Oamktuijaj/tutkimusviestinta/opn_ohje... · Web viewrakennuksista % Rakennukset yhteensä 1 343 490...
Transcript of Oamktuijaj/tutkimusviestinta/opn_ohje... · Web viewrakennuksista % Rakennukset yhteensä 1 343 490...
OHJEITA TEKNIIKAN YKSIKÖN
OPINNÄYTETYÖHÖN
Ohjeistus 26.10.2011Tekniikan yksikköOulun seudun ammattikorkeakoulu
SISÄLTÖ
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO......................................................................................................4
2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS........................................................5
3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ....................................................................6
3.1 Tutkimustyö...............................................................................................6
3.2 Tuotekehitystyö..........................................................................................6
3.3 Suunnittelutyö............................................................................................7
4 TYÖN VAIHEET...............................................................................................8
4.1 Informaatiotilaisuus....................................................................................8
4.2 Aiheen hankinta.........................................................................................9
4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio......................................................9
4.4 Työn aloitus...............................................................................................9
4.5 Perehtyminen tehtävään..........................................................................10
4.6 Projektisuunnitelman laatiminen..............................................................10
4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen..............................................10
4.8 Tehtävän tekeminen................................................................................11
4.9 Edistymisen raportointi............................................................................11
4.10 Työpäiväkirja..........................................................................................11
4.11 Ohjaus...................................................................................................12
4.12 Dokumentointi........................................................................................12
4.13 Opinnäytetyöraportin luovutus ja esittely...............................................13
4.14 Opinnäytetyön arviointi..........................................................................13
5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI.................................................................15
5.1 Dokumentoinnin tavoite...........................................................................15
5.2 Raportin rakenne.....................................................................................15
5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta.............................................16
5.2.2 Tiivistelmä.......................................................................................16
5.2.3 Alkulause........................................................................................17
5.2.4 Sisällysluettelo................................................................................17
5.2.5 Merkkien selitykset.........................................................................18
5.2.6 Johdanto.........................................................................................18
5.2.7 Käsittelyosa....................................................................................18
2
5.2.8 Yhteenveto.....................................................................................19
5.2.9 Lähteet...........................................................................................20
5.2.10 Liitteet...........................................................................................20
5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen.................................................20
5.3.1 Marginaalit ja riviväli.......................................................................20
5.3.2 Sivunumerointi................................................................................21
5.3.3 Kappalejako....................................................................................21
5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet..................................................................21
5.3.5 Otsikot............................................................................................22
5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet....................................................23
5.4 Lähdemerkinnät.......................................................................................26
5.4.1 Lähdeviittaustekniikka....................................................................26
5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen..............................................................26
6 KYPSYYSNÄYTE...........................................................................................28
7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET..................................29
LIITTEET...........................................................................................................30
3
1 JOHDANTO
Tämä opinnäytetyöohje on päivitetty syksyllä 2011 OAMK:n opinnäytetyön
yleisohjeen sekä Tekniikan yksikön opinnäytetyöprosessin kokemusten ja
palautteen perusteella. Päivityksessä on huomioitu OAMK:n hallinnolliset
päätökset ja ammattikorkeakoulujen kieltenopetusta koskevat suositukset,
jotka on koonnut ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n
asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä vuonna 2006. AMK-
opinnäytetöihin liittyvän laatutyön ja parhaiden käytänteiden kokoamistyön
tulokset ovat mukana OAMK:n yhteisessä opinnäytetyön ohjeessa, johon
kannattaa perehtyä tämän ohjeen rinnalla.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeesta otettiin mukaan
yhteisesti hyväksyttyjä kohtia. Lisäksi yhdistettiin Tekniikan yksikön
osastojen omia opinnäytetöiden toteuttamisohjeita yhteiseksi malliksi.
Opinnäytetyöohjeessa tarkennettiin työn prosessia, rakennetta ja arviointia
sekä kirjattiin jo olemassa olevia käytänteitä.
Ohjeistuksesta pyrittiin tekemään mahdollisimman tiivis ja selkeä. Kuitenkin
sen tuli olla riittävän laaja kokonaisuus, josta opinnäytetyön tekijä, ohjaaja ja
tilaaja saavat työn tekemisessä ja ohjaamisessa tarvittavat tiedot.
4
2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS
Opinnäytetyö on itsenäinen projektimuotoinen opiskelun päättötyö, jonka
tavoitteena on valmentaa valmistuva opiskelija
soveltamaan teoriaa käytäntöön
käyttämään ammattialan työtapoja ja -menetelmiä
yhdistämään koulutuksensa osa-alueita
ratkaisemaan ongelmia kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisesti ja jär-
jestelmällisesti
työskentelemään projektimuotoisesti
hakemaan tietoa ja käyttämään lähdeaineistoja
tekemään yhteistyötä.
Työ toimii siltana opiskelun ja työelämän välillä ja auttaa opiskelijan siirty-
mistä ammattialansa tehtäviin. Yritykselle tehtävän opinnäytetyön tärkeänä
tavoitteena on myös lopputulos, jota yritys voi hyödyntää.
Opinnäytetyön aihe voi olla esimerkiksi
teknisen tuotteen, rakennuksen, rakenteen, laitteen, laitteiston tai
järjestelmän suunnittelu- tai kehitystyö
valmistus-, asennus- tai kunnossapitomenetelmän valinta tai
kehitystyö
projektin, tuotantolinjan, työmaan tai organisaation suunnittelu- tai
kehitystyö
laatutekninen työ
tietotekninen työ (CAD, CAM, ohjelma, tietojärjestelmän osa)
markkinatutkimus
teknis-taloudellinen selvitystyö.
Työn laajuus on 15 opintopistettä eli 400 tuntia.
5
3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ
Ammattikorkeakoulun tekniikan alan opinnäytetyö voi olla tyypiltään
tutkimustyö
tuote- tai menetelmäkehitystyö
suunnittelutyö.
Valtaosa opinnäytetöistä voidaan luokitella johonkin näistä ryhmistä. Pääosa
tekniikan alan töistä voidaan luokitella tuote-, menetelmäkehitys- tai
suunnittelutöiksi, mutta myös tutkimustyyppisiä selvityksiä tehdään jonkin
verran. Tieteelliset tutkimukset ovat harvinaisia, mutta muuntyyppiset työt
voivat sisältää suppeita tieteellisiä osia. Jäljempänä kuvataan erityyppisiä
töitä ja esitetään niistä esimerkkejä.
