Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 22.04.2016Kaavan nimi Petsamon ranta-asemakaavaHyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 28.02.2013Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 28,7291 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 28,7291Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,98Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 28,7291 100,0 1450 0,01 28,7291 1450A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8006 16,7 1350 0,03 4,8006 1350L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23,9285 83,3 100 0,00 23,9285 100W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 28,7291 100,0 1450 0,01 28,7291 1450A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8006 16,7 1350 0,03 4,8006 1350RA 1,8553 38,6 450 0,02 1,8553 450RM 2,9453 61,4 900 0,03 2,9453 900L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 23,9285 83,3 100 0,00 23,9285 100M 22,3431 93,4 100 0,00 22,3431 100MY 1,5854 6,6 0 1,5854 0W yhteensä

UUSIKAUPUNKI 895 Kukkainen 483 PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Petsamon tilan rantaa. 22.11.2012 / 11.11.2013 / 17.8.2017

2/6

1. Suunnittelualue Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu Kukkaisen kylän länsiosan etelärannalla Petsamo -nimisen tilan RN:o 1:31 ranta-alue sekä tilojen Virpkartenkari RN:o 1:70 ja Virpiranta RN:o 1:71 alueet. Suunnittelualueen kiinteistöt: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Rv todellinen m Kiinteistötunnus 1:31 Petsamo 20,600 720 950 895-483-1-31 1:70 Virpkartenkari 2,045 470 570 895-483-1-70 1:71 Virpiranta 6,476 270 460 895-483-1-71 Yhteensä 29,121 1460 1980

Ns. muunnettu rantaviiva on laskettu 50 metrin murtoviivalla ja vastarannan läheisyydestä joh-tuvalla muuntokertoimella (vastarannan etäisyys: alle 100 m, kerroin 0,5, vastaranta100 – 200 m, kerroin 0,75 ja etäisyys yli 200 m, kerroin on 1,00). Todellisen rantaviivan pituus on noin 1,98 km. Suunnittelualue sijaitsee noin 14 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen.

Suunnittelualueen sijainti 1:100 000 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokal-lioita on tilan 1:70 pohjoisosan länsirannalla. Rannat ovat pääosin matalia, kallioisia ja kivikkoi-sia sekä osittain ruovikkoisia. Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys. Selvitys otetaan huo-mioon rakennuspaikkojen sijoittelussa.

Rakennettu ympäristö • Petsamo 1:31 tilan alueelle on rakennettu vuonna 1995 huvila (104 m2) ja samana vuonna

rantasauna (35 m2). Puuvaja (15 m2) ja venevaja (15 m2) ovat valmistuneet vuonna 1996. Rakennettu yhteensä 169 m2. Rakennuspaikkaa ei ole lohottu itsenäiseksi tilaksi.

• Virpkartenkari 1:70 tilan alueelle on rakennettu saunamökki (2003 / 26 m2) ja vierasmaja (2005 / 11 m2) sekä varastovaja (2005 / 5 m2). Rakennettu yhteensä 42 m2.

• Virpiranta 1:71 tilan alueelle on rakennettu vanha mökki (1972 / 47 m2) ja talousrakennus (1970 / 11 m2), yhteensä 58 m2, sekä siitä noin 80 metrin päässä oleva toinen loma-asunto (1980 / 87 m2) ja siihen laajennuksena porstua (2000 / 12 m2). Talousrakennus (26 m2) on valmistunut vuonna 1976 sekä siihen laajennus (17 m2) vuonna 2000, yhteensä 142 m2. Rakennuspaikkoja ei ole lohottu itsenäisiksi tiloiksi. Kummallakin lomarakennuksella on oma pihapiirinsä.

• Naapurustossa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja.

Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta. Alue sisältyy Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan, Uu-denkaupungin saaristo FI0200072, maakuntakaavassa sl 638.

Kaava-alue

3/6

Ote maakuntakaavasta noin 1:100 000

Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue on yleiskaavassa osa-aluetta III, jolla loma-asuntorakentamisen mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti siten, että pie-nempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Yleiskaavan selostuksen ja kaavamääräyksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään ra-kennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualue on loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Alueelle voidaan sijoittaa ulkoilupolkuja. Alueen maisemaa tulee hoitaa niin, että ympäristön arvot säilyvät. Suunnittelualueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureitti.

Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta noin 1:50 000 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ja lähinaapurustossa ei ole vahvistettuja ranta-asemakaavoja.

Kaava-alue

Kaava-alue

4/6

Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella ole-valla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enin-tään 150 m2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: • yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m2 • yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m2 • yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m2 • kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Tavoitteet Oikeusvaikutteinen Uudenkaupungin yleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan laatimista ja mitoi-tusta. Suunnittelussa otetaan huomioon • rakennusjärjestyksen määrittelemä tulvauhka-alue. • määräykset jätevesien käsittelystä. • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Ranta-asemakaavan tavoitteet: • Petsamon tilan 1:31 ranta-alueelle suunnitellaan yksi omarantainen matkailua palvelevien

rakennusten korttelialue (RM-1), joka on jo rakennettu. • Tilojen Virpkartenkari 1:70 ja Virpiranta 1:71 alueille suunnitellaan jo rakennettujen loma-

asuntojen kohdille yhteensä kolme lomarakennuspaikkaa. • Rakentamaton ranta-alue suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Alueella on eri-

tyistä ulkoilun ohjaamistarvetta, ja alueella saa rakentaa vain kartalla osoitetulla rakennus-alalla. Virpkartenkarin rakentamaton alue suunnitellaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueella ei ole rakennusoikeutta.

Ranta-asemakaava laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viih-tyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että o suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun

ympäristöön. o turvataan luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston elinmahdollisuudet. o luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen

sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jäte-tään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Rakentaminen tulee tukeutumaan olemassa olevaan rakenteeseen. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. • 0-vaihtoehdon mukaan

o ranta-asemakaavaa ei tehdä ja alueelle rakennetaan suunnittelemattomasti mahdollisilla poikkeamispäätöksillä. Yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen vaarantuisi.

• A-vaihtoehdon mukaan o ranta-asemakaavalla suunnitellaan Petsamon tilan ranta-alueelle yksi omarantainen

matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1) sekä tilojen Virpkartenkari ja Vir-piranta alueille yhteensä kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA-4).

o vaihtoehdossa turvataan yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen. 4. Arvioitavat vaikutukset Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan kaavoituksessa. Alueelle on tehty luontokartoitus, joka otetaan huomioon raken-nuspaikkojen sijoittelun suunnittelussa.

5/6

5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Maanomistaja 483-1-31 Petsamo Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiö / Auvo Heikkilä 483-1-70 Virpkartenkari Urpo Kiistalan kp 483-1-71 Virpiranta Urpo Kiistalan kp

Naapurit 424-15-1 Isokivi Jussi Lopmeri 424-15-2 Syväranta Kyösti ja Outi Jääskeläinen 424-15-4 Maannokk Pekka Lopmeri 483-1-80 Meriluoto Jaakko Hannula 483-1-108 Marianluoto Sakari Vuolanne 483-1-128 Katavankari Veikko Vähätalo 483-1-185 Kaukola Kauko Uusituvan kp / Hilkka Uusitupa 483-1-189 Vähätalo Hemmo Helistölä 483-1-200 Hankala I Into ja Toive Vähätupa 522-1-24 Kallisranta Erkki Lehtovirta ja Leena Kallinen-Lehtovirta 522-1-192 Birgitan puhti Pirjo Honkasalo

Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Tuomo Knaapi ja Olli Mattila Liikennevirasto Vesiväylät 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa)

• Maanomistajat ilmoittavat kirjeellä kaupungille ranta-asemakaavan käynnistämisestä ja pyy-tävät kaupunginhallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin kaavoituksen vireillesaattamiseksi. (Tammikuu 2013)

• Kaupunki toimittaa tiedon kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoitus-lehdissä. Osalliset saavat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja järjestetään tarvittaessa kaavaluonnoksen esittely sekä neuvottelu kaikkien osallisten kesken. (Helmi-maaliskuu 2013)

• Pidetään aloitus/viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä maanomistajat. (Kesäkuu 2015)

• Kaava-aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaava-luonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki il-moittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta. (Syyskuu 2017)

• Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaa-vaehdotuksesta. Tämän jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Marraskuu 2017)

• Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu ja ilmoitettu em. sa-nomalehdissä. (Tammikuu 2018)

