Riihimäen kaupungin tiedotuslehti • www.riihimaki.fi • Julkinen tiedote / ryhmäjakelu

4 - 5Uusi kaupungin-geodeetti viihtyy Riihimäellä

6 - 7Kaupunginbudjetti elää vuoden ympäri

12 -15Tietopaketti Riihimäen Vedestä

KoTi kaupunki &2• 2011

Kuv

a: S

aara

Vuo

rjoki

Ko

Ti&

ka

upu

nk

iNäyttelyt&museot

Silloin tällöin joku kysyy, millaista on elää Riihi-mäellä; mitä kaupunki tarjoaa asukkailleen? Vastaan, etten tiedä. Omissa oloissaan elävä ei tosiaankaan tiedä eikä valehteleminen tule kysymykseen enää tässä iässä.

Luulen asuvani verrattain tapahtumaköyhässä pie-nenpuoleisessa kaupungissa, josta ostettu pieni maa-kaistale riittää takaamaan oman viihtyvyyteni. Päälle päätteeksi junayhteydet muualle maahan ovat mitä parhaimmat.

Tällainen puhe voi kuulostaa vähättelyltä. Sitä se ei ole. Tapahtumaköyhyys oli ja on valtti, ainakin minun kirjoissani. Heti muuton jälkeisellä viikolla se näyttäy-tyi plusmerkkisinä shokkeina. Teimme remonttia ja silloin tällöin piti pistäytyä raitilla hoitamassa tuoreen kuntalaisen juoksevia asioita tai vain ruokaostoksilla. Vantaan ruuhkiin totutelleelle tuntui sadunomaiselta astua kaupungin virastoon, jonka jonossa oli vain yksi ihminen. Kauppa- ja apteekkireissustakin saattoi sel-vitä varttitunnissa. Pidin siitä silloin ja pidän siitä nyt, mutta sekin on vain itsensä kokoinen huomio.

Joskus ´80–luvun Kajaanissa muistan kuulleeni väit-tämiä etelän asukkien epäaitoudesta. Lauseke tuli tulkita niin että Kainuussa oltiin aitoja, tai ainakin aidompia kuin alemmilla karttapaikoilla. Ilmiö oli sitä voimakkaampi mitä korkeammalle Suomineitoa kipusi. Yhtäältä katsoen sellainen kotiseuturakkaus on hellyttävää, mutta sen kivijalkana on aina itsepetos.

Jokaisessa aiemmassa asuinpaikassani on omat puutteensa. Esimerkiksi Savonlinna: kuva-uksellinen paikka, vain karttasijainti sattui epäonnistumaan. Kaupungin maantie-teellinen motissa olo pahenee vuosi vuodelta: mikään virtaus tai elvyttävä voima ei kulje sitä kohti. Sikäli Riihi-mäkeä on siunattu: ajan olot huo-mioiden työläisen olisi hyvä asua jossain etelän seutuvilla. Näistä asemista kirjoittaessani katson olevani riittävän lähellä.

Aika hyvä kaupunki aika hyvässä paikassa.

aika hyvä kaupunki

KoLUMNi Jarkko Martikainen

RiiHiMÄEN KAUPUNGiN TiEDoTUSLEHTi Julkaisija Riihimäen kaupunkiPäätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo OyToimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo KiviojaPainopaikka Suomen Lehtiymä Oy, Tuusula

Telefoneerataan -näyttely kaupungin-museossa 11.9.–26.4.2012.11.9.–20.11. Riihimäen kaupunginmuseo 50 vuotta -juhlanäyttely.www.riihimaki.fi/kaupungin-museo, Öllerinkatu 3

Lasikomppania – nuutajärveläiset lasitaiteilijatNuutajärveläiseen lasi-taiteeseen voi käydä tutustumassa 31.12. asti. www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23

Riihimäen Teatteri■ Tankki Täyteen

■ Lampaansyöjät

■ Syntipukki Riihimäen Teatteriwww.riihimaenteatteri.fiHämeenaukio 1

Nuutajärvi esillälasimuseossa

Kaupunginmuseo juhlii

■ Päivi Lazarov

Tärkeä mielipideKaupunki kysyi syyskuussa asukkaittensa mielipiteitä Riihimäestä. Miksi kaupunkia kiinnostaa kuntalaisten mielipiteet turvallisuudesta tai viihtyisyy-destä? Siksi, että vahva, yhtenäinen kaupunki-identiteetti – me-henki – ei synny hallinnollisessa norsunluutornissa. Sen tekevät kaikki yhdessä: riihimäkeläiset asukkaat ja yritykset, kaupungin työntekijät ja päättäjät.

Yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan erityisesti taloudel-lisesti haastavana aikana. Kuntatalous on ollut syksyn puheenaihe ja on aiheena myös Koti&Kaupunki-lehdessä: mitä yhteisten palveluiden tuottaminen maksaa ja miten kaupungin talousarvio syntyy. Kuntalaisten mielipiteet painavat myös budjetin laadinnassa.

Mielipiteet ovat tärkeitä ja niitä toivomme teiltä tästäkin lehdestä. Palautetta, samoin kuin juttuvinkkejä, voitte lähettää joko netin kautta tai lehdessä olevalla palautelomakkeella.

Kiitos myös kevään tiedotuslehdestä antamistanne kommenteista. Palautteissa toivottiin muun muassa juttua virkistysalueista ja luontopoluista. Niistä kerrom-me seuraavassa lehdessä kun kevät taas koittaa!

2

TÄSSÄ NUMERoSSA:Lyhyesti

Ekologinen jalanjälki on pieniRiihimäkeläisen ekologinen jalanjälki kestää vertailun. Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki oli KuntaJälki-hankkeen pienin. Kuntien ekologisen jalanjäljen laskentahank-keeseen osallistui Riihimäen lisäksi 23 muuta suomalaiskuntaa. ■Lisätietoja:www.riihimaki.fi/ymparisto

Ehkäisevänpäihdetyön viikkoRiihimäen A-klinikka ja nuorten palve-lupiste Nuppi järjestävät keskiviikkona 9.11. kaikille avoimen päihdefoorumiin Riihimäen lukiossa.

Tilaisuuden alustaa yksi Suomen johtavia nuorten alkoholikäyttäytymisen tutkijoita, Elä-mä on Parasta Huumetta ry:n menetelmäkehit-täjä Antti Maunu. Alustuksen jälkeen Riihimä-en vaikuttajista koostuva paneeli keskustelee ja vastaa yleisön kysymyksiin. Päihdefoorumissa nähdään myös Riihimäen Nuorisoteatterin Leiskaa steissillä -näytelmä. ■

Terveyskioski uimalaanRiihimäen uimalaan on avattu liikuntayk-sikön palvelupiste, joka sai nimikilpailussa nimekseen Terveyskioski RiihiKunto. Palve-lupaletissa on ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa, kuntosaliohjausta, liikuntavälineiden lainausta, kehonkoostumusmittausta ja kuntotestausta. Palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä ja maksuttomia. RiihiKunnossa järjestetään myös erilaisia hyvinvointiin liittyviä teemapäiviä.

Toiveita teemapäivistä voi esittää vs. ter-veysliikuntakoordinaattori Marjo Konttiselle: marjo.konttinen@riihimaki.fi. RiihiKunto on auki maanantaisin klo 16.00 – 18.30 ja keski-viikkoisin 13.00 – 15.00. ■Lisätietoja:www.riihimaki.fi/liikunta

12 –15Tietopaketti Riihimäen Vedestä■ Kiinteistön talvihuolto on tärkeä osa omakotiasujan huolenpitoa kodistaan. Lue Riihimäen Veden vinkit syyshuoltoon.

■ Jätevedestä tulee puhdasta vettä Vantaanjokeen. Seuraamme, millaisen prosessin läpi jätevesi kulkee ja mitä sille tapahtuu.

