RaakasuklaaTuut t imörkö

Lätkä-aakkoset

Thai-nuoretPelastavat pianot

Joustavuus

PärinääKesähoroskooppi

Opintotuki

2 / 2 0 1 3 | V A P A U S S U o m e n A m m A t t i i n o P i S k e l e V i e n l i i t t o - S A k k i r y

S. 3 / Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni, S. 4 / Lähihoitaja lähellä sy-

däntä, S. 6 / Ubikin suuri jääkiekkosanasto, S. 8 / Terveellistä ja taivaallis-

ta raakasuklaata, S. 11 / Thai-nuoret, S. 14 VAPAUS: S. 15 / Yhdenvertaisuutta

suvaitsemisen sijaan, Pääsihteerin kolumni, S. 16 / Pelastavat pianot, S. 18

/ Joustavuus – sehän kuulostaa kivalta, S. 21 / Kesälle massia, S. 22 / Tuut-

tis tulee, oletko valmis?, S. 24 / Karkotusten kansankoti, S.26 / Pärinöis-

sä, S. 28 / Aktiivina maailmalla, Kansainvälisyyttä ja ideoiden vaihtoa,S.

29 / Kesäduunari-infosta turvaa työelämään, S. 30 / Arvostelut, S. 32 / Suuri

ja mahtava kesähoroskooppi, S. 35 / Kaljaritari, S. 36 / Opintotuen paran-

taminen lähtee opiskelijoista, S. 37 / Aiotko matkustaa lomalla?, Uusi

jaosto ja uudet kujeet, S. 38 / General Intellect in Process, S. 39 / Sarjakuvat

k U StA n tA JA / SAKKI ry, PÄ Äto i m i t tA JA / Henri Salonen, U l koA S U / Toni Halonen, k i r J o i t tA JAt /

Aleksej Fedotov, Jukka Vuorio, Reetta Keränen, Mira Auer, Niia Virta-

nen, Ilona Raivio, Vili Äijö, Tiina Helminen, Ilkka Hautala, Antti Malste,

Anki Lappalainen, Jussi-Pekka Rode, Ina Mikkola, Elina Tervonen,

Joonas Pulkkinen, Olivia Maury, Valter Sandell, Musa Jallow, Petri Ni-

kander, Atlas Saarikoski, Xibalba David, Mikko Saksanen, k U VA A JAt / Hilla

Kurki, Kirmo Ekholm, Niko Finne, Minna Kallinen, Toni Halonen, Vil-

le Kauko, Marleena Lahti, k U V i t U kS e t / Samuli Otto-Henrik Saarinen, Taru

Happonen, Marleena Lahti S A r JA k U VAt / Pasi Kärkkäinen, Jyrki Nissinen,

Katja Ronkanen, eD i to i n t i / Jukka Vuorio

S i s ä l t ö

Te k i j ät

Osoite Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki / Puhelin 050 337 4655 / Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi / ISSN 2243 3279 / Numero 2/2013 Painopaikka Sanomapaino oy, Forssa 2012 / lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa / llmoitusmyynti toimitus@sakkinet.fi, 050 337 4654 / kansikuva kirmo ekholm

2 2 / 2 0 1 3

Vap a u s va l i t a

S e k i i t ä ä j a l i i t ä ä

Tässä Ubikin numerossa käsitellään vapautta. Erityisesti valinnan vapau-den kautta kerrotaan tarinoita siitä,

miten on ollut vapautta valita jotain tai olla valitsematta. Oman koulutusalan valinta on asia jonka jokainen ammattiin opiske-leva on tehnyt. Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan tilanne missä huomaa, että valittu ala ei olekaan sitä mitä halusi.

Pettymyksiä tulee vastaan, mutta kuten lähihoitaja W e s l e y s t i l e s , jutus-sa Lähihoitaja lähellä sydäntä järkeilee, ei kannata antaa pettymysten haitata. Aina pitäisi olla vapaus valita uudestaan. Mu-siikkityöläinen t u u t t i m ö r k ö taas kertoo haastattelussaan siitä miten omaa aikaa ei tulisi käyttää toisten odotusten täyttämi-seen. Ihmisen pitäisi tehdä asioita itseään varten.

Karkotusten kansankoti -jutussa

käsitellään sitä, miten toisten vapaus on suppeampaa kuin toisten. Meidän ympä-riltämme löytyy ihmisiä, joille ei anneta va-pautta liikkua tai asettua asumaan sinne minne haluavat. Vapaus tavoitella parem-paa elämää itselleen ja perheelleen on pe-rusoikeus, joka monilta evätään. He ovat onnekkaita joilla on samaan aikaan kyke-neväisyyttä, puitteet sekä tilaisuus tarttua hetkeen jossa voivat tehdä jotain ainutlaa-tuista tai jotain ihan tavallista. Kysy itsel-täsi, mitä vapaus sinulle merkitsee?

Toisen vapaus on toiselta pois

Alppilan koulussa sattuneesta väli-kohtauksesta opettajan ja oppilaan välillä puhkesi melkoinen kohu. Mie-

lestäni kohun mittasuhteissa ja tulkin-nassa on kaikki pielessä. Erityisesti siinä,

Vapauden arvo tajutaan usein vasta tämän menettämisen myötä. Vapaus voi olla absoluuttista, taloudellista,

sosiaalista ja monta muunlaista. Minul-le vapaus on merkinnyt paljon jo elämäni ensimmäisistä askelista alkaen. Varttu-minen diktatuurissa pakottaa miettimään omaa suhdettaan, sekä asemaa muihin. Se luo kysymyksiä miksi joillakin on mahdol-lisuuksia joita toisilla ei ole? Miksi en voi tehdä samaa asiaa kun toinen, vaikka vai-kutamme samanlaisilta?

Muutettuani Suomeen tajusin mitä vapaus on. Vapaus on aito mahdollisuus toteuttaa intohimoiseen rakkauteen pe-rustavaa visiotaan paremmasta elämäs-tä vailla toisten mielivaltaa. Vapautta on oikeus ilmaista mielipiteitään ilman pel-koa, vaikka olisikin väärässä. Se on mah-dollisuus olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen ja kantaa vastuuta myös muista.

että koulurauha käsitteenä sotketaan tä-hän tapaukseen mukaan. Alppilan tapaus koskettaa harvan elämää muuten kuin uutislööppien kautta, mutta nyt luomis-vaiheessa oleva koulurauhalaki saattaa toteutuessaan jo koskettaakin.

Kuria tiukentamalla tuskin vaikute-taan syihin, joista heikentynyt ilmapiiri tai rauhattomuus oppilaitoksissa ja kouluissa johtuu. Liian suuriksi kasvaneet ryhmä-koot ja opetushenkilökunnan pienenty-neet resurssit eivät takaa sitä opetuksen tasoa ja järjestystä, joka opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle kuuluu. Kontrollia kiristämällä ei luottamusta saavuteta ja ilman luottamusta ei synny kunnioitusta. Opiskelijoiden oikeus kyseenalaistaa käy-täntöjä sekä vaikuttaa omaan opiskelu-ympäristöönsä on vapaus, jota kannattaa puolustaa. ■

Mielestäni ihminen ei voi olla vapaa ilman, että muutkin ovat.

Keväällä hallituksen kehysriihen ai-kaan Suomalainen opiskelijaliike sai kokea vapauden vastuullista, haastavaa sekä samalla mahdollistavaa puolta. Vanhem-pien tulojen vaikutuksesta opintotukeen ja opintotuen yleisestä tasosta on vään-netty politiikassa niin kauan, kuin muistan olleeni SAKKI:n jäsen, ja oikeastaan pal-jon pidempääkin. Ennakko-odotuksista, hankalasta taloudellisesta tilanteesta ja kriittisistä asenteista huolimatta amiksia, lukiolaisia sekä korkeakouluopiskelijoita yhdistänyt opintotuen kehittämislinja piti pintansa poliitikkojen väännön keskellä.

Viisi opiskelijajärjestöä saavutti siis pienten keskinäisten kompromissien avul-la yhtenäisen rintaman. Vuoden kestänyt päättäjien yhteinen lobbaaminen, tiedot-taminen ja painostaminen lopulta tehosi.

Koko prosessi huipentui opiskelijaliikettä yhdistäneeseen mielenosoitukseen Hel-singissä, joka keräsi 20. maaliskuuta yli 6000 opiskelijaa eduskunnan eteen. Tämä, jos mikä on osoitus vapaudesta toimia.

Vaikka toisen asteen opintotukea saatiin korjattua - kamppailu on vielä kes-ken. Opiskelijoiden toimeentulossa on vielä paljon parannettavaa. SAKKI kuten muutkin opiskelijajärjestöt tarvitsevat jäseniään entistä enemmän myös tule-vaisuudessa. Tule mukaan kamppailuun yhteisen hyvän puolesta! Haluan vielä toivottaa mukavaa kevätlukukauden lop-pupuolta, iloisia hetkiä keväällä valmis-tuville amiksille ja leppoisaa kesälomille siirtymistä. Nauttikaa auringonsäteiden lämmöstä ja vapaudesta toimia! ■

PUHeenJoHtAJAn kolUmni AlekSeJ FeDotoV

3

UBIK

2 / 2 0 1 3

PÄÄkirJoitUS Henri SAlonen

"Ammatinvalinta tehdään itselle. Pitää vain tehdä päätös, mitä haluaa."

Je n n a l i n d q v i s t ( 2 7 ) toimii ohjaa-jana Helsingin diakonissalaitoksella pitkään asunnottomana olleiden päih-

deongelmaisten asumispalveluyksikössä. Hän on koulutukseltaan mielenterveys- ja päihdepuolelle suuntautunut lähihoitaja.

Lukion ovet eivät aikoinaan hausta ja peruskoulun opinto-ohjaajan kannus-tuksesta huolimatta auenneet Jennalle ja viestinnän alan oppilaitoksen ovet nekin pysyivät Jennan osalta kiinni. Kauppaop-pilaitoksen markkinointilinja avasi por-tit, mutta ala ei alun innostuksen jälkeen kiinnostanut tarpeeksi. Lähihoitajaksi opiskeleminen oli aluksi kokeiluluontoi-nen juttu, joka sittemmin vei mukanaan.

Mielenterveysasiat kiinnostivat jo valmiik-si ja pikkuhiljaa kiinnostus heräsi myös päihdeongelmiin.

Työ lähihoitajana on ollut Jennalle monin tavoin yllätys.

"Työn henkinen raskaus on ollut odotettua konkreettisempaa. On pitänyt opetella turhautumisen ja pettymyksien sietämistä ja sisäistää hoitoalan vanha vii-saus, ettei toista ihmistä voi parantaa. Voi ainoastaan tukea toista parantumaan, eikä sekään aina auta", toteaa Jenna.

"Työ kuitenkin on kaikin puolin hyvin antoisaa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Työ mielenterveys- ja päihdeongel-maisten kanssa on paitsi haastavaa, myös

hyvin mielenkiintoista." Omasta hyvinvoinnistaan on erit-

täin tärkeää pitää huolta. Liian kiltti hoita-ja ei saa olla, sillä heidät kulutetaan hel-posti loppuun mm. ylitöillä.

On hyvä tietää omat rajansa, op-pia sanomaan ei ja muistaa, että elämää on myös työn ulkopuolella, Jenna pohtii. Lukeminen, keikat ja elokuvat ovat Jen-nalle tärkeitä, niiden parissa pääsee arki-asioista eroon ja saa muuta ajateltavaa. Työpaikka tukee hyvinvointia tarjoamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Tarjolla on myös vakituiselle henkilökunnalle ilmai-nen terveydenhuolto.

"Työkavereiden kesken järjestetään

Läh i hoit aja lähel lä sydänt ä

Jenna lindqvist on mielenterveys- ja päihdepuolelle suuntautunut lähihoitaja. lähihoitajan työ on oppilaitosten kuvauksissa määritelty olevan kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtäviä sisältä-vää huolenpitotyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista suurimman osan tuottavat kunnat, kuntayhtymät ja valtio, mutta myös kasvavissa määrin järjestöt ja yksityinen sektori.

4 2 / 2 0 1 3

tekSti Anki lAPPAlAinen | kUVAt HillA kUrki

paljon vapaa-ajan ohjelmaa, useimmiten ryhmäliikunnan puitteissa. Se edesauttaa jaksamista työpaikalla ja kohottaa työpai-kan henkeä."

Jenna toivoisikin työantajien pa-nostavan enemmän työntekijöidensä jaksamiseen.

"On äärimmäisen tärkeää järjestää yhteisiä tapahtumia ja menoja, jotta työn ympärille tulisi muutakin kuin työtä ja työstä puhumista."

Kysyttäessä mitä neuvoja Jenna antaisi alaa harkitsevalle tai jo sitä opiske-levalle, vastaus on helppo.

"Tulee ymmärtää etukäteen, että alalla työt eivät koskaan lopu. Omasta jaksamisestaan tulee pitää hyvää huolta, muuten palaa helposti loppuun. Lisäk-si kannattaa ottaa selvää omista oikeuk-sistaan, pitää huolta omista rajoistaan työn määrässä ja kuulua ammattiliittoon, josta saa tarvittaessa apua esimerkiksi työsopimusongelmiin."

Ammatiksi lähihoitaja

We s l e y s t i l e s ( 2 1 ) opiskelee lä-hihoitajaksi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Hän

on aloittanut opinnot syksyllä 2012. Ala on ollut Wesleylle alusta alkaen

selvä. Peruskoulussa opinto-ohjaajan neu-vot ja opastukset erilaisiin aloihin meni-vät Wesleyltä ohi korvien, kaikenlainen opiskelu ja koulunpenkkien kuluttaminen tuntui nuoresta miehestä liian kaukaiselta ajatukselta. Armeijassa Wesley toimi soti-laspoliisin ensiapumiehenä ja kipinä alaan ja erityisesti ihmisten auttamiseen tuntui heti omalta jutulta. Työvoimatoimiston ammatinvalintaohjaaja antoi hyviä neu-voja, opasti tiedon hankkimisessa ja antoi siten lisäpotkua hakea opiskelemaan.

Opiskelumotivaatio on huipussaan ja muutenkin alanvalinta tuntuu napa-kympiltä. Työn osalta Wesley odottaa eni-ten pääsevänsä osalliseksi ihmisten aut-tamiseen ja vastuunkantamiseen omalta osaltaan työyhteisössä. Suuntautuminen-kin on selvä. Wesley haluaa opiskella ensi-hoitajaksi ambulansseihin.

Opiskelun vastapainona hän viet-tää paljon aikaa kavereiden kanssa ja har-rastaa monipuolisesti urheilua.

"Lisäksi riittävä uni on ollut ehdo-ton edellytys opiskelussa jaksamiselle, sillä väsyneenä keskittyminen herpaantuu, eikä oppi tahdo mennä perille", pohtii Wesley.

Pettymyksiin ja turhautumisiin

tulee opetella jo opiskeluaikana, sillä

työelämässä ne tuskin vähenevät.

Oppilaitos huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta säännöl-lisillä ryhmä- ja jopa yksilökeskusteluilla. Lisäksi koululla on tarjolla tarvittaessa psykologin vastaanotto. Wesley toimii itse oppilaskunnan hallituksessa ja ajaa opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin keskittyviä asioita. Esimerkiksi järjestä-mällä enemmän yksilökeskusteluja jotta myös hiljaisempien ja syrjäänvetäytyvim-pien opiskelijoiden ajatukset ja mielipi-teet tuodaan esille ja heitä kuunnellaan tasavertaisesti.

Ajatukset tulevaisuudesta työn

osalta ovat vielä hieman kaukana, mutta tieto siitä, että harteilla tulee olemaan pal-jon vastuuta ja taakkaa, ovat selvät.

"Pettymyksiin ja turhautumisiin tu-lee opetella jo opiskeluaikana, sillä työelä-mässä ne tuskin vähenevät. Lisäksi pitää opetella ottamaan kritiikki kehittävänä, eikä lannistavana osatekijänä työssä ja elä-mässä yleensä."

Wesleyn neuvo alaa harkitseval-le on se, että pitää olla oikea halu auttaa ihmisiä. ”Ammatinvalinta tehdään vain itselle. Pitää vain tehdä päätös, mitä ha-luaa”, Wesley toteaa lopuksi. ■

Ammattiosaajan hyvä elämä

Kuinka ammattioppilaitokset voi-sivat tarjota nuorille ammatin li-säksi entistä enemmän mielek-

kyyden ja elämänhallinnan aineksia? Miten nuori voisi löytää kutsumuk-sensa työelämässä? Miltä näyttää ammattioppilaitos, jossa opiskelijoi-den hyvinvointi on johtoajatuksena?

Näitä kysymyksiä pohditaan Filosofian Akatemian tutkijoiden F r a n k m a r t e l a n ja l a u r i J ä r -v i l e h d o n laatimassa Ammatti-osaajan hyvä elämä -selvityksessä. Raportin voi ladata Ehkäisevä päih-detyö e h y t r y : n verkkosivuilta. Painotuotteen hinta: 2,50 e + posti- ja toimituskulut.

Frank Martela & Lauri Järvi-lehto: Ammattiosaajan hyvä elämä. Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edis-tämiseksi. EHYT ry:n julkaisusarja 2/2012.

Wesley Stiles huomasi ihmisten auttamisen olevan niin kivaa, että sitä voisi tehdä jopa työkseen.

5

UBIK

2 / 2 0 1 3

6 2 / 2 0 1 3

tekSti JUkkA VUorio | kUVitUS tArU HAPPonen

AC

DE

GH

IJ

K LM

NO

RS

TV

Heti vapun jälkeen mennään taas kolme viikkoa armotonta kisakatsomoaikaa, kun Suomi kisailee jääkiekon

maailmanmestaruusturnauksessa. Suomi pelaa alkulohkonsa Helsingissä ja jos hyvin käy niin mitalipelit Tukholmassa.

Jos et tiedä jääkiekosta juuri mitään eikä paljon kiinnostakaan, mutta haluaisit silti keskustella kavereidesi kanssa kisojen aikaan, ei hätää. Tämä jääkiekon ABC auttaa sinut läpi kisakauden.

Antero Mertaranta. Suomen kuuluisin ja suosituin jääkiekkoselostaja ja eräs vähiten tunnetuista rumpa-leista. Suomalaiset tykkäävät hänen verbaalisesta hassuttelustaan, kuten lausahduksesta jonka mukaan ruotsalainen viedään kebab-kioskille.

Cheerleaderit. Tanssitytöt hytkyvät katsomossa pelikatkoilla rokin tai teknon tahtiin. Ja nimenomaan tytöt. Miksi ei koskaan pojat?

Doping. Talvella kotimaan lätkämedia kohisi pari viik-koa uutisesta, jonka mukaan kaksi Leijonien pelaajaa olisi ehkä joskus jossain käyttänyt dopingiksi lasket-tavaa kannabista. Kohuja tulee ja menee, tämä kohu ei lopulta johtanut mihinkään.

Erikoistilannepelaaminen. Termillä tarkoitetaan yli- ja alivoimatilanteita, ei oikeasti erikoisia tilanteita kuten katsojan hyppäämistä kaukaloon.

Globen. Ruotsalaiset rakensivat Tukholmaan maail-man suurimman pallonmuotoisen lätkähallin ja ovat siitä hyvin ylpeitä. Pakkohan heidänkin jostain on ol-tava iloisia, kun eivät enää kuningasperheestä kaiken kuninkaan sekoilun jälkeen kehtaa puhua.

