TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 · 2017-06-14 · 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton...

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 12.6.2017 Oheismateriaali

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016

2

ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Faksi. (02) 210 0901 [email protected] www.varsinais-suomi.fi

3

SISÄLTÖ

1. VARSINAIS-SUOMI 2016 5

EGENTLIGA FINLAND 2016 6

2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 7

2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA ......................................................................................................................... 7 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA ................................................................................................... 8

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 10

3.1 TILIKAUDEN TULOS .............................................................................................................................................. 10 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................. 11 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ................................................................. 13

4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 14

4.1 TIIVISTELMÄ........................................................................................................................................................ 14 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ........................................................................................................................... 17 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ...................................................................................................................... 18 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN ............................................................................................................................................ 19 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ ............................................................................................................................... 20 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU ...................................................................................................................... 22

5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA 24

6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 26

VARSINAIS-SUOMEN LIITON HANKKEET 2016 – 2017 35

5

1. VARSINAIS-SUOMI 2016

Varsinais-Suomen vuotta 2016 väritti lukuiset myönteiset uutiset. Turun telakka uutisoi uusista risteilijätilauk-sista, joiden ansioista telakan tilauskanta ulottuu jo pitkälle 2020-luvulle. Lisäksi Meyer Turku ilmoitti kymme-nien miljoonien arvoisista investoinneista telakkaan. Myös Vakka-Suomesta kuului myönteisiä uutisia Uuden-kaupungin autotehtaan ilmoittaessa syksyllä jättimäisistä rekrytoinneista ja yli tuhannesta uudesta työpai-kasta. Vuoden lopussa puolestaan Sandvik ilmoitti tuplaavansa tuotantonsa ja aloittavansa mittavat rekrytoin-nit. Myönteisten uutisten virta käynnistikin Varsinais-Suomessa harvinaisen ongelman: uusia työpaikkoja syntyy niin kiivaasti, että työvoiman saatavuus aiheuttaa kysymyksiä. Jotta Varsinais-Suomen talouden nopea kasvu ei pysähtyisi osaavan työvoiman saatavuuteen, päätettiin maakunnassa perustaa Positiivisen rakennemuu-toksen työryhmä. Työryhmässä selvitetään yhteistyössä yli sektorirajojen tuhansien ihmisten rekrytointeihin liittyviä haasteita, joista suurimmat ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, osaamisen ja koulutuksen vah-vistaminen, liikennejärjestelyt ja työmatkaliikenne sekä erityisesti Vakka-Suomessa vuokra-asuntojen saata-vuus. Positiivinen rakennemuutos alkoi viime vuonna näkyä myös tilastoissa. Vuoden 2016 aikana Varsinais-Suo-men työttömyysasteen pitkään jatkunut kasvu pysähtyi ja kääntyi vuoden loppua kohti nopeutuvaan laskuun. Kun joulukuussa 2015 maakunnassa oli 32 800 työtöntä, oli työnhakijoiden määrä pudonnut vuoden 2016 loppuun mennessä lähes kahdella tuhannella. Vastaavasti työllisyysaste kasvoi vuoden aikana nopeasti. Vuo-den 2015 lopussa Varsinais-Suomen työllisyysaste oli 65 prosentin pohjalukemissa, mutta vuotta myöhemmin työllisyysaste oli kasvanut lähes kolmella prosenttiyksiköllä. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, 72 prosentin valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetettu raja rikkoutuu vuoden 2018 aikana. Teollisuuden pullistelevat tilauskirjat konkretisoituvat yritysten liikevaihtoon pääosin vasta tulevaisuudessa. Teollisuusyritysten tuotanto ei vielä vuoden 2016 aikana kääntynytkään kasvuun, vaikka pitkään jatkunut lasku pysähtyikin. Sen sijaan palvelualoilla ja erityisesti rakentamisessa liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa, ja myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten usko tulevaisuuteen kas-voi vuoden aikana selvästi, mistä kertoo muun muassa pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien selvä kasvu. Myönteinen talouskehitys heijastuu myös lentoliikenteeseen. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vuoden 2016 aikana selvästi, ja Turku olikin viime vuonna kirkkaasti maan toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Kansainvälisen liikenteen määrällä mitattuna eroa kolmanneksi vilkkaimpaan Tampereen lento-asemaan oli Turun hyväksi yli 100 000 matkustajaa. Myös matkailulla meni vuonna 2016 hyvin, sillä yöpymis-ten määrä Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kääntyi kasvuun muutaman vuoden alamäen jälkeen. Varsinais-Suomessa asui vuoden 2016 lopussa noin 475 000 asukasta. Väestö kasvoi reilulla tuhannella uudella asukkaalla, mikä on jonkin verran vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Väestönkasvun hidas-tuminen juontuu syntyvyyden vähentymisestä, sillä muuttoliikkeessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. On kuitenkin odotettavaa, että talouden myönteiset uutiset tulevat näkymään Varsinais-Suomen väestökehi-tyksessä erityisesti muuttoliikkeen vilkastumisena.

6

EGENTLIGA FINLAND 2016

Året 2016 färgades av ett flertal positiva nyheter för Egentliga Finland. Åbovarvet kom med nyheter om nya order på kryssningsfartyg och tack vare dem sträcker sig orderstocken redan långt in på 2020-talet. Dessutom informerade Meyer Turku om investeringar i varvet till ett värde av miljoner. Även från Vakka-Suomi hördes det positiva nyheter, då bilfabriken i Nystad på hösten meddelade om jättelika rekryteringar och om mer än tusen nya arbetsplatser. Mot slutet av året meddelade Sandvik att dess produktion fördubblas och att omfat-tande rekryteringar inleds. Flödet av positiva nyheter gav till och med upphov till ett sällsynt problem i Egentliga Finland: nya arbetsplat-ser uppkommer i en sådan takt att det medför frågor om tillgången på arbetskraft. För att den snabba tillväxten i Egentliga Finlands ekonomi inte ska avstanna på grund av tillgången på kunnig arbetskraft, beslutade man i landskapet att tillsätta en Arbetsgrupp för en positiv strukturomvandling. I arbetsgruppen utreder man, i ett samarbete som överskrider sektorsgränserna, de utmaningar som är förknippade med en rekrytering av tu-sentals människor. De största av dem är att säkerställa tillgången på arbetskraft, att förstärka kunnandet och utbildningen, trafikarrangemangen och pendlingstrafiken samt, särskilt i Vakka-Suomi, tillgången på hyresbo-städer. Den positiva strukturomvandlingen började i fjol synas också i statistikerna. Under år 2016 avstannade ök-ningen i arbetslöshetsgraden, vilken länge fortgått i Egentliga Finland, och svängde mot slutet av året om i en allt mer accelererande takt. När det i december 2015 fanns 32 8000 arbetslösa, hade antalet jobbsökande fram till slutet av år 2016 gått ned med inemot två tusen. I motsvarande mån ökade sysselsättningsgraden snabbt under året. I slutet av år 2015 låg sysselsättningsgraden för Egentliga Finland på bottennoteringar med 65 procent, men ett år senare hade sysselsättningsgraden ökat med nästan tre procent. Ifall utvecklingen fortgår likadan, överskrids under år 2018 gränsen 72 procent, vilken man ställde som ett riksomfattande mål. Industrins svällande orderböcker konkretiseras i företagens omsättning till största delen först i framtiden. In-dustriföretagens produktion har ännu inte under år 2016 heller svängt om i en tillväxt, även om den långvariga nedgången i själva verket stannade. Däremot har omsättningen inom servicesektorerna och i synnerhet inom byggandet ökat snabbt, och även handelssektorn har svängt om i en försiktig tillväxt. Tron på framtiden hos företagen i Egentliga Finland tilltog klart under året, om detta vittnar bland annat den klara ökningen för SM-företagsbarometerns konjunkturutsikter. Den positiva utvecklingen för ekonomin återspeglas också i flygtrafiken. Antalet resande via Åbo flygstation ökade tydligt under år 2016, och Åbo var de facto klart landets näst livligaste internationella flygstation. Mätt med den internationella trafikens volym var skillnaden till den tredje livligaste, Tammerfors flygstation, över 100 000 resande till fördel för Åbo. Också inom turismen gick det bra år 2016, för antalet övernattningar hos Egentliga Finlands inkvarteringsrörelser svängde om i en tillväxt efter några års nedförsbacke. I Egentliga Finland bodde det cirka 475 000 invånare i slutet av år 2016. Befolkningen ökade med drygt tusen nya invånare, vilket är en aning mindre än genomsnittet för de senaste åren. Den långsammare befolknings-tillväxten härrör av den mindre nativiteten, för inom flyttningsrörelsen har det inte skett några betydande för-ändringar. Det kan dock motses att de positiva nyheterna för ekonomin kommer att synas i befolkningsut-vecklingen för Egentliga Finland på så sätt att speciellt flyttningsrörelsen blir livligare.

7

2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA

Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2016.

Luottamushenkilöorganisaatio (suluissa jäsenmäärät)

Hankerahoitusjaosto

(7)Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11)

Kielellisten palvelujen

toimikunta (6)

Valintatoimikunta (6)

MAAKUNTAVALTUUSTO (101)

MAAKUNTAHALLITUS (19)

JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNTA (4)

Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla www.varsinais-suomi.fi

Talousarvion vastuualueet (virasto-organisaatio)

AluekehittäminenEdunvalvonta ja

kuntapalvelu

Maankäyttö ja

ympäristö

Yhteiset toiminnot ja

hallinto

Central Baltic -

ohjelmaValonia toiminnot

MAAKUNTAJOHTAJA

Maakuntauudistuksen toimeenpano

Hanketoiminta

Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toi-meenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue.

http://www.varsinais-suomi.fi/

8

Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh 26.5.2014 § 89) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh 15.12.2014 § 214) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Rahoitusso-pimus kuntien kanssa ulottuu vuoden 2020 loppuun. Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tili-velvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantunti-jaryhmiä. Vuonna 2016 perustettiin tietopalveluryhmä, joka toimii edunvalvonnan ja kuntapalvelun vastuualu-eella. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhtey-dessä.