LiiTE

Riihimäen Nuorisoteatteri esittää:■ Lex ihmemaa – Liisan seikkailu Nuorisoteatterin 20-vuotisjuhlanäytelmä ■ Sampo showtaa

www.rnt.fiSuokatu 9

Metsästysmuseossa esitellään 7.10.– 6.11.vuoden 2010 luontokuvia, ja 10.11.– 8.1.2012 Eeva Kontturin taidetta luonnonmateriaaleista.

www.metsastysmuseo.fiTehtaankatu 23 A

4 -5Riihimäki sai uuden kaupungingeodeetin

6 -7Kuinka kaupungin budjetti syntyy?

8 -9Harjunrinteen koulu uudistuu

10 -11Ajankohtaista Riihimäeltä■ Riihimäen kaupunginmuseo juhlii 50 toimintavuottaan.

Kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, vaikka esillä on vain pieni osa.

■ Uusi nuorisovaltuusto on valittu. Nuorisovaltuusto on kunnallisesta päätöksenteosta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille oiva paikka oppia ja vaikuttaa.

■ Riihimäen Teatteri viettää 65-vuotisjuhlavuottaan. Syksyn Tankki täyteen on vetänyt niin hyvin, että katsojatavoite

saavutettiin ennen ensi-iltaa ja nyt myydään jo kevättä.

Luontotaidetta Metsästysmuseossa

Sattuma ja uskallus taidemuseossa

Reino Laitasalon maalauksia ja grafiikkaa sekä Ella-Maija Antti-la-Laitasalon nukkeja 11.12. saakka. Perjantai-sin vapaa pääsy.

www.riihimaki.fi/taidemuseoTemppelikatu 8

3

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

M uutimme Riihimäelle työn perässä huhtikuus-sa. Asuinalueen valin-nassa tärkeää oli sopiva etäisyys kouluun. Lisä-pisteitä tulee luonnon

läheisyydestä, sanoo Riihimäen kaupungin-geodeetti Ari Vettenterä.

Vettenterä tuli Riihimäen kaupungin-geodeetiksi Someron maankäyttöinsinöörin virasta. Noin 9 400 asukkaan Somero on muuttotappioalue, jossa kysyntää on lähinnä keskustan rivitaloihin.

Ari Vettenterä, 38, on syntyperäinen es-poolainen, joka valmistui maanmittauksen diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakou-lusta. Hän muutti Riihimäelle vaimonsa, 10-, 8- ja 4-vuotiaiden lasten, kolmen koiran ja kymmenen gerbiilin kanssa. Räätykänmäen Vasikkahaasta löytyi omakotitalo, jossa on viihdytty. Herajoen kouluun on sopivan lyhyt matka.

– Olemme hurjan tyytyväisiä viime kesään Riihimäellä. Parhaillaan testaamme kerhojen ja muiden harrastusten toiminnan. Tyttöjä kiinnostavat tanssi ja muu liikunta sekä kokkikerho.

Perheen äiti työskentelee kotona ja hoitaa nuorimmaista, ja avoin päiväkoti ja seura-kunnan päiväkerhot saavat kiitosta. Oma-kotialueella ovat naapurit tulleet jo tutuiksi. Koirien ulkoiluttamiseen on hyvät maastot. Piha on pieni, joten sen hoitamiseen ei kulu liikaa aikaa.

Riihimäen palvelut saavat uudisasukas-perheeltä melko hyvät pisteet: koko perhe on kirjaston suurkuluttaja. Maauimala on ihana, mutta uimahallissa olisi kiva olla vesiliuku-mäki. Paikallisliikennekin pelaa Someroa paremmin.

Kalmu on suurin kasvusuunta – Ostetaan maata kaupungille, jalostetaan se tonteiksi, jotka myydään, Ari Vettenterä ki-teyttää kaupungingeodeetin tehtävät.

– Nykyinen Riihimäki on pieni, hyvin tii-vis ympyrä, jonka keskustaan ei enää mahdu lisää tontteja. Pohjoisessa kasvua rajoittavat Ekokem, idässä ja lännessä rata ja tiet, eteläs-sä kosteikot.

Moni perhe haluaa, ettei etäisyys rauta-tieasemalle ole pitkä ja että kauppaan pääsee helpolla. Jos näihin toiveisiin lisätään omako-tiasuminen, taloja on pakko olla aika tiheässä.

Vettenterä muistuttaa, että kaupungin talous on sellaisessa jamassa, että työssä pitää ajatella kustannustehokkuutta.

Vettenterän silmät suuntautuvat Kal-muun, missä on osayleiskaavamenettely me-neillään. Se on Riihimäen kasvun pääsuunta ja perustuu vuosina 2004-2005 tehtyyn kasvu-suuntavertailuun. Parhaillaan työstetään pa-lautteita, joita kaavasuunnitelmista on saatu. Kaupunki yrittää edetä maakaupoissa.

– Kun osayleiskaava on valmis ja hy-väksytty, tulee paine ottaa alue käyttöön. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Kalmusta voidaan myydä tontteja ja myynnissä edetä idästä länteen.

– Nyt kaikki panokset ovat yhdessä kopassa. B-suunnitelmaa ei ole. Riuttasta ja Arolammista on puhuttu. Päättäjien harteilla on iso vastuu ja paljon painetta, Vettenterä pohtii.

Lisää pien- ja kerrostalojaRiihimäellä rivitalotonttien kysyntä ylittää tarjonnan. Syyskuussa on käyty tarjouskil-pailu Vahteriston rivitalotonteista. Kun ne on rakennettu, uuden kodin saa noin sata asukasta.

Metsäkorvessa tulee myyntiin omakoti- ja rivitalotontteja kahdessa vaiheessa kuluvana ja ensi vuonna, 40-50 tonttia kumpanakin.

– Kerrostaloja nousee Piikinmäkeen, missä aseman läheisyys luo kysyntää. Toinen kaavamuutosalue aseman lähellä, entisen kauppatorin alue, ei ole edistynyt toivotusti kaavasta jätettyjen valitusten vuoksi.

– Peltosaari mullistaa tilannetta, sillä ny-kyisten kerrostalojen peruskorjausten lisäksi saadaan lisää kerrosalaa. ■

HYViN NÄYTTÄÄ RiKSU ToiMiVAN

Metsäkorven alueelle kaupungin koillis-osaan nousee uusi 85 omakotitalon ja kuuden rivitalon asuinalue. Omakotitonttien koot vaihtelevat reilusta 800 neliömetristä yli 1700 neliömetriin. Rakennusoikeutta tonttia kohden on 220–350 kem2.Kaupunginvaltuusto hyväksyi tonttienhinnoittelun lokakuussa. Alueen kunnallis-tekniset työt käynnistyvät kevättalvella 2012 ja valmistuvat kesän aikana.

Lisätietoja kaikista kaupungin omakotitonteista: www.riihimaki.fi/Omakotitontit

omakotitonttien haku RiihimäelläTonttihakemus löytyy kaupungin kotisivuilla osoitteesta www.riihimaki.fi/tonttihakemus

Vaihtoehdot hakemuksen toimittamiseen■ Täytä ja lähetä hakemus verkossa.■ Tulosta pdf-lomake ja täytä se. Postita,

faxaa tai tuo lomake henkilökohtaisesti teknisen keskuksen kirjaamoon.

■ Nouda tonttihakemus kartta- ja tonttipal-veluista. Postita, faxaa tai tuo henkilökoh-taisesti se teknisen keskuksen kirjaamoon.

Yhteystiedot

Riihimäen kaupunki, tekninen keskus, kartta- ja tonttipalvelutKäyntiosoite: Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäkip. 019 758 4840

Riihimäen kaupunki, tekninen keskus, kirjaamoPostisoite: PL 12511101 Riihimäkifax 019 758 4808

Metsäkorpeen nousee uusi asuinalue

FAKTAA

Mitä geodeetti tekee?Kaupungingeodeetin tehtävänä on ostaa kaupungille maata ja jalostaa niistä myytäviä tontteja. Kaupungingeodeetti toimii myös kartta- ja tont-tipalvelut yksikön esimiehenä.

Kaupungingeodeetti Ari Vettenterä muutti perheineen Riihimäelle

4

Nykyinen Riihimäki on pieni, hyvin tiivis ympyrä, jonka keskustaan ei enää mahdu lisää tontteja.

Riihimäen kasvun pääsuunta on Kalmu. Uusi kaupun-gingeodeetti toivoo, että Kalmun tonttien myynti voidaan aloittaa suunnitelman mukaisesti vuonna 2016.

