Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen11111

VaasanseudullaVaasanseudullaVaasanseudullaVaasanseudullaVaasanseudullavahvaa mediaosaamistavahvaa mediaosaamistavahvaa mediaosaamistavahvaa mediaosaamistavahvaa mediaosaamista

s. 8-9s. 8-9s. 8-9s. 8-9s. 8-9

Starkt mediakunnandeStarkt mediakunnandeStarkt mediakunnandeStarkt mediakunnandeStarkt mediakunnandei Vasaregioneni Vasaregioneni Vasaregioneni Vasaregioneni Vasaregionen

s. 8-9s. 8-9s. 8-9s. 8-9s. 8-9

HyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenvarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeää

koko seudulle koko seudulle koko seudulle koko seudulle koko seudulle s. 12-13s. 12-13s. 12-13s. 12-13s. 12-13

Säkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förhela regionen hela regionen hela regionen hela regionen hela regionen s. 12-13s. 12-13s. 12-13s. 12-13s. 12-13

ElinkeinoelämänElinkeinoelämänElinkeinoelämänElinkeinoelämänElinkeinoelämänkehittäminen VASEKinkehittäminen VASEKinkehittäminen VASEKinkehittäminen VASEKinkehittäminen VASEKin

tärkeimpiä tehtäviä tärkeimpiä tehtäviä tärkeimpiä tehtäviä tärkeimpiä tehtäviä tärkeimpiä tehtäviä s. 6-7s. 6-7s. 6-7s. 6-7s. 6-7

Utvecklingen av näringslivetUtvecklingen av näringslivetUtvecklingen av näringslivetUtvecklingen av näringslivetUtvecklingen av näringsliveten av VASEKs viktigasteen av VASEKs viktigasteen av VASEKs viktigasteen av VASEKs viktigasteen av VASEKs viktigaste

uppgifuppgifuppgifuppgifuppgif ter ter ter ter ter s. 6-7s. 6-7s. 6-7s. 6-7s. 6-7

Kilpailukyky kuntoonKilpailukyky kuntoonKilpailukyky kuntoonKilpailukyky kuntoonKilpailukyky kuntoonosaamista kasvattamallaosaamista kasvattamallaosaamista kasvattamallaosaamista kasvattamallaosaamista kasvattamalla

s. 10-11s. 10-11s. 10-11s. 10-11s. 10-11

Förbättrad konkurrenskrafFörbättrad konkurrenskrafFörbättrad konkurrenskrafFörbättrad konkurrenskrafFörbättrad konkurrenskraf tttttgenom ökad kompetensgenom ökad kompetensgenom ökad kompetensgenom ökad kompetensgenom ökad kompetens

s. 10-11s. 10-11s. 10-11s. 10-11s. 10-11

Kesäkuu – Juni 2 2004Vaasanseudun Kehitys Oy:n tiedotuslehti Vasaregionen Utveckling Ab:s informationstidning

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen22222

Vaasanseudun 10 kuntaa perustivat elokuussa 2003Vaasanseudun Kehitys Oy -nimisen yhtiön. Sen tärkeimmättehtävät ovat yhdistää ja koordinoida seudullista elinkeino-politiikkaa, markkinoida Vaasanseutua sekä hoitaa seudunedunvalvontaa yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa. Yhtiön var-sinainen toiminta alkoi vuoden 2004 alussa, jolloin toimitusjoh-taja Pekka Haapanen otti tehtävänsä vastaan.

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK hallinnoi myös Vaa-sanseudun aluekeskusohjelmaa, joka siirtyi sille Vaasan kau-pungilta vuodenvaihteessa. Näin yhtiöllä on selkeä seudullinen“missio”, jota se toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa.

VASEK on ensimmäinen toimija Vaasanseudulla, jollaon selkeä mandaatti seudun yleiseen kehittämiseen ja voimienkokoamiseen. Sitä korostaa myös yhtiön hallituksen kokoon-pano. Omistajia eli kuntia edustaa kuusi jäsentä, elinkeino-elämää kaksi jäsentä ja korkeinta opetusta ja tutkimusta kaksijäsentä. Koalitio on jo tähän mennessä osoittanut toimivuu-tensa ja vahvistanut kolmiota kunnat - yritykset -korkeakoulutseudun kehittymisen ja hyvinvoinnin veturina.

VASEKin ensimmäinen tehtävä oli laatia seutustrategia.Se valmistui monitasoisen ja -puolisen yhteistyön tuloksenahuhtikuussa 2004. Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukuntahyväksyi sen toukokuussa ja lähetti kuntiin käsiteltäväksi.Seutustrategia muodostaa perustan mm. tänä vuonna aloi-tettavalle seudulliselle palvelustrategiatyölle, joka tulee oh-jaamaan kuntien palvelujen järjestämistä lähivuosina. Ny-kyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole järkevää eikä mah-dollistakaan, että jokainen kunta tekisi kaikkia asioita ja tuot-taisi kaikkia palveluja, vaan pitää erikoistua, yhdistää jaulkoistaa. Tätä pohditaan laajalla joukolla ensi syksynä.

VASEKin hallitus laatii parhaillaan yhtiölle liiketoimin-tasuunnitelmaa, jossa määritellään yksityiskohtaisemminyhtiön toimintaperiaatteet ja lähiajan painopisteet. Yhtiönhenkilöstöön kuuluu toimitusjohtajan lisäksikehittämispäällikkö ja markkinointiassis-tentti. Henkilöstö kasvaa parilla asiantun-tijalla kuluvana vuonna.

Osakassopimuksen mukaan yhtiön toi-mintaa ja tilaa tarkastellaan v. 2006, jolloinnykyinen sopimus ja aluekeskusohjelma päät-tyvät. Jatkoa molemmille on luvassa, muttaensimmäinen “väliaika-asema” tarjoaa ti-laisuuden keskustella toimin-nan sisällöstä ja muodosta.

Hyvää kesää!Markku Lumio,VASEKin hallituksenpuheenjohtaja

Vasaregionens 10 kommuner grundade i augusti 2003ett bolag med namnet Vasaregionens Utveckling Ab. Bolagetsviktigaste uppgifter är att förena och koordinera den regionalanäringspolitiken, marknadsföra Vasaregionen och bevakaregionens intressen tillsammans med Österbottens förbund.Bolagets egentliga verksamhet inleddes i början av år 2004 dåverkställande direktören Pekka Haapanen tog emot sitt uppdrag.

Vasaregionens Utveckling Ab VASEK svarar även föradministrationen av Vasaregionens regioncentrumprogram.Uppgiften övertogs av Vasa stad vid årsskiftet. Det finns alltsåen klar regional ”mission” som bolaget ska genomföra till-sammans med sina samarbetspartners.

VASEK är den första aktören i Vasaregionen som har ettklart mandat att verka för den allmänna utvecklingen av re-gionen och för en samordning av tillgängliga resurser. Om det-ta vittnar också bolagsstyrelsens sammansättning. Ägarna,dvs. kommunerna, representeras av sex medlemmar, närings-livet av två medlemmar och högsta undervisning och forskningav två medlemmar. Koalitionen har redan visat sig fungerabra och stärkt den roll trepartssammanslutningen kommuner –företag – högskolor har som motor för regionens utvecklingoch välbefinnande.

VASEKs första uppgift var att utarbeta en regionstrategi.Strategin tillkom efter ett omfattande arbete i april 2004.Vasaregionens samarbetsdelegation godkände strategin i majoch lät den därefter gå vidare till kommunerna för behandling.Regionstrategin bildar grunden bl.a. till ett regionalt service-strategiarbete som börjas detta år. Meningen är att service-strategin ska styra organiserandet av kommunernas tjänsterunder de närmaste åren. I nuvarande ekonomiska läge är detvarken förnuftigt eller möjligt för varje kommun att själv görallt och själv producerar alla tjänster. I stället är det viktigt attspecialisera sig, samverka och köpa tjänster utifrån. Detta är

frågor som kommer att dryftas på bred front nästa höst.VASEKs styrelse utarbetar som bäst en affärsverk-

samhetsplan som innehåller en mera detaljerad beskriv-ning av bolagets verksamhetsprinciper och aktuella tyngd-punktsområden. Bolagets personal består förutom avverkställande direktören av en utvecklingschef och enmarknadsföringsassistent. I år kommer bolaget att an-

ställa ytterligare två sakkunniga.Enligt delägaravtalet ska bolagets verk-samhet och ställning granskas år 2006

då det nuvarande avtalet och region-centrumprogrammet upphör. En fort-sättning är lovad, men den första”mellanstationen” ger oss en godmöjlighet att diskutera verksam-hetens innehåll och form.

