Ubik

Ammattiosaajan hyvä elämäBB Iida

DIY skeittiparkit Ripset

Yhteiskuntatakuu Venäjä

Edunvalvonta

Suvaitsevaisuudesta tasa-arvoon

Pyörät Pelialan opiskelu

MakedoniaAmiksena Euroopassa

Lakkoilu

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI

1/2012

2

LEHTI

Ammattiin opiskelevien mielipide- ja kulttuurilehti.

KustantajaSuomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

PäätoimittajaHenri Salonen

Ulkoasu ja taittoToni Halonen

KansikuvaHilla Kurki

OsoiteHakaniemenranta 1, Helsinki, 00531 Helsinki

Puhelin050 337 4655

Sähköpostitoimitus@sakkinet.fi

kotisivuwww.sakkinet.fi

ISSN 2243-3279

Numero 1/2012

Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2012

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa

IlmoitusmyyntiHenri Salonen, p. 050 3374654, henri.salonen@sakkinet.fi

Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa.

Tilaushinta 20 €, tukitilaus 40 €

Ubik

UBIK

3

LEHTI

Sisältö

Pääkirjoitus s.4

Puheenjohtajan kolumni s.5

Tiiviit jutut s.6

Kaupunki kuuluu käyttäjilleen s.8

Hairbeat s.10

Kampaamokuningatar Iida s.11

Erilaiset pyöräilijät s.12

Olipa kerran Venäjä s.16

Edunvalvontaa SAKKIssa, Uudet työntekijät s.18

Balkanin ristiriitainen helmi s.19

Petteri ei tule töihin tänään s.20

Levyt s.21

Amiksena Euroopassa s.22

Elokuvat s.23

Pelien ammattilaiseksi s.24

Kirjat s.25

Ammattiosaajan hyvä elämä s.28

Homona koulussa s.32

Kaikille pakollinen yhteiskunta s.34

Sarjakuvaa s.37

General intellect s.38

UBIK

4

LEHTI

Oppilaskunnassa toimiessani, Suomen Am-mattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, johon myös meidän oppilaskuntamme kuului, ei tuntunut tutulta saati opiskelijoille läheiseltä. Ironista kyllä, vuosia valmistumiseni jälkeen päädyin itse SAKKIin töihin. Tiedottajana teen SAKKIssa muun muassa tätä lehteä.

SAKKIlla on ollut oma opiskelijalehtensä jär-jestön perustamisesta, vuodesta 1987 läh-tien. SAKKIn lehden nimi on aina ollut Sakki. Kuluneen kesän aikana uudistimme tämän lehden nimeään myöten. Tässä se nyt on: am-mattiin opiskeleville suunnattu kulttuuri- ja mielipidelehti Ubik.

Lehden nimi tulee sanasta Ubiikki – kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava, jokapaikan. Sana on ollut hyvin harvinainen ja polveutuu tieto-tekniikan uus-sanoista. Se on otettu osaksi is-kusanaa ”ubiikkiyhteiskunta”, joka tarkoittaa tilannetta, jossa tietotekniikkaa on kaikkialla. Kuten tietotekniikka, ovat ammattiin opiske-levatkin vahvasti tulevaisuudessa kiinni ja vaikuttamassa jokaisella elämän kentällä.

Ammattiin opiskelevat ovat hankala ryhmä määrittää. Se on valtavan monipuolinen ja moniääninen joukko ihmisiä, opiskelijoita, amiksia ja ammattilaisia. Tässä ryhmässä on tiettyä väliinputoamisen tuntua. Ammattiin opiskelevia ei oikein mielletä opiskelijoiksi, mutta ei heitä duunareiksikaan voi niputtaa. Tämä saattaa olla syynä siihen miksiammattiin opiskelevat eivät näy julkisessa keskustelussa ja mediassa niin paljon kuin-näin suuresta ihmisryhmästä voisi olettaa.

Ammatillinen koulutus ja opintolinjat kehitty-vät hyvin nopeasti kuten myös meidän opis-kelijakulttuurimme. En usko, että ammattiin

opiskelevien tarvitsee luoda omia traditioi-taan kopioiden muita, tai keksiä omaa opiske-lijakulttuuria täyttämään kuviteltuja tyhjiöi-tä. Uskon, että ne traditiot ja kulttuuri ovat jo olemassa. Niille täytyy vain antaa tilaa nousta esiin.

Se, että ammattiin opiskelevien opiskelijajär-jestöllä on oma lehti, on tärkeää. Lehti antaa meille valtaa ja äänen, joilla voimme puhua siitä mistä meillä on tarve puhua ja jakaa asioita, joista me nautimme. Tämä numero on

lehtemme pilotti, joten sen teemana on esil-letulo. Järjestömme on linjannut haluavansa kurottaa maailmalle, joten meillä on tarjota tarinoita maailmalle lähdöstä. Lisäksi tässä lehdessä pureudutaan siihen onko ammattiin opiskelevilla mitään yhteistä kansainvälises-ti. Onko olemassa jotain amiskulttuuria ja jos on, niin onko se negatiivista vai positiivista? Mitä ”amiksista” ajatellaan ja missä määrin ammatillinen koulutus määrittää identiteet-tiämme? On aikaastua esiin sellaisena kuin olemme.

Toivottavasti nautitte sisällöstä ja kiinnostut-te myös itse tarjoamaan näkemyksiänne ja mielipiteitänne lehteen!

Henri Salonen

Esille tulo

Lehden nimi tulee sanasta Ubiikki

– kaikkialla oleva, kaikkialla vaikuttava,

jokapaikan.

UBIK

5

LEHTI

Elämme itsekeskeistä aikakautta. Aloitankin jauhamalla itsestäni. Vietettyäni suuren osan lapsuudestani tietokoneen äärellä jouduin koulukiusauskierteeseen. Muuttuminen kiu-satusta kiusaajaksi kasvatti turhautumisen ja vihan määrää sisälläni. Ajauduin huonoihin piireihin ja olin lähellä syrjäytyä. Päästyäni peruskoulusta rimaa hipoen läpi aloin etsi-mään uutta suuntaa elämälleni.

Aloitin kanavoimalla kaiken negatiivisen energiani ympärillä olevien asioiden muutta-miseksi. Löysin sisäisen tasapainoni. Uudel-leenperustin oppilaitoksemme opiskelijayh-distyksen. Vaikuttamisesta ja auttamisesta tuli uusi voimavarani. Merkonomiksi valmis-tumisen jälkeen kieltäydyin asepalveluksesta ja tulin SAKKIin siviilipalvelushenkilöksi. Se oli elämäni yksi parhaimmista valinnoista!

Viime maaliskuun liittokokouksessa jäse-nistömme valitsi minut Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ryn uudeksi pu-heenjohtajaksi. Lupasin ensimmäisessä pu-heessani hoitaa kolme asiaa kauteni aikana:

1. Aion taistella Rambon lailla, jotta ammat-tiin opiskelevien asema, arvostus sekä yh-teiskunnalliset toimintaedellytykset hyvään elämään ovat taatut. Ensimmäinen askel tätä kohti oli toukokuinen Arvostusta Amiksille! –marssimme Helsingissä. Syksyllä jatkamme kampanjalla poistaaksemme vanhempien tu-lojen vaikutuksen alle 20-vuotiaiden opintotu-esta. Ois jo aika!

2. Aiomme SAKKIn hallituksen, aktiivien sekä toimistotyöntekijöiden voimalla myllertää amisten omaa kulttuuria urakalla. Luodaan porukalla uusia perinteitä ja vahvistetaan sekä tuodaan vahvemmin esille jo valmiiksi olemassa olevia.

Amiksina meidän ei tarvitse hävetä olemas-saoloamme vaan olla ylpeitä – aitoja amik-sia. Meidän ei tarvitse kopioida jenkkiläistä BILGBLING -kulttuuria tai mitään muuta-kaan. Olemme ja luomme toiminnallamme itse oman kulttuurimme. Tämän kulttuurin esilletuontia edistää mm. uusi käsissäsi oleva Ubik-kulttuuri- ja mielipidelehtemme.

3. Lopuksi viemme amikset maailmalle. Elämme kansainvälisessä maailmassa täyn-nä upeita mahdollisuuksia. Miksi jättää niitä käyttämättä? SAKKIsta tulee globaalisti am-matillisen koulutuksen ja ammattiin opiskele-vien ykköspelaaja.

Puhiksen elämänviisausohjeita

Jos olet juuri opintosi aloittanut: Onneksi ol-koon! Muista nauttia. Edessäsi on elämäsi ikimuistoisempia hetkiä. Luokkakaverisi ovat suurella todennäköisyydellä tulevan elämäsi tärkeimpiä ihmisiä. Tutustu heihin kunnolla.

Jatkava opiskelija: Aseta rima korkealle. Älä anna muiden luoda, äläkä itse luo näkymättö-miä rajoja itsellesi. Niitä ei ole olemassa. Pys-tyt mihin tahansa jos asetat tavoitteet jotka haluat aidosti saavuttaa. Teet vain järjestel-

Badabim badabum!

Aleksej ”Ale” Fedotov

1. SAKKIn historian ensimmäinen maahan-muuttajataustainen puheenjohtaja. Aleksej perheineen muutti diktatuuria paetakseen Valko-Venäjältä Suomeen vuonna 1997.2. Varttui Hyvinkäällä. Muutti omilleen 15-vuotiaana. 3. Suoritti puolen vuoden työssäoppimisensa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Valmis-tunut Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta merkonomiksi.4. Puhuu ja nauraa paljon. Pitää jöötä pääsih-teerille ja hallitukselle, jotta asiat edistyisivät. 5. Harrastaa longbordausta, matkustamista ja satunnaista urheilua.

mällisesti töitä niiden eteen. Tämä on hyvä muistaa työharjoittelupaikkoja metsästäessä.

Kaikille yhteisesti: Älä ole itsekäs. Välitä muista! Arjen pienet huomionosoitukset, ter-vehtimiset sekä avuntarjoukset parantavat maailmaa askel kerrallaan. Yhdessä koetut naurun ja surun hetket taas tekevät meistä ihmisiä. Aitoja, haavoittuvaisia ja rakastetta-via.

Mukavaa syyslukukautta kaikille,

Aleksej ”Ale” Fedotov

UBIK

6

LEHTI

1990-luvun loppupuolella helsinkiläi-nen klubimogulin Toni Rantasen (aka. dj Lil’ Tony) työmatka vei päivittäin Helsingin Hämeentiellä sijaitsevan tyhjän teollisuuskorttelin ohi. Ranta-nen oli pitkän ja menestyksekkään uran alkutaipaleella; hän oli juuri pe-rustanut Punavuoreen myöhemmin legendaariseen maineeseen nousevan Kerma-baarin yhdessä Timi Uskalin kanssa. Hämeentien teollisuuskortte-li herätti Rantasen kiinnostuksen - se “vaikutti potentiaaliselta paikalta viih-detoiminnalle”.

Heinäkuussa 2012 Hämeentien teolli-suuskortteli on täynnä elämää. Ranta-sen ja Uskalin omistama klubi Kuudes Linja ja ravintola Siltanen ovat pitä-neet majaa korttelissa jo muutaman vuoden (Kuudes Linja vuodesta 2005 ja Siltanen 2009 lähtien). Nyt Ranta-nen ja Uskali ovat saaneet loputkin teollisuuskorttelista tilapäiseen käyt-töönsä Kuudes Aisti -festareita varten.

Kuudes Aisti kuuluu graafiselta il-meeltään ja artistivalikoimaltaan fes-tarikesän kauhukakaroihin ja jatkaa tavallaan siitä, mihin Rantasen jär-

Pilottihanketta pukkaa

Kuudes aisti

jestämät Flow festarit jäivät vuonna 2006. Vuonna 2006 Flow järjestettiin samalla sisäpihalla kuin Kuudes Ais-ti nyt, mutta pienemmällä volyymil-lä. Kasvupaineiden alla Flow kuiten-kin siirtyi Suvilahden kaasutehtaan alueelle.

Flow:n siirryttyä suurten kesäfesta-reiden luokkaan, Helsinkiin on kaivat-tu intiimiä kaupunkifestaria samassa hengessä kuin Turun Ilmiö tai Turku Modern -festarit. Kuudes Aisti tarjoaa juuri tätä: todella hyvällä maulla vali-tun esiintyjäkaartin, joka monipuoli-suudessaan kartuttaa jopa kovimman luokan musatuntijan yleissivistystä, intiimit ja nokkelat tilaratkaisut sekä historiallisen ja tunnelmallisen ympä-ristön. Festarit myös todennäköisesti paikkailevat Rantaselle Flow:n val-tavirtaistumisen ja kaupallistumisen tuottamaa mahdollista yleisökatoa. Kuudennen Aistin myötä Hämeentien kortteli sinetöitiin helsinkiläisen klubi- ja baarikulttuurin uutena keskipistee-nä - Rantanen oli vainussaan oikeassa.

Toisaalta Kuudes Aisti toimii urbaa-nin kulttuuritalouden kimuranteis-

SAKKI palkkaa SETA ry:n ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund rf:n kanssa yhteisen työntekijän. Tule-va osa-aikainen projektisihteeri tulee työskentelemään Suvaitsevaisuudes-ta yhdenvertaisuuteen -hankkeen pa-rissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tur-vallista opiskeluympäristöä kaikille sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntau-tumisesta riippumatta. Kyseessä on vallankumouksellinen projekti, sillä koskaan aiemmin toisella asteella ei ole kokeiltu tämän tyyppis-tä hanketta. Erikoisen hankkeesta te-kee myös sen, että työntekijä jaetaan kolmen eri järjestön kesken. Työnte-kijä tulee kuitenkin työskentelemään sakkilaisena, SAKKIn toimistotiloissa aikavälillä 1.10.2012-28.2.2013.

Projektisihteerin työtehtävät tulevat koostumaan koulutusmateriaalin ja tapahtumien tuottamisesta toisen as-teen opiskelijoille ja opettajille, joilla yritetään tarjota tietoa ihmisten sek-suaalisen suuntautumisen ja seksuaa-li-identiteettien kirjosta. Hanke tullaan toteuttamaan suomeksi ja ruotsiksi. Sukupuolen ja eri seksuaalisten suun-tautumisten moninaisuuden ja yhden-vertaisuuden käsitteet saavat monien otsan jo hikoamaan: ”Että, mitä, mitä, häh?”. Lue tämän lehden juttu Homo-na koulussa sivuilta 32. Juttu tarjoaa tietoa siitä millaista on olla sukupuo-li- tai seksuaali vähemmistönä oppilai-toksissa.

Teksti Henri Salonen

sa solmukohdissa: Yhtäältä avataan kantakaupungin poimuihin jääneet periferiat ihmisille ja elämälle sekä kuratoidaan hyvää musiikkia, toisaal-ta aidataan ja rahastetaan sellaisesta toiminnasta, mitä muut jo tekevät yh-teishengessä ja ilmaiseksi.

Teksti Mikael Brunila, Saila Kivelä

UBIK

7

LEHTI

Nuorten palkka-alea on usein vilautet-tu yhtenä vaihtoehtona nuorisotyöttö-myyden lieventämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että nuorelle työntekijäl-le - vaikkapa alle 25-vuotiaalle - mak-settaisiin vähemmän palkkaa kuin vastaavaa työtä samassa asemassa tekevälle 31-vuotiaalle. Palkka-alel-la haluttaisiin siis kannustaa nuorten palkkaamiseen tekemällä se mahdol-lisen halvaksi. SAK:n ja STTK:n teet-tämän kyselyn perusteella kansa ei kuitenkaan hyväksy nuorten työllistä-mistä alennetulla palkalla. TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia vastanneista pitää vääränä ajatusta, että nuoria palkattaisiin töi-hin työehtosopimuksia matalammalla palkalla. Selvä enemmistö vastaajis-ta oli myös vakuuttunut, että nuorille annetaan väärä viesti työelämästä, jos heidän työehtojaan heikennetään. Valtaosa (86 %) vastaajista totesi,

Jäikö kesäheila saamatta? Ei hätää, sillä demokratiamme tarjoaa sinulle il-maisen ja helpon tavan löytää uuden, kiinnostavan ja yhteiskunnallisesti ak-tiivisen syysheilan! Homma toimii seuraavanlaisesti: Syys-kuussa, mutta viimeistään lokakuussa, jolloin kunnallisvaalit pidetään, kadut ja media täyttyvät vaalimainoksista. Useimmiten vaalimainoksissa on aina selkeät kasvokuvat kaikista ehdolla olevista henkilöistä, sekä tietoa hei-dän harrastuksistaan ja mielenkiinnon kohteistaan. Nykysinhän paljon nuoria asettuu ehdolle, ja usein vaaliprofii-leissaan tai nettisivuillaan ehdokkaat jopa kertovat ovatko naimisissa vai sinkkuja. Selaile ensin kivannäköisiä ehdokkaita ja sopivan löytyessä etsi ehdokkaan kampanjanettisivuilta hänen vaaliai-

että työntekijän ikä ei saa olla peruste maksaa toisille alempaa palkkaa, vaan palkkauksen tulee perustua työnteki-jän osaamiseen ja ammattitaitoon. Kielteisimmin nuorten palkka-aleen suhtautuivat naiset (68 %) kuin mie-het (57 %). Miehistä noin kolmannes (32 %) hyväksyisi nuorille alemmat palkat. Ikäryhmittäin kielteisimmin palkka-aleen suhtautuivat yllättävästi 30-39 vuotiaat (76 %), kuin esimerkiksi alle 30-vuotiaista, joita palkka-ale kos-kettaisi, kielteisesti palkka-aleen suh-tautui 63 prosenttia. Myönteisimpiä nuorten palkka-alea kohtaan oltiin 60 vuotta tai enemmän täyttäneiden kes-kuudessa, joista vain 42 prosenttia ei kannattanut nuorten palkka-alea.

