UUSIUTUVA POHJOIS-KARJALA

Anna Puustjärvi (taiteilijanimeltä Anna Puu) nousi julkisuuteen sijoitut-

tuaan toiseksi vuoden 2008 Idols-laulukilpailussa. Hänen esikois-

albuminsa nousi suoraan Suomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle

ja myi hetkessä platinaa.

Välitön luonnonlapsi kutsuttiin Suomen luonnonsuojeluliiton metsä-

kummiksi vuonna 2009. Anna lähti tehtävään empimättä, sillä hän

kokee, että rakastamiensa asioiden puolesta on tehtävä töitä.

Outokummussa syntynyt Anna sanoo pohjoiskarjalaisuuden näkyvän

itsessään maanläheisyytenä – aina ei jaksa kaupungin hömpötyksiä.

Olen VAHVAStI SItä mIeltä, että jOkAInen

IHmInen VOI löytää ItSenSä metSäSSä, VAIkkA

OlISI kuInkA urbAnISOItunut. tOIVOn, että

mAHdOllISImmAn mOnI kAnSSAtAllAAjA

InSPIrOItuISI metSIStä jA ymmärtäISI nIIden

SuOjelun tärkeyden.

Anna Puustjärvi, muusikko, kauppatieteen maisteri ja metsäkummi

POHjOIS-kArjAlASSA IHmISet OVAt AHkerIA, OSAAVIA jA mO-

tIVOItuneItA. Se näkyy yrItySten jA muIden yHteISöjen

meneStykSeSSä. mOnen VAltAkunnAllISen yrItykSen Pää-

kOnttOrI löytyy POHjOIS-kArjAlAStA, SIllä täällä OSA-

tAAn teHdä PäätökSIä jA bISneStä Sekä nAuttIA SAmAllA

elämISen lAAtutekIjöIStä.

POHjOIS-kArjAlA On SOPIVAn etäällä PääkAuPunkISeuduS-

tA. mAAkuntAAn On keHIttynyt jOukkO OmAPeräISIä OSAA-

mISAlOjA, jOIden kärkItOImIjOIllA On tämän PäIVän mAAIl-

mASSA tArVIttAVAA ylIVertAIStA OSAAmIStA. nämä mOdernIt

POHjOISkArjAlAISet OVAt kIInteä OSA tIeteen, kulttuurItOI-

mInnAn jA tAlOuSelämän mAAIlmAnlAAjuISIA VerkOStOjA.

Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto

tiina tolvanen, toimitusjohtaja, Pohjois-karjalan kauppakamari

POHjOIS-kArjAlAA keHItetään kAIkenIkäISten kOtImAAkun-

tAnA. nuOret OVAt erItyISHuOmIOmme kOHteenA. mAAkun-

tAmme On mAnSIkkAPAIkkA lAPSIPerHeIlle, täynnä mOnInAI-

SIA VIrIkkeItä VArttuA. POHjOIS-kArjAlA tArjOAA kIIreen

AHdIStAmIlle IHmISIlle elInymPärIStön, jOSSA VOI nAuttIA

elämäStä kAIkIllA AISteIllA.

Pentti Hyttinen, maakuntajohtaja, Pohjois-karjalan maakuntaliitto

juhani meriläinen, kaupunginjohtaja, joensuun kaupunki

5

jOenSuu On rOHkeAStI muutOkSIA HyödyntäVä OSAAmISen jA

elämySten kAuPunkI. Itä-SuOmen mOnIPuOlISImPAnA kOulutuS-

kAuPunkInA Se tArjOAA AlOItuSPAIkAn VuOSIttAIn tuHAnSIlle

nuOrIlle. tOImIVAt PeruSPAlVelut jA 120 000 ASukkAAn kAuPAl-

lISet jA VAPAA-AjAn PAlVelut HyVIn tOImIVASSA jA mOnI-IlmeI-

SeSSä kAuPunkIrAkenteeSSA luOVAt HyVää ArkeA. jOenSuuSSA

On kArjAlAIStA Sykettä jA glObAAlIA elInVOImAA.

u u S I u t u VA P O H j O I S - k A r j A l A

* Sultsina on riisipuurolla täytetty kääryle, ”tortilla”. Niitä voit maistaa Pohjois-Karjalassa, samoin kuin muitakin perinneruokia.

P O H j O I S - k A r j A l A S u lt S I n A n k u O r e S S A*

• Väkiluku 165 941 (31.12.2009)

• kuntia 14, joista kaupunkeja viisi, maakuntakeskus

joensuu

• kärkitoimialat metsä- ja puu-, elintarvike-, muovi-,

metalli- ja kiviteollisuus

• kokonaispinta-ala 21 585 km2, josta 70 % metsiä

• järviä 2200 kpl, joista Pielinen on Suomen neljänneksi

suurin

• kesäisiä tapahtumia mm. joensuun Ilosaarirock,

rääkkylän kihaus, lieksan Vaskiviikot

• Pohjoiskarjalaisia elokuvia mm. Helmiä ja sikoja, lieksa!,

Aavan meren tällä puolen, Onnen maa, Pitkä kuuma kesä,

rajaton – laulu valolle

• matkailukohteita mm. kansallismaisema koli,

bomban karjalaiskylä nurmeksessa, Outokummun

kaivosmuseo, Suomen kivikeskus juuassa, kiteeZoo ja

joensuun taitokortteli

• yhteistä rajaa Venäjän kanssa 302 km, niiralan

rajanylityspaikalta ylittäjiä noin miljoona vuosittain

• urheiluseuroja mm. josba, kataja, kiPa, mutalan riento,

Prihat ja jippo

• bändejä mm. nightwish, Stella, 51 koodia, Värttinä ja

eläkeläiset

7

J U L K A I S I J A : P o h j o i s - k a r j a l a n m a a k u n t a l i i t t o . S U U N N I T T E L U ,   T E K S T I T   J A   TA I T T O : P l a c e m a r k e t i n g O y . K U V I T U S : m a r k k u ta n o : 2 , 7 6 ( k o l i - k u v a t ) . e r k o r a a m a n : k a n s i e n k u v i t u k s e t , 1 2 , 1 4 , 1 6 , 1 8 , 2 0 , 2 4 , 2 6 , 3 0 , 3 2 , 3 4 , 3 6 , 3 8 , 4 0 , 4 8 , 5 4 , 5 8 , 6 6 . n a n a S i m e l i u s : 2 8 , 4 2 , 4 5 , 7 2 . H a r r i m ä e n p ä ä : 2 2 , 5 6 , 6 1 . j o h a n n a k o k k o l a : 5 2 . P e k k a t u r t i a i n e n : 7 7. m i k k o k ä k e l ä : 2 . V i l l e t i m o n e n / m a i n o s t o i m i s t o F a b r i k : 7 0 . H e n r y H ä r k ö n e n / P o h j o i s - k a r j a l a n a m m a t t i o p i s t o O u t o k u m p u : 6 8 . r a m i S a a r i k o r p i : 6 2 . S h u t t e r s t o c k : 4 4 , 5 0 , 6 4 . k a r e l i a e x p e r t a i n e i s t o p a n k k i : 4 6 . S u s a n n e m ä n t y v u o / V a s t a v a l o : 6 4 .

H e l S I n k I

j O e n S u u

P I e t A r I

t u k H O l m A

m O S k O V A

t O I m I A l At

m e tA l l Ib I O e n e r g I A m e t S ä H y V I n V O I n t I k I V I j A k A I V O S m u O V I

9

POHjOIS-kArjAlASSA PAnOStetAAn uuSIutu-

VIIn energIAläHteISIIn. PItkäjänteInen tut-

kImuStyö On Synnyttänyt yHden mAAIlmAn

jOHtAVIStA PuuenergIA-AlAn OSAAmIS- jA

teknOlOgIAkeSkIttymIStä. kymmenIen AlAn

yrItySten lISäkSI SeudullA tOImII HuIPPu-

tASOn tutkImuS- jA kOulutuSykSIkköjä.

POHjOIS-kArjAlA tunnetAAn kAnSAInVälI-

SeStI metSäOSAAmISen AlueenA, jOSSA met-

SIen erI käyttötAVAt OVAt keSkenään tASA-

PAInOSSA. metSätAlOuS jA -teOllISuuS OVAt

POHjOIS-kArjAlAn tAlOuden tukIjAlkA.

POHjOIS-kArjAlASSA elää VAHVAnA yHteI-

SöllISyyS, jOkA näkyy AItOnA VälIttämI-

Senä jA HyVInVOIntIAlAn ArVOStukSenA.

HyVInVOIntIyrIttäjyyden kASVuA tuetAAn

muun muASSA HuOleHtImAllA OSAAVAn

työVOImAn SAAtAVuudeStA Sekä keHIttä-

mällä yHteIStyötAPOjA.

POHjOIS-kArjAlAn kAllIOPeräStä On AIkO-

jen kulueSSA lOuHIttu nIIn kuPArIA, SInkkIä

kuIn kObOlttIAkIn, jA VuOlukIVeStä työS-

tetään tuOtteItA VIentIIn AStI. kAIVOStOI-

mInnAn tuleVAISuuS näyttää luPAAVAltA.

määrätIetOInen yHteIStyö rIkAStAA VAn-

HAA jA luO uuttA yrItyStOImIntAA.

lAAjASSA muOVIen mAterIAAlIPerHeeSSä

On HuIkeAStI mAHdOllISuukSIA. POHjOIS-

kArjAlASSA lOIHdItAAn kärkItuOtteItA

muOVIStA jA OnPA Sen POHjAltA keHItet-

ty täySIn uuSI mAterIAAlIkIn, PAlkIttu

luOnnOnkuItukOmPOSIIttI.