Hartwall Areena. Sponsorin mukaan nimetty moni-toimiareena. Suomen jääkiekkomaajoukkueen viral-linen kotikenttä. Tunnetaan myös lempinimellä Harrin Hevostalli. Lempinimellä viitataan hallin isään Harry Harkimoon.

Ilves. Pohjoisella pallonpuoliskolla elävä kissapeto, joka on luonnostaan arka ja säikky. Myös tam-perelainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa joka kevät karsintasarjaa.

Jäähy. Kun rikkoo sääntöjä, joutuu vähäksi aikaa yksinään jäähylle eikä saa pelata muiden kanssa. Tämähän on tuttua jo päiväkodista.

Kalervo Kummola. Suomalaisen jääkiekon kum-misetä. Eikä missään sellaisessa kivassa lasten-klinikoiden kummit –tyyppisessä mielessä, vaan vanhassa kunnon Don Corleone –hengessä.

Lukashenka. Jostain syystä kansainvälinen jääkiek-koyhteisö on päättänyt pelata vuoden 2014 MM-kisat Valko-Venäjällä. Maata johtaa diktaattorimaisin ottein Aleksander Lukashenka.

Mikael Granlund. Jääkiekkoilija, joka keksi ILMAVEIVIN ja teki sillä maailmanmestaruusmaalin. Vai miten se nyt meni?

Nokkapokka. Tapahtuma, jossa kaksi jääkiekkoilijaa alkaa lyödä toisiaan nyrkeillä päin pläsiä. NHL:ssä tapahtuma päättyy kun toinen voittaa, Suomessa linjatuomarit usein keskeyttävät tapahtuman heti alkuunsa.

Olut. Kisakatsomon vakiovaruste hallissa, baarissa ja olohuoneessa. Suomen kultamitalijoukkuetta arvos-teltiin keväällä 2011 ryyppäämisestä, mutta hei, on-han eräs olutfirma joukkueen ehkä suurin sponsori.

Raipe. Suomen kaikkien aikojen jääkiekkoleijona Raimo Helminen on pelannut eniten otteluita Suomen maajoukkueessa. Nuorempi yleisö muistaa silti paremmin Putous-hahmo Sanna-Raipe Helmisen.

Seeprat. Nuo kaukaloiden syyttäjät, valamiehistöt ja tuomarit. Tuomareiden mustavalkoiset raitapaidat ovat tuoneet lempinimen seepra, joka onkin itse asi-assa kivempi sana kuin niinikään usein kuultu helve-tin puusilmä.

Teemu Selänne. Teemua ei luultavasti nähdä enää ikinä MM-kisoissa, eikä sitä voi ihmetellä. Kyllä Anaheimin auringossa kelpaa kiillotella urheiluau-toja kun samaan aikaan kollegat nauttivat Pohjolan takatalvesta.

Venäjä. Maa, jossa kaikki on toisin. Kokeile vaikka kirjoittaa YouTubeen ”Crazy russian”. Mutta osataan siellä pelata jääkiekkoakin. Ei aina joukkueena, mutta se ei haittaa, sillä aina löytyy joku pavelbure, joka tekee yksin viisi maalia ottelussa.

U bik in suu r i jä äk iek kosana sto

■7

UBIK

2 / 2 0 1 3

Opiskelijan viikonloppu lähestyy ja kaupasta tarttuu mukaan Faze-rin Sininen. Herkuttelu on toki sallittua, mutta mitä jos sen tekisikin hieman luovemmin ja terveellisesti mausta kuitenkaan tinkimättä?

Terveel l istä ja taivaal l ista

raakasuk laata

Teksti ja kuvatIna Mikkola

8 2 / 2 0 1 3

tekSti JA kUVAt inA mikkolA

raakasuklaata tehdessä voi kokeilla yhdistää vaikeitakin makuja. tärkeää on kuitenkin laadukkaat ainesosat.

Suklaan valmistuksessa käytetään kaakaota, joka on yksi maailman ter-veellisimmistä ruoka-aineista. Tosin

kaupan perussuklaalevyissä kaakaota on vain hippusellinen ja loppu koostuu yleen-sä epäterveellisistä ainesosista, kuten val-koisesta sokerista, huonoista rasvoista ja maitojauheesta.

Sen sijaan raakasuklaassa käy-tetään runsaammin itse kaakaojauhetta, hyviä rasvoja ja terveellisiä makeuttajia. Raakasuklaata valmistettaessa suklaa-massaa ei kuumenneta yli 42 asteen, sillä liian korkea lämpötila tuhoaa suklaan ra-vintoaineet ja entsyymit. Raaka-aineiden valinnassa ei myöskään kannata kitsastel-la, sillä vain parhaista aineksista tulee pa-rasta suklaata. Laadukkaat raaka-aineet on valmistettu hellävaraisin menetelmin ja luonnonmukaisesti.

Valmiina ostettuna raakasuklaa on huomattavasti kallimpaa kuin perus-suklaat - juuri laatunsa takia, mutta opiske-lijabudjettiin sopivammaksi raakasuklaan saa, kun sitä valmistaa itse. Kätevimmin kaikki ainekset saa marssimalla ekokaup-poihin, kuten Ekoloon tai Ruohonjuureen tai tilaamalla netistä esimerkiksi Hyvin-voinnin tavaratalosta. Toki myös hyvinva-rustetuista tavarataloista löytyy aineksia. Tunnettuja ja suosittuja raaka-aine merk-kejä ovat esimerkiksi CoCovi, Puhdistamo ja Of The Earth Superfoods.

Yksinkertaisimmillaan raakasuk-laan valmistukseen riittää ainesosiksi kaakaovoi ja kaakaojauhe, mutta koska monen makuun suklaasta tulee näin liian vahvaa ja tuhtia keholle sulateltavaksi, kannattaa valmistuksessa käyttää myös muutamaa muuta raaka-ainetta, kuten kylmäpuristettua kookosöljyä. Sen lisäksi, että kookosöljyllä saa vivahdetta suklaan rakenteeseen, se myös parantaa suklaan sulamista kehossamme. Kaakaovoi kuiten-kin kestää paremmin huoneenlämpöä kuin kookosöljy, joten sitä kannattaa laittaa suklaaseen aina suhteessa enemmän kuin kookosöljyä.

Tee se itse ja löydä kokeilemalla

Makeutta suklaaseen saa erinomai-sesti hunajalla. Ja kuten kaakao, raaka hunajakin sisältää paljon an-

tioksidantteja, mineraaleja ja entsyymejä. Toinen hyvä makeuttaja on steviauute tai -jauho, joka on valmistettu stevia-yrtin lehdistä. Stevia on sokeria monta sataa kertaa makeampaa ja täysin kaloritonta! Stevia vahvistaa muita makuja ja parhai-ten se toimii käytettynä yhdessä muiden makeuttajien kanssa. Yksinkertaistettuna stevian avulla voi siis vähentää muiden makeuttajien käyttöä.

Lisää terveellisyyttä suklaaseen saa muun muassa lucuma- ja maca-jau-

hoilla. Lucuma on Perussa kasvava pää-rynämäinen hedelmä ja maca puolestaan juurikasvi. Näitä jauhoja käyttäessä kaa-kaojauhetta ei tarvitse myöskään pistää niin paljon, sillä ne kiinteyttävät kaaka-ojauhon rinnalla suklaamassaa. Sekä lu-cumassa että macassa on kummassakin runsaasti muun muassa B-vitamiineja, rautaa, fosforia ja kalsiumia. Lucumassa on näiden lisäksi A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia ja macassa puolestaan C- ja E-vitamiineja.

Lucuma toimii niin ikään hyvänä makeuttajana hedelmäisen ja kermaisen makunsa vuoksi. Macan maku itsessään ei ole kehuttava, mutta laittamalla näitä kah-ta jauhoa saman verran, lucuman maku neutralisoi macan makua.

Maustamalla sitä vasta voikin leikitellä suklaan teossa. Suolan käyttö ei ole pakollista, mutta sen avulla eri makuja saa terävöitettyä. Mausteina voi käyttää perinteisiä mausteita, erilaisia jauheita, eteerisiä ruokaöljyjä, marjoja ja hedelmiä.

Raakasuklaan valmistuksessa tu-lee muistaa, että reseptit eivät ole koskaan kiveen hakattuja, kunhan et vain kuumen-na seostasi liian kuumaksi. Uskalla leik-kiä aineksilla, maistele välissä keitostasi ja katso mitä syntyy! Ennenkokematon taivaallinen suklaakokemus on kuitenkin taattu. ■

– 1dl raastettua kaakaovoita – 0,5 dl kylmäpuristettua kookosöljyä

(mitataan sulamattomana) – 1dl kaakaojauhoa – 0,5dl macaa – 0,5dl lucumaa – 3rkl hunajaa – 5 rkl mustikkajauhetta – Kourallinen silputtuja kookoslastuja – Koristeeksi päälle ja/tai sekaan

kuivattuja mustikoita

– 1,5dl raastettua kaakaovoita – 1dl kylmäpuristettua kookos-

öljyä (mitataan sulamattomana) – 1dl kaakaojauhoa – 2 rkl macaa – 2 rkl lucumaa – 4rkl hunajaa – 1,5dl pieneksi pilkottuja

mulperimarjoja – Kourallinen kaakaonibsejä – Koristeeksi päälle gojimarjoja

– 1,5dl raastettua kaakaovoita – 0,5 dl kylmäpuristettua kookosöljyä

(mitataan sulamattomana) – 1dl kaakaojauhoa – 0,5dl macaa – 0,5dl lucumaa – 0,5dl salmiakkiuutetta – Koristeeksi päälle ja/tai sekaan

salmiakkijauhoa – Koristeeksi päälle ja/tai sekaan aptee-

kin salmiakkia

Mustikka-kookos →

← Mulperi-goji-kaakaonibsit

Salmiakki ↑

9

UBIK

2 / 2 0 1 3

S u k la an tekovai he et

1. Laita kattila tai kulho kattilaan lämpimään vesihauteeseen. Varo ettei vesi ala kiehu-

maan raivokkaasti, mikäli pidät pientä lämpöä hellassa.

2. Sulata kulhossa rasvat (kaakavoi ja/tai koo-

kosöljy).

3.

Lisää makeuttajat (hunaja, stevia), jauhe-maiset ainekset (kaakaojauhe, lucuma- ja

maca-jauho) ja mausteet.

4. Sekoita huolella niin, että saat aikaseksi

tasaisen massan.

5. Maistele. Tarvitseeko makeutusta lisätä?

6.

Kaada suklaa muotteihin (esim. jääpalamuo-tit toimivat hyvin) tai lautaselle.

7. Jähmetä pakastimessa niin kauan, että suk-

laat ovat kovia.

8. Anna sulaa tovi ja irrota muoteista.

9. Tarjoile ja nauti!

10. Säilytä suklaa mieluiten jääkaapissa

tai pakkasessa.

1 0 2 / 2 0 1 3

ArmArm asuu Si Kaolla ja on tarjoilina Yok Yor

–nimisessä ravintolassa. Kävin perheeni

kanssa siellä syömässä monena iltana.

Ravintola on karu ja sen erottaa rannasta

vilkasliikenteinen katu. Tämän kadun yli

tarjoilivat kantavat ruokaa rannalla istuville

asiakkaille ja samalla kun odotin omaa

annostani kiinnitin huomiota parikymppiseen

tarjoilijaan joka esitteli itsensä Armiksi.

Si Kaon turismikausi ei kestä kuin osan

vuodesta, mutta ruskettunut turisti on joka

tapauksessa vähemmistön edustaja. Arm

uskoo, että töitä riittää koko vuodeksi ja

jatkaa matkaansa.

T hai- nuoret

Arm on tarjoilija ja Boy on riksakuski. Kolmas kaveri on hieroja ja neljäs sukeltaa työkseen. Lomaillessaan Thaimaassa Ville Kauko

kuvasi lomakohteessa työskentelevää nuorisoa.

Thaimaa on noin 67 miljoonan asuk-kaan perustuslaillinen kuningas-kunta. Maata johtaa poliittisesti

pääministeri ja kuningas on hyvin vahva arvojohtaja. Suomen Ulkoasianministe-riö tietää kertoa meille, että Thaimaa on kehittynyt vaikkakin vielä köyhä valtio. Talous on ollut tasaisessa kasvussa 2000

rokkinsa. Pakollinen peruskoulu kestää 9 vuotta jonka jälkeen siirrytään, mikä-li mahdollista, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Maan nykyinen hallitus in-vestoi paljon koulutukseen ja haluaa tule-vaisuudessa turvata kaikille maksuttoman koulutuksen 15 vuodeksi.

luvun ja vientivetoisen talouden päävi-entituotteita ovat koneet, laitteet, sähkö-tarvikkeet, autot, merenelävät, vaatteet sekä riisi. Väestöstä 95 prosenttia tunnus-taa buddhalaisuutta ja noin 80 prosenttia asuu maaseudulla.

Thaimaan koulutusjärjestelmä on samansuuntainen kuin suomalainen ver-

1 1

UBIK

2 / 2 0 1 3

tekSti JA kUVAt Ville kAUko

SaranSaranin ammatti on vapaasti suomennettuna

lääkärin apulainen. Ehkä sairaanhoitaja?

Ei aivan. Saran on jotain aulapalvelijan ja

sairaanhoitajan väliltä. Lisäksi Saranin takana

on vaikuttava hylly täynnä lääkkeitä joita

hän jakaa pienen luukun kautta viereisessä

huoneessa istuvalle lääkärille. Saran ei ole

saaren paikallisia asukkaita, mutta viihtyy

työssään ja oli ihmeissään siitä, että halusin

kuvata juuri häntä. Saran ajatteli, että lääkärin

vastaanotolla kuvattaisiin lääkäriä.

SuLänsinaapurimme viihtyvät erinomaisesti Koh Lantan Chada Beachilla ja siellä on töissä myös Su. Hän on hieroja. Thaimaalainen hieroja on ammatti, mihin liitämme monesti paljon negatiivisia mielikuvia, mutta Sulle tämä on työpaikka muiden joukossa. Sulla on kaksi lasta ja turistikauden jatkuessa töitä on tarpeeksi. Kauden loputtua pitäisi keksiä jotain muuta. Paikallisista ei ole asiakkaiksi, vaikka joskus käykin tuuri. Ensi talvena voit nähdä Sun jollain toisella rannalla hieromassa, joten muista tervehtiä.

1 2 2 / 2 0 1 3

BoyBoy ajaa tuk-tukia. Tiedätte varmaan mitä ne ovat? Boy ajaa ja odottaa muiden Boy-nimisten kavereidensa kanssa. Hotellin lähellä, mutta ei kuitenkaan aivan vieressä. Hotellin viereen saavat tulla vain hotellin työntekijöiden hyväksymät autot. Boy ja muut Boyt ottavat ne jotka kävelevät kadun päähän, eivätkä käänny kulman takana sijaitsevan marketin pihaan. Boyta harmittaa, että turistit pitävät häntä kouluttamattomana pakkotyöläisenä vaikka Boy on opiskellut. Koh Lantassa vain ei ole paljon vaihtoehtoja. Jos omistat mopon, ajat Tuk-tukia. Jos sinulla on avolava Toyota, voit ajaa taksia. Tai sitten jotain ihan muuta. Boyn takana olevassa rähjäisen näköisessä talossa kanat kävelevät pihoilla ja viereisten hotellien asukkaiden pyykit peseytyvät.

TatTat on lempinimi. Oikea nimi on Sopon, mutta

lempinimen alkuperä ei selviä. Nopea vilkaisu

sanakirjaan ei myöskään tuota tulosta, mutta

Tat on sukeltaja ja monien sukeltajien tapaan

hän rakastaa merta. Sukeltaessani Tatin kans-

sa huomasin, että hän oli yhtä innoissaan kai-

kesta mitä näimme kuin minäkin. Tat kuitenkin

sukeltaa lähes joka päivä joten hänen täytyy

todella pitää tekemästään. Tat on Si Kaon

paikallisia ja kun turistikausi Si Kaolla päät-

tyy, laittaa Tat maskinsa reppuun ja liittyy

muiden kanssa Phuketin saarelle. Phuket ei

Tatin mielestä ole enää kovin viihtyisä paikka.

Kuulemma liikaa ihmisiä, mutta sielläkin hän

saa sukeltaa ja sen avulla voi puolet vuodesta

asua jopa Phuketissa. ■

1 3

UBIK

2 / 2 0 1 3

Va p a u s

1 4 2 / 2 0 1 3

kUVAt toni HAlonen

Finnish guy dancing Youtube -hitistä tuttu taiteilija, Teemu Keis-teri näyttää mallia mi-ten kevät otetaan vas-taan vapautuneesti.Lisää Keisteristä:teemukeisteri.com

VAPAUS

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on väläytelty ajatusta, että suoma-laista tasa-arvoa voitaisiin markki-

noida maamme vientituotteena. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon perinteen katsotaan olevan syvällä kulttuurissamme Suomen antaessa naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että yksilön kokemus ei ole sidottu biologiseen sukupuoleen. Tasa-arvoa ja yhdenvertai-suutta korostava feministinen ajattelu-kaan ei näin ollen rajoitu vain naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.

Yhdenvertaisuus koskee jokaista ihmistä sukupuoleen, seksuaaliseen suun-tautumiseen, omaan olemukseen tai ihon-väriin katsomatta. Kulttuurimme ja koko maailmamme rikkaus on nimenomaan sen monimuotoisuudessa.

Tarve Normit nurin -kampanjalle osoittaa, että erilaisuuden arvostus ei ole Suomessa edelleenkään itsestäänselvyys. Vallitsevien normien tiedostaminen, nä-kyväksi tekeminen ja niiden nurin kaata-minen on tarpeellista. Erilaisuus voidaan

nähdä rikkautena sen sijaan, että erilai-suuden vuoksi joutuu silmätikuksi tai pa-himmillaan syrjityksi.

Tulevaisuuden haasteena on luo-da vapaa elinympäristö, jossa tuemme toinen toistamme niin, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet elää ja edetä elämän kaikilla osa-alueilla. Normit nurin -kampanjassa puhutaankin yhdenvertai-suudesta pelkän suvaitsevuuden sijaan. Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että jokainen pystyy ongelmitta ja omana itsenään osallistumaan haluamaansa kou-lutukseen sekä julkiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen.

Kokemus yhdenvertaisuudesta

on parhain keino pitää ihmisen omanarvontuntoa

ja toimintakykyä yllä.Vaade yhdenvertaisuudesta kos-

kee myös fyysiseltä tai henkiseltä voinnil-taan rajoittuneita ihmisiä. Pienestä pitäen pitäisi myös lasten koulutuksessa ottaa huomioon, että kaikenlaista osaamista ja

olemista tuettaisiin samalla tavalla. Suo-men tasapäistävä koulujärjestelmä on ajanut meidät omaksumaan luontaisesti kaavan rellestävistä pojista ja hiljaisista kuuliaisista tytöistä. Tämä on normitta-nut sukupuolen ongelmallisella tavalla. Koulujärjestelmässä toimintarajoitteiset on ohjattu erityisluokille ja osa oppilaista on jäänyt vaivihkaa vaille huomiota luok-kakokojen ja julkisen koulutuksen tulos-tavoitteiden kasvaessa. Jos oppilaita ei perusasteilla oteta yhdenvertaisesti huo-mioon, opiskelijat ovat myös myöhemmin lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Lainsäädännöllä on ker-ta toisensa jälkeen yritetty pureutua eri-arvoisuudesta johtuviin epäkohtiin, mutta edelleen arjessamme erilaisten ihmisten tarpeita laiminlyödään.

