Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönäMeritaimen-seminaari 4.2.2016

Parainen

• 1. Valonian virtavesihankkeet

• 2. Yhteenveto: Taimen Varsinais-Suomessa

• 3. Taimenen elinympäristöjen tila

• Virtavesien vaellusesteet

• Taimenen lisääntymis- ja poikasalueet

• Vedenlaatu

4. Yhteenveto

Esityksen sisältö

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä

• Parannetaan virtavesien ekologista tilaa virtavesikunnostuksilla. Kunnostuksia toteutetaan Saaristomeren valuma-alueella erityisesti kalastoltaan arvokkaissa virtavesissä. Kunnostusten tavoitteena on muun muassa elvyttää Saaristomeren äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja.

• Kansalaisten aktivointi vesiensuojelutyöhön: Järjestetään virtavesikunnostustalkoita ja tapahtumia. Osallistutaan vesiensuojeluaiheisiin tapahtumiin.

• Hankitaan tietoa virtavesien tilasta: Tehdään virtavesien kunnostustarveselvityksiä, kalastoselvityksiä ja toteutetaan purojen vedenlaadun seurantaa.

Tavoitteet

Valonian virtavesihankkeet 2014-2016

• Saaristomereen laskevissa virtavesissä luonnonvaraisia taimenkantoja, kaikki äärimmäisen uhanalaisia

• Paimionjoki, Purilanjoki, Halikonjoki, Uskelanjoki, Kiskonjoki-Perniönjoki, Punassuon lohioja

• Lähes kaikki populaatiot hyvin pieniä, monet vaellusesteiden yläpuolella

• Lisääntyminen tapahtuu pääasiassa pienissä sivu- ja latvapuroissa

• Merivaelteista taimenta erityisesti Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä, mutta myös muualla

• Populaatiot geneettisesti erilaistuneita (Koljonen ym. 2013)

• Varsinais-Suomessa taimenkantoja myös Kokemäenjoen ja Karjaanjoenvesistöissä

Alkuperäiset- ja sekoittuneet kannat

Taimen Varsinais-Suomessa

• Monesta purosta / vesistöstä taimenkanta kadonnut

• Istutuksilla kotiutettu taimenta Turun seudun virtavesiin

Istutukset tehty vastakuoriutuneilla taimenen poikasilla Kohteina mm. Aurajoki, Hirvijoki, Mynäjoki, Laajoki

Hyviä alustavia tuloksia mm. Aurajoen ja Hirvijoen vesistöistä

Tuloksista tiedetään paremmin lähivuosina

Luonnonvaraista lisääntymistä tapahtunut jo Aurajoella

Istutusperäiset kannat

Taimen Varsinais-Suomessa

Erilaisia elinympäristöjä – savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä

Erilaisia elinympäristöjä – savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä

Mädinkehitys

Poikasvaihe

SmolttivaiheMeri- /

järvivaellus

Kutuvaellus/

kutu

Taimenen elinympäristöt

Saaristomeren taimen

• Tärkeimmät taimenen elinympäristöt puroja, joissa voimakas pohjavesivaikutus

– Hyvälaatuinen viileä vesi

– Pienemmät virtaamavaihtelut (tasaisempi virtaama)

– Vähemmän lajien välistä kilpailua (ravinto, predaatio)

– Harju-alueilla maaperässä soraa lisääntymisalueet

• Taimenen lisääntymisalueiden tila on heikentynyt erityisesti virtavesien patoamisen ja perkausten seurauksena• Useimmat säilyneet alueet pieniä ja erillään

toisistaan (vaellusesteet)

Tärkeimmät alueet

Taimenen elinympäristöt

Esimerkkinä Purilanjoki

Lisääntymisalueiden tila

• Useita vaellusesteitä• Suurin osa uomaverkostosta perattua• Valuma-alueen soita ja metsiä ojitettu• Tiet, siltarummut

• Suomen virtavesissä arviolta tuhansia vaellusesteitä (Esim. Marttinen 2015)

• Varsinais-Suomen virtavesissä ”satoja”, arvio vähintään 150-200 kpl.

Vesivoima- ja muut säännöstelypadot; mm. Paimionjoki Kiskonjoki, Aurajoen Halistenkoski, Maarian allas,

Vanhat mylly- ja sahapadot

Tierummut, pohjapadot

Muut rakenteet (usein laittomia tai ”ikivanhoja”)

esim. vedenottoa varten tehdyt rakenteet, uimapaikat

Vaellusesteet

VaresjokiKiskonjoki Piilioja

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien

toimenpideohjelma vuosille 2016–2021

Vaellusesteet

Vaellusesteitä

Vaellusesteet

Purilanjoki

Purilanjoki

Juottimenoja

4

18

36

7

15

12

14

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Luontainen este

Muu pohjapato

Mylly/sahapato

voimalaitos

siltarumpu

säännöstely

virkistys/vedenotto

kpl

Vaellusesteet(n=106 kpl*)(*Tiedot vaellusesteistä kalataloudellisista kunnostustarveselvityksistä ja koekalastusraporteista +

Valonian virtavesihankkeen tiedot, HUOM. luonnos, tiedot puutteellisia. Sisältää vain Saaristomereen laskevien vesistöjen vaellus

Vaellusesteet Varsinais-Suomen virtavesissä

Vaellusesteet

*Vähiten kartoitettu, valtavasti esteitä jotka osittaisia esteitä/ esteitä osalle lajeista?

• Estävät kalojen vaellukset & liikkumisen

Populaatioiden eristäytyminen

(Meri)vaellus estynyt, sukusiitosriski kasvaa, elinvoimaisuus heikkenee

Patojen yläpuoliset populaatiot voivat toimia ns. lähdepopulaatioina (esim. Uskelanjoki)

Vaellusesteet estävät palautumisen häiriötilan jälkeen (esim. vedenlaatu-ongelma tms.)

Vaellusesteet ja taimen

Pato

Eristäytynyt populaatio LisääntymisalueetHyvä vedenlaatu

Ei hyviä lisääntymis- ja poikasalueita (esim. virtaamavaihtelut, vedenlämpö..)Usein heikompi vedenlaatu Lisääntyminen heikkoa ja satunnaista

• Vesivoimalaitokset

Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitos

Paimionjoen voimalaitokset (3 kpl)

Laajoen museovoimala

Pieni yksityiskäytössä oleva laitos Halikonjoella

Paljon koskipintaa-alaa kadonnut ja/tai säänöstelyn takia kelvotonta vaelluskaloille.

Vesivoima Varsinais-Suomen virtavesissä

Vesistö Voimalaitos

Teho

(MW)

Energia

GWh/a Huom.Paimionjoki Askala 1,1 4,6 Kalatievelvoite, ei kalatietä, ei minimivirtaamaa

Paimionjoki Juntola 1,6 3,9 Ei kalatietä

Paimionjoki Juva 1,3 5 Ei kalatietä

Kiskonjoki Koskenkoski 0,4 1,3

Kalatiestrategian kärkikohde. Kalatie parhaillaan

suunnittelussa

Laajoki Korvensuunkoski 0,6 Ei kalatietä

Kuva: Jussi Aaltonen Juntolan patoallas

Kaikki yhteensä 17,7 GWh

Vrt. Halikon Märynymmen 3 voimalan tuulipuisto n.

37,5 GWh

• Kiintoainekuormitus– Erityisesti lisääntymisalueiden soraikkojen

tukkeutuminen

• Jätevesipäästöt– Erityisesti paikallisia ongelmia, esim.

pumppaamojen ylivuodot. Jätevesikuormitus yleisesti pienentynyt (siirtoviemärit).

• Maatalouden hajakuormitus

• Maanviljelysalueiden purojen perkaukset (kunnostusojitus)

Voimistaa eroosiota kiintoaine

Talviaikaiset sateet pahentaneet ongelmia

(Havainnot mm. Uskelanjoelta, Paimionjoelta)

– Huom. Savisameus ei itsestään tarkoita huonoa vedenlaatua

Vedenlaadun ongelmat

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien

toimenpideohjelma vuosille 2016–2021

Pintavesien ekologinen tila 2013

Taimenen elinympäristöjen kunnostus

1. Lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostaminen

2. Vaellusesteiden poistaminen / kalatiet

3. Valuma-alueen vesiensuojelu

4. Lisäksi tärkeää ehkäistä tärkeiden elinympäristöjen tilan heikentyminen. esim. suojelun, neuvonnan ja tiedottamisen kautta

• Luonnonvaraisia uhanalaisia taimenkantoja ja niiden elinympäristöjä tulisi suojella

• Taimenkantojen elvyttäminen edellyttää elinympäristöjen kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista / kalateitä

• Heikentyneiden luonnonvaraisten taimenkantojen elvyttäminen vaatii myös onnea! (ollaan jo myöhässä)

• Istutuksilla + kunnostuksilla voidaan taimen kotiuttaa virtavesiin, josta se on jo kadonnut

Yhteenveto

Tervetuloa mukaan !

• Seuraa hankkeiden etenemistä Valonian vesiensuojelu –blogissa: www.vesistojenaarella.wordpress.com

• Valonian verkkosivut: www.valonia.fi/vesi

• Virtavesihanke: www.valonia.fi/virtavesi

• Valonia facebookissa www.facebook.com/valonia

• Valonia twitterissä: @Valonia_keskushttps://twitter.com/Valonia_keskus

• Instagram: @valoniakeskus https://instagram.com/valoniakeskus/

Valonian hankkeet

KIITOS !Ota yhteyttä:

Janne Tolonen, iktyonomi (amk)

Vesiasiantuntija

etunimi.sukunimi@valonia.fi

p. 050 518 7755

Twitter: @JJMTolonen

Valonia - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus / Varsinais-Suomen liitto

Ratapihankatu 36, 20101 Turku

www.valonia.fi/vesiwww.facebook.com/valoniawww.twitter.com/Valonia_keskus (@Valonia_keskus)

o Aaltonen J. 2009.Uskelanjoen vesistön sähkökoekalastukset vuonna 2006 ja taimenkannan (Salmo trutta L.) DNA-tutkimus. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910255107

o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön sähkökoekalastukset vuosina 2007 ja 2009 sekä taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastusalue. Turku.

o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön virtavesien kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Salon seudun kalastusalue. Turku.

o Aaltonen J. 2012. Hirvijoen vesistön toimenpideohjelma. Vesiensuojelun organisointi Hirvijoen valuma-alueella – hanke. Mynäprint Oy. Mynämäki.

o Hakala M. 2014. Vastakuoriutuneiden taimenten (Salmo trutta) istutukset Turun seudun virtavesissä. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.

o Koljonen M, Janatuinen A, Saura A & Koskiniemi J. 2013 Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area. Working papers of the Finnish Gameand Fisheries Institute 25/2013. Finnish Game and Fisheries Research Institute, Helsinki 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/healfish_report.pdf

o Koljonen, M.-L., Gross, R. and Koskiniemi, J. 2014 . Wild Estonian and Russian sea trout (Salmo trutta) in Finnish coastal sea trout catches: results of genetic mixed-stock analysis. –Hereditas 151 : 177 – 195. Lund, Sweden. eISSN 1601-5223. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hrd2.00070/pdf

o Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015. Kiskonjoen kalatiekohteiden inventointi. Arkeologinen inventointi 2016. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=116107&ttyyppi=pdf&kansio_id=734

o Laaksonlaita J & Huhta E. (toim.) 2013. Taimen Turun seudun virtavesissä. Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus. Turun ammattikoulun raportteja 165. Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163851.pdf

o Maveplan 2013. HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMINEN. Rekijoki, Salo. RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA. http://www.healfish.eu/reports/Myllykosken%20kalatiesuunnitelma%20Maveplan%20Oy.pdf (viitattu 5.1.2016).

o Narkiniemi J. 2012. Hirvi- ja Mynäjoen vesistöjen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristö-talouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229259

o Nuotio E & Koskiniemi J. 1995. Varsinais-Suomen purotaimenselvitys. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja Nro 16/1995. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki.

o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Kiskonjoen Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-014-1

o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-017-2

o Savolainen R. 2014. Kuninkojan vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.

o Tolonen J. 2012. Aurajoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. https://www.theseus.fi/handle/10024/39157

o Tolonen J. 2013. Halikonjoen vesistön sähkökoekalastukset (2008) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku.

o Tolonen J. 2013. Purilanjoen vesistön sähkökoekalastukset (2011) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku.

o Tolonen J. 2016. Kiskonjoen Kirkkojärveen laskevien uomien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Valonia/Varsinais-Suomen liitto. Käsikirjoitus.

o Tolonen J. 2016. Purilanjoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/Varsinais-Suomen liitto. Turku.

o Tähtinen J. 2012. Laajoen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.

o Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021.

Lähteet(linkit päivitetty 2.2.2016)