VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY - MDI › content › uploads › 2019 › 02 ›...

#MDIkuntakysely

2018TU LOK SET

VALTAKUNNALLINEN

KUNTAKYSELY

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018

1. KYSELYN TOTEUTUS 3

2. KEHITYS NÄKYMÄT 62.1 Kuntien kehitysnäkymät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

2.2 Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutus kuntien kehitysnäkymiin . . . 10

3. KUINKA KEHITTÄMINEN SUJUU 133.1 Kouluarvosanat elinvoimapolitiikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

3.2 Kuntakehittämisen tila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4. KUNTA-STRATEGIA 194.1 Toimintaympäristön muutostekijöiden pohdinta . . . . . . . . . . . . . . 20

4.2 Valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

5. KEHITTÄMIS RESURSSIT 26

6. KUNTIEN SUOSITTELU INDEKSIT 29

7. TULEVAI SUUDEN KUNTA 327.1 Tulevaisuuden kuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

7.2 Elinvoimapainotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

7.3 Maakunta- ja soteuudistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

7.4 Palveluiden järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

8. VASTAN NEIDEN TAUSTA TIEDOT 46

SISÄLTÖ

1. KYSELYN

TOTEUTUS

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 4 1. KYSELYN TOTEUTUS

MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta.

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl)

viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille. Kysely lähetettiin kaikkiaan

10 354 henkilölle, joista 3 148 vastaajaa yhteensä 290 kunnasta antoi

näkemyksensä. Vastausprosentti kohosi edeltävästä vuodesta ja oli nyt 30,4 %.

30,4 %26,6 %2017 2018

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 5 1. KYSELYN TOTEUTUS

KENEN TOIMEKSIANNOSTA KYSELY TEHTIIN?

MDI teki kuntakyselyn omana työnään eli ilman tilausta. Näin ollen

kyselyn kautta on mahdollista tuottaa puolueetonta tietoa kunnille

ja eri ministeriöille. MDI tekee aktiivista työtä kaupunkien ja kuntien,

maaseudun ja muuttuvien alueiden kehittämisen parissa. MDI on

yksityinen ja puolueeton yritys.

MIKSI KYSELY TOTEUTETTIIN?

Kyselyn tavoitteena oli koota mahdollisimman kattava tilannekuva

Suomen kunnista. Kokonaiskuva auttaa kuntia profiloimaan omaa

strategia- ja kehittämistyötään sekä ministeriöitä hallituksen keskeisten

uudistusten toimeenpanossa.

MIHIN KYSELYN TIETOA KÄYTETÄÄN?

Kyselyn tietoja hyödynnetään MDI:n tekemissä valtakunnallisissa

selvityksissä ja kuntien elinvoima- ja strategiapohdinnoissa. Kattava ja

kokonaisvaltainen vertailutieto parantaa kuntien mahdollisuuksia

tehdä valintoja omassa kehittämistyössään. MDI on mukana myös

valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankkeissa (VN TEAS), joilla

tuetaan mm. tulevaisuuden kuntia tehtäväpohdinnoissa ja maakunta- ja

sote-uudistuksen toimeenpanoa.

kattava tilannekuva –

parempia valintoja

2. KEHITYS-NÄKYMÄT

2. KEHITYS-NÄKYMÄT2.1 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 8 2. KEHITYS NÄKYMÄT > 2.1 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

Kuntien kehitysnäkymät ovat muuttuneet negatiivisemmiksi vuoden takaiseen verrattuna.

Lähes kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, että oman

kunnan kehitysnäkymät ovat 3-5 vuoden päästä

nykyistä paremmat. Joka neljäs uskoo kehitysnäkymien

heikkenevän nykyisestä. Näkemys oman kunnan tulevien

vuosien kehitysnäkymistä on heikentynyt edeltävän vuoden

kyselyyn verrattuna. Oman kunnan kehitysnäkymiin

positiivisesti suhtautuvia on 6 prosenttiyksikköä vähemmän

kuin vuonna 2017.

Maakunnista oman kunnan kehitysnäkymiin suhtaudutaan

negatiivisimmin Etelä-Karjalassa ja positiivisimmin

Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla.

Oman kunnan kehitysnäkymät nähdään selvästi

positiivisimpina yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Perussuomalaiset näkevät kuntansa kehitysnäkymät

kielteisempinä kuin muiden puolueiden edustajat.

Kehitysnäkymät kunnassanipuolen vuoden päästä

Nykyistä huomattavasti paremmat (0)

Nykyistä hieman paremmat (73)

Ennallaan (200)

Nykyistä hieman heikommat (17)

Nykyistä huomattavasti heikommat (0)

Ei tietoja

Kartta 1. Kehitysnäkymät kunnissa puolen vuoden päähän.

Kehitysnäkymät kunnassani3–5 vuoden päästä

Nykyistä huomattavasti paremmat (11)

Nykyistä hieman paremmat (147)

Ennallaan (110)

Nykyistä hieman heikommat (22)

Nykyistä huomattavasti heikommat (0)

Ei tietoja

Kartta 2. Kehitysnäkymät kunnissa

3-5 vuoden päähän.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 9 2. KEHITYS NÄKYMÄT > 2.1 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

29%17%

34%18%

21%23%

21%17%18%19%

17%15%

12%13%

10%11%

13%5%

51%58%

36%52%

49%46%

48%51%48%46%

46%47%

48%44%

42%39%36%

35%

6%8%

7%11%

8%7%10%

8%9%13%

9%15%

14%12%

12%13%

9%10%

7%8%

16%15%

13%20%

14%17%16%

14%19%

13%20%

22%24%28%

31%36%

7%5%

5%2%

9%3%

5%6%

4%6%

7%6%

4%8%

8%9%

10%13%

0%4%

2%2%1%1%

2%2%

4%1%2%

3%1%1%

3%1%1%1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

KymenlaaksoPohjanmaa

Keski-PohjanmaaPirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaPäijät-Häme

UusimaaKanta-Häme

LappiVarsinais-Suomi

Keski-SuomiKainuu

Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanmaa

SatakuntaEtelä-Savo

Pohjois-SavoEtelä-Karjala

KEHITYSNÄKYMÄT KUNNASSANI 3-5 VUODEN PÄÄSTÄ (2018)

nykyistä huomattavasti paremmat nykyistä hieman paremmat ennallaan

nykyistä hieman heikommat nykyistä huomattavasti heikommat en osaa sanoa

29%17%

34%18%

21%23%

21%17%18%19%

17%15%

12%13%

10%11%13%

5%

51%58%

36%52%49%46%

48%51%48%46%

46%47%

48%44%

42%39%36%

35%

6%8%

7%11%

8%7%10%

8%9%13%

9%15%

14%12%

12%13%

9%10%

7%8%

16%15%

13%20%

14%17%16%

14%19%

13%20%

22%24%28%

31%36%

7%5%

5%2%

9%3%

5%6%

4%6%

7%6%

4%8%

8%9%

10%13%

0%4%

2%2%1%1%

2%2%

4%1%2%

3%1%1%

3%1%1%1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

KymenlaaksoPohjanmaa

Keski-PohjanmaaPirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaPäijät-Häme

UusimaaKanta-Häme

LappiVarsinais-Suomi

Keski-SuomiKainuu

Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanmaa

SatakuntaEtelä-Savo

Pohjois-SavoEtelä-Karjala


nykyistä huomattavasti paremmat

nykyistä hieman paremmat

ennallaan

nykyistä hieman heikommat

nykyistä huomattavasti heikommat

en osaa sanoa

41%26%28%28%

27%29%

20%17%19%

24%17%18%

24%21%

11%9%9%10%

45%52%

50%47%

46%44%

52%55%53%

47%48%47%

40%42%

49%47%

42%41%

4%8%10%

10%8%8%

6%11%

9%11%

14%12%

20%14%

9%15%

9%12%

6%10%7%

9%14%14%

12%12%

16%13%

15%16%

14%18%

23%23%

30%25%

1%2%

4%2%

4%4%

7%2%

4%5%

5%6%

1%5%

5%4%

8%9%

2%1%1%

3%0%0%

3%3%

0%0%

2%1%1%1%

2%2%

1%3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

KymenlaaksoPirkanmaaUusimaa

Varsinais-SuomiKanta-Häme

Pohjois-PohjanmaaPäijät-HämePohjanmaa

LappiKeski-Pohjanmaa

Keski-SuomiEtelä-Pohjanmaa

KainuuPohjois-Karjala

Pohjois-SavoSatakunta

Etelä-KarjalaEtelä-Savo




16%26%

21%22%23%

19%20%21%

15%11%

13%12%

18%9%

12%16%

13%10%

59%48%

51%47%46%

49%48%45%

48%52%49%

50%43%

52%47%39%

41%41%

3%11%

7%10%

5%7%

12%13%

13%11%14%

5%14%

12%11%

12%15%

16%

17%11%

12%14%

18%19%

14%16%

16%23%18%

24%17%20%

19%21%

22%20%

3%4%

8%6%7%

5%5%

3%7%

3%6%

8%7%6%

8%10%

9%12%

2%0%

2%1%1%1%

2%1%1%1%0%

2%1%2%

3%2%1%1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Keski-PohjanmaaKymenlaakso