6/6

7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén puh. 0500 743 087

Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh. 010 583 0950 pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy, Eerikinkatu 4, 20100 TURKU Liitteenä:

o Kartta kaavoitettavasta alueesta 1:5000

Sivu 1 / 2

174-RAK1509 MUISTIO

NOSTO CONSULTING OY GSM 0400 858 101 Purokatu 2 /12 www.nostoconsulting.fi 21200 RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus 2343223-6

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

Petsamon ranta-asemakaava

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu

Aika 12.6.2015, klo 9.30 – 10.15

Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku

Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupunki

Leena Vilen Uudenkaupungin kaupunki

Auvo Heikkilä Maanomistajan edustaja

Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy, kaavan laatija

1. Neuvottelun avaus

Todettiin läsnäolijat.

Päätettiin, että konsultti laatii muistion.

2. Ranta-asemakaavan laadinta, keskustelu

Osallistujille on toimitettu ennen kokousta alkuperäinen osallistumis- ja

arviointisuunnitelma (11.11.2013), OAS:sta saadut mielipiteet, luontosel-

vitys, kantatilatarkastelu ja mitoituslaskelma (29.5.2015) sekä alustava

kaavaluonnos (29.5.2015)

Käytiin keskustelu osallistujille toimitetun aineiston pohjalta. Käydyn kes-

kustelun perusteella kirjattiin seuraavia huomioitavia asioita:

Kaupungin näkemyksen mukaan RA-rakennuspaikoilla rakennus-

oikeus voi olla maksimissaan rakennusjärjestyksen mukainen.

Kaava-alueen luoteisosassa olevat karit, jotka kuuluvat tilaan Vir-

piranta 1:71, tulee ottaa mukaan kaavaan.

Kaavaratkaisussa tulee huolehtia riittävästä vapaan rannan mää-

rästä. Vaihtoehtona nähtiin, että on vain yksi hieman laajempi RM-

korttelialue.

Luontoselvitys on riittävä. Selvityksessä ei ole tullut esille mitään

sellaista, mikä olisi kaavatyön esteenä.

Ohjeellisen ulkoilupolun merkitsemistä kaavakartalle harkitaan

kaavatyön aikana.

Poikkeaminen yleiskaavan mukaisesta kaavamerkinnästä RM-alu-

een osalta tulee perustella kaavaselostuksessa. Todettiin, että

Nosto Consulting Oy Sivu 2 / 2

pääsääntöisesti muitakaan matkailua palvelevien rakennusten

korttelialueita ei ole merkitty yleiskaavaan, vaan maankäyttö on

ratkaistu ranta-asemakaavalla.

Päätettiin, että kaavahanke etenee kaavaluonnosvaiheeseen ja että kaa-

valuonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta.

3. Neuvottelun päättäminen

Neuvottelu päätettiin klo 10.15.

Pasi Lappalainen

JAKELU Läsnäolijat

Varsinais-Suomen liitto

Maanomistajat

Nosto Consulting Oy

Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma 29.5.2015

895 UUSIKAUPUNKI 483 KUKKAINEN päivitetty 3.2.2016

PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA

Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom.

1:31 Petsamo 11.6.1936 38,400 720 3 Kaavassa 1 RM (rakennettu)

Petsamo 1:31 38,400 720 3

lay / km 4,2 lay ha / lay 12,8 haTod. rv. 0,950 kmMuunnettu rv. (ilman läheisyys-kertoimia) 0,870 kmVapaa ranta 0,585 km 67 %

Yleiskaavan mitoitus osa-alue III:4 lay / km 0,720 km 2,9 lay1 lay / 3 ha 38,400 ha 12,8 layKaavassa / osa-alueella 3,0 layVapaa rantaviiva vähintään 60 %

Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom.

1:70 Virpkartenkari 20.1.1967 2,045 470 1 Kaavassa 1 RA (rakennettu)

1:71 Virpiranta 20.1.1967 6,476 270 2 Kaavassa 2 RA (rakennettu)

1:70 + 1:71 8,521 740 3

lay / km 4,1 lay ha / lay 2,8 haTod. rv. 1,030 kmMuunnettu rv. (ilman läheisyys-kertoimia) 1,020 kmVapaa ranta 0,610 km 60 %

Yleiskaavan mitoitus osa-alue III:4 lay / km 0,740 km 3,0 lay1 lay / 3 ha 8,521 ha 2,8 layKaavassa / osa-alueella 3,0 layVapaa rantaviiva vähintään 60 %

Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä

Lay = loma-asuntoyksikkö

Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina:- alle 100 m 0,50- 100 - 200 m 0,75- yli 200 m 1,00

- 1 -

Sakari Hinneri Lumikontie 1 23500 Uusikaupunki 040-7566800 sakari.hinneri@uusikaupunki.fi

Uusikaupunki, Pyhämaan liitosalue, Kukainen: I. tilojen 483-1-70 ja 483-1-71 (Kiistala) luontokartoitus Yleistä: Kaava-alue on tyypillinen otos muutoin varsin lehtoisen Kukaisten kylän karua, Maanpäänä tunnettua länsiosaa. Karuuden vuoksi seudulla ei ole ollut peltoja, ei edes heinänurmia. Lehtomaisia metsämaita ei ole, ei edes merenrantalepikoita, kun merenrannat ovat joko kallioisia tai jyrkästi viettäviä kivisiä somerikkoja. Rannat siten soveltuvat hyvin virkistyskäyttöön, varsinkin kun ruokoa on niukalti, yleensä vain lahdenpoukamien perukoissa. Kaava-alue on varsin matalaa: vain neljännes maa-alasta yltää korkeuskäyrälle 3 m mpy. Korkein kohta on 5 m mpy; kyseisellä paikalla on alueen ensimmäinen vapaa-ajanasunto 1970-luvulta. Suojelukohteet: Kohdealueella on yksi luonnonarvoiltaan merkittävä kohde, nimittäin lummelampi, jolla on hyvin runsaslajinen nevareunus. Eteläosa lammesta kuuluu tilaan 1:128. Biotooppien (eliöyhteisöjen) kuvaus:

A. Merenrannat: Lännen puolen aavaan rajoittuva merenranta on kallioista, paikoin ajosoran peittämää. Eteläpuolen Kalaloukkaana tunnetusta kluuvista kuuluu perukan soistuva rantaniitty tilaan 1:71. A.1. Pienialainen, mutta runsaslajinen merenrantaniitty aavan laitamalla, Virtkartaa vastapäätä. Kahden kallioriutan suojassa on kalliopohjalle kerrostunut meren tuomaa hiekansekaista ajosoraa, johon on sekoittunut myös liejua ja muuta eloperäistä ainesta. Kasvilajistossa mm. rannikki, merisuolakko, rantavuohennokka, pikkuaho-orvokki, iso- ja pikkurantasappi, suolasänkiö, nyylähaarikko, meriasteri, suolasolmukki sekä heinistä pohjanpunata, rantajuolavehnä ja pohjanlahdenlauha. Kallioriutoilla kasvavat mm. punakoiso, pietaryrtti, poimuhierakka ja rantatädyke. - Niityn ja leppäreunuksen vaihettumassa tyrnipensastoa, jonka kenttäkeroksessa mm. pensaikkotatar. (kuva 1.) A.2. Rakkolevähumuksen lannoittama rantaniitty Virtkartan ajosorakannaksella: meren voimat muokkaavat kannaksen niittykasvillisuutta aiheuttaen samalla eroosioaukkoja kasvipeitteen. Vakiintuneessa kasvipeitteessä kookkaita lajeja kuten meripautki, pietaryrtti, merivirmajuuri, mesiangervo, ruokonata, kun taas erodoituneissa kohdissa rannikin, suolasänkiön, ja meriasterin kaltaisia pienempiä ruohokasveja. A.3. Soistunut rantaniitty hyllyvällä maatumalla Kalaloukkaan perukassa: heinälajeja ovat luhtakastikka, luhtarölli, rönsyrölli ja nurmilauha, saroista merkittävin on hirssisara sekä ruohoista rätvänä, suoputki ja suo-orvokki. Niitty jatkuu tilan 1:31 puolelle.

- 2 -

B. Makean veden rannat: B.1. Makeavetinen, nevalaiteinen lampi (0,5 m mpy) kaava-alueen etelälaidalla on pohjoispäästään kaava-aluetta. Lammen monilajisen rantanevan lajeja ovat luhtavilla, tupasvilla, raate, kurjenjalka, pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki, isokarpalo, suoputki, jouhivihvilä, pullosara, harmaasara ja rantayrtti. Rantavedessä kasvavat rantaluikka, pikkupalpakko, isovesiherne sekä syvemmällä pohjanlumme ja uistinvita. - Kyseessä on nimenomaan merenulapan tuntumassa merkittävä

suojelukohde.

C. Metsät:

C.1. Virtkartan ikimännikkö käsittää hyvin mereisen sijainnin huomioon ottaen poikkeuksellisen järeitä, iäkkäitä mäntyjä, jotka purjelaivakaudella olivat varsinaisten kummelien ohella luontaisia merimerkkejä Vanhan Pohjanlahdenväylän varrella. Lyökin luotsit pitivät huolta puiden säilymisestä samaan tapaan kuin Lyökistä etelään olevalla Tallholmilla (Veitholmilla). - Mäntyjen alla maanpohjaa peittävät metsälauhaheinikkö ja mustikan varvikko. Suojarannalla on tyrnivyöhyke ja yksittäisiä tervaleppiä. (kuva 2.) Kaava-alueen pohjoislaidalla vallitsevat kalliopohjaiset männiköt, joiden painanteissa on yleisesti pikkusoistumia kuten nevoja (harmaasara, jokapaikansara, luhtavilla, jouhivihvilä) tai rämeitä (juolukka, variksenmarja). Sen sijaan eteläosissa Virtkartan kannakselta Kalaloukkaalle (1 – 2 m mpy) on kuusivaltaista MT-metsää, joka ”lummelammen” pohjoispuolella on osoittaa metsäkortekorven piirteitä: nimilajin lajistossa metsäimarre, korpi-imarre, riidenlieko, käenkaali ja suo-orvokki.

Vapaa-ajan asunnon pihapiiriin on jo 1970-luvulla istutettu ulkolaisia puulajeja kuten euroopan- ja siperianlehtikuusia.

- - - - - - - - - - - - - -

- 3 -

Tilan 483-1-31 (Metsänomistajien liitto) luontoselvitys

Yleistä: Kaava-alue on ollut asumatonta metsäseutua, jonka itäreuna Pajanokan tiestä alkaen on ennen ollut osa Kukaisten talojen laajaa Ukonpuhdin hakamaatyyppistä metsälaidunta. Nyt tämä koivuvaltainen alue, josta kieleke ulottui Kalaloukkaaperän suuntaan, kasvaa pääosin kuusikkoa. Korkeustasolta 7 m mpy alkaen metsä on mäntyvaltaista, joka muuttuu 10 m korkeudella kalliopohjaiseksi karukkomänniköksi, paikoin lähes puuttomaksi kallioksi. Vaihtelua metsäkuvaan tuovat sekapuustoiset korpimetsät kallioiden välisissä notkoissa sekä tervaleppävaltaisina merenrannalla. Ainoa puuton suoalue on Isosuo, jonka eteläosa kuuluu kaava-alueeseen. Meriympäristössä arvokas alue on lajissaan harvinaisen puhdaspiirteinen kluuvi (< glo) Kalaloukkaanperä, joka vuosisadan lopulla on jo mitä ilmeisemmin eristyy makeavetiseksi kluuvijärveksi. Kaava-alueen eteläpuolinen Ukonpuhti nimestään huolimatta on tyypillinen

flada, koska sillä on kaksi salmiyhteyttä varsinaiselle merelle, nimittäin Selkämereen ja (altaan) Kaskistenaukkoon. Suojelukohteet: Kalaloukkaanperä on ls-lain ja EU:n Itämeri-normiston mukainen arvokas Itämeren erikoispiirrettä edustava elinympäristötyyppi, lisäksi lajissaan puhdaspiirteinen. Koillisrannan

merenrantaniitty on hyvin monimuotoinen sekä ekologisesti että lajistoltaan. Isosuo on poikkeuksellisen hyvin säilynyt neva-alue, jonka laiteella on lisäksi monilajista korpikasvillisuutta. Kalliomäki alueen pohjoisosassa. Biotooppien (elinympäristöjen) kuvaus: A. Merenrannat:

A.1. Merenranta Pajanokasta Käärmeniemen takaisen lahdenpoukaman perukkaan on kallio- ja kivikkorantaa, jolla karusta yleisilmeestään huolimatta on hyvin moninainen merenrantakasvien (suolakkokasvien) lajisto, yhteensä 24 lajia tuli vastaan (mm. meriasteri, merisuolake, iso- ja pikkurantasappi, nyylähaarikko ja meriputki).

A.2. Kalaloukkaanperän merenrantaniitty alkaa kapeana nauhana tervalepikon ja ruoikkovyöhykkeen (myös sinikaisla) välissä, mutta perukkaa kohti laajenee 7 – 8 m leveäksi monilajiseksi niityksi. Alkukapeikossa, jossa maapohja on kivistä ajohiekkaa, niityn peruslajistoa ovat kookas ruokonata ja lähellä vesirajaa maata suikertava ränsyrölli. Leveällä, humuspeitteisellä niityllä heinikkö koostuu pohjanpunanadasta, luhtakastikasta, hirssisarasta ja suolavihvilästä, kivennäismaapaljastumilla myös sirohernesarasta. Ruoholajistosta mainittakoon monivuotiset käärmeenkieli, merisuolake, meriasteri, rannikki, meriratamo sekä yksivuotiset iso- ja pikkurantasappi, suolasänkiö ja ahopellava. Niityn yläosassa, jonne kasvukauden aikana merivesi hyvin harvoin yltää, lajisto vaihtuu käsittäen mm. seuraavat lajit: heininä hina, niittymaarianheinä ja matalanurmikka sekä ruohoina vilukko, pikkuaho-orvokki, ketohanhikki ja syysmaitiainen. - Merenrantaniitty on ja monimuotoisuudessaan merkittävä suojelukohde, jonka merkitystä korostaa sijainti edustavan kluuvin äärellä. - Raja tilaan 483-1-71 epäselvä. (kuvat 3. ja 4.)

- 4 -

B. Suot: Kohdealueen keskisellä kallioselänteellä on painanteissa pieniä rämeitä lajistonaan juolukka, variksenmarja, pursu, harmaasara, tupasvilla ja kangasrahkasammal.

B.1. Ainoa avosuo on Isosuo (7 m mpy), joka upottavalta keskustaltaan on lyhytkortista

nevaa, jonka vallitsevaa lajistoa ovat tupasvilla, rimpisilmäkkeissä myös luhtavilla tai pullosara sekä aivan kaava-alueen pohjoisrajalla raate ja valkopiirtoheinä. Moninaisesta sammallajistosta mainittakoon silmäkkeiden hapra- ja kuljunrahkasammal ja umpeutuneiden alojen sara- ja rämerahkasammal sekä suolaiteen puna- ja rusorahkasammal. Neva vaihettuu vähitellen hieskoivua kasvavaksi korpireunukseksi, jonka kenttäkerroksessa on korpisuuden ilmentäjien (metsäkorte, hilla, kurjenjalka, korpirahkasammal, korpikarhun-sammal) ohella niittymäisyyttä (harmaa- ja tähtisara) sekä paikoin orastavaa rämeeksi kehittymistä (pursu, juolukka). Reunuksen yläosassa on ympäristön kohoumilta tulevia sadevesijuotteita, joita peittävät huopasuonisammalen koristeelliset kasvustot. Varsinaisen Isosuon ja tien välissä on notkelmia, joissa on jopa raatetta kasvavia pikkunevoja. Isosuo on luonnontilaisuudessaan suojelun arvoinen suoalue. (kuva 5.) C. Havumetsät:

C.1. Puolukkatyypin (VT) männiköt ovat puustoltaan (painanteissa myös koivuja ja kuusia) ja kenttäkerrokseltaan vaihtelevia, sillä puolukan sijasta ohuella irtaimella maalla kallio-maastossa valorinteillä on kanervikkoa, varjossa variksenmarjaa sekä alavassa maastossa mustikan ohella ruohostoa (oravanmarja, metsätähti, kangasmaitikka) ja heinäisyyttä (metsälauha, hietakastikka, virnasara) viestittäen entisestä ekstensiivisestä nuoren karjan laiduntamisesta. Pajaniemen tien tuntumassa kasvaa merta karttava mäntykukka, ainoalla (?) Pyhämaan kasvupaikallaan. (kuva 6.) C.2. Mustikkatyypin (MT) kuusivaltaisia metsiä on eniten Pajaniemen ja Kalaloukkaanperän teiden risteyksen ympärille sekä jälkimmäisen tien varrelle. Kenttäkerroksessa on monimuotoisuutta: MT-metsän sisällä (varsinkin kalliorinteiden alla) on OMT:n (lehtomaisen kangasmetsän) -laikkuja: metsäalvejuuri, metsäimarre, sananjalka, vanamo, käenkaali ja oravanmarja. (kuva 7.) C. 3. Ruoho- ja heinäkorpi (RhK) on ollut kahdessa alueen luoteisosan notkelmassa, mutta molemmat ovat ojitusten vuoksi muuntuneet karumpaan suuntaan: läntinen on nykyisin pääosin metsäkortekorpea, jossa nimilajin ohella kookasta mustikkaa ja riidenliekoa sekä pohjalla korpikarhunsammalta, kun taas itäinen on muuttumassa OMT-metsäksi (vrt. edellä), jossa kenttäkerroksessa kasvavat metsäalvejuuri, käenkaali, oravanmarja ja korpisuuden osoittajana lähinnä vain korpikastikka. Ojituksen jälkeen molemmilla paikoilla puustoon on tullut runsaasti koivuja. C. 4. Tervaleppäkorpi tavataan Kalaloukkaanperän koillisrannalla, missä kivennäismaapohjainen rantaniitty vaihettuu soistuneeksi umpeenkasvualaksi. Paikoin maaperä on liejuista, jolloin tervaleppä ja hieskoivu kasvavat kumpareilla mm. punakoison kera, liejukoissa kasvavat keltakurjenmiekka, rantayrtti, suo-ohdake, suoputki, terttualpi, suo-orvokki, pikkupalpakko sekä okarahkasammal ja luhtakuirisammal. Ylempänä kivennäismaalla on varsinaista ruoho- ja heinäkorpea (RhK), missä tervaleppien katveessa tavataan mm. korpikastikka, tähtisara, metsäkorte, ranta-alpi, mesiangervo ja rönsyleinkki. Kartalla molemmat tyypit yhdistetty RhK-merkillä.

- 5 -

D. Kalliot: Korkeuskäyrän 10 m mpy yläpuolella kalliopinnoilla on niin niukalti irtainta maata, jotta mänty voisi kasvaa normaalirunkoiseksi, vaan jää ns. käkkyrämännyksi (< 6 m), jonka monihaaraisen latvuksen leveys on suurempi kuin puun pituus. Myös varvikko koostuu mäntyjen ympärillä olevista laikuista. Sadevettä keräävissä kalliopainanteissa on variksenmarjan ja juolukan kasvustoja. Myös kangasrahkasammal muodostaa omia punavoittoisesti kirjavia, jopa 30 cm paksuja tyynymäisiä kasvustoja. Parissa paikassa on ns. kynttelikkökuusia, kun nuoren puun runko on keloutunut, mutta alaoksat ovat juurtuneet sammalikkoon ja sen jälkeen kärjistään kohonneet lyhyiksi valerungoiksi. Muutama mattokuusi on syntynyt, kun yksi tai muutama alaoksa on jatkanut maanmyötäistä kasvuaan pyrkimättä kohoamaan ylöspäin. Kohdealueen keskellä, osin rajan pohjoispuolelle on kalliomäki (D.1), jolla edellä mainitut piirteet esiintyvät, minkä lisäksi tavataan palleroporonjäkälän kasvustoja harmaa- , valko- ja okaporon-jäkälän ohella sekä kalliotierasammalen mattokasvustoja. Kyseessä on ls- ja metsälain kriteerien mukaan suojeltava kallioalue. (kuva 8.) Alueelle tehtiin kesällä 2011 maanomistajan toimesta luontopolku, jossa edellä esitetyt arvokkaat luontokohteet ovat rastipaikkoina.

- 6 -

Kuva 1. Kiistala: rantaniitty + riutat

Kuva 2. Kiistala: Virtkartan kärkiosa

- 7 -

Kuva 3. Kalaloukkaanperä: rantaniitty

Kuva 4. Kalaloukkaanperä: eteläosa, kluuvin supistuva salmiyhteys näkyy

- 8 -

Kuva 5. Isosuo

Kuva 6. VT-metsä Pajanokan tien itäpuolella

- 9 -

Kuva 7. MT-metsä Pajanokan ja Käärmeniemen välissä

Kuva 8. Suojeltava kalliomäki

- 10 -

Uudenkaupungin kaupunki

PETSAMON RANTA-ASEMAKAAVA

HAVAINNEKUVA

1:1000 17.8.2017