokailla

erillisessä, rauhallisessa tilassa.



PALVELUKUVAUS

Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle.

Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin. Välitodistus voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. LÄHDE: kaupungin ops

SAATAVUUSPERUSTEET


VINKKEJÄ








muutamia.
























arjessa.











B. Yksilötasolla


välityksellä






Linkkejä:






B 1.2.3. Koulun tasolla tehtävät hyvinvointia edistävät tukitoimet

B 1.2.3.1. KIVA-koulu

KiVa Koulu on uusi kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetusministeriön rahoituksella (2006-2009). Ensimmäiset 1400 koulua ottivat sen käyttöön elokuussa 2009.

Lisätietoa: www.kivakoulu.fi

B 1.2.2.2. Teemapäivät ja kampanjat

PALVELUKUVAUS

Oppilas osallistuu koulun, oppilaskunnan, opettajien tai jonkun yhteistyötahon järjestämään teemapäivään,

jonka aiheena esim. koulukiusaamisen ehkäiseminen, hyvä uni, tupakoimattomuus, päihteet, liikuntapäivät.

B 1.2.2.3. Tukioppilastoiminta

PALVELUKUVAUS

Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja.

Tukioppilaat ovat 8.-9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.

Vertaistukeen perustuva tukioppilastoiminta voi ehkäistä alkavia ongelmia. Toiminnan näkökulma on ennaltaehkäisyssä eikä sitä ole tarkoitettu vakavien ongelmien ratkaisuun. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Jo se, että koulussa järjestetään kiusaamista ehkäisevää toimintaa, antaa selvän viestin yhteisön periaatteista.

Esimerkkejä:

Tukioppilaat ovat mukana tutustuttamassa 7-luokkalaisia kouluun. Heti alkusyksystä on järjestetty 7-

luokkalaisten ryhmäyttämistä elämys- ja seikkailupedagogisin menetelmin. Ryhmäyttämiseen liittyvään

toimintaan on osallistunut myös raittius-ja nuorisotoimen edustajia sekä seurakunnan nuorisotyöntekijöitä.

Jo kuudennen luokan keväällä on järjestetty tutustumispäivä tulevaan kouluun tavoitteena vähentää

koulun aloittamispelkoa ja muuttaa asenteita koulumyönteisiksi.


Lukiossa on järjestetty mentor-toimintaa. Lukioon tulijat jaetaan pieniksi mentor-ryhmiksi, joilla on 1-2

mentoria. He auttavat lukioon tulevia jo 9. luokan keväällä opintojen suunnittelussa, ottavat heidät vastaan

syksyllä, tutustuttavat kouluun ja toisiinsa ja järjestävät ”Ykkösten päivän” koulun ulkopuolella. He tapaavat

ryhmäänsä ensimmäisen vuoden aikana eri merkeissä ja osallistuvat keväällä uusien mentoreiden

koulutukseen.

Linkkejä ja vinkkejä: http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/

B 1.2.2.4. Oppilaskuntatoiminta

PALVELUKUVAUS

Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskuntatoiminnan tehtävänä on ohjata oppilaat

keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden

harrastustoimintaa sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan

hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Jokainen luokka valitsee oppilaskunnan hallitukseen kaksi

edustajaa vuosittain.

Oppilaskunnan hallituksen tavoitteet

* Antaa edellytykset oppilaskunnan hallituksen jäsenille kasvaa aktiivisiksi toimijoiksi ja tuleviksi

päätöksentekijöiksi

* Kehittää luokan yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukea oppilaiden mahdollisuutta osallistua yhteisiä

asioita koskevaan keskusteluun

* Vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä

Oppilaskunnan hallituksen tehtävät

* Johtaa ja koordinoida oppilaskunnan toimintaa

*Käsitellä oppilaiden, vanhempien tai muiden yhteistyötahojen esille tuomia asioita

* Ideoida myös itse käsiteltäviä asioita sekä valmistella ehdotuksia ja esityksiä yhteistyökumppaneille kuten

oppilaskunnalle, opettajakunnalle, rehtorille ja johtokunnalle

* Pyrkiä kehittämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja oppilaiden osallisuuden lisäämistä heitä

koskevissa asioissa

* Tehdä lopulliset päätökset käytössä olevien varojen käytöstä


http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivi

nen_kansalaisuus/kuukausiteemat/elokuu_koulun_toimintakulttuuri/oppilaskuntatoiminta

http://www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivinen_kansalaisuus/kuukausiteemat/elokuu_koulun_toimintakulttuuri/oppilaskuntatoiminta

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys/aktiivinen_kansalaisuus/kuukausiteemat/elokuu_koulun_toimintakulttuuri/oppilaskuntatoiminta

B 1.2.2.5. Hyvinvointibarometri

PALVELUKUVAUS

Oppilas osallistuu luokkansa lukukausittain tehtävään hyvinvoinnin seurantaan tarkoitettuun barometriin.

Barometrin avulla luokan ja koulun ilmapiiriä ja hyvinvointia seurataan. Katso kansiosta B 1. koulunkäynti ja

ennakoiva tuki materiaalia barometrin käyttöön.

Oppilaiden vastaukset kootaan luokittain. Barometristä saadaan tietoa yksittäisten luokkien tilanteesta sekä

koko koulun kehityksestä ja ilmapiiristä.

B 1.2.2.6. Koulukuraattori ja –psykologipalvelut

PALVELUKUVAUS

Koulukuraattori vastaa koulun sosiaalityöstä. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin

myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen

kouluyhteisössä. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta

oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa.

Ennakoivan tuen vaiheessa tavoite on tiedon ja ymmär-ryksen lisääminen terveyttä ja hyvinvointia


SAATAVUUSPERUSTEET



PALVELUKUVAUS







Ennakoivan tuen vaiheessa tavoite on tiedon ja ymmärryksen lisääminen terveyttä ja hyvinvointia


SAATAVUUSPERUSTEET



B 1.2.2.6.1. Tiedottaminen

Tiedottaminen

- sisäinen viestintä

- ulkoinen viestintä

- www-sivusto ja Akkuna

- osallistuminen vanhempainiltoihin, opettajakokouksiin, luokkainfot (valistus)

B 1.2.2.6.2. Kunta- ja aluekohtainen suunnittelu-, seuranta- ja arviointi


- kunnallinen, seutukunnallinen tai alueellinen oppilas- ja opiskelijahuolto ja kriisityö

- kunnalliset, seutukunnalliset tai alueelliset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet

B 1.2.2.6.3. Koulutus

Kouluttaminen

- alustus- ja koulutustilaisuudet

B 1.2.2.6.4. Julkaisut

Julkaisutoiminta

- palvelukuvaukset

- palveluesitteet

- toimintakertomus

B 1.2.2.7. Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö

PALVELUKUVAUS

Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi. Se saavutetaan parhaiten

ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja -kulttuuri sellaiseksi, että

ne tuottavat hyvinvointia. Seuraavassa esimerkkejä ennaltaehkäisevistä toimista:

- Ryhmien ja luokkien suunnittelu

- Opettajalla on mahdollisuus tukea yksittäistä lasta ja eriyttää opetusta.

- Lievät oppimisvaikeudet hoituvat luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyön avulla eikä muita

toimenpiteitä välttämättä tarvita

- Suuressa ryhmässä lieväkin oppimis-, tarkkaavaisuus- tai käyttäytymishäiriö muuttuu asteeltaan

vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi. Lapsi tarvitsee erilaisia tukitoimia enemmän.

Varhaiskasvatuksen/ koulun ja kodin välinen yhteistyö

- vanhempainilta + vanhempainvartit

- tiedotustilaisuudet, luentoillat, luokkatoimikunnat

- säännöllinen yhteydenpito kotiin

- perheen kasvatustyön tukeminen

- perheen oma vastuu ja tehtävät vanhempana

- yhteistyö tiedonsiirrossa

Varhainen ongelmien tunnistaminen ja puuttuminen

- oppimisen edistymisen ja käyttäytymisen seuranta


- henkilökunnan koulutus

- oppilashuoltohenkilöstön konsultointi huolen herätessä

- seulonnoissa esiin tulleiden riskilapsien tarkka seuranta ja tukitoimien käynnis-täminen luokassa ja

jatkotutkimuksiin lähettäminen

- tiedonsiirto nivelvaiheissa

Moniammatillinen seuranta








Muut asiat

- kummi- ja tukioppilastoiminta

- kerhotoiminta

- koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

- yhteistyö nuorisotyön kanssa

- ennaltaehkäisevä päihdetyö

- tukitoimien seuranta

B 1.2.2.8. Koulun kriisisuunnitelma

PALVELUKUVAUS

Kouluissa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien laadittu suunnitelmia erilaisten koko yhteisöä järkyttävien tapahtumien varalle. Työtä vauhditti Stakesin Itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä Opetushallituksen ja Uudenmaan lääninhallituksen kanssa 1993–1996 toteuttama Koulu ja kriisit -projekti. Koululakeihin kirjattiin vuonna 1999 oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Vuonna 2003 koululakeihin lisättiin kodin ja koulun yhteistyötä sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat pykälät. Opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että koulut ja ammatilliset oppilaitokset laativat osana opetussuunnitelmaa oppilas- tai opiskelijahuollon suunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. Koulun olisi hyvä varautua traumaattisiin kriiseihin, jotka aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta. Ennalta varautuminen on tärkeää, koska kriisitilanteissa ihmiset ahdistuvat ja hätääntyvät. Tyypillisiä tunteita ovat hämmennys, lamaannus, avuttomuus, epätietoisuus ja pelko. Pahimmillaan syntyy paniikki. Kouluyhteisön toiminta järkkyy, arkipäivän rutiini rikkoutuu ja koulutyöhön keskittyminen häiriintyy. Jos kyseessä on hyvin dramaattinen tapahtuma, huhut leviävät ja tiedotusvälineet tulevat paikalle. Kriisitilanteiden hallintaa helpottavat ja ihmisten ahdistusta lievittävät etukäteen sovitut toimintamallit. Tällöin jokainen tietää, miten toimia ja mistä saa apua. Toimintamalli on kuin kartta, joka helpottaa vaikeassa tilanteessa etenemistä. On hyvä tiedostaa, että järkyttävän tapahtuman vaikutukset koskettavat sekä oppilaita tai opiskelijoita että työntekijöitä. Koulu on erityisen haavoittuvainen yhteisö, koska lapsilla ja nuorilla on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta kriisien kohtaamisesta. Ei ole mukavaa varautua tilanteisiin, joita kukaan ei toivo tapahtuvaksi. Kriisitilanteen tapahtuessa on kuitenkin myöhäistä enää suunnitella mitään, siksi toimintamallit tulee laatia etukäteen. Koulu ja kriisit -projekti osoitti, että lähes jokaisella projektin koulutuksiin osallistuneella opettajalla oli kokemuksia koulun kriisitilanteista. Monia oli jäänyt vuosiksi vaivaamaan, osasiko toimia oikein tai olisiko jotain voitu tehdä toisin. Kun koululla on yhdessä mietityt toimintamallit, kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin.


Kriisisuunnitelman laatiminen ja sisältö

http://193.166.43.19/download/118324_koulun_kriisisuunnitelman_laatiminen.pdf

B 1.2.4. Hyvinvointia edistävät toimet verkoston tekemänä

B 1.2.4.1. Aamu- ja iltapäiväkerhot

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien

vuosiluokkien erityisoppilaille. Kunnat päättävät toiminnan järjestämisestä. Opetushallitus hyväksyi

27.2.2004 ensimmäiset koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Samalla se päätti toiminnan

tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Koulun kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti

tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan

tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa mahdollisuuksia sosiaalisten

taitojen kehittymiseen ja harjoittelemiseen.

Kuntien lisäksi toimintaa järjestävät mm. urheiluseurat, seurakunnat, vanhempainyhdistykset ja

Mannerheimin Lastensuojeluliitto.


http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;49970

http://www.apip.fi/

B 1.2.4.2. Kouluterveydenhoitajan tarkastus

PALVELUKUVAUS

Kouluterveydenhoitajan tehtävät:

- fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun tunteminen ja tukeminen lapsesta nuoreksi aikuiseksi

- vanhemmuuden ja perheiden tukeminen lapsen kasvaessa nuoreksi ja aikuiseksi

- koulun terveydellisten olojen valvonta ja oppilashuoltotyö sekä opettajakunnan kanssa tehtävä

yhteistyö

- moniammatillinen verkostotyö ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa

- työn kehittäminen yhteiskunnan väestön ja ajan vaatimusten mukaisesti

Keskeiset tehtävät kouluterveydenhuollossa

- oppilashuollollinen työ

http://193.166.43.19/download/118324_koulun_kriisisuunnitelman_laatiminen.pdf

http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;49970

http://www.apip.fi/

- lapsen ja nuoren yksilöllistä hyvinvointia tukevat terveystarkastukset ja terveysneuvonta

- oppilaan kasvua ja kehitystä haittaavien tekijöiden varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen

- oppilaiden sairasvastaanotto

- koulun terveydellisten olojen valvonta ja niihin vaikuttaminen

- moniammatillinen verkostotyö

- yhteistyö perheiden kanssa

B 1.2.4.3. Moniammatillinen seuranta

PALVELUKUVAUS

Seuraavilla lapsen tukiverkon toiminnoilla ennaltaehkäistään oppilaiden ja kouluyhteisöjen ongelma- ja

kriisitilanteiden syntyä tai jo olemassa olevien ongelmien vaikeutumista:






- oppimisen edistyminen ja käyttäytyminen

- luku-, kirjoitus-, luetun ymmärtämis- ja matematiikka

- sosiaaliset taidot, tunne-elämä, kiusaaminen

- tukitoimien välitön aloittaminen




B 1.2.4.4. Tiedottaminen ja valistaminen

PALVELUKUVAUS

Oppilas osallistuu tunneille, joissa aiheina esim. tupakointi, päihteet, murrosikä, mielenterveys,

seksuaaliterveys, rikosoikeudellinen vastuu (toteuttajina esimerkiksi opettajat, terveydenhoitaja,

koulupsykologi, koulupoliisi, nuorisotyöntekijät jne)

Mielikuvitusta kannattaa käyttää.

B 2. Yleinen tuki


B 2.1.1. Oppimiseen ohjaaminen ja tukeminen 2

B 2.1.1.1. Tukiopetus 2

B 2.1.1.2. Eriyttäminen 3

B 2.1.1.3. Kokeen tekeminen 5

B 2.1.1.4. Palkitseminen ja kannustus 5

B 2.1.1.5. Osa-aikainen erityisopetus 5

B 2.1.1.6. Poissaolojen seuranta 7




B 2.1.3. Oppimista tukeva toiminta koulun tasolla 9


B 2.1.3.2. Koulunkäyntiavustaja ja oppimisen tuki 10


B 2.1.3.4. Koulukuraattorin ja -psykologipalvelut 11


B 2.2.1. Hyvinvointia tukeva toiminta yksilö-/ryhmätasolla 14

B 2.2.1.1. Kasvatuskeskustelu (kasvatuskeskustelun portaat) 14

B 2.2.1.2. Vertaissovittelu 14




B 2.2.3. Hyvinvointia tukeva toiminta koulun tasolla 17

B 2.2.3.1. Oppilashuoltoryhmän ohjautumisprosessi 17

B.2.2.3.2. Kouluterveydenhoitaja 17

B 2.2.3.4. Koulunkäyntiavustajan tuki 18


B 2.2.3.5. Koulukuraattorin ja –psykologipalvelut 19


B 2.1.1. Oppimiseen ohjaaminen ja tukeminen

B 2.1.1.1. Tukiopetus

PALVELUKUVAUS

Tukiopetusta annetaan joko oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella kaupungin vuosittain osoittaman resurssin puitteissa. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Kaikkein tehokkainta tukiopetus on etukäteen annettuna. Tällöin opettaja voi oppilastuntemuksensa perusteella yksilöllisesti etukäteen opettaa ja ohjata oppilasta uudessa opittavassa asiassa, joka opetellaan vielä yhdessä luokkaopetuksessa. Näin voidaan nostaa oppimismotivaatiota. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Tukiopetuksesta tiedotetaan huoltajille.

