Rohkea Suomi Sveitsin lukio yrittäjätarina yrittäjä Ilkka O. Lavas #rohkeasuomi
Turvallinen siirtymä – rohkea uudistumien Uudenmaan … · 2018-05-18 · Turvallinen siirtymä...
Transcript of Turvallinen siirtymä – rohkea uudistumien Uudenmaan … · 2018-05-18 · Turvallinen siirtymä...
Turvallinen siirtymä – rohkea uudistumienUudenmaan maakuntastrategia
LUONNOS
Markus PauniStrategiajohtajaUusimaa2019-hanke
Mikä maakunta on tulevaisuudessa?
1. Julkishallinnollinen konserni
2. Itsehallintoyhteisö maantieteellisesti rajatulla alueella
3. Alueellinen palveluekosysteemi
Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.
Organisaatiokeskeinen toiminta
Ekosysteeminen toiminta
Tehokas työnjako Tarve tehdä yhdessä
Rajapinnat Yhdyspinnat
Organisaatiokohtainen optimointi
Systeemitason optimointi
Organisaation ohjaus Systeemin ohjaus
Organisaatiokohtainentiedon omistus
Avoin ja systeemitason tieto
Organisaatioita suojaavat sopimukset
Systeemiä suojaavat sopimukset
Lähiyhteisöt
Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta
Hyvinvointi
Asukkaat
KilpailukykyElinvoima
(Soveltaen: Valkokari & al. 2014)
Uudenmaan maakuntaalueellisena ekosysteeminä:
Maakuntakonserni Kuntakonsernit YrityksetT&K-toimijat Korkeakoulut ja oppilaitokset
Virtuaaliset yhteisöt3. ja 4. sektoriAlueellisen ekosysteemin sisällä
”kaikki vaikuttaa kaikkeen” voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa.
Uuden maakunnan strateginen asemointi• Asemoimme uutta maakuntaa
1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan.
2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois-Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina)
• Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.
MAAKUNTA-STRATEGIASSA:
Katsotaan ulos
• Maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa.
• Strategian tärkein kysymys on mitä tuloksia ja vaikutuksia halutaan saada aikaan?
Katsotaan eteenpäin
• Strategialla vastataan ilmiöihin ja niihin kytkeytyviin muutosajureihin
• Ennakoidaan seuraamalla ja arvioimalla ennakointitietoon perustuvia indikaattoreita ja mittareita
Katsotaan taakse
• Selvitetään miten maakunnalla menee keskeisillä tehtäväalueilla luomalla tilannekuvia
• Määritetään keskeiset tavoitteet tilannekuvasta käsin ja seurataan ja arvioidaan etenemistä tilanne-kuvan indikaattoreilla ja mittareilla
Katsotaan sisään
• Huolehditaan omasta organisaatiosta ja sen etenemisestä haluttuun suuntaan
• Tavoitteistetaan, seurataan ja arvioidaan niitä edellytystekijöitä, jotka tukevat tulosten ja vaikutusten aikaansaamista
Katsotaan sivulle
• Otetaan huomioon, että maakunta ei voi yksin ratkaista monimutkaisiin ilmiöihin liittyviä haasteita
• Innostetaan maakunnan kokonaisuus mukaan ja edistetään osallisuutta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin
Katsotaan ylös
• Huomioidaan valtionhallinnosta tulevat linjaukset ja tavoitteet ja myös vaikutetaan niiden määrittelyyn
Uudistumisen varmistava rooli
Valmistelua ohjaava rooli: turvallisen siirtymän ja rohkean uudistumisen lähtökohdat
Maakunnan toimintaa ja palvelutuotantoa ohjaava ja uudistava rooli
Valmisteluvaihe ja väliaikaishallinto
1. maakunta-valtuustokausi
2. maakunta-valtuustokausi
3. maakunta-valtuustokausi
Uuden maakunnan syntyminen on pitkä prosessi:maakuntastrategian rooli vaihtelee ja kehittyy eri vaiheissa
Uudistumisen varmistava rooli
Maakuntastrategia V0”Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen”
voimassa 2018-2019
Maakuntastrategia V1 voimassa 2020-2021
Maakuntastrategia V2 voimassa 2022-2025
Maakuntastrategia V3 voimassa 2026-2029
7kuukautta
13strategiatyöpajaa
22 Esittely- ja keskustelutilaisuutta
~500eri osallistujaa erirooleissaan
~3000Verkkokeskusteluunosallistujaa
4Strategista painopistettä
18 Strategista tavoitetta
Missio
2020Visio
2030
Strategiaprosessin kulku ja saavutetut tulokset tähän mennessä
Uudenmaan maakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua
• Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille.
• Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla.• Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi
kuin koko maassa.• Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy
indeksin perusteella terveempi väestö.• Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-
Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi).• Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja
tuottajan erottamiseen.• Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden
lisääntyessä – kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla.
• Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.
Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa
• Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset.
• Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä).
• Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa.
• Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.
• Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi muualta Uudeltamaalta sekä kotimaasta noin 120 000 työntekijää, joista 35 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin 20 000.
• Uusimaa sisältää keskenään hyvin erilaisia alueita. Tilannetta kuvaa esimerkiksi väestöllisen huoltosuhteen kehitysennusteet ja siellä tapahtuva polarisaatiokehitys, jossa Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan verraten suotuisan kehityksen rinnalla Länsi-Uudenmaan huoltosuhde on muuta maata heikommalla uralla. Itä-Uudenmaan huoltosuhde heikentyisi ennusteiden mukaan keskiarvon alapuolelle 2030-luvulla.
• Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli 15–24-vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on noin 8,3 % alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.
SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna
Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) • Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko
EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.
• Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) ”Euroopan hyvinvoivin alue”
Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI)• Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus
verrokkialueiden joukossa 3. (2016)• Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus
verrokkialueiden joukossa 1. (2030) ”Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa”
Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275.
Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen
Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, c) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin metropoleihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017)
1. Övre Norrland SWE 82,332. Midtjylland DK 81,983. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,674. Ahvenanmaa FIN 81,615. Utrecht NL 81,376. Nordjylland DK 81,367. Helsinki-Uusimaa FIN 81,198. Gelderland NL 81,119. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80,9510. Groningen NL 80,5511. Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80,4112. Overijssel NL 80,3213. ZuidHolland NL 80,2814. Länsi-Suomi FIN 80,2715. Östra Mellansverige SWE 80,1616. Etelä-Suomi FIN 79,9817. Syddanmark DK 79,9418. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79,9019. Flevoland NL 79,6120. Västsverige SWE 79,46
• Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin• Syöpäkuolleisuus• Ympäristön laatu• Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään
ja poliisiin• Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo• Pääsy korkeakoulutukseen
• Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus• Eliniänodote• Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin• Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy• Asumistyytyväisyys• Murhien ja tappojen määrä• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen• Suojellut alueet (Natura)• Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä
kohtaan
Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu)
Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu)
• Peruskoulutus• Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen• Innovaatiokyky• Tekninen valmius
1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100,0001. Essex GBR 100,0001. Inner London GBR 100,0001. Outer London GBR 100,0005. Utrecht NL 97,6315. Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97,6707. Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97,2068. Surrey, East and West Sussex GBR 93,9529. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92,94210. Luxembourg LUX 91,06411. Île de France FRA 90,27412. Oberbayern GER 89,67613. Hampshire and Isle of Wight GBR 88,60714. Helsinki-Uusimaa FIN 88,25915. Flevoland NL 87,33516. Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87,33517. Darmstadt GER 86,66118. Karlsruhe GER 85,23519. Hamburg GER 85,27920. Noord-Brabant NL 85,133
• Työmarkkinoiden toimivuus• Liike-elämän kehittyneisyys
(business sofistication) • Markkinoiden koko• Liikenneinfra
Euroopan paras alue elää ja toimia.
2020 MISSIO
2030 VISIO
2. Kestävästi kasvava
ja yhtenäinen metropolimaakunta
4. Edistyksellinen
johtaminen ja kestävän
talouden ura
Painopisteet
Hyvinvoivinalue EU:ssa
Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa
Edelläkävijähyvinvointi- ja terveys-teknologian saralla
2020-2030 KÄRKITAVOITTEET
Valmisteluvaiheen 2018-2019 muutosperiaate: Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen
Haluttutyöpaikka ja yhteistyökumppani
1. Ihmisten
hyvinvointikeskiössä
Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.
3. Rohkeasti
uudistuvat palvelut
ARVOT Yhteisöllisyys Rohkeus Avoimuus Luottamus Vastuullisuus