Vaara karjala laatukasikirja
-
Upload
maakaistafi -
Category
Documents
-
view
227 -
download
2
description
Transcript of Vaara karjala laatukasikirja
LEADER Vaara-
Karjalan laatukäsikirja
19.8.2014 Sivu
1
Alkusanat
LEADER-ryhmien valtakunnallinen laatutyöhanke käynnistyi
toukokuun aloitusseminaarissa 7.5.2013.
Keski-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan
LEADER-ryhmät lähtivät ensimmäisenä toteuttamaan laatutyön
valmennusohjelmaa.
Uuden ohjelmakauden kynnyksellä on tarve luoda yhtenäiset,
dokumentoidut käytännöt koko Suomen LEADER-kentälle. Näin
luodaan entistä paremmat edellytykset toiminnan laadukkaalle
suunnittelulle, johtamiselle, seurannalle ja arvioinnille sekä
resurssien tehokkaalle ja oikeaan suunnatulle käytölle.
Laatutyön tavoitteena on laatukäsikirjan muotoon dokumentoitu ja
aktiivisesti päivitetty Leader-toiminnan kuvaus. Lisäksi
Laatuhankkeen tavoitteena on:
- Vahvistaa toimintaryhmien hallituksien sitoutumista ja tarjota
apuja ja työkaluja heille
- Vahvistaa toimintaryhmien roolia vahvoina paikallisen
kehittämisen asiantuntijoina
- Pyrkiä vahvistamaan ELY-keskusten ja toimintaryhmien välistä
rajapintaa ja luottamusta.
Sivu
2 19.8.2014
Perustiedot LEADER-ryhmästä Toimiston osoite Vaara-Karjalan Leader ry
Pielisentie 26
81700 Lieksa
Avaimet Avaimia toimistoon on 3 kpl seuraavilla henkilöillä:
toiminnanjohtaja, projektisihteeri ja hankeassistentti.
Lisäksi vara-avain löytyy vuokranantajalta (Hautaustoimisto
Lahtinen).
Arkiston avaimia 2 kpl seuraavilla henkilöillä:
Toiminnanjohtaja ja projektisihteeri.
Puhelinnumerot 040 1044 905 toiminnanjohtaja
040 1044 906 projektisihteeri
040 1044 907 hankeassistentti
Sähköiset leader(a)lieksa.fi
etunimi.sukunimi (a) lieksa.fi
www.vaarakarjalanleader.fi
Hallitus Hallituksen ajantasaiset yhteystiedot löytyvät yhdistyksen
nettisivuilta
Työterveys-
huolto
Yhdistyksen työterveyshuolto on järjestetty Lieksan
kaupungin työterveyshuollon kautta. Osoite Koski-
Jaakonkatu 7, 81700 Lieksa.
”Omana” työterveyshoitajana toimii Krista Muikku, jonka
suora numero on: 040 1044 567.
Työntekijämuutokset on ilmoitettava viipymättä Krista
Muikulle krista.muikku(a)lieksa.fi
Isännöitsijä Kiinteistön isännöitsijänä toimii Pielisen OP-Kiinteistökeskus
Oy, isännöitsijä Eija Salmi p. 050-576 3560. Huoltoyhtiö
Pekka Aho Oy huoltomies Arto Kurki p. 0400-673 089
Sivu
3 19/08/2014
Perustiedot LEADER-ryhmästä Pankkiasiat IBAN: FI05 5343 0720 0392 59 (Pielisen Osuuspankki)
• Yhdistyksellä on voimassa oleva verkkopalvelusopimus.
• Yhdistyksellä on kaksi pankkikorttia käytössään. Korttien
haltijat ovat toiminnanjohtaja ja projektisihteeri.
• Laajat tilinkäyttöoikeudet on toiminnanjohtajalla.
• Vuokranmaksu (900 €/kk). Maksupäivä kuun 5. päivä.
Vesimaksu 10€/hlö/kk. Sähkö kulutuksen mukaan.
• Laskujen maksun hoitaa projektisihteeri, hänen ollessaan
estynyt maksut hoitaa toiminnanjohtaja.
Kirjanpito Kirjanpidosta ja palkanmaksusta huolehtii projektisihteeri.
Tilintarkastajat Argunda Oy, Sulo Karhu
0400-277 280
sulo.karhu(a)argunda.fi
Nimenkirjoitus-
oikeudet
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä yhden hallituksen
jäsenen kanssa. Hallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden
määräämälleen henkilölle. (Yhdistyksen säännöt 5.6.2013).
Määrätyt nimen kirjoittajat (kirjoittaa nimen yksin):
Toiminnanjohtaja Hannele Pyykkö
(Yhdistysrekisteri 19.6.2013)
Toiminta-alue ja
yhteyshenkilöt
Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan, Ilomantsin ja
Valtimon kunnat. Yhteyshenkilöinä kuntien- ja kaupunkien
johtajat sekä maaseutusihteerit.
Sivu
4 19/08/2014
Perustiedot LEADER-ryhmästä ATK • Yhdistys kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaverkkoon
• ATK-tuki Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy Matti
Kärkkäinen p. 013-3390057 tai Toni Hollström p. 013-
3390024
• Jokaisella työntekijällä on käytössään oma kotiasema (X:),
lisäksi käytässä on M:asemalla yhteinen kansio, joka
näkyy kaikilla työntekijöillä. (asema M
hallintopalvelukeskusprojektitLeader)
• Yhdistyksen kotisivujen (www.vaarakarjalanleader.fi)
päivitys onnistuu miltä tahansa koneelta osoitteessa
www.maakaista.fi. Päivitykseen tarvitsee Maakaista-
käyttäjätunnuksen, jonka saa tiedottaja Mari Voutilaiselta
p. 040-508 6143
• Tiedottaja Mari Voutilainen vastaa nettisivujen palvelimesta
ja ulkoasusta.
• Toiminnanjohtajalla on sekä Pääsynhallinnan että Katso-
palvelun laajat käyttöoikeudet.
LEADER asiaa • Huomioi käytössä oleva diaarijärjestelmä sekä
rahoitusseurannat.
• Kaikki hankkeet nykyisellä ohjelmakaudella (2007-2013)
löytyvät omista mapeistaan.
• Päättyneiden ohjelmakausien hankkeet on arkistoitu.
• Toimintaryhmäämme lähin vastaavaa työtä tekevä
alueellinen toimintaryhmä on Joensuun seudun leader-
yhdistys, Niskakatu 4A, 80100 Joensuu. Puh. 013-610
0020
• ELY-keskuksessa toimintaryhmien yhteyshenkilönä toimii
Tuomo Hämäläinen (myöntö) p. 044-246 4564) ja Ritva
Kastinen (maksatus) p. 050-395 2651
• Hankehakemukset ja maksatushakemukset toimitetaan
toimintaryhmän tarkastuksen ja lausunnon antamisen
jälkeen postitse Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen, PL 69,
80101 Joensuu.
Muuta • Yhdistyksellä on KONEVA Ky:ssä (Moisionkatu 1, 81700
Lieksa) tili, johon voi ostaa toimistotarvikkeita.