Teksti Henri Salonen

Deittipalvelu nimeltä kunnallisvaalit

Nuorten palkka-ale ei innosta

kataulunsa. Sieltä tulisi löytyä tiedot missä ja mihin aikaan hän on julkisesti puhumassa tai muuten vaan mukana tulevien viikkojen vaalitapahtumissa. Miten helppoa onkaan luontevasti lä-hestyä ”ehdokastasi” jossain hänen tilaisuudessaan. Hän tulee varmasti olemaan kiinnostunut sinusta ja jak-saa jutella kanssasi vaikka yön pikku-tunneille asti. Deittisi poliittinen linja on toissijainen, jos kiinnostus on suur-ta. Ja, hei kannattaa käydä tapaamas-sa useampaa ehdokasta ja vieläpä eri ryhmistä! Ei siinä mitään häviä. Rohkeimmat voivat ehdottaa myös suoraan lounastreffejä sähköpostitse tai puhelimella mielideitilleen. Tuskin he siitäkään kieltäytyvät, jos muistat vain ohimennen mainita viestissäsi haluavasi keskustella hänen kunnallis-poliittisista linjauksistaan.

Teksti Henri Salonen

UBIK

8

LEHTI

Kaupunkitila ei ole pysyvä, vaan ihmisten teot määrittelevät sitä jatkuvasti uudenlai-seksi. Puistonpenkit, portaat, roskikset ja ki-vimuurit saavat uusia merkityksiä skeittarin käytössä. Kaupunkiympäristössä ajelehtiminen vailla määränpäätä rikkoo kaupungin ennalta suun-niteltuja kulkemisreittejä.

Kaupunkisuunnittelussa oletetaan usein että kaupungissa liikkuminen on pelkästään siirtymistä paikasta toiseen. Kaupunki tar-joaa toimintatiloja erikseen kaikille elämän osa-alueille; liikunta hoituu kuntosalilla, kult-tuurista nautitaan museossa ja seuraelämä tapahtuu krouvissa. Yhden päivän kaupun-kielämys ei ole mikään ilmainen kokemus. Skeittarit venyttävät tilan käytölle asetettu-ja rajoja hyödyntäessään kaupunkitilan eri elementtejä mielikuvituksellisilla tavoilla. Kaupunki muuttuu skeittareille sosiaalisen kanssakäymisen, liikunnan ja itsensä toteut-tamisen paikaksi. Kolutessaan katuja, talojen

sisäpihoja ja teollisuusalueita, rullaajat voi-daan nähdä eräänlaisina urbaaneina löytöret-keilijöinä jotka etsivät kaupunkiin kätkettyjä yllätyksiä ja salaisuuksia.

Kaupunkipolitiikka on myös pintojen politiik-kaa. Kaupunkitila yritetään pitää mahdolli-simman siistinä lisäämällä sen valvontaa ja kontrollia. Pintojen putsauksen kohteena ei-vät ole ainoastaan likatahrat ja graffitit, vaan myös järjestyshäiriöiksi leimatut ihmiset ja aktiviteetit. Skeittarit ajelehtivat melko va-paasti julkisessa kaupunkitilassa, mutta jos-kus rullaajat jotka kirjaimellisesti kuluttavat kaupungin pintaa, saavat kokea kaupunki-tilan kontrollimekanismit niskavilloissaan: agressiivisia häätöjä vartijoiden toimesta, spottien tuhoamista skate-stoppereilla ja skeittilautojen takavarikointeja. Skeittareillle on myös tullut tutuksi kehotus siirtyä pois pi-hoilta ja kaduilta heitä varten rakennettuihin tiloihin, eli skeittipuistoihin. Määritellessään

julkista kaupunkitilaa uudelleen, skeittari käy usein tietämättään kamppailua kaupunkiti-lasta.

Skedeejät viihtyvät myös muualla kuin kau-pungin keskustassa. Joutomaat ovat usein hylättyjä ja ränsistyneitä alueita vailla var-sinaista käyttötarkoitusta, jotka odottavat purkua tai uudelleenrakentamista. Näiden paikkojen kohtalo ei varsinaisesti liikuta ke-tään, eikä niiden käyttöä kontrolloida yhtä hanakasti kuin kaupungin tiheästi asuttuja asuinalueita. Sen sijaan ne toimivat tyhjinä kenttinä, joita voi käyttää ja muokata omien tarkoitusperien mukaisesti. Suomessa skeit-tarit ovat yhä enemmän innostuneet käyt-tämään tämänlaisia paikkoja rakentamalla Do It Yourself -skeittiparkkeja vaihtoehtona kaupungin hitaasti valmistuville skeittipuis-to-projekteille.

Kaupunki kuuluu käyttäjilleenTEKSTI ThomaS ja STaffan SÖdErgÅrd, KUVaT hILLa KUrKI

UBIK

9

LEHTI

Eduskuntatalon vieressä sijaitsevalla Kyös-ti Kallion patsaalla on useasti käyty kiivasta väittelyä patsaan ja sitä ympäröivän tilan mer-kityksestä ja sen käyttötavoista. Skeittareille patsas tarjoaa lukemattomia lähestymistapoja ja mahdollisuuksia, kun taas jotkut ohikulkijat pyrkivät estämään skeittauksen tavoitteenaan pyhittää tila presidentin vallan symboliksi.

”Kun tekee itse niin saa päättää mitä haluu, miten sen haluu ja koska sen haluu”, sanoo joutomaalle rakennetun B-Siden pääarkki-tehti Tony B.

UBIK

10

LEHTI

Tiina Willman halusi vapautta työelämään, mutta ei kenenkään pomoksi. Hän ryhtyi yksi-tyisyrittäjäksi. Nyt ripsien pidennyksien teke-minen tuntuu paremmalta kuin koskaan.

Yrittäjyydestä puhutaan näinä aikoina paljon. Start up- ja kasvuyrittäjyydestä kohistaan valtionhallintoa myöten, ja lupauksia tuesta sekä avusta heitel-lään kuin tukirahoja velkaantuneille eu-romaille konsanaan. Ammattiin opiskele-vat haaveilevat usein omasta yrityksestä, mutta riskit kummit-televat mielessä. On-kin totta, että yrittäjien työttömyysturva on usein heikompaa kuin työsuhteissa olevilla. Saavumme helsinkiläiseen Beat-kampaa-mo-kauneushoitolaan myöhässä. 24-vuotias kosmetologi Tiina Willman ottaa meidät kui-tenkin hymyillen vastaan, tarjoaahan haas-tattelu mukavan tauon arkipäivään. Tiina toimii kosmetologina yrityksessä, jonka muo-dostaa yhdessä sisarensa Tytin sekä kahden ystävänsä Paavon ja Niinan kanssa. Aurinko paistaa ikkunasta itse maalattuun värikkää-seen tiskiin ja Tytti levittää väriä asiakkaan hiuksiin. Kaikki näyttää seesteiseltä. Kuiten-kin kyseessä on tila, joka ei ole syntynyt it-sestään – sen eteen on tehty valtavasti töitä. Opiskellessaan ja valmistuttuaan kosmetolo-giksi Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta Tiina työskenteli useita vuosia palkkatöissä. Työtehtävät eivät niinkään eronneet nykyisis-

tä, mutta asetelma tuntui vieraalta. Hän koki erityisen hankalaksi sen, että etenemismah-dollisuudet liittyivät lähinnä esimiesasemaan pyrkimiseen. Tiina ei kuitenkaan halua olla kenenkään pomo. ”Mielummin teen töitä it-selleni”, hän toteaa. Ajatus omasta liikkeestä syntyi yhdessä isosiskon kanssa. Tiina myön-tää, ettei olisi todennäköisesti uskaltanut

lähteä mukaan ilman sataprosenttista luot-tamusta Tyttiin. Toi-minimellä työskentely vaatii huolellista pe-rehtymistä, eikä yksin aloittaminen ole hou-kuttelevaa. Nyt Beat muodostaa neljän eri

toiminimen kokonaisuuden eli jokainen työs-kentelee itselleen vaikka tyttöporukalla re-montoitu liiketila onkin yhteinen.Kahden vuoden työn jälkeen arki on tasoit-tunut ja Tiinan työ laajentunut. Hän tekee monenlaista aina meikkauksista ja ripsien pidennyksistä vahauksiin ja suihkurusketuk-siin. Työ on hyvin itsenäistä ja vapaata kai-kista ohjeista – tämä onkin Tiinan mukaan parasta itsensä työllistämisessä. Vapaudella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Töitä on tehtävä silloin kun niitä on, mikä johtaa hel-posti kaikkien töiden vastaanottamiseen ja it-sensä uuvuttamiseen. Ilman asiakkaita kun ei ole töitä eikä siihen kuuluvaa vapauttakaan. Työssä jaksamista edistävät hyvä työyhteisö ja toimivat pelisäännöt.Mikä sitten Tiinan mielestä tekee nuorena yrittämisestä parasta? ”Vapaus. Se, että meil-lä on sellainen meininki, että täällä voi vaikka juoda skumppaa, jos siltä tuntuu.”

Hairbeat TEKSTI TUULIa PITKänEn, KUVaT hEnrI SaLonEn

”täällä voi vaikka juoda skumppaa, jos siltä tuntuu."

UBIK

11

LEHTI

Kampaamokuningatar Iida

”Tosi monet leikkaa ja värjää hiukset itse ko-tona ja ne näyttää välillä niin hirveältä, että tulee mieleen kysyä, että oletko tosiaan liik-kunut kaupungilla tuon näköisenä.”

Tiedättehän ne monet tosi-tv-julkkikset, joi-den ainoa työ ja tehtävä elämässä vaikuttaa olevan julkkiksena oleminen? Eli oman muoti- ja bailublogin pitäminen, kutsuvierasbileiden kutsujen odottelu ja juorulehtien haastatte-luiden toivominen.Aivan. Heitä riittää, ja heitä kutsutaan turhik-si julkkiksiksi. Osa nuorista jopa epämääräi-sesti haaveilee elämästä julkkiksena.Big Brotherista, Viidakon tähtösistä ja muuta-mista muistakin tv-ohjelmista tuttu Iida Keto-la ei ole yksi heistä.Sen sijaan hän on halunnut ja myös hankkinut elämäänsä jotakin todellista.Iidasta tuli viime keväänä yrittäjä ja oman parturi-kampaamon omistaja.”Haluan tehdä töitä. En ymmärrä ihmisiä, jot-ka eivät tee töitä. Lorvailu ei mitenkään sovi minulle”, Iida sanoo nyt oman Töölössä sijait-sevan kampaamonsa sohvalla. Hän tarjoaa toimittajalle kahvia, kuten kuu-lemma asiakkaillekin.On perjantain alkuilta, mutta Iidan työviikko ei suinkaan ole vielä loppumassa.Iida tekee töitä kuutena päivänä viikossa, keskimäärin kymmenen tuntia päivässä.Nyt hän on lapsuutensa unelma-ammatissa. Ennen kampaajakoulua hän kuitenkin opiske-li ensin merkonomiksi kauppaopistossa, asia-kaspalvelu ja markkinointi etusijalla.”Olen aina halunnut parturi-kampaajaksi. Merkonomiksi oli hyvä opiskella niin ymmär-tää paremmin tuota yrittäjyyden talouspuol-ta.”Parturi-kampaajan arki yrittäjänä on paljon

muutakin kuin asiakkaiden hiusten laittamis-ta ja kahvin juontia.Yrittäjän täytyy esimerkiksi laskea budjette-ja, käydä ostoksilla tukussa ja tehdä mark-kinointia. Ja maksaa laskuja. Kaikesta tulee laskuja ja lisäksi erilaiset markkinointifirmat yrittävät yllyttää yrittäjää ostamaan kallista mainostilaa. On jatkuvasti pohdittava, minkä-laisesta mainonnasta ja missä on todellisuu-dessa hyötyä ja mikä on vain hukkaan hei-tettyä rahaa.”Yrittäjän arki on tosi vaihtelevaa. On tosi hyvän fiiliksen päiviä ja huonoja päiviä kun lähden kotiin melkein itku silmässä ja mietin pitäisikö koko putiikki sulkea. Ja sitten on kaikkia fiiliksiä siltä vä-liltä.”

Mutta ne televisio-ohjelmat.Palataanpa hetkeksi niihin.Muun muassa Rantalentis-chat-ohjelmaa yh-dessä Maisa Torpan kanssa juontanut Iida il-mestyi tv-ruutuihin ensi kerran vuonna 2009. Myöhemmin samana vuonna hänet nähtiin myös Big Brother-talossa.Keväällä 2012 Iida oli yksi värikkäimmistä Viidakon tähtöset –sarjan esiintyjistä. 10 jul-kisuudesta enemmän tai vähemmän tuttua naista vietiin kuukaudeksi Thaimaan viidak-koon. ”Ei oikeasti tiedetty yhtään minne ollaan me-nossa. Ajateltiin, että mennään kenties bai-laamaan johonkin hotelliin. Kaikillahan meillä oli pakattuna mukaan korkokenkiä eikä todel-lakaan mitään viidakkovarusteita.”Ennen ohjelman kuvauksia Iida tunsi muista tähtösistä vain Maisa Torpan.Viidakosta Iida

sai muutaman uuden ystävän, jotka käyvät nykyisin hänen kampaamossaan asiakkaina.”Susanna Penttilän ja Sara Siepin kanssa ol-laan eniten tekemisissä.”Onko julkisuus sitten helpottanut menesty-mistä kampaamoyrittäjänä?”Ei se mene niin, että kun mun naama on ol-lut telkkarissa niin asiakkaita lappaa sisään

jatkuvasti sen takia.”Mutta kuuluisia ka-vereita telkkarista ja radiostakin kuitenkin asiakkaina käy. Onko Töölön Topeliuksenka-dulla siis jonkinlainen julkkiskampaamo?

”Tietenkin on hyvää mainosta, että esimer-kiksi Miss Suomi käy meillä. Mutta suurin osa asiakkaista on tietenkin ihan tavallisia helsin-kiläisiä, että en nyt miksikään julkkiskampaa-moksi sanoisi.”

Entä tulevaisuus? Onko meillä tulevaisuu-dessa paremmat mahdollisuudet nähdä Iida televisiossa vai kampaamonsa näyteikkunan läpi?”Eiköhän mun tosi-tv-ura ala olla tässä. Toi-saalta jos tehtäisiin joku yrittäjän elämästä kertova Kampaamokuningatar Iida, vähän niin kuin se Kiinteistökuningatar Kaisa, sellai-seen voisin lähteä mukaan. Siinä katsojillekin kävisi selville kuinka paljon kaikkea duunia tähän ammattiin liittyy.”

Iidan ajatuksia voi päivittäin seurata Twitte-rissä osoitteessa twitter.com/iidaketola.

TEKSTI jUKKa VUorIo, KUVaT hILLa KUrKI

”Eiköhän mun tosi-tv-ura ala olla tässä."

UBIK

12

LEHTI

Erilaiset pyöräilijät

Onni Nieminen Ideologinen retkipyöräilijä

Pyöräily merkitsee Onni Niemiselle kevyttä, liikunnallista ja kapinal-lista elämäntapaa.”Pyöräily on mulle myös poliittista ja ideologista. Suurin osa rahoista laitetaan autoteihin, kun taas pyöräteihin ei satsata. Siinä mielessä pyörä on tässä ajassa vielä kapinallisempi vaihtoehto. Vähemmistön aseman parantaminen on aina poliittista”, Nieminen muotoilee.”Itse en edes omista ajokorttia, sillä se mahdollistaisi helposti turhan ajamisen. Enkä halua tuottaa luonnolle sitä pahaa, mitä auto tekee. Pyöräily on myös edullisempaa ja saa olla ulkona”, Nieminen summaa ja lisää, että haluaa nähdä uusia paikkoja nimenomaan pyörästä käsin. Hänen mielestään kaupunki tulee parhaiten tutuksi pyöräilemällä.”Aivan mieluiten lähden pyöräilemään sillä ajatuksella, että on aina joku paikka pysähtyä ja olla hetken retkellä.”Niemisellä on haaveena myös pidempi retki.”Oon jo kymmenen vuotta haaveillut, että lähtisin retkelle Ahvenan-maan saariston rengastielle. Se olis sellainen perinteinen pyöräilyret-ki, jossa saa mennä lauttojen kyydissä ja yöpyä saarissa telttaillen.”

