1

TULEN POLTE SYDÄMESSÄLäpi tulen ja savun II

Suomen Palopäällystöliiton historiikki 2007–2017 • Juhani Kostet

TULEN POLTE SYDÄMESSÄLäpi tulen ja savun II

Suomen Palopäällystöliitto 2007–2017 • Juhani Kostet

1

Kirjoittaja: Dosentti, FT Juhani KostetToimittaja: Toiminnanjohtaja Ari KeijonenToimituskunta: Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Kehittämispäällikkö Sami Kerman Koulutuspäällikkö Petri Lindh Jäsen- ja myyntisihteeri Pirita Ranck

Taitto: Keijo Halttunen

Julkaisija: Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ryCopyright: Suomen Palopäällystöliitto ry ja FT Juhani Kostet Helsinki 2018Kuvat: Suomen Palopäällystöliiton arkisto (SpplA)

Julkaisun tekoa on tukenut Palosuojelun edistämissäätiö. www.pses.fi

2

SISÄLTÖ

Lukijalle 5

PELASTUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU 8 Taloustaantuma, rakenteelliset uudistukset ja globalisaatio 8 Lainsäädännölliset uudistukset 11 Strategia ohjaa pelastustoimen kehittämistä 13

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JOHTO JA ORGANISAATIO 16 Uusilla säännöillä uudelle vuosituhannelle 16 Kaikki alkaa arvoista 18 Toiminnan strateginen ohjaaminen 20 Juhlavuosi 2007 linjaa uusille vuosikymmenille 21 Liittohallitus ja jaostot valmistelevat, päättävät, toimeenpanevat ja ohjaavat 25 Nuijan varressa – uuden vuosituhannen puheenjohtajat 26 Toimistopalvelujen keskus 27 Koulutuspäällikkö, koulutussihteeri vai koulutussuunnittelija 29 Toimisto muuttaa uusiin tiloihin 20 Jäsentiedotus 35 Jäsenkyselyt osana onnistunutta järjestötyötä 37

TOIMINTAA TURVALLISUUDEN PUOLESTA 42 Asiantuntija turvallisuuden puolesta 42 Pelastusalan asiantunteva lausunnonantaja 42 Turvallisuuspolitiikkaa 43 Turvallisuusviestintä – turvallisuuden takuu 44 Turvallisuusfoorumit ja -palkinnot 46 Liikenneturvallisuutta ja autourheilua 50 Hankkeita turvallisuuden vuoksi 55 Paloturvallisuuden puolesta – tuotemerkki turvallisuuden takeena 55 Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämishanke 57 Yhteistyötä turvallisuusviestinnän hyväksi 59 Turvallisuutta edistävän kirjallisuuden julkaiseminen 60

3

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA 65 Liiton tehtävä kouluttajana 65 Vuoden koulutustapahtumat 66 Pelastajien hyvinvointi turvallisuuden takuuna 75 Palopäällystöbarometri 75 Pelastuslaitosten toimintakykyhanke 75 Pelastajien urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki 77 Työturvallisuus painopisteenä 78 Henkisen hyvinvoinnin edistäminen 80 Henkilöjohtamisen kehittämishanke 81 Turvakortit takaavat osaamisen 82 Kilpailut koulutustapahtumana 84

KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN YHTEISTYÖ 90 Kansainvälisen toiminnan kansallinen koordinointi 90 Palopäällystöliiton kansainvälisen toiminnan painopisteet ja tavoitteet 91 Pohjoismainen pelastusalan järjestöyhteistyö 93 Palopäällystöliitto rakentaa kansallisia suhteita 95

MAINETTA JA KUNNIAA 100 Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet 100 Keskustelua ansiomerkeistä ja huomionosoituksista 102 ”Arvonimiä” maineteoista 105 Pelastus- ja turvallisuusala palkitsee 107 Päällystöliitto kannustaa harrastamaan 108

Lopuksi 114 Lähteet 116 Liitteet 117

4

LUKIJALLE

Vuosi 2017 oli meille suomalaisille ja palopäällystöliittolaisille erityinen: saimme juhlistaa paitsi isänmaamme sadan vuoden itsenäisyyttä myös liiton 85 vuoden mittaista taivalta. Juuri vuoden erityisyyden takia Suomen Palopäällystöliiton hallitus päätti historian kirjoittamisesta, vaikka edellinen, koko siihenastisen toiminnan kattava ja yli 550-sivuinen 75-vuotis-historiateos ilmestyi vain kymmenen vuotta sitten. Nyt kyseessä on siis viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujakso ja jatko-osan kirjoittaminen aiempaan historiaan. Tästä syystä teoksen nimikin muotoutui luontevasti yhdenmukaiseksi edellisen kanssa täydennettynä vain roomalaisella järjestysnumerolla: Tu-len polte sydämessä – läpi tulen ja savun II. Oli itsestään selvää, että historian kirjoittajaksi pyydetään Museoviraston pääjohtaja, FT Juhani Kostet, joka kirjoitti edel-lisen teoksen. Tapasin Juhanin pian liittohallituksen päätöksen jälkeen marraskuussa 2016 Turun keskuspaloaseman 100-vuo-tisjuhlassa, jossa hän esitteli uunituoretta kirjoittamaansa ase-man 100-vuotishistoriaa. Kerroin Juhanille liittohallituksen pyynnön, johon hän suostui empimättä, vaikka heti hahmottui, että aikataulusta tulee tiukka. Asetimme tavoitteeksi, että historia ja liiton toiminnan vai-kuttavuus täytyy saada tiivistettyä noin 30 sivuun. Kävi kuten edelliselläkin kerralla: lopputulos on moninkertainen. Liitto on aina pitänyt huolen toimintansa dokumentoinnista ja doku-menttien säilyttämisestä, ja nyt kymmenen vuoden ajalta niin kirjalliset kuin suullisetkin lähteet olivat aivan ”käden ulottuvil-la”. Sallittakoon siis teoksen paisuminen. Ajan henkeä on se, että tämä historiateos julkaistaan sähköi-senä. Säästämme näin varoja, mutta samalla toteutamme pelas-tusalan arvoja vaalimalla luontoa. Parhain kiitos Juhanille heittäytymisestä jälleen kerran alam-me historian tutkijaksi ja kokoajaksi! Lukuisa suullisten lähtei-den joukko ansaitsee niin ikään suuren kiitoksen: annoitte paitsi aikaanne myös tietojanne ja niiden yhdistämistä käyttöömme. Liiton toimiston väki on osallistunut muiden töidensä ohella

5

toimitustyöhön, erityinen kiitos kuuluu Pirita Ranckille, Sami Kermanille ja Petri Lindhille.

• • •Suomen Palopäällystöliiton 85-vuotispääjuhla pidettiin huhti-kuussa Palopäällystöpäivien yhteydessä Helsingin Jätkäsaaressa upouudessa Clarion-hotellissa lähes neljänsadan liiton jäsenen ja vieraan kesken. Juhlavuosi näkyi eri tavoin muussakin toi-minnassa aina toimintavuoden päättävään jouluseminaariin ja jouluglögeihin asti. Liiton juhlavuoden tapahtumien suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tervehdyksessään hän totesi: ”Suo-men Palopäällystöliitto on likipitäen koko itsenäisyytemme ajan omalla sarallaan toiminut pelastustoimen asiantuntijana, koulut-tanut ja kehittänyt pelastustointa. Ollut siis vakautemme ja tur-vallisuutemme yhtenä takaajana.”

• • •Tasavallan presidentin sanoihin on hyvä päättää ja todeta omalta osaltani, että on etuoikeus saada palvella Suomen Palopäällystö-liittoa ja sen jäseniä ja olla yhdessä kehittämässä pelastustoimea ja turvallisempaa elinympäristöä. Toivotan mielenkiintoisia lu-kuhetkiä historian parissa!

Ari KeijonenToiminnanjohtaja

6

PELASTUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MUUTTUU

7

PELASTUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU

Taloustaantuma, rakenteelliset uudistukset ja globalisaatio

Nykypäivän toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja rakenteel-liset uudistukset jatkuva puheenaihe. Pelastustoimessa toteutettiin 2000-lu-vun alussa historian suurin uudistus. Liiton puheenjohtaja Olli-Pekka Oja-nen kuvaili vuosituhannen vaihteen tilannetta pelastusalan kannalta poik-keuksellisen mielenkiintoiseksi ja mer-kittäväksi. Päätös pelastustoimen alu-eellistamisesta ja sairaankuljetukseen liittyvistä järjestelyistä tehtiin lain-säädännöllisillä uudistuksilla vuonna 2004.1 Suomen taloudellinen kehitys nähtiin vielä vuonna 2007 suotuisa-na ja yhteiskunnan panostusten pe-lastustoimeen arveltiin pysyvän pit-kään vuoden 2007 tasolla. Julkisen sektorin työntekijämäärän arvioitiin supistuvan valtioneuvoston asetta-man tuottavuusohjelman seuraukse-na. Pelastustointa koskevia tavoitteita asetettiin vuoden 2007 alussa hyväk-sytyssä pelastustoimen strategiassa, joka laadittiin vuoteen 2015 asti. Sen tavoitteena oli turvata yhteinen pe-rusta pelastustoimen suunnittelulle ja kehittämiselle. Toiminnan painopis-teiksi määriteltiin onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstön suoristuskyky, varautuminen suuronnettomuuksiin ja palvelujen turvaaminen yhteistyötä ja toimintamalleja kehittämällä.2

Haastavinta hallinnon ja opera-tiivisen toiminnan näkökulmasta on ollut vuoden 2008 fi nanssikriisistä alkanut taloudellisen toimintaympä-ristön heikkeneminen, joka on jatku-nut viime aikoihin saakka. ”Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Silti tuntuu, että rahat eivät riitä. Kunnat velkaan-tuvat vauhdilla. Kaikilta on vaadittu henkilöstösäästöjä ja toiminnan tehos-tamista.”3 Kuntien mahdollisuus yl-läpitää ja kehittää pelastustointa ovat rajalliset. Talouden muutokset ajoivat merkittäviin muutoksiin suurten ikä-luokkien siirryttyä eläkkeelle.4 Suomen väestön ikärakenne on muuttunut nopeasti eliniän piden-tyessä ja ikäluokkien pienentyessä. Väestön ikääntyminen ja yksinasuvi-en vanhusten määrän kasvu lisäävät onnettomuusriskejä. Väestön kes-kittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen ylläpitämiselle. Toimintaympäristön muutokset, rakenteiden uudistussuunnitelmat ja taloudellinen ahdinko ovat johtaneet myös pelastustoimeen kohdistuviin muutossuunnitelmiin. Pelastustoimen valtiollistaminen on noussut esille aika ajoin. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen kuntauudistussuunnitel-mat nostivat esiin pelastustoimen hal-linnollisen aseman ja valtiollistamis-

8

kysymyksen vuonna 2005.5 Vanhasen II hallituksen (2007–2011) tavoitteet pelastustoimen osalta olivat maltilli-sempia. Tavoitteeksi otettiin pelastus-laitosten toiminta- ja palvelukyvyn turvaaminen pelastushenkilöstön ikä-rakenteen vaikutuksien varalta. Pelas-tuslain tarkistaminen onnettomuuk-sien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden parantamisen osalta nähtiin tarpeelli-seksi.6 Kataisen hallituksen (2011–2015) hallitusohjelmassa7 asetettiin tavoit-teeksi, että Suomi on Euroopan tur-vallisin maa, jossa yhteiskunta koetaan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaise-na. Valtioneuvosto teki kesällä 2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäi-sen turvallisuuden ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että halli-tusohjelmassa asetettu tavoite sisäiselle turvallisuudelle saavutetaan. Pelastus-toimen valtiollistamiskeskustelun ar-veltiin päättyneen vuonna 2011 voi-maa ntulleisiin lakimuutoksiin.8 Pienoisen ”syysmyrskyn” pelas-tusalalla nostatti sisäministeriön kansliapäällikkö todettuaan, että mi-nisteriö on saanut syksyllä 2013 toi-meksiannon selvittää pelastustoimen valtiollistamista vaihtoehtona säästö-tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio-varainministeriön asettama tavoite oli, että kuntien velvoitteita karsitaan noin 13 miljoonalla eurolla. Sisämi-nisteriö laati oman esityksensä, jossa esitettiin alueellisten pelastuslaitosten määrän vähentämistä noin puoleen.9

Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja, Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio totesi 2013 syysliitto-kokouksessa, että ”kovin rauhallisesti ja analyyttisesti kes-kustelu tuntuu etenevän”. Muutaman kuukauden päästä hän totesi, että ”ilmassa alkaa olla myös suuren urheilu-juhlan tuntua”. Keskustelu aluejaosto oli taas kiihtymässä.

9

työurien kehittäminen, varautumi-nen osana sisäistä ja ulkoista turval-lisuutta ja ensihoidon säilyttäminen pelastuslaitosten tehtävänä.12 Sisäministeriö ja pelastuslaitokset valmistelivat vuoden 2016 aikana pe-lastustoimen uudistusta tavoitteenaan tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko maassa. Uudistus päätettiin to-teuttaa osana maakuntauudistusta. Pe-lastustoimen järjestämisestä vastaavat vuoden 2016 lopussa tehdyn suunni-telman mukaisesti 18 maakuntaa, joita sisäministeriö ohjaa suoraan.13 Päätös 18 maakunnallisesta pelastuslaitokses-ta otettiin vastaan myönteisesti. Mie-lipide-eroja syntyi kuitenkin Uudel-lamaalla, kun suunnitelman mukaan neljä alueellista pelastuslaitosta järjes-tettäisiin uudelleen vuoden 2019 alus-ta alkaen. Helsingin kaupungin johto ei pitänyt yhdistämistä mahdollisena, vaan edellytti, että Helsingin pelastus-laitoksen asema ei muutu.14

Liiton puheenjohtaja Jari Sainio to-tesi vuoden 2013 loppupuolella, että ”kovin rauhallisesti ja analyyttisesti keskustelu tuntuu etenevän”. Mutta jo muutaman kuukauden päästä hän to-tesi, että ”ilmassa alkaa olla myös suu-ren urheilujuhlan tuntua”. Keskustelu aluejaosta oli taas kiihtymässä vuoden 2014 alkupuolella.10 Suurempia muu-toksia oli odotettavissa, kun hallituk-sen vuonna 2014 tekemän päätök-sen mukaan pelastustoimen alueita piti vähentää 22:sta 11:een. Hallitus teki omat linjauksensa vuoden 2014 valtion talousarvion valmistelussa. Odotettavissa oli toimenpiteitä, joilla nähtiin olevan vaikutuksia myös pe-lastustoimeen. Kuntien tilanne ei ollut yhtään helpompi. Kuntauudistuksen tilannekin oli epäselvä. Pelastustoimen tilanne nähtiin huomattavasti parem-pana. Jos alueellistaminen olisi jätetty vuonna 2004 tekemättä ja oltaisiin edelleen ”yhden kunnan palokuntia”, tilanne olisi ollut huomattavasti vaike-ampi.11 Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen käynnistyi uuden hallitusoh-jelman valmistelu. Vaikka Palopäällys-töliitto ei ollut mukana hallitusohjel-matyössä, se valmistautui asettamaan omat tavoitteensa. Helmikuussa 2015 toteutettiin jäsenkysely, jonka tavoit-teena oli kerätä ideoita pelastustoimen strategiaan ja tulevaan hallitusohjel-maan. Palopäällystöliiton tavoitteiksi asetettiin ohjauksen kehittäminen, resurssien turvaaminen, osaamisen ja

10

1. Helsinki 2. Länsi-Uusimaa 3. Keski-Uusimaa 4. Itä-Uusimaa 5. Varsinais-Suomi 6. Kanta-Häme 7. Päijät-Häme 8. Kymenlaakso 9. Etelä-Karjala10. Etelä-Savo11. Keski-Suomi12. Pirkanmaa13. Satakunta14. Etelä-Pohjanmaa15. Pohjanmaa16. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari17. Pohjois-Savo18. Pohjois-Karjala19. Jokilaaksot20. Kainuu21. Oulu-Koillismaa22. Lappi

PELASTUSTOIMEN ALUEET

11

2222

2121

2020

1919

1818

1717

1616

1111

10.10.

9. 9.

8. 8.

7 7

6 6

5 5 4 4

3 3

2 2

13131212

1515

1414

Suomi jaettiin 22 pelastustoimialueeseen vuoden 2004 alus-sa. Aluejaon muuttaminen on noussut sittemmin usein po-liittiseen keskusteluun, mutta muutoksia ei ole toteutettu.

Vuoden 2004 pelastuslain uudista-mistarpeita ilmaantui jo muutaman vuoden kuluttua. Sisäministeriö asetti syyskuussa 2007 Pelastuslain uudista-misen esiselvitys -hankkeen. Sen jälkeen oli tavoitteena käynnistää pelastuslain uudistamishanke ja säädösvalmistelun toteuttaminen vuosina 2008–2009. Lakimuutokset oli tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2011 alusta. Lain mukaan kunnat vastaavat edelleen alueen pelastustoimesta yhteistoimin-nassa valtioneuvoston määräämillä alueilla. Vuonna 2009 lakiin tehtiin hal-linnon rakenteiden muutoksista joh-tuvia tarkistuksia ja hallintolain mu-kainen oikaisuvaatimusmenettely. Muutokset johtuivat muun hallinnon rakenteellisista uudistuksista, viran-omaismuutoksista ja väestönsuojelun organisaation uudistuksista. Niillä ei kuitenkaan ollut merkitystä pelas-tustoimen hallinnollisiin, alueellisiin tai operatiivisiin toimintoihin. Myös pelastustoimen ammatillisesta kou-lutuksesta ja muusta pelastustoi-meen liittyvästä koulutuksesta säädettiin vuonna 2006 uusi laki. Vuonna 2015 säädettiin neljä pe-lastuslain muutosta, joista kaksi tuli voimaan huhti- ja toukokuussa 2015 ja kaksi vuoden 2016 alusta lukien. Muutokset koskivat oikeutta ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen koh-distuvan uhkan arviointia ja uhkaavan

teon estämistä varten välttämättömät tiedot. Muutoksilla päivitettiin myös pelastuslaissa olevat viittaukset kunta-lakiin.

Lainsäädännölliset uudistukset

11

Sisäministeriön keväällä 2010 tekemän sijoituspaikkapäätöksen mukaan maa jaettiin kuuteen hätäkeskusalueeseen. Hätäkes-kuslaitoksen johto työskentelee keskushallinnossa Porissa.

Pelastuslakia ollaan uudistamassa, kun pelastustoimessa siirrytään maa-kunnalliseen pelastustoimeen vuoden 2020 alusta. Samaan aikaan astuu voimaan laki, jossa on omistajavaih-doksen ja sisäministeriön ohjausroolin kannalta välttämättömät muutokset. Pelastustoimen järjestämislakiehdotus annettiin eduskunnalle maaliskuun alussa 2017.15 Pelastustoimen organisoinnin ja lainsäädännön lisäksi hätäkeskuslai-toksen toiminnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hätäkeskuk-sia koskevasta kokeilusta annetun lain mukaisesti valtion kokeiluhätäkeskuk-set muuttuivat valtion hätäkeskuksik-si huhtikuun alussa 2001. Maassa oli 15 hätäkeskusta. Valtakunnallinen

Hätäkeskuslaitos perustettiin samana vuonna ja sen hallinnollinen keskus sijoitettiin Poriin.16 Hätäkeskusuudistus tuli ajankoh-taiseksi 2010-luvulla. Sen taustalla oli sisäministeriön keväällä 2009 tekemä päätös, jonka mukaan toimintaa kehi-tetään vuoteen 2015 mennessä tehtä-vien strategisten linjausten mukaisesti. Uudistuksen tarkoituksena oli turvata tasapuoliset ja kattavat palvelut koko maassa sekä parantaa hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietoky-kyä. Palopäällystöliitto otti kantaa uu-distukseen liittohallituksen antamassa lausunnossa helmikuussa 2015.17 Valtioneuvoston tekemän alueja-kopäätöksen ja sisäministeriön ke-väällä 2010 tekemän sijoituspaikka-

12

Pelastustoimen vahvuus on kansalais-ten luja luottamus alan viranomaisiin. Tälle perustalle pelastustointa on hyvä rakentaa. Toiminnan ylläpitäminen ja strateginen kehittäminen on ollut koko 2000-luvun ajan tärkeä tavoite. Pelastustoimen johtamisessa on useita strategisia tasoja. Valtakunnallisesta strategiasta huolehtii sisäministeriö ja valtioneuvosto. Alueellisesta tasosta vastaavat alueelliset pelastuslaitokset, ja alan järjestöt huolehtivat omista ta-voitteistaan. Strategisten tavoitteiden asettaminen lähtee yleensä hallitusoh-jelmasta. Pelastustointa ohjasi vuoden 2007 alussa hyväksytty strategia 2015. Sen tavoitteena oli luoda yhteinen perus-ta alan suunnitelmalliselle kehittämi-selle. Strategian linjausten lähtökoh-tana oli ajatus, että pelastustoimeen kohdistuu haasteita, jotka perustu-vat toimintaympäristön muutoksiin, eduskunnan ja hallituksen päätöksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastus-toimen on kyettävä hoitamaan tehtä-

Strategia ohjaa pelastustoimen kehittämistä

viään muuttuvissakin oloissa tehok-kaasti ja taloudellisesti. Painopisteiksi määriteltiin onnettomuuksien ehkäi-sy, henkilöstön suorituskyky sekä va-rautuminen suuronnettomuuksiin. Strategia valmisteltiin pelastustoimen johdon foorumissa, jossa olivat muka-na keskeiset organisaatiot. Strategiassa esitettyjä keskeisimpiä toimintaympäristöön vaikuttavia teki-jöitä olivat globalisaation aiheuttama turvallisuusympäristön muuttuminen ja Euroopan unionin merkitys siviili-kriisinhallinnassa ja kansainvälisessä pelastustoiminnassa. Globaali turval-lisuuspoliittinen tilanne on ollut pit-kään epävakaa. Alueelliset konfl iktit ja hajoavat valtiot ovat aiheuttaneet turvallisuusuhkia. Toinen merkittävä asia on ilmastossa tapahtuvat muutok-set, jotka lisäävät äärimmäisten sääil-miöiden ja niistä aiheutuvien luon-nononnettomuuksien riskiä. Niiden vaikutukset ulottuvat Suomeen mm. pakolaisuutena ja kriisialueille toimi-tettavan avun tarpeena.20

päätöksen mukaan valtakunta jaettiin kuuteen hätäkeskusalueeseen.18 Hä-täkeskusaluejakoa pidettiin myös pelastustoimelle sopivana. Uusi laki hätäkeskustoiminnasta astui voimaan 1.1.2011. Oulun hätäkeskus aloitti marraskuussa 2012, Kuopion hätä-keskus joulukuussa 2012, Porin hätä-

keskus marraskuussa 2013, Keravan hätäkeskus maaliskuussa 2014, Turun hätäkeskus huhtikuussa 2014 ja Vaa-san hätäkeskus marraskuussa 2014. Hätäkeskuslaitoksen johto työskente-lee keskushallinnossa Porissa.19

13

1 Kostet 2007, 347-350.2 Palopäällystö 2/2008.3 Palopäällystö 4/2007.4 Palopäällystö 3/2008.5 Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003. http://valtioneuvosto.fi /documents/10184/369117/hallitusohjelma-vanhanen.pdf/ da627124-c0ee-4015-9642-197b11013c02. Luettu 3.1.2017.6 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007. http://valtioneuvosto.fi /documents/10184/368562/hallitusohjelma-vanhanen- II/2a27514c-b939-4bb6-9167-ce886c358dff . Luettu 3.1.2017.7 Palopäällystö 2/2010.8 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 22.6.2011. http://vm.fi /documents/10616/622966/H0111_P%C3%A4%C3%A4ministeri+Jyrki+ Kataisen+hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92- b054bea36f61?version=1.0. Luettu 3.1.2017; Palopäällystö 2/2012.9 Palopäällystö 4/2013.10 Palopäällystö 1/2014.11 Palopäällystö 4/2013.12 LH 3/2015 § 34. SpplA.

Strategiakauden päättyessä vuonna 2015 pelastustoimi oli uuden edessä. Toimintaympäristössä oli tapahtunut muutamassa vuodessa merkittäviä muutoksia. Sisäministeriö asetti ke-väällä 2015 hankeen valmistelemaan pelastustoimen uutta strategiaa vuo-teen 2025. Hankkeeseen nimettiin ohjausryhmä ja strategiaryhmä. Stra-tegiatyö osui mielenkiintoiseen vai-heeseen, sillä samaan aikaan oli käyn-nistymässä uuden hallitusohjelman valmistelu.21 Vaikka liitto ei ollutkaan mukana työryhmissä, sisäministeriön pelastus-osaston vastuuvirkamiehet tapasivat strategiatyön aikana myös Palopäällys-töliiton edustajia. Esitys herätti vilk-kaan keskustelun. Liittohallitus piti hyödyllisenä, että se pääsi tuomaan näkemyksiään strategiatyöhön.22 Pe-lastusosaston edustajat toivoivat lii-tolta, että se tekisi SWOT-arvioinnin pelastustoimen nykytilasta osaston strategiatyön tueksi. Se toteutettiin niin, että jokainen liittohallituksen jäsen teki oman SWOT-arvioinnin,

joista toimisto kokosi liiton kannan.23 Myös turvallisuus- ja puolustuspo-liittinen selonteko vaikutti pelastustoi-meen. Selonteossa arvioitiin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kokonaisuutta ja uhkakuvia. Yhteis-kunnan elintärkeiden toimintojen tur-vaamisen strategia eli YETTS laadit-tiin selonteon linjausten perusteella. Sisäisen turvallisuuden ohjelma (STO) oli valtioneuvoston toukokuussa 2008 hyväksymä periaatepäätös, jossa mää-riteltiin sisäisen turvallisuuden ke-hittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Siihen liittyvä STO II:n ohjelmaehdotus julkistettiin huhti-kuussa. Pelastustoimen kannalta sii-nä painotettiin suuronnettomuus- ja öljyntorjuntavalmiuden kehittämistä sekä hoivalaitosten suojaustason pa-rantamista. Valtakunnallisesti Pelas-tuslaitosten ja -henkilöstön toimintaky-kyhanke ja siihen liittyvät osahankkeet muodostivat kokonaisuuden, jonka päätavoitteena oli turvata pelastuslai-tosten ja sopimuspalokuntien toimin-takyky tulevaisuudessa.24

13 http://www.intermin.fi /fi /kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus. Luettu 5.1.2017.14 HS 27.12.2016; Keskisuomalainen 21.12.2016.15 http://www.intermin.fi /fi /kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus. Luettu 5.1.2017.16 http://www.112.fi /hatakeskuslaitos. Luettu 5.1.2017.17 LH 2/2015 § 19/3. SpplA; LH 3/2015 § 29/1. SpplA.18 http://www.pelastustoimi.fi /hatakeskustoiminta/hatakeskusuudistus. Luettu 20.12.2016.19 Palopäällystö 1/2014.20 Pelastustoimen strategia 2015. Maaliskuu 2007. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 13/2007.21 LH 2/2015 § 22. SpplA.22 LH 3/2015 § 26. SpplA; LH 2/2015 § 22. SpplA.23 LH 2/2015 § 22. SpplA.24 Arjen turvaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2004. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2004; Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008. Sisäinen turvallisuus. Sisäasianministeriön julkaisuja 16/2008.

14

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON

JOHTO JA ORGANISAATIO

15

Suomen Palopäällystöliiton merkit-tävin sääntömuutoshanke toteutui vuonna 2005. Vuotta aiemmin to-teutettiin suomalaisen pelastustoimen täydellinen uudistaminen ja perus-tettiin 22 alueellista pelastuslaitosta. Kentän rakenteellinen uudistus vai-kutti myös Palopäällystöliiton toimin-taan. Vanha jaostojako ei ollut enää toimiva. Uudeksi perusteeksi haettiin sisällöllistä tehtäväjakoa. Muutos loi perustan liiton toiminnalle vuoden 2005 alusta.25 Sääntöjen uudistamistarve tun-nistettiin uudelleen vuonna 2008 ja muutostarpeita alettiin tutkia vuonna 2009.26 Esille nousi erityisesti luotta-mushenkilöiden toimikausien rajoit-taminen ja rotaation turvaaminen.

Sääntötyöryhmän tavoitteena oli saa-da uudistukset käsittelyyn jo keväällä 2009. Työryhmää uudistettiin vielä keväällä 2009 ja sen tehtäväksi tuli esittää liittohallitukselle sääntöjen linjaustarpeet.27 Työryhmän esittämiä linjauksia ei tullut liittohallituksen kä-sittelyyn ennen kuin niihin palattiin uudesta näkökulmasta 2010-luvun al-kupuolella. Vuoden 2011 toimintasuunnitel-masta on pääteltävissä, että hanke oli hyvistä yrityksistä huolimatta kes-keytynyt. Organisaation arvioitiin toimivan hyvin, eikä akuuttiin sään-töuudistukseen nähty tarvetta. Luot-tamushenkilöiden rotaatioperiaate jäi kuitenkin elämään.28 Sääntöjen uudis-tamistyö sidottiin osin järjestöyhteis-

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JOHTO JA ORGANISAATIO

Uusilla säännöillä uudelle vuosituhannelle

Suomen Palopäällystöliiton organisaatioon tehtiin pieniä muutoksia vuoden 2014 sääntömuutoksen yhteydessä.

16

työselvitykseen, jossa selvitettiin Palo-päällystöliiton ja SPEKin toimintojen yhdistämistä. Vasta sen valmistumisen jälkeen sääntöjen uudistustyön käyn-nistäminen nähtiin tarkoituksenmu-kaiseksi.29 Sääntöjen uudistaminen ja toi-mintamallien uudistaminen käynnis-tettiin tammikuussa 2013.30 Sään-tömuutosten ensisijainen tarkoitus oli luottamushenkilöorganisaation uudistuminen ja vaihtuvuuden tur-vaaminen. Myös jaostojen nimiä ha-luttiin muuttaa, sillä niiden tuli ku-vata mahdollisimman hyvin jaostojen tehtäviä.31 Sääntöuudistus tuli ensim-mäisen kerran käsittelyyn syysliittoko-kouksessa 2013.32 Sääntöuudistuksen tavoiteaikataulu asetetiin tiukaksi ja uudet säännöt haluttiin ottaa toiseen käsittelyyn ylimääräisessä liittoko-

kouksessa joulukuussa 2013.33 Syys-liittokokous ja ylimääräinen liittoko-kous hyväksyivät uudet säännöt, jotka jätettiin Patentti- ja rekisterihallituk-sen vahvistettavaksi ja yhdistysrekis-teriin merkittäväksi.34 Ylimääräiseltä liittokokoukselta saatiin lisäksi valtuu-tus, että liittohallitus voi tehdä sään-töihin yhdistysrekisterin mahdollisesti edellyttämät korjaukset.35 Yhdistysre-kisteri antoi maaliskuussa 2014 kor-jauskehotuksen, joka koski jäsenen eroamisoikeutta. Liittohallitus päätti muuttaa ylimääräisen liittokokouksen valtuutuksen mukaisesti sääntöehdo-tuksen.36 Sääntöjen vahvistamista pidet-tiin toiminnan kannalta kiireellise-nä. Patentti- ja rekisterihallitukselta pyydettiin sääntöjen vahvistamista helmikuun 2014 loppuun mennessä.

Joulukuussa 2013 pidetty ylimääräinen liittokokous oli tärkeä sääntömuutoksen vahvistanut liittokokous. Muutoksella tur-vattiin luottamustehtävien rotaatioperiaate ja vahvistettiin jaostojen uudet nimet.

17

Uudet säännöt haluttiin ottaa käyt-töön kevätliittokokoukseen mennessä. Tavoitteena oli tehdä kevätliittoko-kouksessa uusien sääntöjen mukaiset puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenten valinnat. Sääntöjen rekiste-röinti ei kuitenkaan edennyt toivotul-la tavalla. Uusien sääntöjen mukaiset luottamushenkilövalinnat päätettiin siirtää siksi syysliittokokoukseen.37 Sääntöjen olennaisin uudistus oli luottamushenkilöiden toimikausi-en rajoittaminen, eli alkuperäinen tavoite luottamusmiesrotaatiosta toteutui. Sama henkilö voi olla sa-massa luottamustehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Jaostojen toimenkuvat täsmentyivät ja niiden nimet uudistuivat osittain. Onnettomuuksien ehkäisyn jaoston uudeksi nimeksi tuli Riskienhallinta, Palokuntien vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoispalokuntatoiminta ja Väes-tönsuojelu-jaostosta Varautuminen ja väestönsuojelu. Lisäksi Hallintojaostos-ta tuli Hallinto ja tukipalvelut. Liiton

aikaisempi englanninkielinen nimi Th e Finnish Association of Fire Chiefs muutettiin vastamaan nykyistä jäsen-rakennetta paremmin kuvaavaksi Th e Finnish Association of Fire Offi cers.38 Liiton sääntöjen lisäksi toimintaa ohjaavat liittohallituksen vahvistamat ohjesäännöt. Liittohallitus vahvisti vuoden 2007 ensimmäisessä kokouk-sessaan seuraavat 16 ohjesääntöä: 1) Normit ja allekirjoitukset, 2) Ansio-merkit, 3) Palokuntien SM-kilpailut, 4) Kultainen rintamerkki, 5) Kou-lutusvaliokunta, 6) Hallintoelinten korvaukset ja palkkiot, 7) Lausun-not, 8) Työryhmät ja toimikunnat, 9) Asiantuntija ja edustaja, 10) Jä-senkandidaatin ja -hakemuksen kä-sittely, 11) Kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäsenyys, 12) Puheenjohtajan ja kunniajäsenen tunnus, 13) Jehu- ja Jehuneuvos-arvonimet, 14) Toimisto-ohjesääntö, 15) Matkamääräykset ja 16) Pelastustoimen tutkintosormus.39

Pelastustoimi sai Palopäällystöliiton valmistelemat eettiset periaatteensa vuonna 1997. Ne ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, kurinalaisuus, jatkuva valmius, nopeus, luovuus, luotettavuus ja rohkeus. Vuoden 1997 periaatteet olivat edelleen käyttökelpoisia, mutta monien muutosten seurauksena arvot

vaativat tarkistamista ja ajatusten ki-teyttämistä. Kahdeksankohtainen lista oli vaikea muistaa ja vielä vaikeampi jalkauttaa.40 Pelastustoimi sai eettisten peri-aatteiden sijasta vuonna 2008 uudet arvot, jotka julkistettiin Turvallisuus-messujen yhteydessä. Pelastustoimin-

Kaikki alkaa arvoista

18

ta on aina ollut arvo-ohjattua. Arvot, palokuntahyveet, eettiset periaatteet ja käyttäytymisohjeet ovat olleet olen-nainen osa pelastajien arkea. ”Nuoril-le tulokkaille on korostettu oppitun-neilla, harjoituksissa ja jokapäiväisessä työelämässä pääkaupungin palolaitok-sen tärkeimpiä perinteitä, jotka olivat nopeus, rohkeus ja kurinalaisuus. Ne jäivät pysyvästi mieleeni ja pyrin nou-dattamaan niitä koko virkaurani ajan palomiehenä ja palopäällikkönä”, lii-ton kunniapuheenjohtaja Rainer Alho korosti julkistamistilaisuuden avaus-puheessaan.41 Vuonna 2008 hyväksytyt arvot ki-teytyivät sloganiin ”Turvallisuus on yh-teinen asiamme: inhimillisesti, amma-tillisesti ja luotettavasti”. Inhimillisyys tarkoittaa tasapuolisuutta alan sisällä ja pelastustehtäviä suoritettaessa. Am-matillisuus tarkoittaa otetta työnte-koon ja korkeaa moraalia. Se merkitsee

Suomen Palopäällystöliiton strategian keskeinen osa ovat arvot ”inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti”.