LappiUusimaa

Kanta-HämePäijät-HämePirkanmaa

Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala

KainuuVarsinais-Suomi

Etelä-KarjalaKeski-SuomiPohjois-SavoPohjanmaaSatakunta

Etelä-PohjanmaaEtelä-Savo




Kuvio 3. Kehitysnäkymät kunnissa maakunnittain vuonna 2018.

Kuvio 2. Kehitysnäkymät kunnissa maakunnittain vuonna 2017. Kuvio 1. Kehitysnäkymät kunnissa maakunnittain vuonna 2015.

2. KEHITYS-NÄKYMÄT2.2 MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN

VAIKUTUS KUNTIEN KEHITYSNÄKYMIIN

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 11 2. KEHITYS NÄKYMÄT > 2.2 MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUS KUNTIEN KEHITYSNÄKYMIIN

Maakunta- ja sote-uudistus heikentää lähes joka toisen mielestä oman kunnan kehitysnäkymiä.

Lähes puolet vastaajista katsoo maakunta- ja sote-uudistuksen

vaikuttavan heikentävästi kuntansa kehitysnäkymiin. 37 % arvioi

vaikutuksen olevan myönteinen ja 16 % katsoo, ettei uudistuksella

ole vaikutusta kunnan kehitysnäkymiin. Kriittisyys uudistusta

kohtaan on vähentynyt hieman edeltävästä vuodesta.

Maakunnista erityisesti Uudenmaan ja Pohjanmaan vastaajat

kokevat maakunta- ja sote-uudistuksen vaikuttavan kielteisesti

kunnan kehitysnäkymiin. Uudellamaalla on muihin maakuntiin

verrattuna erittäin paljon niitä, jotka ovat vastanneet maakunta-

ja sote-uudistuksen vaikuttavan kunnan kehitysnäkymiin erittäin

paljon heikentävästi.

13%

12%

8%

7%

10%

7%

8%

4%

7%

4%

1%

7%

6%

1%

7%

6%

3%

6%

39%

38%

37%

37%

35%

36%

32%

35%

31%

34%

37%

28%

28%

33%

25%

25%

25%

20%

16%

21%

16%

17%

12%

14%

14%

14%

20%

13%

16%

14%

18%

22%

15%

17%

17%

17%

17%

23%

27%

29%

29%

26%

31%

32%

31%

37%

38%

39%

35%

30%

37%

40%

41%

29%

15%

6%

11%

10%

14%

17%

16%

15%

11%

12%

8%

13%

13%

14%

15%

12%

14%

29%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Päijät-Häme

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Etelä-Karjala

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Etelä-Savo

Lappi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Kanta-Häme

Varsinais-Suomi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Uusimaa

MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS VAIKUTTAA KUNTANI KEHITYSNÄKYMIIN – VASTAUKSET MAAKUNNITTAIN

erittäin paljon parantavasti hieman parantavasti ei vaikutusta hieman heikentävästi erittäin paljon heikentävästi

13%

7%

1%

3%

3%

2%

1%

4%

6%

45%

36%

27%

16%

24%

15%

36%

14%

24%

32%

28%

14%

19%

12%

15%

18%

16%

18%

14%

20%

15%

19%

23%

24%

45%

32%

34%

45%

27%

45%

39%

35%

41%

5%

13%

15%

33%

22%

22%

18%

26%

13%

12%

13%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

keskusta

kokoomus

kristillisdemokraatit

perussuomalaiset

RKP

SDP

sininen tulevaisuus

vasemmistoliitto

vihreät

sitoutumaton

muu puolue

MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS VAIKUTTAAKUNTANI KEHITYSNÄKYMIIN – VASTAUKSET PUOLUETTAIN


Kuvio 4. Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkymiin maakunnittain.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 12 2. KEHITYS NÄKYMÄT > 2.2 MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUS KUNTIEN KEHITYSNÄKYMIIN

20 001-40 000 asukkaan kunnista yli puolet vastaajista ja yli 100

000 asukkaan kaupungeista lähes kaksi kolmesta vastaajasta uskoo

maakunta- ja soteuudistuksen vaikuttavan heikentävästi kunnan

kehitysnäkymiin.

Kaupungeissa koetaan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikuttavan

useammin heikentävästi kehitysnäkymiin. Metropolialueella

katsotaan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikuttavan useammin

erittäin paljon heikentävästi kunnan kehitysnäkymiin.

Pääministeripuolue keskustan edustajat uskovat muita selvästi

vähemmän siihen, että maakunta- ja soteuudistus vaikuttaa

heikentävästi kunnan kehitysnäkymiin. Oppositiopuolueissa

vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja perussuomalaisissa koetaan

yleisimmin, että uudistus heikentää kehitysnäkymiä.

11%

8%

6%

6%

3%

4%

28%

33%

33%

31%

27%

35%

18%

13%

15%

18%

19%

13%

18%

15%

34%

33%

29%

33%

38%

28%

32%

13%

12%

14%

10%

18%

14%

31%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

alle 3000

3001-6000

6001-10000

10001-20000

20001-40000

40001-100000

yli 100000

MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS VAIKUTTAAKUNTANI KEHITYSNÄKYMIIN – VASTAUKSET KUNTAKOKOLUOKITTAIN


13%

7%

1%

3%

3%

2%

1%

4%

6%

45%

36%

27%

16%

24%

15%

36%

14%

24%

32%

28%

14%

19%

12%

15%

18%

16%

18%

14%

20%

15%

19%

23%

24%

45%

32%

34%

45%

27%

45%

39%

35%

41%

5%

13%

15%

33%

22%

22%

18%

26%

13%

12%

13%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

keskusta

kokoomus


perussuomalaiset

RKP

SDP

sininen tulevaisuus

vasemmistoliitto

vihreät

sitoutumaton

muu puolue



13%

7%

1%

3%

3%

2%

1%

4%

6%

45%

36%

27%

16%

24%

15%

36%

14%

24%

32%

28%

14%

19%

12%

15%

18%

16%

18%

14%

20%

15%

19%

23%

24%

45%

32%

34%

45%

27%

45%

39%

35%

41%

5%

13%

15%

33%

22%

22%

18%

26%

13%

12%

13%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

keskusta

kokoomus


perussuomalaiset

RKP

SDP

sininen tulevaisuus

vasemmistoliitto

vihreät

sitoutumaton

muu puolue



Kuvio 5 (yllä vas). Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkyiin kuntakoon mukaan.

Kuvio 6 (vas.). Maakunta- ja soteuudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkymiin puolueittain.

3. KUINKA

KEHITTÄMINEN SUJUU

3. KUINKA

KEHITTÄMINEN SUJUU

3.1 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 15 3. KUINKA KEHITTÄMINEN SUJUU > 3.1 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

Elinvoimapolitiikan arvosanoissa ei ole tapahtunut muutosta viime vuoteen - paikallisella tasolla onnistuttu jälleen parhaiten elinvoiman vahvistamisessa.

Maakunnista elinvoimapolitiikka koetaan onnistuneimmaksi

Pohjanmaalla. Heikoimmat arvosanat elinvoimapolitiikalle annetaan

Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Edeltävään vuoteen nähden

tulokset ovat pysyneet melko lailla ennallaan, tosin Etelä-Karjala on

laskenut 12 sijaa ja Kainuu noussut viisi sijaa listalla.

Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa elinvoimapolitiikalle

annettiin parhaat arvosanat.

Kuntien viranhaltijat arvioivat elinvoimapolitiikan onnistuneemmaksi

kuin luottamushenkilöt.

RKP:n edustajat antavat parhaimmat arvosanat elinvoimapolitiikalle,

kun taas perussuomalaisten edustajat antavat heikoimmat

arvosanat.

7,6 (2017)7,4 (2016)7,1 (2014)

6,9 (2017)6,8 (2016)6,5 (2014)

6,8 (2017)7,1 (2016)6,5 (2014)

6,5 (2017)

1 Pohjanmaa 7,40

2 Varsinais-Suomi 7,16

3 Pirkanmaa 7,05

4 Etelä-Karjala 7,04

5 Keski-Pohjanmaa 7,03

6 Pohjois-Savo 7,02

7 Keski-Suomi 6,99

8 Pohjois-Karjala 6,98

9 Pohjois-Pohjanmaa 6,98

10 Satakunta 6,95

11 Uusimaa 6,90

12 Kainuu 6,87

13 Etelä-Pohjanmaa 6,87

14 Lappi 6,79

15 Kymenlaakso 6,75

16 Etelä-Savo 6,72

17 Päijät-Häme 6,65

18 Kanta-Häme 6,51

Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2018.

2018

1 Pohjanmaa 7,40


3 Pohjois-Savo 7,14

4 Pirkanmaa 7,09



7 Kainuu 6,96



10 Satakunta 6,84

11 Keski-Suomi 6,81

12 Kymenlaakso 6,80

13 Uusimaa 6,79

14 Lappi 6,76



17 Etelä-Savo 6,66

18 Kanta-Häme 6,65

Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2017.

2017

7,6 kuntien toimille

6,9 seudullisille

toimille

6,8 maakunnan

toimille

6,4 ylimaakunnallisille

toimille

Keskiarvo elinvoiman vahvistamiseksi.

Taulukko 6. Minkä kouluarvosanan antaisit oman alueesi elinvoimapolitiikasta viimeisen viiden vuoden ajalta?

Taulukko 7. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2017.

Taulukko 8. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2018.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 16 3. KUINKA KEHITTÄMINEN SUJUU > 3.1 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

1 Pohjanmaa 7,40


3 Pirkanmaa 7,05



6 Pohjois-Savo 7,02

7 Keski-Suomi 6,99



10 Satakunta 6,95

11 Uusimaa 6,90

12 Kainuu 6,87


14 Lappi 6,79

15 Kymenlaakso 6,75

16 Etelä-Savo 6,72


18 Kanta-Häme 6,51

Edellisen sivun taulukko: kouluarvosana elinvoima-

politiikalle kokonaisuutena 2018

Kartta 3. Minkä kouluarvosanan antaisit

oman kunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?


oman seudun toimista elinvoiman vahvistamiseksi?


oman maakunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?

3. KUINKA

KEHITTÄMINEN SUJUU3.2 KUNTAKEHITTÄMISEN TILA

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 18 3. KUINKA KEHITTÄMINEN SUJUU > 3.2 KUNTAKEHITTÄMISEN TILA

Kuntien välinen seudullinen luottamuspula heikentää kuntakehittämistä - vain 3 % kokee luottamuksen vahvaksi ja hyväksi.

Pienimmissä, alle 6000 asukkaan kunnissa suhtaudutaan

positiivisimmin kunnan kehittämistä koskeviin väittämiin.

Harvaan asutuissa kunnissa kunnan kehittämistä koskevat väittämät

saavat myönteisimmät arviot.

RKP:n ja keskustan kannattajat suhtautuvat muita puolueita

positiivisemmin kunnan kehittämisen väittämiin. Perussuomalaiset

antavat heikoimpia arvioita väittämille.

2%

5%

5%

5%

6%

7%

5%

4%

11%

20%

16%

16%

19%

20%

25%

13%

20%

31%

27%

27%

32%

34%

43%

25%

48%

35%

36%

38%

33%

32%

23%

40%

18%

9%

16%

14%

9%

7%

3%

18%

2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kunnassani tiedostetaan kunnan kehityskuva realistisesti

Kunnassani kyetään pitkäjänteisiin, selkeisiin ja teräviin valintoihin

Kunnassani uskalletaan kokeilla uutta

Kunnassani ollaan avoimia uusille ajatuksille

Kuntaorganisaation sisällä vallitsee vahva ja hyvä luottamus

Kunnan luottamushenkilöiden välillä vallitsee vahva ja hyvä luottamus

Kuntien välillä vallitsee seudullisesti vahva ja hyvä luottamus

Kunnassani on vahva yhteinen tahtotila kehittämiselle

ARVIOI KUNTASI KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIA VÄITTÄMIÄ(1=TÄYSIN ERI MIELTÄ; 5=TÄYSIN SAMAA MIELTÄ)

1 2 3 4 5 en osaa sanoa

2%5%5%5%6%7%

5%4%

11%20%

16%16%

19%20%25%

13%

20%31%

27%27%

32%34%

43%25%

48%35%

36%38%

33%32%

23%40%

18%9%

16%14%

9%7%3%

18%2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%





ARVIOI KUNTASIKEHITTÄMISTÄ

KOSKEVIA VÄITTÄMIÄ(1=TÄYSIN ERI MIELTÄ;

5=TÄYSIN SAMAA MIELTÄ)


2%

5%

5%

5%

6%

7%

5%

4%

11%

20%

16%

16%

19%

20%

25%

13%

20%

31%

27%

27%

32%

34%

43%

25%

48%

35%

36%

38%

33%

32%

23%

40%

18%

9%

16%

14%

9%

7%

3%

18%

2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%


Kunnassani kyetään pitkäjänteisiin, selkeisiin ja teräviin valintoihin


Kunnassani ollaan avoimia uusille ajatuksille


Kunnan luottamushenkilöiden välillä vallitsee vahva ja hyvä luottamus


Kunnassani on vahva yhteinen tahtotila kehittämiselle

ARVIOI KUNTASI KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIA VÄITTÄMIÄ(1=TÄYSIN ERI MIELTÄ; 5=TÄYSIN SAMAA MIELTÄ)


koko kunta keskiarvo

alle 3000 as. Lapinjärvi 5,0

3000–6000 Luoto 4,6

6001–10 000 Harjavalta 4,7

10 001–20 000 Sotkamo 4,6

20 001–40 000 Kerava 4,3

40 001–100 000 Vaasa 4,3

yli 100 000 Kuopio 4,4

Taulukko 9. TOP kunnat, joissa vallitsee vahva yhteinen tahtotila kehittämiselle.



3000–6000 Pyhtää 4,6

6001–10 000 Pudasjärvi4,5 4,5

10 001–20 000 Kempele 4,6

20 001–40 000 Kerava 4,7

40 001–100 000 Hyvinkää 4,1


Taulukko 11. TOP kunnat, joissa uskalletaan kokeilla uutta.


alle 3000 as. Tervo 3,9

3000–6000 Vesilahti 4,0

6001–10 000 Lapinlahti 3,8

10 001–20 000 Pirkkala 3,9

20 001–40 000 Kangasala 3,8

40 001–100 000 Hyvinkää 3,5

yli 100 000 Vantaa 3,2

Taulukko 10. TOP kunnat, joissa vallitsee seudullisesti vahva ja hyvä luottamus.


alle 3000 as. Pyhäntä 4,6

3000–6000 Vieremä 4,4

6001–10 000 Inari 4,2

10 001–20 000 Lieksa 4,3

20 001–40 000 Kangasala 4,1

40 001–100 000 Hyvinkää 3,9

yli 100 000 Jyväskylä 4,1

Taulukko 12. TOP kunnat, joissa kyetään pitkäjänteisiin, selkeisiin ja teräviin valintoihin.

Vastauksissa on huomioitu vain ne kunnat, joissa vastaajien määrä oli vähintään kolme.

Kuvio 7. Arvioi kuntasi kehittämistä koskevia väittämiä.

4. KUNTA-

STRATEGIA

4. KUNTA-

STRATEGIA4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN POHDINTA

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 21 4. KUNTA-STRATEGIA > 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN POHDINTA

Kunnissa on pohdittu toimintaympäristön muutostekijöistä eniten talouden tilaa, väestön ikärakenteen muutosta ja kunnan johtamisen haasteita.