ToImITTanUT ja KUVannUT

Ina mIKKoLa

Maailma avautuu monella tavalla polkupyöränsatu-lasta. Viisi nuorta kertoo omasta tyylistään polkea

eteenpäin.UBIK

13

LEHTI

Hertta Päivärinta Tyylikäs työmatkapyöräilijä

Jussi Peltokangas Do it yourself - pyöräilijä

”Pyöräily on kätevin ja nopein tapa liikkua kaupungissa”, Hertta Päi-värinta hehkuttaa. Hänellä työmatkaan käytetty aika puolittuu pyörän ansiosta. Pyörän päälle on päästävä muistakin syistä.”Mulle pyöräily on henkireikä etenkin kesällä, jolloin tulee istuttua sisällä päätteen ääressä kahdeksan tuntia. On tärkeää saada ulkoil-matauko ja tankattua hyvää fiilistä ennen ja jälkeen työpäivän”, Päi-värinta kertoo. Hänellä on tapana ottaa pyörä mukaan joka paikkaan.”Musta on kivempi körötellä ja istuskella, kuin vaikka kävellä. Tarpeen vaatiessa on myös nopeaa pinkaista johonkin paikkaan.”Päivärinta on omien sanojensa mukaan fiilispukeutuja, joten hän ei mieti vaatteitaan sen mukaan, lähteekö pyöräilemään vai ei.”Sillonki, kun mulla oli vielä fiksipyörä, niin vedin sillä korkkarit jalas-sa”, hän naurahtaa.Päivärinnalle nykyinen pyörä on todella rakas ja hän pelkää paljon, että se varastetaan.”Mä kannan mun pyörän joka yö sisään meidän eteiseen. Jos se on joskus jääny pihalle jostain syystä, niin mä herään yöllä kolahduksiin, että varastaaks joku mun pyörää.”

Jussi Peltokankaalla on eri matkoille ja tilaisuuksiin oma pyöränsä. Tälläkin hetkellä Jussilla on käytössään viisi pyörää: retki-, fiksi-, maantie- ja maastopyörä, sekä tallbike. ”Yleensä joku on aina hajalla ja kaksi toimivaa pyörää on käytössä. On helppoa, että jos kumi vaikka puhkee, niin voi vaan vaihtaa pyörää”, Peltokangas kertoo.Kaikki Peltokankaan pyörät ovat käytettyjä ja kierrätettyjä. Hän myös korjaa pyöränsä täysin itse.”Hankin osia dyykkailemalla niin roskalavoilta kuin pyöräliikkeistäkin ja myös kierrätyskeskuksesta”, hän luettelee.Jussi on ollut perustamassa Pyöräpaja ry:tä, joka on luonut Helsinkiin tilan, jossa voi itse korjata pyöriä.Peltokankaan löytäessä kaksi samanlaista pyörän runkoa, antoi se vii-meisen sysäyksen toteuttaa jo aiemmin mielessä pyörinyt tallbike.”Koska tallbikessa satula menee takarenkaan päälle, se lähtee keuli-maan aika helposti”, Peltokangas kuvailee. Hänen suunnitelmissaan onkin hitsata pyörään vielä kolmas runko, jolloin takahaaruukkaa saisi vähän taaksepäin. Näin pyörästä tulisi myös turvallisempi. ”Hauskaa on se, että mulla sattuu olemaan jälleen samanlainen runko jemmassa.”Tänä kesänä peltokangas on pyöräillyt Ruotsin läpi Kööpenhaminaan ja takaisin. Kööpenhaminassa järjestettiin Bike Wars -niminen tapah-tuma, johon Peltokangas osallistui.”Porukka rakensi romupyöristä monsterpyöriä, joilla ne kolaroi toi-siaan. Itse osallistuin tallbikellä turnajaisotteluun niin kuin ritarit kon-sanaan. Miekkoina oli päästä pehmustetut laudanpätkät. Kisan kol-mesta osallistujasta sain vietyä voiton kotiin”, Peltokangas myhäilee.

UBIK

14

LEHTI

Laura Lilja Kilpapyöräilijä

Aaro VisalaDirt-pyöräilijä

Laura Lilja osallistui ensimmäiseen pyöräkilpailuunsa 10-vuotiaana. Maantiepyöräilyn lisäksi Lilja harrastaa maastopyöräilyä sekä rata-pyöräilyä, ja kilpailee Focus Ladies -tiimissä.”En aja ammatikseni, mutta ajan niin kovaa kuin pystyn suhteessa omaan elämäntilanteeseen. Joka kerta, kun saan jonkin mitalin, se on saavutus. Pidän omia SM-mitaleja hyvin paljon arvossa.”Liljan kesät menevät ajamiseen. Viime kesänä hän kävi kisoissa joka viikonloppu. Lilja harjoittelee noin 70 tuntia viikossa.”Toiveena olis päästä ajamaan kisoja vakituisesti ulkomaille, niin että pyöräilystä tulis ammatti”, Lilja kertoo ja jatkaa:”Tykkään kisata lajissa, jossa saa mennä kovaa ja vauhtiin pystyy vai-kuttamaan omalla fyysisellä puserruksella.”Liljan mukaan pyöräilyyn liittyy paljon teknisiä ja taktisia puolia. ”Se miten sä loppujen lopuksi tulet kisassa pärjäämään ei riipu vain kunnosta, vaan myös siitä, mitä sun pään sisällä liikkuu”, hän täsmen-tää.Kilpailujen säännöissä määritellään hyvin tarkkaan, millaisia pyörien pitää olla muun muassa muodoiltaan. Pyörän tulee olla kevyt, jotta sillä pääsee lujaa. Kalleimmat Liljan pyöristä ovat maksaneet 4000e.Lilja nauttii pyöräilystä sellaisessa maastossa, jossa ei ole paljon au-toja ja liikennettä.”Pyörä ei ole mulle väline, jolla liikun paikasta toiseen. En siis aja pyö-rällä matkoja kaverille tai kouluun. Pyöräily on asia, jota teen, kun pää-sen vapaa-ajalle.”Liljasta tuntuu, että hän tulee ajamaan aina, ainakin jollain tasolla.”En tiedä, kuinka kauan kisaan, mutta ei mua enää pyörän päältä pois saa.”

Dirt-pyöräily on laji, jossa hypitään maastopyörillä hiekkahyppyreistä erilaisia temppuja, esimerkiksi takaperinvoltteja. BMX- ja dirt-pyörän ero on pääasiassa pyörän koossa: Maastopyörät ovat kooltaan isom-pia. Isommalla pyörällä temppujen tekeminen on puolestaan haasta-vampaa. Suomessa dirt-pyöräily on vielä marginaalinen laji. Aaro Vi-sala on ollut perustamassa UndergroundMTB-yhteisöä, jossa on tällä hetkellä noin 50 aktiivia.Kesäisin Visala pyöräilee Pihlajanmäen freestylepuistossa, talvella skeittihalleissa.”Suomessa ei oikeestaan ole yhtäkään sisäpaikkaa, jossa vois ajaa just nimenomaan dirttiä. Sellanen olis todella kaivattu”, Visala toteaa.Visala kertoo, että hänellä on pyöräilyyn viha-rakkaussuhde.”Välillä tuntuu, ettei tästä tuu hevon helvettiä ja tekis mieli heittää pyörä Vantaanjokeen. Toisaalta lajista saa sellasia kiksejä, mitä ei muualta saa ja mä oon kuitenkin rakentanu elämäni fillaroinnin ympä-rille. Se kuuluu lähes jokapäiväseen rutiiniin.”Visalalle pyöräily on myös hauskanpitoa ja kavereiden kanssa ole-mista. Lisäksi hän organisoi suurimman osan Suomen dirt-skenen ja-meista ja skaboista. Visalalla on sponsoreita, joille hän tekee videoita omasta ajamisestaan. Videoiden kautta voi myös helposti markkinoida koko lajia.”Yks todella haastava temppu tuli tehtyä viimeks uutta leffaa kuva-tessa. Treeride-nimisessä tempussa ajetaan niin sanotusti puuta päin ja siitä tehdään joku toinen temppu ulos. Tein puusta tailwhipin, eli pyöräytin pyörän rungon ohjaustangon ympäri. Sitä ei oo hirveen moni tehny ja siitä mä oon ihan ylpee, että se onnistu”, Visala hymyilee.Extreme-lajissa voi toki sattua, eikä Visalakaan ole välttynyt täysin tapaturmilta.”Pahimmillaan itellä on ollu jalassa titaania, kun rynäsin neljä vuotta sitten siihen malliin, että jalka meni rikki”, Visala kertoo ja jatkaa:”Ei parantumisen jälkeen sit kuitenkaan kauheesti mieti sitä uudel-leen ajamaan lähtemistä. Kipu ja haaverit ei pelota, koska onnistumi-sen ilo on niin suuri.”

UBIK

15

LEHTI

UBIK

16

LEHTI Venäjä ei perinteisesti kiinnosta suomalaisia

kuin turvallisuusuhkana. Nyt se kiinnostaa taas, mutta yhteistyökumppanina.

Uuden luominen on aina haastavampaa kuin kopiointi. Tämä pätee myös ihmissuhteissa, ja ennen kaikkea uusien poliittisten kontaktien luomisessa. SAKKIn viime liittokokous koros-ti tiukasti monipuolisemman kansainvälisen edunvalvonnan ja yhteistyön merkitystä. Viesti oli selvä: Eurooppalaisen kattojärjes-tömme OBESSU:n toimintaan osallistumisen ohella meillä pitää olla hyvät suhteet myös muualle maailmaan. Siispä minä SAKKI ry:n puheenjohtajan roolissa ja järjestön pääsih-teeri Olli-Pekka Koljonen pakkasimme matka-laukkumme ja suuntasimme itänaapuriin. Pietariin Vaarini opetti aikoinaan, että parhaimman kosketuksen maan kansalaisiin, kulttuuriin sekä toimintatapoihin saa olemalla nöyrä ja pitämällä jalat maassa. Niinpä varasimme ho-tellien sijaan halvimpia saatavilla olevia hos-telleja. Lisäksi matkustimme pitkin Venäjää junalla platskarnayassa eli aidossa ”ihmisten luokassa”. Tämä tarkoittaa isoa avovaunua täynnä kaksikerroksisia sänkyjä ja humaltu-neita venäläisiä. Noustuamme Helsingistä Allegro-junaan matkamme ensimmäiset haasteet alkoivat. Junalippumme oli teknisestä viasta johtuen varattu 26.6. päivän sijasta kolme viikkoa ai-empaan ajankohtaan. Kiitos VR:n mahtavien

konduktöörien, sovimme ongelman ilman li-säkuluja ja pystyimme jatkamaan seikkailua. Pietarissa meitä odotti seuraava yllätys. Kak-sisänkyisen hostellihuoneen sijaan meille oli varattu kahden hengen huone yhdellä isolla parisängyllä. Alkushokin jälkeen Koljonen suostui jakamaan sängyn seuraavat kaksi yötä, koska kaikki lähiseudun muutkin hostel-lit olivat täynnä. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Pietarin paikallisessa kaupunginvaltuustossa. Kier-roksella tutustuimme valtuustopalatsin pit-kään historiaan, jonka jälkeen keskustelimme

paikallisten opiskelijajärjestöjen ja kaupungin nuorisotoimen johtajan kanssa. Keskeisimpiä aiheita oli toimintamalliemme vertailu, opis-kelijoiden aseman kartoittaminen sekä tule-vien mahdollisten projektien hahmottaminen. Paikalla olleet, lähellä presidentti Putinin Yhtenäinen Venäjä -puoluetta olevan opiske-lijajärjestön, edustajat erotti selvästi sitou-tumattomista opiskelijajärjestöistä heidän tiukka pukukoodistonsa sekä konemainen käytös. Kommentteja virkavallan asemasta ja käyttäytymisestä Pietarissa heistä oli vaikeaa saada irti.

Olipa kerran VenäjäTEKSTI aLEKSEj fEdoToV

him

kin

met

sä

UBIK

17

LEHTI

Moskova hardstyles Moskovassa ensimmäinen päivä alkoi tutus-tumalla Venäjän opiskelijajärjestökentän uu-teen tulokkaaseen nimeltä Venäjän Opiske-lijoiden Liitto. Järjestö on puheenjohtajansa Artem Hromovin johdolla ehtinyt käydä näyt-täviä ja pitkiä kamppailuja yliopistojen ja am-mattikorkeakoulujen sisäistä korruptiota vas-taan. Maanlaajuisen kampanjan avulla Artem on muun muassa päässyt haastamaan Puti-nia sekä Venäjän koulutusministeriä suorassa keskusteluohjemassa koulutusjärjestelmän tilasta. Useampikin korruptioon syyllistynyt rehtori saatiin erotettua virastaan. Yhtenäisen Venäjä -puolueen kansanedusta-jan virallisesta kutsusta huolimatta Venäjän parlamentin turvallisuusyksikkö päätti evätä lupamme vierailla duumassa. Olimme kuu-lemma liian hämärää sakkia. Sen sijaan tapa-simme Putin-nuorissa keskeisessä asemassa toimineen Vladimir Tabacin, joka vastasi Ve-näjän viimeisempien presidenttivaalien aika-na Putinin sosiaalisen median liikehdinnästä . ”Riisutaan Putinin vuoksi”, ”Putin Girls” sekä ”Suuri automarssi” -tempaukset saivat laajaa

huomiota aina kansainvälistä mediaa myöten. Nähtyämme valtapuolueen maailmaa sekä opiskelijajärjestöjä oli aika tutustua Venäjän oppositioliikkeeseen sekä kansalaisjärjestöi-hin. Aloitimme Moskovan lähistöltä löytyväs-tä Himkin metsästä, jossa on viime vuosien aikana käyty mittavaa luonnonsuojelutaiste-lua. Himkin metsä on suojeltua aluetta, johon vuodesta 2010 on kyseenalaisin perustein yritetty rakentaa Moskovasta Pietariin vievää jättimäistä moottoritietä. Konflikti on saanut aikaiseksi maan luonnonsuojeluliikkeen laaja-mittaista kasvua ja yhdistymistä. Suomen lä-hihistoriasta tähän voisi verrata muun muas-sa 1970-luvun Koijärvi-liikettä. Oppositiolle putkaa, lukiolaisille tuliaisia Matkamme yksi kiinnostavimmista tapaami-sista oli Left Front -nimisen puolueen johto-hahmon Sergei Udaltsovin kanssa. Hän on ollut merkittävä hahmo presidentinvaalien jälkeisiä suurmielenosoituksia järjestettäessä Moskovassa. Ne keräsivät parhaillaan yli 100 000 osallistujaa, ja mielenosoitusten keskei-sin viesti oli kansalaisten suuri tyytymättö-

myys vaalivilppiin ja halu uusia vaalit. Sergei on ollut pitkään Venäjän oppositioliik-keessä saaden kärsiä valtiovallan mielivaltai-sesta kohtelusta. Viime vuosien aikana hän on viettänyt 86 päivää pidätettynä poliittisesta toiminnasta, joista kahdenkymmenen päivän ajan hän on ollut näyttävästi nälkälakossa. Poliittisen osuuden loputtua kohtasimme vielä Moskovan paikallisia kaupunkitila-ak-tivisteja jotka keskittyivät suojelemaan kult-tuurihistoriallisia rakennuksia mielivaltaisilta puruilta. Pelkästään Moskovan eteläosissa on viime vuosina ajettu alas kymmeniä vanhoja asuintaloja, joiden tilalle on rakennettu rik-kaiden lokaaleja. Kaupunkitila on vahvasti se-grekoitunut ja normaali työväki muuttaa yhä kauemmas kaupungin keskustasta. Televisiota ja shakkia Loppuhuipennuksena ennen lähtöä kotiin saimme kutsun venäläiseen keskusteluoh-jelmaan, jossa kerroin asiantuntijan roolissa eurooppalaisesta koulutusjärjestelmästä ja pohjoismaisen mallin tasa-arvoisuudesta.

Paikalla oli myös suuren ulkomaille koulutus-matkoja järjestävän yrityksen toimitusjohta-ja, jonka kanssa väittelimme opiskelijoiden taloudellisesta asemasta ja hyvinvoinnista. Suomen Lukiolaisten Liitolle toimme matka-muistona perinteikkään maatuska-nuken Ve-näjän presidenttien potreteilla. Tiedä sitten, onko tahallista – mutta kaikkien nukkejen seasta loisti poissaolollaan edellinen Venäjän presidentti Dmitry Medvedev. Jälkeenpäin voin todeta Venäjän opiskelija- ja kansalaisliikkeen tien kukoistukseen olevan pitkä. Siteeraten kuuluisaa venäläistä shakin pelaajaa ja oppositioliikkeen tunnuskasvoa Garri Kasparovia: ”Shakissa pelataan sääntö-jen mukaan. Kaikki riippui minusta itsestäni. Minun oli mahdollista tehdä ennusteita ja hal-lita tilannetta. Tämä taas on taistelua ilman sääntöjä. On olemassa iso joukko tekijöitä, joihin en voi vaikuttaa. Myös riski on aivan eri tasoa.” Tämä riski on meidän kaikkien otettava. Myös meillä suomalaisilla on moraalinen vastuu edesauttaa Venäjän demokratisoitumispro-sessia, sillä se on välttämätöntä tasa-arvoi-semman, rauhallisemman sekä paremman tulevaisuuden luomiseksi meille kaikille.

ale

ksej

fed

otov

het

ki e

nnen

TV

-våi

ttely

n al

kam

ista

UBIK

18

LEHTI

Opiskelijajärjestöt tarjoavat jäsenilleen yhtei-söllisyyttä ja tukiverkkoja. Tämän lisäksi ne toimivat myös opiskelijoiden omana kanava-na vaikuttaa omaan opiskeluympäristöön ja opetukseen. Tarkoituksena on parantaa kaik-kien koulutuksen tasoa, sekä viihtyvyyttä op-pilaitoksissa. Me sakkilaiset perustimme edunvalvonta-jaoston (ev-jaosto), joka on avoin kaikille opis-kelijoiden edunvalvonnasta kiinnostuneille. Ev-jaosto valvoo amisten etuja oppilaitoksis-sa ja auttaa selvittämään oppilaitosten ongel-matilanteita. Kun itse olin ensimmäisessä SAKKI-tapahtu-massani reilu vuosi sitten, tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja opiskelijoihin. Tapahtuma

nen sadan kilometrin päästä junalla Helsin-kiin vain yhden tapaamisen vuoksi. Olisi hel-pompaa, jos jaostoja toimisi useampia ympäri Suomea. Itsenäisesti toimivat jaostot olisivat merkittävä tekijä kaikkien opiskelijoiden etu-jen valvomiseen koko maassa. Maaliskuussa vaihtuneen SAKKIn uuden hal-lituksen myötä keskitymme tällä kaudella paikalliseen edunvalvontaan. Tulemme erityi-sesti panostamaan SAKKIn tarjoaman edun-valvontakoulutuksen kehittämiseen. Edunvalvontakoulutuksella haluamme antaa opiskelijoille ja oppilaskunnille vaikuttamis-työkaluja puuttua oppilaitoksen ongelmiin. Jos esimerkiksi koulun opetusvälineet ovat liian vanhentuneita harjaannuttamaan työ-elämää varten, tai opetuksen taso on puut-teellista, se on ongelma. Vastaavia ongelmia amikset kohtaavat joka päivä. On meistä itses-tämme kiinni haluammeko niihin muutosta.

