TUULIVOIMATUOTANNON TUNTIVAIHTELUT JA NIIDEN VAIKUTUSSÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN

EUROOPAN TUULIVOIMAMARKKINAT KASVOIVAT 23%

ITSERAKENTAJATAPAAMINEN 2003 HUITTISISSA

Nro 1/200415. vuosikerta

TUULENS I L M Ä

TUULENSILMÄ 1/20042

Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna 2003-04

Bengt TammelinPuheenjohtaja

PÄÄKIRJOITUS

Puheenjohtaja:FK Bengt Tammelin,

tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitosPuh: (09) 1929 4160

Varapuheenjohtaja:Ins. Tommi RautioSuomen Tuulienergia Oy

DI Timo Laakso, tutkijaVTT

TkT Jari IhonenLumituuli Oy

Juhani JokinenToimitusjohtajaHafmex Windforce Oy

Folke MalmgrenPuheenjohtajaVindkraftföreningen rf

DI Mauno OksanenEnergiatalouden asiantuntijaVapo Oy Energia

Vilho Salmela, Rad.as.

Erkki PylvänäinenToimitusjohtajaMetso Drives Oy

Timo Vekara, professoriVaasan Yliopisto

Järjestösihteeri:BSc Merja Paakkaripuh. (040) 771 6114fax (09) 272 6987s-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi

Ilmaa saastuttamattomana ja kasvi-huonekaasujen päästöjä vähentävä-nä energiamuotona tuulivoima sovel-tuu erinomaisesti kansallisten ja kan-sainvälisten ilmastotavoitteiden saa-vuttamisen tukemiseen ja näin ollenmyös päästökaupan kohteeksi. Suo-mi on jo ensimmäiset tuulivoimaan liit-tyvät päästökauppansa tehnyt tuke-malla tanskalaisten voimaloiden pys-tyttämistä Viroon. Miksei suomalais-ten? Toisaalta päästöjen osto ja uu-siutuvan energian käytön lisääminenvoisi kytkeytyä luontevalla ja Suoma-laista teollisuutta tukevalla tavallamyös kehitys- ja lähialueyhteistyö-hön.

Maan hallituksen linjauksen mukai-sesti Suomi tulee ohjaamaan valta-osan kehitysapurahoistaan kahden-väliseen kehitysyhteistyöhön ja kes-kittää tämän avun kahdeksaan köy-hään maahan. Suomen lahjamuotoi-sen kehitysavun kahdeksan keskeis-tä kohdemaata ovat Mosambik, Tan-sania, Etiopia, Sambia, Kenia, Nicara-gua sekä Nepal ja Vietnam. Yleistenvirtausolojen perusteella Keski-Ame-rikassa, Vietnamissa Tansaniassa jaKeniassa tuuliolot saattavat olla sa-maa tasoa kuin Suomessa merialueil-

la, tai jopa paremmat. PitkäaikaisistaSuomen kehitysapukohteista esimer-kiksi Egyptissä on erinomaiset tuuli-voimatuotantomahdollisuudet. Huo-mattavasti paremmat kuin mitä yleis-ten virtausolojen (geostrofinen tuuli)perusteella on arvioitavissa. Sen onhuomannut myös mm Tanskan ulko-ministeriö, joka on voimakkaasti tu-kemassa Egyptin tuulivoimatuotan-non kehittämistä. Siitä hyötyvät tut-kimuslaitokset potentiaalikartoituk-sen tekijänä ja laitevalmistajat mm.sääasemien pystytyksen kautta. Jatuulivoimateollisuus tulee sisään sit-ten siinä sivussa. Tanskasta voisi ot-taa mallia.

Tuulivoiman potentiaalikartoitus teh-dään tuuliatlastyyppisenä tarkastelu-na sekä tarkkoina paikallisina arvioi-na. Tehtävä edellyttää edustavia sää-asemia pitkäaikaisiin mittauksiin, hy-viä tutkimusasemia lyhytaikaisiin mit-tauksiin sekä tuuliolojen mallintamis-ta numeeristen ”säämallien” avulla.Suomessa löytyy kansainvälisen ta-son osaamista potentiaalikartoitustenosalta (Ilmatieteen laitos) sekä laajaaosaamista mm. tuulivoiman ympäris-tövaikutusten arvioimiseksi. Suomes-sa on myös maailman johtava säämit-

tauslaitteistojen valmistaja (VaisalaOy). Sääasemien pystyttäminen jaluotettavien säähavaintojen tuottami-nen tukee tuulivoiman ohella yleen-säkin uusiutuvan energian (aurinko-energia, bioenergia, vesivoima) käyt-tömahdollisuuksien potentiaalikartoi-tuksia ja käytön edistämistä. Hyväsääasemaverkosto parantaa myösmahdollisuuksia säävaihtelujen moni-torointiin ja sääpalvelun kehittämiseensekä ilmanlaadun seurannan ja ennus-tamisen parantamiseen, jolla puoles-taan on erinomainen merkitys luon-nonkatastrofien vahinkojen mini-moimisessa sekä ihmisten elinympä-ristön tilan ja turvallisuuden paranta-misessa.

Ahlström, Metso ja ABB ovat kan-sainvälisestikin merkittäviä tuulivoi-malateollisuuden alihankkijoita. Win-wind tuottaa erinomaisia tuulivoima-loita. Tuulivoimateollisuuden valta-van kasvun taanneet markkinat ovatolleet lähinnä EU-maissa. Tulevaisuu-den kasvupotentiaali tulee olemaankehittyvissä maissa.

TUULENSILMÄ 1/2004 3

1/2004

Pääkirjoitus 2Bengt Tammelin

Tuulivoimatuotannon tuntivaihtelut ja niiden vaikutus sähköjärjestelmään 4Hannele Holttinen,VTT

Euroopan tuulivoimamarkkinat kasvoivat 23%- edelleen vain kolmen jäsenvaltion tarina 7

Tuulivoimakapasiteetti Euroopassa 8

Tuulivoimatilastot 9

Tuulivoima2004-seminaari 12

Itserakentaja tapaaminen 2003Huittisissa 13Tommi Rautio, STE Oy

IR-tapaaminen 2004 15

Uutisia 16

Tapahtumakalenteri 17

Yrityshakemisto 18

TUULENSILMÄISSN 0787-8796

Julkaisija:Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Päätoimittaja:Bengt Tammelin

Toimituskunta:Bengt TammelinEsa HolttinenMerja PaakkariFolke Malmgren

Toimitussihteeri:Merja Paakkari

Ulkoasu:Merja Paakkari

Painopaikka:M-Print, Mänttä

Ilmoitushinnat:Sivu 1/1 590 euroa

1/2 340 euroa1/3 170 euroa1/4 135 euroa

Yrityshakemisto 17 euroa

Tilaushinta:Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessaVuosikertatilaus: 35 euroa

Postiosoite:SUOMEN

TUULIVOIMAYHDISTYS RYPL 846

00101 Helsinki

Käyntiosoite: Ratamestarinkatu 11,9 krs., 00520 Helsinki

S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fiInternet: www.tuulivoimayhdistys.fiEWEA: www.ewea.org

Yhdistyksen jäsenmaksut:Henkilöjäsenet 35 euroaOpiskelijat 10 euroaYritykset 1000 euroaYhteisöt 1200 euroaPienyritykset 200 euroa

Pankkitili:

Sampo Pankki 800017-70121854

Kansikuva: Oulunsalon tuulivoimalat,3 x Winwind, kuva: Esa Holttinen

TUULENSILMÄ 1/20044

TUULISÄHKÖ

Joulukuussa 2003 valmistuneessa li-sensiaattityössäni ”Hourly wind po-wer variations and their impact on theNordic power system”arvioin tuuli-voiman aiheuttamaa lisäystä tunnit-taisen säätöreservin tarpeeseen. Ar-vio perustuu toteutuneisiin tuulivoi-man tuotannon ja sähkönkulutuksenaikasarjoihin Pohjoismaissa. Työnpäätuloksena todettiin Pohjoismaidentuulivoiman tuntivaihteluiden pysy-vän 98 % ajasta välillä ± 5 % asen-netusta kapasiteetista. Suurimmatvaihtelut näkyvät tunnittaisen säätö-reservin lisäyksenä sitä enemmänmitä suurempi osa tuulivoimalla säh-köntarpeesta tuotetaan. Kun tuulivoi-man osuus on 10 % vuotuisesta säh-könkulutuksesta, reservitarpeen lisä-ykseksi arvioitiin 1,5–4 % asennetus-ta tuulivoimakapasiteetista. Tässä onhuomioitu kuormavaihteluiden tuuli-voimaa parempi ennustettavuus.

Kun tarkastellaan tuulivoiman vaiku-tusta sähköjärjestelmään, oleellisim-miksi tarkastelun kohteiksi nousevattuulivoimatuotannon vaihtelut. Lyhy-en aikavälin vaihtelut (10 min...2 tun-tia) vaikuttavat sähköjärjestelmänsäätövoimaan (hetkelliset reservit) japitkän aikavälin vaihtelut vaikuttavatjärjestelmän luotettavuuteen (huolto-varmuus).

Tuulivoiman vaihtelut lisäävät sähkö-järjestelmän tarvitsemaa joustavuut-ta (hetkelliset reservit) siinä vaihees-sa, kun huomattava osuus sähkön

kulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla.Kun tarkastellaan tuulivoiman aihe-uttamia lisävaatimuksia järjestelmään,on tarkasteltava kokonaisuutta: jo-kaista tuulivoiman vaihtelua ei tarvit-se säätää, ainoastaan järjestelmännäkemät nettovaihtelut. Järjestelmä-vaikutuksia tarkastellaan koko järjes-telmän alueella, esimerkiksi Suomes-sa tai Pohjoismaissa. Tällöin järjestel-mä on suuri: Suomessa vuotuinensähkönkulutus on 80 TWh (huippu-teho 13 000 MW) ja Pohjoismaissa 400TWh (huipputeho 68 000 MW). Jottatuulivoimatuotannolla ylipäätään oli-si vaikutusta, puhutaan useiden TWhvuosituotannosta (yli 1000 MW asen-nettua tuulivoimakapasiteettia). Käy-tännössä tämä tarkoittaa useiden eripuolella aluetta sijaitsevien tuulipuis-tojen yhteistuotantoa: voimaloidenlukumäärä on sadoista jopa tuhansiinja sijoituspaikkojen määrä on kymme-nistä jopa satoihin. Tuulivoiman ha-jauttaminen eri alueille vähentää tuu-livoiman kokonaistuotannon vaihte-luita, parantaa ennustettavuutta sekävähentää ajanjaksoja jolloin tuulivoi-matuotanto on lähellä nollaa tai huip-putehoa.