• Koneet-, laitteet- ja kalusto on pääsääntöisesti yhdistyksen
omaa (pl. kopiokone, joka hankittu Pohjois-Karjalan ELY-
keskuksen teknisellä tuella)
Sivu
5 19/08/2014
Sisällysluettelo 1/2
Sivu
6 19.8.2014
1. Johtaminen 1.1. Toiminta-ajatus, visio, strategia 1.2. Arvot tai toimintaperiaatteet 1.3. Toimintapolitiikka ja pelisäännöt 2. Toiminta ja prosessit 2.1. Asiakkuudet ja asiakkuuksien hallinta 2.2. Ydinprosessit
2.2.1 Yhdistystoiminta 2.2.2 Leader-toiminta 2.2.3 Oma aluekehitystoiminta
2.3. Viestintä 3. Henkilöstö
3.1. Henkilöstö ja tehtävänkuvaukset
3.2. Osaaminen
3.3. Perehdyttäminen
3.4. Työhyvinvointi
Sisällysluettelo 2/2
Sivu
7 19.8.2014
4. Kumppanuudet ja resurssit 4.1 Kumppanuudet strategian tukena 4.2 Kumppanianalyysi 4.3. Vaikuttaminen 5. Laatutyön malli 5.1. Johdon katselmus 5.2. Poikkeamien käsittely ja riskienhallinta 5.3. Riskianalyysi 5.4. Itsearviointi 6. Tulokset 6.1. Tuloskehitys 6.2 Tulosmittarit
1. Johtaminen
1.1. Toiminta-ajatus, visio, strategia
• Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää maaseudun
monipuolista kehittämistä tukevia hankkeita, edistää
alueen asuttuna säilymistä, edistää maaseutuelinkeinojen
ja palvelujen monipuolistamista, parantaa asuinympäristön
viihtyvyyttä ja ympäristönhoitoa maaseudulla, kehittää
koulutusta sekä kaikilla muilla tavoin tukea ja edistää
maaseudun asukkaiden sosiaalista ja henkistä
hyvinvointia.
• Yhdistyksen strategista toimintaa määrittää kulloinkin
vahvistettu maaseudun paikallinen kehittämisstrategia,
joka sisältää vision yhdistyksen toiminnasta.
• Yhdistyksen toimintaa säätelevät vuosittain vahvistettava
toimintasuunnitelma ja talousarvio.
Sivu
8 19.8.2014
Vaara-Karjalan alue on virkeä, viihtyisä ja vetovoimainen
aktiivisten kansalaisten alueyhteisö, jossa luonnonvarat sekä
kulttuuri antavat voimaa alueen kehittämiselle. Hyödynnämme
nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat uusien,
innovatiivisten ja helppokäyttöisten palvelumallien luomisen.
Alueemme toimijoiden yhteistyöverkosto luo positiivista virettä
ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä alueemme hyväksi,
vahvistaen uskoa paremmasta tulevaisuudesta.
1.2. Arvot tai toimintaperiaatteet
Arvomme ovat:
• Paikallisuus
• Kumppanuus
• Asiakaslähtöisyys
• Verkostojen osana toimiminen
• Aktiivisuus
• Elinvoimaisuus
• Avoimuus
• Kansainvälisyys
LEADER-periaatteiden mukaisesti panostamme paikallisuuteen.
Toiminnalla vastataan toiminta-alueen toimijoiden tarpeisiin.
Pyrimme myös aktiivisesti toimimaan erilaisissa verkostoissa ja
tarvittaessa myös luomaan uusia verkostoja alueellemme. Hanke- ja
yritystuen hakijoiden ohjauksessa välitämme tietoa
rahoitusmahdollisuuksista, hakuprosessista, maaseuturahaston
toimintaperiaatteista ja - käytännöistä.
Sivu
9 19.8.2014
1.3. Toimintapolitiikka ja pelisäännöt
Toiminta perustuu yhdistyksen sääntöihin, LEADER-periaatteisiin ja
omaan kehittämisohjelmaan. Yhdistyksen toimintaa ohjaa ohjesääntö
ja prosessinkuvaus, joihin on kirjattu hallituksen ja työntekijöiden
työnjako, vastuut ja velvollisuudet ja hanke-& yritystukien käsittelyyn
liittyvät prosessit. ELYn ja ryhmän välisestä työnjaosta on sovittu
ohjelmakauden alussa paikallisen kehittämisstrategian laadinnan
yhteydessä.
Sivu
10 19.8.2014
2. Toiminta ja prosessit
2.1. Asiakkuudet ja asiakkuuksien hallinta
Sivu
11 19.8.2014
ASIAKASRYHMÄ/
SEGMENTTI
ASIAKASTARVE TAVOITELLUT
ASIAKASVAIKUTUKSET
YHDISTYKSET
•Paikalliset
yleishyödylliset
yhdistykset
•Kylät
•Metsästysseurat
•Urheilujärjestöt
YRITYKSET
•Aloittavat yrittäjät
•Toimivat yritykset
•Neuvonta ja tukeminen
•Yhteistyö ja kumppanuus
•Investoinnit ja kehittäminen
•Asiantuntijapalvelu
•Kyläsuunnitelmat
•Rahoitus
•KV-hankkeet
•Koulutukset
•Investointi ja kehittäminen
•Neuvonta, tuki ja ohjaus
hankkeen kirkastamisen
•Käynnistämistuki
•Tuki konehankintoihin
•Rahoitus
•Investoinnit ja toiminnan kehittäminen
•Yhdistysten välisen yhteistyön
lisääminen
•Paikalliseen kehittämiseen
osallistaminen ja osallistuminen
•Lisäpotkua toimintaan
•Toimintaedellytysten parantuminen
•Yhteisöllisyyden lisääntyminen
•Ympäristövaikutukset
•Investoinnit ja kehittäminen
•Työpaikat
•Toimijoiden aktivoiminen
•Viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden
lisääminen
•Ympäristövaikutusten huomioiminen
KUMPPANIT
MSL,
Maaseutuhallinnon
yhteistoiminta-alueet
Yrittäjäyhdistykset
Ammatilliset,
alueelliset toimijat
Kunnat, Pro Agria,
AMK, Yo,
kehittämisyhtiöt,
ELY, MAVI, MMM
•Yhteistyö ja kumppanuus
•Alueellinen asiantuntemus
•Koulutushankinnat
•Aktivointi
•Maaseudun kehittäminen
(henk, sos)
•Rahoitusta
•KV-hankkeet
•Maaseudun kehittyminen
•Sosiaalisen pääoman lisääntyminen
•Uudet toiminnot
•Verkoston vahvistaminen ja
vahvistuminen
ASIAKASRYHMÄ/
SEGMENTTI
ASIAKASTARVE TAVOITELLUT
ASIAKASVAIKUTUKSET
2.2. Ydinprosessit
Leader-ryhmien ydinprosessien kehittämistyöllä on ollut seuraavat tavoitteet.
1. Vastuiden selkeyttäminen
• Nähdään selkeästi eri toimintojen rooli kokonaisuudessa
• Vastuu lopputuloksesta ja koko prosessin sujumisesta
2. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen
3. Läpinäkyvyys ja systemaattisuus
4. Sisäinen ja ulkoinen viestintä organisaation toiminnasta
5. Toiminnan kytkeminen koko organisaation tavoitteisiin
6. Kehittäminen edellyttää, että ymmärrämme riittävän hyvin toiminnan nykytilaa.
Prosesseja kuvattaessa olemme käyttäneet seuraavia käsitteitä:
• Prosessi on joukko toisiinsa loogisesti liittyviä toimintoja so. toimintoketju,
jolle on määritelty tarvittavat resurssit, tuotokset ja niiden vastaanottajat eli
asiakkaat.
• Ydinprosessit kuvaavat palveluita, joita tarjotaan ulkoisille asiakkaille.
Organisaation vaikuttavuus syntyy ydinprosesseissa niiden välityksellä.
Ydinprosessit tuottavat ne palvelut, joita varten organisaatio on olemassa.
• Tukiprosessi t palvelevat organisaation sisäisiä asiakkaita eli henkilöitä,
jotka ovat organisaation palveluksessa. Tukiprosessit tuottavat
ydinprosessien toiminnalle tarvittavia palveluita, joten ne mahdollistavat
ydinprosessien toiminnan (esim. osaamisen kehittäminen).
• Ohjausprosessit ovat prosesseja joilla suunnitellaan, johdetaan ja
seurataan organisaation prosessien toimintaa (esim. strategian laadinta).