Teksti Linda Närhi Kirjoittaja on SAKKIn 2. varapuheenjohtaja ja Edunvalvontajaoston puheenjohtaja

SAKKIn toimiston henkilöstö kasvoi kesän aikana kolmella, kun Tiina Helminen, Salla Koppeli ja Musa Jallow aloittivat uusissa teh-tävissään.Siviilipalvelusmiehenä SAKKIssa työskentele-vä 19-vuotias Musa Jallow on viime keväänä kaksoistutkinnon suorittanut ravintolakokki ja ylioppilas. Reteä Jyväskylän poika tulee olemaan avain pelaajamme syksyn koulukier-tueen aikana. ”Luulen, että koulukiertueen jälkeen minulla tulee olemaan parempi yleis-kuva koko järjestön toiminnasta ja etenkin jä-senistöstä” myös SAKKIn aktiivina ja hallituk-sen jäsenenä toimiva Musa kertoo. Toisena jäsenpalvelusihteerinä on 25-vuotias vaatetusalan artesaani Salla Koppelin Hel-

singistä. Koppeli tulee vastaamaan kaikesta opiskelukortteihin ja järjestön jäsenpalvelui-hin liittyvästä. Jos olet liittymässä SAKKIn korttijäseneksi tai otat yhteyttä toimistomme suuntaan, tulet luultavasti asioimaan Sallan kanssa.Turusta kotoisin oleva 22-vuotias markki-noinin opiskelija Tiina Helminen taas aloitti SAKKIn uutena järjestöasiantuntijana. Hel-misen vastuulla ovat jäsenhankintakiertueen toteuttaminen, jäsenhankinnan kehittäminen ja oppilaskuntatoiminnan tukeminen. ”Voi ei.. Mä olen aika huono haastateltava..” Helmi-nen punastelee ja nauraa, kun kyselen hänen toiveista ja peloistaan koskien uutta työtä.

oli nuorisotyöttömyysseminaari Helsingissä. Seminaariohjelmaan kuului muun muassa Tallinnan risteily. Uusi seminaarituttavani houkutteli minut mukaan jaoston toimintaan sillä, että kannattaisi jäädä vielä yhdeksi illak-si Helsinkiin bilettämään. Tämä kannatti! Seuraavan päivän ev-jaoston tapaamisesta sain paljon uusia ideoita oman oppilaitok-seni opiskelijoiden hyvinvoinnin ja olosuh-teiden parantamiseen. Silloin keväällä 2011, SAKKIssa käsiteltiin paljon Kajaanin laittomia oppimateriaalimaksuja. Edunvalvontajaoston toiminnan avulla saimme onneksemme mak-sut poistettua. Oli hienoa huomata, että joku oikeasti valvoo amisten etuja ja välittää meis-tä ja hyvinvoinnistamme. Tämä oli merkittävä syy miksi lähdin SAKKIn toimintaan mukaan. En ole katunut sitä päivääkään. Siitä alkoi mi-nun edunvalvontaurani. Ei olisi uskonut, että vuoden päästä toimin kyseisen jaoston pu-heenjohtajana. Tapaamme jaoston kanssa noin 5–7 kertaa vuodessa. Tapaamisissa keskustelemme ajankohtaisista asioista, vierailemme jaosto-laisten toivomissa vierailukohteissa, viimeksi Espoon Omniassa, sekä tapaamme asiantun-tijoita ja yhteistyökumppaneita. Jaosto kas-vaa koko ajan. Opiskelijoita tulee tapaamisiin ja toimintaan mukaan kaikkialta Suomesta. Mitä enemmän meitä on toiminnassa muka-na, sitä laajempaa edunvalvontaa pystymme tekemään Hangosta Nuorgamiin. On ajoittain hankalaa ja uuvuttavaa tulla mo-

Sinä voit opiskella paremmin – edunvalvontaa SAKKIssa

”Mä haluan innostaa ihmisiä näyttämällä, että SAKKIssa toiminen on hauskaa ja kivaa” Hel-minen kertoo ja jatkaa toivomalla, että mah-dollisimman monet jäsenkortin hankkineet innostuisivat myös järjestön toiminnasta.

Teksti Henri Salonen

UudetTyöntekijät

Sal

la K

oppe

lim

usa jallow ja Tiina h

elminen

UBIK

19

LEHTI

Riemukaari, double-decker-bussit, yli 20 met-riä korkeat antiikin ajan sankaripatsaat - tu-ristin reaktio Skopjeen saapuessa on usein huvittunut ja hämmentynyt: ”Mitä tässä maassa tapahtuu?” Vuoden siellä vietettyäni ymmärsin hieman enemmän. Alku-absurdius muuttui, ei yhtään järkevämmäksi, mutta sa-notaanko loogisemmaksi. Allianssin kautta vapaaehtoistyöhön Lähdin tammikuussa 2011 Makedonian pää-kaupunkiin Skopjeen vapaaehtoistöihin nuo-rien perustamaan NGO:hon (non-govern-mental-organization) nimeltään ORO. Olin valmistunut ammattikoulusta, mutta lähtö Suomesta kutkutti enemmän kuin työnha-ku. Reppumatkailemaan en halunnut, vaan johonkin mihin voisin asettua hetkeksi. Nuorisotyöjärjestö Allianssin kautta löysin European Voluntary Servicen (EVS). EVS:n ohjelmaan osallistuminen vaatii aktiivista hakuprosessia. Puoli vuotta valmistumiseni jälkeen kuulin, että minut oli hyväksytty va-paaehtoistyöhön Makedoniaan. ORO oli tuore organisaatio ja minä järjestön ensimmäinen vapaaehtoinen. ORO tarkoittaa makedonialaista kansantanssia, mutta orga-nisaation toiminnalla ei ollut mitään tekemis-tä tanssin kanssa. ORO koostuu nuorista tyy-peistä, jotka vaikuttavat urbaanin kulttuurin eri saroilla: kaksi dj:tä, katutaiteilijoita ja niin edelleen. Päivät lasten kanssa, illat radiossa Yllätyksekseni päädyin pitämään omaa ra-dio-ohjelmaa Skopjen alueella kuuluvalla Stu-dent FM:llä. Itse soitin kanavalla suomalaista musiikkia. Radiovieraina minulla oli vapaa-ehtoisia muualta Euroopasta ja he toivat lä-hetykseeni musiikkia kotimaistaan. Oli rans-kalaista iltaa, slovakialaista noisea ja outo kattaus Juicea ja Julma-Henriä. Radion ja maan toimimista voisi verrata toi-

siinsa. Joskus ei oltu paikalla, aina mentiin myöhässä, joskus ohjelmaa ei vain tullut niin kuin piti, välillä se ei päässyt sensuurin syy-nistä läpi, kesällä ei toiminut mikään - koska on kesä. Lopulta mentiin pariksi kuukaudeksi konkurssiin. Vaikeuksia radion teossa tuotti myös uusi laki, vain 25 prosenttia yhden oh-jelman puhutusta sisällöstä sai olla muuta kieltä kuin makedoniaa. Yksi lisä kansallis-mielisen hallituksen oikkuihin. Toinen työni oli romanilasten parissa. Noin kymmenen kilometriä Skopjen keskustasta sijaitsee Shuto Orizari, ”Shutka”, yksi kau-pungin lähiöistä. Shutka on maailman ainoa kaupunginosa, jossa suurin osa väestöstä koostuu virallisesti romaneista. Lähiössä si-jaitsee vähäosaisten lasten Daily Center, joka tarjoaa lapsille heidän päivittäiset tarpeen-sa. Keskus on avoinna aamuseitsemästä kol-meen iltapäivällä. Tällä aikavälillä peseydy-tään, vaihdetaan puhtaat vaatteet, tehdään läksyjä, syödään välipalaa ja leikitään. Sitten lapset lähetetään vuoroissa kouluun. Kävimme Shutkassa ranskalaisen ystä-väni Elisen kanssa. Ideoimme etukäteen workshoppeja, paikalla leikittiin ja yritettiin toteuttaa ideoimamme työpajat. Työn teki haastavaksi lasten temperamenttisuus. Silti-kin, mitä voimakkaampaa huutoa ja riehumis-ta katseli, sitä voimakkaampaa elämäniloa sai seurata kun Jennifer, Adriana tai Elvis onnistuivat askarteluissaan tai saivat kokeilla spraykannulla maalamista. Ja tosiaan - las-ten kansainvälisiltä kuulostavat nimet olivat usein poimittu jostain espanjalaisesta teleno-velasta. Yhtenä päivänä eräs suloinen pikkutyttö, Cassandra, ei ollut paikalla. Hän oli leikkinyt yksin kotinsa katolla ja tippunut. Kepeillä liikkuvan isoisän oli vaikea pysyä 7-vuotiaan tytön perässä ja nyt hän oli koomassa sairaa-lassa. Tällaista oli Daily Centerin arki. Nuorten vapaa-aika Makedoniassa ei hirveäs-

ti poikennut siitä mitä me nuoret täällä Suo-messa teemme. Hengailua jonkun kotona, sil-lä erotuksella, että vanhemmat olivat kotona. Yleensä sulkeuduimme isännän tai emännän omaan huoneeseen ja aloittelimme iltaa rou-va ja herra Spasovskin katsellessa oven ta-kana telkkaria. Ilmojen lämmetessä, eli maa-liskuusta lähtien, täyttyvät puistot ihmisistä. Sisätiloissa sijaitsevat talviklubit sulkeutuvat ja ne avaavat ulkotiloissa olevat kesäklubin-sa. Ja makedonialaiset tykkäävät juhlia, ja siihen on aikaa maassa jossa on noin 50 pro-senttia nuorisotyöttömyys. Makedoniaa kuvaillessani minulle tulee mie-leen äärimmäisen vieraanvaraiset ihmiset, pala kauneinta näkemääni luontoa, Skopjen ihmeellinen kaupunki, jossa näet ja tunnet kuinka kaksi erilaista kulttuuria, makedo-nian slaavit ja muslimialbaanit, välillä elävät ja välillä yrittävät elää sovussa. Kakun kuor-rutukseksi löytyy vielä puolue nimeltään VMRO-DPNME, joka yksinvaltaisesti hallitsee Makedoniaa konservatiivis-kristillis-nationa-listisella otteella. Tätä on Makedonia, ja vielä niin paljon muuta.

Balkanin ristiriitainen helmiTeKSTI jA KuvAT ILona raIVIo

mak

edon

ian

pääk

aupu

nki S

kopj

e vi

erei

seltä

V

odno

-vuo

relta

kuv

attu

na

UBIK

20

LEHTI

Petteri ei tule töihin tänään

TEKSTImaTIaS LUUKKaInEn

KUVITUSaIno KESKITaLo

Lakko on osaavissa ja vastuunsa tuntevissa käsissä hyödyllinen työkalu, mutta vaaralli-nen ase väärin käytettynä. Lakko on työnte-kijöiden kollektiivinen painostuskeino, jolla puututaan johonkin työpaikan tai toimialan epäkohtaan, eikä duunarin laiskuudesta ja omahyväisyydestä kertova tahallinen kiu-santeko. Välillä kuitenkin on epäselvää mis-tä missäkin kiistassa on kyse ja kuka oikeas-taan onkaan se hyvis. Usein on kuitenkin liian helppoa liittyä valittajien kuoroon ja unohtaa, että itsekin saattaa joskus olla solidaarisuu-den tarpeessa.

Mistä sitten tietää milloin lakko on oikeutet-tu? ”Ennenkaikkea sopimuksettomassa tilan-teessa neuvotteluaseman parantamiseksi tai

saavutettujen etujen puolustamiseksi, mutta aina tietenkin viimeisenä keinona”, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) edun-valvontajohtaja Nikolas Elomaan muotoilee. Voimassaoleva työehtosopimus on takuu sekä työnantajalle että työntekijälle yhteisten pelisääntöjen olemassaolosta ja työrauhan säilymisestä. Nyrkkisääntönä voikin pitää sitä, että jos asia ei ole työehtosopimuksen piirissä tai työantaja on itse sopimuksen eh-toja rikkonut, on työtaistelutoimi sekä moraa-lisesti että laillisesti oikeutettu.

Suomalaisen hyvinvointivaltion synnyssä on ammattiyhdistysliikkeellä ollut merkittävä osa. Yhteistoiminnalliset työ- ja elinolojen parantamisvaatimukset ovat pakottaneet

elinkeinoelämän myöntymään parannuksiin, jotka ovat tuoneet esimerkiksi viisipäiväisen työviikon ja sosiaaliturvajärjestelmän. Ilman lakko-oikeutta olisi työnantajien helppo kiel-täytyä kaikista vaatimuksista, ja harva pomo omatoimisesti hyvää hyvyyttään tarjoaisi pal-kankorotuksia tai muita työtekijöiden aseman parannuksia. Jos aina antaa periksi eikä us-kalla laittaa törkeimmillekään hyväksikäyttä-jille hanttiin jää helposti heittopussiksi.

Entä jos työtaistelutoimet, esimerkiksi töistä kieltäytyminen (mitä lakkoilu konkreettisesti tarkoittaa) kriminalisoitaisiin kokonaan? Elo-maan mukaan seuraukset olisivat karut: ”Sil-loin ei voitaisi enää puhua demokratiasta, ja Suomesta tulisi käytännössä banaanivaltio.”

UBIK

21

LEHTI

Silti lakko-oikeuden poistaminen ei löydy Elinkeinoelämän keskusliitonkaan (EK) tavoi-telistasta. Suomi on vakaa oikeusvaltio, jossa lain ja järjestyksen kunnioitus on erittäin kor-kealla. Ehkä siitä löytyykin syy siihen miksi julkinen keskustelu työtaistelutoimien aikaan keskittyy usein lakon laillisuudesta vääntämi-seen. ”Jo pelkästään sanan ´laiton´ kuulemi-nen saa suurimman osan suomalaisista hät-kähtämään eikä lisädemonisointi sen jälkeen ole edes tarpeen.”

Tottakai pelisäännöistä pitää voida keskus-tella, ettei epäselvyyksiä oikeuksista ja vel-vollisuuksista jouduta käymään oikeudessa. Elomaan mukaan esimerkiksi hiljattaisen Finnairin maahuoltohenkilökunnan lakon murtamiseen käytettyjen turvaamistoimien sovellus työmarkkina-asioissa on riittämät-tömästi määritelty. Turvaamistoimi on oikeu-den päätöksellä tehtävä henkilön tai yhteisön oikeuksien rajoittaminen yhteiskunnan edun ja turvallisuuden puolustamiseksi. Työsopi-muskiistaan liittyvät painostustoimet eivät ole uhka kansalliselle turvallisuudelle, vaan toimivan demokratian perusta. ”Suomessa työtuomioistuin päättää lakon laillisuudesta”, Elomaa muistuttaa korostaen, että kyse ei ole rikollisesta toiminnasta vaikka lakko laitto-maksi tulisikin tuomituksi.

Kovasti puhutaankin lakkojen laittomuudes-ta, mutta kuten SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly taannoin huomautti: ”Alipalkkaus on työntekijältä varastamista.” Työmarkkina-järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan jär-jestelmän pelisääntöjä, mutta yleensä vain työntekijöiden velvollisuuksista muistute-taan aktiivisesti. Ammattiliitot ymmärtävät kyllä vastuunsa lakkoasetta käsitellessään, etenkin ottaen huomioon korkeat sakot, jotka voivat langeta lakkoilusta

Työnantajapuoli tulee varmasti aina käyttä-mään hyväkseen suomalaisten nöyryyttä ja korkeaa moraalia tuomiten jokaisen oikeute-tunkin lakon epäisänmaalliseksi.

Seuraavan kerran kun iltapäivälehtien löö-peissä mässäillään ammattiliittojen vastuut-tomasta ahneudesta, niin kannattaa vielä kerran miettiä onko kyseessä ehkä kuitenkin skandaalinhakuinen lehtimarkkinointi ja ke-nen näkökulmaa uutisoinnilla tuetaan. Täysin puolueetonta mediaa tuskin on olemassa-kaan. Usein helpommalla pääsee jos muistaa olla solidaarinen ja tukea myös muiden alojen kamppailuja. Yhdessä olemme vahvoja, eikä kukaan uskalla tulla yhtenäiselle porukalle kovistelemaan.