Kokemus yhdenvertaisuudesta on parhain keino pitää ihmisen oman-arvontuntoa ja toimintakykyä yllä. Siksi tarvitsemmekin kipeästi laajempaa asen-nemuutosta. Jokainen pystyy päivittäin tekemään ympäristöstään edes vähän paremman paikan elää niin itselleen, lä-heisilleen kuin tuntemattomillekin. Pienil-lä teoilla ja eleillä voimme rakentaa päivä päivältä maailmaa, jossa jokainen voi tun-tea itsensä hyväksytyksi yhdenvertaisena ja juuri sellaisena kuin on. ■

Katso lisää osoitteesta normit.fi / normer.fi

Y h denver t ai suut t a suvait s e m i s en s i ja an

Vaikka tasa-arvoasioissa edistytään hitaasti mutta varmasti, on yhdenvertaisuuden tiellä

vielä pitkä matka.

Kun aloin pohtia mitä tähän kirjoit-taisin, tajusin että olen toiminut nyt SAKKI:n pääsihteerinä kolme hienoa

kuukautta. Nyt on hyvä paikka pysähtyä ja miettiä mitä on tullut tehtyä. Alkuvuosi on ollut SAKKI:ssa kiireinen: Next Step-mes-sut, opiskelijakorttiuudistus, hallituksen puolivälitarkastelun tempaus, opintotuki-mielenosoitus ja kehysriihessä saavutettu muutos opintotukeen. Eikä näytä loppuke-vätkään hiljaiselta. Kevään helmenä kiil-tää tietenkin SAKKI-risteily toukokuussa.

Ilmoittautuneita on jo yli 1000, joten Kar-ri-Koiran ja Ruudolfin tahdissa on luvassa loistavat bileet!

Menneiden tapahtumien listaami-nen tai tulevien hypettäminen ei kuiten-kaan tuo esiin sitä, mikä on ollut parasta SAKKI:n pääsihteerinä toimiessa. Parasta ovat olleet ihmiset: SAKKI:n toimiston po-rukka, hallituslaiset ja aktiivit ja sidosryh-mien tyypit. Liiton toiminnassa on mukana paljon innokasta porukkaa, joiden energia ja innostus tarttuu ja lietsoo itseänikin eteenpäin. Jos luet tätä juttua ja mietit miksi pitäisi lähteä mukaan SAKKI:n toi-mintaan, niin vastaus on helppo: hyvät tyypit. Ja jos olet jo aktiivi, tiedät kyllä syyn: hyvät tyypit.

Merkittävä virstanpylväs liiton toi-minnassa saavutettiin helmikuun lopussa, kun SAKKI, yhdessä Suomen Lukiolaisten Liiton, Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sekä Suomen Ammattikorkekouluopiske-

lijakuntien Liiton, teki historiaa. Yhdistä-mällä voimansa, opiskelijajärjestöt ostivat opiskelijakorttitoimintaa tekevän Lyyra Oy:n Helsingin Yliopiston Ylioppilaskun-nan HYY-Yhtymältä. Uusi opiskelijakortti-yhtiö yhdistää koko maan opiskelijakent-tää ennennäkemättömällä tavalla. Yhtiö tuo yhteen 350 000 opiskelijaa, todellinen potentiaali on jopa 500 000. Koskaan en-nen eivät toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden edut ja tavoitteet ole yhdis-tyneet vastaavalla tavalla.

Mitä tämä sitten tarkoittaa SAKKI ry:n jäsenen näkökulmasta? Lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna: entistä parem-pia ja kattavampia jäsenetuja. Uuden opis-kelijakorttijärjestelyn voittaja on jäsenis-tö. SAKKI-kortilla saatavat edut paranevat entisestään, niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Syksyllä amiksella todellakin kannattaa olla SAKKI-kortti tas-kussa! ■

Jä s en i stö on voit t aja

1 5

UBIK

2 / 2 0 1 3

tekSti elinA terVonen

PÄÄSiHteerin kolUmni Antti mAlSte

Kun suunta on hukassa eikä omaa alaa tunnu löytyvän, voi amma-tinvalintapsykologin tapaaminen olla paikallaan. Sieltä löytyi ratkai-

su entisen myyjän, nykyisen pianonvirittäjän Leenan elämään.

Lukion jälkeen l e e n a oli hukassa. Mikään jatkokoulutuspaikka ei tun-tunut omalta. Töihin meneminen oli

helppo ratkaisu. Sai vähän rahaa, jotta pystyi vapaa-ajalla toteuttamaan itseään. Tekemään sitä, mitä tahtoi. Leena työs-kenteli myyjänä 15 pitkää vuotta, kunnes työ pelkän työn takia sai riittää.

Leena päätyi ammatinvalinta- psykologin vastaanotolle. Myyjän töiden ohessa Leena oli parantanut iltalukiossa kemian ja fysiikan arvosanoja ja etsinyt it-seään kiinnostavaa koulutusta. Lääkiksen pääsykokeista jäi kolmannella yrittämällä puuttumaan 6 pistettä sisäänpääsystä. Hän oli hakenut opiskelemaan myös sai-

raanhoitajaksi ja hierojaksi.Leena oli aina ajatellut, että hänes-

tä tulisi hyvä tutkija. Tutkijan koulutus ja työ sisältävät kuitenkin paljon lukemista, eikä hän kokenut olevansa lukijatyyppiä. Leena kertoi ammatinvalintapsykologil-le toiveistaan. Haussa oli ammatti, jossa pääsisi toteuttamaan kädentaitoja, joka ei olisi liian fyysistä ja joka tarjoaisi myös älyllistä haastetta. Psykologin mukaan Leenasta tulisi loistava muusikko, mikä ei entiselle musiikkiluokkalaiselle ja -lu-kiolaiselle tullut yllätyksenä. Psykologin ajatukset saivat vielä etsimään ammattia musiikin parista.

Leena löysi Keskuspuiston ammat-tiopiston pianonvirityksen koulutusoh-jelmaan, jossa hän opiskelee nyt toista vuotta.

”Parikymppisenä en ollut missään määrin vielä valmis tekemään päätöksiä, enkä välttämättä osannut edes hahmottaa mitä haluan”, Leena kertoo.

Nuorena tuntui siltä, että painos-tettiin ajattelemaan ainoastaan realiteet-teja. Sitä, millä alalla työllistyy helposti. Pohdintoihin siitä, mitä itse tahtoo tehdä, ei kannustettu. Koulussa opinto-ohjaaja oli sanonut, että menet sitten tehtaaseen töihin.

Ammatinvalintapsykologilla Lee-nalle tehtiin ammatinvalintatesti. Siinä hän päätti unohtaa realiteetit ja antaa kaikkien unelmien lentää. Tehdä valintoja sen pohjalta, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Leenan mielestä nyky-yhteiskunnan ja ih-misyyden välillä on kuilu.

”En usko toimivaan yhteiskuntaan ilman yksilön onnea, jokaiselle on kuiten-kin mahdollista löytää oma paikkansa ja toteuttaa haaveitaan.”

Leenalle oli tärkeää löytää ala, joka tuntuu omalta. Motivaatio on missä tahan-

sa koulutuksessa tärkeää. Ketään ei kan-nata painostaa kouluttautumaan aloille, jotka eivät kiinnosta. Pianonviritys yhdisti nerokkaalla tavalla Leenan kiinnostuksen käsityöhön ja musiikkiin. Lisäksi viritys-teoria edellyttää perusosaamista matema-tiikasta ja fysiikasta, mikä tarjoaa sopivas-ti älyllistä haastetta.

Suomen ainoa pianonvirityksen koulutusohjelma on monessa mielessä erikoinen. Linjalle valitaan nykyisin 12 opiskelijaa kolmen vuoden välein. Pia-nonvirittäjien koulutus aloitettiin 1983 näkövammaisten kouluttamiseksi pia-nonvirittäjiksi silloisten pianotehtaiden palvelukseen. Jäänteenä tästä linja on

Pela stavat pianot

Pianon vasaroita huolletaan muun muassa tasoittamalla erittäin hienolla hiekkapaperilla uria vasaran huovassa. Urat syntyvät kun vasara osuu toistuvasti kielikuoroon.

1 6 2 / 2 0 1 3

TeksTi niia virTanen | kuvaT minna kallinen VAPAUS

yhä osa erityisoppilaitos Keskuspuiston ammattiopistoa, entistä Näkövammaisten ammattikoulua.

90-luvulla alkaneen suomalaisen pianoteollisuuden hiipumisen myötä ala on muuttunut yrittäjäpohjaiseksi.

Koska linja on vielä osa erityisop-pilaitosta, se on mahdollista suorittaa eri-tyisopiskelijana. Tämä tarkoittaa henkilö-kohtaisen opintosuunnitelman laatimista ja mahdollisiin kuntoutustarpeisiin räätä-löityjä opintoja. Esimerkiksi mielenterve-yskuntoutujan on mahdollista sopeuttaa koulutus omaan jaksamiseen, ja lukujär-jestys joustaa terapiakäyntien kohdalla.

Pianonvirityksestä vastaavan opet-tajan J a r k k o P e l t o l a n mukaan kou-lutukseen hakevilla olisi hyvä olla jonkin verran elämänkokemusta. Linjalle pääty-minen vain siksi, että johonkin on pääs-tävä, ei kanna missään koulutuksessa pitkälle.

Koulussa opinto-ohjaaja oli sanonut, että menet

sitten tehtaaseen töihin.

Peltola painottaa alan yrittäjähenkisyyttä.

”Monilla on alasta romantisoituja käsityksiä”, hän mainitsee. Oletetaan, että rahaa tulee paljon, ja helposti. Valtaosa työskentelevistä pianonvirittäjistä työllis-tää itse itsensä. Jos alalle ei ole motivaa-tiota, ei sillä myöskään työllisty. Yleensä alalla uran aloitus on hankalin paikka, mutta kun asiakkaita ja verkostoja alkaa kertyä, löytyy oman yrityksen pyörittämi-seen hyvä rutiini.

Leenaa alalla kiinnosti myös mah-dollisuus matkustaa Suomessa. Pianoja kun on kaikkialla. Peltola laajentaa työ-maata koko planeetalle.

”Pianonvirittäjä on täysin glo-baali ammatti. Linjalta on käyty harjoit-telussa muun muassa Palestiinassa ja Mosambikissa.”

Omien kouluaikojen heikko opin-to-ohjaus harmittaa Leenaa. Käteen jäi vain tukku virhekäsityksiä eri aloilta.

”Olisin toivonut, että peruskou-lun jälkeen joku olisi enemmän keskus-tellut kanssani ja kysellyt. Lähtenyt siitä, että mistä mä tykkään ja mitä mä haluan tehdä.”

Leena muistuttaa, että täytyy olla kärsivällinen ja pitää mielessä, ettei oman paikan löytäminen ole koskaan liian myö-häistä. Ei myöskään kannata jäädä yksin päätöstensä kanssa, vaan etsiä joku, jonka kanssa voi keskustella.

Jos oma ala osoittautuukin joskus vääräksi, ei tarvitse menettää toivoa. Pia-nonvirityksestä uutta uraa hakevien kan-nattaa kysellä lisää opinto-ohjaajalta tai tutulta pianonvirittäjältä. Jos tarkemmat ajatukset itselle sopivasta alasta puuttu-vat, on ammatinvalintapsykologi sopiva henkilö auttamaan. ■

leena säätää pianon koneistoa.

Flyygelin koskettimien huoltoa (säädetään korkeutta lisäämällä ja poistamalla painumalappuja).

1 7

UBIK

2 / 2 0 1 3

1 8 2 / 2 0 1 3

tekSti JoonAS PUlkkinen | kUVAt mArleenA lAHti VAPAUS

Suomalaisesta työelämästä on käyty kuluneen vuoden aikana laajaa julkis-ta keskustelua. Monelle saattaa silti

tulla yllätyksenä, että suomalainen työelä-mä on itse asiassa Euroopan joustavinta. Joustavuus on useimmiten talouskielessä käytetty termi kuvaamaan yritystä muu-tostilanteissa, määrällisissä ja laadullisis-sa muutoksissa suhteessa kilpailijoihinsa. Mutta mitä joustavuus todellisuudessa tarkoittaa?

Niin nykyinen hallitus kuin työmark-kinajärjestötkin ovat käyneet keskustelua toimenpiteistä, joilla pidentää suomalaisia työuria alusta, lopusta ja keskeltä. Voisiko työntekijän omiin tarpeisiin liittyvä jous-tavuus tuoda aikaan positiivisia tuloksia? Onko joustavuudessa ja sen kehittämises-sä juuri ne mahdollisuudet miten nuoret saataisiin houkuteltua aikaisemmin työ-elämään tai työurat pidentymään? Paitsi että olin kiinnostunut näistä kysymyk-sistä, halusin myös saada jonkun määrit-telemään joustavuuden käsitteen. Tässä olikin oiva syy varata aika haastatteluun SAK:n keskustoimistolta Hakaniemestä.

SAK:n tutkija e r k k i l a u k k a n e n korostaa, että joustavuus kertoo siitä, että suomalainen työelämä määrittyy lähinnä tuotannon ehdoilla.

"Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehitys on ollut se, että joustot ovat yhä enemmän työnantaja-lähtöisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi yli-, vuoro- ja yötyöt, jotka tukevat tuotannol-lisia ja työnantajan muita tarpeita, kuten tulospalkkioita.”

Laukkanen sanoo joustavuuden kä-sitteenä itsessään olevan liian suppea ja kryptinen.

"Yksi tapa eritellä joustavuutta on jakaa se määrälliseen ja toiminnalliseen joustoon tai yrityksen sisäiseen ja ulkoi-

seen joustoon. Näillä on omat perusteensa, mutta kyllä tässä edelleen puhutaan varsin monitulkintaista metakieltä. Jousto sinän-sä on hieno sana, ja siksi sitä paljon käy-tetään, jopa vastakkaisissa merkityksissä."

Sinä, minä, me joustetaan?

Laukkanen avaa joustavuuden käsit-teellistä problematiikkaa EU:n epä-virallisen työmarkkinamallin, jousto-

turvan kautta, josta keskusteleminen alkoi EU-tasolla 2000-luvun alusta.

"Joustoturvassa työnantajille luva-taan joustoja ja työntekijöille turvaa. Ja, ehdolla että sopiminen on tasapainoista, molemmat osapuolet hyötyvät."

Yrittäjyyden määrä on ollut kasvussa

koko 2000-luvun. Joustoturva lähti 1990-luvulla liik-

keelle Tanskasta ja Hollannista, ja aluksi ihan hyvin kansallisin tuloksin. Euroopan unionin komission puheenjohtaja J ó s e m a n u e l B a r r o s o n ensimmäinen ko-missio kuitenkin päätti vuosien 2006 - 2007 aikana mallin marssijärjestykseksi "turvaa joustojen kautta". Käytännössä tämä tarkoitti joustoturvan periaatteiden muuttamista tukemaan talouskasvua.

Euroopan ammatillinen yhteisjär-jestö eli EAY mukautui komission tulkin-taan, jonka seurauksena malli vahvistettiin loppuvuodesta korkeimmalla mahdollisel-la tasolla, Eurooppa-neuvostossa.

"Näin määritelty joustoturva on kaikkea muuta kuin työmarkkinamalli. Jokaisessa työmarkkinamallissa pitää olla

mukana ominaisuus, että jos toinen osa-puoli saa jotakin, niin toiselle osapuolelle on oikeus vaatia kompensaatiota. EU:n komission määrittelemässä joustoturvassa tätä ominaisuutta ei ole. Siinä joustojen katsotaan tuovan automaattisesti turvaa talouskasvun kautta, eikä työntekijäpuo-lelle tarvitse erikseen luvata mitään tai mi-tään sopimusta tehdä."

Vaikka malli on epävirallinen, sitä käytetään verrokkina EU:n jäsenmaiden työlainsäädäntöä muokattaessa. Viime vuosina joustoturvan ongelmat ovat kui-tenkin lyöneet läpi kautta Euroopan. Siksi on aivan mahdollista, että se määritellään uudestaan.

Suomen kannalta kiinnostavan joustoturvasta tekee Suomen yrittäjien il-moitus olla joustoturvan kannalla, minkä seurauksena niin palkansaajajärjestöjen kuin Elinkeinoelämän keskusliitonkin pos-ket ovat loksahtaneet ammolleen sen suh-teen, miten työmarkkinaratkaisut tulee järjestää.

Enemmän sopimista = enemmän demokratiaa

Millaisille jouston muodoille on sit-ten tarve? SAK:n työolobarometrin mu-kaan joustavuutta kaivattaisiin esimer-kiksi omien asioiden hoitoon työpäivän aikana, lomarahojen vapaaksi vaihtami-sessa sekä työntekijälähtöisen työaikajär-jestelyjen toteuttamiseen. On hyvä ottaa kuitenkin huomioon, että työolobarometri ei kata koko työmarkkinoita. Eroista miten joustavuus ilmenee suhteessa toimialaan ja koulutukseen kertoo kuitenkin esimer-kiksi se, että toimihenkilöistä yli puolet (55%) voi vaikuttaa työaikoihinsa melko tai erittäin paljon. Työntekijäpuolella luku on vain 18%.

Jou st av uu s – sehän kuu lost a a k ivalt a

Kun työntekijä ja työnantaja puhuvat joustavuudesta, he tarkoittavat usein eri asioita.

1 9

UBIK

2 / 2 0 1 3

"Eroa on, mutta silläkin on toi-nen puoli. Palkaton ylityö on myös yleistynyt korkean asteen koulutetuilla työntekijöillä."

Arveluihini joustosta työelämää ja työmarkkinoita muuttavana välineenä Laukkanen myöntää sen mahdollisuudet, mutta ei ehdoitta.

"Oli jousto sitten työntekijä- tai työnantajalähtöistä, tulosten kannalta olennaista on toimintaympäristö. Pitäisi olla sellainen toimintaympäristö että työn-tekijällä on muutenkin sananvaltaa työpai-kan sisäisiin asioihin, miten asioita tehdään juuri sillä työpaikalla ja miten ei. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana en ole huomannut keskustelua työpaikkademo-kratiasta. Tavaksi on tullut, että "isännät" päättävät asioista."

Laukkasen tulkinnat joustavuu-den ongelmattomuudesta tuntuvat us-kottavilta. Itse näen, että joustavuus kä-sitteenä on hyvä kattokäsite kuvaamaan suomalaisia työolosuhteita, mutta myös liikkumaa työmarkkinoiden välille. Näen, että työntekijät voisivat olla pidempään työelämässä, jos liukumia olisi keskellä työuria. Viimeisen kymmenen vuoden ai-kana muuttuneet työn tekemisen muodot, työn ja työajan käsitteet kuvastavat sitä että suomalaisessa työelämässä työn har-joittamisen muodot tulevat kehittymään vastaisuudessakin.

Yrittäjyyden määrä on ollut kasvus-sa koko 2000-luvun. Vuoden 2008 yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan yrityksistä neljäsosa on sivutoimisia tai osa-aikaisia yrityksiä. Näistä yli 60 % on yritysmuo-doltaan toiminimiä. Vuosien 2000 ja 2010 välillä ammatinharjoittajien ja freelance-reiden määrä kasvoi yli 50 %:lla. Sivutyötä säännöllisesti tekee työmarkkinoista 3,4 prosenttia.

Oma lukunsa on vuokratyö, jonka voi nähdä toteutuvan täysin työnantajan määrittämänä ajankohtana (osuus työ-markkinoista vuonna 2011 2,8%). Mieles-täni vuokratyö on irvokas työnmuoto ku-vaamaan työnantajan kannalta parasta mahdollista joustoa. Sen olemassaolo yli-päätänsä työmuotona ei houkuttele työn-antajaa muuttamaan esimerkiksi työaika-järjestelyitä työpaikoilla.

joustavuus ei tule yksin ratkaisemaan ongelmia työurien

katkonaisuuteen liittyen, mutta se voisi tarjota vaihtoehtoja pitkille yhtenäisille työurille

Jos työmarkkinat ja työn harjoit-tamisen muodot ovat muuttuneet, niin luulisi, että olisi tärkeää kartoittaa miten esimerkiksi työ ja työaika järjestettäisiin tulevaisuudessa. Tarvitaan paitsi työmark-kinoiden järjestämiä sopimuksia niin myös valtion tekemiä järjestelmään kohdistuvia uudistuksia. Näkemykseni on, että jousta-vuus ei tule yksin ratkaisemaan ongelmia työurien katkonaisuuteen liittyen, mutta se voisi tarjota vaihtoehtoja pitkille yh-tenäisille työurille joita yhä harvemmin syntyy.

Laukkanen nostaa esimerkkinä ammatilliseen aikuiskoulutukseen panos-tamisen, joka mahdollistaisi uudelleen-

kouluttautumisen. Siitä hän on tehnyt myös väitöskirjansa. Neuvokkaasti orga-nisoitu aikuiskoulutus lisäisi liikkumaa työmarkkinoille.

Väläytykset niin sanotusta Ruotsin mallista, missä työntekijä voisi halutes-saan vain päivää aikaisemmin ilmoitta-malla saada palkattoman vapaan kuulos-tavat mielestäni kiinnostavilta. Tämähän jos joku juuri palvelisi sivutoimityötä ja houkuttelisi kokeilemaan erilaisia vaihto-ehtoja työmarkkinoilla. Joustavuuden nä-kökulmasta on kuitenkin oma lukunsa ha-lutaanko työelämää kehittää työpaikkojen laadullisella parantamisella vai mahdollis-taa liukumaa niiden välillä. ■

Kirjoittaja on skeittaava postimies, ay-aktiivi ja sivutoiminen toimittaja joka näkee työelämäs-sä paljon kehittämisen varaa. Häntä kiinnostaa työelämä kysymysten ohella kaupunki-ilmiöt ra-veista deekuihin sekä taiteiden tutkimus.

Lähteet:Yritys- ja toimipaikkarekisteri ja väestöti-lasto, Tilastokeskus (1990–2008); TEM:n arvio 2009.). Työvoimatutkimuksen 2000 ja 2010 aineis-tot. TilastokeskusSuomen virallinen tilasto (SVT): Työvoi-matutkimus [verkkojulkaisu].ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2002-2011 2011, Liitetaulukko 36. Sivutyötä tutkimusvii-kolla tehneet sekä sivutyötä tehneiden osuus työllisistä päätyön toimialan (TOL 2008) mukaan vuonna 2011, 15-74-vuo-tiaat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.3.2013].) SAK:N työolobarometri 2012

2 0 2 / 2 0 1 3

tekSti JoonAS PUlkkinen | kUVAt mArleenA lAHti

erkki laukkanen kuvattiin juttua varten vähittäiskaupassa.

VAPAUS

Ke säl le ma s siaOnko opiskelijalla mahdollisuus kesälomaan?

Kesä tulee, opintotuki keskeytyy ja toimeen pitäisi silti tulla. Kesän lä-hestyessä lomasuunnitelmien teke-

misen sijaan lähdetäänkin usein kolkut-telemaan mahdollisten työpaikkojen ovia. Kaksi ammattiin opiskelevaa kertoi omat kesälomaratkaisunsa. Voiko opiskelija edes haaveilla lomasta?

Prosessinhoitajaksi ensimmäistä vuotta opiskeleva 17-vuotias J u P e n u r -m e l a asuu Oulussa äitinsä kanssa. Opin-torahaa hän saa 34,20e kuussa opiske-lukuukausina ja lisäksi äiti antaa hänelle viikoittaista avustusta. Kesäajan toimeen-

päivisin koulun jälkeen.”Työskentelen ympäri vuoden

enkä pidä kesälomaa. Joululomalla ehdin lomailla ruhtinaalliset kaksi päivää. Va-paa-ajan löytäminen koulun ja työn välil-lä on hankalaa. Jo sekin olisi helpotus, jos voisin tehdä vain yhtä työtä koulun lisäksi. Auttaisi tietenkin, jos rahasta ei olisi niin suuri huoli.” ■

tulonsa Nurmela on ratkaissut perusta-malla henkilöstöpalveluyrityksen, jonka lisäksi hän tekee satunnaisia muita työ-keikkoja. Suunnitelmana hänellä on kui-tenkin pitää kesällä lomaa.

”Palkkaan jonkun hoitamaan toi-mitusjohtajan hommia, sitten ei mei-käläistä tarvita enää kuin pahimmissa kriisitilanteissa”.

Kysymykseen siitä, miten hän on onnistunut luomaan näin nuorena yrityk-sen, josta jää aikaa lomailuun, hän vastaa salaperäisesti bisneksen olevan bisnestä.

h e i d i k o s a m o opiskelee Jyväs-kylässä media-assistentiksi. 24-vuotias Kosamo on lukiopohjaisella opintolinjalla, joten opinnot kestävät hänellä noin 2,5 vuotta. Kesällä Kosamo menee työssäop-pimispaikkaan, jonka suhteen hänellä on käynyt tuuri. Kesäajan työssäoppimispaik-koja on rajoitetusti ja palkkatöiden takia on pysyttävä Jyväskylässä. Kesä hänellä menee siis tehdessä työssäoppimista ja palkkatyötä samanaikaisesti, lomailuun ei aikaa jää.

Kosamon toimeentulo koostuu opintotuesta, joka riittää vain vuokraan, sekä useammasta eri työpaikasta saadus-ta palkasta, muun muassa baarityöstä. Töitä hän tekee joka viikonloppu ja välillä

2 1

UBIK

2 / 2 0 1 3

tekSti reettA kerÄnen JA mirA AUer | kUVitUS mArleenA lAHti | kUVA kAlle kViCk

Jupe nurmela harjoittelee kesätöitä varten

Heidi kosamo

ruffeista räpeistä huolimatta tuuttimörkö ei ole raaka ori vaan herkkä herrasmies.

2 2 2 / 2 0 1 3

tekSti ilonA rAiVio | kUVAt kirmo ekHolm VAPAUS

Tuut t is t u lee, oletko val m is?

Telkkarissa pyörii futis. Mestassa on mahonkiset huonekalut ja sohvien verhoilu on tehty kaiketi aikana ennen kännyköitä. Valaistus on hämärä ja

hajusfääri on turvallisen tunkkainen. Olemme Kalli-ossa.

Tässä baarissa Tuuttimörkö vietti pari vuotta sitten enemmänkin aikaa, parhaimmillaan 7 päivää viikossa, mutta aina limulinjalla. Sen jälkeen hänestä on tullut kiireinen musatyöläinen. Ensimmäinen soololevy ”Tuuttimörkö on totta” ilmestyi helmikuussa.

Tuuttimörkö aloitti räppäilyn helsinkiläisen SNTC -ryhmän parissa 2000-luvun puolivälissä. Ryhmä itse kuvaili tuotantoaan K-Funkiksi, eli ”KankkusHorrorfunkiksi”. Rivot tekstit, päihteet ja leveä elämäntyyli kuuluivat asiaan. Pari vuotta tämän jälkeen Tuuttimörkö tutustui DJ-Kridlokkiin, josta tuli ”On totta” -levyn tuottaja. Tuottajan kautta tulivat myös vierailut KC/MD Mafian ja Eevil Stöön levyillä. Uudella levyllä päästään syvemmälle Tuuttiksen sielunmaailmaan, rivoilu on jäänyt vähemmälle, mutta elämä on edelleen sietämättömän leveää.

mitkäs tunnelmat nyt kun eka levy on ulkona?

”Tosi hyvä fiilis. Halusin löytää uuden lähestymistavan levyn tekemiseen, joka johti moneen ’tuleeks tästä yhtään mitään’ –kauteen. Lopulta onnistuinkin tekemään juuri sen mitä halusin.”

kridlokkiin liitetään usein memphis -tyylit, sun levystä taas tuli mieleen south coast räppi ja g-funk, onko nämä sulle läheisimmät tyylit?

”Tää on tää kun ihmiset aina haluaa lokeroida musat. Itse diggaan monesta ja haluan kokeilla mahdollisimman monia tyylejä. Genre –keskustelu on ikuinen ja musta aika turhaa. Genret on oikeastaan tärkeitä vaan kun puhutaan musiikin historiasta ja eri aikakausia on sitten helpompi hahmottaa tyylien kautta. Viime aikoina eniten olen kuunnellut modernia elektronista funkkia.”

miten monsp records päätyi levysi julkaisijaksi?

”Kridlokk ehdotti, että mitäs jos hän tuottaisi levyn mulle ja siitä homma lähti. Alettiin tehdä levyä toukokuussa 2012 ja tarkoitus oli saada se ulos seuraavassa kuussa omakustanteena. Oon paljon tottuneempi työskentelemään porukassa

ja tää yksin tekeminen oli aika uutta ja yllätti hitaudellaan. Oma staili on ollu aina sellainen tekemisen menininki, ’vitun nopeesti!’ Hyljättiin sitten kesäkuu ja kysyttiin jos Monsp haluaisi ryhtyä julkaisijaksi. Se oli taakka pois harteilta, pysty keskittymään vaan ja ainoastaan musan tekemiseen, lafka hoiti muut hommat.” Musiikin tekemisen ohella Tuuttimörkö on

viettänyt hyvän tovin myös koulun penkillä.

mites sun opiskelijatausta? ”Oon käynyt lukion ja tällä hetkellä yritän saada ammattikorkean päätökseen. Opiskelen siellä radio ja tv-linjalla. Aina se musiikki on kuiten-kin ollut vahvasti mukana ja viime vuosina olen viimein todella tajunnut, ettei se ole mikään har-rastus, vaan se juttu mitä haluaa tehdä. Täähän on tällainen vanhempien painajainen "lopettaa koulut ja tehdä musaa". Yritän nyt saada ton koulun kuitenkin hoidettua alta, että on jokin suunnitelma B. Mutta musa on mun duuni ja itse pitää myös suhtautua siihen siten, koska jos mä en itse, niin ei kukaan muukaan sitä mun duunina näe.”

nyt on puhuttu paljon työnteon tärkeydestä, ”tee mitä lystäät” –kappale vaikutti manifestilta suorituskeskeisyyttä vastaan. onko siinä sun elämänasenne?

”En ajattele, että työnteko olisi väärin tai turhaa, enkä halua sanoa kellekään mitä pitäisi tai saisi tehdä. Enemmänkin toivon, että kaikki näkisivät, että työ voi olla mitä vaan tekemistä mistä nauttii. Eikä kannata viettää päiviään sellaisen parissa, mitä ei oikeasti halua tehdä. Aina kun jättää tekemättä jotakin jonkun muun ihmisen takia, pettää itseään, siinä häviää vain itse. Pointtina: niin kauan kun ei satuta muita, omat elämänvalinnat ei kuulu kenellekkään”

mikä tuuttimöröstä tulee isona? ”Noo tähän voin vain sanoa, että tärkein tavoite on, että ei tarvitse olla vanhempana katkera siitä ettei uskaltanut tehdä mitä oikeasti halusi.”

Tuuttimörön musiikkin voi tutustua osoitteessa:www.soundcloud.com/tuuttimorko ■

Musatyöläinen elää leveää elämää ilman suorituspaineita.

2 3

UBIK

2 / 2 0 1 3

Vapaus valita oma asuinpaikkansa on monelle itsestään selvää. Toisille se on aika kuumottavaa puuhaa.

Karkot u sten kan sankot i

2 4 2 / 2 0 1 3

tekSti oliViA mAUry & VAlter SAnDell | kUVitUS SAmUli otto-Henrik SAArinen VAPAUS

Metrotunneli kuhisee kaupunkilaisia. Valvontakamerat tarkkailevat ihmi-siä, joiden liikkumista metroportit

hidastavat. Porttien toisella puolella odot-taa yllättävä kohtaaminen. Joukko varti-joita ja poliiseja tarkkailee ihmisten läpi-kulkua. Tarkkailun virallinen tarkoitus on napata liputta matkustavia, mutta todelli-suudessa poliisit pysäyttävät ulkomaalai-sen näköisiä ihmisiä. Tavoitteena on ottaa kiinni henkilöitä, jotka oleskelevat maassa ilman virallista lupaa.

Tämä on Tukholma vuonna 2013. Poliisi väittää olevansa kiinnostunut pum-milla matkustelevista ihmisistä, vaikka monien mielestä kyseessä on etninen pro-filointi. Ymmärtääksemme Ruotsin poliisin nykyistä toimintaa, meidän on mentävä ajassa muutama vuosi taaksepäin.

Tiukan lainsäädännön vuoksi on kuitenkin

helppo päätyä paperittomaksi,

esimerkiksi työpaikan tai elinolosuhteiden

muuttuessa.REVA (rättssäkert och effektivt

verkställighetsarbete) on Ruotsin polii-sin, maahanmuuttoviraston ja kriminaali-huollon yhteinen projekti, joka sai alkunsa vuonna 2010. Projektin tarkoitus on ottaa kiinni paperittomia siirtolaisia ja karkottaa heidät.

REVA käynnistettiin pilottiprojek-tina Etelä-Ruotsissa. Projektin luonne ilmeni nopeasti Malmön katukuvassa. Syndikalistisen Arbetaren-lehden päätoi-mittaja d a n i e l W i k l a n d e r kuvailee SVT:n mielipidekirjoituksessa helmikuus-sa kuinka poliisi teki ratsioita torikauppi-aiden myyntikojuihin yhdessä veroviran-omaisten kanssa ja pysäytti pyöräilijöitä jotka rikkoivat joitakin liikennesääntöjä saadakseen verukkeen tarkastaa henkilö-papereita. Nämä tarkastukset kohdistuvat ainoastaan ei-valkoisiin henkilöihin. Polii-si myös pidätti ja karkotti luvatta maassa oleskelevia teinejä, jotka olivat lomalla mielenterveyshuollosta – johon he olivat päätyneet nimenomaan karkotuksen pe-

losta johtuen. Poliisin, maahanmuuttovi-raston ja kriminaalihuollon näkökulmasta REVA oli menestys - karkotukset lisääntyi-vät voimakkaasti. Samalla poliisi on tehnyt selväksi, ettei edes mielenterveysvastaan-otto ole turvallista aluetta paperittomille siirtolaisille.

REVA -projektin nimissä toteutettu etninen profilointi on syvällä laintulkinnan harmaassa mönjässä. Ihmisoikeuslainsää-däntö määrittää, että etninen profilointi on syrjivää silloin, kun yksilöä kohdellaan muita samankaltaisessa tilanteessa ole-via epäedullisemmin. Euroopan unionin perusoikeusvirasto linjaa etnisestä pro-filoinnista hyvin selkeästi. Etninen pro-filointi on syrjivää esimerkiksi silloin kun käytetään sellaisia poliisivaltuuksia kuin pysäytyksiä ja etsintöjä, sekä silloin kun ”päätös poliisivaltuuksien käyttämisestä perustuu yksinomaan tai pääasiallisesti kyseisen henkilön rotuun, etniseen alku-perään tai uskontoon”. Ihmisten pysäyttä-minen ja heidän henkilöllisyytensä tarkas-taminen ihonvärin perusteella on laitonta kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan.

Ihmiselämän monia ulottuvuuksia

Paperittomalla siirtolaisella tarkoite-taan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvaa

henkilöä. Paperittomuuteen löytyy useita syitä ja paperittomana vietetty aika vaih-telee paljon henkilöstä riippuen. Yleisesti katsottuna syyt maasta toiseen liikkumi-seen voivat johtua muun muassa sodista ja etnisistä konflikteista. Myös uudenlaiset työn rakenteet luovat kysyntää joustaval-le ja näkymättömälle siirtolaistyövoimalle globaalissa taloudessa, sillä suurkaupun-git ovat riippuvaisia siirtolaistyövoimasta, joka ylläpitää luovan talouden edellytyksiä ja pitää kaupungin elossa. Helsingin Sano-mat arvioi omassa uutisoinnissaan, että mahdollisesti puolet pääkaupunkiseudun siivoojista on ulkomaalaistaustaisia. Lisäk-si usein myös bussikuskien ja tiskaajien työt hoituvat siirtolaistyövoimalla.

Oleskeluluvan myöntämisen pe-rusteissa ei oteta huomioon ihmiselämän monia ulottuvuuksia, kuten ei myöskään poliisin tavassa kohdella paperittomia. Siirtolaisten sosiaalisilla suhteilla ja hen-kilökohtaisella taustalla on suuri merkitys liikkumisen kannalta. Harvoin liikkuminen tapahtuu rationaalisesti yksilön omaa etua maksimoivan ajattelutavan mukaisesti,

kuten monen viranomaisen on usein ta-pana olettaa. Toisessa maassa oleskelemi-nen vaatii virallisen syyn, kuten opiskelu tai työnteko. Tiukan lainsäädännön vuoksi on kuitenkin helppo päätyä paperittomak-si, esimerkiksi työpaikan tai elinolosuhtei-den muuttuessa.

Mediassa tuotetaan yksinkertais-tettua kuvaa paperittomista siirtolaisista, joissa he piileskelevät kaukana lähiöis-sä. Usein paperittomat kuitenkin elävät suurkaupungeissa aktiivista elämää, joka ulottuu keskustasta lähiöihin. Monet käy-vät töissä, harrastavat urheilua ja kulttuu-ria, tapaavat tuttujaan ja tulevat osaksi yhteiskuntaa.

Mediassa tuotetaan yksinkertaistettua

kuvaa paperittomista siirtolaisista, joissa he piileskelevät kaukana

lähiöissä.Schengen-alueen sisäinen vapaa

liikkuvuus on samalla vahvistanut alueen ulkoisia rajoja. Ruotsin istuvan hallituksen ja oppositiopuolue vihreiden välinen maa-hanmuuttopoliittinen raamisopimus sol-mittiin maaliskuussa 2011. Sopimuksessa lukee muun muassa, että ”työ sekä vapaa-ehtoisten että pakotettujen palautusten tehostamiseksi jatkuu”. Ruotsin päämi-nisteri, maltillisen kokoomuksen Fredrik Reinfeldt, hehkutti sopimusta tievalinta-na, joka sulkee oven muukalaisvastaisille voimille. Raamisopimuksen seurauksena REVA siirtyi toteuttavuustutkimuksesta ja pilottihankkeesta toteuttamisvaiheeseen vuoden 2012 alusta. Käytännössä tämä johtaa yhä useampiin karkotuksiin. Rein-feldtin sanoista huolimatta maahanmuut-topoliittinen raamisopimus ei sulkenut ovea muukalaisvastaisille voimille, vaan antoi päinvastoin tilaa valtiojohtoiselle ra-sismille ja sen REVA-projektille.

Poliisi on kritiikkivyöryn jälkeen il-moittanut, etteivät enää tee tarkastuksia Tukholman metrolaitureilla. REVA-projek-ti kuitenkin jatkuu. ■

UBIK

Energiaa, nautintoa ja tuskaa. Juodaanko energiajuomia vain jotta

voisimme tuntea jotain?