Pelastustoimen arvoille on haluttu näkyvyyttä mm. pelas-tuslaitosten autoihin kiinnitettävillä tarroilla, joita Palo-päällystöliitto on tuottanut.

osaamisen uudistamista sekä tietojen ja teknisen kalustotuntemuksen päi-vittämistä. Luotettavuus korostaa, että alalla toimiviin voi luottaa ihmisinä ja organisaationa ja että annetut tehtävät täytetään luotettavasti ja varmasti.42

19

Nopeasti muuttuvassa toimintaym-päristössä strategialla ja strategisella johtamisella on entistä suurempi rooli. Strateginen johtaminen muodostuu päätöksistä ja konkreettisista teoista, jotka auttavat saavuttamaan asetetut tavoitteet. Strategia on myös selviyty-misen väline kiristyvässä kilpailussa. Toimintaympäristön muutokset ovat kiihtyneet ja muutosten ennustetta-vuus on vaikeutunut. Taloudessa ta-pahtuneet heilahtelut ovat vaikutta-neet organisaatioiden toimintaan.43 Suomen Palopäällystöliiton strate-gia oli hyväksytty vuonna 2005. Liiton toiminta-ajatus oli 2000-luvun ensim-mäisellä vuosikymmenellä ”Pelastus-toimen osaamisen kehittäminen sekä asiantuntijuuteen perustuvien kan-nanottojen ja mielipiteiden muodosta-minen turvallisuuden edistämiseksi”. Visio vuodelle 2010 oli: ”Olemme arvostettu, avoimeen kumppanuuteen ja jatkuvaan kehittymiseen luottava pelastustoimen korkeatasoisinta asian-tuntija-, koulutus- ja materiaalipalve-lua tuottava yhteistyöjärjestö.” Talvella 2008 käynnisteltiin kes-kustelu toiminnan kehittämisestä, toi-minnallisista tavoitteista, kehitystar-peista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Visioita ja tulevaisuuden tavoitteita haluttiin kirkastaa.44 Vuoden 2008 strategian kunnianhimoisiksi tavoit-teiksi asetettiin olla paras yhteistyöjär-jestö, arvostetuin asiantuntija, paras

valmennus- ja koulutuspalvelujen ja -materiaalien tuottaja sekä taloudel-lisesti terve. Strategiassa määriteltiin keskeisiksi toimintamuodoiksi koulu-tus- ja tiedotusaineiston tuottaminen ja julkaiseminen, monipuolisen pelas-tus- ja turvallisuusalan koulutuksen järjestäminen, turvallisuuden paranta-mista tukevien aloitteiden ja esitysten tekeminen, asiantuntijuuden tuomi-nen hankkeisiin ja työryhmiin ja kan-sainvälisen yhteistyön kehittäminen.45 Strategiatyö käynnistyi syksyllä 2010. Aluksi todettiin vision ja toi-minta-ajatuksen ajanmukaisuus. Myös strategiset linjaukset pidettiin otsikko-tasolla entisellään, mutta ne saivat visi-on ja toiminta-ajatuksen tueksi uutta sisältöä. Strategiatyön uudistamisen yksi keskeisimmistä lähtökohdista oli vuorovaikutuksen lisääminen liiton jäsenistön, hallintoelinten ja kumppa-nienkin välillä.46 Yhdeksi strategiseksi teemaksi nostettiin 2010-luvun alussa pelastustoimen ympäristövastuu. Ta-voitteeksi asetettiin, että pelastustoimi omalla toiminnallaan ja valinnoillaan edistää kestävää ja ympäristöystävällis-tä kehitystä sekä pienentää hiilijalan-jälkeään.47 Liiton strategiaseminaarissa tam-mikuussa 2011 laadittiin luonnos stra-tegisiksi teemoiksi ja täsmennettiin prosessikuvausta. Kentän asiantunti-juuden ja osaamisen laajempaa hyö-dyntämistä eri toiminnoissa pidettiin

Kaikki alkaa arvoista – Toiminnan strateginen ohjaaminen

20

tärkeänä. Teemavalinnoissa otettiin huomioon henkilöjohtamisen kehit-täminen, alipäällystön koulutuksen ja verkostoitumisen tukeminen, pelas-tustoimen rooli varautumisessa ja ym-

päristöarvot, ensihoidon kehittäminen pelastustoimen osana, uuden toimin-tavalmiusohje ja operatiivinen val-miusajattelu ja tilannekeskustoiminto-jen kehittäminen.48

Jäsenistön asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen oli strategiatyössä tärkeä työskentelymuoto. Strategiaseminaarissa vuonna 2011 laadittiin luonnos strategisiksi teemoiksi ja prosessikuvaus.

Juhlavuosi 2007 linjaa uusille vuosikymmenille

Suomen Palopäällystöliiton ylintä pää-tösvaltaa käyttävät liittokokoukset, joita pidetään sääntöjen mukaan kah-desti vuodessa. Kevätliittokokouksessa käsitellään edellisen kalenterivuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja ti-lintarkastajien lausunnot sekä pääte-tään vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille. Syysliittoko-kouksessa vahvistetaan toimintasuun-

nitelma, päätetään jäsenmaksuista ja vahvistetaan seuraavan vuoden talous-arvio. Mielenkiintoisin asia lienee liit-tohallituksen puheenjohtajan valinta hänen ollessa erovuorossa ja erovuo-roisten liittohallituksen jäsenten ja va-rajäsenten valinta.49 Suomen Palopäällystöliitolla on hyvä tapa kunnioittaa menneitä suku-polvia järjestämällä pyöreiden vuosi-

21

en täyttyessä juhlallisuuksia. Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 75 vuotta liiton perustamisesta. Syysliittokokous lo-kakuussa 2007 Helsingin Messukes-kuksessa oli tavallista juhlallisempi. Juhlassa esitettiin kantaesityksenä lii-ton kunniamarssi. Sen on säveltänyt Helsingin Palokunnan Soittokunnan kapellimestari Esko Heikkinen. Hän on myös sanoittanut marssin keski-osan kunniamarssiteeman. Marssin esitti päivän musiikkiosuudesta vas-tannut palokuntasoittokunta laulu-solisteineen. Kantaesityksen jälkeen Heikkinen luovutti sävellyksen käyt-töoikeuksineen liitolle. Siitä alkaen liittokokous on aina aloitettu juhlalli-

Suomen Palopäällystöliitto juhlisti 75-vuotista taivaltaan suurella juhlalla ja juhlakokouksella syksyllä 2007. Juhlapuhujana oli isä Mitro, kokouksessa nimettiin kunniapuheenjohtaja ja uudet kunniajäsenet sekä julkistettiin liiton 75-vuotishistoriikki.

sesti kunniamarssilla.50 Vuoden 2007 juhlaa värittivät Isä Mitron juhlapuhe, historiallinen pukukavalkadi ja liiton yli 500-sivuisen 75-vuotishistoriikin julkistaminen.51

Juhlavuoden 2007 haluttiin muut-tavan myös Suomen Palopäällystölii-ton ulkoista imagoa. Liiton graafi sen ilmeen uudistaminen oli ensimmäi-nen askel uuteen suuntaan. Liitol-le valmisteltiin ensimmäistä kertaa graafi nen ohjeisto. Se näkyi selvim-min liiton logon tekstiosuuden ja lo-makkeiden uudistuksissa. Muutos al-koi näkyä pikkuhiljaa myös liiton eri tuotteissa. Uutta linjaa noudatti myös uudistunut Palopäällystö-jäsenlehti.52

22

Syysliittokokous 2012 sai Suomen Pa-lopäällystöliiton 80-vuotisjuhlan sta-tuksen. Koska edellisestä suuresta juh-lasta oli kulunut vain viisi vuotta, päätettiin keskittyä yhteen juhlaan.53 Avauspuheenvuorossaan puheenjoh-taja Vesa Parkko toi esille liiton ja sen jäsenten välisen kehittyneen vuoropu-helun. Liitto eli ajassa, oli henkilöjoh-tamisen suunnannäyttäjä ja mukautu-nut toimintaympäristön muutokseen. Jäsenmääräkin oli positiivisessa kas-vussa. Yhtenä merkkipaaluna Parkko nosti esille uudet toimitilat ja alan järjestöjen tiivistyneen yhteistyön. Tu-levaisuuden haasteita olivat jäsenistön saaminen aktiivisesti mukaan liiton toimintaan.54

Vuoden 2013 syysliittokokouksen järjestelyissä sattui pieni kömmähdys, kun se päätettiin pitää marraskuussa. Myöhemmin huomattiin, että sään-töjen mukaan kokous on pidettävä viimeistään lokakuussa. Liittokokous siirrettiin pikaisesti sääntöjen edel-

75-juhlavuoden logo.

Vuonna 2012 vietettiin liiton 80-vuotisjuhlavuotta. Suuria juhlia ei tällä kertaa vietetty, mutta syysliittokokous 2012 sai Suomen Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlan statuksen. Liit-to sai myös merkkivuoden juhlalogon.

Suomen Palopäällystöliitto juhli 80-vuotista taivaltaan ko-toisin ja pohjoismaisin tulevaisuuspohdinnoin Vierumäellä 18. ja 19. lokakuuta pidetyssä tilaisuudessa. Valtiovallan on-nittelut juhlivalle järjestölle toi sisäministeri Päivi Räsänen.

23

Leevi Ranne ja Ilpo Tolonen sekä sih-teeriksi Ari Keijonen. Vaalitoimikunta esitti, että jaoston johtokunnan pu-heenjohtaja valittaisiin jaoston ehdok-kaaksi liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi aiottu vara-puheenjohtaja tai muu vastuuhenki-lö.58 Vuoden 2015 kevätliittokokouk-sessa puheenjohtaja saattoi todeta uusien sääntöjen tulleen kokonaisuu-dessaan käyttöön. Sääntöjen toimeen-pano näkyi selvimmin uudistuneessa luottamushenkilökaartissa. Puheen-johtaja toivoi sääntöjen edistävän liiton uudistumista ja kykyä vastata jäsenistön tarpeisiin. Erityisen huo-mion puheenjohtaja Sainio kohdisti liiton vaikuttamistyöhön, johon jäse-nistön osaaminen toivottiin saatavan entistä paremmin koko alan käyttöön. Asiantuntijuuden saamista yhteiseen käyttöön haluttiin edistää liiton teet-tämän osaamiskartoituksen avulla.59 Koulutuksiin osallistujia oli odotettua enemmän. Liiton palveluille oli kysyn-tää. Tulevaisuuden haasteet liittyivät pelastustoimen uudistushankkeeseen osana maakunta- ja sote-uudistusta. Liitto on paitsi asiantuntijatoimintan-sa keinoin mukana vaikuttamassa uu-distukseen myös mm. verkkoluennoin viestimässä hankkeen etenemisestä.60

lyttämään ajankohtaan, ja kokous pidettiin operatiivisten ja vapaaeh-toishenkilöstön opintopäivien yhte-ydessä Hämeenlinnassa.55 Kokous sattui muutenkin mielenkiintoiseen ajankohtaan. Avauspuheenvuoros-saan puheenjohtaja Sainio toi esille uunituoreet sisäministeriön kunta- ja valtiontaloutta koskevat säästöesityk-set. Liiton toiminnan osalta Sainio totesi, että kansainvälisyys ja verkos-toituminen olivat nostamassa päätään ja ne ovat jatkossa liiton ja koko pe-lastustoimen menestymisen edellytyk-siä.56 Syysliittokokous lokakuussa 2014 Oulussa oli lähimenneisyyden tärkein. Liiton uudet säännöt astuivat lopul-lisesti voimaan. Sääntöjen voimaan-tulo näkyi konkreettisesti luottamus-henkilövalinnoissa, jotka tehtiin nyt puhtaalta pöydältä. Koko liittohalli-tus oli valittava uudelleen, ja kaikki luottamushenkilöt valittiin sääntöuu-distuksen mukaisen rotaation aikaan-saamiseksi. Tästä kokouksesta alkoivat luottamushenkilöiden ensimmäiset kolmivuotiskaudet. Puheenjohtaja va-littiin ensimmäistä kertaa kolmeksi vuodeksi eli vuoden 2017 syysliitto-kokoukseen saakka.57 Liittohallitus asetti kokouksessaan 6.5.2014 vaalitoimikunnan valmiste-lemaan ehdokasasettelua luottamus-henkilöiden valitsemiseksi syysliit-tokokouksessa 2014. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Markku Haranne, jäseniksi Mika Haverinen,

24

Suomen Palopäällystöliiton päätöksiä tekevä ja toimeenpaneva elin on liit-tohallitus, jossa on puheenjohtajan li-säksi kuusi varsinaista jäsentä. Puheen-johtajaa lukuun ottamatta jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajä-sen. Syysliittokokous valitsee jäsenet ja varajäsenet niin, että jokaisesta jaos-tosta on valittu yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen.61 Liittohallitus va-litsee kaksi varapuheenjohtajaa järjes-täytymiskokouksessaan, joka on ollut pääsääntöisesti vuoden ensimmäinen kokous. Varapuheenjohtajat on valittu vuodeksi kerrallaan. Liittohallituksen sihteerinä on toiminut toiminnanjoh-taja.62 Suomen Palopäällystöliiton orga-nisaatioon merkittävästi vaikuttaneet säännöt astuivat voimaan vuoden 2005 alusta, ja niiden mukainen uusi orga-nisaatio aloitti toimintansa keväällä 2005. Jaostojen toiminnan tarkoitus-ta täsmennettiin: 1) Ne ovat toimin-nallisia, koulutusta ja muuta alaansa kuuluvia tilaisuuksia järjestäviä toimi-elimiä sekä oman alansa asiantuntijoi-ta ja kehittäjiä, 2) ne ovat ”kotipesiä”, jotka ehdottavat edustajansa liittohal-litukseen. Aikaisemman virkataustaan perustuvan jaostorakenteen tilalle tuli kuusi toimialaperusteista jaostoa: 1) Hallinto, 2) Onnettomuuksien ehkäi-sy, 3) Palokuntien vapaaehtoistoimin-ta, 4) Pelastustoiminta, 5) Väestön-suojelu ja 6) Yritysturvallisuus.63 Parin

vuoden kokemusten jälkeen muutok-sen arvioitiin näkyneen liiton toimin-nassa piristysruiskeena ja jäsenmäärän kasvuna.64 Jaostorakenne joutui uudelleen arvioinnin kohteeksi vuonna 2008 käynnistyneen sääntöuudistuksen yh-teydessä. Jaostojen toimintaperiaat-teet haluttiin kuitenkin säilyttää en-tisellään. Samalla tavalla rakennetta arvioi vuonna 2012 juuri tehtäväänsä valittu uusi puheenjohtaja Jari Sainio: ”Organisaatiomuutos oli välttämätön alueellisen pelastustoimen muutoksen myötä. Onnistumista voidaan arvioida monella mittarilla, mutta ainakin jä-senmäärän kasvu kertoo mieluummin onnistumisesta kuin epäonnistumises-ta. Jaostorakenne ei ole itseisarvo, vaan ’työkalu’ tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintaympäristön muuttuessa on myös järjestörakennetta syytä tarkas-tella. Ensihoidon järjestämisvastuun muuttuminen ja sen seuraukset on syytä ottaa huomioon, kun kehitäm-me tulevaisuuden toimintaamme.”65

Liittohallitus ja jaostot valmistelevat, päättävät, toimeenpanevat ja ohjaavat

25

Suomen Palopäällystöliitolla on ol-lut kuluneen vuosikymmenen aikana (2007–2016) kolme puheenjohtajaa. Liittohallituksen puheenjohtajaksi oli valittu syysliittokokouksessa 2006 Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Liiton silloisten sään-töjen mukaan puheenjohtajakausia ei ollut rajoitettu. Perinteeksi näyttää kuitenkin tulleen Juvakosken pitkän kauden jälkeen, että puheenjohtajat heiluttivat nuijaa enintään kaksi kah-den vuoden kautta. Vänskä teki kui-tenkin poikkeuksen ilmoittaessaan jo syksyllä 2008, että hän ei ole enää käy-tettävissä seuraavalle kaudelle. Syksyn 2008 liittokokouksen tehtävänä oli löytää uusi puheenjohtaja. Vaalivalio-

kunta päätti esittää uudeksi puheen-johtajaksi Kymenlaakson pelastus-johtaja Vesa Parkkoa.66 Liittokokous yhtyi vaalivaliokunnan ehdotukseen. Suomen Palopäällystöliitto sai uudeksi puheenjohtajakseen seuraavaksi kah-den vuoden kaudeksi pelastusjohtaja Vesa Parkon.67 Syksyllä 2010, kun Vesa Parkon ensimmäinen kaksivuotiskausi oli päättymässä, puheenjohtajan valinta oli helppo. Parkko oli valmis jatka-maan toisenkin kauden. Liittokoko-uksella oli helppo tehtävä vahvistaa valinta seuraavaksi kahdeksi vuodek-si.68 Mutta syksyllä 2012 oltiin taas uudessa tilanteessa: Parkon toinen kausi oli päättymässä. Hän oli ilmoit-

Nuijan varressa – uuden vuosituhannen puheenjohtajat

Pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Puheenjohtaja 2006–2008. Pelastusjohtaja Vesa Parkko. Puheenjohtaja 2008–2012.

26

tanut jo elokuussa 2012 luopuvansa puheenjohtajan tehtävästä tulevassa liittokokouksessa. Liittohallituksen kokouksessaan 18.5.2012 asettama vaalivaliokunta valmisteli taas kerran puheenjohtajavaihdosta.69 Liittokokous valitsi vaalivaliokun-nan esityksen mukaisesti pelastusjoh-taja Jari Sainion liittohallituksen pu-heenjohtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Sainio asetti tavoitteekseen liiton sääntöjen uudistamisen ja orga-nisaatiorakenteen uudelleen arvioin-nin.70 Liittohallitus asetti kokouksessaan 6.5.2014 vaalitoimikunnan valmiste-lemaan ehdokasasettelua luottamus-henkilöiden valitsemiseksi syysliitto-kokouksessa 2014 uusien sääntöjen edellyttämällä tavalla. Vaalivaliokunta ehdotti, että liiton puheenjohtajaksi valittaisiin seuraavaksi kolmivuotis-kaudeksi pelastusjohtaja Jari Sainio. Valinta oli yksimielinen, ja Sainio sai

Pelastusjohtaja Jari Sainio. Puheenjohtaja 2012–.

vahvan mandaatin tehtävälleen vuo-den 2017 loppuun saakka.71

Toimistopalvelujen keskus

Suomen Palopäällystöliitolla on ol-lut oma toimisto, toiminnanjohtaja ja muu tarvittava henkilöstö pysy-västi vuodesta 1964 alkaen. Toimis-to hoitaa järjestön juoksevat asiat, suunnittelee ja toteuttaa koulutusta, haistelee ympäristön tarpeita ja val-mistelee luottamuselimille asioita pää-tettäväksi. Toimisto luo edellytyksiä ja toteuttaa liiton hallinnon päätöksiä.

Se huolehtii jäsenpalveluista, järjes-tötoiminnoista, huomionosoituskäy-tännöistä, tiedotuksesta, julkaisutoi-minnasta, yhteistyöstä ja neuvonnasta, asiantuntijatoiminasta, hankkeiden koordinoinnista, työryhmätoiminnas-ta ja lausuntojen valmistelusta.72 Toi-miston henkilökunnan määrä on py-ritty pitämään tarkoituksenmukaisena. Päätoimisen henkilökunnan määrä on

27

viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintunut nykyiseen kahdeksaan työntekijään.73 Toiminnanjohtajan tehtävänä on johtaa liiton toimintaa niin, että ase-tetut tavoitteet saavutetaan, ja toimia henkilökunnan esimiehenä.74 Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohta-jaksi kutsuttiin vuonna 2003 fi losofi -an maisteri Ari Keijonen,75 joka joutui ensi töikseen ratkomaan kahta liiton toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa. Ensimmäinen niistä oli talouden tasapainottaminen ja toinen sääntöuudistuksen ja siihen liittyvän uuden toimintaorganisaation toteut-taminen. Säännöt antoivat toimin-nanjohtajalle aikaisempaa suurempia mahdollisuuksia henkilöstörakenteen

sovittamiseen toimintaan ja resurssien rationaaliseen kohdentamiseen vai-keassa taloudellisessa ja yhteiskunnal-lisessa tilanteessa. Uuden toiminnanjohtajan ensim-mäinen vuosikymmen oli lopuillaan vuonna 2012. Ari Keijosen toiminnan välitilinpäätöksenä on nähtävä liitto-hallituksen päätös, kun se totesi liiton saavuttaneen Keijosen johtamana ase-tetut toiminnalliset tavoitteet ja talous oli saatu tasapainoon. Keijosen ansios-ta liiton nähtiin kehittäneen toiminta-tapojaan ja -muotojaan, ja liiton tun-nettuus ja yhteistoimintahakuisuus oli lisääntynyt. Liiton henkilöstön sitou-tuneisuus oli myös lisääntynyt.76 Nykyisestä henkilökunnasta pi-simmän työuran liiton palveluksessa

Toimiston urheileva henkilökunta: koulutuspäällikkö Sami Kerman, koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, koulutusjohtaja Tomi Timonen, koulutuskoordinaattori Henriika Majoniemi ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

28

on tehnyt koulutussihteeri Henriikka Majoniemi, joka aloitti työn liitossa heinäkuussa 1997. Majoniemen ni-mike muutettiin helmikuussa 2016 koulutuskoordinaattoriksi. Tehtävän myötä hän on ottanut aikaisempaa enemmän vastuuta myös viestinnästä, kilpailutoiminnasta ja palopäällikkö-seminaareista. Lisäksi hänen toimen-kuvaansa kuuluvat koulutustapah-tumien hallinnolliset ja käytännön järjestelyt sekä markkinointi, Palopääl-lystöpäivien näyttelytoiminnan koor-dinointi, kokous- ja matkajärjestelyt sekä koulutustilaisuuksien taloushal-linto.77 Toimistosihteeri Pirita Ranck tuli liiton palvelukseen helmikuussa 2000. Sittemmin jäsen- ja myyntisih-teeriksi nimitetyn Pirita Ranckin rooli on ollut keskeinen jäsen-, myynti- ja toimistopalvelujen kehittämisessä ja hoitamisessa.78 Toiminnanjohtaja Ari Keijonen kutsuttiin Suomen Palo-

päällystöliiton toiminnanjohtajaksi vuonna 2003.

Koulutuspäällikkö, koulutussihteeri vai koulutussuunnittelija

Suomen Palopäällystöliiton keskeisim-mäksi tehtäväksi on noussut koulutus. Siihen on panostettu aktiivisesti vii-meksi kuluneen vuosikymmenen ai-kana. Henkilökunnan työpanoksesta yli puolet kohdistuu koulutukseen.79 Koulutuksesta vastaavan ja sitä kehit-tävien resurssien järjestely oli 2000-luvun ensimmäisinä vuosina tärkeä tehtävä, joka näkyi toisaalta monenlai-sina muutoksina ja lopulta henkilös-tön roolien vakiintumisena. Jatkuvuu-

den takasi koulutussihteeri Henriikka Majoniemi. Koulutuspäällikkö Jukka Rämä aloitti liiton koulutustehtävissä joulu-kuussa 2005. Tulitöiden kurssinjohta-jakoulutuksista vastannut Rämä siir-tyi uusien turvallisuusalan haasteiden pariin Securitasille keväällä 2010.80 Rämän tilalle koulutuspäälliköksi tuli Petri Lindh lokakuussa 2010.81 Syksyllä 2006 liiton palvelukseen tuli koulutuspäälliköksi Tomi Timonen.82

29

Timosen tehtäväkuvaa muutettiin elokuussa 2008, kun hänen nimik-keensä muutettiin koulutusjohtajaksi. Timosen tehtäväksi tuli vastata liiton koulutustoiminnan ja riskienhallinta-palveluiden johtamisesta. Tarve muu-toksille lähti koulutustoiminnan ja riskienhallintapalveluiden kokonais-valtaisesta kehittämis- ja johtamistar-peesta.83 Koulutusjohtajan rooli niin resurssien kuin toimintojen suunnit-telusta vastaavana tuli näkymään seu-raavina vuosina. Koulutusorganisaatiossa tehtiin

muutoksia syksyllä 2007, kun mää-räaikaisissa työsuhteissa kesästä 2006 alkaen koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaneen Mika Häkkisen työsuhde vakinaistettiin elokuun 2007 alusta alkaen. Häkkisen tehtävänimike muu-tettiin samantien koulutuspäälliköksi itsenäisten ja vastuullisten päällikkö-tasoisten tehtävien vuoksi. Häkkisen pääasiallisena tehtävänä oli liiton oma-rahoitteisen toiminnan kehittäminen sekä osallistuminen pelastusalan kou-lutuksen suunnitteluun ja kehittämi-seen.84

Suomen Palopäällystöliiton osaava koulutushenkilökuntaa vuonna 2012. Kuvassa vasemmalta Petri Lindh, Pasi Uurasmaa, Veera Heinonen, Janne Leinonen, Tomi Timonen, Sami Häkkinen ja Henriikka Majoniemi.

30

Mika Häkkisen siirryttyä riskienhal-linnan asiantuntijaksi Helsingin kau-pungin palvelukseen liitto haki uutta koulutuspäällikköä. Tehtävään valit-tiin insinööri (AMK) Jari Martikai-nen, joka siirtyi liittoon Meriturvan palokouluttajan tehtävästä. Uudessa tehtävässään Martikainen aloitti tam-mikuussa 2009.85 Ura Palopäällys-töliitossa jäi lyhyeksi, sillä hän siirtyi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palve-lukseen jo vuonna 2010.86 Martikaisen tilalle palkattiin kou-lutuspalomestariksi insinööri (AMK) Ari Mattila. Mattila aloitti liiton pal-veluksessa helmikuussa 2010. Tehtä-vänimike oli uusi. Mattilan tehtäviin kuului erityisesti pelastustoimintaan liittyvän koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Lisäksi hän oli mukana muissa liiton koulutus- ja kilpailuti-laisuuksien järjestelyissä. Mattila hoi-ti koulutustehtäviä määräaikaisilla sopimuksilla vuoden 2012 loppuun saakka.87 Uudeksi koulutuspäällikök-si Mattilan tilalle tuli elokuussa 2012 Pasi Uurasmaa, joka siirtyi liittoon SPEKin koulutuspäällikön tehtävästä. Uurasmaan vastuualueeseen on kuu-lunut mm. pelastustoimen koulutus mukaan lukien ensihoitopalvelut.88 Vuonna 2011 toimistoon palkat-tiin määräaikaiseksi koulutus- ja vies-tintäkoordinaattoriksi turvallisuusalan tradenomi (AMK) Veera Jämsén (en-tinen Heinonen).89 Hänen päätehtä-vinään olivat ajankohtaisviestinnästä huolehtiminen, koulutus- ja konsul-

tointipalvelujen kehittäminen, myyn-nin ja markkinoinnin kehittäminen sekä Paloturvallisuuden puolesta -mer-kin valmistelu. Hänen työsuhteensa muutettiin vakinaiseksi tammikuussa 2013 ja hänestä tuli koulutuspäällikkö vuoden 2015 alussa.90 Jämsén siirtyi vuoden 2015 lopussa turvallisuusasi-antuntijaksi Finrail Oy:öön. Tilalle palkattiin tammikuun 2016 alusta Camilla Volanen.91

Koulutuksen lisäksi kehittämis-asiat ovat olleet liiton uudessa toi-mintamallissa tärkeä tehtäväalue. Siksi toiminnanjohtaja näki tarpeel-liseksi henkilöstöresurssien painot-tamisen kehittämistehtäviin. Kehit-tämispäällikkö Sami Kerman (ent. Häkkinen) tuli liiton palvelukseen helmikuun alussa 2009 aluksi määrä-aikaisiin työsuhteisiin maaliskuuhun 2013 saakka.92 Kermanin kanssa teh-tiin toistaiseksi voimassa oleva työso-pimus huhtikuun 2014 alusta alka-en.93 Vuosien varrella liiton palveluk-sessa on ollut joukko määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita valmis-telemassa opinnäytetöitä, jotka ovat palvelleet myös liiton tarkoitusperää tai tavoitteita. ICT-kehityspäällikkönä toimi noin kahden vuoden ajan Janne Leinonen. Opinnäytetyötä VAARA-tiedotteiden kehittämisestä pelastus-laitosten kokemusten perusteella val-misteli hanketyöntekijänä sittemmin Ylelle meteorologiksi mennyt Kerttu Kotakorpi. Liiton toimisto on työl-

31

Suomen Palopäällystöliitto siirtyi koti-konttoreista omaan toimistoon vuon-na 1964, kun liitto sai käyttöönsä yhden huoneen Suomen Palontorjun-taliiton (nyk. SPEK) tiloista Iso Roo-bertinkatu 7 A:sta. Tilanne helpottui entisestään, kun liittohallitus päätti toukokuussa 1974 hankkia oman huo-neiston Annankatu 3 A:ssa sijainneesta talosta. Sieltä päädyttiin Kasarmikatu 1 D:n toimistoon vuonna 1987.95 Liiton toiminnan ja henkilökunnan kasvun seurauksena 115 m2:n toimis-totila kävi ahtaaksi ja epätarkoituksen-mukaiseksi 2000-luvun alkupuolella. Joka neliö täyttyi ja kokoustilaa oli vähän. Pääkaupunkiseudulla toimivi-en pelastusalan järjestöjen toimitila-kysymystä oli pyöritelty pitkään. Kun sitten vuonna 2008 selvisi, että ajatus yhteisistä toimitiloista jäi toteuttamat-ta, Palopäällystöliitto päätti etsiä omat toimistotilat.96

Pitkäaikainen haave sopivista toi-mitiloista alkoi toteutua 2000-luvun

ensimmäisen vuosikymmen lopulla.97 Esille nousi uusvanha osoite Isolla Ro-bertinkadulla. Suomen Palontorjunta-liiton tilat olivat jääneet SPEKin omai-suudeksi vuonna 1993. Neuvotteluja käytiin, rahoitusmahdollisuuksia sel-vitettiin. Palaset loksahtivat kohdilleen ja paluu juurille oli edessä marraskuus-sa 2009.98 Liittohallitus päätti keväällä 2009 monien neuvottelujen jälkeen ostaa toimistohuoneiston Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä Asunto Oy Helsingin Fasaanilinnasta.99 Liitto palasi siis juurilleen Isolle Roobertin-kadulle, jossa se oli toiminut 1960- ja 1970-luvuilla.100

Uuden toimiston rahoitus oli mo-nimutkaista. Palosuojelurahastolla oli keskeinen rooli järjestelyissä, joi-den lähtökohtana oli se, että rahasto myöntäisi hankintaan 400 000 euron avustuksen. Palosuojelurahaston avus-tuspäätökseen liittyi muutamia ehtoja. SPEKillä oli entisen Suomen Palon-torjuntaliiton jäljiltä tila, joka ei enää

listänyt myös harjoittelijoita ja tur-vallisuusalan opiskelijoita kesätöihin. Jesse-Joonas Mikkonen teki työtur-vallisuusaineiston hankkeena keväästä 2015 alkuvuoteen 2016. Harjoitteli-joina ovat toimineet mm. Camilla Vo-lanen, Anna Tuomainen, Hanna Karp-pelin ja Sanna Maaranen.94

TV:stä tuttu meteorologi Kerttu Kotakorpi työskenteli Suo-men Palopäällystöliiton Vaara-projektin työntekijänä ke-väästä 2015 vuoden 2016 alkupuolelle.

Toimisto muuttaa uusiin tiloihin

32

ollut pelastusalan järjestön käytössä eikä vastannut enää avustusten edelly-tyksiä. Rahasto myönsi SPEKille luvan myydä huoneisto Palopäällystöliitolle ilman, että SPEKille syntyi takaisin-maksuvelvoitetta aikoinaan myönne-tystä avustuksesta.101 Kasarmikadun tiloista oli uudessa tilanteessa päästävä eroon. Uusi toi-mistohuoneisto voitiin hankkia vain siinä tapauksessa, että vanha saatiin myydyksi.102 Myynti käynnistettiin ke-

Suomen Palopäällystöliiton sydän oli vuodesta 1987 alkaen Kasarmikadun toimisto.

sällä 2008 ja puheenjohtaja ja toimin-nanjohtaja valtuutettiin hyväksymään mahdollinen ostotarjous.103 Lopulta Svenska Litteratursällskapet i Finland rf teki hyväksyttävän ostotarjouk-sen. Liiton uusi toimisto ei ollut vielä muuttovalmis, minkä vuoksi liitto jäi entiseen huoneistoonsa vuokralaiseksi syys- ja lokakuun 2009 ajaksi. Liitolla oli Helsingin Neitsytpolulla myös au-tohalliosake, joka myytiin tarpeetto-mana.104

33

Tilat kävivät ahtaiksi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja vuonna 2008 aloitettiin uusien tilojen haku. Kuvassa Ari Keijonen ja Tomi Timonen.

Uudet tilat löytyivät osoitteesta Iso Roobertinkatu 7:ssä sijaitsevasta arvotalosta, jonka tarina ulottuu autonomian ajalle 1800-luvun lopulle.

34

Jäsentiedotus

Palopäällystöliiton tärkein tiedotuska-nava on Palopäällystö-jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tavoitteena on kertoa liiton toimin-nasta ja tapahtumista ja laajemminkin pelastustoimesta. Oman lehden mer-kitystä arvioitiin 1990-luvun lopulla. Lehti nähtiin tärkeänä, se oli vakiin-nuttanut asemansa, eikä se kilpaillut muiden alan lehtien kanssa. Lehteä tuli kuitenkin kehittää entistä parem-min jäsenkuntaa palvelevaksi. Lähtö-kohtana kehittämiselle oli merkityk-sen korostaminen sisäisen tiedotuksen välineenä.106 Palopäällystö on ollut perinteiseen tapaan paperilehti, mutta vuodesta 2015 alkaen se on ilmestynyt

myös sähköisenä versiona. Sähköposti ja kehittyvät nettisivut ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana tärkeä tiedonvälittäjä ajan-kohtaisissa asioissa.107 Vuosituhannen alussa liiton käytössä oli vain yksi säh-köpostiosoite. Uusi toiminnanjohtaja korjasi puutteen pikimmiten ja vuo-den 2003 aikana jokaisella työnteki-jällä oli oma osoite.108 Nettisivut ovat nykyaikaa. Pa-lopäällystöliiton nettisivut olivat jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikym-menellä jäsenistön ja sidosryhmien ahkerassa käytössä. Kävijöitä sivuilla oli keskimäärin yli 3000 kuukaudessa ja sivujen latauksia tehtiin yli 15.000.

Uusi toimisto sai peruskorjauksessa modernin asun ja toimivat tilat. Kuvassa Tanskan palopäällytöliiton johto tutustumassa liiton toimintaan.

35

Suomen Palopäällystöliiton tärkein tiedotuskanava on ollut Palopäällystö-lehti, jota on julkaistu vuodesta 2015 alkaen myös sähköisenä. Liiton nettisivut julkaistiin jo 2000-luvun alussa ja ne saivat uuden graafi sen ilmeen vuonna 2012. Nettisivujen merkitys tiedonvälityksessä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

36

Jaostojen asioista tiedottaminen oli ongelmallista ja sen toivottiin kehit-tyvän aikaisempaa tehokkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Siksi jokainen jaosto sai omat alasivunsa.109 Verkkosi-vut saivat uuden ilmeen juhlavuonna 2007. Sivuston ilme uudistettiin täy-sin ja verkkokaupan ja koulutuskalen-terin toimintaa parannettiin. Seuraava verkkosivu-uudistus julkaistiin kesä-kuun alussa 2012 ja viimeisin vuonna 2017.110

Viime vuosina on keskusteltu pal-jon pelastustoimen näkymisestä sosiaa-lisissa medioissa. Tärkeää on ollut hyö-dyntää pelastustoimen maan kattavan verkoston mahdollisuuksia ”sosiaali-seen kohtaamiseen”. Palopäällystöliitto käynnisti syksyllä 2011 Pelastustoimi sosiaalisissa medioissa -hankkeen, jonka tuloksia ja suosituksia alettiin odotella jo loppuvuonna 2011.111 Palosuojelu-rahasto myönsi avustuksen hankkeen kokonaiskustannuksiin. Hanke loi edellytykset välittömään vuorovaikut-teiseen viestintään sosiaalisissa medi-oissa onnettomuuksien ehkäisyn ja neuvonnan parantamiseksi.112

Kesällä 2012 hankkeessa saavu-

tettiin puolivälitavoite Facebookissa olevien pelastuslaitosten määrässä. Pelastuslaitosten määrän kasvu mah-dollisti lopulta pelastustoimen oman Facebook-sivuston julkaisun. Pääasial-linen tarkoitus on jakaa pelastuslaitos-ten ja muiden alan toimijoiden tuot-tamaa sisältöä. Sivusto lähti vauhdilla käyntiin, ja ensimmäisen päivän aika-na kerättiin lähes 500 kaveria tykkää-mään pelastustoimesta. Ensimmäisen puolivuoden aikana Facebook-hank-keessa keskityttiin kasvun tavoitteluun ja linjan etsimiseen. Kävijämäärät osoittivat sosiaalisen median uskomat-toman tavoittamiskyvyn. Päivitys poi-ki iltapäivälehtiuutisointeja ja perin-teisen median yhteydenottoja. Myös sosiaalisen median paras ominaisuus, vuorovaikutteisuus, nousi hyvin esil-le.113 Palopäällystöliiton omat Facebook-sivut julkaistiin heti hankkeen alussa. Liitto on panostanut Facebook-sivui-hinsa ja niillä on yli nyt noin 3000 seuraajaa. Suosituimmat päivitykset tavoittavat kymmeniä tuhansia ihmi-siä, ja viikoittainkin liitto tavoittaa tu-hansia ja tuhansia käyttäjiä.114

Jäsenkyselyt osaksi onnistunutta järjestötyötä

Suomen Palopäällystöliiton jäsen-toiminnan yhdeksi keskeiseksi toi-mintamuodoksi ovat nousseet vii-meisen kymmenen vuoden aikana jäsenkyselyt. Niiden tavoitteena on

ollut kartoittaa jäsenten käsityksiä liitosta, koulutustarvetta, osaamis-ta ja asiantuntemusta. Keväällä 2008 toteutettiin ensimmäinen jäsenkyse-ly lähettämällä se kaikille sähköpos-

37

tinsa antaneille jäsenille. Lisäksi ky-selyyn oli mahdollista vastata liiton nettisivuilla. Tulos oli erinomainen. Kyselyyn vastasi 765 jäsentä (noin 40 % jäsenistöstä).115 Varsinaisia tren-dejä jäsenistön käsityksistä ja odo-tuksista ei ollut kyetty aikaisemmin hahmottamaan, vaan vallalla oli vain valistuneita arvauksia. Kyselyn tu-lokset olivat jäsenistön antama en-simmäinen virallinen koulutodistus tehdystä työstä. Todistuksen uskottiin ohjaavan myös toiminnan kehittä-mistä. Näin kattava vastausten määrä mahdollisti sen, että toiminnasta ja toiveista saadaan luotettavia tietoja. Yllättävää ei liene se, että tyypilli-nen jäsen oli mies. Naisten osuus oli kuitenkin kasvamassa. Jäsenistön tyy-pillisin ikäryhmä oli 36–50 vuotta. Tavanomaisin työnantaja oli pelastus-laitos, mutta yritykset olivat hyvänä kakkosena. Pelastustoimintaan liitty-vät tehtävät olivat ensisijaisia, vaikka onnettomuuksien ehkäisy ja hallin-nolliset tehtävät olivat myös jäsenis-tössä hyvin edustettuina. Perinteisen johtaja-, päällikkö- ja esimiesaseman rinnalle nousivat asiantuntijaroolissa olevat. Tutkimus osoitti selvästi, että lii-ton toiminta-ajatus, visio ja strategiset linjaukset tunnetaan keskinkertaises-ti, käytännön konkreettinen toiminta oli sen sijaan hyvin tunnettua. Liiton ydintehtäviksi katsottiin koulutus, asi-antuntijatoiminta, julkaisujen ja oppi-materiaalien tuottaminen sekä turval-

lisuusvaikuttaminen. Myös järjestötoiminta ja jäsen-palveluiden tuottaminen nousivat selkeiksi ydintehtäviksi. Vastaukset yllättivät positiivisesti, sillä kouluar-vosanaksi tuli melkein neljä asteikolla 2–5.116 Jäsenkyselyn jälkeen todettiin, että toiminnan arvioinnin on oltava jatkuvaa. Kysely on tehty tämän jäl-keen parin kolmen vuoden välein.117 Vuoden 2008 jäsenkyselyä arvio-tiin seuraavan kerran vuonna 2011 uuden jäsenkyselyn valmistelun yh-teydessä. Touko-kesäkuussa 2011 teh-tyyn kyselyyn vastasi noin 40 % jäse-nistöstä. Kyselyn ensimmäisessä osassa keskityttiin jäsenistön profi lointiin, toisessa osassa pyydettiin arvioimaan liiton toimintaa ja vaikuttavuutta sekä omaa osallistumista. Kolmannessa osassa tuli arvioida, mihin toimintaan ja millaisin painotuksin liiton oli jat-kossa osallistuttava.118 Kuten arvata saattaa, liitto oli vielä 2010-luvun alussakin miesvaltainen, vain 5 % jäsenistä on naisia. Ylivoi-maisesti suurin ikäryhmä olivat edel-leen 36–50-vuotiaat. Liiton jäsenmää-rän positiivisesta kehityksestä kertoo se, että vastanneista yli neljännes oli liittynyt jäseneksi viimeisen viiden vuoden aikana. Pysyvyydestä ja si-toutuneisuudesta kertoi taas se, että neljännes oli kuulunut liittoon yli 20 vuotta. Kokopäivätoimisia pelastus- ja turvallisuusalan ammattilaisia oli 70 % vastanneista. Suurimman osan työnantaja oli kuntien pelastustoimi.

38

Kyselyn perusteella oli pääteltävissä, että alan tutkinnon suorittaneet ha-keutuivat muuallekin kuin pelastustoi-meen.119 Erityisen myönteistä edelli-seen tutkimukseen verrattuna oli, että liiton tunnettuus jäsenistön keskuu-dessa ja jäsenistön käsitykset liitosta olivat parantuneet. Yhä useampi tunsi liiton strategiset linjaukset ja peräti yli 85 % koki koulutuksen liiton tärkeim-mäksi tehtäväksi.120 Seuraava jäsenkysely tehtiin jou-lukuussa 2013. Kyselyyn vastasi nyt noin 23 % jäsenistöstä. Vastaajien profi ili oli hyvin samankaltainen kuin aiempina vuosina. Yrityksissä työsken-televien vastaajien osuus oli laskenut

ja pelastuslaitoksissa työskentelevien osuus oli vastaavasti kasvanut. Asian-tuntijatehtäviä tekeviä oli enemmän kuin aikaisemmin ja operatiivista työ-tä tekevien määrä oli laskenut. Kaikilla osa-alueilla liiton toiminta tunnettiin nyt paremmin kuin kahta vuotta ai-kaisemmin. Liiton henkilökunnan vastuualueet, riskienhallintapalvelut ja kansainvälinen toiminta tarvitsivat vastausten perusteella lisänäkyvyyttä. Liiton tärkeimmiksi tehtäviksi nähtiin edelleen koulutus, julkaisujen ja oppi-materiaalien tuottaminen, asiantunti-jahankkeet, järjestötoiminta ja asian-tuntijalausunnot.121

25 Kostet 2007, 299.26 LH 5/2008 § 45/1. SpplA; Toimintakertomus 2008. SpplA.27 LH 5/2008 § 45/1. SpplA; LH 3/2009 § 29. SpplA; Toimintasuunnitelma 2009. SpplA; Toimintasuunnitelma 2010. SpplA; Toimintasuunnitelma 2009. SpplA; Toimintasuunnitelma 2010. SpplA.28 Toiminnanjohtaja Ari Keijosen sähköpostitiedoksianto 6.1.2017.29 Toimintasuunnitelma 2011; SpplA. Toimintasuunnitelma 2012. SpplA.30 Toimintasuunnitelma 2013. SpplA.31 LH 3/2013 § 34. SpplA; LH 4/2013 § 46. SpplA.32 LH 3/2013 § 34. SpplA; LH 4/2013 § 46. SpplA.33 LH 3/2013 § 34. SpplA; LH 4/2013 § 46. SpplA; SLK 2013 § 1. SpplA; Ylimääräinen LK 2013 § 5. SpplA.34 Toimintakertomus 2013. SpplA; Prh 37.377. PRH; SLK 2013 § 1. SpplA.35 Ylimääräinen LK 2013 § 5. SpplA.36 LH 3/2014 § 27. SpplA.37 LH 1/2014 § 8. SpplA; LH 1/2014 § 9. SpplA; SPPL_03_05012017a. SpplA.38 Palopäällystö 4/2013; Toiminnanjohtaja Ari Keijosen sähköpostitiedoksianto 6.1.2017.39 LH 1/2007 § 3/2. SpplA.40 Palopäällystö 3/2008.41 Palopäällystö 3/2008.42 Palopäällystö 3/2008.43 Toivainen 2009, 6-9; Palopäällystö 2/2009.44 Palopäällystö 1/2008.45 Palopäällystö 4/2008; Palopäällystö 2/2009.46 LH 1/2011 § 6. SpplA; Palopäällystö 2/2011.47 Palopäällystö 1/2011.48 LH 3/2011 § 31. SpplA.49 Säännöt 2004 ja 2014. SpplA.50 Palopäällystö 4/2007.51 Palopäällystö 4/2007.52 LH 2007 § 67. SpplA; Palopäällystö 1/2008.53 LH 3/2011 § 29. SpplA; SLK 2012 § 1. SpplA.54 LH 6/2011 § 67. SpplA; SLK 2012 § 1. SpplA; Palopäällystö 4/2012.55 LH 3/2013 § 32. SpplA.56 SLK 2013 § 1. SpplA.57 SLK 2014. SpplA.58 LH 6.5.2014. SpplA; SLK 2014 § 9. SpplA.59 KLK 2015 § 1. SpplA.

60 SLK 2016 § 1. SpplA.61 Suomen Palopäällystöliiton säännöt 2004. SpplA.62 Suomen Palopäällystöliitto ry:n säännöt 2005 § 11. Suomen Palopäällystöliitto ry. rekisteröintipäätös 24.5.2005. Rekisterinumero 37377. PRH.63 Kostet 2007, 299-301; Suomen Palopäällystöliitto ry:n säännöt 2005 § 4. Suomen Palopäällystöliitto ry. rekisteröintipäätös 24.5.2005. Rekisterinumero 37377. PRH.64 Palopäällystö 4/2007; Kostet 2007, 299-301.65 Palopäällystö 4/2012.66 LH 5/2008 § 45. SpplA.67 SLK 2008 § 1 ja § 9. SpplA.68 SLK 2010 § 9. SpplA.69 LH 5/2012 § 50/5. SpplA.70 SLK 2014 § 1. SpplA; SPPL_03_05012017a. SpplA.71 SLK 2014 § 8. SpplA; Haastattelu SPPL_03_05012017a. SpplA.72 Kostet 2007, 202-208.73 Toimintakertomus 2007. SpplA; Palopäällystö 1/2010.74 Säännöt 2005 § 18. SpplA.75 LH 14.10.2003 § 63. SpplA.; Kostet 2007, 76 LH 5/2012 § 52 3.77 LH 1/1999 § 11; SpplA; LH 1/2008 § 6. SpplA; Palopäällystö 1/2016.78 LH 2/2004 § 7. SpplA; LH 1/2008 § 6. SpplA; LH 2/2011 § 15. SpplA.79 Palopäällystö 1/2012.80 LH 8/06 § 80. SpplA; LH 1/2008 § 6. SpplA; Palopäällystö 3/2010.81 LH 2/2011 § 15. SpplA; Palopäällystö 4/2010.82 LH 5/06 § 53. SpplA; LH 1/2008 § 6. SpplA. 83 LH 4/2008 § 33. SpplA. 84 LH 4/2007 § 53. SpplA.85 LH 1/2009 § 5. SpplA.86 LH 1/2010 § 6. SpplA; Palopäällystö 4/2008.87 LH 1/11 § 6. SpplA; LH 2/11 § 15. SpplA; LH 2/2012 §9. SpplA; Palopäälystö 1/2010.88 Palopäällystö 1/2012.89 LH 5/2010 § 82/2. SpplA.90 LH 7/2012 § 73. SpplA.91 LH 5/2015 § 59/7. SpplA; LH 5/2015 § 59/5). SpplA; LH 1/2016 § 5. SpplA.92 LH 1/2013 § 6. SpplA; LH 1/09 § 6. SpplA; LH 2/2011 § 15. SpplA; LH 2/2012 § 9. SpplA.93 LH 1/2014 § 6. SpplA; LH 1/2015 § 6. SpplA; LH 1/2016 § 5. SpplA.94 LH 3/2011 § 32. SpplA; LH 2/2012 § 9. SpplA; LH 1/2013 § 6. SpplA.

39

95 Kostet 2007, 204-207.96 LH 7/2008 § 61. SpplA; Palopäällystö 4/2009; Haastattelu SPPL_03_05012017a. SpplA.97 Palopäällystö 4/2009.98 Palopäällystö 1/2010.99 LH 4/2009 § 38. SpplA; LH 4/2009 § 39. SpplA; LH 1/2010 § 13. SpplA.100 Palopäällystö 1/2010.101 LH 4/2009 § 38. SpplA; LH 5/2008 § 43. SpplA; LH 8/2008 § 70 liite 4. SpplA; LH 4/2009 §. SpplA. Palopäällystö 2/2009.102 LH 6/2008 § 54. SppL; LH 8/2008 70 § liite 4. SpplA.103 LH 6/2008 § 54. SpplA.104 LH 4/2009 § 37. SpplA; LH 5/2009 § 53. SpplA; Palopäällystö 3/2009.105 Kostet 2007, 431-433.106 LH 12.6.1999 § 64. SpplA; Ks. myös Kostet 2007, 431-433.107 Palopäällystö 3/2011.

108 Haastattelu SPPL_05_23012017a. SpplA.109 LH 2007 § 68. SpplA.110 Palopäällystö 2/2012.111 Palopäällystö 3/2011.112 LH 3/2011 § 32 2. SpplA.113 Palopäällystö 2/2012.114 Palopäällystö 4/2011.115 LH 4/2008 4. SpplA; Toimintakertomus 2011. SpplA; SPPL_05_23012017a. SpplA; SPPL_01_03012017a. SpplA.116 Palopäällystö 4/2008.117 Palopäällystö 4/2008; LH 3/2011 32 § 1. SpplA.118 LH 3/2011 32 § 1. SpplA.119 Palopäällystö 4/2011.120 Palopäällystö 4/2011; SPPL_05_23012017a SPPL. SpplA.121 LH 1/2014 § 10. SpplA.

40

TOIMINTAATURVALLISUUDEN

PUOLESTA

41

Suomen Palopäällystöliiton rooli pe-lastusalan lausunnonantajana on mer-kittävä. Viimeisen vuosikymmenen aikana liitto on osallistunut lukemat-tomien lausuntojen antamiseen mitä erilaisimmista lainsäädännöllisistä tai operatiivisista asioista. Tärkeimpiä vaikuttamisen paikkoja ovat olleet lainsäädännön uudistukset. Pelastus-toimen alueellinen organisointi ja hä-täkeskustoiminnan organisointi ovat olleet asioita, joissa liiton asiantunte-mus on ollut poikkeuksellisen mer-kittävä.122 Liittohallitus on käsitellyt vuosittain parikymmentä pelastus- ja turvallisuusalaa koskevaa lausunto-asiaa. Keskeisin lausuntoja pyytänyt taho on ollut sisäministeriön pelastus-osasto.123

Lausuntokäytäntöjen uudistami-nen, jäsenistön aktivoiminen ja tur-vallisuuspoliittinen vaikuttaminen on koettu liiton asiantuntijuuden näkökulmasta tärkeäksi. Lausunto-jen valmistelussa on haluttu osallistaa jäsenistöä mahdollisimman laajasti. Kentän asiantuntijuuden saamista koko liiton käyttöön on pyritty lisää-mään kehittämistilaisuuksia järjestä-mällä ja osaamista koskevilla kyselyil-lä.124 Lausuntojen valmistelussa nousi 2010-luvun alussa kysymys siitä, että kaikki lausuntopyynnöt eivät olleet

jaostojen johtokuntien lausuttavana. Aikaisempi käytäntö oli se, että liiton toimisto jakoi pyynnöt niille johto-kunnille, joiden toimialaa lausunto-pyynnöt olivat. Uudeksi käytännöksi otettiin, että sopiviksi arvioitujen koh-dentamisten lisäksi lausuntopyynnöt olivat myös liiton verkkosivuilla.Kai-killa johtokunnilla ja liiton jäsenillä oli mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen lausuntoon. Myös valmiit lausunnot ovat olleet nähtävillä liiton verkko-sivuilla.125 Mahdollisimman laajan asiantuntemuksen turvaamiseksi Pa-lopäällystöliitto käynnisti helmikuus-sa 2015 osaamiskartoituksen, jossa kysyttiin jäsenten osaamista ja haluk-kuutta osallistua asiantuntija- ja muu-hun toimintaan.126 Suomen Palopäällystöliiton roo-li lainsäädännön asiantuntijatehtä-vissä sai ansaittua kiitosta syksyllä 2010, kun liiton kunniapuheenjoh-taja Rainer Alho käytti liittokokouk-sessa puheenvuoron. Alho totesi, että alan toimijat ovat viimeisten vuosien aikana olleet laajassa toimintaympä-ristön muutoksessa. Muutos on ollut hallittu, ja suurista toiminnallisista ja taloudellisista haasteista huolimatta alaa on voitu kehittää. Alho onnitteli palopäällystöä ja liittoa tehtävien me-nestyksellisestä hoitamisesta ja totesi, että jatkossakin Palopäällystöliiton on

TOIMINTAA TURVALLISUUDEN PUOLESTA

Asiantuntija turvallisuuden puolesta

Pelastusalan asiantunteva lausunnonantaja

42

pidettävä yllä aktiivista toimintaa alan ja palopäällystön parhaaksi.127

Suomen Palopäällystöliitto on ol-lut monessa mukana asiantuntijana. Liiton nimeämiä asiantuntijoita on ollut lukuisissa työryhmissä, jois-ta monet ovat olleet sisäministeriön pelastusosaston asettamia. Liiton yhtenä tehtävänä on olla aktiivinen turvallisuuspoliittinen keskustelija. Turvallisuuspoliittisten kysymysten hoitamista varten liitolla oli Turval-lisuuspoliittinen valiokunta, jonka tehtävänä oli seurata yhteiskunnan tu-

Turvallisuuspolitiikkaa

levaisuustutkimuksen tuloksia, yleistä yhteiskunnallista turvallisuuskehitys-tä: kansallista turvallisuuspoliittista keskustelua sekä tukea liiton johtoa toimintalinjojen muodostamisessa.128 Päätös turvallisuuspoliittisesta va-liokunnasta kiteytyi liittohallituksen kehittämisseminaarissa elokuussa 2007. Valiokunnan käytännön työ käynnistyi vuoden 2008 kuluessa, kun liittohallitus oli asettanut vuoden 2007 lopulla sisäisen turvallisuuspo-liittisen valiokunnan toimikaudeksi 2008–2009. Valiokunnan puheenjoh-tajaksi nimettiin pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.129 Turvallisuuspoliitti-sen valiokunnan yhtenä tehtävänä oli

Kunniapuheenjohtaja, pelastuskomentaja evp. Rainer Alho piti vuoden 2010 syysliittokokouksessa kannustavan puheenvuo-ron, jossa hän onnitteli palopäällystöä ja liittoa tehtävien menestyksellisestä hoitamisesta ja totesi, että jatkossakin Palopääl-lystöliiton on pidettävä yllä aktiivista toimintaa alan ja palopäällystön parhaaksi.

43

valmistella liiton ohjauksessa turvalli-suuspoliittisia seminaareja keskimää-rin kerran vuodessa. Ensimmäinen tee-maseminaari ”Sisäisen turvallisuuden strategia – myrskyisä tulevaisuus?” jär-jestettiin Suomen Palopäällystöliiton kutsuseminaarina kesäkuussa 2008. Seminaariin osallistui sisäministeri Anne Holmlundin johdolla kolmisen-kymmentä pelastusalan vaikuttajaa.130 Turvallispoliittisen valiokunnan toiminta näyttää hiipuneen 2010-lu-vulle tultaessa. Valiokunta mainitaan vuoden 2013 toimintakertomuksessa, mutta ei sen jälkeen. Vuoden 2014 toimintasuunnitelman mukaan Tur-vallisuuspoliittinen valiokunta oli käynnistämässä toimintaansa uudel-leen ja järjestämässä turvallisuuspoliit-tisia vuorovaikutustilaisuuksia. Mutta toimintakertomuksen mukaan valio-kuntaa ei ole enää ollut. Valiokunnan viimeiseksi toimintavuodeksi näyttää jääneen vuosi 2013.131

Turvallisuusviestintä – turvallisuuden takuuTurvallisuusviestintä tuli 2010-luvun alusta alkaen tärkeäksi osaksi lii-ton turvallisuustoimintaa. Tur-vallisuusviestinnän keskeinen osa on ollut neuvonta ja valistus. Vuonna 2008 kokeiltiin ensim-mäistä kertaa valkokangasmai-nontaa, kun Finnkinon eloku-vateattereissa esitettiin näytösten alussa ”Älä leiki tulella” -valistusmai-nos. Sen näki yli 413.000 katsojaa, ja viesti jäi tutkimusten mukaan hyvin

katsojien mieleen. Valkokangasmai-nontaa toteutettiin toisen kerran vuo-denvaihteessa 2009–2010.132 Toinen tärkeä turvallisuusviestin-nän kampanja oli poistumisturvalli-suustarran testaus. Yhdessä Kymen-laakson pelastuslaitoksen ja SPEKin kanssa toteutetussa hankkeessa tarra jaettiin noin 30.000 kymenlaaksolai-seen kerrostalokotiin. Tarra sai hyvän vastaanoton, minkä vahvistaa myös vaikuttavuustutkimus. Moni pelastus-laitos kiinnostui vastaavasta tarra- ja toimintaohjehankkeesta omalla alueel-laan.133 Hankkeen keskeisin elementti oli kerrostaloasunnon ulko-oveen lii-mattava tarra, jonka tehtävänä oli ker-toa, että savuiseen rappukäytävään ei saa poistua.134

Nyt jo perinteisiä turvallisuusvies-tinnän tapahtumia ovat 112-päivä ja Nou Hätä -kampanja. 112-päivä sai alkunsa, kun liiton jäsen, viestipääl-likkö Lauri Lempinen esitti liitolle, voisiko se toimia aloitteellisena sisä-asiainministeriön suuntaan ko. päivän kehittämiseksi. Liiton esitys sai kanna-

Poistumistarrahankkeen keskeisin elementti oli kerrosta-loasunnon ulko-oveen liimattava tarra, joka kertoi, että savuiseen rappukäytävään ei saa poistua. Tarra jaettiin en-simmäisessä vaiheessa noin 30 000 kymenlaaksolaiseen ker-rostalokotiin, ja se sai hyvän vastaanoton.

44

tusta ja ensimmäistä valtakunnallista 112-päivää vietettiin 11.2.1997. 112 on turvallisuustoimijoiden kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa on haluttu kiinnittää ih-misten huomio tapaturmien ja vahin-kojen ennaltaehkäisyyn. 112-päivän vastuullinen toimija on nykyisin Hätä-keskuslaitos.135 Nou Hätä! -kampanja on taas kahdeksasluokkalaisille suun-nattu valtakunnallinen pelastustaito-

kampanja. Sen tarkoituksena on lisätä nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa valmiuksia toimia onnettomuustilanteissa oi-kein.136 Nou Hätä -kampanja korvasi osittain entisen palontorjuntaviikon. Liitto on ollut mukana sisäministeriön asettamassa ohjausryhmässä ja liiton rooliksi on vakiintunut viestintä pelas-tuslaitosten suuntaan.137

Palopäällystöliitto on tehnyt

Nou Hätä! -kampanja on koululaisille suunnattu pelastustaitokampanja, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa valmiuksia toimia onnettomuustilanteissa oikein.

45

Palopäällystöliitto järjesti maalis-kuussa 2005 ensimmäisen valtakun-nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusfoorumin, jossa jaettiin myös ensimmäinen valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon turvalli-suuspalkinto ja tunnustuspalkinnot. Foorumi ja turvallisuuspalkinto to-teutettiin Palopäällystöliiton aloit-teesta ja liiton vetämänä yhteistyö-nä, jossa mukana olivat sosiaali- ja terveysministeriö, lääninhallitukset sekä Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liitto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ja Uudenmaan Pelastusliitto, ja myöhemmin yhdessä turvallisuus-toimikunnan, aluehallintovirastojen

Turvallisuusfoorumit ja -palkinnot

ja alueellisten pelastusviranomaisten kanssa. Foorumin tarkoituksena on ollut ajankohtaisista aiheista tiedot-taminen, keskustelun ylläpitäminen alan turvallisuuteen vaikuttavista teki-jöistä ja käytännönläheisten toiminta-mallien kehittäminen.142 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuusfoorumi sai hyvää palau-tetta. Jo ensimmäisen foorumin val-mistelun yhteydessä todettiin, että myös muille aloille vastaava vuotuinen turvallisuusfoorumi ja turvallisuuspal-kinto olisivat tarpeellisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi ainakin ope-tusalan, kaupanalan sekä hotelli- ja ra-vintola-alan nähtiin tarvitsevan omat

turvallisuusviestinnässä aktiivis-ta yhteistyötä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Turvalli-suusviestintätyöryhmän kanssa sekä tuottanut koulutustilaisuuksia, mm. vuotuiset Turvallisuusviestinnän opin-topäivät. Turvallisuusviestintää varten tehtiin uusia materiaaleja, joista tär-kein oli Exit – Tie turvaan! -poistu-misturvallisuusvideo, joka on katsot-tavissa ja ladattavissa YouTubessa.138 Yksi osa turvallisuusviestintää on ollut sesonkiturvallisuusviestintä, jota on toteutettu yhdessä. Suomen Pelastus-alan Keskusjärjestön, pelastusliittojen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä muiden toimijoiden kanssa.139

Turvallisuusviestintä on ollut myös kansainvälistä toimintaa. Vuonna 2011 järjestettiin yhteistyössä FEU:n ja pelastuslaitosten turvallisuusviestin-tätyöryhmän kanssa kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Hel-singissä. Seminaaria pidettiin onnistu-neena ja osanottajien toive oli, että se saisi jatkoa.140 Seuraava kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari jär-jestettiinkin suunnitelman mukaisesti vuonna 2013 FEU:n, pohjoismaisten palopäällystöliittojen ja pelastuslai-tosten kumppanuusverkoston kanssa. Seminaarissa oli yli 90 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Vuonna 2015 se-minaari pidettiin Malmössä.141

46

turvallisuusfooruminsa ja palkinton-sa.143 Foorumin tulevaisuudennäkymät olivat hyvät ja tarve niiden järjestämi-seen nähtiin tärkeänä. Turvallisuus on koskettanut sosiaali- ja terveydenhuol-toa yhä enemmän alan rakenteellisten muutossuunnitelmien toteuduttua.144 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle jär-jestettiin myös alueellisia koulutus-tilaisuuksia, joiden teemana oli pa-loturvallisuus ja lainsäädännölliset muutokset. Alueellisia turvallisuusfoo-rumeita oli tarkoitus järjestää jokaisen aluehallintoviraston alueella. Niistä

toteutui vain kaksi, toinen Turussa ja toinen Hämeenlinnassa. Seminaarien näkökulma oli omatoiminen varau-tuminen, ja niissä tutustuttiin myös ajankohtaisiin onnettomuustilantei-siin ja niiden ratkaisuihin.145

Myös vuonna 2005 käynnistyneet opetusalan turvallisuusfoorumit ovat keränneet alusta alkaen laajan osallis-tujajoukon koulujen ja oppilaitoksien turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Foorumeissa on mahdollisuus saada tietoa opetusalan turvallisuuden tilasta ja haasteista sekä keinoista turvallisuus-osaamisen tuomiseksi osaksi koulujen

Opetusalan turvallisuuspalkinnon saajat vuonna 2016.

47

ja oppilaitosten laadukasta toimintaa. Sisäministeriön vuoden 2008 ehdo-tus sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi vuosille 2009–2011 tuki myös ope-tusalan turvallisuushaasteita ja antoi uudenlaisen perustan foorumeille. Foorumien tavoitteena on etsiä kei-noja turvallisuusosaamisen saamiseksi luontaiseksi osaksi koulujen ja op-pilaitosten laadukasta toimintaa.146 Opetusalan turvallisuusfoorumin jär-jestäjinä ovat Suomen Palopäällystölii-ton lisäksi olleet mm. Opetushallitus, aluehallintovirastot, Suomen Rehtorit ry, Pelastusopisto, Helsingin pelastus-

koulu ja SPEK. Opetusalan Ammatti-järjestö OAJ:n ja Kuntaliiton mukaan-tulo lisäsi foorumiin vaikuttavuutta.147 Opetusalan turvallisuusfoorumien tarvetta lisäsi 2000-luvun ensimmäi-sen vuosikymmenen lopulla sattuneet vakavat kouluampumiset. Opettajat, oppilaat ja oppilaitosten muu henki-lökunta ovat joutuneet yhä useammin kohtaamaan haasteellisia tilanteita.148 Opetusalan turvallisuusfoorumi va-kiintui 2010-luvun alussa noin sadan opetusalan ja pelastustoimen ammat-tilaisen turvallisuustapahtumaksi.149 Turvallisuusfoorumi on antanut lähes

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajat vuonna 2016.

48

joka kerta julkilausuman, jossa tuotiin esille vakava huoli koulujen ja oppilai-tosten henkilöstön turvallisuusosaami-sesta. Koulujen turvallisuusongelmat nostivat esiin opettajien turvallisuus-koulutuksen puutteet. Oppilaitos nähtiin opettajien, henkilökunnan ja oppilaiden työpaikkana, mikä edel-lytti, että kaikille taataan turvallinen paikka oppia ja työskennellä.150

Osittain foorumien innostamana ja Palopäällystöliiton aloitteesta ja tur-vallisuus- ja opetusalan ammattilaisen yhteistyön tuloksena syntyi Opinturv, joka oli koulutuskokonaisuus oppi-laitosten turvallisuusvastaaville. Kou-lutuksen tarkoituksena oli lisätä tie-toa oppilaitosten kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja riskienhallinnasta. Palopäällystöliitto toimi hankkeen veturina, joka koordinoi koulutuk-sen sisältöä ja aineiston tuottamista. Koulutusta varten avattiin opinturva.fi -verkkosivusto, jonka hallinnasta ja toteutuksesta vastasi Palopäällystöliit-to. Koulutus toteutettiin ensimmäisen kerran Opetushallituksen rahoittama-na täydennyskoulutuksena Turussa. Koulutuksen toteutti Turun AKK ja sitä koordinoi Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutus- ja kehittämispal-veluista vastaava Aducate.151 Sittem-min yhteistyöstä on luovuttu. Suomen Palopäällystöliitto järjesti yhteistyössä Matkailu- ja Ravintola-palvelut MaRa ry:n ja SPEKin kanssa ensimmäisen Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuusfoorumin vuonna

2006. Foorumin tavoitteena oli edes-auttaa matkailu- ja ravintolapalvelui-den turvallisuuskulttuurin kehittymis-tä pitämällä yllä turvallisuusaiheista keskustelua sekä mahdollistamalla eri toimijoiden keskinäinen vuorovaiku-tus ja verkostoituminen.152 Puolen vuosikymmenen arvio foo-rumien järjestämisestä ja niiden onnis-tumisesta oli positiivinen. Palopäällys-töliitto näki onnistuneensa hyvin eri alojen verkottumisessa, ja kohtaamiset saavuttivat asetetut tavoitteet. Myös palautteet niin pelastustoimen kuin ”siviilipuolenkin” osallistujilta olivat kannustavia. Erityisesti opetusalan turvallisuusfoorumien nähtiin vakiin-nuttaneen hyvin paikkansa. Mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä matkailu- ja ravintola-alan turval-lisuusfoorumit toimivat vaihtelevalla menestyksellä.153 Turvallisuuspalkinto myönnetään esimerkillisestä onnettomuuksien eh-käisytyöstä, tapahtumasta tai toimin-nasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toi-minnasta turvallisuuden kehittämi-seksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Opetusalan turval-lisuuspalkinto myönnetään koulul-le, oppilaitokselle tai alan yhteisölle. Kannustuspalkintoja voidaan myön-tää henkilöille, työryhmille, yrityksille tai yhteisöille. Palkitseminen tapah-tuu palkintolautakunnan päättämällä tavalla. Vapaamuotoiset palkitsemis-

49

Liikenneturvallisuutta ja autourheilua

Pahoin vahingoittuneista ajoneuvois-ta loukkaantuneiden pelastaminen on pelastajille vaativa tehtävä. Ajo-neuvojen nopea tekninen kehitys on vaatinut jatkuvaa oppimista ja koulut-tautumista. Tieliikennepelastamisessa uutta osaamista vaativat mm. raskaan kaluston erityispiirteet. Uusien auto-jen teknologia aiheuttaa erilaisia on-gelmia, minkä vuoksi pelastuslaitosten on hankittava uutta tietoa keinoista pelastamisajan lyhentämiseksi.158 Palopäällystöliitto perusti vuonna 2010 työryhmän tuottamaan koulu-tusmateriaalia liikennevälineistä pe-lastamisen opetusta varten. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota pelastustoi-minnan johtajille taktisia valmiuk-sia toimia liikenneonnettomuuksissa sekä tuottaa liikennevälineistä pelas-tamiseen liittyvää koulutusmateriaalia pelastajien kouluttamiseen. Hank-keeseen osallistui kaikkien liikenne-

muotojen edustajia ja pelastusväli-neiden maahantuoja.159 Koulutuksen tueksi Pelastusopisto julkaisi tieliiken-nepelastamisen oppikirjan.160 Palopäällystöliitto valmistautui omalta osaltaan toteuttamaan pe-lastuslaitoskohtaista kouluttajakou-lutusta. Liitto toteutti yhteistyössä Oslon pelastuslaitoksen ja Helsingin pelastuskoulun kanssa keväällä 2011 ketjuvetopelastamisen opintopäivät pelastusalan operatiivisissa tehtävissä toimiville. Ketjuveto on vanha pelas-tusmenetelmä, jota käytettiin ennen hydraulisia pelastusvälineitä. Mene-telmä oli otettu uudelleen käyttöön Norjassa ja osassa Ruotsia. Sen suurin hyöty on nopeudessa pelastettaessa puristuksissa olevia henkilöitä.161

Palopäällystöliitto sai keväällä 2012 Henry Fordin säätiöltä apurahan hankkeelle, jonka tarkoituksena oli tuottaa New Car Technology (NCT)

esitykset tehdään Suomen Palopääl-lystöliittoon, joka vie ne palkintolau-takunnan käsiteltäväksi.154 Opetusalan ensimmäinen turval-lisuuspalkinto ja kannustuspalkinnot luovutettiin turvallisuusfoorumissa maaliskuussa 2006.155 Matkailualan turvallisuuspalkinto perustettiin yhdessä Matkailu- ja Ra-vintolapalvelut MaRa ry:n, Finans-sialan Keskusliiton, SPEKin ja Tur-

vallisuusuutiset.fi -julkaisun kanssa vuonna 2008.156

Palopäällystöliitto on ollut muka-na yhteistyökumppanina Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden Finnish Security Awards -huomionosoitusten myöntämisessä, mm. Vuoden turval-lisuusviestijä ja Vuoden turvallinen asuinympäristö.157

50

Ketjuveto on vanha pelastusmenetelmä, jota käytettiin ennen hydraulisia pelastusvälineitä. Sen suurin hyöty on nopeudessa pelastettaessa puristuksissa olevia henkilöitä.

-koulutuskokonaisuus pelastustoimen henkilöstölle. Koulutuksen pääpaino oli onnettomuustilanteen taktisessa johtamisessa, työturvallisuudessa ja ajoneuvojen uudessa teknologiassa. Hankkeen puitteissa laadittiin kou-lutusmateriaali teoriaosuuteen sekä

tutustuttiin tieliikennepelastamisen viimeisimpään tekniikkaan. Koulu-tuksesta tuli pysyvä osa liiton täyden-nyskoulutusta.162 Luonteva jatko NCT-hankkeelle oli Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoima UATP-hanke (Uusi Au-

51

totekniikka Tutuksi Pelastustoimessa), joka alkoi syyskuussa 2013 ja kesti vuoden 2014 loppuun. Hankkeen päärahoittaja oli Palosuojelurahasto. Liiton toteuttaman koulutuskiertueen rahoitti Henry Ford -säätiö. Palopääl-lystöliiton edustajina UATP-hankkeen ohjausryhmässä olivat Pasi Uurasmaa ja vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta sekä varajäsenenä koulutusjohtaja Tomi Ti-monen.163

Tieliikenteen pelastuskoulutukses-ta kiinnostuivat myös moottoriurhei-lujärjestöt. Suomen Palopäällystöliitto ja AKK-Motorsport ry sopivat ke-väällä 2014 kilpa-ajoneuvosta pelas-tamisen koulutuksen järjestämisestä. Koulutusmateriaali herätti jo ennen sen julkistamista myös kansainvälistä mielenkiintoa. Kesällä 2014 pelastus-työkaluvalmistaja Weberrescue otti yhteyttä ja tarjosi paikkaa ralliauton ja koulutuspaketin esittelylle Rescue

Liikenneonnettomuudet ja pahoin vahingoittuneista ajoneuvoista loukkaantuneiden pelastaminen ovat vaativia tehtäviä. Nopea tekninen kehitys vaatii jatkuvaa oppimista, kouluttautumista ja harjoittelua.

52

Days -tapahtumaan, joka järjestetään vuosittain Saksassa.164

Rescue Days 2015 -tapahtumaan osallistuttiin suurin odotuksin. Ral-liauto oli outo ilmiö Rescue Days -tapahtumassa, ja se varasti osallistu-jien huomion. Moni totesi näkevänsä ralliauton ensi kertaa näin läheltä.165 Tapahtumapihalle oli edellisvuosi-en tapaan järjestetty haastavia rasteja ajoneuvosta pelastamiseen. Suomesta paikalla oli yhteensä 18 henkilöä.166

Kesällä 2016 autourheilutapahtu-mien ensivasteryhmien kouluttajat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat Neste Rally Finlandin yhteydessä Jy-väskylään. Kouluttajia kiinnosti eri-tyisesti WRC-autojen turvatekniikka. Seurue tutustui myös Neste Rally Fin-landin johtokeskukseen, jossa on tieto kaikkien ralliautojen sijainnista ja ti-lasta. Johtokeskuksesta ohjattiin myös järjestelyorganisaation omia ensihoi-to- ja pelastusyksikoita. Tapahtumaan

Konseptia esiteltiin lokakuussa 2016 Saksassa kansainvälisessä tieliikennepelastamisen koulutustapahtumassa Rescuedays 2015. Myös useissa muissa maissa oli kiinnostusta koulutusta kohtaan.

53

Kesällä 2016 autourheilutapahtumien ensivasteryhmien kouluttajat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat Neste Rally Finlan-din yhteydessä Jyväskylässä. Kouluttajia kiinnosti erityisesti WRC-autojen turvatekniikka.

osallistui kansainvälisen autourheilu-liiton (FIA) WRC-sarjan lääkintäde-legaatti, tohtori Jean Duby, jolle kou-luttajat esittelivät ralliauton katon ja turvakehikon poistamista. Duby jakoi jo samana iltana Facebook-sivullaan kuvaamaansa materiaalia. Koulutus-konsepti sai arvovaltaisen puolestapu-hujan. Konseptia esiteltiin lokakuussa 2016 Saksassa kansainvälisessä tielii-kennepelastamisen koulutustapah-tumassa. Myös useissa muissa maissa oli kiinnostusta koulutusta kohtaan; koulutusohjelma esiteltiin myös 2017 Neste Rally Finlandin yhteydessä.167

Rüdiger Knoll Weberrescuelta otti yhteyttä ja tarjosi suoma-laisille mahdollisuuden ralliauton ja koulutuspaketin esitte-lylle vuosittaisessa Rescue Days -tapahtumassa Saksassa.

54

Neste Rally Finland tapahtumaan osallistui myös kansainvälisen autourheiluliiton (FIA) WRC-sarjan lääkintädelegaatti tohto-ri Jean Duby, jolle esiteltiin ralliauton katon ja turvakehikon poistamista. Koulutuskonsepti sai arvovaltaisen puolestapuhujan.

Hankkeita turvallisuuden vuoksi

Paloturvallisuuden puolesta – tuotemerkki turvallisuuden takeenaPaloturvallisuuden puolesta -merk-ki voidaan myöntää tuotteille, jotka parantavat paloturvallisuutta tai ovat turvallisempia kuin muut vastaavat tuotteet. Ajatus turvallisuustuote-merkistä nousi esille 2000-luvun en-simmäisen vuosikymmenen lopulla, mutta vasta keväällä 2011 asia akti-voitui. Liiton toimintasuunnitelmaan kirjattiin ajatus Turvallisuutta edistävä tuote - yhteistyössä Suomen Palopääl-lystöliiton kanssa -merkki.168 Kulut-tajille sen arviotiin kertovan tuotteen täyttävän viranomaisvaatimukset ja

antavan lisäarvoa paloturvallisuuden tuntemukselle. Merkin tarkoitus on myös parantaa valmistajien imagoa ja lisätä tuotteiden luotettavuutta ja tun-nettavuutta. Merkille esitettiin useita nimivaih-toehtoja, joista parhaaksi valikoitui Paloturvallisuuden puolesta.169 Mer-kin kehittäminen ei edennyt kuiten-kaan suunnitelmien mukaan. Osittain se johtui siitä, että yhteistyökumppa-neita oli vaikea löytää. Finanssialan Keskusliitto ja sisäministeriön pelas-tusosasto eivät nimenneet edustajiaan asiantuntijaryhmään. SPEK ei edes vastannut pyyntöön ja Kaupan liiton

55

kannanotto viivästyi. Lanseeraami-sen suunniteltiin tapahtuvan Tampe-reen Turvallisuusmessuilla syyskuussa 2012.170 Merkin pilotointivaiheen arvioitiin kestävän kaksi vuotta. Sen aikana pyrittiin saamaan kokemuksia merkin käytöstä niin käyttöoikeuden saaneilta yrityksiltä kuin asiakkailta-kin.171

Toukokuussa 2013 voitiin lopul-ta uutisoida, että Paloturvallisuuden puolesta -merkki oli otettu ”koekäyt-

töön”. Tuotteen valmistajalla, maa-hantuojalla tai jälleenmyyjällä oli mahdollisuus hakea merkin käyttö-oikeutta esittämällä Palopäällystölii-tolle selvitykset tuotteen vaatimus-tenmukaisuuden täyttymisestä sekä perustelemalla, miten tuote lisää pa-loturvallisuutta. Merkin käyttöoikeus myönnettiin toukokuussa 2013 Fin-layson Pro -malliston pelastuspatjalle sekä SAFERA-liesivahdille. Pilotoin-tisopimukset allekirjoitettiin touko-kuussa 2013. Ennen allekirjoitusta liittohallitus vahvisti merkin säännöt, sopimusehdot ja myöntämisperus-teet.172 Syyskuussa 2014 merkin pi-lotointikäyttöoikeudet myönnettiin Peltaco-pelastautumishupulle ja Pelsu Pelastussuunnitelmalle. Merkki näkyi myös pilottituotteiden markkinoin-nissa, messuilla ja yritysten verkkosi-vuilla.173 Vuoden 2015 alusta alkaen Paloturvallisuuden puolesta -merkki voitiin myöntää myös muille kuin pi-lotointiin osallistuneille tuotteille.174 Kokemukset merkistä olivat positii-visia. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden tekemä markkinoin-titutkimus merkin tarpeellisuudesta

valmistui vuoden 2012 alussa. Sen mukaan 81,8 % vastaa-jista koki paloturvallisuutta osoittavan suositusmerkin tar-peelliseksi.175

Ajatus turvallisuustuotemerkistä nousi esille 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla ja aktivoitui kevääl-lä 2011, kun Palopäällystöliitto perusti Paloturvallisuuden puolesta” -merkin, joka otettiin pilotointikäyttöön vuonna 2013.

Paloturvallisuuden puolesta -merkin pilotointikäyttöoikeudet myönnettiin syksyllä 2014 Peltaco-pelastautumishupulle ja Pelsu Pelastussuunnitelmalle.

56

Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittä-mishankeTilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämishanke oli Palopäällystölii-ton ja laajan yhteistyöverkoston joh-tama projekti, jonka tarkoituksena oli parantaa Suomen paloturvallisuu-den ennustettavuutta ja kehittämis-toimenpiteiden kohdentamista. Pa-loturvallisuutta seurataan Suomessa pääasiassa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojen avulla. Seu-ranta perustui sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti palokuolemien ja tulipalojen aiheuttamien taloudel-listen vahinkojen seuraamiselle. Pe-lastustoimi seuraa oman toimintansa laatua myös sisäisten tunnuslukujen, kuten toimintavalmiusaikojen, palo-tarkastusten määrän ja resursoinnin riittävyyden avulla.176

Palopäällystöliitto käynnisti ke-väällä 2008 Paloturvallisuusindeksi-nimellä alkaneen kaksivaiheisen ti-lastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämishankkeen tunnuslukujen vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukai-suuden arvioimiseksi ja uusien mitta-reiden esittämiseksi edellä mainittujen rinnalle. Tilastollisen paloturvallisuus-seurannan kehittämishankkeen tar-koituksena oli kehittää seurantame-netelmiä ja arvioida niiden pohjalta paloturvallisuustilanteen kehittymis-tä. Hankkeen ensimmäinen vaihe val-mistui joulukuussa 2008, kun teknii-kan ylioppilas Sami Häkkinen (nyk. Kerman) luovutti opinnäytteen ja sen

oikeudet Palopäällystöliitolle.177 Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kootut tulokset julkaistiin maaliskuun alussa 2008 Tampereen aluepelastus-laitoksella. Analyyseissä paloturvalli-suuden kannalta olennaisiksi sosio-de-mografi siksi tekijöiksi osoittautuivat alueen riskiluokka, miesväestön ja ikääntyneiden osuus, kaupunkimai-suus, pientalovaltaisuus, yksinasumi-nen, rakennusten ikä, työllisten osuus, keskimääräinen koulutustaso, asuk-kaiden tulotaso sekä maa- ja metsä-talousvaltaisuus. Hankkeessa tehty tarkastelu osoitti, että palokuolemat ja mittavia taloudellisia vahinkoja ai-heuttavat suurpalot olivat liian sattu-manvaraisia tapahtumia, jotta niiden perusteella voitaisiin tehdä johtopää-töksiä Suomen paloturvallisuustilan-teen kehittymisestä ja tarvittavista toi-menpiteistä.178 Hankkeen keskeisen tuloksen, systemaattisen paloturvallisuuden kehittymisen seurannan jalkauttami-nen edellytti hankkeen jatkamista. Toisen vaiheen tärkeimpiä tavoitteita olivat tulosten kiinnittäminen pelas-tustoimen muuhun tuloksellisuuden seurantaan ja tulosten esittelyyn sekä tilastollisen tutkimuksen jatkaminen. Hankkeen jatkamisen edellytys oli talouden turvaaminen ja uuden oh-jausryhmän asettaminen.179 Vuoden 2009 alussa hankkeelle myönnettiin Palosuojelurahaston kaksivuotinen rahoitus, minkä jälkeen tehtiin tur-vallisuusviestintään, tutkimukseen ja

57

kehittämiseen liittyvä selvitys. Tutki-muksen ja kehittämisen mitattavuu-teen liittyvä julkaisu valmistui syys-kuun lopulla ja turvallisuusviestinnän mitattavuuteen liittyvä selvitys loka-kuun lopulla.180 Hankkeen jatkorahoituksen tavoit-teena oli mittariston jalkauttaminen pelastuslaitoksiin. Hanke pilotoitiin neljään pelastuslaitokseen ja se kyt-kettiin osaksi onnettomuustilasto PRONTOa ja alan muita kehittä-mishankkeita. Erityisesti aiheutuneita vahinkoja, yhteiskunnallisia tekijöitä, turvallisuusviestintää, tutkimusta ja kehittämistä koskevat mittarit olivat mukana jalkauttamisessa. Henki-löstön toimintakyvyn, osaamisen ja hyvinvoinnin tunnuslukuja hahmo-teltiin yhteistyössä pilotoitavien pelas-tuslaitosten kanssa. Valvontasuunni-telmien ja niihin liittyvän mittaamisen osalta pelastustoimessa oli meneillään useita hankkeita, joiden tuloksiin Pa-lopäällystöliiton seurantahankekin tu-keutui. Hankkeen ohjausryhmässä oli alusta asti Palopäällystöliiton lisäksi SPEK, sisäministeriö, Pelastusopisto, Finanssialan keskusliitto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Myöhemmin mukaan tulivat Tampereen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset.181 Paloturvallisuusseurannan kehit-tämishankkeessa tuotettiin tutkimus-julkaisuja aiheutuneista vahingoista, pelastustoimen toimintaympäristöstä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä turvallisuusviestinnästä. Tun-

nuslukuja varten laadittiin työkaluja, joiden avulla pelastuslaitokset voivat vertailla onnettomuustilastojaan vali-tuilla tunnusluvuilla omaan aiempien vuosien tasoonsa, valtakunnallisiin onnettomuusmääriin ja samankaltai-siin laitoksiin.182 Hanke sai myös kansainvälisen ulottuvuuden, kun kehittämishanke esiteltiin FEU:n kokouksessa kesällä 2009. Hankkeen merkityksen kan-nalta oli tärkeää, että samaan aikaan FEU oli käynnistämässä kansainvä-lisen tilastoinnin vertailututkimus-hanketta. Yli kymmenen maata oli jo kokouksessa kiinnostunut osallistu-maan sen toteuttamiseen. Häkkisen ja eurooppalaisesta tilastojen yhden-mukaistamisesta puhuneen tohtori Peter Wagnerin esitykset saivat hyvän vastaanoton ja lähes kaikkien mukana olleiden maiden pelastustoimet olivat valmiita nimittämään organisaatios-taan yhteyshenkilön hankkeeseen. Wagnerin johtaman työryhmän oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2009 aikana.183 Suomen hankkeeseen nimettiin kansalliseksi yhteyshenki-löksi Sami Häkkinen, jonka tehtävänä oli tilastojen luovuttamisen lisäksi yh-teydenpito ja tilastojen analysointi.184

58

Palontorjuntaviikolla on pitkät pe-rinteet. Ensimmäinen vaihe päättyi vuonna 1960, mutta katkos jäi tila-päiseksi. Toiminta jatkui taas vuon-na 1968 ja sen päätapahtumaksi tuli Palontorjuntapäivä.185 Hyvistä yrityk-sistä huolimatta vuoden 1973 Palon-torjuntaviikko jäi taas viimeiseksi. Pa-lontorjuntapäivät jatkuivat kuitenkin viikonlopputapahtumana ja niitä to-teutettiin kolmen vuoden välein Suo-men Palontorjuntaliiton kokousten yhteydessä. Palontorjuntaviikkojen ti-lalle tulivat 1970-luvulla eri aihepiirei-hin sitoutuvat kampanjat, esiintymiset

Yhteistyötä turvallisuusviestinnän hyväksi

messuilla ja monet paloturvallisuuden edistämisen kannalta sopivat tilaisuu-det ja tapahtumat.186

Nykyinen Paloturvallisuusviikko on vuosittainen teemaviikko, joka koos-tuu kolmesta osiosta. Paloturvallisuus-viikon aloittaa Päivä paloasemalla® -tapahtuma. Viikko on jatkunut Oma paloharjoitus -tapahtumalla ja päätty-nyt Pohjoismainen palovaroitinpäivä -tempaukseen. Palovaroitinpäivän tavoitteena on innostaa ihmisiä ottamaan henkilö-kohtaisesti vastuuta omasta turvalli-suudestaan. Hanketta on toteutettu

Paloturvallisuusviikko on vuosittainen teemaviikko, joka on koostunut kolmesta osiosta. Paloturvallisuusviikon aloittaa Päivä Paloasemalla -tapahtuma.

59

yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaiden pelastustoi-mesta vastaavat ministerit olivat päät-täneet Pohjoismaissa vuosittain 1.12. järjestettävästä yhteisestä palovaroitin-päivästä. Ensimmäisen kerran tempa-us järjestettiin vuonna 2012. Tavoit-teena on vakiinnuttaa pohjoismainen palovaroitinpäivä osaksi pelastustoi-men vuotuista turvallisuusviestintää.

Tarkoitus on saada ihmiset ymmärtä-mään toimivan palovaroittimen yhte-ys omaan turvallisuuteensa.187 Tapahtuman aikana on opittu pa-loturvallisuustaitoja ja tutustuttu pa-lokunnan toimintaan. Kampanjaan on liittynyt mediayhteistyötä, tapah-tumia ja materiaalituotantoa.

Turvallisuutta edistävän kirjallisuuden julkaiseminen

Suomen Palopäällystöliiton toimin-nan suunnittelussa keskeisenä lähtö-kohtana on ollut myös koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen ja julkaiseminen. Liitto on julkaissut ajankohtaista ja käyttökelpoista am-mattikirjallisuutta, oppaita sekä tur-vallisuusopetus- ja viestintämateriaa-lia. Liitolla on ollut vuosien varrella pari pysyvää jäsenistöä palvelevaa jul-kaisua: Pelastustoimen käsikirja 112 ja Palopäällystökalenteri.189 Pelastustoi-men käsikirja eli tutummin 112-kir-jan sanotaan olevan niitä harvoja, jot-ka kuluvat käytössä. Se on käteväksi koettu tietolähde ja perustyökalu. Kir-jasta löytyvät mm. pelastuslaitosten ja niiden toimipisteiden avainhenki-löiden yhteystiedot, palokunnat, val-tion virastot ja laitokset, pelastusalan koti- ja ulkomaiset järjestöt ja tiedo-tusvälineet.190 Palopäällystökalenteri ja 112-kirja yhdistettiin yhdeksi tuot-teeksi vuoden 2010 alusta.

Lapset ja nuoret ovat olleet tärkeä turvallisuusviestinnän kohderyhmä. Suomen Palopäällystöliitto on jul-kaissut tälle kohderyhmälle useita materiaaleja, mm. Palomies auttaa -taulusarjan, Vaaran paikka -oppima-teriaalikokonaisuuden, ruotsinkielisen Skapa säkerhet - eldfängd information -kirjan ja yhteistyöproduktiona Tuli-keiju-elokuvan.191 Palopäällystöliiton aikuisille suun-nattujen julkaisujen tarkoituksena on ollut omaehtoisen turvallisuusoppi-misen tukeminen. Toimisto- ja viras-totyön turvallisuuskoulutuspaketti laadittiin toimisto- ja virastoympäris-töissä työskentelevien turvallisuus-osaamisen lisäämiseksi ja työpaikan turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Opas julkaistiin vuonna 2007. Oppi-laitoksen turvallisuuskoulutus tuki op-pilaitosten henkilökunnan koulutusta ja noudatti Oppilaitosten turvallisuuso-pasta. Se julkaistiin ensimmäisen ker-

60

112-kirjan keskeinen sisältö liitettiin Palopäällystökalenteriin, joka jaetaan maksutta jäsenpalveluna liiton jäsenille.

ran vuonna 2009. Oppaasta julkais-tiin uudistettu painos vuonna 2016. Asukkaan turvallisuusopas laadittiin taas asukkaiden turvallisuusosaamisen kartuttamiseksi asumismuodosta riip-pumatta.192 Mielenkiintoinen ja jäsenistöä pal-veleva on alan etikettiopas. Pelastusala oli liki 20 vuoden ajan tukeutunut etiketti- ja protokollaasioissa Jouko Allinniemen Toimi varmasti -oppaa-seen. Uusi ja paremmin tähän päivään sopiva pelastusalan oma etikettiopas Pidetään kiinni etiketistä saatiin vuon-na 2014.193 Opas antaa vastauksia

moniin kysymyksiin: Mitä tarkoittaa ”tumma puku” tai ”juhlapuku”? Ketä kättelen ensimmäisenä? Milloin käy-tetään suuria kunniamerkkejä? Min-kä ruokailuvälineen otan seuraavaksi? Missä kohtaa on sopiva kiittää illan isäntää ja emäntää?

61

Uusi, tähän päivään sopiva pelastusalan oma etikettiopas Pidetään kiinni etiketistä julkaistiin vuonna 2014. Oppaan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.

62

122 Ks. edellä sivut xx-xx. LH 6/2008 § 52/2. SpplA.123 LH 8/2008 § 66. SpplA..124 Palopäällystö 1/2012.125 LH 2/2013 § 15/3. SpplA.126 Palopäällystö 1/2015.127 SLK 2010 § 14. SpplA.128 Toimintakertomus 2008. SpplA.129 LH 7/2007 § 93. SpplA.130 Palopäällystö 3/2008.131 Toimintasuunnitelma 2014.132 Toimintakertomus 2008–2009. SpplA.133 Toimintakertomus 2010. SpplA.134 Palopäällystö 2/2011.135 http://112paiva.info/. Luettu 21.2.2017; ks. myös Kostet 2007, 438-439136 http://nouhata.fi /kampanja/ Luettu 21.2.2017.137 Kostet 2007, 440.138 Toimintakertomus 2013. SpplA.139 Toimintakertomus 2013. SpplA.140 Toimintakertomus 2011. SpplA.141 Toimintakertomus 2013. SpplA; Palopäällystö 4/2015.142 Kostet 2007, 483.143 Kostet 2007, 483; Palopäällystö 2/2010.144 Palopäällystö 2/2014.145 Palopäällystö 3/2012; Palopäällystö 4/2012.146 Palopäällystö 2/2008.147 Palopäällystö 1/2014.148 Palopäällystö 3/2010.149 Palopäällystö 2/2012.150 Palopäällystö 2/2014.151 Palopäällystö 4/2011.152 Palopäällystö 4/2013.153 Palopäällystö 2/2010.154 Kostet 2007, 483-485.155 Kostet 2007, 484.156 Palopäällystö 2/2008.157 LH 1/2016 § 7 2. SpplA.158 Palopäällystö 3/2010; SPPL_05_23012017a SPPL. SpplA.

159 Palopäällystö 3/2010.160 Palopäällystö 4/2011; Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa. Kirmo Savolainen. 1/2011161 Palopäällystö 2/2011; Palopäällystö 4/2011.162 Palopäällystö 2/2013.163 LH 5/2013 56 § 1. SpplA.164 Palopäällystö 4/2014; SPPL_05_23012017a SPPL. SpplA.165 Palopäällystö 4/2014.166 Palopäällystö 4/2015.167 Palopäällystö 3/2016.168 LH 3/2011 § 30. SpplA; Toimintasuunnitelma 2011. SpplA.169 LH 3/2011 § 30.170 LH 3/07 § 45/4 LH 6/2011 § 69. SpplA; LH 3/2012 § 30. SpplA.171 Palopäällystö 2/2013; LH 3/2012 § 30. SpplA.172 LH 2/2013 § 20. SpplA. LH 3/2013 § 33. SpplA; Palopäällystö 2/2013.173 LH 5/2014 § 48. SpplA.174 LH 7/2014 § 70. SpplA.175 LH 3/2012 § 30. SpplA.176 Palopäällystö 1/2009.177 Palopäällystö 1/2009178 Palopäällystö 1/2009179 LH 8/2008 § 68. SpplA.180 Palopäällystö 4/2010.181 Palopäällystö 4/2010.182 Palopäällystö 3/2011.183 Palopäällystö 3/2009.184 LH 5/2009 51 § 3.185 Katajamäki 2006, 180; Kostet 2007, 435-437.186 Katajamäki 2006, 278; Kostet 2007, 435-437.187 LH 3/2012 § 32. SpplA.

189 Toimintasuunnitelma 2008. SpplA; Toimintasuunnitelma 2012. SpplA.190 Palopäällystö 1/2008.191 Palopäällystö 1/2008.192 Palopäällystö 4/2007.Palopäällystö 1/2008. Palopäällystö 2/2009.193 Palopäällystö 2/2015.

63

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO

KEHITTÄÄJA KOULUTTAA

64

Suomen Palopäällystöliiton keskeinen tehtävä on järjestää ylläpito-, täyden-nys- ja jatkokoulutusta pelastuslai-tosten päällystö- ja muissa tehtävissä toimiville sekä turvallisuuskoulutusta sitä tarvitseville yhteisöille. Koulu-tustoiminnan peruslähtökohtia ovat ajankohtaisuus, ammatillisuus ja laaja-alaisuus.194 Liiton koulutustoiminnan voidaan katsoa jakautuvan kolmeen aihealueeseen: 1) koulutukseen, 2) kilpailuihin ja 3) ulkopuolisille tar-jottaviin koulutuspalveluihin.195 Kou-lutustehtäviin on liittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana myös kehittä-minen. Liitolla on ollut useita kehit-tämishankkeita, jotka ovat johtaneet uusien koulutusmateriaalien tuot-tamiseen ja jäsenistön kouluttami-seen.196 Koulutukseen on panostettu paljon. Henkilökunnan työpanoksesta yli puolet on kohdistunut koulutuk-seen, koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.197

Osaamisen kartuttaminen on ol-lut Palopäällystöliiton koulutustoi-minnan yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tämä on näkynyt myös liiton star-tegioissa. Jo vuonna 2007 mission mukaan liiton tehtävänä on pelastus-toimen osaamisen kehittäminen tur-vallisuuden edistämiseksi. Vision mu-kaan liitto haluaa kehittyä ja kasvaa. Tavoite on, että liitto on ”arvostettu

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO KEHITTÄÄ JA KOULUTTAA

Liiton tehtävä kouluttajana

turvallisuuspoliittinen keskustelija, avoimeen kumppanuuteen ja jatku-vaan kehittymiseen luottava pelastus-toimen korkeatasoisinta asiantuntija-, koulutus- ja materiaalipalvelua tuotta-va yhteistyöjärjestö”.198 Perinteisesti liiton koulutus suun-nattiin pelastusalan ammattilaisille, ja koulutuksen painopisteinä olivat ti-lannejohtamisen ja esimiestyöskente-lyn kannalta keskeiset teemat, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa alan kokonaisvaltainen kehittäminen.199 Palopäällystön täydennyskoulutusta liitto on hoitanut vuosikymmenet.200 Liiton vuoden 2008 toiminta-suunnitelmaa esitellessään toiminnan-johtaja Ari Keijonen nosti tulevina koulutustapahtumina esille turvalli-suuspoliittiset teemaseminaarit, alu-eelliset täydennyskoulutuspäivät, alu-eellisina tilaisuuksina järjestettävän palontutkinnan, pelastustoimen työ-turvallisuuden, turvallisuusfoorumit ja eri alojen turvallisuushenkilöstön koulutuksen.201 Tältä pohjalta liiton koulutustoimintaa on kehitetty vii-meisen vuosikymmen aikana. Tunnusluvut osoittavat, että liiton järjestämälle koulutukselle on ollut tarvetta. Keskitettyjen, valtakunnal-listen koulutustilaisuuksien järjestä-misen lisäksi liitto vahvisti edelleen alueellisen koulutuksen mallia. Alu-

65

eellisten koulutustilaisuuksien ajatuk-sena oli paitsi tuoda viimeisintä tietoa johtamiseen ja lisätä henkilöstöjohta-misvalmiuksia.202 Suomen Palopäällystöliiton kou-lutuksen painopisteiden valintaan ja suunnitteluun on osallistunut vaihte-levasti myös koulutusvaliokunta. Lii-ton ensimmäinen koulutusvaliokunta perustettiin vuonna 1946. Toiminta oli kuitenkin hiljaista ja koulutusva-liokunta nimettiin uudelleen vuon-na 1964. Koulutussuunnittelu siir-tyi 1970-lvulla yhä voimakkaammin päätoimisen koulutuspäällikön käsiin ja samalla koulutusvaliokunnan mer-kitys väheni. Valiokuntaa ei katsottu enää tarpeelliseksi. Sittemmin koulu-tusvaliokunta arvioitiin kuitenkin tär-keäksi linkiksi kentän ja koulutustoi-minnan välillä. Valiokunnalla nähtiin olevan myös tärkeä rooli koulutuksen toteuttamisessa. Se perustettiin uudel-leen vuoden 1997 alussa.203 Koulutusvaliokunnan tehtävänä oli vuonna 2004 vahvistetun ohjesään-nön mukaan kehittää, ohjata ja koor-

dinoida koulutustoimintaa liittohal-lituksen hyväksymien tavoitteiden ja resurssien mukaisesti, laatia vuosittain koulutussuunnitelma, osallistua kou-lutuksen suunnitteluun ja toteuttaa osaltaan koulutukseen liittyvää tiedo-tusta, viestintää ja markkinointia.204 Koulutusvaliokunnan rooli tuli uudelleenarvioinnin kohteeksi 2010-luvun alussa. Valiokunnan toiminta ei ollut enää ohjesäännön mukaista. Vuoden 2013 alussa päädyttiin valio-kunnan lakkauttamiseen. Jaostojen johtokunnat näkivät kuitenkin kou-lutusvaliokunnalla olevan merkityk-sensä liiton koulutuksen suunnittelus-sa.205 Liittohallituskin yhtyi jaostojen arvioon ja näki koulutusvaliokunnan merkityksen koulutustarpeiden tun-nistamisessa, suunnittelussa, koordi-noinnissa ja sisältöjen tuottamisessa. Liiton toimisto valmisteli uuden kou-lutusvaliokunnan ohjesäännön, jonka liittohallitus hyväksyi tammikuussa 2014 ja nimesi uuden koulutusvalio-kunnan toimikaudeksi 2014–2016.206

Vuoden koulutustapahtumat

Kevät- ja syysliittokokouksen yhtey-dessä järjestettiin 2000-luvun alku-puolelle saakka neuvottelu- ja opin-topäivät. Niiden tarkoituksena oli vetää jäsenistöä mukaan myös liitto-kokouksiin. Ongelmana oli 2000-lu-vun alkuvuosiin saakka myös se, että

operatiivinen päällystö ja ns. päivä-päällystö osallistuivat vain harvoin samoihin tilaisuuksiin.207 Vähitellen opintopäivien suosio alkoi hiipua. Jä-senistön aktivoimiseksi alettiin suun-nitella tapahtumaa, joka saattaisi eri päällystöryhmät yhteisille foorumeille

66

ja samoihin pöytiin. Toiminnanjohta-ja Keijosen ehdotus kevätopintopäi-vien nimen muuttamiseksi Palopääl-lystöpäiviksi sopi hyvin strategisiin tavoitteisiin palopäällystön, paloali-päällystön ja muiden turvallisuusalan asiantuntijoiden keskinäisen vuoro-vaikutuksen lisäämiseksi.208 Suomen Palopäällystöliiton kou-lutuksista merkittävimmiksi muodos-tuivat kevään Palopäällystöpäivät ja loppuvuoden syysopintopäivät. Vii-meiset ”vanhanaikaiset” kevätopinto-päivät järjestettiin keväällä 2008 Vi-king Linen m/s Mariellalla Helsingin ja Tukholman välillä.209 Vuoden 2009 kevätopintopäivät pidettiin Palopääl-lystöpäivien nimisenä. Ensimmäiset,

koko jäsenkunnalle samaan aikaan ja samassa paikassa pidetyt Palopääl-lystöpäivät järjestettiin Levi Summit -kongressikeskuksessa Levitunturil-la.210 Päivien yhteydessä on pidetty edelleen kevätliittokokous.211 Hiih-tokeskuksista tuli aluksi Palopäällys-töpäivien suosikkipaikkoja. Vuonna 2010 tavattiin Nilsiän Tahkovuorella ja vuonna 2011 Palopäällystöpäivät pidettiin Kuusamon Rukalla. Päivien polttavina aiheina ovat olleet toimin-tavalmiusohjeen uudistus, brändin rakentaminen ja sen hyödyntäminen organisaation näkökulmasta.212 Aulangolle keväällä 2012 kokoon-tuneilla päivillä verkostoiduttiin, kes-kusteltiin ajankohtaisista aiheista lä-hes kahdenkymmenen puhuttelevan esityksen kannustamana ja tutustut-tiin alan tuote- ja kalustouutuuksiin. Uutena elementtinä päivillä oli pe-lastuslaitosten kumppanuusverkoston kärkihankkeiden esittelyt ja yritystur-vallisuutta käsittelevä osio. Vuonna 2013 Palopäällystöpäivät kokosivat Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin kolmen päivän aikana lähes 200 liiton jäsentä ja yhteistyökumppa-nia. Palopäällystöpäivien ohjelmassa näkyi vahvasti Etelä-Savon pelastuslai-toksen panostus tutkimus- ja kehittä-mistyöhön.213 Pelastusalan tapahtumat astuivat uuteen aikakauteen Jyväskylän Pavil-jongissa maaliskuussa 2014. Palopääl-lystöpäiviä kehitettiin yhä vuorovai-kutteisemmaksi tapahtumaksi, jonne

Levillä se alkoi. Kevätopintopäivien uudistaminen käynnis-tyi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. En-simmäinen uuden sukupolven koulutustapahtuma ”Palo-päällystöpäivät” järjestettiin Kittilän Levillä keväällä 2009.