Tavoitteita:

opetusryhmän yhteiset tavoitteet

opiskelutaidot

sosiaaliset taidot

välttää nelosia

nostaa koulumotivaatiota

Käytänteet:

opetustuokion kesto joustava

resurssituntien mahdollisuus (säännöllinen tukitunti tuntikehyksestä)

tukiopetusta voi antaa oma opettaja, muu opettaja tai tilapäisesti avustaja

ohjattu läksyjen tekeminen

ohjattu kokeeseen valmistautuminen

ennakoiva tukiopetus tulevasta aiheesta

kasvatuskeskustelut tukiopetuksena

SAATAVUUSPERUSTEET

Perusopetuslaki 16 §: ”Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta.”

B 2.1.1.2. Eriyttäminen

Eriyttäminen on koulun ensisijainen keino tukea oppilasta. Eriyttämisellä tuetaan kunkin oppilaan oppimista huomioimalla hänen yksilölliset tarpeensa. Opettaja eriyttää opetustaan yleisopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden rajoissa. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on hänen mahdollista saavuttaa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).

Yhtenäistävä eriyttäminen: opettajan tukitoimilla tavoitellaan kaikille oppilaille yhteistä perustasoa.

Erilaistava eriyttäminen: opettajan tukitoimilla ohjataan oppilasta perustasoa syvempään ajatteluun ja laajempien kokonaisuuksien hallintaan.

Eriytettäessä voidaan muokata:

oppisisältöjä

opetusmenetelmiä

opiskelumateriaaleja

aikaa

Tavoitteet:

oppilaan itsetunnon vahvistaminen

oppilas voi edetä kykyjensä edellyttämällä tasolla

Käytänteet:

otetaan huomioon erilaiset oppimistavat vaihtelevien opetusmenetelmien käyttäminen

oppilaan työskentelynopeuden ja edellytysten huomioon ottaminen tunnilla ja kotitehtävien tekemisessä eriyttäminen tuntitehtävissä ja läksyissä, tiivistelmien antaminen reaaliaineissa

oppilaan erityispiirteiden (työskentelynopeus, koepelko, motoriset vaikeudet yms.) huomioon ottaminen koetilanteessa ja -paikassa koetehtävien selventäminen, kokeen suorittaminen suullisesti, lisäajan antaminen ym.

oppilaan käyttäminen apuopettajana

avustajan käyttäminen oppitunneilla ja koetilanteissa

lisätehtävät Internetissä

Lahjakkaat oppilaat

Keskimääräistä nopeammin edistyvät ja lahjakkaat oppilaat kaipaavat usein myös tukea opinnoissaan. Ääritapauksessa ilman ohjausta jäävä lahjakas oppilas turhautuu, alisuoriutuu ja alkaa käyttäytyä häiritsevästi.

Peruskoulun tulee tarjota myös lahjakkaille oppilaille tukea, jotta he saisivat mahdollisuuden edistyä kykyjensä edellyttämällä tavalla.

Käytänteet:

luokassa tapahtuva eriyttäminen

oppimisedellytysten mukainen joustava ryhmittely

valinnaiskurssit (yläluokilla)

kerhot

Käytännön koulutyössä eriytys voi olla myös jotakin tai useita seuraavista: • oppitunnin aluksi opettaja pitää yhteisen opetustuokion kaikille, jonka jälkeen työskennellään eriytetyissä

ryhmissä esim. erilaisin tehtävin ja harjoittein • opettaja ja erityisopettaja työskentelevät samanaikaisesti, jolloin erityisopettaja ohjaa enemmän tukea

tarvitsevia tai muulla sovitulla tavalla • opettaja ja erityisopettaja opettavat luokkaa kahtena ryhmänä, ryhmät saattavat vaihdella • jollakin oppilaalla voi olla käytössään enemmän tai juuri hänelle soveltuvia oppimisvälineitä tai

materiaaleja (mukautettuihin oppimateriaaleihin siirtyminen jossakin oppiaineessa edellyttää hallinnollista päätöstä erityisopetukseen siirrosta, opetuksen yksilöllistämisestä ja HOJKS:n)

• oppilaalla voi olla enemmän henkilökohtaista ohjausta oppitunnin aikana (opettaja, erityisopettaja, oppilasohjaaja)

• oppilas voi käyttää esim. tietokonetta kirjoittamiseen toisia enemmän • oppilas voi kirjoittaa pienaakkosilla kirjoituskirjaimien sijasta ylemmilläkin luokilla, jos siihen on erityinen

syy • oppilaan tunnilla opiskeltavan oppiaineksen määrää ja/tai tehtäviä on määrällisesti eriytetään • oppilaan kotitehtävien määrää eriytetään • kokeessa oppilaalle luetaan ääneen koetehtävät ennen vastaamista, mikäli tähän on erityinen

syy(lukivaikeus) • luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja sopivat yksilöllisesti keinoista, joilla oppilaan erityinen

vaikeus (esim. lukivaikeus) otetaan koetilanteissa huomioon • oppitunneilla ja kokeessa oppilasohjaaja tai muu koulun aikuinen voi toimia oppilaalle sihteerinä, mikäli

tähän on erityinen syy • oppilas voi suorittaa kokeen osin tai kokonaan suullisena, mikäli tähän on erityinen syy (vaikea-asteiset

kielelliset tai hienomotoriset häiriöt)

Lisää vinkkejä eriyttämiseen:

Kansiossa B 2. Ö-asemalla Yleinen tuki löytyy tiedosto eriyttäminen ja tukeminen

B 2.1.1.3. Kokeen tekeminen

PALVELUKUVAUS

Opettajilla on useita eri mahdollisuuksia tehdä arviointia. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa

oppilasta opiskelussaan sekä vahvistaa hänen luottamustaan itseensä oppijana. Arviointi on kokonaisuus,

jossa opettajan oppilaalle antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa ovat merkittäviä

osatekijöitä. Arviointi on suositeltavaa järjestää mielekkäissä osissa, jotta se antaa riittävän usein ja

sopivissa määrin tietoa oppilaalle, opettajalle ja huoltajille oppilaan edistymisestä. Arvioinnin tulee olla

monipuolista, mikä merkitsee myös palautteen antamista monimuotoisesti. Siinä huomioidaan oppilaan

kasvun ja kehityksen vaiheet sekä hänen mahdolliset opiskelussa esiintyvät erityiset tarpeensa. Arviointi

nivoutuu tiiviisti oppilaalle asetettuihin tavoitteisiin ja opetuksessa käytettäviin opiskelua helpottaviin

toimintatapoihin. Se ei merkitse pelkkää saavutettujen tulosten arviointia, vaan on luonteeltaan prosessi,

joka alkaa tavoitteiden asettamisesta lähtötason arvioinnin pohjalta. Oppilaan oppimisen esteiden

kokonaisvaltainen huomiointi takaa oikeudenmukaisuuden erityistä tukea tarvitsevan oppilaan

edistymisen ja suoriutumisen arvioinnissa.

Vaihtoehtoisia tapoja kokeen tekemiseen: pitää kokeen osissa, pidentää vastausaikaa, suullinen koe,

portfolio, opiskeltavan sisällön tekeminen posteriksi ja sen esitys, jatkuva arviointi, tuotokset,

tuntityöskentely.


B 2.1.1.4. Palkitseminen ja kannustus

PALVELUKUVAUS

Kun oppilaan motivaatiossa huomataan heikkenemistä, voidaan motivaatiota parantaa varhaisessa

vaiheessa yksinkertaisilla keinolla. Kodin ja koulun välille voidaan laittaa kulkemaan tehdään kannustimeksi

hymynaama-vihko. Riittävä määrä hymynaamoja oikeutti yhdessä sovittuihin palkintoihin. Tai sovitaan uusi

tavoite, jonka saavuttamisen jälkeen pidetään juhlat. Positiivinen palaute on hyvää ja tehokasta

kannustamista.

B 2.1.1.5. Osa-aikainen erityisopetus

Laaja-alainen erityisopetus/osa-aikainen erityisopetus

Palvelukuvaus

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Laaja-

alainen erityisopettaja tekee tiiviistä yhteistyötä koulun opettajien, oppilashuollon ja muiden

asiantuntijoiden sekä oppilaan huoltajien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan yksilö-,

pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena muun opetuksen yhteydessä.

Alaluokilla toimivien erityisopettajien tehtävänä on tehdä yhteistyötä esiopetuksen opettajien kanssa. He kartoittavat koulunkäyntiä aloittavien oppilaiden mahdollisia oppimisvaikeuksia tukitoimien järjestämiseksi. Vastaavasti yläluokilla toimiva erityisopettaja huolehtii yhdessä opon kanssa tiedon kulusta muun muassa seiskalle ja jatko-opintoihin siirryttäessä. Sekä osa-aikaista että luokkamuotoista opetusta antavat erityisopettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään sekä muiden opettajien kanssa. He huolehtivat tarvittavien tukitoimien jatkuvuudesta opiskelun eri siirtymävaiheissa. Peruskoulun päättövaiheessa erityisopettaja varmistaa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan jatko-opintomahdollisuudet. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla pyritään kaikissa siirtymävaiheissa ”saattaen vaihtoon”.

Koulussa puututaan heti, kun oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä ilmenee huolta. Erityisenä pyrkimyksenä koulunkäynnin alkamisvaiheessa on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman varhain. Lukuvuoden alkaessa erityisopettaja keskittyy koulutulokkaisiin ja toimii samanaikaisopettajana ensimmäisissä luokissa. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteisenä tavoitteena on löytää ne oppilaat, jotka tarvitsevat eniten apua. Oppilaan oppimishistorian tunteminen jo varhaiskasvatuksen ajalta ja yhteistyön huoltajien kanssa on lähtökohta oppilaan auttamiselle.

Erityisopettaja kartoittaa yhteistyössä opettajan kanssa oppimisen tasoa, lukemisen ja kirjoittamisen taustatekijöitä sekä matemaattisia valmiuksia. Opettajat suunnittelevat miten opetusta voi eriyttää ja millaisia harjoitteita tukiopetuksessa voidaan tehdä. Yhtenä eriyttävänä toimintamuotona on pienissä ryhmissä toteutetut spesifit harjoitteet. Muun muassa kielentietoisuutta sekä sensomotorisia ja motorisia taitoja vahvistavia harjoitteita voidaan toteuttaa yhteistyössä koulunkäyntiavustajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Ylemmillä luokilla voidaan järjestää erilaisia kerhoja, joissa tuetaan oppimisen taitoja ja oppiaineen opiskelua.

Laaja-alainen erityisopetus painottuu opiskelu- ja työskentelytaitojen, lukemisen, kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen ohjaamiseen. Laaja-alaista erityisopetusta annetaan oppilaan tuen tarpeen mukaan tapauskohtaisesti yksilöllisesti tai samanaikaisopetuksena luokissa tai pienissä ryhmissä. Työtä järjestettäessä pyritään siihen, että erityisopettaja kohtaisi mahdollisimman usein avun tarvitsijat. Jotta tämä olisi mahdollista, erityisopetukseen valikoituu vain ne oppilaat, joille eivät muut ensisijaisemmat tukimuodot riitä.

Heikon koulumenestyksen ja oppimistilanteisiin liittyvien vaikeuksien taustalla voivat olla oppimisvaikeuksien lisäksi myös työskentelytavat ryhmässä. Työskennellessään luokassa samanaikaisopettajana erityisopettaja voi ohjata oppilasta itsesäätelytaitojen, motivaation, tarkkaavaisuuden ja työskentelytapojen harjaannuttamisessa. Erityisopettaja ohjaa erityisesti koulunkäyntiavustajia tähän tehtävään. Sosiaalisten taitojen oppimiseen ohjaaminen on kaikkien oppilasta opettavien vastuulla.

Erityisopetukseen siirrettäessä ja opetusta yksilöllistettäessä erityisopettaja konsultoi luokan- ja aineenopettajia, auttaa käytännön opetustilanteiden järjestämisessä. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa, arvioi ja kehittää omaa työtään.

Erityisopettaja arvioi oppilaiden kehittymistä sanelujen ja luetunymmärtämisen testien avulla, sekä seuraamalla oppilaiden taitoa erityisopetuksessa sekä luokkatilanteissa

Puheopetus aloitetaan resurssien ja mahdollisuuksien mukaan niiden oppilaiden kanssa, joilla on lieviä artikulaatiovirheitä ja joiden vanhemmat ovat valmiita sitoutumaan säännölliseen puheläksyjen kotiharjoitteluun lastensa kanssa. Lapset, joilla on vaikeita puheen kehityksen viiveitä, ohjataan terveyskeskuksen puheterapeutin hoidettavaksi.

Lähde KOPS

B 2.1.1.6. Poissaolojen seuranta

PALVELUKUVAUS

Perusopetuslain mukaan (POL 26 §) oppivelvollisen on osallistuttava opetukseen saavuttaakseen

perusopetuksen oppimäärään. Opetuksen järjestäjän, ts. koulun tulee seurata perusopetukseen

osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajille. Huoltaja on velvollinen

huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Mikäli oppilas joutuu sairauden tai muun pätevän syyn takia olemaan poissa koulusta, huoltajan tulee

ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian opettajalle/luokanvalvojalle. Tiedossa oleva kolmen päivän

poissaolo tulee sopia opettajan/luokanvalvojan kanssa etukäteen. Pitempiaikaista poissaoloa tulee hakea

kirjallisesti rehtorilta. Tällöin sovitaan oppivelvollisuuden suorittamisesta poissaolon ajalta.

Luokanopettaja/luokanvalvoja kirjaa oppilaan poissaolot. Mikäli luvattomia poissaoloja ilmenee, hän

ilmoittaa niistä viipymättä huoltajalle kirjallisesti ja pyytää selvitystä.

Mikäli luvattomia poissaoloja on toistuvasti, luokanopettaja/luokanvalvoja tuo asian

oppilashuoltotyöryhmän käsiteltäväksi, joka asiaa tutkittuaan ryhtyy jatkotoimenpiteisiin.



PALVELUKUVAUS

Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin. Välitodistus

voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. LÄHDE: kaupungin ops

SAATAVUUSPERUSTEET


VINKKEJÄ








muutamia.
























arjessa.











B. Yksilötasolla


välityksellä






Linkkejä:




B 2.1.3. Oppimista tukeva toiminta koulun tasolla


PALVELUKUVAUS



(PL 17§ 1 mom) Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai/ja

sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea opiskelunsa onnistumiseen. Tällöin erityisopetusta

annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, erillisessä pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Erityisopetus suunnitellaan tavoitteelliseksi, yksilölliset opiskeluedellytykset huomioivaksi ja nivelletään

oppilaan saamaan muuhun opetukseen soveltuvaksi. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia

oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on lähtökohtana

oppilaan opettajien, erityisopettajien, oppilaan vanhempien ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän ja muiden

asiantuntijoiden välinen yhteistyö.

Tavoite: Oppimista ja koulunkäyntiä tukeva konsultaatio, tietojen ja taitojen lisääminen. Oppilaiden

oppimisen esteiden poistaminen ja koulunkäynnin monipuolinen tukeminen

Opetuksen järjestämispaikka: yleisopetuksen ryhmä, joustava ryhmä

Oppilaan tuen tarve: tilapäinen, 1-5 kertaa

SAATAVUUSPERUSTEET

Vaikeudet ja toimintakyvyn aste: lievät vaikeudet, arki sujuu itsenäisesti

B 2.1.3.1.1. Opetuksen tuki ja ohjaus

B 2.1.3.1.2. Oppilaiden havainnointi

B 2.1.3.1.3. Konsultaatio

B 2.1.3.1.4. Oppilashuoltoryhmätyö

B 2.1.3.1.5. Työtiimin jäsen

B 2.1.3.2. Koulunkäyntiavustaja ja oppimisen tuki


PALVELUKUVAUS

- vanhempainillta

- opotunnit:

- käydään läpi koulun säännöt, opo ja tukioppilaat pitävät tunteja kiusaamisesta

- kehityskeskusteluissa mukana oleminen tarvittaessa

- yhteistyö Pulinapaja projektin kanssa

- yhteistyö kodin kanssa

B 2.1.3.4. Koulukuraattorin ja -psykologipalvelut

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvinvointia tukeva konsultaatio.

Tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja itseohjautumisen, omatoimisuuden ja itseavun löytäminen ja

toteuttaminen

SAATAVUUSPERUSTEET

Todettu tarve tai yksilöity, terveyttä ja hyvinvointia uhkaava huoli

PALVELUKUVAUS (koulupsykologi)







Koulupsykologi tarjoaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen psykologista asiantuntemusta erilaisissa

koulunkäyntiin tai muuhun elämänalueeseen liittyvissä vaikeuksissa. Työmuotoina ovat yksilölliset

tukikeskustelut, perhe- ja verkostotapaamiset sekä mahdollisesti myös terapiatyöskentely. Psykologisia

tutkimuksia käytetään oppimisvalmiuksien ja –vaikeuksien sekä tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden

kartoittamiseen. Tarvittaessa koulupsykologit ohjaavat perheitä koulun ulkopuolisten palveluiden piiriin.

Koulupsykologit työskentelevät myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa.

Koulupsykologi toimii koulun oppilashuoltoryhmissä, osallistuu opettajainkokouksiin, vanhempainiltoihin

sekä erilaisiin kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. Koulupsykologit osallistuvat myös alansa asiantuntijoina

koulujen oppilashuollollisen työn, koulunkäynnin erityisjärjestelyiden ja opetussuunnitelmien suunnitteluun

ja kehittämiseen.

Oppilaat/opiskelijat voivat tulla koulupsykologin asiakkuuteen opettajan, vanhempien,

oppilashuoltoryhmän tai omasta aloitteestaan. Yleisimpiä asiakkuuden syitä ovat oppimiseen, oman

elämän tai perheen kriisitilanteeseen, mielenterveyteen, psyykkiseen tai sosiaaliseen kehitykseen ja

koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät syyt.

PALVELUKUVAUS (koulukuraattori)

Koulukuraattori vastaa koulun sosiaalityöstä. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa.

Koulukuraattorityössä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti oppilaan koulunkäyntiä ja muuta elämäntilannetta yksilö-, perhe- ja kouluyhteisötasolla. Huomiota kiinnitetään oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Tavoitteena on oppilaiden elämässä olevien riskitekijöiden ja tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen.

Koulukuraattori toimii oppilashuoltoryhmissä, osallistuu opettajainkokouksiin, vanhempainiltoihin sekä erilaisiin kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. Koulukuraattorit osallistuvat myös alansa asiantuntijoina koulujen oppilashuollollisen työn, koulunkäynnin erityisjärjestelyiden ja opetussuunnitelmien suunnitteluun ja kehittämiseen.

Koulukuraattorin työmenetelmiä ovat yksilö-, perhe-, ryhmä-, luokka-, verkosto- ja kriisityö. Koulukuraattori tekee tiivistä yhteistyötä opettajien, rehtorin ja muun oppilashuoltohenkilöstön sekä oppilaan ja vanhempien kanssa. Olennainen osa koulukuraattorin päivittäistä työtä ovat opettajien kanssa käytävät neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettajalla on huoli oppilaiden tai luokan tilanteesta.

Oppilaat voivat tulla koulukuraattorin asiakkuuteen opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän tai omasta aloitteestaan. Yleisimpiä asiakkuuden syitä ovat sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunne-elämään, motivaatioon, käyttäytymiseen, poissaoloihin tai koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät syyt.


PALVELUKUVAUS

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita

ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen

tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä

kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuolto

kuuluu myös esiopetuksessa oleville lapsille. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että

yksilöllistä tukea. Sen tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen

kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, psykologit ja koululääkärit.

Opetussuunnitelmassa tulee olla oppilashuollon suunnitelma. Siinä tulee kuvata mm. oppilaalle tarjottava

tuki ja ohjaus, koulun toiminta kouluyhteisön terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja

vuorovaikutuksen edistämiseksi ja oppilaan tukeen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi sekä toiminta ja

vastuunjako erilaisissa kriisi-, onnettomuus- ja ongelmatilanteissa ja niiden ehkäisemisessä. Tällaisia ovat

muun muassa oppilaan suojaaminen väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä, tupakoinnin ja päihteiden

käytön ehkäisy, tapaturmien ehkäisy ja tuki mielenterveyskysymyksissä. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

toiminta kouluruokailussa ja koulumatkakuljetuksissa.

B 2.1.3.4.2. Koulukohtainen suunnittelu-, seuranta – ja arviointi

PALVELUKUVAUS


• Koulukohtaisten oppilashuolto- ja kriisisuunnitelmien laadintaan osallistuminen

• Koulukohtaisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen

B 2.1.3.4.3. Neuvonta, ohjaus , konsultaatio

PALVELUKUVAUS

Neuvonta

Sosiaalisen tai psykologisen tiedon / psykososiaalisen / ammatillisen ja osaamisen pohjalta esitetty

yksittäinen muutosta edistävä kannanotto. Tämä kannanotto voi olla esimerkiksi huoltajalle tai opettajalle

annettava neuvonta tai esimerkiksi yksittäisen konsultaation toimenpidesuositusosa. Kyseessä on

yksittäinen neuvonta tai sarja löyhästi toisiinsa sidoksissa olevia neuvontoja ilman varsinaista pidemmän

aikavälin suunnitelmallisempaa prosessia.

Esimerkkejä:

• Koulupsykologi ohjaa opettajaa siitä, miten hänen tutkimansa oppilaan äidinkielen opetus voitaisiin

järjestää

• Vanhempien neuvonta lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista

Ohjaus

Sosiaalisen tai psykologisen / psykososiaalisen / ammatillisen tiedon ja osaamisen pohjalta toteutettua

systemaattista ja pit-käjänteistä vaikuttamista, jossa koulukuraattori tai koulupsykologi on ohjausvastuussa.

Ohjaus voi olla suoraa vaikuttamista ja/tai asiakasta kuuntelevaa. Ohjaus on neuvontaa pitkäjänteisempi ja

suunnitelmallisempi vaikuttamisprosessi. Ohjaus perustuu vapaampaan ammatillisen tiedon sekä

psykologisten ja/tai sosiaalityön menetelmien soveltamiseen tilanteen vaatimusten mukaan.

Esimerkkejä:

• Psykoedukatiivinen ohjaus (aukaistava)

• Ohjaus osana verkostotyötä

• Annettu työnohjaus

B 2.1.3.4.4. Kriisityö (yleinen)

PALVELUKUVAUS

Kriisityö

Ensi-info, esittelyt, palveluihin ohjaaminen


B 2.2.1. Hyvinvointia tukeva toiminta yksilö-/ryhmätasolla

B 2.2.1.1. Kasvatuskeskustelu (kasvatuskeskustelun portaat)

PALVELUKUVAUS

Jokainen aikuinen on koulussa velvollinen puuttumaan tilanteisiin, joissa näkee järjestyssääntöjä ja / tai

käytänteitä rikottavan ja selvittämään tilanteen viipymättä. Tarvittaessa otetaan yhteys luokanvalvojaan /

luokan-opettajaan. Räikeissä tapauksissa edetään asioihin puuttumisessa portaittain.

Jos oppilas rikkoo räikeästi järjestyssääntöjä (oppituntien toistuva häirintä, tupakointi, koulualueelta

poistuminen, häiriökäyttäytyminen koulun tiloissa, lunttaus, nimen väärentäminen), edetään asiassa

portaittain. Kaikki toimenpiteet ja sovitut seurannat kirjataan tarkasti siihen varattuun kirjaan.

Kake-materiaali kansiossa B 2. Yleinen tuki

B 2.2.1.2. Vertaissovittelu

PALVELUKUVAUS

Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen

tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden

vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä

pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

Lisätietoa:

http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/


http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/


PALVELUKUVAUS


SAATAVUUSPERUSTEET


VINKKEJÄ








muutamia.
























arjessa.











B. Yksilötasolla


välityksellä






Linkkejä:




B 2.2.3. Hyvinvointia tukeva toiminta koulun tasolla

B 2.2.3.1. Oppilashuoltoryhmän ohjautumisprosessi

PALVELUKUVAUS

Prosessi kuvaa sen kuinka huolen heräämisen jälkeen oppilaan tilanne etenee oppilashuoltoryhmässä.

Oppilashuoltoryhmän tehtäviä: välitön tilanteeseen puuttuminen, toimintatavoista sopiminen sekä

tilanteen seuraaminen oppilashuoltotyöryhmässä, säännölliset oppilashuoltotyöryhmän tapaamiset, eri

hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen.

B.2.2.3.2. Kouluterveydenhoitaja

PALVELUKUVAUS

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaalle terveystarkastuksen, antaa ohjeistuksen perushoidosta huoltajalle ja oppilaalle.

Muuta:



- koulun terveydellisten olojen valvonta ja oppilashuoltotyö sekä opettajakunnan kanssa tehtävä yhteistyö



Keskeiset tehtävät

Kouluteveydenhuollossa










B 2.2.3.4. Koulunkäyntiavustajan tuki

PALVELUKUVAUS

Opettaja on oppimistilanteissa didaktisessa ja pedagogisessa päävastuussa. Koulunkäyntiavustaja tukee

ammattitaidollaan opettajan työtä. Opettaja ja koulunkäyntiavustaja ovat tiimi, joka suunnittelee, toteuttaa

ja arvioi oppimistilanteita yksilön ja ryhmän tarpeiden mukaan. Koulunkäyntiavustaja toimii yhteistyössä

opettajan, erityisopettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Koulunkäyntiavustajan työn lähtökohtana ovat oppilaan oppimiseen liittyvät erityispiirteet ja – tarpeet.

Koulunkäyntiavustaja tukee oppilaiden optimaalista toimintakykyä vaihtuvissa koulutyötilanteissa. Työ

vaatii havainnointikykyä ja tilanteiden arviointikykyä sekä harkintaan perustuvaa kriittistä

ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Toiminnassa painottuu oppilaan omatoimisuuden tukeminen,

kasvatusympäristön toimivuudesta huolehtiminen ja pedagogiset taidot.

Koulunkäyntiavustajat voivat suorittaa ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon.

Ammattitutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmius työskennellä moniammatillisen työryhmän jäsenenä

esiopetuksessa, peruskoulun kaikissa muodoissa ja kaikilla luokka-asteilla myös erityiskouluilla sekä lukiossa

ja toisen asteen ammatillisissa kouluissa. Toimintaympäristönä voi olla myös koululaisten aamu- ja

iltapäivätoiminta sekä tarvittaessa asiakkaan koti. Koulunkäyntiavustajan työn viitekehys painottuu opetus-,

sosiaali- ja terveysalaan.

Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi toimia vastaavana koulunkäyntiavustajana, työn perehdyttäjänä, työpaikkaohjaajana suorittaa työhön liittyviä koordinointitehtäviä ja on pätevä arvioimaan koulunkäyntiavustajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näyttöjä. Lisäksi erikoisammattitutkinnon suorittanut koulunkäyntiavustaja antaa opettajalle entistä suuremmat mahdollisuudet eriyttää opetusta.


PALVELUKUVAUS

(PL 17§ 1 mom) Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai/ja

sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea opiskelunsa onnistumiseen. Tällöin erityisopetusta

annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, erillisessä pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Erityisopetus suunnitellaan tavoitteelliseksi, yksilölliset opiskeluedellytykset huomioivaksi ja nivelletään

oppilaan saamaan muuhun opetukseen soveltuvaksi. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia

oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on lähtökohtana

oppilaan opettajien, erityisopettajien, oppilaan vanhempien ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän ja muiden

asiantuntijoiden välinen yhteistyö.

Opetuksen järjestämispaikka: yleisopetuksen ryhmä, joustava ryhmä

Oppilaan tuen tarve: tilapäinen, 1-5 kertaa

SAATAVUUSPERUSTEET

Vaikeudet ja toimintakyvyn aste: lievät vaikeudet, arki sujuu itsenäisesti

B 2.2.3.4.1. Opetuksen tuki ja ohjaus

B 2.2.3.4.2. Oppilaiden havainnointi

B 2.2.3.4.3. Konsultaatio


B 2.2.3.4.5. Työtiimin jäsen

B 2.2.3.5. Koulukuraattorin ja –psykologipalvelut

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvinvointia tukeva konsultaatio.

Tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja itseohjautumisen, omatoimisuuden ja itseavun löytäminen ja

toteuttaminen

SAATAVUUSPERUSTEET

Todettu tarve tai yksilöity, terveyttä ja hyvinvointia uhkaava huoli

PALVELUKUVAUS (koulupsykologi)







Koulupsykologi tarjoaa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen psykologista asiantuntemusta erilaisissa

koulunkäyntiin tai muuhun elämänalueeseen liittyvissä vaikeuksissa. Työmuotoina ovat yksilölliset

tukikeskustelut, perhe- ja verkostotapaamiset sekä mahdollisesti myös terapiatyöskentely. Psykologisia

tutkimuksia käytetään oppimisvalmiuksien ja –vaikeuksien sekä tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden

kartoittamiseen. Tarvittaessa koulupsykologit ohjaavat perheitä koulun ulkopuolisten palveluiden piiriin.

Koulupsykologit työskentelevät myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa.

Koulupsykologi toimii koulun oppilashuoltoryhmissä, osallistuu opettajainkokouksiin, vanhempainiltoihin

sekä erilaisiin kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. Koulupsykologit osallistuvat myös alansa asiantuntijoina

koulujen oppilashuollollisen työn, koulunkäynnin erityisjärjestelyiden ja opetussuunnitelmien suunnitteluun

ja kehittämiseen.

Oppilaat/opiskelijat voivat tulla koulupsykologin asiakkuuteen opettajan, vanhempien,

oppilashuoltoryhmän tai omasta aloitteestaan. Yleisimpiä asiakkuuden syitä ovat oppimiseen, oman

elämän tai perheen kriisitilanteeseen, mielenterveyteen, psyykkiseen tai sosiaaliseen kehitykseen ja

koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät syyt.

PALVELUKUVAUS (koulukuraattori)

Koulukuraattori vastaa koulun sosiaalityöstä. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa.

Koulukuraattorityössä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti oppilaan koulunkäyntiä ja muuta elämäntilannetta yksilö-, perhe- ja kouluyhteisötasolla. Huomiota kiinnitetään oppilaiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Tavoitteena on oppilaiden elämässä olevien riskitekijöiden ja tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen.

Koulukuraattori toimii oppilashuoltoryhmissä, osallistuu opettajainkokouksiin, vanhempainiltoihin sekä erilaisiin kodin ja koulun yhteistyömuotoihin. Koulukuraattorit osallistuvat myös alansa asiantuntijoina koulujen oppilashuollollisen työn, koulunkäynnin erityisjärjestelyiden ja opetussuunnitelmien suunnitteluun ja kehittämiseen.

Koulukuraattorin työmenetelmiä ovat yksilö-, perhe-, ryhmä-, luokka-, verkosto- ja kriisityö. Koulukuraattori tekee tiivistä yhteistyötä opettajien, rehtorin ja muun oppilashuoltohenkilöstön sekä oppilaan ja vanhempien kanssa. Olennainen osa koulukuraattorin päivittäistä työtä ovat opettajien kanssa käytävät neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettajalla on huoli oppilaiden tai luokan tilanteesta.

Oppilaat voivat tulla koulukuraattorin asiakkuuteen opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän tai omasta aloitteestaan. Yleisimpiä asiakkuuden syitä ovat sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunne-elämään, motivaatioon, käyttäytymiseen, poissaoloihin tai koulunkäyntijärjestelyihin liittyvät syyt.


