Uudistuksia työttömyysturvassa

- kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden?yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

Esitys ei välttämättä heijastele valtiovarainministeriön kantaa

2.12.2015 Mauri Kotamäki

Talouden, vakuutuksen ja rahoituksen mallinnusseminaari

Sisältö

1. Johdanto

2. Taustoittavaa tilastotietoa

3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus

4. Vaikutusten arviointi

5. Yhteenveto

23.12.2015

1. Johdanto

1.Johdanto

‒ Strategisen hallitusohjelman liite

43.12.2015

Lähde: STM

1. Johdanto

‒ Keston lyhentämisen lisäksi

‒ Korotusosat

‒ Työllistymistä edistävien palvelujen osalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennettaisiin.

‒ Uudet korotetun ansio-osan prosentit olisivat 55 ja 25. Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosista luovuttaisiin.

‒ Omavastuu

‒ Lisäksi omavastuuaikaa pidennettäisiin viidestä seitsemään päivään.

‒ Keskitytään tässä esityksessä keston lyhentämiseen

‒ Lisätietoja korotusosien tai omavastuun vaikutuksista, ks. linkki

53.12.2015

2. Taustoittavaa (tilasto)tietoa

2. Työttömyys* Suomessa

3.12.2015 7

229 730

348 970

200 000

220 000

240 000

260 000

280 000

300 000

320 000

340 000

360 000

380 000

400 000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

* Työttömät, työttömyyseläkkeellä ja työllistym. ed. palveluissa

2. Työttömyysmenojen kehitys

3.12.2015 8

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

Mil

joo

naa e

uro

a

Perusturva yhteensä Ansioturva yhteensä

* arvio

2. Työttömyysetuudet pähkinänkuoressa

‒ Työmarkkinatuki

‒ Peruspäiväraha

‒ Ansiosidonnainen päiväraha

‒ Lisäksi mahdollisesti kotitalouskohtaiset etuudet

‒ asumistuki

‒ toimeentulotuki

93.12.2015

2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015

0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

0

500

1000

1500

2000

2500

30000

300

600

900

1200

1500

1800

21

00

2400

2700

3000

3300

3600

3900

42

00

4500

4800

€/k

k

Työttömyyttä edeltänyt palkka

APR Korotettu APR

3.12.2015 10

2. Ansiopäiväraha pähkinänkuoressa v. 2015

3.12.2015 11

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

4000

4250

4500

4750

50

00

Ko

rvau

saste

Työttömyyttä edeltänyt palkka

RR APR RR Korotettu APR

2. Rahoitus pähkinänkuoressa

‒ Työmarkkinatuki -> valtio ja kunnat

‒ Peruspäiväraha -> valtio

‒ Ansiosidonnainen päiväraha

‒ Valtio maksaa perusosan (36,9 %)

‒ Palkansaajat (10,1 %)

‒ Työnantajat (47,5 %)

‒ Kassojen jäsenet (5,5 %)

123.12.2015

Kuvioon

2. Suomi kansainvälisessä vertailussa

0

100

200

300

400

500

600D

enm

ark

Fin

lan

dF

rance

Sw

ede

nC

roatia

Austr

iaB

ulg

aria

Esto

nia

Germ

an

yG

reece

Luxem

bourg

Pola

nd

Rom

an

iaS

loven

iaC

ze

ch R

epub

licIr

ela

nd

Italy

Latv

iaLithuania

United

Kin

gd

om

Cypru

sM

alta

Hung

ary

Belg

iumT

yö

ttö

myyd

en

kesto

, p

äiv

iä

133.12.2015Lähde: Missoc

3. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus

3. Mihin tarvitaan työttömyysturvaa?

‒ Kulutuksen tasoittaminen yli ajan

‒ Vakuutusmarkkinat epätäydelliset

‒ Haitallinen valikoituminen

‒ Epäsymmetrinen informaatio

Julkinen (tai pseudo-julkinen) vakuutus

153.12.2015

3. Mitä kautta työttömyysturva vaikuttaa

työllisyyteen tai työttömyyteen?

‒ Vaikutusmekanismit

1. Työttömyysturva vaikuttaa vapaa-ajan hintaan

2. Työttömyysturva vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin

3. Pitkittynyt työttömyys saattaa heikentää inhimillistä

pääomaa

4. Työttömyysturva vaikuttaa ”matchin” laatuun

5. Työssäoloehto kannustaa työllistymään

6. Työttömyysturva vaikuttaa myös työn kysyntään (esim.

eläkeputki)

7. Antelias työttömyysturva nostaa palkkatasoa

3.12.2015 16

3. Kirjallisuus: enimmäiskeston leikkaus

1. Korvausasteen vaikutukset lähes poikkeuksetta

positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)

‒ Tatsiramos and van Ours (2014): Etuuksien

(pseudo)jousto välillä 0,4 ja 1

‒ Yhden prosenttiyksikön kasvu korvausasteessa pitkittää

työttömyyttä 0,4-1 prosenttia

2. Enimmäiskeston vaikutukset lähes poikkeuksetta

positiivisia (työttömyyttä pitkittäviä)

‒ Tatsiramos and van Ours (2014): 100 päivää pidempi

enimmäiskesto pitkittää työttömyyttä keskim. 20 päivällä

173.12.2015

Tutkimuksiin: kesto

Tutkimuksiin: korvausaste

4. Vaikutusten arviointi

4. Miten arviot tehtiin?

‒ SISU-mikrosimulaatiomalli

‒ Mallintaa suomalaista lainsäädäntöä

‒ Taustalla vuoden 2013 aineisto

‒ Noin 400 000 kotitaloutta eli 820 000 henkilöä

‒ Yksityiskohtaiset tiedot

‒ Tuloista

‒ Verotuksesta

‒ Sosiaaliturvasta

‒ Kotitalouksien rakenteesta, sijainnista jne.

193.12.2015

4. Kysymyksiä (1)

i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä

havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?

203.12.2015

23%

52%

12% 8% 5%1%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

>400 pv

N ≈ 32 000

4. Kysymyksiä (1)

i. Keihin keston leikkaus vaikuttaa eli kenellä

havaitaan yli 400 päivää työttömyyttä?

213.12.2015

0%

5%

10%

15%

2123252729313335373941434547495153555759616365

Osu

us

>400 pv

< 58 ≥ 58

4. Kysymyksiä (2)

ii. Kuinka paljon päiväraha leikkaantuu?

223.12.2015

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

-20

00

-16

00

-12

00

-800

-400 0

40

0

80

0

1200

1600

2000

2400

2800

32

00

3600

4000

4400

4800

5200

5600

60

00

6400

6800

7200

Osu

us

€/v

4. Kysymyksiä (3)

III. Kuinka uudistus vaikuttaa muihin etuuksiin ja

julkiseen talouteen?

3.12.2015 23

Ansioturva-

menot*

Työmarkkina

tuki*

Verottomat

etuudet *

(AT/TT)

Verot* Julkinen

talous*

(netto)

-129 66 7 -19 -37

* Vuoden 2013 rahassa

4. Kysymyksiä (4)

-6,0

-5,0

-4,0

-3,0

-2,0

-1,0

0,0

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kä

yte

ttä

vis

sä o

levie

n

tulo

jen

mu

uto

s, m

ilj.

€

Tulodesiili

3.12.2015 24

IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin

tulonjakomittareihin?

4. Kysymyksiä (5)

IV. Kuinka uudistus vaikuttaa perinteisiin

tulonjakomittareihin?

3.12.2015 25

Gini-

kerroin

Pienituloisuus-

aste (60 %)

Pienituloisuus,

hlöä

Perus 27,25 13,50 735 900

Uudistus + 0,02 + 0,02 + 1 400

Taulukko. Keston leikkauksen vaikutus verrattuna perusuraan

4. Kysymyksiä (5)

V. Kuinka uudistus vaikuttaa työllisyyteen?

‒ enimmäiskeston lyhennys yhdellä yksiköllä vähentää

työttömyysjaksojen kestoa keskimäärin X yksiköllä.

3.12.2015 26

Työttömyys-

jaksoja,

tuhatta

Leikkaus,

päivää

X Htv

194 100

0.1 7 500

0.2 15 000

5. Yhteenveto

5. Yhteenveto (1)

‒ Suomessa on korkea työttömyys

‒ Työttömyysetuutta saanut n. 675 000 henkilöä vuoden 2014 aikana

‒ Suoraan työttömyyteen liittyvät etuusmenot noin 5 miljardia tänä vuonna, noin 4,7 miljardia vuonna 2014

‒ Suomessa ansiopäivärahan kesto on poikkeuksellisen pitkä

‒ Tutkimuskirjallisuuden perusteella enimmäiskeston leikkauksen voi odottaa lyhentävän työttömyysjaksoja

3.12.2015 28

5. Yhteenveto (2)

‒ 100 päivän enimmäiskeston leikkauksen vaikutukset

‒ Lyhentää työttömyysjaksojen pituutta

‒ HTV-vaikutus luokkaa 10 000

‒ Staattisesti arvioiden…

‒ Ansioturvamenot alenevat noin 130 miljoonaa euroa

‒ Nettona julkinen talous säästää ”vain” noin 40 milj. euroa

‒ Gini-kerroin nousee ja pienituloisuus lisääntyy 1400

henkilöllä

3.12.2015 29

Liitteet

Ansiopäivärahan rahoitus

5,5 %

10,1 %

47,5 %

36,9 %

Työttömyyskassojenjäsenet

Palkansaajat

Työnantajat

Valtio

313.12.2015

Lähde: Kela

Takaisin

Tatsiramos ja van Ours (2014) JES

‒ Enimmäiskeston (PBD) muutos

‒ Card ja Levine (2000) JPE

‒ USA 1995, PBD piteni hetkellisesti 26 -> 39 viikkoa

‒ 13 viikon pidennys PBD:ssä johti viikon pidennykseen työttömyyden kestossa (8 %)

‒ Van Ours ja Vodopivec (2006) JLE

‒ Slovenia 1990-luvun lopussa, työhistoriaperustainen UI

‒ ”Epäsymmetrisiä” vaikutuksia eri ryhmille (esim. 30-v. miehille mediaanimuutos 0.18 ja naisille 0.58)

‒ Card et al. (2007)

‒ Itävallassa alle 36 kk työllisyyys -> PBD 20 vkoa, yli 36 kk työllisyyttä -> PBD 30 vkoa

‒ Vaikutus 0.10-0.18

‒ Lalive (2008) JEcon

‒ Itävallassa yli 50-vuotiailla PBD 30 -> 209 viikkoa tietyillä alueilla. RD.

‒ Naisten ja miesten vaikutus merkittävästi erilainen, koska naisilla varhaiseläkeikä matalampi (Naisilla ”pseudojousto” 0.42, miehillä 0.08)

‒ Schmieder et al. (2012) QJE

‒ Saksa 1987-1999, 40-49-vuotiaat ja RD

‒ Identifikaatio perustuu epäjatkuvuuteen, kun PBD perustuu ikään

‒ Kuukausi lisää BPD -> työttömyyden kesto kasvaa 0.1-0.13 kuukautta

3.12.2015 32

Takaisin

Tatsiramos ja van Ours (2014) JES

‒ Korvauksen tason muutos

‒ Carling et al. (2001)

‒ Korvausasteen leikkaus Ruotsissa 1990-luvun lopussa. Identifikaatio perustuu työttömyysetuuden kattoon.

‒ Jousto 1,6 (poikkeuksellisen suuri vaikutus)

‒ Roed ja Zhang (2003)

‒ Norja ja 1990-luku. Identifikaatio perustuu kahteen eksogeenisen variaation lähteeseen: 1) etuus perustuu edellisen vuoden tuloihin, 2) etuuden indeksointi on riippuvainen työttömäksi tulemisen ajanhetkestä (eri indeksi esim. tammi- ja joulukuussa)

‒ (Pseudo)jousto 0,95 miehille ja 0,35 naisille

‒ Uusitalo ja Verho (2010)

‒ Vuonna 2003 Suomessa eroraha poistui ja tilalle tuli korotettu APR (ensimmäiset 150 päivää, jos pitkä työhistoria)

‒ (Pseudo)jousto noin 0,8

3.12.2015 33

Takaisin

Etunimi Sukunimi

Titteli loremipsum dolores sitamet

Puh. 0295 16001 (vaihde)

Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi

www.vm.fi

Valtiovarainministeriön viestintä

vm-viestinta@vm.fi

Mediapalvelunumero (arkisin 8–16) 02955 30500