67

oli mukava tulla verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia alan ajankoh-taisista kysymyksistä. Uutta aika-kautta edusti näyttelijä Ismo Apell, joka yhdessä Palopäällystöliiton Veera Jämsénin kanssa juonsi alan ykkösta-

pahtumaa. Uutta oli myös mahdolli-suus seurata tilaisuuksia striimattuna työpaikalta. Päivien polttava ohjelma oli ajankohtaistakin ajankohtaisempi, sillä teemana oli kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhteydessä

Palopäällystöpäivät jatkuivat Jyväskylässa vuonna 2010. Päiville osallistui noin 300 jäsentä. Palopäällystöpäivien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja vuonna 2017 päivillä oli jo liki 400 osallistujaa.

68

tarve pelastuslaitosten uudelleen jär-jestämiseen.214 Vuonna 2015 voitiin todeta Pa-lopäällystöpäivien vakiinnuttaneen paikkansa. Tampereella pidetyillä päi-villä todettiin, että Palopäällystöpäivät olivat enemmän kuin seminaari.215 Huhtikuussa 2016 oli Turun vuoro tarjota puitteet Palopäällystöpäiville. Liiton puheenjohtaja Jari Sainio tote-si: ”Päivät onnistuivat upeasti, kiitos kaikille paikalla olleille ja nettiseuraa-jille, teitte päivistä todella hienot! Toki maamme hallitus auttoi meitä sisällön osalta, kun julkaisi juuri päivien alla omat teesinsä pelastustoimen tulevai-suudesta: 5 laitosta. Vaikka Palopääl-lystöpäivät on ensisijaisesti oppimista-pahtuma, erityisen iloinen olen siitä, että päivistä on kehkeytynyt haluttu vuorovaikutus- ja kohtaamistapahtu-ma monella tapaa.”216 Palopäällystöpäivien onnistumisen eteen on tehty edelleen töitä hartia-voimin.217 Muutaman vuoden jälkeen on voitu todeta, että tavoitteissa on onnistuttu erinomaisesti. Palopäällys-töpäivien suosio on kasvanut vuodesta toiseen. Palautteiden perusteella Pa-lopäällystöpäivät on koettu tärkeäksi ammatillista osaamista edistäväksi ta-pahtumaksi.218 Osallistujatavoitteeksi asetettiin alun perin 175 osallistujaa. Tavoitteeseen pääsemisen arveltiin edellyttävän liiton toimistolta ja luot-tamushenkilöiltä suuria panostuksia ja täydellistä onnistumista.219 Ensimmäi-sinä vuosina tavoitteisiin ei aivan pääs-

ty, vaikka osallistujien määrä kasvoikin. Levin palopäällystöpäiville osallistui 134 jäsentä ja yhteistyökumppania. Vuonna 2012 Palopäällystöpäivät ke-räsi jo yli 180 osallistujaa. Jyväskylän Palopäällystöpäiville vuonna 2014 kokoontui kolmipäiväiseen tapahtu-maan yli 300 liiton jäsentä ja yhteis-työkumppania ja yli 30 näytteilleaset-tajaa. Tampereellakin oli vuonna 2015 yli 300 osallistujaa. Tähän mennessä suurimmat osallistujamäärät, yli 380, on saavutettu Turussa keväällä 2016 ja Helsingissä 2017.220 Perinteisten syysopintopäivien statusta alettiin vähentää tarkoituk-sellisesti. Syysopintopäiviä tai muuta jäsenistölle tarkoitettua tapahtumaa tarvitaan, koska sääntöjen mukai-nen syysliittokokous vaati luontevan oheistapahtuman.221 Syysopintopäivät lokakuussa 2007 pidettiin FinnSec-messujen yhteydessä Helsingin Mes-sukeskuksessa. Opintopäivien aiheina oli pelastustoimen turvallisuusviestin-tä- ja koulutustoiminta ja niiden tule-vaisuus. Suuremman suosion saavutti kuitenkin kaikille messuvieraille avoin ”Turvallisuuden edistäminen yksilön ja yhteiskunnan kannalta” -seminaari, joka toteutettiin yhteistyössä Finn-security ry:n kanssa. FinnSec-messut olivat myös vuonna 2009 järjestetty-jen syysopintopäivien pitopaikka.222 Vuoden 2008 opintopäivät pidet-tiin Porissa. Päiville rakennettu ohjel-ma käsitteli ajankohtaista alueellisen pelastustoimen alkuvuosien kokemuk-

69

sia, sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, hätäkeskuslaitoksen kehitysnäkymiä, pelastustoimen organisaatiokulttuuria ja palomiesten terveyttä ja työkykyä. Syysopintopäivien yhteyteen ajoitet-tiin myös vapaaehtoishenkilöstölle tarkoitetut opintopäivät.223 Vuonna 2010 kokoonnuttiin Lah-teen ja seuraavan kerran tavattiin syys-opintopäivien merkeissä Vierumäellä pidettyjen 80-vuotisjuhlasyysopinto-päivien palautteen tarkasteluun. Ke-hittämisen näkökulmasta kokouspa-laute antoi uutta tietoa parannettavista asioista ja toi esille myös uusia jatko-koulutustarpeita.224 Turvallisuusalan FinnSec-messut olivat ennestään tuttu paikka syysopintopäiville. Niin myös vuonna 2013, kun Palopäällystöliit-to järjesti messujen yhteydessä neljä erilaista seminaaria. Opintopäivillä olivat mukana myös pohjoismaisen opintoviikon osallistujat ja aiheena oli ajankohtainen pelastushenkilös-tön työturvallisuus.225 Vuoden 2014 syysopintopäivät olivat poikkeuksel-liset: Oulussa järjestetty tilaisuus oli vain yhden päivän tapahtuma. Sen yhteyteen sovitettiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tapaamiset, jaostokokouksia ja syysliittokokous.226 Oulun syysopintopäivät olivat viimei-set perinteisen muotoiset syysopin-topäivät, sillä yleisopintopäiväaiheet päätettiin keskittää Palopäällystöpäi-ville. Palopäällystöliitto on järjestä-nyt pelastustoimen korkeakouluksi

kutsuttuja Palopäällikköseminaareja 1970-luvulta lähtien. Niiden tehtä-vänä oli täydentää ammattikoulutuk-sen aukkoja. Koulutus oli tarkoitettu aluksi vain päätoimiselle päällystölle, kaupunkien ja kuntien palopäälliköil-le. Seminaarien tavoitteet asetettiin uudelleen 1980-luvun alussa. Ne ovat olleet perusrakenteeltaan samanlaisia, mutta Sopimuspalopäällikköseminaa-ri räätälöitiin erityisesti kohderyhmäl-leen. Seminaari on nimensä mukainen oppimisprosessi, ei yksittäinen kurssi, joka tähtää kokonaisjohtajuuden kas-vuun. Johtajuusoppeja ammennettiin ympäröivästä yhteiskunnasta, yritys-johtamisesta, maanpuolustuskursseil-ta ja soveltuvista johtamiskoulutusoh-jelmista. Koulutuksessa perehdytään viestintään, verkostoitumiseen, mo-tivointiin, etikettiosaamiseen ja his-toriaankin. Seminaarin työskentely-muotoina ovat intensiiviset lähijaksot ja syventävät välitehtävät. Yksi lähijak-soista järjestetään tutustumismatkana muualle Eurooppaan.227 Liiton kurssihallintopalvelut ovat tukeneet täydennysjaksojen toteutta-mista mm. ohjelmien valmistelussa, varausten hoitamisella ja tarvittaessa tarjoamalla taloushallintopalveluja.228 Vanhoista perinteistä oli kuiten-kin vaikea päästä irti. Vuoden 2008 syysopintopäivillä esitettiin kysymys ”Jatkoa Palopäällikköseminaari-perin-teelle?” Liitolla on kunnianhimoinen tavoite synnyttää uudesta koulutus-

70

hankkeesta moderni jatke Palopääl-likköseminaari-perinteelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää pelastustoimen esimiesten johtamistaitoja suhteessa alan visioon ja strategisiin painopis-tealueisiin ja keskeisiin muutostarpei-siin. Ohjelmaa on rakennettu niin, että se mahdollistaisi koko pelastustoi-men johtohenkilöstön valmentamisen ”Pelastustoimen johtamisakatemian” viitekehyksessä.229 Liitto toteutti vielä 2010-luvulla varsinaiset Palopäällikköseminaarit osana vuotuista koulutussuunnitel-maansa. Täydennysjaksoja ei kuiten-kaan ole voitu aina sisällyttää kou-lutussuunnitelmaan, koska niiden toteutustavat ja suunnittelun aika-jänteet ovat hyvin yksilöllisiä. Tämä takasi Sopimuspalopäällikkö- ja Teol-lisuuspalopäällikköseminaarien jatku-misen viime vuosiin saakka.230 Ensimmäinen Palopäällikkösemi-naari-niminen koulutus kuntien ja teollisuuden palopäälliköille järjestet-tiin vuonna 1981.231 IX Palopäällikkö-seminaari käynnistyi vuonna 2007 ja se jatkui vuoden 2008 loppupuolelle. Seminaariin osallistui vain kymmen-kunta alan ammattilaista.232 Tämä jäi viimeiseksi kuntien palopäälliköille tarkoitetuksi palopäällikköseminaa-riksi, joka oli muita helpompi korvata uuden ajan koulutuksella. Myös teollisuuspalopäälliköt ha-lusivat omaa seminaarimuotoista koulutusta. Ensimmäinen teollisuus-palopäällikköseminaari toteutettiin

vuosina 1982–1984. Vuonna 2008 käynnistettiin IV Teollisuuspalopääl-likköseminaari, johon osallistui 12 henkilöä. Seminaarin aikana kävi sel-väksi, että turvallisuustyölle riittää töitä ja uusia haasteita. Teollisuuspa-lopäällikköseminaari nimenä herät-ti kuitenkin koko koulutuksen ajan keskustelua. Nimiasia jäi yrityksistä huolimatta ratkaisematta.233 Niin-pä Yritysturvallisuus-jaosto ehdotti V Teollisuuspalopäällikköseminaarin käynnistämistä syksyllä 2012. Semi-naari suunnattiin yritysten ja teolli-suus- ja liikelaitosten turvallisuus- ja suojelupäälliköille, teollisuuspalopääl-liköille, -palomestareille sekä yritys-turvallisuuden johto- ja esimiesteh-tävissä työskenteleville. Seminaari koostui viidestä lähijaksosta ja väliteh-tävistä.234 Vapaaehtoisten palokuntien palo-päällikköseminaarit ovat myös kuu-luneet koulutusohjelmaan. Liiton järjestämä ensimmäinen Sopimus-palopäällikköseminaari toteutettiin vuosina 1999–2000 neljänä seminaa-rijaksona eri puolilla Suomea. Semi-naarin ensimmäinen jakso järjestettiin Turussa kunnianosoituksena Turusta alkaneelle järjestäytyneelle palotoi-melle. Seminaari oli tarkoitettu va-paaehtoisjohtajille, palokuntien pääl-liköille tai palokuntien hallinnossa johtajuusoppejaan kehittäville henki-löille.235 Palokuntien vapaaehtoistoimin-ta -jaoston johtokunta esitti III

71

Sopimuspalopäällikköseminaarin käynnistämistä syksyn 2009 aika-na. Seminaarin päätösjakso pidettiin syyskuussa 2012 Hämeenlinnan Au-langolla. Seminaariin osallistui 14 henkilöä.236 Seuraavankin Sopimus-palokuntien päällikkökurssin järjes-täminen oli suunnitelmissa edellisellä kurssilla esitetyn toiveen mukaisesti. Ennen uuden kurssin käynnistämistä alkoi opetussuunnitelman uudista-minen keväällä 2014.237 Koulutuksen järjestämismalleihin haettiin uusia näkökulmia. Tavoitteena oli, että eri-tyisesti erikoiskoulutusta viedään pe-lastustoimialueille lähemmäksi koh-deryhmiä.238 IV Sopimuspalopäällikköseminaa-ri päätettiin järjestää vuosina 2015–2017 sopimuspalokuntien päälliköille ja VPK-yhdistysten puheenjohtajille. Ensimmäinen jakso järjestettiin Tu-

russa marraskuussa 2015. Kurssi jatkui puoli vuotta ensimmäisen kohtaami-sen jälkeen, kun IV Sopimuspalopääl-likköseminaarin osallistujat kokoon-tuivat kurssin toiselle jaksolle Poriin keväällä 2016.239

Strategisten tavoitteittensa mukai-sesti liitto huolehtii myös pelastustoi-men päällystö- ja alipäällystötehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä toimivien riittävästä ja laadukkaasta täydennys-, lisä- ja erikoiskoulutuksesta. Koulu-tusta on järjestetty omina tapahtumi-naan, mutta myös yhteistyössä mui-den kanssa. Koulutusyhteistyötä on toteutettu erityisesti pelastuslaitosten ja SPEKin kanssa. Yhteistyökumppa-neita ovat olleet myös Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu, sisäminis-teriön pelastusosasto ja aluehallintovi-rastot.240

IV Sopimuspalopäällikköseminaari toteutettiin vuosina 2015–2017 vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien päälliköille ja VPK-yhdistysten puheenjohtajille. Ensimmäinen jakso järjestettiin perinteisesti Turussa marraskuussa 2015.

72

Palopäällystöliitto on järjestänyt vii-meisen vuosikymmenen aikana useita eri ammattiryhmille tarkoitettuja ti-laisuuksia, joissa samaa työtä eri palo-kunnissa tekevät kohtaavat ja vaihtavat kokemuksiaan muun opetusohjelman ohessa. Eri ammattiryhmille tarkoitet-tuja tilaisuuksia ovat mm. operatiiviset opintopäivät, onnettomuuksien ehkäi-syn opintopäivät sekä vesisukellusse-minaarit.241 Yritysturvallisuus on ollut liiton täydennyskoulutuksen keskiössä pitkään. Jo vuonna 2007 puhuttiin pe-

rinteisestä yritysturvallisuusseminaa-rista.242 Vuonna yyyy operatiiviset opinto-päivät kokeiltiin järjestää yhteistyössä SPEKin kanssa. Ohjelma rakennettiin niin, että ensimmäinen päivä oli pe-rinteisten operatiivisten päivien ohjel-maa ja toinen päivä yhteistä ohjelmaa SPEKin kurssinjohtajien kanssa ja viimeinen kurssinjohtajien omaa. Ta-voitteena kokeilulla oli saada mukaan enemmän osallistujia keskustelemaan operatiivisen toiminnan ajankohtai-

IV Sopimuspalopäällikköseminaarilla opiskeltiin monimuotoisesti.

73

sista aiheista. Kokeilussa onnistuttiin hyvin sisällöllisesti. Molempiin tilai-suuksiin osallistuneille opintopäivä-kokonaisuus oli peräti kolmen päivän mittainen, mikä osoittautui kuitenkin mm. työvuorojärjestelyjen kannalta liian pitkäksi.243 Keskitetyn koulu-tuksen sijaan jäsenistö toivoi eriytetyn koulutuksen palauttamista. Sisäministeriön Pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestel-män kehittäminen -raportti valmis-tui keväällä 2014.244 Työryhmän nä-kemyksen mukaan pelastustoimen koulutusjärjestelmä oli rakenteeltaan ja rahoitusperusteiltaan pirstaleinen. Myös koulutustarjonta oli hajanaista. Työryhmä ehdotti pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestelmän tii-viimpää integroimista sekä yhteistyön lisäämistä pelastuslaitosten ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan alueellisten koulutuksen järjestäjien kesken. Yhteistyön tavoitteena tuli olla tutkintojärjestelmän ulkopuolisen koulutuksen lisääminen. Pelastustoi-men koulutusjärjestelmää tuli kehittää ja yhdenmukaistaa yhteistyössä sisämi-nisteriön, opetus- ja kulttuuriministe-riön, Pelastusopiston sekä pelastusalan järjestöjen kesken.”245 Suomen Palopäällystöliiton keskei-nen koulutusrooli nousee esille kah-den kehittämis- ja koulutushankkeen kautta. Liiton toiminnan vahvuutena pidetään organisaation kykyä nopeaan reagointiin koulutus- ja kehittämistar-peiden tunnistamisen jälkeen. Liitto

on tunnustettu toimialan kouluttaja, joka seuraa alan kehitystä valtakun-nallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehit-tämishanketta vuonna 2008 pidetään raportissa merkittävänä avauksena. Alusta pitäen oli selvää, että valmen-nus haluttiin ankkuroida muutosten tukemiseen ja henkilöstöjohtamisen rooliin. Toinen raportissa esille nostet-tu liiton vuosina 2008–2009 toteut-tama hanke oli Palosuojelurahaston rahoittama Ammatillisen osaamisen kehittämisen pilottihanke, jonka ta-voitteena oli kehittää oppimisalustaa monipuolisen, koulutuksen tarvitsijan mukaan räätälöidyn koulutuskokonai-suuden toteuttamiseen.246 ”Maahanmuuttoon liittyvät haas-teet pelastustoimelle” -seminaari koko-si tammikuun lopussa 2016 runsaat 20 edustajaa eri pelastuslaitoksista. Tilai-suudessa kuultiin muun muassa Maa-hanmuuttoviraston, Suomen Punaisen Ristin, poliisin ja pelastuslaitosten edustajien näkemyksiä turvapaikan-hakijatilanteesta sekä siihen liittyvis-tä haasteista. Tilaisuudessa esiteltiin myös pelastuslaitosten kumppanuus-verkoston ohje vastaanottokeskuksis-ta sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen tuottamaa, maahanmuuttajille koh-dennettua turvallisuusviestintämateri-aalia, jota on saatavana useilla kielillä Pirkanmaan pelastuslaitoksen inter-netsivuilta.247

74

Pelastajien hyvinvointi turvallisuuden takuuna

PalopäällystöbarometriSuomen Palopäällystöliitto päätti vuonna 2011 käynnistää Palopäällys-töbarometrin valmistelun.248 Vertailu-kohtina olivat vuodesta 1999 alkaen toteutettu Poliisibarometri ja sisämi-nisteriön pelastusosaston säännöllisin väliajoin toteuttama Pelastusasenteet -tutkimus, joka selvittää suomalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta, turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta. Pelastustoimella oli käytössään lisäksi kunta- ja organisaa-tiokohtaisia kyselyjä.249 Palopäällys-töbarometrin tarkoitus oli saada alan oma, julkisen keskustelun perustaksi tarkoitettu julkaisu, jossa arvioitaisiin yhteiskunnan turvallisuutta pelastus-toimen näkökulmasta. Barometri kes-kittyi tarkastelemaan toimintaympä-ristöä palopäällystön, alipäällystön ja asiantuntijoiden näkökulmasta.250 Ensimmäinen Palopäällystöbaro-metri toteutettiin jäsenkyselynä maa-lis–huhtikuussa 2013. Kysely pohjau-tui Pelastustoimen strategiaan 2025, jonka lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien omia arvioita alan tulevai-suudesta. Kyselyyn vastasi 362 alan asiantuntijaa ja päällystön edustajaa.251 Ensimmäisen Palopäällikköbaro-metrin analysointi, jatkotyöstäminen ja julkaiseminen oli tärkeää. Siksi ba-rometrityöryhmä analysoi barometrin ja teki siitä tarvittavia johtopäätöksiä.

Työryhmän tuli lisäksi valmistella tu-loksista julkaisuversio. Barometrin tuloksia esiteltiin myös sisäministe-riön pelastusosaston johdolle ennen varsinaista julkistamista. Varsinainen julkistaminen toteutettiin syksyllä 2013.252 Ensimmäisen Palopäällystöbaro-metrin mukaan henkilöstön ikäänty-minen oli pelastustoimen suurin tule-vaisuuden haaste. Sitä varten tarvittiin koulutuksen kehittämistä, työkiertoa, erikoistumista, työurasuunnittelua sekä henkilöstö- ja uudelleenkoulu-tusta. Pelastustoimessa nähtiin tarvetta niin valtakunnalliselle johtamistoimin-nan ajatushautomolle kuin esimiestyö-tä tukevalle täydennyskoulutukselle. Myös väestön ikääntyminen ja ikään-tyneiden yksinasuminen nähtiin tu-levaisuuden turvallisuusriskinä. Palo-päällystöbarometri toteutettiin toisen kerran syksyllä 2016. Sen tulokset val-mistuivat vuoden 2017 alkupuolella.

Pelastuslaitosten toimintakykyhankeSisäministeriö käynnisti keväällä 2007 Pelastushenkilöstön ikääntymisen vai-kutuksiin varautuminen -hankeen. Sen tarkoituksena oli tukea henkilöstön työhyvinvointia ja työssä selviytymistä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arviointi-, seuranta- ja kehittämisme-netelmiä kehittämällä. Hankkeessa piti selvittää ja kehittää fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, amma-

75

tilliseen osaamiseen ja työturvallisuu-teen vaikuttavia prosesseja ja tapoja kehittää työtä ja työuraa. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää pelastuslaitos-ten ja palokuntien toimintakyky hen-kilöstön ikääntyessä.253 Keväällä 2007 tehdyt päätökset käynnistivät valtakunnallisen Pelas-tuslaitosten toimintakyky -hankkeen. Osahankkeineen se oli kokonaisuus, joka jatkui seuraavina vuosina ja jo-hon liittyi paljon odotuksia. Palo-päällystöliitto oli mukana toimin-takykyhankkeen ohjausryhmässä. Toimintakykyhanke jakaantui neljään osahankkeeseen: 1) pelastushenki-löstön mitoituksen perusteet ja suo-rituskykyvaatimukset, 2) pelastajien urakehityksen linjaukset ja koulutus-järjestelmän tuki, 3) pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan te-hostaminen sekä 4) fyysistä ja henkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan tehos-taminen. Aiheeseen liittyvinä Palopäällys-töliiton omina kehittämishankkeina toteutettiin 2000–2010-lukujen tait-teessa: a) Pelastustoimen henkilöjohta-misen kehittäminen, b) Pelastustoimen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja c) Pelastustoimen mitoittaminen.254 Vuonna 2011 Työterveyslaitos julkaisi myös Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky -hankeen 13 vuoden seurantatutkimuksen.255 Toimintakykyhankkeen toinen vai-he käynnistyi syksyllä 2008. Sisämi-nisteriön ohjausryhmässä päätettiin

perustaa Pelastushenkilöstön urakehi-tyksen linjaukset ja koulutusjärjestel-män tuki -asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli tukea projektipäällikköä osahankkeen toteuttamisessa. Palo-päällystöliiton edustajana asiantunti-jaryhmässä oli aluepalopäällikkö Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslai-toksesta.256 Vuoden 2009 loppuun mennes-sä saatiin valmiiksi kaksi merkittä-vää raporttia, kun Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke sekä Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut tulivat valmiiksi. Raporttien esitysten arveltiin vaativan paljon työtä ja uusia hankkeita.257 Yhtenä koulutusohjelmaan liitty-vänä kehittämistehtävänä Keski-Uu-denmaan pelastuslaitoksen miehistölle tehtiin kysely, jonka perusteella joh-taminen aiheuttaa miehistön keskuu-dessa suurinta työtyytymättömyyttä. Organisaation tapa tehdä päätöksiä, henkilövalinnat, ehdotettujen uudis-tusten käsittely hallinnossa ja päällys-tön johtamistapa heikentävät kyselyn perusteella kaikki työmotivaatiota ja -tyytyväisyyttä.258 Tulokset olivat yh-teneviä loppuvuonna 2013 toteutetun pelastustoimen valtakunnallisen työ-hyvinvointikyselyn tulosten kanssa. Palopäällystöliitto toteutti Pelastus-toimen mitoittaminen -hankkeen vuo-sina 2008–2009. Pelastustoimen toi-minnallinen mitoitus ja siihen liittyvät kysymykset olivat olleet esillä pitkään. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää

76

pelastustoimen oikea mitoitus ja sen perusteet. Pelastushenkilöstön mi-toitusta ja suorituskykyvaatimuksia koskeva valmistelutyö tehtiin vuonna 2008. Palopäällystöliittoa pidettiin alusta alkaen oikeana mitoitus- ja re-sursointikysymyksen edistäjänä. Li-säksi päätettiin järjestää hankkeeseen liittyvä asiantuntijafoorumi.259 Pa-losuojelurahasto myönsi hankkeelle enintään 70.000 euron avustuksen, joka oli 100 prosenttia hankkeen ar-vioiduista kustannuksista.260 Vuonna 2008 käynnistyi myös Palopäällystö-liiton Paloturvallisuusindeksi -hanke, jonka tavoitteena oli tuottaa palotur-vallisuuden seurantaan palokuolemien tilalle ja rinnalle parempia mittareita. Hanke alkoi Sami Häkkisen (nyk. Kerman) diplomityönä ja jatkui Pa-losuojelurahaston rahoittaman jat-kohankkeen myötä vielä kaksi vuotta diplomityön jälkeen. Nämä hankkeet ovat osaltaan edesauttaneet ja tukeneet VTT:n riskianalyysihanketta, SPEKin Pelastustoimen tilinpäätöshanketta, SM:n kansainvälistä mittarikartoitus-ta, Pelastusopiston Pelastustoimen in-dikaattorit -hanketta, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston riskianalyysi-työtä ja pelastustoimen uudistushank-keen riskianalyysityötä.261

Pelastajien urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tukiVuonna 2009 käynnistettiin pelastus-alan kokeneille ammattilaisille suun-nattu Ammatillisen osaamisen kehittä-

misen -pilottihanke. Sen tavoitteena oli kehittää pelastusalalle jatkuvaa ammatillista pätevöitymistä edistävä ja strategioita tukeva oppimisalusta, joka mahdollisti monipuolisen koulu-tuskokonaisuuden.262 Suunnittelussa ja ohjauksessa olivat mukana sisämi-nisteriön, Pelastusopiston, pelastus-johtajien sekä edunvalvontajärjestöjen edustajat. Hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jossa oli sisäministeriön pelastusosaston, Pelastusopiston ja pe-lastusjohtajien nimeämät edustajat.263 Vuonna 2011 toteutettiin jatko-hanke, jonka tarkoituksena oli va-kiinnuttaa koulutusmuoto tukemaan pelastusalan henkilöstön ammatillisia kehittämistarpeita sekä arvioida to-teuttamisen toimivuutta. Jatkohanke pyrki myös tukemaan työnantajien tarpeita kehittää ikääntyville työnte-kijöille soveltuvia urapolkuja ja luo-maan niiden edellyttämää erikoisosaa-mista.264 Tavoitteena oli, että jokainen osallistuja määrittää opinnoilleen hen-kilökohtaiset tavoitteensa yhdessä or-ganisaationsa kanssa.265 Osaamisen johtaminen on nähty keskeisenä työkaluna, jolla työnte-kijöiden kyvyt, tietämys ja työpanos valjastetaan palvelemaan organisaa-tion visiota ja strategiaa. Se vastuutti myös työntekijät huolehtimaan omas-ta osaamisestaan. Sisäministeri Anne Holmlund nimitti pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakun-nallisen yhteistyöelimen, jonka alla toimi muun muassa sittemmin pelas-

77

tuslaitosten kumppanuusverkostoon vakiintuneeksi työryhmäksi jäänyt työturvallisuustyöryhmä ja työurien kehittämiseen keskittynyt alatyöryh-mä. Pelastuslaitosten joustavia ura-polkuja oli jo ennen tätä hahmoteltu Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Varsi-nais-Suomen pelastuslaitosten yhtei-sessä hankkeessa [8, s. 13] ja työ on jatkunut työhyvinvoinnin yhteistyö-elimen lopetettua pelastustoimen uu-distuksen työhyvinvointityöryhmässä. Myös Palopäällystöliitto osallistui val-takunnallisen yhteistyöelimen toimin-taan, ja liiton edustajana yhteistyö-elimessä oli paloesimies Juha Höök. Tavoitteena oli varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen ja pidentää työuria. Yhteistyöelimen toimikausi päättyi 31.12.2012, mutta sitä jatkettiin vuoden 2014 loppuun saakka.266

Työturvallisuus painopisteenäViime vuosikymmenien aikana on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän pelastajien työturvallisuu-teen. Yksi kehittämisen painopiste on ollut fyysistä ja henkistä työkykyä yllä-pitävän toiminnan kehittäminen. Työ-terveyslaitos toteutti 1990-luvun puo-livälissä valtakunnallisen palomiesten terveys- ja toimintakykytutkimuksen. Vuonna 1999 toteutettiin ensimmäi-nen seurantatutkimus. Vuonna 2008 tehtiin uusi seurantatutkimus, joka muodostui kolmesta osasta: kyselytut-

kimus, fyysisen toimintakyvyn tutki-mus ja tutkimus savusukellusvarustuk-sessa. Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki aikaisemmin tutkimukseen osallistuneet palomiehet. Hankkeella oli seurantaryhmä, jossa Palopäällys-töliiton edustajana oli aluepalopääl-likkö Jari Lehtinen Päijät-Hämeen pe-lastuslaitoksesta.267 Valtakunnallinen työhyvinvointikysely toteutettiin syk-syllä 2013. Se oli merkittävä pelastus-laitosten työhyvinvoinnin edistämisen kannalta, koska sillä hankittiin valta-kunnallisesti perustietoa.268 Pelastuslaitosten työturvallisuuden edistämiseksi oli toteutettu vuosien varrella muitakin hankkeita, esimer-kiksi 2010-luvun alussa osana pelas-tuslaitosten toimintakykyhanketta. Vähemmälle olivat jääneet kuitenkin näkökulmat, joissa olisi otettu huo-mioon pitkäaikaisen epäterveelliselle hengitysilmalle altistumisen vaiku-tukset. Vuonna 2010 selvitettiin, mitä koti- ja ulkomaista tutkimustietoa asiasta oli saatavissa. Selvitys tehtiin liiton toimiston työnä.269 Hankkees-sa olivat mukana Palopäällystöliitto, SPEK ja Pelastusopisto. Se käynnis-tettiin Suomen Palomiesliiton aloit-teesta, ja hanketta rahoittivat Palo-suojelurahasto, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.270 Työterveyslaitoksen kehittämis-hankkeessa Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista ope-ratiivisessa toiminnassa? selvitettiin ruotsalaisen mallin toimivuutta palo-

78

miesten terveydentilaan. Palopäällys-töliiton seminaarissa 2010 käsiteltiin Skellefteå-mallin käyttökelpoisuut-ta pelastushenkilöstön työterveyden edistämiseksi. Hankkeen seuranta-kohteiksi valittiin Keski-Suomen pe-lastuslaitos, Helsingin pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Tutki-muksen tuottamat hyvät käytännöt laajennettiin koko maata koskevaksi tutkimukseksi Palopäällystöliiton jär-jestämällä koulutuskiertueella.271 Palomiesten altistumista Skellef-teå-mallin mukaisessa toiminnassa ja perinteisessä pelastustoiminnassa arvioitiin työhygieenisin menetel-min tehtävän alusta aina kaluston huoltoon. Havaittuihin ongelmiin puututtiin ja palomiehet koulutet-tiin toimimaan turvallisimman vaih-toehdon mukaan. Tulos osoitti, että muuttuneet toimintatavat vähensivät palomiesten riskiä joutua altistaviin ti-lanteisiin ja kosketuksiin palossa syn-tyvien epäpuhtauksien kanssa.272 Keväällä 2015 pelastusalalle alettiin suunnitella omaa työturvallisuuskou-lutusta, jossa pystyttäisiin vastaamaan alan erityishaasteisiin. Hankkeen ta-voitteena oli luoda työturvallisuus-korttikoulutus, joka voitaisiin toteut-taa pelastuslaitoksilla työvuorojen aikana.273 Pelastuslaitosten työturval-lisuudesta ja työsuojelusta vastaavia henkilöitä perehdytettiin aineistoon kahdeksassa ympäri Suomen järjes-tetyssä tilaisuudessa, jotka tavoittivat

toistasataa pelastuslaitosten edustajaa. Hankkeen rahoitti Palosuojelun edis-tämissäätiö. Pelastuslaitosten kumppanuus-verkosto päätti syksyllä 2015 perus-taa työturvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä oli löytää konkreettisia toi-menpiteitä ja toimintatapoja pelastus-laitoksille, yhdenmukaistaa olemassa olevia riskiarvioita ja toimintatapoja ja ottaa käyttöön hyviksi havaittuja toi-mintatapoja ja tarjota pelastuslaitok-sissa vertaistukea kahdesti vuodessa järjestettyjen seminaarien muodossa. Työryhmä laati pelastuslaitoksille työ-turvallisuustoiminnan nykytilaa kar-toittavan kyselyn, johon vastasivat joulu-tammikuussa 2015–2016 kaik-ki pelastuslaitokset. Se toimi erin-omaisena pohjana työryhmän toimin-nan ja työturvallisuuden edistämisen suunnittelulle.274 Palopäällystöliitto on toiminut tiiviissä yhteistyössä työturvallisuus-työryhmän kanssa ja ollut esimerkiksi toteutusvastuussa kahdesti vuodessa järjestettävistä työturvallisuussemi-naareista. Lisäksi liitto on ollut ak-tiivinen työturvallisuutta edistävissä hankkeissa. Työturvallisuuskoulutus-aineistohankkeen lisäksi liitto toteutti yhdessä Palosuojelurahaston kanssa rahoittanut Pelastustoimen väkivalta- ja uhkatilannekoulutukset -hankkeen, jossa pureuduttiin pelastustoimen kohtaamiin väkivalta- ja uhkatilantei-siin, niiden ennaltaehkäisyyn ja niissä toimimiseen. Liitto tarjoaa aktiivisesti

79

tilauskoulutuksia niin altistumisen eh-käisyyn, väkivalta- ja uhkatilanteisiin kuin henkiseen jälkipurkuunkin.