Kuva: Saara Vuorjoki

5

R iihimäen kaupungin kehit-tämispäällikkö Ritva Mus-tonen kertoo budjetin ole-van pala palalta rakentuva prosessi, jossa kuluvan vuoden talousseuranta ja

tulevan vuoden talousarvion rakentuminen lomittuvat.

Syksyllä budjetti on ajankohtainen ja siitä puhutaan julkisuudessakin, mutta jo toukokuussa kunnan toimielimet saavat seu-raavan vuoden talousarvion laadintaa kos-kevat ohjeet eli budjetin raamit. Siitä alkaa budjetin valmistelu. Valmistelu toimielinten osalta useimmiten päättyy siihen, että eri toimielimet antavat talousarvioesityksensä syyskuun alussa.

– Toimielinten talousarvioesityksistä ra-kentuu budjetin alustava kokonaisuus, jonka perusteella kaupungin johto arvioi toiminnan edellyttämät meno- ja tulovirrat ja rakentaa reunaehdot taloudelle, Mustonen toteaa.

Juustohöylää ei käytetäJuustohöylä on tiukan taloudenpidon ter-minologiaa, jolla tarkoitetaan säästämisen

nimissä tehtyä kulujen höyläämistä saman-tasoisesti kaikilta toimialoilta.

– Riihimäellä ei näin tehdä. Olemme sopineet selkeistä painotuksista, joiden ni-missä niukankin talouden vallitessa pyri-tään huolehtimaan sekä lasten että vanhus-ten palveluiden toteutumisesta, Mustonen vakuuttaa.

– Emme myöskään tee päätöksiä eri hallintokuntien tai toimialojen puolesta.

Päinvastoin, teemme tiivistä yhteistyötä ja kukin hallintokunta tai toimiala tekee tarvittavat muutokset ja säästötoimenpi-teet itse.

Riihimäellä budjettiin vaikuttaa vielä korjausvelka, joka syntyi pääosin 1990-lu-vun aikana. Silloin investointeja siirrettiin ja nyt tätä rakennus- ja saneerausvelkaa on jouduttu maksamaan velkarahalla. Näkyviä kohteita ovat olleet mm. vanhusten palve-lutalo Riihikoti, koulujen korjaukset, kuten parhaillaan käynnissä oleva Harjunrinteen koulun korjaus sekä useat tiehankkeet.

– Tämä on kasvattanut lainakantaa, jonka lyhentäminen on suuri haaste. Nyt olemme saaneet jo lainakannan kasvun py-sähtymään, mutta emme vielä alenemaan, Mustonen kertoo.

KuntalaiskyselyvaikuttaaTalouden ennustaminen on vaikeaa. Selvää on, että juuri nyt eletään niukkuuden aikaa, mutta tarkkaa tietoa talouden kehittymisestä ei ole. Jos valtakunnallisia ennusteita joudu-taan muuttamaan joskus aivan yllättäen, on selvää, ettei ennusteiden tekeminen ole help-

Kuntalaisten maksamista kunnallis-veroista koostuva budjetti on kuntalaisten yhteinen rahapussi, jolla kaikki käyvät use-ammin kuin ehkä luulevatkaan.

Emme läheskään aina tule ajatelleeksi, että ostaessamme erilaisia palveluita kun-nan eri sektoreilta nostamme tavallaan omia rahojamme kuntalaisten yhteisestä rahapus-sista, jonne niitä on talletettu kunnallisveron muodossa. Kun käymme uimahallissa, mak-samme lipustamme noin kymmenen euroa

vähemmän kuin todelliset kustannukset ovat. Uimahalli ei siis pysty toimimaan keräämil-lään lipputuloilla, vaan tarvitsee lisärahaa kunnalta.

Kirjasto on meille kuin toinen olohuone. Yleensä harmittelemme vain sitä, että se sat-tuu olemaan joskus myös kiinni tai olemme unohtaneet palauttaa lainan ja joudumme pulittamaan pienen sakkomaksun. Todelli-suudessa tämän upean kulttuurilaitoksen

olemassaolo maksaa asukasta kohden parin kirjan verran, noin 54 euroa vuodessa.

Lasten päivähoitomaksu kirpaisee, kun lasku erääntyy maksettavaksi. Sen porrasta-misesta tulojen mukaan päättää valtio, mutta todellisuudessa yhden päivähoitopaikan kus- tannus Riihimäellä on noin 11.000 euroa vuo-dessa.

Suomi on kansainvälisestikin tunnustettu hyvän perusopetuksen maa. Oppimistulok-

KUiNKA KAUPUNGiNbUDJETTi SYNTYY?Kaupungin budjetti luominen on jatkumo, joka elää kunnan päätöksenteossa ja hallinnossa läpi koko vuoden.

kuntalaisten yhteinen rahapussi

Valtuuston hyväksymisen jälkeen talousarvio kootaan budjettikirjaksi.

Maaliskuu Tilinpäätös edelliseltä vuodelta kaupunginhallituksen allekirjoitettavaksi.

Syyskuu Toimielinten talous- ja toimintasuunnitelmaesitykset.

Toukokuu Talous-ja toimintasuunnitelmien laadintaohjeet, seuraavan vuoden talousarvion kehys sekä omistajapoliittiset linjaukset konserniyhteisöille kaupunginhallituksessa.

Kesäkuu Edellisen vuoden tilinpäätös ja kuluvan vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus toteutumaennusteineen valtuustossa.

6

Riihimäellä on laaja palvelu-tarjonta.

set ovat erinomaisia ja opetus on kirjoa ja välineitä myöten ilmaista. Tosin ilmaista vain oppilaalle, sillä oppilaskohtaiset kokonaisme-not ovat noin 6 800 euroa vuodessa.

"Yhteisen rahapussin" lista on loputon. Viimeiseksi voi mainita vanhusten laitoshoi-don. Sen hinnasta on käyty kiivasta keskuste-lua kaikkialla Suomessa. Karu totuus on, että Riihimäellä jokaisen hoitopäivän keskimääräi-nen hinta laitoshoidossa on noin 143 euroa. ■

Marraskuu Talous- ja toimintasuunnitelmaehdotuksen esittely valtuustolle. Valtuuston päätös veroprosenteista. Kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle talous- ja toimintasuunnitelmaksi.

Joulukuu Valtuuston päätös talousarviosta.

LokakuuKaupunginjohtajan esitys talous- ja toiminta-suunnitelmaksi kaupunginhallituksessa. Kuluvan vuoden toinen osavuosikatsaus toteutuma-ennusteineen valtuustossa.

Tammikuu Toimielinten päätökset käyttö-suunnitelmiksi valtuuston talous-arviopäätöksen perusteella.

poa myöskään kuntasektorilla. Riihimäellä on monipuolinen yrityskanta, joka epävarmoina aikoina on erittäin hyvä asia. Näin mahdolli-set yhden toimialan ongelmat eivät heijastu niin laajalle. Tästä on esimerkkejä vaikkapa metsäteollisuudesta, jonka ongelmat saatta-vat heiluttaa jonkin yksittäisen paikkakunnan taloutta erittäinkin rajusti, jos alueen talous on rakentunut yhden suuren yrityksen varaan.

– Toisaalta Riihimäki on kaupunki, jolla on hyvinkin laaja palvelutarjonta, kuten esimer-kiksi uimahalli, liikuntatilat, kuvataidekoulu-ja, kulttuuripalveluita jne. Näidenkään palve-luiden ylläpito ei valitettavasti ole kaupungille ilmaista, Mustonen toteaa.

– Pyrimme kuitenkin arvioimaan aina tilannetta kuntalaisen kannalta ja ottamaan arviointiperusteeksi heidän tarpeensa. Sen vuoksi tänä syksynä tehtyä kuntalaiskyselyä käytetään hyväksi budjetin perusteita laaditta-essa, Ritva Mustonen kertoo. ■

7

Remontti numeroina 1Harjunrinteen koulu on rakennettu 1950-luvulla ja

sen kokonaispinta-ala on noin 9 000 m2.

2Ensimmäiseksi koko rakennus huputettiin, jotta ra-kenteisiin ei pääse sadevesiä. Huputus kesti useita viikkoja. Rakentaminen käynnistyi vanhojen rakenteiden purkamisella.

3Kaikki vanhat eristeet poistettiin katoista ja lattioista ja korvattiin uusilla. Sen jälkeen lattiat valettiin uudelleen.

4Uusi ilmanvaihtotekniikka tarvitsee rakennuksesta täysin uutta tilaa kaikkiaan 650 neliömetrin verran. Ilmastoinnin konehuoneet rakennettiin ullakolle ja kellariin.

5Tiiliseinät pinnoitetaan eristemateriaalilla ennen pohjarappausta, joka on pakko tehdä muovin suojassa sateiden ja helteiden vuoksi.

6Rakennustöiden yhteydessä käynnistettiin myös ulkoinen salaojitus. Kosteuden ehkäisemiseksi koko rakennuksen ympärys avattiin, eristettiin ja asennettiin salaojaputket.

7Urakan kokonaiskustannus on tämän hetken arvion mukaan noin 11.9 miljoonaa euroa. Summa sisältää myös kalustuksen, jonka osuus on noin miljoona euroa.

Harjunrinteen koulun työmaa on suuri. Kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Mattila on tyytyväinen töiden edistymiseen.

Koulusta löytyy 460 ikkunareikää. Ikkunoiden asennuksissa käytettiin hyväksi mallisuoritusta, jossa ensin tehtiin valmiiksi yksi ikkuna pelteineen ja hyväksytettiin se.

Koulun ullakolle rakennetaan modernin ilmanvaihto-tekniikan edellyttämä IV-huone. Rakennuksesta löytyi tarkoitukseen sopivia käyttämättömiä ullakkotiloja.

Kuvat: Saara Vuorjoki

8

H arjunrinteen koulun perus-korjauksen kaltainen, suuri rakennushanke on pitkälli-nen prosessi.

– Päätöksentekoon, suunnitteluun ja urakan

kilpailuttamiseen sekä muihin käytännön asioihin kuluu lähes kolme vuotta. Vasta sen jälkeen päästään konkreettisiin rakennustoi-miin, kaupungin rakennuspäällikkö Hannu Mattila kertoo.

Itse remontin ensimmäinen toimenpide oli koko koulun huputtaminen. Tämä alkoi viime keväänä ja se kesti kolmisen viikkoa rakennuksen jokaista siipeä kohden.

– Huputtaminen on tällaisessa urakassa täysin välttämätön toimenpide, koska katto avataan, välikatto puretaan, lattioita valetaan ja ulkoseiniin kiinnitetään eristeitä. Ilman suojausta rakenteet kastuisivat, sanoo ra-kennustyömaan vastaava työnjohtaja Kaarlo Suihkonen LujaTalo Oy:stä.

Vanhoihin kuoriin uutta tekniikkaaHarjunrinteen koulu on rakennettu 1950-luvulla, joten se on monille riihimäkeläi-sille tuttu opinahjo. Koulu peruskorjattiin 1980-luvulla, mutta nyt remontti tehdään niin täydellisenä, että vanhasta rakennuk-sesta jäävät jäljelle vain ulkoseinät ja kanta-vat rakenteet.

– Tiilirakenteet olivat erinomaisessa kunnossa, mutta sieltä täältä lattioista ja katoista löytyi kosteusongelmia. Ne on nyt korjattu poistamalla kaikki vanhat eristeet ja korvaamalla ne uusilla, Suihkonen kertoo.

Tällä hetkellä rakennus ei juuri koululta näytä. Sisäseinissä on tosin siellä täällä suuria oppilaiden tekemiä graffitteja, mutta tulevista luokkahuoneista ei ole vielä käsi- tystä.

– Parhaillaan entiselle ullakolle raken-netaan IV-huonetta. Kaikkiaan modernin ilmanvaihtotekniikan edellyttämiä, suuria laitehuoneita tulee kolme, kaksi ullakolle ja yksi kellariin.

– Uusi tekniikka muodostaa vanhojen talojen peruskorjauksissa tilaongelman. Täs-sä tapauksessa ilmanvaihtolaitteille löytyi käyttämättömiä ullakkotiloja, mutta kaik-kialle tarvitaan esimerkiksi valtava määrä sähköjohtoja, koska kouluun tulee viimeistä tekniikkaa olevat modernit opetusvälineet, rakennuspäällikkö Hannu Mattila kertoo.

Huppu pois vuoden lopussaVielä jonkin aikaa kaupunkilaiset joutuvat katsomaan huputettua rakennusta. Vuoden loppuun mennessä suojamuovit ja raken-nustelineet kuitenkin poistetaan.

– Silloin ovat kattorakenteet kunnossa, ulkoseinät ovat saaneet ylimääräisen eriste-villan ja seinät peittävän pohjarappauksen. Sen jäljiltä väri ei tosin vielä ole lopullinen, Mattila kertoo.

– Lopullinen pintakäsittely tehdään vas-ta ensi keväänä, kun on riittävän lämmintä, Suihkonen toteaa.

Kaikkiaan 460 ikkunareikääRakennusurakan edetessä tehdään raken-nuksessa niin sanottuja mallisuorituksia.

– Niiden tarkoituksena on tehdä hyväk-syttäväksi yksittäisiä kohteita, esimerkiksi luokkahuone tai ikkuna. Kun tilaaja on hyväksynyt toteutuksen ja laadun, sama voidaan toistaa muissa vastaavissa kohteis-sa, Mattila selittää.

– Harjunrinteessä on esimerkiksi 460 ikkunareikää, joten parempi tehdä ensin yksi ikkuna pelteineen valmiiksi ja hyväksyttää se.

Tämän hetken arvion mukaan oppilaat voivat palata kouluun vuoden 2013 keväällä. ■

UUSi KoULU – VANHAT KUoRET

Riihimäen kaupunki on viime vuosina joutunut toteuttamaan useita taloudellisesti raskaita rakennushankkeita. Monien ura-koiden kasaantuminen viime vuosiin johtuu siitä, että 1990-luvun lama pakotti siirtämään pakollisia hankkeita myöhemmäksi.

Peruskorjauksen kohteena on ollut kou-lujen lisäksi vanhusten palvelutalo Riihikoti. Myös uusia päiväkoteja on rakennettu vas-taamaan kaupungin väestönkasvua.Kallein näistä rakennushankkeista oli Riihi-

kodin peruskorjaus. Sen kokonaishinta oli noin 13 miljoonaa euroa. Ennen Harjunrin-teen koulun peruskorjausta on Riihimäellä tehty täydellinen peruskorjaus Pohjolanrin-teen koulussa, Karan koulussa sekä Riihimä-en lukiossa. Näiden urakoiden hinnat olivat noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Urakat ovat olleet erityisen raskaita Rii-himäen kaupungille, koska ne on jouduttu tekemään lainarahalla ja toteuttamaan peräk-käin ja osittain jopa limittäin. ■

Taloudellisesti raskaita hankkeita

FAKToJAHarjunrinteen koulu on Riihimäen suurin yläkoulu.

Kouluun keskitetään teknisen työn opetustiloja.

Koulu varustetaan uusimmalla opetustekniikalla.

Riihimäen taloudellisesti raskaat remonttiponnistelut alkavat olla voiton puolella. Koulujen ohella remontin kohteena on ollut mm. vanhusten palvelutalo Riihikoti.

Harjunrinteen koulun peruskorjaus on yksi Riihimäen suurimmista rakennusurakoista, kustannuksiltaan lähes 12 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saadaan täysin uusi koulu, joka rakennetaan vanhoihin kuoriin.

Vanhasta rakennuksesta jäivät jäljelle vain ulkoseinät ja kantavat rakenteet.

Kuva: Riihimäen kaupunki

9

Pysäköinninvalvontaa koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 tam-mikuussa. Uusi lainsäädäntö antaa tehokkaampia keinoja puuttua väärinpysäköintiin.

Pysäköinninvalvonnan tavoitteena on ennaltaehkäis-

tä pysäköintivirheitä ja edis-tää pysäköintiin varattujen paikkojen mahdollisimman tehokasta käyttöä. Valvonnalla myös vaikutetaan kuntalaisten turvallisuuteen, kun väärin pysäköidyt autot eivät estä hä-lytysajoneuvojen kulkua.

Pysäköintivirhemaksu Rii-himäellä nousi elokuun alussa 40 euroon. Kaupunki vastaa pääasiallisesti pysäköinninval-vonnasta alueellaan. Kaupun-gin toteuttaman valvonnan lisäksi myös poliisi valvoo pysäköintiä. ■

■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

R iihimäen kaupunginmuseo juhlii 50 toimintavuottaan. Se, kuten lasimuseokin, lähti alkuun Helsingin yliopiston

Hämäläisosakunnan esinekeräyksestä. Aluksi toimittiin Eteläisessä koulussa ja vuodesta 1970 nykyisissä tiloissa Rauta-tienpuistossa.

Kaupunginmuseo on kahden museo-ammattilaisen vakituinen toimipaikka. Lisäapuna ahkeroivat satunnaiset pro-jektityöntekijät.

Vaikka museo on yleisölle avoinna vain kahtena päivänä viikossa, keski-viikkoisin ja sunnuntaisin klo 12-18, ta-lossa tehdään töitä joka päivä. Sopimuk-sesta ovet avautuvat muulloinkin.

– Viime vuonna meillä kävi asiakkai-ta 210 päivänä, laskee museoamanuenssi Päivi Yli-Karhula.

Kokoelmatyö eli esineiden ja valo-kuvien tallentaminen ja tutkiminen vie suuren osan ajasta. Esine valokuvataan ja mitataan. Muistiin merkitään materi-aalit, värit, kolhut, elämisen jäljet, kuka oli käyttäjä, milloin, miksi, kuka valmis-ti. Lopuksi esine pakataan niin hyvin, että se säilyy tuleville polville muuttu-mattomana.

Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, vaikka esillä on vain pieni osa. Esineitä on koruista ja hattuneuloista hevoskär-ryihin ja paloautoon. Vanhin esine on parintuhannen vuoden takainen rau-takautinen suosuksi. Tilanpuute onkin kova.

Parhaillaan avoinna olevan Tele-foneerataan! -näyttelyn kokoamisessa apua on saatu Viestimuseosta ja vanhal-ta Riihimäen Puhelin Oy:ltä. ■

KAUPUNGiNMUSEo ESiTTELEE JA SÄiLöö ELÄMiSEN JÄLKiÄ

Juuri nyt Riihimäen kaupunginmuseossa on esillä kaupungin 120-vuotisen puhelintoiminnan esineistöä.

Kuluvana syksynä valittiin Riihimä-elle järjestyksessä kahdeksas nuorisoval-tuusto. Uutena puheenjohtajana aloitti Eetu Mattila ja varapuheenjohtajaksi Valtteri Väänänen.

Nuorisolain mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Tähän tarkoitukseen nuorisovaltuusto on oiva väline.

Nuorisovaltuusto on keino nuorille tutustua kunnan toimintaan, hallin-toon ja päätöksentekoon. Riihimäellä on erittäin myönteinen suhtautuminen nuorisovaltuustoon, josta osoituksena on

muun muassa se, että jokaisessa lauta-kunnassa nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tätä kautta nuoret saavat tärkeää tietoa siitä, mitä kunnallisissa elimissä käsitellään ja mi-ten asiat etenevät.

Nuorisovaltuusto on yhteydessä myös lähikuntien valtuustoihin ja lisäksi se järjestää riihimäkeläisille nuorille erilaisia tapahtumia. Kuten uusi puheen-johtaja Eetu Mattila toteaa:

– Nuorisovaltuusto on paikka kunnallisesta päätöksenteosta ja yhteis-kunnallisista teemoista kiinnostuneille nuorille tutustua toisiinsa ja samalla itse vaikuttaa. Nuorisovaltuustotoiminta alkoi Riihimäellä 1998. ■

nuoria kuullaan päätöksenteossa

Pysäköinninvalvonnalla lisätään turvallisuuttaUutisia

&asioita

Riihimäen uusi nuorisovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa. Mukana myös edellisen valtuuston jäseniä

Pysäköinnin-valvonnan lainsäädäntö muuttuu.

Kuva: Kaupunginmuseo

Kuva: Pauli Palola

10

Syyskuun lopussa avat-tiin uusi lähiliikuntapaikka Peltosaaren koulun yhteyteen. Lähiliikuntapaikassa on muun muassa tasapainoa ja koordi-naatiota kehittäviä kuntoi-luvälineitä. Alueelta löytyy myös pituushyppypaikka sekä

pelikaukalo koreineen ja maa-leineen. Ketterimmät voivat myös kokeilla suuren suosion saavuttanutta parkouria.

Koko aluetta ympäröi kol-miratainen juoksurata, jonka pituus on reilut 100 metriä. Juoksurata soveltuu juokse-

misen lisäksi myös sauva- tai vaikkapa rollaattori-kävelyyn.

Vs. liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen toivoo näke-vänsä paikan kaikkien kun- talaisten ahkerassa käy- tössä. ■

RiiHiMÄEN TEATTERi ELÄÄ JA JUHLii ■ Urpu-Kaarina Yli-Laurila

V iime aikoina on helpotta-nut, sanovat Riihimäen Teatteri Oy:n teatterisihtee-ri Kirsi Helstelä ja puku-

suunnittelija-puvustonhoitaja Tiina Joutsen ja viittaavat aikaan, jolloin lakkautusuhka ja leikkaukset olivat jokapäiväisiä puheenaiheita.

Riihimäen Teatteri on ensi vuoden alusta kokemassa ison hallintomuutok-sen. Säätiöstä tulee osakeyhtiö, jossa kokonaisvastuun kantaa toimitusjohta-ja Niina Torkko. Taiteellisena johtaja-na ja näyttelijöiden esimiehenä jatkaa Aleksander Anria.

Riihimäen kaupunki on teatterin omistaja. Osakeyhtiön hallituksessa puhetta johtaa Timo Sinivuori. Hen-kilökuntaa on parikymmentä, heistä neljä näyttelijöitä.

Riihimäen Teatteri viettää 65-vuo-tisjuhlavuottaan. Kotimaisen syksyn

Tankki täyteen on vetänyt niin hyvin, että katsojatavoite saavutettiin ennen ensi-iltaa ja nyt myydään jo kevättä. Syksyn tarjontaa on lisäksi Veikko Huovisen Lampaansyöjät.

Tiina Joutsen tuli taloon 1984 ja muistaa, että kestopuheenaiheena on ollut talous. Vuosia vaikeuksia riitti myös tiloista, kun tulipalo tuhosi van-han teatteritalon. Nyt ulkoiset olosuh-teet ovat paremmassa kunnossa.

– Kulttuuri herättää aina suuria tunteita. Joudumme puolustamaan kulttuurin tekemisen tärkeyttä. Teem-me kuitenkin ennaltaehkäisevää työtä, jonka hedelmät näkyvät esimerkiksi sosiaalialalla, Kirsi Helstelä sanoo.

Riihimäen Teatterissa uutta on ylei-sötyö ja avoimet harjoitukset. Ollaan enemmän näkyvissä, ei vain neljän seinän sisällä.

– Teatteriin voi tulla muulloinkin kuin näytökseen. Käyttäkää hyväksen-ne kotiteatteria, naiset kannustavat. ■

Mitä mieltä?Vastaa ja voita!■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotus- lehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi.

■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.

■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute

■ Lähetä vastauksesi 15.11.2011 mennessä.

■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kiitos yhteistyöstä!

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Riihimäen kaupunki Tunnus 501913100003 VASTAUSLÄHETYS

Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?

Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?

Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:

Muuta palautetta:

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

ota omaksesi Peltosaaren uusi lähiliikuntapaikka

Sulo Vilén (Esko Rissanen) ja Reinikainen (Kari Tuominen) vetävät väkeä Riihimäen Teatteriin.

Peltosaaren uusi lähiliikuntapaikka löytyy Peltosaaren koulun yhteydestä.

Kuva: Uupi Tirronen

Kuva: Riihimäen kaupunki

11

J ohtomestari Markku Lamminsivu on vuosia katsellut omakotikiinteis-töjen valmistautumista talveen ja todennut, että omistajasukupolven nuo-

rennusleikkauksen myötä on paljon taitoa ja jopa huolellisuutta kadonnut.

– Ihan ei riitä, että siirtää puutarhakalus-teet suojaan lumen ja pakkasen tieltä, Markku Lamminsivu toteaa.

Joskus talvi tulee yllättävän kovalla pak-kasyöllä. Jo yksikin kylmä yö saattaa riittää siihen, että vesimittari jäätyy.

– Asukkaan on syytä huolehtia siitä, että lämpötila ei pääse pakkaselle siinä tilassa, missä vesimittari on. Se on usein varastotilas-sa tai välieteisessä. Se on sinänsä oikea paik-ka, mutta ikävän usein käy niin, että ikkuna tai ovi on jäänyt kesän jäljiltä auki tai tilaan on unohtunut kytkeä lämmitys. Jos lämpötila pääsee laskeutumaan alle nollan, vesimittari voi jäätyä.

Mittari ei jäätymistä kestä ja vaikka se on Riihimäen Veden omaisuutta, se on asukkaan vastuulla ja jäätymisestä johtuva rikkoutumi-nen laskutetaan aina asukkaalta.

Samoin kannattaa ajoissa huolehtia siitä, että puutarhaletkuista on laskettu vedet pois ja ulkovesi on suljettu sulusta asunnon

Talven lähestyessä omakotiasujan on syytä pysähtyä mietti-mään, onko oma kiinteistö talvikunnossa. Myös vesilaitteet tarvitsevat oman huomionsa talven lähestyessä.

Vesimittari ei kestä jäätymistä.

oMAKoTiTALo TALViKUNTooN

Omakotitalon omistajalla on paljon tehtävää

laittaessaan kiinteistönsä talvikuntoon.

Sadevesikourujen puhdistaminen yksi

näistä tehtävistä.

12

sisältä. Myös nämä ulkohanat ovat herkkiä jäätymiselle, mikä voi aiheuttaa putkirikon ja veden tulvimisen sisätiloihin.

Tarkastuskaivonsijainti tiedettäväOmakotitaloasukkaan täytyy tietää tonttive-sijohtojen ja tarkastuskaivojen sijainnit. Ne on esitetty liittyjien omissa vesi- ja viemä-rilaitteiden asemapiirroksissa. Sen lisäksi sulkuventtiilin paikka on merkitty rakennuk-

sen seinään kiinnitettyyn merkkikilpeen. On hyvä tarkistaa ennen talvea, että merkkikilpi on tallella ja että piirustukset löytyvät var- masti.

Myös tarkastuskaivoon kannattaa kurkata muiden syystöiden yhteydessä.

– Muovisilla putkilla saattaa joskus sa-visessa maaperässä olla taipumusta nousta kovan roudan myötä vähitellen ja irrota lo-pulta liitoksista. Jos näin käy, viemäriä uhkaa tukkeutuminen. Ennen maan routaantumista ongelma on suhteellisen helppo korjata, Lam-minsivu kertoo.

Koska talvella on taipumus tulla vaihtele-vin pakkas- ja suojailmoin, on hyvä huolehtia myös siitä, että rännit ovat puhtaat ja sade-vesillä on vapaa reitti sadevesiviemäreihin. Jäätyneet lehdet aiheuttavat pysyvän tukok-sen, jolloin vesi tulvii pihalle ja jäädyttää sen seuraavana pakkasyönä.

Jos putkilla ontaipumus jäätyäPutkimestari Markku Lamminsivu muistut-taa myös hyvistä vanhan kansan nikseistä, joilla estetään putkien jäätyminen.

– Jos talvisin on ongelmia, kannattaa kellaritiloissa lisätä lämpöeristystä putkien päälle. Pihamaalla on myös hyvä jättää au-raamatta maanalaisen vesijohdon kulkureitti ja jopa kasata kunnon lumikinos johtokaivan-non päälle tai seinustalle. Lumi on äärimmäi-sen hyvä eriste.

– Jos routa ulottuu vesijohdon pintaan asti eikä putkessa ole virtausta, hyvä keino jäätymisen estämiseksi on juoksuttaa putkes-sa vettä. Virtaava vesi ei niin helposti jäädy ja on kuitenkin halvempaa kuin putkien sulat-taminen, Lamminsivu toteaa. ■

Vesi-postia

1 Tarkista että vesimittari ei pääse jäätymään. Varmista myös, ettei vesi-mittarissa ole vuotoja.

2 Tarkista salaojien ja viemäreiden tarkistuskaivot. Niiden puhdistaminen on osa talon syyshuoltoa.

3 Tyhjennä puutarhaletku ja sulje sen ulkohana sisältä. Myös nämä hanat ovat herkkiä jäätymiselle.

4 Avaa sadevesikourut lehdistä. Jäätyneet lehdet aiheuttavat helposti pysyvän tukoksen.

5 Selvitä tonttijohtojen sijainnit.Ne on esitetty vesi- ja viemärilaitteiden asemapiirroksissa.

MUiSTA

Vuoto- ja kuivatusvesien vähentämisek-si myös kiinteistöjen jätevesi- ja kuivatusjär-jestelmien uusiminen on tärkeää. Saneeraus-alueilla kiinteistöt ovat yleensä niin vanhoja, että tonttijohtojen uusiminen olisi hyvä tehdä muutoinkin, jollei sitä ole vielä tehty. Uusimi-sen yhteydessä kiinteistöllä erotellaan kuiva-tusvedet jätevesistä ja johdetaan ne huleve-

siviemäriin. Tällä toimenpiteellä jätevesivie-märiin johdettava vesimäärä pienenee, mikä osaltaan vähentää verkostotulvan vaaraa. Myös jätevedenpuhdistamon toimintavar-muus paranee, kun sinne ei rankkasateella-kaan johdeta suuria vesimääriä. ■

Kiinteistöjen mukaantulo johtosaneeraukseen tärkeää

Kiinteistön omistaja hyötyy johtosaneerauksesta.

Kuva: Riihimäen kaupunki

13Viimeistään nyt on aika kerätä puutarhaletkut suojaan pakkaselta. Muista tyhjentää letku ja sulkea hana asunnon sisältä.

Varmista ennen talvea ja pakkasia, ettei vesi-mittari pääse jäätymään. Tarkasta samalla, ettei vesimittarissa ole vuotoja.

Tarkistuskaivojen tarkastaminen ja puhdistaminen kuuluvat kiinteistön syyshuoltoon.

Veden sisältämällä kalkilla on merkitys veden syövyttäviin ominaisuuksiin. Kalk-kipitoinen vesi vähentää putkistojen syövyt-tävyyttä ja metallien liukenemista putkista. Kalkkipitoisen veden käytön haittana on saostuminen joihinkin LVI-laitteisiin. Haittaa voidaan pienentää kiinteistön hoitotoimen-piteillä. Huoltamalla ja tarkastamalla sään-

nöllisesti lämminvesivaraajia ja muita LVI-laitteita voidaan vähentää laitteiden häiriöitä ja pidentää niiden käyttöikää. Samoin erilaiset vedenkeittimet ja kotitalouskoneet on hyödyl-listä käsitellä määräajoin kalkinpoistoaineella. Lämminvesivaraajiin saostumia saattaa kertyä esimerkiksi lämpötilan ollessa edes paikallises-ti liian korkea. ■

Kalkin aiheuttamia haittoja voi ehkäistä

Kalkkia kertyy mm. kahvin- ja veden-keittimiin. Ne olisikin hyödyllistä käsitellä määräajoin kalkin-poistoaineella.

Kuvat: Saara Vuorjoki

Kuva: Rodeo

R iihimäen kaupungin, Lopen ja Hausjärven jätevedet päätyvät Vantaanjokeen; eivät sellaisinaan, vaan huo-lellisesti käsiteltyinä ja

luontoa rasittamatta. Vuonna 2010 jäte-vesiä kertyi puhdistamolle keskimäärin 12 600 kuutiota vuorokaudessa eli vuo-dessa yhteensä noin 4,6 miljoonaa kuu-tiota. Tätä varten on rakennettu noin 185 kilometrin mittainen viemäriverkosto.

Suunnitelmissa on myös puhdis-tamon saneeraus ja laajennus vuosina 2013-2014.Jätevesien matka sujuu joko viettona, eli omalla voimallaan tai pumppujen auttamana. Pumppaamoja on verkostos-sa kaikkiaan 26 kappaletta eri puolilla kaupunkia.

Normaalitilanteesta puhdistamo sel-viytyy erittäin hyvin, mutta pahimpina aikoina keväisin sulamisvedet nostavat jätevesien määrän jopa kolminkertaisek-si. Silloin ei puhdistamon kapasiteetti riitä ja jätevettä joudutaan joskus juok-suttamaan ohi prosessin. Tämän vuoksi Riihimäen Vesi pyrkii saneeraamaan vanhoja sekaviemäreitä erillisviemäröin-nillä, jossa sadevedet eivät enää päädy jätevesien sekaan.

Ensimmäisenä on välppäysPuhdistamolle tuleva jätevesi pumpa-taan välppäykseen, jossa jätevedestä erotetaan karkea kiintoaines. Sen jälkeen edetään hiekanerotukseen ja esiselkey-tykseen, missä jätevedessä jäljellä oleva helposti laskeutuva kiintoaines laskeute-taan altaan pohjalle. Fosfori saostetaan kemiallisesti.

– Tämä puhdistusvaihe on mekaa-

nis-kemiallista puhdistamista. Fosforin erotukseen ja saostamiseen prosessissa käytetään rautasulfaattia, eli rautasuolaa, käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kertoo.

– Sen jälkeen edetään varsinaiseen biologiseen puhdistamiseen, jossa jäte-vedestä poistetaan orgaaninen aines ja typpi. Tämä prosessi tapahtuu bak-teeritoiminnan avulla, joka synnyttää biomassaa (aktiivilietettä), joka jälkisel-keytyksessä laskeutetaan altaan pohjal-le. Prosessin ylläpitämiseksi osa tästä aktiivilietteestä palautetaan takaisin prosessiin ja osa pumpataan lietteenkä-sittelyyn. Sen sijaan selkeytynyt, kirkas vesi jatkaa lopulta poistoputkea pitkin Vantaanjokeen.

Etenkin typenpoiston bakteerikan-nan säilymisen kannalta on oleellista, että jäteveden lämpötila ei laskisi liian alhaiseksi. Sen vuoksi sulamisvesien aikaan joudutaan joskus ohittamaan puhdistamon biologinen osa, sillä liian kylmä vesi tuhoaisi biologisen puhdis-tusprosessin.

Puhdistamon poistaa jätevedestä orgaanisen aineen ja fosforin yli 95-pro-senttisesti ja typen noin 70-prosenttisesti.

– Nämä ovat lupaehtojamme ja nii-hin me myös pääosin pääsemme, Tiina Oksanen toteaa.

Lietteelle oma käsittelyJätevedestä poistettu liete saa oman kä-sittelynsä.

– Ensin liete tiivistetään ja mädäte-tään, jolloin siitä saadaan metaanikaa-sua, josta tuotetaan sähköä ja lämpö-energiaa puhdistamon omiin tarpeisiin. Mädätyksen jälkeen liete kuivataan linkoamalla ja varastoidaan siiloihin, Oksanen kertoo.

Hänen mukaansa Riihimäen Vedel-lä ei ole lupaa lietteen jatkokäsittelylle, vaan se kuljetetaan VamBio Oy:n käsitel-täväksi Vampulaan.

WC-pönttö ei ole roskisTiina Oksanen muistuttaa, että vessan-pönttö ei ole roskakori.

– Vessaan ei saa laittaa mitään, mikä ei sinne kuulu: ruoantähteitä, vanupuik-koja, kemikaaleja, ongelmajätteitä, ros-kia, paistinrasvoja jne. Sen lisäksi, että

ne ovat haitaksi puhdistusprosessille, ne saattavat tukkia viemäreitä. Tukokset voivat johtaa viemäreiden tulvimiseen huoneistoon ja aiheuttaa suuria vahin-koja.

Väärät esineet ja aineet uhkaavat jätevesihuoltoa sen kaikissa vaiheissa, kiinteistön omissa järjestelmissä, pump-paamoilla ja lopulta puhdistamolla.

– Monet eivät tule ajatelleeksi, että esimerkiksi kinkun kuuma paistorasva voi kylmässä hyytyä ja tukkia viemärin, Tiina Oksanen toteaa. ■

Vesi-postia

PUHDASTA VETTÄ VANTAANJoKEENHarva miettii veden alkuperää ja sen lopullista määränpäätä. Puhdasta vettä tulee hanasta ja likainen vesi katoaa viemäreihin. Vaivatonta, mutta mitä jätevedelle tapahtuu?

Puhdistamon käytöstä vastaa työnjohtaja Reijo Tyvijärvi.

14

Vesihuollon verkostojen alueellista saneerausta on tehty Petsamon ja Juppalan alueella jo usean vuoden ajan. Saneeraus aloi-tettiin vuonna 2006 Sipusaarentien, Notkotien ja Sirppitien alueelta. Sen jälkeen on jatkettu Petsamonkadun ja sen lähikatujen johtojen saneerauksella Pohjolankadulta pohjoiseen

Oravankatua kohti. Tämän vuoden urakka-na oli verkostosaneeraus Petsamonkadulla Kanta-kadulta Oravankadulle, Kaukolanka-dulla, osalla Kantakatua ja Oravankatua sekä Jänönkadulla ja -kujalla. Lisäksi tänä vuonna saneerattiin verkostot Hirsimäessä Sivukadun - Syrjäkadun alueella. Näiden vuosien aikana

on saneerattu yhteensä yli yhdeksän kilomet-riä sekä vesijohtoja että jätevesiviemäreitä sekä rakennettu saman verran hulevesivie-märeitä. Ensi vuonna alueellista saneerausta jatketaan Petsamossa Oravankadun poh-joispuolella sekä Hirsimäessä Ajurinkadun alueella. ■

Verkostojen saneeraus on pitkäjänteistä työtä

Kuva: Saara Vuorjoki

Riihimäen Vesi ei kuluta verovarojaRiihimäen Vesi on kaupungin koko-naan omistama kunnallinen liikelaitos. Lai-toksella on oma talousarvio ja tilinpäätös, jotka ovat osa koko kaupungin vastaavia asiakirjoja. Oleellinen asia laitoksen talou-dessa on, että toiminta rahoitetaan koko-naan asiakkailta perittävillä maksuilla.

Liikelaitosta muodostettaessa vuon-na 2002 kaupungin lainasta siirrettiin osa vesihuoltoliikelaitoksen lainaksi, jota ly-hennetään vuosittain. Lainanhoitokulut

ovat vuonna 2011 noin 568 000 euroa. Lisäksi Riihimäen Vesi maksaa vuosit-tain kaupungille korkoa sille peruspää-omalle, joka siirtyi laitoksen omai-suu-deksi. Koron suuruus on noin 525 000 euroa vuodessa.

Suurin toiminnallinen menoerä on investointimenot, jotka tänä vuonna ovat noin 3,150 milj. euroa. Käyttömenojen osalta suurimmat menoerät ovat palve-luiden osto, noin 1,334 milj. euroa, hen-

kilöstö-menot noin 1,220 milj. euroa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden han-kinta, noin 1,025 milj. euroa.

Tuloista pääosa muodostuu asiak-kailta perittävistä perus- ja käyttömaksuis-ta, tänä vuonna yhteensä noin 6,915 milj. euroa. Liittymismaksutulot ovat noin 250 000 euroa. Muut tulot ovat yhteensä noin 570 000 euroa. Pääosa näistä tuloista muodostuu Lopelta ja Hausjärveltä perit-tävistä jäteveden käsittelymaksuista.

15

Käyntiosoite Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki

AVOINNAma-to 8.00 – 15.00pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:etunimi.sukunimi@riihimaki.fi

Asiakaspalvelu ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus

PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen 019 758 4962 Satu Konttinen 019 758 4966 Viivi Tuominen 019 758 4961

riihimaenvesi@riihimaki.fi

Rakentajapalvelu■ KVV-laitteet, asennustarkastuksetTARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen 019 758 4965

■ Tonttijohdot, vesimittaritJOHTOMESTARI Markku Lamminsivu 019 758 4967

Laitokset KäYTTÖPääLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970

Hallinto JOHTAJA Jarmo Rämö 019 758 4964

VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio 019 758 4975

■ Urakoiden valvonta VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963

Vikailmoitukset019 758 4967 virka-aikana019 741 7487 virka-ajan jälkeen

Riihimäen Vesi • yhteystiedot

Jätevesi käy läpi monimutkaisen puhdistusprosessin, jonka seurauksena se muuttuu puhtaaksi vedeksi Vantaanjokeen.

Vuoden 2011 tuloennusteLiittymismaksut 250 000 €

Muut tulot 570 000 €

Perusmaksut 650 000 €

Vesi- ja jätevesimaksut6 265 000 €

LoKAKUUTiistai 18.10. ■ Sadun päivä Kaupungin kirjastossa | klo 17.30, 18.00. ja 18.30 | Nuorisoteatteri esittää Grimmin sadun Kultainen hanhi Kaupungin kirjaston satu-huoneessa | Osoite: Kauppakatu 16

■ Lampaanpolska-tapahtuma Riihimäen Teatterissa | klo 11.30–15.00 | Villabingoa, Duck Hunt -pelaamista, Lampaansyöjät näytelmän esittelytilaisuus ja avoimet harjoitukset sekä kahvitarjoilu | Osoite: Hämeenaukio 1

Torstai 20.10.■ Kirjailijailta Kirjoittamisen ilo ja intohimo | klo 18.00–19.00 | Riitta ja Olli Jalonen | Kaupun-gin kirjaston Samuli Parosen salissa | Osoite: Kauppakatu 16

Sunnuntai 30.10.■ Riihimäen Mieslaulajat 65-vuotisjuhlakonsertti Hyrian salissan klo 15.00 | Liput 15 € sisältää kahvitarjoilun | Osoite: Sakonkatu 1

MARRASKUUSunnuntai 6.11.■ Croquis-piirustusta Taidemuseossa | klo 14.00–16.00 | Hinta 6 € | Osoite: Temppelikatu 8. Perjantai 11.11.■ Vesidisco uimahallissa | klo 18.00–21.00 | Osoite: Salpausseläntie 16

Lauantai 12.11.■ Teetä ja taidehistoriaa -luento Taidemuseossa |Marja Väätäinen: Maisemamaalauksen historiaa | klo 15.00–16.30 | Liput 6/4 €, sisältää teetarjoilun | Osoite: Temppelikatu 8.

Sunnuntai 13.11.■ Liikkuva isänpäivä – koko perheen liikunta-tapahtuma Urheilutalolla | klo 10.00–12.00 | Osoite: Pohjolankatu 6

Perjantai 18.11.■ Metsän tummuus mulle tuokaa -runoilta Metsästysmuseossa | klo 19.00–21.00 | liput 8 €, sisältää kahvin ja pullan | Osoite: Tehtaankatu 23 a

Lauantai 19.11.■ Saksalaiset joulumarkkinat Granitin aukiolla | klo 10.00–15.00

Lauantai 26.11.■ Joulumyyjäiset lasimuseossa, metsästys-museossa ja taidemuseossa | klo 11.00–15.00

Sunnuntai 27.11.■ Joulukadun avaus kaupungin keskustassa | klo 17.00

Maanantai 28.11.■ Riihimäen musiikkiopisto 50 vuotta juhlaviikko: Orkesterikonsertti Eteläisellä koululla | Puhallinorkesterit, Jousiorkesteri ja Kamariorkesteri | klo 18.00 | Osoite: Lopentie 11

Tiistai 29.11.■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Opettajakonsertti Musiikkiopistolla | liput 10/5 € | klo 19.00 | Osoite: Valtakatu 10

Keskiviikko 30.11.■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Oppilaskonsertti Musiikkiopistolla | klo 19.00 | Osoite: Valtakatu 10

JoULUKUUTorstai 1.12.■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Maria Männikön pianokonsertti Musiikkiopistolla | Granadoksen pianomusiikkia kynttilänvalossa | klo 19.00 | liput 10/5 € | Osoite: Valtakatu 10

Perjantai 2.12.■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Pianomatinea Taidemuseossa | Sanna Kivijärvi ja Jesse Portti | klo 18.00 | Osoite: Temppeli-katu 8

■ Nuorten itsenäisyyspäivän juhlat Nuoriso-keskus Monarilla | Osoite: Uudenmaankatu 1

Lauantai 3.12.■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Lastenkonsertit Eteläisellä koululla | Laulajat ja juniorijouset esiintyvät | klo 11.00 ja 13.00 | Osoite: Lopentie 11

■ Riihimäen musiikkiopisto50 vuotta juhlaviikko: Pelkkänä korvana – Taidetta museossa Taidemuseossa | Taina Kuusela, viulu ja Joanna Broman,piano. | Mozart, Šostakovitš, Grieg, Gershwin | klo 17.00 | liput 10/5 € | Osoite: Temppelikatu 8

Sunnuntai 4.12.■ Perheliikunnan peuhapäivä Urheilutalolla | klo 10.00–12.00 | Osoite: Pohjolankatu 6

Tiistai 6.12.■ Itsenäisyyspäiväkonsertti Suomen lasi-museossa | Anastasia Injushina, piano, Mozart, Schumann, Chopin | klo 16.00 | liput 15 € | Osoite: Tehtaankatu 23

Lauantai 10.12.■ Teetä ja taidehistoriaa -luento Taidemuseossa |Marja Väätäinen: Valon vallankumous keskiajan kuvataiteessa klo 15.00–16.30 | Liput 6/4 €, sisältää teetarjoilun | Osoite: Temppelikatu 8.

Sunnuntai 11.12.■ Juoppohullun päiväkirja -revy Kino Sammossa | klo 19.00 | liput 25 € | Osoite: Suokatu 9

RiiHiMÄELLÄ TAPAHTUU

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN

Kaikille avoin

PÄiHDEFooRUMi 9.11.2011 Riihimäen lukion auditorio, Koulukatu 5

Miksi nuoret juovat ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Sosiaalinen näkökulma. Keskustelun alustajana Antti Maunu.

■ klo 17.30 puffetti (Riihimäen Erätytöt)■ klo 18.00 Nuorten antialkoholimainos-kilpailun palkintojenjako■ klo 18.10 Riihimäen nuorisoteatteri: Leiskaa steissillä■ klo 18.40 Antti Maunun alustus ja paneelikeskustelu

A-klinikan ja Nuorten palvelupiste Nupin avoimet ovet 9.11. klo 10.00–15.00, Nuorisokeskus Monari, Uudenmaankatu 1.

Syyslomaviikon ohjelmaa Tiistai 25.10. ■ Klo 9.00–11.00 Temmellyspäivä alle kouluikäisille Urheilutalolla, Pohjolankatu 6

■ Klo 13.00–15.00 Toiminta Tiistai 1.-5.- luokkalaisille Urheilutalolla

Perjantai 28.10. ■ Retki Fazerilaan makeistehtaalle, ilmoittautuminen pe 21.10. mennessä p. 019 758 4715

Sunnuntai 30.10.■ Klo 11.00–14.00 Vahteriston ulkoilupäivä, lähtö Teerimäenkadun parkkipaikalta.Kahvi ja mehutarjoilu Suonummen majalla.

Jäähallin yleisöluisteluaikana päivittäin sekä mailallisia että mailattomia luistelu-vuoroja. Osoite: Hj. Elomaankatu 4Lisätietoja: www.riihimaki.fi/liikunta

Uimahalli avoinna ma, ke–pe klo 6.00–21.00, ti klo 9.00–21.00, la–su klo 10.00-18.00. Lipunmyynti päättyy tuntia ennen sulkemis- aikaa. Osoite: Salpausseläntie 16

Lisää tietoa syyslomaviikon nuorten tapahtumista löydät osoitteesta www.riihimaki.fi/nuoret