3.1 Tutkimustyö
Tutkimustyössä selvitetään asioiden olemassa olevaa tilaa eli tutkimus on
deskriptiivinen, kuvaileva. Tutkimuksen tarkoituksena voi olla yksittäisen
asiantilan tai jonkin ilmiön yleisen lainalaisuuden selvittäminen. Edellisessä
tapauksessa tutkimusta kutsutaan usein selvitykseksi, joka voi olla
esimerkiksi jonkin laitteen toiminnan selvittäminen vaihtelevissa
olosuhteissa, rakennuksen ääneneristyksen mittaaminen tai tuotteen
markkinatutkimus. Varsinaisilta (tieteellisiltä) tutkimuksilta edellytetään
yleisten lainalaisuuksien selvittämistä ja teorian luomista sekä tieteellisen
menetelmän käyttöä päättelyprosessissa. Tieteellisen menetelmän ydin on
tutkimushypoteesin testaaminen ja hypoteesia tukevien tai hylkäävien
päätelmien tekeminen tulosten perusteella.
3.2 Tuotekehitystyö
Tuote- ja menetelmäkehitystyölle on tyypillistä, että sen avulla pyritään
aktiivisesti vaikuttamaan ja muuttamaan toimintaa, kun taas tieteelliseen
6
tutkimustyöhön ei liity aktiivista osaa. Tuotekehityksellä parannetaan tuotetta
ja jatketaan sen elinkaarta tai kehitetään kokonaan uusi tuote määrättyyn
tarpeeseen. Opinnäytetyö voi olla itsenäinen, suppea tuotekehityshanke tai
se voi olla pieni osa laajasta hankkeesta. Tästä syystä
tuotekehityshankkeiden sisältö voi vaihdella suuresti. Menetelmäkehitystyö
on periaatteiltaan samanlainen kuin tuotekehitystyö, mutta kehitettävä kohde
on esimerkiksi valmistus- tai työmenetelmä. Menetelmäkehitykseen voi liittyä
työyhteisön toimintatapojen selvittäminen ja niiden kehittäminen, jolloin
voidaan lähestyä toimintatutkimusta ja toiminnan kehittämistä.
3.3 Suunnittelutyö
Suunnittelutyössä tehdään ammattialaan liittyvä suunnittelutyö, esimerkiksi
tietokoneohjelma tai rakenne- tai LVI-suunnitelma. Opinnäytetyöksi
hyväksyttävän suunnittelutyön pitää olla riittävän laaja ja vaativa ja sisältää
vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua ja valintojen perusteluja.
7
4 TYÖN VAIHEET
Opinnäytetyön etenemistä voidaan kuvata kuvan 1 kaaviolla.
KUVA 1. Opinnäytetyön eteneminen
4.1 Informaatiotilaisuus
Opinnäytetyöprosessi käynnistetään kolmannen opiskeluvuoden keväällä
osastoittain. Tällöin kerrotaan suullisesti opinnäytetyöohjeen sisällöstä ja
varataan mahdollisuus kysellä ja keskustella opinnäytetyön tekemiseen
liittyvistä asioista. Myös viestinnän opintojaksoilla käsitellään opinnäytetyön
kirjoittamista. Kolmatta opiskeluvuotta seuraava kesä on yleensä sopiva
ajankohta varsinaisen työn käynnistämiselle.
8
4.2 Aiheen hankinta
Opiskelija hankkii tavallisesti itse opinnäytetyön aiheen esimerkiksi
harjoittelupaikastaan. Poikkeustapauksissa opettajat avustavat opinnäyte-
töiden hankinnassa tai nimeävät oppilaitokselle tehtävän työn aiheen.
Valitun aiheen tulee liittyä suuntautumisvaihtoehdon keskeisiin
opintojaksoihin.
Jos joku opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön muulla kuin suomen kielellä,
tulee hänen saada lupa vieraskielisten töiden tekstinohjaajalta. Tällaisissa
tapauksissa opiskelijalta edellytetään vähintään hyviä valmiuksia kyseisessä
kielessä ja osaaminen voidaan kartoittaa arvosanojen ja tekstinäytteen
perusteella.
4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio
Opinnäytetyön voi aloittaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun opiskelija on
suorittanut opintoja 150 op. Osastonjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö
hyväksyy työn aiheen ja nimeää sille sisällönohjaajan. Työn teettäjä eli
toimeksiantaja nimeää työlle yhdyshenkilön, työn valvojan, joka huolehtii
siitä, että työ etenee teettäjän tavoitteiden mukaisesti.
Työn tekijä ja teettäjä laativat työstä nk. lähtötietomuistion (linkki liite 1),
jonka allekirjoittaa kumpikin osapuoli ja joka toimitetaan osaston nimeämälle
henkilölle ennen työn aloittamista aiheen lopullista hyväksymistä varten.
Myös opinnäytetyön seurantalomake (linkki) otetaan käyttöön tässä
vaiheessa. Lähtötietomuistio voidaan liittää opinnäytetyöraporttiin.
Aiheen hyväksymisen jälkeen työ etenee pääsääntöisesti yleisaikataulun
(linkki) mukaista aikataulua noudattaen.
9
4.4 Työn aloitus
Työ aloitetaan normaalisti lähtötietomuistion laatimisen jälkeen pidettävällä
aloituspalaverilla, jossa työn tekijä, sisällönohjaaja ja työn valvoja yhdessä
tarkentavat muun muassa työn tavoitteet ja aikataulun. Tässä tilaisuudessa
voidaan myös täyttää opinnäytetyön yhteistyösopimus (joko lomake yksi
tekijä/toimeksiantaja/ohjaaja (linkki) tai lomake useita
tekijöitä/toimeksiantaja/ohjaaja (linkki)).
Työ on projekti, joka tehdään omatoimisesti valvojaan ja sisällönohjaajaan
yhteyttä pitäen. Projekti on kertasuoritus, jolle on selvästi määritelty tavoit-
teet, kestoaika ja suoritusresurssit. Suorituksessa on useita tyypillisiä pää-
vaiheita, jotka menevät ajallisesti osittain limittäin. Ne ovat
perehtyminen tehtävään
projektisuunnitelman laatiminen
lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen
tehtävän tekeminen ja edistymisen raportointi
dokumentointi
loppuraportin luovutus ja esittely.
4.5 Perehtyminen tehtävään
Tekijä alkaa perehtyä tehtävään jo sopiessaan työstä tilaajan kanssa, jolloin
täytyy sopia työn rajaus ja laajuus. Lähtötietomuistion avulla tekijä analysoi
tilaajan tarpeet ja selvittää samalla opinnäytetyön tekemiseen liittyvät
kysymykset.