Henkisen hyvinvoinnin edistäminenPelastustoimen työhyvinvointiin liit-tyy hyvin kiinteästi myös henkisen hyvinvoinnin näkökulma. Pelastus- ja ensihoitotehtävissä työskentelevät kohtaavat usein henkisesti kuormitta-via asioita. Psykososiaalisen tuen jär-jestäminen pelastustoimessa on ollut jäsentymätöntä ja ohjeistukset ovat olleet puutteellisia. Liittohallitus antoi toimiston tehtäväksi selvittää pelastus-laitoksilta asiantuntijatoimikunnan perustamisen tarpeellisuutta.275 Kaikki alkoi keväällä 2012, kun Palopäällystöliitto järjesti Pahat keikat ja niistä selviytyminen – psykososiaali-sen tuen järjestäminen pelastuslaitoksil-la -seminaarin. Tapahtuman jälkeen toivottiin, että liitto ryhtyisi toimiin pelastusalan henkisen työsuojelun toi-mikunnan perustamiseksi. Osallistujat näkivät, että Palopäällystöliitto oli oi-kea taho asian koordinoimiseen ja ke-hittämiseen.276 Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta perustettiin tammikuussa 2013. Siihen nimettiin vuosille 2013–2014 lääkintämestari Anssi Aunola Keski-Uudenmaan pe-lastuslaitokselta, ensihoitopäällikkö Tarja Hjelt Kymenlaakson pelastuslai-toksesta, asemamestari Ilpo Lehtonen Helsingin pelastuslaitoksesta, lääkin-tämestari Petri Liukkonen Satakun-nan pelastuslaitoksesta ja yliopettaja

Salla Tikkanen Pelastusopistosta. Toi-mikunnan puheenjohtajaksi valittiin yliopettaja Salla Tikkanen.277 Pelastuslaitosten jälkipurku- ja jäl-kipuintiryhmien vetäjille suunnattiin perus- ja täydennyskoulutus, joka suunniteltiin aiemmissa seminaareis-sa saatujen palautteiden perusteella. Peruskoulutus antoi valmiudet istun-tojen vetämiseen ja täydennyskou-lutus tietoa vertaistukea vaativassa tilanteissa pärjäämiseksi. Liitto alkoi myös järjestää vuosittaisia henkisen työsuojelun seminaareja, joille on löy-tynyt oma vakiintunut kävijäkuntansa ja joiden kautta toimialalle saadaan lisätietoa mm. muiden toimialojen henkisen työsuojelun käytännöistä.278 Hyvä esimiestyö edellyttää vuoro-vaikutustaitoja ja organisaation tukea. Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelmassa kävi ilmeisek-si tarve tarjota johtamiskoulutusta myös pelastuslaitosten lähiesimiehinä työskenteleville palomestareille ja -esi-miehille. Tällaisilla ajatuksilla käyn-nistyivät Palopäällystöliiton lähiesi-miestaitojen kehittämiseen tähtäävät esimiesvalmennukset elokuussa 2015. Valmennuksiin saatiin rahoitus Pa-losuojelurahastosta ja Palosuojelun edistämissäätiöstä.279 Valmennus ra-kentui kahdesta 2- ja 3-päiväisestä lä-hijaksosta. Jaksojen välillä osallistujat tekivät kehittämistehtäviä laitoksen kanssa sovituista aiheista, osallistuivat työvuorokoulutusten järjestämiseen, kehityskeskusteluiden hyödyntämi-

80

seen, intranetin ja ilmoitustaulujen käyttämiseen työvuorojen välisessä viestinnässä ja pelastustoiminnassa havaittujen hyvien käytäntöjen jaka-miseen muille.280 Erityisen paljon kes-kustelua herätti kehityskeskustelu, sen tarkoitus ja muoto. Monet olivat kiin-nostuneet ryhmäkehityskeskustelusta työskentelymuotona, ja valmentava keskustelu koettiin hyväksi työkaluksi arjen esimiestyöhön.281 Pelastustoimen operatiivisen hen-kilöstön työkyky ja eläkeikäkysymys on ollut tärkeä keskustelun ja selvitys-töiden aihe, johon myös Palopäällys-töliitto osallistui.282 Liittohallitus to-tesi vuonna 2007, että eläkeikä ei ole pelastustoimen eikä kansalaisten edun mukainen. Pelastustoimen henkilös-tön eläkeikä oli monissa maissa Suo-mea alhaisempi. Liittohallitus halusi liitolle vahvempaa roolia eläkeikäkes-kusteluun ja päätti perustaa ”Punai-nen kukko” -työryhmän selvittämään mahdollisuuksia eläkeiän alentami-seen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.283 Sittemmin eläkeikäkeskustelusta on siirrytty keskustelemaan joustavista työurista, ja yleinen eläkeikä on enem-män tai vähemmän hiljaisesti hyväk-sytty.

Henkilöjohtamisen kehittämishankePelastustoimen henkilöstöjohtami-nen todettiin kehittämisen keskeisek-si haasteeksi 2010-luvun alussa. Ke-väällä 2010 alkanut pelastustoimen henkilöstöjohtamisen kehittäminen

räätälöitiin erityisesti alan tarpeisiin. Hanke käynnistyi vuonna 2007, ja sitä rahoitti Palosuojelurahasto ja Palo-suojelun edistämissäätiö.284 Toimivan henkilöstöjohtamisen arvoitiin luovan edellytykset hyvälle työmotivaatiolle, sitoutumiselle ja toimivalle työyhtei-sölle sekä tukevan työntekijöiden työs-sä menestymistä ja työtyytyväisyyttä. Palopäällystöliitto ja Turun yliopisto käynnistivät yhteistyössä kehittämis-prosessin, jonka tavoitteena oli ra-kentaa tämän päivän vaatimuksia ja pelastustoimen tarpeita vastaava hen-kilöstöjohtamisen valmennusohjelma. Nimeksi valmennukselle annettiin PEHKO – Pelastustoimen Henkilöjoh-tamisen Koulutusohjelma. Varsinaiset koulutukset alkoivat keväällä 2010 ja viimeinen koulutusohjelma saatiin päätökseen toukokuussa 2012. Kou-lutusohjelmassa oli mukana 101 osal-listujaa. Tammikuussa 2012 alkaneella PEHKOn viimeisellä kurssilla oli en-nätysmäärä osallistujia, mikä osoitti koulutuksen tarpeellisuuden.285 Kun pelastustoimen henkilöjohtamisen ke-hittämistä suunniteltiin, se haluttiin ankkuroida mahdollisimman kiinte-ästi muutosten tukemiseen ja henki-löstöjohtamisen rooliin toteutuksessa. Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli myös se, että pelastuslaitoksissa oli jo toteutettu monenlaista johtamisen kehittämistä. Nyt tarvittiin uudenlai-nen, koko toimialan johtamista yhdis-tävä ja kehittävä näkökulma.286

81

Turvakortit takaavat osaamisen

Tulityökoulutus aloitteli omana kou-lutushaaranaan vuonna 1988, kun Suomen Palontorjuntaliitto vakuu-tusalan aloitteesta laati silloisen tuli-työpassin koulutuspaketin. Vuonna 1993 Suomen Palontorjuntaliitto ja Suomen Palopäällystöliitto solmivat vakuutusalan kanssa kolmikantaso-pimuksen koulutuksen toteuttami-sesta. Remonttimiesten sisäänmarssi teollisuuslaitoksiin ilman koulutusta pysähtyi. Kaksi vuotta myöhemmin vakuutusyhtiöt sisällyttivät turvalli-suuskoulutuksen pakolliseksi suoje-luohjeisiinsa.287 Tulityökoulutus sai uusia muotoja 1990-luvun lopulla, kun Palopäällystöliito hyväksyi tuli-työkoulutuksen järjestämisen sopi-musmenettelyn. Palopäällystöliiton tehtäväksi tuli tulitöiden kurssinjoh-tajien koulutus yhdessä vakuutusyhti-öiden ja SPEKin kanssa. Tulitöiden kurssinjohtajien kou-lutus uudistui vuoden 2006 alussa uudistetun koulutusmateriaalin ja kurssinjohtajakoulutuksen kaut-ta. Ensimmäinen uudistunut kurssi käynnistyi tammikuussa 2006. Vuo-den aikana pidettiin 21 kurssia ja kou-lutettiin 403 kurssinjohtajaa.288 Seuraavan kerran samankaltainen materiaalin ja kurssinjohtajakoulu-tuksen uudistus valmisteltiin vuoden 2010 aikana; uudistus otettiin käyt-töön vuoden 2011 alusta.289 Opiskeli-jat saivat uuden oppikirjan, ja kurssin-

johtajien käyttämä koulutusmateriaali siirrettiin verkkoon. Uudistuksen ta-kana olivat pelastuslain muutokset, vakuutusyhtiöiden uudet suojeluoh-jeet ja muutokset SFS 5900 -standar-dissa. Sisällön keskeisiä uudistuksia olivat tulityöluvan myöntäjältä vaa-dittava tulitöiden turvallisuustutkin-to ja voimassa oleva tulityökortti sekä tulitöiden yhteydessä tehtävä vaarojen selvitys ja arviointi.290 Vuoden 2015 uudistus oli mittavin tulityökoulutuksen historiassa, sillä siinä yhdistettiin perinteinen tulityö-koulutus ja katto- ja vedeneristysalan tulityökoulutukset yhdeksi paketiksi. Uudistusta varten koulutusta kehittä-vän tulityötoimikunnan kokoa laajen-nettiin Rakennusliiton ja Kattoliiton edustajilla. Samalla koko koulutuksen luonne muuttui yksityiskohtaisesta koulutuksesta kohti ennaltaehkäisevää turvallisuuskoulutusta. Palopäällys-töliitolla oli keskeinen rooli materi-aalien ja koulutuksen uudistamisessa. Uudistuksen takia kaikki noin 1 100 kurssinjohtajaa kutsuttiin liiton täy-dennyskoulutuksiin, joissa aineistoa samalla edelleenkehitettiin. Uusi ai-neisto suunniteltiin palvelumuotoilun käyttäjäkeskeistä periaatetta noudatta-en ottamalla kurssinjohtajat mukaan materiaalin kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tur-vallisuusfoorumi tuotti tarpeen alan

82

Vuonna 1993 Palontorjuntaliitto ja Palopäällystöliitto solmivat vakuutusalan kanssa kolmikantasopimuksen tulityökortin koulutuspaketin toteuttamisesta. Remonttimiesten sisäänmarssi teollisuuslaitoksiin ilman koulutusta ja tulityökorttia py-sähtyi.

turvallisuuskoulutuksen kehittämiseen ja kurssinjohtajakoulutuksen käynnis-tämiseen. Turvallisuuskorttiin johtava koulu-tusohjelma käynnistettiin yhdessä kes-keisten yhteistyökumppaneiden kans-sa. Liiton rooli koulutusohjelmissa oli kouluttajakoulutuksen ja koulutusma-teriaalin tuottaminen. Ensimmäiset kurssinjohtajakoulutukset pidettiin vuonna 2007. Kurssinjohtajia koulu-tettiin 82. Uusia kurssinjohtajia kou-lutettiin vuosittain parisen kymmentä ja täydennyskurssilaisiakin oli muu-tamia. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutusta uudistettiin vuonna 2010. Varsinainen uudistus-työ käynnistyi vuoden 2011 aikana.291 Turvakorttikoulutuksen kehittämis-työtä vauhditti 2010-luvun puolivä-lissä osallistujamäärän vähentyminen. Turvakorttikoulutuksen markkinoin-tia lisättiin hyvällä menestyksellä ja uusia yhteistyökumppaneita saatiin

mukaan.292 Vuonna 2014 turvakort-tikoulutettuja oli lähes 3.000. Kort-tikoulutuksen tueksi laadittiin myös verkkokoulutusmateriaalia.293 Jo vuonna 2012 käytiin keskuste-lua, miksi turvakorttikoulutus ei ole osa alan opintoja. Turvakorttikoulutus toteutettiin siksi vastaamaan Opetus-hallituksen asettamia ammattitaito-vaatimuksia. Koulutus ei edennyt pa-kolliseksi, mutta tilaisuuksissa nähtiin selvästi, että yhteinen turvallisuuskou-lutus alan ammattilaisille oli saatava läpi. Palopäällystöliitto esitti yhdessä Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoi-mikunnan kanssa oppilaitoksille, että ne ottavat koulutuksen osaksi opiske-lijoiden vapaasti valittavia opintoja.294 Yksi tärkeä tavoite oli koulutuksen vieminen osaksi sosiaali- ja terveysalan ammatillista peruskoulutusta. Yritys ei kuitenkaan tuottanut vielä tuossa vai-heessa tulosta.295

83

Turvakorttikoulutusta valvoo, koordi-noi ja kehittää Palopäällystöliiton ni-meämä Sosiaali- ja terveysalan turval-lisuustoimikunta. Toimikunnassa ovat

mukana sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintovirastojen, SPEKin, Palo-päällystöliiton ja koulutuksen järjestä-jätahojen edustajat.296

Hopeinen Jehu-malja lahjoitettiin Suomen Palopäällystölii-tolle kilpailtavaksi palokuntien tieto- ja taitokilpailussa. En-simmäinen kilpailu käytiin Tampereella syyskuussa 1952.

Kilpailut koulutustapahtumana

Kilpailutoiminta on osa Palopääl-lystöliiton koulutustoimintaa, joka muodostuu Palokuntien Suomen-mestaruuskilpailusta ja Teollisuus-palokuntien kilpailusta. Palokuntien Suomen mestaruudesta on kilpailtu vuodesta 1952 lähtien. Se sai alkunsa Liitin Oy:n toimitusjohtajan Herman Lindgrenin lahjottamasta kiertopal-kinnosta. Hopeinen Jehu-malja lah-joitettiin Suomen Palopäällystöliitolle kilpailtavaksi palokuntien välisessä tieto- ja taitokilpailussa. Kiertopal-kinnon luovutustilaisuudessa oli läs-nä myös silloinen pääministeri Urho Kekkonen. Ensimmäinen kilpailu käytiin Tampereella syyskuussa 1952. Vuoteen 2001 saakka palokuntien kil-pailu oli kaksiosainen, johon kuului tieto- ja kalustokilpailu.297

Palopäällystöliitto asetti vuonna 2001 työryhmän miettimään kilpai-lun kehittämistä niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin palokuntien kouluttautumista pelastustehtäviin.298 Työryhmän esityksen mukaan kil-pailuun tuli kolmas kilpailuosio, tai-tokilpailu, jossa ratkaisevaa oli pelas-tustehtävien oikeaoppinen suoritus. Kilpailusta tuli uudistusten jälkeen

virallisesti Palokuntien Suomenmes-taruuskilpailu. Vuodesta 2002 lähtien Palokuntien Suomenmestaruus on rat-kaistu kolmena kilpailuosiona, tieto-, taito- ja kalustokilpailuna. Kilpailujen järjestäjien tueksi ja kilpailun kehittä-miseksi Palopäällystöliitto on nimen-nyt kuusijäsenisen kilpailulautakun-nan.299

84

Perinteisestä Jehumalja-kilpailusta tuli vuonna 2002 Palokuntien Suomenmestaruuskilpailu. Vuodesta 2002 lähtien Palokun-tien Suomenmestaruus on ratkaistu kolmena kilpailuosiona: tieto-, taito- ja kalustokilpailuna.

Kilpailusääntöjen uudistaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 2010. Uudistuksen perustaksi vanhoja sään-töjä arvioitiin Jehu-seminaarissa syk-syllä 2009 kilpailulautakunnan omien kokemusten ja palautteen perusteella. Vuoden 2010 aikana kilpailulautakun-ta kokoontui poikkeuksellisen tiiviisti uudistaessaan sääntöjä, jotka astuivat voimaan 2011 alusta. Samalla laa-dittiin kilpailujen järjestämisopas.300 Uudistus toi merkittäviä muutok-sia ja yksinkertaisti vuosikymmeni-

en saatossa mutkistunutta kilpailua. Uusien sääntöjen mukaan veteraani-kilpailu vakiinnutettiin, ammattivä-elle tarkoitettu Tapiolamalja-kilpailu sekä VPK-/TPK-sarjat lakkautettiin, tuomaritoimintaa vahvistettiin, piste-laskua selkiytettiin ja Hämeen malja -palkinnosta luovuttiin. Uusia sään-töjä noudatettiin ensimmäisen kerran Oulussa vuonna 2011 järjestetyissä kilpailuissa.301 Alkuperäisten sääntöjen mukaan kiertopalkinnon sai omakseen kym-

85

menestä voitosta. Säteri Oy:n TPK sai maljan vuonna 1969, mutta lahjoitti sen takaisin liitolle edelleen kilpailta-vaksi. Jehumalja päätettiin muuttaa vuonna 2010 tehdyn sääntömuutok-sen yhteydessä ikuisesti kiertäväksi palkinnoksi.302 Palokuntien Suomenmestaruus-kilpailua ”johtaa” liittohallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan nimittä-mä viisijäseninen kilpailulautakunta, jonka tehtävänä on huolehtia jatku-vuudesta ja kilpailun kehittämisestä. Liittohallitus nimittää lautakunnan puheenjohtajan. Yksi jäsenistä on Pe-lastusopiston edustaja. Vuonna 2009 nimitetyn kilpailulautakunnan toimi-kausi päättyi vuoden 2012 lopussa. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Juha Tiitinen ja Pelastusopiston edus-taja oli Ilkka Vepsäläinen. Toimikau-deksi 2013–2015 kilpailulautakunnan puheenjohtajaksi nimitettiin edelleen Juha Tiitinen ja Pelastusopiston edus-tajana jatkoi Ilkka Vepsäläinen.303 Kilpailulautakuntaa uudistettiin vuoden 2015 lopulla kaudelle 2016–2018. Lautakunnan puheenjohtaja Juha Tiitinen lähestyi eläkkeelle siir-tymistä ja Pelastusopiston edustaja Ilkka Vepsäläinen oli jo eläkkeelle. Uudeksi puheenjohtajaksi tuli Jarmo Haapanen sekä Pelastusopiston edus-tajaksi Ismo Huttu ja muiksi jäseniksi Marko Konttinen, Kalle Seppänen ja Tommi Virtanen. Asiantuntijajäse-neksi kutsuttiin Juha Tiitinen.304 Kil-pailulautakunnan lisäksi liittohallitus

on nimittänyt vuosittain kilpailun järjestelytoimikunnan kulloisenkin järjestäjän esityksen mukaisesti. Järjes-telytoimikunta vastaa kilpailujen jär-jestelyistä ja ratkaisuista kilpailulauta-kunnalle ja palokunnille.305 Veteraanisarjaa kokeiltiin ensim-mäistä kertaa vuoden 2007 kilpai-luissa. Ainoa osallistuja oli Selänpään VPK:n joukkue. Sittemmin veteraa-nisarjan joukkueiden määrä on kas-vanut, ja mukana on ollut parhaim-millaan jo kahdeksan joukkuetta. Kilpailulautakunta ehdotti sääntöjen päivittämistä niin, että veteraanisarja otettiin mukaan sääntöihin vuonna 2008.306 Veteraanikilpailu on käsittä-nyt vain kalustokilpailun. Veteraani-joukkueen jäsenet voivat osallistua halutessaan myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. 307 Suomen Palopäällystöliiton teol-lisuusjaosto eli nykyinen Yritys-turvallisuusjaosto käynnisti Teolli-suuspalokuntien kilpailutoiminnan ensimmäisen kerran syyskuussa 1977 Äänekoskella.308 Vuonna 2007 tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta yhtäjaksoista kilpailutoimintaa. Välis-sä oli useita vuosia, jolloin kisat jär-jestettiin Pohjois- ja Etelä-Suomessa samanaikaisesti. Teollisuudessa on kuitenkin vuosikymmenten kuluessa tapahtunut uudelleenjärjestelyjä. Osa yrityksistä on lopettanut toimintansa, osa siirtynyt toisille paikkakunnille. Siksi kilpailujen järjestämisessä palat-tiin alkuperäiseen formaattiin eli vuo-

86

dessa pidetään yksi valtakunnallinen kilpailu.309

Teollisuuspalokuntien kilpailussa on toteutettu viimeisen vuosikymme-nen aikana erilaisia teemoja. Porissa vuonna 2007 teemana oli palokun-tien toiminta vaarallisten aineiden pelastustehtävissä. Kilpailun voitti Stora Enso Oyj Anjalankosken TPK. Seuraavan vuoden kilpailut pidettiin Oulussa teemalla tulityöt, vaaralliset aineet ja korkealla työskentely. Kil-pailun voitti UPM Kymmene Oyj:n Kymin TPK Kuusankoskelta ja tieto-kilpailun paras oli Myllykoski Oy:n TPK Anjalankoskelta. Kuusankoskel-la vuonna 2009 teemana oli työtur-vallisuus ja vaaranarviointi pelastus-tehtävissä. Voiton vei tällä kertaa Stora

Enso Oyj:n Anjalankosken TPK.310 Teollisuuspalokuntien kilpailuhistoria on ainakin tällä erää päättynyt vuoden 2009 kilpailuun. Sen jälkeen kilpai-luun ei ole riittänyt osallistujia. Palokuntien SM-kilpailuihin osal-listuneet voivat saada myös arvonimiä. Jehu-arvonimen voi saada osallistut-tuaan kymmeneen ja Jehuneuvos-arvonimen osallistuttuaan 25 Jehu-malja-kilpailuun. Ensimmäiset arvo-nimet myönnettiin vuonna 2009, kun 12 kilpailijaa sai Jehu-arvonimen ja kaksi nimitettiin Jehuneuvokseksi. Seuraavina vuosina arvonimiä myön-nettiin saavutusten mukaan. Jehu-ar-vonimiä on myönnetty vuoden 2017 loppuun mennessä 44 ja Jehuneuvos-arvonimiä 21.311

87

194 Toimintakertomus 2007 2. SpplA; Palopäällystö 4/2007, 5.195 Toimintasuunnitelma vuodelle 2006. SpplA.196 Haastattelu SPPL_197 Palopäällystö 1/2012.198 Palopäällystö 4/2007.199 Palopäällystö 3/2008.200 Palopäällystö 1/2009.201 Palopäällystö 4/2007.202 Palopäällystö 1/2014; http://www.sppl.fi /tapahtumat. Luettu 12.2.2017.203 Kostet 2007, 400-401.204 LH 3/2014 § 37.205 LH 4/2013 § 49. SpplA.206 LH 3/2013 § 37. SpplA; LH 1/2014 § 11. SpplA; LH 2/2014 § 21. SpplA; LH 3 /2014 § 37. SpplA; LH 4/2014 § 35. SpplA.207 Kostet 2007, 138-139.208 Toimintasuunnitelmat 2008–2009. SpplA.209 Toimintakertomus 2008. SpplA.210 Palopäällystö 2/2009.211 LH 1/2009 § 10/2. SpplA.212 Toimintakertomus 2011.213 Toimintakertomus 2012. SpplA; Toimintakertomus 2013.214 Toimintakertomus 2014.215 Toimintakertomus 2015. SpplA.216 Palopäällystö 2/2016,217 LH 7/2012 § 70. SpplA.218 Palopäällystö 2/2012.219 LH 7/2012 § 70. SpplA.220 Toimintakertomukset 2009-2016. SpplA; Palopäällystö 2/2016.221 LH 4/2014 § 37.222 Palopäällystö 4/2007. Toimintakertomus 2007; Palopäällystö 4/2009.223 Palopäällystö 4/2008.224 Palopäällystö 4/2012.225 Palopäällystö 4/2013.226 Palopäällystö 4/2014.227 Palopäällystö 3/2010.228 LH 5/2010 § 79. SpplA.229 Palopäällystö 4/2008.230 LH 5/2010 § 79. SpplA.231 Kostet 2007, 408-410.232 Palopäällystö 4/2008. TK 2007 ja 2008.233 Toimintakertomus 2008. SpplA; Palopäällystö 1/2009.234 LH 4/2011 § 46. SpplA.235 Kostet 2007, 409-410; Palopäällystö 3/2010.236 LH 4/2009 § 43. SpplA; LH 5/2012 § 52. SpplA; Palopäällystö 1/2009.237 LH 4/2014 § 33/3. SpplA. LH 5/2014 § 43. SpplA.238 Toimintakertomus 2010. SpplA; LH 4/2012 § 39/8. SpplA.239 Toimintakertomus 2015. SpplA; Palopäällikkö 2/2015; Palopäällystö 2/2016.240 Toimintakertomus 2007. SpplA,241 Toimintakertomus 2007. SpplA.242 Palopäällystö 4/2007.243 LH 5/2013 § 58. SpplA; Palopäällystö 3/2009.244 LH 4/2014 § 33/1. SpplA; LH 6/2014 55 § 2. SpplA.245 Pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen Raportti. Sisäministeriön julkaisu 4/2014. Sisäinen turvallisuus, 11-12.246 Pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen Raportti. Sisäministeriön julkaisu 4/2014. Sisäinen turvallisuus, 11-12.247 Palopäällystö 1/2016.248 Toimintasuunnitelma 2011. SpplA.249 https://www.fi nna.fi /Collection/fsd.FSD_spal/HierarchyTree?recordID=fsd.FSD_spal. Luettu 14.3.2017; Palopäällystö 1/2013.250 LH 3/2013 § 36. SpplA.251 Toimintakertomus 2013. SpplA; Palopäällystöbarometri 2013. Kyselytutkimus palopäällystön käsityksistä pelastustoimesta ja sen tulevaisuudesta. Suomen Palopääl- lystöliitto 2013.252 LH 3/2013 § 36. SpplA.253 LH 5-2007 § 61/3254 LH 8/2008 § 66 2. SpplA; Palopäällystö 2/2008255 Toimintakertomus 2008. SpplaA.256 LH 8/2008 § 67. SpplA.

257 Palopäällystö 1/2010.258 Häkkinen 2012, 11; Johansson 2004259 LH 6/2007 § 81. SpplA. LH 8/2008 § 66/2. SpplA; LH 1/2009 § 8/9. SpplA.260 LH 4/2008 3. SpplA.261 http://www.vtt.fi /inf/pdf/tiedotteet/2010/T2530.pdf; http://www.spek.fi /Suomeksi/ Ajankohtaista/Tutkimustoiminta/Pelastustoimen-tilinpaatos; https://julkaisut. valtioneuvosto.fi /handle/10024/64937; http://www.pelastustoimi.fi /ajankohtaista/ hankkeet/indikaattorit; http://www.pelastuslaitokset.fi /Kumppanuusverkosto-326; http://intermin.fi /pelastustoimenuudistus/hankeorganisaatio.262 Toimintakertomus 2007. SpplA.263 LH 7/2007 § 90. SpplA. LH 05/2007 § 62. SpplA.264 Pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen Raportti. Sisäministeriön julkaisu 4/2014. Sisäinen turvallisuus. Helsinki 2014.265 Palopäällystö 3/2009.266 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi /bitstream/handle/10024/78922/Pelastuslaitosten%20 ty%C3%B6hyvinvointia%20kehitt%C3%A4v%C3%A4n.pdf?sequence=1; http:// tampub.uta.fi /bitstream/handle/10024/96616/GRADU-1421343879.pdf;sequence=1267 LH 6/2008 51 § 1. SpplA.268 Palopäällystö 4/2013.269 LH 5/2010 § 81. SpplA.270 http://www.sttk.fi /2016/06/08/suomen-palomiesliitto-spal-ry-tyoterveyslaitos- tiedottavat-palomies-todettu-yhdeksi-syopaalttiimmista-ammateista/271 LH 2/2013 § 16/1. SpplA.272 http://www.palomiesliitto.fi /easydata/customers/spal/fi les/ay-koulutus/turvallinen_ suomi/2016/ts_2016_laitinen.pdf. Luettu 16.2.2017.273 Palopäällystö 3/2015.274 Palopäällystö 3/2016.275 LH 3/2012. SpplA;276 LH 3/12 ja LH 7/12; LH 3/2012 25 § 26. SpplA; LH 7/2012 § 76. SpplA; LH 1/2013 § 9. SpplA. 277 LH 2/2013 16 § 2. SpplA; LH 2/2013 § 20. SpplA.278 Palopäällystö 1/2015.279 Palopäällystö 3/2015.280 Palopäällystö 2/2015.281 Palopäällystö 4/2015.282 LH 3/2007 § 45/1. SpplA.283 LH 1/2009 § 8/9. SpplA.284 Toimintakertomus 2007. SpplA; Toimintakertomus 2008. SpplA; Palopäällystö 1/2010; Palopäällystö 2/2010.285 Palopäällystö 1/2012.286 Palopäällystö 4/2010.287 Palopäällystö 1/2008.288 Toimintakertomus 2007. SpplA; Kostet 2007, 411.289 Palopäällystö 2/2009.290 Palopäällystö 1/2011.291 Toimintasuunnitelma 2007. SpplA; Toimintakertomus 2010. SpplA.292 Toimintakertomus 2015. SpplA.293 Palopäällystö 4/2014.294 Palopäällystö 4/2012.295 Toimintakertomus 2015. SpplA.296 LH 4/2009 § 42. SpplA.297 Kostet 2007, 490-500.298 Kostet 2007, 500.299 Palopäällystö 3/2009; Palopäällystö 1/2011.300 Toimintakertomus 2010.301 LH 5/2010 § 78. SpplA.302 LH 5/2010 § 77. SpplA.303 LH 7/2012 § 68. SpplA.304 LH 5/2015 § 53. SpplA.305 LH 7/2012 § 69. SpplA; LH 5/2013 § 60. SpplA; LH 7/2014 § 71. SpplA; LH 5/2015 § 54. SpplA.306 LH 7/2007 § 95. SpplA.307 Palopäällystö 1/2011.308 Ks. Kostet 2007, 492-494.309 Palopäällystö 4/2007.310 Toimintakertomus 2007. SpplA; Toimintakertomus 2008. SpplA; Toimintakertomus 2009. SpplA.311 Ks. Toimintakertomukset 2007-2015. SpplA.

88

KANSALLINEN JAKANSAINVÄLINEN

YHTEISTYÖ

89

Pelastustoimen viranomaisilla ja järjes-töillä on virallisia ja epävirallisia kan-sainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen toiminnan kotimainen koordinointi ja yhteinen tavoitteenasettelu oli pitkään vähäistä. Osallistumisen jäntevöittä-misestä ja koordinoinnista paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi käy-tiin keskusteluja 2000-luvun alkuvuo-sina. Lopulta Palopäällystöliitto kutsui koolle vuonna 2007 koordinointipala-verin, jonne kutsuttiin sisäministe-riön pelastusosaston, Pelastusopis-ton ja SPEKin edustajat.312 Kansain-välisten asioiden ”pyöreän pöydän”

KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN YHTEISTYÖ

Kansainvälisen toiminnan kansallinen koordinointi

tapaaminen koettiin tärkeäksi koor-dinoinnin ja keskinäisen yhteistyön vahvistamisen välineeksi. Tapaamisista luotiin uusi toimintatapa, ja tapaa-misia on järjestetty sittemmin määrä-ajoin.313

Palopäällystöliiton rooli pelastus-toimen kansainvälisten asioiden ”pyö-reässä pöydässä”, on ollut merkittävä ja liitto on pitänyt huolta tapaamisten toteutumisesta. Tapaamisten tavoit-teena on ollut mm. valmistella pelas-tustoimen kansainvälistymisstrategiaa, joka olisi osa kaivattua pelastustoimen kansainvälisen toiminnan koordinaa-

Palopäällystöliitto kutsui koolle vuonna 2007 koordinointipalaverin, johon osallistuivat sisäministeriön pelastusosaston, Pe-lastusopiston ja SPEKin edustajat. Kansainvälisten asioiden ”pyöreän pöydän tapaaminen” koettiin tärkeäksi koordinoinnin ja keskinäisen yhteistyön vahvistamisen välineeksi, ja se on kokoontunut sen jälkeen säännöllisesti Palopäällystöliiton kutsu-mana.

