VAV 4. 2011 1

VAV Oy: n A s u k A s l e h t i l 4 .2011

www.vav.fi

Hyvää joulua!

2

ekovinkki

sisällys 2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Asuntoministeri Kiurun erikoishaastattelu ”Asumisen on pysyttävä kohtuuhintaisena”

8 Vuokranmäärityksen perusteet korotus keskimäärin puoli euroa neliöltä

19 Uudet vuokrat kaikki kohteiden neliövuokrat

12 Koko perheen joulupeli yhteistä tekemistä joulupukkia odotellessa

14 Jouluruusun monta tarinaa täsmätietoa viherpeukaloille

15 Allergiatalon asunnot hakuun kolohongantielle voi hakea helmikuussa

16 Ystävällisyys avain naapuruuteen Pirkko lahti on hyvän tahdon lähettiläs

19 Muista nämä joulun alla!20 Osmankäämintiellä tehdään historiaa Maailman ensimmäinen moduulitalo rakentuu

22 Kylmäkellarista yhteistilaksi Rajakentäntiellä kierrätyksellä yhteinen olohuone

23 Yhteinen ohje korvausvastuista kuka korvaa ja missä tilanteessa?

24 Isännöitsijöiden yhteystiedot

Aineettomat lahjat ovat helppo keino sääs-tää luontoa ja vähentää jätteiden määrää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi.

Aineettomat lahjat ovat helppo keino säästää luontoa ja vähentää jätteiden mää-rää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjoaa uusia ja mukavia vinkkejä lahjaksi lähimmäiselle, jonka kaapit pursuavat jo ennestään kaikenlaista tavaraa ja kiiltävät kodinkoneet seisovat kaapeissa käyttämät-töminä.

Elämyksiä ja yhteistä aikaa perheen tai ystävien kanssa ei ole koskaan liikaa. Siten

joululahja voi sisältää teatterilipun, retken eläinpuistoon, lahjakortin tanssikurssille, kutsun kotiin viettämään yhteistä elokuvail-taa tai vaikkapa joulun jälkisiivousapua. HSY:n elämyslahjavinkit sisältävät iloa ja apua arkeen, hemmottelua ja yhdessäoloa, liikuntaa ja retkiä sekä kulttuuria ja kursseja.

Aineeton elämyslahja vähentää jätemää-riä ja turhan lahjatavaran paljoutta. Samalla tekee todellisen ympäristöteon, sillä käyte-tyistä luonnonvaroista 90 prosenttia muut-tuu jätteeksi jo tuotteen valmistusprosessin aikana.

Vinkit löytyvät osoitteesta hsy.fi/lahja.

Anna jouluna aineeton elämyslahja

VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fiVAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA

Päätoimittaja: Teija Ojankoski

Toimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)

Kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 040-550 5657jukka.halonen@mediataju.fi

Kansikuva: Mediataju Oy 2011

Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy

Kirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Painos: 10 500

Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy

pääkirjoitussisällys

Uusia tavallisia vuokra-asuntoja odotetaan ja tarve niille on loputon. Nyt joulua lähestyttäessä on ilo antaa toivoa uusista vuokrakodeista. Asuntoja lähtee rakenteille enemmän kuin vielä kesällä uskalsimme yhtiössä ajatella. Kuluneena vuonna tavallisia vuokra-asuntoja on valmistu-nut vain alle sata, eikä ensi vuonnakaan valmistu sen enempään, mutta ensi keväästä alkaen uusia asuntoja lähtee rakenteille ainakin kaksi sataa. Suunnitteilla on tätäkin enemmän aloituksia, mutta ne siirtynevät seuraavalle vuodelle.

Seuraamme myös maailman ja kotimaan taloustilannetta tarkkaan, sillä niin ikävä kuin talouskriisi aina onkin, sillä on vuokra-asunto-tuotannon kannalta valoisat puolensa. Historia on osoittanut, että talouskriisien aikana vuokra-asuntotuotannolla pidetään yhteiskuntaa pyörimässä, hillitään työttömyyttä ja sen aiheuttamia ongelmia. Samalla syntyy kaivattuja vuokra-asuntoja kohtuuhintaan ja hyville paikoille. Esimerkiksi kun muutaman vuoden takainen minilama alkoi, VAV onnistui neuvotte-lemaan rakennusliikkeiltä valmiita rakennus-hankkeita itselleen. Nämä talot valmistuivat hyville paikoille ja ovat nyt haluttuja kohteita. Mikäli talouden synkät ennusteet saavat rakennusliikkeet jälleen luopumaan osasta myytävää tuotantoaan, VAV on valmis neuvotte-lemaan niiden toteuttamisesta omaa kotia odottaville vuokra-asunnonhakijoille.

Asuntopula on Vantaalla totta ja se koskettaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevia. VAV:n asunnonhakijoiden määrä on ollut poikkeuksel-lisen suuri tänä vuonna ja kun samalla asunnon-vaihtohalukkuus on vähentynyt, ei asuntoja vapaudu niitä odottaville. Kun kymmenen vuotta sitten jopa kahdeksan prosenttia hakijois-ta sai asunnon, tänä päivänä niitä riittää vain alle kahdelle prosentille. Odottavan aika on nyt pitkä ja huoli omasta elämästä suuri.

Vaikea asuntotilanne on myös asuntoministeri Krista Kiurun tiedossa ja aktiivisessa otteessa. VAV:lla on ollut kunnia saada ministerin haastat-telu tähän asukaslehteen ja pidämme yhtiötäm-me etuoikeutettuna, sillä ministerin tiedetään

rohkeasti myös kieltäytyvän haastattelupyyn-nöistä. Ministeri on ollut muihin hallitusjäseniin verrattuna paljon esillä, sillä asumisen kysymyk-set ovat tänä päivänä erityisen pinnalla – ja syystä. Haastattelussa hän ottaa kantaa asumi-sen eri puoliin, kuten hintaan, riittämättömään vuokra-asuntotuotantoon ja energiatehokkuu-teen. Ministeri ei yksin näitä asumisen ongelmia ja haasteita ratkaise, mutta hän on vahva ja sanavalmis viestinviejä ja vaikuttaja, kun asumisen parissa toimivien toiveita ja tavoitteita sovitetaan tämän hallituksen aikana yhteen.

Vuoden viimeiset viikot ovat käsillä ja toiveet lumen tuomasta valosta ovat pääkirjoitusta kirjoittaessani yhä vain toiveena. Vaatii tietoista ponnistelua, jouluvalovirityksiä ja kynttilöitä, jotta joulun odotuksen tunnelmaan pääsisi kiinni. Lapsen siihen riitti tieto joulupukin tulosta, jos myös pelko ja postimyyntikuvaston lelusivut. Näin aikuisena luonnon kauneus ja lumen rakentama maiseman rauha luovat läheisten ihmisten ja rauhallisen kotitunnelman lisäksi parhaan joulumielen. Jos toiveiden mukaisesti lumi ei peitäkään maata jouluna, niin koti on sittenkin tärkein. Tämä mielessä VAV rakentaa ja antaa toivoa omasta kodista ja tulevista jouluista vuokra-asuntoa odottaville.

Toivotan kaikille asukkaille ja VAV viestin lukijoille Rauhallista ja Turvallista Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!

Teija Ojankoski

Toivoa tulevaan

VAV 4. 2011 3

4

Asuntoministeri Krista Kiuru on kii-reinen nainen, sillä hallitusohjelmasta

löytyy yli sata rakentamista, maankäyttöä ja asuntopolitiik-kaa koskevaa kirjausta.

Asuntopolitiikan kirjaukset voi ryhmitellä kolmeen koko-naisuuteen: kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen, asuinalueiden eriytymiskehi-tyksen estämiseen sekä pitkäai-kaisasunnottomuuden poista-misohjelman jatkamiseen.

Kiurun mukaan kohtuuhin-tainen vuokra-asuntotuotanto on suunnattu nimenomaan pieni- ja keskituloisille, ja ra-kentamisen pääpainopiste tu-lee olemaan pääkaupunkiseu-dun metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa.

Valtion tukea uudistuotantoonHallituksen budjettiesitykseen on lisätty volyymia, mikä tar-koittaa sitä, että vuonna 2012

tullaan rakentamaan merkittä-västi enemmän vuokra-asunto-tuotantoa.

”Lähtökohta on se, ettemme ole hirveän tyytyväisiä siihen, ettei yhteiskunnassa rakenneta vuokra-asuntotuotantoa kuin näin vähissä määrin.”

Ensimmäinen askel on jo otettu. Valtioneuvosto on väli-aikaisesti puolittanut vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukoron. Tarkoitukse-na on houkutella tekijöitä täyt-tämään volyymia.

”Samalla pidämme huolta sii-tä, että uusissa valtion tukemis-sa vuokra-asuntokohteissa vuokrat jäävät aikaisempaa pie-nemmiksi. Omavastuun korko leikkaa rakentamisen kokonais-kuluja, jotka voivat olla vain ja ainoastaan lähtökohtana vuok-ran määrittelylle.”

Kiuru sanoo, että mitä enem-män uudella korkotuen puoli-tuksella voidaan rakentaa sosiaa-lista asuntotuotantoa, sitä paremmat mahdollisuudet on vaikuttaa ylipäänsä vuokrahin-

tojen tasoon yhteiskunnassa.”Mitä enemmän markkinoil-

le tuupataan niitä uusia asun-toja, joissa on selkeästi pystytty vaikuttamaan vuokrien hintoi-hin, sitä parempi vaikutus on tietenkin kaikessa tuotannossa, koska niiden volyymi nousee merkittävämmäksi.”

Toimenpideohjelma

Hallitus on asettanut työryh-män laatimaan erillisen asun-topoliittisen toimenpideohjel-man tammikuun loppuun mennessä. Tärkeimmät asiat on jo kirjattu hallitusohjel-maan, ja niitä viedään käytän-töön toimenpideohjelmassa niin aikataulutuksen kuin konkreettisten toimien osalta.

Toimenpideohjelman valmis-telun lisäksi on kirjattu viisi poikkihallinnollista tehtävää: pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen jatkaminen, ikääntyvien asumisen kehittä-misohjelma, kasvukeskusten ai-esopimukset sekä asuinalueiden

elinvoima ja eriytymiskehityk-sen ehkäisy. Lisäksi panostetaan kehitysvammaisten asumisolo-suhteiden parantamiseen.

”Kaiketi tärkeintä on, että kirjoitamme ohjelmaan eri toi-menpiteiden rahoituspuolen ja toteuttamisaikataulun. Se on kiinnostavaa, mitä saamme lopputuloksena valmiiksi.”

