TIISERIT I I V I S T E L M Ä#MDIkuntakysely

2

VALTAKUNNALLINEN

KUNTAKYSELY

2020

MDI toteutti loka–marraskuussa 2020 kuudennen kerran valtakun nallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta.

Tähän kuntakyselyn tiivistelmään olemme koonneet MannerSuomen kunnille annetut kouluarvosanat elinvoimapolitiikalle sekä kuntien lyhyen ja keskipitkän aikavälin kehitysnäkymät.Kyselyn kokonaistulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021, ja viestimme tuloksista Twitter‑tilillämme @MDIfriends. Löydät lisätietoa kuntakyselystä ja pääset tarkastelemaan oman kuntasi ja alueesi sekä muiden kuntien tuloksia vuorovaikutteisten visualisointien avulla osoitteessa mdi.fi/kuntakysely.

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 3

KENEN TOIMEKSIANNOSTA KYSELY TEHTIIN?MDI teki kuntakyselyn omana työnään eli ilman tilausta. Näin ollen kyselyn kautta on mahdollista tuottaa puolueetonta tietoa kunnille ja ministeriöille. MDI tekee aktiivista työtä

kaupunkien ja kuntien, maaseudun ja muuttuvien alueiden kehittämisen parissa. MDI on

yksityinen ja puolueeton yritys.

MIKSI KYSELY TOTEUTETTIIN?Kyselyn tavoitteena oli koota mahdollisimman kattava tilannekuva Suomen kunnista. Kokonaiskuva auttaa kuntia profiloimaan omaa strategia- ja kehittämistyötään sekä

ministeriöitä hallituksen keskeisten uudistusten toimeenpanossa.

MIHIN KYSELYN TIETOA KÄYTETÄÄN?Kyselyn tietoja hyödynnetään MDI:n tekemissä valtakunnallisissa selvityksissä ja kuntien

elinvoima- ja strategiapohdinnoissa. Kattava ja kokonaisvaltainen vertailutieto parantaa

kuntien mahdollisuuksia tehdä valintoja omassa kehittämistyössään. MDI on mukana

myös valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankkeissa (VN TEAS), joissa muun

muassa tutkitaan monipaikkaisuuden nykytilaa, kestävyyttä, tulevaisuutta ja ohjauskeinoja

sekä lisäksi tutkimuksessa, jossa tarkastellaan perustoimeentulotuen vaikutusta kuntien

toimintaan.

Nykyiseen valtuustokauteen lähdettäessä tuskin kukaan osasi ennustaa nykyistä kehityskulkua. Halusimme koota

tätä kuvaa kuntakentästä kyselyllä myös poikkeusvuonna 2020 ja katsoa korona-ajan taakse – miten tämän

vuoden kokemukset ovat muuttaneet ajatuksia 2020-luvun kehityksestä ja kehittämisestä.

Tutustu myös, mitä muuta olemme kuntakyselyllä selvittäneet ja kysy tarkemmin tuloksista – tarjoamme

tietoa. Kuntakyselyä koskeviin kysymyksiin vastaa Janne Antikainen: janne.antikainen@mdi.fi ja p. 040 764 1829.

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen

kuntien (295 kpl) viranhaltijoille, valtuutetuille ja

hallitusten jäsenille. Kysely lähetettiin kaikkiaan

10 117 henkilölle, joista 2 598 vastaajaa

yhteensä 291 kunnasta antoi näkemyksensä.

Vastausprosentti oli 25,7.