POHjOIS-kArjAlASSA tOImII metAllIAlAn

kAnSAInVälISten kärkIyrItySten rInnAllA

keHIttyVä jA kASVAVA Pk-yrItySten VerkOS-

tO. kASVuA tukeVAt mAAkunnAn yrItykSISSä

teHdyt lukuISAt tuOte- jA teknOlOgIAInnO-

VAAtIOt Sekä teHOkAS VerkOStOItumInen.

s. 12 s. 16 s. 20 s. 24 s. 28 s. 32

k O u l u t u S S I S ä lt ö t u O tA n t O j A k u lt t u u r I

m At k A I l ul O g I S t I I k k A e l I n tA r V I k e

11

s. 54 s. 66s. 48

mAAkunnAn lAAjA kOulutuStArjOntA Ve-

tää OPISkelIjOItA kAuttA kOkO SuOmen

jA yHä uSeAmmIn myöS mAAmme rAjOjen

ulkOPuOleltA. mOnIAlAInen ylIOPIStO,

mOnIPuOlInen AmmAttIkOrkeAkOulu Sekä

tOISen ASteen AmmAtIllISen kOulutukSen

jA AIkuISkOulutukSen kOkOAVA kOulu-

tuSkuntAyHtymä OVAt POHjOIS-kArjAlAn

kIlPAIluVAlttejA.

PItkäjänteISen tOImInnAn AnSIOStA SISäl-

tö- jA kulttuurIteOllISuudeStA On keHIt-

tynyt POHjOIS-kArjAlAAn uudenlAInen,

mOnIAlAISeStI työllIStäVä elInkeInO, jOkA

tArjOAA lukuISIA mAHdOllISuukSIA myöS

meneStyVään yrItyStOImIntAAn.

POHjOIS-kArjAlA On VAStuStAmAtOn kOHde

nIIn mAtkAIlIjOIlle kuIn mAtkAIluyrIttäjIl-

lekIn. kAnSAllISPuIStOt, PAlkItut PAtIkOIn-

tIreItIt, kAlAISAt järVet, kOSket jA VAArAt

kutSuVAt SeIkkAIlemAAn ymPärI VuOden.

POHjOIS-kArjAlAAn jA Sen SydämellISIIn

IHmISIIn On HelPPO IHAStuA.

POHjOIS-kArjAlA tunnetAAn PerInteISeStä

ruOkAkulttuurIStAAn. mAAkuntA On VAl-

tAkunnAn kärkeä Sekä rAAkA-AInetuOttA-

jAnA että jAlOStAjAnA. elIntArVIkeAlAn

meneStyS PeruStuu PuHtAISIIn jA kOrkeA-

lAAtuISIIn rAAkA-AIneISIIn.

s. 36 s. 40

POHjOIS-kArjAlA On OIVA SIjAIntIPAIkkA yrI-

tykSelle, jOnkA tAVOItteet OVAt kOrkeAllA.

PääkAuPunkISeudulle On nOPeAt yHteydet

lentäen tAI junAllA jA mAAkunnAn SIjAIn-

tI On lOIStAVA erItyISeStI IdänkAuPPAA AjA-

tellen. nIIrAlAn kAnSAInVälInen rAjAn-

ylItySPAIkkA tArjOAA enSIluOkkAISet lOgIS-

tIIkkAPAlVelut nIIn VIennIn kuIn tuOnnIn

tArPeISIIn.

u u t tA V I r tA A b I O e n e r g I A S tA

13

POHjOIS-kArjAlASSA PAnOStetAAn uuSIutuVIIn energIAläHteISIIn. PItkäjänteInen tutkImuStyö

On Synnyttänyt mAAkuntAAn yHden mAAIlmAn jOHtAVIStA PuuenergIA-AlAn OSAAmIS- jA teknO-

lOgIAkeSkIttymIStä.

kymmenien alan yritysten lisäksi seudulla toimii huipputason

tutkimus- ja koulutusyksikköjä, joilla on hyvät kansainväliset

yhteydet.

energiaomavaraisuudella ja uusiutuvan energian osuudella

mitattuna Pohjois-karjala ylittää jo nyt kirkkaasti mitkä tahan-

sa eu:n lähivuosikymmenille asettamat ilmastotavoitteet. met-

sävarat ja energiatehokkuuden lisääminen antavat tilaisuuden

pienentää maakunnan hiilijalanjälkeä entisestään.

bioenergiasta ennustetaan tulevaisuuden huippualaa. Poh-

jois-karjalassa sen arvo on ymmärretty jo pitkään ja mallia

näytetään mielellään muillekin.

Pohjoiskarjalaista puuenergiaosaamista on viety

maailmalle 2004 perustetun Wenet-verkoston kaut-

ta. Wenet on nyt laajentunut koko Itä-Suomeen ja

käsittämään koko kestävän energian.

P u H tA A S t I PA r e m P I A y r I t y k S I ä

15

bIOenergIA tekee HyVää PAItSI luOnnOlle myöS yrItyStOImInnAlle. tASOkkAAn OPetukSen, tutkI-

mukSen jA yHteIStyön AnSIOStA bIOenergIA-AlAlle On nOuSSut OSAAVIA yrItykSIä.

Ideapoiju on vuonna 2002 perustettu ilmasto- ja energia-asi-

oihin pureutuva yritys, jonka asiantuntemus pohjautuu yli 25

vuoden työkokemukseen. Sen laajaan yhteysverkostoon kuu-

luu muun muassa ilmasto- ja energia-alan tutkijoita, asiantun-

tijoita ja järjestöjä, sekä ympäristöalan viestinnän ammattilai-

sia ja julkisia rahoittajia.

Sopensuon biokaasulaitos aloittelee toimintaansa kiteellä.

biokymppi Oy:n rakentama laitos vastaanottaa ja käsittelee

muun muassa erilliskerättyä ja pakattua biojätettä, elintarvi-

keteollisuuden sivuvirtoja, jätevedenpuhdistamoiden lietteitä,

erilaisia energiakasveja ja roskakalaa.

kiteellä toimii myös ympäristö-, yhdyskunta- ja prosessitek-

niikkaan erikoistunut insinööritoimisto mk Protech Oy, jonka

toimenkuvaan kuuluvat erilaiset asiantuntija-, suunnittelu- ja

projektinjohtopalvelut sekä kokonaisvastuulliset prosessilai-

tetoimitukset. yritys tekee niin pieniä tutkimus- ja esiselvitys-

tehtäviä kuin suuria täyden mittakaavan laitossuunnitteluja ja

prosessilaitetoimituksia kansainvälisillekin markkinoille.

Pohjois-karjalassa ekologisuus ei ole tulevaisuuden haaste,

vaan jokapäiväinen mahdollisuus toimia puhtaamman maail-

man puolesta.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kantaa oman vastuunsa

ympäristöstä ja yhteiskunnasta, jossa se toimii. Se

tarjoaa muun muassa 100-prosenttisesti uusiutuvil-

la energianlähteillä tuotettua PKS VIHREÄ -sähköä,

joka perustuu kolmeen eri tuotantomuotoon. Vesi-

voimaa tuotetaan perusvoimaksi ympäri vuoden,

puulla tuotettua sähköä tuotetaan eniten talvipak-

kasilla yhdessä kaukolämmön kanssa ja tuulienergi-

aa syntyy silloin, kun tuuliolosuhteet ovat suotuisat.

VIH r e än k u l l A n m A A k u n tA

17

Eri toimijoiden yhteistyössä laatima Pohjois-Kar-

jalan metsäohjelma ja valtakunnallinen osaamis-

keskusohjelma varmistavat, että vihreä kulta luo

hyvinvointia maakuntaan myös tulevaisuudessa.

POHjOIS-kArjAlA tunnetAAn kAnSAInVälISeStI metSäOSAAmISen AlueenA, jOSSA metSIen

erI käyttötAVAt OVAt keSkenään tASAPAInOSSA. metSätAlOuS jA -teOllISuuS OVAt POHjOIS-

kArjAlAn tAlOuden tukIjAlkA.

tutkimuksella ja teknologialla on metsäklusterissa merkittä-

vä rooli. maakunnan pääkaupunki joensuu on yksi euroopan

metsätutkimuksen keskuksista. Puuenergiaosaaminen on kes-

kittynyt muun muassa euroopan metsäinstituutin pääkont-

toriin, Itä-Suomen yliopistoon, Pohjois-karjalan ammattikor-

keakouluun, metsäkeskukseen sekä metsäntutkimuslaitoksen

(metla) joensuun tutkimuskeskukseen.

järkiperäisen hyödyntämisen ja vastuullisen metsänhoi-

don ansiosta Pohjois-karjalan metsävarat ovat parissa vuosi-

kymmenessä lisääntyneet 15%. tämä mahdollistaa uusien

elinkeinojen kehittämisen esimerkiksi energiantuotannon,

biojalostuksen ja metsäteknologian aloilla.

Pohjois-karjalassa toimii mm. kesla Oyj, metsätekno-

logian suunnitteluun, valmistukseen ja markkinointiin erikois-

tunut konepajakonserni, jonka tuotteita viedään yli 30 maa-

han. Vientitoiminnot tuovat yli 60% yhtiön liikevaihdosta.

P u u tA I P u u tA I d O l l A

19

Euroopan metsäinstituutti EFI:n pääkonttori

sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Sen jäseninä on

17 Euroopan valtiota sekä noin 130 yliopistoa

ja tutkimuslaitosta. Instituutti tekee Euroo-

pan laajuista tutkimusta maanosamme met-

siä koskevaa päätöksentekoa varten.

POHjOIS-kArjAlASSA tOImII uSeItA SuurIA metSäyHtIöItä, muttA rAAkA-AInetuOtAnnOn lISäkSI

mAAkunnASSA OSAtAAn myöS PuunjAlOStukSen SAlAt.

kiteen vanhin teollisuusyritys on puunjalostuksen taitaja par-

haasta päästä – kiteen Huonekalutehdas Oy on erikoistunut koi-

vukalusteisiin. yrityksen asiakkaita ovat suurimmat suomalaiset

huonekaluketjut ja sen tuotteita viedään myös ulkomaille.

Pohjoiskarjalaista osaamista edustavat myös presiden-

tin mäntyniemen työhuoneen pihlajapuiset kalusteet. niiden

tekijä, puuseppämestari Seppo Auvinen on ollut mukana lukui-

sissa kotimaisen puun käyttöä edistävissä projekteissa erilai-

sissa rooleissa, muun muassa kouluttajana.

Paras tulos saadaan, kun kädentaitoihin yhdistetään järki ja

tunne. Auvisen sanoin: ”tärkeintä on ajatus, ja sen toteuttami-

nen parhaalla mahdollisella tavalla.”

Karpalo on monipuolinen ikäihmisten palvelujen

kehittämisyksikkö Pielisen Karjalassa. Karpalon

palkitusta hoitokonseptista käydään ottamassa

mallia muun muassa sosiokulttuurisen hoito-otteen

ja tehostetun palveluasumisen kehitystyöhön.

H y V I n V O I n t I A l k A A V ä l I t t ä m I S e S t ä

21

POHjOIS-kArjAlASSA elää VAHVAnA yHteISöllISyyS, jOkA näkyy AItOnA VälIttämISenä jA HyVIn-

VOIntIAlAn ArVOStukSenA. IHmInen On tärkeä OSA yHteISöä lAPSuudeStA VAnHuuteen.

HyVää HuOltA PIdetään nIIn OmIStA kuIn VIerAIStAkIn, IHAn luOnnOStAAn.

Hyvinvointiyrittäjyyden kasvua tuetaan vahvistamalla hyvin-

vointijohtamisen tasoa, huolehtimalla osaavan työvoiman

saatavuudesta sekä kehittämällä yhteistyötapoja. erityisesti

Pohjois-karjalassa keskitytään ikääntymiseen liittyvään hyvin-

vointiosaamiseen. Osaamista ovat osaltaan takaamassa myös

maakunnan tasokkaat oppilaitokset, kuten yliopisto ja ammat-

tikorkeakoulu. Pohjois-karjalan hyvinvointialan yrittäjyyden

kasvuohjelma Hyrrä tukee sosiaali- ja terveysalan palvelujen

lisäksi myös hyvinvointimatkailua sekä hoitoalan väline- ja

varustetuotannon kehitystä.

Hyvinvoinnin tärkein tekijä on aina ihminen, niin hankkeiden

takana ja toteuttajana kuin arjessa hoitajana ja ystävänä, ai-

dosti välittävänä lähimmäisenä.

m e I l l ä V ä l I t e t ä ä n , m e I l l ä O S AtA A n

m e I l l ä V ä l I t e t ä ä n , m e I l l ä O S AtA A n

23

OtSIkkO On lAInAttu POHjOIS-kArjAlAn SAIrAAnHOItO- jA SOSIAAlIPAlVelujen kuntAyHtymän

StrAtegIAStA, eIkä Se Ole Pelkkää SAnAHelInää.

Pohjois-karjalan keskussairaala palvelee sairaanhoitopiirin

171 000 asukasta paitsi suurella sydämellä, myös tuottavasti.

nykyisin osana terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiva Sta-

kes tekee vuosittain keskussairaaloiden tuottavuusvertailuja.

Pohjois-karjalan keskussairaala on ollut vertailujen kärkisijoil-

la vuosi toisensa jälkeen – jokaisella eurolla saadaan aikaan

enemmän kuin muualla Suomessa.

yksi alueen terveydenhuollon kruununjalokivistä on 70-lu-

vulla alkanut ennaltaehkäisevä kansanterveyshanke Poh-

jois-karjala-projekti. Hankkeella pyrittiin vähentämään sai-

rastumista sydän- ja verisuonisairauksiin. Sydänystävällisiä

ratkaisuja tehtiin laajalla rintamalla. Päiväkodeissa alettiin

syödä terveellisemmin, kauppiaat valitsivat tarkemmin myy-

täviä tuotteitaan ja koteja opastettiin terveempään elä-

mään. koko maakunta sitoutui terveempiin elämäntapoihin.

terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa, että

Pohjois-karjala-projektista 1970-luvulla alkaneet ponnistelut

ovat vähentäneet työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuutta

uskomattomat 80 %. Projektista on tullut kansantautien eh-

käisyn malliohjelma ympäri maailman.

ja tärkeä työ jatkuu. Itä-Suomen sairaanhoitopiireillä on

käynnissä yhteinen hanke, jossa kehitetään uusia kansansai-

rauksien ehkäisymalleja. jokainen sairaanhoitopiiri keskittyy

yhteen kansanterveydelliseen ongelmaan ja hakee siihen rat-

kaisumallia, jota kaikki yksiköt voivat hyödyntää. Pohjois-kar-

jalan vastuulla on kehittää kakkostyypin diabeteksen ehkäisy-

mallia. Pysy kuulolla, meillä osataan!

teknOlOgIA luO VAlInnAn-

mAHdOllISuukSIA jA VAPAuttAA

meIdät AIkA- jA PAIkkArIIPPuVAISeStA

AjAtteluStA. elämänSä jA urAnSA

VOI rAkentAA SInne, mISSä yHteISöl-

lISyyS, turVAllISuuS jA luOntO

AjAVAt lOkerOItumISen jA kIIreen OHI.

Pertti Palomäki, Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtaja

k A r j A l A n k I V e S S ä A S u u r I k k A u S

25

POHjOIS-kArjAlA On mInerAAlIen mAAkuntA. Sen kAllIOPeräStä On AIkOjen kulueSSA lOuHIttu

nIIn kuPArIA, SInkkIä kuIn kObOlttIAkIn. kAIVOStOImInnAn tuleVAISuuS näyttää luPAAVAltA.

Pampalon kultakaivoksen ohella yksi merkittävimmistä

hankkeista on kylylahden kupari-, koboltti-, nikkeli- ja kulta-

esiintymien hyödyntäminen.

kiviteollisuudessa Pohjois-karjala tunnetaan par-

haiten vuolukivestä. Vuolukiveä esiintyy vain viidessä

maassa maailmassa. Se on ainutlaatuinen materiaali

helpon työstettävyytensä ansiosta. Sitä käytetään muun

muassa uunien ja takkojen valmistuksessa, sekä raken-

nusmateriaalina monipuolisesti märkätiloista julkisivuihin.

kivi- ja kaivosalan kehitystä edistetään monin tavoin.

juuassa toimiva Suomen kivikeskus kehittää kivenjalostus-

alaa ja Prokaivos-projekti luo verkostoja itäsuomalaisten

kaivoshankkeiden ja alan yritysten tukemiseksi. Huippu-

osaamista edustaa myös Outokummussa toimiva geologian

tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan yksikkö.

Outokummussa sijaitsee myös vanha, Suomen historian

merkittävin kaivoskompleksi. entisen kuparikaivoksen miljöös-

sä toimii nykyään suosittu kaivosmuseo, joka kertoo omaa ta-

rinaansa alan historiasta ja kehityksestä.

Suomen Kivikeskus on tieteen, taiteen ja modernin

kiviteollisuuden kohtaamispaikka. Se on osaamis-

keskittymä, jonka tehtävänä on suomalaisen luon-

nonkiven tunnettuuden lisääminen, toimialan kil-

pailukyvyn parantaminen ja uuden yritystoiminnan

synnyttäminen.

k I V e n kOVA A O S A A m I S tA

27

Tulikivi Oyj:n ja NunnaUuni Oy:n tuotekehityksen

ansiosta vuolukiviset tulisijat ovat saavuttaneet

vankan aseman osana modernia, energiatehokas-

ta rakentamista.

POHjOIS-kArjAlASSA eSIIntyy HArVInAISen HyVIä yrItykSIä. muun muASSA VuOlukIVIuunIen ykköSOSAAjAt

tulIkIVI Oyj jA nunnAuunI Oy SIjAItSeVAt mAAkunnASSA.

tulikivi Oyj on maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja. Pörssi-

noteerattu perheyritys ja sen tytäryhtiöt muodostavat tulikivi-konser-

nin, joka tunnetaan tulikivi-vuolukiviuuneista ja luonnonkivituotteista

sekä kermansavi-uuneista ja käyttökeramiikasta.

nunnauuni Oy on panostanut tulisijojen tuotekehitykseen ja testauk-

seen yrityksen alusta lähtien. erään tärkeän tuotekehitysprojektin

tavoitteena oli puhdas palaminen ympäristöä säästävällä lämmitys-

tavalla. tuloksena syntyi palamismenetelmä kultainen tuli, jonka an-

siosta puunpolton päästöt ovat vähentyneet murto-osaan perinteisen

rakoarinan palamistulokseen verrattuna.

maaperän rikkauksia hyödyntää myös Pampalon kultakaivos, joka

aloittelee toimintaansa Ilomantsissa. maailmanmarkkinat ovat par-

haillaan suotuisat kaivostoiminnalle ja Pampalon esiintymä on varsin

hyvä. tällä hetkellä malmivaroja tiedetään olevan seitsemäksi vuo-

deksi, mutta kaivoksia ei tutkita loppuun asti vielä avaamispäätöksiä

tehdessä. maakunnan tulevaisuus näyttää siis kullanhohtoiselta vuo-

siksi eteenpäin.

m A I n e t tA A n PA r e m P I m u OV Im A I n e t tA A n PA r e m P I m u OV I

29

Muotoilija Eero Aarnio ja Plasthill Oy toteuttivat yh-

dessä Plan Pastilli -säästölippaan kehitysyhteistyö-

järjestö Plan Suomelle. Plan Pastilli on design-esine,

jolla on ajatus. Se säästää lapsen hyväksi.

IHmInen On runSAAt SAtA VuOttA OSAnnut VAlmIStAA erIlAISIA muOVejA Sekä jAlOStAA nIIStä

tuOtteItA. muOVIen mArkkInAt kASVAVAt, kOSkA PyrkImyS SääStöön, PAremPAAn HygIenIAAn,

keVeyteen jA turVAllISuuteen edIStäVät kuIn ItSeStään muOVIen kySyntää. lAAjASSA muOVIen

mAterIAAlIPerHeeSSä On HuIkeAStI mAHdOllISuukSIA.

Alan osaaminen on Pohjois-karjalassa monipuolista ja vah-

vaa. Amcor Flexibles Finland Oy on euroopan johtava jous-

topakkausyhtiö. Suomessa sen tuotantolaitokset sijaitsevat

kauttualla ja lieksassa. yritys valmistaa korkealuokkaisia

pakkauksia kotimaisille ja kansainvälisille elintarviketeolli-

suuden asiakkaille.

kontiolahdella puolestaan toimii perheyritys Plasthill Oy,

joka on erikoistunut ruiskuvalettuihin tuotteisiin. ympäristö-

vastuullisuuden ja luotettavuuden puolesta liputtava yritys toi-

mittaa tuotteita esimerkiksi auto- ja elintarviketeollisuudelle.

monipuolinen muovi näyttelee pääosaa myös kesälahdelta

kotoisin olevien Suomi-veneiden valmistuksessa. Suomi-

veneet Oy valmistaa lujitemuovista tuotteita ahkioista soutuve-

neisiin. kaikki veneet ovat uppoamattomia ja täyttävät korke-

at laatu- ja turvallisuusvaatimukset Ce-direktiivien mukaisesti.

medisize Oy valmistaa lääkeannostelulaitteita ja komponent-

teja terveydenhuoltoteollisuuden tarpeisiin. yritys toimii kon-

tiolahdella yli 19 000 neliön tiloissa, joista puhdastilaa on 4700

neliötä. tuotanto tapahtuu tinkimättömillä laatukriteereillä ny-

kyaikaisinta tuotantotekniikkaa hyödyntäen. yrityksellä on asi-

akkaita Suomen lisäksi Saksassa, englannissa ja ruotsissa.

muovi muotoutuu moneksi, ja osaavan työvoiman saatavuus

takaa pohjoiskarjalaisia laatutuotteita myös tuleville vuosille.

m u O V I n j A P u u n d u e t t O lu PA A m e n e S t yS t ä m A A I l m A l l A

31

Musiikkipiireissä kautta maailman suosiota niit-

tänyt Flaxwoodin kitara on muotoiltu luonnon-

kuitukomposiitista. Kitara on palkittu arvoste-

tulla Premier Gear Award -palkinnolla.

POHjOIS-kArjAlA On edelläkäVIjä ymPärIStöyStäVällISten mAterIAAlIen keHIttäjänä.

Pitkäjänteisen tutkimus- ja tuotekehitystyön tuloksena on syn-

tynyt muun muassa täysin biohajoava luonnonkuitukomposiit-

ti. Ainutlaatuisen materiaalin kehittämiseen on osallistunut 19

kotimaista yritystä, tekes ja joensuun tiedepuisto Oy Heik-

ki koivurovan johdolla. komposiitissa yhdistyvät maakunnan

vahva muovi- ja puuosaaminen. toimialarajat ylittävä yhteis-

työ luo uusia innovaatioita ja avaa ovia maailmalle. ympäris-

töystävällisillä valmistusmateriaaleilla on globaalia kysyntää

monella teollisuudenalalla.

komposiittien avulla valmistetaan myös älykkäitä puuraken-

teita perinteisiin metsäteollisuuden tuotteisiin. Pohjois-kar-

jalassa on onnistuttu luomaan tuotantoketju, jonka luonnon-

kuitukomposiittiosaaminen on huippuluokkaa. materiaali- ja

tuotanto-osaamisen rinnalla maakunnassa panostetaan muo-

toiluun. tästä loistava esimerkki ovat joensuulaisen Flax-

wood Oy:n luonnonkuitukomposiitista valmistamat kitarat, jot-

ka tunnetaan huippumuusikkojen keskuudessa kautta maailman.

m e n e S t y S VA l e tA A n m e tA l l I S tA

33

Hyvä esimerkki yhteistyön voimasta on Synertec-ver-

kosto, johon kuuluu 14 metalli- ja muovialan yritystä.

Niiden toisiaan täydentävä osaaminen vauhdittaa niin

liikevaihdon kasvua kuin kansainvälistymistäkin.

metAllIteOllISuuS On ykSI POHjOIS-kArjAlAn tärkeImmIStä tOImIAlOIStA. tOImIAlAn kAnSAIn-

VälISten kärkIyrItySten rInnAllA tOImII keHIttyVä jA kASVAVA Pk-yrItySten VerkOStO.

Voimakkaassa nousussa on muun muassa bioenergian hyö-

dyntämiseen tarvittavien tuotteiden valmistus. kasvua tukevat

maakunnan yrityksissä tehdyt lukuisat tuote- ja teknologiain-

novaatiot. Alan yritysten kehitystä edistää tehokas verkostoi-

tuminen. yhteistyötä tehdään myös yli toimialarajojen.

yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä tukevat myös Itä-Suo-

men yliopiston joensuun kampus ja Pohjois-karjalan ammatti-

korkeakoulu. niiden kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii kan-

sainvälisesti ainutlaatuinen tarkkuusteknologiakeskus, joka

nostaa Pohjois-karjalan edelläkävijäksi nanoteknologian so-

velluksissa.

k O VA A t y ö t ä j A P e H m e I t ä A r V O j A

35

Abloyn tehtaalta Joensuusta lähtee avaimia yli

70 maahan. Abloy Oy on yksi johtavista lukko- ja

rakennushelavalmistajista ja sähköisen lukitus-

teknologian edelläkävijä. Yhtiö on osa ASSA

ABLOY -konsernia, joka on maailman johtava

oviympäristöratkaisujen toimittaja.

POHjOIS-kArjAlAn Alueelle On VAlIkOItunut POIkkeukSellISen kOVIA metAllIyrItykSIä.

esimerkiksi joensuussa toimiva john deere on maail-

man johtava metsä- ja maatalouskoneiden valmistaja

sekä merkittävä maansiirto- ja ympäristökoneiden sekä

moottoreiden toimittaja. yritys kehittää tuotteistaan mah-

dollisimman tehokkaita ja samalla ympäristöystävällisiä.

yksi john deeren kumppaneista on Outokummun metalli Oy,

joka on merkittävä metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja.

toinen alueen järjestelmätoimittajista on Ouneva group joka on

noussut Suomen johtavaksi sähkö- ja metallialan toimittajaksi.

kiteellä toimiva perheyritys Veekmas Oy on Pohjoismaiden

ainoa tiehöylien valmistaja, ja todistetusti valtakunnan ykkös-

yritys. Sille myönnettiin Suomen yrittäjien valtakunnallinen

Vuoden yrittäjä -palkinto vuonna 2008.

Pohjois-karjalasta löytyy myös nanotekniikan huippuosaa-

mista. joensuun lähellä lehmossa toimiva nanocomp Oy ltd

on Suomen ainoa mikro- ja nanotekniikkaa valmistava yritys.

yrityksen vientimarkkinat ovat keski-euroopassa, uSA:ssa ja

Aasiassa. nanocompin menestystä tukee tiivis yhteistyö maa-

ilman nano-fotoniikan huippuyliopistoihin lukeutuvan Itä-Suo-

men yliopiston joensuun kampuksen kanssa.

t I e t A u k I tA I VA S tA m y ö t e n

37

Pohjois-Karjalassa panostetaan logistiseen yhteis-

työhön sekä yhteyksien sujuvuuteen, nopeuteen,

turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Maakun-

nassa kehitetään aktiivisesti myös tietoliikenneyh-

teyksiä ja pyritään hyödyntämään viestintäteknolo-

giaa kaikessa toiminnassa.

POHjOIS-kArjAlA On OIVA SIjAIntIPAIkkA yrItykSelle, jOnkA tAVOItteet OVAt kOrkeAllA. PääkAuPun-

kISeudulle On nOPeAt jA mukAVAt yHteydet lentäen tAI junAllA.

lento Helsingistä joensuuhun kestää vain tunnin ja Pendo-

linon kyydissä matka taittuu runsaassa neljässä tunnissa. Päi-

vittäisiä lentovuoroja on arkisin viisi ja viikonloppuisin neljä.

Pohjois-karjalan sijainti on erinomainen idänkaupan tarpei-

ta ajatellen. niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka tarjoaa

ensiluokkaiset logistiikkapalvelut niin viennin kuin tuonnin

tarpeisiin. tavaraliikennettä palvelee myös joensuun vilkas

syväsatama, johon on hyvät yhteydet sekä maanteitä pitkin

että rautateitse. ulkomaankauppaa tukevat satamassa tulli- ja

vapaavarastot sekä tehokkaat purku-, lastaus- ja varastointi-

toiminnot. niiden ansiosta joensuu on erinomainen valinta

kauttakulkuliikenteen välisatamaksi – laivarahti kulkee tarvit-

taessa aina mustallemerelle ja keski-eurooppaan asti.

y H d I S t ä V ä t t e k I j ä t

39

AD Varaosamaailma ja Motonet-ketju ovat osa Suo-

men johtaviin kuuluvaa autovaraosa- ja tarvikekau-

pan konsernia Broman Groupia, jonka pääkonttori

on Joensuussa. Broman Groupin menestys perustuu

vahvoihin arvoihin ja pohjoiskarjalaiseen haluun teh-

dä työt hyvin.

HyVä SIjAIntI On PuOlI VOIttOA, muttA VäHIntään yHtä tärkeItä OVAt AmmAttItAItOISet jA SItOutu-

neet lOgIStIIkkA-AlAn yrItykSet. kOrkeAn työmOrAAlIn jA AmmAttItAIdOn yrItykSIä mAHtuu mAA-

kuntAAn mOnIA. täSSä muutAmA eSImerkkI.

mantsinen group ltd Oy on puuterminaalien, teollisuuden ja

satamien logistiikan sekä materiaalinkäsittelyn edelläkävijä.

konsernilla on kaksi keskeistä liiketoiminta-aluetta. Se tarjoaa

kokonaisurakointipalveluja sekä suunnittelee ja valmistaa ko-

neita erilaisten materiaalien käsittelyyn. Vahvasti kansainväli-

sessä yrityksessä työskentelee yli 500 henkilöä.

nurminen logistics Oyj tuottaa korkealaatuisia logistiikkapal-

veluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa

sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. yhtiöllä on logistiikka-alan ko-

kemusta jo vuodesta 1886. nurminen logisticsin päämarkkina-

alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muut IVy-maat.

yhtiön osake on listattu nASdAQ OmX Helsingissä.

Suomen kiitoautot Oy on kaupan ja teollisuuden logistiik-

kapalveluihin, varastointi-, kappaletavara-, osa- ja kokokuor-

makuljetuksiin erikoistunut logistiikkayhtiö. yhtiö vastaa Itä-

Suomen alueesta koko Suomen kattavassa kiitolinja-ketjussa.

kansainväliset yhteydet on järjestetty Schenker-kuljetusver-

kon kautta. yhtiö panostaa jatkuvasti palveluiden kehitykseen,

kalustoon sekä toimipisteiden toimivuuteen ja tehokkuuteen.

kesälahden maansiirto Oy on yksi Suomen suurimmista sil-

lanrakentajista. Sillä on yli neljän vuosikymmenen kokemus

vaativista maanrakennusurakoista. yhtiö on infra-alan mo-

niosaaja, jonka menestys perustuu ammattitaitoiseen ja mo-

tivoituneeseen henkilökuntaan, osaavaan projektinjohtoon,

hyviin alihankintasuhteisiin sekä yhteistyökykyyn.

näillä eväillä maakunnan pyörät pysyvät pyörimässä ja elä-

mä raiteillaan suurimmissakin haasteissa.

A I t O r u O k A O n e l ä m y S

41

POHjOIS-kArjAlA tunnetAAn PerInteISeStä ruOkAkulttuurIStAAn. mAAkuntA On VAltAkunnAn

kärkeä Sekä rAAkA-AInetuOttAjAnA että jAlOStAjAnA.

elintarvikealan menestys perustuu puhtaisiin ja korkealaatui-

siin raaka-aineisiin, jotka ovat peräisin oman maakunnan tiloil-

ta, metsistä ja vesistä. Perinteistä maidonjalostusta ja naudan-

lihan tuotantoa täydentävät uudet toimialat, kuten villisikojen

ja riistalintujen tarhaus.

Aidot pohjoiskarjalaiset maut valloittavat maailmalla esi-

merkiksi herkkutattien, marjojen ja kastikepohjien muodossa.

Pohjois-karjalan elintarvikeala pystyy vastaamaan myös ym-

päristö- ja terveystietoisten kuluttajien tarpeisiin. lisämahdol-

lisuuksia alan yrittäjyydelle luo korkeatasoinen terveysvaikut-

teisten elintarvikkeiden tutkimus ja erikoisosaaminen.

ja mikä tärkeintä, pohjoiskarjalaisessa ruoassa maistuvat

pitkien perinteiden tuoma taito ja aito rakkaus ruokaan.

Puljonki Oy on Pohjoismaiden suurin ja eurooppalai-

sittain ainutlaatuinen liemitehdas, jonka kastikkeet

valmistetaan alkuperäisin keittiömestarin mene-

telmin. Puljongin kotipaikka on Juuka, joka yhtiön

mukaan on maailman gourmet-pääkaupunki.

V I e rA A n VA rA I S u u t tA jA VAt r u S kO I tA S u O rA A n Sy d ä m eSt ä

V I e rA A n VA rA I S u u t tA jA VAt r u S kO I tA S u O rA A n Sy d ä m eSt ä

43

kArjAlAISeen PerInteeSeen On AInA kuulunut VIerAAnVArAISuuS. PöydäSSä On rIIttänyt SyötäVää

nIIn tAlOnVäelle kuIn VIerAIllekIn. POHjOIS-kArjAlAn AItOjA mAkujA kunnIOIttAVA ruOkAPerInne

kumPuAA ymPäröIVäStä luOnnOStA.

ruokapöydästä tulvivat mureaksi haudutetun riistan ja karja-

lanpaistin tuoksut. kunniapaikalla pöydässä ovat myös muikut

ja muut järvikalat monissa muodoissaan. Suussa sulavia ma-

kuja tarjoavat metsäsienet, kasvisrelissit ja pateet. uunissa

haudutettu juuressärä ja rukiiset leivät luovat lähtemättömiä

makumuistoja. Oman säväyksensä makunautintoon lisäävät

erilaiset hunajat, aromikkaat sinapit, marjaisat mehut, hil-

lot, marjajauheet ja koivunmahla. unohtaa ei sovi myöskään

perinneleivonnaisia. Ainutlaatuisia herkkuja ovat muun muas-

sa sultsina, tsupukka, kukkonen, pyörö ja vatruska, sekä lähes

maakunnan symboliksi noussut karjalanpiirakka.

Arvokasta ruokaperinnettä vaalimaan on perustettu karelia

à la carte -verkosto. Se kokoaa pohjoiskarjalaiset ravintolat

sekä matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritykset. Verkos-

ton tavoitteena on kunnioittaa paikallista ruokakulttuuria

ja antaa kaikille mahdollisuus nauttia karjalaisesta osaami-

sesta ja vieraanvaraisuudesta. Ainutlaatuisessa ruokamat-

kailuverkostossa on jo yli 80 yritystä ympäri maakuntaa.

tervetuloa karjalaisen kulinarismin pariin!

45

Yli 25 vuotta sitten Pohjois-Karjalaan muuttanut enti-

nen poliisiupseeri, italialaissyntyinen Loreno Dalla Valle

on luonut herkkutattien viennistä laajan ja menestyvän

bisneksen.

Keskitasoisena satovuonna Italian kulinaristien iloksi

viedään noin 300 000 kiloa tatteja. Yli 10 000–15 000

pohjoiskarjalaista harrastajaa kerää näistä mäntykankai-

den makupaloista miljoonien lisätienestit maakuntaan.

Hyökkääjä Lauri Dalla Valle (s. 14. syyskuuta 1991 Kon-

tiolahti) on pohjoiskarjalainen jalkapallolahjakkuus. Hän

siirtyi akatemiasopimuksella Liverpooliin 16-vuotiaana

ja kirjoitti seuran kanssa vuoteen 2011 ulottuvan ammat-

tilaissopimuksen heti 17 täytettyään. Sami Hyypiän mu-

kaan Dalla Valle on yksi tulevaisuuden nimistä.

Olen mIe VArmAAn SellAInen tyyPPI, että en

läHde leIjAIlemAAn mInnekään. Olen IHAn

nOrmI POIkA, jOkA OSAA PelAtA FutIStA.

Olen rAkentAnut OmAStA lIIketOImInnAStAnI

FerrArIn. luOttAmuS eurOOPAn mArkkInOIllA

jA kerääjIen keSkuudeSSA On AnSAIttu HuOlel-

lISellA työllä, kOkO AjAn PArAntAmAllA jA

VäHItellen lAAjentAmAllA VuOdeStA 1985

läHtIen.

loreno dalla Valle, tattikeisari, joensuu

lauri dalla Valle, hyökkääjä, liverpool

4747

l u m O AVA l AtA u S l u O n n O n V O I m A A

POHjOIS-kArjAlA On VAStuStAmAtOn kOHde nIIn mAtkAIlIjOIlle kuIn mAtkAIluyrIttäjIllekIn.

mAAkunnAn IHmISet OVAt AIVAn erItyISIä – SydämellISIä jA VIerAAnVArAISIA. AInutlAAtuISIA OVAt

myöS Alueen mAISemAt.

Vaikuttavat vaarat ja kimmeltävät järvet luovat loistavat puit-

teet luontomatkailulle. Palkitut patikointireitit, kalaisat järvet,

kosket ja vaarat kutsuvat seikkailemaan ympäri vuoden.

Pohjois-karjalassa jokainen voi kokea luonnon omalla taval-

laan. toiset haastavat mielellään itsensä koskien pauhussa,

vaarojen jyrkillä rinteillä tai lujalla ja luistavalla jäällä. toiset

taas haluavat heittää arjen taakseen vaeltamalla tai hiihtä-

mällä hiljakseen kansallispuiston maisemissa tai seuraamalla

siiman kiristymistä kesäillan hiljaisuudessa.

nauttiakseen luonnosta ei tosin tarvitse liikahtaa laisinkaan.

luontoäidin antimista voi nauttia myös laiturilla istuen. maa-

kunnassa on yli 2000 järveä, jotka takaavat silmäniloa. mök-

keilymahdollisuudet ovatkin erinomaiset.

upeiden luontokohteiden lisäksi luvassa on mahtavia maku-

elämyksiä, kulttuuri- ja liikuntatapahtumia, historiallisia tapah-

tumapaikkoja sekä koko perheelle sopivia käyntikohteita. kaik-

kea ei millään ehdi kokea yhden loman aikana, ehkä juuri siksi

Pohjois-karjalaan palataan takaisin yhä uudelleen.

49

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO on maakun-

nan vahva matkailutoimija. Sokos Hotel Koli on

yksi PKO:n 60 toimipaikasta. PKO on maakunnan

suurin palvelualan työllistäjä ja merkittävä yhteis-

kunnallinen vaikuttaja Pohjois-Karjalassa.

ykSI POHjOIS-kArjAlAn HelmIStä On kOlIn kAnSAllISPuIStO, jOnkA mAISemAt OVAt InnOIttAneet

tAIteIlIjOItA jA IHAStuttAneet mAtkAIlIjOItA jO VuOSISAtOjA. nykyään kOlIIn rAkAStuVAt

kymmenet tuHAnnet VIerAIlIjAt VuOSIttAIn.

kolin kansallispuisto noudattaa esimerkillisesti kestävän

matkailun periaatteita. Sille myönnettiin vuonna 2007

euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun malli-

alue -sertifikaatti.

koli on myös talvinen temmellyskenttä. Siellä kohoavat ete-

läisen Suomen korkeimmat rinteet. ukko-kolin haasteet hou-

kuttavat laskijoita ja loma-kolin lumipuisto sopii koko perheel-

le. Hankien hohteesta voi nauttia myös murtomaaladuilla tai

koiravaljakkoajelulla. moottorikelkkailusta pitäville maakunta

tarjoaa yli 1800 km tasokasta uraa.

kolin sijainti keskellä Pohjois-karjalaa antaa mahdollisuuden

nauttia lähiympäristön palveluista. tunnin päässä kolista

-alue pitää sisällään valtakunnallisesti ainutlaatuisen palve-

lukokonaisuuden: kylämatkailua Vuonislahdessa, hyvää oloa

ympäristökuntien kylpylöissä ja hoitopaikoissa, ostoksia ja

nähtävyyksiä, golfia, kiven lumoa kivikeskuksessa sekä kosken

pärskeitä ja kireitä siimoja ruunaalla.

e l ä m y S t e n k O l I k u t S u u S e I k k A I l u u n

P I S t ä y t y m I S e n A r V O I S I A PA I k k O j A

P I S t ä y t y m I S e n A r V O I S I A PA I k k O j A

51

luOntOkOHteIden lISäkSI POHjOIS-kArjAlASSA kAnnAttAA tutuStuA

myöS muIHIn mIelenkIIntOISIIn kOHteISIIn.

kontiolahdella sijaitsee ainutlaatuinen elokuvamatkailukohde

SF-filmikylä. nostalgisessa lavastetussa kylässä pääsee tutus-

tumaan ohjaaja markku Pölösen elokuvien aitoihin kuvaus-

paikkoihin.

Suomen kivikeskus juuassa tutustuttaa kiveen tieteen, tai-

teen ja rakentamisen näkökulmista. keskus kertoo kiven syn-

nystä ja jalostuksesta sekä ihastuttaa vaihtuvilla teemanäyt-

telyillään.

matkailukeskus PajarinHovi sijaitsee kiteen Puhoksessa. Sen

palveluja ovat tasokkaat majoitus, ravintola- ja kahvilapalve-

lut, monipuoliset tehtaanmyymälät sekä ohjelmapalvelut. Pa-

jarinHovin kupeessa sijaitseva kiteeZOO tarjoaa mielenkiin-

toisia elämyksiä kahden kilometrin mittaisen maisemapolun

kulkijoille – Suomen neljänneksi suurimmasta eläinpuistosta

löytyy yli 50 lajia ja lähes pari sataa yksilöä. Vuonna 2010 alu-

eelle rakentuva vesipuisto Aquapark täydentää entisestään

vetovoimaisen viihdekeskuksen palveluja.

Idyllinen bomban karjalaiskylä ja uudistettu kylpylähotelli

Holiday Club bomba tarjoavat yhdessä monipuolisen elämys-

kokonaisuuden nurmeksessa. karjalaiskylässä tunnelmaa luo-

vat aidot karjalaista alkuperää olevat rakennukset kauniin jär-

ven rannalla. bomban kuuluisa noutopöytä notkuu karjalaisia

herkkuja ja erikoisuuksia vuoden ympäriinsä.

tervetuloa pistäytymään – tai viipymään pidempäänkin!

m I S S ä k A k S I k A r j A l A I S tA k O H tA A , S I e l l ä tA PA H t u um I S S ä k A k S I k A r j A l A I S tA k O H tA A , S I e l l ä tA PA H t u u

53

mOnet POHjOISkArjAlAISet tAPAHtumAt OVAt SAAneet

uSkOllISIA yStäVIä VIlPIttömällä tunnelmAllAAn.

tunnetuin tapahtuma lienee joensuun kesässä monin tavoin näkyvä

Ilosaarirock, jonka 22 000 kahden päivän lippua myydään joka vuosi

hetkessä loppuun. Ilosaarirock sai 25-vuotisjuhliensa jälkeen seurakseen

myös nostalgisen Ilovaarirockin.

musiikinystäviä hemmottelevat myös lieksan Vaskiviikkojen laadukas tarjon-

ta sekä kihauksen värikäs ja monipuolinen kansanmusiikkikattaus. menes-

tystarinaksi on nousemassa myös nopeasti yleisönsä löytänyt rokumentti-

rockelokuvafestivaali.

tapahtumien monipuolisuudesta pitävät huolen useat tanssi- ja teatteritoi-

mijat, eri palloilulajien kansallista kärkeä hätyyttävät joukkueet, konserttijär-

jestäjät, käsityöläiset sekä aktiiviset yhdistykset ja kyläyhteisöt – asiastaan

innostuneet pohjoiskarjalaiset.

eikä aina tarvitse jäädä katsojan rooliin. mukaan voi lähteä vaikka Pogostan hiihdon tuhat-

päiseen osallistujajoukkoon tai Suomen suurimpaan retkisoutuun. karelia-Soutu on sosiaa-

linen tapahtuma johon voi osallistua yksin, parina tai erilaisissa joukkueissa.

kovakuntoisimmat voivat haastaa itsensä Vaarojen maratonilla, joka kiertää kolin

vaaramaisemia palkittua Herajärven kierrosta mukaillen. reitti kulkee pääosin met-

sä- ja hiekkapoluilla sekä metsäteillä. lisämausteensa tapahtumaan tuovat myö-

häissyksyn arvoitukselliset sääolosuhteet. koettavaa riittää ympäri vuoden – seuraa

vierestä tai sukella sekaan.

k O u l u t u S k A n tA A H e d e l m ä ä

55

Pohjois-Karjalan Osuuspankit ovat yhteiskunta-

vastuullisia toimijoita, jotka ovat vahvasti mukana

kehittämässä maakuntaa. Ne ovat muun muassa

tukeneet paikallista koulutusta lahjoittamalla huo-

mattavan summan Itä-Suomen yliopistolle.

POHjOIS-kArjAlA On trendIkäS OPISkelIjAmAAkuntA. OPPIlAItOkSet VetäVät OPISkelIjOItA kAuttA

kOkO SuOmen jA yHä uSeAmmIn myöS mAAmme rAjOjen ulkOPuOleltA. mOnIAlAInen ylIOPIStO, mOnI-

PuOlInen AmmAttIkOrkeAkOulu Sekä tOISen ASteen AmmAtIllISen kOulutukSen jA AIkuISkOulutuk-

Sen kOkOAVA kOulutuSkuntAyHtymä OVAt POHjOIS-kArjAlAn kIlPAIluVAlttejA.

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiede-yli-

opistoista. Se tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. yliopistol-

la on kampukset joensuussa, kuopiossa ja Savonlinnassa.

joensuun kampuksella on kahdeksan tiedekuntaa ja yhdek-

sän erillislaitosta. Oppilaitos panostaa laajaan yhteistyöhön ja

opetuksen kansainvälistämiseen. Hakijamäärät kansainvälisiin

maisteriohjelmiin ovat tasaisessa kasvussa. Hakijoita kiinnos-

tavat muun muassa metsätieteellisen tiedekunnan ja tietojen-

käsittelytieteen kansainväliset maisteriohjelmat.

Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu vastaa tehokkaasti työ-

elämän asiantuntijoiden kysyntään. Amk-tutkintoon johtavaa

koulutusta annetaan 21 koulutusohjelmassa, seitsemällä eri

alalla. Pohjois-karjalassa tehdään valtakunnallisesti eniten

yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. monipuolinen

kansainvälinen tutkimus- ja opiskelijavaihto lisää osaamispää-

omaa Pohjois-karjalassa sekä rakentaa verkostoja kansainvä-

liseen yhteistyöhön.

57

jOenSuun kAmPuS On mOnIPuOlInen

jA HyVIn AVOIn tOImInnASSAAn.

Se luO mOnIPuOlISIA mAHdOllISuuk-

SIA ulkOmAISIlle OPISkelIjOIlle.

mei Qu, Itä-Suomen yliopiston joensuun kampuksen jatko-opiskelija

Mei Qu on kotoisin Kiinasta, autonomisen Sisä-Mongolian pääkau-

pungista Hohhotista. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mei Qu

on suorittanut kaksoistutkinnon MSc European Forestry -ohjelmas-

sa. Parhaillaan hän asuu Joensuussa aviomiehensä kanssa ja täh-

tää tohtorin tutkintoon. Väitöskirjan aiheena on yhteiskunnallisen

ilmapiirin vaikutus metsäteollisuuteen perustuvan bioenergian ke-

hittämisessä Kiinassa. Pohjois-Karjalassa Mei Qu arvostaa kauniita

maisemia sekä kansainvälisiä ja avoimia ihmisiä – englannin kielellä

on helppo tulla toimeen.

Korkeatasoisen koulutuksen hedelmistä hyötyy

myös PunaMusta Oy, yksi Skandinavian nykyaikai-

simmista ja monipuolisimmista painolaitoksista.

PunaMusta Oy on osa Pohjois-Karjalan Kirjapaino

-konsernia. Konsernin liikevaihto ylittää 85 miljoo-

naa euroa ja sen palveluksessa on noin 500 graafi-

sen alan ja viestinnän ammattilaista.

P O H j O I S - k A rj A l A S S A k A SVA A PA l k I t t u j A A m m At t I l A I S I A

59

POHjOIS-kArjAlAn kärkIyrItykSet ArVOStAVAt tOImIVAA kOulutuStA. mAAkunnAStA löytyy VAlmII-

tA OSAAjIA, jA kOulutuSjärjeStelmä PyStyy myöS jOuStAVAStI tuOttAmAAn tuleVAISuuden kykyjä

yrItySten tArPeIden mukAAn.

Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymä on koko maakunnan

alueella toimiva kuntien omistama koulutus- ja kehittämisor-

ganisaatio. Sen keskeisiä koulutusmuotoja ovat ammatillinen

perus- ja aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus, vapaa sivistys-

työ ja kesäyliopistotoiminta. koulutuksia on mahdollista räätä-

löidä työnantajien tarpeiden mukaan.

Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymä sai tunnustus-

ta vuonna 2008, kun se palkittiin ammatillisen koulutuk-

sen laatupalkinnolla. Palkintoraati kiitti toimintaa tavoit-

teelliseksi ja määrätietoiseksi. lisäksi raati totesi kunta-

yhtymän olevan vahva alueellinen ja maakunnallinen

vaikuttaja.

menestystä on satanut myös ammattitaitokilpailuissa. Pohjois-

karjalan koulutuskuntayhtymä on osallistunut laajalla rinta-

malla taitaja-kilpailuihin ja on ollut monesti kilpailujen menes-

tynein koulutuksen järjestäjä.

Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymästä valmistuu vuosit-

tain noin 1600 perustutkinnon suorittanutta ammattilaista.

Osaava työvoima on menestyvän yrityksen kivijalka. tervetu-

loa rakentamaan lujalle perustalle.

Joensuussa syntynyt Roope Rasi asuu nyt Kontiolahdessa ja opis-

kelee Pohjois-Karjalan ammattiopistossa levyseppähitsaajaksi. Ki-

pinän alalle Roope sai yläasteen käsityötunneilta. Valmistumisen

jälkeen hän suunnittelee käyvänsä armeijan ja sen jälkeen etsivänsä

kiinnostavan työpaikan. Erityistä hinkua pois kotikonnuilta Roopella

ei ole. Hän sanoo Joensuun olevan sopivan kokoinen paikka ja pitää

arvossa laajaa kaveripiiriään ja karjalaisia ihmisiä.

61

OPISkelu mAIStuu, kun On AjAnmu-

kAISet OPISkelutIlAt jA kOneet.

myöS OPISkeluPOrukkA On tOdellA

mukAVA.

roope rasi, kone- ja metallialan opiskelija, Pohjois-karjalan ammattiopisto

y S t ä V ä l l I n e n j A e l O I S A y l I O P I S t O k A u P u n k Iy S t ä V ä l l I n e n j A e l O I S A y l I O P I S t O k A u P u n k I63

POHjOIS-kArjAlAn kAunIIden mAISemIen jA

lAAjOjen metSIen HelmASSA SykkII myöS

VIlkAS jA VAllOIttAVA kAuPunkIkulttuurI.

mAAkunnAn PääkAuPunkI jOenSuu On nuOr-

ten kAuPunkI.

katuvilinässä useampi kuin joka neljäs vastaantulija on

opiskelija. yli 15 000 opiskelijaa pitää huolen siitä, että

tapahtumia, harrastuksia ja muuta vapaa-ajan menoa löytyy

jokaiseen makuun.

monipuolinen opiskelutarjonta korkeakouluissa, amma-

tillisissa oppilaitoksissa sekä aikuiskoulutuksessa vetää

opiskelijoita laadukkaiden palveluiden kaupunkiin.

tasokkaasti varustellut asunnot järjestyvät helposti

opiskelijaelämän kaikkiin vaiheisiin soluista yksiöihin

ja perheasuntoihin. Asua voi joko aivan keskustassa

tai muutaman kilometrin säteellä opiskelupaikastaan.

kaupunkitaajamista löytyvät sujuvat peruspalvelut sekä

monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut. esimerkillinen on

myös alueen kiitetty ja kattava pyörätiestö.

joensuun liikekeskusta on viimeisten vuosien aikana

kehittynyt paljon ja tarjoaa nyt paljon vaativallekin

shoppailijalle. joensuu on myös leppoisan kiireetön kesä-

kaupunki – tunnelmaa luovat karjalainen ilo, legendaariset

kesätapahtumat ja kaupungin läpi virtaava Pielisjoki monine

mahdollisuuksineen.

Pohjois-Karjalan maaseudulla toimivat sulassa

sovussa esimerkiksi Limousine-pihvikarjaa kasvat-

tava Haukiniemen tila ja kansainvälisesti tunnettu

kosmetiikan maahantuontiyritys CosmoCarelia.

Tarvitaan vain unelma, täällä on tilaa toteuttaa se.

65

m O d e r n I m A A S e u t u k O t I POHjOIS-kArjAlASSA eletään kIIreeSeen, betOnIVIIdAkkOOn jA työmAtkAruuHkIIn kylläStyneIden

IHmISten unelmAA – HIdAStA ArkeA. HItAuS eI tArkOItA turHAA jAHkAIluA – Se On AIkAA nAuttIA elä-

män PIenIStä IlOIStA jA mAHdOllISuuttA nOudAttAA OmIA ArVOjAAn.

Pohjois-karjalassa on noin 230 aktiivista kylää. niissä

toimitaan joko omissa kyläyhdistyksissä tai usean kylän

yhteenliittyminä – monin paikoin todella aktiivisesti. mo-

derni maaseutukoti -hankkeessa houkutellaan asujia maa-

seutukyliin tuomalla esiin maaseudun vetovoimatekijöitä.

kylissä saatetaan puuhailla näytelmiä ihan vain oman kylän

iloksi, tai sitten pystyyn polkaistaan kunnianhimoinen teatte-

rihanke, joka kerää katsojia myös ympäri maakuntaa. yhteis-

työtä saatetaan viritellä naapurikylien välille tai yhtä hyvin kan-

sainvälisten ystävyyskuntien kanssa. kunnanmestaruuskisojen

rinnalla järjestetään myös mm-kisoja, esimerkiksi herkkutatin

keruussa.

kylien valloittava puoli on aito yhteisöllisyys. lähimmäisestä

välittäminen luo turvallisen arjen kaiken ikäisille. koska elin-

ympäristö on paitsi satumaisen kaunis myös edullinen, Pohjois-

karjala on houkutteleva vaihtoehto varsinkin lapsiperheille.

u n e l m At e O l l I S u u d e S tA t O d e l l I S u u t tA

67

Elokuvamatkailu on yksi alueen nousevista kehit-

tämiskohteista. Hyvä esimerkki on ohjaaja Pölösen

ideoima SF-filmikylä Kontiolahdella. Se on pohjois-

maiden ainoa elokuvamatkailukohde, jossa on ympä-

rivuotista tuotantotoimintaa.

elOkuVA-AlA On ykSI POHjOIS-kArjAlAn VOImAkkAAStI keHIttyVIStä tOImIAlOIStA. elOkuVAteAtterIen

jA teleVISIOn SuOSIkkIlIStOIltA On VIIme VuOSInA löytynyt lukuISIA mAAkunnASSA tuOtettujA elO-

kuVIA Sekä tV-SArjOjA.

Pohjois-karjala tunnetaan yhä paremmin kilpailukykyisenä

elokuvien tuotantoalueena myös kansainvälisesti. tuotan-

tojen apuna toimii Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun

alaisuudessa toimiva Itä-Suomen Filmikomissio (eFFC). Poh-

jois-karjalan kasvava maine elokuvamaakuntana rakentuu

vahvalle osaamiselle, koulutukselle ja verkostoitumiselle.

Alaa kehitetään yhteistyössä yritysten ja alan toimijoiden

kanssa.

Alalla arvostettuja kuvausolosuhteita on rakennettu poik-

keuksellisen vireän elokuvakulttuurin voimalla. Ainutlaatui-

sen luonnon ja muun toimintaympäristön lisäksi maa-

kunnasta löytyy kokeneita av-alan ammattilaisia ja eri-

tyisesti oikeaa tekemisen meininkiä.

Pitkäjänteisen toiminnan ansiosta elokuva-alasta on

kehittynyt Pohjois-karjalaan uudenlainen, monialai-

sesti työllistävä elinkeino, joka tarjoaa lukuisia mahdol-

lisuuksia myös menestyvään yritystoimintaan. 2000-lu-

vulla elokuvatuotanto on kasvanut eniten juuri Pohjois-

karjalassa – liikevaihdon kasvu on ollut maakunnassa

kymmenkertainen koko maan lukuihin verrattuna.

S I S ä lt ö ä e l ä m ä ä nS I S ä lt ö ä e l ä m ä ä n

69

tArInOItA OSAtAAn kertOA POHjOIS-kArjAlASSA PAItSI elOkuVAn myöS PelIen keInOIn. mAAkunnAStA

On jO kOHOnnut kIIntOtäHtIä VIIHdeteOllISuuden tAIVAAlle jA lISää On luVASSA.

elokuvan tunnetuimpia pohjoiskarjalaisia nimiä ovat ohjaajat

markku Pölönen ja Ari matikainen. maakunnan elokuvaosaa-

mista arvostaa myös tunnettu ohjaaja Antti jokinen. Hänen

uutta fantasiaelokuvaansa nicholas north kuvataan sekä

Pohjois-karjalan että lapin maisemissa. elokuvan pääosassa

nähdään julianne moore ja se saa ensi-iltansa jouluna 2011.

maakunnassa on panostettu vahvasti myös peliteollisuuteen,

joka on kansainvälisesti voimakkaimmin kasvava viihdeteolli-

suuden ala. yksi mielenkiintoisimmista kehittämishankkeis-

ta on Outokummun Sisältökaivos -hanke. Sen tavoitteena on

kehittää pelialan osaamista, synnyttää kansainvälistä pelialan

yrityshautomotoimintaa sekä luoda toimintaympäristö kan-

sainvälisesti korkeatasoiselle pelistudiolle.

Hankkeen veturiyrityksenä toimii lapland Studio Oy:n ty-

täryhtiö mineStudios Oy. Sen ominta alaa ovat pc-, konsoli- ja

online-pelit, erilaiset oppimismateriaalit, auto-, lentokone-,

metsä- ja kaivosteollisuuden simulaatiot sekä elokuva- ja mai-

nosteollisuuden tuotannot. mineStudios Oy työllistää muun

muassa omasta maakunnasta valmistuvia pelialan opiskelijoi-

ta ja kasvattaa näin omalta osaltaan alueen osaamispääomaa.

emoyhtiön kontaktien kautta voidaan myös auttaa hautomon

yrityksiä kansainvälistymisessä.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston Pelitalo Outokum-

mussa on Suomen ensimmäinen ja erittäin suosittu

3D-mallintamisen ja -animoinnin pelikoulutuslinja.

Koulutuksesta valmistutaan muun muassa peliteolli-

suuden, elokuvayhtiöiden ja mainosalan työpaikkoihin.

k A r j A l A n l A u l u m A Atk A r j A l A n l A u l u m A At

71

kun kAleVAlAInen kAnSAnrunOuS HIIPuI HIStOrIAn SAAtOSSA muuAltA mAAStA, POHjOIS-

kArjAlAStA löytyI yHä runOnlAulAjIA, jOIden muIStISSA PerIntömme OlI tAlleSSA. SIkSI näItä

SeutujA On kutSuttu kArjAlAn lAulumAIkSI.

Vanhojen laulujen rinnalla soivat nyt uudet sävelet. Pohjois-

karjalan maakunta on vahva populaarikulttuurin, luovan

alan ja rytmimusiikin saroilla. maakunnan ainutlaatuinen

kulttuurin kenttä on merkittävä alueen profiloija ja vetovoi-

matekijä.

laulumailta on noussut maailmankartalle niin kansanmusii-

kin kuin raskaan rokin taitajia. nykykansanmusiikin monipuoli-

nen tähti on kööpenhaminan oopperassakin esiintynyt Sanna

kurki-Suonio. metallisemman soundin mestareista nostetta-

koon esiin vaikka nightwish-yhtyeen kiteeläinen nokkamies

tuomas Holopainen. edellä mainittujen lisäksi monet muutkin

maakunnan muusikot ovat raivanneet tiensä yleisön sydämiin.

kotimaisesta kärkikaartista poimittakoon vaikka Stella, katri-

Helena, Ismo Alanko, Värttinä ja 51 koodia.

Pohjois-karjalan pitkälle musiikkiperinteelle ja tuoream-

mille menestystarinoille on luvassa jatkoa. uudet muusi-

konalut ja modernit maailmantähdet jalostuvat paikallisissa

oppilaitoksissa. joensuussa annetaan korkeakoulutasoista

koulutusta pop/jazziin, kansanmusiikkiin ja taidemusiik-

kiin. musiikin perustason opetusta saa ympäri maakuntaa.

maineikas keski-karjalan musiikkiopisto tekee työtään yh-

deksän kunnan alueella.

maakunta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia myös heille,

joille musiikki on leipätyön sijasta rakas harrastus – Pohjois-

karjalassa kun rakkaus musiikkiin kulkee verenperintönä.

kAIkkIAllA mAAkunnASSA PutkAHtAA

eSIIn OIVAllukSIA, jOIStA OSA kASVAA

kAnSAInVälISIkSI meneStykSIkSI jA

OSA jää SIjOIlleen leVIttämään

InnOStuStA ymPärIlleen. PIeneltä

VAIkuttAVAStA PuuHASteluStA VOI

Syntyä SuurIA InnOVAAtIOItA.

markku Pyykkönen, toiminnanjohtaja, joensuun Popmuusikot ry

k A r j A l A n k u n n A I l l A k u k k I I l u O V u u Sk A r j A l A n k u n n A I l l A k u k k I I l u O V u u S73

luovuus syntyy luottamuksesta ja lähtee lentoon uskalluksen voimalla. Pohjois-karjalan positiivi-

sessa ilmapiirissä on helppo heittäytyä ja kokeilla omien siipien kantavuutta. maakunnasta onkin

noussut useita luovan alan arvostettuja tekijöitä.

Pohjois-karjalassa on aina riittänyt runonlaulajia, sanaseppoja ja kirjailijoita. nykykirjailijoitakin

on yli 70, joista tunnetuimpia leena lehtolainen, eeva tikka, Veronica Pimenoff, Heikki turunen,

markus kajo sekä ylen uutispäällikkö matti rönkä, joka on yksi Suomen menestyneimpiä ja palki-

tuimpia suomalaisia dekkarikirjailijoita.

Osa teksteistä ja tarinoista jatkaa elämäänsä myös teatterilavoilla. maakunnassa elää vahva

ja värikäs teatterikulttuuri. joensuun kaupunginteatterin päänäyttämöllä pyörii vuosittain useita

eri tuotantoja ja musiikkiteatteriesityksiä. Ohjelmistoon sisältyy myös paljon lapsille suunnattua

materiaalia.

Ammattilaisten lisäksi näyttämöillä ilahduttavat sadat harrastajat. yksi esimerkki aktiivisesta pai-

kallisesta toiminnasta on möhkön teatteri Ilomantsissa. teatterissa on mukana yli sata aktiivista

harrastajaa ja ensi-iltansa saa keskimäärin kuusi näytelmää vuodessa.

Ilo silmälle ovat myös karjalaisten käsityöläisten aikaansaannokset. Pitkän käsityöperinteen

pohjalta ponnistaa joukko uusia tekijöitä, kuten silkki- ja ympäristötaiteilija Auli Partio, jonka työt

ihastuttavat japanissa asti. käsityöläisiin ja heidän uniikkeihin tuotteisiinsa voi tutustua esimer-

kiksi joensuun taitokorttelissa. Se on elävä, ympäri vuoden toimiva kulttuurikortteli, jossa yhdis-

tyvät pienet putiikit, näyttelyt, kauppaneuvoksen kahvilan tuoksut ja tekemisen mahdollisuus.

75

y H t e I S t y ö k u m P P A n I t

tämä julkAISu On tOteutettu POHjOIS-kArjAlAn mAAkuntAlIItOn tOImeStA OSAnA

POHjOIS-kArjAlAn yHteISmArkkInOIntIHAnkettA, jOnkA yHteIStyökumPPAneInA

OVAt AblOy Oy | brOmAn grOuP Oy | POHjOIS-kArjAlAn AmmAttIkOrkeAkOulu |

POHjOIS-kArjAlAn kIrjAPAInO Oyj | POHjOIS-kArjAlAn kOulutuSkuntAyHtymä |

POHjOIS-kArjAlAn OSuuSkAuPPA | POHjOIS-kArjAlAn OSuuSPAnkIt | POHjOIS-

kArjAlAn SAIrAAnHOItO- jA SOSIAAlIPAlVelujen kuntAyHtymä | POHjOIS-kArjAlAn

SäHkö Oy | tulIkIVI Oyj | jOenSuun Seudun keHIttämISyHtIö jOSek Oy | keSkI-

kArjAlAn keHItySyHtIö ketI Oy | PIelISen kArjAlAn keHIttämISkeSkuS PIkeS Oy |

kArelIA eXPert mAtkAIluPAlVelu Oy

H A n k e - j A y H t e I S t y ö k u m P P A n I t

duIS Autem Vel eum IrIure dOlOr In HendrerIt In VulPutAte VelIt eSSe mOleStIe COnSeQuAt.

nAm lIber temPOr Cum SOlutA nObIS eleIFend OPtIOn COngue nIHIl ImPerdIet dOmIng Id QuOd

mAZIm PlACerAt FACer POSSIm ASSum.

j u l k A I S u S S A m A I n I t u t k e S k e I S e t tA H O t

Pohjois-karjalan maakuntaliitto    www.pohjois-karjala.fi

POHjOIS-kArjAlAn kunnAt

Ilomantsi www.ilomantsi.fi

joensuu www.joensuu.fi

juuka www.juuka.fi

kesälahti www.kesalahti.fi

kitee www.kitee.fi

kontiolahti www.kontiolahti.fi

lieksa www.lieksa.fi

liperi www.liperi.fi

nurmes www.nurmes.fi

Outokumpu www.outokumpu.fi

Polvijärvi www.polvijarvi.fi

rääkkylä www.raakkyla.fi

tohmajärvi www.tohmajarvi.fi

Valtimo www.valtimo.fi

keHItySyHtIöt

jOSek Oy www.josek.fi

ketI Oy www.keti.fi

PIkeS Oy www.pikes.fi

yrItykSet

Abloy Oy www.abloy.fi

Amcor Flexibles Finland Oy www.amcor.com

Ari matikainen, kinocompany Oy www.kinocompany.fi

Auli Partio www.silkkipartio.com

broman group www.bromangroup.fi

CosmoCarelia Finland Oy

dalla Valle Oy www.dallavalle.fi

euroopan metsäinstituutti eFI www.efi.int

Flaxfood Oy www.flaxwood.com

Hoitokoti karpalo www.lieksa.fi/kehittamisyksikkokarpalo

Ideapoiju www.ideapoiju.fi

joensuun kaupunginteatteri http://kaupunginteatteri.jns.fi

joensuun Popmuusikot ry www.ilosaarirock.fi

joensuun taitokortteli www.taitokortteli.fi

joensuun tiedepuisto Oy www.carelian.fi

john deere www.deere.fi

karelia expert matkailupalvelu Oy www.visitkarelia.fi

kesla Oyj www.kesla.com

kesälahden maansiirto Oy www.kesalahdenmaansiirto.fi

kiteen Huonekalutehdas Oy www.kiteenhuonekalutehdas.fi

mantsinen group ltd Oy www.mantsinen.fi

medisize Oy www.medisize.com

metsäntutkimuslaitos metla www.metla.fi

mk Protech Oy www.mk-protech.fi

nanocomp Oy ltd www.nanocomp.fi

nunnauuni Oy www.nunnauuni.com

nurminen logistics Oyj www.nurminenlogistics.com

Ouneva group www.ounevagroup.fi

Outokummun kaivosmuseo www.kaivosmuseo.net

Outokummun metalli Oy www.outokummunmetalli.fi

Pampalon kultakaivos

Plasthill Oy www.plasthill.fi

Pohjois-karjalan keskussairaala www.pkssk.fi

Pohjois-karjalan Osuuskauppa PkO www.s-kanava.fi/pko

Pohjois-karjalan Osuuspankki www.op.fi

Pohjois-karjalan Sähkö www.pks.fi

Puljonki Oy www.puljonki.fi

Punamusta Oy www.punamusta.com

Suomen Filmiteollisuus Oy www.suomenfilmiteollisuus.fi

Suomen kiitoautot Oy www.suomenkiitoautot.fi

Suomen kivikeskus www.kivikeskus.com

Suomi-veneet Oy www.suomi-veneet.fi

taito Pohjois-karjala ry www.taitopohjoiskarjala.fi

tulikivi Oyj www.tulikivi.com

Veekmas Oy www.veekmas.com

 

mAtkAIlutOImIjAt

bomban karjalaiskylä www.bomba.fi

Haukiniemen tila www.haukiniementila.com

Holiday Club bomba www.holidayclubhotels.fi

karelia á la carte www.kareliaalacarte.fi

kiteeZOO www.kiteezoo.fi

koli www.koli.fi

matkailukeskus PajarinHovi /

Vesipuisto Aquapark www.pajarinhovi.fi

möhkön teatteri www.teatterimohko.fi

SF-Filmikylä www.suomenfilmikylä.fi

Sokos Hotel koli www.sokoshotelkoli.fi

OPPIlAItOkSet

Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi

keski-karjalan musiikkiopisto www.tohmajarvi.fi

Pohjois-karjalan Aikuisopisto www.pkky.fi/aiko

Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu www.ncp.fi

Pohjois-karjalan ammattiopisto www.pkky.fi

Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymä www.pkky.fi

                         

www.pohjois-karjala.fi

tuomas Holopainen on nightwish-yhtyeen lauluntekijä ja kosketinsoittaja. kitee-

läinen lahjakkuus soittaa muun muassa pianoa, klarinettia ja tenorisaksofonia.

Holopainen rakastaa disneyn tuotantoa, matkustelua ja vaeltamista sekä ihailee

vanhempiensa lisäksi mcgyveriä ja muumimammaa. Hän tekee mielellään lauluja

vilpittömyydestä ja pitää suvaitsemattomuutta maailman suurimpana ongelmana.

Idea nightwishistä syntyi vuoden 1996 heinäkuussa. tänä päivänä yhtye on maa-

ilmallakin rakastettu, kansainvälisesti menestyvä pohjoiskarjalainen vientiartikkeli.

Holopainen kuvaa yhtyeen musiikkia “melodiseksi hevimetalliksi naisäänellä”.

kOtIIn tulleSSA HyVänOlOn tunne On nIIn VAH-

VA, etteI SItä PySty SAnOIn kuVAIlemAAn. SIItä

PItäISI OIkeAStAAn teHdä bIISI. eIHän tämän PA-

remPAA VOI OllA!

tuomas Holopainen, muusikko, nightwish-yhtye