2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA

Toiminta-ajatus

• Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on

Suomen parasta. • Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämää-

riä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. • Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten

sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itä-meren alueella.

Avaintehtävät

Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä. Toimintaa ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjel-man 2007 - 2013 hallinnoinnin, joka jatkui vuoteen 2015. Liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014 - 2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden: 1) Suomi, ml. Ahvenanmaa, 2) Ruotsi, 3) Viro ja 4) Latvia toimeksiannosta, joka jatkuu vuoteen 2022. Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityk-sen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat liiton yhteyteen. Valonian toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myy-täviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas.

9

Varsinais-Suomen liitto

vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehit-tämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa;

vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitel-man yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yh-teistyöryhmä);

osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeen-panoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa.

edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa;

hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä;

vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta

vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta,

vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitel-mien laadinnasta sekä

hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

koordinoi sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua ja käynnistämistä. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alu-een. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuu-luvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toi-meenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodos-tivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui mm. elinkeino, liikenne- ja ym-päristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu 1.7.2017 asti, 2) väliaikainen valmistelutoimielin 1.7.2017 – 1.3.2018, 3) maakunnan käynnistymisvaihe 1.3.2018 – 31.12.2018 ja 4) uuden maakunnan toimintakausi 1.1.2019 alkaen. Sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017.

10

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS

Talousarvio 2016

Maakuntavaltuusto (mv 7.12.2015 § 33) päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016 – 2018, 2) että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus (mh 15.2.2016 § 17) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kuntarahoitteisilla kustannus-paikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa) Maa-kuntahallitus lisäsi käyttösuunnitelmaan tehtäväksi työhyvinvointitutkimuksen. Maakuntavaltuusto (mv 12.12.2016 § 23) hyväksyi talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 100 000 euroa ylijäämää ja poisti talousarviosta investointivarauksen 20 000 euroa.

Tilikauden 2016 tulos

TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen

TP2016 TA2016 TA/TP2016 TA/TP2016

TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio % euroa

_Toimintatuotot 6 507 497 7 066 850 -8 -559 353

_Toimintakulut -6 323 556 -6 956 850 -9 633 294

TOIMINTAKATE 183 941 110 000 67 73 941

VUOSIKATE 184 246 120 000 54 64 246

TILIKAUDEN TULOS 171 881 100 000 72 71 881 Tilikauden 2016 tulos osoittaa ylijäämää 171 880,62 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on 71 880,62 euroa.

11

3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

Kuntarahoitteiset kustannuspaikat

Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maa-kuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Maakuntavaltuuston (mv 12.12.2016 § 23) hyväksy-män talousarvion 2016 tarkistuksen (175 000 euroa) perusteina olivat seuraavien tiliryhmien toteutuminen alle suunnitellun. 1. Palvelujen ostot 135 000 euroa 2. Aineet ja tarvikkeet 10 000 euroa 3. Muut kulut 30 000 euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2016 tarkistetun (mv 12.12.2016) talousarvion käyttötaloussuun-nitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. Alkuperäinen (mv 7.12.2015) talousarvio on oikeapuoleisessa sarakkeessa.

KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen

mv 12.12.2016 mv 7.12.2015

KÄYTTÖTALOUS TA2016 TP2016 TP/TA 2016 TP/TA2016 TA2016

Talousarv io Tilinpäätös % € Talousarv io

TUOTOT

Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 100,00 0 3 799 900

Myyntituotot 75 000 80 549 107,40 -5 549 75 000

Muut tuotot 28 000 109 897 392,49 -81 897 28 000

TUOTOT YHT. 3 902 900 3 990 346 102,24 -87 446 3 902 900

KULUT

Henkilöstökulut -2 471 880 -2 453 335 99,25 -18 545 -2 471 880

Palvelujen ostot -850 620 -875 947 102,98 25 327 -985 620

Aineet, tarv ikkeet ja tavarat -97 400 -102 735 105,48 5 335 -107 400

Vuokrat -245 000 -255 205 104,17 10 205 -245 000

Muut toimintakulut -128 000 -119 183 93,11 -8 817 -158 000

YHTEENSÄ -3 792 900 -3 806 405 100,36 13 505 -3 967 900

TOIMINTAKATE 110 000 183 941 167,22 -73 941 -65 000 Käyttötalouden toimintakate osoittaa 183 941 euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (ylijäämää 110 000 euroa) verrattuna 73 941 euroa yli suunnitellun. Tiliryhmän ”Muut tuotot” arvioitua suurempi toteutuma johtuu pääosin toimistopalvelujen ennakoitua suurem-masta laskutuksesta Central Baltic teknisen tuen, Valonian ja hankkeiden kustannuspaikoilta (40 000 euroa) sekä KELAN korvauksista (20 000 euroa). Aikaisemmin kuntarahoitteisen henkilöstön osallistumista ko. tuki-palveluihin on pääosin hyvitetty palkkakustannuksiin tuntiseurannalla. Tiliryhmän ”Palvelujen ostot” menojen ylitys talousarvioon verrattuna johtuu henkilöstön sairaslomien ja mui-den tilapäisten poissaolojen aikana käytetystä vuokratyövoimasta, mikä näkyy säästönä tiliryhmässä ”henki-löstökulut”.

12

Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat

Central Baltic -ohjelman teknisen tuen käyttötalousarvio perustuu seurantakomitean päätöksiin. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot muodostuvat maakuntahallituksen hankepäätöksistä. Hankkeiden päätty-essä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen

KÄYTTÖTALOUS TA2016 TP2016 TP/TA 2016 TP/TA2016

TUOTOT

Myyntituotot 1 190 476 1 165 736 97,92 24 740

Tuet ja avustukset 1 962 274 1 543 438 78,66 418 836

Muut toimintatuotot 11 200 -4 323 -38,60 15 523

3 163 950 2 704 851 85,49 459 099

KULUT

Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 980 711 -1 913 860 96,62 -66 851

Muut toimintakulut -1 183 239 -790 991,67 66,85 -392 247

YHTEENSÄ -3 163 950 -2 704 851 85,49 -459 099

Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ole vai-kutuksia tilikauden tulokseen.

13

Tilinpäätöksen tunnusluvut

Henkilöstön tunnusluvut 2 016 2 015

Henkilöstökulut/henkilötyövuosi 55 281 55 880

Henkilötyövuosimäärä (htv) 79 74

Tuloslaskelman tunnusluvut 2 016 2 015

Toimintatuotot/Toimintakulut % 103 102

Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas 7,99 8

Vuosikate euroa/asukas 0,39 0

Vuosikate/Poistot % 1 490 741

Taseen tunnusluvut 2 016 2 015

Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2) 1,98 2

Vieras pääoma % :a omasta pääomasta 102 144

Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % ) 66 58

Rahoitusvarallisuus €/asukas 2,32 2

Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % ) 17 20

Kertynyt yli-/alijäämä € 764 578 592 698

Kertynyt yli-/alijäämä € /asukas 1,61 1

Asukasmäärä 475 415 474 164

Omavaraisuusaste = 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /

(koko pääoma - saadut ennakot)

Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) -

(vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä

Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot

3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Maakuntahallitus 27.3.2017 § 38 päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2016 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja mer-kitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2016 - 31.12.2016. tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2016 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 171 880,62 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3) allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltä-väksi

14

4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

4.1 TIIVISTELMÄ

Aluekehitys Maakuntastrategian ja erityisesti maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden käynnistymistä ja toteutusta seurattiin kumppanuusbarometrin ja strategiatyössä mukana olleiden asiantuntijoiden arviointeihin perustuen. Älykkään erikoistumisen strategian päivitystä koskeva taustaselvitys käsiteltiin maakunnan yhteistyöryh-mässä. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden lakisääteinen väliarviointi laadittiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja -ohjelmien kehittäminen ja laadun var-mistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnitteluprosesseissa. Prosessi oli erin-omainen oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on sel-keästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen – ja menetelmien arviointiin. Ennakointiin liittyen tulevaisuusfoorumien toteutus käynnistettiin syksyllä 2016 Digi- ja robotisaatiota koske-valla tapahtumalla. Klusteriperusteiset foorumit jatkoivat työtään erityisesti rakennus -ja kiinteistöalan, elin-tarvike -ja matkailualan ja meri -ja valmistavan teknologian aloilla. Valmisteltiin Varsinais-Suomen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Se oli yhtenä perusteena työ- ja elinkeinoministeriön jakaessa uutta kansallista alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) –rahoitusta. Varsi-nais-Suomi sai ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta 273 000 euroa. Syksyllä järjestetyssä haussa saatiin kahdeksan hakemusta, joista tehtiin neljä myönteistä ja neljä kielteistä päätöstä. Liitto osallistui aktiivisesti CPMR:n Itämerikomission toimintaan. Liitto isännöi yhteistyökokousta Mecklen-burg-Vormpommerin kanssa ja kesällä osallistuttiin Mecklenburg-Vorpommer-päiville Güstrowissa. Puolan Pommerin kanssa järjestettiin toimittajavierailut lentoyhteyden tukemiseksi. Järjestettiin kunnille kv-asioiden keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi kuntien ja muiden sidosryhmien odotuksia kv-toiminnasta ja sen paino-pisteistä. Europe Directin toiminta jatkui toimintasuunnitelman mukaisesti sisältäen perustietopalvelujen ohella yleisökeskusteluja, messuosallistumisia ja tehokkaamman EU-rahoitusviestinnän valmistelua. Saaristotoimikunta terävöitti työtään ottamalla käyttöön ns. vuosikellon ohjamaan ja tarkentamaan vuotuista toimintaa. Toimintasuunnitelmaan lisättiin myös jokavuotinen kunta- ja sidosryhmäkysely valitusta teemasta, jolla tarkoitus on saada validia tieto saariston tilasta kyseisen teeman osalta. Kansallisen rakennerahasto-ohjelman (EAKR) kolmannella hakukierroksella rahoitettiin neljä hanketta, joista yksi ylimaakunnallinen. Hankkeiden teemat tukivat vahvasti maakuntastrategian toimeenpanoa ja haun ylei-siä painopisteitä.