2 6 2 / 2 0 1 3

tekSti ti inA Helminen | kUVAt Henri SAlonen, mArleenA lAHti

Nuorison keskuudessa usein kuulee puhuttavan niin sanotuista ES-päri-nöistä. Urbaani sanakirja määrittelee

ES-pärinät yksinkertaisesti näin: ”se hyvä tunne joka tulee kun on juonu ES:ssää”. Päätimme Ubikin toimituksessa testata kuinka hyvä olo energiajuomien juomises-ta siis tuleekaan.

Koehenkilöksi lehtemme toimi-tus valitsi SAKKI:n hallituksen jäsenen, 22-vuotiaan Jenni Langin Helsingistä. Ny-kyään Lang ei juo energiajuomia usein, vain muutaman kuukaudessa. Langin amisvuosista on jo kulunut kolmisen vuotta.

Mä en oo kyl koskaan tiäks pussaillu kenenkään

viiksimiehen kans.

Lang kertoo, että opiskeluaikoi-na energiajuomia tuli kitattua joka päivä. Langin miettiessä mikä sai hänet vähentä-mään energiajuomien käyttöä, esille nou-see syyksi lähinnä tylsyys, ei ollut enää tarvetta.

"Toisaalta jos nyt tarkemmin miet-tii, vaihdoin energiajuomat kokiksen juomi-seen," Lang naurahtaa.

Koehenkilön fiilis ennen ES -juoman avaamista oli suhteellisen hyvä. Hiukan iltapäivän väsymystä oli ilmassa, mutta muuten koehenkilö odotti iloisin tunnel-min juoman avaamista. Normaalisti Red Bull -energiajuomia nauttiva Lang piti ES -energiajuoman makua hieman liian ma-keana. Ällömakeus oli se tunne, joka hä-nen mukaansa tuli mieleen.

Jenni langilla pärisi jo muutaman tölkin jälkeen.

yhdessä 0,33 litran energiajuomatölkissä saattaa olla jopa 14 sokeripalaa vastaava määrä sokeria. Sokeri ja juomien happamuus on tuhoisaa hampaille. energiajuomien on tutkittu päivittäin käytettyinä aiheuttavan nuorille ärtymystä, pääsärkyä ja levottomuutta.

2 7

UBIK

2 / 2 0 1 3

14.10 Ensimmäisen juoman nautti- minen alkaa14.27 Uuden juoman avaus14.30 Koehenkilö alkaa pikkuhiljaa kuu- lostaa hieman humalaiselta. Toimit tajan naamakin naurattaa tällä het- kellä haastateltavaa14.37 Ensimmäinen röyhtäisi on kuultu 14.40 ”Nyt tuli vähän adhd –fiilis” 14.43 ”Mä en oo kyl koskaan tiäks pussaillu kenenkään viiksimiehen kans”14.47. ”Nyt on mul on vähän pissahätä, yhyy”14.57 ”Täytyy kyl sanoa et vähän alkaa tökkii tämä”15.00 Nyt mulla on semisti ahdistava fiilis tästä, tosi adhd-olo, ei kiva”15.02 ”nyt tekee tosi paljon mieli vettä, hirvee jano” 15.04 ”Oikeesti nyt jotain toimintaa!”15.07 Testihenkilö purskahtaa nauruun kun SAKKI:n pääsihteeri Antti Malste astuu sisään. Naurun pidättäminen on hyvin vaikeaa15.37 ”sydän hakkaa tosi lujaa”15.39 ”Tiina mä en enää pysty tähän”15.40 ”Mun tekis mieli mennä nukku- maan kotiin”15.41. Haastateltava sammui tietokoneen eteen15.56. ”Ei tarvii kyl energiajuomaa vähään aikaan vetää”

Energia nousi todella nopeasti ja haastateltava olikin aika pirteä ja lähes hysteerinen pian kokeen aloittamisen jäl-keen. Kun kolmannen tölkin juominen al-koi, alkoi myös ahdistus nousta. Energia-ryöppy laski nopeasti ja haastateltavasta tuli hieman sekava ja mm. kävely alaker-rasta yläkertaan vaati muutaman pysäh-dyksen. Väsymys ja uupumus oli käsin

kosketeltavaa.Lang linjaa, että energiajuomia

juodaan liikaa. Tutkimukset osoittavat energiajuomista olevan haittaa muun muassa unelle ja keskittymiskyvylle. Toki oireet ovat yksilöllisiä ja kaikille niitä ei tule. Langia haastateltaessa viikko tes-tiä myöhemmin, ei hän ole koskenutkaan energiajuomiin.

"Kyllähän se testi herätti hyvin huomaamaan kuinka hirveää litkua sitä kurkusta alas vetää. En suosittele ES-pä-rinöitä kenellekään, vaikka kuinka pitäisi juomien mausta. Varsinkin koulupäivien aikana niistä on haittaa. miten niitä juo-neena voi muka kunnolla opiskella?" ■

Toisen asteen koulutuksen eurooppa-lainen kattojärjestö o B e s s u on tul-lut monelle sakkilaiselle tänä vuonna

tutuksi, erityisesti vuosittain järjestettävi-en y o u v e t koulutusten kautta. YOUvet on nuorille opiskelijajärjestökentällä toi-miville tarkoitettu koulutus, jonka avul-la opetetaan uusia taitoja ammatillisen koulutuksen kentällä toimimiseen. Tarkoi-tuksena on antaa työkaluja ammatillisella puolella vaikuttamiseen, kampanijointiin, rahoituksen hakemiseen ja siihen liitty-vään byrokratiaan. YOUvet koostuu kah-desta osiosta: yhden kuukauden mittai-sesta nettikoulutuksesta ja kolmen päivän koulutuksesta, joka pidettiin Brysselissä, Belgiassa.

Suomen koulutusjärjestelmä huippuluokkaa

SAKKI:sta lähetettiin YOUvet-koulutuk-seen hallituksen jäsenten lisäksi en-simmäistä kertaa SAKKI:n aktiivi k a i

k u l m a k o r P i . Koulutuksen tarkoituksena on opettaa uusia menetelmiä, toimintata-

poja ja kertoa käytännön kokemuksia eri-laisista tilanteista. YOUvet-koulutuksessa on edustettuna noin kymmenen eri mai-den opiskelijajärjestöt.

”Opin todella paljon EU:n byrokra-tiasta ja eri maiden koulutusjärjestelmistä. Sen lisäksi kuulin uusista tavoista toimia ja ennen kaikkea tajusin kuinka hieno koulu-tusjärjestelmä Suomessa on. Oli myös mah-tavaa tutustua kaikkiin huikeisiin ihmisiin, joihin toivon törmääväni vielä useampaan kertaan tulevaisuudessa.” Kulmakorpi kuvailee.

Eri maissa eri ongelmat

Kulmakorpi kertoo oppineensa pal-jon eri Euroopan maiden toimintatavoista ja eroavaisuuksista.

”Vertailimme eri maiden ongelmia ja vahvuuksia koskien ammatillista toista as-tetta. Olin itse asiassa aika järkyttynyt siitä miten hyvin asiat Suomessa ovat verrat-tuna joihinkin Euroopan maihin. Suomen koulutusjärjestelmä on paljon joustavampi, sekä ammatillisen koulutuksen arvostus on

aivan toisella tasolla.”Koulutus oli todella intensiivinen

ja töitä tuli tehtyä paljon, mutta aikaa oli myös tutustua Brysseliin ja muihin osallistujiin.

”Joinakin iltoina päätimme lähteä seikkailemaan ja tutustumaan paremmin Brysselin. Meillä oli myös välillä järjestet-tyä iltaohjelmaa, mikä oli todella hyvä tapa viettää iltaa ja tutustua muihin. ” Kulma-korpi iloitsee.¨

SAKKI:n toiminta kansainvälisellä ken-tällä alkoi vuonna 2008. Tuolloin laitet-tiin vireille yhteistyötä tanskalaisen

EEO-sisaropiskelijajärjestön kanssa, joka keskittyy ammatillisen koulutuksen edun-valvontaan SAKKI:n tavoin. Muutamien vierailujen ja keskustelujen jälkeen pää-timme lähettää jäsenhakemuksen vuonna 2011 OBESSU:lle, joka on kansainvälinen kattojärjestömme. Tämä on luonut pohjan meidän koko kansainväliselle toiminnal-lemme Euroopassa.

s u s a n n a h a a P a l a i n e n , joka toimi puheenjohtana ennen Aleksej Fe-dotovia painotti kansainvälisen työn merkitystä. Tästä syystä olemme otta-neet suuria harppauksia kansainvälisellä kentällä. Palasin juuri Tallinnasta sisar-järjestömme ESCU:n liittokokouksesta ja 8.-14.4. hallituksen jäsenet m u s a J a l -l o W ja J e n n i l a n g olivat Budapestissa Euroopan nuorisokeskuksessa pohtimassa demokraattisen vaikuttamisen merkitystä oppilaitoksissa.

Vuonna 2012 saimme OBESSU:n jä-senyyden. Kesällä pidettiin ylinmääräinen liittokokous Espanjassa. Siellä puheenjoh-

olemme kokenneet tärkeiksi ja keskeisiksi. ■

Obessu info

Obessu on toisella asteella toimivien opis-kelijajärjestöjen kattojärjestö, joka toimii Euroopan tasolla. Obessu järjestää vuo-sittain erilaisia tapahtumia ja koulutuksia jäsenilleen.Claim your Voice! –kampanja haluaa nos-taa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja saada nuoria ammatillisen koulutuksen piiriin entistä enemmän. Kampanja kestää vuoden 2013 loppuun asti.

Lisätietoa: www.obessu.org

tamme a l e k s e J F e d o t o v oli vastaan-ottamassa jäsenyyttämme yhdessä halli-tuksen n i k o F i n n e n kanssa. Tätä ennen toimimme niin sanottuna tarkkailijamaana ja emme voineet äänestää liittomaita kos-kevista asioista. Nyt meillä on vihdoinkin mahdollisuus vaikuttaa kattojärjestömme tulevaisuuteen ja voimme yhdessä luoda uutta eurooppalaista yhteistyötä.

Mutta mistä oikeastaan kansain-välisessä työssä on kyse? Maailmalla liik-kuminen ei ole pelkästään henkisen pää-oman rakentamista, vaan järjestömme tekee opiskelijoiden edunvalvontaa myös kansallisten rajojen yli. Tämä tarkoittaa ajatusten vaihtoa, erilaisten toimintamal-lien vertailua ja oppimista toisiltamme. Tällainen horisontin laajentaminen on tar-peellista. Välillä pitää mennä kauemmak-si, jotta näkee ne pienet virheet omassa järjestelmässä. On myös oleellista miet-tiä, että mitä meiltä voi oppia. Esimerkiksi nuorten osallistumisessa päätöksenteko-prosesseihin Suomi on monia maita edellä. Kaikkea hyväksi todettua emme pysty to-teuttamaan, mutta voimme antaa ideoita ja herättää keskustelua aiheista jotka me

K an s a i nvä l i sy y t t ä ja ide oide n va i htoa

A k t i iv i na m a ai l m al la

Miltä kuulostaisi opiskelijatoiminta Roomassa ja Brysselissä?

koulutuksessa pääsi osallistumaan erilaisille luennoille ja tekemään ryhmätöitä yhdessä muiden järjestönuorten kanssa

2 8 2 / 2 0 1 3

tekSti mUSA JAlloW | kUVAt niko Finne

tekSti Petri nikAnDer (kV-VAStAAVA)

Nuoret tarvitsevat erityistä edunvalvontaa työmarkkinoilla.

Ke säduunari- in fosta t u r vaa t yöelämään

Nykypäivän nuoret työntekijät ovat kasvaneet työkulttuuriin, jossa pät-kä- ja silpputyöt ovat normaali tapa

tehdä työtä, ja vakinainen työ on harvi-naisempaa. Lisäksi nykyisin on trendinä tehdä erilaisia nollasopimuksia eli töihin kutsutaan vain tarvittaessa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen käsitykseen, mitä nuo-ret pitävät oikeana, hyvänä ja arvostettu-na työelämänä. Haluttomuus tehdä töitä epäoikeudenmukaisilla ehdoilla tulkitaan helposti niskuroinniksi tai syrjäytymisek-si. Ammattiyhdistysliikkeeltä tarvitaan erityisesti nuoriin kohdistettua edunval-vontatyötä, koska juuri nuorten, työuran-sa aloittavien henkilöiden riski kohdata ongelmia työelämässä on korkea.

Tukea myös järjestäytymättömille nuorille

Sa k : n , s t t k : n ja a k a v a n yhtei-nen Kesäduunari-info palvelee kesä-töissä olevia nuoria, riippumatta siitä

kuuluuko ammattiliittoon. Tämä on tärkeä keino vahtia työehtojen toteutumista. Toki moni työnantaja hoitaa vastuunsa hyvin ja noudattaa sovittuja sopimuksia myös kesätyöntekijöiden kohdalla. Kaikki eivät niin kuitenkaan valitettavasti tee.

Kesäduunari-infon vuoden 2012 raportin mukaan nuorten kesätyönteki-jöiden tietämättömyys työehdoista näkyi usein palkkauksen tai työaikojen kohdalla. Osissa tapauksista tämä johtui järjestäy-tymättömän työnantajan tietämättömyy-destä, osissa tahallisesta rikkomuksesta. Nuoret kohtasivat raportin mukaan lain tai työehtojen väärintulkintaa. Kesätyön-tekijöille maksettiin muun muassa työeh-tosopimusta pienempää palkkaa sekä lisät ja etenkin pyhäpäivien korvaukset jäivät puuttumaan. Myös työvuorojen sopimi-sessa, perumisessa ja vaihtamisessa oli epäselvyyksiä.

Tietämättömyys ongelmana

Ongelma on myös nuorten työelä-mätietoisuuden puutteesta. Juuri kukaan infoon yhteydessä olleista

ei ollut ensin kysynyt asiaa työpaikkansa luottamusmieheltä. Joko luottamusmiestä ei ollut tavoitettu, hänen puoleensa ei ol-lut uskallettu kääntyä, tai koko luottamus-miesjärjestelmästä ei ollut tietoa.

On tärkeää tarjota nuorille matalan kynnyksen palvelu, johon voi ottaa yhteyt-tä, kun epäilee tulleensa kohdelluksi vää-rin. Monella on pelko työnantajaa kohtaan

ja kesätyö on niin tärkeä, että siitä pide-tään kiinni huonoista ehdoista huolimatta.

Kesäduunari-infon raportissa to-detaan myös, että työelämän pelisääntö-jä tulisi saattaa nuorten tietoon entistä varhaisemmassa vaiheessa. Työelämän oikeuksien ja velvollisuuksien lisääminen peruskoulujen opetussuunnitelmaan vä-hentäisi varmasti nuorten alttiutta kohda-ta ongelmia ja lisäisi halukkuutta rohkeas-ti puuttua kohtaamiinsa ongelmiin. ■

Kesäduunari-info aukeaa toukokuussa 2013. Lisätietoja infosta: www.kesaduunari.fi.

2 9

UBIK

2 / 2 0 1 3

tekSti reettA kerÄnen | kUVitUS mArleenA lAHti

Hyvää soittoa tuutin täydeltäVili Äijö

mistä tulee näin hyvin tuotettu debyyt-

tialbumi? no pitkänsillan tältä (kallion)

puolelta tietty! tuuttimörön läpät on hyviä,

vaikka flow on usein ylimielisempi kuin

siitä nauttisi. levy on kuitenkin passiivi-

sen vastavirtaisuuden eepos sanoissa ja

teoissa. Viimeisen Hitaan chop & screw,

totuuden Zapp & roger -biitti ja tee

mitä lystäät -biisin Paris-sämpläys toimii

vanhoillekin kotipojille. levyn viimeisen

biisin kuningatar tuutin olisi voinut jättää

pois. kyllä se tuutti on jo levyn aikana

imeskelty.

tuuttimörkö - on totta

monsp records 2012

★ ★ ★ ★ ✩

Entisen miehen comeback Vili Äijö

kaikki jotka ovat kuunnelleet radiota

viimeisen puolen vuoden aikana tietävät

että mennyt mies on tämän levyn ykkös-

biisi. mutta loppulevykin pelaa, kurkien

Äänissä jopa on diskopoljenta. lainauksia

muista biiseistä kuulee siellä täällä, mutta

hyvässä hengessä ei mitään kappaletta

voi plagiaatiksi väittää, seurataan vain

musiikin tarvetta olla siellä missä sen

pitää. Hippihuilu, Dire Straits -kitara ja uu-

delleensyntynyt runomies - kaljaterassin

soundtrack on valmis. Henk.koht suosikki:

Sydänlupaus.

J. karjalainen - et ole yksin

Warner music Finland 2013

★ ★ ★ ★ ✩

Popin Grandmaster Vili Äijö

niin syntisen kuuloinen levy, että veri

melkein putoaa kun sen ottaa pois soitti-

mesta. Bowie nostattaa shown perkeleen

komeasti, ja laittaa tuulemaan. Viivoja

on helpompi vetää 2000-luvun rokkiin

kuin 70-luvulle, vaikka if you Can See me

sieltä kaikuukin. levyn puolivälin jälkeen

tulee muutama täytebiisiksi naamioitu

kappale, jotka toisella kuuntelukerralla

ovatkin levyn lempibiisit. mikäli ismo

Alangon uusin aiheutti pelonsekaisia

tunteita, on Bowie kahta pahempi - Pappa

on hengissä, ja potkii.

David Bowie - the next Day

Sony music 2013

★ ★ ★ ★ ★

Hip & SquareIlkka Hautala

Past Perfect levy on modernia in-

diesoundia kolmelta tyypiltä turku/

tampere akselilta. musiikki on rumpuko-

neen rennosti kantamaa elektropoppia.

kokonaisuus on suhteellisen koneellisen

kuuloista, mutta orgaanisuuttaan se ei

kuitenkaan kadota kun tasainen ja haa-

veileva laulu sitä laskettelee läpi keväisten

vintage maisemien. Paperfangs tarjoaa

rauhallisen kymmenen kappaleen depyyt-

tialbuminsa Solitin tuottamana. en tiedä

miten tämä aikaa kestää mutta toistai-

seksi voi vain ihmetellä miten nick trian

saakaan haaviinsa nämä laatuyksilöt.

Paperfangs - Past Perfect

2013

★ ★ ★ ★ ★

L ev y t E l o k u vat

Isältä pojalleVille Kauko

Derek Cianfrancen parin vuoden takainen

ohjaus Blue Valentine oli mainio elokuva.

Cianfrance ja ryan Gosling loistavat

myös Place Beyond the Pinesissa missä

on jotain surullista, mutta myös jotain

erittäin kaunista. Juuri tämä surullisen

kaunis maailmankuva on se mikä tekee

Cianfrancen elokuvista keskivertoa

parempaa. isät, pojat ja heidän väliset

suhteet ovat elokuvan keskiössä eikä niitä

käsitellä kevyesti. loppuun mainittakoon

ray liotta jonka tutut gangsteriotteet

eivät jätä ketään kylmäksi.

Place Beyond the Pines

ohjaus / Derek Cianfrance

Focus Features 2012

★ ★ ★ ★ ★

Sokerimiehellä tehtiin brändäysNiia Virtanen

Parhaan dokumenttielokuvan oscarilla

palkittu Searching for Sugarman on taita-

vasti rakennettu dokumentti unohdetusta

muusikosta, rodriquezista. elokuva

kuvaa salapoliisiretkeä, jonka tavoitteena

on selvittää, mitä rodriquezille todella

tapahtui.