Yleisesti ottaen suurimmissa, yli 100 000 asukkaan

kaupungeissa on pohdittu pienempiä kuntia useammin

toimintaympäristön muutostekijöitä. llmastonmuutos ja kestävä

kehitys, kansainvälistyminen, kaupungistuminen, sosiaalinen

eriarvoistuminen, digitalisaatio ja teknologiakehitys sekä

liikkumisen ja liikenteen muutokset ovat teemoja, joita suurimmissa

kaupungeissa on nostettu aktiivisimmin esiin. Monipaikkaisuutta

ja talouden tilaa on mietitty eniten pienimmissä ja yli 100 000

asukkaan kunnissa.

Harvaan asutuilla alueilla on pohdittu yleisimmin väestön

ikärakenteen muutosta, monipaikkaisuutta, henkilöstön voimakasta

eläköitymistä, alueellista erilaistumista sekä äänestysaktiivisuuden

laskua.

Metropolialueella on ollut muita seutuja enemmän esillä

ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, kaupungistuminen,

7%

7%

11%

3%

6%

3%

2%

3%

10%

4%

5%

2%

2%

21%

25%

21%

6%

17%

23%

4%

10%

14%

18%

33%

21%

23%

10%

11%

36%

34%

33%

18%

38%

48%

9%

23%

38%

40%

38%

38%

43%

32%

30%

29%

27%

27%

46%

35%

19%

37%

45%

36%

31%

16%

32%

26%

45%

42%

7%

8%

8%

29%

7%

4%

49%

19%

10%

7%

3%

6%

4%

12%

15%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Kansainvälistyminen

Kaupungistuminen

Väestön ikärakenteen muutos

Muuttuva työ ja vapaa-aika

Monipaikkaisuus

Talouden tila

Kunnan johtamisen haasteet

Henkilöstön voimakas eläköityminen

Alueellinen erilaistuminen

Äänestysaktiivisuuden lasku

Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ja tarve uusille…

Sosiaalinen eriarvoistuminen

Digitalisaatio ja teknologiakehitys

Liikkumisen ja liikenteen muutos

MISSÄ MÄÄRIN KUNNASSASI ON POHDITTU SEURAAVIA YMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖITÄ?

(1=EI LAINKAAN; 5=ERITTÄIN PALJON)

1 2 3 4 5Kuvio 8. Missä määrin kunnassasi on pohdittu seuraavia ympäristön muutostekijöitä?

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 22 4. KUNTA-STRATEGIA > 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN POHDINTA

kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ja tarve uusille vaikuttamisen

kanaville sekä liikkumisen ja liikenteen muutos.

Puolueista keskustan edustajat sekä sitoutumattomat ja heidän

jälkeensä RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat ovat muita

puolueita yleisemmin sitä mieltä, että omassa kunnassa

on pohdittu useita toimintaympäristön muutostekijöitä.

Perussuomalaiset ja heidän jälkeensä vihreät katsovat muiden

puolueiden edustajia harvemmin, että omassa kunnassa olisi

pohdittu mainittuja toimintaympäristön haasteita.

Kuntien viranhaltijoiden mielestä kunnissa on yleisesti ottaen

pohdittu toimintaympäristön muutostekijöitä enemmän kuin

luottamushenkilöiden mielestä.

Kartta 6. Toimintaympäristön muutostekijät.

4. KUNTA-

STRATEGIA4.2 VALTUUSTOKAUDEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 24 4. KUNTA-STRATEGIA > 4.2 VALTUUSTOKAUDEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET

Elinvoimaan ja vetovoimaan, kunnan talouteen sekä väestönkehitykseen liittyvät tavoitteet nähdään kunnissa tärkeimpinä nykyisellä valtuustokaudella.

Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti elinvoimaan ja vetovoimaan

liittyvien tavoitteiden olevan kunnassaan kolmen tärkeimmän

teeman joukossa nykyisellä valtuustokaudella. Vajaat kaksi

kolmesta nosti kunnan talouteen liittyvät tavoitteet ja yli puolet

väestönkehitykseen liittyvät tavoitteet kärkikolmikkoon.

Väestönkehitykseen liittyvät tavoitteet nousevat valtuustokauden

kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon useimmin kaikkein

pienimmissä, alle 3000 asukkaan kunnissa ja harvimmin kaikkein

suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa. Palveluihin liittyvät

tavoitteet ovat eniten esillä pienimmissä, alle 6000 asukkaan

kunnissa ja toisaalta vähiten metropolialueen lähiseuduilla. Tilojen

käyttöön liittyvät tavoitteet ovat valtuustokauden keskeisimpien

tavoitteiden joukossa yleisimmin 6001-10 000 asukkaan kunnissa.

Kunnan johtamiseen liittyviä tavoitteita painotetaan eniten yli

100 000 asukkaan sekä 20 001-40 000 asukkaan kunnissa.

Digitalisaatioon ja teknologiakehitykseen liittyviä tavoitteita ei

juuri priorisoida minkään kokoisissa kunnissa, mutta eniten

painoarvoa niille annetaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja

metropolialueella.

4 %

8 %

9 %

9 %

11 %

25 %

34 %

54 %

63 %

75 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Jokin muu

Digitalisaatioon ja teknologiakehitykseen liittyvät…

Demokratiaan ja osallisuuteen liittyvät tavoitteet

Kunnan henkilöstöön liittyvät tavoitteet

Johtamiseen liittyvät tavoitteet

Kunnan tilojen käyttöön liittyvät tavoitteet

Palveluihin liittyvät tavoitteet

Väestönkehitykseen liittyvät tavoitteet

Kunnan talouteen liittyvät tavoitteet

Elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät tavoitteet

MITKÄ OVAT KUNNASSASI NYKYISEN VALTUUSTOKAUDEN KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT

TAVOITTEET?

Kuvio 9. Valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 25 4. KUNTA-STRATEGIA > 4.2 VALTUUSTOKAUDEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET

Perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset pitävät elinvoimaan

ja vetovoimaan liittyviä tavoitteita muita puolueita harvemmin

kolme tärkeimmän tavoitteen joukkoon kuuluvina. Kunnan

talouteen liittyvät tavoitteet ovat korkealla prioriteeteissa kaikilla

puolueilla; kaikkien puolueiden vastaajista keskimäärin vähintään

puolella kunnan talouteen liittyvät tavoitteet ovat kärkikolmikossa.

Suurimmat osuudet, noin 70 prosenttia, on kokoomuksella ja

RKP:llä. Demokratiaan ja osallisuuteen liittyviä tavoitteita ei nosteta

kolmen tärkeimmän joukkoon juuri minkään puolueen kannattajien

joukossa. Kristillisdemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät

priorisoivat niitä kuitenkin muita enemmän.

Kartta 7. Valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet.

5. KEHITTÄMIS-

RESURSSIT

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 27 5. KEHITTÄMIS RESURSSIT

Rakennerahastovaroin tehtävän hanketoiminnan merkitys korostuu kunnissa edelleen erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen kehittämisessä sekä pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistämisessä. Kuntarahoituksen EU:n kautta tuleviin kehittämishankkeisiin arvioidaan kasvavan tai pysyvän vähintään ennallaan uudella ohjelmakaudella.

EU:n rakennerahastovaroin tehtävällä hanketoiminnalla on kunnissa

suurin merkitys tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien

kehittämisessä, koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen

oppimisen edistämisessä sekä pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn

edistämisessä.

44 % vastaajista arvioi, että heidän kunnassaan voidaan kohdentaa

kuntarahoitusta EU:n kautta tuleviin kehittämishankkeisiin uudella

(2021 alkavalla) ohjelmakaudella nykyistä enemmän. 40 % katsoo,

että kuntarahoitusta voidaan kohdentaa saman verran kuin nyt. 15

% arvioi kuntarahoituksen EU:n kehittämishankkeisiin vähenevän.