Trevlig sommar!Markku Lumio,styrelseordförandei VASEK

Julkaisija/UtgivareVaasanseudun Kehitys Oy –Vasaregionens Utveckling AbVaasanseudunaluekeskusohjelma –Vasaregionensregioncentrumprogram

Toimitus/Redaktion:Pekka Haapanen, vastaavatoimittaja – ansvarig redaktörJan-Erik HelenelundMari KattelusViestintä Oy Prowomedia/Johanna Haveri

Tekstit/Texter:Markku LumioPekka HaapanenMari KattelusViestintä Oy Prowomedia/Johanna Haveri

Kuvat:Aluekeskusohjelma –RegioncentraprogramBragen ulkomuseo –Brage friluftsmuseumMainostoimisto WilmaPekka MäkynenStormossenVaasan Sähkö Oy –Vasa Elektriska AbViestintä Oy ProwomediaÅbo Akademi/MediaCity

Layout:Mainostoimisto Artbeat

Paino, jakelu/Tryck, distribution:UPC-Print

Painos/Upplaga:55.000 kpl/st

Käännökset/Översättningar:Torbjörn Berg

ISBN 952-5149-97-8

P ä ä k i r j o i t u sP ä ä k i r j o i t u sP ä ä k i r j o i t u sP ä ä k i r j o i t u sP ä ä k i r j o i t u s

Vaasanseutuvahvistuu

Vasaregionenblir starkare

L e d a r e nL e d a r e nL e d a r e nL e d a r e nL e d a r e n

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen33333

Vasaregionens Utveckling Ab:s första egent-liga verksamhetsår har nått halvvägs. Sam-arbetet med kommunerna och utvecklings-organisationerna för att förbättra förhål-landena i Vasaregionen har startat bra.

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on 10kunnan (Vaasa, Mustasaari, Maalahti, Laihia,Vähäkyrö, Isokyrö, Korsnäs, Jurva, Vöyri jaOravainen) omistama seudullinen kehit-tämisyhtiö. Yhtiön hallituksessa ovat edus-tettuina kunnat (6 paikkaa), elinkeinoelämä(2 paikkaa) sekä tiede- ja ammattikorkea-koulut (2 paikkaa).

Hallituksen monipuolisuus mahdollistahyvät edellytykset laaja-alaiselle yhteistyölleja sitoutumiselle seudun kehittämisessä.

Vasaregionens Utveckling Ab VASEK ärett regionalt utvecklingsbolag som ägs av 10kommuner (Vasa, Korsholm, Malax, Laihela,Lillkyro, Storkyro, Korsnäs, Jurva, Vörå ochOravais) Bolagets styrelse består av re-presentanter för kommuner (6 platser),näringsliv (2 platser) samt vetenskaps- ochyrkeshögskolor (2 platser).

Styrelsens sammansättning skapar godaförutsättningar för ett omfattande samarbeteoch engagemang i den regionala utveck-lingen.

VASEKin hallitusVASEKin hallitusVASEKin hallitusVASEKin hallitusVASEKin hallitusesittäytyyesittäytyyesittäytyyesittäytyyesittäytyy

Presentation avPresentation avPresentation avPresentation avPresentation avVASEKs styrelseVASEKs styrelseVASEKs styrelseVASEKs styrelseVASEKs styrelse

TTTTToimitusjohtajanoimitusjohtajanoimitusjohtajanoimitusjohtajanoimitusjohtajanpalstapalstapalstapalstapalsta

Vaasanseudun Kehitys Oy:n ensimmäinenvarsinainen toimintavuosi on puolivälissä.Yhteistyö Vaasan seudun parhaaksi kuntienja kehittämisorganisaatioiden kanssa onlähtenyt hyvin liikkeelle.

Yksi VASEKin keskeisistä rooleista onvahvistaa seudun elinkeinoelämän toiminta-edellytyksiä ja sitä kautta auttaa työmahdol-lisuuksien luomisessa. Tässä työssä pk-yri-tykset ovat keskeisessä roolissa. Seudun me-nestyminen on joukkuelaji, jossa tarvitaanonnistumisia yksilötasolla. Seudun globaalistitoimivat kärkiyritykset eivät menesty ilmanosaavia, paikallisia toimijoita – ja päinvastoin.Seudun vahvoja toimialoja on kehitettäväentisestään ja niiden rinnalle on saatava kas-vamaan uusia, elinvoimaisia toimialoja.

VASEKin toimintaan kohdistuvat odo-tukset ja suuri mielenkiinto ovat hyvä lähtö-kohta seudulliselle yhteistyölle. Vaikka moniasia on vielä suunnitteilla tai työn alla, ensim-mäiset konkreettiset toiminnan tulokset ovatjo nähtävillä. Koko seutukunnan kattava yli6.600 yrityksen rekisteri on toiminnassa ja si-tä voivat hyödyntää niin yritykset, kunnat kuin

VASEK ska fungera somregionsamarbetetsspeluppbyggare

VASEK toimii seutuyhteistyönpelinrakentajana

yksittäiset ihmiset.Erinomaisen hyvää kesää ja onnistunutta

yhteistyötä kaikille seudun asukkaille!Pekka Haapanen, toimitusjohtajaVaasanseudun Kehitys Oy VASEKAPekka Mäkynen

En av VASEKs viktigaste uppgifter är attförstärka det regionala näringslivets verk-samhetsförutsättningar och därigenom ska-pa arbetsmöjligheter. I det här arbetet harsm-företagen en central roll. Vad som krävsför att förbättra förhållandena i regionen ärlagarbete och till detta behövs effektiva in-satser på individnivå. Regionens globalt fun-gerande spetsföretag kan inte lyckas utankunniga regionala aktörer – och tvärtom. Star-ka branscher måste utvecklas ytterligare,men dessutom bör vi få fram nya livskraftigabranscher.

Intresset och de förväntningar som riktasmot VASEKs verksamhet är en bra utgångs-punkt för det regionala samarbetet. Ävenom många frågor fortfarande ligger på plane-ringsstadiet eller är under arbete kan vi redannu se de första konkreta resultaten av verk-samheten. Vi har bl.a. tagit fram ett regionaltregister med drygt 6.600 företag. Registretär till stor hjälp för företag, kommuner ochenskilda människor.

Med önskan om en riktigt fin sommar ochett framgångsrikt samarbete till regionensalla invånare! Pekka Haapanen, verkställande direktörVasaregionens Utveckling Ab VASEK

VerkställandeVerkställandeVerkställandeVerkställandeVerkställandedirektörens spaltdirektörens spaltdirektörens spaltdirektörens spaltdirektörens spalt

Vasekin hallituksen jäsenet ovat sihteeri Matti O. Vironmäki (takana vasemmalla), Örjan Andersson, Eino Toivola,Matti Jakobsson, Lasse Koski ja Marcus Henricson ja toimitusjohtaja Pekka Haapanen (alhaalla vasemmalla),Yrjö Halttunen, Jouko Havunen, Ulrica Karp ja puheenjohtaja Markku Lumio. Kuvasta puuttuu Liisa Räty.

Vaseks styrelsemedlemmar är sekreteraren Matti O Vironmäki (i bakre raden från vänster), Örjan Andersson, EinoToivola, Matti Jakobsson, Lasse Koski och Marcus Henricson, vekställande direktören Pekka Haapanen (i nedre radenfrån vänster), Yrjö Halttunen, Jouko Havunen, Ulrica Karp och ordföranden Markku Lumio. På bilden saknas Liisa Räty.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen44444

Mikä on aluekeskusohjelma?

Suomessa täytyy olla riittävä määrä kasvavia jakehittyviä alueellisia keskusseutuja, jotta niinihmisille kuin yrityksillekin voidaan turvata hyvätelämisen edellytykset maan kaikissa osissa. Tätävarten on käynnissä valtakunnallinenaluekeskusohjelma.

Vad är ett regioncentrumprogram?Vad är ett regioncentrumprogram?Vad är ett regioncentrumprogram?Vad är ett regioncentrumprogram?Vad är ett regioncentrumprogram?

För att säkerställa gynnsamma levnads- ochverksamhetsförutsättningar för både människoroch företag i landets alla delar måste det finnsett tillräckligt antal regioncentrum som kan växaoch utvecklas. För att uppfylla målet har man iFinland initierat ett riksomfattanderegioncentrumprogram.

Ett verktyg för regionpolitiken

Regioncentrumprogrammet ären del av den nationella region-politiken. Med hjälp av region-politiska åtgärder försöker manbalansera den finländska region-strukturen och bygga upp ettlandsomfattande nät av expan-siva och utvecklingsbara cent-rum. Syftet med regioncentrum-programmet är att ta fram alter-nativ som kan stävja den tillta-gande flyttningsrörelsen och be-folkningens koncentration till någ-

ra få snabbt växande centrum.

Samarbete för att befästaegna starka sidor

Regioncentrumprogrammetsuppgift är att stärka en stads-struktur som baserar sig på egnastarka sidor, kunnande och sam-arbete samt att skapa mera ba-lanserade stadsstrukturer. Ge-nom att intensifiera stadscentrasoch de omgivande regionernassamarbete kan programmet påså sätt förbättra regionernaskonkurrenskraft. Vad det handlarom är en samarbetsprocess därparterna utgörs av staten, re-gionerna, landskapsförbunden,kommunerna, privata sektornoch medborgarsamhället.Programmet fortgår till år 2006och omfattar 34 regionvisa re-gioncentrumprogram samt ettnätverkspilotprogram. Region-centrumprogrammet verkar in-om det tidigare Vasa län i Vasa-regionen, Jakobstadsregionen,Karlebyregionen och Seinäjoki-regionen. Programmet stöderäven ett nätverksbaserat samar-bete mellan Kauhajokiregionenoch Vasa- och Seinäjokiregioner-nas regioncentrumprogram (nät-verkspilotprogram).

Närmare information om detriksomfattande regioncentrumprogrammet:www.intermin.fi/alue/aky

Aluepolitiikan työkalu

Aluekeskusohjelma on osa kan-sallista aluepolitiikkaa. Sen avullapyritään tasapainottamaan suo-malaista aluerakennetta sekärakentamaan koko maan katta-va kasvavien ja kehittyvien kes-kusten verkosto. Aluekeskusoh-jelma pyrkii luomaan selkeänvaihtoehdon muuttoliikkeen kiih-tymiselle ja väestön keskittymi-selle muutamiin nopeasti kas-vaviin keskuksiin.

Omien vahvuuksienvahvistamista yhteistyössä

Aluekeskusohjelman tavoittee-na on erikokoisten kaupunkiseu-tujen omiin vahvuuksiin, osaa-miseen ja yhteistyöhön perustu-van sekä nykyistä tasapainoi-semman aluerakenteen vah-vistaminen. Ohjelma tiivistääkaupunkikeskusten ja niitä ym-päröivien seutujen yhteistyötä jasitä kautta parantaa näiden alu-eiden kilpailukykyä. Kysymys onyhteistyöprosessista, jossa ovatkumppaneina valtio, alueet,maakuntien liitot, kunnat, yksityi-nen sektori ja kansalaisyhteis-kunta.

Vuoteen 2006 jatkuvassa oh-jelmassa on mukana 34 seutu-kohtaista aluekeskusohjelmaasekä yksi verkosto-ohjelmapilot-ti. Entisen Vaasan läänin sisälläaluekeskusohjelmat toimivat Vaa-san seudulla, Pietarsaaren seu-

dulla, Kokkolan seudulla ja Seinä-joen seudulla. Lisäksi tuetaanKauhajoen seudun verkottumis-ta Vaasan ja Seinäjoen seutujenaluekeskusohjelmiin (verkosto-pilotti).

Lisää tietoa valtakunnallisestaaluekeskusohjelmasta:www.intermin.fi/alue/aky

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen55555

Vaasanseudun aluekeskusohjelmaa hallinnoivan VaasanseudunKehitys Oy:n (VASEK) hallitus hyväksyi 14.4.2004 Vaasanseudunstrategian seudun yhteisen kehittämistyön ohjeeksi. Tätä seutu-strategiaa laadittaessa on keskusteltu tulevaisuuden kehityksensuunnasta, seutuyhteistyöstä ja yhteisestä päätöksenteosta. Seutu-strategia on lähetetty lausuntakierrokselle kuntiin ja se on tarkoitushyväksyä alueen kehittämissuunnitelmaksi kuntien luottamus-henkilöistä koostuvassa Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukun-nassa vielä tämän vuoden aikana.

Strategiatyöskentely on pitkäjänteistä suunnittelua ja toimintaapitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaasanseudun stra-tegiassa tavoitteet on asetettu vuoteen 2015. Tavoitteet tarkistetaansäännöllisin väliajoin.

Seutustrategia on elinkeinopainotteinen ja sen tavoitteena onnostaa Vaasanseudun painoarvoa suurten ja kansainvälistyvien suo-malaisten kaupunkiseutujen joukossa. Tähän pyritään kehittämälläVaasanseudun vetovoimaisuutta, erikoisosaamista ja kansainvä-listymistä. Strategia on laadittu Vaasanseudun olemassa olevienmenestystekijöiden varaan ja siinä on otettu huomioon tulevaisuudenmuutosten tuomat haasteet.

Visio ja strategiset päämäärät vuonna 2015

Vaasanseudun tavoitetila vuonna 2015 on olla 115 000 asukkaan veto-voimainen, kansainvälinen, energinen ja turvallinen ympäristö asuk-kaille, yrittämiselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Vetovoimaisuussyntyy mm. hyvistä palveluista, viihtyisästä asuin- ja elinympäristös-tä sekä tehokkaasta elinkeinopolitiikasta. Kansainvälisyys näkyy su-vaitsevaisuutena ja monikulttuurisuutena, jonka pohjan luo seudunelävä kaksikielisyys.

Vuonna 2015 Vaasanseutu pyrkii olemaan Suomen yritysvaltaisinalue, jonka elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat Suomen kär-keä. Korkeakoulu- ja oppilaitosverkosto vahvistaa elinkeinoelämääentisestään. Vaasanseudun energiaklusteri on kasvanut kansainvä-lisestikin erittäin vahvaksi.

Kansainvälinen, avoin ja turvallinen Vaasanseutu on viihtyisäelinympäristö asumiseen ja opiskeluun ja houkuttelee alueelle lisääasukkaita ja yrityksiä. Seudun nopeat liikenne- ja tietoliikenneyhteydetsekä laadukkaat kaksikieliset palvelut tukevat alueen kilpailukykyä.

Lisätietoja Vaasanseudun strategiasta:tilaa esite toimistostammeinfo@vasek.fi, puh. (06) 282 8320

Vaasanseutuakehitetään yhteisenstrategian pohjalta

Styrelsen för Vasaregionens Utveckling Ab (VASEK) som admi-nistrerar Vasaregionens regioncentrumprogram godkände 14.4.2004en strategi som ska styra den gemensamma utvecklingen av Vasare-gionen. Regionstrategin baseras på diskussioner om den framtidautvecklingen, det regionala samarbetet och gemensamma beslut.Strategin har gått ut på utlåtanderunda till kommunerna och me-ningen är att den ska godkännas som regional utvecklingsplan av ensamarbetsdelegation för Vasaregionen bestående av kommuner-nas förtroendemän ännu under detta år.

Strategiarbetet innebär en långsiktig planering och verksamhetför att uppnå mål som enligt planen ska uppfyllas före år 2015. Målenjusteras regelbundet.

Regionstrategin är näringslivsorienterad och har som uppgift atthöja Vasaregionens status bland stora och internationella finländskastadsregioner. Arbetet går ut på att utveckla Vasaregionens drag-ningskraft, specialkompetens och internationella inriktning. Strateginbygger på de framgångsfaktorer som finns i Vasaregionen, men be-aktar även de utmaningar framtida förändringar medför.

Vision och strategiska mål för år 2015

Målet är att Vasaregionen år 2015 ska utgöra en attraktiv, internatio-nell, energisk och trygg miljö för 115 000 invånare, för företagsamhetoch för högklassigt kunnande. Regionens dragningskraft utvecklasbl.a. genom att man erbjuder goda tjänster, en trivsam boende- ochlivsmiljö samt en effektiv näringspolitik. Internationaliteten åter-speglas i tolerans och en mångkulturell miljö som grundar sig på re-gionens levande tvåspråkighet.

År 2015 ska Vasaregionen enligt målsättningen vara Finlandsmest företagsdominerade region och ett område som erbjuderutmärkta verksamhetsförutsättningarna för näringslivet. Även nät-verket av högskolor och läroverk bidrar till att stärka näringslivet.Vasaregionens energikluster är starkt även mätt med internationellamått.

Vasaregionen är en internationell, öppen och trygg livsmiljö förboende och studier och lockar både invånare och företag. Regionenssnabba trafik- och telekommunikationsförbindelser samt servicenpå två språk utgör en god grund för regionens konkurrenskraft.

Närmare information om Vasaregionens strategi:beställ en broschyr fråninfo@vasek.fi, tfn (06) 282 8320

Gemensam strategistyr utvecklingen avVasaregionen

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen66666

Vaasanseudulle on ominaista pien-ten yritysten suuri määrä. Näi-den yritysten toimintaedellytyk-siä pyritään parantamaan mm. li-säämällä niiden keskinäistä yh-teistyötä ja verkottumista.

Yritysten verkostoyhteistyönedellytyksiä

Jo nyt suuri osa pienistä ja kes-kisuurista yrityksistä toimii ali-hankintayhteistyössä oman toi-mittajaverkostonsa kanssa. Tek-nologiakeskus Merinovan pk-yritysten verkottumista kartoit-taneessa Value Engineering -hankkeessa selvitettiin, millaisiakehittämisalueita näiden yritys-ten yhteistyössä on.

Alihankintayhteistyötä teke-vä verkosto muodostuu yhä use-ammin sellaisista erikoistoimit-tajista, jotka keskittyvät omaanydinosaamiseensa. Tämä johtaasiihen, että määrättyjä toimintoja

ElinkeinoelämänkehittäminenVASEKin tärkeim-piä tehtäviä

hallitaan hyvin kapealla sektoril-la. Tämä ydinosaaminen olisi saa-tava verkoston käyttöön ja osaa-misen siirtoa pitäisi tapahtua se-kä toimittajien kesken että myöstoimittajilta päähankkijalle. Täl-löin varmistetaan päähankkijansuunnittelun toimivuus sekä yh-teisen tuotekehityksen ja tuot-teen valmistettavuuden parane-minen. Teknologiayhteistyö, tek-nologiansiirto ja tiedonsiirto ver-koston sisällä tulevat korostu-maan jatkossa, kun kilpailu siirtyyyritystasolta globaaliksi verkos-totasoiseksi kilpailuksi.

Yritysten laskenta- ja ohjaus-järjestelmiä tulisi kehittää siten,että yritykset tunnistaisivat pa-remmin tuotteiden ja asiakkai-den kannattavuuden. Koko ver-koston tulee toimia kustannus-tehokkaasti, jotta se pärjää ver-kostotasoisessa kilpailussa glo-baaleilla markkinoilla.

Karaktäristiskt för Vasaregionenär det stora antalet småföretag.Meningen är att förbättra för-utsättningarna för dessa företagbl.a. genom att intensifiera fö-retagens interna samarbete ochnätverksbildning.

Förutsättningar förnätverkssamarbete

Redan i dag fungerar en stor delav de små och medelstora fö-retagen som underleverantörerinom egna leverantörsnätverk.Projektet Value Engineering, dvs.teknologicentret Merinovas kart-läggning av nätverksbildningenbland industriella sm-företag, harutrett vilka utvecklingsområdenföretagens samarbete omfattar.

Nätverk för underleveran-törssamarbete består allt oftareav specialleverantörer som in-riktat sig på en egen kärnkun-skap. Resultatet är att styrningenav vissa funktioner sker inom enmycket smal sektor. Denna kärn-kunskap borde finnas tillgänglig

Utvecklingen avnäringslivet en avVASEKs viktigasteuppgifter

för nätverket och kunnandet bor-de överföras både internt mellanleverantörerna och mellan leve-rantörerna och huvudleveran-tören. På så sätt kunde man sä-kerställa en fungerande plane-ring och samtidigt förbättra dengemensamma produktutveck-lingen och produktionsmöjlig-heterna. Vikten av teknologi-samarbete, teknologiöverföringoch dataöverföring inom nät-verk kommer att accentueras iframtiden då konkurrensenöverflyttas från företagsnivå tillen global konkurrens på nät-verksnivå.

Ett mål för utvecklingen avföretagens redovisnings- ochstyrsystem är att företagen lät-tare ska kunna bestämma pro-dukternas och kundernas lön-samhet. För att kunna konkur-rera med andra nätverk på denglobala marknaden bör helanätverket fungera på ett kost-nadseffektivt sätt.

Vaasanseudusta pyritään luomaan yksi Suo-men yritysvaltaisimmista alueista vuoteen2015 mennessä. Tavoitteessa onnistuminenedellyttää VASEKilta ja alueen kunnilta aktii-visia uutta yritystoimintaa edistäviä toimia

Vaasanseudusta pyritään luomaan yksi Suo-men yritysvaltaisimmista alueista vuoteen2015 mennessä. Tavoitteessa onnistuminenedellyttää VASEKilta ja alueen kunnilta aktii-visia uutta yritystoimintaa edistäviä toimiasekä jo olemassa olevien yritysten kehittämis-tä ja niiden toimintaedellytysten parantamista.Yritysten määrän kasvu tuo lisää työpaikkojaja työpaikkojen lisääntyminen tuo alueellelisää asukkaita.

Vasaregionen ska enligt planerna varaFinlands mest företagsdominerade region år2015. För att lyckas med föresatsen behövsaktiva, företagsfrämjande åtgärder både frånVASEKs och från kommunernas sida. Viktigt

Vasaregionen ska enligt planerna varaFinlands mest företagsdominerade region år2015. För att lyckas med föresatsen behövsaktiva, företagsfrämjande åtgärder både frånVASEKs och från kommunernas sida. Viktigtär också att utveckla och förbättra de etable-rade företagens verksamhetsförutsättningar.Fler företag skapar fler arbetsplatser ochdetta i sin tur lockar mer folk till regionen.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen77777

- Emme puhu enää alihan-kinta- vaan partneriyhteistyös-tä. Meillä on verkostossammekahdenlaisia partnereita: vajaa20 lähipartneria ja kolmisen-kymmentä kauempana toimi-vaa partneria. Lähipartnerim-me sijaitsevat noin sadan kilo-metrin säteellä ja heidän kans-saan teemme yhteistyötä päi-vittäin. Kauempana sijaitsevatpartnerit ovat meille myös tär-keitä toimittajia, vaikka niidenkanssa emme olekaan niin tii-viisti yhteydessä. Mapromec osal-listuu aktiivisesti partnereiden-sa toiminnan kehittämiseen, ker-too Mapromecin toimitusjoh-taja Caj-Erik Karp.

Partneroitumiselle on omi-naista pitkäaikaiset ja luotta-mukselliset toimittajasuhteet jatoiminnassa pyritään otta-maan huomioon koko verkos-ton etu. Mapromec voi esimer-kiksi ottaa vastaan tilauksentuotteesta ja toimittaa sen ver-kostossa sellaiselle jäsenelle,joka tekee kyseistä osaa tai tuo-tetta. Uuden tuotteen valmis-tusta aloitettaessa kysytäänaina ensin oman verkoston jä-seniltä, olisivatko he halukkaitatoimittamaan osia siihen. Josjollekin osalle tai tuotteelle eilöydy tekijää, Mapromec voiolla mukana vauhdittamassauuden yrityksen perustamista.

Mapromec toimiiMapromec toimiiMapromec toimiiMapromec toimiiMapromec toimiipartneriverkostossapartneriverkostossapartneriverkostossapartneriverkostossapartneriverkostossa

- Yhteistyöllä pystymme tuottamaan asiakkaalle sellaista lisäarvoa, että olemmekilpailukykyisiä verrattuna halpatuotantomaihin, uskoo Caj-Erik Karp.

Mapromecin partneriverkosto on kaksitasoinen. Siihen kuuluvat strategisestitärkeät lähipartnerit sekä kauempana sijaitsevat partnerit, joihin ollaan yhteydessäharvemmin. Partneriyhteistyön tuloksena pääasiakas saa tuotteen varmasti javaivattomasti.

Vuonna 1985 perustettu Mapromec Oy onalusta asti toiminut järjestelmätoimittajana.Mapromec toimii alihankintaketjussayrityksenä, joka kerää toimittajiltaan tarvittavatosat, liittää ne yhteen valmiiksi osaksi taituotteeksi ja toimittaa ne edelleenpäähankkijalle.

- Vi talar inte längre om under-leverantörssamarbete, utanom partnersamarbete. Inomnätverket finns två kategorierav partner: knappt 20 närpart-ner och ett trettiotal mera av-lägsna partner. Våra närpart-ner befinner sig inom hundrakilometers radie och med dembedriver vi samarbete dag-ligen. Också de partner somfinns längre bort är viktiga, ävenom kontakterna med dem inteär lika intensiva. Vårt företagdeltar aktivt i utvecklingen avdessa partners verksamhet,berättar Mapromecs verkstäl-lande direktör Caj-Erik Karp.

Utmärkande för ett partner-skap är att leverantörsför-hållandet är långvarigt ochförtroligt och att man alltidförsöker beakta hela nätverketsintresse i verksamheten. Map-romec kan exempelvis ta emoten order på en produkt ochleverera den till en nätverks-medlem som gör just denna deleller produkt, och då en ny pro-dukt planeras frågar man alltidförst medlemmarna i det egnanätverket om det finns bered-skap att leverera delar till pro-dukten. Ifall ingen tillverkar enviss del eller produkt kan Map-romec hjälpa till att grunda ettnytt företag för ändamålet.

Mapromec fungerarMapromec fungerarMapromec fungerarMapromec fungerarMapromec fungerari ett partnernätverki ett partnernätverki ett partnernätverki ett partnernätverki ett partnernätverkMapromec Oy grundades år 1985 och har frånförsta början fungerat som systemleverantör ien underleverantörskedja. Verksamheten går utpå att samla nödvändiga delar från olikaleverantörer, montera ihop delarna till färdigastycken eller produkter och levereraprodukterna till huvudleverantören.

Mapromecs partnernätverk består av två nivåer: en nivå med strategiskt viktiganärpartner och en nivå med partner som befinner sig längre bort. I det senarefallet är kontakterna mera sporadiska. Partnersamarbetet garanterar atthuvudkunden får sin produkt på ett enkelt och säkert sätt.

- Genom att samarbeta kan vi producera ett så stort mervärde för kunden att vi ärkonkurrenskraftiga även jämfört med lågprisländerna, anser Caj-Erik Karp.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen88888

Åbo Akademin erillislaitoksena toimivaMediaCity toimii yliopiston sisäisenä

koulutus- ja tutkimuskeskuksena sekä tarjoaatuotantopalveluja mm. TV-tuottajille. Aca-demill –kiinteistö kätkee sisälleen täysinvarustetun monikameratelevisiostudion,ajanmukaiset jälkikäsittelytilat ja Suomenkehittyneimmän mediatutkimuslaborato-rion. MediaCityn yhteydessä toimiva Pohjan-maan Mediakomissio tarjoaa TV-tuottajilleerinomaiset alueelliset tuotantopalvelut.

Ruudun takana tapahtuuRuudun takana tapahtuuRuudun takana tapahtuuRuudun takana tapahtuuRuudun takana tapahtuu

Kevättalvella television neloskanavalla esi-tetyssä Headhunters –sarjassa oli paljon tut-tuja maisemia ja kuvakulmia. Sarjassa Vaasanäyttäytyi positiivisessa valossa, dynaami-sena ja eteenpäin menevänä kaupunkina.

Ennen kuin TV-sarja tai -elokuva voidaanesittää, sen tuotannossa on monta vaihetta.Esimerkiksi toukokuussa Närpiön seudullakuvatun Långfilm Productionsin uudenStjärnregn –lyhytelokuvan eteen on jo ennenkuvauksia tehty paljon töitä ja jälkikäsittelyvie vielä pitkän aikaa.

Stjärnregn –elokuvaa varten Pohjan-maan Mediakomission Lars Norrgård jaMichaela Esch etsivät sopivia kuvauspaikkojaPohjanmaalta ja olivat yhteydessä kuntiin,joissa kuvaukset päätettiin suorittaa. Media-komissio huolehti tarvittavan tuotantohen-kilökunnan ja näyttelijöiden sekä avustajienhankkimisesta. Myös osa tuotantoon tarvit-tavasta kameratekniikasta tuli Mediakomis-sion kautta.

-Produktiosta riippuen tuotantoon tar-

vitaan 30-50 henkilöä. Tavallisesti ohjaajallaon mukanaan vain 3-8 hengen luottotiimi,johon kuuluvat esimerkiksi päänäyttelijätsekä pääkuvaaja ja lavastaja, Norrgård sel-ventää.

Kun kuvaukset on suoritettu, alkaa tuo-tannon jälkikäsittelyvaihe, joka vie yleensäpaljon enemmän aikaa kuin kuvausten suun-nittelu ja toteuttaminen. MediaCityn va-kuuttavaa jälkikäsittelyosaamista markki-noidaan pohjoismaisille tuotantoyhtiöille jasen tuloksia voi seurata televisiosta viikoit-tain.

Suomen parasSuomen parasSuomen parasSuomen parasSuomen parastutkimuslaboratoriotutkimuslaboratoriotutkimuslaboratoriotutkimuslaboratoriotutkimuslaboratorio

MediaCityssä sijaitsee Suomen kehittyneinmediatutkimuslaboratorio, iDTV Lab, jossa

Media on yksi Vaasanseudun vahvoista toimialoista, joitaVaasanseudun Kehitys Oy ja aluekeskusohjelma haluavatvahvistaa. Tällä seudulla on sekä alan yrityksiä että koulutustaja tutkimusta. Televisiotuotannon osalta alueen vahvojatoimijoita ovat olleet jo pitkään mm. Yleisradio ja varsinkin senruotsinkielinen toimitus sekä dokumenttifilmeihin erikoistuneetyksityiset tuottajat.

Vaasanseudullavahvaamedia-osaamista

Vaasanseudullavahvaamedia-osaamista

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen99999

voidaan tutkia esimerkiksi katsojien suh-tautumista erilaisiin ohjelmaformaatteihin taiohjelmiin. Laboratorio-oloissa voidaan myöstestata erilaisia vuorovaikutteisia televisio-palveluita, esimerkiksi uuden digitelevisionmukanaan tuomia palvelumahdollisuuksia.Testeillä voidaan myös selvittää erilaistenlaitteiden ja ohjelmien käyttäjäystävälli-syyttä.

iDTV Lab:n tutkimusmenetelmät ovatmonipuoliset. Tutkimusta tehdään paitsi pe-rinteisesti kyselytutkimuksen avulla myösmittaamalla katsojien psykofysiologiset re-aktiot ja seuraamalla katsojien silmänliikkeitäsilmänliikekameran avulla. Tällä tavalla saa-daan entistä luotettavampaa tietoa katsojienreaktioista ja mielipiteistä.

Starkt media-kunnande iVasaregionen

Media är en av de branscher i Vasaregionens som VasaregionensUtveckling Ab och regioncentrumprogrammet vill förstärkaytterligare. Antalet branschföretag i regionen är stort ochmöjligheterna till utbildning och forskning goda. Starka regionalaaktörer inom TV-produktion är bl.a. Rundradion och särskilt densvenskspråkiga redaktionen. Dessutom finns det några privataproducenter som specialiserat sig på dokumentärfilmer.

D en fristående institution MediaCity vidÅbo Akademi fungerar som univer-

sitetets interna utbildnings- och forsknings-center. Institutionen erbjuder produktions-tjänster bl.a. för TV-producenter. FastighetenAcademill inhyser en fullständigt utrustad TV-studio med multikamera, tidsenliga efterbe-handlingsutrymmen och Finlands mest avan-cerade mediaforskningslaboratorium. Öster-bottens Mediekommission som verkar i an-slutning till MediaCity erbjuder högklassigaproduktionstjänster åt TV-producenter.

Aktivitet bakom rutan

I serien Headhunters som gick på vårvinternpå kanal fyra återgavs Vasa på ett positivtsätt som en dynamisk och framåtsträvandestad.

Produktionen av en TV-serie eller –filminnehåller många moment. Långfilm Produc-tions’ kortfilm Stjärnregn som filmades iNärpes i maj föregicks av mycket arbete ochefterbehandlingen tar ännu lång tid.

Inför filmen Stjärnregn satte Lars Norr-gård och Michaela Esch på ÖsterbottensMediekommission ner mycket arbete på attsöka fram lämpliga inspelningsplatser iregionen och höll en kontinuerlig kontaktmed kommunerna där filminspelningarnaskulle ske. Mediekommissionen svarade föranskaffningen av nödvändig produktions-personal, skådespelare och medhjälpare,men bidrog även med en del av den kamera-teknik som inspelningen förutsatte.

- Beroende på arbetets omfattning kräverett projekt av det här slaget 30-50 personer,men normalt har regissören med sig ett teampå endast 3-8 personer, t.ex. huvudskå-despelarna samt filmfotograf och scenograf,förklarar Norrgård.

Då inspelningarna är klara börjar efter-behandlingsfasen som i allmänhet tar myc-ket längre tid än planeringen och genom-förandet av filminspelningarna. MediaCityanlitas tack vare sitt gedigna efterbehand-lingskunnande av många nordiska pro-duktionsbolag och resultaten av arbetet kanvi se i TV varje vecka.

Finlands bäst forskningslaboratorium

MediaCity förfogar över Finlands mestavancerade mediaforskningslaboratorium,iDTV Lab. Laboratoriet gör det möjligt attundersöka t.ex. tittarnas attityder till olikaprogramformat eller program och att ilaboriatorieförhållanden testa olika inter-aktiva TV-tjänster, t.ex. de servicemöjlig-heter digi-TV medför. Med tester kan manockså utreda användarvänligheten hosutrustning och program av olika typ.

Undersökningsmetoderna i iDTV Labär mångsidiga; förutom traditionella en-käter genomförs även mätningar av tit-tarnas psykofysiologiska reaktioner ochögonrörelser med ögonrörelsekamera. Tackvare undersökningar av den här typen fårman fram tillförlitlig information om tit-tarnas reaktioner och åsikter.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 01 01 01 01 0

Vaasanseudun strategian tavoitteena on lisätä alueen elinkeino-elämän kilpailukykyä vuoteen 2015 mennessä seudun korkea-koulujen ja oppilaitosten avulla. Tavoitteen toteutuminen edel-lyttää yritysten ja oppi- sekä tutkimuslaitosten yhteistyön vah-vistamista entisestään. Oppilaitosten tutkintosuunnitelmissa onotettava entistä paremmin huomioon yritysten tarpeet. Lisäksioppi- ja tutkimuslaitoksissa pitäisi tehdä yhä enemmän alueenyrityksiä hyödyntävää tutkimusta.

KilpailukKilpailukKilpailukKilpailukKilpailukykykykykykyyyyykuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakasvattamallakasvattamallakasvattamallakasvattamallakasvattamalla

Liiketoiminta hajautetussaenergiantuotannossa

Vaasan yliopiston kehittämishanke hajau-tetun energiantuotannon liiketoiminnan mal-lien hahmottamisesta on erinomainen esi-merkki siitä, miten tutkimushanke voi lähen-tää sekä yliopiston sisällä toimivia yksiköitäettä elinkeinoelämää toisiinsa.

Mitä on hajautettu energiantuotanto?

Vaasanseudun energiaklusterissa on moniayrityksiä, joiden osaaminen liittyy hajau-tettuun energiantuotantoon. Hajautetullaenergiantuotannolla tarkoitetaan pienissä,usein paikallisissa energiantuotantolaitok-sissa tapahtuvaa energiantuotantoa. Mo-nesti nämä laitokset käyttävät uusiutuviaenergian lähteitä fossiilisten polttoaineidensijasta. Näillä laitoksilla täydennetään taikorvataan esimerkiksi ydinvoimaloissa tuo-tettua energiaa. Tällaisia laitoksia ovat mm.tuulivoimalat, biovoimalat ja paikalliset läm-pölaitokset.

Vaasan yliopisto on aloittanut kehit-tämishankkeen, jonka tarkoituksena onmäärittää hajautetun energiantuotannonliiketoiminnan malleja osana energiantuo-tannon ja energiamarkkinoiden kokonai-suutta. Hanke ei puutu energiantuotanto-laitosten teknisiin ratkaisuihin, vaan pyrkiihahmottamaan kokonaisuuden, jossa ener-giantuotantolaitos toimii. Tämä auttaa ra-kentamaan laitokselle liiketoimintamallin,jonka mukaan sen pitäisi toimia ollakseenkannattava. Hankkeessa ei kuitenkaan tyy-dytä kehittelemään vain yksittäisen laitoksenliiketoimintaa, vaan pyritään ottamaanhuomioon koko aluetalous.

Miksi hajautettua energiantuotantoa?

Hajautetun energiantuotannon osuus tuleekasvamaan lähivuosina. Sen puolesta pu-huvat monet asiat: se on yleensä ympä-ristöystävällistä, se hyödyntää uusiutuviaenergialähteitä ja vaikuttaa alueen työl-lisyyteen positiivisesti. Hajautettua ener-

giantuotantoa ja siihen liittyvien ratkaisujenkehittämistä tuetaankin sekä kansallisestiettä kansainvälisesti.

Hajautetun energiantuotannon tiellä onkuitenkin ollut paljon esteitä. Toistaiseksi senkehitys on ollut tekniikkalähtöistä; on kehitettyerilaisia teknisiä ratkaisuja ottamatta huomi-oon liiketoiminnallista kannattavuutta ja suh-detta olemassa oleviin energiaratkaisuihin.Nämä pienet yksiköt eivät ole pystyneet toi-mimaan kannattavasti ja ehkä siksi hajau-tettua energiantuotantoa ei ole pidetty vaka-vasti otettavana vaihtoehtona. Siksi monetratkaisut ovat jääneet myös teknisesti vii-meistelemättä.

Tämä hanke on monella tapaa ainutlaa-tuinen. Ensinnäkin siinä yhdistyy Vaasan yli-opiston eri ainelaitosten osaaminen ja koke-mus. Toisaalta se on tutkimushanke, joka pal-velee alueen tärkeintä elinkeinotoiminnan sek-toria, energiaosaamista. Hankkeen avulla lä-hennetään sekä yliopiston sisällä toimiviayksiköitä että elinkeinoelämää toisiinsa.

KilpailukKilpailukKilpailukKilpailukKilpailukykykykykykyyyyykuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakuntoon osaamistakasvattamallakasvattamallakasvattamallakasvattamallakasvattamalla

Vaasanseudun strategian tavoitteena on lisätä alueen elinkeino-elämän kilpailukykyä vuoteen 2015 mennessä seudun korkea-koulujen ja oppilaitosten avulla. Tavoitteen toteutuminen edel-lyttää yritysten ja oppi- sekä tutkimuslaitosten yhteistyön vah-vistamista entisestään. Oppilaitosten tutkintosuunnitelmissa onotettava entistä paremmin huomioon yritysten tarpeet. Lisäksioppi- ja tutkimuslaitoksissa pitäisi tehdä yhä enemmän alueenyrityksiä hyödyntävää tutkimusta.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 11 11 11 11 1

Kommersialisering av decentraliseradenergiproduktion

Det utvecklingsprojekt för utformandet avmodeller för en kommersialisering av de-centraliserad energiproduktion som genom-förs vid Vasa universitet visar hur ett forsk-ningsprojekt kan sammanföra både enheterinom universitetet och näringslivets olikaaktörer.

Vad är decentraliserad energiproduktion?

Inom Vasaregionens energikluster finns detidag många företag som är inriktade på de-centraliserad energiproduktion. Med decent-raliserad energiproduktion avses energi-produktion som sker i små, ofta lokala ener-giproduktionsanläggningar. Vanligt är att des-sa anläggningar utnyttjar förnybar energi istället för fossila bränslen. Energi som pro-

Syftet med en strategi för Vasa-regionen är att med hjälp avregionens högskolor och läro-verk öka det regionala närings-livets konkurrenskraft fram tillår 2015. Förutsättningen för attuppnå målet är att samarbetetmellan företag och läro- samtforskningsanstalter stärksytterligare. Företagens behovbör i större utsträckning äntidigare beaktas i läroanstalter-nas examensplaner. Läro- ochforskningsanstalterna bordedessutom i högre grad inriktaforskningen på områden somkommer regionens företag tillgodo.

FörbättradFörbättradFörbättradFörbättradFörbättradkonkurrenskrafkonkurrenskrafkonkurrenskrafkonkurrenskrafkonkurrenskraf tttttgenom ökadgenom ökadgenom ökadgenom ökadgenom ökadkompetenskompetenskompetenskompetenskompetens

Stormossenin bioreaktoreissa biojätteestä tuotetaankaasua, jota käytetään Stormossenin sähkön- ja

lämmöntuotantoon. Osa kaasusta käytetään Botniahallinlämmitykseen. Kuvassa Stormossenin kaasuvarasto.

I bioreaktorn i Stormossen omvandlas bioavfall till gassom utnyttjas till Stormossens el- och värmeproduktion.

En del av biogasen används för uppvärmning avBotniahallen. På bilden Stormossens gaslager.

duceras vid dessa anläggningar kompletterareller ersätter energi som produceras t.ex. ikärnkraftverk. Anläggningar av den här typenär bl.a. vindkraftverk, biokraftverk och lokalavärmeverk.

Vasa universitet har inlett ett utvecklings-projekt vars syfte är att fastställa modellerför en kommersialisering av decentraliseradenergiproduktion som en del av energipro-duktionen och energimarknaden. Projektetfäster ingen uppmärksamhet vid energipro-duktionsanläggningarnas tekniska lösnin-gar, utan försöker utforma en helhet inomvilken energiproduktionsanläggningen kanfungera. Anläggningen får alltså hjälp medatt bygga upp en kommersiell modell enligtvilken den bör fungera för att vara lönsam.Projektet inriktar sig inte enbart på enskildaanläggningar, utan beaktar även den re-gionala ekonomin i sin helhet.

Varför decentraliserad energiproduktion?

Verksamhet baserad på decentraliseradenergiproduktion kommer att öka under denärmaste åren. Fördelarna är många: endecentraliserad energiproduktion är i all-mänhet miljövänlig, den utnyttjar förnybara

energikällor och har en positiv inverkan påsysselsättningen i regionen. En decent-raliserad energiproduktion och utvecklingenav därtill kopplade lösningar får idag stödbåde på nationell och på internationell nivå.

Det har dock funnits många hinder för endecentraliserad energiproduktion. Hittills harutvecklingen varit teknikorienterad; man harkoncentrerat sig på tekniska lösningar utanatt beakta kommersiell lönsamhet och för-hållandet till befintliga energilösningar. Småenheter har inte kunnat fungera på ett lön-samt sätt och detta är kanske anledningentill att en decentraliserad energiproduktioninte ansetts vara ett beaktansvärt alternativ.Många lösningar har därför även teknisktsett inte slutförts.

Projektet är på många sätt unikt. För detförsta bygger det på den samlade kompetensoch erfarenhet som finns i de olika insti-tutionerna vid Vasa universitet. För det andraär det fråga om ett forskningsprojekt sombetjänar regionens viktigaste näringssektor,energikompetens. Projektet visar på ett ut-märkt sätt hur ett forskningsprojekt kan sam-manföra både enheter inom universitet ochaktörer verksamma i näringslivet.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 21 21 21 21 2

Useat kunnat ja seutukunnat miettivätparhaillaan vaihtoehtoisia hyvinvointi-

palvelujen järjestämismahdollisuuksia. Viimevuosien aikana yksityisen sektorin tuotta-mien hyvinvointipalvelujen määrä on kas-vanut. Mahdollinen palvelusetelijärjestelmänkäyttöönotto tullee kasvattamaan niidenmäärää entisestään.

Hyvinvointipalvelujen laatu, saatavuus jariittävyys ovat tärkeitä imagotekijöitä Vaa-sanseudulle. Seudun kuntien on yhdessäkehitettävä hyvinvointipalvelujen palvelun-tuotantojärjestelmä sellaiseksi, että kuntalai-sille pystytään takaamaan sosiaali- ja ter-veyspalvelut nyt ja myös tulevaisuudessa.

Uusia palveluntuotantomalleja kehitettävä

Vaasanseudun Kehitys Oy on aktiivisestimukana luomassa edellytyksiä vaihtoeh-toisille hyvinvointipalvelujen tuottamis-tavoille. VASEK on osarahoittajana esi-selvityksessä, jossa kartoitetaan Vaasan-seudulla toimivat sosiaali- ja terveysalanpalveluja tuottavat yritykset. Samassa tut-kimuksessa selvitetään näiden yritystenkoulutustaso, mahdolliset koulutustarpeetsekä tulevaisuudennäkymät.

Jatkossa on tarkoitus tarjota tutkimus-tulosten perusteella yrityksille niiden tar-vitsemaa koulutusta ja näin taata niille par-haat mahdolliset toimintaedellytykset. Hy-vinvointipalveluyrityksistä on tarkoitus kootaverkosto, joka pystyisi lähitulevaisuudessatarjoamaan palveluita myös alueen kunnille.

HyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenvarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeääkoko seudullekoko seudullekoko seudullekoko seudullekoko seudulle

Yksityisten palvelujen kysyntä kasvaa

Lasten ja nuorten asumiskoti Polku on toi-minut Isossakyrössä kolme vuotta. Tänä ai-kana asumiskoteja on tullut paljon lisää. Suu-rin osa niistä on erikoistunut jollekin tietyllealalle. Asumiskoti Polku palvelee nuoria, joillaon ollut psykiatrisia ongelmia ja jotka jostainsyystä eivät voi asua kotonaan.

- Ennen asumiskoti Polun perustamistaolin töissä psykiatrisella osastolla Vaasassa.Silloin nuorille oli joskus todella vaikea löytääsopivaa sijoituspaikkaa sairaalajakson jäl-keen, asumiskodin toimitusjohtaja Tuija Tiai-nen kertoo.Asumiskoti Polun toiminta-aluetta on peri-aatteessa koko maa, mutta suurin osa asuk-kaista tulee lähiseudulta oman kuntansasosiaalitoimen lähettäminä.

- Kyselyjä tulee koko ajan enemmän kuinmitä pystymme ottamaan vastaan, Tiainensanoo.

Tammikuussa 2004 Kyrönmaan kotisii-vouksen Laihialle perustanut Minna Ranta-mäki on ollut yllättynyt siitä, miten helppouuden yrittäjän on ollut löytää asiakkaita.

– Ilmeisesti tarvetta on paljonkin, kunhanyksityisiä palveluja opitaan käyttämään,sanoo Rantamäki.

Rantamäen asiakkaita ovat yksityisetihmiset. Ikäihmisiä joukossa on hiemanenemmän kuin lapsiperheitä. Rantamäki onvastannut hyvinvointipalveluita kartoitta-vaan kyselyyn ja on halukas jatkossa toimi-maan alueen hyvinvointipalveluja tarjoavas-sa verkostossa.

Kuntien rooli hyvinvointipalveluiden tuottajana on muuttumassa.Vanheneva väestö tarvitsee yhä enemmän palveluja. Samaan ai-kaan myös kuntien henkilöstö vanhenee ja kiristyneen taloudel-liseen tilanteen takia henkilöstömäärä vähenee. Tämä johtaa sii-hen, että kunnat yhä useammin ostavat tarvitsemansa palvelutulkopuoliselta palvelun tuottajalta tai tuottavat ne yhdessänaapurikunnan kanssa.

HyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenHyvinvointipalveluidenvarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeäävarmistaminen tärkeää

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 31 31 31 31 3

Många kommuner och regionerdiskuterar som bäst alternativa möj-

ligheter att arrangera välfärdstjänster. Underde senaste åren har välfärdstjänster somproduceras av företag inom den privatasektorn ökat och ifall ett system med ser-vicesedlar införs kommer antalet att ökaytterligare.

Välfärdstjänsternas kvalitet samt till-gången och omfattningen av dessa tjänsterär viktiga imagefaktorer. Regionens kom-muner måste tillsammans utveckla ett ser-viceproduktionssystem som garanterar attkommuninvånarna erbjuds social- ochhälsotjänster nu och även i framtiden.

Viktigt med nya modeller förserviceproduktion

Vasaregionens Utveckling Ab är aktivt medom att skapa förutsättningar för alternativasätt att producera välfärdstjänster. VASEKär delfinansiär i en kartläggning av regionalaföretag som producerar tjänster inom social-och hälsovårdbranschen. Inom ramen församma undersökning utreds utbildnings-nivån och eventuella utbildningsbehov i des-sa företag samt allmänna framtidsutsikter.

Syftet är att på basis av undersöknings-resultaten ge företagen den utbildning debehöver och därmed säkerställa optimalaverksamhetsförutsättningar. Meningen ärockså att bygga upp ett nätverk av företagsom inom en nära framtid kan erbjuda denhär typen av tjänster även till regionenskommuner.

Kommunernas roll som producent av välfärdstjänster hållerpå att ändras. Befolkningen åldras och är i allt större behov avtjänster. Då även kommunernas personal åldras och reduce-ras på grund av det skärpta ekonomiska läget har detta lett tillatt kommunerna i allt högre utsträckning köper nödvändigatjänster av utomstående serviceproducenter eller producerartjänsterna tillsammans med grannkommunen.

Efterfrågan på privata tjänster ökar

Polku, ett boendehem för barn och ungdom,har bedrivit verksamhet i Storkyro i tre år.Under dessa år har antalet boendehem ökat,men största delen av hemmen är inriktadepå särskilda områden. Boendehemmet Polkubetjänar unga som haft mentala problem ochsom av någon anledning inte kan bo hemma.

- Innan boendehemmet Polku grundadesarbetade jag på en psykiatrisk avdelning iVasa. På den tiden var det ibland verkligtsvårt att hitta ett lämpligt placeringsställeefter sjukhusperioden, berättar boendehem-mets verkställande direktör Tuija Tiainen.

Boendehemmet Polkus verksamhets-område omfattar i princip hela landet, menstörsta delen av invånarna kommer frånnärregionen, hänvisade dit av socialväsen-det i den egna kommunen.

- Vi får hela tiden fler förfrågningar omplaceringar än vad vi kan ta emot, sägerTiainen.

Minna Rantamäki som startade företagetKyrönmaan kotisiivous i Laihela i januari 2004har varit överraskad över hur lätt det varitatt som ny företagare hitta kunder.

– Tydligen är behovet stort, det gäller baraatt lära sig använda privata tjänster, sägerRantamäki.

Företagets kunder är enskilda människor,något fler åldringar än barnfamiljer. Ranta-mäki har besvarat enkäten om välfärds-tjänster och är villig att i fortsättningen fun-gera i ett regionalt nätverk av företag somerbjuder dessa tjänster.

Säkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt för

Säkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avSäkerställandet avvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt förvälfärdstjänster viktigt för

hela regionenhela regionenhela regionenhela regionenhela regionen

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 41 41 41 41 4

Vaasanseutu on ollut Museovirastossavahvasti esillä kansallisen merikalastus-

museon sijoituspaikaksi. Mustasaaren kuntaon selvitellyt mahdollisuuksia kyseisen mu-seon perustamiseksi osana uutta saaristo-asioien osaamiskeskusta. Osaamiskeskustulisi todennäköisesti sijaitsemaan Fjärd-skärissä, Raippaluodon sillan kupeessa.

Tarkoituksena on koota saaristoasioidenosaamiskeskukseen kansallisen merikalas-tusmuseon lisäksi myös saariston tutkimus-toimintaa, luonnontieteellinen kasvatuskes-kus, kalastuksen kehittämisyksikkö sekäluontokuvauksen ja –videoesittelyn osaamis-keskus. Näiden eri alojen kokoaminen sa-maan yhteyteen lisäisi keskuksen kiinnos-tavuutta. Kaikki kyseiset alat liittyvät saa-ristoon ja toisiinsa.

Hankkeen esiselvitykseen ovat osallis-tuneet Mustasaaren kunnan lisäksi TE-kes-kus, MediaCity, Svenska Yrkeshögskolan,Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiede-kunta ja Pohjanmaan liitto. VASEK rahoittaaosaamiskeskuksen suunnitteluvaihetta alue-keskusohjelman kautta.

SaaristoasioidenosaamiskeskussuunnitteillaMustasaareen

SaaristoasioidenosaamiskeskussuunnitteillaMustasaareen

Seutu-uutisetSeutu-uutisetSeutu-uutisetSeutu-uutisetSeutu-uutiset

Enligt Museiverket kunde Vasaregionenvara en lämplig förläggningsplats för ett

nationellt havsfiskemuseum. Korsholmskommun planerar, att museet kundegrundas som en del av ett kunskapscentrumför skärgårdsfrågor. Kunskapscentret skullesannolikt placeras på Fjärdskär intillReplotbron.

Syftet är att kunskapscentret för skär-gårdsfrågor skulle omfatta förutom ett na-tionellt havsfiskemuseum även en enhet förskärgårdsforskning, ett naturvetenskapligtpedagogiskt center, en utvecklingsenhet för

Kunskapscenter förskärgårdsfrågor planeras iKorsholm

fiske samt ett center för naturfotograferingoch –videoförevisning. Genom att samman-föra dessa olika sektorer skulle centrets att-raktionskraft öka. Alla sektorer är förknippa-de med skärgården och med varandra.

Korsholms kommun samt TE-centralen,MediaCity, Svenska Yrkeshögskolan, peda-gogiska fakulteten vid Åbo Akademi och Ös-terbottens förbund har deltagit i projektetsförutredning. VASEK delfinansierar pla-neringen av kunskapscentret via regioncent-rumprogrammet.

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 51 51 51 51 5

VASEK selvittää parhaillaan millaisia mahdollisuuksia olisiperustaa Vaasanseudulle urheiluakatemia. Urheiluakatemiaauttaa huippu-urheilijoita yhdistämään opiskelun ja urheilunharjoittelun. Tällä tavalla saadaan lahjakkaat nuoret urheilijatjatkamaan lupaavasti alkanutta urheilu-uraansa myös opiskelunlomassa. Tällä hetkellä suurin osa heistä lopettaa huippu-urheilunlukion jälkeen.

Vaasanseudulla on olemassa hyvät puitteet urheiluakatemianperustamiselle, sillä täällä on monipuoliset opiskelumahdol-lisuudet ja korkeatasoiset urheilupaikat. Muista Suomen ur-heiluakatemioista poiketen Vaasanseudun urheiluakatemia tulisiolemaan kaksikielinen. Eri urheilujärjestöt ovat kiinnostuneitaVaasanseudun urheiluakatemiasuunnitelmista.

Urheiluakatemian perustaminen vaikuttaisi positiivisesti Vaa-sanseudun imagoon. Erityisesti alueen oppilaitosten imago ko-hoaisi, jos niissä opiskelisi kansallisesti ja kansainvälisestikintunnettuja urheilijoita. VASEKin palkkaama suunnittelija selvittääurheiluakatemian perustamismahdollisuudet tämän vuodenloppuun mennessä.

VASEK utreder möjligheterna att grunda en idrottsakademi iVasaregionen. Idrottsakademin skulle hjälpa unga elitidrottsmänatt förena studier och träning och ge dem chansen att fortsättaen lovande karriär vid sidan av studierna. I dag är situationenden, att många unga talanger lägger av med idrottsutövandetefter gymnasiet.

Tack vare mångsidiga studiemöjligheter och ett stort antalhögklassiga idrottsplatser är förutsättningarna för att grunda enidrottsakademi i Vasaregionen sällsynt goda. Till skillnad frånövriga idrottsakademier i Finland skulle den i Vasaregionendessutom vara tvåspråkig. Många idrottsorganisationer harredan uttryckt sitt intresse för planerna.

Grundandet av en idrottsakademi skulle inverka positivt påVasaregionens image. Särskilt mycket skulle läroverken vinnapå projektet om de bland sina studerande skulle ha nationellt ochinternationellt kända idrottsmän. En projektchef avlönad avVASEK håller som bäst på att utreda möjligheterna att grundaidrottsakademin och beräknar vara klar med arbetet inom dettaår.

UrheiluakatemiaVaasanseudulle

Idrottsakademii Vasaregionen

VASEK har på sina webbsidorinfört ett företagsregister sominnehåller ca 6 600 regionala före-tag. Uppgifterna baseras på Sta-tistikcentralens företagsstatistik.Användningen av registret ärkostnadsfri och företagen kansökas med olika sökkriterier, t.ex.enligt kommun, bransch ellernamn. Registret är till hjälp förföretag, privatpersoner och kom-muner och syftet är att det skahjälpa företag att bygga upp nät-verk.

Företagsregistret kommer attutvecklas och i fortsättningen in-nehålla nya regionvisa bransch-klassificeringar. I ”energikluster”-branschen införs t.ex. alla företag

som utför underleverantörsarbete till företag i energibranschen.Uppgifter om det egna företaget kan korrigeras eller uppdaterasgenom att man tar kontakt med VASEK, t.ex. via e-postlänkensom finns i registret. Vasaregionens företagsregister har byggtsupp och underhålls av Vasaföretaget Visualweb Oy.

VASEK fortsätter att bygga upp register och kommer härefteratt inrikta sig på en registrering av regionala lediga företags-tomter och –lokaler.Företagsregistret: www.vasek.fi

VASEKs nya webbsidor färdiga

VASEKs webbsidor har producerats av Visualweb Oy. Sidornautvecklades parallellt med uppbyggnaden av företagsregist-ret. VASEKs nya webbsidor finns på adressen www.vasek.fi.

Omfattande register överOmfattande register överOmfattande register överOmfattande register överOmfattande register överVasaregionens företagVasaregionens företagVasaregionens företagVasaregionens företagVasaregionens företag

www.vasek.fi

VASEK on julkaissut www-sivuil-laan yritysrekisterin, johon onkoottu noin 6 600 yritystä Vaa-sanseudulta. Rekisterin tiedotperustuvat Tilastokeskuksen yri-tystilastoihin. Rekisterin käyttöon ilmaista ja sieltä voi hakea yri-tyksiä erilaisilla hakukriteereillä,esimerkiksi sijaintikunnan, toi-mialan tai nimen mukaan. Re-kisteri palvelee sekä yrityksiäettä yksityishenkilöitä ja kuntiaja sen tarkoitus on omalta osal-taan helpottaa yritysten verkot-tumista.

Yritysrekisteriä kehitetään jat-kossa mm. siten, että siihen teh-dään uusia aluekohtaisia toimi-alaluokituksia. Esimerkiksi ”ener-giaklusteri” –toimialaan sisälly-tetään myös kaikki energia-alan yrityksille alihankintatyötä te-kevät yritykset. Oman yrityksen rekisteritietoja voi korjata taipäivittää ottamalla yhteyttä VASEKiin rekisterissä olevan sähkö-postilinkin kautta. Vaasanseudun yritysrekisterin toteutti ja sitäylläpitää vaasalainen Visualweb Oy.

VASEK jatkaa rekisterien rakentamista ja keskittyy seuraa-vaksi Vaasanseudun vapaiden yritystonttien ja –toimitilojenrekisteröintiin.Yritysrekisteri: www.vasek.fi

VASEKin uudet www-sivut julkaistu

Visualweb Oy on toteuttanut VASEKin www-sivut. Niidenkehitystyö kulki käsi kädessä yritysrekisterin luomisen kanssa.VASEKin uudet www-sivut löytyvät osoitteesta www.vasek.fi.

Kattava rekisteriKattava rekisteriKattava rekisteriKattava rekisteriKattava rekisteriVaasanseudun yrityksistäVaasanseudun yrityksistäVaasanseudun yrityksistäVaasanseudun yrityksistäVaasanseudun yrityksistä

RegionnyttRegionnyttRegionnyttRegionnyttRegionnytt

Energinen Vaasanseutu 2 2004 Energiska Vasaregionen1 61 61 61 61 6

Vaasan kaupunki - Vasa stadPL / PB 365101 Vaasa / VasaPuh. vaihde / Tel. växel: (06) 325 1111Fax: (06) 325 1006etunimi.sukunimi@vaasa.fifornamn.efternamn@vaasa.fiwww.vaasa.fi

Isonkyrön kunta - Storkyro kommunPL / PB 2961501 Isokyrö / StorkyroPuh. vaihde / Tel. växel: (06) 470 1111Fax: (06) 470 1444isonkyron.kunta@isokyro.fiwww.isokyro.fi

Jurvan kunta - Jurva kommunPL / PB 566301 JurvaPuh. vaihde / Tel. växel: (06) 367 1501Fax: (06) 363 2 502neuvonta@jurva.fiwww.jurva.fi

Korsholm kommun - Mustasaaren kuntaCentrumvägen / Keskustie 465610 Korsholm / MustasaariTel. växel / Puh. vaihde: (06) 327 7111Fax: (06) 327 3270fornamn.efternamn@korsholm.fietunimi.sukunimi@korsholm.fiwww.korsholm.fi

Korsnäs kommun - Korsnäsin kuntaStrandvägen 432366200 KorsnäsTel. växel / Puh. vaihde / (06) 347 9111Fax: (06) 347 9190info@korsnas.fiwww.korsnas.fi

Laihian kunta - Laihela kommunLaihiantie 2866400 Laihia / LaihelaPuh. vaihde / Tel. växel: (06) 475 0411Fax: (06) 475 0405laihian.kunta@laihia.fiwww.laihia.fi

Malax kommun - Maalahden kuntaMalmgatan / Malminkatu 566100 Malax / MaalahtiTel. växel / Puh. vaihde / (06) 347 7111Fax: (06) 347 7111malax@malax.fiwww.malax.fi

Maxmo kommun - Maksamaan kuntaTottesund 52966640 Maxmo / MaksamaaTel. växel / Puh. vaihde: (06) 345 1520Fax: (06) 345 0227fornamn.efternamn@maxmokommun.fiwww.maxmo.fi

Oravais kommun - Oravaisten kuntaPB / PL 666801 Oravais / OravainenTel. växel / Puh. vaihde: (06) 385 2 111Fax: (06) 385 2 150oravais.kommun@oravais.fiwww.oravais.fi

Vähäkyrön kunta - Lillkyro kommunPL / PB 566501 Vähäkyrö / LillkyroPuh. vaihde / Tel. växel: (06) 475 1111Fax: (06) 478 3074vahakyro@vahakyro.fiwww.vahakyro.fi

Vörå kommun - Vöyrin kuntaPB / PL 566601 Vörå / VöyriTel. växel / Puh. vaihde: (06) 382 0200Fax: (06) 382 0300vora@vora.fiwww.vora.fi

Vaasanseudun Kehitys OyVasaregionens Utveckling AbVASEK

PL / PB 81065101 Vaasa / Vasa

Puh. / Tel. (06) 282 8320Fax: (06) 282 8499

info@vasek.fiwww.vasek.fi