Dokumentti etenee haastattelujen

avulla lähemmäs miestä urbaanilegen-

dojen takana. elokuvan keskiössä on

kysymys siitä, mikä tekee toisesta artis-

tista suositun ja jättää toisen myyntiluvut

nollaan.

elokuva pelaa teollisuuden

ehdoilla ja luo rodriquezille brändin,

jonka puuttuminen jätti hänet aikoinaan

tuntemattomaksi.

Searching for Sugarman

ohjaus / malik Bendjelloul

Cinema mondo 2012

★ ★ ★ ✩ ✩

Elämä menee ”Kräks!”Niia Virtanen

Särkynyt kertoo pienen kyläyhteisön

rauhan järkkymisestä raiskaussyytösten

keskellä.

tarinaa seurataan varhaisteinin

näkökulmasta. Herkkien nuoruudenku-

vausten jatkuvat, äkilliset keskeytymiset

aikuisten maailman kauheuksilla pitävät

katsojan varpaillaan. koskaan ei tiedä,

milloin jotain pahaa tapahtuu uudestaan.

Haalea värimaailma ja leikkisä mu-

siikki voivat kyynisimmille olla liikaa, mut-

ta vievät tunteellisen katsojan mukanaan

.

Särkynyt

ohjaus / rufus norris

Atlantic Film 2012

★ ★ ★ ✩ ✩

Musta maailmaJukka Vuorio

olen aina pitänyt näyttelijä mark Wahlber-

gin suorituksista todella paljon. Hän osaa

näytellä hämmentynyttä, ahdistunutta ja

epävarmaa, mutta silti aina vain eteen-

päin menevää hahmoa, jossa on sekä

sankarin että antisankarin piirteitä. toisin

sanoen hän osaa näytellä aitoa ihmistä.

myös tässä varsin synkkäsävyisessä

politiikan ja korruption maailmaan sijoit-

tuvassa draamajännärissä Wahbergin

esittämä yksityisetsivä Billy taggart on

ihanan samaistuttavan sekaisin. Hän

ryyppää, kamppailee rahaongelmien

kanssa ja riitelee tyttöystävänsä kanssa.

Siinä sivussa hän tulee kompuroineeksi

suoraan korruptioskandaaliin, mikä

lisää hänen maailmansa mustuutta

entisestään.

Broken City

ohjaus / Allen Hughes

regency enterprises 2012

★ ★ ★ ★ ✩

3 0

UBIK ARVOSTELUT

2 / 2 0 1 3

K i r j at j a n e t t i

Jumala löytyy synnistäVili Äijö

"...Annan tarinan kertoa minua. Annan

sen paljastaa minusta kaiken.... Se kertoo

jokaisen tietäni koristaneen kivenmurikan,

kuralammikon... Samaa tietä pitkin tulen

kohta kulkemaan Sarvekkaan sykkivään,

odottavaan suuonkaloon."

Harvoin tulee luettua Synnintekijän

tapaisia kirjoja. Se tulee takavasemmalta

ja tyhjentää pöydän. Sen keskiajalle

sijoittuva kertomus nuoren pappispojan

seksuaalisesta heräämisestä on onnis-

tunut rakkaustarina, rakkaustarinoille

tyypilliset ongelmat mukanaan. mutta

muutaman heikon hahmon korvaa kirjan

tarkka ajankuvaus ja kerronnan rikkaus.

Synnintekijän romantiikka on

karua ja lempeää, sen erotiikka

rujoa. Heti kirjan ensimmäisestä luvusta

lukija on sisällä milja kauniston esikoisen

juonessa: vaitonainen suomalaiskisälli

olavi Aukustinpoika saapuu Pariisiin

talvella 1425. Hänen on tarkoitus aloittaa

opiskelut Sorbonnen yliopistossa papin

ammattia varten, mutta jo pelkkä kaupun-

gin löyhkä saa hänet miltei kääntymään

porteilta. olavi löytää kuitenkin Sorbon-

nesta syyn jäädä Pariisiin: miracle de

Servières. miracle, oppipoika kuten olavi,

herättää ihailua jo ensitapaamisella.

Synnintekijä on eroottinen - häpeile-

mättä. Älä kuitenkaan odota sitomisia ja

alentumista; kirja ei ole pornoa. Synnin-

tekijän romantiikka on karua ja lempeää,

sen erotiikka rujoa. ensimmäisen osion

väkisinmakaaminen, jossa neito Beatrix

antaa periksi ryövärille ja haluilleen,

asettaa sävyn:

"miehen kalu, kuumempi kuin muu

ruumis, oli kuin nahalla peitetty härän

reisiluu. kun mies oli työntynyt hänen

sisäänsä tukahduttaen Beatrixin painol-

laan, hajullaan ja voimallaan, Beatrix koki

mitä miehen voima on, mitä valta, miehen

valta naiseen... ja naisen valta mieheen."

kirjassa käsitellään seksiä myös

toiselta kantilta. roomalaiskatolisten

pappien seksuaalinen valta nuorison ylle

ei ole aiheena ehkä tuore, mutta kirja

perustuukin nykyisen länsimaalaisen

sisäoppilaitosjärjestelmän alkujuurille.

Ahdistelevat papit jäävät muutenkin

hieman ontoksi, mutta herättävät kuiten-

kin ajatusta. onko homoseksuaalisuus

oikein? kyllä, niin vanhemmat papitkin

sanovat, se on oikein kun vanhempi

"opastaa" nuorempaa. mutta rakkaus

kahden miehen välillä on syntistä. mitä

hän, tuleva pappi, voisi tehdä tilanteessa

jonka hänen uskonsa kieltää?

olavin sepustettuja muistelmia on

ilo lukea. Ainoat töyssyt ovat lainasanat

ja kirkkojargoni. kun kaunisto haluaa

revitellä, käyttää hän kirpeää ironiaa,

vaihtelevin tuloksin. olavi on suuren

osan ajastaan identiteettikriisin keskellä.

Pariisin katuja täyttävät köyhät, kurjat ja

saastaiset. on miehiä jotka pukeutuvat

naisiksi, ja olavikin hyvin tietää, että se

on rikos ja synti. olavin on helppo inhota

muiden pakanallisuutta, mutta vaikea

tulla toimeen oman syntinsä kanssa.

Juuri olavin synti on hänen suuri

ajava voimansa.

milja kaunisto - Synnintekijä

Gummerus 2013

308 s.

★ ★ ★ ★ ★

Helsinki 1984 Jukka Vuorio

minusta rikosromaani on tylsä ja hieman

vaivaannuttava kirjallisuuden laji,

enkä odottanut ilolla tähän miettisen

uusimpaan kirjaan tarttumista. toisaalta

pidän miettien aiemmasta tuotannosta.

Ja pidän myös 80-luvusta, millä kirjan

päähenkilö markus imatra elää.

markus imatra on kolmekymppinen

tyhjäntoimittaja, joka löytää itsensä täysin

yllättäen vieraasta maailmasta. Se vieras

maailma tosin sijaitsee Helsingissä,

mutta sellaisten ovien takana, jotka eivät

tavallisille tallaajille aukea. Hitaasti esiin

paljastuu sisällissodan aikoihin asti ulot-

tuva tarina kolmen suvun vihanpidosta.

nautittavan hitaasti etenevä romaani

sai minut tarkistamaan kantani rikoskirjoi-

hin. tämähän onkin hyvä.

mikäli olen oikein ymmärtänyt, saam-

me nauttia markus imatran seikkailuista

suunnilleen tästä ikuisuuteen, sillä miet-

tisellä ja kirjakustantajalla on sopimus jo

useista jatko-osista. Ja hyvä niin!

kimmo miettinen – Sukuviha

like 2013

350 s.

★ ★ ★ ★ ✩

Pimeät läpät Ilkka Hautala

edward Gorey oli jo eläessään legenda

ja on suorittanut kuvittajana massiivisen

uran. kyseessä on sinänsä historiallinen

julkaisu, sillä suomennoksia ei ole Goreyn

tarinoista vielä tehty. kirja sisältää 8 valit-

tua tarinaa vuosien varrelta. Jos Goreyta

ei tiedä, niin kyseessä on kuumehou-

reenomaisia mykkäelokuvavaikutteisia

kuvasarjoja joiden seurana on usein lap-

sekasta riimittelyä. kokonaisuutena kirja

on informatiivinen läpileikkaus Goreysta.

runojen suomennokset jättivät kuitenkin

toisinaan hieman toivomisen varaa.

edward Gorey - Sekopäiset serkukset ja

muita tarinoita

Huuda Huuda 2012

200 s.

★ ★ ★ ✩ ✩

Kaiku menneisyydestäIlkka Hautala

Fadang on jopa sivistävä aikamatka

70-luvun keskisuomeen. Jari Peltosen

kertojaääni liittää lukijan menneisyyteen

huvittavin kuvituksineen ja saa meidät

ymmärtämään että Beaverin farkut olivat

joskus yhtä kova juttu kuin älypuheli-

met nykyään. kirja koostuu hauskoista

pienistä tarinoista, enkä varsinaisesti

sarjakuvaksi tätä kutsuisikaan. oikeas-

taan tuntuu siltä että Peltonen olisi voinut

kirjoittaa jopa novellikokoelman nuoruu-

destaan, mutta onhan tämmöinenkin

määrittelemätön muoto aika hauska.

Jari Peltonen - Fadang

Arktinen banaani 2012

sivut 127

★ ★ ★ ✩ ✩

Härskiä läppääAtlas Saarikoski

Vuoden siistein netti-ilmiö on kolmen

maahanmuuttataustaisen nuoren jäbän

perustama troll Pakolaiset fb-yhteisö.

Satiiria skarpisti käyttävä pakolaisläppää

heittävä sivusto nauraa suomalaisten

ennakkoluuloille ja pistää niitä poikki,

halki ja pinoon 6 -1(2011 kultaa! SUAmi!).

on muuten aika hauskaa läpändeeros-

ta siellä! Sivuilta on bannittu jo tuhat

käyttäjää. käyttäydy kiltisti, kun trollaat

menemään. Jooko?

troll pakolaiset

Verkkosivut: www.facebook.com/

★ ★ ★ ★ ★

3 1

UBIKARVOSTELUT

2 / 2 0 1 3

Oinas 21.3. - 19.4

elämässäsi on meneillään paljon mysti-

sempi ajanjakso kuin saatoit arvella.

kuuletko jo rukouskellojen kilkkeen

korvissasi ja sieraimissasi suitsukkeen

tuoksun? tänä kesänä sinun tulee val-

mistautua toismaailmallisiin kohtaamisiin

astraaliolentojen kanssa, jotka tervehtivät

oinaan tähtimerkin lapsia. muista pitää

tuntosarvet pystyssä, kolmas-silmä avoin-

na ja reseptorit herkkinä, sillä olennot

saattavat esiintyä valeasuissa kesähel-

teellä. kesä on sinulle myös otollisinta

aikaa uuden oppimisen suhteen.

Heinäkuussa marsin ohittaessa

venuksen on suositeltavaa pukeutua

punaiseen. tämä helpottaa astraaliolen-

tojen kontaktin ottoa, koska punainen väri

yhdistettynä auringon valoon korostaa

aurasi väriä jolloin rinnakkaistodellisuu-

desta käsin sinut pystytään havaitsemaan

muitta mutkitta.

kiinnitä myös erityisesti huomiota

ympärillä olevien ihmisten aurojen väräh-

telyyn sekä värisävyihin. Vältä korkean

värähtelyn olentoja sillä ne voivat nään-

nyttää sinut ja suistaa jopa hermoromah-

duksen partaalle. muista myös välttää

ruskeita auroja.

raha: UnoHDA rAHA! Voit sitten

mietiskellä rauhassa suhdettasi tuohon

maailmaa henkisesti köyhdyttävään

turhakkeeseen, kun olet ensin selvittänyt

elämäsi todellisen tarkoituksen.

rakkaus: opit rakastamaan itseäsi ja

kanssaolentoja tasavertaisesti.

Härkä 20.4. - 20.5.

Sirius paistaa tänä kesänä kirkkaampana

kuin koskaan läkähdyttäen sinut henki-

hieveriin. Jos olet tähän asti haaveillut

kesätöistä, niin nyt kannattaa haaveilla

mieluummin vaikka viileistä hedelmistä.

Ajattelepa: Banaani, mango, Persikka,

rypäleet. mitäs sanot? Aivan! Juuri tästä

syystä keskitä kaikki ajatuksesi hedelmiin

ja niiden pirskahteleviin olemuksiin.

Vastoinkäymiset syöt suuhusi kuin

rypäleet. kun voitat elämässä syöt voiton

banaanin!

Jos jokin asia kaihertaa mieltäsi,

visualisoi se, piirrä se paperille, kiinnitä

paperi seinään. Pura mielen kaiherrus

hivelemällä hedelmillä paperille visualisoi-

maasi kuvaa. tämän jälkeen kuori hedel-

mät, lämmitä hedelmiä polvitaipeissasi.

lausu ääneen epäkohdat universumille,

lyö kämmenesi yhteen pitäen edelleen

hedelmiä taipeissasi. tämän jälkeen syöt

hedelmät ja toivotat jäähyvästit mieltäsi

painaville asioille. Vatsahapposi polttavat

epäkohdat pois ja voit taas jatkaa estee-

töntä kulkua kohti sulamispistettä joka

liuoittaa meidät kaikki osaksi ikuisuutta.

olet syntynyt onnellisten tähtien alla,

joten nyt ei ole aikaa tuhlattavaksi.

meloni on tähtimerkkisi voimahedelmä.

raha: käytä rahasi fiksusti. Hedelmien

kohdalla älä säästele!

Pakkaus: Vältä pakkausjätettä, älä osta

yksittäispakattujahedelmiä.

Kaksoset 21.5. - 20.6.

Sinun tulee kesällä pohtia elämääsi koko-

naisuutena. mieti elämäsi käännekohtia,

tee niistä tarkka kaavio jonka pohjalta voit

rakentaa elämällesi yhtä vakaan pohjan

kuin muinaisten pyramidien valmistajat

rakennelmiinsa kehittivät. tällöin järistys-

ten sattuessa elämässäsi voit aina luottaa

siihen että tiput takaisin jaloillesi.

tuleva kesä voi myös antaa sinulle

avaimet kevyempään elämäntapaan,

joka estää solujasi vanhenemasta ja

voit löytää ikuisen elämän salaisuuden.

Saattaa myös olla että kiinnostut autoista,

mutta älä anna sen johtaa sinua harhaan,

sillä kaikki se tapahtuu vain siksi, että

tulet rakentamaan dematerialisointi

laitteen jolla ihmiskunta pystyy toimimaan

mutkattomammin ja ekologisemmin

tulevaisuudessa.

kesän voimamateriaalisi on teräsvilla.

Pienet palaset kainalohin kesähelteellä

auttavat pitämään aistisi terästettyinä.

raha: taloudelliset huolesi ovat mennyttä

keksintösi ansiosta. tulet saavuttamaan

taloudellisen riippumattomuuden. mutta

maltti on valttia, muista että kaikki ei

tapahdu yhdessä yössä.

rakkusa: Jos sinulla on kaksonen nimeltä

rakkusa olet ainutlaatuinen ihminen.

teetä nahkaiset saappaat palkinnoksi.

Rapu 21.6. - 22.7.

ravun elämä tulee tänä kesänä olemaan

yhtä ruusuilla tanssimista. tosin on suh-

teellista pitääkö asketismia ja selibaattia

ruusuilla tanssimisena, sillä sitä tulee

kesäsi olemaan. Heitä silinterisi hattuhyl-

lylle ja käy risti-istuntaan meditoimaan.

neptunus on otollisessa suhteessa

aivojesi värähtely taajuuteen. Voit jo

tuntea totaalisen pidättäytymisen kutinan

jalkapohjissasi. loppukesästä voit

purkaa varastoituneen energiasi ihmisiin,

sekä luoviin harrastuksiin, esimerkiksi

tanssimiseen, puuhun kiipeämiseen tai

juoksukilpailuihin villikoirien kanssa.

Joku saattaa tarvita sinun neuvojasi

yritysmaailmassa, katkaise välit välittö-

mästi tähän ihmiseen riippumatta hänen

statuksestaan elämässäsi. lähetä hänelle

kirje jossa lukee: "elämää jos etsit, et

löydä."

katkaise myös kaikki muut turhat ih-

missuhteet jotka koettavat hyötyä hyvistä

energioistasi tavalla tai toisella.

Vietä aikaa paljon yksin mietiskellen

ja uhraa aikaasi vain ja ainoastaan ihmi-

sille joiden avulla voitte rikastuttaa toinen

toistenne tietämystä.

raha: - - -

rakkaus: kumpuaa sisältäsi ja värjää

ympäristösi sateenkaaren värein.

Leijona 23.7. - 22.8.

käyttäydyt kuin mikäkin viidakon kunin-

gas. elämäsi vaikuttaa noudattavan tätä

nykyä hieman liian vähän viidakon lakeja.

olet edelleen osa luontoa, muista se.

Saturnuksen liikkeet vaikuttavat

kesääsi odottamattomalla tavalla, sillä

tapaat leijonankesyttäjän. leijonankesyt-

täjä saa sinut polvillesi ja janoamaan

ihmeellisiä asioita joiden nimiä et edes

tiennyt ennen tätä, ellet olisi nopeasti

kipittänyt kirjastoon ja käynyt lukemassa

tietosanakirjaa kohdasta: transenden-

tiaalinen käpyrauhaspenetraatio. tämä

lupaa leijonalle erittäin hyvää. Voit nyt

kytkeä mielesi off-asentoon ja antaa

astraaliruumiisi liplattaa tuuliajolla kos-

moksen valtameressä.

S uu r i ja maht ava ke sähoro skooppi

3 2 2 / 2 0 1 3

tekSti JA kUVAt XiBAlBA DAViD

Ubikin oma astrologi ennusti mitä tuleva suvi tuo tullessaan.

raajat: Heiluta ilmassa, niinkuin et juuri-

kaan välittäisi.

rakkaus: kesällä olet altis rakkaus-sä-

teille. Jos haluat välttää ne, pukeudu

alumiinifoliolla vuorattuun pilkkihaalariin,

se tepsinee.

Neitsyt 23.8. - 22.9.

kesä - Pidätkö kesästä?

tänä kesänä lintu tulee ulosta-

maan päällesi. koska uloste on peräisin

tuntemattomasta trooppisesta lintulajista,

takkisi takavarikoidaan ja kiikutetaan la-

boratorioon tutkimuksiin. Uloste paljastuu

syövyttävämmäksi kuin akkuhappo ja

uuden takin hankinta olikin jo aiheellis-

ta, vai mitä? Seurauksena tästä joudut

ostamaan uuden kesätakin ja miettimään

suhdettasi lintuihin aivan uudelta kantilta.

raha: -129e (uusi takki)

rakkaus: eläimet, erityisesti linnut.

Vaaka 23.9. - 23.10.

Joku koettaa talloa oikeuksiasi, tee

hommasta heti loppu. kerro tälle mui-

naisjäänteelle ihmisten tasa-arvosta ja

maailmanrauhasta niin selkokielisen ym-

märrettävästi, että teistä tulee välittömästi

toistenne ymmärtäjät. tämän jälkeen

voitte halata toisianne lihaksikkailla käsil-

länne ja tuntea kuinka olette yhtä.

Vaa'an kesäsuunnitelmat saattavat

mennä uusiksi kun toukokuun loppu-

puolella neptunus on yllättäen linjassa

merkuriuksen kanssa. Voit koettaa juoda

kristallivettä, mutta tuskin auttaa. Jos olet

aikeissa ostaa tai ostanut jo ulkomaan-

matkan, vaihda se mieluiten puiseen

lipastoon. lipasto tai muu objekti tulee

olemaan loppuelämäsi ajan sinulle suurin

voimaesine jonka tykö voit aina mennä

jos maailmantuska harteitasi painaa.

mikä ikinä tuo esine onkaan, muista aina

kantaa sitä taskussasi kaikkialle. lipaston

voit sitoa narun päähän ja vetää perässä-

si. muista että kesän jälkeen tulee syys.

onhan harava jo hankittu?

raha: Alat käyttää syksyn lehtiä valuutta-

na. kesän olet täten melko PA.

rakkaus: on sinusta katsottuna kaikkialla

Skorpioni 24.10. - 22.11.

kosmisten tuulten suunta tähtikuviotasi

kohden enteilee kiehtovaa ajanjaksoa

elämässäsi. oletko sinkku? Pidätkö

hardrockista? kesän festivaalit tyydyttä-

vät musiikin nälkäsi ja saatat myös löytää

ihmisen tyylisen olennon telttasi vierestä,

oksentamasta sappinesteitään uusille

jalkineillesi.

tiesitkö että maailmankaikkeus

laajenee jatkuvasti? Sanooko nimi Vesa

keskinen mitään? entäpä Scorpions?

niin, arvasin. tee pyhiinvaellusmatka

keskikesällä tuurin kyläkauppaan. Siellä

saatat hyvinkin ymmärtää millaisien arvo-

jen varaan et halua elämääsi rakentaa.

Skorpionin tähtikuvio on niin kaunis,

että voisit tatuoida sen naamaasi ja alkaa

vaikka kylähulluksi. mutta hillitsehän

hoppusi! Sitä ennen sinun täytyy selvittää

mitä tuleva kesä tuo tullessaan.

raha: olet lady Fortunan suosikki, syydä

kaikki rahasi mitä turhimpiin peleihin.

mutta muista lady Fortuna on viekas,

joten syytä itseäsi jos päädyt rutiköyhäksi.

rakkaus: rakkaus rintamalla amorin

nuolet lävistävät pohkeesi ja siksi sinun

on hiukan vaikea kävellä. Skarppaa.

Pitämällä ajatuksesi Venuksessa pystyt

ehkä hiukan auttamaan tilannetta, mutta

vain sen verran että kykenet kävelemään

kadulla ilman että sinut viedään poliisin

huilimisosastolle.

Jousimies 23.11. - 21.12.

Jousimiehen elementissä joudut ehkä

joustamaan kesän tullen hiukan liikaakin.

Jos työpaikallasi esitetään vaatimuksia

jotka tuntuvat ns. "joustolta", irtisanou-

du välittömästi! Älä epäile hetkeäkään.

työn teko ei ole sinua varten. Parhaiten

sovit omavaraistalouden avulla eläväksi

mökkihöperöksi joka juttelee kanoilleen

päivät pitkät. mikäli päätät toimia tällä

tavoin, kouluta kanaset ääntelemään

mieleiselläsi tavalla ja tämän jälkeen

rekonstruoitte yhdessä kanojen kanssa

mahtavia versioita vanhoista Bossanova

klassikoista reseptillä: Panhuilu - Säestys,

kanat - Solistit.

konsepti tulee olemaan niin aseista-

riisuva että esiinnytte kanoinenne ympäri

maailmaa täysille konserttisaleille. tulette

myös voittamaan nobelin-rauhanpalkin-

non. eikä siinä vielä kaikki, sillä palkin-

nonjakotilaisuudessa tapahtuu kummia.

Juuri kun martti Ahtisaari on ojentamassa

teille palkintoanne, repeää salin katto irti

ja sini-vihreän lasersäteen saattelemana

gaala-iltaan saapuu kosmisen koira-

neuvoston varapresidentti, joka pyytää

lupaa saada luovuttaa palkinnon teille,

ei rauhapalkinnon vaan galakseja yhdistä-

vän toiminnan johdosta pellavaisen näky-

mättömyysviitan. kieltäydyt, koska et olisi

ottanut myöskään vastaan nobelia, sillä

et ole saanut selvää vastausta kanoilta

ovatko he valmiita palkinnon vastaanoton

jälkeiseen mediariepotukseen. Poistutte

paikalta salamavalojen räpsyessä, yleisö

hurraa. Sillä välin tilaisuuteen livahtanut

likinäköinen agentti syö pöydältä nobelin

palkinnon luullessaan sitä mikrofilmika-

meraksi, yleisö taputtaa edelleen, agentti

valitettavasti ei. Hän tukehtuu.

Jos kaipaat apua tässä hankkeessa

niin voin kyllä jättää nämä astrologin

hommat sikseen ja autella vaikka siinä

maatilan rakentamisessa ja muutenkin.

kuulostaa niin mielenkiintoiselta. tosiaan

semmosta vielä, että jos olet nousevalta

merkiltäsi Skorpioni, sitten tämä ei vali-

tettavasti päde sinuun. Siinä tapauksessa

tulee aika lailla perus kesä. kärpäsiä ja

uimista.

raha: Sitä tulee ja sitä menee. Jos haluaa

paljon, kannattaa satsata osakkeisiin.

rakkaus: Sitä saa mitä tilaa, tilasit sitten

pizzan?

Tiesitkö että maailmankaikkeus laajenee jatkuvasti?Sanooko nimi Vesa Keskinen mitään?

3 3

UBIK

2 / 2 0 1 3

Käärmeenkantaja 29.11. - 17.12.

rauhassa kantelet käärmettä. ei mitään

hämminkiä.

raha: ei tarvi, kärmes riittää.

rakkaus: rakastat käärmettäsi. muista

kantaa nätisti.

Kauris 22.12. - 19.1.

taivaalla näkyvän kauriin tähtimer-

kin avulla eräskin latvialainen Valerij

rybaljowick voitti kanadassa järjestetyt

suunnistuksen maailmanmestaruus mit-

telöt vuonna 1974. omien kertomustensa

mukaan suunnistaja oli jo luovuttamai-

sillaan, kun oikaistuaan rämeikön halki,

oli löytänyt itsensä suosta joka ahnaasti

jokaisella rimpuilu kerralla hotkaisi häntä

syvemmälle kitansa uumeniin. kainaloita

myöten upponneen Valerijn oli jo vaikea

hengittää. Hän oli heittänyt kaiken toivon-

sa ja rukoillut perheensä puolesta, mutta

samaisella hetkellä hän näki rämeikössä

puun takaa kurkkivan kauriin. Valerij koetti

kutsua kaurista lähemmäs. kauris tuijotti

katse värähtämättä suohon uppoavaa

suunnistajaamme. Valerij huusi kauriille

"nyt tänne sieltä ja sassiin! mää hukun!"

jonka saattelemana kauris pinkaisi

pakoon. Hän oli aivan yksin, viimeinen

oljen korsikin oli hätistetty agressiivi-

sella käytöksellä tiehensä. tässäkö oli

tarinani viimeinen näytös Valerij mietti

ja käänsi katseensa kohti taivasta. Hän

näki silmissään kauriin tähtimerkin ja

lausui sille sanat sydän täynnä katumusta

ja kunnioitusta: "olen pahoillani että

purin ahdinkoani sinuun oi suur kauris,

annathan anteeksi, mun mentävä nyt

on." Valerij sulki silmänsä ja veti keuhkot

täyteen happea, viimeisiä kertojaan. Hän

oli jo leukaansa asti mudassa. korvis-

sa kuului enää vain vieno tuulen vire,

kaukainen helmipöllön huhuili ja pieni

rasahdus.. Ja samassa tarrasivat kauriin

vahvat sarvet Valerijn pusakan huppuun

ja alkoivat vetämään häntä ylös suonsil-

mästä. Valerij päästi suustaan mutaisen

huudon "AAAAiiiiiiiiirrrrGGGHHH!" ja

kauris jatkoi kiskomistaan.. Vielä vähän...

ja Plop! Valerij oli kuivalla maalla. kauris

tuli Valerijn viereen ja hengitti tämän

korvaan lämmintä höyryä, nuolaisi vielä

otsalampun puhtaaksi ja loikki sitten

tiehensä. Valerij keräsi hetken voimiaan ja

lähti jälleen suunnistamaan sydän täynnä

elämäniloa. Hän mietti vaimonsa läm-

mintä syliä ja lastensa remakkaa naurua

juostessaan kohti maalia. Valerij odotti

olevansa viimeisellä sijalla, mutta vastoin

kaikkea todennäköisyyttä hän voittikin

koko kisan. Vielä tänäkään päivänä ei ole

varmuutta siitä oliko tämä tapahtuma vain

nestehukasta johtuvaa hallusinaatiota vai

tapahtuiko kaikki oikeasti? mene ja tiedä.

Sinä hyvä tähtilapsi voit ylpeänä

kantaa tätä kauriin urheutta ja olla oman

elämäsi voittaja..

raha: ok.

rakkaus: ok.

Vesimies 20.1. - 19.2.

kuihdut silmissä kuin rusina, tuo viini-

rypäleen syövyttävää makeutta täynnä

oleva raato. Pieni neuvo - kannattaa

juoda vettä, ja paljon. Jos omistat kuuki-

ven tiputa se vesilasiisi ja anna olla yön

yli, tämä tasapainottaa veden kosmista

olemusta. nauti vesi aamulla ja näe peilis-

tä kuinka elämä palaa kasvoillesi, hehku

kuin rypäle.

Saattaa myös olla että joku eläin kai-

paa apuasi, älä emmi, vaan mene ja anna

sydämesi johdattaa sinua toimimaan

oikein. kaipaat myös pientä sutinaa? Siitä

vaan, mene ja sutise, ei se mihinkään

planeettojen asentoihin liity.

orionin vyö on tähtitaivaalla sellai-

sessa kulmassa tähtimerkkiisi nähden

että paha kyllä sanoa yhtään mitään. Voi

olla että sataa, voi olla että paistaa?

Voit koittaa kesän tullen asentaa

suuhusi sanan ananasakäämä ja käyttää

sitä kaikkien inhottavien kirous sanojen

tilalla. Se olkoon mottosi kesällä. tulet

sen avulla pääsemään yhteiskunnassa

asemaan jota kadehtivat niin ihmiset

kuin eläimetkin. Voit heinäkuun tienoilla

vaihtaa sanan kellertävämpään muotoon

bananasakäämään ja havaita kuinka

se romuttaa kaiken ympärilläsi olevan

atomeiksi. tällöin voit vaihtaa takaisin al-

kuperäiseen sanontaan ja aloittaa jälleen-

rakentamisen. Voima ja valta humalluttaa,

eikö? muista käyttää vastuullisesti vaiku-

tusvaltaasi. Äläkä anna itsekkyyden ottaa

ohjaksia iljettäviin sinertäviin käsiinsä.

raha: no sitähän riittää maailmassa,

mistäs sulle saatais?

rakkaus: tärkeämpää kuin mikään muu

ja sitähän sinulla riittää oikeasti.

Kalat 20.2. - 20.3.

Saatat olla elämän tilanteessa jossa

tunne on vastaava kuin kaloilla kalatis-

kissä, niin sanotusti ei kiva! Joku hipelöi

selkääsi kumihanskat kädessä, kääntelee

ja kutittelee kylkiäsi inhottavasti. näet la-

sin takana sinua katselevan olennon joka

ei tunne lainkaan myötätuntoa ja aikoo

syödä sinut elävältä. Hän ei tiedä että

ainostaan pyörryit kun kalastajan perkele

löi pampulla päähän. HerÄÄ!!! tämä on

painajaisunta.

Planetaariset linjat on nyt kyllä

sekaisin kuin siimat miljoonapilkissä kon-

sanaan. nibirun lähestyminen nostattaa

kalojen karvat pystyyn jo toistamiseen

tänä vuonna ja nouseva titan enteilee

hirvittävää ruuhkaa rakkaus rintamalla,

koetahan kestää.

kalojen tulisi olla keskikesästä hie-

man aloillaan sillä lämpimimpään aikaan

saattaa tulla vähän hiki.

kesäinen elämän tyylisi saattaa

herättää heikoissa ihmisissä kateutta. Älä

anna sen häiritä.

raha: 20e

rakkaus: rakkautta on yhtä lailla kuin

kaloja meressä. Aivan ihanaa megarak-

kautta, nauti siitä!

Bonari vinkki kesälle:

Kosminen

kyklooppi kuiskaa

vielä tähtisumunsa

keskeltä pienen

kesä-yllärin: "Uikaa

kesällä, se on

ihanaa." ■

Orionin vyö on tähtitaivaalla sellaisessa kulmassa tähtimerkkiisi nähden, että paha kyllä sanoa yhtään mitään. Voi olla että sataa,

voi olla että paistaa?

3 4 2 / 2 0 1 3

Jyrki nissinen - kaljaritari

3 5

UBIK

2 / 2 0 1 3

Oletteko koskaan kuvagooglanneet sanan opintotuki? Kokeilkaapa. Tu-lokseksi saatte sekalaisen joukon

kuvia, jotka kuvastavat opintotukikes-kustelua. Toistuvia kuvia ovat esimerkiksi opiskelijat osoittamassa mieltä, tyhmät tai ahneet (usein myös molempia) poliitikot vaatimassa muutoksia ja säästöpossut tai tonnikalapurkit, kuvastamassa opintotuen riittämättömyyttä.

Olipa sinun mielikuvasi opintotu-esta mikä tahansa, sinun täytyy muistaa vain yksi asia. Opintotuki ei parane, jollet sinä niin halua. Vaikuttamistyö paremman opiskelijoiden huomisen puolesta alkaa aina opiskelijoista ja päättyy aina opis-kelijoihin. Sinä voit vaikuttaa siihen, mitä mieltä Suomen hallitus on opintotuesta.

Toisen asteen opintotuki kohtelee opiskelijoita

epäreilusti.

Toisen asteen opintotuki kohtelee opiskelijoita epäreilusti. Jos vanhempien tulot ovat enintään 41 809 euroa vuodes-sa, opintotuki maksetaan opiskelijalle täysimääräisenä. Opintotukea ei saa lain-kaan, mikäli vanhemmat tienaavat yli 61 000 euroa vuodessa. Tämä vaikuttaa hei-kentävästi ainakin yli 20 000 itsenäisesti asuvan opiskelijan opintotukeen.

Ammattiin opiskelevat asettivat ke-väällä 2012 askelmerkit opintotuen paran-

tamiseksi seuraavasti: ”On poistettava vanhempien tuloi-

hin perustuva opintotuen tarveharkinta alle 20-vuotiailta opiskelijoilta. Ensimmäi-seksi tarveharkinta on poistettava itse-näisesti asuvien opiskelijoiden kohdalta.” Tätä vaatimusta on kovalla paineella viety eteenpäin.

Hallitus perusti työryhmän uudis-tamaan opintotukea. SAKKI:n edustajana pääsin vaikuttamaan suoraan esityksiin siitä, miten opintotukea tulisi korjata. Ongelmaksi muodostui pian työryhmän toimeksianto. Opintotukea oli tarkoitus uudistaa siten, että se ei maksaisi valtiol-le mitään. Vähimmäistavoitteemme oli kuitenkin lieventää täysi-ikäisten opiske-lijoiden ahdinkoa 10 – 35 miljoonan euron edestä.

Työryhmän tulos jäi laihaksi. Vaikka opiskelijajärjestöjen yhteisesti neuvoteltu ehdotus sai tukea, se ei edennyt työryh-män yhteiseksi esitykseksi saakka. Vuo-rossa oli siis poliittinen vääntö. Hallituksen sisällä oli ristiriitoja siitä, mitä opintotuelle tulisi tapahtua.

Tärkeäksi kääntöpisteeksi muodos-tui yli 6000 opiskelijan mielenosoitus Hel-singissä. Mielenosoittajat vaativat, että luvatut asiat pidetään, ja että opintotukea ei leikata. Tapahtumaan osallistui sato-ja ammattiin opiskelevia ympäri Suomea. Mielenosoitus oli erittäin tärkeä, koska se näytti opiskelijoiden kiinnostuksen omaan toimeentuloonsa.

Pian mielenosoituksen jälkeen hal-lituksen kehysriihessä päätettiin korottaa vaiheittain vanhempien tulorajoja sekä

parantaa opintotuen käyttöä päätoimisen opiskelun tukena. Toisen asteen opiskeli-joille on luvattu lisää tukea yhteensä noin 18,6 miljoonan euron edestä. Tämä on hui-kea saavutus vaikeasta taloudellisesta ti-lanteesta huolimatta.

Opintotuessa riittää tämän jälkeen vielä paljon parannettavaa. Esimerkik-si 17-vuotiaiden opiskelijoiden asema on huolestuttava. Tämän vuoksi on tärkeää, että opiskelijat osallistuvat liittokokouk-seemme ensi vuoden keväällä, jolloin voimme yhdessä päättää seuraavista as-kelista toisen asteen opintotuen paranta-miseksi. ■

Opintotukeen nyt tulevia muutoksia:

1.8.2014:- Opintotuki sidotaan indeksiin. Toisin sanoen, jos ruokakassin sisältö kallistuu, opintotuki nousee. •Itsenäisesti asuvien 18-19-vuotiaiden vanhempien tulorajoja korotetaan 30 %:lla.•Selkeytetään toisen asteen tukiajan las-kentaa siten, että opintotuki myönnetään, mikäli opiskelijalla on yli 18 päivän ajan opintoja kalenterikuukaudessa. Samalla luovutaan puolen kuukauden tuesta am-mattiin opiskelevilla.

1.1.2016:- On määrä korottaa 18-19 vuotiaiden vanhempien tulorajoja 13 %:lla.Lisäksi korkea-asteella parannetaan opin-tolainan käyttökelpoisuutta ja edistetään nopeampaa oppimista.

Opi ntot uen pa rant am i nen lähte e opi skel i joi st aToisen asteen opintotukea onnistuttiin vihdoinkin korjaamaan oi-

keaan suuntaan. Riittävän toimeentulon takaavaan opintotukeen on kuitenkin vielä pitkä matka.

Jussi-Pekka rode työskentelee SAkkin väsymättömänä edunvalvonta-asiantuntijana.

3 6 2 / 2 0 1 3

tekSti JUSSi-PekkA roDe | kUVAt mArleenA lAHti

SAKKI ry:n opiskelevat jäsenet, joilla on SAKKIn voimassaoleva opiskelija-kortti, on vakuutettu Turvassa jäsen-

vakuutuksella, joka on vapaa-ajan matkus-tajavakuutus koti- ja ulkomaanmatkoille. Vakuutus sisältää myös vapaa-ajan tapa-turmavakuutuksen pysyvän haitan varal-le. Vakuutus on jäsenetu, jonka SAKKI on maksanut puolestasi.

Matkustajavakuutus on voimas-sa Suomesta ulkomaille tehtävillä va-paa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajan koti-maanmatkoilla, jotka ulottuvat vähintään 100 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Matkustajava-kuutus ei ole voimassa edellä mainittujen paikkojen välisillä matkoilla. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta kestävillä matkoilla. Vakuu-tus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa eikä ehdoissa mainituissa urheilulajeissa.

Matkustajavakuutuksesta korva-taan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman ai-heuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Va-kuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumis- tai keskeytymiskuluja. Mat-

kustajavakuutus ei sisällä matkatavara-vakuutusta, mutta kannattaa tarkistaa, sisältyykö matkatavaravakuutus kotiva-kuutukseesi. Hae todistus ennen matkaa-si Turvasta.

Voit hakea matkavakuutustodis-tuksen Turvan toimipaikasta. Saat sen näyttämällä voimassaolevaa kuvallista SAKKIn opiskelijakorttia. Lähimmän Tur-van toimipaikan osoitteet löydät kätevästi internetistä osoitteesta www.turva.fi.

Matkavakuutustodistus kannattaa pitää aina mukana. Näin hoitava laitos voi todeta, että asiakkaalla on voimas-saoleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Hoitolaitos perii normaa-listi syntyneet kustannukset suoraan va-kuutusyhtiöstä. On hyvä varautua siihen, että kulut joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuu-tusyhtiöstä. Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, säilytä kuitit ja lähetä ne va-hinkoilmoituksen mukana Turvaan.

SOS auttaa

Mikäli hoitolaitoksen kanssa syn-tyy ongelmia, ota yhteyttä todis-tuksessa mainittuun SOS:iin, joka

on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”hälytys-keskus”. Toimistossa on ympärivuoro-kautinen päivystys ja siellä tunnetaan myös SAKKIn vakuutus. Toimistosta annetaan tietoja vakuutuksen sisällös-tä ja he antavat myös ohjeet, miten ky-seisessä tapauksessa pitäisi menetellä. SOS palvelee suomen kielellä.

Lisätietoja

Tarkempaa tietoa jäsenvakuutuk-sesta löydät SAKKIn internetsi-vuilta osoitteesta www.sakkinet.

fi. Sivuilla on Turvan linkki, jota näpäyt-tämällä pääset Turvan SAKKIa varten räätälöimään vakuutussivustoon. Si-vuilta löydät muun muassa vakuutus- ehdot ja tietoa Turvan sakkilaisille myöntämistä vakuutusalennuksista.

Kati Iharanta/Turva

SAKKI on kuluneen vuoden aikana pa-nostanut erityisesti järjestön sisäisen jaostotoiminnan kehittämiseen viime

liittokokouksen tavoitteiden mukaisesti. Aktiivisen ja suuren edunvalvontajaoston rinnalle toivottiin myös toisia erikoistunei-ta jaostoja, joiden toimintaan ammattiin opiskelevat voisivat ottaa osaa ympäri maata.

Kulttuuri- ja viestintäjaoston alus-tavassa suunnittelukokouksessa tammi-kuussa mietittiin, minkälaista toimintaa jaosto voisi järjestää. Suuntaviivaksi toi-minnalle asetettiin toiminnalliset tutus-tumiskäynnit joiden kohteina voisivat olla esimerkiksi lehtien toimituksissa vierai-lut, valokuvanäyttelyt, museot, suuret konserttisalit tai isot nuorille suunnatut kulttuuritapahtumat. Ensimmäisellä ta-paamiskerralla haluttiin kuitenkin käydä katsomassa mitä kaikkea nuoret voivat harrastaa kulttuuriin ja mediaan erikois-tuneessa 15-29-vuotiaiden t o i m i n t a k e s -k u s h a P e s s a , Helsingissä.

Maalitusseja ja mahdollisuuksia

Hapessa meidät otti vastaan toimin-takeskuksen katutaideasiantunti-ja a n t t i s a l m i n e n . Pitkän uran

graffitin ja nuorisotyön saralla tehnyt Sal-minen kuljetti ryhmäämme läpi toiminta-keskuksen tiloja. Pääsimme tutustumaan

muun muassa Hapessa toimivaan nuorten teatteri Narrin näyttämöön, videotyötiloi-hin, äänitysstudioon, sekä useisiin lep-poisan oloisiin huoneisiin joista erityisesti mieleen jäi löhöämään houkuttelevat säk-kituolit. Ison nuorisotilan pitkillä käytävillä oli päiväsaikaan hiljaista ja saimme verk-kaisesti kuljettua läpi ison osan talosta tiukasta aikataulusta huolimatta. Talon tilojen käyttö on helsinkiläisille nuorille ja järjestöille pääosin maksutonta, mutta lä-hes kaikki kuuluu varata etukäteen.

Hapen toimintaidea poikkeaa taval-lisesta nuorisotilasta sillä, ettei sinne ole tarkoitus tulla vain hengailemaan, vaan nimenomaan tekemään. Opimme, että Hapessa pystyy tekemään melkein mitä vain. Paikassa voit sekä äänittää ammat-timaisen musiikkialbumin että kuvata hit-tisinglesi musavideon siihen päälle. Sinun täytyy vain sopia siitä Hapen ohjaajien kanssa, että miten ja milloin. Tällä tavoin Hapen ideana onkin muista nuokkareista poiketen tarjota pitkäaikaisia ja sitoutu-mista vaativia projekteja nuorille.

Osana Hapen toimintaa ovat erilaiset leirit ja tapahtumat joita Helsingin nuoriso-asiainkeskus järjestää jatkuvasti. Oppaa-namme toiminut Salminen mainosti meille 3.-9.6. järjestettävää u r B a n C i t y C a m P -tapahtumaa, jolla jaoston tämänhetkinen puheenjohtaja m i k k o s a k s a n e n oli

viime vuonna ollut. UCC -leirillä kaikki pääsevät kokeilemaan graffitimaalaamista ja hiphop-musiikin tekemistä. Kesäleiri jär-jestetään Meriharjun kartanossa Helsingis-sä, jossa hiphopin peruselementtien lisäksi tehdään myös muitakin mediaharjoitteita. Jos kesäsuunnitelmat ovat vielä auki, niin tämä Urban City Camp kannattaa painaa mieleen.

Lisätietoa tulevasta leiristä: https://www.facebook.com/groups/urbancitycamp/www.urbancitycamp.com

www.happinettiareena.fi

A iotko m atk u st a a lom a l la?Hae matkavakuutustodistus Turvasta

esittelykierroksen jälkeen jaostolle oli varattu aikaa tehdä omat seinäkellot Hapen kädentaito- ja kuvataidepaja Värkkäämössä.

Uu si jao sto ja uudet k uje et

3 7

UBIK

2 / 2 0 1 3

ilmoitUS

tekSti Henri SAlonen & mikko SAkSAnen

G eneral I ntel le ct i n P roce s sCASE: Opintotuki ja opiskelijoiden toimeentulo

tänä keväänä opiskelijajärjestöjen

edunvalvonnan kuumana perunan on

ollut hallituksen ajama opintotukiuudis-

tus. Uudistuksen yhtenä merkittävänä

tavoitteena oli opiskelijoiden valmistu-

misen vauhdittaminen. Valmistumiseen

haluttiin kannustaa muun muassa

opintotuen siirtämisellä lainapainottei-

seksi ja tukikuukausien rajaamisella.

iso rakenteelliset uudistukset ovat usein

vaikeita hahmottaa yksityiskohdiltaan.

opintuen kehittämisestä, kuten monesta

muustakin tärkeästä seikasta, linjattiin

hallituksen maaliskuisessa kehysriihessä

(josta voi lukea tarkemmin sivulta 39).

Virallisen totuuden lisäksi janosimme

myös kansan syvien rivien aatoksia opin-

totuen- ja sen uudistamisen ympäriltä.

mitä mieltä internetin keskustelupalstoilla

oltiin opiskelijoiden toimeentulosta ja sen

järjestämisestä?

opintotuen sitomista indeksiin on vaadittu

kovaan ääneen, mutta mulle ei vielä ole

valjennut että mitä hittoa se oikein tarkot-

taa, voisiko joku fiksu selittää?

-opisklja

yksinkertaisimmillaan sitä, että kun

elämisen kustannukset kasvavat koko

ajan, myös opintotuki kasvaa samassa

suhteessa.

6€/kk "ekstraa" tälle vuodelle

-----

sinäällään en ymmärrä myöskään,

miksi on cunt basic, että yliopisto-opin-

noissa menee pari vuotta ylitse. meillä

leikkikoulun puolella yliajalle jäivät vaan

tolkuttomat luuserit, eikä kursseja edes

selvinnyt kirjatenteillä.

-BOX IS STUPID

kouluissa kaikki istuu samat tunnit läpi

aamusta iltaan oman vuosikurssinsa

kanssa, yliopistoissa kaikki istuu täysin

eri luennot ja ne on aina päällekkäin klo

12-14 tai sitten niitä ei järjestetä kun

vasta ensi vuonna tai joskus tulevai-

suudessa ja pakollisille kielikursseille ei

koskaan pääse ellei ole ilmoitustaulun

edessä makuupussin kanssa jonotta-

massa edellisestä illasta lähtien. kaikkia

yliopistokursseja ei muuten edes pysty

läpäisemään pelkällä läsnäololla. Siihen

sitten päälle gradun teko joka vie helposti

vuosia, etenkin kun "ohjaajat" ei tajua

aiheesta tai metodeista mitään ja osa ei

jaksa edes vastata sähköposteihin. itse

olen opiskellut varsin rivakalla tahdilla

silloin kun on ollut aikaa opiskella, mutta

en valmistunut tavoiteajoissa noiden em.

syiden lisäksi koska olin samalla useam-

man vuoden kokopäivätöissä, tein useita

bändireissuja ulkomaille, kävin sivarin

jne. en näe kuitenkaan kummempaa on-

gelmaa tässä kun sain sen viimeisenkin

tutkinnon valmiiksi vajaa vuosi sitten ja

cv on töiden osalta ollut jo pitkään varsin

hyvällä mallilla. lähinnä ongelmatapa-

uksia ovat ne jotka ovat tehneet koko

opiskeluajan pelkkiä hanttihommia, jolloin

esim. yli kolmekymppisenä humanistina

on aika vitun vaikea lähteä kilpailemaan

siisteistä sisätöistä.

-Muukalaiset täältä pois

mä en kyllä oikeasti usko siihen, että

joku saisi epäpätevänä niin hyvää

palkkaa, että valmistumista kannattaisi

viivästyttää.

-Abortoimaton susi

joo ei, mutta jos opintoihin, kuten

lääkärillä ja arkkitehdilla, kuuluu rutkasti

työharjoittelua, niin kyllähän niistä jo liksa

juoksee. mitäs tää yksi valelääkäri, joka

larppasi olevansa kolmannen vuoden

lääkäriopiskelija, nosti kovempaa palkkaa

kuin esim. meikä tulee ikinä nostamaan -

ja delegoi kaikki hommat kollegoilleen tai

arvas ilman päivänkään opintoja oikein,

koska hoitovirheitä ei jäljiltään havaittu.

ei sillä että katkera olisin

-BOX IS STUPID

multakin eri valelääkäri kysy että "mitä sä

haluu et tehää?" kun selvis että jalka on

murtunu...

-Hikinen Möhömaha

mikä kiire sieltä on valmistua kun odottaa

työttömyyskortisto? kannattaa venyttää

niin kauan että on työpaikka josta koeaika

on kulunut umpeen.

minä luin viidessä vuodessa melko

ongelmitta.

t. otm

-Aleksi Helsinki

Jauhantaa asian vierestä

ei tunnu olevan politiikoilla tästä

asiasta muuta kuin kuvitelmia. Sellainen

opiskelija joka pystyy elämään näillä tuilla

eikä käy töissä on harvinaisuus. Jos oi-

keasti haluttaisiin nopeuttaa valmistumis-

ta pitäisi tuki nostaa perusturvan tasolle ja

siihen laina päälle.

toinen asia on sitten mihin Suomi

tarvitsee tutkinnon suorittaneita osaamat-

tomia kansalaisia.

-KylMää

ei sen tuen tarvitse olla mitenkään erityi-

sen korkea, riittää, että sillä tulee toimeen,

mihin tämä nykyinen juuri ja juuri riittää,

ainakin oulussa. ymmärrän, että esim.

Helsingissä asuntojen vuokrat ovat välillä

todella korkeita.

mielestäni opiskelijan pitää itse

rahoittaa omat harrastuksensa, oli se

sitten päätön ryyppääminen, urheilu tai

mikä tahansa. yleensä jäljelle jäävät tuet

käytetään näihin.

-Opiskelija

lainaan kannustetaan ja silti yhä

useammalla nuorella on maksuhäiriömer-

kintä.. korreloiko nämä kenties jotenkin

toisiinsa...?

-Anonyymi

opiskelijat ja työttömät tulisi asettaa

samalle viivalle toimeentulon suhteen

ja ottaa käyttöön perustulomalli, jossa

henkilö saisi tienata tukien päälle tietyn

summan menettämättä tukia ja ilman

karensseja. keppiä näyttämällä ja opin-

tolainan osuutta lisäämällä opiskeluajat

vain kasvavat koska nuorten täytyy

käydä töissä opiskelujen ohella entistä

enemmän tullakseen toimeen. kovin moni

ei haluaisi ottaa lainaa liiaksi. esimerkiksi

pk-seudulla vuokrat ovat helposti 500-700

yksiöistä. opintotuki on 469,80e eli se ei

riitä edes vuokraan.

-Mersumies

opiskelu on opiskelijan työtä ja eiköhän

suurin osa halua valmistua ihan mää-

räajassa. opintotuella ei kuitenkaan

juhlita, eikä kaikilla ole esim. porukoita

rahoittamassa. Ja ainakin omat opinnot

kärsisi jos pitäisi samalla duunia paiskia.

Juttu nyt vaan on niin että jos halutaan,

että jatkossakin Suomi saa koulutettua

osaavaa työvoimaa niin ei koulutus aika

saa olla mikään kiirastuli. + huom. ihmisiä

on muutenkin työttömänä, joten ei jokai-

nen opiskelija edes saa töitä kun yleensä

omat työehdot on se "no kolmesti viikossa

iltaisin tai vain viikonloppuisin".

-Jellyjortikka

Jos opiskelusta tehdään lainapainotteista,

niin samalla sysätään yhä useampi nuori

syrjääntymään. Pienituloisissa perheissä

nuoriso ei tahdo ottaa riskiä ja lainaa, kos-

ka nykyaikana työllistyminen opintojen jäl-

keenkään ei automaattisesti ole varmaa.

opintoraha ei mitenkään vastaa nykyistä

hintatasoa ja elinkustannuksia, vaan on

jämähtänyt jonnekin historiaan.

-Opiskelijan äiti

Juomme olutta.

mitä se opintotukiuudistus mitä ne

on ehottanu, tarkotttaa käytännössä? Jos

ei tiedä minkä takia itkee, on ihan vitun

apinahomoiluääliöilemistä itkeä... ei jaksa

selvittää ite

kohta konala Cartellii kattomaan, jie!)

np. Sere&SP - Chillaa reemiks

-Slaba

kävin just opintotukitoimistolla hankkimas

itselleni kahden vuoden velkavankeuden

eli 50e/kk osamaksun tukientakaisinpe-

rintään. Päällimmäiset fiilikset on, että

fuck the system.

yleensä jos on säännölliset tulot,

niin se on kuulemma minimi 150e/kk mut

niin näytin säälittävältä ja rahattomalta,

että meni läpi. mikä kyllä ihan piti kyllä

paikkansakin vapun jälkeen:D

-mc69

koitin ehotella kavereille, että miks ei

kaikki opiskelijat lakkoilis. Haha. ilmottais

vaa et emme opiskele ennenku opintotuki

nostetaan 700e/kk. mitä siitä seurais?

opinnot myöhästyis, kulkuneivvoissa ja

kouluruokalassa kävis kato. opettajilla

olis tylsää.

-Ennole

Ylläolevat kommentit on kerätty sattu-

manvaraisesti seuraavien medioiden

keskustelupalstoilta:

kaleva, SUomi24, Helsingin Sano-

mat, Basso, Demi, Punk in Finland,

Uusisuomi.■

3 8 2 / 2 0 1 3

kU

Vit

US

SA

mU

li

ot

to

-He

nr

ik S

AA

rin

en

Pasi kärkkäinen

katja ronkanen

Xibalba David - Hmm... olikohan tän limpparin päiväys ihan ok?

3 9

UBIK

2 / 2 0 1 3

MEDIAKOULUTUSTA Ylöjärvelläu Dokumenttityöu Elokuva- ja tv-työu Elokuvanäytteleminenu Lehtitoimittajan työu Radio- ja tv-toimittajan työu Valokuvaus

Sijainti Tampereen lähellä, koulutus elokuusta kesäkuuhun.

Haku päällä nyt!

Puolet opiskelijoista jatkaa Voionmaan jälkeen viestinnän ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Reilu kolmannes lähtee suoraan töihin ja useimmiten viestintäalalle. Kelan opintotuki ja muut opiskelun rahoitusjärjestelmät toimivat kuten ammatillisessa koulutuksessa.

JÄSE

NYY

S KI

INNOST

AA?

• VR:njaMatkahuollon50%opiskelija-alennukset• Turvanmaksutonmatkustajavakuutus• SRM:nhostelleissa10%alennus/vrkja5€jäsenalennuskansainvälisestä

hostellikortista• 30%alennuspimeänajostaMoviassa• IlmainensisäänpääsyNextStep-messuille• NeljäkertaavuodessailmestyväUbik-lehtikotiin• Maksutonoikeusturvaneuvontaopiskeluunjatyöharjoitteluunliittyvissä

kysymyksissäjapulmatilanteissa

SAKKIn opiskelijakortti on Suomen edullisin opiskelijakortti

SAKKI RYVASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500640000003 HELSINKI

Olenmaksanutjäsenmaksuni(pp/kk/vv)........../.........20.......Maksettusummaon..........euroa[]LähetäntämänhakemuksenliitteenäkuitinmaksamastanijäsenmaksustaSukunimi.........................................................................................................................Etunimi............................................................................................................................Henkilötunnus(syntymäaikajatunnusosa)....................................................................Kotiosoite........................................................................................................................Postinumeroja-toimipaikka...........................................................................................Puhelinnumero...............................................................................................................Sähköpostiosoite.............................................................................................................Opiskelunialkaa(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Opiskelunipäättyy(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Oppilaitosjatoimipaikka................................................................................................Tutkinto,koulutusohjelma..............................................................................................Päiväys................................Allekirjoitus.......................................................................

Pyydätähänleimaoppilaitoksestasitai

pyydäerillinenopiskelutodistusjalähetäselomakkeenmukanaSAKKIin

Liimaapassi-taikoulukuvatähänValokuvanirtoamisen

varaltakirjoitakuvasitaakse

nimesijahenkilö-tunnukseni

Jäsenmaksun suuruus

Liittymislomake

Kortilla saat lukuisia etuja mm.

1.Täytäliittymislomakehuolellisesti

2.Pyydäleimataiopiskelutodistusoppilaitoksestasi

3.MaksajäsenyysaikasimukainenjäsenmaksuSAKKIntilille:NordeaHakaniemi101130-208289.

Liitäkuittimaksustasihakemukseenjakirjoitaviestitilaannimesijasyntymäaikasi.

5.LähetätäytettylomakeliitteineenSAKKIlle.

Ettarvitsepostimerkkiä,kunkirjoitatkuorenpäälleSAKKINvastauslähetysosoitteen:

1vuosi

16€ 21€ 25€ 29€

2vuotta 3vuotta 4vuotta

KYLLÄ,haluanliittyäSAKKInsähköpostilistalle. Sallinosoitetietojaniluovutettavansuoramarkkinointiin.KYLLÄ,haluanliittyäomanalaniammattiliitonopiskelijajäseneksi(maksuton).