Central Baltic-ohjelman toinen hakukierros saatettiin loppuun. Yhteensä vuoden loppuun mennessä hank-

keita on käynnistynyt 67 kpl ja rahoitusta sidottu 68 miljoonaa euroa. Ohjelmasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottaminen mm. eri tilaisuuksien (mm. Annual Forum 20.4.2016, Ruotsi) ja projektitietokantojen kautta on ollut erittäin aktiivista. Hankkeille tehtiin vuoden 2016 aikana ensimmäiset maksatukset yhteissummaltaan n. 3 miljoonaa euroa. Maksatusprosessia ja sen käytäntöjä kehitettiin käytännön kokemusten perusteella.

15

Maankäyttö ja ympäristö Maakuntastrategian toteutumista on edistetty mm. järjestämällä useita maankäytön suunnittelun, liikenteen ja luonnonvarojen kumppanuusfoorumeita sekä osallistumalla aktiivisesti maakuntaohjelman toimenpiteitä to-teuttavien hankkeiden valmisteluun. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus – Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vai-hemaakuntakaava eteni kohti ehdotusvaihetta. Kevään aikana laadittiin ja käsiteltiin vastineet luonnoksesta saatuun palautteeseen. Vuoden aikana valmistellun maakuntakaavaehdotuksen aikataulua ja käsittelyä jou-duttiin viivyttämään valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain mm. kaupan säädöksiä koske-van muu-toksen vuoksi. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö on edennyt suunnitellusti laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja järjestämällä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Lisäksi kuluvan vuoden aikana on laadittu kaavan teemoihin liittyviä selvityksiä. Luonnonvarafoorumin kokoontumisissa pää-aiheena on ollut kiertotalouden alueellisten erityispiirteiden ja vahvuuksien määrittäminen Työllä on tuettu sekä vaihemaakuntakaavatyötä että Valonian, Turun kaupungin ja Sitran yhteistyöllä laadittua alueellisen kiertotalouden tiekarttaa (http://www.lounaistieto.fi/kiertotalous/). Liikennejärjestelmätyössä on keskitytty liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä-suun-nitelman edistämiseen. Varsinais-Suomen liitto vastaa Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmä-työn vetämisestä ja on osallistunut mm. kesäkuussa allekirjoitetun MAL-sopimuksen (Valtion ja Turun kau-punkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019) valmisteluun. Loppu-vuodesta laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategian toteutumisen seurantaraportti. Kesäkuussa 2016 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa merialuesuunnittelu on kirjattu rannikon maakuntien liittojen uudeksi tehtäväksi. Liitot yhdessä ympäristöministeriön kanssa valitsivat Varsi-nais-Suomen liiton merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitoksi. Suunnitteluyhteistyölle ja lähtötietojen keräämiselle on haettu rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Valoniassa keskityttiin edellisvuosien tapaan julkiselle sektorille sekä asukkaille suunnattuihin palveluihin. Ke-hittämistyötä, toimintaa ja tapahtumia oli runsaasti. Vuoden aikana valmisteltiin useita mm. energia-aiheisia hankesuunnitelmia, jotka keskittyivät energiatehokkuuden edistämiseen ja uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen. Loppuvuonna käynnistyi kaksi isoa hankekokonaisuutta, joissa Varsinais-Suomen liitto ja Valo-nia ovat yhdessä hankekumppaneina: Life IP Circwaste – kohti kiertotaloutta ja Civitas Eccentric – kestävä kaupunkiliikenne. Kansallista hankerahoitusta Valonia sai seuraaville hankkeille: HAKKU2016 – kiinteistökohtainen jätevesi-neuvonta, Liikkumisen ohjaustoiminta Varsinais-Suomessa 2016. Virtavesi-hanke jatkui vuonna 2016. Lea-der -rahoitteinen PASSI-hankkeessa kehitetään Pöytyän ja Auran asiointiliikennettä ja edistetään kuntalaisten tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia. Lisäksi on toteutettu useita vesiensuojelun selvityshankkeita yhteis-työssä kuntien kanssa. Vastuualueen henkilöstö on lisäksi osallistunut maakuntauudistusta valmistelevan suunnittelun, liikenteen ja ympäristön alatyöryhmässä nykytilan kartoituksen laatimiseen.

16

Edunvalvonta ja kuntapalvelu

Toimintavuonna onnistuttiin maakunnan edunvalvonnassa erinomaisesti. Huhtikuun kehysriihestä saatiin päätös 40 milj. euron määrärahasta Tunnin junan suunnitteluun. Samoin päätös alueelliset innovaatiot ja ko-keilut (AIKO) -rahoituksesta oli meille myönteinen. AIKO-rahoitus sisälsi rahoitusta pohjoiselle kasvu-vyöhyk-keelle, joka aktiivisen edunvalvonnan tuloksena menestyi TEM:in kasvuvyöhykekilpailussa. Lisäksi yksi edun-valvontatavoitteistamme, määräraha Pidä Saaristo Siistinä ry:lle alushankintaan sisältyi valtion 2017 talous-arvioon. Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja vahvistettiin perustamalla edunvalvonnan ja kuntapalvelujen alle tieto-palveluryhmä. Tietopalveluryhmä vastaa liiton päätöksenteon tietoperustasta ja siihen on koottu yhteen tie-donhallintaan ja avoimeen dataan liittyvät hankkeet. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaohjelmaa suunniteltiin liiton toimiessa aluekoordinaattorin roolissa. Alu-eellisella hanketuella avustettiin paikallisia toimijoita toteuttamaan pienimuotoisia juhlavuoteen liittyviä hank-keita. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu eteni Varsinais-Suomessa vuoden 2016 aikana. Maakunnan liitto kutsui maakuntauudistuksen esivalmistelua varten henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavat osapuolet koolle ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheesta laadittiin projektisuunnitelma. Maakuntauudistusta valmistele-vat työryhmät perustettiin ja ne ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden 2016 aikana. Maakuntahallitus asetti uudistusta ohjaamaan sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän. .

17

4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO

Toiminta-ajatus

Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenki-lötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi.

Luottamustoimielimet

Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2016”. Luottamustoimielimien pöytäkirjat löytyvät sivulta www.varsinais-suomi.fi. Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuus-tokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2016 aikana. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Tilinpäätös-asiat ja muut ajankohtaiset asiat 5.6.2016 ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat 12.12.2016. Maakun-tavaltuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti ja kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati 3.5.2016 arviointikertomuksen ja tilin-tarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Maakuntahal-litus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteu-tumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Ilkka Kanerva. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimi-kunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta.

http://www.varsinais-suomi.fi/

18

4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus

Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkis-totoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mah-dollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät.

Tavoitteet Toimintasuunnitelma

Keinot/toimenpiteet Käyttösuunnitelma

Tulokset Toimintakertomus

Henkilöstösuunnitelman 2013 - 2016 toteuttaminen sekä työympäristön ja sii-hen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito

Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvin-vointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopis-teitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyh-teisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työ-ympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteis-työssä työterveyshuollon kanssa työympä-ristön tilaa ja puututaan välittömästi ha-vaittuihin epäkohtiin

Keskeiset henkilöstöä koskevat seurantaindi-kaattorit tulokset raportoidaan henkilöstökerto-muksessa. Kehityskeskustelut on käyty ja pu-rettu vastuualueittain kesäkuussa sekä työyhtei-söpäivillä. Työhyvinvointitutkimus ”Parempi työyhteisö” tehtiin yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa syyskuussa 2016. Tulokset on raportoitu maa-kuntahallitukselle ja henkilökunnalle 18.10.2016 Viraston toiminnan kehittämisessä on entistä enemmän kuultu henkilöstöä mm. asettamalla eri toimintoja pohtimaan ideointiryhmiä. Uusien työntekijöiden työpisteillä on tehty er-gonomiatarkastukset ja toteutettu saadut suosi-tukset.

Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettely-tapojen kehittäminen Toimintojen ja ostopalvelu-jen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttami-nen Uuden kuntalain edellyttä-mät toimenpiteet

Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestel-mää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettely-tapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuk-sia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tie-tojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoi-minnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia.

Maakuntavaltuusto (6.6.2016 § 10) vahvisti lii-ton tilinpäätöksen 2015 ja myönsi tarvittavat vastuuvapaudet. ALV-tukikelpoisuudesta liiton hankkeissa on saatu asiantuntijoiden myönteiset lausunnot ja maakuntahallituksen päätös (mh 21.11.2016 § 161) Maakuntauudistuksen liittyen on aloitettu toimiti-lojen, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tieto-hallinnon ja ICT-palvelujen esivalmistelut Valmistelu perussopimuksen ja hallintosäännön muutostarpeista on aloitettu yhteistyössä maa-kunnan liittojen hallintovastaavien kanssa.

19

4.4 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus

Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaa-minen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittä-misen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuoro-vaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääse-miseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Toimintasuunnitelma



Kumppanuusstrategian (maa-kuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014 - 2017) toimeenpano ja eri toi-mijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin ta-voitteisiin ja konkreettisiin toi-menpiteisiin Seuranta- ja toteuttamis-työssä käytettävän kumppa-nuusbarometri-työkalun kehit-täminen.

Maakuntaohjelman toimenpiteiden käyn-nistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopis-teinä on toimintavuonna varmistaa erityi-sesti koulutukseen/ennakointiin, kan-sainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuu-teen sekä matkailuun ja älykkääseen eri-koistumiseen liittyvien suorien toimenpi-teiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina on hankekumppa-nuuksien luominen, omien rahoitusmah-dollisuuksien (Euroopan aluekehitysra-hasto, Central Baltic kansallinen vastin-rahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta in-formaation jakaminen ulkoisista rahoi-tusmahdollisuuksista. Seurantajärjestel-män kehittäminen niin, että se antaa tie-toa strategian arvokärkien/ohjelman toi-menpiteiden toteutumisasteesta (sidos-ryhmien antamat arviot).