PALVELUKUVAUS

Oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmätyö

Moniammatillinen vaikuttaminen on koulukuraattorin ja koulupsykologin vastavuoroista perustoimintaa

moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Moniammatillisessa vaikuttamisessa koulukuraattorin ja –

psykologin rooli työryhmässä on tilanteen mukaan kuunteleva ja osallistuva. Ks. opetussuunnitelma.

B 2.2.3.5.2. Koulukohtainen suunnittelu-, seuranta – ja arviointi

PALVELUKUVAUS


• Koulukohtaisten oppilashuolto- ja kriisisuunnitelmien laadintaan osallistuminen

• Koulukohtaisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen

B 2.2.3.5.3. Neuvonta, ohjaus , konsultaatio

PALVELUKUVAUS

Neuvonta

Sosiaalisen tai psykologisen tiedon / psykososiaalisen / ammatillisen ja osaamisen pohjalta esitetty

yksittäinen muutosta edistävä kannanotto. Tämä kannanotto voi olla esimerkiksi huoltajalle tai opettajalle

annettava neuvonta tai esimerkiksi yksittäisen konsultaation toimenpidesuositusosa. Kyseessä on

yksittäinen neuvonta tai sarja löyhästi toisiinsa sidoksissa olevia neuvontoja ilman varsinaista pidemmän

aikavälin suunnitelmallisempaa prosessia.

Esimerkkejä:

• Koulupsykologi ohjaa opettajaa siitä, miten hänen tutkimansa oppilaan äidinkielen opetus voitaisiin

järjestää

• Vanhempien neuvonta lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista

Ohjaus

Sosiaalisen tai psykologisen / psykososiaalisen / ammatillisen tiedon ja osaamisen pohjalta toteutettua

systemaattista ja pit-käjänteistä vaikuttamista, jossa koulukuraattori tai koulupsykologi on ohjausvastuussa.

Ohjaus voi olla suoraa vaikuttamista ja/tai asiakasta kuuntelevaa. Ohjaus on neuvontaa pitkäjänteisempi ja

suunnitelmallisempi vaikuttamisprosessi. Ohjaus perustuu vapaampaan ammatillisen tiedon sekä

psykologisten ja/tai sosiaalityön menetelmien soveltamiseen tilanteen vaatimusten mukaan.

Esimerkkejä:

• Psykoedukatiivinen ohjaus (aukaistava)

• Ohjaus osana verkostotyötä

• Annettu työnohjaus

B 2.2.3.5.4. Kriisityö (yleinen)

PALVELUKUVAUS

Kriisityö

Ensi-info, esittelyt, palveluihin ohjaaminen

B 3. Tehostettu tuki

Sisältö


B 3.1.1. Oppimista ja sen edellytyksiä vahvistava työ yksilö-/ryhmätasolla 3

B 3.1.1.1. Tukiopetus 3

B 3.1.1.2. Eriyttäminen 4

B 3.1.1.3. Samanaikaisopettajuus/ tiimiopettajuus 5

B 3.1.1.4. Joustavat opetusjärjestelyt 6

B 3.1.1.5. Osa-aikainen erityisopetus 7




B 3.1.3. Oppimista ja sen edellytyksiä vahvistava työ koulun tasolla 10

B 3.1.3.1. Tehostettu oppilaan ohjaus opiskelutaidoissa 10


B 3.1.3.3. Koulunkäyntiavustajan tuki oppimisessa (tehostettu tuki) 11

B 3.1.3.4. Koulunkäynti starttiluokalla 11

B 3.1.3.5. Luokan kertaus ja sen tukeminen 12

B 3.1.3.6. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (tehostettu) 13


B 3.1.3.8. JOPO-toiminta 18

B 3.1.3.9. Koulunkäynti pienluokassa 18

B 3.1.4. Oppimisen tukeminen ja vahvistaminen verkostotasolla 19

B 3.1.4.1. Terapia- ja kuntoutuspalvelut 19

B 3.1.4.2. Koululääkärin tarkastus 19


B 3.2.1. Hyvinvointia vahvistava työ yksilö-/ryhmätasolla 19

B 3.2.1.1. Joustavat järjestelyt 19

B 3.2.1.2. Kiusaamiseen puuttuminen 20




B 3.2.3. Hyvinvointia vahvistava työ kouluntasolla 23

B 3.2.3.1. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (tehostettu) 23

B 3.2.4. Hyvinvointia vahvistava työ verkostotasolla 27

B 3.2.4.1. Moniammatillinen kouluneuvottelu (esimerkki) 27

B 3.2.4.2. Terapia- ja kuntoutuspalvelut 27

B 3.2.4.3. Yhteistyö LANU:een 28

B 3.2.4.4. Reitille-projekti 28

B 3.2.4.5. Kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin kotikäynti 28

B 3.2.4.6. Yhteistyö lastensuojelun kanssa 29

B 3.2.4.7. Kouluterveyden huollon tuki 31


B 3.1.1. Oppimista ja sen edellytyksiä vahvistava työ yksilö-/ryhmätasolla

B 3.1.1.1. Tukiopetus

PALVELUKUVAUS

Tukiopetusta annetaan joko oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella kaupungin vuosittain osoittaman resurssin puitteissa. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Kaikkein tehokkainta tukiopetus on etukäteen annettuna. Tällöin opettaja voi oppilastuntemuksensa perusteella yksilöllisesti etukäteen opettaa ja ohjata oppilasta uudessa opittavassa asiassa, joka opetellaan vielä yhdessä luokkaopetuksessa. Näin voidaan nostaa oppimismotivaatiota. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Tukiopetuksesta tiedotetaan huoltajille.

Tavoitteita:

opetusryhmän yhteiset tavoitteet

opiskelutaidot

sosiaaliset taidot

välttää nelosia

nostaa koulumotivaatiota

Käytänteet:

opetustuokion kesto joustava

resurssituntien mahdollisuus (säännöllinen tukitunti tuntikehyksestä)

tukiopetusta voi antaa oma opettaja, muu opettaja tai tilapäisesti avustaja

ohjattu läksyjen tekeminen

ohjattu kokeeseen valmistautuminen

ennakoiva tukiopetus tulevasta aiheesta

kasvatuskeskustelut tukiopetuksena

SAATAVUUSPERUSTEET

Perusopetuslaki 16 §: ”Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee

antaa tukiopetusta.”

B 3.1.1.2. Eriyttäminen

PALVELUKUVAUS

Eriyttäminen on koulun ensisijainen keino tukea oppilasta. Eriyttämisellä tuetaan kunkin oppilaan oppimista huomioimalla hänen yksilölliset tarpeensa. Opettaja eriyttää opetustaan yleisopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden rajoissa. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on hänen mahdollista saavuttaa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004).

Yhtenäistävä eriyttäminen: opettajan tukitoimilla tavoitellaan kaikille oppilaille yhteistä perustasoa.

Erilaistava eriyttäminen: opettajan tukitoimilla ohjataan oppilasta perustasoa syvempään ajatteluun ja laajempien kokonaisuuksien hallintaan.

Eriytettäessä voidaan muokata:

oppisisältöjä

opetusmenetelmiä

opiskelumateriaaleja

aikaa

Tavoitteet:

oppilaan itsetunnon vahvistaminen

oppilas voi edetä kykyjensä edellyttämällä tasolla

Käytänteet:

otetaan huomioon erilaiset oppimistavat vaihtelevien opetusmenetelmien käyttäminen

oppilaan työskentelynopeuden ja edellytysten huomioon ottaminen tunnilla ja kotitehtävien tekemisessä eriyttäminen tuntitehtävissä ja läksyissä, tiivistelmien antaminen reaaliaineissa

oppilaan erityispiirteiden (työskentelynopeus, koepelko, motoriset vaikeudet yms.) huomioon ottaminen koetilanteessa ja -paikassa koetehtävien selventäminen, kokeen suorittaminen suullisesti, lisäajan antaminen ym.

oppilaan käyttäminen apuopettajana

avustajan käyttäminen oppitunneilla ja koetilanteissa

lisätehtävät Internetissä

Lahjakkaat oppilaat

Keskimääräistä nopeammin edistyvät ja lahjakkaat oppilaat kaipaavat usein myös tukea opinnoissaan. Ääritapauksessa ilman ohjausta jäävä lahjakas oppilas turhautuu, alisuoriutuu ja alkaa käyttäytyä häiritsevästi.

Peruskoulun tulee tarjota myös lahjakkaille oppilaille tukea, jotta he saisivat mahdollisuuden edistyä kykyjensä edellyttämällä tavalla.

Käytänteet:

luokassa tapahtuva eriyttäminen

oppimisedellytysten mukainen joustava ryhmittely

valinnaiskurssit (yläluokilla)

kerhot

Käytännön koulutyössä eriytys voi olla myös jotakin tai useita seuraavista: • oppitunnin aluksi opettaja pitää yhteisen opetustuokion kaikille, jonka jälkeen työskennellään eriytetyissä

ryhmissä esim. erilaisin tehtävin ja harjoittein • opettaja ja erityisopettaja työskentelevät samanaikaisesti, jolloin erityisopettaja ohjaa enemmän tukea

tarvitsevia tai muulla sovitulla tavalla • opettaja ja erityisopettaja opettavat luokkaa kahtena ryhmänä, ryhmät saattavat vaihdella • jollakin oppilaalla voi olla käytössään enemmän tai juuri hänelle soveltuvia oppimisvälineitä tai

materiaaleja (mukautettuihin oppimateriaaleihin siirtyminen jossakin oppiaineessa edellyttää hallinnollista päätöstä erityisopetukseen siirrosta, opetuksen yksilöllistämisestä ja HOJKS:n)

• oppilaalla voi olla enemmän henkilökohtaista ohjausta oppitunnin aikana (opettaja, erityisopettaja, oppilasohjaaja)

• oppilas voi käyttää esim. tietokonetta kirjoittamiseen toisia enemmän • oppilas voi kirjoittaa pienaakkosilla kirjoituskirjaimien sijasta ylemmilläkin luokilla, jos siihen on erityinen

syy • oppilaan tunnilla opiskeltavan oppiaineksen määrää ja/tai tehtäviä on määrällisesti eriytetään • oppilaan kotitehtävien määrää eriytetään • kokeessa oppilaalle luetaan ääneen koetehtävät ennen vastaamista, mikäli tähän on erityinen

syy(lukivaikeus) • luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja sopivat yksilöllisesti keinoista, joilla oppilaan erityinen

vaikeus (esim. lukivaikeus) otetaan koetilanteissa huomioon • oppitunneilla ja kokeessa oppilasohjaaja tai muu koulun aikuinen voi toimia oppilaalle sihteerinä, mikäli

tähän on erityinen syy • oppilas voi suorittaa kokeen osin tai kokonaan suullisena, mikäli tähän on erityinen syy (vaikea-asteiset

kielelliset tai hienomotoriset häiriöt)

Lisää vinkkejä eriyttämiseen:

Kansiossa B 2. Ö-asemalla Yleinen tuki löytyy tiedosto eriyttäminen ja tukeminen

B 3.1.1.3. Samanaikaisopettajuus/ tiimiopettajuus

PALVELUKUVAUS

Samanaikaisopetus tarkoittaa luokkaopetustilannetta, missä on kaksi aikuista (esim. aineenopettaja ja

erityisopettaja). Tällöin oppitunnilla oppilaat on helppo jakaa tarvittaessa ryhmiin ja eriyttää paremmin

opetusta. Joskus ryhmät voidaan jakaa sen mukaan, miten uusi asia on omaksuttu (esim. jos osa ryhmästä

tarvitsee kertausta). Ryhmät voidaan jakaa myös satunnaisesti sekaryhmiksi, jolloin pidemmälle edenneet

voivat auttaa hitaampia luokkatovereita. Toisinaan jakoryhmät voivat opiskella samassa tilassa tai

tarvittaessa voidaan opiskella myös eri luokkatiloissa.

Samanaikaisopetus mahdollistaa nuoren yksilöllisyyden huomioimisen paremmin; jokainen oppii omalla

lailla, omassa tahdissa. Pienemmissä ryhmissä aikuisella on enemmän aikaa kuulla ja kuunnella ja oppilaalla

mahdollisuus keskittyä paremmin työhönsä. Sen lisäksi samanaikaisopetus mahdollistaa kahden eri

opettajan vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämisen oppilaiden tarpeisiin nähden. Tukea tarvitsevat

oppilaat tulee huomioitua paremmin, työrauha säilyy paremmin.

Samanaikaisopetuksen toimintamalleja on useita. Tiimityömallissa opettajat suunnittelevat opetusta

yhdessä ja vuorottelevat opetuksessa tai opettavat eri ryhmiä. Malli perustuu tasavertaisuuteen ja yhtä

suureen työmäärään.

Täydentävän opetuksen mallissa opettajaparista toinen huolehtii opetuksen varsinaisesta sisällöstä ja

toinen opettaa oppisisältöihin tarvittavia kognitiivisia taitoja, oppimistaitoja ja sosiaalisia taitoja. Tässä

mallissa opettajien tulisi vuorotella rooleissa.

Syventävän opetuksen mallissa toinen opettaja huolehtii asian perussisällöistä ja toinen opettaja vahvistaa,

rikastaa ja lisää opetusta esimerkiksi ryhmätyön, parityöskentelyn tai muitten harjoitusten avulla.

Vastaavasti erityisopettaja voi toimia opetuksen runsaampana yksilöllistäjänä.

Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan vapaina olevien opettajien tai erityisopettajan käyttämistä samanaikaisopettajana. Samanaikaisopetus edellyttää siihen osallistuvien opettajien yhteissuunnittelua, johon on varattava aikaa.

Käytänteet

erityisopettaja tulee mukaan luokan oppitunnille

luokan- tai aineenopettaja tulee mukaan tunnille toiseksi opettajaksi

resurssitunnilla oleva opettaja voi ottaa oppilaita tukiopetukseen tai tulla mukaan oppitunnille

kahden tai useamman opetusryhmän yhdistäminen

luokattomuusjärjestelyt: tietyn oppiaineksen opettaminen yhdistäen oppilaita eri luokka-asteilta samanaikaisopetuksena

Lisätietoa samanaikaisopettajuudesta:


B 3.1.1.4. Joustavat opetusjärjestelyt

PALVELUKUVAUS


Joustavilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan ryhmänmuodostusta, työ- ja toimintatapoja, joissa otetaan

huomioon oppilaan yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan

opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan.

Seuraavat joustavien opetusjärjestelyjen keskeiset toimenpiteet kuuluvat kaikkiin oppilaan tuen polun

vaiheisiin: vaihtelevat ryhmät, erityisopetusjärjestelyt (samanaikaisopetus, pienryhmän käyttö),

opetussuunnitelma (yksilöllistäminen, eriyttäminen, ydinaines), oppimateriaalin sopivuus, tehtävien määrä,

koulunkäyntiavustajan käyttö, koejärjestelyt, oppilaan konkreettiset tavoitteet, läksyt, yksilöllinen tuki etc.

Osa näistä opetusjärjestelyistä on nostettu omina kokonaisuuksina oppilaan tuen polkuun ja avattu

tarkemmin.

B 3.1.1.5. Osa-aikainen erityisopetus

Palvelukuvaus

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Laaja-

alainen erityisopettaja tekee tiiviistä yhteistyötä koulun opettajien, oppilashuollon ja muiden

asiantuntijoiden sekä oppilaan huoltajien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan yksilö-,

pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena muun opetuksen yhteydessä.

Alaluokilla toimivien erityisopettajien tehtävänä on tehdä yhteistyötä esiopetuksen opettajien kanssa. He kartoittavat koulunkäyntiä aloittavien oppilaiden mahdollisia oppimisvaikeuksia tukitoimien järjestämiseksi. Vastaavasti yläluokilla toimiva erityisopettaja huolehtii yhdessä opon kanssa tiedon kulusta muun muassa seiskalle ja jatko-opintoihin siirryttäessä. Sekä osa-aikaista että luokkamuotoista opetusta antavat erityisopettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään sekä muiden opettajien kanssa. He huolehtivat tarvittavien tukitoimien jatkuvuudesta opiskelun eri siirtymävaiheissa. Peruskoulun päättövaiheessa erityisopettaja varmistaa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan jatko-opintomahdollisuudet. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla pyritään kaikissa siirtymävaiheissa ”saattaen vaihtoon”.