• Osaprosessit ovat isompien prosessien osakokonaisuuksia. Esimerkiksi
ydinprosessit koostuvat lukuisista erilaisista osaprosesseista.
• Alaprosessit ovat jonkin yleisemmän prosessin alakategorioita tai
erityistyyppejä. (esim. rekrytointiprosessin alaprosesseja voivat olla
työsopimussuhteeseen rekrytointi ja virkasuhteeseen rekrytointi)
(alaprosessit ovat irrallisia, itsenäisiä kokonaisuuksia)
Sivu
12 19.8.2014
Prosessikartta
Sivu
13 19.8.2014
Leader prosessiarkkitehtuuri
Leader-toiminta
Taso 0: Prosessikartta (Valtakunnallisesti yhdenmukainen
kaikiilla Leader-ryhmillä)
Taso 1: Ydinprosessit (Leader toiminnan kannalta yhteisesti
määriteltyt ydinprosessit)
Taso 2: Osa- ja alaprosessit (Erityisesti yhteinen päätöksentekoprosessi
Leader-ryhmän ja ELY:n kanssa)
• Työohje
• Roolin tarkoitus
• Vastuu
• Tehtävät
• Keskeinen osaaminen
Taso 3: Toimintotaulukot (Työohjeiden, -tehtävien ja roolien
kuvaukset Leader-ryhmittäin)
Leader-toiminta
AKTIVOINTI PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI
Maksatus Käsittely ja myöntö TIEDOTTAMINEN
NEUVONTA Hankkeen aikainen neuvonta ja
maksatuskoulutus
2.2.1 Yhdistystoiminta
Ydinprosessi:
mitä tehdään?
Prosessin
omistaja: kuka
on vastuussa?
Osaprosessit ja
alaprosessit: mikä on
tekemisen sisältö?
Yhdistystoiminta
Toiminnanjohtaj
a
Hallitus
Yhdistyksen
vuosikokous
Alaprosessit
1. Toiminnan suunnittelu ja
seuranta
2. Työnantaja rooli ja
henkilöstön tukeminen
3. Jäsenyyden edistäminen
Sivu
15 19.8.2014
Osaprosessi/
alaprosessi
Toimen-piteet Vastuu-henkilö Miten onnistumista
mitataan?
Toiminnan
suunnittelu ja
seuranta
Toiminta-
suunnitelma
Talousarvio
Toiminta-
kertomus ja
tilinpäätös
Hallituksen
valinta
Toiminnanjohtaja
valmisteluvastuu
Henkilöstö
osallistuu
Vuosikokous
vastaa
Johtoryhmä
Vuosiraportti
Reagointi muuttuviin
olosuhteisiin
Tunnettuus ja
jäsenyyden
edistäminen
Aktivointi
Jäsentiedote
Hakijat jäseniksi
Nettisivut
Verkostoitu-
minen
Henkilöstö
hallitus
Uusien ja erilaisten
hakijoiden määrä
Kansainväliset hankkeet
Näkyvyys alueella ja
aluekehittäjän rooli
asiantuntijana kasvaa
Nettisivujen kävijämäärät
Lehtiartikkeleiden määrä
Työnantajarooli
ja henkilöstön
tukeminen
Esimiesroolin
ymmärtäminen
Työsopimukset
Ylityöt
Työterveys-
suunnitelma ja -
sopimus
Rekrytointi
Perehdyttäminen
Hallitus ja
hallituksen
puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja
Johtoryhmä
Vaihtuvuus
Sairauspoissaolojen
määrä
Kokemus työhyvinvoinnin
laadusta, työn
mielekkyydestä ja
tuottavuudesta
Vuosikello
Sivu
16 19.8.2014
Hyvä hallintotapa
Sivu
17 19.8.2014
Yhdistystoiminnan kannalta:
Budjetti ja toimintasuunnitelma omasta toiminnasta laaditaan vuosittain
hallitukselle ja vuosikokoukselle hyväksyttäväksi ja sitä seurataan säännöllisesti
hallituksen kokouksissa puolivuosittain. Kirjanpito hoidetaan yhdistyksen omana
työnä.
Maaseutuohjelmatyön kannalta:
Oman ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Rahoituskehyksen
toteumaa seurataan neljännesvuosittain ja tiedot käsitellään hallituksessa.
Kehittämisohjelman tavoitteita ja tuloksia käsitellään hallituksen kokousten
yhteydessä vähintään kerran vuodessa vuosiraportin yhteydessä sekä lisäksi
vuosittain järjestettävässä hallituskoulutuksessa, jossa käydään tulosten ohella
läpi myös LEADER-toiminnan ja hallituksen toimintatapoja. Toimintarahan ja
omien hankkeiden kirjanpidon järjestäminen suunnitellaan
kustannuspaikkakohtisesti siten, että se palvelisi mahdollisimman hyvin
maksatusten tekemistä sekä viranomaisten vaatimuksia (noudattaen kuitenkin
kirjanpitolakia). . Suunnittelussa huomioidaan, että kunkin hankkeen
kustannukset ovat vaikeuksitta eroteltavista muusta kirjanpidosta/toiminnasta &
vientiselitteet ovat informatiivisia
2.2.2. Leader-toiminta
Ydinprosessi: mitä
tehdään?
Prosessin omistaja:
kuka on vastuussa?
Osaprosessit ja alaprosessit: mikä on
tekemisen sisältö?
Leader-toiminta/ ohjelman toteuttaminen
Hallitus
Toiminnanjohtaja
Johtoryhmä
Osaprosessit 1.Tiedottaminen hanke- ja yritystuista 2.Aktivointi 3.Neuvonta 4.Päätöksenteko rahoittamisesta 5. Hallinta, arviointi ja seuranta
Sivu
18 19.8.2014
Osaprosessi Toimenpiteet Vastuuhenkilö Miten onnistumista
mitataan?
1. Tiedotta-
minen hanke- ja
yritystuista
Mediatiedotteet,
esitteet, nettisivut,
some, teemajutut,
hyvät esimerkit,
erilaiset infotilaisuudet
Henkilöstö,
hallitus
Lukumäärät: tiedotteet,
esitteet, tilaisuudet,
nettisivujen kävijämäärät,
hakemusten/rahoitettujen
hankkeiden lukumäärä
2. Aktivointi Tilaisuudet (yleiset ja
räätälöidyt), muiden
järjestämät tilaisuudet,
Henkilöstö,
hallitus
Tilaisuuksien määrät ja
osallistujamäärät,
hakemusten laatu
3. Neuvonta
Henkilökohtainen
neuvonta
koulutustilaisuudet,
hanketreffit
Henkilöstö
Neuvontakäynnit,
hakemusten laatu
4. Päätöksen-
teko
rahoittamisesta
Hakemuksen käsittely
Hakemuksen myöntö
Hakemuksen
maksatus
Hakija itse,
henkilöstö,
hallitus, ELY
Käsittelyajat, ELY:n
käsittelyn läpäisseiden
hankkeiden lukumäärä
Leader-toiminnan prosessihierarkia
Sivu
19 19/08/2014
Sivu
20 19.8.2014
Ha
nke
-asia
kka
an
/ ha
nke
toim
ijan p
rose
ssi 1
/3
Leader-to
imin
ta
1.