Toteutuneet tuntitehot aineistona

Työssä käytetty aineisto on kerättytuulivoimatuottajilta Pohjoismaista:tuulivoiman tuntitehojen aikasarjojavuosilta 2000 ja 2001. Keskimääräinentuulivoimatuotanto oli 22-24 % ka-

pasiteetista Suomessa, Ruotsissa jaTanskassa, ja yli 30 % Norjassa.

Suomesta käytössä oli 13 aikasarjaa,joista noin puolet edusti tuulipuistontuotantoa laajemmalta alueelta (esim.Ahvenanmaa). Ruotsista ja Norjastaoli käytössä vähemmän ja vain yksit-täisten laitosten ja pienten puistojentuntiaikasarjoja. Tanskasta oli käytös-sä toteutuneet tuntituotannot kokonoin 2000 MW tuulivoimakapasitee-tille. Suomen yhteistuotannon aika-sarja on muodostettu skaalaamallaolemassa olevien tuulipuistojen jakorkeiden tuulimittausten dataa vas-taamaan laajamittaista tuulivoimatuo-tantoa: 10 % kapasiteetista Suomen-lahdelle, 10 % Ahvenanmaalle, 30 %Selkämerelle, 40 % Perämerelle ja 10% Lappiin. Pohjoismainen aikasarja onsaatu yhdistämällä Tanskan, Norjan,Ruotsin ja Suomen tuntituotantoaika-sarjat niin, että joka maassa olisi yhtäpaljon asennettua kapasiteettia.

Jotta tuulivoiman vaikutuksia voidaantarkastella, tarvitaan tuulivoiman tuo-tannon aikasarjoja, jotka kuvaavattuulivoiman tuotannon vaihteluita oi-kein. Koska tuulivoimaa esimerkiksiSuomessa on vielä vähän, olemassa-olevia tuulennopeuden ja tuotannonaikasarjoja täytyy skaalata ylöspäinvastaamaan tuhansien MW kapasi-teettia. Yksittäisten tuulipuistojentuotannot vaihtelevat suhteellisestihuomattavasti enemmän kuin ympäriSuomea asennettu kokonaistuotanto.

Tuulivoimatuotannon tuntivaihtelutja niiden vaikutussähköjärjestelmäänHannele Holttinen, TkL, VTT

TUULENSILMÄ 1/2004 5

TUULISÄHKÖ

Jos käytössä on liianpieni aineisto, skaalaa-malla ylöspäin tuotan-toa skaalataan ylöspäinmyös tuotannon vaihte-lut. Tällöin ei pystytäkuvaamaan tuotannontasaantumista oikein, jayliarvioidaan tuulivoi-man järjestelmävaiku-tuksia. Tämän vuoksi li-sensiaattityön ensim-mäinen osa on tarkaste-lua siitä, miltä laajamit-tainen tuulivoimatuo-tanto tilastollisten para-metrien valossa näyttää.

Tuotannon vaihtelui-den tasoittuminen

Mitä lyhyemmän aika-skaalan tuotannonvaih-teluista on kyse, sen pie-nempi alue riittää vaihteluiden tasoit-tumiseen. Tuulipuiston sisällä puus-kat (sekuntitaso) ovat erilaiset kaikillevoimaloille, mutta tuntitason tuotan-to on suunnilleen sama. Muutamansadan kilometrin suuruiselle alueellesäärintamat kovine tuulineen eivätosu saman tunnin aikana, mutta kuu-kausitasolla kovatuuliset ja tyynetjaksot ovat samat.

Laajamittaisen tuulivoimatuotannontasaisuus verrattuna yksittäisen tuu-lipuiston tuotantoon näkyy useissatyössä esitellyissä tuotannon jakau-missa. Yksittäisen tuulivoimalan taituulipuiston kohdalla tuotanto on lä-hes kolmanneksen ajasta alle 5 % ka-pasiteetista ja puolet ajasta alle 10 %kapasiteetista. Koko Suomen tuuli-voimatuotanto on kuudesosan ajastaalle 5 % kapasiteetista ja kolmasosanajasta alle 10 % kapasiteetista. Poh-joismaiden alueen tuulivoimatuotan-to on suurimman osan ajasta välillä5…30 % kapasiteetista, ja harvoinalle 5 % tai yli 70 % kapasiteetista.Tuulivoimatuotannon jakauma onesitetty pysyvyyskäyränä, jossa arvotnäytetään suuruusjärjestyksessä ku-vassa 1. Kun siirrytään yksittäisestäalueesta laajempaan alueeseen, tuo-tanto on tasaisempaa ja pysyvyyskäy-

rä kääntyy enemmän vaakatasoonSuurella alueella tuulee aina jollakinpaikalla, eikä nimellistehoon vaadit-tavaa kovaa tuulta esiinny yhtä aikaakaikilla paikoilla.

Tuulivoiman tuntitehojen edusta-vuus

Tanskan tuhansien tuulivoimaloidenyhteistuotanto antoi mahdollisuudenarvioida, kuvaavatko muille Pohjois-maille muodostetut aikasarjat laaja-mittaista, tasaantunutta tuotantoa. Ar-viointi tehtiin aikasarjojen tilastollis-ten suureiden perusteella, kuten kes-kihajonta ja vaihteluiden keskihajon-ta. Suomelle tehdyssä tuulivoimantuotantoaikasarjassa vaihtelut ovat ta-saantuneet enemmän kuin (pienem-män alueen) Tanskan tuotantoaikasar-jassa. Pohjoismaille tehdyssä aika-sarjassa tuntivaihtelut edelleen ta-saantuivat. Ruotsin ja Norjan aikasar-jojen tuntivaihtelut ovat liian suuria,koska yksittäisiä aikasarjoja oli käy-tössä liian vähän (alle 10). Teoreetti-set Suomen ja Pohjoismaiden tunti-aikasarjat todennäköisesti yliarvioivatvaihteluita jonkin verran, mutta niitävoi kuitenkin käyttää arvioidessa vai-kutuksia sähköjärjestelmään.

Tuulivoiman tuotantoindeksit Suo-men, Ruotsin ja Tanskan tuulivoima-tilastoista kertovat vuoden tuulivoi-matuotannon suhteessa pitkän ajankeskimääräiseen tuotantoon, 100 %tarkoittaa että vuosituotanto on ollutkuten pitkän ajan keskiarvo. Vuosi2000 oli lähes keskimääräinen (97 %Suomessa, 95 % Tanskassa ja 102 %Ruotsissa), ja vuosi 2001 oli selvästityynempi kuin keskimäärin (87 %Suomessa, 80 % Tanskassa, 88 %Ruotsissa). Tuotantoindeksien perus-teella arvioiden tuulivoimatuotantoolisi noin 25 % kapasiteetista Suo-messa, Ruotsissa ja Tanskassa keski-määräisenä vuonna (pätee maalle ra-kennetulle tuulivoimalle).

Tuulivoima ja sähkön kulutus

Sähkön kulutuksessa esiintyvät vuo-rokausivaihtelu ja lämpötilariippu-vuus näkyvät jossain määrin myöstuulivoimatuotannossa. Tuulivoima-tuotanto seuraa sähkön kulutustakuitenkin selvemmin kesällä kuin tal-vella.

Tuulisuuteen vaikuttaa matalapainei-den kulku ja auringon lämmittävä vai-kutus (esim. maa-merituuli-ilmiö).

Kuva 1. Kun tuulivoimatuotanto hajautetaan laajemmalle alueelle, tuotannon pysyvyyskäyräkääntyy tasaisemmaksi. Esimerkki vuoden 2000 tuntitehoaikasarjoista, keskimääräinen tuo-tanto näkyy käyrien selitystekstissä.

TUULENSILMÄ 1/20046

TUULISÄHKÖ

Riippuen siitä kumpi ilmiö on vallit-seva, voidaan havaita selvä vuorokau-sivaihtelu, tai vuorokausivaihtelua eiole. Pohjoismaissa tuulivoimatuotan-non vuorokausivaihtelu on selvin ke-säisin (kuva 2), ja suurin eteläosissa:Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Talvi-sin vain Tanskassa näkyy vuorokau-sivaihtelu. Suomen, Ruotsin ja Nor-jan Lapissa vuorokausivaihtelu ontuskin havaittavaa.

Sähkön kulutushuipun aikaiset tuuli-voimatuotannot, kun otetaan jokaisel-ta vuodelta 10 suurinta sähkönkulu-tuksen tuntia, ovat 7-36 % kapasitee-tista Suomelle, ja 16-46 % Pohjoismail-le vuosina 1999-2001.

Tuulivoiman vaikutukset järjestel-män tuntivaihteluihin

Kahden vuoden tuntitehoaikasarjojakäytettiin arvioitaessa sitä miten pal-jon tuntivaihtelut lisääntyvät järjes-telmän kannalta, kun vaihtelevan säh-kön kulutuksen lisäksi on vaihtelevatuulivoimatuotanto. Tuntivaihtelullatarkoitetaan eroa kahden peräkkäisentunnin välillä. Suomen sähkönkulu-tuksen suurimmat tuntivaihtelut ovatnoin ± 1000 MW. Tuulivoimatuotan-non aikasarjasta saadaan 4000 MWtuulivoimakapasiteetin suurimmiksituntivaihteluiksi noin ± 600 MW. Täl-löin tuulivoimalla tuotetaan 10 %Suomen sähkönkulutuksesta (vuo-dessa).

Järjestelmän mitoittaminen perustuutodennäköisyyksiin ja riskeihin. To-

Kuva 2. Pohjoismaissa vuorokausivaihtelu on selkeintä kesäisin. Kuvien kellonaika Keski-Euroopan aika (Tanskan aika).

dennäköisyyksiin päästään laskemal-la aikasarjoista keskihajonnat ó, jot-ka kuvaavat vaihteluiden suuruutta.Neljä kertaa keskihajonnan suuruuspeittää yli 99 % kaikista vaihteluista,kun vaihtelut ovat normaalijakautu-neet. Kun yhdistetään sähkön kulu-tus- ja tuulivoimatuotantoaikasarjat,saadaan nettokuorma (sähkön kulu-tus eli kuorma vähennettynä tuulivoi-matuotannolla). Nettokuorman vaih-teluväli (4ó) on ± 20 MW suurempikuin kuorman, kun tuulivoimalla tuo-tetaan 5 % sähköstä (2000 MW tuu-livoimaa); ± 80 MW suurempi kuntuulivoimalla tuotetaan 10 % sähkös-tä (4000 MW tuulivoimaa) ja ± 160MW suurempi kun tuulivoimalla tuo-tetaan 15 % sähköstä (6000 MW tuu-livoimaa).