90

Palopäällystöliiton kansainvälisen toiminnan tavoitteena on ollut kan-sainvälisten kokemusten tuonti ja suomalaisen pelastusosaamisen vien-ti ja markkinointi. Liitolla on ollut kiinteitä yhteyksiä erityisesti pohjois-maisiin palopäällystöjärjestöihin. Kes-keinen osa on toiminta eurooppalais-ten palopäällystöliittojen järjestössä FEU:ssa (Federation of the European Union Fire Offi cer Associations). Li-säksi liitto seuraa CTIF:n (Comite Tecnique International de Prevention et d’Extinction du Feu) toimintaa ja osallistuu siihen tarvittaessa.315 FEU aloitti virallisena järjestönä Tampereella vuonna 1995 pidetyssä FinnFire 95 -tapahtumassa. Säännöt hyväksyttiin kokouksessa, jonka pu-heenjohtajana toimi pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.316 Euroopan palo-päällystöliittojen federaatiossa (FEU) oli alun perin mukana 17 jäsenmaa-ta.317 Palopäällystöliiton vuonna 2010 isännöimä FEU:n kokous Tampere-talossa oli tavanomaista juhlallisempi, kun kokouksen yhteydessä järjestettiin myös 15-vuotisjuhlaseminaari. FEU oli kasvanut 15 vuodessa 22 Euroopan Unionin jäsenmaan kansallisten liitto-

Palopäällystöliiton kansainvälisen toiminnan painopisteet ja tavoitteet

jen yhteenliittymäksi.318 Suomen edustusta FEU:n kokouk-sissa on pidetty tärkeänä. Liiton pysy-vinä edustajina FEU:n kokouksiin on yleensä osallistunut puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja sekä ruotsinkielisen työryhmän puheenjohtaja.319 Vuosiksi 2014–2016 liiton virallisiksi edusta-jiksi FEU:n kokouksiin nimettiin pu-heenjohtaja Jari Sainio, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ja Pohjoismaisen ja ruotsinkielisen toiminnan työryhmän puheenjohtaja Torbjörn Lindström.321 Suomalaisia kiinnosti vuonna 2010 katkolla ollut puheenjohtajuus. Saksalaisen Dieter Nüsslerin kolmi-vuotiskausi oli päättymässä. Nüssler oli halukas jatkamaan puheenjohtaja-na, vaikka hän oli siirtynyt eläkkeel-le. Pohjoismaisen käsityksen mukaan luottamustehtävien menestyksellinen hoitaminen edellytti kiinteää yhteyttä työelämään. Pelastusjohtaja Olli-Pek-ka Ojanen, jolla on vahva FEU-osaa-minen, ilmoitti olevansa käytettävissä puheenjohtajan tehtävään. Palopääl-lystöliitto päätti nimetä puheenjohta-jaehdokkaaksi Ojasen.322 Kysymys Nüsslerin mahdolli-suudesta hoitaa puheenjohtajuutta

tiota. Strategia on nähty hyödylliseksi rahoituksen hankinnassa, hankkeiden suunnittelussa ja kansallisten linjaus-ten luomisessa. Kansainväliset järjes-

töt on nähty erinomaisina foorumeina yhteistyölle, kunhan työnjaosta on so-vittu.314

91

eläkepäivilläänkin koettiin vaikeasti ratkaistavaksi. Monien yllätykseksi kokous päätti jatkaa Dieter Nüss-lerin toimikautta vuodella. Samalla sääntöuudistusta valmistelevalle työ-ryhmälle annettiin lisäaikaa seuraa-vaan kokoukseen, jossa päätettäisiin, voiko eläkkeellä oleva henkilö toimia presidenttinä. Varsinaiseen puheen-johtajavalintaan asti ei edetty, ja Olli-Pekka Ojasen ehdokkuus raukesi.323 Koska Suomi muiden Pohjoismaiden tukemana oli asettamassa Olli-Pekka Ojasta FEU:n presidenttikandidaa-tiksi uudelleen Kyproksen Larnakassa pidettävään kokoukseen, osallistumis-

ta vahvalla kokoonpanolla pidettiin tarkoituksenmukaisena. Varsinaisiksi delegaateiksi valittiin Peter Johansson ja Olli-Pekka Ojanen. Tarkkailijoiksi valittiin Torbjörn Lindström ja Jari Sainio.324 Larnakan kokouksessa koettiin taas yllätys ja pettymys. Kokoukseen oli valmisteltu kaksi sääntömuutosvaihto-ehtoa. Toisen mukaan FEU:n päättävä kokous (FEU Counsil) voisi halutes-saan valita myös varapresidentin. Toi-sessa vaihtoehdossa olisi presidentti ja sihteeri, kuten voimassa olevissa sään-nöissäkin. Molemmissa vaihtoehdois-sa olisi tullut rajoituksia toimikausien

Pohjoismaiset palopäällystöliitot alkoivat 2000-luvun alkupuolella etsiä keinoja yhteistyön tiivistämiseksi. Järjestämisvastuu kiertää neljän pohjoismaan kesken. Suomi oli vihdoin neljännen pohjoismaisen opintoviikon isäntämaa vuonna 2013.

92

pituuteen ja määrään. Sääntöihin olisi tullut myös kirjaus siitä, että presiden-tin piti olla aktiivityössä. Asiasta käy-tiin kiivas keskustelu. Päätös tehtiin kokouksen viimeisenä asiana. Koska kysymyksessä oli sääntömuutosasia, se piti hyväksyä 2/3 enemmistöllä. Olli-Pekka Ojanen käytti asiassa puheen-vuoron ja ehdotti, että ensin äänes-tetään valmiudesta muuttaa sääntöjä. Menettelytapa hyväksyttiin yksimieli-sesti. Kun äänet oli laskettu, voitiin to-deta, että FEU ei ollut valmis suuriin muutoksiin. Vaihtoehdot eivät saaneet riittävää kannatusta.325 FEU:n syksyn 2014 kokouksessa järjestölle oli tarkoitus valita lopultakin uusi puheenjohtaja seuraavaksi kolmi-vuotiskaudeksi 2015–2017. Saksan Dieter Nüssler oli ilmoittanut kolme vuotta aikaisemmin kuluvan kauden olevan hänen viimeisensä. Puheenjoh-

taja Jari Sainio oli saanut Olli-Pekka Ojaselta tiedon, että hän oli edelleen käytettävissä, kun FEU:n seuraavaa puheenjohtajaa valitaan.326 Ehdokkai-na olivat tällä kertaa belgialainen Chris Addiers ja Suomen Olli-Pekka Ojanen. Chris Addiers oli onnekkaampi ja tuli valituksi vuoteen 2017 saakka kestä-väksi kolmivuotiskaudeksi. Addiersin tunnuslause oli A safer Europe for all, kaikille turvallisempi Eurooppa. Kova haaste toteutettavaksi.

Suomen Palopäällystöliiton poh-joismaisen yhteistyön juuret ovat 1930-luvulla, kun Suomen Paloupsee-riliiton silloinen puheenjohtaja K. A. Arell ryhtyi solmimaan kansainvälisiä ja erityisesti pohjoismaisia yhteyksiä. Sotien jälkeen virisi vilkas ja säännöl-linen pohjoismaisten pääkaupunkien palolaitosten välinen yhteistyö. Yh-teistyö jatkui tiiviinä vuodesta toiseen, ja etenkin edustukset veljesjärjestöjen vuosikokouksissa olivat tavallisia yh-

Pohjoismainen pelastusalan järjestöyhteistyö

teistyömuotoja. Vuonna 1992 palo-päällikkö Boris Aarnio ja toiminnan-johtaja Risto Manninen osallistuivat Oslossa pidettyyn pohjoismaiseen pa-lopäällystöjärjestöjen kokoukseen, jossa allekirjoitettiin sopimus neljän Pohjoismaan palopäällystöliittojen yh-teistoiminnan muodoista.328 Palopäällystöliitossa on toiminut vuodesta 1987 alkaen ruotsinkielinen työryhmä, jonka toiminta on painot-tunut ruotsinkielisten opintopäivien,

93

Studiedagar för brandbefäl, järjestämi-seen. Tehtävänä on ollut myös tukea ja laajentaa ruotsin kielen asemaa Pa-lopäällystöliitossa. Toiminta-ajatus piti sisällään yhteydenpidon ruotsinkieli-siin kuntiin ja yhteistyötahoihin sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön.329 Palopäällystöliiton ruotsinkielinen toiminta oli pitkään Boris Aarnion har-teilla. Aarnio osallistui lukemattomiin pohjoismaisiin yhteistyötapaamisiin ja piti yllä yhteyksiä Suomen ruotsin-kieliseen pelastusalaan. Eläköityminen ja ikääntyminen johtivat muutoksiin. Boris Aarniolle ruotsinkielisyyden vaaliminen oli sydämenasia. Siksi hän alkoi hyvissä ajoin ennen vetäytymis-tään etsiä sopivia seuraajia. Ja löytyi-hän niitä. Vastuun otti aluksi Peter Jo-

hansson, joka valittiin ruotsinkielisen työryhmän puheenjohtajaksi Aarnion jälkeen.330 Sittemmin ruotsinkielisen työryh-män ja yhteistyön vetovastuuta otti myös Torbjörn Lindström, josta tuli työryhmän puheenjohtaja vuonna 2012.331 Aarnion aikana keskusteltiin ruotsinkielisen työryhmän edustajan jäsenyydestä liittohallituksessa. Se ei ollut kuitenkaan sääntöjen mukaan mahdollista. Vuodesta 2008 alkaen tilanne on ollut hallinnassa, kun Tor-björn Lindström on ollut Hallinto ja tukipalvelut -jaoston edustajana liitto-hallituksen jäsenä ja samalla edustanut myös ruotsinkielistä toimintasekto-ria.332 Pohjoismainen yhteistyö oli pitkään

Suomen Palopäällystöliitto isännöi vuonna 2010 FEU:n kokousta. Tampere-talossa järjestetty kokous oli tavanomaista juh-lallisempi, kun kokouksen yhteydessä järjestettiin myös 15-vuotisjuhlaseminaari. Samassa paikassa oli pidetty järjestön pe-rustamiskokous vuonna 1995.

94

vuosittainen tapaaminen yhteisillä pa-lopäällystöpäivillä. Pohjoismaiset pa-lopäällystöliitot alkoivat 2000-luvun alkupuolella etsiä keinoja yhteistyön tiivistämiseksi. Yksi pohjoismaisen yh-teistyön aikaansaannos oli opintoviik-kojärjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut eri Pohjoismaista osallistuvan pa-lopäällystön perehdyttäminen vuoros-sa olevan isäntämaan pelastustoimen järjestelyihin ja käytäntöihin. Järjestä-misvastuu kiertää neljän Pohjoismaan kesken.333

Ensimmäinen pohjoismainen opintoviikko järjestettiin Upsalassa vuonna 2010. Opintoviikolle osallis-tui yhteensä 11 osanottajaa Suomes-ta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.334

Toisen kerran tavattiin Norjassa, jossa kohdattiin samanlaisia alueellistamis-kysymyksiä ja hälytyskeskusjärjeste-lyjä, joita suomalaiset olivat jo koke-neet kotona.335 Kolmannen kerran järjestetyn opintoviikon isäntämaa oli Tanska. Opintoviikko järjestettiin Tanskan turvallisuusalan messujen yh-teydessä.336 Suomi oli vihdoin neljän-nen pohjoismaisen opintoviikon isän-tämaa. Opintoviikon erityisteemana oli työturvallisuus pelastustoimessa.337 Kierros käynnistyi uudelleen vuonna 2014, kun Ruotsi sai toimia opinto-viikon isäntämaana. Viikon teemoina olivat suurten metsäpalojen torjunta ja onnettomuuksista oppiminen.338

Suomen Palopäällystöliitolla on ollut laaja kansallinen yhteistyöverkosto. Palopäällystöliiton asiantuntijaedus-tajia on toiminut lukuisissa yhteis-työkumppaneiden toimielimissä. Palopäällystöliitto on nimennyt edus-tajansa mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitukseen, Palo- ja pelastustieto ry:n hallitukseen, Pa-losuojelurahaston hallitukseen (yh-teinen edustaja järjestöjen kesken), Pelastusopiston neuvottelukuntaan, Pelastustoimen neuvottelukuntaan, CTIF:n kansalliseen komiteaan, Tur-vallisuustekniikan neuvottelukun-taan, Palosuojelun Edistämissäätiöön,

Palopäällystöliitto rakentaa kansallisia suhteita

Tulityötoimikuntaan, Vuoden palo-mies -toimikuntaan ja Pelastustoimen johdon foorumiin.339 Kysymys pelastusalan järjestöjen yhteistyön syventämisestä on nous-sut silloin tällöin esille. Joskus on ol-lut kyse enemmästäkin eli järjestöjen yhteisistä toimitiloista tai jopa yhdis-tämisestä. Turvallisuusalan keskus-järjestön perustamisesta keskusteltiin viimeksi 2010-luvun alussa.340 Kevääl-lä 2009 järjestöjen luottamusmiesjoh-dot sopivat yhteisen selvityksen laati-misesta ja esittivät, että selvityksestä muodostetaan yhteishanke, jonka oh-jausryhmänä toimisivat järjestöjen

95

työvaliokunnat ilman toimihenkilöjä-seniä. Hankkeen tehtävänä oli selvit-tää järjestöjen yhteistoiminnan tehos-tamista sekä kustannustehokkuuden lisäämistä järjestöjen operatiivisten toimintojen henkilöstö- ja hallintoky-symyksissä.341 Palopäällystöliitolle tärkein selvi-tyksen kohde oli kuitenkin SPEKin ja Palopäällystöliiton yhteistyön sy-ventäminen. Sitä varten asetettiin selvitysryhmä, johon kuuluivat pe-lastuskomentaja Kari Lehtokangas, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ja pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Ryh-män piti valmistella yhteistyösuunni-telma kevään 2010 aikana.342 Työryh-mä esitti keväällä 2010 valmistuneessa raportissaan, että yhteistyötä oli arvi-oituakin enemmän ja että järjestöjen välistä yhteistoimintaa, tiedonvaihtoa ja toiminnan koordinointia on syytä tiivistää tarkoituksenmukaisella ta-valla mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi.343 Järjestöjen toimihen-kilöjohto valmisteli esityksen Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelas-tusalan Keskusjärjestön väliseksi yh-teistoiminta-asiakirjaksi, jossa esitet-tiin yhteistyön tavoitteet ja keskeiset toimintaperiaatteet. Asiakirja sisälsi lisäksi ajatuksen yhteistoimintaelimes-tä, johon ovat kuuluneet kummankin järjestön toiminnanjohtaja/toimitus-johtaja ja työvaliokunnat.344 Palopäällystöliitto solmi yhteis-työsuhteita myös Finnsecurity ry:n kanssa. Finnsecurity on turvallisuus-

alan vaikuttaja ja yhteistoimintajär-jestö, jonka tavoitteena on kehittää jäsentensä ammatillista osaamista ja yhteishenkeä verkostoitumalla sekä lisätä yhteistyötä muiden turvallisuus-alan järjestöjen, yritysten ja viran-omaisten kanssa. Keskeisin yhteistyön tavoite oli perustaa turvallisuusalan järjestöjen yhteinen klusteri, siis ”sa-manlajisten” joukko, joka hyötyisi yh-teydenpidosta. Klusterin nimeksi tuli Turvallisuusalan järjestöfoorumi.345 Suomen Palopäällystöliitto on ollut mukana sisäministeriön hallinnoiman Palosuojelurahaston kolmeksi vuodek-si kerrallaan nimetyssä hallituksessa. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Nuo-housalan Keskusliitto ovat esittäneet hallitukseen yhteisen ehdokkaan ja tälle varajäsenen.346 Yhteisenä edusta-jana Palosuojelurahaston hallituksessa oli toimikausilla 2008–2017 pelastus-johtaja Jari Hyvärinen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksesta ja varajäsenenä eri-koistutkija Brita Somerkoski Turun yliopistosta.347 Palosuojelun edistämissäätiö pe-rustettiin vuonna 1949. Sen tarkoi-tuksena on palosuojelun kehittämisen edistäminen tukemalla sitä edistäviä toimintoja ja huolehtia alan julkai-sutoiminnasta. Säätiön taustalla ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL), Suomen Kuntaliitto, Suomen Paloinsinööriyhdistys, Suomen Palo-päällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, LähiTapiola Keskinäi-

96

nen Vakuutusyhtiö, Palo- ja pelastus-tieto ry, Nuohousalan Keskusliitto ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdis-tys.348 Palopäällystöliiton edustajana säätiön hallituksessa on ollut vuodes-ta 2006 alkaen toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja varalla apulaispelastusjoh-taja Jorma Alho Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta. 349

Palo- ja pelastustieto ry perustet-tiin vuonna 1977 pelastusalan lehtien julkaisutoimintaa varten. Perustaja-jäseninä olivat Suomen Palontorjun-taliitto, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV, Suomen Palopäällystöliitto, Palosuojelun Edis-tämissäätiö, Suomen Paloinsinööriyh-distys ja Suomen Nuohoojamestari-en liitto. Vuonna 1985 yhdistykseen otettiin kaksi uutta jäsentä: Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ja Suo-men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. Vuonna 1991 jäseneksi hyväksyttiin Suomen Väestönsuojelujärjestö ja vuoden 2005 alussa mukaan tuli vielä Suomen Palomiesliitto. Saman vuo-den lopussa Kunnallisten työnteki-jäin ja viranhaltijain liitto KTV liittyi uuteen Julkisten ja hyvinvointialojen liitoon, josta tuli KTV:n tilalle uusi jäsen Palo- ja pelastustieto ry:hyn.350

Suomen Palopäällystöliitolla on ollut muiden jäsenten tavoin edustus Palo- ja pelastustieto ry:n hallitukses-sa. Varsinaisena edustajana vuoteen 2010 saakka oli pelastusjohtaja Vesa Parkko ja varajäsenenä toiminnan-johtaja Ari Keijonen. Kokouksessa

tammikuussa 2011 liiton varsinaiseksi edustajaksi valittiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja varajäseneksi pelastus-johtaja Vesa Parkko.351 Vuodesta 2013 alkaen Palo- ja pelastustieto ry:n hal-lituksessa on ollut liiton varsinaisena edustajana toiminnanjohtaja Ari Kei-jonen ja varajäsenenä pelastusjohtaja Jari Sainio.352 Pelastusalan tutkintoon johtava koulutus on tapahtunut 1990-luvulla Kuopiossa toimintansa aloittanees-sa Pelastusopistossa. Helsinkiläisten pelastajien koulutuksesta on huoleh-tinut Helsingin Pelastuskoulu. Pelas-tusopistosta annetun lain353 mukaan opiston toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä opiston toimin-taympäristön muutosten seurantaa ja niiden vaikutusten arviointia varten asetetaan Pelastusopiston neuvotte-lukunta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohta-ja, varapuheenjohtaja ja enintään 20 muuta jäsentä ja henkilökohtaiset va-rajäsenet. Palopäällystöliitolla on ollut edustus neuvottelukunnassa. Kaudella 2011–2014 edustajana oli Pauli Nur-minen ja varajäsenenä Ari Keijonen.354 Sisäministeriö asetti helmikuus-sa 2015 neuvottelukunnan vuosille 2015–2018. Palopäällystöliiton edus-tajaksi nimettiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja varajäseneksi hallinto- ja talouspäällikkö Pauli Nurminen.355

97

312 Palopäällystö 4/2007.313 Toimintakertomus 2013. SpplA.314 Palopäällystö 1/2013.315 Toimintakertomus 2007. SpplA; Toimintakertomus 2008. SpplA.316 Palopäällystö 4/2007.317 Palopäällystö 4/2012.318 Palopäällystö 4/2007; Palopäällystö 2/2010.319 Palopäällystö 4/2007.

321 LH 1/2013 § 5/5. SpplA; LH 5/2014 44 § 1. SpplA.322 LH 4/2010 § 47. SpplA.323 Palopäällystö 4/2010.324 LH 5/2010 § 75. SpplA; LH 5/2010 § 82/1. SpplA; LH 1/2011 § 5. SpplA; Palopäällystö 1/2011.325 Palopäällystö 2/2011.326 LH 2/2014 § 22. SpplA.327 http://www.f-e-u.org/upload/database/FEU_Council_Meeting_Summary_Press_ release_v1.pdf.328 Kostet 2007, 451-452.329 Työryhmät ja toimikunnat –ohjesääntö. SpplA.330 Haastattelu SPPL_07_28012017. SpplA.331 LH 2/2012 20 § 1. SpplA.332 Ks. esim. toimintakertomukset 2007-2016. SpplA; Haastattelu SPPL_07_28012017. SpplA.333 Toimintakertomus 2010. SpplA; Palopäällystö 2/2010. Haastattelu SPPL_07_28012017. SpplA.

334 Palopäällystö 2/2010. Palopäällystö 4/2010. TK 2010. SpplA; Haastattelu SPPL_07_28012017. SpplA.335 Toimintakertomus 2011. SpplA; Palopäällystö 2/2011.336 Toimintakertomus 2012. SpplA.337 Toimintakertomus 2014. SpplA.338 Toimintakertomus 2015. SpplA.339 Toimintakertomus 2007. SpplA.340 LH 4/2009 § 40. SpplA.341 LH 4/2009 § 40. SpplA.342 Palopäällystö 2/2010.343 Toimintakertomus 2010. SpplA; LH 1/2012 § 6. SpplA; Palopäällystö 1/2012.344 LH 1/2012 § 6. SpplA; Palopäällystö 1/2012.345 LH 8/2009 § 77. SpplA; Palopäällystö 3/2009.346 LH 1/2008 § 5. SpplA.347 LH 1/2008 § 5. SpplA; LH 1/2011 § 4. SpplA; LH 4/2014 § 17. SpplA.348 https://www.palosuojelunedistamissaatio.fi /saation-taustayhteisot/. Luettu 11.2.2017. 349 LH 8/06 § 78/3. SpplA; LH 4/2010 § 44/1. SpplA; LH 4/2013 § 45 § 2. SpplA.350 Kostet 2007, 431-432.351 LH 1/2011 § 4. SpplA.352 LH 1/2013 § 5. SpplA; LH 1/2014 § 5. SpplA; LH 1/2015 § 5. SpplA; LH 6/2015 65 § 4. SpplA.353 LH 6/2006 § 7. SpplA.354 LH 1/2011 § 4/3. SpplA; LH 1/2015 § 5. SpplA.355 LH 3/2015 § 30. SpplA.

98

MAINETTAJA KUNNIAA

99

Liiton sääntöjen mukaan Suomen Palopäällystöliitolla voi olla kunnia-jäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Liit-tokokous voi kutsua liittohallituksen esityksestä kunniapuheenjohtajaksi erittäin ansioituneen liiton jäsenen sekä kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen merkittävällä tavalla on työs-kennellyt liiton toiminnan tai pelas-tus- ja turvallisuusalan tukemiseksi. Palopäällystöliitolla voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.356

MAINETTA JA KUNNIAA

Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet

Perimätiedon mukaan liiton kunnia-puheenjohtajia olivat Walter Berg-ström (1948–1958), Ilmari Vesihii-si (1949–1977) ja Ilmari Juvakoski (1999–2003). Juvakosken kuoleman jälkeen kunniapuheenjohtajaa ei ol-lut,357 kunnes vuonna 2007 vietetyn liiton 75-vuotisjuhlan kunniaksi liit-tohallitus päätti kutsua kunniapu-heenjohtajaksi pelastuskomentaja evp. Rainer Alhon. Liiton kunniapuheen-johtajan odotetaan toimivan ”ammat-

Palopäällikkökunnan ”vanhin”, liiton kunniapuheenjohtaja Rainer Alho ja liiton kunniajäsenet kokoontuvat vuosittain jou-lulounaalle.

100

tikunnan korkeasti kunnioitettuna vanhimpana”. Kunniajäsenten kutsumisessa on pidetty tiukkaa linjaa. Syksyllä 2002 liittohallituksessa käsiteltiin esitystä uuden kunniajäsenen kutsumiseksi. Liittohallitus päätti kuitenkin ylläpitää aikaisemmin vahvistettua käytäntöä ja noudattaa ohjesääntöä. Niinpä esitys jätettiin toistaiseksi käsittelemättä.358 Vuonna 2007 juhlavuoden kunniak-si uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin pelastusjohtaja evp. Boris Aarnio Por-voosta, palotoimen erikoistarkastaja evp. Matti Sivén Kiikoisista, opetus-neuvos Erkki Jaakkola Hyvinkäältä, pelastusjohtaja evp. Heikki Paajanen Espoosta ja palopäällikkö evp. Veik-ko Kauppinen Rovaniemeltä.359 Lii-tolla oli nyt kunniapuheenjohtaja ja yhdeksän kunniajäsentä, kun vuoden 1999 syysliittokokous oli jo kutsu-nut kunniajäseniksi osastopäällikkö evp. Pentti Ruuhosen, ylijohtaja evp. Pekka Myllyniemen, pelastuskomen-taja evp. Rainer Alhon, palopäällik-kö evp. Lauri Syrjän ja palopäällikkö evp. Sakari Lehtisen.360 Vuoden 2007 jälkeen uusia kunniajäseniä ei ole kut-suttu. Tällä hetkellä Suomen Palopäällystöliitolla on kunniapu-heenjohtaja ja viisi kunniajäsentä. Pa-lotoimen erikoistarkastaja evp. Matti Sivén kuoli 2.7.2014. Sivén oli tullut Suomen Palopäällystöliiton jäseneksi vuonna 1955 ja hänellä oli jäsenkir-ja n:o 195. Sivén oli liittohallituksen jäsen 1968–1972, teollisuusjaoston

puheenjohtaja 1977–1986 ja liiton varapuheenjohtaja 1981–1983.361 Pe-lastusjohtaja evp. Boris Aarnio kuoli vuoden 2014 lopulla. Aarniolla oli pitkä palokuntahistoria niin vapaa-ehtoisessa palokunnassa kuin vaki-naisessa pelastustoimessakin, viimeksi Porvoon kaupungin palopäällikkönä ja Itä-Uudenmaan pelastusjohtajana. Aarnio oli pohjoismaisen yhteistyön vahva vaikuttaja. Hän oli mukana pe-rustamassa Euroopan palopäällystö-liittojen yhdistystä yhdessä Olli-Pekka Ojasen kanssa.362 Palopäällikkö evp. Veikko Kauppinen kuoli 8.11.2016. Kauppinen oli järjestöaktiivi myös Palopäällystöliitossa. Hän oli aktiivi-nen liiton jäsenenä ja johtotehtävissä. Kauppinen oli I. jaoston johtokunnan jäsen 1997–1999 ja jaoston johtokun-nan puheenjohtaja 1999–2004 sekä Palopäällystöliiton liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja.363 Osastopäällikkö evp. Pentti Ruuhonen menehtyi jou-luaaton aattona 2017. Kunniajäsenet saavat erityisase-maansa osoittavan merkin, jota kun-niajäsenellä on oikeus kantaa kuo-lemaansa asti. Merkki palautetaan liitolle ja edelleen tuleville kunniajäse-nille luovutettavaksi.

101

Suomen Palopäällystöliitolla on pitkät perinteet ansiomerkkien myöntämi-sessä. Ensimmäinen ansiomerkki pe-rustettiin jo vuonna 1932, kun Suo-men Paloupseeriliitto oli perustettu. Ansiomerkkikäytäntö alkoi vähitellen vakiintua 1930- ja 1940-luvuilla, ja Suomen Palopäällystöliiton ensim-mäinen ansiomerkkien ohjesääntö hy-väksyttiin Jyväskylän liittokokoukses-sa vuonna 1945.365 Liiton ansiomerkit olivat 1) ansiomitali, 2) ansioristi ja 3) suurristi. Ohjesääntö uudistettiin vuonna 1978 ja se tuli voimaan vuo-den 1979 alussa. Sen mukaan liitolla oli edelleen ansiomitali, ansioristi ja suurristi. Ansiomitali ja ansioristi on

Keskustelua ansiomerkeistä ja huomionosoituksista

voitu myöntää soljella, jossa on vaara-tunnukset. Ansiomerkkien ohjesääntöä uu-distettiin vuonna 1981, jolloin siihen lisättiin yksi uusi merkki eli tuliristi, joka päätettiin perustaa ansioristin ja suurristin väliin. Tuliristin perustami-sen yhtenä tarkoituksena oli juhlistaa liiton 50-vuotisjuhlaa.366

Ansiomerkkien jakoperusteista käynnistyi keskustelu 2010-luvun al-kupuolella. Vaikka ansiomerkkien tar-koitus on ollut osoittaa kiitollisuutta pelastus- tai turvallisuusalalla tehdystä ansiokkaasta työstä, erityisesti ylempiä ansiomerkkejä haettiin ja jaettiin aikai-sempaa enemmän. Erityisen haasteel-

Ansiomerkit ovat olleet Suomen Palopäällystöliiton tärkeimpiä huomionosoituksia 1930-luvun alkupuolelta alkaen. Ansio-mitali, ansioristi, tuliristi ja suurristi on perustettu ansioituneen pelastushenkilöstön palkitsemiseen.

102

lista on ollut siirtyminen ansiorististä tuliristiin. Ansioristin saaneita, vielä työelämässä olevia on lukuisa joukko. Siksi yhä useammalle haetaan tuliris-tiä, vaikka myöntämisen edellytykset eivät olekaan yksiselitteiset. Yhtenä ratkaisuna nähtiin uusi, ansioristin ja tuliristin väliin perustettava erityisan-sioristi.367 Liittohallitus kävi keväällä 2013 keskustelua ansiomerkkien jakope-rusteista, Ansiomerkkirepertuaarista ja luonnoksesta uudeksi Ansiomerkit -ohjesäännöksi. Lopulta päätettiin pe-rustaa erityisansioristi. Ehdotukset eri-tyisansioristiksi teki graafi kko Pekka Paltemaa.368 Uusi ansiomerkkiohje ja erikoisansioristi hyväksyttiin syksyllä 2013, ja ne otettiin käyttöön 1.1.2014 alkaen. Ensimmäiset kolme erityisansioris-tiä myönnettiin maaliskuussa 2014. Uuden erityisansioristin jakaminen aloitettiin numerosta kymmenen. Erityisansioristit numerot 1–9 jätet-tiin jaettavaksi erityistapauksia varten, joista liittohallitus päättää tapauskoh-taisesti. Erityisansioristi n:o 10 myön-nettiin pelastuspäällikkö Juha Tiitisel-le Kymenlaakson pelastuslaitoksesta, n:o 11 palomestari Tapio Lieskolle Pirkanmaan pelastuslaitoksesta ja n:o 12 pelastusjohtaja Simo Tarvaiselle Keski-Suomen pelastuslaitoksesta.369 Tarvainen ehti ensimmäiseksi, jolle liiton uusi ansiomerkki nro 12 luo-vutettiin. Se tapahtui vuoden 2014 syysliittokokouksen avausseremonioi-

den yhteydessä.370 Erityisansioristejä on myönnetty vuoden 2017 loppuun mennessä 50. Samoihin aikoihin ansiomerkki-ohjeen uudistamisen kanssa heräsi kysymys turvallisuusalan ansiomerk-kien keskinäisestä kantojärjestykses-tä. SPEK julkaisi 2010-luvun alussa oppaan Palokuntien merkit, jossa esiteltiin pelastusalan myöntämät an-siomerkit ja annettiin ohjeet kanto-järjestyksestä. Ne perustuivat ritari-kuntien ja ritarikuntien suurmestarin vahvistamiin ohjeistuksiin kunnia-merkkien käytöstä sekä puolustusvoi-mien ohjeeseen.

Erityisansioristi perustettiin ansioristin ja tuliristin väliin vuonna 2013. Erityisansioristin on suunnitellut graafi kko Pekka Paltemaa. SpplA.

103

SPEK teki ratkaisun, jonka mu-kaan kaikkia sen myöntämiä ansio-merkkejä kannetaan ennen Palopääl-lystöliiton ansiomerkkejä. Perusteena oli, että SPEKin ansiomerkit on lue-teltu puolustusvoimien ohjeessa. Palo-päällystöliitto sai runsaasti palautetta ohjeesta. Keskeisin palaute on liittynyt

Erityisansioristi otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa. En-simmäiset kolme erityisansioristiä myönnettiin maaliskuus-sa 2014. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen oli ensimmäinen, jonka rintaan uusi merkki kiinnitettiin vuoden 2014 syys-liittokokouksen avausseremonioiden yhteydessä.

merkkien myöntämisperusteiden kes-kinäiseen vaativuuteen ansiomerkin nimen samasta perusosasta huolimat-ta, mutta myös siihen, että SPEKin ansiomitalia voidaan myöntää alueel-lisesti, kun Palopäällystöliiton kaikki ansiomerkit ovat valtakunnallisia.372 Asiassa päästiin ratkaisuun, kun myös Palopäällystöliitto hyväksyi ns. ritari-kuntamallin, mutta totesi, että keski-näisen järjestyksen voi viime kädessä päättää merkin kantaja.373 Uutena kysymyksenä 2010-luvun puolivälissä nousivat valtiolliset kunniamerkit. Suomen Palopäällys-töliitolla ei ole ollut käytäntöjä val-tiollisten ansio- ja kunniamerkkien hakemisesta, vaikka alan kulttuuriin kuuluu merkkien käyttäminen. Omi-en ansiomerkkien hakukäytännöt ovat vakiintuneita pelastusalan piiris-sä. Asiaan haettiin ratkaisua vuonna 2016. Ajankohtaiseksi se tuli, kun liiton koulutuspäälliköille haluttiin hakea väestönsuojelun ansiomitaleja. Muilta osin ratkaisuvalta siirrettiin ja-ostoille, joita kehotettiin arvioimaan itse tarpeet hakea valtiollisia tai muita ansio- ja kunniamerkkejä.374

Vuoden 2017 loppuun mennessä ansiomitaleja on myönnetty 923 kap-paletta, ansioristejä 663, erikoisansio-ristejä 45, tuliristejä 104 ja suurristejä 6 kappaletta. Viime vuosina suurriste-jä on jaettu vain kaksi. Suurristi nu-mero 5 myönnettiin joulukuussa 2011 Helsingin pelastuskomentaja Kari Lehtokankaalle.375 Suurristi numero

104

6 myönnettiin vuonna 2012 Pirkan-maan pelastusjohtaja Olli-Pekka Oja-selle.376 Aloite omasta pöytäviiristä esi-tettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954. Vuonna 1955 sihteeri valtuu-tettiin tilaamaan ensimmäiset 10 mal-likappaletta ja vuoden 1955 liittoko-kouksessa jaettiin liiton ensimmäiset kuusi standaaria Suomen Palosuoje-luyhdistykselle, Palokuntien Keskus-liitolle, Walter Bergströmille, Ilmari Vesihiidelle, puheenjohtaja Ilmari Juvakoskelle ja rahastonhoitaja Väinö Tyrväiselle. Viimeiset kirjatut standaa-rit numerot 287, 288 ja 289 jaettiin

vuonna 1990. Sen jälkeen on jaettu vuosina 1996 ilmeisesti numeroimat-tomia standaareja 12 kpl. Standaarien numerointia muutettiin 2000- luvun alussa, ja ensimmäinen uuden nu-meroinnin mukainen pöytästandaari I/1 myönnettiin pelastusjohtaja Boris Aarniolle. Sen jälkeen standaareja on jaettu harvakseltaan 11 kappaletta.377 Liiton standaari päätettiin myöntää vuonna 2011 pelastuskomentaja Kari Lehtokankaalle. Standaaria ei kuiten-kaan ennätetty luovuttaa, kun liitto-hallitus totesi, että suurristi olisi Leh-tokankaalle tarkoituksenmukaisempi huomionosoitus.378

”Arvonimiä” maineteoista

Julkisuudessakin tunnetuin pelastus-alan huomionosoitus lienee Vuoden palomies. Aloitteen Vuoden palomies -huomionosoituksesta teki ylipormes-tari Raimo Ilaskivi vuonna 1980. Sen pohjalta Suomen Palontorjuntaliitto alkoi valmistella asiaa työryhmässä, jonka tehtävä oli laatia valintaa koske-vat säännöt. Vuoden palomiehen va-lintaa ohjaamaan vahvistettiin säännöt ja vuoden palomiehen valitsemiseksi asetettiin pysyvä toimikunta vuon-na 1981. Toimikunta on myöntänyt joko Vuoden palomies tai Vuoden palokuntalainen -arvonimen vuodesta 1982 lähtien.379 Suomen Palopäällystöliitto on ollut valitsemassa Vuoden palomiestä alusta

alkaen. Liitolla on ollut toimikunnas-sa kaksi edustajaa, jotka liittohallitus on nimennyt kahdeksi vuodeksi ker-rallaan. Palopäällystöliiton edustajana toimikunnassa olivat paloesimies Pek-ka Salmi (2007–2010) ja pelastuspääl-likkö Timo Kaistinen (2007–2012).380 Vuodesta 2011 alkaen toimikuntaan liiton edustajana on kuulunut talous- ja hallintopäällikkö Pauli Nurminen ja vuodesta 2013 pelastuspäällikkö Esko Kautto.381

105

Vuoden palomiehiksi 2007–2017 on nimetty seuraavat:

2007 Neuvonen, Esa palokunnanpäällikkö Parikkalan VPK2008 Huttu, Ismo vanhempi opettaja Pelastusopisto2009 Vähäsalo, Piia pelastusjohtaja Jokilaaksojen pelastuslaitos2010 Karvonen, Mikko palomies Keski-Uudenmaan pelastuslaitos2011 Waitinen, Matti rehtori Helsingin kaupungin pelastuslaitos2012 Halmeslahti, Tuomo pelastuspäällikkö Etelä-Savon pelastuslaitos2013 Hiltunen, Seppo ylipalomies Pohjois-Savon pelastuslaitos2014 Lahti, Jarkko paloesimies Keski-Suomen pelastuslaitos2015 Nurminen, Vesa ylipalomies Helsingin kaupungin pelastuslaitos2016 Suominen, Kari puheenjohtaja Turun VPK2017 Tolonen, Ilpo pelastuspäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminnan ja-oston johtokunta esitti liittohallituk-selle vuonna 2015 Vuoden sopimus-palokunnan päällikkö -tunnustuksen perustamista. Tavoitteena oli, että tunnustus olisi liiton, mutta erityisesti jaoston myöntämä.382 Johtokunta sai valmiiksi esityksensä keväällä 2015 ja liittohallitus vahvisti sen osaksi liiton ohjesääntöjä saman tien.383 Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien pääl-liköiden arvostusta ja kiittää tun-nustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien

päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Tun-nuksen säännoissa edellytetään toimi-mista sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä ja vähintään 25 vuoden aktiivista toimintaa sopimuspalokun-nassa. Myöntämisen perusteena pide-tään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämis-tä. Tunnustusta voi esittää myös hen-kilölle, joka on osoittanut poikkeuk-sellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtä-vässä.384 Tunnustus jaettiin ensimmäi-sen kerran jouluseminaarissa 2015.385

Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen ovat saaneet:

2015 Saarinen, Kai Pyhärannan VPK2016 Leinonen, Markku Ruukin palokuntalaisten tuki ry2017 Leinonen, Markku Anjalan VPK

106

Pelastus- ja turvallisuusala palkitsee

Pelastus- ja turvallisuusalalla on useita tunnustuspalkintoja, joilla palkitaan merkittäviä suorituksia ja kehittämisi-deoita. Aikaisemmin on jo kerrottu eri toimintasektoreiden turvallisuuspal-kinnoista. Suomen Palopäällystöliitto on ollut mukana myös Palosuojelura-haston Innovaatiopalkinnon valinta-raadissa. Palkinto on jaettu vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen koh-distuneesta ansiokkaasta Innovaatios-ta. Palosuojelurahaston nimeämässä valintaraadissa on puheenjohtajan li-säksi seitsemän jäsenentä, jotka edus-tavat sisäministeriön pelastusosastoa, Pelastusopistoa, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä, Suomen Palopääl-lystöliittoa, Suomen Sopimuspalo-kuntien Liittoa, Pelastustietoa ja pe-lastuslaitoksia.386 Liiton edustajana raadissa on ollut vanhempi opettaja Riitta Kaarenmaa Helsingin pelastus-laitoksesta ja hänen sijaisenaan liiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. 387

Innovaatiopalkinnon tarkoitus on kannustaa pelastusalaa kehittämään tehokkaampia ja turvallisempia lait-teita, toimintatapoja ja työmenetelmiä ja parantaa alan näkyvyyttä ja arvos-tusta yhteiskunnassa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi pelastustoimintaa edistävälle ja joka toinen vuosi onnet-tomuuksien ehkäisyä edistävälle inno-vaatiolle.388 Pelastustoimen arvostus kansalais-ten keskuudessa on poikkeuksellisen

korkealla. Jo vuonna 2008 arveltiin, että pelastusalan tulisi oivaltaa, että media on erinomainen väline tavoittaa suuri yleisö.389 Vuoden 2012 toimin-tasuunnitelmaan päätettiin lisätä tie-dostuspalkinnon perustaminen. Aloi-te palkinnon perustamisesta oli tullut Brita Somerkoskelta. Sen tarkoituk-sena on lisätä kiinnostusta pelastus-alaa kohtaan ja palkita onnistuneesta uutisoinnista. Liittohallitus näki, että liiton tuli ottaa vastuu palkinnon pe-rustamisesta. Valmistelutyöryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Brita So-merkoski ja jäseniksi edustajat pelas-tusjohtajien yhdistyksestä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja Nuo-housalan Keskusliitosta.390 Valmistelu siirtyi vuoden 2014 loppusyksyyn. Palkinnolle alettiin etsiä myös sopivampaa nimeä, ja uu-deksi nimeksi esitettiin Lehdistön turvallisuuspalkinto tai vaihtoehtoi-sesti Median turvallisuuspalkinto. Uusi valmistelutyöryhmä nimettiin tammikuussa 2015. Työryhmän jä-seniksi pyydettiin sisäministeriön pe-lastusosaston, Pelastustieto-lehden ja pelastuslaitosten kumppanuusver-koston edustajia. Puheenjohtajaksi nimettiin edelleen Brita Somerkoski ja liiton edustajaksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen.391 Valmistelu on edel-leen kesken, vaikka asiasta keskustel-laan aina silloin tällöin. Ongelmana ei ole niinkään palkinnon luonne ja

107

Liikunnallisella toiminnalla on pitkä historia, ja vielä tänäänkin muistetaan Valtion palo-opiston rehtorin Erkki Saksan sanat ”Niin pitkään kuin olet alan hommissa, pitää selvitä fyysisen kunnon testeistä.”393 Liikunnalliset harrastukset palvelevat mainiosti näi-täkin tavoitteita. Palopäällystöliiton jäsenten keskuudessa on virinnyt muutakin harrastus- ja kilpailu-toi-mintaa ja liitto on kannustanut toi-mintaa eri tavoilla. Liiton urheilullista yhteistoimintaa on edustanut jo vuosien ajan osallistu-minen Tukholman maratonille ja Pa-lopäällystö-Golfi in ja moniin muihin sopiviin ”leikkimielisiin kilpailuihin”. Palopäällystömaratoonarit osallistui-vat ensimmäisen kerran Tukholman maratonille jo vuonna 2004. Osallis-tujamäärässä on tehty lähes vuosittain uusi ennätys. Vaikka osa maratoona-reista on ollut entuudestaan toisilleen tuntemattomia, joukkuehenki on aina muodostunut hyväksi. Kaikilla on ollut sama tavoite eli selviytymi-nen 42195 metrin matkasta.394 Ilma-voimien materiaalilaitoksella työsken-nellyt Matti Soutua on ollut ahkera maratoonari. Hänen kertomuksensa Tukholman maratonista on hyvin

Päällystöliitto kannustaa harrastamaan

tunnelmaa kuvaava: ”Tukholman ma-raton on minulle usein kevään aloitus. Olen harrastanut maratoneja pari-kymmentä vuotta ja juoksen pari täys-pitkää vuodessa. Niitä on kertynyt liki 30, ja kertaakaan en ole keskeyttänyt. Pidän Tukholman maratonin järjeste-lyistä, koska reitin varrella on paljon oheistapahtumia. Reitti on vaativa ja hieman yli neljän tunnin päälle on pa-ras aikani.”395 Liiton jäsenille tarkoitettu golfkisa on ollut jokavuotinen tapahtuma koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Palo-päällystö-golfturnaus pelattiin vuon-na 2008 Aulangon uudella Everstin kentällä Hämeenlinnassa. Osanottajat päättivät palkintojen jaon yhteydessä, että kiertopalkinnot ovat toistaiseksi kiertäviä ja ne päätyvät aikanaan lii-ton perinnekaappiin. Aulangosta ja Hämeenlinnasta tuli palopäällystön suosittu golfkenttä, sillä sinne päädyt-tiin kilpailemaan useamman kerran viimeisen vuosikymmenen aikana.396 Vuonna 2013 siirryttiin kutenkin Lahteen, jossa paikkana oli Takkulan golfkenttä. Kilpailu oli muutenkin historiallinen, sillä ensimmäisen ker-ran kilpailijoita oli juuri sen verran kuin mukaan voitiin ottaa eli 30.397

merkitys, mutta valintakriteereistä ei ole päästy täyteen yksimielisyyteen. Vuoden 2017 toimintasuunnitelmaan

on kirjattu taas kerran ”Myönnämme ensimmäisen Pelastustoimen tiedotus-palkinnon”.392

108

Palopäällystöliiton urheilullista yhteistoimintaa on edustanut jo vuosien ajan osallistuminen Tukholman maratonille. Palo-päällystöliiton maratonin harrastajat osallistuivat ensimmäisen kerran Tukholman maratonille jo vuonna 2004.

Tukholman maratonille matkaavat kohtasivat laivamatkalla yllätyksen, kun TV:n Elixir-ohjelman tekijät Else Lautala ja Tom-mi Evilä ottivat heidät mukaan ohjelmaansa.

KUVA: LAURI KALIMA.

109

Suomen Palopäällystöliiton jäsenille tarkoitettu golf-kisa on ollut jokavuotinen tapahtuma koko viimeisen vuosikymme-nen ajan. Palopäällystö-golfturnaus pelattiin vuonna 2008 Aulangon uudella Everstin kentällä Hämeenlinnassa.

Historian ensimmäinen pelastus-alan tennisturnaus Dräger Cup pe-lattiin syyskuussa 2015 Vantaalla. Pe-laajia turnauksessa oli 14. Pelit olivat kaksinpelejä ja ne pelattiin kahdessa lohkossa. Voittaja selvisi loppuottelus-sa, jossa vastakkain olivat Pekka Nissi-nen ja Sami Anttila. Kolmannesta si-jasta kamppailivat Risto Helminen ja Janne Talvitie. Kultamitali meni Pek-

ka Nissiselle, hopea Sami Anttilalle ja pronssia sai Risto Helminen. Pääkaupunkiseudulla järjestettiin ensimmäinen LähiTapiola petanque -turnaus vuonna 1992. Palopäällys-töliitto oli mukana turnauksessa huo-nolla menestyksellä. Liiton paras saa-vutus oli fi naalipaikka vuonna 2008, ja vuoteen 2009 asti liitto oli jäänyt ainoana osallistujana ilman voittoa.

Kesällä 2009 Palopäällystöliit-to teki urheiluhistoriaa voit-tamalla ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun pelastus-alan petanqueturnauksen.398 Toisen turnausvoittonsa liitto sai vuonna 2012 joukkueella Jari Sainio, Petri Lindh ja Ari Keijonen. Ja seuraavana vuon-na mestaruus uusiutui.399 Vuo-desta 2009 alkaen voittoja on kertynyt jo kolme. Mc Fire Offi cers on Palo-päällystöliiton moottoripyörä-kerho, joka perustetiin vuonna 2007. Kerhon tarina näyttää alkaneen kolmen moottoripyö-räilyä harrastaneen Palopääl-lystöliiton jäsenen – Martti Ek, Pekka Hemmilä ja Eero Knuutila – talvella 2006–2007 heränneestä haaveesta toteut-taa eteläisen Norjan valloitus moottoripyörillä. Oman moottoripyöräker-hon perustaminen tapahtui

lopulta Jaakko Pukkisen ehdotukses-ta. Pukkinen valtuutettiin kutsumaan

110

koolle kokous valmistelemaan kerhon sääntöjä ja miettimään yhdessä mui-den perustajajäsenten kanssa kerholle nimen.401 Todellisuudessa kerhon toi-minta näyttää käynnistyneen vuonna 2008. Palopäällystömotoristeja ilmoit-tautui uuteen MC Fire Offi cers -klu-biin pian parisenkymmentä ja klubin vetäjäksi tuli Jaakko Pukkinen Isosta-kyröstä. Klubi sai myös oman hiha-merkkinsä. Hankkeesta kirjoitettiin

Pääkaupunkiseudun ensimmäinen LähiTapiola-petanqueturnaus järjestettiin vuonna 1992. Suomen Palopäällystöliitto oli mukana turnauksessa huonolla menestyksellä. Vuoteen 2009 asti liitto oli ainoa osallistuja ilman voittoa. Kesällä 2009 Pa-lopäällystöliitto teki urheiluhistoriaa voittamalla ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun pelastusalan petanqueturnauksen.

111

356 Suomen Palopäällystöliitto Säännöt 2005 § 5. SpplA; LH 2/2001 § 23/6 liite 5. SpplA; http://www.sppl.fi /fi les/1388/Kunniapuheenjohtajuus_ja_kunniajasenyys.pdf. Luettu 26.11.2016.357 Kostet 2007, 157-159.358 Kostet 2007, 116-117.359 LH 5/2007 § 64. SpplA; SLK 2007 § 10. SpplA.360 Kostet 2007, 117.361 Palopäällystö 2014.362 Toimintakertomus 2014. SpplA; Palopäällystö 1/2015363 Palopäällystö 4/2016.

365 Kostet 2007, 472-473.366 Kostet 2007, 471-477.367 LH 3/2013 § 28. SpplA; LH 4/2013 § 43. SpplA.368 LH 3/2013 § 28. SpplA; LH 4/2013 § 43. SpplA; LH 4/2013 § 57 liite 3. SpplA.369 LH 2/2014 § 15. SpplA.370 SLK 2014. SpplA.

372 LH 4/2011 § 43. SpplA.373 LH 2/2010 § 25/2. SpplA; LH 5/2013 § 57. SpplA.374 LH 2/2016 § 22. SpplA.375 LH 6/2011 § 62. SpplA.376 Toimintakertomus 2012. SpplA.377 LH 1/2009 § 4. SpplA; LH 8/2009 § 74. SpplA; LH 3/2013 § 29. SpplA; LH 4/2014 § 32 SpplA.378 LH 3/2011. SpplA; LH 5/2011. SpplA.379 Kostet 2007, 485-487.

380 LH 1/2009 7 § 3. SpplA.381 LH 5/2010 § 75. SpplA; LH 6/2014 § 58. SpplA; LH 6/2014 § 58. SpplA.382 LH 1/2015 § 11. SpplA.383 LH 3/2015 § 33. SpplA.384 LH 3/2015 § 33. SpplA; http://www.sppl.fi /fi les/2806/Vuoden_ sopimuspalokunnan_paallikko.pdf. Luettu 27.1.2017.385 Palopäällystö 2/2015.386 http://www.palosuojelurahasto.fi /innovaatiopalkinto. Luettu 30.12.2016.387 LH 6/2015 65 § 3. SpplA; Palopäällystö 1/2016.388 LH 3/2014 31 § 1. SpplA; http://www.palosuojelurahasto.fi /innovaatiopalkinto/ innovaatiopalkintoraati Luettu 30.12.2016.389 Palopäällystö 1/2008.390 LH 4/2011 § 47. SpplA.391 LH 1/2015 § 8. SpplA.392 Toimintasuunnitelma 2017. SpplA; Toiminnanjohtaja Ari Keijosen sähköposti 11.2.2017.393 Palopäällystö 3/2016.394 Palopäällystö 3/2008.395 Palopäällystö 3/2010.396 Palopäällystö 2/2008; Palopäällystö 3/2008; Palopäällystö 3/2009; Palopäällystö 2/2010.397 Palopäällystö 3/2013.398 Palopäällystö 3/2009.399 Palopäällystö 3/2013.400 Palopäällystö 1/2008; Palopäällystö 2/2008.401 Palopäällystö 1/2008.402 Palopäällystö 1/2008.

MC Fire Offi cers, Suomen Palopäällystöliiton moottoripyöräkerho, perustetiin vuonna 2007.

paljon Palopäällystö-lehdessä ja odo-tukset MC Fire Offi cersin perustami-sesta olivat korkealla. Mielenkiinnolla

”ainakin me Oulun pojat odotamme MC Fire Offi cersin toiminnan alka-mista”.402

112

LOPUKSI

113

Lopuksi

Suomen Palopäällystöliitto – Fin-lands Brandbefälsförbund ry perus-tettiin huhtikuussa 1932, kun jouk-ko silloista palopäällystöä kokoontui Helsinkiin perustamaan Suomen Pa-loupseeriliitto ry -nimistä yhdistystä. Perustamisesta on kulunut 85 vuotta ja yhdistyskin on saanut uuden ni-men. Suomen Paloupseeriliitto muu-tettiin Suomen Palopäällystöliitoksi vuonna 1945. Liitto saavutti vuonna 2007 75 vuoden iän. Sen kunniaksi kirjoitettiin yli 500-sivuinen historia, joka on ollut perusta myös toiminnan viimeisen vuosikymmenen arvioinnil-le. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhteiskunnan taloudellinen kehitys ja rakenteelliset muutokset ovat olleet voimakkaita ja ne ovat vaikuttaneet myös pelastusalaan. Vaikutuksiltaan merkittävimmät muutokset ovat olleet lainsäädännöllisiä, joilla on ohjattu pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja aluejakoa. Alan strategi-nen ohjaaminen on tehostunut aivan niin kuin muuallakin yhteiskunnassa ja strategioita on uudistettu määrä-ajoin. Julkinen talous on ollut merkit-tävä haaste myös pelastusalalle, minkä vuoksi myös alalla toimineet järjestöt ovat joutuneet sopeuttamaan tai ke-hittämään talouttaan sen mukaisesti. Suomen Palopäällystöliitto on saa-nut viimeisen vuosikymmenen aika-na uuden suunnan, sen tehtävät ovat

keskittyneet ja liiton vaikuttavuus pe-lastusalan toimijana on merkittävästi kasvanut. Uuteen aikakauteen siirryt-tiin jo vuoden 2003 lopulla, kun toi-minnanjohtajaksi kutsuttiin fi losofi an maisteri Ari Keijonen. Hän sai yhdek-si tehtäväkseen liiton talouden terveh-dyttämisen. Toinen tärkeä tehtävä oli liiton uudelleen organisointi ja jaos-torakenteen ajanmukaistaminen. Se tapahtui sääntöuudistuksella, joka tuli voimaan vuoden 2005 alussa. Suomen Palopäällystöliiton toi-minnalle on etsitty ja löydetty talou-dellisesti toimivat ja jäsenistöä hyvin palvelevat painopisteet. Viime vuo-sikymmenen toiminnassa voidaan havaita kolme selvää toiminnallista painopistealuetta. Liitosta on kehitty-nyt ensinnäkin vahva koulutusorgani-saatio. Toisena painopistealueena on nähtävä asiantuntijaroolin tietoinen vahvistaminen ja kolmanneksi liitosta on tullut turvallisuusalan kehittäjä ja turvallisuustiedon edistäjä. Muitakin painopisteitä toiminnasta voi histori-antutkijan silmillä havaita. Liitto on kehittynyt merkittävästi jäsenistöä yhteensitovaksi organisaatioksi. Voisi sanoa, että se on vahva pelastusalan identiteetin rakentaja. Suomen Palopäällystöliiton kou-lutustoiminnan merkittävin uudistus on kevätopintopäivien muuttaminen Palopäällystöpäiviksi. Ensimmäiset Palopäällystöpäivät järjestettiin ke-

114

väällä 2009 Levillä, jossa mukana oli 134 jäsentä ja yhteistyökumppaneiden edustajaa. Sittemmin määrä on vuosit-tain kasvanut niin, että vuoden 2017 Palopäällystöpäivillä Helsingissä oli jo liki 400 osallistujaa. Palopäällystöpäivien rinnalla liitto on edistänyt eri alojen turvallisuuden kehittämistä turvallisuusfoorumeilla, joista on tullut keskeinen turvallisuus-valistuksen ja koulutuksen foorumi. Turvallisuusfoorumit on räätälöity eri hallinnon aloille soveltuviksi ja ne on luonnollisesti kohdennettu eri sekto-reiden henkilöstölle ja toiminnan tur-vallisuuden parantamiseksi. Pelastusalan työhyvinvointihank-keilla on tavoiteltu monenlaisia asi-oita. Niiden keskeinen tehtävä on ollut johtamisen kehittäminen ja alan työturvallisuuden kehittäminen. Tie-liikennepelastamisessa on ollut vii-meisen vuosikymmen aikana tärkeitä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joista on seurannut myös koulutus-ohjelmia. Liikenneturvallisuus ja on-nettomuuspelastus on ollut myös kan-sainvälisesti kiinnostava hanke. Suomen Palopäällystöliitolla on ollut myös kansainvälistä toimintaa. Vuonna 1995 Tampereella perustettu FEU (Federation of the European Uni-on Fire Offi cer Associations) on ollut toiminnan ytimessä ja liitto on ollut sen toiminnassa aktiivinen kehittäjä ja keskustelija. Suomen aktiivisuutta kuvaa hyvin aktiiviset pyrkimykset saada järjestön puheenjohtajuus Suo-

meen. Suomen Palopäällystöliitto on osallistunut aktiivisesti myös FEU:n hankkeisiin. Pohjoismaisen yhteis-työn juuret ovat 1930-luvulla. Aktii-visemmaksi ja järjestäytyneemmäksi yhteistyö on kuitenkin kehittynyt 1990-luvulta alkaen ja yhteistyön hui-pentumana voidaan pitää Pohjoismai-sen palopäällystöviikon toimintaa. Palopäällystöliitto on aktivoinut jäsenistöään myös yhteisillä harrastuk-silla, kilpailutoiminnalla ja huomion-osoituksilla. Ansiomerkit ovat olleet liiton palkitsemismuoto jo 1930-lu-vulta alkaen. Palkitsemisen muodot ja ansiomerkkivalikoima ovat vakiin-tuneet vuosikymmenien varrella, vii-meksi 2010-luvulla. Kunniapuheen-johtaja ja kunniajäsen palkitsemisen muotona on ollut poikkeuksellisen tiukan harkinnan kohteena. Kunnia-puheenjohtajia voi tietenkin olla vain yksi kerrallaan, mutta kunniajäsenien-kin nimeämisen kohdalla on pidetty tiukkaa linjaa. Kilpailutoiminnan ydin on ollut Palokuntien Suomenmestaruuskilpai-lu, joka sai uudet muotonsa 2000-lu-vun alussa. Sen rinnalla palopäällystö on harrastanut yhdessä golfi a, tennis-tä, petanquea, vähäisessä määrin sla-lomia. Näkyvimmäksi on kuitenkin noussut osallistuminen Tukholman maratonille.

115

ArkistolähteetSuomen Palopäällystöliiton arkisto (SpplA)Liittokokouksen pöytäkirjat 2007–2016.Liittohallituksen pöytäkirjat 2007–2016.Toimintasuunnitelmat 2007–2017.Toimintakertomukset 2007–2016.

KirjallisuusKatajamäki 2006 Juhani Katajamäki, Pakkopalokunnista aluepelastuslaitoksiin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2006 Katajamäki 2006 Juhani Katajamäki, Aatteen paloa, arjen turvaa. Palokuntien liitosta pelastusalan kes-kusjärjestöksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2006.Kostet 2007 Juhani Kostet, Tulen polte sydämessä. Läpi tulen ja savun. Suomen Palopäällystöliitto 75 vuotta. 2007.Rantanen 2014 Jorma Rantanen, Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan selvitys. Loppura-portti. Sisäasiainministeriö. Jyväskylä 2014.Savolainen 2011 Kirmo Savolainen, Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa. Pelastusopisto Sarja D 1/2011.Toivainen 2009 Niko Toivainen, Strateginen johtaminen ja strategialähtöinen toiminnanohjaus. Yrittäjyy-den ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Opinnäytetyö. Toukokuu 2009. Leppävaara 2009.

RaportitArjen turvaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2004. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2004;Palopäällystöbarometri 2013. Kyselytutkimus palopäällystön käsityksistä pelastustoi-mesta ja sen tulevaisuudesta. Suomen Palopäällystöliitto 2013.Pelastustoimen lisä- ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen Raportti. Sisäminis-teriön julkaisu 4/2014 Sisäinen turvallisuus. Helsinki 2014.Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valtioneuvoston yleisis-tunto 8.5.2008. Sisäinen turvallisuus. Sisäasianministeriön julkaisuja 16/2008.

Sähköiset lähteetPääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma 24.6.2003. http://valtioneuvosto.fi /documents/10184/369117/hallitusohjelma-vanhanen.pdf/da627124-c0ee-4015-9642-197b11013c02. Luettu 3.1.2017.Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007. http://valtioneuvosto.fi /documents/10184/368562/hallitusohjelma-vanhanen-II/2a27514c-b939-4bb6-9167-ce886c358dff . Luettu 3.1.2017.Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 22.6.2011. http://vm.fi /documents/10616/622966/H0111_P%C3%A4%C3%A4ministeri+Jyrki+Kataisen+hallituksen+ohjelma.pdf/a49b3eb5-9e98-44c6-bd92-b054bea36f61?version=1.0. Luettu 3.1.2017.http://www.intermin.fi /fi /kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus. Luettu 5.1.2017.http://www.112.fi /hatakeskuslaitos. Luettu 5.1.2017.http://112paiva.info/. Luettu 21.2.2017.http://nouhata.fi /kampanja/ Luettu 21.2.2017.http://www.spek.fi /Suomeksi/Koulutus/Matkailuala#sthash.5JvjBOpc.dpuf. Luettu 12.2.2017.http://www.sppl.fi /tapahtumat. Luettu 12.2.2017.https://www.fi nna.fi /Collection/fsd.FSD_spal/HierarchyTree?recordID=fsd.FSD_spal. Luettu 14.3.2017http://www.sttk.fi /2016/06/08/suomen-palomiesliitto-spal-ry-tyoterveyslaitos-tiedottavat-palomies-todettu-yhdeksi-syopaalttiimmista-ammateista/.http://www.palomiesliitto.fi /easydata/customers/spal/fi les/ay-koulutus/turvallinen_suomi/2016/ts_2016_laitinen.pdf. Luettu 16.2.2017.http://www.f-e-u.org/upload/database/FEU_Council_Meeting_Summary_Press_release_v1.pdf.https://www.palosuojelunedistamissaatio.fi /saation-taustayhteisot/. Luettu 11.2.2017.http://www.sppl.fi /fi les/1388/Kunniapuheenjohtajuus_ja_kunniajasenyys.pdf. Luettu 26.11.2016.http://www.palosuojelurahasto.fi /innovaatiopalkinto. Luettu 30.12.2016.http://www.sppl.fi /fi les/2806/Vuoden_sopimuspalokunnan_paallikko.pdf. Luettu 27.1.2017.http://www.palosuojelurahasto.fi /innovaatiopalkinto/innovaatiopalkintoraati Luettu 30.12.2016.

LehdetHelsingin SanomatKeskisuomalainenPalopäällystö 2007–2016

HaastattelutSPPL_01_03012017aSPPL_01_03012017bSPPL_03_05012017aSPPL_04_05012017bSPPL_05_23012017a SPPLSPPL_05_23012017b SPPLSPPL_07_12042017

Käytetyt lyhenteetCTIF Comite Tecnique International de Prevention et d’Extinction du FeuFEU Federation of the European Union Fire Offi cer AssociationsIAFC International Association of Fire ChiefsKLK KevätliittokokousLH LiittohallitusLK LiittokokousSLK SyysliittokokousSPEK Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöSPPL Suomen PalopäällystöliittoSpplA Suomen Palopäällystöliiton arkisto

Lähteet

116

Liiteet

Puheenjohtajat 2007–2017Pekka Vänskä, pelastusjohtaja, Helsinki 2007–2008Vesa Parkko, pelastusjohtaja, Kotka 2009–2012Jari Sainio, pelastusjohtaja, Turku 2013–

Varapuheenjohtajat 2007–2017I varapuheenjohtajaJaakko Pukkinen, työsuojelupäällikkö, Isokyrö 2007–2008Torbjörn Lindström, aluepalopäällikkö, Parainen 2009–2011Pauli Nurminen, valmiuspäällikkö, Jyväskylä 2012–2017II varapuheenjohtajaPekka Salmi, paloesimies, Rusko 2007–2009Pauli Nurminen, paloinsinööri, Jyväskylä 2010–2011Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, Parainen 2012–2017

Liittohallituksen jäsenet 2007–2017Kimmo Kohvakka, toimitusjohtaja, Vantaa 2007–2009Aki Koivunen, palokunnanpäällikkö, Helsinki 2007–2013Vesa Nurminen, turvallisuuspäällikkö, Kauttua 2007–2010Jaakko Pukkinen, työsuojelupäällikkö, Isokyrö 2007–2008Pekka Salmi, paloesimies, Rusko 2007–2008Ilpo Tolonen, pelastuspäällikkö, Kotka 2007–2015Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, Parainen 2008–Markku Haranne, johtaja evp., Helsinki 2019–2014Ari-Pekka Laine, turvallisuuspäällikkö, Harjavalta 2010–2012Mikko Parikka, teollisuuspalopäällikkö, Imatra 2012–Jari Nikander, palokunnanpäällikkö, Karjalohja 2 013–2014Juhani Carlson, paloinsinööri, Kouvola 2014–Ilkka Horelli, johtaja, Turku 2014–Pauli Nurminen, valmiuspäällikkö, Jyväskylä 2014–2017Martti Honkala, vs, kehitysinsinööri, Orivesi 2016–2017Liittohallituksen varajäsenet 2007–2017Veikko Alanko, aluepalopäällikkö, Kannus 2007–2011Timo Kaistinen, pelastuspäällikkö, Riihimäki 2007–2010Tuomo Kukkonen, palotarkastusinsinööri, Oulu 2007–2010Teuvo Reini, teollisuuspalopäällikkö, Jyväskylä 2007–2009Yrjö Sarkasuo, palopäällikkö, Kuusankoski 2007–2008Olli Aromaa, turvallisuuspäällikkö, Helsinki 2009–Martti Honkala, operatiivinen päällikkö, Orivesi 2010–2014Peter Johansson, palopäällikkö, Porvoo 2010–2014Jari Nikander, palokunnanpäällikkö, Karjalohja 2011–2013Jorma Alho, apulaispelastusjohtaja, Nurmijärvi 2013–2014Harriet Lonka, projektipäällikkö, Helsinki 2013–2017Jorma Kuikka, ensihoitopäällikkö, Vantaa 2014–2016Ville Mensala, esikuntapäällikkö, Helsinki 2017–2017Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja, Isokyrö 2014–2017Paavo Tiitta, riskienhallintapäällikkö, Oravikoski 2014–Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Tampere 2017–Risto Wikström, paloesimies evp., Riihimäki 2007–2013Matti Virpiaro, pelastustarkastaja, Mäntsälä 2008–2013Tommi Virtanen, valmiuspäällikkö, Kisko 2013–

Henkilökunta 2007–2017Henriikka Majoniemi, koulutuskoordinaattori 1997–Pirita Ranck, jäsen- ja myyntisihteeri 2000–Ari Keijonen, toiminnanjohtaja 2003–Jukka Rämä, koulutuspäällikkö 2005–2010Mika Häkkinen, koulutuspäällikkö 2006–2009Tomi Timonen, koulutusjohtaja 2006–Sami Kerman, kehittämispäällikkö 2008–Jari Martikainen, koulutuspäällikkö 2009–2010Ari Mattila, koulutuspäällikkö 2010–2012Petri Lindh, koulutuspäällikkö 2010–Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö 2012–Camilla Volanen, koulutuspäällikkö 2016–Annastiina Karttunen, koulutuspäällikkö 2017–Poutala Mikko, koulutuspäällikkö 2017–Kunniapuheenjohtaja 2007–2017Rainer Alho, pelastuskomentaja evp. 2007–

Kunniajäsenet 2007–2017Rainer Alho, pelastuskomentaja evp. 2007–Sakari Lehtinen, palopäällikkö evp. 2007–Pekka Myllyniemi, ylijohtaja, evp. 2007–Pentti Ruuhonen, osastopäällikkö, evp. 2007–2017 †Lauri Syrjä, palopäällikkö evp. 2007–Boris Aarnio, palopäällikkö evp. 2007–2014 †Erkki Jaakkola, opetusneuvos 2007–Veikko Kauppinen, palopäällikkö evp. 2007–2016 †Heikki Paajanen, pelastusjohtaja evp. 2007–Matti Sivén, palotoimen erikoistarkastaja evp. 2007–2014 †

117

Ansiomitali Ansioristi Erityis-ansioristi

Tuliristi Suurristi Pöytäviiri

Myönnetyt ansiomerkit (lukumäärä)

Koulutustilaisuuksia

Osallistujia

Koulutettavapäiviä

Koulutustilaisuudet 2007–2017

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä

71

2941

4474

62

2870

4279

56

2428

4134

58

2849

4390

61

2941

4474

45

2361

3989

64

2703

4188

54

2589

4238

56

2876

5186

81

3701

5014

676

31 668

48 809

Jäsenmäärät jaostoittain 2007–2017

Yhteensä Riskien hallinta

Yritys-turvallisuus

Pelastus-toiminta

Vapaaehtois-palokunta-toiminta

Varautuminen ja väestön-

suojelu

Hallinto ja tukipalvelut

Yritys-jäsenet

2007 1837 324 391 556 376 78 112 17

2008 1895 332 398 581 392 78 114 18

2009 1945 332 412 591 416 79 115 17

2010 2003 338 436 602 433 80 114 16

2011 2024 352 436 612 430 75 119 15

2012 2032 349 440 618 432 74 119 14

2013 2032 349 429 637 424 73 120 11

2014 2015 356 414 627 427 71 12?? 11

2015 1992 346 390 637 428 67 124 10

2016 1980 334 373 635 438 71 129 10

2017 2009 330 369 646 448 72 135 12

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

56

24

41

49

65

97

40

49

46

20

61

548

36

33

21

33

32

34

21

19

29

31

36

325

–––

–––

–––

–––

–––

–––

–––

9

17

11

15

52

7

1

4

4

1

10

4

2

3

–––

6

42

–––

–––

–––

–––

1

1

–––

–––

–––

–––

–––

2

68

3409

4443

2017

–––

–––

3

–––

1

–––

–––

1

–––

3

–––

6Yhteensä

118

2

TULEN POLTE SYDÄMESSÄLäpi tulen ja savun II