Han
ke
su
un
nite
lma
n v
alm
iste
lu
Lu
otta
mu
kse
n ra
ke
nta
min
en
Ha
nke
-ide
an
ko
nkre
tisoin
ti
Han
ke
su
un
nite
lma
n ta
rke
nta
min
en
Han
ke
-asia
kka
an
ja –
yh
dis
tykse
n v
astu
un
kirk
asta
min
en
se
kä
su
un
nite
lman
riskie
n a
rvio
inti
Ku
sta
nn
usa
rvio
n ta
rke
nta
min
en
Rah
oitu
su
un
nite
lman
laa
timin
en
Ta
rvitta
vie
n liitte
ide
n lis
taa
min
en
Yh
teis
ön
pä
ätö
s ja
alle
kirjo
ituste
n m
erk
itys
Han
ke
ka
nsio
n lu
om
ine
n a
sia
kka
an k
an
ssa
Hah
mo
ha
nkke
en
tote
utu
ssu
un
nite
lmasta
Ke
sku
ste
lu h
an
kke
en
pe
ruste
luis
ta ja
hyö
dystä
alu
ee
lle
So
vita
an
ha
nkke
en
ete
ne
mis
tä o
hja
ava
t tap
aa
mis
et
se
kä
asia
kka
an
va
stu
u h
an
kke
en
tote
utta
mis
essa
Ja
LE
AD
ER
-ryh
mä
n o
hja
ava
sta
roo
lista
2.
Alo
itus
pa
lave
ri / ha
nk
eh
allin
oin
ti
Han
ke
ko
hta
ine
n p
ää
tökse
n a
va
am
ine
n ja
ke
rtom
ine
n a
sia
kka
alle
ym
mä
rrettä
vä
sti
Han
ke
su
un
nite
lma
n ta
rke
nta
min
en
; aik
ata
ulu
t,
kie
llety
t/sa
llitut a
sia
t
Ta
lou
ssu
un
nite
lma
n lä
pik
äyn
ti
Han
kke
en
tote
utu
ssu
unn
itelm
an
pä
ivittä
min
en
Oh
jau
s m
aksa
tush
ake
mu
ksen
teko
on
Han
ke
ha
llinno
n k
äytä
ntö
jen
läp
ikä
yn
ti,
ha
nke
toim
ijan
va
stu
ut ja
ve
lvo
llisu
ud
et
Hankkeen a
ikain
en n
euvonta
ja
maksatu
sohja
us
0
2
AK
TIV
OIN
TI
TIE
DO
TTA
MIN
EN
NE
UV
ON
TA
K
äsitte
ly ja
myöntö
0. E
siv
alm
iste
lu,
ha
nk
e-a
ihe
en
es
illä
pitä
min
en
Ta
rpe
en
tun
nis
tam
ine
n
Po
hd
inta
Tie
do
n h
an
kin
ta ja
aktiv
oin
ti
Ro
hka
istu
min
en
Tu
tustu
min
en
Yh
teis
ten
pä
äm
ää
rien
mä
äritte
ly
Aktiv
oin
ti ha
nkke
en
aih
ee
n e
dis
täm
i-
se
ksi
1
Sivu
21 19.8.2014
Hanketo
imija
n p
rosessi 2
/3
Leader-to
imin
ta
3.
Ha
nk
ke
en
se
ura
nta
ha
nk
ke
en
aik
an
a
-H
an
ke
toim
inna
n k
äyn
nis
tym
ise
n ja
ku
sta
nn
uste
n s
yn
tym
ise
n
jälk
ee
n
-H
an
ke
-asia
kka
an
oh
jau
s, m
otiv
oin
ti ja s
eu
ran
ta
-H
an
kke
en
vie
stin
nä
stä
so
pim
ine
n; e
sim
. pa
ika
llisle
hd
et, L
ea
de
r-
ryh
mä
n n
äkyvyyd
en
va
rmis
tam
ine
n
-K
irjan
pid
on
tark
en
tam
ine
n
-M
uu
tosilm
oitu
ksis
ta m
uis
tutta
min
en
-V
uo
sira
po
rttien
ja s
eu
ran
tatie
toje
n te
ke
mis
estä
va
rmis
tam
ine
n
4.
Han
kk
ee
n m
ak
sa
tuk
se
n ja
lau
su
nn
on
va
rmis
tam
ine
n
-L
aa
du
kka
an m
aksa
tush
akem
uksen
va
rmis
tam
ine
n
-L
isä
se
lvity
ste
n k
oko
am
ine
n; tilio
tteid
en
, ku
ittien
,
se
lvity
ste
n, m
atk
aku
luje
n, ty
öso
pim
uste
n,
työ
aja
nse
ura
nto
jen
ym
s. T
arv
ittavie
n s
elv
ityste
n
läp
ikä
ym
ine
n ja
aik
ata
ulu
ttam
inen
A
sia
kka
an
ne
uvo
nta
ja o
hja
us m
aksa
tusha
ke
mukse
n ja
lau
su
nn
on
va
rmis
tam
iseksi
Hankkeen a
ikain
en n
euvonta
ja m
aksatu
sohja
us
Hankkeen to
teutta
min
en
3
4
Maksatu
s
Sivu
22 19.8.2014
Hanketo
imija
n p
rosessi 3
/3
Leader-to
imin
ta
5.
Ma
ks
atu
sp
ää
töks
en
tark
en
tam
ine
n
-M
aksa
tusp
ää
tökse
n ta
rke
nta
min
en
asia
kka
an
ka
nssa
Asia
kka
an
oh
jau
s ja
ne
uvo
nta
ma
hd
ollis
ten
lisä
se
lvity
ste
n lä
he
ttäm
isee
n
-L
op
pu
ma
ksa
tuksen
va
rmis
tam
ine
n
-Y
hte
isty
östä
so
pim
ine
n
4.
Han
kk
ee
n e
ten
em
ise
n s
eu
ran
ta ja
ha
nk
ke
en
jälk
ein
en
arv
ioin
ti
-H
an
kke
en
ete
ne
mis
en
ja m
aksa
tukse
n s
eu
ran
ta
-T
ark
astu
skie
rrokset ja
MA
VI:n
ha
nke
kie
rrokset –
ha
nkke
en
tulo
ste
n a
rvio
inti
-H
yvie
n k
äytä
ntö
jen
jaka
min
en
, vie
stim
ine
n, le
vittä
min
en
ja
juu
rrutta
min
en
5
6
Hankkeen to
teutu
s
Hankkeen a
ikain
en n
euvonta
ja m
aksatu
sohja
us
Maksatu
s
Sivu
23 19.8.2014
Le
ad
er-y
din
pro
se
ssi: M
AK
SA
TU
S
YH
TE
INE
N P
ÄÄ
TÖ
KS
EN
TE
KO
PR
OS
ES
SI: M
aksa
tus
Maksatu
sta
rkastu
s
(ja h
allin
nollis
en
tark
astu
ksen
tekem
inen
asia
kkaalla
)
5%
Ota
nta
-
tark
astu
ste
n
tekem
inen
(MA
VI)
Ilmoitu
s
hakem
ukseen
kunta
rahan
määrä
stä
Maksupäätö
ksen
toim
ittam
inen
asia
kkaalle
ja L
EA
DE
R
ryhm
älle
Maksuhakem
uksen
tark
asta
min
en
ja
lausunnon
toim
ittam
inen
ELY
:yn
Leader-ryhmä
ELY
2
1
Pro
sessi k
äyn
nis
tyy
kusta
nuksie
n s
yntym
isen k
autta
Pro
sessi p
äätty
y, k
un M
avi
maksaa
EU
:n ja
valtio
n
osuuden
tuesta
asia
kkaalle
3
5
Kunta
rahan
maksam
inen
Osana
kokonais
rahaa
4
6
Leader-toiminnan osaprosessit
Sivu
24 19.8.2014
Osapro
sessit
Leader-ryhmän
rooli ja tehtävät
prosessissa
Ely-keskuksen
rooli ja
tehtävät
prosesissa
Vas-
tuu-
taho
Menetelmät ja
tarvittavat
työohjeet
Käytössä
olevat
järjestelmät ja
tietojen
syöttö
Hakemust
en
käsittely
• hakemuksen
arviointi, neuvonta ja
jatkotyöstäminen
• Hankekielen
tulkkaaminen
•Sopivan
rahoituskanavan
löytäminen asiakkaalle
(jos muu kuin Leader)
ohjaus
• vuoropuhelu
(ELY+Leader)
valmistelu
• Eri
tahot
vastuuss
a eri
asioista:
hakija,
Leader
ja ELY
• Tietämys (laki,
tarkistuslistat jne.)
•Rahoituslinjaus-paperi
• Hallituksen tekemät
periaate linjaukset
• Diaari
• Prosessikuvaus
•Oma Access-
tietokanta
Myöntö-
päätösten
käsittely
• Hankkeiden
valmistelu
•Hallituskäsittely
• Lausunnon anto
•Hakemuksen
liitteiden tarkistaminen
•Yhteistyöryhmään
osallistuminen
• Laillisuuden
varmistaminen ja
päätöksen
tekeminen
•Yhteistyöryhmän
käsittely
• Kukin vastaa omasta roolistaan! Tämä on selkeä
• Menetelmät: HVJ-kuvaukset ELYissä, seikkaperäisesti
kuvattu hakemuksen kulku, sekä tarkistuslistat
• Hanke 2007-järjestelmä ELYissä, Hyrrä jossa yhdistyy
myös maatilapuolen tukijärjestelmä
•Oma Access-tietokanta
Hakemust
en
maksatus
•Hankkeiden neuvonta
maksuhakemuksen
teossa
•Maksuhakemuksen
käsittely: onko
tarvittavat paperit
mukana
•Täydennyspyynnöt
maksuhakemukseen
• Tukikelpoisuus-
tarkastus
tarkistuslistan
mukaisesti
• Lisätietojen
pyytäminen
tarvittaessa
• Tarkastus-käynnit
paikan päällä
hankkeiden osalta
• Maksatus
•(mahdollinen
takaisinperintä)
• Hylätyn päätöksen
perustelu,
asiakkaan oikeus
saada perustelut
• Työohjeet tulee
Mavista, kansallinen ja
EU säädäntö, nämä
saadaan suoraan
järjestelmistä
• Diaari
• Hanke2007-
järjestelmä
(prosessointia
varten)
• Hyrrä (tulossa)
• Hankedv-
järjestelmä
nykyisin
• Oma Access-
tietokanta
2.2.3. Oma aluekehitystoiminta
Ydinprosessi: mitä
tehdään?
Prosessin omistaja:
kuka on vastuussa?
Osaprosessit ja alaprosessit: mikä on
tekemisen sisältö?
Oma aluekehitystoiminta
Hallitus, yhdistys,
toiminnajohtaja
Hankemuotoinen aluekehitystoiminta
Ideariihi-toiminta
Asiantuntijan rooli
Verkoistoijan rooli
Sivu
25 19.8.2014
Osaprosessi/
alaprosessi
Toimenpiteet Vastuuhenkilö Miten onnistumista
mitataan?
Hankemuotoin
en
aluekehitystoi
minta
Hankkeiden suunnittelu
yhdessä kumppaneiden
kanssa
Yhteiset tiedotushankkeet
Hallitus
Toiminnanjohtaj
a
Muu henkilöstö
Uusien toimijoiden
osallistuminen
Kunkin hankkeen tavoitteiden
toteutuminen
Ideariihi-
toiminta
Teemakohtaisten
ideointitilaisuuksien
järjestäminen
Toiminnanjohtaj
a, henkilöstö
Ideariihiin osallistujien määrä
Uusien toimijoiden
osallistuminen
Kunkin hankkeen tavoitteiden
toteutuminen
Rahoitusvälineiden
monipuolisuus, uudet
rahoittajat
Asiantuntijan
rooli
Osallistuminen muiden
kehittäjäorganisaatioiden
toimintaan
Yhteiset
tapaamiset/ajankohtaispäi
vät
Toiminnanjohtaj
a, henkilöstö
Ryhmien lukumäärä
Osallistumisen rooli ja
vaikuttavuus (aktiivisuus)
Leader-ryhmän tavoitteiden
näkyminen muissa
ohjelmissa
Verkostoija Aktiivinen toimija
Uusien asioiden
esiinnostaja ja ”potkija
Toiminnanjohtaj
a + muu
henkilöstö
Hallitus
Yhteistyöverkostojen määrä
Yhteydet oman alueen
ulkopuolelle
2.3. Viestintä
Sivu
26 19.8.2014
1: Asiakasviestintä
2: Tiedotus yhteistyökumppaneille
3: Mediaviestintä
4: seudun päättäjien informointi
Leader- ryhmän pääviesti asiakkalle
Leader-ryhmät
kannustavat
asukkaita
kehittämään
omaa
elinympäristöää
n.
Ryhmän
toimintaan voi
kuka tahansa
osallistua
LEADER ON
TOIMINTAA
LEADER ON
NEUVONTAA
IHMISTEN KOKOISILLE
IDEOILLE
Pääviesti
(pohjautuu
visioon)
Avain-
argumentit
perusteet
LEADER ON
RAHOITUSTA
PAIKKAKUNNAN
PARHAAKSI
Leader-ryhmät
neuvovat
ideoiden
kehittelyssä ja
valmistelussa
hankkeiksi.
Paikalliset
päättävät alueensa
yhteisöjen ja
yritysten ideoiden
rahoittamisesta.
Leader-tuki
muodostuu EU:n,
valtion ja kuntien
rahoituksesta.
Viestintäsuunnitelma
KENELLE VIESTITÄÄN
MITÄ VIESTITÄÄN
MITEN VIESTITÄÄN
MILLOIN VIESTITÄÄN
MIKSI VIESTITÄÄN
VASTUUHENKILÖ
Hallitus Kokousmateriaali, tilaisuudet, koulutukset
sähköposti, postitse, puhelin
Tarvittaessa Välttämättömyys Toiminnan avoimuus
Toiminnanjohtaja
Jäsenet Jäsentiedote, vuosikokouskutsut, hankeretket
Jäsentiedote, Maakaista-sivut, FB
Jäsentiedote 2-4 kertaa vuodessa Muuten tarvittaessa
Tiedonjakoa, aktivointia, osallistamista
Toiminnanjohtaja, hankesihteeri, kv-koordinaattori, tiedottaja…
Hanketoimijat Ohjeistusta ja muut hanketoiminnan ajankohtaiset asiat
Henk.koht. neuvonta, sähköposti, puhelin
Koko prosessin ajan Hankkeen onnistumiseksi, ohjelman toteuttamiseksi
Koko henkilökunta
Suuri yleisö/ asukkaat
Tuloksia, mahdollisuuksia
Media, tilaisuudet, nettisivut ja FB
Vähintään kerran vuodessa raportoinnin yhteydessä
Tiedon lisäämiseksi, aktivoimiseksi
Henkilöstö, hallitus
Kunnat Rahojen käyttö (paljonko mennyt&kohteet), toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
Tapaamiset, sähköposti kuntakirjeet
Yleisten kokousten yhteydessä Vuosiraportoinnin yhteydessä
kehittäjäkumppanuus, tiedon lisäämiseksi Kuntarahoituksen seuraamiseksi
Henkilöstö, hallitus
Viranomaiset Pelisääntökeskustelu, hanke/maksatuslausunnot
Sähköposti, puhelin, videoneuvottelu, työryhmät yms.
Päivittäin (vars. ELY) Osa järjestelmää Henkilöstö
Tiedotusvälineet Leader-toiminta, tulokset
Sähköposti, tiedotustilaisuudet, uutiskirje
Yhteistyöryhmän jälkeen Vuosiraportoinnin yhteydessä Vuosikokouksen yhteydessä
Tiedotusta olemassaolosta
Henkilöstö, hallitus, tiedottaja
Kv-kumppanit Projektien suunnittelu&seuranta, hankkeiden toteuttaminen
FB, sähköposti, Skype, puhelin
Tarvittaessa Hankeyhteistyön sujuvoittaminen Yhteistyön ylläpitäminen PR
Toiminnanjohtaja
Ei-kunnalliset päättäjät
Tuloksia, byrokratian ongelmia
Sähköposti Tarvittaessa Tiedon lisäämiseksi, toimintaedellytysten kehittämiseksi
Toiminnanjohtaja
Muut Suomen Leader-ryhmät
Hyvät käytännöt, työn haasteet, yhteistyökuviot
Tapaamiset, sähköposti, puhelin, FB
Kontakteja päivittäin Vertaistuki, koko systeemin kehittäminen
Toiminnanjohtaja, tiedottaja
19.8.2014 Sivu
28
Sisäinen ja ulkoinen viestintä
• Leader -yhdistyksellä on sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Sisäisellä viestinnällä
tarkoitetaan yhdistyksen hallituksen ja henkilökunnan kesken käytävää viestintää.
Ulkoisella viestinnällä tavoitetaan yhteistyökumppanit, uudet potentiaaliset
hanketoimijat, yritystukien hakijat ja jäsenistö. Yhdistyksen viestinnästä vastaavat
yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Viestinnän pääkanavat ovat
verkko ja henkilökohtainen vuorovaikutus.
• Niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää
yleiskieltä. Viestinnän tavoitteena on, että toiminta on avointa ja läpinäkyvää - viestit
ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.
• Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan hallituksen ja henkilökunnan kesken käytävää
viestintää. Sisäisen viestinnän päävälineitä ovat kanssakäyminen, puhelin, sähköposti
ja hallituksen kokouskutsut, pöytäkirjat sekä kokoukset. Tavoitteena on avoin ja
luottamuksellinen ilmapiiri sekä toinen toistemme tunteminen ja tukeminen.
Yhdistyksen sisäisessä viestinnässä tärkeää on ajantasaisuus ja ymmärrettävyys.
• Ulkoisen viestinnän yhtenä tavoitteena on hankkia uusia hanketoimijoita ja
yritystukien hakijoita. Yhdistyksen pääviestikanava verkossa on Maakaista.fi-sivusto ja
sen muut verkkokanavat, tiedotteet ja henkilökohtainen vuorovaikutus. Lisäksi
verkkokanavia ovat Mavi.fi, Maaseutu.fi ja tuleva Leadersuomi.fi -sivustot. Myös
koulutus- ja hanketapaamiset toimivat pääasiallisina viestintäkanavina sähköpostin ja
puhelimen lisäksi. Uusien hanketoimijoiden lisäksi tavoitteena on yleisen mielenkiinnon
herättäminen maaseutua ja maaseudun kehittämistä kohtaan. Lisäksi tavoitteena on
luoda, kehittää ja ylläpitää hyviä suhteita hanketoimijoihin, Pohjois-Karjalan ELY-
keskukseen, maakunnan Leader-ryhmiin ja muihin yhteistyökumppaneihin ja
yhdistyksen jäsenistöön.
• Ulkoista viestintää ovat myös mediasuhteet paikalliseen mediaan ja maakunnallinen
Maakaista-uutiskirje. Pohjois-Karjalan Leader-ryhmät mediatiedottavat yhdessä
esimerkiksi uusista rahoitusesityksistä. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä paikallisen
median kanssa. Pohjois-Karjalan Leader –ryhmät näkyvät yhtenä rintamana medialle.
Sivu
29 19.8.2014
3. Henkilöstö
3.1. Henkilöstö ja tehtävänkuvaukset
• Hallitus
- Antaa hankkeita koskevat rahoitusesitykset
- Päättää avustushakemuksista, yhdistyksen omista hankehakemuksista ja
osallistumisesta muihin hankkeisiin
- Päättää liittymisestä ja eroamisesta muiden yhteisöjen jäseneksi
- Päättää yhdistyksen varojen sijoittamisesta
- Päättää mahdollisen velan ottamisesta ja takauksen antamisesta
- Päättää lausunnoista, kannanotoista ja esityksistä, joilla on merkitystä
yhdistyksen kannalta
- Päättää kaikista voimaan tulevista työsopimuksista ja niiden ehdoista
- Päättää työjaoston, ennakkoarviointiryhmän, johtoryhmän tai muun
vastaavan toimikunnan perustamisesta ja niiden jäsenille maksettavista
korvauksista
- Vastaa ja osallistuu yhdistyksen toiminnan kehittämiseen
- Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu yhdistyslain määrät tehtävät
• Puheenjohtaja
- Hyväksyy toiminnanjohtajan matkalaskut
- Allekirjoittaa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa rahoitusesitykset
- On toiminnanjohtajan lähiesimies
- Kutsuu koolle yhdistyksen kokouksen
- Toimii tarvittaessa esittelijänä hallituksen kokouksessa
• Varapuheenjohtaja
- Hyväksyy puheenjohtajan matkalaskut
• Johtoryhmä
- Toimiston ajankohtaisten asioiden läpikäynti
- Johdon auditointi
Sivu
30 19.8.2014
• Toiminnanjohtaja
- Toteuttaa yhdistyksen käytännön toimintaa hyväksyttyjen
toimintasuunnitelmien, talousarvioiden sekä hallituksen tekemien
päätösten mukaan
- laatii yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion hallituksen ja
yleiskokouksen esitysten mukaisesti
- Antaa hankeneuvontaa
- Tekee hankkeiden valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä
- Vastaa yhdessä hallituksen kanssa yhdistyksen toiminnan kehittämisestä
- Valvoo yhdistyksen taloutta ja raportoi hallitukselle yhdistyksen
taloudellisesta tilanteesta
- Seuraa ja tilastoi käytettävänä olevaa myöntövaltuutta
- Vastaa kuntarahoituksen laskuttamisesta
- Vastaa sidosryhmätyöskentelystä
- Valmistelee hallituksen kokoukset, hanketukihakemukset ja toimii
esittelijänä yhdistyksen eri kokouksissa
- Vastaa yhdessä hallituksen kanssa yhdistyksen kehittämisohjelman/-
strategian suunnittelusta ja toimeenpanosta
- Vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä
- Toimii henkilökunnan esimiehenä
- Vastaa mahdollisen harjoittelijan työhön ottamisesta ja toimii hänen
ohjaajanaan
- Hyväksyy yhdistyksen laskut (pl. omat ja puheenjohtajiston matkalaskut)
- Vastaa yhdistyksen henkilökunnan, hallituksen, jäsenistön sekä muiden
alueen asukkaiden leader-toiminnan tiedottamisesta ja kouluttamisesta
- Vastaa talousarvion puitteissa yhdistyksen kone-, kalusto- ja
laitehankinnoista
- On toimintaryhmän edustajana hankkeiden ohjausryhmissä
- Vastaa toimintarahan seurannasta
- Toimeenpanee rekrytoinnit
Sivu
31 19.8.2014
• Hankeneuvoja/hankeassistentti
- Antaa hankeneuvontaa ja aktivoi alueen asukkaita mukaan leader-
toimintaan
- Ohjaa hankkeita ja hankeaihioita hankkeiden suunnittelussa ja
valmistelussa
- On mukana ja järjestää alueen asukkaille aktivointi-, tiedotus- ja
koulutustilaisuuksia
- Hoitaa yhdistyksen omien hankkeiden työtehtäviä
• Hankesihteeri
- Hoitaa yhdistyksen toimiston ylläpitoon ja asiakaspalveluun liittyviä
tehtäviä
- Antaa hankkeille maksatusneuvontaa
- Valmistelee maksuhakemukset ELY-keskukseen
- Ylläpitää toimintarahan seurantaan liittyvää kirjanpitoa
- Avustaa yhdistyksen kirjanpitäjää
- Vastaa yhdistyksen maksuliikenteestä
Sivu
32 19.8.2014
3.2. Osaaminen
Sivu
33 19.8.2014
OSAAMIALUE SUBSTANSSI TYÖYHTEISÖOSAAMINEN Asiakas- ja verkostoyhteistyö
• Vireä viestiminen ja markkinointi
• Verkostoyhteistyö
• Kuuntelutaito erit. Asiakkaille
Sisäiset yhteistyötaidot
• Yhteistyökyky
• Tiimityötaidot
• Johtamis- ja esimiestaidot/alaistaidot
KEHITTÄMISOSAAMINEN Toiminnan kokonaisuuden hallinta
• Tiedonhakutaito
Organisaatiokulttuurin omaksuminen
• Viestintätaidot: suullinen ja kirjallinen
KEHITTYMISOSAAMINEN Uudistumiskyky
• Kehittämisketteryys
• Itsensä kehittäminen
• Uuden omaksumis- ja oppimiskyky esim. Teknologian
hyödyntäminen
• Sopeutumis- ja joustavuuskyky
• Positiivinen hulluus
• Byrokratiansietokyky
SUBSTANSSIOSAAMINEN Ammatilliset perustaidot
• Paikallistuntemus
• Talouden hallinta
• Rahoitusosaaminen • Yhdistysosaaminen
• Valtio, kunta ja EU –tuntemus
• Yhteiskunnan eri osa-alueiden, rakenteiden ja prosessien
tuntemus
• Liiketoimintaosaaminen
• Ympäristöosaaminen (esim. Biotalous)
• Juridiikka
• Kielitaito ja kv-osaaminen
3.3. Perehdyttäminen
Yhdistyksellä on käytössään perehdyttämislomake sekä –kansio.
Perehdyttämislomakkeen asiat käydään läpi uuden työntekijän
kanssa. Perehdyttämisestä vastaa toiminnanjohtaja.
Uusi työntekijä on velvollinen kirjaamaan
perehdyttämislomakkeeseen perehdyttämisen ajankohdan ja
palauttamaan lomakkeen esimiehelleen, joka tallettaa lomakkeen
perehdyttämiskansioon
Yhdistyksen perehdyttämiskansiossa sisältää
perehdyttämislomakkeen lisäksi mm. laatukäsikirjan, kulloinkin
voimassa olevan paikallisen kehittämisstrategian, Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman sekä ajantasaisen lainsäädännön.
Sivu
34 19.8.2014
3.4. Työhyvinvointi
Työn tulee olla kivaa. Ei vain siksi, että se vie valtaosan ajastamme ja
ajatuksistamme, vaan myös siksi, että työstään tykkäävä tekee parempaa
tulosta. Kun töihin on mukava mennä ja siellä saa kokea onnistumisen iloa,
riittää energiaa muuhunkin elämään.
Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa sekä työyhteisön hyvinvoinnista että
omasta voinnistaan. Samoin työn ilon lisääminen on jokaisen tehtävä ja oikeus.
Jokainen pystyy vaikuttamaan siihen, että ilmapiiri töissä on miellyttävä:
työntekijöiden väliset suhteet ovat kunnossa, joukkuehenki pelaa, erilaiset
persoonat hyväksytään.
Ristiriitoja ei pidä jättää ratkaisematta; mieltä vaivaavista asioista pitää puhua
heti ja suoraan asianosaisten kanssa. Aito kuuntelu lisää ymmärrystä ja
ehkäisee ristiriitoja.
Työyhteisö muodostuu yhteistyöstä ja osallistumisesta. Yhteiset kahvitauot ja
ruokailut kasvattavat yhteisöllisyyttä ja antavat mahdollisuuksia muidenkin kuin
työasioiden jakamiseen. Taukojen ja vapaan tiedonvaihdon merkitystä ei pidä
aliarvioida. Kun tuntee työtoverinsa hyvin, osaa tunnistaa ne vähemmän hyvät
päivät ja mahdollisesti jakaa toisen taakkaa. Toisesta välittäminen ja sen
osoittaminen antaa voimia kummallekin osapuolelle. Keskinäinen luottamus ja
vuorovaikutus on tärkeää.
Työvälineiden ja -olosuhteiden tulee olla kunnossa. Hyvä tiedonkulku säästää
väärinymmärryksiltä. Tiimi- ja viikkopalaverit pitävät kaikki ajan tasalla.
Ymmärrys yhteisistä tavoitteista lisää työn miellyttävyyttä. Ja
aikaansaannoksista kannattaa aina iloita yhdessä. Innostuneisuus ja
motivoituneisuus voivat jopa tarttua!
Positiivisen palautteen vaikutus on ihmeellinen. Se antaa voimia sekä palautteen
antajalle että saajalle. Yleinen kannustava ilmapiiri toimii itsessäänkin työn
mielekkyyden lisääjänä. Porukalla voidaan sopia, että jokainen myönteinen
ajatus ja kiitos sanotaan ääneen.
Sivu
35 19.8.2014
Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys vaikuttaa työstä saatavaan
mielihyvään. Kun työt tehdään hyvin, asiakkaat ovat valtaosin tyytyväisiä ja työn
ilo kasvaa.
Kokouksia on hyvä pitää hanketoteuttajien kohteissa, jolloin voidaan kokea iloa
yhteistyön tuloksista.
Yhteiset tavoitteet, menot, juhlat, retket ja opintomatkat lisäävät
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Alueelliset tyky-päivätkin toimivat vertaistuen
mahdollistuttajina.
Työ tulee organisoida niin, että työntekijä pääsee hyödyntämään parhaita
ominaisuuksiaan ja osaamistaan. Uusia ideoita voi löytyä ja eri näkökulmia
kunkin osaamista hyväksi käyttäen.
Työstä ja sen tekemisestä katoaa iloa, mikäli tehtäviä on jatkuvasti liikaa.
Ajankäytön hallintaa ja priorisointia voi opetella. Stressin hallitseminen ja lepo
tukevat jaksamista, samoin työn joustavuus. Työ pitää tarvittaessa organisoida
uudelleen.
Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja omien vaikutusmahdollisuuksien
parantamiseen kasvattaa työstä saatavaa iloa. Epävarmuus omasta
osaamisesta tekee työstä raskaampaa.
Tosiasia sekin, että hyvä palkka = parempi mieli. Palkan tulee olla
oikeudenmukaisesti mitoitettu työtehtävien vaativuuden ja määrän mukaan.
Sivu
36 19.8.2014
4. Kumppanuudet ja resurssit
4.1. Kumppanuudet strategian tukena
Sivu
37 19.8.2014
Vaara-Karjalan Leader ry:n kumppanit
Elinkeinoyhtiöt
Kyläyhdistykset, metsästysseurat ym. yhdistykset ja
alueen asukkaat
Oppilaitokset
Maaseudun Sivistysliitto
Pohjois-Karjalan Kylät
Yrittäjät
Muut toimintaryhmät (ml. muu Eurooppa)
Maakuntaliitto
4.2. Kumppanianalyysi
19.8.2014 Sivu
38
4.3. Vaikuttaminen
• Vaikuttamista tapahtuu neljällä tasolla, joita ovat:
Kansainvälinen
Valtakunnallinen
Alueellinen
Paikallinen
Sivu
39 19.8.2014
Vaikuttamisen
taso
Kenelle Mitä Miksi
Kansainvälinen Kv Leader-ryhmät
Kuntataso
Hanketoimijat
Verkostoyksikkö
Ministeriö
Euroopan komissio
Hankekäytäntöjen
erilaisuudet/hankkei
den pelisäännöt,
hallinnolliset
rakenteet,
kulttuurierot,
Suomen Leader-
toiminta
Partnerihaku,
aktivointi,
yhtenäinen
kuva/Leader-perhe
Valtakunnallinen
Viranomaiset
media, (eduskunta)
Brändityö,
kentän realiteetit
valtakunnan tietoon
(vaikuttamassa jo
suunnitteluvaiheess
a), hanketyön
tulokset
Erilaiset työryhmät,
Leader-asiamies,
viestintäverkosto
Alueellinen
Maakuntaliitto
JANE
ELY-keskus
Lausuntoja ja
kommentteja
maakuntaohjelmaan
&
maaseutuohjelmaan
Seminaarit,
työryhmät,
opintoretket/hankere
tket
Paikallinen
Kuntapäättäjät Osallistuminen
työryhmiin
5. Laatutyön malli
5.1. Johdon katselmus
Johdon katselmuksen suorittaa johtoryhmä, jonka kokoonpanosta päättää
hallitus.
Johdon katselmuksessa käydään läpi laatukäsikirja, johon tehdään samalla
tarvittavat päivitykset. Lisäksi johdon katselmuksessa käydään läpi seuraavat
teemat:
- Työnkuvat
- Prosessit
- Riskianalyysi
- Oman toiminnan kehittäminen
- Reklamaatiot
- Mittaristo
- Yleinen taloudellinen tilanne
- Verkostot
Johdon katselmus voidaan jakaa vuoden aikana useampaan eri osaan.
Katselmuksessa nimetään kehittämistoimenpiteet sekä vastuulliset toteuttajat.
Sivu
40 19.8.2014
5.2. Poikkeamien käsittely ja riskienhallinta
• Poikkeaman käsittelyssä käytetään apuna lomaketta, jonka
asiakas täyttää esim. reklamaation yhteydessä
• Lomakkeeseen kirjataan mitä asiaa poikkeama koskee, milloin
poikkeama on sattunut ja millaisessa tilanteessa. Poikkeamat
käsitellään pikaisesti ja lomakkeelle kirjataan, kuka poikkeaman
käsittely ja mihin toimenpiteisiin ryhdyttiin
• Poikkeamat tallennetaan erilliseen mappiin
Sivu
41 19.8.2014
5.3. Riskianalyysi
Leader-ryhmän laatukäsikirja Sivu
42 19/08/2014
Keskeiset toiminnan riskit Riskipisteet Toimenpiteet riskien toteutumisen
estämiseksi
Vastuuhenkilöt
toimenpiteistä
HENKILÖSTÖ
•Osaamisen katoaminen , äkilliset
henkilöstövaihdokset ja
sairastumiset
• Epäonnistuneet henkilövalinnat
•Motivaatio-ongelmat
•Luottamuspula
•Henkilöstön ja hallituksen
sitoutumattomuus
•Hallituksen jäsenten osaamisen
katoaminen (hallitus vaihtuu
kerralla)
VIRANOMAISET
•ELY , kunta, Mavi, MMM
Todennäköisyys/
Vakavuus
4/5 = 20
2/3 = 6
2/3 = 6
2/5 = 10
2/4 = 8
2/2 = 4
Työhyvinvoinnista huolehtiminen
Vakituiset työsuhteet
Hankkeiden onnistunut ketjuttaminen
Rekrytointiin käytetään riittävästi aikaa, oikeanlainen
tehtävä ja asiantuntijuuden määrittely, koeaika
rekryissä
Koulutusmahdollisuuden tarjoaminen, jos osaaminen
puuttuu kokonaan
Kriisimappi
Työnkuvien päivittäminen osaamisen ja työmotivaation
mukaan
Luottamus työntekijöihin ja vastuun antaminen
Rehellisen palautteen antaminen
Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu ja tarvittaessa
rinnalla kulkeminen
Tarkoituksenmukainen palkkaus (vastaa tehtävää ja
osaamista)
Hallitus
TALOUS
•Välirahoitus ja likviditeetti omissa
hankkeissa
•Maksatusongelmat ja
takaisinperinnät
• Muuttuvat ohjeet ja määräykset,
jotka vaikuttavat takautuvasti
3/ 4 = 12
3 / 4 =12
3/5= 15
Kuntarahoituksen etupainotteisuus ja kuntalainoitus
Hyvät neuvotteluyhteydet kuntiin
Avoin ja luottamuksellinen tiedotus
Tarkka talouden seuranta
Riittävä asiantuntemus taloudesta
Sisäinen tarkastusjärjestelmä (kaksoistsekkaus)
Jäsenhankinta
Hallitus ja
työntekijät,
hallituksen
puheenjohtaja
STRATEGIAN TAVOITTEIDEN
SAAVUTTAMINEN
• Tavoitteet väärin asetettuja
• Liian vähän/liikaa hakemuksia
• ohjelmaan sopimattomia
hakemuksia
• rahoitettujen hankkeiden
maksatushakemusten käsittely
•Hankkeiden likviditeetti
3 /4=12
3/3= 9
1 /2 = 2
2 /3= 6
3 /3 =9
Tavoitteet riittävän mahdollistaviksi
Riittävä tiedotus, ohjaus ja hakuneuvonta
Riittävä osaaminen ja asiantuntijuuden jatkuva
päivittäminen
Hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu
Asiakaslähtöinen ja tasalaatuinen palvelut
Hallitus,
henkilöstö
TIETOTURVA JA
TIEDONHALLINTA
•Tietojen tallennusongelmat
•Koneiden rikkoutuminen
1 /5= 5
2 / 5= 10
Pilvipalveluiden hyödyntäminen
Varmuuskopiointi ja ilmainen lisätila
Paperikopiot ja niiden säilytys lukkojen takana
paloturvallisesti, tuhoaminen
Työsuhteiden päättyessä tunnus- ja salasanat
poistetaan
Hakijoiden liikesalaisuuksista huolehtiminen,
hakemuspapereiden asiallinen käsittely
Hallitus, henkilöstö
FYYSISET RISKIT
• Kolari
• Tapaturma
• Uhkaava asiakas
• Tulipalo
• Tieliikenne onnettomuus
toimiston ikkunan alla
3/5 =15
3 /4 = 12
1 /5 = 5
2 /5= 10
1 /5 = 5
Auton kunto ja oma käyttäytyminen
työntekijän virkeystila
ennakointi
Hallitus ja
henkilöstö
5.4. Itsearviointi
• Toimintaryhmässä tehdään itsearviointia vuosittain. Itsearvioinnin
yhteydessä kirjataan ylös hyvät käytännöt ja toiminnan
vahvuudet, parantamisalueet sekä kehittämisideat. Itsearviointi
tehdään johdon katselmuksen yhteydessä.
• Itsearviointia tehdään seuraavien teemojen osalta:
- Johtaminen
- Toiminta ja prosessit
- Henkilöstö ja toimenkuvat
- Kumppanuudet ja resurssit
- Mittarit
Sivu
43 19.8.2014
6. Tulokset
6.1. Tuloskehitys
• Toimintaryhmässä on käytössä Access-
tietokanta, johon kirjataan hankkeiden
osalta seurantatiedot. Tuloskehitykseen
liittyvät seurantatiedot ovat samat kuin
yhdistyksen voimassa olevassa
strategiassa.
• Seurantatietoja käydään vuosittain läpi
sekä johtoryhmässä että hallituksessa
Sivu
44 19.8.2014
6.2 Tulosmittarit
• Tulosmittareita on kolme, joilla on omat mittarinsa
1) Yhdistystoiminta
• Kuinka monta eri hallituksen jäsentä yhdistyksen
hallitustyöskentelyyn on osallistunut
• Yhdistyksen jäsenmäärä
• Yhdistyksen omavarainhankinta
2) Leader-toiminta
• Hankkeiden lukumäärä
• Myöntövaltuustiedot (saadaanko valtuus sidottua)
• Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden
määrä
• Talkootyöntekoon osallistuneiden määrä
• Kertyneet talkootyötunnit
3) Oma aluekehitystoiminta
• Järjestettyjen Ideariihien määrä ja sitä kautta
edenneet hankkeet
• Osallistuminen eri asiantuntijaorganisaatioiden
työhön
Sivu
45 19.8.2014