25,7 %23,7 % (2019)

http://mdi.fihttp://mdi.fi

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020 sivu 4

Kyselyn vastauspolku

1. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle

2. Kouluarvosana kunnan menestymiseen vaikuttaville tekijöille

3. Kunnan tilannekuvan ja päätöksenteon arviointi

4. Kehitysnäkymät kunnassa

5. Soteuudistuksen toteutuminen

6. Tarve monialaiselle maakunnalle

7. Tarve kuntaliitoksille

8. Tarve kuntien eriyttämiselle tehtävien perusteella

9. Tavoiteltavat kuntien ja maakuntien lukumäärät

10. Tärkein kunnan toimintaympäristöön vaikuttava trendi tai ilmiö tulevalla strategiakaudella ja siihen liittyen tehdyt toimenpiteet

11. Strategian merkitys johtamisen ja ohjauksen kannalta

12. Kouluarvosana strategian onnistumiselle päättyvällä valtuustokaudella sekä syyt onnistumisen / epäonnistumisen taustalla

13. Koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen arviointi

14. Kunnan kokemukset valtion koronarajoituksista, -toimista ja -suosituksista

15. Kansallisesti vaikuttava ja toteutettavissa oleva alueellinen uudistus lähivuosina

16. Monipaikkaisuuden merkitys kunnalle

17. Alueelliseen supistumiseen varautuminen

18. Tilastokeskuksen väestöennusteen toteutumisen arviointi

19. Kunnan perustoimeentulotukimenot ja niihin liittyvä päätöksenteko

20. Kunnan vapaaehtoinen palokuntatoiminta

21. Sukupuolinäkökulman huomioiminen kunnan päätöksenteossa ja elinvoimapolitiikassa

Taustatiedot

Kunta

Rooli vastaajana (luottamushenkilö/viranhaltija)

Ikä

Sukupuoli

Kuntakokemus (luottamushenkilönä tai virassa)

Puolue

KUNTAKYSELYN KYSYMYSTEEMAT

http://mdi.fihttp://mdi.fi

KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 6 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

Elinvoimapolitiikan arvosanat ovat nousseet viime vuodesta – paikallisella tasolla on onnistuttu jälleen parhaiten elinvoiman vahvistamisessa. Onnistuneimmiksi nousivat suurten kaupunkien kehyskunnat sekä suurehkot kaupungit.

Maakunnista elinvoimapolitiikka koetaan jälleen onnistuneimmaksi

Pohjanmaalla. Heikoimmat arvosanat elinvoimapolitiikalle annetaan

puolestaan edellisvuoden tavoin Etelä-Savossa. Edeltävään vuoteen

nähden eniten, yhdeksän sijaa, on laskenut Etelä-Karjalan sijoitus.

Päijät-Hämeen sijoitus on noussut kahdeksan sijaa.

Kaupunkimaiset kunnat antoivat elinvoimapolitiikalle hieman

paremmat arvosanat kuin maaseutumaiset tai taajaan asutut kunnat.

Kuntien viranhaltijat arvioivat alueellisen elinvoimapolitiikan hieman

onnistuneemmaksi kuin luottamushenkilöt.

RKP:n kannattajat antavat parhaimmat arvosanat toimille elinvoiman

vahvistamiseksi, kun taas sinisen tulevaisuuden ja perussuomalaisten

edustajat antavat heikoimmat arvosanat.

Pohjanmaa 7,48

Keski-Pohjanmaa 7,33

Pohjois-Karjala 7,27

Pohjois-Pohjanmaa 7,20

Pohjois-Savo 7,17

Kainuu 7,16

Pirkanmaa 7,11

Varsinais-Suomi 7,10

Päijät-Häme 6,99

Keski-Suomi 6,98

Kymenlaakso 6,98

Kanta-Häme 6,98

Lappi 6,98

Etelä-Pohjanmaa 6,97

Satakunta 6,92

Etelä-Karjala 6,89

Uusimaa 6,88

Etelä-Savo 6,86

2020

Taulukko 1. Kouluarvosana

elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena

vuonna 2020.

Pohjanmaa 7,29

Pohjois-Karjala 7,01

Varsinais-Suomi 6,96

Pohjois-Pohjanmaa 6,95

Pohjois-Savo 6,93

Pirkanmaa 6,93

Etelä-Karjala 6,82

Kainuu 6,81

Keski-Pohjanmaa 6,78

Satakunta 6,77

Lappi 6,72

Kymenlaakso 6,70

Keski-Suomi 6,70

Uusimaa 6,70

Etelä-Pohjanmaa 6,65

Kanta-Häme 6,65

Päijät-Häme 6,61

Etelä-Savo 6,47

2019

Taulukko 2. Kouluarvosana elinvoimapolitiikalle kokonaisuutena vuonna 2019.

7,5 (2019)7,6 (2018)7,6 (2017)

6,8 (2019)6,9 (2018)6,9 (2017)

6,7 (2019)6,8 (2018)6,8 (2017)

6,3 (2019)6,4 (2018)6,5 (2017)

7,7 kuntien toimille

7,0 seudullisille

toimille

7,0 maakunnan

toimille

6,6 ylimaakunnallisille

toimille

Taulukko 3. Keskiarvot toimenpiteille

elinvoiman vahvistamiseksi vuonna 2020 ovat kohonneet

edellisvuoteen verrattuna.

2020KOKO MAA

http://mdi.fihttp://mdi.fi

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 7 KOULUARVOSANAT ELINVOIMAPOLITIIKALLE

Kunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi

Yli 8,58,1 - 8,57,6 - 8,07,1 - 7,56,6 - 7,0Alle 6,6Ei tietoja / alle 3 vastausta

Seudun omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi

Yli 7,57,1 - 7,56,6 - 7,06,1 - 6,5Alle 6,1Ei tietoja

6,8

7,0

7,0

7,2

7,2

7,0

7,1

6,8

6,8

7,0

6,9

6,6

6,9

7,17,1

6,5

7,4

7,6

Maakunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi

Yli 7,57,1 - 7,56,6 - 7,06,1 - 6,5Alle 6,1Ei tietoja

Kartta 1. Minkä kouluarvosanan antaisit

oman kunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?

Kartta 2. Minkä kouluarvosanan antaisit

oman seudun toimista elinvoiman vahvistamiseksi?

Kartta 3. Minkä kouluarvosanan antaisit

oman maakunnan toimista elinvoiman vahvistamiseksi?

Oma seutu Oma maakuntaOma kunta

http://mdi.fi

KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 9 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

Kehitysnäkymät kunnassanipuolen vuoden päästä

Huomattavasti paremmatHieman paremmatEnnallaanHieman heikommatHuomattavasti heikommatEi tietoja / alle 3 vast.

Kartta 4. Kehitysnäkymät kunnissa

puolen vuoden päästä.

Kehitysnäkymät kunnassani3-5-vuoden päästä

Huomattavasti paremmatHieman paremmatEnnallaanHieman heikommatHuomattavasti heikommatEi tietoja / alle 3 vast.

Kartta 5. Kehitysnäkymät kunnissa

3-5 vuoden päästä.

Kunnissa kehitysnäkymät nähdään koronaepidemian keskellä positiivisina – tulevaisuususkoa löytyy ympäri Suomen.

Kyselyn perusteella kuntien tulevaisuususko on vahvistunut selvästi.

Lähes puolet (45 %) katsoo oman kuntansa kehitysnäkymien olevan

3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat. Vastaavasti noin viidennes

vastaajista (21 %) pelkää oman kunnan kehitysnäkymien heikkenevän.

Vuoden 2019 kyselyssä kehitysedellytysten heikkenemistä pelkäsi reilu

kolmannes, ja puolet uskoi näkymien paranemiseen.

Maakunnista oman kunnan kehitysnäkymiin suhtaudutaan positiivisim-

min Pohjanmaalla ja negatiivisimmin Kymenlaaksossa.

Kaupungeissa oman kunnan tulevien vuosien kehitysnäkymät miel-

letään hieman valoisammiksi kuin maaseudulla ja harvan asutuksen

alueilla.

Kuntien viranhaltijat uskovat hieman luottamushenkilöjä useammin

oman kuntansa kehitysnäkymien paranevan tulevien vuosien aikana.

RKP:n kannattajat näkevät oman kuntansa kehitysnäkymät 3–5 vuoden

päästä kaikkein parhaimpina ja perussuomalaisten kannattajat kaikkein

heikoimpina.

3—5 vuoden päästäPuolen vuoden päästä

http://mdi.fi

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 10 KUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT

5 %

13 %

11 %

15 %

17 %

34 %

17 %

29 %

18 %

18 %

17 %

12 %

21 %

13 %

23 %

10 %

21 %

19 %

35 %

44 %

39 %

47 %

51 %

36 %

46 %

51 %

48 %

52 %

58 %

48 %

49 %

36 %

46 %

42 %

48 %

46 %

10 %

12 %

13 %

15 %

8 %

7 %

9 %

6 %

9 %

11 %

8 %

14 %

8 %

9 %

7 %

12 %

10 %

13 %

36 %

22 %

28 %

13 %

17 %

16 %

19 %

7 %

16 %

15 %

8 %

20 %

13 %

31 %

20 %

24 %

14 %

14 %

13 %

8 %

9 %

6 %

6 %

5 %

7 %

7 %

4 %

2 %

5 %

4 %

9 %

10 %

3 %

8 %

5 %

6 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

2 %

2 %

0 %

4 %

2 %

4 %

1 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

1 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kehitysnäkymät kunnassani 3-5 vuoden päästä ovat... (2018)

nykyistä huomattavasti paremmat nykyistä hieman paremmat ennallaan nykyistä hieman heikommat nykyistä huomattavasti heikommat en osaa sanoa

5 %

13 %

11 %

15 %

17 %

34 %

17 %

29 %

18 %

18 %

17 %

12 %

21 %

13 %

23 %

10 %

21 %

19 %

35 %

44 %

39 %

47 %

51 %

36 %

46 %

51 %

48 %

52 %

58 %

48 %

49 %

36 %

46 %

42 %

48 %

46 %

10 %

12 %

13 %

15 %

8 %

7 %

9 %

6 %

9 %

11 %

8 %

14 %

8 %

9 %

7 %

12 %

10 %

13 %

36 %

22 %

28 %

13 %

17 %

16 %

19 %

7 %

16 %

15 %

8 %

20 %

13 %

31 %

20 %

24 %

14 %

14 %

13 %

8 %

9 %

6 %

6 %

5 %

7 %

7 %

4 %

2 %

5 %

4 %

9 %

10 %

3 %

8 %

5 %

6 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

2 %

2 %

4 %

2 %

4 %

1 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

1 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

7 %

5 %

1 %

20 %

10 %

20 %

6 %

14 %

12 %

11 %

13 %

1 %

15 %

4 %

8 %

4 %

13 %

7 %

42 %

44 %

30 %

26 %

44 %

45 %

29 %

43 %

44 %

44 %

45 %

27 %

45 %

30 %

37 %

31 %

43 %

43 %

8 %

9 %

16 %

9 %

8 %

6 %

13 %

17 %

8 %

11 %

17 %

13 %

11 %

11 %

12 %

18 %

17 %

14 %

25 %

28 %

37 %

25 %

21 %

17 %

33 %

14 %

21 %

24 %

16 %

34 %

16 %

38 %

26 %

32 %

16 %

23 %

15 %

14 %

14 %

18 %

17 %

12 %

17 %

11 %

12 %

8 %

5 %

23 %

11 %

15 %

18 %

13 %

9 %

11 %

1 %

3 %

1 %

1 %

2 %

3 %

2 %

4 %

2 %

3 %

2 %

1 %

2 %

2 %

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

5 %

13 %

11 %

15 %

17 %

34 %

17 %

29 %

18 %

18 %

17 %

12 %

21 %

13 %

23 %

10 %

21 %

19 %

35 %

44 %

39 %

47 %

51 %

36 %

46 %

51 %

48 %

52 %

58 %

48 %

49 %

36 %

46 %

42 %

48 %

46 %

10 %

12 %

13 %

15 %

8 %

7 %

9 %

6 %

9 %

11 %

8 %

14 %

8 %

9 %

7 %

12 %

10 %

13 %

36 %

22 %

28 %

13 %

17 %

16 %

19 %

7 %

16 %

15 %

8 %

20 %

13 %

31 %

20 %

24 %

14 %

14 %

13 %

8 %

9 %

6 %

6 %

5 %

7 %

7 %

4 %

2 %

5 %

4 %

9 %

10 %

3 %

8 %

5 %

6 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

2 %

2 %

4 %

2 %

4 %

1 %

1 %

1 %

1 %

3 %

2 %

1 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kuvio 1. Kehitysnäkymät omassa kunnassa

maakunnittain vuonna 2020.

Kehitysnäkymät kunnassani 3–5 vuoden päästä ovat…

Kuvio 2. Kehitysnäkymät omassa kunnassa

maakunnittain vuonna 2019.

Kuvio 3. Kehitysnäkymät omassa kunnassa

maakunnittain vuonna 2018.

2020 2019 2018

http://mdi.fi

SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS KUNNAN KEHITYSNÄKYMIIN

VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020sivu 12 SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUMINEN JA SEN VAIKUTUS KUNNAN KEHITYSNÄKYMIIN

4 %

6 %

2 %

3 %

1 %

5 %

6 %

5 %

6 %

2 %

4 %

4 %

3 %

5 %

6 %

4 %

3 %

24 %

32 %

30 %

45 %

32 %

51 %

30 %

19 %

45 %

30 %

42 %

44 %

43 %

46 %

35 %

39 %

19 %

36 %

36 %

20 %

28 %

25 %

20 %

22 %

18 %

32 %

15 %

21 %

19 %

35 %

17 %

16 %

17 %

21 %

15 %

16 %

21 %

18 %

18 %

17 %

34 %

17 %

27 %

21 %

23 %

31 %

25 %

13 %

27 %

22 %

32 %

26 %

33 %

30 %

4 %

20 %

11 %

6 %

7 %

9 %

21 %

7 %

10 %

5 %

2 %

5 %

5 %

13 %

3 %

24 %

8 %

10 %

5 %

11 %

5 %

6 %

5 %

10 %

2 %

5 %

6 %

5 %

2 %

6 %

5 %

3 %

5 %

5 %

9 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan kuntaasi?

Erittäin positiiviseti Jonkun verran positiivisesti Ei positiivisesti eikä negatiivisesti

Jonkun verran negatiivisesti Erittäin negatiivisesti En osaa sanoa

Kuvaaja 1. Sote-uudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkymiin maakunnittain.

Selvästi yli puolet (59 %) vastaajista uskoo soteuudistuksen toteutuvan lähivuosina, ja lisäksi 13 % uskoo uudistuksen toteutuvan joillain muutoksilla.

Yli kolmasosa vastaajista (38 %) kokee soteuudistuksen vaikuttavan vähintään hieman

positiivisesti oman kuntansa kehitysnäkymiin. Joka viides (20 %) ei miellä uudistuksen

vaikutuksia kunnalleen positiiviseksi eikä negatiiviseksi. Hieman useampi kuin joka kolmas

(36 %) katsoo, että vaikutus on vähintään jonkun verran negatiivinen.

Maakunnista soteuudistuksen vaikutukset nähdään negatiivisimpina Uudellamaalla ja

positiivisimpina Keski-Pohjanmaalla.

Aluetyypeistä soteuudistuksen vaikutusten arvioidaan olevan kaupunkimaisissa kunnissa

keskimäärin negatiivisempia kuin maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa.

Lähes yhtä suuri osuus kuntien viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä pitää uudistuksen

vaikutusta oman kuntansa kehitysnäkymiin positiivisena.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien joukossa on eniten niitä, jotka katsovat

soteuudistuksen vaikuttavan negatiivisesti oman kuntansa kehitysnäkymiin. Keskustan

ja sinisen tulevaisuuden edustajat näkevät puolestaan uudistuksen vaikutukset kaikkein

positiivisimmin.

http://mdi.fihttp://mdi.fi

#MDIkuntakysely VALTAKUNNALLINEN KUNTAKYSELY 2020

MDIfriends mdifriends MDIfriends Aluekehittäm

isen konsulttitoimisto MDI

http://mdi.fihttps://twitter.com/MDIfriendshttps://www.instagram.com/mdifriends/https://www.facebook.com/MDIfriendshttps://www.linkedin.com/company/765873/