Koulussa puututaan heti, kun oppilaan oppimisesta ja käyttäytymisestä ilmenee huolta. Erityisenä pyrkimyksenä koulunkäynnin alkamisvaiheessa on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman varhain. Lukuvuoden alkaessa erityisopettaja keskittyy koulutulokkaisiin ja toimii samanaikaisopettajana ensimmäisissä luokissa. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteisenä tavoitteena on löytää ne oppilaat, jotka tarvitsevat eniten apua. Oppilaan oppimishistorian tunteminen jo varhaiskasvatuksen ajalta ja yhteistyön huoltajien kanssa on lähtökohta oppilaan auttamiselle.

Erityisopettaja kartoittaa yhteistyössä opettajan kanssa oppimisen tasoa, lukemisen ja kirjoittamisen taustatekijöitä sekä matemaattisia valmiuksia. Opettajat suunnittelevat miten opetusta voi eriyttää ja millaisia harjoitteita tukiopetuksessa voidaan tehdä. Yhtenä eriyttävänä toimintamuotona on pienissä ryhmissä toteutetut spesifit harjoitteet. Muun muassa kielentietoisuutta sekä sensomotorisia ja motorisia taitoja vahvistavia harjoitteita voidaan toteuttaa yhteistyössä koulunkäyntiavustajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Ylemmillä luokilla voidaan järjestää erilaisia kerhoja, joissa tuetaan oppimisen taitoja ja oppiaineen opiskelua.

Laaja-alainen erityisopetus painottuu opiskelu- ja työskentelytaitojen, lukemisen, kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen ohjaamiseen. Laaja-alaista erityisopetusta annetaan oppilaan tuen tarpeen mukaan tapauskohtaisesti yksilöllisesti tai samanaikaisopetuksena luokissa tai pienissä ryhmissä. Työtä

järjestettäessä pyritään siihen, että erityisopettaja kohtaisi mahdollisimman usein avun tarvitsijat. Jotta tämä olisi mahdollista, erityisopetukseen valikoituu vain ne oppilaat, joille eivät muut ensisijaisemmat tukimuodot riitä.

Heikon koulumenestyksen ja oppimistilanteisiin liittyvien vaikeuksien taustalla voivat olla oppimisvaikeuksien lisäksi myös työskentelytavat ryhmässä. Työskennellessään luokassa samanaikaisopettajana erityisopettaja voi ohjata oppilasta itsesäätelytaitojen, motivaation, tarkkaavaisuuden ja työskentelytapojen harjaannuttamisessa. Erityisopettaja ohjaa erityisesti koulunkäyntiavustajia tähän tehtävään. Sosiaalisten taitojen oppimiseen ohjaaminen on kaikkien oppilasta opettavien vastuulla.

Erityisopetukseen siirrettäessä ja opetusta yksilöllistettäessä erityisopettaja konsultoi luokan- ja aineenopettajia, auttaa käytännön opetustilanteiden järjestämisessä. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa, arvioi ja kehittää omaa työtään.

Erityisopettaja arvioi oppilaiden kehittymistä sanelujen ja luetunymmärtämisen testien avulla, sekä seuraamalla oppilaiden taitoa erityisopetuksessa sekä luokkatilanteissa

Puheopetus aloitetaan resurssien ja mahdollisuuksien mukaan niiden oppilaiden kanssa, joilla on lieviä artikulaatiovirheitä ja joiden vanhemmat ovat valmiita sitoutumaan säännölliseen puheläksyjen kotiharjoitteluun lastensa kanssa. Lapset, joilla on vaikeita puheen kehityksen viiveitä, ohjataan terveyskeskuksen puheterapeutin hoidettavaksi.

Lähde KOPS



PALVELUKUVAUS

Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin. Välitodistus

voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. LÄHDE: kaupungin ops

SAATAVUUSPERUSTEET


VINKKEJÄ








muutamia.
























arjessa.











B. Yksilötasolla


välityksellä






Linkkejä:




B 3.1.3. Oppimista ja sen edellytyksiä vahvistava työ koulun tasolla

B 3.1.3.1. Tehostettu oppilaan ohjaus opiskelutaidoissa

PALVELUKUVAUS

Oppilas saa tukea opiskelutaitojen ohjaukseen myös muulta koulun opetushenkilökunnalta. Koko

henkilökunta käyttää aiemmissa tuen vaiheissa mainittuja tukimuotoja ja keinovalikoimaa

oppimissuunnitelmaan kirjatulla tavalla.




PALVELUKUVAUS

Opinto-ohjaajan työnkuva tehostetun tuen vaiheessa koostuu mm. seuraavista teemoista:

• kehityskeskusteluissa mukana oleminen tarvittaessa

• henkilökohtainen ohjaus

o opintojen etenemisen seuranta ja opintojen tukeminen

o opiskelutaitojen kehittäminen ja tukeminen

o suunnitelmien tekeminen

o säännölliset tapaamiset opon kanssa

• Yhteistyö erityisopettajan kanssa

• yksilöohjaus opon kanssa sekä lyhyen tähtäimen suunnitelmien tekeminen

• yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa

• yhteistyö kuraattorin kanssa (yhteispalaverit; opo, kuraattori, oppilas)

• palaverit huoltajien kanssa

• yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa

• tukiopetukseen ohjaaminen sekä yhteistyö luokanvalvojan ja aineenopettajien kanssa

• mahdolliset palaverit huoltajien kanssa

B 3.1.3.3. Koulunkäyntiavustajan tuki oppimisessa (tehostettu tuki)

PALVELUKUVAUS

Oppilas tarvitsee osittain runsaasti koulunkäyntiavustajan tukea (henkilökohtaista) työskennellessään

erityisesti matematiikassa, liikunnassa ja äidinkielessä.

B 3.1.3.4. Koulunkäynti starttiluokalla

PALVELUKUVAUS

Starttiluokkavuoden aikana pyritään vahvistamaan lapsen myönteistä minäkuvaa oppijana. Starttiluokassa

Lapsen omaa ajattelua tuetaan ja kannustetaan myönteisen ja samalla ohjaavan vuorovaikutuksen avulla.

Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Se sisältää kuvauksen lapsen vahvuuksista, yksilöllisistä

opillisista valmiuksista sekä oppimiseen ja yleiseen selviytymiseen liittyvistä haasteista.

Oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen starttiluokkavuodelle asetetut tavoitteet, tavoitteiden

saavuttamisen keinot sekä tarvittavat tukitoimet. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan,

huoltajien, koululääkärin, terveydenhoitajan sekä starttiluokan opettajan ja koulunkäyntiavustajan kanssa.

Usein oppimissuunnitelman laadinnassa ovat mukana myös lapsen hoidosta ja/tai kuntoutuksesta

vastaavat asiantuntijatahot. Oppimissuunnitelman päivittämisestä ja arvioinnista sovitaan aina

oppilaskohtaisesti. Arviointi voidaan toteuttaa oppimissuunnitelman päivittämisen yhteydessä

toteutettavana arviointikeskusteluna tai starttiluokan omalla todistuskaavakkeella oppimissuunnitelmaan

kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaalisen kehityksen tukeminen, oppilaan itsetunnon vahvistaminen sekä vuorovaikutus- ja

ryhmätyötaitojen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Oppilasta ohjataan koulun sääntöjen ja

sopimusten hyväksymiseen ja niiden johdonmukaiseen noudattamiseen. Oppilasta autetaan jäsentämään

omaa sosiaalista ympäristöään ja paikkaansa ryhmän jäsenenä.

Tiedollisia ja taidollisia valmiuksia tuetaan ja kehitetään harjaannuttamalla oppilaan kielellisiä ja

matemaattisia valmiuksia. Myös taideaineet, kädentaidot sekä liikunta ovat tärkeä osa starttiluokan

toimintaa. Osa toiminnasta ja opetuksesta, esim. liikuntatunnit, voidaan toteuttaa integroituna koulun

1.luokan oppilaiden kanssa.

Oppilasta tuetaan koululaiseksi kasvamisessa ohjaamalla koulun jokapäiväisten toimintojen ja vuosittain

toistuvien tapahtumien omaksumiseen. Starttiluokan oppilaat osallistuvat koulun yhteisiin tapahtumiin,

retkiin, juhliin ja päivänavauksiin. Tavoitteena on omaksua ”koululaisen rooli” ja siihen liittyviä odotuksia ja

vaatimuksia. Starttiluokan oppilailla on koulun vanhempia oppilaita kummeina edistämässä sopeutumista

koulun arkeen ja toimintatapoihin.

B 3.1.3.5. Luokan kertaus ja sen tukeminen

Vuosiluokan hyväksytyn suorittamisen ja luokalta siirtymisen periaatteet sekä luokalle jättämisen

periaatteet määräytyvät perusopetusasetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

ohjeiden mukaisesti (perusopetusasetuksen 11§). Päätöksen tekevät oppilasta opettavat opettajat ja

rehtori.

Jos oppilas on suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksyttävästi, hänet siirretään seuraavalle luokalle,

ellei hänen yleinen opintomenestyksensä vaadi luokalle jättämistä. Oppilas voidaan siirtää seuraavalle

vuosiluokalle siinäkin tapauksessa, että hänellä on hylättyjä arvosanoja, jos opettaja/opettajat sekä rehtori

arvioivat hänen selviävän seuraavasta vuosiluokasta.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, mikäli hänellä on hylättyjä arvosanoja ja opettajat arvioivat, että hän

ei selviä seuraavasta vuosiluokasta. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuuluksi

ennen päätöksen tekemistä.

Oppilas voidaan siirtää vuosiluokalta ehdollisesti. Ehdollisessa päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan

oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä.

Oppilaalla on mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa

hyväksyttävät tiedot ja taidot. Vuosiluokilla 0-6 erillinen koe järjestetään lukuvuoden päätyttyä erikseen

ilmoitettuna päivänä. Vuosiluokilla 7-9 oppilaalle varataan kerran lukuvuoden aikana ja kerran lukuvuoden

työn päätyttyä mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa hallitsevansa hyväksytyt tiedot ja taidot. Mikäli

oppilas osoittaa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle

vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle.

Oppilasta saattaa hävettää jäädä luokalle. Tätä vaihetta on hyvä esim. seuraavilla keinoilla:

o erityisopettajan kanssa opiskelu

o haetaan tarvittaessa kouluun

o uuteen luokkaan ryhmäytymisen tukeminen

Uusi ryhmäytyminen, jakso uudessa luokassa ennen siirtymistä, tutustuminen hyvissä ajoin uuteen

opettajaan

B 3.1.3.6. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (tehostettu)

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvinvointia vahvistava asiakaskeskeinen työ

Tiedon ja ymmärryksen lisääminen tukitoimien määrittelemiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen

SAATAVUUSPERUSTEET

- Tuen tarve on määritelty oppilashuoltoryhmässä

- Erityisestä syystä suoraan erityisopettajalta tehtyjen pedagogisten arviointien jälkeen tai

terveydenhuollosta tai koulun ulkopuolisista verkostoista

- Huoltajan kanssa erikseen sovittu perustellusta syystä

B 3.1.3.6.1. Hoidon ja tuen tarpeen arviointi

B 3.1.3.6.2. Ryhmä- ja luokkatyöskentely

Saatavuusperusteet

- ryhmän jäsenillä yhteinen/sama pulma

- luokan ilmapiiri/vuorovaikutuspulmat

- opettajan työ ei ole tuottanut riittävästi tulosta

B 3.1.3.6.3. Psykologinen tutkimusprosessi

• Psykologinen tutkimusselvittely

Ennen kuin varsinainen psykologin tutkimus suoritetaan, psykologi joutuu usein selvittelemään esitietoja,

punnitsemaan psykologisten tutkimusten tarvetta, arvioimaan tutkittavan tutkimusedellytyksiä sekä myös

mahdollisesti muotoilemaan tutkimuksen kysymyksenasettelua siten, että tutkimuksen tuottama tieto

parhaiten palvelee oppilasta, hänen perhettään sekä kouluyhteisöä.

Esimerkki:

• Koulupsykologille esitellään oppilas, jolle toivotaan psykologisia tutkimuksia. Psykologi tutustuu oppilaan

tietoihin, miettii psykologisten tutkimusten mielekkyyttä kyseisen oppilaan kohdalla ja muotoilee

kysymyksenasettelun oppilaan, perheen ja kouluyhteisön kannalta optimaaliseksi.

• Koulupsykologi haastattelee huoltajia lapseen liittyvissä huolissa, kartoittaa tilannetta ja sopii

tutkimuksien aloittamisesta.

• Psykologinen arvio

Psykologinen arvio on psykologisen tiedon ja asiantuntemuksen pohjalta jäsennetty näkemys jostakin

asiasta. Tämä voi olla suullinen tiedonanto, puhelinkeskustelu tai kirjallinen vastaus esitettyyn

kysymykseen. Psykologinen arvio ei vielä sisällä varsinaista toimenpidesuositusta. Psykologinen arviointi

voi olla osa konsultaatiota, joka tähtää tilanteen arvioimiseen ennen varsinaista toimenpidesuositusta.

Psykologiseen arvioon voi liittyä psykologisen tiedon käyttöä esimerkiksi jo aikaisemmin suoritetuista

psykologisista tutkimuksista tai muista esitiedoista. Psykologinen arvio on jäsennelty psykologinen näkemys

tilanteesta.

Esimerkki:

• Psykologilta kysytään kannanottoa/konsultaatiota siitä, voidaanko aiemmin tehdyn koulupsykologisen

tutkimuksen perusteella yksilöllistää oppilaan opetusta toisessa oppiaineessa.

• Suppea psykologinen tutkimus

Psykologi voi tehdä arvion tai hyvin suppean tutkimuksen käyttäen apunaan yhtä psykologista

tutkimusmenetelmää haastattelun lisäksi. Tällöin psykologi ottaa kantaa yhteen psykologiseen tai

psykososiaaliseen asiaan, esimerkiksi visuaalisen muistin toimivuuteen.

Esimerkki:

• Koulupsykologi tekee sosiometrisen mittauksen koululuokassa

• koulupsykologi selvittää henkilön itsetuhoisuutta tätä mittaavan menetelmän

avulla

• Psykologinen tutkimus

Tämä on psykologin tekemä tutkimus, jossa käytetään yhtä useampaa menetelmää rajattuun kysymykseen

vastaamiseksi. Tutkimusten pohjalta tehdään toimenpide-suositus.

Esimerkki:

• Koulupsykologi tutkii oppilaan kognitiivista tasoa oppimisen asioiden selvittämiseksi…

• Laaja psykologinen tutkimus

Psykologin tekemä laaja tutkimus, jossa käytetään useita menetelmiä laajoihin kysymyksiin vastaamiseksi.

Tutkimuksessa otetaan kantaa sekä kognitiivisiin että persoonallisuustekijöihin.

Esimerkki:

• Koulupsykologi suorittaa oppilaan kokonaistilannetta käyttäen sekä kognitiivisen että persoonallisuuden

psykologian tutkimusvälineistöä.

• Psykologinen toimenpidesuunnitelma

Psykologinen toimenpidesuunnitelma on psykologin tutkimuksesta työstetty konkreettinen ja yksilöllisesti

räätälöity suunnitelma interventiota varten. Psykologinen toimenpidesuunnitelma on pitkälle työstetty

yksilöllinen interventio-suunnitelma psykologisten tutkimusten ja muun tiedon pohjalta.

Esimerkki:

• Koulupsykologi osallistuu yksilöidyn varhaiskuntoutussuunnitelman kuten

esimerkiksi henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman

laatimiseen (HOJKS).