Kiuru kertoo olevansa erit-täin tyytyväinen siihen jouk-koon, jonka käsissä on miettiä miten isoja yhteiskunnallisia poliittisia tavoitteita jalkaute-taan ja siihen intoon, millä he ovat tässä mukana.

Talouskriisi rajoittaa

Euroopan talouskriisi ja taan-tuma lisäävät omia paineitaan myös asuntopolitiikkaan. Hal-lituskauden puolivälissä halli-tus arvioi itse oman ohjelman-sa ja miten hyvin tavoitteissa on onnistuttu, jonka jälkeen ohjelmaan tehdään tarvittavat muutokset.

”Tämä on joustavuutta, joka

”Asumisen pysyttävä kohtuu-

hintaisena”Ministeri Krista Kiurulla on salkussaan sosiaalinen vuokra-asunto-tuotanto ja asuntopolitiikka. Hän kertoo hallituksen toimien tähtäävän siihen, että asumisen pitäisi olla kohtuuhintaisempaa ja tarjonta vastaisi kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää.

”Omalta osaltani tulen pitämään haukkana huolta siitä, että asumisen kohtuuhintaisuudesta pidetään huolta. Se on meidän hallitusohjelmakirjaus.”

Asuntoministeri Kiuru lupaa vahtia haukan lailla:

VAV 4. 2011 5

on tässä ajassa hirveän tärkeää. Meidän on pystyttävä jousta-maan myös omissa tavoitteis-samme, mutta samaan aikaan on hyvä sanoa, että tällä hetkel-lä meillä ei ole mitään tarvetta arvioida asioita uudelleen”, Kiuru toteaa.

Asuntopolitiikassa valtion taloudelliset resurssit tulevat pääsääntöisesti Asumisen ra-hoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Muun muassa korko-tukilainoitusten korkotuet ja

investointiavustukset erityis-ryhmille maksetaan ARAn kassasta.

”ARA näyttelee suurta roolia ja se on kehyksen ulkopuolella oleva rahasto. Siksi meillä ei ehkä ole samantyyppisiä pai-neita tässä taloudellisessa tilan-teessa talouskriisin vuoksi kuin monella muulla.”

Pääkaupunkiseudun tärkeä rooli

Kipeimmin uutta kohtuuhintais-ta vuokra-asuntotuotantoa kai-vataan pääkaupunkiseudulle, ja siksi keskustelu käydään Kiurun mukaan juuri tällä alueella.

”Pääkaupunkiseudulle tarvi-taan merkittävissä määrin

enemmän erityisesti vähän pie-nempiä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Olivat ne sitten omis-tusasuntoja tai vuokra-asunto-ja, yksityisiltä markkinoilta tai valtion tukemia. Kaikkia tarvi-taan”, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan toinen tär-keä asia ovat MAL-sopimukset. MAL tulee sanoista maankäyt-tö, asuminen ja liikenne.

”Niiden sisällön laajentami-nen ja jatkaminen on pääkau-

6

punkiseudulla hyvin olennaista. Olemme menossa yhä tiiviim-min siihen suuntaan, että py-rimme ylikunnallisesti hoita-maan kaikkia merkittäviä asioita. Tämän vuoksi aiesopi-muksilla on oma merkittävyy-tensä.”

Yhtenä vaihtoehtona yhdys-kuntarakenteen tiivistämiseksi Kiuru hyväksyy ylöspäin raken-tamisen. Vinttikerrosten varas-totiloja on jo nyt muutettu asuintiloiksi, mutta Kiuru ei sul-je pois sitä mahdollisuutta, että pääkaupunkiseudulle rakentai-sivat korkeita pilvenpiirtäjiä muutkin kuin Hjallis Harkimo.

”Tällaisessa metropolialu-eessa se jopa sopisi maisema-kuvaan. Meillä voisi olla tällai-sia pilvenpiirtäjäalueita, enkä pidä sitä huonona kehityksenä yhteiskuntarakenteen tiivistä-misen näkökulmasta.”

Mikä maksaa?

Suomessa asuminen on verra-ten tyyristä.

”Me elämme hiukan erilai-sella pallonpuoliskolla kuin monet muut. Talvi ja kylmyys tuovat tietenkin osan niistä kustannuksista, kun tarvitsem-me erilaiset seinät ja eristeet kuin monet muut maat, jotka elävät ihan toisenlaisissa olo-suhteissa”, Kiuru sanoo.

Rakentamisessa on myös eri-laisia velvoitteita, kuten väes-tönsuojat ja kerrostalojen park-kipaikkojen määritys, jotka omalta osaltaan vaikuttavat hin-toihin. Yksi syy kalliiseen asu-miseen on myös maan hinta.

”Maan hintahan on oikeas-taan yksi näistä isoimmista ra-kennuskustannuksista. Maa on kallista ja se vaikuttaa keskei-sesti asumisen hintaan. Tämä on erityisesti pääkaupunkiseu-dulla iso ongelma. Kasvukes-kuksissa kysyntä on isompi kuin tarjonta ja sitä kauttahan se hintakin pukkaa kohoa-maan”, Kiuru sanoo.

Kiuru nuhtelee kuntien vai-sua tai jopa passiivista maapo-litiikkaa. Tonttien kaavoittami-

nen on ollut varsin hidasta, eikä niitä ole saatu riittävästi asumiskäyttöön. Vastaavasti tontteja on mennyt paljon ihan muihin tarkoituksiin kuin asu-miseen.

Itse rakentamisessa on myös tärkeä etsiä kustannustehokkai-ta ratkaisuja ja lisätä kilpailua.

”Jos pystymme lisäämään kilpailua rakentamisessa, niin kyllähän se tuo omalla taval-laan siihen tehokkuutta ja las-kee samalla hintoja.”

Kiuru sanoo, ettei hän mil-lään tavalla halua edistää asu-misen kaupallista näkökulmaa.

”Asumisen ei pidä olla jat-kossakin kallista siksi, että se on jonkun hyöty. Mieluum-minkin niin, että kaikkien teki-jöiden pitäisi vaikuttaa alene-vasti asumisen kustannuksiin, jotka ovat nyt liian korkeat.”

Ajan tarpeet ja toiveet eivät kohtaaSuomessa on paljon asuntoja tyhjillään, mutta pääkaupunki-seudulla erityisesti pienemmis-tä asunnoista on huutava pula. Kiurun mielestä ei ole kuiten-kaan kohtuullista väittää, että asunnot on rakennettu väärään kokoon ja väärään paikkaan.

”Suomi on muuttunut 40 vuodessa hyvin paljon. Aikoi-naan 70-luvulla varmaan tar-vittiin juuri tämäntyyppisiä asuntoja, mutta tässä ajassa nä-mä toiveet ja tarpeet eivät vält-tämättä aina kohtaa. Se on iso ongelma.”

Väestörakenne on kokenut mahdollisesti suurimmat mul-listukset. Kaupungeissa on yhä enemmän sinkkuja tai pienessä perhekoossa eläviä ihmisiä.

”Asunnot meillä on valitetta-vasti tämän kehityskaaren mu-kana vähän liian isoja tähän nykyiseen perhekokoon. Ai-koinaan ei rakennettu 40 vuo-den päähän, vaan rakennettiin sen aikaisiin tarpeisiin, ja se on hyvä huomioida”, Kiuru sanoo.

Valtava sisäinen maassamuut-toliike on johtanut siihen, että pääkaupunkiseudun asunnoilla on paljon enemmän kysyntää kuin koskaan aikaisemmin.

”Kilpailukyvyn ja kasvun nä-kökulmasta se on iso juttu, että pystyisimme vastaamaan tar-jonnalla.”

Kiurun mukaan toinen puo-li kehityskaaressa on se, että Suomeen on rakennettu liian vähän vuokra-asuntoja.

”Viimeisen 15 vuoden aika-na olemme rakentaneet hävyt-tömän vähän vuokra-asuntoja valtion tuella. Se on hälyttävää, koska meillä on kuitenkin val-tava tarve, eikä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ole riittävästi.”

Asumistukeen merkittävä parannusUseat eläkeläiset, opiskelijat ja pienituloiset ovat ilmaisseet huolensa pääkaupunkiseudun korkeasta vuokratasosta. Mak-sukyky on pieni ja monet pel-käävät, etteivät rahat riitä pää-kaupunkiseudun vuokrien maksamiseen.

”Asumisen tukijärjestelmät ovat erilaisia. Nyt on hyvä, että yleistä asumistukea paranne-taan ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen. Tukijärjestelmä on jäänyt pahasti jälkeen, sillä vuokrat ovat nousseet huimaa vauhtia”, Kiuru sanoo.

Kiuru kertoo olevansa todella iloinen, että hallituksen halu nostaa perusturvaa 120 eurolla säteilee myös asumisen puolelle. Yleisessä asumistuessa siirrytään myös lineaariseen tulosovituk-seen ja kokonaisvuokramalliin. Kiurun mukaan yleinen asumis-tuki ja eläkkeensaajien asumis-tuki huomioivat omalta osaltaan pääkaupunkiseudun korkeam-man vuokratason.

”On ikään kuin huomioitu se ongelma, että meidän asumi-nen kallistuu nopeampaa vauhtia kuin siihen pystytään tällä tukijärjestelytasolla vas-taamaan.”

Opiskelijat jäävät valitetta-vasti tälläkin vaalikaudella väliinputoajiksi, sillä opiske-lija-asunnoissa on pieni vaih-tuvuus ja niitä riittää vain murto-osalle. Opiskelijoilla ei ole myöskään oikeutta ylei-seen asumistukeen, vaan opintotuen asumislisään.Asuntoministeri Kiuru asuu omistusasunnossa kerrostalossa Porin

keskustassa ja vuokralla kerrostalossa Helsingin keskustassa. Hänellä on pitkä vuokrahistoria myös opiskeluajalta.

VAV 4. 2011 7

Ministerin joulu onrauhallisuuden aikaaJoulun aika on tullut kiireiselle ministeri Kiurulle hieman yllätyksenä. ”Yhtenä päivänä vain huo-masin, että täällähän on joulukuuset ja valot joka paikassa.”

Vähäiset pakkaset tai perinteinen syysflunssa-kaan eivät jouluntulosta huomauttaneet. Kiuru on käynyt tänä vuonna myöhäiskesästä alkusyk-syyn joka viikonloppu meressä uimassa.

”Ehkä tämä karaistuminen tekee hyvää. Tällä vesipedolla on ollut hiukan parempi olla, vaikka muuten olisin aika vilukissa.”

Joulusta Kiuru toivoo valkoista. ”Siinä on jon-kinlaista taikaa. Joulu on aika ankea, jos lunta ei tule. Tykkään hirveästi hiihtää ja odotan, että joulun välipäivinä pääsisi vähän suksimaan.”

Asuntoministeri Kiuru toivoo, että joulu on rauhallinen ja lämminhenkinen, eikä työasioihin tulisi keskityttyä kovin paljon. Se olisi jo suurta juhlaa, kuten joulun pitää ollakin - rauhoittumi-sen ja seesteisyyden aikaa.

Oman joulunsa hän viettää äitinsä ja veljensä perheiden luona Kankaanpäässä ja Huittisissa ja palaa kotiinsa Poriin vasta joskus yöllä. ”Olen tottunut olemaan tällainen paikasta toiseen au-toileva tonttu jouluna.”

Kiuru sanoo, että joulu on useimmiten lähei-sille hyvän tekemisen aikaa. ”Meille aikuisille on

aina niin tärkeää omat toiveet ja tavoitteet. Kun voi tehdä muille hyvää, niin se on esimerkiksi veljeni lapsille tosi kivaa. He odottavat aina val-tavasti, että olemme kaikki yhdessä viettämässä iltaa. Siitä syntyy hyvän joulun tunnelma.”

Ministeri Kiuru haluaa toivottaa kaikille luki-joille hyvää joulua. ”Rentoutukaa ja nauttikaa yhteisestä ajasta lähimmäisten kanssa, mikäs sen mukavampaa!”

Asuntoministeri Kiurukin lajittelee jätteet kotonaan. ”Toteutan vanhan kansan ohjetta siitä, että energiaa kannattaa käyttää säästeliäästi. Se koskee niin vettä kuin muitakin perusjuttuja.”

Omistusasumisen erityisasemaa tasataanKorkean vuokratason lisäksi monet vuokralaiset ovat ihme-telleet omistusasumisen eri-tyisasemaa Suomessa. Kiuru toivoo, että pienituloisemmat-kin asuisivat ihan kaikenlaisis-sa asunnoissa, eivätkä profiloi-tuisi esimerkiksi puhtaasti vuokralaisiksi.

”Pienemmillekin tonteille pystytään rakentamaan edulli-semmilla rakennuskustannuk-silla edullista omistusasunto-tuotantoa.”

Kiuru sanoo, että jos asumi-nen pidetään kohtuuhintaisena sekä vuokra- että omistusasun-noissa, ei toivon mukaan pääse syntymään erilaisia asuntoalu-eita, joille huono-osaisuus ka-sautuu.

”Siihen meillä ei yhteiskun-nassa ole varaa. Toivon, että kaupunkirakenteessa joka puo-lella asuisi eri asumismuodois-sa kaikenlaisia ihmisiä. Se on tämän yhteiskunnan kannalta kaikkein edullisinta.”

Kiurun mukaan asuntoa ai-dosti tarvitsevan tulisi voida itse valita asumismuotonsa omien tarpeidensa, toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaan. Tukijärjestelmien tulisi olla neutraaleja asumispolitiikan suhteen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tehdä itse valin-toja.

”Meillähän on oikeasti mah-dollisuus elää siellä missä halu-aa. En koe että asuntoministe-rin tehtävä olisi jollakin tavalla määräillä, missä jokainen asuu.”

Hallitus on jo omalta osal-taan aloittanut vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämisen. Vaalikauden jälkeen asuntolainojen koroista alijäämähyvitystä tehtäessä on vähennyskelpoisia enää 75 pro-senttia.

”Asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain tämän vaalikauden aikana. Se on alku siinä työssä, jossa ei pelkästään suosita omistusasumista”, Kiu-ru toteaa.

Energiakulut nostavat vuokraa

Vaikka korkotuki laskee raken-nuskustannuksia, energia- ja jätekulut ovat nostaneet huo-mattavasti asumisen kustan-nuksia ja tulevat nostamaan tulevaisuudessa entistä enem-män. Kiurun mukaan meidän pitää säännöllisesti seurata ti-lannetta ja miettiä toimia, joil-la voidaan vaikuttaa kulujen nousemiseen.

”Jotta voimme vaikuttaa ku-luihin, ensimmäinen asia on se, että energiakulutuksen kasvu, joka on ollut yhteiskunnassa selkeästi nouseva, pitäisi saada taittumaan.”

Kiurun mukaan tärkeintä olisi se, että jokainen vaikuttai-si omilla valinnoillaan ja toimi-si vastuullisemmin ympäristön ja materiaalin uusiokäytön hy-väksi muun muassa tehosta-malla jätteiden käsittelyä ja li-säämällä lajittelua.

”Energiaviisas eläminen on varmasti huomisen trendi, ellei

ole sitä jo tänään. Omat valin-nat ovat olennaisia entistä energiatehokkaamman elämän tukemisessa.”

Vaikka hallitus on osoittanut korkotukilainoituksen oma-vastuun koron puolittamisella pystyvänsä alentamaan raken-nuskustannuksia, muut asumi-seen liittyvät kulut voivat nous-ta merkittävästi.

”Meillä on todella olemassa

pelko siitä, että näiden asumi-seen liittyvien välillisten vaiku-tusten kanssa asumisesta ei voikaan tulla edullisempaa. Siis huolimatta siitä panostuksesta, että vuokrataso saadaan koh-tuullisemmaksi.”

n TEKSTi: AnTTi HAlOnEnn KUVAT: HEnriK KETTunEn

88

VAV Asunnot Oy:n

Vuokranmäärityskaudelle 1.3.2012 - 28.2.2013

VAV Asunnot Oy:n hallitus päätti 7.12.2011 uusista vuok-rista kaudelle 1.3.2012-28.2.2013. Vuokranmääritys-perusteet ovat entiset. Uutena piirteenä vuokranmäärityk-seen on otettu suunnitelmalli-siin korjauksiin omarahoitus-osuus. Ne kiinteistöt, joissa tehdään näitä korjauksia ensi vuonna, osallistuvat korjausten kustannuksiin 10 prosentin omarahoitusosuudella korjaus-työn hinnasta.

Jatkossa tarkastellaan myös suunnitelmallisten korjausten historiaa siten, että ne kiinteis-töt, joissa on tehty korjauksia enemmän kuin mitä kiinteistö

on maksanut korjauskassaan vuosien varrella, joutuvat tilit-tämään vuokrissaan 10 prosen-tin lisäosuuden tehtävästä kor-jauksesta eli kaikkiaan 20 prosenttia. Näin kerätään suunnitelmallisiin korjauksiin lisää rahaa ensi vuodelle.

lausuntokierros asukkaillaAsukastoimikunnat saivat vuokralaskelmat lausuntokier-rokselle loka-marraskuun vaih-teessa ja määräaikaan mennessä lausuntoja saatiin 107 kappalet-ta. Kaikkiaan yksittäisiä vuok-ranmääritysyksiköitä on 181, ja

siten palautusprosentiksi jäi 59 %. Asukastoimintaa ei ole 17 kiinteistössä.

Lausuntoja saatiin noin 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lausuntojen vähäisyyteen vaikuttanee kiireinen käsittely-aikataulu. Aikatauluongelmiin haetaan parannusta ensi vuon-na, kun VAV lähtee määrittä-mään vuokria uuden ohjelman avulla.

Korotus noin puoli euroaArava-asuntojen keskimääräi-nen kokonaisvuokra nousi

10,04:sta 10,58 euroon neliöltä kuukaudessa nousun ollessa siten 0,54 € (5,4 %). Vuokra korottui sekä rahoituslainojen hoitokulujen että kiinteistön hoitokulujen, etenkin korjaus-kulujen kasvun johdosta. Vuokrien vaihteluväliksi muo-dostui 8,87 – 12,46 €/m²/kk.

Tänä vuonna VAV lähettää vuokrantarkistuskirjeen muka-na kaikille asukkaille myös pe-rittävän vuokran maksulaskun. Vuokralaskulta löytyvät mak-suun vaadittavat tiedot, ja näil-lä samoilla tiedoilla vuokra maksetaan seuraavat 12 kuu-kautta.

VAV 4. 2011 9

uudet vuokrat 1.3.2012Aravakohteet

Pähkinärinteen yte-alue110 Vaijeritie 1 54 rivi 10,79 0,71

120 Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 81 3 10,41 0,48

121 Ainonkuja 2 22 rivi 11,81 0,86

122 Kylväjänkuja 7 22 rivi 11,56 0,64

123 Terhotie 6 43 3 10,66 0,40

124 Santamäentie 20 17 rivi 11,95 0,68

125 Karhunkierros 1a 94 5/6 10,81 0,59

130 Sahatie 2 42 3 10,56 0,61

140 Luhtimäki 2 98 3 10,69 0,57

141 Avaintie 2 29 rivi 10,91 0,95

142 Niittäjäntie 13 31 rivi 12,08 0,87

143 Luhtimäki 1 65 rivi 11,49 0,49

201 Tukkilaisentie 9 39 2 10,69 0,59

Myyrmäen yte-alue150 Kivikirveenkuja 4 71 7 10,61 0,61

151 Vaskivuorentie 20 54 7 10,94 0,52

152 Meripihkatori 2 63 7 11,50 0,63

153 Ruukuntekijäntie 12 35 2/5 10,07 0,30

154 Ruukuntekijäntie 10 37 2/5 9,74 0,00

155 Leiritie 6 46 4 10,83 0,70

156 Ruukuntekijäntie 8 46 2/5 10,61 0,58

157 Huddingenpolku 2 70 2/6 10,11 0,50

158 Apajakuja 7 50 5 10,46 0,66

159 Helmikuja 1 52 3/4 11,11 0,62

160 Vaskikuja 2 16 rivi 10,58 0,18

161 Ruukkukuja 1 78 7 11,57 0,74

162 Ojahaantie 1 68 5 11,49 0,63

170 Kukinkuja 8 67 3/7 9,61 0,98

171 Raikukuja 12 31 3 10,59 0,51

172 Raikukuja 14 27 3 11,56 0,90

180 Aamutie 8/iltatie 16–18 56 rivi 11,28 0,53

181 Laivurinkuja 2 24 rivi 11,17 0,53

230 Lippukuja 2 50 2 12,30 0,38

Kp Osoite

Huoneistojen lukumääräTyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Korotus, €

Keski-Vantaan yte-alue330 Knaapinkuja 6 24 rivi 10,49 0,57

400 Ollaksentie 29–31 56 3 10,53 0,69

401 Kerkkäkuja 3 29 rivi 11,00 0,39

510 Krakankuja 2 60 5 10,08 0,68

511 Krakankuja 4 55 3/4 10,99 0,72

512 Arinatie 9 58 4 10,99 0,79

513 Arinatie 7 42 3 11,77 0,87

514 Tammistonkatu 9 58 4 11,98 0,89

515 Tammistonkatu 25 28 4 12,39 0,86

516 Herttuantie 6 68 4 11,88 0,93

517 Keikarinkuja 2 57 7 11,20 0,79

518 Rosendalinrinki 1 49 5 12,37 0,47

519 Antaksentie 21 56 4/5 12,11 0,60

Tikkurilan yte-alue600 Kielotie 25 47 6 11,94 0,68

601 Tarhurintie 1 & 3 62 3 12,07 0,84

610 Orvokkirinne 4 37 rivi 11,25 0,77

611 Talvikkirinne 4 49 4 9,44 0,51

612 Esikkotie 3 37 3/5 11,40 0,62

613 Lummetie 11 48 5 10,04 0,49

614 Veturitie 7 120 3/7 9,92 0,28

700 Norkkokuja 2 59 5/6 9,63 0,56

701 Lehmuspolku 3 59 2 11,63 0,80

710 Eppiläntie 1–3 43 rivi 10,95 1,01

711 Tahtitie 24 25 1'/2 11,09 0,39

712 Tanssijantie 2 33 2 10,10 0,35

713 Leikkitie 1 60 rivi 11,47 0,72

714 Leikkitie 2 39 2 10,57 0,40

715 Hyrräkuja 10 12 rivi 11,67 0,44

716 Rumpalintie 4 32 rivi 9,54 0,48

720 Hansinkatu 1–3 81 4 9,61 0,40

721 Mikaelintie 7 & 9 60 rivi 10,01 0,42

722 Peijaksentie 69 67 3 10,48 0,50

723 Asolantie 22 39 3 11,81 0,79

724 Mikaelintie 4 12 rivi 12,02 0,78

725 Mikaelintie 11 19 rivi 11,56 0,34

726 Viidakkokuja 3 49 5 10,63 0,70

727 Peijaksentie 67/Viidakko-kuja 4 62 5 11,65 0,57

729 Viidakkokuja 7 49 k/rivi 12,00 0,71

rekolan yte-alue730 Peijaksentie 31 59 3 10,64 0,23

740 Virsupolku 1 30 5 10,26 0,72

741 Evästie 5/Konttitie 4 & 6/Paimenenkatu 19 138 3 9,51 0,71

742 Rautkalliontie 3 31 3 10,29 0,41

743 Laurantie 11 36 6 9,58 0,54

744 Rautkallionkatu 10 84 12 10,95 0,59

745 Hakopolku 4 33 6 9,86 0,43

746 Eteläinen Rastitie 11 41 6 10,27 0,57

750 immonkuja 2/Kyllikkintie 29 65 rivi 11,31 0,69

751 Nyyrikintie 1/Vellamon-kuja 1 & 2 82 rivi 11,16 0,40

752 Peijaksentie 15 48 1'/2 11,15 0,80

753 Laurintie 39 21 rivi 11,93 0,77

755 Nyyrikintie 7 48 rivi 11,79 0,86

Pohjois-Korson yte-alue810 Maauuninkuja 2 52 3 10,20 0,49

811 Tanhukuja 4 71 3/5 9,21 0,34

812 Pyykuja 1 20 rivi 11,95 0,80

813 Ruusuvuorenkuja 3 64 3 10,46 0,40

814 Tanhurinne 5 66 3 10,54 0,22

815 Metsotie 25 16 3 11,26 0,32

816 Laulurastaanpolku 1–2 102 2 10,21 0,76

840 Jäniksenkäpälä 11 26 2 11,67 0,33

842 Metsolantie 3 61 4/5 11,66 0,33

860 Kiitäjäntie 2–6/Korennon-tie 39/Mehiläisenpolku 17 60 1/2 11,31 0,44

880 Kirvisenkuja 1 88 3/4 9,20 0,12

881 Linnustajankuja 1 68 1/2 10,43 0,63

882 Varpusenkuja 1 113 3/5 8,87 0,05

Kp Osoite

Huoneistojen lukumääräTyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Korotus, €

Kp Osoite

Huoneistojen lukumääräTyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Korotus, €615 Esikkotie 7 30 3/4 10,52 0,53

620 Ohratie 12 34 4 10,52 0,42

621 Vainiotie 2 22 rivi 10,62 0,63

622 Valtuustokatu 1 92 3/5 10,05 0,43

623 Ohratie 1 44 2/3 9,91 0,39

624 Metsänhoitajankuja 2 44 3 11,15 0,54

625 Viljo Sohkasen katu 16 89 krs 11,01 0,40

626 Urheilutie 10a 24 4 12,46 0,75

630 Kortetie 1/Osmankää-mintie 25 11 rivi 11,67 0,70

631 Kirvelitie 2 21 4 11,80 0,71

Tikkurilan ympäristön yte-alue640 Takojantie 1 79 2/3 9,73 0,52

641 Markkulantie 24 72 rivi 11,34 0,69

650 Maitikkapolku 10 51 3 10,67 0,55

651 Uusiniityntie 6 80 rivi 9,43 0,51

652 Uusiraja 13 10 rivi 12,38 1,28

653 Sorakuja 4 92 3/8 10,06 0,73

654 Uusiniityntie 1 18 rivi 11,97 1,00

655 Kallioimarteentie 10 44 2/3 11,01 0,77

656 Asterintie 24 31 2 11,27 0,87

657 Loikkokuja 1 32 2 11,76 0,51

660 Kunnaantie 20 32 rivi 12,32 0,91

661 Maarinkunnaantie 19 44 rivi 11,69 0,75

662 Maarinkunnaantie 13 40 rivi 11,92 0,27

671 Laaksotie 20 88 rivi 11,69 0,76

672 Malvatie 1 & 4 25 rivi 12,24 0,90

länsi-rekolan yte-alue

VAV 4. 2011 11

Korotus, €

31 Viherkummuntie 6 54 rivi 11,23 0,14

32 Harppuunapolku 1 81 10,91 0,91

33 ilolantie 2 ja 4 22 rivi 11,73 0,94

34 Andersinkatu 2 22 2 12,04 0,90

35 Liljatie 12 43 4 12,09 0,20

36 Lauhatie 7 17 3 12,16 0,89

37 Lautamiehentie 22-24 94 rivi 11,72 0,79

38 Talvikkirinne 9 42 4 11,59 0,35

39 Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie 98 rivi 10,71 0,41

40 Punamultapolku 3 29 6 12,74 0,78

41 Viidakkokuja 5 31 5/6 11,79 0,75

Korkotukikohteet

Kp Osoite

Huoneistojen lukumääräTyyppi Vuokra 1.5.2012, €

Korotus, €

Korson yte-alue820 Marsinkuja 1 & 4 130 3 9,35 0,31

821 Saturnuksenkuja 2 & 4 120 6 9,60 0,40

822 Maarukanrinne 5 39 3/5 11,48 0,00

830 Otavantie 20 75 3 9,78 0,22

831 Otavantie 11 57 3/4 8,88 0,25

832 Otavantie 9 44 3 9,28 0,23

833 Näätäkuja 1 65 3 9,18 0,32

834 Minkkitie 16 68 1/4 10,22 0,67

835 Siilitie 28–30 132 3 9,52 0,32

836 Minkkitie 9 47 4 9,69 0,39

837 Minkkitie 11 66 3/4 10,32 0,39

838 Näätäkuja 4 32 3 10,23 0,64

839 Mäyräkuja 4 70 6/4 11,79 0,29

841 Mäyräkuja 6 68 6 11,13 0,36

länsimäen yte-alue900 Maratonkuja 6 52 1/2 10,96 0,80

910 Maalinauhantie 14 120 5 10,56 0,46

911 Maalinauhantie 8 80 5 10,42 0,51

912 Maalinauhantie 19/Rajakentänkuja 5 90 3 10,11 0,55

913 Vartiokuja 1 32 1/2 10,61 0,60

914 Tykkikuja 5 52 3/4 10,16 0,56

915 Tykkikuja 9 55 3/4 11,00 0,50

916 Vallikuja 6 20 rivi 11,61 0,74

917 Kerokuja 2 21 4 10,63 0,46

918 Pallastunturintie 3b 30 5 10,65 0,65

919 Kerokuja 7 30 3 10,94 0,51

920 Maalinauhantie 10 80 5 10,33 0,43

921 Maalinauhantie 13 & 15 52 9,76 0,28

Hakunilan yte-alue940 Kannuskuja 8 47 3 10,32 0,48

941 Kannuskuja 5 36 3 10,45 0,45

942 Kannuskuja 10 58 4/5 10,47 0,53

943 Suitsikuja 1 57 3 9,14 0,37

944 Vaunukalliontie 2 66 4 9,42 0,38

945 Laukkarinne 8 41 6 9,19 0,51

946 Ponikuja 4 56 8 9,33 0,46

947 Vankkurikuja 6 19 rivi 11,49 0,51

948 Hakunilantie 58 54 5 10,23 0,46

950 Heporinne 1 49 6 11,14 0,41

Kp Osoite

Huoneistojen lukumääräTyyppi Vuokra 1.3.2012, €

Korotus, €

nissaksen yte-alue960 Kuninkaanmäentie 104 22 1/2 11,45 0,79

970 Merkkipuuntie 2 49 1/2 9,28 0,30

971 Kolohonganreitti 4/Merkkipuuntie 14 61 rivi 11,11 0,99

980 Viikinkitie 6 65 3 9,02 0,35

981 Normannikuja 6 30 3 9,59 0,69

982 Kyläkaskentie 2–6 85 3 9,57 0,70

983 Kylämiehenkuja 2 40 3 9,27 0,21

984 Nissaksentie 15 68 3 9,43 0,23

985 Viikinkikuja 3 59 4/3 10,84 0,32

986 Saagatie 9 55 4/3 11,35 0,67

987 Viikinkikuja 2 53 3 11,35 0,55

988 Riimukuja 4, 6, 8 & 13 85 1/2 11,66 0,63

1212

Koko perheen joulupeli

lähtö 1

910

11

78

1. ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.” Havuja ei jäänyt käytävään, kuusi on kotimainen ja se sai viileän suihkun. Etene kolme askelta lähem-mäksi joulua.

2. ”Tulla tonttuset voi ilomielin.” Lapset keksivät antaa lahjaksi siivousvuoroja ja postireissuja. Siitä ilman muuta ylimääräinen heitto!

3. ”Lahjat peittyi kääröihin, ukset kiinni pantihin.” Etpäs hoksannut säästää viime vuoden joulupape-reita. Joudut kauppareissulle uusien ostoon ja sii-hen kuluu heittovuoro.

4. ”Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen.” Naa-puri kävi toivottamassa hyvää joulua ja jäät rupat-

telemaan heiton ajaksi. Mutta ei hätää, seuraavalla kierroksella saat heittää kaksi kertaa!

5. ”Jouluruokaa tarjoo kunnon väki.” Kinkunrasvo-ja ei laitettu viemäriin ja siitä ansaitset heittovuo-ron.

6. ”Hiljaa hiipii joukko varpahillaan.” Hssst! Hil-jenny heittovuoron ajaksi kuulostelemaan tonttuja.

7. ”Lunta tulvillaan, on kaunis talvisää.” Perhe läh-tee pienelle piristävälle päiväkävelylle. Vauhdita matkaa ylimääräisellä heitolla.

8. ”On äiti laittanut kystä kyllä.” Jouluruokapöydästä jäi biojätettä ja muistit lajittelun. Siirry kaksi ruutua eteenpäin.

5

2

12

13

14

Maali!15

6

3

4

Tässä koko perheen hyvän mielen peli joulun odotusta varten. Tarvitset vain arpakuution ja pelinappulat avuksesi. Ensimmäinen heittäjä valitaan arpakuutiolla sen perusteella, kuka saa suurimman numeron.

VAV 4. 2011 13

9. ”Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin.” On hyvä käydä varmistamassa, että palovaroittimet ovat kunnossa. Se kestää yhden heiton ajan.

10. ”Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehväs uskolli-set.” Hyvä, että muistit laittaa kuusen jalkaan vet-tä. Etene kolme askelta.

11. ”Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan. Ja Punahilkan ja sudenkin harmaan.” Mutta kuka tah-too jäädä unhoon? Mietit sitä heittovuoron ajan.

12. ”Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana!” Koska perhe muisti lahjoittaa myös kehitysyhteistyökoh-teeseen, siitä saa hyvän mielen lisäksi heittovuoron.

13. ”Arkihuolesi kaikki heitä, mieles’ nuorena nousta suo!” Aattoilta lä-hestyy kohokohtaa, mutta ei pidä kiiruhtaa. Odottele heittovuoron ajan.

14. ”Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne Pohjolaan.” Koko perhe muistaa, että erityisesti kynttilät sammu-tetaan sitten illan päätteeksi.

15. ”Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha uk-ki. Käypä tänne!” Olet maalissa. Jää odottelemaan muuta perhettä ja pistä vaikka pipari poskeen. HYVÄÄ JOULUA!

Jouluruusu on kasvattanut suosiotaan joulukukkien joukossa. Se on pitkäkestoi-nen ja kukkii sisätiloissa 4-6 viikkoa. Se on kaiken lisäksi monivuotinen perenna, jonka voi istuttaa ulos pakkasten mentyä – ja se kukkii vielä keväälläkin.

Jouluruusuun liittyy monta legendaa. Yksi niistä kertoo köyhästä tytöstä, joka olisi halunnut viedä lahjan seimessä ma-kaavalle Jeesus-lapselle, mutta köyhänä hänellä ei ollut mitään lahjoitettavaa. En-keli Gabriel vei tytön talviselle kedolle, jossa kukki valkoisia ruusuja. iloinen tyttö poimi sylinsä täyteen kukkia ja asetti ne Jeesus-lapsen peitteeksi seimeen.

Jouluruusu on liitetty myös Raamatun kertomukseen. Jesajan kirjassa ennuste-taan Messiaan syntymä: ”Mutta Iisain kannasta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hä-nen juuristansa.” (11:1). Virpin katsottiin ennustavan ruusua. Saksalainen munkki sepitti aiheesta 1500-luvulla runon, joka on uuden virsikirjan virsi 23.

”On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puh-jennut. On pyhä kirja suuren sen ihmeen kertonut. Tuo kukka suloinen valaisee tal-viyötä keskellä pakkasen.”

Jouluruusun monta tarinaa

14

Kreikkalaista mytologiaa

Jouluruususta kerrotaan myös kreikkalai-sessa mytologiassa. Paimen nimeltä Me-lampos olisi keksinyt kukasta tehokkaat lääkinnälliset vaikutukset. Melampos pystyi näin pelastamaan merenjumala Poseidonin meren viljasta huolehtineen Proteuksen tyttäret, jotka luulivat ole-vansa lehmiä. Melampos pelasti tyttäret takaisin järkiinsä.

Toinen antiikin Kreikan tarina kertoo so-tapäällikkö Solonista. Kirrhan kaupunkia piirittäneet Delfoin sotilaat lyötiin Solo-nin neuvosta jouluruusun avulla. Kau-punkia ympäröivään kanaaliin heitettiin jouluruusun kukkia ja juuria. Kun hyök-kääjät koskettivat vettä, he sairastuivat ankarasti ja lopettivat piirityksen.

Jouluruususta kerrotaan monta muuta-kin tarinaa, kirjailija Selma Lagerlöf mm. kertoi version metsän lainsuojattomien jouluöisestä paratiisinäystä, jossa joulu-ruusut kukkivat. Kerrotaan myös lukuisis-ta muista tarinoista, joissa mainitaan

jouluruusun parantava vaikutus. Sillä on hoidettu lepraa, vesikauhua, epilepsiaa ja mielisairauksia. Kukkien kielessä joulu-ruusun merkitys korostuukin ahdistusta vapauttavana.

Jouluruusussa on sydäntä vahvistavia glykosideja, mutta niin voimakkaasti, et-tä nykytiedon määritelmän mukaan kas-vi on erittäin myrkyllinen.

Jos tarkkoja ollaan, jouluruusu ei ole ruu-su ollenkaan, vaan kuuluu Helleborus –sukuun ja leinikkikasvien heimoon. Kun se eteläisessä Euroopassa saattaa kukkia vielä lumenkin alta, kasvi on saanut ruu-sun merkityksen. Kristikansalle se on ih-me, kuten Vapahtajan syntyminenkin.

Pitkäkestoinen ilonaihe

Jouluruusun kasvatus kestää puolitoista vuotta, ja siksi se on joulukukkien joukos-sa arvokkaammasta päästä. Kotiin hanki-tun kasvin ei pidä antaa kuivua, se kestää parhaiten valoisassa ja mieluiten viileäs-sä paikassa. Sisällä olevaa kukkaa ei pidä lannoittaa. Kuivahtaessaan kukka nuu-pahtaa, mutta nostaa itsensä jälleen pys-tyyn.

Tutuin jouluruusuista on valkokukkainen lajike, mutta muunkin värisenä sitä löy-tyy. Keväällä puutarhaan siirrettynä se kukkii oikeita ruusuja aiemmin. Kasvi is-tutetaan puolivarjoisaan tai varjoisaan paikkaan, se menestyy myös pensaiden alla. Vettä läpäisevä ja kuohkea multa-maa on lajille suotuisin. Talvenarkana sen juuristo kannattaa suojata esimerkiksi havuilla.

Onnistuneella hoidolla jouluruusu antaa sisältöä tutun laulun sanoihin: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” n

Teksti: Jukka HalonenTärkeimmät lähteet: Peroni: Kukkien kieli (WSOY 1984), Maarit Vallinharju-Stenman: Legenda jouluruususta (www.penan.net/puutarha).

viherpeukalo

VAV 4. 2011 15

Alkukesästä 2012 valmistuu Kuninkaanmäkeen erityisesti allergikoille tarkoitettu VAV:n uusi kohde. Osoitteeseen Kolohongankuja 6 valmistuu kolme pienkerrostaloa, joissa on 33 asuntoa.

Kolohongankuja 6 on tarkoitettu ensisijaisesti allergikoille ja astmaatikoille. Kohteessa on pyritty vähentämään altistumista allergeeneille seuraavin keinoin:

• Tupakointi on kielletty asunnoissa ja koko kiinteistön alueella.• Lemmikkieläinten pitäminen kiinteistössä on kielletty.• Hajustettujen pesuaineiden käyttö pesulassa on kielletty.• Rakentamisessa on käytetty M1-luokiteltuja eli vähäpäästöisiä pintamateriaaleja.

Kohteessa ei ole muita erityistoimintoja, joten se ei välttämättä sovellu vaikeasti allergisille.

Kolohongankuja 6:n huoneistot jakautuvat seuraavasti:

Huoneistotyyppi Huoneiston neliökoko lukumäärä1 h + kk 35 m² 6 kpl2 h + kk 49 m² 3 kpl2 h + k 45,5–59,5 m² 19 kpl3 h + k 70–73,5 m² 5 kpl

Kolohongankuja 6:n jyvitetty neliö-vuokra on 13,97 Є/m² kuukaudessa. Lisäksi kohteessa on vesiennakko-maksu, joka on 15 Є/henkilö kuukau-dessa. Kohteen arvioitu valmistus-ajankohta on 31.5.2012.

Kolohongankuja 6:n hakuaika al-kaa 1.2.2012 ja päättyy 29.2.2012. Kohteeseen haetaan täyttämällä hel-mikuun aikana normaali VAV:n asun-tohakemus, joka löytyy kotisivuiltam-me www.vav.fi. Mikäli sinulla ei ole internet-yhteyttä kotonasi, voit täyt-tää hakemuksen VAV:n toimistolla Tikkurilassa. Hakemusta täyttäessäsi valitse kaupunginos-aluettelosta Kuninkaanmäki ja kohdeluettelosta Kolohongankuja 6.

Etusijalla haussa ovat allergikot ja astmaatikot. Jos haet asuntoa allergian tai astman perusteella, mainitse asia selkeästi hakemuksen kohdassa ”Asunnon tarve”. VAV pyytää mahdollisia lääkärintodistuksia ja muita hakemuksen liitteeksi tarvittavia papereita haki-joilta siinä vaiheessa, kun heidät on valittu kohteeseen. Hakemusta jätettäessä todistuksia ja muita liitteitä ei tarvita. Kohteessa on varallisuusrajat. Asukkaiksi valituille ilmoitetaan valinnasta maaliskuun 2012 aikana.

Uuden allergiatalon haku helmikuussa 2012

16

VAV:n asukasaktiivit kokoontuivat syksyllä kuulemaan mielenterve-yden puolestapuhujaa, psykologi Pirkko Lahtea hyvän naapuruuden salaisuuksista. Avainte-kijöitä hyviin naapuruus-suhteisiin ovat hyväksy-minen, pitkäjänteisyys, joustavuus ja taloyhtiön normien kunnioitus.

Järjestyssääntöjen lisäksi asu-misessa on Lahden mukaan paljon kirjoittamattomiakin sääntöjä. Hississä ei saa katsoa silmiin, naapureita ei saa häiri-tä kummallisella käytöksellä tai ääntelyllä ja naapurille on lai-

nattava jauhoja, jos häneltä on päässyt loppumaan.

Pirkko Lahti kertoo, että normi syntyy, kun kolme ih-mistä on samassa paikassa. Kun kaksi päättää, kolmas on samaa mieltä. Massalla pysty-tään painostamaan olemaan sellainen kuin muutkin.

”Normi syntyy pienestä. Vas-ta oven takana kolmas voi olla normaalisti. Esimerkiksi soma-likulttuurissa on tapa puhua kovaa. Suomalaisilla taas on hiljainen ja matala puhe, ja näi-den kohtaaminen riittää ärsyt-tämään.”

Lahti sanoo, että olennaista olisi pystyä hyväksymään eri-laisuus. Hänen mukaansa naa-puruuden ilot ja surut ovat sa-

mat kaikkialla maailmassa. Naapureiden tulisi olla vähin-tään hyvänpäiväntuttuja. Jos ei muuten, suhteet on hyvä luoda ihan siltäkin varalta, jos sattuu käymään jotain ikävää.

”Omassa kerroksessani asuu neljä ihmistä ja tunnen heidät kaikki.”

Lahden mukaan päivää sa-nominen on tuttavuuden läh-tökohta, jos joku tulee pihalla vastaan. Silloin tietää, että ih-minen on samasta taloyhtiöstä. Hän itse on lähtöisin maaseu-dulta, jossa jo lapsesta asti ope-tettiin sanomaan toisille päi-vää.

”Jouduin kerran ottamaan taksin ja kuljettaja oli arabi. Pu-huimme hänen kanssaan ko-

touttamisohjelmasta ja hän sanoi, että jos hän oikein ko-toutuisi Suomeen, niin hän ei sanoisi enää kenellekään päi-vää. Kuvaus on aika hyvä, ja voisi sopia sketsiohjelmaan ku-vaamaan meitä asukkaina.”

Sopu sijaa antaa

Lahti kehottaa tietynlaiseen suurpiirteisyyteen naapuruus-suhteissa. Jos naapurin toimin-taan kiinnittää liikaa huomiota ja motkottaa asiasta, siihen saattaa jossain vaiheessa syyl-listyä se toinenkin.

”Suosittelen pikkaisen huu-moria, hyväntahtoisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Erilaiset kulttuurit ovat tietysti

Psykologi Pirkko Lahti:

Hyvään naapuruuteen johdattanut psykologi Pirkko Lahti on hyvän tahdon lähettiläs,jonka esitys tempaa kuulijat mukaansa.

Sano naapurillesi päivää!

haasteellisia, mutta niin se on toiseenkin suuntaan. Olemme niin suljettu yhteisö, että ulko-maalaisen on aika vaikea tulla tutustumaan suomalaiseen perheeseen.”

Joskus on toki aiheellista myös huomauttaa asioista. Lahti ohjeistaa, että jos asuk-kaan toiminnasta on huo-mautettava, se tulisi tehdä tasa-arvoisena.

”Asukasta ei saa opettaa mo-raalisesti kuten vanhempi lapsi-aan eikä viestin tulisi tulla ylem-mältä tai alemmalta tasolta, vaan keskeltä, tasa-arvoisena.”

Lahti muistuttaa, ettei ihmi-sen tarvitse aina olla oikeassa. Kun jokainen haluaa olla oi-keassa, syntyy taistelu siitä, kumpi on enemmän oikeassa.

”Jokainen haluaa olla hyvä, ja siitäkin voidaan tapella. Olisi tärkeä tietää, ettei oma näke-mys ole ainoa oikea, vaan voi hyväksyä naapurinkin mielipi-teen. Voi antaa periksi tietäen, että on itse oikeassa, mutta näin ei tarvitse haastaa riitaa.”

Lahti sanoo, että ihminen voi itse päättää haluaako olla oi-keassa vai onnellinen. Periksi antaminen voi olla onnellisuu-den kannalta parempi ratkaisu, mutta mikäli periksi antaa hampaat irvessä, sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

Taloyhtiön tarkkailijat

Lahden mukaan talossa kuin talossa riittää aina tarkkailijoi-ta, valittajia ja kyylääjiä. Useim-missa tapauksissa ruvetaan katsomaan muita, kun ei ole tarpeeksi tapahtumia omassa elämässä.

”Jos ihmisen panee vanki-laan ja poistaa kaikki ärsykkeet muutamaa ruokailua lukuun ottamatta, hän tulee hulluksi viidessä päivässä. Hän kääntyy sisälle päin katsomaan ja tark-kailemaan esimerkiksi sitä, että lyököhän oma sydän.”

Lahti kuitenkin huomauttaa, ettei taloyhtiön kyttääjää voi oikein neuvoa myöskään hank-kimaan elämäänsä sisältöä.

Asukas tarkkailee naapurei-taan tahtomattakin. Pitkät suih-kut, yöllä vedetyt vessat, kolise-

vat ovet, korkokengillä kävely, lasten äänet, haukkuvat koirat kuuluvat kaikki myös naapu-riin. Rappukäytävään haistaa, jos joku paistaa silakoita.

”Ihminen harrastaa arkisen elämän tarkkailua. Alitajuisella tarkkailulla tiedetään mitä naa-puri tekee, peseekö hän itseään päivittäin vai ei.”

Koti vai asunto?

Lahden mukaan koti ja asunto ovat kaksi eri asiaa. Koti on ih-misen oma paikka ja reviiri, josta tutkimusten mukaan voi lukea ihmisestä hyvin paljon. Esimerkiksi millaisessa ympä-ristössä hän on asunut ja mitä hän arvostaa.

”Koti on jatke meidän itse-tunnollemme, meille itselle ja se on asia, josta olemme haluk-kaita pitämään huolta. Kodin sisustuksessa on aina tuttuja elementtejä omasta turvallises-ta peruskodista.”

Pirkko Lahti sanoo, että Suo-messa on tutkittu aika vähän ihmisen reviiriä. Eläimillä on omat reviirit, joille ei saa luvat-ta tulla tai tulee tappelu.

”Kaikki tietävät hyvin, että jos joku astuu omalle reviiril-le, niin siitä annetaan takai-sin. Jos joku esimerkiksi käs-kee olemaan hiljempaa, siihen vastataan, että valittaja on pi-tänyt itsekin meteliä. Puolus-tautuminen on luonnollinen reaktio, ja tilanteesta suuttuu itsekin.”

Koti on ihmiselle tärkeä. Ko-dissa on asuttu pitkään tai vä-hintään siinä suunnitellaan pidempiaikaista asumista, jol-loin koti merkitsee jatkuvuutta. Asunto voi olla väliaikainen-kin, eikä se sitouta ihmistä sa-malla tavalla.

”Euroopan tasolla suomalai-set ovat kansana omaisuuttaan suojelevia, jos siihen on tunne-side. Jos sitä ei ole, olemme aika suurpiirteisiä. Helsingissä ker-ran yritettiin sellaista, että kou-lulaiset ja vanhukset istuttivat 7000 sipulia ja alueista pidet-tiin heti parempaa huolta, kun sen luomisessa oltiin itse mu-kana.”

VAV 4. 2011 17

1818

Turvallisuuden kolmio

Ihminen lähtee aamulla kodis-taan töihin ja tulee kaupan kautta kotiin. Lahti muistaa erään puolalaisen elokuvan, jossa kuvattiin rinta rinnan kahta puolalaista. He tulivat samanlaisilla autoilla parkki-paikalle, menivät kotiin, heitti-vät takit, söivät leivät, lukivat lehteä, katsoivat telkkaria, me-nivät pesulle ja nukkumaan ja seuraavana aamuna menivät takaisin samanlaisilla autoilla töihin.

”Elämme samankaltaista elä-mää, ja siitä tulee turvallisuus. Päivällä on kaaviomainen, tois-tuva elämänmalli. Uudet ta-pahtumat virkistävät, mutta tylsyyden hyvänä puolena on turvallisuus.”

Lahti sanoo, että kodin, työ-paikan ja kaupan välinen kol-mio on turvallisuuden kolmio ja pyhä kolminaisuus.

”Kodin ja työpaikan välimat-kan pitäisi olla hallittavissa. Joskus tulee esteitä tai sade sot-kee liikenteen. Parhaimmillaan tilanne on sellainen, että välit

voisi kävellä. Matkalla olisi hy-vä olla kauppa missä käydä, ja kulkea kolmiota edestakaisin.”

Lahti muistuttaa, että jossain välissä rutiini on silloin tällöin hyvä rikkoa harrastuksella tai jollakin muulla tavalla. Myös oma lempipaikka on hyvä löy-tää.

”Ihmisellä olisi tärkeä olla oma lempipaikka mihin men-nä. Suomalaisille se on usein luonnossa. Vaimolla ehkä keit-tiössä tai lapsilla omassa huo-neessa. Miehillä sellaista ei niinkään ole.”

Arvokkaat unen lahjatUseimmissa taloissa on järjes-tyssääntöjen mukaan hiljai-suusaika iltayhdestätoista aa-mukuuteen. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia työvuoroja, ja jotkut yövuorolaiset joutuvat nukkumaan päivällä.

”Ihmisen pitäisi saada nu-kuttua kahdeksan tuntia. Ensin on kahden tunnin pintauni ja vasta sitten syvä uni.”

Uni hoitaa ihmisen mieltä kahdella tavalla. Se prosessoi päivällä tapahtuneita asioita,

joita alitajunta työstää unessa. Jokainen uni kertoo jotain omasta itsestä, ja niistä pitäisi pystyä lukemaan sanomia.

”Kun kaikki aistit ovat päi-vällä vireillä, pitää nähdä, kuul-la ja haistaa, aivot rasittuvat. Syväunen aikana aivot lepäävät ja keräävät energiaa ja voimia takaisin.”

Väsymyskin vaikuttaa omalta osaltaan naapurisopuun. Väsy-neenä naapurin touhuihin voi helposti ylireagoida. Lahti huo-mauttaa, että mieli tarvitsee unta paljon enemmän kuin kroppa.

”Jos pitää lähteä kahdeksaksi töihin ja on melkein hereillä kuudelta, ei saisi mennä takai-sin nukkumaan. Silloin on vie-lä helppo nousta. Jos taas me-nee takaisin nukkumaan, aivot eivät enää pääse takaisin vauh-tiin ja koko iltapäivä on pilalla, kun aivot ovat unessa.”

Lahti kertoo, että ylireagoi-minen on ymmärrettävää, jos on oikein stressaantunut tai vä-synyt, mutta kertaluontoiset tapahtumat tulisi kuitenkin kestää. Parasta olisi, jos vain menisi nukkumaan.

”Koti on jatke meidän itse-

tunnollemme”

Asukasaktiivit kuuntelivat keskittyneesti, kun Pirkko Lahti jakoi avaimia hyvään asumiseen.

VAV 4. 2011 19

kukA?Mielenterveyden lähettiläs Pirkko lahti.Koulutus: Psykologi, filosofian lisensiaatti.

luottamustoimet: 20 vuotta mielenterveysseu-ran puheenjohtaja, aivosäätiön puheenjohtaja.

Toiminta: Kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita, osallis-tunut järjestö- ja poliittiseen toimintaan.

nyt: Eläkkeellä tehden keikkahommia.

Joulusiivouksessa kannattaa muistaa myös pesutilojen lattia-kaivot! Niiden puhdistus on paikallaan hyvinkin pari kertaa vuodessa. Kosteus ja lämpö ovat hyvä kasvualusta monille mikrobeille.

Ennen lattiakaivon puhdistusta on hyvä juoksuttaa vettä lattiakaivoon. Puhdistustyössä kannattaa käyttää suojakäsi-neitä ja materiaalille sopivaa puhdistusainetta.

Lattiakaivon puhdistus aloitetaan poistamalla lattiakaivon kansi/ritilä. Tämän jälkeen kannesta poistetaan siihen ke-rääntyneet irtohiukset ja muu lika. Lattiakaivon kansi on myös hyvä pestä molemmin puolin käyttämällä emäksistä puhdistusainetta.

Lattiakaivossa olevat irtoroskat kannattaa poistaa ennen lattiakaivon seinien puhdistusta. Irtoroskat tukkivat helposti kaivon, joten ne tulee ehdottomasti poistaa. Kun lattiakaivon kansi on saatu puhtaaksi, voidaan puhdistaa lattiakaivon sei-nämät. Puhdistus kannattaa aloittaa tietysti kaivon yläosasta, eli kohdasta johon lattiakaivon kansi asetetaan. Mikäli lattia-kaivon seinämät ovat samaa materiaalia kuin kansi, voit hyvin käyttää samaa puhdistusainetta. Lattiakaivosta lähtevä haju on mahdollista neutralisoida esimerkiksi etikalla.

Talo ja alue

Omalla asuinalueella ja naapu-rustolla on Lahden mukaan tärkeä merkitys asumisviihty-vyydessä. Talon sijainti vaikut-taa hyvin paljon. Jotkut pitävät siitä, jos koulut ja vanhainkodit ovat rinnakkain, mutta jotkut taas eivät tykkää lasten äänestä.

”Myös alueen maine on tär-keä. Itä-Pasila on usein leimat-tu pahaksi, mutta itäpasilalaiset ovat itse sitä mieltä, että se on ihanaa aluetta.”

Asunnon koollakin on suuri merkitys ihmisen jaksamiseen. Jos yksiössä asuu neljä ihmistä, asukas elää neljän ihmisen ar-kea ja tapahtumia.

”Totta kai se kuormittaa. Ih-minen haluaa olla sosiaalinen ja kanssakäymisissä, mutta jos-kus pitää vetäytyä omaan rau-haan”, Lahti sanoo.

Lahti sanoo, että lasten kan-nalta olisi tärkeää, että talot olisivat hieman erilaisia. Omassa ovessa saisi olla jokin tunnusmerkki, joka erottaisi oman kodin oven naapureista.

”Olen nähnyt lapsia ja mum-moja, jotka eivät löydä kotiaan. Lapset ja vanhuksetkin tarvit-sevat tällaisia juttuja. Omaan oveen voi laittaa vaikkapa sini-sen kukan.”

n TEKSTi JA KUVAT: AnTTi HAlOnEn

Korson alueella sekä Hakunilassa ja Nissaksessa sijaitsevien VAV:n kohteiden huoltoyhtiöt vaihtuvat vuoden 2012 alussa.

Korson alueen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen Coor Service (entinen Lujapalvelut). Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat:Puhelin: 010 622 5888Sähköposti: palvelukeskus@coor.com

Hakunilan ja Nissaksen kohteita huoltaa 2.1.2012 alkaen Lassila & Tikanoja. Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat:Puhelin: 010 636 2150Sähköposti: jauhiainen@lassila-tikanoja.fi

Uusien huoltoyhtiöiden yhteystiedot tulevat nähtäväksi myös talojen ilmoitustauluille sekä VAV:n kotisivuille.

Korson alueen sekäHakunilan ja Nissaksenhuoltoyhtiöt vaihtuvat

Lattiakaivot puhtaaksi

Kylpyhuoneen tehokas kuivaaminen

Kylpyhuoneen käytön jälkeen kannattaa pitää ilmastointi täy-sillä ja kuivata suihkunurkkaus sekä sauna seiniä myöten kuivauslastalla. Jos asunnossa on sauna, sinne on hyvä jättää jälkilämpö päälle ainakin 30 minuutin ajaksi saunomisen jälkeen. Näillä konsteilla kylpyhuone kuivuu varsin nopeasti käytön jälkeen, ja kosteusongelmilta vältytään.

Halaus hyvästä alustuksesta.

20

Viertolan Osmankäämintie 28:ssa teh-dään parhaillaan rakentamisen historiaa. Tontille nousee kolme uudella teräsrunko-järjestelmällä valmistettua moduuliker-rostaloa, jotka ovat lajinsa ensimmäisiä maailmassa.

Uraauurtavan

moduulitalon rakentaminen alkoi Viertolassa

Uuden moduuliteknologian on kehittänyt NEAPO Oy, joka rakentaa talot VAV:lle. Osmankäämintielle valmistuu 53 huoneis-toa pitkäaikaisasunnottomien käyttöön.

Asunnot kuljetetaan kokonaisina tontillePerinteisestä rakennustavasta poiketen moduuliasunnot valmistetaan, sisustetaan ja kalustetaan valmiiksi jo tehtaalla. Asun-not kuljetetaan sen jälkeen kokonaisina, muuttovalmiina moduuleina tontille. Siel-lä ne kootaan kerrostaloiksi kuin legopali-kat ikään.

Keväällä 2012 valmistuva Osmankää-mintie 28 on uraauurtava rakennushanke. ”Kyseessä ovat maailman ensimmäiset te-räskennoteknologialla tehtävät moduuli-kerrostalot ”, kertoo NEAPOn toimitus-johtaja Olli Vuola. ”Vuosien kotimainen kehitystyö on takana ja ensihedelmät ovat nyt nähtävissä.”

VAV kilpailutti Osmankäämintien ra-kennusurakan aluksi perinteisellä suunnit-teluratkaisulla. NEAPOn tarjoama mo-duulirakenne osoittautui kuitenkin edullisemmaksi tavaksi rakentaa kohtuu-hintaisia ja laadukkaita asuntoja kohtee-seen.

”Kaupungin asunto-ohjelman mukaises-ti pyrimme kehittämään vuokra-asumista Vantaalla. Uuden, innovatiivisen rakenta-mistekniikan kokeileminen on osa tätä ke-hitystyötä”, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

laadukasta ja ympäristöystävällistäSamaan aikaan kun Viertolan tontilla on tehty maansiirto- ja perustustöitä, on NEAPOn moduulitehtailla valmistettu asuntoja. Asunnot on viimeistelty keittiöi-tä, kodinkoneita ja rappausta myöten teh-

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola esittelivät historiallista Osmankäämintien rakennuskohdetta medialle marraskuussa.

VAV 4. 2011 21

dasolosuhteissa. Myös talotekniikka, eli ilmanvaihto-, putki- ja sähkötyöt sekä vie-märöinti, on tehty valmiiksi jo tehtaalla. Tehtaassa rakentamisen laatu on huippu-luokkaa, koska työt tehdään tasalämpöisis-sä ja kuivissa olosuhteissa.

Kerrostalon ja sen moduulien runkora-kenteena käytetään FIXCEL-runkojärjes-telmää, joka on rakennusalalla uusi mate-riaali. Teräskennopohjainen runko on kestävä ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Se sallii moduulien kuljetuksen ja asenta-misen kokonaisina asuntoina, erittäin pie-nellä hiilijalanjäljellä.

Moduulitalo ei vaadi erillistä runkora-kennetta, sillä moduulit toimivat itsessään talon kantavana rakenteena.

Yhdysvaltain suurlähettiläs vierailiOsmankäämintien työmaa sai marraskuussa kansainvälisiä vieraita, kun Yhdysvaltain

Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck kävi tutustumassa moduulitaloon. Ympäristöasi-oihin erikoistunut Oreck oli erittäin kiinnos-tunut hankkeesta, ja arveli moduulien olevan omiaan esimerkiksi opiskelija-asuntojen ra-kentamiseen.

Oreckia kiinnostivat muun muassa talon ääni- ja lämmöneristys, joiden todettiin olevan vähintään samaa luokkaa kuin vas-taavissa betonikerrostaloissa. Oreck vitsai-likin lopuksi harkitsevansa itse muuttoa Osmankäämintielle, kun suurlähetystössä alkaa ensi vuonna suuri peruskorjaus.

Osmankäämintie 28:n huoneistot val-mistuvat erityisasunnoiksi pitkäai-kaisasunnottomille. Kohteeseen ei voi ha-kea VAV:n kautta, vaan asukasvalinnat siihen tekee Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

n TEKSTi: TuOMAS AlHOn KUVAT: HEnriK KETTunEn

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck tutustui uuteen rakennus-kohteeseen toimitusjohtaja Olli Vuolan ja VAV Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajan Juhani Paajasen seurassa.

Ei kinkunrasvoja viemäriin

Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja ei tu-le laittaa viemäriin. Kinkun rasvat jähmettyvät putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Oikea paikka on biojätteessä. Se onnistuu joko kovettamalla rasvan pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin.

Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurk-kiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.

Jouluposti ehtii vieläJoulutervehdysten lähettäminen sujuu tänäkin vuonna helposti tutun punaisen postituskuoren avulla. Punainen postituskuori on tarkoitettu kotimaan joulutervehdyksille, joissa on 0,55 eu-ron joulupostimerkki.

Nämä 0,55 euron joulupostimerkeillä lähetettä-vät kotimaan joulutervehdykset tulee postittaa viimeistään torstaina 15. joulukuuta. Kakkosluokan kirjeenä lähetettävät joulukortit tulee postittaa viimeistään maanantaina 19. joulukuuta ja 1. luo-kan joulutervehdykset tiistaina 20. joulukuuta.

Joulukortteja kirjoittaessa kannattaa muistaa, että ajoissa lähettäminen ja oikea osoite takaa-vat tervehdyksen perille jouluksi. Täsmällisiin osoitetietoihin kuuluvat vastaanottajan nimitie-dot, kadun nimi, kiinteistön numero, mahdolli-nen rappu ja oven numero, postinumero sekä postitoimipaikan nimi.

Joulunajan jätehuoltokannattaa huomioida

Joulun aikana kertyy ymmärrettävistä syistä paljon ylimääräistä jätettä. Sen seurauksena roskakatos täyttyy kukkuroilleen. Kun joulusiivous on osa hy-vää jouluperinnettä, kannattaa lajittelu ja kierrätys tehdä alta pois jo hyvissä ajoin ennen aattoa.

Siksi on hyvä ennen joulua viedä kaikki kier-rätysmateriaali keräyspisteisiin – siis paperi, pah-vit, pienmetallit ja lasit. Näin ne eivät ole lisätäyt-tämässä joulun myötä taatusti täyttyviä kierrätyspaikkoja. Ennen joulua ne mahtuvat keräysastioihin vielä mainiosti.

Oman kotipihan roska-astiat tulee täyttää ta-saisesti. Ethän jätä jätevaraston ympäristöön joulutunnelmaa pilaavia roskia. Huolellisuus niin seka- kuin kierrätysjätteen kanssa on paitsi yh-teinen riemu, myös luontoa ja kustannuksia säästävä teko.

22

Rajakentänkuja 5:n asukas Tuomo Koponen oli aktiivisesti mukana kellaritilan muokkaa-misessa uuteen uskoon. ”Asukaskokous päät-ti, että vanhaksi käynyt kylmäkellari hyödyn-netään näin”, kertoo Koponen. Kellarin kylmäkompressorit olivat menneet rikki, eikä sitä muutenkaan enää käytetty ruuan säilyttä-miseen.

Uuden kerhohuoneen huonekalut ja muut tavarat ovat lähes kaikki kierrätetty-jä. Vanhan kellarin puuosista tehtiin tilaan paneelit ja tuolit, ja myös muut kalusteet ovat kierrätystavaraa. Asukkaat ovat tuo-neet kerhohuoneeseen käytettyjä mutta toimivia välineitä eri aktiviteetteihin.

Tällä hetkellä kerhotilasta löytyy esimer-kiksi nyrkkeilysäkki, kuntoilulaitteita, tik-kataulu, shakkilauta, televisio ja videot. Tuomo Koponen rakensi tilaan vanhoista kaiuttimista kuusikanavaisen äänentois-ton.

”Ainoastaan lattiamaali ja maalaustar-vikkeet piti ostaa erikseen VAV:n laskuun”, kertoo Koponen.

Monenlaista toimintaa

Talon aktiivit aloittivat kellarin muutostyöt kesän lopussa, ja uusi tila oli valmis loppusyk-systä. Itsenäisyyspäivänä 6.12. kerhohuonees-sa vietettiin yhdistettyjä avajaisia ja itsenäi-syysjuhlia. Samalla Rajakentänkuja 5:n asukkaita pyydettiin ideoimaan, miten kerho-

Kylmäkellari muuttui asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi

Rajakentänkuja 5:n asukasaktiivit ovat muuttaneet entisen kylmäkellarinsa asukkaiden yhteiseksi kerhohuoneeksi. Uusi kerhohuone rakennettiin pitkälti kierrätysperiaatteella. Nyt talolla on käytössään monipuolinen toimintatila, jossa on mahdollisuudet kaikenlaiseen ajanviettoon.

huonetta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa.Talon yhteisen toiminnan lisäksi asuk-

kaat voivat varauskirjan avulla varata ker-hohuoneen myös omaan käyttöönsä, ja siellä voidaan järjestää vaikkapa syntymä-päiväjuhlia. Tilassa toimi myös vaihtopörs-si, johon asukkaat voivat tuoda vanhoja kirjoja, lehtiä, levyjä ja elokuvia vaihdetta-vaksi tai paikan päällä nautittavaksi.

Tuomo Koponen sanoo uuden kerho-huoneen olevan ”vastaisku virtuaalimaail-malle”. Hän kokee, että kerrostaloasukkai-den ei tarvitse vain istua yksin asunnoissaan, vaan he voivat tulla yhteiseen tilaan harras-tamaan tai vain viettämään aikaa keske-nään. Toisaalta kellarin hyvä äänieristys mahdollistaa sen, että sinne voi tulla myös rauhoittumaan ulkomaailman melskeeltä. Koposen mukaan esimerkiksi koululaiset voisivat käyttää tilaa hyväkseen halutessaan tehdä koulutöitä rauhassa.

Tilat uuteen käyttöön

Jää- ja kylmäkaappien sekä pakastimien yleistyttyä kiinteistöjen kylmäkellarit ovat käyneet pitkälti tarpeettomiksi, ja niinpä niistä ollaan vähitellen luopumassa. VAV:n kylmäkellarit poistuvat käytöstä viimeis-tään kompressorien tullessa käyttöikänsä loppuun, sillä rikkoutuneiden kompresso-rien tilalle ei enää hankita uusia. Kylmä-kellarin viilentämiseen tarkoitettu kom-pressori kuluttaa paljon sähköä, joten kellareista luopuminen säästää energiaa.

Kuten Rajakentänkujan esimerkki osoit-taa, kylmäkellareista vapautuneille tiloille voidaan keksiä uusia luovia käyttötarkoi-tuksia. Yhteinen toimintatila on omiaan lisäämään talon viihtyvyyttä ja yhteisölli-syyttä.

n TEKSTi JA KUVAT: TuOMAS AlHO

VAV 4. 2011 23

Pääosin vuokrasuhteet sujuvat alusta loppuun ongelmitta. Toi-sinaan vuokranantaja ja vuokra-lainen ovat kuitenkin eri mieltä siitä, kuka maksaa asuntoon syntyneiden elämisen jälkien korjaamisen. näihin tilanteisiin on nyt laadittu ohje, joka aut-taa riitatilanteissa pääsemään sopuun.

Ohjeessa määritellään, mitä on asunnon tavanomainen kuluminen ja miten tarkas-ti asunto on siivottava vuokralaisen vaih-tuessa. Ohjeen ovat laatineet Asunto-, toi-mitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Suo-men Vuokranantajat ry ja Vuokralaiset VKL ry.

On luonnollista, että asunnon pinnat, kalusteet ja kodinkoneet kuluvat asumisen aikana. Tavanomainen kuluminen on yleensä vuokranantajan vastuulla. Vuokra-nantaja ei voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmäl-leen samassa kunnossa. Pitkän vuokrasuh-teen päättyessä jälkiä on hyväksyttävä enemmän. Monihenkisen perheen asumi-sesta syntyy yleensä enemmän kulumisen jälkiä kuin yhden hengen taloudesta.

Asumisesta saa jäädä kohtuullinen määrä jälkiä peilien, taulujen, lamppujen, julistei-

den, verhotankojen, huonekasvien ja ryijy-jen kiinnittämisestä seiniin tai kattoon. Seiniin tai tapetteihin piirtelyn, tapetoinnin repeytymät ja pintojen sotkemisen vuokra-lainen joutuu kuitenkin korvaamaan.

Vuokralaisen tulee hoitaa asuntoa huolelli-sesti. Mikäli asunnossa on erityistä hoitoa vaativia pintoja tai kalusteita (esimerkiksi keit-tiön puinen pöytätaso, joka vaatii säännöllisen öljykäsittelyn), on vuokranantajan annettava vuokralaiselle niistä tarkat hoito-ohjeet.

Jos oven sälekaihdin jää säännöllisesti oven väliin ja lopulta tämän johdosta rikkoontuu, vuokralainen on toiminut huolimattomasti ja joutuu korvaamaan kaihtimen. Vuokralaisen on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan mini-moimaan huonekaluista aiheutuvia jälkiä, esimerkiksi laittamalla huonekalujen jalkoi-hin huopapalat.

Asuinhuoneiston tavanomainen kulumi-nen ja asunnon siivous –ohje löytyy esimer-kiksi Vuokralaiset ry:n nettisivuilta www.vuokralaiset.fi.

Alku- ja loppukatselmus avuksi

Ennen vuokrasuhteen alkamista on tärke-ää tehdä asunnossa sisäänmuuttotarkastus, jossa tarkistetaan asunnon ja kodinkonei-den kunto ja kirjataan raporttiin mahdol-liset viat ja puutteet. Asunto voidaan lisäk-si valokuvata tai videoida.

Vuokrasuhteen päättyessä tehdään lop-putarkastus. Jos siinä havaitaan huo-

Tapetti repsottaa, korvaako vuokralainen?

Esimerkiksi nämä vuokralainen korvaa- lemmikkieläinten aiheuttamat purema- tai kynnenjäljet asunnon pinnoilla (esimerkiksi kissan repimät tapetit) tai eritteiden aiheuttamat jäljet, hajuhaitat- keittiön työtasojen käyttäminen leikkuualustana, työtason leikkuuviillot- WC-istuimen käyttäminen korokkeena siten, että sen päällä seisotaan

näistä vuokralainen huolehtii- lamppujen ja loisteputkien sytyttimineen vaihto- jääkaapin ja uunin lamppujen vaihto- palovaroittimen pariston vaihto- ikkunoiden pesu- jääkaapin ja pakastimen sulatus ja puhdistaminen- uunin ja lieden puhtaanapito- poisto- ja korvausilmaventtiilien ja liesi-tuulettimen suodattimen puhdistaminen- kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistaminen

mautettavaa, voidaan tarkistaa sisään-muuttoraportista, oliko vika huoneistossa jo vuokrasuhteen alkaessa vai onko vika ilmaantunut vuokrasuhteen aikana. n

VAV PALVELEE

VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301, Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

ASUKASVALINTAe-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00e-mail info@vav.fi

Puhelin 09 8392 6540

ASIAKASPALVELU

isännöitsijä Jorma MannerAlue: nissas, Päiväkumpu,itä-Hakkila, MikkolaP. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

isännöitsijä Maarit rantsiAlue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristöP. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

isännöitsijä Maria uronenAlue: Hakunila, länsimäkiP. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi

isännöitsijä Hanna PölkkiAlue: Korso, nikinmäkiP. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

isännöitsijä Katri VatanenAlue: rekola, Havukoski, ilola, AsolaP. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, SeutulaP. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Löydä oma isännöitsijäsi

FAKSinuMErO KAiKillE (09) 8392 6541asumisneuvonta@vav.fi