Patti joka ei kulu

Niukin naukin kuuden vuoden ikäerol-la ikämiesluokassa, Patti Smith (s.1946) on vetreämpi kuin Dylan (s. 1940), mutta ei aivan yhtä henkilölä-heinen sanoiltaan.

Smith laulaa kuolleelle Winehousel-le ja Japanin kuuluisalle Fuji-vuorel-le. Hän tanssii lausutun sanan ja tai-derokin välimaastossa, etenkin levyn loppupuolella. Tom Verlaine vierailee sinkkubiisissä April Fool. Nimikkokap-paleen (Banga) rungon soitti alunperin Johnny Depp. Banga oli koira joka istui taivaan pilvillä 2000 vuotta odottaen isäntäänsä joka oli puhumassa Jeesuk-sen kanssa. VÄ

Patti Smith - Banga Sony Music2012êêêêê

Puskarallia idästä Notkea Rotta julkaisi nimikkolevyn juuri oikeaan aikaan. Levy on ehdo-tonta kesämusiikkia ja nostaa omaa laatuaan jopa rockin suuntaan. Viime levyn teknovaikutteet ovat muuttu-neet yhtälailla tanssittavaan kitararif-fittelyyn, joka kyllä sopii Rotalle ja sen auringonpolttamia tuottavalle uudelle julkaisulle.

Bändi jatkaa naivistisella riimittelyl-lään intellektuellin huumorin ja raa-dollisuuden kanssa tasapainotellen. Yhtälö on helppo ja toimiva, jopa liian-kin helppo. Notkea Rotta on kuitenkin ehdoton bilealbumi ja pakko-ostos fa-neille sekä muille kesäisille pusikon-heiluttajille. IH

Notkea Rotta - Notkea RottaJulkaisija: Monsp Records 2012êêêêê

Surullinen kisu popittaa

Kun valaistun on Chisun kolmas albu-mi. Kahdesta edellisestä Chisu sai pop –kuningattaren kruunun päähänsä ja kovat odotukset kolmannelle levylle.

Levyn kappaleet tempoilevat epäta-saisesti tuskaisista slowareista uh-makkaisiin biletyshitteihin. Kappaleet toimivatkin parhaiten yksittäin nautit-tuna.

Sanoitukset ovat parasta Chisua. ”En-kelit on kieroja kuin rinkelit” ja vas-taavat lyriikat tiputtavat minut syviin ajatuksiini samalla tavalla, kuin koiran kysyvään katseeseen vastatessa tai vanhoja valokuvia selaillessa. HS

Chisu - Kun valaistunLevy-yhtiö:Warner Music Finland 2011 êêê

Helsingin hipit musisoi Kuningasidea on reggae, rap ja ska- vaikutteinen 11-henkinen yhtye, joka on paukutellut henkseleitä ja soitti-mia jo vuodesta 2010 lähtien. Kesällä ilmestynyt esikoisalbumi On uusi aika, hehkuu kappeleissaan juurikin sitä au-rinkoista kesää joka meiltä on jäänyt säiden puolesta puuttumaan. Tanssittava rytmi keinuttaa ja vetelä solisti laulaa kauniisti tasa-arvoista, rakkaudesta ja väkivallattomuudesta. Kuningasidea on kaunis idea, mutta cd:ltä kuunneltuna yhtyeen musiikki tavoittaa vain murto-osan livekeikko-jen fiiliksestä. HS

Kuningasidea: On uusi aika Warner Music Finland 2012 êêêê

L e v y a r v o s t e l u t

Arvostelut: Vili Äijö, Henri Salonen, Ilkka Hautala

UBIK

22

LEHTI

Suomessa ammattiin opiskelevat ovat eu-rooppalaisiin ”kollegoihinsa” nähden etu-oikeutettuja monessa suhteessa. Koulutus on maksutonta (tai ainakin lukukausimaksu-tonta), ammatillista koulutusta arvostetaan vuosi vuodelta enemmän, eikä ammatillisen opintopolun valitseminen sulje korkeakoulu-jen ovia. Lisäksi Suomessa on SAKKI, opiske-lijajärjestö, joka keskittyy ainoastaan ammat-tiin opiskelevien etujen ajamiseen. Euroopan maista vain Tanskassa on Suomen lisäksi opiskelijajärjestö, joka edustaa vain ammat-tiin opiskelevia. Muissa Euroopan maissa amiksia edustaa sama järjestö kuin lukiolai-sia, tai pahimmassa tapauksessa ei kukaan. Euroopassa ammattiin opiskelevia sekä lukio-laisia edustaa sama kattojärjestö, Organising Bureau of European School Student Unions, eli tuttavallisemmin OBESSU. Se kokoaa yh-teen 26 eurooppalaista toisen asteen opiske-lijajärjestöä yli 20 eri maasta ja edustaa toi-sen asteen opiskelijoita Euroopan laajuisessa päätöksen teossa, Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella.

Euroopan yhtenäisyys

Englanniksi ”vocational education and trai-ning”, ranskaksi ”l’enseignement professio-nel”, saksaksi ”der beruflichen Bildung” ja hollanniksi ”beroepsonderwijs”. Amiksia on jokaisessa Euroopan maassa, mut-ta ammatillisen koulutuksen sisältö ja muoto vaihtelee maasta riippuen. Toisille koulutus on ilmaista, toisille ei. Joissain maissa tutkin-to suoritetaan lähes kokonaan työpaikoilla, kuten suomalaisessa oppisopimuskoulutuk-sessa – joissain käytännön työssäoppimista ei ole lainkaan. Koulutuksen kesto vaihtelee yhdestä neljään vuoteen, jonka jälkeen am-mattiin valmistunut voi maasta riippuen ha-keutua jatkokoulutukseen tai siirtyä suoraan työelämään.

Yhtäläisyyksiäkin kaikkien erilaisten amma-tillisen koulutuksen muotojen välillä kuiten-kin löytyy. Yksi näistä yhteisistä tekijöistä on arvostuksen puute. OBESSU teki vuodenvaih-teessa kyselyn Euroopassa ammattiin opiske-leville, ja vastanneista 73 prosenttia koki, ettei ammattiin opiskelevia arvosteta yhtä paljon kuin muita opiskelijoita. Ammatilliset opinnot nähdään muita huonompana vaihtoehtona, ja Euroopassa ajatellaan yleisesti kuten Suo-messakin aikoinaan: jos muita vaihtoehtoja ei ole, niin amikseen pääsee aina. Ammatillinen koulutus ei juuri houkuttele nuoria. Arvostuk-sen puutteen lisäksi ammattiin opiskelevien edunvalvonnan puute, huonolaatuiset työvä-

lineet ja työssäoppimismahdollisuuksien vä-häisyys huolestuttavat.

Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden lisäksi myös päättäjät ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen tilasta. Nuorisotyöttömyys on puhuttanut Euroopassa jo kauan, eikä tilanne ole tähän mennessä parantunut. Ammatilli-nen koulutus nostetaan jatkuvasti esille, kun puhutaan keinoista vähentää nuorisotyöttö-myyttä. Europarlamentaarikot, Euroopan komission jäsenet, työmarkkinajärjestöt, ammattiliitot, nuorisojärjestöt sekä työnantajat puhuvat kaikki ammatillisesta koulutuksesta ja sen kehittämisestä. Malliesimerkkeinä amma-tillisesta koulutuksesta käytetään etenkin Saksan ja Itävallan duaalimalleja niiden työ-elämälähtöisyyden takia. Saksalainen malli muistuttaa suomalaista oppisopimuskoulu-tusta, jossa suurin osa opinnoista suoritetaan työpaikalla, ja teoriaopinnot oppilaitoksessa ovat pienemmässä roolissa.

Työelämälähtöisyyttä arvostetaan, koska se tarjoaa käytännön työkokemusta ennen val-mistumista. Työkokemus on erityisen tarkeää nyt kun työmarkkinoilla vallitsee niin kutsut-tu ”skills mismatching”: Työelämä kehittyy nopeammin kuin opintosuunnitelmat, jolloin monen ammattiin valmistuneen taidot ovat vanhentuneita jo ennen ensimmäisen työso-pimuksen allekirjoittamista.

Amiksena Euroopassa

Amikset – ei kenenkään asia?

Viimeisten parin vuoden aikana OBESSU on tehnyt töitä ammatillisen koulutuksen pa-rissa aina vain enemmän. Edellä mainittujen epäkohtien lisäksi OBESSU on huolestunut ammattiin opiskelevien osallistumisesta it-seään koskevaan päätöksentekoon. Ammat-tiin opiskelevat viettävät usein oppilaitoksia enemmän aikaa työssäoppimispaikoilla, jol-loin aika ei riitä esimerkiksi oppilaskuntatoi-mintaan. Monessa maassa ammattiin opis-kelevat ovatkin väliinputoajan asemassa. Amiksia ei oikein lasketa opiskelijoiksi, koska suurin osa opiskeluajasta kuluu oikeilla työ-paikoilla, mutta työpaikoilla ammattiin opis-kelevia ei nähdä vielä oikeina työntekijöinä-kään. Tästä johtuen ammattiin opiskelevien edunvalvonta on jäänyt harmaaksi alueeksi, eikä ole selkoa kuuluuko amisten edunval-vonta opiskelijajärjestöille, ammattiliitoille tai jollekin muulle.

Toukokuussa 2012 OBESSU aloitti kaksivuoti-sen Claim Your Voice! Stand up for VET! -kampanjan, jonka tavoitteena on nostaa am-matillisen koulutuksen arvostusta niin päät-täjien, opiskelijoiden kuin vanhempienkin silmissä. Tavoitteena on myös parantaa kou-lutuksen laatua, ja varmistaa ammattiin opis-kelevien edustus kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Kuulostaa kapulakieleltä, mutta yksinkertaisuudessaan kampanjan tar-koituksena on osoittaa, etta amis ei ole sen huonompi koulutusvaihtoehto kuin mikään

TEKSTI TIIa mEUronEn KuvAT oBESSU

UBIK

23

LEHTI

mukaan ja että opiskelija on se, joka tietää parhaiten millaista on opiskella ammattiin. Sen takia ammattiin opiskelevilla tulee olla sananvaltaa koulutustaan koskevissa asiois-sa, niin omassa oppilaitoksessa kuin Euroo-pan laajuisestikin. Suomessa nuorisolaki vel-voittaa päätöksentekijöita kuulemaan nuoria ennen lopullista päätöksentekoa, mutta vas-taavaa lakia ei läheskään kaikista muista Eu-roopan maista löydy.

Kirjoittaja on SAKKI ry:n entinen varapuheen-johtaja ja työskentelee nykyään OBESSU:ssa ammattillisen koulutuksen edunvalvontasih-teerinä.

Viileä murha cooleilta tyypeiltä

Elokuva alkaa sillä, että ensin on kiva, mutta uhkaavan tuntuinen ja kohtaus jossa nainen ja mies ovat rakastuneita. Myöhemmin, nainen kysyy ”Autatko tappamaan isäni?”, ja murot mene-vät väärään kurkkuun. Tämän jälkeen loppu on silkkaa tuubaa. Perseeni mel-kein muuttui mustaksi ja putosi pois tätä elokuvaa loppuun asti sinnitel-lessä. Seuraava aidosti hyvä ja kaunis kohtaus on elokuvan viimeiset 15 se-kuntia.

Tämä kotimainen trilleri on viileä, mi-nimalistinen, ja hyvällä tavalla karu, mutta ei onnistu liikauttamaan tun-teen pilkahdustakaan katsojassa. HS

Ja saapuu oikea yöOhjaus: Jyri KähönenHelsinki filmi Oy2012, Suomiê

Maa järisee yhä Terraferman merimaisemat ja kalasta-jahahmojen ankea arki tuovat mieleen italialaisen neorealismin klassikon, Luchino Viscontin elokuvan Maa jä-risee (La terra trema) vuodelta 1948. Viscontin elokuvassa sisilialaisia ka-lastajia sortavat proletariaatin heikkoa asemaa hyväksikäyttävät kalanosta-jat. Terrafermaan päivitetty yhteis-kunnallinen epäkohta on vapaan liik-kuvuuden ongelmallisuus.

Elokuvan kantava aihe on siirtolaisuus. Terraferma kyseenalaistaa maahan-muuttoon johtavien syiden hyväksyt-tävyyttä: miksi tanssiva turisti otetaan vastaan avosylin mutta ahdingosta uiden pakenevaa siirtolaista hakataan veneenlaidoille tarttuville sormille.

Visuaalisuudellaan ja omintakeisilla tyylivalinnoilla erottuvan Terraferman puolentoista tunnin pituus on sopiva. Elokuva on ajankohtainen ja yhteis-kunnallisuudellaan ilahduttava poik-keus joka tarjoaa varmasti ajateltavaa päiviksi eteenpäin. NV

TerrafermaOhjaus: Emanuele CrialeseOy Cinema Mondo Ltd2011êêêê

Spideri ei spiidaa

Sarjakuvistakin tutun Hämähäkki-miehen uusin tulkinta uittaa kat-sojan suurien tunteiden laineille. Hämis liitä seiteillä pilvenpiirtäjien lomassa, kuin Amerikan kotka ja efektit paukkuvat popcornin lailla. Vauhtia ja jännitystä riitti!

The Amazing Spider-Man on edel-täjiään synkempi ja kovempi tarina. 3D-formaatti toimi, koska kyseessä on erikoistehosteiden täyttämä toi-mintaelokuva. Tämä Leffa on kuin karkkia. Jos alat liikaa miettimään kaloreita kesken syömisen niin koko nautinto menee pilalle. HS The Amazing Spider-Man Ohjaus: Marc WebbUSA 2012êêê

Loistavaa b-laatua Kun kauhukomedian rakennuspa-likoina on pirajoita, strippareita, teinirakkautta ja David Hasselhoff, mikä voisi mennä pieleen? Aika hemmetin paljon.

Silti Piranha 3DD onnistuu mene-mään, jos ei nyt ali siitä mistä aita on matalin, niin ainakin siitä mistä portti on auki. Hasselhoffin täh-dittämänä elokuva on viihdyttävä, hauska ja hämmentävä. Eli kaikkea sitä mitä kieli poskessa tehdyltä b-luokan elokuvalta sopii toivoa. Leffateatterista lähdettäessä tuli todettua ääneen: ”No huhhuh”. 3D-muoto ei tuo tähän elokuvaan mitään lisäarvoa, niin kuin ei yleen-sä muihinkaan leffoihin. JV

Pirahna 3 DDOhjaus: John GulagerUSA 2012êê

E l o k u v a - a r v o s t e l u t

Arvostelut: Jukka Vuorio, Henri Salonen, Niia Virtanen

Kaksivuotinen Claim Your Voice! -kampanja pitää yllä keskustelua ammatillisesta koulu-tuksesta paneeleissa, blogeissa, tapaamisis-sa ja tempauksissa. Kampanjan tavoitteena on myös kouluttaa opiskelija-aktiiveja toimi-maan amisten hyväksi kansainvälisesti sekä kouluttaa OBESSU:n jäsenjärjestöjä toteut-tamaan valtakunnallisia kampanjoita. Claim Your Voice! kokoaa kampanjasivuilleen tari-noita, videoita ja kuvia kaikesta tästä.

Lisätietoja ammatillisesta koulutuksesta Eu-roopassa, kampanjasta ja OBESSU:n jäsen-järjestöjen työstä amisten eteen löytyy osoit-teesta www.obessu.org/vet

Tiia

meu

rone

n. a

mm

atill

isen

kou

lutu

ksen

as

iant

untij

a ja

kar

jala

inen

kos

mop

oliit

ti.

UBIK

24

LEHTI

Viimeisen vuoden aikaisia pelialaan liittyviä otsikoita selatessaan ei voi olla huomaamatta, että peliala on tulevaisuuden ala ja siellä riit-tää työpaikkoja. Vihaiset linnut ovat lentäneet maailman ääriin ja tehneet ennen nörttien nä-pertelyksi mielletystä hommasta mediaseksik-kään ammatin. Pelialan maine on muuttunut paljon siitä, kun itse aloin opiskella sitä vuonna 2009.Käsikirjoittaminen vaihtui pelialaan, kun mi-nulle selvisi, että Kajaanin ammattikorkea-koulussa voi rakkaasta harrastuksesta opis-kella ammatin. Taisin tulla alalle juuri oikeaan aikaan. Vaikka ala ei kolme vuotta sitten o llut vielä aloittanut nousua nykyiseen maineeseen-sa, olivat merkit jo ilmassa. Ei mennyt kauaa kun ’hankkisit oikean ammatin’ - kommentit vaihtuivat kannustukseen ja ihailuun.Peliala on monen nuoren unelma-ammatti. Kun tutustuin tämän vuoden pääsykokeissa käy-neisiin, suurin syy pelialan opiskeluihin hake-miseen tuntui olevan kova kiinnostus peleihin ja halu tehdä harrastuksesta elinkeino.