SAATAVUUSPERUSTEET

Tehostetun tuen riittämättömyys perusteltu oppimissuunnitelmassa

PO-laki

Koulunkäynnin myöhentäminen

B 3.1.3.6.4. Lyhytkestoinen (tukikäynnit)

PALVELUKUVAUS

Oppilaan lyhytkestoiset tukea antavat keskustelut (tukikäynnit)

Tukikäynnit ovat lyhytkestoisia tukea antavia keskusteluja. Tukikäynneillä on asiakkaan ja/tai ohjaavan

tahon kanssa sovitut, selkeästi määritellyt tavoitteet. Tukikäyntien keskeisenä tavoitteena on määriteltyyn

huoleen vastaaminen.

Esimerkkejä:

• Oppilas käy muutaman kerran koulukuraattorin / koulupsykologin luona perheenjäsenen vakavan

sairastumisen takia.

B 3.1.3.6.5. Sosiaalinen tilanneselvitys (koulukuraattori)

PALVELUKUVAUS

Tilanneselvityksessä muodostetaan ja tuotetaan sosiaalityön kannalta tarpeellista tietoa asiakkaan

voimavaroista, tavoitteista, tarpeista ja vaikeuksista sekä hänen toimintansa reunaehdoista. Tilanneselvitys

tehdään aina sosiaalityön jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Koulukuraattori ja lapsi/ nuori/ perhe hahmottavat yhteisesti ja kokonaisvaltaisesti kuvaa asiakkaan

elämäntilanteesta ja muutostar-peista. Tilanneselvityksen tavoitteena on lapsen ja perheen tilanteen

tutkiminen ja tilanteeseen liittyvien asioiden jäsentyminen sekä asiakkaalle että koulukuraattorille.

Tilanneselvityksessä käytettäviä menetelmiä ovat mm. haastattelu, havainnointi ja asiakkaan itsearviointi.

Tilanneselvityksessä voidaan hyödyntää aiempia lasta tai nuorta koskevia asiakirjoja. Siinä voi olla mukana

myös lapsen tai nuoren tilanteeseen liittyviä henkilöitä, esim. opettaja, avustaja, terveydenhoitaja,

sukulainen tai naapuri. Moniammatillisessa työryhmässä koulukuraattorin tilanneselvitys voi olla osa

laajempaa hoitoa tai kuntoutusta.

• Suppea sosiaalinen tilanneselvitys

Suppean tilanneselvityksen tekeminen on lapsen tai nuoren tilanteen kartoittamista selkeästi rajattavissa

olevasta asiasta. Suppea tilanneselvitys voi olla itsenäinen toiminto silloin, kun koulukuraattorityön

kannalta on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomio vain tiettyyn asiaan tai ilmiöön. Suppea tilanneselvitys

saattaa myös edeltää laajaa tilanneselvitystä.

Suppea tilanneselvitys tehdään usein nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa, esim. kriisitilanteissa tai

lapsen ollessa välittömässä vaarassa.

• Laaja sosiaalinen tilanneselvitys

Laajan tilanneselvityksen tekeminen on asiakkaan tilanteen moniulotteista kartoittamista. Selvitystyön

tavoitteena on kokonaiskuvan hahmottaminen lapsen tai nuoren elämäntilanteesta sekä hänen

tarpeistaan, vaikeuksistaan, voimavaroistaan ja tavoitteistaan.

Kokonaiskuvan kartoittamisessa kiinnitetään huomiota mm. lapsen, nuoren ja perheen ihmissuhteisiin,

asumiseen, työelämään, taloudelliseen toimeentuloon, terveydentilaan, turvallisuuden riskitekijöihin sekä

selviytymiskykyyn, taitoihin, arvoihin, tavoitteisiin ja motiiveihin. Lapsen/ nuoren henkilökohtaisen

verkoston lisäksi kartoitetaan perheen yhteydet muihin auttaja- ja asiantuntijatahoihin sekä suhteet

lainsäädäntö- ja palvelujärjestelmään.

SAATAVUUSPERUSTEET

tehostetun tuen riittämättömyys perusteltu oppimissuunnitelmassa

PO-laki

LS-lausuntopyyntö

B 3.1.3.6.6. Moniammatillinen verkostotyö

B 3.1.3.6.7. Kriisityö (tehostettu)

Kriisityö

• Terapeuttinen kriisi-interventio

• Debriefing tai defusing –istunto


PALVELUKUVAUS

pienryhmä, eriytetty ryhmä, tehostetun opetuksen ryhmä

säännöllinen, yli 5 kertaa

läksykerho, osa-aikaisen erit.opett.yhteistyö, tukiopetus, oppimissuunnitelman mukainen tuki

joustava ryhmittely, tehostetut opetusmenetelmät, palkkitunnit, erit.luokanop.yhteistyö, samanikaisopetus

eriyttävä opetus

SAATAVUUSPERUSTEET

huomattavat vaikeudet

toiminnot sujuvat tuetusti/ohjatusti

tarve todennettava lausunnoin

B 3.1.3.7.1. Kuntouttava erityisopetus/kasvatus

B 3.1.3.7.2. Tukitoimien suunnittelu

B 3.1.3.7.3. Tuen tarpeen arviointi

B 3.1.3.7.4. Oppimissuunnitelman mukaisen tuen antaminen

B 3.1.3.7.5. Verkostoyhteistyö

B 3.1.3.8. JOPO-toiminta

PALVELUKUVAUS

JOPO (Joustava perusopetus) -toiminta on opetusministeriön käynnistämää toimintaa, jolla tuetaan nuoria

saamaan peruskoulu päätökseen ja ehkäistään koulutuksen ulkopuolelle jäämistä peruskoulun jälkeen.

Toiminta tapahtuu perusopetuksen yhteydessä yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin, mutta

työskentelymuodoissa käytetään joustavia toimintamalleja, ja opetusta sovitetaan oppilaiden yksilöllisiin

tarpeisiin ja tilanteisiin. Samalla pyritään varmistamaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen

koulutuksessa. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla aidoissa

työympäristöissä.

B 3.1.3.9. Koulunkäynti pienluokassa

PALVELUKUVAUS

Opetusjärjestelyt ovat joustavia ja eriyttäviä. Tavoitteena on, että oppilas saa riittävän ja oikea-aikaisen

tuen oppimiselleen, kehitykselleen ja kasvulleen. Pienluokka tarjoaa opetusta vähintään 24 tuntia/viikko,

mutta oppilaiden viikkotuntimäärä voi vaihdella. Oppilas voi valmiuksiensa mukaisesti opiskella osan

oppitunneistaan omaa vuosiluokkaansa vastaavassa luokassa ja näin harjoitella isommassa ryhmässä

työskentelyä Pienluokkasijoituksen aika määräytyy oppilaskohtaisesti ja integroitumista kotiluokkaan

tuetaan eri järjestelyin. Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti silloin, kun lapsen

koulunkäynti edellyttää runsaasti erityisjärjestelyjä.

Oppilasarviointi ja paluu pienluokasta

Pienluokan oppilaan arvioinnin suorittaa pienluokkaopettaja tarvittaessa yhdessä kotiluokan opettajan

kanssa. Pienluokkasijoituksen aikana oppilaan koulunkäyntiä seurataan oppimissuunnitelman tai HOJKS:n

avulla, joita arvioidaan säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Ennen

pienluokkasijoituksen päättymistä oppilas harjoittelee ryhmätaitoja ja opiskelee omaa vuosiluokkaansa

vastaavassa kotiluokassa. Pienluokan opettaja tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan kotikoulun

luokanopettajan kanssa, jotta oppilaan siirtyminen takaisin mahdollistuu. Pienluokasta siirrytään

pääsääntöisesti omaan kotiluokkaan. Jos tehostetun tuen toimet eivät ole olleet riittäviä, päädytään

pohtimaan erityisopetuspäätöstä. Neuvottelut tarvittavista oppilashuollollisista tukitoimista tai

mahdollisesta erityisopetuksen siirrosta tulee käynnistää moniammatillisesti riittävän varhaisessa vaiheessa

huoltajan kanssa ja olla yhteydessä alueellisen erityisopetuksen vastaavaan (erityisopetuksen

koordinaattoriin). Koulun oppilashuoltoryhmä on avainasemassa kyseisiä järjestelyjä pohdittaessa.

B 3.1.4. Oppimisen tukeminen ja vahvistaminen verkostotasolla

B 3.1.4.1. Terapia- ja kuntoutuspalvelut

PALVELUKUVAUS

Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, psykoterapia, vuorovaikutusterapia etc.

B 3.1.4.2. Koululääkärin tarkastus

PALVELUKUVAUS

Koululääkäri on terveystarkastuksen yhteydessä myös keskustellut perheen kanssa koulun huolista ja

pienluokkavaihtoehdosta. Oppilas saa koululääkäriltä lähetteen Oys neurologian klinikan tutkimuksiin

oppimisvaikeuksien vuoksi.


B 3.2.1. Hyvinvointia vahvistava työ yksilö-/ryhmätasolla

B 3.2.1.1. Joustavat järjestelyt

PALVELUKUVAUS

Tarkoitus on miettiä ratkaisuja, joilla oppilaan hyvinvointia voidaan parantaa ja koulunkäyntiä helpottaa

esim. muun elämän ongelmien takia. Tässä muutamia esimerkkejä joustavista järjestelyistä:

mahdollistetaan koulussa joustavat ruokailujärjestelyt (kotona ei aina ruokaa) ja mahdollisuus lepoon

(kotona ei aina saa nukuttua).

Opinto-ohjaaja sopii oppilaan ja tämän huoltajan kanssa siitä, että oppilas tulee kouluun silloinkin kun hän

aamulla jännittää ja kokee ahdistusta tulevasta koulupäivästä. He sopivat, että oppilas pyrkii ensisijaisesti

menemään oppitunnilleen, mutta mikäli se on ylivoimaista, oppilas hakeutuu opinto-ohjaajan, tai mikäli

tämä ei ole paikalla erityisopettajan luo, ja oppilaalle katsotaan paikka, missä hän voi tehdä tehtäviä

itsenäisesti.

Isossa ryhmässä liikuntatunneille osallistumisen oppilas kokee erittäin ahdistavana ja vaarassa on, että

hänellä jää suoritusmerkintä liikunnasta saamatta. Sovitaan, että oppilas, huoltaja, luokanvalvoja ja

liikunnanopettaja kokoontuvat sopimaan vaihtoehtoisista tavoista tehdä tarvittavat liikunnansuoritukset.

Oppilas tekee tietyt suoritukset (esim. uintitesti, cooperjuoksu) yksilöllisesti opettajalle ja muutoin hänen

tulee tehdä tietty tuntimäärä liikuntasuorituksia itsenäisesti (käydä esim. uimassa, lenkillä, hiihtämässä).

Huoltaja vahvistaa kuittauksellaan, että oppilas on tehnyt liikuntasuorituksen.

Oppilas kokee ruokailutilanteet koulun isossa ruokasalissa erittäin ahdistavina ja hän kokee niissä usein

paniikinomaisia tuntemuksia, mistä johtuen hän jättää useimmiten kokonaan ruokailematta. Tämä

vaikuttaa väistämättä jaksamiseen koulupäivän aikana. Sovitaan, että oppilas saa ruokailla erillisessä,

rauhallisessa tilassa.

B 3.2.1.2. Kiusaamiseen puuttuminen

PALVELUKUVAUS

Kiusaamisen puuttuminen on jokaisen koulun henkilökunnan ja oppilaan asia. Koulukiusaaminen

määritellään systemaattiseksi, tahalliseksi ja toistuvasti samaan oppilaaseen kohdistuvaksi negatiiviseksi

toiminnaksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Koulukiusaamisen lisäksi koulussa voi esiintyä myös

muunlaista väkivaltaa. Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman

yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tämä

suunnitelma on osa oppilashuollon suunnitelmaa. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee toimeenpanna

suunnitelma sekä valvoa sen noudattamista ja toteutumista.

Tässä alla yksi esimerkki siitä, kuinka kiusaamistilanteissa voisi ongelmaan puuttua.

Kiusaamiseen puuttumisen vaiheet:

1. kiusaaminen havaitaan ensimmäisen kerran: keskustelu osapuolten kesken.

järjestäjänä kiusaamisen havainnut ope ja mahdollisesti luokanvalvoja. Annetaan mahdollisuus

sovintoon ja anteeksiantoon. Kirjataan tapahtunut kiusaaminen ja sovinnonteko tarkoitukseen tehdylle

kaavakkeelle kiusaamiskansioon.

Sovitaan seurantatapaaminen viikon päähän. seurantatapaamisen pito kirjataan kaavakkeeseen.

Jos kyseessä on hyvin lievä ja helposti sovittava tapaus, edellinen riittää. Opettaja harkitsee, onko

tarpeen ottaa yhteyttä kotiin. Tai: jos kyseessä on vakavampi tapaus, opettaja merkitsee kiusaajan

tapauksesta riippuen sopivalle portaalle ja soittaa kiusaajan kotiin. Vaikuttaa käytösarvosanaan.

2. kiusaaminen jatkuu.

keskustelussa koululla kiusatun ja kiusaajan vanhemmat. muu kokoonpano tarpeen mukaan.

vaikuttaa käytösarvosanaan. kiusaaja menettää mahdollisuuden hyvään käytösarvosanaan. merkintä

vähintään toiselle portaalle.

haetaan ratkaisua kiusaamisen loppumiseksi. tehdään selväksi, mitä seuraa, jos kiusaaminen jatkuu.

kirjataan, mitä on tapahtunut ja mitä sovittiin. seuranta viikon ja sen jälkeen kahden viikon päähän.


apulaisrehtorin ja vanhempien palaveri. muu kokoonpano tarpeen mukaan.

mukana mahdollisesti koulupoliisi.

mahdollisuus kirjallisen varoituksen antamiseen. vaikuttaa vakavasti käytösarvosanaan.

haetaan ratkaisua kiusaamisen loppumiseksi. tehdään selväksi, mitä seuraa, jos kiusaaminen jatkuu.

kirjataan, mitä on tapahtunut ja mitä sovittiin. seurannan tiheydestä sovitaan.


rehtorin, koulupoliisin ja vanhempien palaveri. muu kokoonpano tarpeen mukaan.

mahdollisuus oppilaan erottamiseen koulusta määräajaksi.

huom: rikosoikeudellinen vastuu.



PALVELUKUVAUS


SAATAVUUSPERUSTEET


VINKKEJÄ








muutamia.
























arjessa.











B. Yksilötasolla


välityksellä






Linkkejä:




B 3.2.3. Hyvinvointia vahvistava työ kouluntasolla

B 3.2.3.1. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (tehostettu)

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvinvointia vahvistava asiakaskeskeinen työ

Tiedon ja ymmärryksen lisääminen tukitoimien määrittelemiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen

SAATAVUUSPERUSTEET

- Tuen tarve on määritelty oppilashuoltoryhmässä

- Erityisestä syystä suoraan erityisopettajalta tehtyjen pedagogisten arviointien jälkeen tai

terveydenhuollosta tai koulun ulkopuolisista verkostoista

- Huoltajan kanssa erikseen sovittu perustellusta syystä



B 3.2.3.1.1. Hoidon ja tuen tarpeen arviointi

B 3.2.3.1.2. Ryhmä- ja luokkatyöskentely

Saatavuusperusteet

- ryhmän jäsenillä yhteinen/sama pulma

- luokan ilmapiiri/vuorovaikutuspulmat

- opettajan työ ei ole tuottanut riittävästi tulosta

B 3.2.3.1.3. Psykologinen tutkimusprosessi

• Psykologinen tutkimusselvittely

Ennen kuin varsinainen psykologin tutkimus suoritetaan, psykologi joutuu usein selvittelemään esitietoja,

punnitsemaan psykologisten tutkimusten tarvetta, arvioimaan tutkittavan tutkimusedellytyksiä sekä myös

mahdollisesti muotoilemaan tutkimuksen kysymyksenasettelua siten, että tutkimuksen tuottama tieto

parhaiten palvelee oppilasta, hänen perhettään sekä kouluyhteisöä.

Esimerkki:

• Koulupsykologille esitellään oppilas, jolle toivotaan psykologisia tutkimuksia. Psykologi tutustuu oppilaan

tietoihin, miettii psykologisten tutkimusten mielekkyyttä kyseisen oppilaan kohdalla ja muotoilee

kysymyksenasettelun oppilaan, perheen ja kouluyhteisön kannalta optimaaliseksi.

• Koulupsykologi haastattelee huoltajia lapseen liittyvissä huolissa, kartoittaa tilannetta ja sopii

tutkimuksien aloittamisesta.

• Psykologinen arvio

Psykologinen arvio on psykologisen tiedon ja asiantuntemuksen pohjalta jäsennetty näkemys jostakin

asiasta. Tämä voi olla suullinen tiedonanto, puhelinkeskustelu tai kirjallinen vastaus esitettyyn

kysymykseen. Psykologinen arvio ei vielä sisällä varsinaista toimenpidesuositusta. Psykologinen arviointi

voi olla osa konsultaatiota, joka tähtää tilanteen arvioimiseen ennen varsinaista toimenpidesuositusta.

Psykologiseen arvioon voi liittyä psykologisen tiedon käyttöä esimerkiksi jo aikaisemmin suoritetuista

psykologisista tutkimuksista tai muista esitiedoista. Psykologinen arvio on jäsennelty psykologinen näkemys

tilanteesta.

Esimerkki:

• Psykologilta kysytään kannanottoa/konsultaatiota siitä, voidaanko aiemmin tehdyn koulupsykologisen

tutkimuksen perusteella yksilöllistää oppilaan opetusta toisessa oppiaineessa.

• Suppea psykologinen tutkimus

Psykologi voi tehdä arvion tai hyvin suppean tutkimuksen käyttäen apunaan yhtä psykologista

tutkimusmenetelmää haastattelun lisäksi. Tällöin psykologi ottaa kantaa yhteen psykologiseen tai

psykososiaaliseen asiaan, esimerkiksi visuaalisen muistin toimivuuteen.

Esimerkki:

• Koulupsykologi tekee sosiometrisen mittauksen koululuokassa

• koulupsykologi selvittää henkilön itsetuhoisuutta tätä mittaavan menetelmän

avulla

• Psykologinen tutkimus

Tämä on psykologin tekemä tutkimus, jossa käytetään yhtä useampaa menetelmää rajattuun kysymykseen

vastaamiseksi. Tutkimusten pohjalta tehdään toimenpide-suositus.

Esimerkki:

• Koulupsykologi tutkii oppilaan kognitiivista tasoa oppimisen asioiden selvittämiseksi…

• Laaja psykologinen tutkimus

Psykologin tekemä laaja tutkimus, jossa käytetään useita menetelmiä laajoihin kysymyksiin vastaamiseksi.

Tutkimuksessa otetaan kantaa sekä kognitiivisiin että persoonallisuustekijöihin.

Esimerkki:

• Koulupsykologi suorittaa oppilaan kokonaistilannetta käyttäen sekä kognitiivisen että persoonallisuuden

psykologian tutkimusvälineistöä.

• Psykologinen toimenpidesuunnitelma

Psykologinen toimenpidesuunnitelma on psykologin tutkimuksesta työstetty konkreettinen ja yksilöllisesti

räätälöity suunnitelma interventiota varten. Psykologinen toimenpidesuunnitelma on pitkälle työstetty

yksilöllinen interventio-suunnitelma psykologisten tutkimusten ja muun tiedon pohjalta.

Esimerkki:

• Koulupsykologi osallistuu yksilöidyn varhaiskuntoutussuunnitelman kuten

esimerkiksi henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman

laatimiseen (HOJKS).

SAATAVUUSPERUSTEET

Tehostetun tuen riittämättömyys perusteltu oppimissuunnitelmassa

PO-laki

Koulunkäynnin myöhentäminen

B 3.2.3.1.4. Lyhytkestoinen (tukikäynnit)

PALVELUKUVAUS

Oppilaan lyhytkestoiset tukea antavat keskustelut (tukikäynnit)

Tukikäynnit ovat lyhytkestoisia tukea antavia keskusteluja. Tukikäynneillä on asiakkaan ja/tai ohjaavan

tahon kanssa sovitut, selkeästi määritellyt tavoitteet. Tukikäyntien keskeisenä tavoitteena on määriteltyyn

huoleen vastaaminen.

Esimerkkejä:

• Oppilas käy muutaman kerran koulukuraattorin / koulupsykologin luona perheenjäsenen vakavan

sairastumisen takia.

B 3.2.3.1.5. Sosiaalinen tilanneselvitys (koulukuraattori)

PALVELUKUVAUS

Tilanneselvityksessä muodostetaan ja tuotetaan sosiaalityön kannalta tarpeellista tietoa asiakkaan

voimavaroista, tavoitteista, tarpeista ja vaikeuksista sekä hänen toimintansa reunaehdoista. Tilanneselvitys

tehdään aina sosiaalityön jatkotyöskentelyn pohjaksi.

Koulukuraattori ja lapsi/ nuori/ perhe hahmottavat yhteisesti ja kokonaisvaltaisesti kuvaa asiakkaan

elämäntilanteesta ja muutostar-peista. Tilanneselvityksen tavoitteena on lapsen ja perheen tilanteen

tutkiminen ja tilanteeseen liittyvien asioiden jäsentyminen sekä asiakkaalle että koulukuraattorille.

Tilanneselvityksessä käytettäviä menetelmiä ovat mm. haastattelu, havainnointi ja asiakkaan itsearviointi.

Tilanneselvityksessä voidaan hyödyntää aiempia lasta tai nuorta koskevia asiakirjoja. Siinä voi olla mukana

myös lapsen tai nuoren tilanteeseen liittyviä henkilöitä, esim. opettaja, avustaja, terveydenhoitaja,

sukulainen tai naapuri. Moniammatillisessa työryhmässä koulukuraattorin tilanneselvitys voi olla osa

laajempaa hoitoa tai kuntoutusta.

• Suppea sosiaalinen tilanneselvitys

Suppean tilanneselvityksen tekeminen on lapsen tai nuoren tilanteen kartoittamista selkeästi rajattavissa

olevasta asiasta. Suppea tilanneselvitys voi olla itsenäinen toiminto silloin, kun koulukuraattorityön

kannalta on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomio vain tiettyyn asiaan tai ilmiöön. Suppea tilanneselvitys

saattaa myös edeltää laajaa tilanneselvitystä.

Suppea tilanneselvitys tehdään usein nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa, esim. kriisitilanteissa tai

lapsen ollessa välittömässä vaarassa.

• Laaja sosiaalinen tilanneselvitys

Laajan tilanneselvityksen tekeminen on asiakkaan tilanteen moniulotteista kartoittamista. Selvitystyön

tavoitteena on kokonaiskuvan hahmottaminen lapsen tai nuoren elämäntilanteesta sekä hänen

tarpeistaan, vaikeuksistaan, voimavaroistaan ja tavoitteistaan.

Kokonaiskuvan kartoittamisessa kiinnitetään huomiota mm. lapsen, nuoren ja perheen ihmissuhteisiin,

asumiseen, työelämään, taloudelliseen toimeentuloon, terveydentilaan, turvallisuuden riskitekijöihin sekä

selviytymiskykyyn, taitoihin, arvoihin, tavoitteisiin ja motiiveihin. Lapsen/ nuoren henkilökohtaisen

verkoston lisäksi kartoitetaan perheen yhteydet muihin auttaja- ja asiantuntijatahoihin sekä suhteet

lainsäädäntö- ja palvelujärjestelmään.

SAATAVUUSPERUSTEET

tehostetun tuen riittämättömyys perusteltu oppimissuunnitelmassa

PO-laki

LS-lausuntopyyntö

B 3.2.3.1.6. Moniammatillinen verkostotyö

B 3.2.3.1.7. Kriisityö (tehostettu)

Kriisityö

• Terapeuttinen kriisi-interventio

• Debriefing tai defusing –istunto

B 3.2.4. Hyvinvointia vahvistava työ verkostotasolla

B 3.2.4.1. Moniammatillinen kouluneuvottelu (esimerkki)

PALVELUKUVAUS

Yhteisessä kouluneuvottelussa (mukana oppilas, huoltaja, erityisopettaja, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja ja

koulupsykologi) kartoitetaan oppilaan koulunkäynnin kokonaistilannetta ja pyritään löytämään ratkaisuja

koulunkäynnin sujuvuuden turvaamiseksi ja päättötodistuksen saamisen varmistamiseksi. Päivitetään

oppimissuunnitelmaa.

B 3.2.4.2. Terapia- ja kuntoutuspalvelut

PALVELUKUVAUS

Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, psykoterapia, vuorovaikutusterapia etc.

B 3.2.4.3. Yhteistyö LANU:een

Lasten ja nuorisopsykiatrinen työryhmä

PALVELUKUVAUS

Työryhmä koordinoi alle 18-vuotiaiden oululaisten lasten- ja nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa

Oulussa.

Työryhmän työskentely perustuu perhe- ja verkostokeskeisiin työmuotoihin. Työryhmä tekee tiivistä

yhteistyötä perheiden ja niiden viranomaistoimijoiden kanssa, jotka ovat lasten ja nuorten arjessa mukana

kuten koululta, lastensuojelusta, perheneuvolasta, terveydenhuollosta, aikuispsykiatriasta,

päihdepalveluista ja päivähoidosta. Työryhmä vastaa osaltaan oululaisten lasten ja nuorten ja heidän

perheidensä hoidontarpeen arvioinnista ja toteuttaa hoidot yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.

Työryhmä antaa myös konsultaatioapua muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Psykiatriseen

osastohoitoon ohjaudutaan LANU-työryhmän kautta.

B 3.2.4.4. Reitille-projekti

PALVELUKUVAUS

Reitille-toiminnalla pyritään puuttumaan lasten epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja tuetaan vanhempia

heidän kasvatustyössään. Vertaisryhmätoiminnan tarkoituksena on löytää ryhmästä voimavaroja, jotka

tukevat yksilön tarpeita. Reitille-toiminta kohdentuu lasten lisäksi heidän huoltajiinsa. Tämä edellyttää niin

lasten kuin vanhempien sitoutumista toimintaan. Tarkoituksena on lisätä lasten sosiaalisia valmiuksia ja

tukea heidän vanhempiaan kasvatustyössä. Samalla tietoisesti etsitään keinoja puuttua lasten ongelmiin.

Tiiviillä verkostomaisella työotteella kyetään puuttumaan lasten tekemään ilkivaltaan ja

häiriökäyttäytymiseen. Verkostossa toimivat yhteistyötahot voivat vaihdella ryhmän tarpeista riippuen.

Oulun mallissa operatiivisia toimijoita ovat olleet opetustoimen ja nuorisoasiainkeskuksen lisäksi

Setlementtinuorten Liitto ja seurakunta. Päävastuu toiminnasta on nuorisoasiainkeskuksella.

B 3.2.4.5. Kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin kotikäynti

PALVELUKUVAUS

Jos oppilaan tilanteesta on huolta, voidaan tehdä kotikäynti. Kotikäynnille voi mennä

kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, opettaja, rehtori, opinto-ohjaaja tms. Kotikäynnille mennään

kuitenkin aina pareittain. Kun koulu ja asiakas kohtaavat asiakkaan omalla maaperällä, voidaan

asiakkaaseen luoda yhteys enemmän hänen omilla ehdoillaan. Kotikäynnillä saadaan muodostettua myös

realistista käsitys lapsen ja perheen arjesta.

Kotikäynnillä tulee kunnioittaa asiakkaiden kotirauhaa ja keskittyä työn kannalta oleellisiin asioihin.

Kotikäynti herättää myös ympäristössä mielikuvia. Kotikäynti on työntekijälle haasteellinen, koska

vaikutteita tulee paljon ja tilannetta toisten kotona ei voi hallita samalla lailla kuin koulussa.

Huomioi seuraavat asiat:

Pyydä pääsääntöisesti lupa käynnille.

Huomioi kulttuurisia vieraanvaraisuussääntöjä.

Varaa riittävästi aikaa käynnille.

Havainnoi työn kannalta myönteisiä ja ongelmallisia tekijöitä.

Kerro havaintosi

Huolehdi omasta ja muiden turvallisuudesta ja jaksamisesta.

Keskity asioinnin kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin

Sovi miten yhteistyötä jatketaan.

B 3.2.4.6. Yhteistyö lastensuojelun kanssa

PALVELUKUVAUS

Lastensuojeluasian vireille tulo

Sosiaalityöntekijä saa usein tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta lastensuojeluilmoitusten

kautta. Viranomaisilla ja muilla ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus ja yksityishenkilöt voivat

tehdä sen, jos lapsen tilanteesta herää huoli. Lapsi tai vanhemmat voivat myös itse hakea lastensuojelun

palveluita.

Kun lasta koskeva lastensuojeluilmoitus tai hakemus palveluihin tulee sosiaalitoimiston tietoon,

lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalityöntekijää kartoittamaan lapsen tilanteen. Sosiaalityöntekijä on

tarvittaessa yhteydessä myös muihin viranomaisiin. Välittömän tuen tarve selvitetään heti, kun ilmoitus on

tullut sosiaalityöntekijän tietoon. Sosiaalityöntekijällä on seitsemän arkipäivää aikaa päättää, tehdäänkö

lapsen tilanteessa perusteellinen lastensuojelutarpeen selvitys. Kun tilannearvio päätetään tehdä, lapsen

lastensuojeluasiakkuus alkaa ja lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä.

Lastensuojelutarpeen selvityksen sisältö

Lastensuojelutarpeen selvitys eli tilannearvio on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lasten-

suojeluilmoituksesta tai -hakemuksesta. Tavoitteena on selvittää lapsen tilannetta ja tarpeita. Tilannearvio

sisältää sosiaalityöntekijän ja toisen työntekijän tapaamisia lapsen ja vanhempien kanssa sekä

pääsääntöisesti kotikäynnin. Lasta voidaan tavata myös muussa lapselle tutussa paikassa, kuten

päiväkodissa. Lapsen tapaamisten tarkoituksena on kuulla lapsen omia käsityksiä. Kuulemisen apuna

käytetään usein erilaisia välineitä, kuten kortteja tai piirtämistä.

Lisäksi lapsen tilannetta selvitellään usein pyytämällä lapsesta tietoja muilta viranomaisilta, esimerkiksi

päivähoitopaikasta tai koulusta. Tarvittaessa lapselle järjestetään tarpeellisiksi katsottavat lääkärin tai

muun asiantuntijan tutkimukset.

Myös muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa voidaan järjestää neuvottelu lapsen asiois-sa.

Esimerkiksi lapsen isovanhemmat voidaan pyytää yhteiseen neuvotteluun. Tarkoituksena on selvittää,

missä määrin läheiset voivat olla lapsen kasvun ja kehityksen tukena ja millaista tuki voi olla.

Tilannearvion päättäminen

Tilannearvion lopuksi sosiaalityöntekijä laatii kirjallisen yhteenvedon arvioinnin aikana esille tulleista

asioista. Tilannearvion päätteeksi voidaan todeta, ettei lapsella ole tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen,

vaan tarpeellinen tuki voidaan järjestää muiden palvelujen keinoin. Tällöin lapsen asiakkuus

lastensuojelussa päättyy.

Lapsen asiakkuus jatkuu, jos tilannearvion aikana todetaan lastensuojelullisen tuen tarvetta.

Sosiaalityöntekijä esittää oman näkemyksensä mahdollisista tukitoimista ja lapsen tavoiteltavasta

tilanteesta. Tilannearvion jälkeen lapselle laaditaan tällöin asiakassuunnitelma, johon kirjataan osapuolten

käsityksen tuen tarpeesta ja tarpeellisista palveluista. Järjestettävistä palveluista päätetään erillisillä

päätöksillä.

B 3.2.4.6.2. Yhteistyö lastenkodissa (ja koulunkäynti)

PALVELUKUVAUS

Oppilas voi olla sairaslomalla/opettaja opettaa/opetetaan lastenkodilla/käy koulua lastenkodista koulussa.

SAATAVUUSPERUSTEET

Lastenkotiin ohjaudutaan lastensuojelun kautta

B 3.2.4.6.3. Exit-tiimi

B 3.2.4.6.4. Perheneuvola

PALVELUKUVAUS

Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lastenpsykiatrian erikoislääkäreitä.

Tiimeihin kuuluu sekä yksilö- että perheterapiakoulutettuja työntekijöitä. Työtä teemme yhdessä lapsen ja

perheen ja perheelle tärkeiden tahojen kanssa. Työskentely voi sisältää yksilö-, pari- ja perhetapaamisia,

lasten ja aikuisten ryhmiä, lapsen tutkimuksia ja verkostotyöskentelyä. Asiakastyön lisäksi perheneuvola

antaa konsultaatiota ja työnohjausta lähialojen työntekijöille sekä järjestää koulutusta.

Perheneuvolapalvelut ovat maksuttomia, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia.

SAATAVUUSPERUSTEET

Ota yhteyttä perheneuvolaan, kun

olet huolissasi lapsen käyttäytymisestä, mielialasta tai muusta tunne-elämästä

toivot selvittelyapua perheen ristiriitatilanteisiin

haluat keskustella lapsen kehityksestä, kasvatuksesta tai vanhemmuudesta

lapsella on vaikeuksia päiväkodissa tai koulussa

lasta tai perhettä on kohdannut yllättävä traumaattinen tapahtuma (esim. onnettomuus, sairaus)

kun toivot apua parisuhteen pulmiin

perheessä harkitaan avioeroa tai perheesi tarvitsee apua erosta selviämiseen.

B 3.2.4.7. Kouluterveyden huollon tuki

PALVELUKUVAUS

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaalle terveystarkastuksen, antaa ohjeistuksen perushoidosta huoltajalle ja oppilaalle.

Muuta:



- koulun terveydellisten olojen valvonta ja oppilashuoltotyö sekä opettajakunnan kanssa tehtävä yhteistyö



Keskeiset tehtävät

Kouluteveydenhuollossa








B 4. Erityinen tuki

Sisältö


B 4.1.1. Aikaisempien tuen vaiheiden keinovalikoimien käyttäminen 2

B 4.1.2. Koulunkäyntiavustajan henkilökohtainen tuki 2

B 4.1.3. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (erityinen) 2

B 4.1.3.1. Pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ 3

B 4.1.3.2. Kriisityö (erityinen) 3

B 4.1.4. Laaja-alaisen erityisopettajan palvelut 3

B 4.1.4.1. Kuntouttava erityisopetus 3

B 4.1.4.2. Hojks:n laadinta, toteutus 3

B 4.1.4.3. Hojks:n seuranta ja arvionti 3

B 4.1.5. Pedagogisen selvityksen tekeminen (esitys erityisestä tuesta) 3

B 4.1.6. HOJKS:n tekeminen 4

B 4.1.7. Erityisopetukseen siirtäminen 5

B 4.1.8. Opiskelu erityiskoulussa 6


B 4.2.1. Pidennetty oppivelvollisuus 6

B 4.2.2. Koulupäivän lyhentäminen 6

B 4.2.3. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (erityinen) 6

B 4.2.3.1. Pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ 7

B 4.2.3.2. Kriisityö (erityinen) 7

B 4.2.4. Syrjäytymisen ehkäisy 7


PALVELUKUVAUS

Voimakas opetusmenetelmiin, oppisisältöihin tai oppimisympäristöön puuttuminen. Oppimisen ja koulukäynnin rutiinien palauttaminen. Oppimisen ja koulukäynnin rutiinien SAATAVUUSPERUSTEET Tehostettu tuki riittämätöntä. Pedagoginen selvitys. koulunkäynnin keskeytymisen uhka oppimisen etenemisen vaarantuminen toimintakyky merkittävästi alentunut syrjäytymisvaara

B 4.1.1. Aikaisempien tuen vaiheiden keinovalikoimien käyttäminen

PALVELUKUVAUS

Ennakoivan, yleisen ja tehostetun tuen vaiheen tuen muodot ovat käytössä edelleen erityisessä tuessa.

Erityiseen tukeen siirrettyjen oppilaiden kohdalla tilanteen parantaminen tapahtuu seuraavasti:

1. Opetusmenetelmien tehostaminen

2. Oppisisältöihin puuttuminen/valikoiminen

3. Oppimisympäristöön liittyvät muutokset

B 4.1.2. Koulunkäyntiavustajan henkilökohtainen tuki

PALVELUKUVAUS

Oppilaan koulunkäynti koulussa vaatii jatkuvan koulunkäyntiavustajan henkilökohtaisen tuen.

B 4.1.3. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (erityinen)

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvinvointia lisäävä asiakaskeskeinen työ. Oppilaan ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden

vahvistuminen.

SAATAVUUSPERUSTEET

tehostettu tuki riittämätöntä

koulunkäynnin keskeytymisen uhka

toimintakyky merkittävästi alentunut

syrjäytymisvaara

psyykkinen vakava sairastuminen

vaaraksi itselle tai muille

B 4.1.3.1. Pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ

PALVELUKUVAUS

Oppilaan pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ

Pitkäkestoinen, asiakkaan kanssa suunniteltu, tavoitteellinen. Prosessinomaisuus

Esimerkkejä:

• Enintään 25 kerran psykoterapia

• Pitkäkestoinen konsultaatioprosessi

B 4.1.3.2. Kriisityö (erityinen)

B 4.1.4. Laaja-alaisen erityisopettajan palvelut

PALVELUKUVAUS

erityisryhmä, erityiskoulun luokka

Tuen tarve jatkuva

SAATAVUUSPERUSTEET

vahvat-pysyvät vaikeudet

jatkuvan ohjauksen/valvonnan tarve

B 4.1.4.1. Kuntouttava erityisopetus

B 4.1.4.2. Hojks:n laadinta, toteutus

B 4.1.4.3. Hojks:n seuranta ja arvionti

B 4.1.5. Pedagogisen selvityksen tekeminen (esitys erityisestä tuesta)

PALVELUKUVAUS

Pedagoginen selvitys tehdään tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan tilanteesta silloin, kun on

tarpeellista selvittää, riittävätkö käytössä olevat tukitoimet vai tarvitaanko erityistä tukea. Pedagogisen

selvityksen tekemisestä vastaa ensisijaisesti se opettaja, joka opettaa luokkaa / oppiainetta. Selvitys

tehdään tiiviissä yhteistyössä huoltajien, erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pedagoginen

selvitys viedään aina koulun oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmässä arvioidaan

moniammatillisesti, onko tarpeen hankkia selvityksen liitteeksi psykologinen tai lääketieteellinen lausunto.

Pedagoginen selvitys perustuu jo tehtyihin pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan.

Pedagogiseen selvitykseen kirjataan:

- henkilötiedot

- lyhyt kouluhistoria

- toteutetut tukitoimet sekä niiden ajoittuminen ja tuloksellisuus (eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen

erityisopetus, pienluokkaopetus, avustajapalvelut jne.)

- mahdolliset tutkimukset/ terapiat tms.

- tämänhetkinen tilanne sekä tuen tarve oppimisessa ja koulunkäynnissä

- huoltajien ja oppilaan näkemys

- oppilashuoltoryhmän näkemys

- esitys tarvittavasta erityisestä tuesta

B 4.1.6. HOJKS:n tekeminen

PALVELUKUVAUS

Varmistetaan erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan systemaattinen edistymisen seuranta sekä

tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen. Erityisopetuspäätös yksinään ei takaa yksilöllisten tukitoimien

järjestelmällistä toteuttamista. Varmistetaan oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen tarkoituksenmukaisuus

ja riittävyys. Varmistetaan, että kirjattavat tukitoimet ovat mahdollisia toteuttaa. Päätöksen tekevä

virkamies arvioi käytettävät resurssit suhteessa suunniteltuihin tukitoimiin. Oppilaan yksilölliset oppimäärät

kirjataan tavoitteineen, sisältöineen ja arviointiperusteineen HOJKSiin. Ne vastaavat oppilaan omaa

opetussuunnitelmaa, joten niiden virallinen kirjaaminen on perusteltua. Kun oppilaan yksilöllistettyjen

oppimäärien mukaan opiskeltavien oppiaineiden määrä lisääntyy tai vähenee, päätetään siitä HOJKSissa.

HOJKS on välttämätön asiakirja määriteltäessä oppilaan yksilöllistettyjen oppiaineiden lukumäärää, sisältöjä

ja tavoitteita. Erityisopetuspäätös tehdään pääsääntöisesti vain yhden kerran. Yksilöllistettyjen

oppimäärien lisääntyessä tai vähentyessä, tehdään muutos HOJKSiin. Jokaisesta yksilöllistämisestä ei

tarvitse näin ollen aina erikseen tehdä uutta erityisopetuspäätöstä, kun siitä voidaan päättää HOJKSissa.

Varmistetaan huoltajien mahdollisuus puuttua HOJKSin sisältöön sekä HOJKSissa mainittujen tukitoimien

riittävyyteen ja toteuttamiseen. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan yksilöllisestä suunnitelmasta

on tehtävä virallinen päätös, sillä muuten asiakirja on epävirallinen eikä siihen voi hakea muutosta

valittamalla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan HOJKSin toteutumista tulee arvioida ja seurata

säännöllisesti. Toteutettuja tukitoimia ja oppilaan edistymistä suhteessa tavoitteisiin on suositeltavaa

arvioida jatkuvasti. Eritoten lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana

luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle, HOJKSin merkitys korostuu. Siihen

kirjatut tavoitteet ja arvioinnin perusteet siirtyvät oppilaan mukana erilaisten koulutuksellisten

siirtymävaiheiden yli.

Kun edellistä HOJKS- päätöstä muutetaan, tehdään siitä uusi päätös. HOJKS uudistetaan aina, kun

oppilaalle määritellään uudet tavoitteet, opetusmenetelmät ja opetuksen toteutus. Uudistaminen

tarkoittaa uuden HOJKS- päätöksen tekemistä. Luontevinta HOJKS on uudistaa lukuvuosittain, eli silloin kun

oppilas siirtyy luokka-asteelta toiselle. Joskus tavoitteet, sisällöt ja tukitoimet saattavat muuttua myös

kesken lukuvuoden siinä määrin, että on tarpeen tehdä uusi HOJKS- päätös. Etenkin, kun oppilaan

opiskelemien yksilöllistettyjen oppimäärien määrä lisääntyy tai vähenee, on siitä päätettävä HOJKSissa.

Uuden HOJKS- päätöksen tekeminen on perusteltua niin itse oppilaan, huoltajien, opetus- ja tukipalvelujen

toteuttajien kuin HOJKS- päätöksen tekijänkin kannalta. Edellä mainituilla toimijoilla on oltava viimeisin

tarkka tieto oppilaalle tarjottavasta tuesta, jotta jokaisen oikeusturva toteutuisi.

B 4.1.7. Erityisopetukseen siirtäminen

PALVELUKUVAUS

PALVELUKUVAUS

Päätöksen erityisestä tuesta tekee pedagogisen selvityksen ja mahdollisen asiantuntijalausunnon

perusteella erikseen määritellyt henkilöt (päätösvalta määritellään ennen lain voimaan tuloa). Päätös on

määräaikainen (PoL 17§, muutokset 2010) ja siinä määritellään opetuksen järjestämispaikka, mahdolliset

yksilölliset oppimäärät sekä avustajapalvelut. Päätöksessä määrätään myös niistä resursseista, joita

tarvitaan oppilaan tuen turvaamiseksi.

Oppilaan edistymistä ja erityisen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Päätöksessä asetetun määräajan

loppuvaiheessa tai tarvittaessa aiemmin tehdään uudelleen pedagoginen selvitys, jonka perusteella

tehdään tarvittaessa uusi määräaikainen erityisen tuen päätös. Jos erityisen tuen tarve on poistunut,

oppilas jatkaa opiskelua tehostetun tai yleisen tuen avulla.

Perusopetuslain (17§, muutokset 2010) mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ilman sitä

edeltävää tehostetun tuen jaksoa ja pedagogisen selvityksen laatimista, jos psykologisen tai

lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä

viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Päätös voidaan tällöin tehdä koko perusopetuksen ajaksi.

B 4.1.8. Opiskelu erityiskoulussa

KTS. ohjautuminen erityiskouluun A 1.4.


B 4.2.1. Pidennetty oppivelvollisuus

PALVELUKUVAUS

Perusopetuslain 25 §:n mukaan jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai

sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollisuutta saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus

vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten erityisvaikeudet tulevat yleensä ilmi jo

varhaiskehityksen aikana, mutta joskus oppilaan diagnoosin löytyminen voi kestää useita vuosia ja on hyvin

tavallista, että vasta vuosien myötä diagnoosi tarkentuu. Tämä johtuu monista eri syistä.

Mikäli oppilas siirtyy 9-vuotisen oppivelvollisuuden piiristä 11 –vuotisen oppivelvollisuuden piiriin

myöhemmin koulupolkunsa aikana, on hallinnollinen päätös pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtymisestä

tehtävä, vaikka erityisopetukseen siirtopäätös olisi jo aikaisemmin tehty.

B 4.2.2. Koulupäivän lyhentäminen

PALVELUKUVAUS

Asiantuntijalausunto tai käytäntö voi osoittaa tarpeen koulupäivän lyhentämiselle. Hojks:ssa määritellään

mm. yksilöllistettävät oppiaineet ja koulupäivän lyhentäminen. Pääsääntöisesti on noudatettava tuntijakoa

ja työpäivän pituutta. Luonnollisesti poikkeustapauksissa esim. oppilaan sairaudesta tai akuutista

johtuvasta syystä voidaan koulupäivän pituudesta poiketa. Asiasta voidaan sopia

oppimissuunnitelmassakin. Koulun tulee huolehtia siitä, että oppilas ei jää jälkeen lyhennetyn työpäivän

aikana. Järjestely voi olla tilapäinen.

B 4.2.3. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelut (erityinen)

PALVELUKUVAUS

Terveyttä ja hyvin-vointia lisäävä asia-kaskeskeinen työ

Oppilaan ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden vahvistuminen

SAATAVUUSPERUSTEET

tehostettu tuki riittämätöntä

koulunkäynnin keskeytymisen uhka

toimintakyky merkittävästi alentunut

syrjäytymisvaara

psyykkinen vakava sairastuminen

vaaraksi itselle tai muille

B 4.2.3.1. Pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ

PALVELUKUVAUS

Oppilaan pitkäkestoinen hoidollinen ja/tai kuntouttava työ

Pitkäkestoinen, asiakkaan kanssa suunniteltu, tavoitteellinen. Prosessinomaisuus

Esimerkkejä:

• Enintään 25 kerran psykoterapia

• Pitkäkestoinen konsultaatioprosessi

B 4.2.3.2. Kriisityö (erityinen)

B 4.2.4. Syrjäytymisen ehkäisy

PALVELUKUVAUS

Syrjäytymisen ehkäisy käsittää monia koulutukseen, asumiseen, perhepolitiikkaan, työllisyyteen, sosiaali- ja

terveyspolitiikkaan sekä vapaa-aikaan liittyviä toimenpiteitä. Syrjäytymisen seuraukset yhteiskunnalle ja

yksilölle tulevat kalliiksi. Valtion tilintarkastajien mukaan pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyminen aiheuttaa

yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Ehkäisy

työ on moniammatillista ja vaatii yhteistyötä laajalti eri tahojen kanssa.

Vinkkejä ja linkkejä:

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;376;135102;135918;135921

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;376;135102;135918;135921

Oppilaan tuen polku -pilotti 1.4.2009 – 31.5 - Oulu liitteet... · Oulu, Kempele, Oulunsalo,...

Documents

Transcript of Oppilaan tuen polku -pilotti 1.4.2009 – 31.5 - Oulu liitteet... · Oulu, Kempele, Oulunsalo,...