On kuitenkin syytä huomioida, ettäsähkön kulutuksen vaihtelut ovat suu-relta osin ennustettavissa jo etukä-teen. Suomen sähkönkulutukselle las-kettujen ennusvirheiden perusteellaarvioitiin, että nettokuorman vaihte-lut kasvoivat 50-100 % enemmänkuin ilman ennusmenetelmiä laskien(yllä).

Suomelle saadaan tämän perusteellatuulivoiman tuntireservin lisätarpeek-si 30-40 MW kun tuulivoimalla tuo-tetaan 5 % sähköstä; 100-150 MWkun tuulivoimalla tuotetaan 10 % säh-köstä ja 210-300 MW kun tuulivoi-malla tuotetaan 15 % sähköstä. Tämäon 2,5...4 % asennetusta tuulivoima-kapasiteetista. Tanskalle lisäyksetovat pienemmät, 1,5...2 % asennetus-

ta kapasiteetista, mikä johtuu sähkönkulutuksen suhteessa suuremmastavaihtelusta. Pohjoismaille lisäys jäi-si selvästi alle 2 % kapasiteetista,koska alue on niin suuri ja tuulivoi-mavaihtelut tasaantuvat enemmänkuin Suomessa.

Lisensiaattityö on ladattavissa pdfmuodossa internet-osoitteestahttp://www.vtt.fi/renewables/windenergy/windinenergysystems.htmLisätietoja: hannele.holttinen@vtt.fi ;p. (09) 456 5798

TUULENSILMÄ 1/2004 7

EU:n tuulivoimakapasiteetti kasvoi23% viime vuoden aikana. Yhteen las-kettu kapasiteetti vuoden lopussa oli28 440 MW. Saksa (2645 MW) ja Es-panja (1377 MW) dominoivat markki-noita edellisvuosien tapaan. Itävalta(276 MW) puolestaan asettui ensim-mäistä kertaa kolmen suurimman mark-kina-alueen joukkoon Tanskan (243MW) ja Alankomaiden (226 MW)edelle.

”Tuulivoimasektori jatkaa laajenemis-taan Euroopassa, mutta tällä hetkelläse on ainoastaan kolmen jäsenvaltiontarina. Markkinat alkavat olla jo tyy-dytetyt kolmessa johtavassa maassa:Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa.Nämä kattavat 84% EU maissa vuo-teen 2003 loppuun mennessä raken-netusta tuulivoimakapasiteetista. Lu-vut korostavat nykyisten markkinoi-den heikkoutta, mikä olisi syytä kor-jata,” EWEAn toiminnanjohtaja Co-rin Millais sanoi.

Vuoden 2003 loppuun mennessä EUmaihin asennetut 28 440 MW tuuli-voimaa tuottavat keskimääräisenävuotena 60 TWh sähköä, joka kattaanoin 2,4 % EU sähkön kulutuksesta.Asennettu tuulivoimakapasiteetti kat-taa 14 miljoonan keskimääräisen Eu-rooppalaisen talouden tai 35 miljoo-nan asukkaan sähkönkulutuksen.

”Euroopan tuulivoiman tulevaisuusriippuu avautuvista markkinoistamuualla kuin kolmessa johtavassa EUmaassa. Myönteisiä merkkejä on jo ha-vaittavissa mm Itävallassa, Alanko-maissa ja Italiassa, mutta lisäksi mei-

dän tulisi nähdä myönteisen poliitti-sen tahdon toteutuvan käytännönhankkeina myös Iso-Britannian jaRanskan kaltaisissa maissa. Tuulivoi-masektorin status kaiken kaikkiaan onkuitenkin terveellä pohjalla, vaikkakinvuoden 2003 asennettu kapasiteettion pienentynyt edellisiin vuosiin ver-rattuna,” Millais jatkaa.

Uusiutuvien direktiivin tavoitetta kat-taa 22% Euroopan sähkön tarpeestauusiutuvilla vuoteen 2010 mennessäei saavuteta ilman merkittävää sat-sausta tuulivoimaan. Tuulivoimallavoitaisiin kattaa 50% tavoitteesta,mutta ainoastaan jos poliittista tah-toa löytyy myös kolmen johtavanmaan ulkopuolelta.

”Jos tuulivoimarakentaminen kanger-

Euroopan tuulivoimamarkkinat kasvoivat 23%- edelleen vain kolmen jäsenvaltion tarina

Alhaisempi asentamisvauhti riskeeraa EUn Uusiutuvien Direk-tiivin tavoitteet

telee vaikeutuu myös EU direktiivintoteutuminen. Useammilla Euroopanmailla on mahdollisuudet nostaa mer-kittävästi uusiutuvien energiamuoto-jen käyttöä mukaan lukien tuulivoi-man, mikäli nykyiset esteet kuten verk-koon pääsy ja hallinnolliset esteetpoistetaan,” Millais sanoo.

Vuonna 2003 asennettiin yhteensä5411 MW, mikä on 8% vähemmän kuinvuonna 2002 (5913 MW). ”Lasku-suunta johtuu lähinnä Saksan mark-kinoiden hiipumisesta, mikä on ollutennustettavissa. Suunta tulevaisuu-dessa riippuu siitä miten nopeastimuut maat voivat nostaa rakennus-vauhdin johtavien maiden tasolle sekäoffshore –rakentamisen kehitykses-tä,” Millais sanoi.

EWEA:n lehdistötiedoite 3.2.2004

Kumulatiivinen kapasiteetti EU maissa

TUULIVOIMA EUROOPASSA

TUULENSILMÄ 1/20048

TUULIVOIMA EUROOPASSA

TUULENSILMÄ 1/2004 9

TUOTANTOTILASTOT

Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituo-tannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuo-den lopussa.

Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti.

Sääasemien tuulimittauksista 1500 kW:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajan-jaksolta vuosilta 2002-2003. 100 % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta 1987-2001.(IL Energia, Ilmatieteen laitos).

TUULENSILMÄ 1/200410

Paik

ka

Valm

ista

jaT

eh

oR

oo

tto

riT

orn

iA

loit

us

Arv

ioH

ein

äE

loS

yys

Tu

ota

nto

III/0

3H

äir

iö-

1

2 k

kkW

mm

kk/v

vM

Wh

MW

hM

Wh

MW

hM

Wh

kW

h/m

2h

CF

aik

a (

h)