6%

7%

8%

6%

8%

15%

16%

15%

19%

14%

17%

22%

26%

23%

27%

27%

26%

22%

25%

26%

24%

28%

24%

13%

10%

13%

7%

10%

9%

9%

17 %

15 %

16 %

15 %

16 %

19 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen

Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymienkehittäminen

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen

Koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisenedistäminen

Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvynparantaminen

Köyhyyden torjunta

MIKÄ MERKITYS EU:N RAKENNERAHASTOVAROIN TEHTÄVÄLLÄ HANKETOIMINNALLA (EAKR JA ESR) ON

SEURAAVISSA TEEMOISSA OMAN KUNTASI NÄKÖKULMASTA?(1 = ERITTÄIN PIENI; 5 = ERITTÄIN SUURI)


Kuvio 10. EU:n rakennerahastovaroin tehtävän hanketoiminnan merkitys kunnassa.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 28 5. KEHITTÄMIS RESURSSIT

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja

yritystuilla on eniten merkitystä kunnan alueella toimivan Leader-

ryhmän edistämän toimijoiden verkottamisen, maaseudun

yhteisöjen aktivoinnin ja osallisuuden sekä yritystoiminnan

kehittämisen kannalta.

6%

6%

6%

6%

6%

5%

13%

12%

13%

10%

15%

10%

23%

23%

22%

24%

24%

22%

27%

29%

26%

26%

24%

28%

10%

10%

11%

14%

10%

14%

21 %

20 %

22 %

22 %

21 %

21 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Yritystoiminnan käynnistäminen

Yritystoiminnan kehittäminen

Investoinnit pk-yrityksille

Maaseudun yhteisöjen aktivointi ja osallisuus

Investoinnit elinympäristön viihtyisyyteen

Kunnan alueella toimivan Leader-ryhmän edistämätoimijoiden verkottaminen

MIKÄ MERKITYS EU:N OSARAHOITTAMAN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN HANKE- JA

YRITYSTUILLA ON SEURAAVISSA TEEMOISSAOMAN KUNTASI NÄKÖKULMASTA?

(1 = ERITTÄIN PIENI; 5 = ERITTÄIN SUURI)


6%

6%

6%

6%

6%

5%

13%

12%

13%

10%

15%

10%

23%

23%

22%

24%

24%

22%

27%

29%

26%

26%

24%

28%

10%

10%

11%

14%

10%

14%

21 %

20 %

22 %

22 %

21 %

21 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Yritystoiminnan käynnistäminen

Yritystoiminnan kehittäminen

Investoinnit pk-yrityksille

Maaseudun yhteisöjen aktivointi ja osallisuus

Investoinnit elinympäristön viihtyisyyteen

Kunnan alueella toimivan Leader-ryhmän edistämätoimijoiden verkottaminen

MIKÄ MERKITYS EU:N OSARAHOITTAMAN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN HANKE- JA

YRITYSTUILLA ON SEURAAVISSA TEEMOISSAOMAN KUNTASI NÄKÖKULMASTA?

(1 = ERITTÄIN PIENI; 5 = ERITTÄIN SUURI)


9% 35% 40% 11% 4% 2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

MITEN ARVIOIT KUNTASI MAHDOLLISUUKSIA KOHDENTAA KUNTARAHOITUSTA EU:N KAUTTA

TULEVIIN KEHITTÄMISHANKKEISIIN UUDELLA(2021 ALKAVALLA) OHJELMAKAUDELLA?

Nykyistä huomattavasti enemmän

Nykyistä jonkin verran enemmän

Saman verran kuin nyt

Nykyistä jonkin verran vähemmän

Nykyistä huomattavasti vähemmän

Emme halua osoittaa tällaiseen toimintaan kuntarahaa lainkaan

9% 35% 40% 11% 4% 2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

MITEN ARVIOIT KUNTASI MAHDOLLISUUKSIA KOHDENTAA KUNTARAHOITUSTA EU:N KAUTTA

TULEVIIN KEHITTÄMISHANKKEISIIN UUDELLA(2021 ALKAVALLA) OHJELMAKAUDELLA?

Nykyistä huomattavasti enemmän

Nykyistä jonkin verran enemmän

Saman verran kuin nyt

Nykyistä jonkin verran vähemmän

Nykyistä huomattavasti vähemmän

Emme halua osoittaa tällaiseen toimintaan kuntarahaa lainkaan

9% 35% 40% 11% 4% 2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

MITEN ARVIOIT KUNTASI MAHDOLLISUUKSIA KOHDENTAA KUNTARAHOITUSTA EU:N KAUTTA TULEVIIN KEHITTÄMISHANKKEISIIN UUDELLA(2021 ALKAVALLA) OHJELMAKAUDELLA?

Nykyistä huomattavasti enemmän Nykyistä jonkin verran enemmän Saman verran kuin nyt Nykyistä jonkin verran vähemmän Nykyistä huomattavasti vähemmän Emme halua osoittaa tällaiseen toimintaan kuntarahaa lainkaan

9% 35% 40% 11% 4% 2 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

MITEN ARVIOIT KUNTASI MAHDOLLISUUKSIA KOHDENTAA KUNTARAHOITUSTA EU:N KAUTTA TULEVIIN KEHITTÄMISHANKKEISIIN UUDELLA(2021 ALKAVALLA) OHJELMAKAUDELLA?

Nykyistä huomattavasti enemmän Nykyistä jonkin verran enemmän Saman verran kuin nyt Nykyistä jonkin verran vähemmän Nykyistä huomattavasti vähemmän Emme halua osoittaa tällaiseen toimintaan kuntarahaa lainkaan

Kuvio 11. Kuntarahoituksen kohdentamisen mahdollisuudet EU:n kautta tuleviin kehittämishankkeisiin.

Kuvio 12. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien merkitys.

6. KUNTIEN

SUOSITTELU-INDEKSIT

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 30 6. KUNTIEN SUOSITTELU INDEKSIT

Suositelluimpien asuinpaikkojen joukossa

korostuvat yli 100 000 asukkaan kaupungit

sekä kaupungin läheistä maaseutua edustavat

kunnat, joista kaksi sijaitsee ruotsinkielisellä

Pohjanmaalla.

Vapaa-ajan asumisen paikkana kärkeen

nousevat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

sijaitsevat harvan asutuksen alueen tai

ydinmaaseudun kunnat.

Tapahtumapaikkojen kärkikuusikossa on

kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia ja

kaksi Pohjois-Suomessa sijaitsevaa harvan

asutuksen kuntaa.

Taulukko 13. TOP kunnat asuinpaikkana.


alle 3000 as. Marttila 4,7

3000-6000 Luoto 4,8

6001-10 000 Inari 4,9

10 001-20 000 Kempele 4,8

20 001-40 000 Iisalmi 4,7

40 001-100 000 Joensuu 4,5


ASUIN-PAIKKANA

Taulukko 14. TOP kunnat tapahtumapaikkana.


alle 3000 as. Oripää 4,8

3000-6000 Teuva 4,5

6001-10 000 Kittilä 4,7

10 001-20 000 Sotkamo 4,7

20 001-40 000 Jämsä 4,5

40 001-100 000 Seinäjoki 4,6

yli 100 000 Tampere 4,7

TAPAHTUMA-PAIKKANA

Taulukko 15. TOP kunnat vapaa-ajan asumisen paikkana.


alle 3000 as. Puumala 5

3000-6000 Rautalampi 5

6001-10 000 Inari 4,9

10 001-20 000 Sotkamo 4,9

20 001-40 000 Kangasala 4,6

40 001-100 000 Mikkeli 4,7


VAPAA-AJAN ASUMISEN PAIKKANA


VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 31 6. KUNTIEN SUOSITTELU INDEKSIT

Sekä suositelluimpien kotimaan että ulkomailta tulevien matkailukohteiden

joukossa ovat Inari, Kittilä, Kuusamo ja Puumala, harvan asutuksen kunnat,

joista kolme sijaitsee Pohjois-Suomessa. Lähes kaikki eniten suositellut

matkailukunnat ovat Itä- tai Pohjois-Suomessa sijaitsevia harvan asutuksen

kuntia.

Yrityksen sijoittamispaikkana itseään vahvimmin suosittelevista kunnista lähes

kaikki ovat maaseutukuntia; kaupungin läheistä maaseutua tai ydinmaaseutua.

Kunnista kaksi sijaitsee Uudellamaalla ja kaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Kunnista, joita suositellaan eniten paikkoina osallistua aidosti oman

elinympäristönsä kehittämiseen, kolme on Keski-Suomessa sijaitsevia alle

3000 asukkaan harvan asutuksen kuntia. Kaksi kunnista on Pohjanmaalla

tai Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevia kaupungin läheistä maaseutua edustavia

kuntia.