Oikeaa työtä, ei pelkkää pelaamista

Peliala ei ole päivät pitkät pelien pelailemista, eivätkä äkkirikastuminen ja maailmanmaine odota kuin harvoja ja valittuja, ja niidenkin ta-pauksessa menestyksen taustalla ovat yleensä kova työ ja hyvä tuuri. Peliala on kutsumusam-matti ja vaatii omistautumista eri tavalla kuin esimerkiksi tavallinen toimistotyö.Kannattaa ottaa huomioon, että kun pelia-laa lähtee opiskelemaan ja tekemään pelejä ammatikseen, raja työn ja vapaa-ajan välillä väistämättä hämärtyy. Nyt kun pelaan va-paa-ajalla, huomaan analysoivani peliä samal-la, miettiväni miten asiat on tehty ja mitä itse tekisin toisin. Toisaalta sen, että käyttää illat pelaamiseen voi nyt leikkimielisesti perustella läksyjen tai tutkimuksen teolla. Pelialan opiskeleminen ainakin Kajaanin amk:ssa, joka tarjoaa tällä hetkellä Suomen kattavimman pelialan koulutuksen, on intensii-visempää kuin monen muun alan koulunkäyn-ti. Koulupäivät kestävät joka arkipäivä kahdek-sasta neljään. Oppitunnit on sijoitettu viikon ensimmäisille päiville, ja kolme päivää viikossa käytetään pelien tekemiseen tiimeissä. Grafiik-kaan, ohjelmointiin, suunnitteluun ja tuottami-seen, sekä peliääniin erikoistuvat opiskelijat yhdistävät taitonsa ja tekevät kaupallisia pe-lituotteita, mitkä valmistuttuaan voidaan jul-kaista Kajak Games-osuuskunnan kautta.

Pelien ammattilaiseksi

Töitä nyt, entä tulevaisuudessa?

Työllisyystilanne pelialalla näyttää hyvältä. Lähes kaikkien suurien peliyritysten sivuilta löytyy lukuisia avoimia työpakkoja. Lukuja siitä, miten hyvin Kajaanin pelintekijät val-mistuttuaan työllistyvät ei vielä ole, koska ensimmäinen vuosikurssi missä erikoistumis-vaihtoehtoja on ollut enemmän kuin vain oh-jelmoija valmistuu joulukuussa 2012. Mutta työharjoitteluun Kajaanista on päästy muun muassa Bugbearille, Digital Chocolatelle ja Woogalle ja palaute on ollut positiivista.Entä riittääkö töitä myös tulevaisuudessa, vai käykö kuten Nokian insinööreille? Mie-timme tätä ruokatunnilla, ja tulimme siihen tulokseen, että 10 vuoden päästä pelialalle ei varmasti kouluteta niin paljon porukkaa kuin nyt. Mutta tällä hetkellä ja lähitulevaisuudes-sa töitä riittää varmasti. Ja henkilökohtaisesti uskon, että kun pelien täysi potentiaali ale-taan ottaa käyttöön ja niitä ruvetaan hyödyn-tämään enemmän viihteen lisäksi myös mui-hin tarkoituksiin vakavien pelien muodossa, on pelien ja muun interaktiivisen media alalla paljon töitä myös pitkälle tulevaisuuteen.

TEKSTI rEno TUKIaInEn HenKILöKuvA KajaanIn ammaTTIKorKEaKoULU PeLIKuvAT KajaK gamES

riittääkö töitä myös tulevaisuudessa, vai käykö kuten Nokian

insinööreille?

Pelkkä kova kiinnostus pelaamiseen ei riitä alalla pärjäämiseen, tarvitaan myös palava halu tehdä pelejä sekä taitoa, kärsivällisyyt-tä ja motivaatiota. Tarvitaan pitkäjänteisyyt-tä, kun pelit pitää saada tehtyä loppuun asti vaikka alkuinnostus laantuukin ja tekeminen alkaa tuntua työltä. Joskus joutuu myös teke-mään muuta kuin sitä omaa unelmapeliä, ja siihen on hyvä sopeutua. Yrityselämän reali-teetit tulevat vastaan, olipa sitten töissä isos-sa pelifirmassa tai pyörittipä omaansa. Asi-akkailla ja rahoittajilla on vaatimuksia, joihin täytyy sopeutua.

UBIK

25

LEHTI

Buc

cane

e B

omba

rdm

ent

gro

ove

Em

Up

Pää

valik

kog

roov

e E

m U

p

Chillaa beibi

Sofi Oksasen toinen kirja on yhtä ah-distava ja koukuttava kuin Stalinin lehmät ja Puhdistus. Kerronta etenee tasaisen runollisesti ja sivulauseessa mainitaan että puukotin tyttöystävää-ni.

Paniikkihäiriöisen ja masentuneen les-bopariskunnan elämä vaikuttaa kama-lalta. Toinen dokaa, ja toinen valittaa taukoamatta.

Kun rahat loppuvat, myydään käytet-tyjä pikkareita. Kun on juonut tarpeek-si, tulee uni. Kun maito loppuu, niin exä hakee lisää. JN

Vaikka juoni jää tyylin jalkoihin, on-nistuu tämä kirja käsittelemään ih-missuhde- ja mielenterveysongelmia todella laajasti.

Baby Jane - Sofi OksanenSilberfeldt Oy2005s. 220êêê

Suuren luokan sarjakuvakirja Sarjakuvakustantamo Huuda huuda tuotti toistamiseen järkälemäisen lä-pileikkauksen suomalaisesta sarja-kuvasta ja todistaa sen vientikelpoi-suuden. Näyteikkunana ulkomaille tarkoitettuna teos Finnish Comics An-nual 2012 ei ehkä tyydytä suomalaista lukijaa, vaikka antaakin hyvän kuvan siitä mitä Suomessa tehdään. Yhteenkuuluvuuden teema löytyy tie-toisesti valittujen sarjakuvien väliltä. Tarinat vaihtelevat pituudeltaan hur-jasti ja ovat maanläheisiä kuvauksia kansan mentaliteetista. Tyylilajit vaih-televat villisti absurdista maalaileviin taideteoksiin. Teos on monipuolinen kokonaisuus niin hyvässä kuin huo-nossakin, mutta pitää mielenkiinnon yllä. IH Finnish Comics Annual 2012 Toimittanut: Reija SannKustantaja: Huuda Huuda 2012s. 265êêêê

Planeetan suurin ja viilein

Planeetan suurin ja viilein -pamfletin kirjoittanut Antti Rautiainen on Venä-jältä muun muassa kirjoittelunsa vuok-si ulos potkittu toimittaja ja anarkisti. Pamfletti koottiin hänen verkkolehti Fifiin salanimellä Veli Itäläinen kirjoit-tamistaan artikkeleista. Kirjassa keskitytään paljon venäläisen politiikan marginaaliryhmien keskinäi-seen biiffiin. Poliittisesta blogikirjoit-telusta ei tule siellä vain kirjoittajalle nettitrolleja perään vaan mahdollises-ti myös teroitetusta ruuvimeisselistä kurkkuun. Hard coree! HS Planeetan suurin ja viilein - Tositari-noita VenäjältäKirjoittanut: Antti RautiainenKustantaja: Into Kustannus 2012s. 171êêêêê

Vallan kabinetit Ulkoministeriö on loistava ranskalai-nen sarjakuva joka kertoo yllättävän tylsästä asiasta – politiikasta! Teos perustuu Ranskan ulkoministeri-ön entisen virkamiehen (salanimeltään Abel Lanzac) kertomiin tarinoihin. Päähenkilönä toimii suoraan yliopis-tolta töihin otettu ministerin puheiden kirjoittaja, jolle heti tehdään selväksi miten kaoottisesti hommat ja kansain-väliset suhteet ministeriössä hoide-taan. Piirrosjälki on vertaansa vailla olevaa karikatyyrityyliä. Kuvat ovat miellyt-täviä silmäillä ja sivut kääntyvät kuin itsestään, vaikka sisältö sarjakuvassa koostuu lähinnä ihmisistä keskustele-massa huoneissa. HS

Ulkoministeriö - Diplomaattisia merkintöjä Käsikirjoitus: Abel Lanzac (salanimi) Piirrokset ja käsikirjoitus: Christophe Blain Suomentanut: Saara Pääkkönen Wsoy2012 s. 96 êêêê

K i r j a - a r v o s t e l u t

Arvostelut: Janne Nurmi, Ilkka Hautala, Henri Salonen

UBIK

27

LEHTI

Tänä vuonna 1987 perustettu Suomen Am-mattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry. täyt-tää 25 vuotta. Juhlavuotta on vietetty monin eritavoin. Alkuvuodesta järjestettiin juhla-vuoden kunniaksi kahdet Next Step –messut, Turussa ja Helsingissä, loppukeväästä oli suu-ren suosion saanut SAKKI-risteily, joka kokosi yhteen noin tuhat ammattiin opiskelevaa.

Käsissäsi on täysin uudistunut SAKKI-lehti Ubik, joka on yksi osa SAKKIn uudistumista ja kehittymistä. Ubik-lehti on amisten oma mielipide- ja kulttuurilehti. Lehti tulee siis jatkossa tarjoamaan entistä enemmän juttuja amiskulttuurista ja kriittistä pohdintaa opin-noista, nuorten arjesta sekä tulevaisuudesta. Jokainen jäsen on tervetullut mukaan lehden tekemiseen. Ota rohkeasti yhteyttä päätoi-mittaja Henriin, jos kirjoittaminen kiinnostaa. Sinua tarvitaan.

SAKKI uudistuu vuoden aikana myös järjes-töllisesti. Elokuun alusta toimistolla aloitti uusi järjestöasiantuntija Tiina Helminen, jon-ka vastuulla on järjestön jäsenhankinnan ja oppilaskuntatoiminnan kehittäminen. Tavoit-teena on tavoittaa jokainen Suomessa am-mattiin opiskeleva sekä tarjota oppilaskun-nille välineitä paikalliseen edunvalvontaan ja harrastustoimintaan.

Kansainvälisyys on yksi juhlavuoden paino-pisteistä. Tästä lehdestä voit lukea allekir-joittaneen ja puheenjohtaja Alen matkara-portin Venäjältä, jossa kävimme tapaamassa opiskelijajärjestöjä sekä luomassa kontakteja. Reissu kannatti ja avasi silmiä sen suhteen, että Suomessa opiskelijoiden vaikutusmah-dollisuudet ovat itänaapuriamme paremmat. Olemme monessa mielessä etuoikeutettuja. Lupasimme myös auttaa heitä muun muassa opiskelija-asuntojen saamiseksi Moskovaan. SAKKIsta on tänä vuonna tullut myös euroop-palaisen kattojärjestö Obessun täysjäsen. Olemme muuten yksi suurimmista toisen as-teen opiskelijajärjestöistä koko Euroopassa, joten sakkilaisten ääni kuuluu koko mante-reen alueella.

SAKKI elää nyt ja tulevaisuudessa vahvasti ajassa. Toimiston 11 hengen väellä pyrimme tekemään kaikkemme, että ammattiin opiske-levilla olisi parhaat mahdollisuudet opiskella ja työllistyä. Tule mukaan tekemään järjestös-tä ja ammattiin opiskelevien arjesta entistä-kin parempaa. SAKKI on sinua varten.

Teksti Olli-Pekka KoljonenPääsihteeri

SAKKI uudistuu ja viettää juhlavuottaan

UBIK

28

LEHTI

UBIK

29

LEHTI

Kutsumus ammatin valinnan perustana on pitkään ollut huonossa huudossa. Työn tär-keimpinä päivämäärinä on nähty rahan tai maineen hankkiminen, ja kutsumukseen on suhtauduttu lähinnä haihatteluna tai höynäy-tysyrityksenä.

Filosofian akatemian tutkijoiden Frank Mar-telan ja Lauri Järvilehdon laatimassa ”Am-mattiosaajan hyvä elämä” –selvityksessä ase-telma käännetään päälaelleen.

- Ihminen on kutsumusammatissa kaikkein tuottavimmillaan ja työ on samalla hänelle tärkeä hyvinvoinnin ja elämän merkityksel-lisyyden lähde. Työntekijät, työnantajat ja koko yhteiskunta hyötyvät, jos ammattiope-tus tukee oman kutsumuksen löytämistä, Jär-vilehto sanoo.

Martelan ja Järvilehdon raportti perustuu laa-jaan tutkimuskatsaukseen ja ammattioppilai-toksissa tehtyihin haastatteluihin. Se pohjus-taa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n hanketta, jolla edistetään ammattiin opiskelevien ter-veyttä ja hyvinvointia.

Huoli terveyseroista

Suomessa on pitkään pohdittu keinoja vähen-tää yhteiskuntaluokkien välisiä terveyseroja. Tavallisesti ongelmaa lähestytään terveys-riskien ja tuloerojen kautta, mutta Järvilehto pitää positiivista lähtökohtaa hedelmällisem-pänä.

- Pahoinvoinnin sijasta halusimme keskittyä hyvinvointia parantaviin tekijöihin, joita voi sitten soveltaa oppilaitoksissa.

Raportin alkuosa käsittelee hyvinvoinnin teo-riaa ja osa-alueita ja lopussa esitellään rat-kaisuja niiden sisällyttämiseksi oppilaitosten toimintaan. Teksti voi paikoitellen saada pe-rinteiseen käsittelytapaan tottuneen lukijan kulmat kohoamaan.

- Jotkut esimerkit – esimerkiksi myönteisen ajattelun opettelu - kuulostavat suorastaan naiiveilta, mutta ne perustuvat näyttöön. Etenkin 1990-luvulla syntynyt positiivinen psykologia on tuonut alalle paljon uutta, ja aivotutkimus tukee sen havaintoja, Järvilehto kertoo.

Ammattiopiskelijoiden terveyskäyttäytymi-nen on riskialttiimpaa kuin lukiolaisten, vaik-ka terveyserot eivät tässä iässä vielä näy. Kun tavat eivät ole vielä juurtuneet syvälle, niitä pystytään muuttamaan. Oppilaitoksilla on sii-nä tärkeä rooli, jota on tarpeen laajentaa pe-rinteisestä haittavalistuksesta.

- Ongelma ei ole pullossa vaan siinä, miksi siihen tartutaan. Eniten meillä tarvitaan ra-kenteita ja menetelmiä, jotka auttavat nuoria hallitsemaan elämäänsä ja kohtaamaan sen tuomat vastoinkäymiset.

Monenlaisia tarpeita

Järvilehto sanoo tavanneensa vain harvoin yhtä motivoitunutta väkeä kuin kutsumuksel-liset ammattiopiskelijat.

- He ovat silminnähden innostuneita alas-taan. Innostus liittyy itse tekemiseen, ei sen tuomaan palkkaan tai asemaan. Ero on aika suuri lukioihin, jossa ollaan usein vain tavan vuoksi.

Kutsumuksellisten opiskelijoiden lisäksi tut-kijat löysivät oppilaitoksista kolme muuta ryhmää: alanvaihtajat, ajelehtijat ja ongelma-tapaukset. Kahden viimeksi mainitun ajatel-laan usein olevan amiksessa enemmistönä, mutta oletus on Järvilehdon mukaan väärä.

- Ammattioppilaitos nähdään entistä useam-min tasa-arvoisena vaihtoehtona lukiolle. Opiskelija-aines on molemmissa saman-kaltaista, vaikka ammattiopetuksessa on enemmän heikomman sosioekonomisen taustan nuoria.

Ammattiosaajan hyvä elämä

TEKSTI PaULa mannonEn

KuvITuS ELIna BrUnfEdLT

UBIK

30

LEHTI Järvilehdon mielestä oppilaitoksen tärkeim-

piä tehtäviä on ohjata opiskelijoita löytämään oma kutsumuksensa. Alanvaihtajien kohdalla se tarkoittaa mahdollisuutta kokeilla eri vaih-toehtoja. Ajelehtijat ja ongelmatapaukset tarvitsevat puolestaan yksilöllistä tukea, jolla kasvatetaan omanarvontuntoa, herätellään kiinnostusta oppimiseen ja parannetaan opis-kelun ja ongelmanratkaisun taitoja.

Ei vain rahasta

Kun nuorilta kysytään uravalinnan perustei-ta, listan kärkeen nousevat hyvä palkka ja mahdollisuus saavuttaa mainetta. Toiveet heijastavat yhteiskunnan arvostuksia.

- Keskustelun pyöriminen rahan ympärillä luo harhan, jonka mukaan se on ainoa tavoitelta-va asia maailmassa.Vaikka nuoret kykenevät jossain määrin suo-dattamaan vaikutteista oman arvomaailman-sa, pohjimmiltaan he omaksuvat herkästi val-litsevat käsitykset, Järvilehto sanoo.

Edward L. Decin and Richard M. Ryanin teo-rian mukaan onnellisuudella on kolme perus-tetta: usko siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, pätevyys ja mahdollisuus sen

Jos jälkimmäisiä ei ole saanut kotoa, nuori jää pitkälti median ja kaveripiirin armoille.

Ammattiosaaja voi hyvin, kun työ ei ole hä-nelle väline muiden asioiden saavuttamiseen vaan nautinto itsessään. Järvilehdon mukaan kyseessä ei ole utopia, vaan saavutettavissa oleva päämäärä. Raportti sisältää joukon op-pilaitoksille tarkoitettuja kehitysehdotuksia, joilla helpotetaan tavoitteen toteutumista. Ne ulottuvat arvotyöskentelystä ja ympäristön viihtyisyyden parantamisesta aina tehokkai-den stressinhallinnan ja työhaun opettami-seen.