MW

harv

iosta

Ko

rsn

äs 1

No

rdta

nk

20

02

4,6

32

,511/9

13

80

26

,61

7,7

45

,99

0,1

18

9,6

45

0,7

0,2

01

64

27

8,5

73

%

Ko

rsn

äs 2

No

rdta

nk

20

02

4,6

32

,511/9

13

80

29

,02

0,8

45

,19

4,9

19

9,6

47

4,4

0,2

15

73

16

,48

3 %

Ko

rsn

äs 3

No

rdta

nk

20

02

4,6

32

,511/9

13

80

18

,52

1,2

47

,28

6,9

18

2,8

43

4,3

0,2

04

62

28

7,0

76

%

Ko

rsn

äs 4

No

rdta

nk

20

02

4,6

32

,511/9

13

80

28

,92

1,5

46

,79

7,2

20

4,5

48

6,0

0,2

28

52

58

,76

8 %

So

ttu

ng

aV

esta

s2

25

27

,03

1,5

1/9

24

50

37,1

32,5

50,1

119,6

20

8,9

53

1,6

0,2

41

75

41

5,3

92

%

Siikajo

ki 1

No

rdta

nk

30

03

1,0

30

,54

/93

65

056,4

36,6

87,7

180,7

239,4

602,3

0,2

7-

600,7

92 %

Siikajo

ki 2

No

rdta

nk

30

03

1,0

30

,54

/93

67

059,9

41,0

94,7

195,7

259,2

652,2

0,3

0-

611,3

91 %

Kala

joki 1

No

rdta

nk

30

03

1,0

30

,54

/93

66

062,4

29,7

89,4

181,5

240,5

605,1

0,2

7-

514,8

78 %

Kala

joki 2

No

rdta

nk

30

03

1,0

30

,54

/93

66

054,5

26,7

58,5

139,8

185,2

465,9

0,2

1-

461,9

70 %

Kem

i 1

No

rdta

nk

30

03

1,0

35

8/9

36

10

20

,02

5,5

18

,76

4,2

85

,02

13

,90

,10

52

52

58

,54

2 %

Kem

i 2

No

rdta

nk

30

03

1,0

35

8/9

36

10

22

,23

1,1

59

,11

12

,51

49

,03

74

,90

,17

21

33

3,5

55

%

Kem

i 3

No

rdta

nk

30

03

1,0

35

8/9

36

10

20

,42

8,9

29

,57

8,9

10

4,5

26

2,8

0,1

22

12

80

,54

6 %

Po

riN

ord

tan

k3

00

31

,03

0,5

9/9

37

00

49

,84

7,7

104,9

202,4

268,2

674,7

0,3

185

564,4

81 %

Hailu

oto

1N

ord

tan

k3

00

31

,03

0,5

10/9

37

25

80,3

45,8

91,2

217,2

287,8

724,1

0,3

3-

694,2

96 %

Hailu

oto

2N

ord

tan

k3

00

31

,03

0,5

10/9

37

25

83

,04

8,4

93

,1224,5

297,4

748,2

0,3

4-

708,4

98 %

Lam

maso

aiv

i 2

Bo

nu

s4

50

37

,03

510/9

61

10

04

6,6

31,3

58,9

136,8

12

7,3

30

4,1

0,1

41

47

15

37

,14

9 %

Lam

maso

aiv

i 1

Bo

nu

s4

50

37

,03

510/9

61

10

05

1,1

17,8

58,8

127,7

118,8

283,8

0,1

3760

530,9

48 %

Hailu

oto

3N

ord

tan

k5

00

37

,33

64

/95

11

95

142,7

74,8

134,3

351,8

322,0

703,6

0,3

2-

1187,6

99 %

Hailu

oto

4N

ord

tan

k5

00

37

,34

16

/95

12

75

111,8

100,2

107,0

319,1

292,0

638,1

0,2

9-

933,2

73 %

Ku

ivan

iem

i 1

No

rdta

nk

50

03

7,3

36

8/9

51

06

055,4

65,0

118,7

239,1

218,8

478,3

0,2

2120

670,6

63 %

IiN

ord

tan

k5

00

37

,33

91

/97

1030

22,7

15,4

118,8

157,0

143,6

313,9

0,1

4851

620,8

60 %

Ec

ke

röV

esta

s5

00

39,0

40,5

8/9

5113,7

79,9

181,1

374,6

313,6

749,3

0,3

45

1252,5

Kö

ka

rE

ne

rco

n5

00

40

,34

41

0/9

71

20

01

20

,5114,8

205,2

440,5

345,3

880,9

0,4

00

1468,7

122 %

Vård

öE

ne

rco

n5

00

40

,35

59

/98

1200

96,5

91,7

155,1

343,3

269,2

686,7

0,3

11

1126,4

94 %

Fin

str

öm

1E

nerc

on

500

40,3

55

10/9

81200

102,3

71,8

172,5

346,6

271,7

693,1

0,3

143

1209,0

101 %

Fin

str

öm

2E

nerc

on

500

40,3

55

10/9

81200

108,8

72,2

164,8

345,9

271,1

691,7

0,3

110

1212,0

101 %

Siikajo

ki 3

No

rdta

nk

60

04

3,0

49

4/9

71

35

080,8

89,3

117,9

288,0

198,3

480,0

0,2

2-

949,5

70 %

Siikajo

ki 4

No

rdta

nk

60

04

3,0

49

4/9

71

35

0106,8

118,9

218,4

444,1

305,8

740,1

0,3

4-

1256,5

93 %

Lam

maso

aiv

i 3

Bo

nu

s6

00

44

,04

111/9

81

40

09

8,6

64

,51

37

,83

00

,91

97

,95

01

,60

,23

37

31

14

2,9

82

%

Olo

s 1

Bo

nu

s6

00

44

,04

111/9

81400

107,7

75,5

142,9

326,0

214,4

543,3

0,2

5106

1174,7

84 %

Olo

s 2

Bo

nu

s6

00

44

,04

111/9

81

40

09

4,3

70

,31

47

,83

12

,32

05

,45

20

,60

,24

22

01

16

3,8

83

%

Olo

s 3

Bo

nu

s6

00

44

,04

00

9/9

91

40

01

10

,26

5,2

14

7,9

32

3,4

21

2,7

53

8,9

0,2

45

01

10

4,1

79

%

Olo

s 4

Bo

nu

s6

00

44

,04

00

9/9

91

40

01

04

,46

5,0

12

7,2

29

6,7

19

5,1

49

4,5

0,2

21

12

11

43

,48

2 %

Olo

s 5

Bo

nu

s6

00

44

,04

00

9/9

91

40

01

20

,15

5,9

13

0,1

30

6,1

20

1,3

51

0,2

0,2

31

00

10

81

,47

7 %

Lem

lan

d 1

Ve

sta

s6

00

44

,04

511/9

71200

98,1

86,8

184,9

369,7

243,2

616,2

0,2

85

1240,4

103 %

Lem

lan

d 2

Ve

sta

s6

00

44

,04

511/9

71200

99,6

90,5

184,2

374,2

246,1

623,7

0,2

810

1252,2

104 %

Lem

lan

d 3

Ve

sta

s6

00

44

,04

511/9

71200

102,1

71,5

173,1

346,7

228,0

577,8

0,2

622

1195,5

100 %

Lem

lan

d 4

Ve

sta

s6

00

44

,05

011/9

71200

93,7

72,2

169,7

335,6

220,7

559,4

0,2

55

1135,5

95 %

Fö

glö

Enerc

on

600

45,0

65

09/9

91400

149,4

133,2

239,5

522,0

328,2

870,1

0,3

923

1789,5

128 %

Fin

str

öm

3E

nerc

on

600

45,0

65

10/9

91400

125,0

84,0

198,8

407,9

256,5

679,8

0,3

10

1411,3

101 %

TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTO

Toi

mit

tanu

t: T

imo

Laa

kso

ja H

anne

le H

oltt

inen

, VT

T E

nerg

iaII

I V

uosi

nelj

änne

s vu

onna

200

3

TUULENSILMÄ 1/2004 11

Lu

mp

arl

an

d 1

En

erc

on

60

04

5,0

65

08

/03

15

00

12

0,5

10

6,8

21

6,0

44

3,3

92

,710

14

7,4

10

%

Lu

mp

arl

an

d 2

En

erc

on

60

04

5,0

65

08

/03

15

00

11

3,3

10

3,3

20

5,4

42

2,0

84

,115

13

3,7

9 %

Lu

mijo

ki 1

Ve

sta

s6

60

47

,05

03

/99

18

00

15

5,0

10

5,9

22

8,6

48

9,5

90,1

0964,1

54 %

Ku

ivan

iem

i 2

NE

G M

ico

n7

50

44

,05

01

0/9

81

50

01

27

,311

4,8

88

,53

30

,516

1,7

32

7,9

0,1

536

86

8,1

58

%

Ku

ivan

iem

i 3

NE

G M

ico

n7

50

44

,05

01

0/9

81

50

09

2,4

10

4,7

74

,327

1,4

15

2,6

30

9,3

0,1

47

28

36

,456

%

Ku

ivan

iem

i 4

NE

G M

ico

n7

50

44

,05

01

0/9

81

50

01

21

,81

11

,02

04

,843

7,6

14

9,8

30

3,6

0,1

41

21

07

6,0

72

%

Närp

iö 1

NE

G M

ico

n7

50

48

,04

50

8/9

91

60

012

8,1

67

,22

26

,142

1,5

14

9,0

35

9,4

0,1

61

81

13

55

,58

5 %

Ku

ivan

iem

i 5

NE

G M

ico

n7

50

48

,05

01

1/9

91

50

01

48

,11

30

,6228,1

506,8

156,7

378,1

0,1

712

1220,7

81 %

Ku

ivan

iem

i 6

NE

G M

ico

n7

50

48

,05

01

1/9

915

00

14

6,1

12

7,5

23

7,0

51

0,6

14

9,3

36

0,1

0,1

61

21

20

2,1

80

%

Ku

ivan

iem

i 7

NE

G M

ico

n7

50

48

,05

01

1/9

91

50

01

48

,11

21

,62

28

,04

97

,715

3,1

36

9,4

0,1

712

11

95

,980

%

Meri

-Po

ri 1

Bo

nu

s1

00

05

4,0

60

06

/99

23

40

14

6,9

14

9,2

21

8,7

51

4,7

13

6,3

31

2,1

0,1

41

61

66

6,3

71

%

Meri

-Po

ri 2

Bo

nu

s1

00

05

4,0

60

06

/99

23

40

14

3,4

16

2,9

32

6,0

63

2,3

14

6,8

33

6,2

0,1

52

91

73

8,9

74

%

Meri

-Po

ri 3

Bo

nu

s1

00

05

4,0

60

06

/99

23

30

14

6,0

14

0,5

32

3,1

60

9,6

14

8,2

33

9,4

0,1

50

17

73

,576

%

Meri

-Po

ri 4

Bo

nu

s1

00

05

4,0

60

06

/99

23

20

13

9,7

16

1,2

26

9,3

57

0,2

14

1,9

32

4,9

0,1

51

81

67

2,7

72

%

Meri

-Po

ri 5

Bo

nu

s1

00

05

4,0

50

06

/99

24

50

15

4,2

17

0,2

29

2,9

61

7,3

15

8,7

36

3,4

0,1

62

71

88

9,7

77

%

Meri

-Po

ri 6

Bo

nu

s1

00

05

4,0

50

06

/99

26

70

21

5,2

20

1,0

20

6,3

62

2,5

19

9,8

45

7,6

0,2

13

24

22

54

,08

4 %

Meri

-Po

ri 7

Bo

nu

s1

00

05

4,0

50

06

/99

26

00

20

6,5

18

6,3

24

3,9

63

6,7

21

5,4

49

3,4

0,2

25

12

19

4,5

84

%

Meri

-Po

ri 8

Bo

nu

s1

00

05

4,0

50

06

/99

25

80

22

8,3

18

9,5

39

3,7

81

1,6

22

9,7

52

6,2

0,2

40

23

47

,49

1 %

Ko

tka

1B

on

us

10

00

54

,060

09

/99

20

00

12

7,3

17

3,9

28

3,5

58

4,7

11

5,4

26

4,2

0,1

25

71

59

3,6

80

%

Ko

tka

2B

on

us

10

00

54

,06

009

/99

20

00

13

3,9

18

7,6

30

0,5

62

2,0

12

0,8

27

6,7

0,1

35

71

58

8,3

79

%

Ou

lu 1

Win

win

d1

00

05

6,0

56

09

/01

25

00

13

5,2

14

6,7

27

5,0

55

6,9

98

,52

42

,60,1

112

71

64

1,1

66

%

Ou

lun

salo

1N

ord

ex

13

00

60

,06

50

8/9

93

00

01

84

,71

12

,72

67

,05

64

,410

5,9

23

0,4

0,1

06

09

23

45

,77

8 %

Uu

sik

au

pu

nki 1

No

rde

x1

30

060

,06

91

0/9

92

34

09

6,1

15

5,2

34

6,1

59

7,3

14

4,3

31

3,8

0,1

411

52

04

7,1

87

%

Uu

sik

au

pu

nki 2

No

rde

x1

30

06

0,0

69

10

/99

23

40

18

3,0

16

0,6

30

7,8

65

1,5

14

9,3

32

4,7

0,1

53

71

91

4,4

82

%

Meri

-Po

ri 9

Bo

nu

s2

00

07

6,0

80

07

/02

60

00

55

9,0

51

8,0

88

0,1

19

57

,22

82

,364

0,3

0,2

90

58

64

,99

8 %

Ku

ivan

iem

i 8

Ve

sta

s A

/S2

00

08

078

12

/02

45

00

41

5,0

43

7,2

72

8,6

15

80

,71

74

,44

38

,30,2

010

62

59

2,8

58

%

Yh

teen

sä

43

83

52

78

8,8

49

79

,58

27

1,6

15

60

2,7

75

20

1,9

Ke

sk

iarv

o6

64

14

635

60

,16

Min

20

05

01

20

0,0

5

Ma

x2

00

02

82

64

00

,29

TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTO

Teh

oN

imel

liste

ho (k

W)