Taulukko 16. TOP kunnat kotimaan matkailukohteena.


alle 3000 as. Pelkosenniemi 5

3000-6000 Ilomantsi 5

6001-10 000 Inari 5

10 001-20 000 Kuusamo 4,9

20 001-40 000 Savonlinna 4,7

40 001-100 000 Porvoo 4,6

yli 100 000 Turku 4,7

KOTIMAAN MATKAILU-KOHTEENA

Taulukko 17. TOP kunnat matkailukohteena ulkomailta tuleville.


alle 3000 as. Konnevesi 4,9

3000-6000 Rantasalmi 4,8

6001-10 000 Kittilä 5

10 001-20 000 Kuusamo 4,9

20 001-40 000 Savonlinna 4,8

40 001-100 000 Rovaniemi 4,8

yli 100 000 Turku 4,7

MATKAILU-KOHTEENA

ULKOMAILTA TULEVILLE

Taulukko 18. TOP kunnat yrityksen sijoittumispaikkana.



3000-6000 Maalahti 4,9

6001-10 000 Säkylä 4,7

10 001-20 000 Muurame 4,9

20 001-40 000 Kerava 4,8

40 001-100 000 Vaasa 4,7


YRITYKSEN SIJOITTUMIS-

PAIKKANA

Taulukko 19. TOP kunnat paikkana, jossa on mahdollisuus aidosti osallistua oman elinympäristön kehittämiseen.


alle 3000 as. Luhanka 4,6

3000-6000 Maalahti 4,6

6001-10 000 Harjavalta 4,3

10 001-20 000 Kempele 4,5

20 001-40 000 Kerava 4,7

40 001-100 000 Joensuu 4,2


OMAN ELIN-YMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS-

PAIKKANA


7. TULEVAI SUUDEN

KUNTA

7. TULEVAI SUUDEN

KUNTA7.1 TULEVAISUUDEN KUVA

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 34 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.1 TULEVAISUUDEN KUVA

Edeltävään vuoteen verrattuna yhä harvempi vastaaja katsoo, että koko kunnan alue on mahdollista säilyttää elinvoimaisena. Kunnan kehittäminen nähdään kuitenkin edelleen vahvasti omaehtoisena.

Parhaat mahdollisuudet koko kunnan alueen säilyttämiseen

elinvoimaisena nähdään Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja

Uudellamaalla. Heikoimmiksi mahdollisuudet koetaan Pohjois-

Karjalassa.

20 001-40 000 asukkaan kunnissa kunnan kehittämisen

omaehtoisuus nähdään muita heikompana, vaikka niissäkin reilu

enemmistö katsoo kunnan kehittämisen olevan omaehtoista.

Selvästi parhaat mahdollisuudet koko kunnan säilyttämiseen

elinvoimaisena nähdään metropolialueella. Pikkukaupungeissa

oman kunnan kehittämisen omaehtoisuus nähdään muita

seututyyppejä heikompana.

Harva-asutusalueilla katsotaan, että oman kunnan kehittämisen

omaehtoisuus on vahvempaa kuin muissa kuntatyypeissä.

2%

3%

5%

3%

6%

10%

15%

21%

13%

20%

23%

24%

26%

33%

50%

44%

34%

29%

37%

22%

20%

21%

17%

10%

3%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kuntani kehittäminen on vahvasti omaehtoista ammentaen omistavahvuuksista ja voimavaroista

Kuntalainen nähdään aktiivisena toimijana ja voimavarana kunnalle

Toiminnot keskittyvät ja kehityserot kuntakeskuksen ja reuna-alueidenvälillä kasvavat

Koko kunnan alue on mahdollista säilyttää elinvoimaisena

Kuntani uudistuminen on proaktiivista, etenemällä tietoisesti omantoimintamallin mukaisesti

MILLAISENA NÄET KUNTASI TULEVAISUUDEN?ARVIOI SEURAAVIA VÄITTÄMIÄ.

(1 = TÄYSIN ERI MIELTÄ; 5 = TÄYSIN SAMAA MIELTÄ)(2018)

1 2 3 4 5 En osaa sanoa

Kuvio 13. Tulevaisuuden kunta, 2018.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 35 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.1 TULEVAISUUDEN KUVA

Kuntien viranhaltijat näkevät oman kunnan

omaehtoisen kehittämisen mahdollisuudet

positiivisempina kuin kuntien luottamushenkilöt.

Luottamushenkilöt puolestaan ovat vahvemmin

sitä mieltä, että koko kunnan alue voidaan

säilyttää elinvoimaisena.

Perussuomalaisten ja RKP:n joukossa

suhtaudutaan kriittisesti omaehtoiseen

kehittämiseen. Sen sijaan perussuomalaiset

ajattelevat muita vahvemmin, että koko

kunnan alue voidaan säilyttää elinvoimaisena.

Kokoomuksen, SDP:n, sitoutumattomien

ja vihreiden edustajat suhtautuvat kaikkein

kriittisimmin koko kunnan alueen säilyttämiseen

elinvoimaisena.

2%

4%

5%

4%

4%

10%

16%

17%

17%

20%

25%

27%

22%

27%

52%

42%

33%

32%

33%

22%

19%

18%

23%

15%

1%

2%

2%

3%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kuntani kehittäminen on vahvasti omaehtoista ammentaen omistavahvuuksista ja voimavaroista ()


Toiminnot keskittyvät ja kehityserot kuntakeskuksen ja reuna-alueidenvälillä kasvaa





1 2 3 4 5 En osaa sanoa2%

4%

5%

4%

4%

10%

16%

17%

17%

20%

25%

27%

22%

27%

52%

42%

33%

32%

33%

22%

19%

18%

23%

15%

1%

2%

2%

3%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kuntani kehittäminen on vahvasti omaehtoista ammentaen omistavahvuuksista ja voimavaroista ()


Toiminnot keskittyvät ja kehityserot kuntakeskuksen ja reuna-alueidenvälillä kasvaa






1%

3%

3%

5%

3%

8%

14%

12%

22%

19%

22%

28%

21%

24%

29%

50%

41%

35%

29%

34%

18%

13%

27%

18%

12%

1%

2%

1%

3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%



Toiminnot keskittyvät ja kehityserot kuntakeskuksessa ja reuna-alueillavälillä kasvaa






1%

3%

3%

5%

3%

8%

14%

12%

22%

19%

22%

28%

21%

24%

29%

50%

41%

35%

29%

34%

18%

13%

27%

18%

12%

1%

2%

1%

3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%



Toiminnot keskittyvät ja kehityserot kuntakeskuksessa ja reuna-alueillavälillä kasvaa






Kuvio 13b. Tulevaisuuden kunta, 2017.

Kuvio 13c (alinna). Tulevaisuuden kunta, 2015.

7. TULEVAI SUUDEN

KUNTA7.2 ELINVOIMAPAINOTUKSET

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 37 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.2 ELINVOIMAPAINOTUKSET

Kunnat painottavat viime vuoden tapaan työllisyyden edistämistä ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamista kaikkein eniten elinvoimapainotuksissaan.

Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen luominen koetaan

Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa keskimääräistä

tärkeämmäksi ja Pohjanmaalla keskimääräistä vähemmän

tärkeäksi. Yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen nähdään

merkittävimpänä Pohjois-Karjalassa ja vähiten merkittävänä

Uudellamaalla. Kainuussa saavutettavuuden edistämistä

painotetaan enemmän kuin muissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä

ollaan keskimääräistä useammin halukkaita painottamaan

osaamisrakenteiden vahvistamista. Toimivan arjen ja elinympäristön

kehittämistä painotetaan Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa muita

maakuntia vähemmän ja Uudellamaalla taas enemmän. Varsinais-

Suomessa halutaan painottaa laadukkaampien palveluiden

kehittämistä kuntalaisille enemmän kuin muualla ja Satakunnassa

taas vähemmän kuin muualla. Elämys- ja viehkouspalveluiden

kehittämistä kuntalaisille ja matkailijoille painotetaan eniten

Kainuussa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa ja vähiten

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

3,6

3,8

3,8

3,8

4,0

4,0

4,2

4,3

1 2 3 4 5

Elämys- ja viehkouspalveluiden kehittäminenkuntalaisille ja matkailijoille

Laadukkaampien palveluiden kehittäminenkuntalaisille

Osaamisrakenteiden vahvistaminen

Kuntalaisaktivismin hyödyntäminen javaikutusmahdollisuuksien parantaminen kunnan…

Saavutettavuuden edistäminen

Toimivan arjen ja elinympäristön kehittäminenmaankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla

Yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen

Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojenluominen

MITEN SEURAAVIA ELINVOIMAN OSA-ALUEITA TULISI PAINOTTAA KUNTASI KEHITTÄMISESSÄ TULEVAISUUDESSA? TULISIKO PAINOARVOA

VÄHENTÄÄ VAI KOROSTAA?(1 = VÄHENTÄÄ MERKITTÄVÄSTI;5 = KOROSTAA MERKITTÄVÄSTI)

Kuvio 14. Kuntien elinvoimapainotukset.


