Pajalla oppii – työ innostaa!

Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa –hankkeen Helsingin alueseminaari 23.5.2012

Helka Raivio

TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt EuroopassaYhteistyössä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosHelsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja

sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

HANKETAUSTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ

• Rakennetyöttömyys Suomessa suhdanteista riippumaton, pysyvä ongelma. Nouseva nuorisotyöttömyys koettelee koko Eurooppaa.

• Työttömyys ja syrjäytyminen nostettu hallitusohjelmassa esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina.

• Ilmiöinä nämä liittyvätkin tiiviisti yhteen.

• Pitkittynyt työttömyys aiheuttaa (sekä syventää) niin sosiaalista, taloudellista kuin terveydellistäkin huono-osaisuutta

• Voi rakentua ylisukupolviseksi; huono-osaisuus saattaa perheissä periytyä seuraavaan polveen.

• Kun yksilön toimijuus ei täyty tai toteudu jollakin elämän osa-alueella, seurauksena ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemuksia.

• Useamman toiminta-alueen ulkopuolelle jääminen vahvistaa jo syrjäytymisen prosessia.

HANKETAUSTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ

• Osattomuuden ja syrjäytymisen vastinpareina osallisuus ja ”mukana olo”, yhteisöön kuuluminen, mitkä jo itsessään ihmiselle merkityksellisiä, hyvinvointia ja terveyttä lisääviä kokemuksia.

• Laumaeläimenä haluamme kokea olevamme tarpeellisia, omalla paikallamme omissa yhteisöissämme.

• Syrjäytyminen ei ole valinta, esimerkiksi tietoinen päätös vetäytyä yhteiskunnasta tai maailmasta; erakoitua.

• Syrjäytymisestä puhutaan yleensä prosessina, missä keskeistä on yksilön, perheen tai kokonaisten yhteisöjen ajautuminen yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle.

OSALLISUUDESTA TYÖELÄMÄOSALLISUUTEEN

• Puhe syrjäytyneistä on puhetta ihmisistä, joille ei suomalaisessa yhteiskunnassa tunnu syystä tai toisesta löytyvän osaa eikä arpaa - ei asemaa eikä paikkaa. Usein tuota paikkaa ei tunnu löytyvän - ilman työpaikkaa.

• Palkkatyö nähdään yhä yhtenä merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista. Viimeisen 20 vuoden aikana suomalainen työelämä on kuitenkin muuttunut, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde.

• Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa; vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön.

• Työmarkkinoiden ulkopuolella on kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka pystyisivät ja haluaisivat osallistua työelämään.

• Jotta jokaisen oikeus työhön toteutuisi, tulee mahdollistaa monimuotoinen osallistuminen työelämään.

OSALLISUUDESTA TYÖELÄMÄOSALLISUUTEEN

• THL:n koordinoiman ASKEL- hankkeen 2008-2011 tavoitteena oli auttaa työmarkkinoilta syrjäytyneitä ihmisiä takaisin työelämään. (www.thl.fi/askel)

• Ydinviestiksi muotoutui: ”Jokaisella työikäisellä on oikeus osallistua kykyjensä mukaan työelämään. ”

• ASKEL –hankkeessa luotiin mm. toimenpide-ehdotukset vaikeasti työllistyvien palvelujen kehittämiseksi. Ne istuvat luontevasti osaksi myös TOHKE –työskentelyä:1. Asiakkaan yksilöllistä, kokonaisvaltaista ohjausta tulee lisätä.

2. Sosiaalisen työllistämisen osaamista tulee vahvistaa ja toimijoiden yhteiskuntavastuullisuutta lisätä.

3. Valtion ja kuntien vastuita sosiaalisessa työllistämisessä tulee lisätä.

4. Monimutkaista sosiaalisen työllistämisen lainsäädäntöä tulee selkeyttää ja yhtenäistää.

5. Lisää kykyjen mukaan joustavia työpaikkoja.

6. Siirtymien esteenä olevat kannustin- ja byrokratialoukut tulee purkaa.

OSALLISUUDESTA TYÖELÄMÄOSALLISUUTEEN

• Keskustelu osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien laajentamisesta on viimeaikoina lisääntynyt.

• Näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi sekä pyrkimys irtaantua ongelmalähtöisestä tarkastelusta ihmisen vahvuuksien ja olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen.

• Hallitusohjelmassa on mm. sovittu, että

- osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen parannetaan

- toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi eri toimijoiden kanssa.

HANKKEEN TEHTÄVÄ

• Hanketta toteutetaan osana kansallista, Euroopan Sosiaalirahaston –rahoitusohjelmaa teemojen "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa" ja "Kansainvälisellä yhteistyöllä hyvät käytännöt kiertoon" alla.

• Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY –keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

• Hankkeen tehtävänä on kartoittaa ja mallintaa eurooppalaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka toimisivat Suomessa ratkaisumalleina ja uusina näkökulmina lisätä ja laajentaa vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuutta työmarkkinoilla.

• Tavoitteena on kehittää nimenomaan kunnallisia työllisyyspalveluita.

HANKKEEN TEHTÄVÄ

• Tuottaa tietoa erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävistä palvelu- ja toimintamalleista.

• Laatia vertaileva selvitys eri maiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta, minkä perusteella luodaan suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi.

• Kotiuttaa ja levittää uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä.

• Kotimaisiin hyviin käytäntöihin tutustuminen > vertaisoppiminen ja verkostoituminen tuottanut jo uusia ideoita ja ajatusmalleja sekä innovoinut uusia työskentely- ja toimintatapoja kunnissa

HANKKEEN TEHTÄVÄ

• Tiedon tuottaminen olemassa olevien rakenteiden kipupisteistä sekä suositusten, lausuntojen ja ratkaisuehdotusten esittäminen > VAIKUTTAMISTYÖ

• Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun työstä, työelämästä ja työmarkkinoista

• Toimivien, yhteneväisten työllisyydenhoidon mallien luominen kotimaahan ja Eurooppaan

HANKKEEN TYÖSKENTELYTAVAT

• Hyviä käytäntöjä arvioidaan ja mallinnetaan kuntien työllisyyttä tukeviin, kuntouttaviin ja osallistaviin palveluihin yhteistyössä kuntakumppanien kanssa. Hankkeessa mukana:

HELSINKI, JÄRVENPÄÄ, KOTKA, KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ CAREA, OULU, TAMPERE, VANTAA.

• Hyviä käytäntöjä on paikannettu olemassa olevia verkostoja hyödyntäen, kyselyin ja haastatteluin sekä kirjalliseen aineistoon tutustumalla.

• Hyviin käytäntöihin on tutustuttu opintomatkojen kohdekäynneillä (vertaisoppimistapaamisilla).

• Käytäntöjen kuvaaminen, mallintaminen ja arviointi tapahtuvat Innokylä -palvelua/kehittämisympäristöä hyödyntäen Innopajoissa (https://www.innokyla.fi/tietoa-sivustosta)

HANKKEEN TYÖSKENTELYTAVAT

• Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään Innokylässä, alue- ja väliseminaareissa sekä hankkeessa tuotettavien julkaisujen välityksellä.

• Hankkeessa on pyrkimys myös selkeyttää ja yhteismitallistaa käytössä olevia käsitteitä, edes hankkeen kontekstissa; mitä tarkoitetaan mm. sosiaalisella työllistämisellä, työelämäosallisuudella, osatyökykyisellä tai työllistymishaasteellisella…?

• Hankkeessa puhumme heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työmarkkinoille suuntaavien henkilöiden työllistymisen edistämisestä.

SUOMALAISISSA TYÖLLISYYSPALVELUISSA KANKEUTTA…

• Suomessa palveluun pääsyn ja palveluiden saannin on kritisoitu usein olevan järjestelmälähtöisiä; työskentely ei tunnu lähtevän aidosti liikkeelle asiakkaan palveluntarpeesta > asiakkaan tulee sopia tarjolla oleviin toimenpiteisiin tai palveluihin.

• Pahimmissa tapauksissa on raportoitu tapahtuvan erilaista ”uloslyöntiä” ja ”poiskäännyttämistä” palvelunsaannin kriteerien ollessa turhan kovia ja kapeita. (esim. Anne Määttä: Perusturvan poiskäännytetyt, Yhteiskuntapolitiikka –lehti 2/2012).

• Verrattuna kotimaisiin käytäntöihin kohdemaiden työllisyyttä tukevissa palveluissa asiakaslähtöisyys korostuu ja työskentely rakentuu asiakkaan tarpeista käsin > suuntana kohdemaissa palvelujen lisääminen ja siirtyminen pois etuuskäsittelymallista, joka puolestaan tuntuu vain vahvistuvan Suomessa.

• Työskentelyn keskiössä intensiivinen, asiakasta kokonaisuutena kohtaava asiakastyö ja tehostetummat tukitoimet.

NÄKEMYS – TOIVOTTU SUUNTA

• Kohdemaissa yhteisenä kehityssuuntana, ja Euroopassa yleisempänäkin linjana, on eri tavoin toteutetut ”yhden luukun mallit”, ns. One Stop Shopit, joissa asiakkaan työhön, työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät palvelut järjestetään saman katon alta.

• Kohdemaissa tällaisiin palvelukeskusmalleihin olemme tutustuneet:

• Amsterdamissa Dienst Werk en Incomen (http://www.amsterdam.nl/werk-inkomen/)

• Jobbtorg, Tukholma (http://www.stockholm.se/Arbete/Fran-bidrag-till-jobb/Jobbtorg-Stockholm/)

• Arenan, Västerås (http://www.arenanvasteras.se/) • NAV –reformi, Norja (http://www.nav.no/English)

YHDISTETYT TYÖN- JA TOIMEENTULON PALVELUT

• Yhdistettyjen työn- ja toimeentulon palveluiden toimintamalli ei ole täysin vieras Suomessakaan, joskin Työvoiman palvelukeskus -konseptista toimeentulon järjestäminen on jätetty ulkopuolelle, kuntien sosiaalitoimen vastuulle (joitakin kokeiluja tästäkin mallista jo on).

• TYPeissä eri hallintokunnat (kunnan sosiaalitoimi, TE-hallinto sekä Kela, joissakin tapauksissa myös terveyspalvelut) työskentelevät yhdessä vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestämiseksi.

• Asiakkuuden rajaaminen vain vaikeimmin työllistyviin pitkäaikaistyöttömiin puuttuu kuitenkin maista, joissa TOHKE -hankkeessa on vierailtu.

Ny Arbeids- og Velferdsforvaltning, NAV

• Mittavin uudistus liittyen toimintamalliin on Norjassa 2006 käynnistetty NAV –reformi, jossa yhdistettiin valtion työvoimatoimiston, kunnan sosiaalitoimen ja Norjan Suomen Kelaa vastaavan organisaation palvelut.

• Kaikki norjalaiset ovat käytännössä NAVien asiakkaita jossain vaiheessa elämäänsä.

• Koko väestön työhön –ja toimeentuloon liittyvien palvelujen yhteen kokoaminen voisi Suomessakin olla suositeltava suunta ; palveluista kehittyisi mahdollisesti yhdenmukaisempia, oikeudenmukaisempia sekä neutraalimpia –käyttäjiä vähemmän leimaavia?

• Työn- ja toimeentulon palvelut? Työn- ja hyvinvoinnin palvelut?

Vastikkeellistamista ja tukipalveluita

• Tukitoimenpiteiden runsaampi saatavuus, varhaisemmat interventiot sekä taatummat siirtymät työllistymisen askelmilta/toimenpiteiltä seuraaville kompensoivat mahdollisesti viimesijaisen toimeentuloturvan vastikkeellistamista, joka myös yhdistää kohdemaiden kehityssuuntia.

• Vastikkeellistamisella tarkoitetaan, että etuuksia vastaan asiakkaalta odotetaan tietynlaista toimintaa; sitoutumista koulutukseen, kursseille, aktiiviseen työnhakuun, vapaaehtoistyöhön jne.

• Viimesijaisen toimeentulotuen vastikkeellistaminen on jokseenkin vieras ajatus Suomessa, vaikka aktivointipolitiikan myötä vastikkeellistamista on tapahtunut myös Suomessa. Toimeentulotuen epääminen kokonaan asiakkailta, jotka eivät osallistu toimenpiteisiin, ei kuitenkaan istu suomalaiseen järjestelmään.

• Mikäli suomalaisilta aktivointitoimenpiteiltä taattaisiin siirtymä seuraavalle työllistymisen askelmalle, olisiko vastikkeellistaminen perustellumpaa? Nyt osalla asiakkaista Suomessa kierto toimenpiteiltä, kuten kuntouttavasta työtoiminnasta, vie takaisin työttömyyteen.

NÄKEMYS – TOIVOTTU SUUNTA

1. Varhainen puuttuminen ja Yhden Luukun Malli

2. Asiakaslähtöisyys (pois etuuskäsittelystä, intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi)

3. Mikäli vastikkeellistamista, myös tukea

4. Oikeita töitä, oikeassa ympäristössä

5. Aidot, taatut siirtymät, eteneminen (porkkana)

6. Opinnollistaminen? Osaamis- ja oppimistodistukset, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa.

KIITOS!

Lisätietoja hankkeesta:

www.thl.fi/tohke

Projektipäällikkö Helka Raivio:

helka.raivio@thl.fi

Puh. 029 524 7183

Projektisuunnittelija Nina Nykänen:

Nina.nykanen@thl.fi