Roo

ttor

iR

oott

orin

hal

kais

ija

D (m

)K

orke

usN

apak

orke

us (m

)A

loit

usT

uota

nnon

alo

itta

mis

ajan

koht

a (k

uuka

usi/

vuos

i)A

rvio

Arv

ioit

u ke

skim

äärä

inen

vuo

situ

otan

to (

MW

h/vu

osi)

kWh/

m2

Tuo

tant

o ja

ettu

na r

oott

orin

pyy

hkäi

sypi

nta-

alal

lah

Hui

punk

äytt

öaik

a, tu

otan

to ja

ettu

na n

imel

list

ehol

la (

kWh/

kW)

CF

Kap

asit

eett

iker

roin

, tuo

tant

o ja

ettu

na n

imel

list

ehol

la ja

aja

njak

son

tunt

imää

räll

ä (k

Wh/

kW, h

)H

äiri

öaik

aA

ika,

joll

oin

lait

os e

i ole

oll

ut n

orm

aali

toim

inna

ssa

huol

lon,

vik

autu

mis

en ta

i häi

riön

taki

a.12

kk

Liu

kuva

12

kk tu

otan

to (M

Wh)

arvi

osta

Tuo

tant

o su

htee

ssa

arvi

oitu

un k

eski

mää

räis

een

vuos

ituo

tant

oon

(%)

http

://w

ww

.vtt

.fi/

pro/

pro2

/tuu

liti

last

ot/t

uuli

tila

stot

.htm

TUULENSILMÄ 1/200412

TUULIVOIMA2004

Vuonna 2003 Tuulivoimatapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma kokosi yhteen laajan osallistujamäärän sekä eri näkemyksettuulivoima-alan tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.Tuulivoima 2004 pureutuu suomalaisen tuulivoiman kehittämisen haasteisiin. Näkemyksiä esittävät valtiovallan edustajana kauppa- ja teolli-suusministeri Mauri Pekkarinen sekä tuulivoiman parissa toimivien viranomaisten, yhdistysten ja yritysten edustajat. Kuulet myös ratkaisuista,joita on tehty Iso-Britanniassa ja Itävallassa. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Teknologiateollisuus ry jaEnergia-alan keskusliitto, Finergy. Muista ilmoittautua mukaan tuulivoima-alan merkittävimpään vuotuiseen tapahtumaan!

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Puheenjohtajana toimitusjohtaja Mikko Niinivaara, ABB Oy9.00 Avaussanat

Toimitusjohtaja Mikko Niinivaara, ABB Oy9.10 Näkökulmia kehittämisen haasteisiin

• Johtaja Arto Piela, Pohjolan Voima Oy• Kehitysjohtaja Jorma Koivusipilä, ABB Oy• Puheenjohtaja Bengt Tammelin, Suomen Tuulivoimayhdistys

9.40 Tuulivoiman näkymät SuomessaKauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

10.10 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn

Puheenjohtajana johtaja Arto Piela, Pohjolan Voima Oy10.40 Promoting Wind Energy in Great Britain

Ms Claire Durkin, Director and HeadEnergy Innovation and Businesses, Department of Trade and Industry

11.30 Tuulivoima alueiden käytön ja kehittämisen suunnittelussaMaakuntajohtaja Olav Jern, Pohjanmaan liitto

12.00 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn

Puheenjohtajana Bengt Tammelin, Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja13.15 Experiences in Wind Project in Austria

Mr Johannes Trauttmansdorff, General Director,Taurernwind Windkraftanlagen GmbH

14.00 Suomalainen case: 3 MW:n tuulivoimalan tuotekehitysprojektiToimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen, Winwind Oy

14.30 Kahvitauko

14.50 Paneelikeskustelu, puheenjohtajana johtaja Pekka Pokela, Teknologiateollisuus ryPanelistit:• Johtaja Arto Piela, Pohjolan Voima Oy• Kehitysjohtaja Jorma Koivusipilä, ABB Oy• Puheenjohtaja Bengt Tammelin, Suomen Tuulivoimayhdistys• Neuvotteleva virkamies Erkki Eskola, KTM• Aluesuunnnitteluneuvos Ulla Koski, YM• Voimapäällikkö Kalle Patomeri, Kotkan Energia Oy

16.00 Yhteenveto / Pekka Pokela16.15 Tilaisuuden päätös

Aika ja paikka: Torstai 25.3.2004, Hanasaaren Kulttuurikeskus, Espoo, puh. (09) 435 020, www.hanaholmen.fiOsallistumismaksu: 195 € + alv. 22 %. Tuulivoimapäivän hintaan sisältyvät ohjelman mukaiset tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan tilaisuu-den jälkeen. Mikäli osallistuminen peruutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimistokuluina 30 % osallistumismaksusta.Mikäli osallistuja jää saapumatta ilman peruutusilmoitusta, veloitamme koko osallistumismaksun.Esitepöydät: Seminaarin osallistujat voivat tuoda tilaisuuteen yrityksensä tai organisaationsa esitteitä. Olemme varanneet niille pöytä-tilaa ja aikaa niihin tutustumiselle.Ilmoittautuminen viimeistään 15.3.2004. Ilmoittautumislomakkeen löydät osoitteesta:www.teknologiateollisuus.fi -> ajankohtaista -> seminaaritIlmottautuneille ei lähetetä vahvistusta

Suomalaisen tuulivoima-alan kehittämisen haasteet

TUULENSILMÄ 1/2004 13

ITSERAKENTAJAT

Itserakentaja tapaaminen 2003HuittisissaTommi RautioSuomen Tuulienergia - FWT OySTY ry

Kehitys menee eteenpäin

Itserakentaja toiminta mielletään taval-lisesti itse suunniteltujen tuulivoima-loiden tai ”tuulimyllyjen” rakentami-seksi. Nyt saman toiminnan piiriinvoidaan lisätä tehdastekoisten tuuli-voimaloiden hankinta, pystytys jakäyttäminen. Samalla kun Euroopas-sa tuulivoimatekniikka on kehittynyttunnetulla vauhdillaan – on myös käy-tettyjen tuulivoimaloiden markkinatavautuneet. Tätä kautta on esim.Tanskassa tullut myyntiin useita kym-meniä erikokoisia tuulivoimaloita vuo-sittain jo vuodesta 1994 alkaen. NäitäTanskassa purettuja tuulivoimaloita eiSuomeen ole vielä ilmaantunut, silläkynnys ulkomailta hakemiseen onkorkea. Sitä vastoin pää aukesi hie-man turvallisemmalla ja helpommallatavalla. Käytetyn tuulivoimalan voiostaa myös vanhoilta Suomalaisiltatuulivoima rakentajilta eli pohjoisenSuomen sähkölaitoksilta.

Koska kyseinen toiminta olipäässyt kuin varkain käyn-tiin päätettiin järjestää ta-paaminen, johon olisi kerät-ty kokoon kaikki toiminnas-ta kiinnostuneet ihmiset jasiten toivotaan saatavan jat-koakin syntymään. Mitämainioin kokouspaikka löy-tyi Huittisista, jonka lähei-syyteen oli vastikään pysty-tetty ja verkkoon kytkettyKemijoki Oy:n aikanaan 5.helmikuuta 1991 Enonteki-ölle pystyttämä Nordtankvoimala. Uusi sijoituspaik-ka oli löytynyt Huittisista.Huittisten naapurikunnassaVammalassa oli jo aikaisem-min herännyt aktiivisuuttamm. Kalle Ahteen taholta,jolla oli sormensa pelissämyös tässä tehdastekoisenNordtank voimalan hank-keessa.

Tapaamisen teemoina olivat mm.Käytetyn voimalan hankkimisen pe-rusteet, voimalan modifiointi ja käyt-tökokemuksista kertominen. Aivanohjelman mukaan ei voitu edetä, sil-lä kaikki luennoitsijat eivät saapuneetpaikalle. Joka tapauksessa tilaisuu-dessa annettiin valaistusta hankkeenvalmistelusta, mitä kaikkea tulee ot-taa huomioon ennen kuin ryhtyy et-simään voimalaa tai sen sijoituspaik-kaa ja ennen kaikkea mitä tutkimuk-sia on tehtävä siinä vaiheessa, kunvoimalan paikkoja on jo katsottu javaihtoehtojen kesken tehdään arvioi-ta. Monikin asia voidaan tehdä ominvoimin ItseRakentaja-hengessä ja ko-van innostuksen voimin, mutta vas-taan tulee myös ammattitaitoa vaati

via osa-alueita. Jossain vaiheessa ontehtävä enemmän tai vähemmän kat-tava tuulisuusanalyysi. Paljolti riip-puu sijoituspaikan lähiympäristöstä,miten vallitsevat tuulen suunnat sat-tuvat voimalaan ja miten tuulen pyör-teet haittaavat toimintaa. Sijoituspai-kan valinnassa kannattaa olla kriitti-nen silloin kun hanketta ollaan toden-teolla ja vakavasti tekemässä. Voima-la kannattaa viedä kauemmaksikin pi-hapiiristä vaikka toiseen kuntaan, silläinvestoinnit ovat kuitenkin melkoisensuuria ja vastaavaa hyötyä eli parastasähköntuotantoa joka tapauksessa ontarkoitus tehdä ja sen sähkömarkki-nalakikin sallii. Sähköä voi tuottaamuualla kuin omassa kulutuspistees-sä.