Työllisyyden edistämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista

painotetaan suurimmissa, yli 40 000 asukkaan kunnissa enemmän

kuin muissa. Suurimmat kunnat painottavat saavutettavuuden

edistämistä enemmän kuin pienimmät. Mitä suurempi kunta on

asukasluvultaan, sitä todennäköisemmin siellä ollaan halukkaita

painottamaan toimivan arjen ja elinympäristön kehittämistä.

Kaupunkien läheisellä maaseudulla työllisyyden ja

saavutettavuuden edistämistä sekä osaamisrakenteiden

vahvistamista painotetaan keskimääräistä vähemmän. Kaupungeissa

saavutettavuuden edistämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista

pidetään tärkeämpänä kuin muualla. Sekä kaupungeissa että

kaupunkien läheisellä maaseudulla toimivan arjen ja elinympäristön

kehittämistä maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla

painotetaan enemmän kuin muissa kuntatyypeissä. Harvan

asutuksen kunnissa toivotaan muita enemmän painotusta elämys-

ja viehkouspalveluiden kehittämiseen kuntalaisille.

Kartta 8. Elinvoimapanostukset.


Kuntien viranhaltijat kokevat luottamushenkilöitä vähemmän

tarpeelliseksi painottaa toimivan arjen ja elinympäristön ja

laadukkaampien palvelujen kehittämistä kuntalaisille sekä

kuntalaisaktivismin hyödyntämistä ja vaikutusmahdollisuuksien

parantamista.

Vihreät painottavat työllisyyden edistämistä ja työpaikkojen

luomista vähemmän kuin muut puolueet ja toimivan arjen

ja elinympäristön kehittämistä muita puolueita enemmän.

Kokoomuslaiset painottavat yritysten toimintaedellytysten

vahvistamisen keskimääräistä enemmän ja vasemmistoliittolaiset

ja vihreät keskimääräistä vähemmän. Vihreiden ja vasemmistoliiton

kannattajat haluavat korostaa kuntalaisaktivismin hyödyntämistä

ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista kunnan kehittämisessä

reilusti muita puolueita enemmän ja kokoomus sen sijaan

vähentäisi sen painoarvoa muita puolueita useammin. Vihreissä

ja SDP:ssä ollaan keskimääräistä halukkaampia ja kokoomuksessa

ja RKP:ssä keskimääräistä haluttomampia korostamaan

laadukkaampien palvelujen kehittämistä kuntalaisille.

7. TULEVAI SUUDEN

KUNTA7.3 MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 41 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.3 MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS

Vain hyvin pieni osuus vastaajista arvioi maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuvan tällä hetkellä suunnitellulla tavalla ja aikataululla.

Suuri enemmistö niistäkin, jotka uskovat maakunta- ja sote-

uudistuksen toteutuvan nyt suunnitellulla tavalla, arvioivat sen

toteutuvan vasta pidemmällä aikajänteellä.

Vähiten luottoa maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumiseen

millään muotoa löytyy Uudeltamaalta. Kaiken kaikkiaan missään

maakunnassa ei ole suurta uskoa uudistuksen toteutumiseen

täysin suunnitelmien mukaan, mutta toteutuminen hitaammalla

aikataululla on yleisin vastaus kaikissa maakunnissa.

Pienissä kunnissa uudistuksen toteutumiseen uskotaan enemmän

kuin isoissa kunnissa.

Metropolialueella ja pikkukaupungeissa nähdään heikoimpina

mahdollisuudet uudistusten toteutumiseen.

14%

13%

15%

20%

21%

17%

27%

52%

53%

50%

41%

36%

41%

27%

6%

7%

4%

6%

5%

7%

1%

8%

7%

12%

12%

12%

13%

16%

9%

7%

7%

8%

10%

4%

6%

11 %

12 %

12 %

14 %

16 %

18 %

23 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

alle 3000

3001-6000

6001-10000

10001-20000

20001-40000

40001-100000

yli 100000

ARVIOI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN TIEDON JA OMAN NÄKEMYKSESI POHJALTA,MITEN MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS TULEE ETENEMÄÄN.

Se ei toteudu lainkaan. Se toteutuu nyt suunnitellulla tavalla, mutta pidemmällä aikajänteellä.

Se toteutuu nyt suunnittelulla tavalla ja aikataululla täysimääräisesti. Se toteutuu vain joiltakin muilta osin.

Se toteutuu vain maakuntauudistuksen osalta. Se toteutuu vain sote-uudistuksen osalta. Kuvio 15. Arvio maakunta- ja soteuudistuksen etenemisestä kuntakoon mukaan.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 42 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.3 MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUS

25%

18%

18%

17%

15%

19%

16%

15%

31%

36%

43%

48%

47%

36%

49%

54%

4%

5%

5%

9%

6%

3%

6%

6%

17%

12%

12%

6%

11%

14%

9%

8%

3%

10%

9%

6%

8%

10%

8%

6%

20 %

20 %

14 %

14 %

13 %

18 %

13 %

11 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

A Metropolialue

A2 Metropolialueen lähiseudut

B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat

C Maakuntaveturit

D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit

E1 Pikkukaupungit

M1 Taajaan asutut seudut

M2 Maaseutumaiset seudut




Se toteutuu vain maakuntauudistuksen osalta. Se toteutuu vain sote-uudistuksen osalta.

Harva-asutusalueella ja ydinmaaseudulla uudistusten toteutuminen

arvioidaan todennäköisemmäksi kuin kaupungeissa ja kaupunkien

läheisillä maaseutualueilla.

Luottamushenkilöt arvioivat kuntien viranhaltijoita useammin,

etteivät uudistukset tule toteutumaan lainkaan. Ero näkyy erityisesti

pelkän sote-uudistuksen toteutumisessa, johon viranhaltijat

uskovat luottamushenkilöitä yleisemmin.

Eniten uudistusten toteutumiseen uskotaan hallituspuolueissa

keskustassa ja kokoomuksessa ja näiden lisäksi

kristillisdemokraateissa. Siihen, ettei maakunta- ja sote-uudistus

toteudu lainkaan, uskotaan yleisimmin perussuomalaisten ja

vasemmistoliittolaisten keskuudessa.

15%

15%

12%

11%

17%

12%

21%

16%

12%

18%

16%

11%

16%

15%

19%

19%

26%

19%

56%

44%

54%

52%

31%

45%

42%

46%

53%

37%

49%

56%

55%

53%

48%

45%

31%

38%

5%

8%

6%

11%

3%

10%

5%

10%

5%

4%

1%

2%

9%

6%

10%

6%

4%

4%

6%

13%

7%

3%

15%

5%

13%

6%

10%

15%

11%

7%

7%

6%

9%

9%

14%

15%

6%

8%

7%

14%

12%

7%

8%

2%

6%

11%

8%

3%

7%

7%

6%

12%

6%

9%

12 %

11 %

14 %

10 %

23 %

22 %

11 %

20 %

15 %

15 %

16 %

21 %

7 %

12 %

8 %

9 %

20 %

15 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi





15%

15%

12%

11%

17%

12%

21%

16%

12%

18%

16%

11%

16%

15%

19%

19%

26%

19%

56%

44%

54%

52%

31%

45%

42%

46%

53%

37%

49%

56%

55%

53%

48%

45%

31%

38%

5%

8%

6%

11%

3%

10%

5%

10%

5%

4%

1%

2%

9%

6%

10%

6%

4%

4%

6%

13%

7%

3%

15%

5%

13%

6%

10%

15%

11%

7%

7%

6%

9%

9%

14%

15%

6%

8%

7%

14%

12%

7%

8%

2%

6%

11%

8%

3%

7%

7%

6%

12%

6%

9%

12 %

11 %

14 %

10 %

23 %

22 %

11 %

20 %

15 %

15 %

16 %

21 %

7 %

12 %

8 %

9 %

20 %

15 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi





15%

15%

12%

11%

17%

12%

21%

16%

12%

18%

16%

11%

16%

15%

19%

19%

26%

19%

56%

44%

54%

52%

31%

45%

42%

46%

53%

37%

49%

56%

55%

53%

48%

45%

31%

38%

5%

8%

6%

11%

3%

10%

5%

10%

5%

4%

1%

2%

9%

6%

10%

6%

4%

4%

6%

13%

7%

3%

15%

5%

13%

6%

10%

15%

11%

7%

7%

6%

9%

9%

14%

15%

6%

8%

7%

14%

12%

7%

8%

2%

6%

11%

8%

3%

7%

7%

6%

12%

6%

9%

12 %

11 %

14 %

10 %

23 %

22 %

11 %

20 %

15 %

15 %

16 %

21 %

7 %

12 %

8 %

9 %

20 %

15 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi





Kuvio 16 (vas. ylhäällä). Arvio maakunta- ja soteuudistuksen etenemisestä seututyypeittäin.

Kuvio 17. (vas.) Arvio maakunta- ja soteuudistuksen etenemisestä maakunnittain.

7. TULEVAI SUUDEN

KUNTA7.4 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 44 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.4 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

Erityisesti peruskoulu ja varhaiskasvatus halutaan säilyttää oman kunnan järjestäminä palveluina. Sen sijaan pelastustoimen ja varautumisen vain harva näkee luontevana järjestää kuntatasolla.

Yritysten ja elinkeinojen kehittäminen, elinvoiman kehittäminen,

työllisyyspalvelut sekä kaavoitus ja maankäyttö nähdään

sopivimmaksi järjestää paikallisella tasolla eli kunta- tai

seututasolla. Keskitetyimmän järjestämisen eli maakunnan tai

maakuntien yhteistyöalueen kannalla ovat yritysten ja elinkeinojen

kehittämisen osalta eniten Etelä-Karjalan, Kainuun ja Kymenlaakson

vastaajat, elinvoiman kehittämisen osalta eniten Kainuun, Etelä-

Karjalan ja Etelä-Savon vastaajat ja työllisyyspalvelujen osalta

eniten Etelä-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja

Varsinais-Suomen vastaajat. Kaavoituksen ja maankäytön kohdalla

keskitetylle palvelujen järjestämiselle ei juuri ole kannatusta -

suurimman eli noin 15 prosentin kannatuksen maakuntatason

järjestäminen saa Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-

Karjalassa.

40 001 - 100 000 asukkaan kunnissa nähdään muita kuntia

luontevampana järjestää yritysten ja elinkeinojen kehittäminen

49%

17%

17%

51%

45%

92%

93%

40%

22%

54%

32%

83%

86%

71%

20%

74%

8%

33%

40%

44%

37%

33%

23%

6%

5%

46%

37%

33%

39%

15%

12%

20%

38%

18%

28%

29%

8%

31%

33%

13%

28%

2%

1%

12%

32%

11%

26%

1%

1%

8%

35%

7%

55%

31%

4%

8%

13%

3%

5%

3%

9%

3%

4%

1%

8%

1%

9%

6%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Yritysten ja elinkeinojen kehittäminen

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Kalatalous ja vesitalous sekä vesihuolto

Elinvoiman kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Varhaiskasvatus

Peruskoulu

Toisen asteen koulutus (ml. lukiot)

Koulutuksen ennakointi ja koulutustavoitteet

Kulttuuripalvelut

Työllisyyspalvelut

Liikuntapalvelut

Nuorisopalvelut

Kaavoitus ja maankäyttö

Liikennesuunnittelu ja -palvelut

Tilapalvelut

Pelastustoimi ja varautuminen

Ympäristö- ja maisema-asiat

MIKÄ OLISI KUNTASI NÄKÖKULMASTA LUONTEVIN TASOJÄRJESTÄÄ SEURAAVAT PALVELUT?

kunta seutu maakunta maakuntien yhteistyöalue

Kuvio 18. Palvelujen järjestämisen luontevin taso.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 45 7. TULEVAI SUUDEN KUNTA > 7.4 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

maakuntatasolla. Alle 3000 asukkaan kunnissa

saa poikkeuksellisen paljon kannatusta yritysten

ja elinkeinojen kehittäminen seututasolla ja

poikkeuksellisen vähän kannatusta niiden

järjestäminen kuntatasolla. Työllisyyspalvelujen

järjestämistä kuntatasolla pidetään sitä

luontevampana, mitä suurempi kunta on.

Maakuntaveturiseuduilla kannatetaan eniten yritysten

ja elinkeinojen kehittämistä maakunnan tasolla ja

maaseudulla taas kuntatasolla. Maakuntavetureissa ja

maakuntien vahvoissa kakkoskaupungeissa saa eniten

kannatusta elinvoiman kehittämisen järjestäminen

keskitetymmin eli maakunnassa tai maakuntien

yhteistyöalueella.

Kaupungeissa nähdään luontevimpana yritysten

ja elinkeinojen kehittäminen maakuntatasolla.

Kaupunkien läheisillä maaseutualueilla

työllisyyspalvelujen järjestäminen kuntatasolla saa

vähiten kannatusta ja maakuntataso eniten kannatusta.

Luottamushenkilöt ovat keskimäärin viranhaltijoita

enemmän elinvoiman kehittämisen keskitetymmän

järjestämisen kannalla.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat kannattavat

vähiten yritysten ja elinkeinojen kehittämisen

järjestämistä kuntatasolla, kun taas kunta- tai

seututaso saa eniten kannatusta perussuomalaisten

ja RKP:n keskuudessa. Elinvoiman kehittämisen

osalta sitoutumattomat kannattavat eniten

järjestämistä kuntatasolla, vihreät seututasolla

sekä kristillisdemokraatit, perussuomalaiset,

sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset maakuntien

yhteistyöalueella. Tosin näissäkin ryhmissä maakuntien

välisen yhteistyön kannatus nousee parhaimmillaankin

10 prosentin tasolle.

8. VASTAN NEIDEN TAUSTA TIEDOT

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018sivu 47 8. VASTAN NEIDEN TAUSTA TIEDOT

RooliOsuus

vastaajistaVastausmäärä

kunnan luottamushenkilö 79 % 2668

kunnan viranhaltija 21 % 705

KuntakokemusOsuus


alle 5 v. 24 % 804

5 - 9 v. 19 % 627

10 - 19 v. 24 % 791

20 -29 v. 16 % 521

30 v. tai yli 18 % 603

PuolueOsuus


keskusta 27 % 839

kokoomus 14 % 437

kristillisdemokraatit 3 % 91

perussuomalaiset 5 % 164

RKP 4 % 125

SDP 17 % 538

sininen tulevaisuus 0,4 % 12

vasemmistoliitto 7 % 221

vihreät 5 % 159

sitoutumaton 17 % 535

muu puolue 1 % 42

SukupuoliOsuus


mies 58 % 1920

nainen 42 % 1399

muu 0,2 % 8

IkäOsuus


alle 30 v. 2 % 70

30-39 v. 13 % 417

40-49 v. 21 % 700

50-59 v. 29 % 976

60 v. tai yli 35 % 1181Taulukko 1.

Vastaajat rooleittain.

Taulukko 4. Vastaajat kuntakokemuksen mukaan

(luottamushenkilönä tai virassa).

Taulukko 5. Vastaajat puolueittain.

Taulukko 2. Vastaajat sukupuolittain.

Taulukko 3. Vastaajat iän mukaan.

#MDIkuntakysely VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2018

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY - MDI › content › uploads › 2019 › 02 ›...

Documents

Transcript of VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY - MDI › content › uploads › 2019 › 02 ›...