Terveys- ja tuloeroista puhuttaessa on Järvi-lehdon mielestä syytä olla tarkkana, sillä mo-net aiheeseen liittyvät termit ovat arvolatau-tuneita. Esimerkiksi sana ”vähäosaisuus” on hänestä väärässä käytössä.

- Kun alemmista sosioekonomisista luokista puhutaan vähäosaisina, mittariksi asettuu taas kerran raha. Taloudellinen asema menet-tää kuitenkin merkityksensä kutsumustyös-sä. Osaava ja työstään nauttiva sähköasen-taja ei ole ollenkaan vähäosainen verrattuna vaikkapa rahamarkkinoiden heilahteluista ahdistuvaan sijoittajaan.

kehittämiseen sekä merkityksen tai tarpeelli-suuden tunne eli se, että on hyödyksi muille.

- Nykytutkimuksen valossa ihminen ei ole vain omaa etuaan ajava olento. Kun tarjol-la on ruokaa ja katto pään päälle, materia ei enää lisää onnellisuutta, vaan siihen pääs-tään täyttämällä psyykkiset tarpeet. Tämä ajutus pitäisi saada uravalinnan pohjaksi.

Järvilehdon mielestä ammattiopiskelijat ovat hyvän elämän suhteen jopa etulyöntiasemas-sa verrattuna lukiolaisiin tai yliopisto-opiske-lijoihin.

- Vaateompelijalle työn merkitys on selvä ja rakentajan tekeminen voi olla yhtä eleganttia ja kovan osaamisen tulos kuin koulutetulla tanssijalla. Pörssiyhtiöiden työntekijät ovat sen sijaan lähes sataprosenttisesti stressaan-tuneita ja yliopistolla tai virastossa voi jäädä hyvinkin epäselväksi, kenelle työtä tehdään ja miten omaa pätevyyttä voi arvioida.

Elämän ja ammatin taidot

Ammattikoulutuksessa keskitytään nykyisin työssä tarvittaviin taitoihin ja korkeintaan si-vutaan hyvän elämän taitoja tai arvopohjaa.

UBIK

31

LEHTI

Sakki - RisteilySAKKI kiittää kaikkia tämän keväiseen

25 – vuotis juhlaristeilyyn osallistuneita.

Turun satamasta 10.5 seilannut Silja Europa

onnistui innostamaan taas edellistä vuotta

enemmän risteilijöitä kyytiin. Lähes tuhat

ammattiin opiskelevaa juhli ja keinui merikuun

alla. Ensivuonna uudestaan!

KuvAT oLLI UrPELa

UBIK

32

LEHTI

Homona koulussaSuvaitsevaisuudesta tasa-arvoon

TEKSTI ELIISa aLaTaLo

KuvITuS hEnrI SaLonEn

UBIK

33

LEHTI

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oi-keuksia ajavassa Setassa aktiivisesti toimiva Elisa Gebhard, 19, sanoo, että julkisessa kes-kustelussa unohdetaan usein nuoret homot ja lesbot. Tätäkin useammin unohtuvat trasnuo-ret, jotka kaipaavat tukea kasvussaan miehik-si, naisiksi tai kaikeksi siltä väliltä. ”Keskustelu on usein jopa asiatonta. Esimer-kiksi Perussuomalaisten kansanedustaja Pent-ti Oinonen vertasi samaa sukupuolta olevien avioliittoa ihmisen ja koiran avioliittoon. Näis-sä tapauksissa unohdetaan asiattomien kom-menttien vaikutus nuorten hyvinvointiin, joka taas on jokaisen päättäjän mielestä tärkeä asia”, Elisa sanoo. LHBTI-nuorten ja aivan kaikkien nuorten hy-vinvointia lisää Elisan mielestä toivo tasa-ar-voisesta tulevaisuudesta. ”Jos esimerkiksi eduskunta päättää, että avio-liittolakia ei muuteta tasa-arvoiseksi, se tar-koittaa, ettei nuorilla ole yhtäläisiä mahdolli-suuksia viettää perhe-elämää kuin heteroilla. Vaikka itse olen toiveikas, niin ajatus siitä, et-tei ikinä saisi mennä naimisiin, on aika masen-tava”, Elisa kertoo. Miten sateenkaarinuorilla menee? LHBTI-nuoret kokevat muihin nuoriin verrat-tuna enemmän syrjintää, väkivaltaa tai sillä uhkaamista sekä henkisen tuen puutetta. Toi-sin sanoen he kohtaavat homofobiaa ja tran-sfobiaa. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan LHBTI-nuorilla on kahdeksan kertaa suurempi itsemurhariski kuin heteronuorilla ja kuusinkertainen riski sairastua masennuk-seen. Pari vuotta sitten Ruotsin nuorisovaltuuston, Ungdomsstyrelsen:in julkaisemassa raportis-sa Hon Hen Han todettiin, että LHBTI-nuoret kohtaavat monessa hyvinvointiin liittyvässä asiassa enemmän haasteita kuin muut nuoret: Eroja löytyy sekä fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä että elämäntavoissa. (Raportin nimessä oleva ”hen” on ruotsiksi ja norjaksi sukupuolineutraali ”häntä” tarkoittava sana.) Setan nuorisotyön koordinaattori Anders Hul-dén muistuttaa, että pääasiassa nuoret voivat kuitenkin hyvin. ”Tutkimusten tulokset eivät tarkoita, että sek-suaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumi-nen sinällään olisi terveydelle vaaraksi, kuten homovastaiset keskustelijat välillä väittävät, eikä sitä, että elämä kaikille seksuaali- tai su-kupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla olisi yhtä tuskaa”, Anders sanoo. Elisa Gebhardin kokemuksen mukaan useim-milla LHBTI-nuorilla ei ole ongelmia oman it-setuntonsa kanssa. ”Heidän elämänsä on lähinnä käytännössä hankalampaa, sillä he esimerkiksi joutuvat jatkuvasti tulemaan kaapista ulos eri ihmisille. Läheisten kielteinen suhtautuminen asiaan tai homottelu ja transuttelu koulussa ei ainakaan auta asiaa”, hän sanoo.

Syrjintä ei tarkoita Elisan mielestä pelkäs-tään homottelua ja ikäviä kommentteja, vaan koulumaailmassa olevia oletuksia, että kaikki nuoret ovat heteroita tai että he ovat selkeäs-ti tyttömäisiä tyttöjä ja poikamaisia poikia. Tämä loukkaa monia. ”Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen kouluterveyskysely, johon kaikkien opiskelijoiden täytyy vastata, on valtavan heteronormatiivinen. Siinä ei ollenkaan ole sellaista kohtaa, jossa voisi vastata seurustele-vansa samaa sukupuolta olevan kanssa, vaan kaikki oletetaan heteroiksi. Lesbot eivät yleen-sä tarvitse ehkäisyä, joten kyselyn perusteella voisi kuvitella, että nuoret tytöt eivät käytä ehkäisyä poikaystävänsä kanssa ollenkaan!”, Gebhard huudahtaa. Homot esiin amiksessa Ammatillisissa oppilaitoksissa esiintyy jon-kun verran enemmän kiusaamista seksuaa-li- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi kuin lukioissa. Sukupuolen ja sek-suaalisen suuntautumisen moninaisuudesta puhutaan lukioissa enemmän kuin ammat-tioppilaitoksissa ja vieläpä myönteisempään sävyyn. Anders Huldén kertoo, että Next Step -mes-suilla tapaamiensa amisten mukaan asen-neilmapiiri vaihtelee opiskelualojen välillä. Hän uskoo, että amiksissa, kuten muissakin oppilaitoksissa, syrjimättömyyteen ja yhden-vertaisuuden edistämiseen suhtaudutaan eri tavalla koulu koululta. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen itsensä ja toisten kohdalla on kansalaistaito. ”Näppituntuma on, että yhdenvertaisuus tai ihmisoikeuskasvatus nähdään usein abstrak-tina teemana, joiden ajatellaan kuuluvan en-nemminkin yleissivistävään lukioon kuin am-mattikouluun”, Anders arvelee. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta puhuminen palvelee An-dersin ja Elisan mukaan kaikkia nuoria, sillä kaikilla on kokemus sukupuolestaan ja seksu-aalisesta suuntautumisestaan. ”Kyseessä ei ole vain pelkästään vähemmis-töihin liittyvästä asiasta, kuten usein ihmiset tuntuvat ajattelevan. Ja tämäkin siis koskee - ihan konkreettisesti - ammattiin opiskelevia siinä missä lukiolaisiakin”, Huldén korostaa. Elisa Gebhardin mukaan moninaisuuden tuo-minen esiin nuorten keskuudessa voi olla pieniä tekoja. Hänen mielestään ei riitä, että koulussa ei homotella, vaan jokaista tulisi rohkaista olemaan oma itsensä. ”Lähdetään siitä, että terveydenhoitaja ei ky-selisi poika- tai tyttöystävästä vaan vaikkapa seurustelukumppanista. Terveystiedon opetta-ja mainitsisi opetuksessaan sukupuoli- ja sek-suaalivähemmistöt ilman, että opiskelijoiden tarvitsisi sitä erikseen pyytää. Yhteiskunta-opin tunnilla voitaisiin keskustella asiallisesti ja toisia kunnioittaen esimerkiksi samaa suku-puolta olevien parien adoptio-oikeudesta.”

LHBTI-kirjainrimpsu pitää sisällään seksuaali- ja sukupuolivähem-mistöt eli L = lesbot, H = homot, B = biseksuaalit, T = transihmiset ja I = intersukupuoliset. Tätä sakkia (LHBTI-ihmisiä) on arviolta maailman väestöstä noin 5-15 prosenttia.

Vinkit amiksille

Vaikuta oppilaitoksesi ilmapiiriin tuomalla esiin, että opiskelijat ovat kaikilla tavoin

moninaisia!

Pyydä ripustamaan Syrjinnästä vapaa alue -kyltti yhteisiin tiloihin

- Omaan oppilaitokseen, nuorisotilaan tai kesäleireille voi tilata Setan vierailun, jossa vapaaehtoiskouluttaja tai Setan asiantun-tija kertoo seksuaalisen suuntautumisen,

sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuudesta.

Ei suvaita vaan ollaan yhdenvertaisia!

”Suvaitsevaisuus on vähän köyhää, ja ou-toakin. Aivan kuin 'suvaitun' pitäisi kiittää siitä, että joku valta-asemassaan viitsii olla suvaitsevainen. Jos olemme vilpittömästi sitä mieltä, että olemme kaikki samanar-

voisia ja uskomme ihmisoikeuksiin, on siir-ryttävä suvaitsevaisuudesta aitoon yhden-vertaisuuteen”, Anders Huldén korostaa.

Jutun kirjoittanut Eliisa Alatalo työskentelee tiedottajana SETA ry:llä

UBIK

34

LEHTI

Kaikille pakollinen yhteiskunta

ToImITUS hEnrI SaLonEn

KuvITuS ELmErI TErho

nuori ihminen (yllä Pearl jam-teepaita )jolla silminä gps-paikanninsilmät miettii määränpäätään yhteiskunnassa. Pään päällä olevasta kellosta on

viisarit katki. aika kuluu mutta ajan tarkkuudesta tai suunnasta ei ole selvää. onneksi yhteiskuntatakuun henkilöityminen auttaa iloisesti hymyillen ja

ojentaa katkenneet viisarit takaisin laitettavaksi. Samaan aikaan taustalla laitetaan tikkuja ristiin, eli edistytään rakentavasti jonkin asian parissa.

UBIK

35

LEHTI

Ykkösiä ja nollia Yhteiskuntatakuulla aiotaan aktivoida 40 000 alle 29-vuotiasta suomalaista nuorta, joiden on tilastoitu olevan täysin vailla tutkintoa, töitä tai opiskelupaikkaa. Hyvin edustettuna tuossa ryhmässä ovat ne, joilta puuttuu toi-sen asteen tutkinto. Toisen asteen loppuun suorittaminen tai vaihtoehtoisen koulutuksen tarjoaminen ovatkin pääteemoja yhteiskunta-takuun hengelle. Suomessa on 110 000 nuorta vailla toisen as-teen tutkintoa. Vuosittain noin neljä tuhatta nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulu-tuspaikkaa. Lisäksi 25 prosenttia keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin kymmenen prosenttia lukion. Tämä tarkoittaa, että jokai-sesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toi-sen asteen tutkintoa. Suomessa on 55 000 alle 29-vuotiasta työtöntä. Niistä vailla tutkintoa, opiskelupaikkaa tai töitä olevista nuorista käytetään termiä syrjäytyneet. Yhteiskun-tatakuulla halutaan nämä syrjäytyneet pois sieltä syrjistä, missä lie heidän oletetaan ma-koilevan. Sinä tarvitset.. Yhteiskuntatakuuta toteuttava ohjelma pitää sisällään ison liudan nuorten aktivoimiseen tähtääviä toimia, muun muassa: aloituspaik-kojen kasvattamista oppilaitoksiin ja koulu-tuksiin, lisää työkkärihenkilökuntaa tarjoa-maan ohjausta, kunnille säädettävä vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauk-sesta, työpajatoiminnan vahvistamista, yrit-täjyyden edistämisen muotoja, työnantajaa palkkakuluissa tukevaa (jos nuori palkataan) Sanssi-kortin vakinaistamista sekä paljon,

paljon muuta. Se, miten tavoitteet aktivoida nuoria koulutukseen ja työelämään tulevat käytännössä toteutumaan, riippuu täysin sii-tä keneltä kysytään.

Pakko, pakko

Länsimaihin on vakiintunut pysyväksi ilmiök-si noin 5–10 prosentin työttömyys. Nyky-yh-teiskunta ilman työttömyyttä olisi vähän kuin maailma, jossa kukaan ei kuolisi syö-pään. Työn käsitteen uudelleen määritte-leminen onkin tapetilla. Vapaaehtoistyö tai kotitaloudessa tehty kodinhoito on myös tuottavaa työtä vaikka niissä ei palkka juokse mihinkään suuntaan. Otetaan esimerkiksi fiktiivinen hahmo ”Pette-ri”. Petteri on tilastoitu syrjäytyneeksi vaille työtä, koulutusta tai opiskelupaikkaa. Petteri voi kuitenkin olla aika haka skeittaamaan tai beatboxaamaan. Näillä Petterin itse ja oma-toimisesti kehittämillä taidoilla voi yhtäkkiä ollakin valtava arvo, joita Petteri pystyy hyö-dyntämään taloudellisesti. Entinen ”syrjäyty-nyt” on huomisen menestyjä. Kaikista syrjässä olevista tuskin kuitenkaan tulee ammattiskeittareita tai -beatboxaajia. Useimmat meistä päätyvät ihan tavallisiin töihin ja jotkut tulevat kokemaan jatkuvasti meitä uhkaavan työttömyyden. Ainut varma asia on se, että kaikki me olemme osa samaa ja yhteistä yhteiskuntaa, jossa päätöksiä ja ratkaisuja näistä asioista tehdään. Kysyimme kahdelta poliitikolta heidän näke-mystä koskien yhteiskuntatakuuta.

Yhteiskuntatakuu, nuorisotakuu tai nuorten yhteiskuntatakuu. Kuulostaako tutulta?

Monelle kuulostaa, mutta harva siitä osaa mitään kertoa. Yhteiskuntatakuu on kuitenkin

yksi nykyisen Suomen hallituksen tärkeimmistä suunnitelmista sinuakin varten.

Hankala käsite tarjoaa meille hyvin yksinkertaisen lupauksen: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-,- työpaja- tai kuntoutuspaikka

viimeistään kolme kuukautta työttömyyden alkamisesta. U

BIK

36

LEHTI

Elina AaltioTutkija ja Helsingin opetuslautakunnan varapuheenjohtaja

”Nuorten yhteiskuntatakuulla halutaan taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle jotain sellaista te-kemistä, joka edistää hänen työllistymistään. Kyse voi olla muun muassa opinnoista, työn-teosta tai harjoittelusta. Mielestäni olisi tär-keintä, että nuorella on sellaista mielekästä tekemistä, joka vahvistaa hänen osallisuut-taan ja tulevaa osallistumistaan yhteiskun-nan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osal-listuminen edellyttää tietynlaisten taitojen oppimista ja tunnetta siitä, että voi luottaa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Taidot sisäl-tävät sekä ammatissa ja yleensä työelämässä tarvittavaa osaamista että sosiaalisia vuoro-vaikutustaitoja. Näiden taitojen oppiminen edellyttää vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Siksi on tärkeää, että nuoret pääse-vät sisään opiskelu- tai työyhteisöön. Onnis-tunut vuorovaikutus – innostus ja halu oppia uutta, tutustua muihin ihmisiin ja menestyä omissa tehtävissään – edellyttää myös luot-tamusta muihin ihmisiin. Juuri tämän vuoksi on erittäin vahingollista, mikäli nuori putoaa kelkasta. Koulupudokkuudesta tai työttömyydestä seu-raa kokemus epäonnistumisesta, mistä nuori voi päätyä syyttämään ehkä itseään, ehkä yh-teiskuntaa. Molemmissa tapauksissa tyhjän päälle jääminen on psyykkisesti koettelevaa ja erottaa nuoren niistä ikätovereistaan, jotka ovat jatkaneet opinnoissaan tai saaneet töitä. Pahimmillaan nuori voi epäonnistumiseen tai ulkopuolisuuteen liittyvän tunteen seurauk-sena syrjäytyä pysyvästi. Yhteiskuntatakuul-la tulisi varmistaa, ettei yksikään nuori jää ul-kopuolelle. Näin takuulla on parhaimmillaan paitsi koulutus- ja työllisyyspoliittisia tavoit-teita, myös sosiaalipoliittinen funktio: kuu-lumisella johonkin on suuri merkitys nuoren hyvinvoinnille.”

Saul SchubakKauppatieteiden yo ja Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja

”Poliitikoillamme on tapana puuhastella ki-valta kuulostavien aiheiden parissa ymmärtä-mättä ongelmien syitä tai mekanismeja, joilla ne vaikuttavat. Yhteiskuntatakuu onkin tilk-kutäkkiohjelma jossa ripotellaan rahoja sinne sun tänne: lisätään ylikoulutusta ja työvoi-mabyrokratiaa kaikilla tasoilla sekä luodaan kunnille lisää velvoitteita tempputyöllistää nuoria. Tosiasiassa tehdään tulonsiirto virka-miesarmeijalle ja siivotaan työttömyystilasto-ja siirtämällä nuoret näennäisaktiviteettien pariin. Vaalikauden lopulla poliitikkomme paistatte-levat parrasvaloissa siirrettyään nuoret temp-putöihin ja turhille kursseille. Itse ongelmiin ei toimenpideohjelmassa puututa ollenkaan. Syypää nuorisotyöttömyyteen on sama kuin syypää työttömyyteen ylipäätään – valtio. Yhteiskuntatakuu onkin klassinen esimerkki siitä kun vasen käsi ei tiedä (tai ei välitä) mitä oikea käsi tekee. Ensin luodaan työmarkkinoi-ta sääntelemällä korkea nuorisotyöttömyys ja sen verukkeella koitetaan säännellä vielä li-sää, jotta näkyvimmät ongelmat lievenisivät. Yhteiskuntatakuiden ja muiden tempputyö-ohjelmien sijaan olisi poliitikkojemme ymmär-rettävä, ettei pitkäkestoinen työttömyys ole vapailla markkinoilla esiintyvä ilmiö. Työttömyyden aiheuttaa kaksi asiaa: yleis-sitovat työehtosopimukset jotka asettavat palkat sellaiselle tasolle joille ei uusien työn-tekijöiden tuottavuus yllä. Tällä tavalla am-mattiliitot voivat lyhyellä tähtäimellä nostaa jäsenistönsä palkkoja työttömien kustannuk-sella. Toinen työttömyyttäaiheuttava tekijä on sosiaaliturvamallimme, jossa riittämättömän tarveharkinnan vuoksi voi jäädä kotisohvalle köllöttelemään. Ennen kuin näihin tekijöihin puututaan, ei nuoriso-työttömyys ratkea. Jos nuorison tuottavuutta yllättäen tempputyöpajoilla onnistuttaisiin-kin nostamaan, nostavat ammattiliitot seu-

raavaksi työehtosopimuksissa määriteltyjä minimipalkkoja ja palataan lähtöruutuun. Ei ole oikein pitää parhaassa työiässä olevia nuoria turhaan koulun penkillä tai temppu-työkursseilla, vain jotteivät he rumentaisi jo-tain mielivaltaisesti valittua tilastoa. Suomen nuorilla on kova draivi päästä töihin teke-mään merkityksellisiä asioita elämällään. Me nuoret emme kaipaa enää yhtään poliittista ohjelmaa esteeksi työllistymisellemme.

Kirjoittajat saivat mahdollisuuden kommentoida toistensa tekstiä

Elina Aaltio kommentoi. ”Se, että työnteki-jät saavat tekemästään työstä kohtuullisen korvauksen tai se, että heillä on sosiaalitur-va, eivät ole työttömyyden syitä. Sen sijaan työttömyys on seurausta heikosta talousti-lanteesta. Yksityinen sektori ei uskalla tehdä investointeja, koska eurokriisin seurauksena kokonaiskysyntä heikkenee. Kun kellään ei ole varaa kuluttaa, tuotannolle ei ole kysyn-tää, ja ihmisiä pitää irtisanoa tai jättää palk-kaamatta. On totta, että nuorilla on draivi päästä töihin. Etelä-Euroopassa nuoret osoit-tavat mieltään kaduilla. Suomessa ihmiset en-nemmin kääntyvät sisäänpäin ja kokevat hen-kilökohtaisesti epäonnistuneensa sen sijaan, että kokoontuisivat yhteen. Nuorisotakuulla ei pidä järjestää hyödyttömiä ´tempputöitä´ tilastojen kaunistamiseksi, vaan työllistää nuoria oikeisiin töihin, joista on hyötyä koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi hoiva-alalla tar-vitaan väkeä, ja homekouluja riittää korjatta-vaksi.”

Saul Schubak kommentoi: ”Elina on oikeute-tusti huolissaan nuorten ajautumisesta yh-teiskunnan ulkopuolelle. Ehdotetut keinot valitettavasti vain pahentavat kehitystä. Mitä me tarvitsemme tässä yhteiskunnassa on asennemuutos. Ehdotetut toimet sitävastoin muokkaavat asenteita vielä kielteisemmiksi työntekoa kohtaan. On ymmärrettävä, ettei tässä maassa ole paskatöitä. Itse olen poimi-nut mansikoita ja ollut tehtaassa ja rakennus-työmaalla. Nämä ovat kaikki olleet loistohom-mia, joissa opitut taidot ja kokemukset ovat auttaneet eteenpäin. On vaarallista luoda sellainen kuva, että jos ei tarjolla oleva työ maita, voi aina mennä harrastamaan valtion kursseille. Kuulumisen tunne syntyy vain te-kemällä merkityksellisiä asioita.”

Lähteet: Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, väliraportti: http://www.tem.fi/Tiedotustilaisuuden tallenne: www.vn.fi Työ- ja elinkeinotoimisto: www.mol.fi *Nuorten yhteiskuntatakuu

UBIK

37

LEHTI

romy räihälä

jyrki nissinen

UBIK

38

LEHTI

General intellect in process.

Case: Arvostusta Amiksille -marssi

Tällä palstalla kartoitetaan kansan syviä ja oikeita mielipiteitä ajankohtaisista ja ikuisista asioista. Keväällä SAKKI järjesti yhdessä Ehyt ry:n kanssa Arvostusta amiksille -marssin, jol-la nimensä mukaan vaadittiin suurempaa arvostusta ammatilliselle koulutukselle ja koulutuksesta valmistuville. Lisäksi marssilla haluttiin kiinnittää huomiota siihen miten suurimmat päivälehdet jul-kaisevat ylioppilaiksi valmistuvien nimet, sekä kuinka ylioppilaat muutenkin saavat valtavasti enemmän mediatilaa kuin am-mattiin valmistuvat. Aihe herätti paljon tunteita myös sosiaa-lisessa mediassa.

Menkää ammattikorkeesee homot tai sit vaik-ka abcilleIdan-Jaakko Suomen ammattikoululaiset are so fed up with mother fuckin ylioppilaat.”hei me downshiftataan Onks tää joku mopomiitti?JokuKonsta Itse olen amis alunperin, en kyllä muista että kukaan valmistuneista kavereista olisi halun-nut päästä “loistamaan kirkkaasti” jossain lehden palstalla tms. Ei mulle mitään juhlia-kaan pidetty koska en halunnut, ukki toi la-van kaljaa ja olin tähän hyvin tyytyväinen. Lähinnä kiinnosti työn tekeminen, sai kunnon duunia, sitä kautta rahaa ja pääsi aloittamaan omaa elämää.Baletto Vittu kumpienkaan nimiä tarvis missään leh-dissä julkasta. Ei ne ketään kiinnosta.Maukkis kyllä siellä lehdessä julkaistaisiin salkkarinäyt-telijöiden kitinää niilläkin sivuilla jossei ketään kiinnostaisi. sori amikset, paitsi ylioppilaat niin myös bb-sankarit ovat yhteiskunnan hie-rarkiassa korkeammalla.Box is Stupid Luulin että kyse oli viiksistä Bitch Vanhemmille olen vähän katkera, kun omana valmistujaispäivänä jouduin pikkusiskoa kus-kaamaan ja ehdin vaan pikaisille kahveille jo tyhjentyneeseen ruokalaan “seremonian” jäl-keen, pullakin taisi jo olla lopussa. Todistuksen kävin sitten noutamassa kansliasta ja kotona ei onniteltu. Nils Ja entäs kouluttamattomat, kuka heitä juhlii? Yhteiskuntamme on kyllä niin epätasa-arvoi-nen. Mielestäni iltapäivälehdissä voitaisiin joka kevät julkaista kaikkien kansalaisten ni-met, niin kenellekään ei tulisi paha mieli.Matti Partanen Ei muutakuin amikset järjestämään juhlia kun valmistuu, niin tein itsekkin. Sillä tavalla sitä kulttuuria muutetaan, amis pride world wide!Jasse

Ainankin amiksessa meidän luokka oli kaut-taaltaan niin paska, että porukka valmistui vain siksi, että ko. linjan määrärahat ei tipu, kun 17 sijaan valmistuukin kolme. Että siinä oli jo arvostusta jo tarpeeksi, kun koko täy-sin taidoton sakki saa lahjaksi tutkinnon ja voi lähteä nostamaan työmarkkinatukea. Ja olihan noi nimet paikallisessa suur lehdessä, Länsi-Savossa.Kansan Kyynärpää mä loistin kirkkaasti lukiossa ja nykyään lois-tan kirkkaasti amiksessa. enkä oo ikinä ees ajatellu, et kummankaan takia pitäs saada nimi lehteen. Mutta onhan tää ylioppilas-jut-tu jo niin ikivanha perinne, että tottakai lyy-raa summuuta hattua kuuluu hommaan. ei kukaan mitään kisällejä ennen vanhaankaan muistanu.Tiikus oli hauskaa olla hautausmaalla duunissa ku kaikkien porvarisukujen haudoissa saattoi lu-kea ammatin kohdalla YLIOPPILAS. tai no ei se kyl ollu hauskaa.Koira Nimeltä Paavo Ennen kuulema myös sai maalla römpsää ihan vaan olemalla ylioppilas. En tiiä onko hauskaa.Kansan syvät rivit Boneca : Haistakaa amikset vittu. Ne ei joudu olee rahaongelmissa heti valmistuttuaan eikä niillä ole mitään pakkohakuja toisin kuin yli-oppilailla, jotka ei saa heti töitä tai opiskelu-paikkaa valmistuessaan. Amikset saa työttö-myystukea joka tapauksessa, huhuh. just joo. riippuu vähä linjasta millä on, kaikki ei saa heti sitä unelmiensa työpaikkaa vaikka olisi kuinka amis. ja mikä estää lukiolaisia jat-kamasta vaikka amikseen valmistuttuaan?Just Lie Ei se ylioppilaiden saama arvostus tunnu sa-malta jos amiksiakin arvostettaisiin. Huono kamppanja, tyytykää osaanne... itse olette koulutuksenne valinneet. edit: terveisin ylioppilas 2012 PurjO .. ja en kestä tota “LÄÄKÄREIDEN, TOHTO-REIDEN, YDINFYSIIKKAINSINÖÖRIEN ja muiden rinnalle tarvitaan myös SAIRAAN-HOITAJIA, PUTKENRASSAAJIA, PASKAKAI-VON TYHJENTÄJIÄ” joo, kaikki lukiolaiset jatkaa yliopistoon opiskeleen kymmeneks vuo-deks ja joo, kaikki amikset jämähtää tekeen paskaduunia heti valmistuttuaan eivätkä ajat-telekaan jatkokouluttautua.Hoyah

Tuntuu että itse lukiolaiset ei arvosta ammat-tikoulussa opiskelevia. Kun suurinosa kavereistani meni lukioon ja minä taas amikseen,muut pitivät valintaani vääränä. Ja kun nää pääs ylioppilaiks nii piti mun men-nä ylppäreihin ja ostaa lahjaa ja onnitella vi-tusti. Vaikka olin itse edellispäivänä valmistu-nut ammattiin , ei kukaan _edes_ onnitellut!!!! hehkutettiin vaa omia ylppäreitä. Kyllä otti päähän. Että kyllä perammat kaverit amiksesta sain ku noi vanhat.Sudenkatse Näin amiksen näkökulmasta täytyy kyllä sa-noa, että olen törmännyt siihen, että lukiolais-ten valmistumista pidetään jonain niin hieno-na ja kunnioitettavana suorituksena, kun taas “amiksesta valmistuu kuka vaan ja ei se ole saavutus”. Itselläni on muutama lukiolaiskaveri, jotka mulle sanoi amikseen lähtiessäni että “onnea vaan kaupan kassalle”. Teki mieli sanoa että “samoin”, mutta siitä olis tullut vaan kamala riita miten niistä tulee tohtoreita ja lääkäreitä (not) ja minä omistan elämäni duunarin työlle ja paskapalkalle. Valmistuessani aion pitää isot juhlat ja sillä tavalla osoittaa kaikille tuntemilleni ihmisil-le, myös näille lukiosankareille, että mulle se amiksen päättäminen on ihan yhtä hieno ja hatunnoston arvoinen asia kuin ylioppilaaksi kirjoittaminenkin.faeky Jutussa esitellyt kommentit löytyvät Basson, Punk In Finlandin ja Demin keskustelufooru-meilta.

UBIK

LEHTI

JÄSE

NYY

S KI

INNOST

AA?

• VR:njaMatkahuollon50%opiskelija-alennukset• Turvanmaksutonmatkustajavakuutus• SRM:nhostelleissa10%alennus/vrkja5€jäsenalennuskansainvälisestä

hostellikortista• 30%alennuspimeänajostaMoviassa• IlmainensisäänpääsyNextStep-messuille• NeljäkertaavuodessailmestyväUbik-lehtikotiin• Maksutonoikeusturvaneuvontaopiskeluunjatyöharjoitteluunliittyvissä

kysymyksissäjapulmatilanteissa

SAKKIn opiskelijakortti on Suomen edullisin opiskelijakortti

SAKKI VASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500640000003 HELSINKI

Olenmaksanutjäsenmaksuni(pp/kk/vv)........../.........20.......Maksettusummaon..........euroaSukunimi...........................................................................................................................Etunimi..............................................................................................................................Henkilötunnus(syntymäaikajatunnusosa)......................................................................Kotiosoite..........................................................................................................................Postinumeroja-toimipaikka.............................................................................................Opiskelunialkaa(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Opiskelunipäättyy(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Oppilaitosjatoimipaikka...................................................................................................Tutkinto,koulutusohjelma................................................................................................Päiväys................................Allekirjoitus..........................................................................

Pyydätähänleimaoppilaitoksestasitai

pyydäerillinenopiskelutodistusjalähetäselomakkeenmukanaSAKKIin

Liimaapassi-taikoulukuvatähänValokuvanirtoamisen

varaltakirjoitakuvasitaakse

nimesijahenkilö-tunnukseni

Jäsenmaksun suuruus

Liittymislomake

Kortilla saat lukuisia etuja mm.1vuosi12€ 16€ 20€ 24€

2vuotta 3vuotta 4vuotta

1.Täytäliittymislomakehuolellisesti

2.Pyydäleimataiopiskelutodistusoppilaitoksestasi

3.MaksajäsenyysaikasimukainenjäsenmaksuSAKKIntilille:NordeaHakaniemi101130-208289.

Liitäkuittimaksustasihakemukseenjakirjoitaviestitilaannimesijasyntymäaikasi.

5.LähetätäytettylomakeliitteineenSAKKIlle.

Ettarvitsepostimerkkiä,kunkirjoitatkuorenpäälleSAKKINvastauslähetysosoitteen:

KYLLÄ,haluanliittyäSAKKInsähköpostilistalle. Sallinosoitetietojaniluovutettavansuoramarkkinointiin.KYLLÄ,haluanliittyäomanalaniammattiliitonopiskelijajäseneksi(maksuton).

Syksyllä 2012 tapahtuu

20.-21.10. Oppilaskuntatapaaminen

Oppilaskunta-aktiivit kokoontuvat Ouluun SAKKIn Oppilaskuntatapaamisen merkeissä.

9.-11.11. SAKKIn Syyspäivät

Syyspäivillä jokainen voi perehtyä itseään eniten kiinnostavaan aiheeseen. Perehdy siis vaikkapa

viestintään tai edunvalvontaan ammattilaisten opastuksella.

Asiaohjelman ohessa muistetaan myös relata ja pitää hauskaa!

Laita päivät kalenteriisi

ja ilmoittaudu SAKKIn nettisivuilta www.sakkinet.fi

SAKKIn toimiston yhteystiedot

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Finlands Yrkesstuderandesförbund – SAKKI rf The Union of Vocational Students of Finland – SAKKI

Hakaniemenranta 1 A, 00530 Helsinki p. 050 337 4655, toimistosihteeri@sakkinet.fi. Jäsenpalve-

luasiat: kortti.jaosto@sakkinet.fi www.sakkinet.fi

Sähköpostit ovat muotoaetunimi.sukunimi@sakkinet.fi

Puheenjohtaja: Aleksej Fedotov Pääsihteeri: Olli-Pekka Koljonen

Tiedottaja: Henri Salonen Edunvalvonta-asiantuntija: Jussi-Pekka Rode

Järjestöasiantuntija: Laura Ylitalo Järjestöasiantuntija: Tiina Helminen Siviilipalvelushenkilö: Musa Jallow Projektisihteeri: Teemu Meriläinen

UBIK