TUULENSILMÄ 1/200414

KÄYTETYT VOIMALAT

Enontekiöltä Huittisiin

Huittisten Nordtank voimalan taka-na ovat Kariniemen veljekset, joillaon takanaan luja ammattitaito niinraskaan kaluston erikoiskuljetusteh-tävistä kuin mobiilinosturi tehtävis-täkin. Kun investointi päätös oli ai-kanaan tehty ja sopiva voimala olikiikarissa, lähdettiin nosturilla ja kah-della puoliperävaunulla kohti Enon-tekiötä (kuva 1). Varsinainen alas las-keminen vei aikaa 8 tuntia ja kokoreissu kolmisen päivää. Perillä Huit-tisissa ryhdyttiin valmistelemaanmaston korotusputken valmistusta jalapojen modifiointia. Oli nimittäinselvää, että sisämaassa sijaitseva pys-tytyspaikka tarvitsee korkeammanmaston ja että Kemijoki Oy:n testi-käyttöön muuttamat lavat oli saatavaalkuperäistä vastaavaan kuntoon(kuva 2). Lapoihin oli laminoitu eri-laisia sähköjohtoja jotka pilasivat la-van hyvän profiilin ja tästä syystä 75kW voimalan tuotanto oli vain n. 57

- 116 MWh vuodessa. Muu-tostöihin meni aikaa noin kak-si kuukautta. Marraskuussa2002 tilattiin rakennusurakoit-sija maston betonijalustaa te-kemään. Kariniemen veljeksetolivat ennen urakoitsijan saa-pumista paikalle poranneetitse kallioon 40 reikää, jotkaolivat 2 metriä syviä ja halkai-sijaltaan 50 mm. 32 mm har-jateräs tangot valettiin reikiin

ja vastavalmistunut 12 metrinen mas-ton korotuspala laskettiin kolmenasennusjalkansa varaan raudoituksenkeskelle. Mastossa oli vajaan metrinkorkeudella reikiä, joiden läpi työn-nettiin 32 mm tankoja, jotka vastaa-vasti hitsattiin kallioon valettuihintankoihin. Rakennusurakoitsija saa-pui paikalle vasta, kun jalustan beto-nivalun muottia ryhdyttiin naulaa-maan muotoonsa. Jatkomaston ala-osasta 1,2 metriä on valettuna beto-nijalustaan (kuva 3).

Pystytys suoritettiin 13. perjantainajoulukuussa 2002. Masto nostettiinyhtenä kappaleena ja sen perään ko-nehuone (kuva 4). Generaattorina toi-mii ABB:n valmistama 75 kW:n moot-tori, joten 21 m turbiinilla on riittäväs-ti haastetta takanaan. Lauantaina nos-tettiin turbiini yhdessä erässä. Varsi-naista epäonnea perjantai 13. ei tuo-nut, mutta sähköliittymän hankkimi-nen otti luvattoman kauan aikaa. Toi-menpide kesti kokonaiset 4 kuukaut-ta, sillä aluksi Sallilan Sähkölaitos eiottanut veljesten hakemusta vakavas-ti. Kun asia sitten otettiin käsittelyyn,iskettiin eteen sellaiset maksut, ettäsiitä kalpenisi kalkkilaivan kapteeni-kin. Sulakekooksi valittiin 125 A ja ta-riffin mukaan 51 € ampeerilta. 10vuoden käyttöajalla ja 130 MWh vuo-situotannolla kuluerän osuus sähkönomakustannushinnassa on 2.9 pen-niä per kWh. Nykyrahassa siis 4,9 €/MWh. Verkkoyhteys 400 V jännitteellä0,4/20kV muuntajalle saatiin rakennet-tua valmiiksi viikolla 14 huhtikuussa2003. Sähköyhtiö vaati myös kahdensuuntaista energian mittausta siitähuolimatta, vaikka voimalassa on al-kuperäiset sähkömittarit. Joka tapauk-sessa kyseistä tuulivoimalaa kohdel-laan kuin mitä tahansa liittymää, jo-

ten sen on maksettava siirtomaksuaostamastaan energiasta. Tuotetustaenergiasta ei kuitenkaan siirtomaksuatarvitse maksaa.

Käynnistyspäivää edelsi tuulinen jak-so, mutta juuri silloin, kun kytkennätoli suoritettu loppuun ja pääkatkaisi-ja kytkettiin päälle, alkoi pitkä tyynijakso. Tunnelmat ehtivät mukavastirauhoittua ja oli aikaa tutustua voi-malan mukana tulleisiin käyttäjän ma-nuaaleihin. Kun vihdoin tuuli yltyi,päästiin opiskelemaan voimalan käyt-töä käytännössä. Suurkiitokset an-saitsevat tässä yhteydessä KemijokiOy:n huoltomiehet Raimo Huuhtanenja Risto Pirttijoki, jotka avuliaasti aut-toivat manuaalin ohjeiden loputtua.Tanskasta saatiin lisätietoa mm. verk-kojännitteen keskiarvosäädön asetta-miseksi Sallilan Sähkölaitoksen kes-kiarvon tasolle. Satunnaiset katkok-set loppuivat ja voimalan toimintavakiintui.

Veljekset huoltavat voimalaa ominvoimin. Voimala pyörii ja toimii aivanitsenäisesti ja huoletta. Melkein kai-kesta huolehtii automatiikka. Jatkoa-kin on tulossa, uusia voimaloita ni-mittäin. Ainoa asia mikä tämän ensim-mäisen projektin tiimoilta on jäänytKariniemen veljeksiä harmittamaan, onKTM:n virkamiesten suhtautuminenkäytettyjen voimaloiden rakentami-seen. Aihe on kokonaisen toisen ju-tun arvoinen ja siitä kerrotaankin Tuu-lensilmän seuraavassa numerossa.

Jaakko Kariniemi ja Johannes Kari-niemi

TUULENSILMÄ 1/2004 15

IR-TAPAAMINEN

Lauantai

10:00 Ilmoittautuminen lomakeskus Saimaanranta. Tulokahvit ja suolainen kahvileipä 10:45 Aloituspuheenvuoro Erkki Haapanen 11:00 Kestomagneettigeneraattorin teoriaa ja tuuligeneraattori sovellus Asko Parviainen 12:00 Käytännön sovellus Pentti Kontkanen 12:30 Langattomat sääasemat ja ukkostutkat Ilkka Lilja 13:00 Lounas noutopöydästä. 14:00 Pieni tuulivoimala invertterin avulla sähköverkkoon. Pentti Lajunen. 16:00 Tuulivoimalan potkurin laskenta ja mitoitus. Erkki Haapanen. 18:00 Sauna 19:00 Päivällinen noutopöydästä. 20:00 Video esityksiä osallistujien ratkaisuista.

Sunnuntai

07:00 Aamupala.

09:00 Tuulivoimaloiden turvalaitteet. Risto Jokinen 11:00 Oman tuulivoimalan kunnostus. Kyösti Juvonen 11:30 Opastus Pentti Lajusen rakennusvaiheessa olevalle tuulivoimalalle (ei välttämättä vielä

pystyssä seminaarin ajankohtana). Pentti Lajunen 11:45 Loppupuheenvuoro. Erkki Haapanen 12:00 Lounas noutopöydästä 13:00 Lähtö Pentti Lajusen opastuksella KO, paikkaan

Ohjelman muutokset mahdollisia

Majoitus ja ruokailu varataan suoraan hotellista. Sitovatkokouspakettivaraukset 10.03.2004. mennessä tunnuksel-la “Suomen tuulivoimayhdistys“/ oma nimi.Hotellin yhteystiedot: ma - pe kello 9.00-16.00 puh. 05-4145002 fax. 05-4145078E-mail: lomakeskus .saimaanranta@co.inet.fiOsoite: Suur-saimaantie 1177, 54920 TaipalsaariInternet: www.lomakeskussaimaanranta.fiTarkemman ajo-ohjeen löydät osoitteesta:www.lomakeskussaimaanranta.fi/ajo-ohje.html

Kokouspaketti 79,5: e / hlö 2 hengen huoneessa, yksiyöpyminenSisältää: 2 lounas + 1 päivällinen + 1 kahvi ja suolainenkahvileipä + aamupala

Lisämaksu: yhden hengen huoneesta 18 e

STY:n ITSERAKENTAJA-TAPAAMINENLOMAKESKUS SAIMAANRANNASSA

20-21.03.2004

Ilmoittautumiset viimeistään 10.03.2004. mennessä.Osallistumismaksu: 20 euroa STY:n jäseniltä ja 30 euroa ei jäseniltä, maksetaan paikan päällä.Ilmoittautumiset ja tiedustelut:Vilho Salmela puh. 040-5433592 taiErkki Haapanen 050-517 0731.

TUULENSILMÄ 1/200416

UUTISET

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Nordexin jarrusiiveke irtosi

Yhden Oulunsalon Varjakan Riutun-karissa sijaitsevan tuulivoimalan sii-ven jarru paiskautui Tapaninpäivänämaahan. Noin neljämetrinen jarrusii-veke irtosikovan tuulen seurauksena.Jarrusiiveke sinkoutui taivaalle pää-tyen noin 200-metrin päähän tuulivoi-malasta meren jäälle.

Oulun Seudun Sähkön toimitusjohta-ja Risto Kantola kertoo rikki menneentuulivoimalan hankitun tanskalaisel-ta Nordex-nimiseltä tuulivoimatoimit-tajalta. Rikki mennyt tuulivoimala onseissyt käyttökelvottomana nyt rei-lun kuukauden ajan. Kantolan arvionmukaan tappiota on kertynyt OulunSeudun Sähkölle noin 6000 euroa.

Tuulivoimala korjataan helmikuun ai-kana, kunhan saadaan Tanskasta uusijarru, Kantola arvioi. (Oulunsalo-lehti28.1.2004)

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Suomi hankkii puoli miljoonaatonnia päästövähennyksiä Virosta

Viro ja Suomi sopivat tänään kasvi-huonekaasupäästöjä vähentävästäyhteistoteutus-hankkeesta Virossa.OÜ Pakri Tuulepark rakentaa yhteis-työssä tanskalaisen Global GreenEnergyn ja suomalaisen EMP ProjectsOy:n kanssa Paldiskiin 20 megawatinPakrin tuulipuiston. Tuulivoima kor-vaa fossiilisiin polttoaineisiin pohjau-tuvaa sähköntuotantoa Virossa, jaSuomen valtio saa hankkeesta yhteen-sä puoli miljoonaa tonnia kasvihuo-nekaasupäästöjen vähentymiä vuosi-na 2004-2012. Kaupan arvo on noin2,5 miljoonaa euroa.

Viron ympäristöministeri Villu Reiljan,Suomen ympäristöministeriJan-ErikEnestam, Suomen suurlähettiläs Vi-rossa Jaakko Blomberg sekä OÜ Pakri

Tuuleparkin toimitusjohtaja HannuLamp allekirjoittivat hankkeeseen liit-tyvät sopimukset tänään Helsingis-sä.

Päästövähennykset voidaan siirtääVirolta Suomen valtiolle Kioton pöy-täkirjan mekanismeja käyttäen ja Suo-mi voi hyödyntää vähentymät Kioto-velvoitteensa saavuttamisessa. Vuo-sina 2004-2007 muodostuvat päästö-vähennykset on tarkoitus siirtää Suo-meen kansainvälisenä päästökauppa-na ja vuosien 2008-12 vähentymätpuolestaan Kioton pöytäkirjan mukai-sina päästövähennysyksikköinä.