Kumppanuusbarometrin tuloksista saatiin vahva tuki maakunnan kehittämiselle. Kyselyyn vastan-neista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yh-teistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Vastaajista 75 % piti maakuntastrategian kumppanuusfooru-mia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi, että kumppanuustapaa-misissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöver-kostoja maakunnan kehittämiseksi.

Toisaalta vastauksissa kaivattiin lisää konkreetti-sia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskei-syyttä. Maakuntaohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt n. 72 % vähintään kohtalaisesti,

Liiton sisäisen kumppanuustiimin ja siihen nimet-tyjen asiantuntijoiden yhdeksi keskeiseksi tehtä-väksi määriteltiin keskitettyjen (Brysselistä hallin-noitujen) EU-rahoitusohjelmien seuranta ja vies-tintä sidosryhmille. Maakuntaan kohdistuvan ul-koisen EU-rahoituksen määrän seuraaminen on käynnistynyt alkuvuonna 2017.

Uuden Central Baltic Interreg -ohjelmakauden 2014 - 2020 tehokas hallinnointi ja toi-meenpano

Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuk-sista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointipro-sessi, hankkeiden tuloksista ja vaikutta-vuudesta tiedottaminen, kansallisen ra-hoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (eMS) häiriötön käyttö.

Hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa oh-jelmakauden kokonaisvolyymiin on hyvällä ta-solla, v. 2016 loppuun mennessä ohjelman rahoi-tuksesta oli sidottu noin 70 % niin, että toiminta-linjoissa 1,2 ja 4 sidonta-aste oli 70% ja toiminta-linjassa 3 alempi. Uuteen toimintalinjaan 3 on hankkeita saatu vähemmän kuin muihin. Hake-mukset käsiteltiin aikataulussa ja maksatusten käsittely (tavoite enintään 90 vrk) on pääosin py-synyt aikataulussa. Loppuvuoden viiveet yksit-täisten hankkeiden osalta on saatu kurottua kiinni ja viivästysten syyt ovat tiedossa.

20

4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus

Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovite-taan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alu-een erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maa-kunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuo-tetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maa-kunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia).




Seurataan maakuntastrate-gian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision to-teutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Vastataan alueellisten laaja-alaisten ympäristöä ja kierto-taloutta koskevien suunnitte-luprosessien yhteensovitta-misesta maakunnan muuhun suunnitteluun.

Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-takaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödyn-netään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertota-louden edistämisessä. Osallistutaan vi-ranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaa-voista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä.

Laadittiin ja käsiteltiin vastineet taajamien maan-käytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakunta-kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. Val-misteltiin kaavaehdotusta yhdessä kuntien kanssa Ehdotuksen viimeistelyssä on jouduttu odottamaan maankäyttö- ja rakennuslain muu-tosta. Käynnistettiin luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö. Osallistuttiin mm. maankäyttö- ja rakennuslain ja valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muutosvalmistelun si-dosryhmätapaamisiin. Osallistuttiin lukuisiin kuntakaavojen viranomais-neuvotteluihin ja työkokouksiin. Järjestettiin maankäytön ja liikenteen kumppanuusfooru-meita. Osallistuttiin Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen (9.6.2016) ja MAL-hankeohjelman valmisteluun osana Turun kaupunkiseudun lii-kennejärjestelmä-työtä. Laadittiin Varsinais-Suo-men liikennestrategian toteutumisen seurantara-portti. Aloitettiin rannikon maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi tulleen merialuesuunnittelun valmis-telu. Varsinais-Suomen liitto valittiin yhteistyön koordinaatioliitoksi. Haettiin rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalous-rahastosta. Luonnonvarafoorumin, Valonian, Turun kaupun-gin ja Sitran yhteistyöllä laadittiin alueellista kier-totalouden tiekarttaa. Maankäyttöjaosto ja maa-kuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 70 (41 + 29) osaamisryhmässä valmisteltua lausun-toa/asiaa.

21

Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuote-taan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteis-työtä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa.

Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naa-puriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoi-tellun kehityksen visiointi, alueraken-teellinen asema (Pohjoinen kasvuvyö-hyke / Tukholma-Pietari -akseli), lii-kenne ja logistiikka sekä aluetietopalve-lun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuoje-lua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seu-ranta-menetelmiä osana Lounais-Suo-men aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoai-neistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteis-työmallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 - 2020 -oh-jelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palve-luverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä.

Osallistutaan useiden ohjelmakauden hankkei-den valmisteluun. Käynnissä olevat / rahoitus-päätöksen saaneet hankkeet on kuvattu erillis-liitteessä.

Siirrettiin Lounaispaikan aluetietopalvelutoiminta osaksi edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vas-tuualueelle perustettua tietopalveluryhmää (Lou-naistieto).

Valonian vuoden 2016 viestintä oli laajaa ja mo-nipuolista. Esimerkiksi verkkosivuilla oli 16 563 kävijää ja istuntoja oli runsaat 26 000.

22

4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.




Maakuntastrategian (maakun-tasuunnitelma 2035+ ja maa-kuntaohjelma 2014 - 2017) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa

Edunvalvonnan vastuualue vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämi-sen koordinaatiosta.

Maakuntastrategiaa jalkautettiin maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Toimittiin kumppanuuksien kokoajana, strategian toimenpiteiden edistäjänä ja rahoituk-sen hakijana sekä hankkeiden kumppanina. Perustettiin kumppanuustiimi loppuvuodesta 2016. Tiimin tehtävänä on ajantasaisen koko-naiskuvan ylläpito hankkeista ja hankevalmiste-luista, joissa liitto on mukana. Lisäksi tiimi on seurannut EU-ohjelmien tarjoamia rahoitusmah-dollisuuksia ja markkinoinut niitä maakunnan toimijoille.

Proaktiivinen, suunnitelmalli-nen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta

Edunvalvonnan painopisteiden asettami-nen ja edistäminen, kansanedustajayh-teistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-ai-kainen vaikuttaminen, edunvalvontapro-sessin kehittäminen

Edunvalvonnan näkökenttää on laajennettu ja toimintaa muutettu reagoivasta ennakoivaan edunvalvontaan. Edunvalvontaan kohdistuvien syötteiden määrää on kasvatettu aktiivisella yh-teydenpidolla sidosryhmien kanssa. Liiton edun-valvonnan roolia on vahvistettu lisäämällä yh-teistyötä kumppaneiden kanssa ja hyödyntä-mällä olemassa olevia verkostoja. Vaikuttamistyö kohdistui valtion talousarvion sekä maakunnan kannalta keskeisten kansallis-ten strategioiden valmisteluun. Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän toi-minta on jatkunut vakiintuneita muotoja noudat-taen. Ryhmä kokoontui vuoden aikana Edus-kunnassa seitsemän kertaa. Näiden lisäksi jär-jestettiin yli 30 liiton koordinoimaa kansanedus-tajaryhmän sidosryhmätapaamista. Varsinais-Suomen kansanedustajia on pyritty hyödyntä-mään täysimääräisesti maakunnan edunvalvon-nassa. Kansanedustajien tietotarpeisiin on tuo-tettu aineistoa. Nuorille suunnattu vaikuttajakoulu käynnistyi. Koulun tavoitteena on parantaa yhteiskunnalli-sista asioista kiinnostuneiden nuorien osaa-mista ja lisätä kiinnostusta ao. asioihin. Edunvalvontanäkökulma sisältyi sidosryhmä-työskentelyyn sekä lausuntojen sisältöihin.

23

Tiivis kuntayhteistyö ja laa-dukkaat asiantuntijapalvelut

Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla

Varsinais-Suomen kuntajohtoa tavattiin sään-nöllisesti. Liiton viraston ja kuntien välillä oli ak-tiivinen vuoropuhelu kaikilla tasoilla. Tilastotietoa ja analyysejä maakunnan kehityk-sestä jaettiin aktiivisesti aluetietopalvelu Lou-naistiedossa sekä Maakunnan tila -katsauk-sissa. Lounaistiedon tunnettuutta lisättiin mm. aluetietofoorumissa ja 15 kuntaan ulottuneella kuntakierroksella.

Nykyaikainen, vuorovaikuttei-nen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti

Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapah-tumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteis-työ

Viestintää kehitettiin painottamalla entistä enemmän verkkoviestintää mm. blogikirjoitusten ja videoiden kautta. Tuotettiin aktiivisesti sisäl-töä liiton Facebook- ja Twitter-kanaviin. Pidettiin aktiivisesti yhteyttä mediaan. Sote- ja maakuntauudistuksen viestintä käyn-nistyi. Uudistukseen liittyvien organisaatioiden yhteinen viestintäryhmä aloitti toimintansa. Lii-tolla on ryhmän vetovastuu. Uudistuksen si-vusto kimpassa-allihopa.fi julkaistiin lokakuussa 2016. Maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi tehtiin yhteistyötä Paavo Nurmi -tapahtumien sekä ku-ninkuusravien kanssa. Lisäksi oltiin mukana Tu-run kirjamessuilla.

Vaalitaan varsinaissuomalai-sen kulttuurin edelläkävijyyttä

Varsinais-Suomen kulttuuristrategian to-teuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen

Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toimijoi-den visualisointi tehtiin. Kulttuuritoimikunta sopi toimenpiteistä, joilla strategiaan liittyvää toimin-taa tuodaan esiin. Aurora-mitali luovutettiin teatterinjohtaja, nukke-teatteritaiteilija Timo Väntsille. Suunniteltiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotis-juhlaohjelmaa juhlavuoden aluekoordinaattorin roolissa. Alueellisella hanketuella avustettiin paikallisia toimijoita toteuttamaan pienimuotoi-sia Suomi 100 -juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

24

5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA

Sopimusten ja sääntöjen ajantasaisuus Kuntayhtymän perussopimus on päivitetty vuonna 2015 (mv 8.6.2015 § 9). Hallintosääntöä on muutettu vuonna 2014 (mv 16.6.2014 § 14) ja tarkastussääntöä vuonna 2008 (mv 8.12.2008 § 2) vastaamaan liiton nykyisiä toiminnan ohjaustarpeita. Maakuntavaltuusto (mv 12.2.2016 § 22) merkitsi tiedoksi maakuntahalli-tuksen vastaukset arviointikertomuksessa 2014 esitettyihin toimenpiteisiin. Maakuntavaltuusto (mv 8.6.2015 § 17) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan perusteet. Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 § 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset. Lisäksi maakuntahallitus edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallin-nan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat. Maakuntahallitus (mh 18.5.2015 § 90) vahvisti Central Baltic INTERREG 2014 - 2020 -ohjelman toimintaa säätelevän hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen). Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 toteuttamisesta on tehty erillinen kattava riskienhallinnan arviointi (Risk Assesment). Liiton hallintosääntö muutetaan vastaamaan kuntalain (410/2015) säännöksiä kesäkuun 2017 valtuustossa. Linjaukset ja ohjeistukset Maakuntahallitus (mh 29.6.2009 § 141) merkitsi tiedoksi linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännösten sovel-tamista maakuntahallituksen päätöksenteossa sekä (mh 23.11.2009 § 268) linjauksen koskien yhteisöjää-viyssäännöksen soveltamista maakuntakaavaan jätettyjen muistutusten käsittelyssä. Maakuntahallitus (mh 27.2.2012 § 23) täsmensi ohjeistustaan matkoista päättämisestä Varsinais-Suomen liitossa. Lisäksi liitossa on erilliset tiedotteet ja ohjeistukset seuraavista aihepiireistä: 1) tietoaineistojen käsit-tely ja tietosuoja, 2) kirjaaminen ja arkistointi, 3) hankinnat ja asiakirjahallinto, 4) päihdehaittojen ehkäisy, 5) työpaikkakiusaamisen ehkäisy 6) henkilöstöopas uusille työntekijöille ja 7) viraston henkilöstön työmatkat. Maakuntahallitus (mh 21.11.2016 § 161): 1) totesi saatujen selvitysten perusteella, että Central Baltic ohjel-man tekninen tuki -hankkeessa arvonlisävero on ollut liitolle lopullinen kustannus, mikä olisi mahdollistanut sen sisällyttämisen hankkeen kustannuksiin ja 2) päätti ottamalla huomioon saadut riskiarviot, että se varo-vaisuusperiaatteita noudattaen ei hankkeen tässä vaiheessa edellytä arvonlisäveron sisällyttämistä Central Baltic Interreg 2007 - 2013 -hankkeen kustannuksiin sekä 3) päätti kumota maakuntahallituksen 29.10.2007 tekemän päätöksen (§ 193) ja toteaa, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin si-sällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus. Toiminnan tarkastukset Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuonna 2012 Maakunnan kehittämisrahan käyttöön ja hallinnointiin liittyviin menettelyt. Vuonna 2013 hallintoviranomainen (TEM) suoritti ohjaus- ja valvontakäynnin Varsinais-Suomen liitossa koskien Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelmaa 2007 – 2013. Tarkastusraporteissa ei ole ollut kriittisiä havaintoja.

25

Central Baltic -ohjelman tarkastusviranomainen (AA) on vuosittain suorittanut -ohjelmia koskevia järjestelmä-tarkastuksia. Tarkastusraporteissa ei ennen vuotta 2015 ole ollut kriittisiä havaintoja ja ehdotetut kehittämis-suositukset on toteutettu. Vuonna 2015 Valtiovarainministeriön controller -yksikön tarkastajan tulkinta (Tar-kastusraportti17.12.2015) oli, että teknisen tuen kustannuksiin sisältyi kaudelta 2007 -2015 yhteensä 172 000 euroa tukikelvottomia kustannuksia. Ohjelmatyön kannalta tarpeettomiksi menoeriksi tulkittiin Central Baltic työntekijöille osoitetut autopaikat, lounassetelit ja työkyvyn ylläpito. Lisäksi seurantajärjestelmän hankinnan katsottiin ylittäneen EU:n julkisia hankintoja koskevan hankinatarajan. Osa kuluista (46 000 euroa) kirjattiin vuoden 2015 tilinpäätökseen ja takautuvasti vähennetyt kustannukset (125 933,73 euroa) kirjattiin saamisiin taseeseen. Maakuntahallitus (mh 19.9.2016 § 123) merkitsi tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen on sähköpostilla 15.8.2016 vahvis-tanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa ja sen korkotuottoja voidaan käyttää katta-maan Varsinais-Suomen liitolle Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 teknisen tuen me-noeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet 125 933,73 euroa. Riskien hallinta Maakuntahallitus (mh 15.2.2016 § 19) päätti kilpailutuksen jälkeen hyväksyä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjouksen Central Baltic 2014- 2020 ohjelman hallinnoinnin lakipalveluista. Maakuntahallitus (mh 18.4.2016 § 56) päätti kilpailutuksen jälkeen hyväksyä BDO Audiator Oy tarjouksen Central Baltic 2014–2020 -ohjelman teknisen tuen ensimmäisen tason tarkastajaksi. Arvionlisäveron tukikelpoisuudesta liiton hank-keissa saatiin viralliset lausunnot Evershedsiltä (16.4.2016), Kuntaliitolta (28.6.2016) ja BDO:lta (2.9.2016). Lisäksi tarkastuslautakunta tilasi BDO:lta selvityksen erikseen sovituista toimenpiteistä koskien arvonlisäve-ron sisällyttämistä Central Baltic tekninen tuki -hankkeen kustannuksiin. Maakuntahallitus (21.11.2016 § 161) päätti, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin sisällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten ja omaisuusvakuutusten lisäksi liitolla on toiminnanvastuu-, erityisvastuu- ja oi-keusturvavastuuvakuutukset sekä virkamatkavakuutus. Oikeusturvavakuutus on lisätty vakuutusturvaan vuonna 2013. Erityisvastuuvakuutuksen (hallinnonvastuu) piirin kuuluvat maakuntahallituksen jäsenet ja va-rajäsenet sekä johtoryhmän jäsenet. Virkamatkavakuutus kattaa liiton luottamushenkilöt ja työntekijät. Liiton omaisuus- ja henkilöriskit on kartoitettu vakuutusten näkökulmasta ja työsuojelun näkökulmasta ja suositetut toimenpiteet on tehty. Sopimuksien voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan KuntaToimisto -ohjelmiston asiakirjahallinto-osiolla.

26

6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN

Liite 1. Toteutumavertailu: Kuntarahoitteiset kustannuspaikat 27 Liite 2. Toteutumavertailu: Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat 28 Liite 3. Tuloslaskelma 29 Liite 4. Investoinnit ja poistot 30 Liite 5: Rahoituslaskelma 31 Liite 6. Tase 32 Liite 7. Henkilöstötiedot 34

27


LIITE 1. TOTEUTUMAVERTAILU Talousarvio 2016 Toteutuma 2016 Poikkeama Käyttö %

KUNTARAHOITTEISET KUSTANNUSPAIKAT

ulkoinen/sisäinen

3010 TOIMINTATUOTOT

3310 MYYNTITUOTOT

3310 MYYNTITUOTOT 3 874 900 3 880 448,54 -5 548,54 100,1

3330 TUET JA AVUSTUKSET 23 849,80 -23 849,80

3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 28 000 86 047,35 -58 047,35 307,3

3010 TOIMINTATUOTOT 3 902 900 3 990 345,69 -87 445,69 102,2

3500 TOIMINTAKULUT

3501 HENKILÖSTÖKULUT

3502 Palkat ja palkkiot -1 896 374 -1 855 816,12 -40 557,88 97,9

3505 Eläkekulut -506 715 -528 687,06 21 972,06 104,3

3510 Muut henkilösivukulut -68 791 -80 311,20 11 520,20 116,7

3520 Henkilöstökorvaukset 11 479,70 -11 479,70

3501 HENKILÖSTÖKULUT -2 471 880 -2 453 334,68 -18 545,32 99,2

3538 PALVELUJEN OSTOT

3540 Muiden palvelujen ostot -850 620 -875 947,29 25 327,29 103,0

3538 PALVELUJEN OSTOT -850 620 -875 947,29 25 327,29 103,0

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR

3551 Ostot tilikauden aikana -97 400 -102 734,78 5 334,78 105,5

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -97 400 -102 734,78 5 334,78 105,5

3590 VUOKRAT -245 000 -255 204,81 10 204,81 104,2

3595 MUUT TOIMINTAKULUT -128 000 -119 183,20 -8 816,80 93,1

3500 TOIMINTAKULUT -3 792 900 -3 806 404,76 13 504,76 100,4

3600 TOIMINTAKATE 110 000 183 940,93 -73 940,93 167,2

3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 110 000 183 940,93 -73 940,93 167,2

Sisäiset siirrot ”Palvelujen ostot” tiliryhmästä hanketoiminnan ”Tuet ja avustukset” tiliryhmään ovat 187 000 euroa, joka määräraha koostuu liiton osallistumisesta toteuttamiensa hankkeiden omarahoi-tukseen. ’

28


LIITE 2. TOTEUTUMAVERTAILU

OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN KUSTANNUSPAIKAT

ulkoinen/sisäinen Talousarvio 2016 Toteutuma 2016 Poikkeama Käyttö %

3010 TOIMINTATUOTOT

3310 MYYNTITUOTOT 1 190 476 1 165 736,46 24 739,54 97,9

3330 TUET JA AVUSTUKSET 1 962 274 1 543 438,05 418 835,95 78,7

3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 11 200 -4 323,17 15 523,17 -38,6

3010 TOIMINTATUOTOT 3 163 950 2 704 851,34 459 098,66 85,5

3500 TOIMINTAKULUT

3501 HENKILÖSTÖKULUT

3502 Palkat ja palkkiot -1 634 875 -1 592 643,03 -42 231,97 97,4

3505 Eläkekulut -277 990 -272 778,19 -5 211,81 98,1

3510 Muut henkilösivukulut -67 846 -70 291,50 2 445,50 103,6

3520 Henkilöstökorvaukset ja mu 21 853,05 -21 853,05

3501 HENKILÖSTÖKULUT -1 980 711 -1 913 859,67 -66 851,33 96,6

3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)

3524 Teknisen avun hallintokulu

3526 Tilat, toiminta (koodi 411 138 940,90 -138 940,90

3524 Teknisen avun hallintokulu 138 940,90 -138 940,90

3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) 138 940,90 -138 940,90

3538 PALVELUJEN OSTOT

3540 Muiden palvelujen ostot -846 343 -694 649,00 -151 694,00 82,1

3538 PALVELUJEN OSTOT -846 343 -694 649,00 -151 694,00 82,1

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR

3551 Ostot tilikauden aikana -44 783 -28 779,19 -16 003,81 64,3

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -44 783 -28 779,19 -16 003,81 64,3

3590 VUOKRAT -168 722 -185 709,24 16 987,24 110,1

3595 MUUT TOIMINTAKULUT -123 391 -20 795,14 -102 595,86 16,9

3500 TOIMINTAKULUT -3 163 950 -2 704 851,34 -459 098,66 85,5

3600 TOIMINTAKATE 0,00 0,00

3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00

29


LIITE 3. TULOSLASKELMA 1.1 -31.1.2016 1.1. -31.12.2015

ulkoinen

TOIMINTATUOTOT

MYYNTITUOTOT 4 858 485 4 645 181

TUET JA AVUSTUKSET 1 567 288 1 942 216

MUUT TOIMINTATUOTOT 81 724 116 871

TOIMINTATUOTOT 6 507 497 6 704 267

TOIMINTAKULUT

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot -3 448 459 -3 278 098

Eläkekulut -801 465 -775 226

Muut henkilösivukulut -150 603 -128 072

Henkilöstökorvaukset ja muut HK 33 333 46 307

HENKILÖSTÖKULUT -4 367 194 -4 135 089

TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)

Teknisen avun hallintokulut 138 941 -235 359

Muu tekninen apu -30 731

TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) 138 941 -266 090

PALVELUJEN OSTOT

Muiden palvelujen ostot -1 382 896 -1 467 655

PALVELUJEN OSTOT -1 382 896 -1 467 655

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT

Ostot tilikauden aikana -131 514 -155 873

AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -131 514 -155 873

VUOKRAT -440 914 -406 462

MUUT TOIMINTAKULUT -139 978 -151 422

TOIMINTAKULUT -6 323 556 -6 582 590,01

TOIMINTAKATE 183 941 121 677

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

KORKOTUOTOT 287 3 607

MUUT RAHOITUSTUOTOT 167 167

KORKOKULUT -148 -9

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 305 3 764

VUOSIKATE 184 246 125 441

SUUNNITELMAPOISTOT -12 366 -16 922

TILIKAUDEN TULOS 171 880,62 108 519,29

30


Tilikausi 1.1 - 31.12.2016

LIITE 4. INVESTOINNIT JA POISTOT

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Pysyvien vastaavien muutokset

Tietokone-

ohjelmat

Toimisto-

kalusteet

Tieto- ja

toimistokoneet Yhteensä

Investoinnit 0,00

Myynnit 0,00

Poistoarvo 0,00 0,00 0,00 0,00

2016 erä 1/4 0,00 0,00 0,00 0,00

2017 erä 2/4 0,00 0,00 0,00 0,00

2018 erä 3/4 0,00 0,00 0,00 0,00

2019 erä 4/4 0,00 0,00 0,00 0,00

Poistokirjaukset 31.12.2016

0,00

0,00

___2013 Poistoerä 4/4 291,91

___2013 poistoerä 4/4 3 323,34

___2014 poistoerä 3/4 5 786,13

___2015 poistoerä 2/4 2 964,33

___2016 poistoerä 1/4 0,00

___Yhteensä 12 073,80

Yhteensä kaikki 12 365,71

Maakuntavaltuuston päätös 9.6.1997 § 29: tasapoisto, poistoaika 3 vuotta (Tilintarkastajan ohje

20.5.1999: hankintavuonna poistoista huomioon vain puolet ja toinen puoli siirretään neljännelle vuodelle)

6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista / 1002 Tietokone-ohjelmistot

6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista / 1165 Toimistokalusteet

6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista / 1170 Tieto- ja toimistokoneet

31


LIITE 5. RAHOITUSLASKELMA

2 016 2 015

TOIMINNAN RAHAVIRTA

_Vuosikate 184 246 125 441

_Tulorahoituksen korjauserät

INVESTOINTIEN RAHAVIRAT

_Investointimenot 0 -8 893

_Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 184 246 116 548

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Muut maksuvalmiuden muutokset

_Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos

_Vaihto-omaisuuden muutos

_Saamisten muutos 39 948 -160 573

_Korottomien velkojen muutos -223 125 216 095

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -183 177 55 522

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 069 172 070

RAHAVAROJEN MUUTOS

_Rahavarat 31.12 1 359 927 1 358 857

_Rahavarat 1.1 1 358 857 1 186 787

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 070 172 070

32

LIITE 6. TASE 2 016 2 015 Muutos %

ulkoinen

1000 VASTAAVAA

1001 PYSYVÄT VASTAAVAT

1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET

1160 Koneet ja kalusto 7 340 19 705 -62,8

1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET 7 340 19 705 -62,8

1200 SIJOITUKSET

1201 Osakkeet ja osuudet 1 228 1 228 0,0

1200 SIJOITUKSET 1 228 1 228 0,0

1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 8 568 20 933 -59,1

1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT

1311 VALTION TOIMEKSIANNOT 1 469 306 342 820 328,6

1333 CENTRAL BALTIC TOIMIEKSIANN 528 944 529 342 -0,1

1334 CB 2014-2020 TOIMEKSIANNOT 4 369 891 2 907 579 50,3

1350 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 091 9 088 0,0

1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 6 377 232 3 788 829 68,3

1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT

1470 SAAMISET

1471 Myyntisaamiset 22 437 40 896 -45,1

1700 Muut saamiset 847 713 869 203 -2,5

1470 SAAMISET 870 151 910 099 -4,4

1780 RAHOITUSARVOPAPERIT

1785 Osakkeet ja osuudet 435 435 0,0

1780 RAHOITUSARVOPAPERIT 435 435 0,0

1800 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 359 927 1 358 857 0,1

1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 230 513 2 269 392 -1,7

1000 VASTAAVAA 8 616 312 6 079 154 41,7

33


LIITE 6. TASE 2 016 2 015 Muutos %

ulkoinen

2000 VASTATTAVAA

2001 OMA PÄÄOMA

2002 PERUSPÄÄOMA 345 784 345 784 0,0

2040 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ 592 698 484 179 22,4

2050 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 171 881 108 519 58,4

2001 OMA PÄÄOMA 1 110 362 938 482 18,3

2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

2101 VALTION TOIMEKSIANNOT

2105 Maakunnan kehittämisrahat 160 378 259 291 -38,1

AIKO-määräraha 831 000

2110 Osaamiskeskus 8 207 8 206 0,0

2132 EAKR-kilpailukyky pr.2007- 27 685 -100,0

2135 CB PROJEKTIT KANSALLINEN 469 722 47 639 886,0

2101 VALTION TOIMEKSIANNOT 1 469 306 342 820 328,6

2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT

2196 CB projektit EAKR 332 485 324 702 2,4

2197 CB tek.tuki kansallinen 196 458 204 640 -4,0

2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT 528 944 529 342 -0,1

2198 CB 2014-2020 PÄÄOMAT

2146 CB 2014-2020 projektit 3 225 866 2 042 901 57,9

2147 CB 2014-2020 tekn. tuki kansallinen 1 144 025 864 677 32,3

2198 CB 2014 -2020 PÄÄOMAT 4 369 891 2 907 579 50,3

2199 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 9 091 9 088 0,0

2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 6 377 232 3 788 829 68,3

2200 VIERAS PÄÄOMA

2300 LYHYTAIKAINEN

2370 Ostovelat 342 218 246 248 39,0

2990 Siirtovelat 786 500 1 105 595 -28,9

2300 LYHYTAIKAINEN 1 128 718 1 351 843 -16,5

2200 VIERAS PÄÄOMA 1 128 718 1 351 843 -16,5

2000 VASTATTAVAA 8 616 312 6 079 154 41,7

34


LIITE 7. HENKILÖSTÖTIEDOT

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 2 016 2 015 2014

Maakuntajohtaja 1 1 1

Hallinnon osaamisryhmä 9 9 9

Aluekehittämisen osaamisryhmä 9 9 9

Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 8 8 9

Edunvalvonnan osaamisryhmä 8 8 7

Projektit & tekniset tuet 44 39 28

Yhteensä 79 74 63

HENKILÖSTÖKULUT 2 016 2 015 2 014

Palkat ja palkkiot 3 448 459 3 278 098 2 902 976

Sairausvakuutuksen päivärahat -33 333 -46 307 -41 340

Muut henkilöstömenojen korjauserät -1 300

3 415 126 3 231 791 2 860 336

Eläkekulut 801 465 775 226 716 691

Muut pakolliset henkilösivukulut 150 603 128 072 104 172

HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 4 367 194 4 135 089 3 681 198

Tilikaudella huomioitu lomapalkkavaraus:

lomapalkkavelka 465 896 450 850 431 044

sosiaalikulut 100 571 95 237 89 482

MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT 2 016 2 015 2 014

Maakuntajohtaja ja hallinnon osaamisryhmä 498 179 480 301 484 809

Aluekehittämisen osaamisryhmä 467 416 429 781 476 345

Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 375 306 441 439 439 416

Edunvalvonnan osaamisryhmä 375 278 367 997 318 330

Projektit 789 672 629 551 212 139

Tekninen tuki 17 876 61 167

Kansainvälinen tekninen tuki 802 971 776 102 768 355

Luottamushenkilöt 139 638 135 051 142 415

Yhteensä 3 448 459 3 278 098 2 902 976

35

VARSINAIS-SUOMEN LIITON HANKKEET 2016 – 2017 Seuraavilla sivuilla on luettelo liiton hallinnoimista hankkeista

Varsinais-Suomen liiton hankkeet 2016-2017

Hanke Ajoitus Kuvaus Vastuu Pääpartneri Liiton rooli Hankkeen

kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

SmartBlueRegions:

Smart Specialisation

and Blue Growth in the

BSR

2016-2018 Alueellisten vahvuuksien ja keskeisten

toimijoiden kartoittaminen; toimijoiden

verkottaminen Itämeren alueen vastaavien

toimijoiden kanssa; sinisen kasvun

rahoitusmahdollisuuksien edistäminen;

yritysyhteistyön edellytysten vahvistaminen;

älykkään erikoistumisen strategian

toimeenpanon tehostaminen; uusien

kansainvälisten yhteistyöprojektien suunnittelu

Aluekehitys Ministry of

Economic

Affairds,

Employment,

Transport

and

Technology

Schelswig-

Holstein (DE)

Partner 1 836 045 38 500013 5000

6Aika avoin data ja

rajapinnat -kärkihanke7/2014 -

12/2017

Kuutoskaupunkien yhteisessä Avoin data ja

rajapinnat -kärkihankkeessa Helsinki, Espoo,

Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu avaavat

tietovarantojaan avoimeksi dataksi yhteisiä

toimintamalleja kehittäen ja noudattaen. Datan

avaaminen ja hyödyntäminen luo innovaatioita

ja liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat

käyttää dataa uusien palvelujen raaka-aineena.

Avoin data tarjoaa pääsyn julkiseen tietoon,

jonka hyödyntäminen on aikaisempaa

helpompaa. Turun kaupungin tehtävänä on

prosessien kehittäminen ja datan avaaminen,

Lounaispaikka kehittää datan jakelua ja aktivoi

avoimen datan hyötykäyttöä yhdessä Turku

Science Park Oy:n kanssa.

Edunvalvonta/

tietopalvelu

Tampereen

kaupunki

osatoteuttaja 7 475 000 63 000071 10071 100

Urban Zone 3 2015 - 2016 Urban Zone 3 -hankkeessa laaditaan arvio

yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä

kaupunkiseuduilla sekä sovelletaan kehitettyä

vyöhykemenetelmää laajasti eri käytännön

suunnittelukohteissa erilaisina pilotteina.

Pilottikohteina on noin 10 suomalaista

kaupunkia ja kaupunkiseutua. Hanke

toteutetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana tiiviissä

yhteistyössä osallistuvien kaupunkien ja

maakuntien liittojen kanssa.

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 600 000 007 5007 500

HAME - Maakuntakaavojen

harmonisointi

2015-2016 Maakuntakaavojen aineistojen harmonisointi

Inspiren mukaisesti yhteistyössä SYKE:n ja

muiden maakuntien kanssa.

Maankäyttö /

suunnittelu

VSL, SYKE Koordinaatio

maakuntaliittojen

tekemän työn osalta

001 6001 600

Sivu 1/417. toukokuuta 2017


kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

SustainBaltic - Participative Planning

Tools for Coastal Green

and Blue Networks in

the Baltic Region

Syksy 2016 Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa

toteuttavaa SustainBaltic hanketta: ICZM Plans

for Sustaining Coastal and Marine Human-

ecological Networks in the Baltic Region. Liitto

mukana ohjausryhmässä ja hankealue kattaa

Varsinais-Suomen, mutta liitto ei mukana

partnerina tai associted partnerina. Ei omaa

budjettia, ohjausryhmä saa matkakulut lead-

partnerilta (Turun yliopisto).

Maankäyttö /

suunnittelu

TY Keystakeholder 0000

LIFE IP - Circwaste syksy 2015-

2022

Alueellisen toimintamallin kehittäminen

kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi,

alueellisesti mukana myös useita demo-

hankkeita erillisinä rahoituskokonaisuuksina.

Osallisina ydinalueen toimijoina myös

Satakuntaliitto ja VS ELY

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 12 000 000 45 00008 2050

Varsinais-Suomen

kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-

ainesselvitys

2015 - 2017 Uusiomaa-ainesten käytön edistäminen ja

ylijäämämaakäytänteiden kehittäminen

maakunnassa.

Maankäyttö /

suunnittelu

VSL Hankkeen toteuttaja 99 000 5 0005 00010 0005 000

Plan4Blue 2016-2019 Merialuesuunnittelu Itämeren alueella.

Skenaarioita merialueiden eri

käyttömahdollisuuksista ja toimintojen

yhteensovittamisesta sidosryhmätyöpajoissa.

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 2 008 385 7 7707 77000

CIVITAS ECCENTRIC -

kestävä

kaupunkiliikenne

2016 - 2020 Tavoitteena kestävä kaupunkiliikenne.

Liityntäpysäköintiselvitys, selvitys osallistavista

menetelmistä strategisella suunnittelutasolla,

liikkumisbarometrin suunnittelu ja toteutus X 2

Maankäyttö /

suunnittelu ja

Valonia

Madridin

kaupunki

Partner, WP 2 17 974 993 40 00003 6650

Haja-asutuksen jätevesineuvonta -

HAKKU2017

8/2017 -

8/2018

Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan

tarkoituksena on tarjota kuntalaisille ja

mökkiläisille tietoa sekä neuvontaa haja-

asutuksen jätevesien käsittelystä suomeksi ja

ruotsiksi. Hankkeessa keskitytään ranta- ja

pohjavesialueille. Kohdealueilla järjestetään

yleisötilaisuuksia, joissa neuvotaan

vesiensuojeluasioissa laajemmin. Viestintää

lisätään.

Maankäyttö /

Valonia

Hankkeen toteuttaja 100 000 0000



kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

PURO - Virtavesihanke 1.1. -

31.12.2017

Virtavesien kunnostustöiden tarkoituksena on

parantaa virtavesien ekologista tilaa.

Kohdevesistöinä ovat erityisesti kalastollisesti

arvokkaiden vesistöjen purot. Tavoitteena

elvyttää äärimmäisen uhanalaisia

taimenkantoja.Virtavesien sekä uhanalaisen

virtavesiluonnon ja lajien tilaa selvitetään

tekemällä kunnostustarvekartoituksia ja

kalastoselvityksiä. Paikallisia toimijoita

aktivoidaan ja innostetaan toteuttavaan

vesiensuojelutyöhön

Maankäyttö /

Valonia

Hankkeen toteuttaja 65 000 005 0005 000

Virkistys- ja

luontomatkailukohdetiet

oa avoimeen käyttöön

Varsinais-Suomessa

1/2017 -

11/2018

Tavoitteena koota kattavat tiedot Varsinais-

Suomen virkistysaluereiteistä ja -kohteista ja

niihin liittyvistä toimijoista, tarjota uusia luonto-

ja virkistysmatkailuun kytkeytyviä

elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia, lisätä

ymmärrystä tiedon avoimen saatavuuden

mahdollisuuksista maaseudun ja alueiden

kehittämisessä, luoda yhteistyöpohjaa luonto- ja

virkistysalueiden kehittämiselle ja toiminnan

koordinoinnille Varsinais-Suomessa

Maankäyttö /

Valonia

VSL Hankkeen toteuttaja 220 000 3 1313 13100

PASSI - Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen

2/2016 -

4/2017

Asiointiliikenteen kehittäminen Pöytyän ja Auran

kunnissa. Selvitetään kyytien järjestämiseen

keskittyviä mobiilipalveluita sekä

mahdollisuuksia hyödyntää hankealueen

asiointiliikennettä henkilö- ja

tavarankuljetuksessa.

Maankäyttö /

Valonia

Valonia Hankkeen toteuttaja 40 000 00500500

LIO2017 - Liikkumisen

ohjaus Varsinais-Suomessa

1.1. -

31.12.2017

Liikkumisen ohjauksen toimenpiteillä toteutetaan

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen

toimenpidesuunnitelman 2016–2020 tavoitteita.

Toimenpiteet tukevat myös Turun

kaupunkiseudun jatkuvaa

liikennejärjestelmätyötä sekä maakunnan

strategioihin ja ohjelmiin kirjattuja kestävän

liikkumisen tavoitteita. Tärkeimpiä liikkumisen

ohjauksen tavoitteita Varsinais-Suomessa

vuonna 2017 ovat Kävelyn, pyöräilyn ja

joukkoliikenteen edistäminen sekä Maankäyttöä

ja liikennettä yhteen sovittavan suunnittelun

kehittäminen.

Maankäyttö /

Valonia




kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

Halikonjoki vaelluskalojen

elinympäristönä -

kunnostustarveselvitys

ja sähkökoekalastukset

2017 - 2018 Halikonjoen vesistön virtapaikkojen,

koskialueiden ja purojen tilaa ja

kunnostustarvetta selvitetään

maastokartoituksilla. Maastokartoituksissa

kiinnitetään erityistä huomioita vaelluskalojen,

erityisesti taimenen, lisääntymisalueiden tilaan

ja vesistön vaellusesteisiin.

Kunnostustarveselvityksen tietojen pohjalta

valitaan tärkeimmät taimenen ja muiden

vaelluskalojen lisääntymisalueiksi soveltuvat

koskialueet ja purot, joiden kalastoa selvitetään

sähkökoekalastuksilla.

Maankäyttö /

Valonia


Haja-asutuksen

jätevesineuvonta -

HAKKU2016

7/2016 -

9/2017





ruotsiksi. Tavoitteena on antaa

jätevesineuvontaa 500 kiinteistön omistajalle.

Neuvonta painotetaan ranta- ja

pohjavesialueille.Kohdealueilla järjestetään


vesiensuojeluasioissa laajemmin.

Maankäyttö /

Valonia



Varsinais-Suomen liiton hankkeet 2016-2017


kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

SmartBlueRegions:

Smart Specialisation

and Blue Growth in the

BSR

2016-2018 Alueellisten vahvuuksien ja keskeisten

toimijoiden kartoittaminen; toimijoiden

verkottaminen Itämeren alueen vastaavien

toimijoiden kanssa; sinisen kasvun

rahoitusmahdollisuuksien edistäminen;

yritysyhteistyön edellytysten vahvistaminen;

älykkään erikoistumisen strategian

toimeenpanon tehostaminen; uusien

kansainvälisten yhteistyöprojektien suunnittelu

Aluekehitys Ministry of

Economic

Affairds,

Employment,

Transport

and

Technology

Schelswig-

Holstein (DE)

Partner 1 836 045 38 500013 5000

6Aika avoin data ja

rajapinnat -kärkihanke7/2014 -

12/2017

Kuutoskaupunkien yhteisessä Avoin data ja

rajapinnat -kärkihankkeessa Helsinki, Espoo,

Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu avaavat

tietovarantojaan avoimeksi dataksi yhteisiä

toimintamalleja kehittäen ja noudattaen. Datan

avaaminen ja hyödyntäminen luo innovaatioita

ja liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat

käyttää dataa uusien palvelujen raaka-aineena.

Avoin data tarjoaa pääsyn julkiseen tietoon,

jonka hyödyntäminen on aikaisempaa

helpompaa. Turun kaupungin tehtävänä on

prosessien kehittäminen ja datan avaaminen,

Lounaispaikka kehittää datan jakelua ja aktivoi

avoimen datan hyötykäyttöä yhdessä Turku

Science Park Oy:n kanssa.

Edunvalvonta/

tietopalvelu

Tampereen

kaupunki

osatoteuttaja 7 475 000 63 000071 10071 100

Urban Zone 3 2015 - 2016 Urban Zone 3 -hankkeessa laaditaan arvio

yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä

kaupunkiseuduilla sekä sovelletaan kehitettyä

vyöhykemenetelmää laajasti eri käytännön

suunnittelukohteissa erilaisina pilotteina.

Pilottikohteina on noin 10 suomalaista

kaupunkia ja kaupunkiseutua. Hanke

toteutetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana tiiviissä

yhteistyössä osallistuvien kaupunkien ja

maakuntien liittojen kanssa.

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 600 000 007 5007 500

HAME - Maakuntakaavojen

harmonisointi

2015-2016 Maakuntakaavojen aineistojen harmonisointi

Inspiren mukaisesti yhteistyössä SYKE:n ja

muiden maakuntien kanssa.

Maankäyttö /

suunnittelu

VSL, SYKE Koordinaatio

maakuntaliittojen

tekemän työn osalta

001 6001 600



kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

SustainBaltic - Participative Planning

Tools for Coastal Green

and Blue Networks in

the Baltic Region

Syksy 2016 Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa

toteuttavaa SustainBaltic hanketta: ICZM Plans

for Sustaining Coastal and Marine Human-

ecological Networks in the Baltic Region. Liitto

mukana ohjausryhmässä ja hankealue kattaa

Varsinais-Suomen, mutta liitto ei mukana

partnerina tai associted partnerina. Ei omaa

budjettia, ohjausryhmä saa matkakulut lead-

partnerilta (Turun yliopisto).

Maankäyttö /

suunnittelu

TY Keystakeholder 0000

LIFE IP - Circwaste syksy 2015-

2022

Alueellisen toimintamallin kehittäminen

kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi,

alueellisesti mukana myös useita demo-

hankkeita erillisinä rahoituskokonaisuuksina.

Osallisina ydinalueen toimijoina myös

Satakuntaliitto ja VS ELY

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 12 000 000 45 00008 2050

Varsinais-Suomen

kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-

ainesselvitys

2015 - 2017 Uusiomaa-ainesten käytön edistäminen ja

ylijäämämaakäytänteiden kehittäminen

maakunnassa.

Maankäyttö /

suunnittelu

VSL Hankkeen toteuttaja 99 000 5 0005 00010 0005 000

Plan4Blue 2016-2019 Merialuesuunnittelu Itämeren alueella.

Skenaarioita merialueiden eri

käyttömahdollisuuksista ja toimintojen

yhteensovittamisesta sidosryhmätyöpajoissa.

Maankäyttö /

suunnittelu

SYKE Partner 2 008 385 7 7707 77000

CIVITAS ECCENTRIC -

kestävä

kaupunkiliikenne

2016 - 2020 Tavoitteena kestävä kaupunkiliikenne.

Liityntäpysäköintiselvitys, selvitys osallistavista

menetelmistä strategisella suunnittelutasolla,

liikkumisbarometrin suunnittelu ja toteutus X 2

Maankäyttö /

suunnittelu ja

Valonia

Madridin

kaupunki

Partner, WP 2 17 974 993 40 00003 6650

Haja-asutuksen jätevesineuvonta -

HAKKU2017

8/2017 -

8/2018





ruotsiksi. Hankkeessa keskitytään ranta- ja

pohjavesialueille. Kohdealueilla järjestetään


vesiensuojeluasioissa laajemmin. Viestintää

lisätään.

Maankäyttö /

Valonia




kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

PURO - Virtavesihanke 1.1. -

31.12.2017

Virtavesien kunnostustöiden tarkoituksena on

parantaa virtavesien ekologista tilaa.

Kohdevesistöinä ovat erityisesti kalastollisesti

arvokkaiden vesistöjen purot. Tavoitteena

elvyttää äärimmäisen uhanalaisia

taimenkantoja.Virtavesien sekä uhanalaisen

virtavesiluonnon ja lajien tilaa selvitetään

tekemällä kunnostustarvekartoituksia ja

kalastoselvityksiä. Paikallisia toimijoita

aktivoidaan ja innostetaan toteuttavaan

vesiensuojelutyöhön

Maankäyttö /

Valonia

Hankkeen toteuttaja 65 000 005 0005 000

Virkistys- ja

luontomatkailukohdetiet

oa avoimeen käyttöön

Varsinais-Suomessa

1/2017 -

11/2018

Tavoitteena koota kattavat tiedot Varsinais-

Suomen virkistysaluereiteistä ja -kohteista ja

niihin liittyvistä toimijoista, tarjota uusia luonto-

ja virkistysmatkailuun kytkeytyviä

elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia, lisätä

ymmärrystä tiedon avoimen saatavuuden

mahdollisuuksista maaseudun ja alueiden

kehittämisessä, luoda yhteistyöpohjaa luonto- ja

virkistysalueiden kehittämiselle ja toiminnan

koordinoinnille Varsinais-Suomessa

Maankäyttö /

Valonia

VSL Hankkeen toteuttaja 220 000 3 1313 13100

PASSI - Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen

2/2016 -

4/2017

Asiointiliikenteen kehittäminen Pöytyän ja Auran

kunnissa. Selvitetään kyytien järjestämiseen

keskittyviä mobiilipalveluita sekä

mahdollisuuksia hyödyntää hankealueen

asiointiliikennettä henkilö- ja

tavarankuljetuksessa.

Maankäyttö /

Valonia

Valonia Hankkeen toteuttaja 40 000 00500500

LIO2017 - Liikkumisen

ohjaus Varsinais-Suomessa

1.1. -

31.12.2017

Liikkumisen ohjauksen toimenpiteillä toteutetaan

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen

toimenpidesuunnitelman 2016–2020 tavoitteita.

Toimenpiteet tukevat myös Turun

kaupunkiseudun jatkuvaa

liikennejärjestelmätyötä sekä maakunnan

strategioihin ja ohjelmiin kirjattuja kestävän

liikkumisen tavoitteita. Tärkeimpiä liikkumisen

ohjauksen tavoitteita Varsinais-Suomessa

vuonna 2017 ovat Kävelyn, pyöräilyn ja

joukkoliikenteen edistäminen sekä Maankäyttöä

ja liikennettä yhteen sovittavan suunnittelun

kehittäminen.

Maankäyttö /

Valonia



Hanke

Suomi 100 -hanke

Ajoitus Kuvaus Vastuu Pääpartneri Liiton rooli Hankkeen

kokonaisbudjetti

VSL työ+raha

yht./2017

VSL

kuntaraha/2017

VSL työ+raha

yht./2016

VSL

kuntaraha/2016

Halikonjoki vaelluskalojen

elinympäristönä -

kunnostustarveselvitys

ja sähkökoekalastukset

2017 - 2018 Halikonjoen vesistön virtapaikkojen,

koskialueiden ja purojen tilaa ja

kunnostustarvetta selvitetään

maastokartoituksilla. Maastokartoituksissa

kiinnitetään erityistä huomioita vaelluskalojen,

erityisesti taimenen, lisääntymisalueiden tilaan

ja vesistön vaellusesteisiin.

Kunnostustarveselvityksen tietojen pohjalta

valitaan tärkeimmät taimenen ja muiden

vaelluskalojen lisääntymisalueiksi soveltuvat

koskialueet ja purot, joiden kalastoa selvitetään

sähkökoekalastuksilla.

Maankäyttö /

Valonia


Haja-asutuksen

jätevesineuvonta -

HAKKU2016

7/2016 -

9/2017

1/2016- 12/2017





ruotsiksi. Tavoitteena on antaa

jätevesineuvontaa 500 kiinteistön omistajalle.

Neuvonta painotetaan ranta- ja

pohjavesialueille.Kohdealueilla järjestetään


vesiensuojeluasioissa laajemmin.

V-S liitto on osa Suomi 100 -hankkeen alue-verkostoa, joka yhdessä Turun kaupungin kans-sa koordinoi juhlavuoden alueellista ohjelma-kokonaisuutta yhteistyössä valtioneuvostonkanslian Suomi 100 -hankkeen sihteeristönkanssa sekä toteuttaa juhlavuoden viestintää.

Maankäyttö /

Valonia

Edunvalvonta VSL

Hankkeen toteuttaja

Hankkeen toteuttaja

75 000

190 000

0

0

0

45 000

0

0

0

55 000


TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 · 2017-06-14 · 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton...

Documents

Transcript of TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 · 2017-06-14 · 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton...