1

Valmistu töihin!

Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

2

Kyselyn toteuttaminen

• Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat

paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

• Kysely oli auki 7.5.-23.5.2012

• Kyselyyn vastasi 424 opiskelijaa.

• Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi T-Media Oy.

3

Vastaajien taustatiedot (N=424)

* Tulokset on painotettu siten, että sukupuolijakauma on miehet 50% ja naiset 50%.

Sukupuoli* %

Mies 31%

Nainen 69 %

Oppilaitos %

Ammattiopisto 55 %

Yliopisto 43 %

Opiskeluvuosi %

1. vuosi 45 %

2.-3. vuosi 54 %

4.-5. vuosi 1 %

Muuttanut Oulun seudulle

muualta opiskelujen takia

%

Kyllä 42 %

Ei 58 %

Työllistyminen Oulun seudulla

• Selvitimme vastaajien näkemyksiä heidän omista

työllisyysmahdollisuuksistaan Oulun seudulla ja heidän arviotaan siitä,

etsivätkö he töitä Oulun seudulta valmistumisensa jälkeen.

• Noin puolet vastaajista näkee työllisyysmahdollisuutensa Oulun seudulla

hyvinä valmistumisensa jälkeen. Ammattiin opiskelevat (59 %) arvioivat

mahdollisuutensa paremmiksi kuin yliopisto-opiskelijat (41 %).

• 70 % vastaajista ilmoittaa etsivänsä töitä valmistumisensa jälkeen

ensisijaisesti Oulun seudulta hyvin tai melko todennäköisesti.

• Oulun seudulta töitä etsivät todennäköisimmin ammattiin opiskelevat sekä

he, ketkä ovat asuneet Oulussa jo ennen opiskelujensa alkua.

• Ne nuoret, jotka suunnittelevat hakevansa työtä muualta Suomesta

perustelevat vastaustaan mm. kiinnostuksella työskennellä Etelä-Suomessa

tai pääkaupunkiseudulla tai aikomuksella palata kotiseudulleen.

Nuorten muuttovalmius

• Selvitimme myös Oulussa opiskelevien nuorten valmiutta muuttaa työn

perässä muualle Suomeen tai ulkomaille.

• Nuoret ovat pääasiassa varsin valmiita muuttamaan työn perässä, sillä

työpaikan löytäminen nähdään tärkeänä. Suurin osa nuorista muuttaisi

lähikuntiin (64 %) tai Etelä-Suomeen (56 %).

• Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet ovat muita valmiimpia

liikkumaan Oulun ulkopuolelle.

• Yliopistossa opiskelevat (71 %) ovat ammattiin opiskelevia (43 %)

useammin valmiita muuttamaan Etelä-Suomeen. Myös valmius muuttaa

ulkomaille työskentelemään on suurempi yliopistossa opiskelevilla.

”Pääkaupunkiseudulla riittää vapaita työpaikkoja.” (Nainen,

ammattiopisto)

”Olen valmis muuttamaan sinne minne työ vie, koska työ on kuitenkin itselle mukavaa eikä kiinnosta sluibailla.” (Mies,

ammattiopisto)

”Mielestäni etelämpänä ja ulkomailla olisi paremmat työllistymismahdollisuudet. En koe työn perässä muuttoa mitenkään ongelmaksi, sinne on mentävä mistä saa parhaimman työtarjouksen.” (Nainen, yliopisto)

Oletko valmis muuttamaan työn perässä?

Perustele.

Kuinka pitkän päivittäisen työmatkan (yhteenlaskettu edestakainen matka) olisit valmis kulkemaan, jos tarjolla

olisi kiinnostava työpaikka? Valitse aika, jonka olisit maksimissaan valmis käyttämään työmatkaan.

Harvempi valmis

käyttämään työmatkaan

yli puoltatoista tuntia

Suurin osa nuorista olisi valmis

käyttämään päivittäiseen

edestakaiseen työmatkaansa tunnin tai

puolitoista, jos tarjolla olisi kiinnostava

työpaikka. Reilu kymmenes olisi valmis

käyttämään työmatkoihin kaksi tuntia

päivässä.

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö

• Selvitimme myös, ovatko nuoret huomanneet paikallisten yritysten

tekevän yhteistyötä oppilaitoksensa kanssa ja kaipaisivatko opiskelijat

enemmän yhteistyötä.

• 65 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 47 prosenttia yliopisto-

opiskelijoista ilmoittaa, että on huomannut yritysten tekevän yhteistyötä

oppilaitoksensa kanssa.

• Reilusti yli puolet vastaajista ilmoittaa, että he kaipaisivat enemmän

yhteistyötä yritysten ja oppilaitoksensa välille.

Yritysten ja oppilaitosten välille kaivataan

monipuolisempaa yhteistyötä

• Kysyimme niiltä nuorilta, jotka ilmoittivat kaipaavansa lisää yhteistyötä

yritysten ja oppilaitoksensa välille, minkälaista yhteistyötä he kaipaisivat.

• Ammattiin opiskelevat kaipaisivat mm. yritysvierailuja puolin ja toisin,

enemmän harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä yhteisiä projekteja.

• Yliopistossa opiskelevat kaipaisivat enemmän työmahdollisuuksia yliopiston

kautta: harjoittelupaikkoja, osa-aikatyötä, kesätyötä ja erilaisia projekteja

kurssien yhteydessä. Myös tietoa yrityksistä ja oman alan

työmahdollisuuksista kaivataan, yritysvierailut voisivat toimia eräänä hyvänä

tiedonvälityskeinona.

”Enemmän tietoa yrityksistä. Lisää tutustumiskäyntejä tai yritysesittelyjä,

myös messut hyviä linkittymistilaisuuksia.” (Nainen, ammattiopisto)

Minkälaista yhteistyötä yritysten kanssa toivoisit?

Töiden hakeminen paikallisista yrityksistä

• Kysyimme nuorilta myös, onko paikallisia yrityksiä helppo lähestyä suoraan

työtä hakiessa.

• Tämän kysymyksen osalta vastaajien mielipiteissä on hajontaa: 43

prosentin mielestä yrityksiä on melko helppo lähestyä. 29 prosenttia näkee

että yrityksiä ei ole kovin helppo lähestyä.

• Yliopistossa opiskelevat kokevat lähestymisen vaikeammaksi kuin

ammattiin opiskelevat.

• Myös Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet kokevat harvemmin,

että paikallisia yrityksiä on helppo lähestyä suoraan työpaikkaa hakiessa.

Onko paikallisia yrityksiä mielestäsi helppo

lähestyä suoraan työtä hakiessa?

Paikallisen nuorten työllisyyden

parantaminen

• Seuraavaksi vastaajat saivat kertoa näkemyksiään siitä, miten nuorten

työllisyyttä voitaisiin parantaa Oulun seudulla.

• Ammattiin opiskelevat näkevät, että yritysten tulisi palkata enemmän nuoria

ja antaa heille mahdollisuus saada jalka oven väliin. Myös yhteistyö

oppilaitosten ja yritysten kanssa nähdään tärkeänä esimerkiksi rekrytointien

osalta.

• Myös yliopistossa opiskelevat painottavat mahdollisuuden antamista

nuorelle työnhakijalle. Yritykset voisivat myös jalkautua nuorten joukkoon

esimerkiksi järjestämällä rekrytointi- ja tiedotustilaisuuksia, kertomalla

toiminnastaan ja markkinoimalla vapaita työpaikkoja. Myös yritysten ja

oppilaitosten välinen yhteistyö mainitaan.

Miten paikallista työllistymistä nuorten osalta voitaisiin

mielestäsi parantaa?

Oulun seudun vahvuudet ja heikkoudet

• Pyysimme vastaajia kertomaan, näkevätkö he Oulun seudulla joitakin

vahvuuksia tai heikkouksia nuorten työllistymisen kannalta.

• Vahvuuksina mainitaan mm. Oulu Pohjois-Suomen kasvukeskuksena,

kesätyösetelit, yritysten suuri määrä ja töiden jakautuminen useille

toimialoille. Myös paikallisten oppilaitosten nähdään virkistyttävän Oulun

työllisyyttä.

• Heikkouksina mainitaan nuorten työnhakijoiden suuri määrä ja vaikeus

saada töitä ilman kokemusta. Työpaikkojen arvellaan myös jakautuvan

suhteiden perusteella.

”Vain suhteilla pääsee töihin - tämä on nykymeno.” (Nainen,

yliopisto)

Toimialojen tunnettuus ja kiinnostavuus

• Lopuksi selvitimme eri toimialojen tunnettuutta ja kiinnostavuutta nuorten

keskuudessa.

• Tunnetuimmat toimialat ovat kaupan ala, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

opetus ja koulutus.

• Heikoiten tunnetaan kemianteollisuus, bioenergia-ala ja vakuutusala.

• Kiinnostus työskennellä toimialoilla vaihtelee suuresti sukupuolen mukaan.

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mm. kaupan alasta, opetuksesta ja

koulutuksesta sekä ravintola- ja matkailualasta. Miehillä painottuu naisia

useammin mm. tietotekniikka/IT, maa- ja metsätalous ja bioenergia-ala.

Kiinnostus työskennellä alalla

Kiinnostus yrittäjyyteen

• Viimeisenä selvitimme, voisivatko nuoret harkita ryhtyvänsä yrittäjiksi.

• 44 prosenttia nuorista ilmoittaa voivansa harkita yrittäjäksi ryhtymistä.

Miehet (48 %) voisivat harkita naisia (38 %) useammin yrittäjyyttä

uravaihtoehtona.

• Yrittäjyyttä harkitsevat korostavat taloudellisia mahdollisuuksia ja hyvää

liikeideaa lähtökohtana yrittäjäksi ryhtymisessä. He näkevät usein vapauden

ja vastuun positiivisessa valossa.

• Yrittäjyyteen torjuvasti suhtautuvat perustelevat vastaustaan useilla syillä.

Itseä ei välttämättä nähdä yrittäjähenkisenä, tai yrittäjyys nähdään liian

rankkana tai riskialttiina.

22

Kiitos!