Hanke on valmisteltu Suomen Kiotonmekanismien koeohjelmassa. Ulkoa-sianministeriön hallinnoima SuomenCDM/JI -koeohjelma on käynnistettyvuonna 1999. Suomen ympäristökes-kus vastaa koeohjelman käytännöntehtävistä. Koeohjelmalla on useitamuita yhteistoteutushankkeita sekävastaavia, kehitysmaissa toteutetta-via ns. puhtaan kehityksen mekanis-min (CDM) hankkeita työn alla.

Pakrin hanke ja tänään allekirjoitetutsopimukset ovat myös kansainväli-sesti merkittäviä ja tukevat osaltaanKioton pöytäkirjan tavoitteita sekäpöytäkirjan voimaantuloa.

Mikä on yhteistoteutus?

Yhteistoteutus (Joint Implementation,JI) on yksi Kioton pöytäkirjan ns. jous-tomekanismeista. Yhteistoteutukses-sa toinen osapuoli rahoittaa kasvi-huonekaasuja vähentäviä hankkeitatai toimia isäntämaassa. Isäntämaaluovuttaa päästövähennykset koko-naan tai osittain rahoittajaosapuolel-le sopimusteitse. Isäntämaa hyötyysaadessaan rahoitusta ja uutta tekno-logiaa. Rahoittajamaalle päästöjenvähentäminen yhteistoteutukselle tu-lee kotimaisia toimia edullisemmaksi.Ilmastonmuutoksen torjunnan kannal-ta ei ole merkitystä missä päästöjä

vähennetään. (Ympäristöministeriönja ulkoasiainministeriön tiedote9.1.2004)

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Oulunsalon tuulivoimalaitoksetkäyttöön

Ministeri Paula Lehtomäki vihki käyt-töön PVO-Innopower Oy:n kolmemegawatin tehoista tuulivoimalaitos-ta. Oulunsalon Riutunkariin pystyte-tyt tuulivoimalaitokset edustavatsuomalaisen WinWinDin uusinta voi-malaitostekniikkaa. Rakentaminenaloitettiin viime keväänä ja hankkeenkustannukset olivat noin neljä miljoo-naa euroa.

PVO-Innopower Oy rakentaa parhail-laan kolmea tuulivoimalaitosta Kris-tiinankaupungin voimalaitoksen sata-ma-alueelle. PVO-Innopowerin ensim-mäiset kaksi tuulivoimalaitosta valmis-tuivat viime keväänä Kokkolaan. Ou-lunsalon, Kristiinankaupungin jaKokkolan hankkeiden toteuduttuatuulivoimakapasiteetti on kahdeksanmegawattia, joka on noin 20 prosent-tia Suomen tuulivoimakapasiteetista.Kauppa- ja teollisuusministeriö onmyöntänyt hankkeille investointi-avustusta.

PVO-Innopower on Pohjolan Voimaankuuluva yhtiö, joka keskittyy uusienenergiamuotojen hyödyntämiseen.

Voimalaitokset toimittanut WinwindOy on oululainen tuulivoimaloidenvalmistaja, jonka kokoonpanohalli onIissä. Yhtiön teknis-taloudellisen ke-hitystyön tuloksena on päädytty rat-kaisuun, jossa sähköä tuotetaan uu-denlaisella integroidulla voimayksi-köllä. Innovatiivisen ratkaisun pohja-na ovat yksiportainen planeettavaih-de sekä hitaasti pyörivä kestomag-neettigeneraattori. Winwindin voima-laitoksiin komponentteja toimittavatmuun muassa Metso ja ABB. (lehdis-tötiedote 07.01.2004)

UUTISET

TUULENSILMÄ 1/2004 17

UUTISET

TAPAHTUMA-KALENTERI

2004

Maaliskuu

20-21.3 IR-tapaaminen, Itäsuomi

25.3. Tuulivoima2004 seminaariHanasaari, Espoolisätietoja: STY /Merja Paakkari

28-31.3. Global Windpower 2004 Con-ference & ExhibitionChicago, Illinois, USALisätietoja: American Wind EnergyAssociation, AWEAOsoite: 122 C Street NW, Suite 380Washington, DC 20001web: www.awea.org

Toukokuu

11.-14.5. WindEnergy Hampurin kan-sainväliset tuulivoimamessutwww.windenergy-hamburg.de

Lokakuu

26-29.10. Energia 2004 -messut, Tam-pereLisätietoja: Expomarkweb: www.expomark.fi/energia

Marraskuu

22-25.11. EWEC2004, EuropeanWind Energy Conference & Exhibi-tionLontoo, Iso-BritanniaLisätietoja: EWEApuh: +32 2546 1980e-mail: info@ewea.orgweb: www.ewea.org

TAPAHTUMAT

Vapon Hilli: Tuulivoimatavoite eitoteudu ilman tukea

Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hil-lin mukaan Suomen tuulivoimatavoi-tetta ei saavuteta ilman valtiovallaninvestointitukia. Jos pidetään kiinni500 megawatin kapasiteettitavoittees-ta, niin tarvitaan myös valtiovallan li-säpanostusta. Hilli kommentoi ulko-maankauppa- ja kehitysministeri Pau-la Lehtomäen lausuntoa, jossa todet-tiin, ettei valtiovalta tule myöntämäänlisää suoraa tukea tuulivoimakapasi-teetin rakentamiseen.

PVO-Innopowerin toimitusjohtajaLauri Luopajärvi ei halua valtiolta li-sää suoraa tukea tuulivoimarakenta-miselle. Hänen mukaansa tuulivoima-laohjelmia voidaan jatkaa, jos valtiontuki pysyy nykyisellä tasolla. Suhteel-lista osuutta ei tarvitse lisätä, koskaliiketoimintaa ei pidä rakentaa tukienvaraan. Luopajärvi ei halua SuomeenSaksan kaltaista tilannetta, jossa val-tiovallan voimakas tuki on johtanutsiihen, että tuulivoimaloiden laitteitaja koneistoja valmistava teollisuus onajautunut vaikeuksiin. (Keskisuoma-lainen, 13 tammi 2004, s.9- )

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ympäristöministeri Enestam puo-lustaa ympäristötukia

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamtyrmää valtiontalouden tarkastusvi-raston (VTV) julkistaman raportin, jos-sa arvosteltiin ympäristönsuojelunnimissä maksettuja valtion energiatu-kia. Kaikkein kannattamattomimmiksitarkastuvirasto nimesi tuulivoimansaamat tuet.

Enestamin mielestä tarkastusvirastoei ole huomannut tai ymmärtänyt, ettätässä vaiheessa kyseessä on enem-män teknologiatuki kuin ympäristötu-ki. Suomi on mukana sekä laite- ettäkomponenttitoimittajana kansainväli-sillä tuulivoimamarkkinoilla. Kyse onuusviennistä. Jos haluaa menestyäkansainvälisillä markkinoilla, pitää ollanäyttöä kotimaasta.

Enestamin mukaan lisätukea tuulivoi-ma ei edes tarvitse. Tavoite on, ettämarkkinoiden kasvaessa ja kysynnänlisääntyessä tekniikkaa saadaan edel-leen kehitettyä ja yksikköhintaa las-kettua. Pitkällä tähtäimellä tuen tarvevähenee ja mahdollisesti jopa häviääkokonaan. (Kymen Sanomat, 13 tam-mi 2004, s.5- )

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Ote Timo Rajalan puheesta Suo-malaisen energian päivässä

“Yhtiön tuulivoimaohjelma on pitänytsisällään laajaan merituulivoiman ra-kentamisedellytysten selvittämisenKokkolan edustalle, suomalaisen tuu-livoimalaitosten valmistusta eliWinwind:n tuotannon käynnistämi-sen sekä oman 8 MW tuulivoimatuo-tannon rakentamisohjelman. Yhtiölläon omien hankkeidensa kautta syn-tynyt selkeä käsitys siitä, mitkä ovattekniset, taloudelliset, ympäristöllisetja oikeudelliset edellytykset rakentaalisää tuulivoimaa Suomeen. Tosiasiatosoittavat, että tuulivoiman rooli Suo-messa jää pieneksi.

Tuulivoima edellyttää poikkeukselli-sen korkeaa valtion tukea. Tämä tukion ollut perusteltua tähän asti, koskasekä ilmastolliset että teknologiapo-liittiset syyt ovat olleet olemassa.Hyvin nopeasti olemme tilanteessa,että viennin edistäminen perusteenaalkaa olla historiaa. Emme tarvitsekymmeniä tai satoja kotimaisia refe-renssiä, vaan pienempi määrä riittää.Ilmastopoliittisesti on tehokkaampaatukea bioenergiaa kuin tuulivoimaa.

Tuulivoiman osalta on syytä muistut-taa suurmittakaavaisen tuulivoima-tuotannon ongelmista. Tuulivoimanylitarjonta on pudottanut Tanskanhinta-alueella pörssihinnan ajoittainnollaan. Lisäksi tuulituotannon huo-non ennustettavuus aiheuttaa vaike-uksia. Tanskalainen tuulivoiman aihe-uttama suuri säätötarve heikentääsähkön laatua ja rasittaa vesivoima-koneistoja, aiheuttamalla mm. gavitaa-tiota. EON esitteli Berliinissä lukuja,jossa tuulivoimatuotantoa oli myytySaksan markkinoille yli 2000 MW

enemmän kuin mitä toteutunut tuo-tanto ko. päivänä oli. Tuotannon kor-vaaminen nopeasti on vaikeaa ja kal-lista. Saksassa pitäisi myös rakentaakoko maan halki uutta siirtokapasi-teettiä, jotta tuulisähkö saadaan sin-ne missä on kulutusta. Investointi onerityisen kannattamaton siksi, että lin-jojen käyttöaste jää alhaiseksi.”

