VN/TEAS-hanke: Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus

Julkistamistilaisuus 11.1.2017Seppo Kari/VATT ja Niku Määttänen/ETLA

Hankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus

• Hanke on osa Valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa

• Sillä on kaksi tavoitetta:– Arvioida Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen vaikutuksia yritysten

kannusteisiin investoida ja rahoittaa toimintaansa– Selvittää kotimaisessa ja kansainvälisessä keskusteluissa esillä olleiden

uudistusvaihtoehtojen etuja ja haittoja ja tehdä esityksiä järjestelmän kehittämiseksi

• Toteutus VATT:n ja ETLA:n yhteistyönä; neljä osahanketta

Neljä osahanketta

1. Yritysverotuksen vaikutus rahoitus- ja investointikannusteisiin Seppo Kari ja Olli Ropponen /VATT

2. Kokemuksia Suomen vuosien 2013-2014 T&K-verotukikokeilusta Tero Kuusi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Tarmo Valkonen /ETLA

3. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, tuotantopanosten allokaatio ja tuottavuus

Niku Määttänen/ETLA ja Olli Ropponen/VATT

4. Osinkoverotuksen kynnykset: vaikutukset tulonmuuntoon ja investointeihin Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka /VATT

Suositukset

1. Uudistetaan yhteisöveroa joko – ottamalla käyttöön oman pääoman vähennys (ACE-malli) tai– korjaamalla nykyjärjestelmää marginaalisesti asettamalla poistoasteet vastaamaan

pääoman todellista kulumista ja laajentamalla tappiontasausmahdollisuuksia.

2. Ei oteta käyttöön vuosien 2013-14 kokeilun kaltaista T&K-verotukea– Satsataan innovaatiopoliittisissa toimissa suoraan tukeen ja muihin toimiin

3. Uudistetaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta– Alennetaan järjestelmään sisältyvää tuottoasterajaa 8 %:sta lähemmäs

markkinakorkoja– Nostetaan euromääräistä rajaa 150 000 €:sta tai harkitaan sen poistamista kokonaan

4. Pääomatuloverokantaa ei ainakaan enää nostettaisi; korkea verokanta heikentää reaalitaloudellisia kannusteita ja lisää verosuunnittelua

Tulokset: yhteisövero

• Suomen yhteisöverotus– suosii investointien rahoittamista velalla ja nostaa oman pääoman

tuottovaatimusta, koska oman pääoman kustannus vähennyskelvoton– vääristää investointien kohdentumista, koska poistoasteita ei ole sovitettu

vastaamaan pääoman kulumista (muitakin syitä)– heikentää kannustetta riskinottamiseen, koska tappiontasausmahdollisuudet ovat

suppeat– On toisaalta suhteellisen kilpailukykyinen kansainvälisesti, mikä johtuu

matalahkosta verokannasta; lisäksi pohja kohtuullisen hyvin turvattu verosuunnittelulta

• Tarkasteltiin erilaisia yhteisöveron kehittämisvaihtoehtoja – Nykyjärjestelmän marginaalinen parantelu: esim. tappiontasauksen

laajentaminen ja poistojärjestelmän korjaaminen– Perusrakenteita muuttavat vaihtoehdot: oman pääoman vähennys (ACE),

korkovähennyksen poistaminen (CBIT), jaetun voiton yhteisövero (Viro) ja erilaiset varausmallit

Tulokset: yhteisövero (2)• Vaihtoehtojen edut ja haitat menevät jonkin verran ristiin kun

tarkastellaan reformia, jossa verotuotto on kiinteä– Veropohjaa laajentavat mallit voidaan toteuttaa matalalla verokannalla => esim.

CBIT: edullinen kv. ympäristössä, mutta kotimaisten investointien investointikynnys nousee

– ACE kaventaa veropohjaa ja voi edellyttää korkeampaa verokantaa => epäedullista kv. investointien kannalta; vastapainona vahva neutraalisuus investointien ja rahoituksen suhteen

• Vahvimmat uudistusvaihtoehdot: ACE ja nykyjärjestelmän parantelu• Muut vaihtoehdot eivät ratkaise em. ongelmia ja synnyttävät lisäksi

uusia vääristymiä– CBIT nostaa velalla rahoitetun investoinnin kustannusta– Viron malli ja varausmallit saattavat heikentää investointien

uudelleenallokoitumista ja edellyttävät korkeahkoa verokantaa uudistuksen rahoittamiseksi (muitakin ongelmia)

• Jos siirrytään ACE:en, osinkoverotusta on perusteltua uudistaa samalla

Tulokset: T&K-vähennys

• Taloustiede tarjoaa vahvoja perusteluja valtiovallan väliintulolle– Osaamisen leviäminen yrityksen ulkopuolelle; mahdolliset rahoitusrajoitteet

• Suomen tukijärjestelmä perustunut suoriin tukiin • Muualla verotuet yleistyneet nopeasti; vain muutamassa EU-

maassa ei verotukia (Saksa, Suomi, Viro …) • Suomen 2013-14 T&K-vähennyskokeilu – tuloksia:

– Vähennyksen käyttö (take up) vähäistä, vain 8 % etukäteen arvioidusta – Ei havaittavissa tilastollisesti merkitsevää kasvua t&k-menoissa– Poikkeuksena pienet yritykset, joilla aiemmin T&k-menoja hyvin vähän

• Päätelmät– Jos tuki vakinaistettaisiin, sen perusteita olisi muutettava (informaatio,

mitoitus, mahdollisuus hyödyntää tappiotilanteissa ym.)– Samalla kasvaisi tarve valvonnan vahvistamiseen ja muuttamiseen sekä

muihin piirteisiin, jotka ovat ominaisia suoran tuen järjestelmille– Saadut kokemukset eivät kannusta verotuen vakinaistamiseen;

kehittämisponnistelut tulee suunnata suoran tuen järjestelmään.

Tulokset: Osinkoverotus

• Suomen osinkoverotus rakenteeltaan erityislaatuinen – Listatut yhtiöt: käytännössä kahdenkertainen verotus– Listaamattomat yhtiöt: kevennetty verotus 8 %:n tuottorajaan asti; lisäksi

euromääräinen kynnys 150 t€:ssa (ennen 60 t€ ja 90 t€) • Kevennykselle on löydettävissä taloudellisia perusteluja, mutta

kynnyksiin voi liittyä ongelmia• Korkea tuottoraja (8%)

– Johtaa investointikannusteen vaihteluun– Voi jarruttaa pääoman tehokasta allokaatiota– 3. osahanke osoittaa kokonaistaloudellisella mallilla, että allokaation

vääristyminen heikentää työn tuottavuutta ja alentaa palkkatasoa • Eurokynnys (150 t€)

– Voi hidastaa yritysten kasvua– 4. osahanke päättelee tilastollisen analyysin avulla, että kynnys pikemminkin

vääristää tulolajinvalintaa kuin investointeja

Tulokset: Osinkoverotus (2)

• Politiikkapäätelmät– Tuottoasteraja olisi syytä alentaa lähemmäs markkinakorkoja– Jos tämä toteutetaan, olisi perusteltua nostaa tulotasoa, jolla korkeampi

veroaste alkaa purra, tai luopua veroasteen noususta kokonaan

Kuvioita ja taulukoita

Yhteisöverokanta eräissä maissa, 2015

France

Malta

United St

ates

Belgium

Italy

German

y

Portuga

l

Luxembourg

Greece

Spain

Norway

Netherl

ands

Austria

China

EA-19

Japan

Denmark

EU-28

Slova

kia

Swed

en

Hungary

Estonia

Croati

a

Finlan

d

United Kingd

om

Icelan

d

Czech Rep

ublic

Poland

Slove

nia

Romania

Latvia

Lithuan

ia

Irelan

d

Cypru

s

Bulgaria

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Lähteet: Euroopan Komissio ja Deloitte

Kotimaisen investoinnin EMTR rahoitusmuodoittain ja investointikohteittain

Suomalainen investoi Suomeen, pelkkä yritysverotus

EMTRSUOMI->SUOMI

Investointikohde

Rahoitus-muoto

Aineeton Teollisuus-rakennus

Kone Rahoitus-omaisuus

Varasto Keski-määrin

Pidätetyt voitot 23.4% 31.1% 19.9% 25.8% 25.8% 25.2%

Uusi osakepääoma

23.4% 31.1% 19.9% 25.8% 25.8% 25.2%

Velka -4.4% 9.0% -11.0% 0.0% 0.0% -1.3%

Keskimäärin 14.2% 23.7% 9.6% 17.2% 17.2% 16.4%

Ulkomainen investoija: investointi Suomeen vs. investointi kotimaahan, EATR

• Suomi pärjää aika hyvin tässäkin vertailussa

0

5

10

15

20

25

30

35

KOTIMAAHAN

SUOMEEN

%

ACE-veron vaikutuksia Budjettineutraali ACE-reformi Suomen parametreilla, oletus:

budjetin tasapainotus yhteisöverokantaa nostamalla 20 =>24 %

 Rahoitus Nykyjärjestelmä, t = 20% Nykyinen + ACE, t = 24 %

  EMTR EATR EMTR EATR

Oma pääoma 19,9 20,0 0 18,0

Velka -11,0 13,0 0 18,0

Keskiarvo 9,6 17,1 0 18,0

• Velalla ja omalla pääomalla rahoitetun investoinnin EMTR=0, velkaantumiskannustin poistuu

• Marginaalisen investoinnin veroaste EMTR: 9,6 % => 0 %; investointikannustin vahvistuu merkittävästi

• Keskimääräinen veroaste EATR: 17,1% =>18,0%, Suomen houkuttelevuus kv. yritysten sijoittumispaikkana heikkenee hieman

• Legaalinen verokanta nousee 20 %=> 24 % => kannusteet siirtää voittoja pois Suomesta vahvistuvat