4.6 Projektisuunnitelman laatiminen
Tekijä laatii työn alussa työpäiväkirjaansa projektisuunnitelman, joka sisältää
päävaiheet ja aikataulun. Tekijä tarkentaa projektisuunnitelmaa työn kulues-
sa. Tekijä esittää projektisuunnitelman sisällönohjaajalle ensimmäisessä vä-
liraportoinnissa ja valvojalle sopimallaan tavalla. Loppuraportin alustava
sisällysluettelo ja johdantohahmotelma voidaan laatia jo tässä vaiheessa.
10
4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen
Tekijä alkaa kerätä lähtötietoja ja alkuaineistoa heti sovittuaan työstä ja sen
laajuudesta. Ensimmäiset, työhön orientoivat tiedot antaa tilaaja. Työn
teoriaosan tietolähteinä ovat muun muassa kirjat, ammattilehdet, standardit,
julkaisut ja luotettavat verkkolähteet. Tekijän on syytä olla kriittinen lähteiden
käytössä ja suosia alkuperäislähteitä.
Työn käytännön osuuden kirjallisia tietolähteitä ovat edellä mainittujen lisäksi
muun muassa tuote-esitteet, tekniset erittelyt, muistiot, raportit, piirustukset
ja kuvat. Huomattava osa työn käytännön osuuteen liittyvistä tiedoista voi ol-
la suullisia, henkilöitä haastattelemalla hankittuja, jotka tekijä tallentaa
myöhempää käyttöä varten. Aineistoa kannattaa kerätä mieluummin liikaa
kuin liian vähän, sillä osaa siitä voi tarvita vasta myöhemmin.
4.8 Tehtävän tekeminen
Annetun tehtävän vaiheet jäsentyvät työn luonteen ja laajuuden mukaan.
Lähtötiedot eivät ehkä riitä, jolloin tekijän on hankittava lisätietoa. Tehtävään
sisältyvä teoria on selvitettävä ennen ratkaisujen tekemistä. Tekijä saattaa
joutua myös pohtimaan annettua tehtävää. Voi esimerkiksi olla, että alun
perin ratkaistavaksi annettu ongelma ei ole uusien tosiasioiden valossa täy-
sin sama kuin todellinen ongelma. Uusien ratkaisujen hakemisessa, ongel-
manratkaisussa ja vaihtoehtojen punnitsemisessa kannattaa soveltaa luovan
työn tekniikoita. Tässä vaiheessa kertyy pääosa dokumenttiin tulevasta ai-
neistosta.
4.9 Edistymisen raportointi
Tekijän täytyy raportoida työn edistymisestä sisällönohjaajalle. Tilaajan
valvojalle hän raportoi sopimallaan tavalla. Työtä voidaan esitellä yhteisessä
tilaisuudessa esimerkiksi yleisaikataulun (linkki) mukaisessa vaiheessa.
Tällöin tekijä voi esitellä projektistaan väliraporttimallin (linkki) sisältämät
asiat ja kertyneen aineiston sekä luovuttaa mallin mukaisen raportin.
11
4.10 Työpäiväkirja
Tekijä pitää henkilökohtaista työpäiväkirjaa, koska osaa asioista, varsinkaan
yksityiskohtia ja numerotietoja, ei muista jonkin ajan kuluttua. Työpäiväkir-
jaan kirjoitetaan selvästi ja tiivistetysti kaikki työn merkittävät tapahtumat päi-
vittäin aikajärjestyksessä, jolloin ne on helppo poimia väliraportteihin ja työn
dokumenttiin. Näitä tietoja ovat muun muassa
keskustelut, neuvottelut ja sovitut asiat
arvioinnit, pohdiskelut, valinnat, ratkaisujen luonnokset, ratkaisut,
niiden perustelut, laskelmat ja päätökset
työssä esiintyneet ongelmat ja vaikeudet
työhön käytetty aika.
4.11 Ohjaus
Ellei tekijän ja tilaajan välillä toisin sovita, opinnäytetyö tehdään pääosin
yleisaikataulun (linkki) mukaisesti. Muussakin tapauksessa noudatetaan sen
päävaiheita toisilla päivämäärillä.
Sisällönohjaaja ohjaa työn ammatillisissa ratkaisuissa ja on yhteydessä
tilaajaan. Hän ohjaa myös kirjallisen loppuraportin sisällön ja rakenteen
muotoutumista. Suomen tai vieraan kielen opettajalta saa tekstinohjausta,
johon sisältyy kirjallisen raportin kielen, rakenteen, merkintätapojen ja
ulkoasun ohjaus. Aikatauluun varataan vähintään kaksi tekstinohjauskertaa.
4.12 Dokumentointi
Dokumentointi tarkoittaa tässä ohjeessa työn kirjallisen loppuraportin
laatimista. Dokumentointi kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa
laatimalla loppuraportin sisällysluettelo. Tämä pitää olla tehtynä viimeistään
ensimmäiseen väliraportointiin mennessä.
Loppuraporttiin kerätään ja tiivistetään kaikki oleellinen aikaisemmissa
vaiheissa kertyneestä kirjallisesta aineistosta ja kirjoitetaan tarvittavasta
12
kokonaisuudesta vielä puuttuvat osat. Teksti, piirustukset ja kuvat vii-
meistellään julkaisukuntoon. Loppuraporttia on viisasta koota koko ajan työn
edistyessä.
4.13 Opinnäytetyöraportin luovutus ja esittely
Opinnäytetyöt on raportoitu 1.8.2010 alkaen ensisijaisesti
ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto Theseukseen (tarkista linkki).
Halutessaan opiskelija voi valita Theseuksen sijaan Oulun seudun
ammattikorkeakoulun intran (tarkista linkki). Verkkojulkaisun myötä on
luovuttu opinnäytetöiden sitomisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun
käyttöön.
Opiskelija sidotuttaa mahdolliset omaan käyttönsä tulevat opinnäytetyöt
haluamassaan kirjansitomossa omalla kustannuksellaan. Kirjansitomo voi
tiedustella ohjeita sidonnasta Oamkin Viestintäpalveluista (tarkista linkki).
Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä ohjaaville opettajille sekä muille
opiskelijoille yleisaikataulun (linkki) tai osaston käytännön mukaan. Noin 15
minuutin esityksessä esitellään työn oleelliset asiat. Esittely on työn
sanallinen ja kuvallinen kooste, jossa esitetään työn tausta ja tavoitteet, työn
vaiheet ja menetelmät, tulokset ja niiden arviointi sekä työn arviointi.
4.14 Opinnäytetyön arviointi
Työn arvioi lopullisesti sisällönohjaaja tarvittaessa yhdessä osaston muiden
ohjaavien opettajien kanssa. Arviointi perustuu useisiin arviointikohtiin
(linkki). Opiskelija ja työn valvoja täyttävät arviointilomakkeet ((linkki) ja
(linkki)), joita sisällönohjaaja (linkki) voi käyttää arvioinnin apuna .
Arvosana annetaan sen jälkeen, kun opiskelija on kirjoittanut hyväksytyn
kypsyysnäytteen (linkki) sekä toimittanut sisällönohjaajalle täytetyn
seurantalomakkeen ja tallentanut työn Theseukseen tai vaihtoehtoisesti
13
intraan. Sisällönohjaaja merkitsee arvosanan opintorekisteriin ja säilyttää
työtä arviointilausuntoineen arkistointisäännön mukaiset kuusi kuukautta.
14
5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI
5.1 Dokumentoinnin tavoite
Kirjallisen opinnäytetyöraportin tulee esittää työn tavoitteet, suoritettu työ,
työn tulokset ja niiden arviointi yksikäsitteisesti, selkeästi ja tiiviisti.
Selostukseen sisällytetään vain oleelliset asiat ja se kirjoitetaan alan
ammattilaisille.
Loppuraportin kielen tulee olla sujuvaa ja ymmärrettävää yleiskieltä. Asiatyy-
lin mukaisesti esitystavan tulee olla havainnollista mutta tiivistä. Johdonmu-
kaiselle esitykselle on tyypillistä selkeä rakenne ja jaksotus. Sidosteisuudella
luodaan tekstiin yhtenäisyyttä. Hyvä teksti perustuu hyvin ajateltuun asiaan
ja on yleensä useaan kertaan muokattu.
Ammattialan käsitteitä ja termejä on käytettävä täsmällisesti ilman ammatti-
slangia. Kun käsitteelle tai termille on vakiintunut suomenkielinen termi, sitä
käytetään.
5.2 Raportin rakenne
Opinnäytetyönä julkaistava raportti sisältää seuraavat osat: alkuosa, runko-
osa ja loppuosa. Alkuosan muodostavat etukansi, nimiölehti, tiivistelmä,
mahdolliset alkusanat, sisällysluettelo ja tarvittaessa termi- ja
symboliluettelo. Raportin loppuosaan kuuluvat liitteet.
Opinnäytetyön tyyppi vaikuttaa runko-osan rakenteeseen. Tutkimustyön
raportin osat ovat
johdanto
tutkimusaineiston ja menetelmien kuvaus sekä teoria
tulokset
tulosten analyysi
kriittinen arviointi (= päätelmät)
15
lähdeluettelo.
Tutkimustyön rakennetta voidaan soveltaa useimmissa tutkimus- ja
selvitystöissä ja tutkimusta sisältävissä tuotekehitystöissä.
Suunnittelutöissä opinnäytetyön varsinainen tuotos on laaditut suunnitelmat
ja niiden sisältö sekä niiden soveltaminen kehittämistehtävään. Työssä pitää
kuitenkin tuottaa suunnitteluasiakirjojen lisäksi opinnäytetyön vaatimukset
täyttävä kirjallinen raportti. Suunnittelutöiden raportti on enemmän
prosessikuvaus kuin tutkimusraportti. Raportin rakenne voi olla seuraava:
johdanto
suunnittelutehtävän kuvaus, menetelmät ja standardit sekä teoria
suunnitteluprosessin kuvaus vaiheittain, vaihtoehtoiset ratkaisut,
valintojen perustelut
suunnittelun tulosten kriittinen arviointi = päätelmät
lähdeluettelo.
Suunnittelutyön rakennetta voidaan hyvin soveltaa tuote- ja
menetelmäkehitystöissä, jos niissä korostuvat suunnittelutehtävät.
5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta
Opinnäytetyön tunnistetiedot käyvät ilmi kansilehdeltä ja nimiösivulta.
Kansilehdellä tarkoitetaan työn kantta (linkki) OAMK:n logoineen ja
nimiösivulla ensimmäistä paperisivua (linkki). Työn nimen tulee olla riittävän
informoiva ja tiivis. Se on muotoiltava tarkkaan, sillä alkuperäinen nimi saat-
taa olla lähinnä työnimi. Lopullisen nimen on vastattava sisältöä.
5.2.2 Tiivistelmä
Tiivistelmä on suppea, itsenäinen esitys, joka antaa lukijalle kuvan tehdystä
työstä. Se kirjoitetaan sitten, kun työ on valmis. Tiivistelmä (linkki)
kirjoitetaan omalle sivulleen. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisin virkkein ja
passiivimuodossa. Siinä selostetaan lyhyesti työn aihe, tavoitteet, työn
16
keskeisin toteutustapa ja olennaiset tulokset. Sisältö jakaantuu yleensä
kolmeen kappaleeseen: 1. työn aihe ja tavoitteet, 2. menetelmät tai
toteutustapa ja 3. tulokset ja olennaiset johtopäätökset.
Asiasanoiksi merkitään työn sisältöä parhaiten kuvaavat sanat. Niiden
kokoamisessa voi käyttää apuna VESA-verkkosanastoa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html (tarkista linkki) tai Sanastokeskus
TSK:n TEPA-termipankkia http://www.tsk.fi/tepa (tarkista linkki).
Vieraskielinen tiivistelmä (Abstract) tehdään työn tilaajan niin vaatiessa tai
osaston käytänteiden mukaisesti. Sen ei tarvitse olla suora käännös
suomenkielisestä tiivistelmästä, vaan sen voi kirjoittaa kansainväliselle
lukijalle.
5.2.3 Alkulause
Raportissa voi olla alkusanat, joissa kiitetään toimeksiantajaa, ohjaajia ja
mahdollisesti muita tukijoita tai avustajia. Alkusanat voi sisältää lyhyesti
myös muuta työhön liittyvää, lukijaa kiinnostavaa tietoa, joka ei muuten tule
raportissa esiin. Alkusanat päivätään ja allekirjoitetaan.
5.2.4 Sisällysluettelo
Sisällysluettelon tulee vastata sekä sisällöltään että muodoltaan työn otsi-
kointia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää otsikoinnin hierarkiaan ja toisaalta
symmetriaan. Esimerkiksi yksinäinen alaluku ei ole mahdollinen. Katso
tarkemmat ohjeet kohdasta 5.3.5. Sivu otsikoidaan sanalla SISÄLTÖ tai
SISÄLLYS.
5.2.5 Merkkien selitykset
17
Jos työssä toistuvat samat lyhenteet tai suureiden, yksiköiden tai piirrosten
merkinnät ja jos niitä on paljon, niistä kootaan luettelo selityksineen Sisältö-
sivun jälkeen. Luettelo laaditaan aakkosjärjestykseen. Aakkostuksessa
noudatetaan SFS-standardia 4600 ja SI-järjestelmää.
5.2.6 Johdanto
Johdanto on työn ensimmäinen numeroitu pääluku. Siinä selostetaan
lyhyesti ja kiinnostavasti työn lähtökohdat. Johdannossa esitetään
opinnäytetyön tavoitteet täsmällisesti, kuvataan ongelmakenttää ja rajataan
tehtäväalue. Usein on tarpeen tarkastella sitä, mitä asiassa on aikaisemmin
tehty. Työn teettäjä voidaan esitellä johdannossa.
Johdannon tiedot otetaan lähtötietomuistiosta. Johdannon voi jakaa itse-
näisiksi luvuiksi, mutta yleensä kappalejako riittää.
5.2.7 Käsittelyosa
Työn käsittelyosassa käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat
kulloisenkin tehtävän sisällöstä. Rakenne perustuu käsiteltävän tekniikan
alan vakiintuneisiin työtapoihin ja etenemismalleihin.
Tutkimustyö alkaa yleensä tutkimuskohteen, aineiston, menetelmän,
laitteiston tai ohjelmiston täsmällisellä esittelyllä. Kehittämistehtävässä
esitellään uudelle järjestelmälle tms. ennalta asetetut tavoitteet. Esimerkiksi
vaatimusmäärittely eli spesifikaatio on tyypillinen koneen, laitteen, järjestel-
män, menetelmän tai ohjelman suunnittelu- tai kehittämistyössä ja vastaa
kysymykseen, mitä työn kohteen pitää tehdä.
Teoriaosassa selvitetään työn taustaksi tarvittavia menetelmiä, käsitteitä ja
työkaluja. Usein jokin niistä valitaan soveltamiskohteessa käytettäväksi ja
valinta perustellaan. Jos työ on luonteeltaan selvitys tai tutkimus tai jos työ
sisältää laskelmia, näiden perusteet, yhtälöt ja kaavat sekä niiden pätevyys-
alueet esitetään teoriaosassa.
18
Työn toteutusta vastaava osa vastaa kysymykseen, miten tavoitteeseen
päästiin. Tutkimustyön eteneminen kuvataan tarkoituksenmukaisessa
järjestyksessä. Työmenetelmiä, tehtyjä ratkaisuja, laskelmia, piirustuksia ja
kaavioita ja muuta sellaista kuvataan tarpeen mukaan. Yleisesti tunnettuun
asiaan viitataan vain lyhyesti. Jos työmenetelmä taas ei ole alalla tunnettu,
se on selostettava tarkasti.
Tuloksia käsittelevä osuus on työn ydin, sillä työn arvo riippuu siitä, kuinka
merkittäviä, uusia ja luotettavia tuloksia on saatu tai kuinka
soveltamiskelpoisia ratkaisuja ongelmaan on kehitetty. Tulokset esitetään
täsmällisesti ja lyhyesti. Niitä voidaan havainnollistaa esimerkiksi kuvilla ja
taulukoilla. Jos on suunniteltu tai kehitetty kone, laite, järjestelmä,
menetelmä tai ohjelma, osoitetaan, miten ongelma on ratkaistu, ja kuvataan
toiminta. Toiminnan kuvauksessa edetään suuresta kokonaisuudesta
pienempään. Lisäksi kuvataan toteutetun koneen, laitteen, järjestelmän,
menetelmän tai ohjelman kokeilu. Toiminnan kuvauksessa selostetaan myös
testiolosuhteet ja testiaineisto sekä saadut tulokset.
Tulosten tarkastelussa tekijä arvioi, kuinka hyvin tulokset vastasivat
asetettuja tavoitteita ja aikaisempaa tietämystä tai mitä uutta tietoa tutkimus
toi. Saatuja tuloksia voidaan verrata teoriaosassa esitettyyn tietoon. Voidaan
esittää päätelmiä tulosten yleispätevyydestä ja käyttökelpoisuudesta sekä
mahdolliset suositukset ja jatkokehitysideat ja -tarpeet.
5.2.8 Yhteenveto
Työn viimeisessä numeroidussa luvussa toistetaan työn päätarkoitus,
tulokset ja saatu uusi tieto sekä pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja
päätelmiä. Tuloksia verrataan lähtötietomuistiossa ja johdannossa asetet-
tuihin tavoitteisiin. Tuloksiin vaikuttaneita seikkoja pohditaan kriittisesti.
Luvun otsikoksi voidaan antaa esimerkiksi YHTEENVETO, POHDINTA tai
LOPPUSANAT.
19
5.2.9 Lähteet
Lähdeluetteloon kootaan tekstin lähdeaineistona käytetyt lähteet. Katso
lähdeluettelon laatimiseen ja siihen viittaamiseen liittyvät ohjeet luvusta 5.4
ja Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeohjeesta (linkki).
5.2.10 Liitteet
Liitteinä voi olla esimerkiksi lähtötietomuistio, taulukoita, datalehtiä,
piirustuksia, kaavioita, ohjelmalistauksia ja muuta työtä havainnollistavaa
materiaalia. Liitteet ovat todistus- ja lisäaineistoa, joka ei sovellu tekstiin. Jos
liitteeseen ei viitata tekstissä, liite on tarpeeton. (Ks. luku 5.3.6.)
5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen
Raportin ulkoasun ja merkintätavat perustuvat OAMK:n julkaisuun Ohjeet
opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä tekniikan alan ja tieteellisten
tekstien yleisiin käytänteisiin. Raportin ulkoasuun ja havainnollisuuteen
vaikuttavat marginaalit, tekstityyppi, kappalejako, otsikointi, sivunumerointi,
taulukot, kuvat, liitteet ja kaavat. Raportissa on mahdollista käyttää myös
valmista Word-mallipohjaa (linkit).
5.3.1 Marginaalit ja riviväli
Sivun marginaalit ovat seuraavat:
sivukoko: A4
sisä- ja ulkomarginaalit: 3 cm
alamarginaali: 2,5 cm
ylä- ja alamarginaalit: 2,5 cm
sivunumerosta paperin alareunaan: 1,5 cm.
Tekstin riviväli on 1,5. Tiivistelmässä, nimiösivun oikeassa alakulmassa ja
mahdollisessa pitkässä suorassa lainauksessa (katso luku 5.4) riviväli on 1.
Kansilehdillä ja tiivistelmässä noudatetaan mallien mukaista asettelu (linkit).
20
5.3.2 Sivunumerointi
Sivunumero keskitetään sivun alareunaan ja merkitään näkyviin alkaen
Tiivistelmä-sivulta, joka on sivu 3. Lähde- (otsikoidaan: LÄHTEET) ja
liiteluettelo (otsikoidaan: LIITTEET) ovat viimeiset numeroitavat sivut. Liitteet
voidaan luetella sisällysluettelon lopussa. Jos niitä on enemmän kuin viisi,
ne luetellaan omalla numeroidulla sivulla. Monisivuisen liitteen sivut
numeroidaan liitteen sisäisesti sivun oikeaan yläreunaan liitteen numeron ja
kauttaviivan jälkeen: LIITE 1/1, LIITE 1/2, LIITE 1/3 jne.
5.3.3 Kappalejako
Kappalejaon merkitsemisessä käytetään vasensuora-asettelua.
Vasensuorajärjestelmässä kaikki rivit alkavat vasemmasta marginaalista
ilman sisennystä ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. On syytä muistaa,
että kappale on aina pitempi kuin yksi virke. Yksi kappale sisältää yhden
asiakokonaisuuden, ja kappaleiden pituus vaihtelee. On kuitenkin hyvä
välttää liian pitkiä kappaleita.
5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet
Kirjasinkoon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuisia ja selviä. Muun
muassa Arial ja Times New Roman ovat selkeälukuisia ja yleisiä eri
tekstinkäsittelyohjelmissa. Leipätekstin pistekoko on 12 pistettä. Teksti
tavutetaan ja voidaan tasata myös oikeasta reunasta. Tekstin lihavointia tai
kursivointia voi käyttää harkiten ydinsanojen korostamiseen (ei
alleviivausta). Kursivointi muissa tapauksissa, ylä- ja alaindeksi,
erikoismerkit ja muut tehosteet kirjoitetaan alan vakiintuneen käytännön ja
standardien (muun muassa SFS 4175:1998 Numeroiden ja merkkien
kirjoittaminen) mukaan.
Tekstin tulee olla suorasanaista ja lauseiden kokonaisia; esimerkiksi
luetteloiden käyttöä tulee tarkkaan harkita. Luetteloiden tulee noudattaa
virkkeen muodostamisen periaatteita niin, että osat ovat symmetrisiä,
21
luetteloon johdatetaan lauseella ja välimerkkejä käytetään lausemuodon
mukaisesti.
5.3.5 Otsikot
Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista, samasta kohdasta kuin
varsinainen teksti. Otsikoinnin numeroinnissa käytetään hierarkkista
numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan
välilyönnillä, eikä numero-osan viimeisen numeron perään merkitä pistettä.
Toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen kohdalta, ei
numeron kohdalta. Otsikot muotoillaan lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei
ole lause- eikä kysymysmuodossa.
Tekstissä pääotsikoiden pistekoko on 14 pistettä ja alaotsikoiden 12 pistettä.
Otsikot lihavoidaan. SISÄLTÖ-sivun otsikko ja muut numeroimattomat
pääotsikot ovat samannäköisiä kuin numeroidut pääotsikot. Tarvittaessa on
mahdollista käyttää myös numeroimattomia väliotsikoita, mutta niitä ei
merkitä sisällysluetteloon ja niiden pistekoko on 12. Samantasoisia
alaotsikoita on oltava vähintään kaksi: jos on alaotsikko 2.1, pitää olla myös
alaotsikko 2.2. Kolme otsikkotasoa yleensä riittää, ja numeroinnit merkitään
seuraavasti:
Tekstissä Sisällysluettelossa 2 PÄÄOTSIKKO (14 p.) 2 PÄÄOTSIKKO (12 p.)2.1 Väliotsikko (12 p.) 2.1 Väliotsikko (12 p.)2.1.1 Alaotsikko (12 p.) 2.2.1 Alaotsikko (12 p.)LÄHTEET LÄHTEET
LIITTEET LIITTEET
Kukin pääluku aloitetaan omalta sivultaan. Pääotsikon jälkeinen teksti tai
alaotsikko erotetaan pääotsikosta kolmella rivinsiirrolla (= kaksi tyhjää riviä
kirjainkoolla 12). Luvun sisäinen alaotsikko erotetaan edeltä ja jäljestä
kahdella rivinsiirrolla (= yksi tyhjä rivi). Muotoilut voidaan tehdä myös
valmiiksi tekstinkäsittelyohjelman tyyleillä, jolloin asemointi helpottuu. On
22
myös mahdollista käyttää valmista mallipohjaa, jossa asettelut ja tyylit ovat
valmiina.
5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet
Tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta voidaan parantaa taulukoilla, kuvilla
ja liitteillä. Taulukot ja kuvat ovat itsenäisiä ja itsensä selittäviä, ja tekstissä
niistä kuvataan oleelliset asiat tai johtopäätökset. Jos kuvia ja taulukoita on
runsaasti, on tarkoituksenmukaista sijoittaa osa niistä liitteiksi. Samaa asiaa
ei esitetä sekä kuvana että taulukkona. Yhden tai kahden tiedon
esittämiseen ei yleensä kannata käyttää kuvaa eikä taulukkoa. Kuvien ja
taulukoiden edelle ja jälkeen jätetään tyhjä rivi, samoin otsikon ja kuvan tai
taulukon väliin.
Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kaikki ne,
jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuviksi. Kuva-nimitystä käytetään muun
muassa valokuvista, kartoista ja piirroksista. Edeltävässä tekstissä tulee
viitata aina kuhunkin kuvaan tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei suoraan
hypätä kuvaan tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva
tekstiosuus. Taulukoista ja kuvista löytyy lisää ohjeita esimerkiksi Hirsjärven
ym. teoksesta Tutki ja kirjoita (2009) tai Nykäsen teoksesta Toimivaa tekstiä,
opas tekniikasta kirjoittavalle (2002).
Taulukot
Taulukon tulee olla mahdollisimman selkeä ja itsensä selittävä. Rivien ja
sarakkeiden otsikoilla jäsennetään taulukon sisältöä. Taulukot numeroidaan,
ja otsikosta tulee selvitä, mitä asiaa taulukossa esitetään. Otsikko
kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Sana TAULUKKO kirjoitetaan isoilla
kirjaimilla ja kursivoidaan; samoin kursivoidaan taulukon nimi. Raportissa
voidaan käyttää myös aikaisemmin julkaistuja taulukoita. Tällöin tietolähde
mainitaan otsikon lopussa (taulukko 1). Otsikko ja taulukko aloitetaan
samasta kohdasta kuin muu teksti ja muotoillaan mielellään tekstin
levyiseksi. Taulukon ja solujen reunaviivoilla tai värillisellä taustalla voidaan
23
harkitusti parantaa havainnollisuutta. Taulukon alle voidaan tarvittaessa
kirjoittaa alaviitteitä.
TAULUKKO 1. Rakennusten määrä käyttötarkoituksen mukaan
(Rakennuskanta. 2004) Rakennusten määrä Osuus kaikista
rakennuksista %Rakennukset yhteensä 1 343 490 100,0Asuinrakennuksia yhteensä 1 150 211 85,6Muita rakennuksia yhteensä 193 279 14,4 Liikerakennukset 41 273 3,1 Toimistorakennukset 11 140 0,8 Liikenteen rakennukset 50 575 3,8 Hoitoalan rakennukset 7 262 0,5 Kokoontumisrakennukset 13 547 1,0 Opetusrakennukset 9 280 0,7 Teollisuusrakennukset 38 420 2,9 Varastorakennukset 11 397 0,8 Muut rakennukset 10 385 0,8
Kuvat
Kuva ja kuvan otsikko aloitetaan samasta kohdasta kuin tekstikin. Kuvan
otsikko KUVA kirjoitetaan kuvan alapuolelle ja kursivoidaan, samoin kuvan
nimi. Lainatun kuvan lähde ilmoitetaan lähdeviittauksella otsikon perässä.
Tummia värejä kannattaa välttää. Värigrafiikkaa käytetään, kun värien käyttö
kuvan ymmärtämiseksi on tarpeellista. (Kuva 2.)
24
KUVA 2. Internet-yhteyden tyyppi yrityksissä keväällä 2004 ja osuus eri
kokoluokan yrityksissä (Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä. 2005)
Kaavat
Kaavat esitetään numeroituina ja niissä esiintyvät suureet selitetään. Kaavat
numeroidaan oikeaan reunaan kaavan kanssa samalle riville ja niihin
viitataan tekstissä numerolla. Muuttujat ja suureet kursivoidaan;
kursivoimattomina esitetään mittayksiköt. (Kaava 1.) Kemialliset kaavat
voidaan esittää kuviona, joka numeroidaan ja otsikoidaan normaalisti.
Tasaisessa liikkeessä nopeus lasketaan kaavalla 1 (6, s. 18).
v = s/t KAAVA 1
t = aika
s = matka
25
Liitteet
Työn liitteeksi voidaan sijoittaa aineistoa, joka liittyy työn tekemiseen mutta
joka ei sovellu tekstin sisälle sijoitettavaksi. Jos liite ei ole tekijän laatima,
liitteessä on oltava lähdeluettelo-ohjeen mukainen lähdetieto tai lähdeviittaus
lähdeluettelossa olevaan teokseen.
Kaikkiin liitteisiin viitataan tekstissä. Jokaisella liitesivulla on oltava yksilöivä
numero ja otsikko. Mahdollisuuksien mukaan liitteille tehdään ylätunniste,
jossa on vasemmassa reunassa liitteen otsikko suuraakkosin kirjoitettuna ja
oikeassa reunassa sana LIITE, liitteen numero ja sivunumero (esimerkiksi
LIITE 2, monisivuisessa liitteessä LIITE 3/1, LIITE 3/2 jne.). Opinnäytetyö
tallennetaan joko Theseukseen tai intraan mieluiten yhtenä pdf-tiedostona,
jossa myös liitteet ovat mukana. Liitteiden merkintätavasta voi kysyä
tarkennuksia Tekniikan yksikön kirjastosta (linkki).
5.4 Lähdemerkinnät
5.4.1 Lähdeviittaustekniikka
Lähdeviittauksen (niin sanotun tekstiviitteen) tarkoituksena on ilmoittaa
lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan, ja antaa lukijalle mahdollisuus
hakea aiheesta lisätietoa. Tekijänoikeuslaki velvoittaa ilmoittamaan käytetyn
lähteen. Lähdetieto osoittaa myös auktoriteetin asian takana ja kirjoittajan
perehtyneisyyden opinnäytetyönsä aiheeseen.
Viittaustekniikkana voidaan käyttää joko nimi-vuosijärjestelmää tai
tekniikan teksteissä yleistä numeroviittausjärjestelmää. Tekstiviitteisiin
sisällytetään nimi-vuosijärjestelmässä tekijän nimi tai sen puuttuessa
dokumentin otsikko, lähteen julkaisuvuosi ja sivunumero(t).
Numeroviittausjärjestelmässä sulkeisiin merkitään lähteen numero ja sivun
numero. Huomaa, että tekstiviitteen ensimmäinen sana tai numero on myös
lähdeluettelossa ensimmäisenä. Esimerkkejä erilaisista viittauksista on
Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeluettelo-ohjeessa (linkki).
26
Tekstiviite on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran)
lainauksen yhteyteen. Pitkissä tekstijaksoissa lainaus osoitetaan kappaleen
tarkkuudella. Jos lainattu asia on pitempi kuin yksi kappale, tekstiviite
merkitään jokaiseen kappaleeseen. Viite merkitään sulkeisiin lainatun asian
jälkeen. Useimmiten lähdeviitteet liittyvät tiivistettyyn ja vapaamuotoisesti
referoituun lähdemateriaalin asiasisältöön. Suoria lainauksia käytetään
erityistilanteissa, esimerkiksi kun vedotaan alkuperäistekstin sanamuotoihin.
Suora lainaus vastaa täsmälleen alkuperäistä tekstiä välimerkkejä myöten,
ja se osoitetaan lainausmerkeillä tai pitkässä suorassa lainauksessa
käyttämällä riviväliä 1.
5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen
Lähdeluettelo ja tekstissä käytetty lähdeviittaustekniikka ovat yhteydessä
toisiinsa. Tekstiviite ohjaa lukijaa löytämään lähdeluettelosta kyseisen
teoksen, artikkelin, verkkosivun tai muun lähteen. Lähdeluettelossa ei
mainita sellaisia teoksia, jotka on luettu mutta joihin ei ole viitattu lopullisessa
työssä.
Lähdeluettelossa esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun
löytämiseksi tarpeellisia. Nimi-vuosijärjestelmässä lähteet merkitään
lähdeluetteloon aakkosjärjestykseen ensisijaisesti tekijän nimen mukaan.
Saman tekijän eri teokset sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos julkaisulla ei ole
tekijää, tekijän nimen paikalle merkitään teoksen nimi ja lähde sijoitetaan
aakkosjärjestyksen mukaiseen kohtaan. Numeroviittausjärjestelmässä
lähteet järjestetään numerojärjestykseen esiintymisjärjestyksessä. Muuten
lähdeluettelomerkintä on samanlainen kuin nimi-vuosijärjestelmässä.
Elektronisten dokumenttien kirjaaminen lähdeluetteloon eroaa teksti- ja
kirjallisuusviitteiden merkitsemistavasta. Elektroninen julkaisu saattaa
muuttua ja kadota jo seuraavana päivänä, ja viitatun asian oikeellisuuden
tarkistaminen muuttuu mahdottomaksi. Siksi tietoverkkojulkaisuihin
viitattaessa käytetään muiden tietojen lisäksi saatavuus- ja käyttötapatietoja.
27
Samoin ilmoitetaan hakupäivä. Tarkat ohjeet kannattaa tarkistaa heti lähteen
löydyttyä Tekniikan yksikön tekstiviite- ja lähdeluettelo-ohjeesta (linkki).
28
6 KYPSYYSNÄYTE
Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelija kirjoittaa opinnäytetyönsä
alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai
ruotsin kielen taitoa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista
annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 423/2005 3:10 §). Kukin
opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti.
Kypsyysnäytteen tulee olla rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään eheä
teksti. Kypsyysnäytteessä opiskelija soveltaa opinnäyteprosessissa opittuja
tietoja ja taitoja sekä osoittaa kykynsä ammattialansa kirjalliseen viestintään
ja tekstilajien hallintaan.
Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat kirjoittavat
kypsyysnäytteensä koulusivistyksensä kielellä. Koulutusohjelman kieli ei
vaikuta heidän kohdallaan kypsyysnäytteen kieleen. Ulkomailla tai
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet opiskelijat
kirjoittavat kypsyysnäytteensä englannin kielellä. Opiskelija voi perustelluista
syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen. Asian päättää yksikkö.
Esseenä tehtävä kypsyysnäyte kirjoitetaan arviointitilaisuudessa
opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Opinnäytetyön ohjannut opettaja ja
tekstin ohjaaja tarkastavat kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte arvioidaan
asteikolla hyväksytty–hylätty (Ammattikorkeakoulun hallitus 2004).
Kypsyysnäytteen arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:
jäsentely (muun muassa tekstin kokonaisrakenne, kappalejako,
otsikointi)
ymmärrettävyys (muun muassa tekstin itsenäisyys, argumentointi,
väitteet ja niiden perustelut)
selkeys (muun muassa virkerakenne, ammattitermien käyttö,
sanavalinnat)
29
tyyli (asiatyyli) ja kieli (muun muassa oikeakielisyys, oikeinkirjoitus,
ohjeiden mukainen ulkoasu) (Suositukset kielenopetuksen
käytännöiksi ammattikorkeakouluissa 2006).
Kypsyysnäyte voidaan esittää hyväksiluettavaksi artikkelilla ammattialan
lehteen tai verkkojulkaisuun, lehdistötiedotteella, ammattialan
seminaariesitelmällä tai posterilla. Teksti tulee kirjoittaa hyvällä asiatyylillä
julkaisukontekstin vaatimukset huomioon ottaen. Edellä mainitut
julkaisumuodot ovat suositeltavia, koska ne tukevat opinnäytetyön tulosten
tunnetuksi tekemistä. Ulkoisiin julkaisukanaviin kirjoittaminen on useimmiten
vuorovaikutteista, jolloin tekstin syntyyn vaikuttaa julkaisufoorumi ja usein
myös ohjaava opettaja. Jotta hyväksiluentaesitys voidaan hyväksyä,
opiskelijan tulee osoittaa oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä
kirjoitusprosessissaan. Myös paritöiden yhteisjulkaisussa jokaisen oman
työn osuus tulee osoittaa. Hyväksilukemisessa huomioidaan, että
kypsyysnäytteellä on kaksi tehtävää: alaan perehtyneisyyden ja suomen tai
ruotsin kielen taidon osoittaminen. Jos esimerkiksi suomenkielinen opiskelija
on tehnyt englanninkielisen artikkelin, hän voi osoittaa sillä alaan
perehtyneisyyden. Tällöin sovitaan erikseen, miten suomen kielen taito
osoitetaan.
30
7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET
Opinnäytetyö saattaa aiheuttaa tekijälle ja oppilaitokselle sellaisia
kustannuksia, joita kohtuudella voidaan pitää tilaajan maksettaviksi
kuuluvina. Tekijälle voi aiheutua kustannuksia muun muassa matkoista ja
tiedonhankinnasta. Oppilaitokselle voi aiheutua kustannuksia muun muassa
tietopalvelujen ja laboratoriolaitteiden käytöstä.
Tekijälle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat tekijä ja tilaaja
keskenään. Oppilaitokselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat
sisällönohjaaja ja tilaaja.
Työn tilaaja voi maksaa tekijälle työstä palkkion. Tilaaja ja tekijä sopivat kes-
kenään palkkioperusteista ja palkkion suuruudesta. Sopimuksen voi tehdä
esimerkiksi OAMK:n mallin mukaisesti (linkki).
Tilaajan on joissakin tapauksissa mahdollista maksaa opinnäytetyön
tekeminen apurahana Oulun teknillisen oppilaitoksen säätiön kautta.
Tarkempia ohjeita kyseisen menettelyn käyttämiseen saa yksikön johtajan
sihteeriltä (linkki).
Opinnäytetyöt ovat julkisia. Ne voivat tekijänoikeuslain tarkoittamina
itsenäisinä ja omaperäisinä tuotoksina saada tekijänoikeudellista suojaa.
Opinnäytetyössä on otettava huomioon myös muut immateriaalioikeudet,
kuten lainsäädännössä määritelty patentti, mallisuoja ja tavaramerkki (ks.
Patenttilaki, Mallisuojalaki, Tavaramerkkilaki).
31