TUULENSILMÄ 1/200418

YRITYSHAKEMISTO

Hollolan Sähköautomatiikka OyPasi SalmelaViilaajankatu 10, 15520 Lahtip. 03 884 230 f. 03 884 2310Email: hsa@hsaoy.comwww.hsaoy.comGeneraattorit 2kVA +

Kemijoki Arctic Technology OyLeena Roiko-KallioPL 50, 00048 Fortump. 010 4511 f. 09 694 1846lapojen lämmitysjärjestelmät

Kumera OyVeli-Matti HonkalaKumerankatu 2, 11100 Riihimäkip. 019 7491Vaihteet

Rautaruukki SteelVeli-Matti MannerPL 93, 92101 Raahep. 08 849 3533Email:velimatti.manner@rautaruukki.comTerästuotteet

Metso Drives OyErkki TarvainenPL 158, 40101 Jyväskyläp. 020 484 7889 f. 020 484 7933email:erkki.v.tarvainen@metso.comVaihteet

Cosphi OneRoggo DominiqueKauppakartanonkatu 7 A 6200930 Helsinkip. 040 564 2291 f. 09 3432 937Design tools for power electronics

Electrowatt-Ekono OyEsa HolttinenPL 93, 02151 Espoop. 09 46911Tuulianalyysit, kannattavuusselvi-tykset, ympäristöselvitykset, esi- jatoteutussuunnittelu

EMP Projects OyStaffan AsplundHovioikeudenpuistikko 1165100 Vaasap. 06 3124 237Email: info@empgroup.comKannattavuusselvitykset, ympäris-töselvitykset, esi- ja toteutussuun-nittelu, projektointi, avaimet käteentoimitukset

GreenStream Network OyJussi NykänenEteläranta 12, 00130 Helsinkigsm. 040 840 8001Email:jussi.nykanen@gsn-trade.comVihreät sertifikaatit, päästökauppa,rahoitusjärjestelyt

Insinööritsto Erkki Haapanen OyRaininkaistentie 27, 35600 Hallip. 03 532 0600 f. 03 532 0648Email: erkki.haapanen@ky.inet.fisuunnittelu

Kariniemi TransportPentti KariniemiTimontie 4 32700 Huittinenp. 02 569 941, gsm. 0400 232 941Email: office@kariniemi.comTuulivoimaloiden vaatimaterikoiskuljetukset ja nostotyöt.

Prizztech OyIiro AnderssonTiedepuisto PRIPOLI, 28600 Porip. 02 627 1100Teknologiahankkeet

MAAHANTUONTI, MYYJÄTJA VALMISTAJAT

Metso AutomationKari HeikkiläPL 237, 33101 Tamperep. 020 483 8278, f. 020 483 8943email:kari.s.heikkila@metsoautomation.comAutomaatio-, informaatio- jakunnovalvontajärjestelmät. Auto-maatti- ja säätöventtiilit. Prosessi-mittaukset ja analysaattorit

KONSULTOINTI,SUUNNITTELU JARAKENTAMINEN

KOMPONENTIT

AUTOMAATIO-JÄRJESTELMÄT

Bonus energy A/SEdustus Suomessa:Synoptia Oy AbStaffan Tallqvist, Gustav TallqvistTapiolan keskustorniFIN-02100 Espoop.09 4392 8890, 09 877 1085f. 09 43928891 gsm. 050 500 3000Email: st.synoptia@kolumbus.fi,synoptia@kolumbus.fiwww.bonus.dkBonus tuulivoimalat

Fortum Engineering OyVesi- ja tuulivoimaMarkku PajunenPL 20, 00048 Fortump. 010 4532052, gsm 050 4532052f. 010 4533352Email:markku.pajunen@fortum.comNEG Micon tuulivoimalat,aurinkosähköjärjestelmät

Hafmex Windforce OyJuhani JokinenHannuksentie 1, 02270 ESPOOp. 020 198 0333, f. 020 198 0340Email: juhani.jokinen@hafmex.fipien- ja suurtuulivoimalat

Mikron KyAnders ÅstenPL 137, 02401 Kirkkonummip. 09 298 8053 f. 09 298 7119e-mail: mikron@dlc.fiNordic Windpower

Suomen Tuulienergia - FWT OyTommi RautioSaanatunturintie 1, 00970 Helsinkip. 040 546 9477, 050 572 3953Email: steoy@kolumbus.fiToteutussuunnittelu ja projektin-hoito

WindcraftAki SuokasNiemenkatu 73, 15210 Lahtip. 03 811 4390Roottoriasiantuntemusta

Vindkraftföreningen rfFolke MalmgrenKaartintorpantie 6B, 00330Helsinkip.+f. 09 483 950Projektineuvonta

TUULENSILMÄ 1/2004 19

YRITYSHAKEMISTO

Iin Energia OyRisto PaasoAsematie 13, 91100 Iip. 08 818 0222500 kW Nordtank

Kemijoki Arctic Technology OyEsa AarnioValtakatu 9-11, 96100 Rovaniemip. 016 7401, gsm 0400 695 270tuulivoimaloiden huolto- jakunnossapitopalvelut ulkopuolisille

Kemin EnergialaitosTarmo MalvalehtoPL 1100, 94701 Kemip. 016 259 342Kemi Ajos 3x300kW Nordtank

Korsnäsin Tuulivoimapuisto OyHerbert ByholmKirkkopuistikko 10C, 65100 Vaasap. 06 324 5208, gsm. 0500 862 886Korsnäs 4x200 kW Nordtank

Kotkan Energia OyKalle PatomeriPL 232, 48101 Kotkap. 05- 227 7111Email: kalle.patomeri@kotka.fiKotka 2 x 1 MW Bonus

Lumituuli OyAarne KoutaniemiVironkatu 5, 00170 Helsinkip. 09 4110 0778Email: info@lumituuli.fiwww.lumituuli.fienergiantuotanto- ja myynti, tuuli-sähköLumijoki 660 kW Vestas

Oulun Seudun SähköJouko SimonenVoimatie 2, 90440 Kempelep. 08- 310 1500Energianmyynti ja-siirtoOulunsalo 1.3 MW Nordex

Pori EnergiaTero IsoviitaPL 9, 28101 Porip. 02 621 2251Email: tero.isoviita@pori.fiPori 300 kW Nordtank

Vattenfall sähkönmyynti OyTaija HerranenMaistraatinportti 4 A00240 HelsinkiPuh. 020 586 11Energiayhtiö, sähkönmyynti

Propel Voima OyJanne VettervikPL 11, 23801 LAITILAEmail:janne.vettervik@satavakka.fip. 02 8506 231, gsm. 044 280 9008Uusikaupunki 2 x 1300 MW Nordex

Vattenfall / Revon Sähkö OyJussi MalkamäkiPL 31, 86301 Oulainenp. 020 586 3432 f. 020 586 3516Siikajoki 2 x 300 kW NordtankKalajoki 2 x 300 kW NordtankHailuoto 2 x 300 kW NordtankHailuoto 2 x 500 kW NordtankSiikajoki 2 x 600 kW Nordtank

Tunturituuli OySeppo PartonenPL 10, 00048 Fortump. 010 453 3958 gsm. 050 453 3958Email:seppo.partonen@fortum.comPaljasselkä 65 kW NordtankLammasoaivi 2 x 450 kW BonusLammasoaivi 1 x 600 kW BonusOlos 5 x 600 kW Bonus

Vapon Tuulivoima OyMauno OksanenPL 22, 40100 Jyväskyläp. 014 623 5637Email: mauno.oksanen@vapo.fiKuivaniemi 500 kW NordtankKuivaniemi 6 x 750 kW NEG MiconKuivaniemi 2MW Vestas

HUOLTO - JAKUNNOSSAPITOPALVELUT

KÄYTTÖKOKEMUKSET

Ilmatieteen laitos, IL EnergiaBengt TammelinPL 503, 00101 Helsinkip. 09 1929 4160Email: bengt.tammelin@fmi.fiTuulienergiatutkimus, kansalliset jakansainväliset projektit, tuuli-mittaukset, tuulisuusanalyysit,energiantuotto- ja lyhytaikaisettuotantoennusteet

VTT EnergiaEsa PeltolaPl 1606, 02044 VTTp. 09 4566 560Email: esa.peltola@vtt.fiTutkimus, tuulisuusanalyysit,tuuli- ja seuranta mittaukset

TUULISÄHKÖN TUOTANTOMYYNTI JA MARKKINOINTI

TUTKIMUS JAKONSULTOINTI

Nordex AbMichael HenrikssonIdrottsvägen 5, 952 61 Kalix,Sverigep.+ 46 92 379 404, f. +46 92 377014gsm +46 70 639 0609Myynti ja markkinointi

Oy Windside Production LtdRisto JoutsiniemiNiemenharjuntie 85,44800 Pihtipudasp. 0208 350 700, fax 0207 350 700gsm 0400 315 037Windside, Sudwind, LMWGeneraattorit, lavat

Winwind OyElektroniikkatie 2BFIN 90570 Oulup. (08) 551 3255, fax. (08) 551 3256E-mail: info@winwind.fiTuuliturbiinit

Hyötytuuli OyTimo MäkiPL 9, 28101 Porip. 02 621 2180Email: timo.maki@pori.fiMeri-Pori 8 x 1 MW BonusMeri-Pori 2 MW Bonus

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS r.y.

Suomen tuulivoimayhdistys STY r.y. perustettiin 21.10.1988. Sen tavoitteena ontoimia aktiivisesti tuulivoiman taloudellisen hyödyntämisen puolesta Suomessa. Erästärkeimmistä toimintamuodoista on julkisen hallinnon, energia-alan yritysten sekätuulivoiman rakentajien ja harrastajien informoiminen tuulienergian ja siihen liittyvientoiminta-alueiden kehityksestä.

Yhdistyksen lehti Tuulensilmä ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa ja se lähetetään kaikillejäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä eri kohderyhmille. Yhdistys järjestää mm.seminaareja ja symposiumeja, asiantuntijatapaamisia ja vierailuja alan tutkimus- jatuotantolaitoksiin. Lisäksi yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä pidetään alaanliittyviä asiantuntijaesitelmiä.

Jäsenmaksut: Yksityishenkilöt 35 euroa/vuosiYritykset ja yhteisöt 1000 euroa/vuosiYhteisöt 1200 euroa/vuosiOpiskelijat 10 euroa/vuosiPienyritykset 200 euroa/vuosi (alle 10 henkeä)

Postisiirtotili: Sampo Pankki 800017-70121854

Maksaessasi kirjoita pankkisiirtolomakkeeseen kohtaan tiedonantoja nimesi, osoitteesija puhelinnumerosi sekä lähetä jäsenkaavake ja kuittikopio osoitteeseen SuomenTuulivoimayhdistys ry, PL 846, 00101 Helsinki.

JÄSENKAAVAKE

Nimi:

Ammatti:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Puhelin: Fax: Suomen Tuulivoimayhdistys r.y.

Email: PL 846

Olen itserakentaja 00101 HELSINKI

Yritysjäsenet

Yritys:

Yrityksen toimiala: