VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 6.6.2016 Oheismateriaali

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015

2

ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Faksi. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

3

SISÄLTÖ

1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2015 5

2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 9

2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA .................................................................................................................... 9 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA ............................................................................................ 10

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 12

3.1 TILIKAUDEN TULOS ......................................................................................................................................... 12 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 13 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ............................................................ 15

4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 16

4.1 TIIVISTELMÄ................................................................................................................................................... 16 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ...................................................................................................................... 18 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ................................................................................................................. 19 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN ....................................................................................................................................... 20 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .......................................................................................................................... 26 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU ................................................................................................................. 30

5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA 34

6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 36

4

5

1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2015

Taloudellinen toimintaympäristö pysyi haastavana vuonna 2015, erityisesti Suomessa, jossa inves-tointihyödykkeiden globaali kysyntä näyttelee suurta roolia. Epävarmuutta maailmankaupassa lisä-sivät mm. huolet Kiinan talouskasvun hidastumisesta, raakaöljyn hinnan romahtamisesta ja teollis-ten investointien vähäisyydestä. EU:n rajoilla leimahtanut pakolaiskriisi lisäsi huolia Euroopan ta-loudellisesta kyvystä vastaanottaa satoja tuhansia pakolaisia. Suomen taloudelle erityistä painetta loi Venäjän taloudelliset ja poliittiset ongelmat, jotka ovat romahduttaneet Suomen viennin Venä-jälle. Viennin arvo Venäjälle on laskenut 60 % vuodesta 2008, ja viime vuonna vienti edelleen laski kolmanneksen. Muutoksen suuruutta kuvastaa sekin, että Hollanti ja USA ovat ohittaneet Venäjän tärkeimpien kauppakumppanien ryhmässä. Tuotannon, viennin, työllisyyden ja investointien osalta viime vuosi oli edelleen selvä pettymys. Uusimpien suhdannetiedustelujen perusteella voidaan kuitenkin varovasti arvioida, että talouden pohjakosketus koettiin viime vuoden kesällä, ja orastavaa kasvua on nähtävissä yritysten tilauske-hityksessä ja tarjouspyynnöissä myös Varsinais-Suomessa. Alueen pk-yritykset odottavat nyt myös investointien ja työvoiman kysynnän kääntyneen kasvuun. Parhaat suhdannenäkymät ovat raken-nusalalla, jossa korjausrakentaminen, vuokra-asuntotuotanto ja toimitilarakentaminen ovat kas-vussa patoutuneen kysynnän purkautuessa alentuneiden lainakorkojen houkuttelemina. Esim. Tu-run ydinkaupunkialueella on rakenteilla ja suunnitteilla useita merkittäviä rakennuskohteita. Yritys-ten suhdanneodotuksiin vaikuttivat varmasti myös Turun telakan saamat laivatilaukset (TUI Cruises) ja Uudenkaupungin autotehtaan uudet merkittävät tilaukset (Daimler/Mercedes Benz), jotka varmistivat hyvän tilauskantakehityksen vuosiksi eteenpäin. Tilausten välittömät ja välilliset vaikutukset ovat Varsinais-Suomelle merkittäviä. Meyerin ilmoitus yli 30 milj. euron investoinneista Turun telakalle ja Turun Seudun Energian (TSE) 260 milj. euron voimalainvestoinnin aloitus Naan-talissa lisäsivät positiivista tunnelmaa alueella. Uudet tilaukset ja investoinnit eivät kuitenkaan eh-tineet vielä näkyä viime vuoden avaintunnusluvuissa. Varsinais-Suomessa perinteisesti merkittävä teknologiateollisuus kasvoi liikevaihdolla mitattuna viime vuonna muuta maata nopeammin (+7 %, 1-9/2015), ja alan tilauskanta vahvistui juuri laiva- ja autotilausten ansiosta. Uusien tilausten ansiosta liikevaihto tulee kasvamaan myös lähivuosina muuta maata nopeammin. Muun teknologiateollisuuden tilanne ei juuri kohentunut viime vuonna, vaan esim. vientimenestys on kulkuneuvoteollisuuden (laivat, moottoriajoneuvot) varassa. Varsi-nais-Suomen kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan vain 0,4 %, kasvun ollessa nopeinta rakentamisessa (6 %) ja palveluissa (4 %). Sen sijaan koko teollisuu-den ja kaupan alan liikevaihto laski niukasti edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena Varsinais-Suo-men liikevaihtokehitys oli muuta maata suotuisampaa. Tämä kehitys heijastui myös maakuntaen-nusteen ja pk-yritysbarometrin kohentuneissa näkymissä alueella. Seutukunnittain liikevaihtokehi-tys on eriytynyt voimakkaasti ääripäiden ollessa toisaalta Vakka-Suomen positiivinen kehitys ja toisaalta Salon seudun matkapuhelintuotannon alasajosta käynnistynyt negatiivinen kehitys, joka jatkui viime vuonna Microsoftin päätöksellä sulkea vajaa 1000 henkeä työllistävä tuotekehitysyk-sikkö. Turun ja Loimaan seutujen liikevaihtokehitys seuraa melko tarkasti koko maan tasoa kun taas Turunmaan liikevaihtokehitys on ollut lievästi laskeva vuodesta 2013 alkaen. Työttömyyskehitys (14,5 % joulukuun lopussa) jatkoi edelleen kestämättömällä tasolla (+0,6 %-yks.) viime vuonna Varsinais-Suomessa, vaikka työttömyyden kasvu osoittikin jo hidastumisen merkkejä. Käänne työttömyyskehityksessä on hiljalleen tapahtumassa, työvoiman kysyntä on vil-kastumassa teollisuuden ja rakentamisen lisäksi myös palvelusektorilla. Varsinais-Suomen TE-toi-mistossa oli joulukuun lopussa 32 800 työnhakijaa. Loppuvuodesta työttömyys aleni yleisesti teol-lisuudessa ja rakentamisessa, erityisesti miesten ja nuorten osalta. Joulukuussa uusia avoimia työ-paikkoja oli 39 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli korkein Salon seudulla (17,6 %) ja toiseksi korkein Turun seudulla (14,8 %). Työttömyys kasvoi viime vuonna Varsinais-Suomen

6

kaikissa seutukunnissa kohentuneista talousnäkymistä huolimatta. Työttömyyskehitys seuraa pe-rinteisesti noin 6 kk viipeellä muun talouden kehitystä, joskin työllisyyden kohentuminen tarvitsee tuekseen selvästi nykyistä nopeampaa vienti- ja investointivetoista talouskasvua. Suomessa BKT kasvoi viime vuonna 0,4 %, viennin arvo laski 4 % ja teollisuustuotanto supistui neljättä vuotta peräkkäin. Maailmantalouden kasvuennustetta on laskettu useaan otteeseen uu-simpien ennusteiden liikkuessa kuluvan vuoden osalta kolmen prosentin tuntumassa. Suomessa kotitalouksien ostovoimakehitys tulee heikkenemään tänä vuonna ja jatkossakin, joten kulutuksen varaan talouskasvua ei voi Suomessa rakentaa. Varsinais-Suomen talouskehitys tarvitsee veto-apua viennistä ja kansainvälisistä investoinneista viime vuonna saatujen rohkaisevien tilausten jat-koksi.

7

VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2015 Den ekonomiska verksamhetsmiljön förblev utmanande år 2015, särskilt i Finland, där den globala efterfrågan på investeringsnyttigheter spelar en stor roll. Ovissheten inom världshandeln utökades bl.a. av Kinas långsammare ekonomiska tillväxt, raset för priset på råolja och de obetydliga indust-riella investeringarna. Flyktingkrisen som blossat upp vid EU:s gränser ökade oron för Europas ekonomiska förmåga att ta emot hundratusentals flyktingar. För Finlands ekonomi skapades ett särskilt tryck av Rysslands ekonomiska och politiska problem, vilka dramatiskt har sänkt Finlands export till Ryssland. Värdet av exporten till Ryssland har sjunkit med 60 % från år 2008, och i fjol gick exporten alltjämt ned med en tredjedel. Storleken på förändringen återspeglas av att Holland och USA har gått om Ryssland i gruppen med de viktigaste handelspartnerna. För produktionen, exporten, sysselsättningen och investeringarna var fjolåret fortfarande en klar besvikelse. Utifrån de nyaste förfrågningarna om konjunkturerna kan man dock försiktigt uppskatta att botten-känningen för ekonomin upplevdes på sommaren i fjol, och en spirande tillväxt kan skönjas i före-tagens orderutveckling och orderbegäran även i Egentliga Finland. Regionens SM-företag motser nu att investeringarna och efterfrågan på arbetskraft svängt om i en tillväxt. De bästa utsikterna för konjunkturerna finns inom byggbranschen, där reparationsbyggandet, produktionen av hyresbo-städer och byggandet av verksamhetslokaler är i tillväxt då den uppdämda efterfrågan lättade, lockad av de sänkta låneräntorna. Exempelvis inom området för stadskärnan i Åbo är flera bety-dande byggprojekt under byggnad och planering. Företagens konjunkturförväntningar påverkades säkert även av de fartygsbeställningar som Åbovarvet fick (TUI Cruises) och de nya betydande beställningarna (Daimler/Mercedes Benz) för bilfabriken i Nystad. Beställningarnas direkta och in-direkta effekter är betydelsefulla för Egentliga Finland. Meyers meddelande om investeringar på över 30 milj. i Åbovarvet och Åbonejdens Energis (TSE) investeringar på 260 milj. för att inleda kraftverksinvesteringen i Nådendal ökade den positiva stämningen i regionen. De nya beställning-arna och investeringarna hann dock ännu inte komma till synes i nyckeltalen för förra året. Den för Egentliga Finland av tradition viktiga teknologiindustrin ökade i omsättning mätt i fjol snabb-bare än för det övriga landet (+ 7 %, 1-9/2015), och orderstocken för sektorn förstärktes uttryckligen tack vare fartygs- och bilbeställningarna. Tack vare de nya beställningarna kommer omsättningen att öka även de närmaste åren snabbare än för det övriga landet. Läget för den övriga teknologiin-dustrin har just inte blivit bättre förra året, utan är exv. beroende av exportframgången för fordonsin-dustrin (fartyg, motorfordon). Omsättningen för alla sektorer i Egentliga Finland ökade i fjol enligt förhandsuppgifterna med endast 0,4 %., medan ökningen var den snabbaste inom byggandet (6 %) och servicen (4 %). Däremot sjönk omsättningen för hela industrin och handelssektorn knappt från året innan. I sin helhet var omsättningsutvecklingen för Egentliga Finland gynnsammare än för det övriga landet. Denna utveckling återspeglades även i landskapsprognosens och SM-företags-barometerns utsikter i regionen. Utvecklingen för omsättningen för de enskilda regionkommunerna har kraftigt differentierats med å ena sidan en positiv utveckling för Vakka-Suomi och å andra sidan en negativ utveckling för Saloregionen, vilken startades av nedkörningen av mobiltelefonprodukt-ionen, och den fortsatte i fjol genom Microsofts beslut att stänga produktutvecklingsenheten som sysselsätter knappt 1000 personer. Omsättningsutvecklingen för Åbo- och Loimaaregionen följer ganska exakt nivån för hela landet medan åter omsättningsutvecklingen för Åboland har varit lind-rigt på nedåtgående fr.o.m. år 2013. Utvecklingen för sysselsättningen (14,5 % i slutet av december) fortsatte alltjämt på en ohållbar nivå (+0,6 % -enh.) i fjol i Egentliga Finland, även om tillväxten i själva verket redan visade tecken på att bli långsammare. En omsvängning i sysselsättningsutvecklingen håller sakta på att ske, ef-terfrågan på arbetskraft håller på att bli livligare, förutom inom industrin och byggandet, även inom servicesektorn. Egentliga Finlands TE-byrå hade i slutet av december 32 800 arbetssökande. Mot slutet av året sjönk arbetslösheten allmänt inom industrin och byggandet, speciellt för män och

8

ungdomar. I december fanns det 39 % flera lediga arbetsplatser än för ett år sedan. Sysselsätt-ningsgraden var den högsta i Saloregionen (17,6 %) näst högst i Åboregionen (14,8 %). Arbetslös-heten ökade i fjol i alla regionkommuner i Egentliga Finland trots de förbättrade utsikterna för eko-nomin. Arbetslöshetsutsikterna följer traditionellt den ekonomiska utvecklingen med en cirka 6 mån. fördröjning, om och en förbättrad sysselsättning behöver stöttas av en klart snabbare ekono-misk utveckling av export och investeringar. I Finland ökade BNP i fjol med 0,4 %, exportens värde sjönk med 4 % och industriproduktionen krympte för fjärde året i rad. Tillväxtprognosen för världsekonomin har i flera repriser beräknats röra sig i närheten av tre procent för innevarande år. I Finland kommer utvecklingen för hushållens köpkraft att försämras i år och även i fortsättningen, alltså kan en ekonomisk tillväxt inte i Finland byggas på konsumtionen. Den ekonomiska utvecklingen för Egentliga Finland behöver draghjälp av exporten och internationella investeringar som en fortsättning på de uppmuntrande beställningar som erhölls i fjol.

9

2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA

Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2015. Tarvasjoen kunta yhdistyi Lie-don kuntaan 1.1.2015, josta seurauksena jäsenkuntien lukumäärä ja maakuntavaltuuston jäsen-määrä väheni yhdellä. Luottamushenkilöorganisaatio (suluissa jäsenmäärät)

Hankerahoitusjaosto

(7)Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11)

Kielellisten palvelujen

toimikunta (6)

Valintatoimikunta (6)

MAAKUNTAVALTUUSTO (101)

MAAKUNTAHALLITUS (19)

JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNTA (4)

Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla www.varsinais-suomi.fi. Talousarvion vastuualueet (virasto-organisaatio)

AluekehittäminenEdunvalvonta ja

kuntapalvelu

Maankäyttö ja

ympäristö

Yhteiset toiminnot ja

hallinto

Central Baltic -

ohjelmaValonia

MAAKUNTAJOHTAJA

Hanketoiminta

Liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuulu-vat vastuualueiden johtajat ja henkilökunnan edustaja. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle 1.1.2015 alkaen ja uudeksi maa-kuntajohtajaksi valittu (mv 8.12.2014 § 35) varatuomari Kari Häkämies otti viran hoidon vastaan 1.2.2015. Muutokset luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2015”.

http://www.varsinais-suomi.fi/

10

2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA

Toiminta-ajatus • Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen

laatu on Suomen parasta. • Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovit-

tuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. • Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta

keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tun-nustettu toimija koko Itämeren alueella.

Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä. Toimintaa oh-jaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoitta-misesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman 2007 - 2013 hallinnoinnin, joka jatkui vuoteen 2015. Liitto hoitaa myös uuden ohjelma-kauden Central Baltic 2014 - 2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenan-maa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestä-vän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat liiton yhteyteen. Valonian toiminta voi-daan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityk-sille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kau-punkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas. Varsinais-Suomen liitto

vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedelly-tysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa;

vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toi-meenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yhteistyöryhmä);

osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa.

edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yh-teistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa;

hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä;

vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta

vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittami-sesta,

vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maa-kunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä

hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

11

Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoi-minta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteis-toiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Pää-tökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittä-västi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maa-kuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui mm. elin-keino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkui Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloin-kin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2015 Kymenlaakson liitto. Varsinais-Suomen liitto seurasi tarkasti kuntarakenteiden, aluehallinnon ja sote-palvelujen uudis-tamista koskevia lainsäädännön valmisteluja ja varautui uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin.

12

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS

Talousarvio 2015 Maakuntavaltuusto (mv 8.12.2014 § 36) hyväksyi 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015–2017 siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta (3 799 900 euroa) ja 2) että talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tili-kauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus (mh 23.2.2015 § 39) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 käyttö-suunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kun-tarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspai-koilla toimintakatetaso (0 euroa). Maakuntavaltuusto (mv 7.12.2015 § 31) tarkisti vuoden 2015 talousarviota hyväksymällä tuloslas-kelmassa tilikauden tulokseksi 60 000 euroa ylijäämää.. Menoleikkaukset alkuperäiseen talousar-vioon verrattuna kohdentuivat henkilökustannusten (60 000 euroa) ja palvelujen ostojen (80 000 euroa) tiliryhmiin (mh 16.11.2015 § 178) Talousarvion 2015 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha, jota käytettiin tieto- ja toi-mistojärjestelmien kehittämiseen. Tilikauden 2015 tulos

TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen

TP2015 TA2015 TA/TP2015 TA/TP2015 TP2014

TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio % euroa Tilinpäätös

_Toimintatuotot 6 704 267 7 652 792 -12 -948 525 6 160 556

_Toimintakulut -6 582 590 -7 585 792 -13 1 003 202 -6 092 130

TOIMINTAKATE 121 677 67 000 82 54 677 68 426

VUOSIKATE 125 441 75 000 67 50 441 75 803

TILIKAUDEN TULOS 108 519 60 000 81 48 519 59 437 Tilikauden 2015 tulos osoittaa ylijäämää 108 519,29 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrat-tuna on 48 519,29 euroa. Talousarvion 2015 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 8 893,00 eurona.

13

3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN

Kuntarahoitteiset kustannuspaikat

Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutu-minen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta.

KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen

KÄYTTÖTALOUS TP2015 TA2015 TP/TA 2015 TP/TA2015

Tilinpäätös Talousarv io % €

TUOTOT

Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,00 0

Myyntituotot 71 055 70 000 1,51 1 055

Muut tuotot 112 012 63 000 77,80 49 012

TUOTOT YHT. 3 982 967 3 932 900 1,27 50 067

KULUT

Henkilöstökulut -2 441 092 -2 476 345 -1,42 35 253

Palvelujen ostot -967 726 -880 355 9,92 -87 371

Aineet, tarv ikkeet ja tavarat -105 615 -106 600 -0,92 985

Vuokrat -251 110 -247 800 1,34 -3 310

Muut toimintakulut -95 747 -154 800 -38,15 59 053

YHTEENSÄ -3 861 290 -3 865 900 -0,12 4 610

TOIMINTAKATE 121 677 67 000 81,61 54 677 Käyttötalouden toimintakate osoittaa 121 677euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannus-paikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (ylijäämää 67 000 euroa) verrattuna 54 677 euroa yli suunnitellun. Tiliryhmän ”Muut tuotot” arvioitua suurempi toteutuma johtuu käräjäoikeuden 30.1.2015 ratkai-susta, jossa kanne hylättiin ja kantaja velvoitettiin korvaamaan liitolle oikeudenkäyntikuluina 36 187,26 euroa. Korvauksesta on vuoden 2015 aikana saatu kaksi maksuerää yhteensä 9 000 euroa. Loput saatavat on siirretty perintätoimistolle. Lisäksi tuottojen arvioitua suurempaan toteu-tumaan on vaikuttanut se, että kuntarahoitteisten toimistohenkilöiden työpanoksista on voitu palve-lumaksuina (20 650 euroa) osoittaa Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikoille. Tiliryhmän ”Palvelujen ostot” menojen ylitys talousarvioon verrattuna johtuu siitä, henkilöstön sai-raslomien ja muiden tilapäisten poissaolojen aikana on käytetty vuokratyövoimaa, mikä näkyy säästönä (35 000 euroa) tiliryhmässä ”henkilöstökulut”. Toinen syy menojen arvioita suurempaan toteutumaan on se, että Central Baltic Interreg IV A -ohjelman 2007 - 2013 teknisen tuen menoja vuosilta 2013 - 2015 on kirjattu valtiovarainministeriön Controller -yksikön tukikelpoisuustulkinnan (tarkastusraportti 17.12.2015) mukaisesti (44 249 euroa) kuntarahoituksen kustannuspaikoille (ks. luku 5.)

14

Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat

Central Baltic ohjelmien sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman 2007 – 2013 (EAKR) hallinnointi-kulut katetaan pääosin ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Rakennerahastokaudella 2014 - 2020 ei teknistä tukea ole käytettävissä lukuun ottamatta maakunnan yhteisryhmän (MYR) kuluja (5 000 euroa/vuosi). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. oh-jelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa).

OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen

KÄYTTÖTALOUS TP2015 TA2015 TP/TA 2015 TP/TA2015

TUOTOT

Myyntituotot 868 926 1 022 611 -15,03 -153 685

Tuet ja avustukset 1 925 892 2 659 881 -27,59 -733 989

Muut toimintatuotot 21 183 37 400 -43,36 -16 217

2 816 001 3 719 892 -24,30 -903 891

KULUT

Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 693 997 -2 031 200 -16,60 337 203

Muut toimintakulut -1 122 004 -1 688 692 -33,56 566 688

YHTEENSÄ -2 816 001 -3 719 892 -24,30 903 891

TOIMINTAKATE 0 0

Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 teknisen tuen menoeriä koskevat kuntayhty-män taseeseen viedyt pakolliset varaukset on selostettu luvussa 5. Muilta osin ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen.

15

Tilinpäätöksen tunnusluvut

Henkilöstön tunnusluvut 2015 2014 2 013 2012

Henkilöstökulut/henkilötyövuosi 55 880 58 432 58 824 55 587

Henkilötyövuosimäärä (htv) 74 63 64 63

Tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014 2 013 2012

Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,85 101,12 99,97 101,02

Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas 8,01 8,04 8,04 7,88

Vuosikate euroa/asukas 0,26 0,16 0,01 0,14

Vuosikate/Poistot % 741,29 463,17 31,59 568,65

Taseen tunnusluvut 2015 2 014 2 013 2012

Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2) 1,68 1,71 1,58 1,66

Vieras pääoma % :a omasta pääomasta 144,05 136,84 166,35 148,03

Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % ) 58,13 59,37 54,39 57,47

Rahoitusvarallisuus €/asukas 1,94 1,70 1,58 1,62

Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % ) 20,16 18,44 20,67 19,38

Kertynyt yli-/alijäämä € 592 698 484 179 424 741 433 583

Kertynyt yli-/alijäämä € /asukas 1,25 1,03 0,90 0,92

Asukasmäärä 474164 472 346 470 941 468 890

Omavaraisuusaste = 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /

(koko pääoma - saadut ennakot)

Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) -

(vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä

Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot

3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Maakuntahallitus 21.3.2016 § 34 päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2015 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinyli-tykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2015 - 31.12.2015 ja investointiosan toteu-tumisvertailun 1.1.2015 - 31.12.2015 tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2015 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 108 519,29 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3) allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi

16

4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN

4.1 TIIVISTELMÄ Aluekehitys Maakuntastrategian toimeenpano käynnistyi ja sen toimenpiteiden edistymistä arvioitiin mm. kump-panuusbarometrikyselyn kautta. Suurin osa toimenpiteistä (25) on käynnistynyt joko kohtalaisesti (14) tai hieman (9). Tarvittaessa suunnattiin konkreettisia aktivoivia toimia (mm. hankerahoituksen kautta) toimenpiteiden käynnistämiseksi. Suurin osa maakunnan vastaajista katsoi, että kumppa-nuus antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle. Maakunnan käytössä oleva kehittämisrahoitus suunnattiin vahvasti strategiaa tukeviin toimenpitei-siin. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuettiin 8 hanketta (n. 120 000 euroa) ja EAKR-hankera-hoituksella kahta maakunnallista hanketta (n. 515 000 euroa). Kauteen 2007 - 2013 liittyen kansal-lisen rr-ohjelman viimeiset hankepäätökset ja maksatukset tehtiin. Uusi ohjelmakausi käynnistyi kokonaisuudessaan ja kansallista EAKR-rahoitusta sidottiin n. 515 000 euroa. Hankeverkkoa ei rr-hallinnon uudistamisesta ja teknisistä haasteista johtuen saatu käyttöön suunnitellulla tavalla. Kansainvälisen toiminnan painopisteenä oli mm. hankerahoitusinformaation jakaminen keskitetysti hallinnoiduista rahoitusinstrumenteista sekä hankekumppanuuksien luominen. Temaattisesti vahva panos kansainvälisessä yhteistyössä kohdentui erityisesti meri- ja bio-kiertotalousteemaan. Yhteistyö Pohjoismaisessa saaristoyhteistyössä konkretisoitui mm. erilaisten tapahtumien ja semi-naarien järjestämisen myötä. Central Baltic Interreg 2007 - 2013-ohjelman sulkemiseen valmistauduttiin, viimeiset hankemaksa-tukset tehtiin ja loppuraporttiluonnos hyväksyttiin seurantakomiteassa. Uuden ohjelman 2014 -2020 ensimmäinen hakukierros avattiin ja ensimmäiset rahoituspäätökset valmisteltiin. Rahoituk-sesta sidottiin ensimmäisellä hakukierroksella n. 48 milj. euroa eli n. 41 % käytettävissä olevasta myöntövaltuudesta. Varsinais-Suomalaiset toimijat onnistuivat hyvin saamaan CB-rahoitusta rajat ylittävään yhteistyöhön. Suomalaisia hankepartnereita tuettiin TEM:n myöntämän kansallisen vas-tinrahoituksen avulla n. 1,5 miljoonalla eurolla, valmisteluvastuu rahoituksesta on Varsinais-Suo-men liitolla. Maankäyttö ja ympäristö Maakuntastrategian toteutumista on edistetty kumppanuusfoorumitoiminnan kehittämisellä mm. järjestämällä ensimmäinen liikenteen kumppanuusfoorumi ja osallistumalla aktiivisesti maakunta-ohjelman toimenpiteitä toteuttavien hankkeiden valmisteluun. Onnistunutta strategiaprosessia on hyödynnetty sidosryhmätoiminnassa. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus – Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja lii-kenteen vaihemaakuntakaava eteni suunnitellusti luonnosvaiheeseen. Valmistelumateriaali oli nähtävillä kesällä ja lausuntoaikaa jatkettiin kuntien toiveesta pitkälle syksyyn. Luonnos toimi sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti keskustelun avaajana. Saatu palaute oli rakentavaa ja maakun-takaavoituksen kehittämistä tukevaa. Maakuntavaltuusto päätti joulukuun kokouksessa Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta. Eduskunnan joulu-kuussa hyväksymä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla luovutaan maakuntakaavojen vah-vistusmenettelystä, tulee vaikuttamaan em. vaihemaakuntakaavojen valmisteluprosesseihin. Liikennejärjestelmätyössä on keskitytty tuoreen liikennestrategian toteuttamisohjelman ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämiseen. Varsinais-Suomen liitto on vas-tannut Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön pyörittämisestä ja osallistunut mm. uuden MAL-aiesopimuksen valmisteluun.

17

Luonnonvarafoorumin kokoontumisissa pääaiheena on ollut kiertotalouden alueellisten erityispiir-teiden ja vahvuuksien määrittäminen, jotka tukevat kiertotalouden sivustojen kehittämistä sekä aloi-tettua luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava työtä. Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä Lounaispaikka on ollut merkittävässä roolissa suurten kaupunkiseutujen yhteisen 6Aika avoin data -kärkihankkeen toteutuksessa. Lounaispaikka on vastannut hankkeessa Varsinais-Suomen alueen avoimen datan koordinoinnista ja jakelun kehittämisestä osana uutta, lokakuussa 2015 avattua Lounaistieto.fi -aluetietopalvelua. Varsinais-Suomen liittoon vuoden 2015 alussa siirtyneessä Valoniassa keskityttiin pääosin julki-selle sektorille sekä asukkaille suunnattuihin palveluihin. Kehittämistyötä, toimintaa ja tapahtumia oli runsaasti, vaikka hankerahoitusta oli aikaisempaa vähemmän. Vuoden aikana valmisteltiin useita hakemuksia ja rahoitusta saatiin hankkeille: HAKKU2015 – kiinteistökohtainen jätevesineu-vonta, Liikkumisen ohjaus -toiminta Varsinais-Suomessa, Virtavesien kunnostushanke sekä FISS – teolliset symbioosit -toimintamalli Suomessa. Edunvalvonta ja kuntapalvelu Toimintavuoden ensimmäisellä puoliskolla keskeinen edunvalvonta oli vaikuttamista hallitusohjel-maan ja siihen liittyviin prosesseihin. Loppuvuoden vaikuttaminen kohdistui pääasiassa maan hal-lituksen kärkihankkeisiin ja niiden toimenpiteisiin. Meriklusteri, kärjessä Meyer Turun telakka oli merkittävin elinkeinoelämän valopilkku maakunnassa. Tunnin junan suunnittelussa ja asian edis-tämisessä edettiin, mutta paljon tehtävää jää myös tuleville vuosille. Hallitusohjelmatavoitteena ol-leet alueellisen kehittämisen rahoitusinstrumentti ja koulutusvienti saatiin hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallintouudistus lähtivät liik-keelle maan hallituksen linjauksilla. Liitolla on ollut merkittävä rooli uudistuksen valmistelussa Var-sinais-Suomessa erityisesti aluehallinnon tehtäväkentän (pl. sote) osalta. Maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi tehtiin laajaa yhteistyötä Jukolan viestin, Louna-Jukolan kanssa. Varsinais-Suomen kulttuuristrategia saatiin valmiiksi keväällä 2015. Maakunnan kulttuuri-toimijoita aktivoitiin strategian toimenpiteiden toteuttamiseen kumppanuusperiaatteella maakunta-strategian mukaisesti. Hallinto ja yhteiset toiminnot Helmikuusta 2015 alkaen liitto vuokrasi lisätilaa Ratapihankadun 36:n 2. kerroksen koillispäästä (890 m2) ja osoitti 2. kerroksen lounaispään (383 m2) Valonian toimintojen käyttöön. Läntisen Pit-känkadun 35 vuokrasopimus päättyi 30.4.2015 (mh 22.9.2014 § 147). Yhteensä liiton virastolla oli 31.12.2015 käytössään toimistotilaa 2 632 m2. Kuntarahoituksen kustannuspaikoilla täytettiin vuonna 2015 seuraavat virat ja toimet. Maakunta-johtaja aloitti viran hoidon 1.2.2015 (mv 8.12.2014 § 35). Laitoshuoltajan toimi täytettiin 1.8.2016 alkaen (mh 20.4.2015 § 74). Edunvalvontajohtajan virka täytettiin 20.10.2015 alkaen (mh 19.10.2015 § 161). Edunvalvonnan vastuualueen osastosihteerin toimi täytettiin 8.12.2015 alkaen (mh 21.9.2015 § 148). Lisäksi kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla maakuntajohtaja teki neljä toi-menkuvan muutospäätöstä. Vuonna 2015 maakuntajohtaja teki yhteensä 73 palkkaus- ja toimen-kuvapäätöstä, joista suurin osa koski Valonian toimintojen, Central Baltic teknisen tuen ja hankkei-den (Lounaispaikka) henkilöstöjärjestelyjä. Liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2015” on yksityiskohtainen luettelo henkilöstön virka- ja työsuh-teista. Yksityiskohtaisempi kuvaus maakuntavaltuuston asettamista tavoitteista ja osaamisryhmien toi-minnasta on luvuissa 4.3. – 4.6.

18

4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO

Toiminta-ajatus

Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luotta-mushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi.

Luottamustoimielimet

Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa ”Luottamus-toimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2015”. Luottamustoimielimien pöytä-kirjat löytyvät sivulta www.varsinais-suomi.fi. Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilö-kohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2015 aikana. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Ti-linpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat 8.6.2015 ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat sekä maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan valinnat 7.12.2015. Maakuntaval-tuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti ja kokoontui toimin-tavuoden aikana neljä kertaa. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimin-tavuoden 2014 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati 19.5.2015 arviointikertomuksen ja tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunni-telman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakunta-hallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Ilkka Kanerva. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimi-kunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttö-jaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimi-kunta.

http://www.varsinais-suomi.fi/

19

4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO

YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO

Toiminta-ajatus

Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät par-haalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät.

TAVOITTEET Toimintasuunnitelma

TOIMINTA 2015 Käyttösuunnitelma

TULOKSET Toimintakertomus

Henkilöstöpolitiikka

Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa 2013 - 2016. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey-delliseen toimintakykyyn ja työ-hyvinvointiin.

Henkilöstöpolitiikan kehittämisen paino-pisteitä vuonna 2015 ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenver-taisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydelli-nen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä

Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökerto-muksessa TPD -päivillä 27.10.2015 purettiin kehityskeskustelut ja ideoitiin lii-ton toiminnan kehittämisen suun-taviivat.

Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedoste-taan liiton toiminnan painopis-teet, strategiset tavoitteet ja kriit-tiset menestystekijät

Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamis-ryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toi-minnan visioista. Puretaan kehityskeskus-telut sekä osaamisryhmä- että virastokoh-taisina yhteenvetoina.

Loppusyksyllä 2015 tehtiin liiton viraston toiminnan nykytilaa ja kehittämistä koskeva kartoitus ja tulevaisuuden paino-pisteiden visiointi. Osaamisryhmien (vastuualuei-den) kehittämispäivien keskei-sinä teemoina olivat toimintojen kehittäminen

Sisäinen valvonta ja tarkastus

Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhal-linnan ja työsuojelun menettely-tapoja. Toimintojen ja ostopalve-lujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kil-pailuttamisten ja sopimusjärjes-telyjen avulla kustannukset ku-rissa.

Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yh-teen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin ris-kienarviointikaavio ja laajennetaan ris-kienkartoitus ja arviointi koko virastoa koskevaksi.

Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 § 195) hyväksyi sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan asiakirjan. Hallintosääntöön tehdään v. 2016 muutokset kuntaliiton ohjei-den mukaisesti. Vakuutustur-vasta on poistettu matkakannet-tavat it-laitteet. Vakuutusyhtiötä ei kilpailutettu keskeneräisten korvauskäsittelyjen takia. (luku 5.)

Tietojärjestelmien hyödyntäminen

Ylläpidetään ja kehitetään asian-hallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoimin-noissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus.

Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojär-jestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallin-non ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstömäärän merkittävä kasvu edel-lyttää hallinnon tietojärjestelmien ja me-nettelytapojen jatkuvaa kehittämistä.

Otettiin käyttöön poissaolojen hallinta- ja myyntilaskujärjestel-mät. Toimitilojen muuton yhtey-dessä päivitettiin kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmät.

Työympäristön ylläpito ja kehittäminen

Ylläpidetään työympäristön ja sii-hen liittyvän tekniikan taso riittä-vän korkealla tehokkaan ja in-nostavan työilmapiirin luo-miseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työym-päristön tilaa ja puututaan välit-tömästi havaittuihin epäkohtiin.

Säädetään ja uusitaan kalusteet työter-veyshuollon ergonomiasuositusten mukai-sesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. Hyödynnetään yhtenäiseen toimitilaan muuton mahdollistamat synergiaedut.

Toteutettiin ergonomiatarkastus-ten ja muut työterveyshuollon suositukset. Viraston yhtenäisestä toimitilasta saatiin sekä taloudellisia että toi-minnallisia synergiahyötyjä

20

4.4 ALUEKEHITTÄMINEN

Toiminta-ajatus

Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakun-nan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen alue-kehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alai-seen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja mui-den maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja kei-not niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja.

TAVOITTEET Toimintasuunnitelma

TOIMINTA 2015 Käyttösuunnitelma

TULOKSET Toimintakertomus

Maakuntastrategia

Kumppanuusstrategian (maa-kuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014 - 2017) toimeenpano ja eri toimijataho-jen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toi-menpiteisiin. Kehitetään seu-ranta- ja toteuttamistyössä tar-vittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työka-lua.

Kumppanuusstrategian toimeenpano yhteistyössä alueellisten kumppaneiden ja liiton jokaisen osaamisryhmän toi-mesta; strategian jalkauttaminen maa-kuntaan. Aluekehittämisen painopis-teenä toimintavuonna on ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden edistäminen erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimai-suuteen ja älykkääseen erikoistumiseen liittyen. Toiminta suuntautuu enemmän ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksien hyväksikäyttämiseen ja hankeyhteistyön aktivointiin alueella. Aluekehittämisen osalta valmistelussa on kaksi kansain-välistä hanke-esitystä, joista toinen liit-tyy ennakointiin (Balanced/CB) ja toinen älykkääseen erikoistumiseen meriteolli-suudessa (Smart Blue Regions/BSR). Strategian toimeenpanoa koordinoi edunvalvonnan ja kuntapalveluiden osaamisryhmään sijoitettu "kumppa-nuusasiamies".

Loka–marraskuussa 2015 toisen ker-ran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämi-selle kumppanuuden kautta, sillä lä-hes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteis-työllä ja kumppanuudella. Kumppa-nuusajattelun kannatus on myös kas-vanut selvästi edellisestä baromet-ristä. Yksityiskohtaiset barometrin tu-lokset löytyvät lounaistieto.fi – sivuilta. Maakuntastrategioiden vertaisarviointi käynnistyi loppuvuonna vertaisarvioin-tiprosessina yhteistyössä Pirkanmaan ja Uudenmaan maakuntien kanssa. Smart Blue Regions hanke sai rahoi-tuksen Itämeren alueen (BSR) Inter-reg-ohjelmasta.. Hankkeelle saatiin myös TEM:n kansallinen vastinrahoi-tus. Hankkeen toteutus alkaa v. 2016 keväällä. Balanced hanke ei saanut rahoitusta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti maakunnan älykkään erikoistumisen strategian päivittämisestä. Päivitys valmistuu kesäkuussa 2016. Käynnistettiin ”Kaikki kesäduunaa 2016”-hanke yhteistyössä yrittäjien ja Turun AMK:n kanssa. Myönteisiä maakunnan kehittämisra-hapäätöksiä tehtiin 8, joihin sidottiin n. 120 000 euroa. Näistä uutena kokei-luna ns. siemenraha-hankkeitta 5 kpl ja perinteisiä mkr-kolme. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 8.

Voimassa olevan maakuntaoh-jelman toimenpiteiden toteutu-misen seuranta.

Maakuntastrategian (suunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014 - 2017) toteutumisen seurannassa käyte-tään apuna kumppanuusbarometria, joka perustuu alueen toimijoiden anta-miin sähköisiin arviointeihin ohjelman toteutumisesta. Tuloksista raportoidaan valtuustoa ja hallitusta.

Kumppanuusbarometrin vastausten

keskiarvojen mukaan toimenpiteen

ovat edistyneet vuoden 2015 aikana

joko kohtalaisesti (14 toimenpidettä)

tai hieman (9 toimenpidettä). Parhai-

ten ovat arvioiden mukaan edistyneet

21

toimenpiteet, jotka liittyvät ammatilli-

sen koulutuksen työelämäyhteyksiin ja

ns. lähi-ideologiaan. Heikoimmin ovat

vastaajien mukaan edistyneet toimen-

piteet liittyen maahanmuuttajien osaa-

miseen, maakunnallisen yrityspalvelu-

organisaatioon, innovatiivisiin hankin-

toihin ja maankäytön vuorovaikuttei-

suuden lisäämiseen.

Tietopalvelut

Maakunnan tilan seurannan va-kiinnuttaminen

Maakunnan tilan kehitystä seurataan Varsinais-Suomen liitossa kolmen toisi-aan täydentävän kanavan avulla: jatku-vasti päivittyvä tietopaketti, tietoiskut ja puolivuosittaiset katsaukset. Ylläpide-tään tietosisältöjen jatkuvaa päivitys-työtä ja kehitetään seurannan sisältöjä ja prosesseja

Vuonna 2015 julkaistiin 16 tietoiskua (15 kpl vuonna 2014). Maakunnan tila -kalvosarjan julkaisemisesta luovuttiin vuonna 2015 tilastoseurannan uudis-tuksen yhteydessä, joten latausmää-rien ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa.

Rakennerahasto-ohjelmat 2007 - 2013 ja 2014 - 2020

Uuden "Kestävää kasvua ja työtä"-rakennerahasto- ohjel-makauden 2014 - 2020 käyn-nistys

Kansallisen rakennerahasto-ohjelman hallinnointi hoidetaan uudella ohjelma-kaudella sopimuksen mukaisesti (ja pe-rustuen uuteen aluekehityslainsäädän-töön) Uudenmaan liitossa koko Etelä-Suomen ohjelma-alueen osalta. Liiton vastuulla on edelleen hankehakemus-ten arviointi ja yhteistyö hakijoiden kanssa. Varsinaiset rahoituspäätökset tehdään Uudenmaan liiton toimesta kun hakemukset on käsitelty Varsinais-Suo-men liiton omissa prosesseissa, maa-kunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä (MYRS) sekä hanke-rahoitusjaoksessa ja maakuntahallituk-sessa. Tiedotus ja viestintä rahoitus-mahdollisuuksista hoidetaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.

MYR käsitteli 6 EAKR-hanketta, joista kahdelle tehtiin myönteinen rahoitus-päätös. EAKR-rahoitusta sidottiin yli 500 000 € (Maakunnallinen yrityspal-velumalli Y2 ja FISS Varsinais-Suomi). Rahoitustiedotusta hoidettiin liiton omien kanavien, rakennerahas-toportaalin kautta sekä yhteistyössä mm. ELY:n kanssa. Rahoituspäätös-valmisteluprosessi (maakunnan yh-teistyöryhmän sihteeristö, hankerahoi-tusjaosto, maakunnan yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus) liitossa kaikkine käsittelyvaiheineen kesti keskimäärin 2 kk.

2007 - 2013 ohjelmakauden sulkeminen liiton osalta

Vuoden 2015 alussa tehdään rahoitus-päätökset aiemmilta vuosilta purkautu-neista myöntövaltuuksista. Näin saa-daan ohjelman rahoituksen sidonta-aste liiton osalta lähelle 100 %. Liiton kautta rahoitettujen hankkeiden loppumaksa-tukset hoidetaan annetussa aikatau-lussa. Ohjelman sulkemiseen liittyen hallintoviranomaiselle toimitetaan loppu-raporttiin tarvittavat tiedot.

Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmis-teluprosessia. Ohjelmakauden purkautuneesta rahoi-tuksesta tehtiin vuoden 2015 aikana 6 päätöstä (n 206 000 €). Näin ohjelman sidonta-aste liiton osalta on lähes 100 %. Suurin osa päättyneistä hankkeista suljettiin EURA2007-järjestelmässä vuoden 2015 aikana. Maksatuksia tehtiin vuoden 2015 aikana 28 kpl (1,44 M €).

22

Hankkeiden vaikuttavuusarvi-oinnin tehostaminen

Rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuus-arvioinnin tehostaminen käyttäen hy-väksi Varsinais-Suomen hankeverkkoa. Hankeverkkoon syötetään kaikki alu-eelle kohdistuneet rahoitushakemukset ja -päätökset ja sen kautta voidaan arvi-oida hankkeiden vaikuttavuutta pidem-mällä aikavälillä. RR-rahoituksen hallin-non keskittyminen neljään liittoon/ELY-keskukseen muuttaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja aiheuttaa haasteita kaikkien Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankkeiden syöttämiseen tietokantaan. Lähtökohtaisesti hanke-verkko on ollut osa Lounaispaikkaan si-joitettavaa Aluetietopalvelua ja hanke-verkon ylläpidosta vastaavat sopimuk-sen mukaisesti sekä VSL että Varsi-nais-Suomen ELY-keskus.

Uuden ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi suunniteltiin toteutettavaksi hankever-kon kautta. Johtuen rakennerahasto-toiminnan uudelleen järjestelyistä val-takunnallisesti ja haasteista tietokan-tajärjestelmien rajapintojen osalta ei hankeverkon käyttöä saatu vakiinnu-tettua osaksi vaikuttavuusarviointia. Sopimus järjestelmän ylläpidosta VSL:n ja VS ELY:n kanssa on näin ol-len rauennut.

Uuden maaseutuohjelman hyö-dyntäminen aluekehityksen tu-kena

Seurataan maaseutuohjelman toimeen-panoa ja tuetaan maaseutuohjelman kytkemistä muihin rahoituskanaviin esim. yhteismarkkinoinnin keinoin.

Varsinais-Suomessa kehittämishank-keisiin varattu 4,2 milj. € sidottiin ko-konaan vesistön suojeluun ja ravintei-den kierrätykseen varattu 1,2 milj.€ Koko rahoitus kanavoitui VS-ELY:n kautta. Vuodelle 2015 varatusta yritysrahoi-tuksesta (8,5 milj.€) sidottiin 6,9 milj.€. Maatalouden rakennetukia myönnet-tiin avustuksina 8 milj.€ ja korkotukilai-noina lainamääräisenä n. 9,9 milj.€.

Ennakointi

Ennakointitoiminnan vahvista-minen

Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän ai-kavälin koulutusennakointityö on jatku-vaa. Maakunnallinen koulutus/osaamis-tarve-ennakointiin liittyvä mm. enna-kointiryhmille suunnattu seminaari jär-jestetään syksyllä 2015. Tavoitteena maakuntastrategian mukaisesti edistää keskustelua ja toimintaa erilaiset toimi-alarajat ylittävän osaamisen kehittä-miseksi edelleen. Järjestetään yhteistyössä muiden enna-kointitoimijoiden kanssa n. 10 maakun-nallista ennakointifoorumia, uusina aloina vuonna 2015 ovat mukana mm. teknologiateollisuus, health-bioala sekä elintarvikeala. Selvitetään tarve ja mah-dollisuudet aktivoida ennakoivaa toimin-tatapaa maakuntastrategian toteuttami-sen osana.

Ennakointifoorumi -tilaisuuksia järjes-tettiin vuonna 2015 mm. elintarvike-ketjun, logistiikka-alan, matkailun, ra-kennus -ja kiinteistöalan sekä luovien alojen osalta osallistujamäärä yh-teensä noin 200. Lisäksi toteutettiin yhteistilaisuus valtakunnallisen Koulu-tustarve 2020 -prosessin puitteissa. Ennakointiryhmien toiminta on vakiin-tunut. Valtakunnallinen KESU-pro-sessi on päättynyt. Maakuntastrategiatyön yhteydessä on tehty avauksia erityisen tulevaisuus-työn /skenaariotyön toteuttamiseksi. 28.9.2015 järjestettiin keskustelutilai-suus II asteen koulutuksen tilanteesta (75 osallistujaa) ja 9.11.2015 keskus-telutilaisuus korkeakoulutuksen tilan-teesta (80 osallistujaa)

23

Matkailun kehittäminen

Maakunnallisen matkailun edis-täminen

Varsinais-Suomen matkailuohjelman 2013 - 2020 strategisten tavoitteiden (saavutettavuus, osaaminen, tuotekehi-tys, investoinnit ja edunvalvonta) toteu-tumisen edistäminen koko maakunnan osalta liiton myötävaikutuksella. Liiton sisälle perustettu, eri osaamisryhmien asiantuntijoista koostuva ryhmä koordi-noi matkailuun liittyvää kehittämistoi-mintaa liiton sisällä. Liitto vetää myös maakunnallista matkailun yhteysryh-mää. Varmistetaan maakuntastrategian matkailutoimialalle asetettujen toimenpi-teiden käynnistyminen sekä varmiste-taan aikaisempien kärkihankkeiden tu-losten pysyvyys/jatkuvuus. Vuoden 2015 alussa valmistuu maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamissel-vitys. jonka jatkotoimista (mm. virkistys-alueyhdistyksen perustamisesta) pää-tettäneen kevään 2015 kuluessa. Osal-listutaan kolmeen Visit Finlandin järjes-tämään tuotekehitystyöpajaan (Out-rdoors, Culture, Relax)

Alkuvuonna järjestettiin yhteistyössä Visit Turun kanssa maakunnallinen matkailuparlamentti sekä kaksi teema-tilaisuutta liittyen kulttuuri- ja virkistys-aluematkailuteemoihin. Osallistujia oli yhteensä 250. Maakunnallisen virkistysalueyhdistyk-sen toimintaa ei tehdystä selvityksestä huolimatta onnistuttu viemään välittö-mästi eteenpäin kuntien näkemyksistä johtuen. Asia on edelleen jatkovalmis-telussa. Matkailutoimijoiden yhteysverkkoa on pidetty yllä.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisen yhteistyön edis-täminen painopistealueina eri-tyisesti Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania ja Pietarin alue.

Valmistellaan yhdessä Turun kaupungin kanssa v. 2016 Turussa pidettäviä EU:n meripäiviä. EU:n erillisrahoitusmahdolli-suuksien selvittäminen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen; yh-teistyöhankkeiden valmistelu maakun-nalle keskeisten teemojen osalta. Aktiivinen osallistuminen CPMR:n toi-mintaan (=Euroopan perifeeristen me-rellisten alueiden komitea) sekä sen Itä-merikomission toimintaan. Meriteolli-suusteemaan liittyen osallistutaan Suo-men ja Puolan Eurooppa-toimistojen yh-teistyössä valmistelemaan koulutuk-seen Gdanskissa helmikuussa.

Järjestettiin yhteinen merialan rahoi-tukseen perehtynyt opintomatka Brys-seliin ja Antwerpeniin puolalaisten kanssa Järjestettiin workshop Itämerifooru-missa liikenneasioista. Osallistuttiin Euroopan meripäivien 2016 markki-nointiin yhdessä turkulaisten kanssa Ateenassa EMD 2015–tapahtumassa Puolalaisten vierailu energia-asioihin liittyen (07/2015) Maakuntahallitus tutustui Ahvenan-maan ja Ruotsin aluehallintoon Valmisteltiin yhteinen DIVERSE-han-kehakemus Horizon2020 – ohjelmaan saksalaisten kanssa Päätettiin, että liitto ottaa puheenjoh-tajuuden CPMR:n Itämerikomission Merityöryhmässä (Tiina Perho). Val-misteltiin puheenvuorot EU:n komis-sion tilaisuuksissa (mm. kiertotalous, meriasiat)

24

Yhteistyön tiivistäminen Tuk-holman ja Ahvenanmaan maa-kunnan alueilla

Yhteistyön edistäminen erityisesti Poh-joismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Rahoitus toiminnalle tulee sekä mukana olevien yhteistyötahojen että Pohjoismaisen ministerineuvoston toi-mintatuen kautta. Toiminta keskittyy eri-laisten yhteistyötapahtuminen järjestä-miseen sekä hankeyhteistyön tiivistämi-seen mm. Central Baltic 2014 - 2020 ohjelman saaristo-osion kautta. Tavoit-teena on myös ”ruohonjuuritason” toimi-joiden yhteen saattaminen eri saaristo-alueilla esim. LEADER-ryhmien välityksellä. Temaattisena tavoitteena on erityisesti elinkeinoelämän kehittämi-nen, verkottuminen sekä saaristoaluei-den edunvalvonta. Selvitetään saaristo-yhteistyötoiminnan rahoitus vuoden 2015 jälkeen. Erikseen painotetaan Var-sinais-Suomen ja Ruotsin yhteistyösuh-teiden vahvistamista. Ahvenanmaa-yh-teyksiin liittyen on valmistelussa yhteis-työtapaaminen Ahvenanmaalle, jonka kautta syvennetään ao. yhteistyötä.

Saaristoyhteistyön kautta järjestettiin kolme seminaaria:”Egna pengar” nuo-risohankkeen loppuseminaari (100 osall.), pienvenesatamaseminaari (30 osallistujaa) ja merimetso-semi-naari Turussa (80 osallistujaa). Vuoden 2015 aikana järjestettyjen pa-laverien tuloksena Yksi Central Baltic –hanke eteni toiselle kierrokselle (St Olav waterway). Ruotsiin ja Ahvenanmaalle tiivistettiin kontaktointia (Ahvenanmaalla vierail-tiin 2 kertaa virallisesti ja kerran Ruot-sissa (MH:n matka). Pohjoismaisen saaristoyhteistyön ra-hoitusta Varsinais-Suomen osalta sel-vitettiin ja Paraisten kaupungin mu-kaantulo uudelleen yhteistyöhön to-teutunee v. 2016 aikana. Ahvenan-maan maakuntahallitukselle päätettiin lähettää virallinen kutsu tulla mukaan sopimusosapuoleksi.

Europe Direct tiedotuspisteen toiminnan vakiinnuttaminen ja tunnettuuden lisääminen

Vuoden 2015 tiedotuksen yhtenä tee-mana on Suomen EU-jäsenyys 20 vuotta. Lisäksi komissio antaa vuosit-tain tiedotuspisteille erilliset temaattiset tavoitteet, jotka tarkentuvat vuoden 2014 lopussa. Sosiaalisen median käyt-töä informaation jakamiseen tehoste-taan entisestään. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistetään koko maakunnan alueella (esim. mahdollinen kummiluok-katoiminta). Järjestetään erilaisille koh-deryhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuk-siin. Osallistuminen kirjamessuille loka-kuussa 2015. Toiminta rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan ke-hittämisrahoituksella (vuoden 2016 lop-puun).

Vuonna 2015 Europe Direct on järjes-tänyt: 7 yleisötapahtumaa, joiden yh-teenlaskettu osanottajamäärä ollut noin 1200 osallistujaa. (mm. Euroo-pan kielten päivä, kirjamessut jne.).

Lisäksi EU–aiheet ovat olleet mukana neljässä liiton uutiskirjeessä, kah-dessa tiedotuslehti Viirissä, kahdessa Varsinais-Suomi -blogissa. Liiton Fa-cebook-sivulla on aktiivista tiedotusta EU-aiheista, mm. EU-rahoitusohjel-mista. Kesällä avattiin Twitter-tili (86 seuraajaa).

Brysselin Eurooppa-toimiston hyödyntäminen ja Pietarin yh-teyksien kehittäminen

Brysselin Eurooppa-toimiston painopis-teenä on edelleen uuden ohjelmakau-den rahoitusinformaation jakaminen eri-tyisesti liittyen keskitettyihin rahoitusoh-jelmiin. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suun-natun ajankohtaistiedotteen sekä han-ketiedotteen EU-rahoitusmahdollisuuk-sista. Muita keskeisiä teemoja ovat mm. Itämeristrategia, Blue Growth-tematiikka ja TEN-T-asiat. Edunvalvonta ja sidos-ryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa 2015. Maakunnan kehittämisrahoituk-sen päättyminen Pietarin toimiston osalta aiheuttaa haasteita toiminnan tu-kemiseen. Selvitetään mahdollisuuksia tukea toimintaa ja osallistua toiminnon ylläpitoon esim. kuntarahoituksen kautta.

Eurooppa-toimiston kanssa tehtävä yhteistyö jatkui aktiivisena keskittyen jatkuvaan tietojen vaihtoon. Erityisenä painopisteenä oli rahoitusinformaation jakaminen ja kumppanuuksien luomi-seen. Pietarin toimistossa on jatkuva päivys-tys, mutta toiminnan aktiivisuus on hiukan hiipunut toimiston päällikön eläköitymisen vuoksi (06/2015). Suomitalon rahoituskuviot ovat hidas-taneet uuden päällikön palkkaa-mista. Maakuntajohtaja esitteli maa-kuntastrategiaa Pietarin Forum Strate-govilla lokakuussa.

25

Central Baltic Interreg IV-ohjelma 2007 -2013, Central Baltic-ohjelma 2014-2020

Ohjelmakauden 2007 - 2013 sulkeminen

Loppuraportin viimeistely, ohjelman ex post arvioinnin (loppuarviointi) toteutta-minen sihteeristön omana työnä

Maksatukset hoidettiin niin, ettei de

commitment-leikkaus (myöntövaltuuk-

sien leikkaus) realisoitunut. Ohjelman

kokonaistoteuttamisprosentti nousi yli

97 %:iin. Ohjelman ex post-arviointi ja

loppuraportti-luonnos hyväksyttiin hal-

lintokomiteassa.

Central Baltic-ohjelmien tulos-ten levittäminen

Päättyneen Central Baltic-ohjelman (2007 - 2013) tuloksista tiedotetaan edelleen ja saatuja tuloksia käytetään hyväksi mm. uuden ohjelmakauden hankkeiden valmistelussa ja uusien hankkeiden arvioinnissa. Uuden ohjel-man (2014 - 2020) tiedotus painottuu aluksi rahoitusmahdollisuuksista tiedot-tamiseen, mutta vähitellen painopiste siirtyy kohti tuloksista ja vaikuttavuu-desta kertovaa tiedottamista. Erilaisten rahoitukseen liittyvien ohjelmaesitteiden ja hankekoosteiden tuottaminen. Uuden ohjelman graafisessa ilmeessä käyte-tään hyväksi InterAct:n valmistelemaa kaikille ohjelmille yhteistä graafista il-mettä.

Vuonna 2015 järjestettiin kaksi neu-

vontaseminaaria, vuosikonferenssi

(Riika), viisi konsultaatiopäivää hanke-

hakijoille sekä Eurooppalaisen yhteis-

työn päivän yleisötapahtumana ranta-

talkoot viidessä rantakaupungissa Itä-

meren rannikoilla. Lisäksi sekä hallin-

toviranomainen, sihteeristö sekä kan-

salliset kontaktipisteet ovat olleet mu-

kana järjestämässä (mm. puhujina)

rahoitusinfoja eri puolilla ohjelma-alu-

etta. Käynnissä olevia hankkeita on

loppuvuonna 2015 alettu käyttää esi-

merkkinä yhteistyöstä ohjelman eri

viestintäkanavissa. Hankkeiden vies-

tinnästä vastaavia partnereita on tu-

ettu tehokkaan hankeviestinnän käyn-

nistämisessä. Toteutuksessa olevien

hankkeiden kuvaukset löytyvät ohjel-

man verkkosivulta.

Uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 toimeenpano

Rahoituspäätökset keväällä 2015 uuden ohjelman ensimmäisestä hakukierrok-sesta ja seuraavista hakukierroksista tiedottaminen. Toisen hakukierroksen käynnistäminen syksyllä 2015. Rahoi-tuksen sisällöllinen painopiste on oh-jelma-asiakirjan mukaisesti suunnattu neljään valittuun teemaan eli ympäris-töön, liikenteeseen, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ohjelman uu-den hallintorakenteen sisäänajo ja toi-mintojen vahvempi keskitys Turkuun. Hallinto- ja valvontajärjestelmän ku-vauksen laatiminen ja hyväksyttäminen keväällä 2015 ja hallintoviranomaisen nimeäminen. Uuden sähköisen tieto-kantajärjestelmän (eMS) käyttöönotto syksystä 2014 alkaen. Kansallisten kon-taktipisteiden toiminnan tukeminen yh-dessä ao. isäntäorganisaatioiden kanssa.

Ensimmäisessä. haussa saatiin 177

hakemusta, joista hyväksyttiin lopulta

7 pienhanketta ja kaksivaiheisessa

haussa 35 tavallista hanketta. Yh-

teensä ohjelman rahoista sidottiin 47

MEUR eli lähes 40 % kokonaiskehyk-

sestä. Kaikki hakemukset tukevat oh-

jelman sisältötavoitteita ja indikaattori-

toteutuma on suhteellisesti korkeampi

kuin sidonta. Toisessa haussa saatiin

138 hakemusta, joista päätökset teh-

dään vuonna 2016. Hallinto- ja val-

vontajärjestelmän kuvaus on ajan.

Molempien hakukierroksien hankkeet

on arvioitu asetetun määräajan puit-

teissa.

Central Baltic 2014 - 2020-oh-jelman kansallisen vastinrahoi-tuksen hallinnointi

Koordinoidaan Suomen osalta Central Baltic-ohjelman kansallisen vastinrahoi-tuksen haku- ja myöntämisprosessia. TEM myöntää kansallisen vastinrahoi-tuksen ja ohjelma-alueen maakuntien ja ELY:jen edustajista koostuva valinta-ryhmä priorisoi hankkeet.

Kansallisen vastinrahoituksen hake-

muksia saatiin 59 kpl, joista 31:lle teh-

tiin myönteinen ehdollinen vastinrahoi-

tuspäätös, Kaikkiaan ensimmäisen

hakukierroksen aikana myönnettiin

vastinrahoitusta 15 hankkeelle, yh-

teensä n. 1,5 M

26

4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ

Toiminta-ajatus

Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suun-

nittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden mää-

rittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla

luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laa-

dulle.

Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella

täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön

suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen

toiminnallista rakennetta.

Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten

tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa

(Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia).

TAVOITTEET

Toimintasuunnitelma

TOIMINTA 2015

Käyttösuunnitelma

TULOKSET

Toimintakertomus

Maakuntastrategia

Kumppanuusstrategian (maakun-

tasuunnitelma 2035+ ja maakun-

taohjelma 2014 - 2017) toimeen-

pano ja eri toimijatahojen sitout-

taminen strategiassa asetettuihin

tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ke-

hitetään seuranta- ja toteuttamis-

työssä tarvittavaa aluetietopalve-

lua ja kumppanuusbarometri-työ-

kalua.

Kesäkuussa 2014 valtuustossa hy-

väksytyn strategian toimeenpano

ja jalkauttaminen maakuntaan yh-

teistyössä alueellisten kumppanei-

den kanssa. Liiton roolina on toi-

mia kumppanuuksien kokoajana ja

tarvittaessa myös rahoituksen ha-

kijana. Osaamisryhmän painopiste

on olla vahvasti mukana maakun-

tastrategian suunnittelun ja ympä-

ristön teemoihin liittyvissä sidos-

ryhmätapaamisissa ja -keskuste-

luissa. Kehitetään aluetietopalve-

lua (ks. Lounaispaikka).

Seurattu kumppanuusbarometrin

avulla maakuntastrategiassa mainit-

tujen tavoitelukujen toteutumista

sekä aktiivisesti mukana olevien toi-

mijoiden määrää. Osallistuttu aktiivi-

sesti eri teemojen sidosryhmätapaa-

misiin, työ- ja ohjausryhmäkokouk-

siin. Avattu aluetietopalvelu (ks. Lou-

naispaikka).

Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö

Laaditaan ja asetetaan nähtäville

ehdotus Varsinais-Suomen taaja-

mien maankäytön, palveluiden ja

liikenteen vaihemaakuntakaa-

vaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan

ja täydennetään voimassa ole-

vaa, vuosina 2004, 2008, 2013

vahvistettua kokonaismaakunta-

kaavaa.

Valmistelu-/luonnosvaiheen kuule-

minen (MRL 62§, MRA 30§). Luon-

nosvaiheen palautteen käsittely.

Vaihemaakuntakaavaehdotuksen

valmistelu.

Vaihemaakuntakaavaluonnosta

työstettiin seutu- ja kuntakohtaisissa

työpalavereissa. Luonnos oli nähtä-

villä ja sitä esiteltiin seutukuntakoh-

taisissa tilaisuuksissa kesäkuussa.

Luonnoksesta saatiin 20 mielipidettä

ja lokakuulle jatkuneella lausunto-

ajalla 48 lausuntoa, joihin laadittiin

vastineet. Kaavaluonnoksen kaupan

ratkaisusta tehtiin konsulttitoimeksi-

antona erillinen vaikutusten arviointi.

Aloitettiin kaavaehdotuksen valmis-

telu. Maakuntavaltuusto päätti joulu-

kuussa Varsinais-Suomen luonnon-

arvojen ja -varojen vaihemaakunta-

kaavan aloittamisesta.

27

Seurataan ja edistetään maakun-

takaavojen ja liikennejärjestelmä-

työn toteuttamista ja tarkistustar-

peita aktiivisesti erilaisissa kump-

panuusteemaryhmissä sekä an-

nettavien lausuntojen ja viran-

omaisyhteistyön avulla.

Osallistutaan viranomaisyhteistyö-

hön alueellisella ja valtakunnalli-

sella tasolla. Valmistellaan lausun-

toja kuntakaavoista sekä muista

suunnitelmista ja hankkeista. Kehi-

tetään edistämis- ja seurantame-

netelmiä maakunnan kumppa-

nuusstrategian hengessä. Aluei-

denkäytön ja liikenteen kumppa-

nuusfoorumitoiminnan kehittämi-

nen.

Vuoden 2015 aikana osallistuttiin lu-

kuisiin kaavojen viranomaisneuvot-

teluihin ja työkokouksiin. Maankäyt-

töjaosto on kokoontunut 9 kertaa.

Maankäyttöjaosto ja maakuntahalli-

tus ovat käsitelleet yhteensä 94

(57+37) osaamisryhmässä valmistel-

tua lausuntoa/asiaa.

Yhteistyöhankkeet ja selvitykset

Valmistellaan ja toteutetaan yh-

teistyöhankkeita ja tuotetaan sel-

vityksiä maakuntasuunnitelma-,

maakuntakaava- ja maakuntaoh-

jelmatarkistuksia varten. Toimi-

taan alueellisten yhteistyöryh-

mien (alueidenkäytön yhteistyö-

ryhmä, palveluverkkotyöryhmä,

tulvatyöryhmät sekä luonnonva-

rafoorumi) vetäjänä ja koordinoi-

jana.

Maakuntastrategian kumppa-

nuushengessä kootaan yhteen toi-

mijoita ja tuetaan aktiivisesti alu-

eellista yhteistyötä osana Kumppa-

nuusfoorumia. 2015 painopisteitä

ovat maakuntamakaavaehdotuk-

sen sekä uuden ohjelmakauden

hankevalmistelua tukevat toimet.

Kehitetään liikennejärjestelmän

edunvalvonta- ja toteuttamismene-

telmiä. Osallistutaan Turun kau-

punkiseudun MAL-aiesopimuksen

seurantaan ja toteuttamiseen.

Osallistutaan saariston kulttuuriym-

päristöinventointien loppuun saat-

tamiseen.

Ks. edellä maakuntakaavojen ja lii-

kennejärjestelmäsuunnitelmien to-

teuttaminen. Alueidenkäytön yhteis-

työryhmä kokoontui kesäkuussa. Lo-

kakuussa järjestettiin ensimmäinen

liikenteen kumppanuusfoorumi.

Osallistuttiin aktiivisesti Turun kau-

punkiseudun MAL-yhteistyöhön ja

uuden MAL-aiesopimuksen valmis-

teluun.

Palveluverkkotyöryhmä on kokoon-

tunut kaksi kertaa ja Lounaispaik-

kaan viety palveluverkkotietokanta

päivitettiin. Rannikon ja Uskelan

joen tulvaryhmät kokoontuivat kaksi

kertaa ja saivat työnsä valmiiksi,

maa- ja metsätalousministeriö hy-

väksyessä tulvariskien hallintasuun-

nitelmat 18.12.2015.

Vastataan lakisääteisten, alueelli-

sesti laaja-alaisten luonnonvaroja

ja ympäristöä koskevien suunnit-

teluprosessien käynnistämisestä,

niihin liittyvän yhteistyön johtami-

sesta ja niiden suunnittelun yh-

teensovittamisesta maakunnan

muun suunnittelun kanssa, sa-

malla edistäen vesiensuojelua, il-

mastonmuutoksen torjuntaa ja

siihen sopeutumista. Materiaali-

ja resurssitehokkuuden edistä-

mistä koordinoidaan luonnonva-

rafoorumin kautta.

Luonnonvarafoorumin painopiste

vuoden 2015 on Life IP -hankkeen

valmistelussa ja käynnistämi-

sessä/suunnittelussa. Tavoitteena

hankkeiden avulla viedä kaikkia

luonnonvarafoorumin teemoja

eteenpäin. Uusilla EAKR-hank-

keilla saadaan edistettyä resurssi-

tehokkuutta ja lisätietoa keskei-

seen maankäyttöä ja liikennejär-

jestelmäsuunnittelua sivuavaan ky-

symykseen tarvittavien terminaa-

lien määrästä ja sijainnista. Maa-

kunnallinen energiaryhmä jatkaa

kokoontumisiaan. Teemat kokoa-

van luonnonvarastrategian valmis-

telu jatkuu.

Vuoden 2015 aikana määriteltiin

Varsinais-Suomen luonnonarvojen

ja -varojen vaihemaakuntakaavan

suuntaviivat ja tehtiin kaavatyön

käynnistämiseen liittyvät päätökset.

28

Kehitetään Lounaispaikka-paik-

katietoyhteistyötä kohti sisällöl-

tään laajempaa aluetietopalvelua

Varsinais-Suomen ja Satakunnan

kattavalla yhteistyöalueella. Vah-

vistetaan Varsinais-Suomen liiton

ja Lounaispaikan asemaa alueel-

lisen tiedon hallinnoijana ja välit-

täjänä.

Kehitetään aluetietopalvelu laadi-

tun suunnitelman mukaisesti mm.

6Aika-hankerahoituksen (EU:n ra-

kennerahasto-ohjelman suurten

kaupunkien osio) avulla. Aktivoi-

daan verkostoja, kehitetään kartta-

ja järjestöverkkopalveluja sekä

avoimen datan ympäristöjä. Alue-

tietopalvelun tietopankin ja työkalu-

jen ylläpidon ja kehityksen tueksi

luodaan vankka IT-arkkitehtuuri ja

ylläpitomalli yhteistyössä alueen

IT-osaajien kanssa. Panostetaan

markkinointiin, tiedottamiseen ja

toimijoiden sitouttamiseen.

Lounaispaikka on ollut merkittä-

vässä roolissa suurten kaupunkiseu-

tujen yhteisen 6Aika avoin data -kär-

kihankkeen toteutuksessa, jossa se

on vastannut Varsinais-Suomen

avoimen datan koordinoinnista, jake-

lun kehittämisestä ja käytön aktivoin-

nista osana uutta lokakuussa avat-

tua Lounaistieto.fi -aluetietopalvelua.

Vuoden 2015 aikana:

-otettiin käyttöön uusi karttapalvelu

ja avoimet tietoaineistot siirrettiin uu-

teen palvelinympäristöön;

-jatkettiin maakuntamuseon inven-

tointiportaalin kehittämistä;

-aloitettiin valtakunnallinen digitaalis-

ten maakuntakaavojen harmonisoin-

tihanke, jossa tavoitteena on tuottaa

maakuntien liittojen käyttöön yhte-

näinen tietomalli maakuntakaava-ai-

neistojen tuottamisen lähtökohdaksi

sekä harmonisoida kaavamerkintöjä

yhteisen visualisointiohjeistuksen

avulla.

Osallistutaan aktiivisesti maakun-

nan suunnitteluun liittyviin kan-

sallisiin ja kansainvälisiin yhteis-

työhankkeisiin ja niiden valmiste-

luun maakunnan, naapuriliittojen

ja Itämeren alueella.

Valvotaan maakunnan etua valta-

kunnallisen aluerakenteen ja liiken-

teen kehityskuvatyössä (ALLI) yh-

dessä Etelä-Suomen maakuntien

(ELLI) kanssa. Edistetään uusien

maakunnan kehityksen kannalta

tärkeiden hankkeiden valmistelua.

Painopisteinä ovat maakunnan ta-

voitellun kehityksen visiointi, alue-

rakenteellinen asema (Pohjoinen

kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -

akseli), liikenne ja logistiikka, yh-

dyskuntarakenteen kestävä kehi-

tys, resurssitehokkuus sekä ympä-

ristö- ja vesiensuojelutoiminta.

Vuoden 2015 aikana osallistuttiin lu-

kuisien uusien, Varsinais-Suomen

maakuntastrategiaa tukevien hank-

keiden ideointiin ja valmisteluun. Ke-

säkuussa valmistuneen valtakunnal-

lisen aluerakenteen ja liikenteen ke-

hityskuvatyön (ALLI) tuloksia hyö-

dynnettiin maakunnan suunnitte-

lussa ja mm. Tunnin Juna -hankeen

edistämisessä. Etelä-Suomen maa-

kuntien ELLI-yhteistyössä on ollut

välivuosi.

29

Syksyllä 2013 käynnistyi kolmi-

vuotinen Baltic Flows -projekti,

jossa kehitetään virtaavan veden

arviointiverkostoa sekä reaaliai-

kaiseen purojen ja jokien monito-

rointiin että kaupunkien tulvave-

sien hallintaan. Tavoitteena on

kehittää menetelmiä havaita

saasteet ennen kuin ne päätyvät

mereen.

Varsinais-Suomen liitto edustaa

EU:n seitsemännen puiteohjelman

hankkeessa julkista alueellista nä-

kökulmaa sekä toimii alueen toimi-

joiden ja alueellisen tiedon koordi-

noijana. Turku Science Park, Tu-

run yliopisto ja Turun AMK ovat

hankeen hankkeen keskeisten työ-

osien vastuutahoja ja yliopisto toi-

mii koko hankeen koordinaattorina.

Tavoitteena on varmistaa alueittain

vesienhallinnan huomioon ottami-

nen älykkään osaamisen strategi-

oissa. Vuoden 2015 aikana järjes-

tetään vähintään neljä yhteistyöta-

paamista hankepartnerimaissa.

Suomen toimijoiden vastuulla on

JAP-julkistustilaisuuden (Joint Ac-

tion Plan) pitäminen. Tilaisuus on

tarkoitus järjestää Brysselissä laa-

jan osallistamisen mahdollista-

miseksi. Liitto ottaa osaa eri työpa-

kettien väliraporttien laatimiseen

hankesuunnitelman mukaisesti. Si-

dosryhmäkyselyn tulosten pohjalta

tehdään työpakettiin liittyen tarken-

tavia kyselyitä sekä järjestetään ta-

paamisia alueellisesti, näissä veto-

vastuu on TScP:llä.

Hanketyö on edennyt suunnitelmien

mukaisesti. JAP-tilaisuudessa oli hy-

vin osanottajia ja se pidettiin Brysse-

lissä. Hankkeen puitteissa järjestet-

tiin myös tiedonvaihtomatka Gdans-

kiin lokakuussa. Alueellista yhteis-

työtä on tehty tiiviisti sekä hanke-

partnereiden että Loura-verkoston

kanssa.

Valonia on Varsinais-Suomen

kestävän kehityksen ja energia-

asioiden asiantuntija- ja palvelu-

keskus. Tehtävänä on auttaa

Varsinais-Suomen kuntia, yrityk-

siä sekä asukkaita pienentämään

hiilijalanjälkeään sekä paranta-

maan ekotehokkuuttaan ja ympä-

ristövastuullisuuttaan. Valonian

toiminnan tavoitteena on kestä-

vän kehityksen edistäminen, il-

mastonmuutoksen hillitseminen

ja siihen sopeutuminen sekä ym-

päristötietoisuuden lisääminen.

Käytännön työn osa-alueita ovat

mm. energianeuvonta, haja-asu-

tusalueiden jätevesiasiat, kes-

tävä kuluttaminen ja resurssite-

hokkuus, kestävä liikkuminen ja

logistiikka, vesiensuojelu, lasten

ja nuorten ympäristökasvatus

sekä yritysten ympäristöasioiden

kehittäminen. (mv 8.12.2014 §

37)

Valonian toiminta siirtyi vuoden

2015 alusta Turun kaupungilta

Varsinais-Suomen liitolle. Vuoden

2015 keskeisin tavoite on toimin-

nan integrointi osaksi liiton toimin-

taa. Painopisteet ovat maakunta-

strategian ja Valonian Ohjelma

2020 -asiakirjan mukaisessa toi-

minnassa: toteutetaan rahoituksel-

taan varmistuneita liikkumisen oh-

jaus ja vesiensuojelu/vesihuollon

neuvontahankkeita ja valmistellaan

uuden ohjelmakauden hankehake-

muksia.

Vuonna 2015 keskityttiin pääosin jul-

kiselle sektorille sekä asukkaille

suunnattuihin palveluihin. Kehittä-

mistyötä, toimintaa ja tapahtumia oli

runsaasti, vaikka hankerahoitusta oli

aikaisempaa vähemmän. Rahoitusta

saatiin hankkeille: HAKKU2015 –

kiinteistökohtainen jätevesineuvonta,

Liikkumisen ohjaus -toiminta Varsi-

nais-Suomessa, Virtavesien kunnos-

tushanke sekä FISS – teolliset sym-

bioosit -toimintamalli Suomessa.

Valonian pääosin ostopalveluiden

avulla rahoitettua ympäristökasva-

tustoimintaa olivat luontokoulupalve-

lut Turun kaupungille sekä erilaiset

koulutukset, kurssit ja muu asiantun-

tijapalvelu ympäristökasvatusyhdis-

tys Haaville. Muita ostopalveluita oli-

vat Uudenkaupungin jäteselvitys,

Liedon kunnan tilaama joukkoliiken-

teen tarveselvitys Avantin alueelle,

ELY-keskuksen ja Aurajokisäätiön ti-

laamat vesiensuojelun selvitykset

sekä Turun ylioppilaskyläsäätiön sel-

vitys energiakampanjoista. Suoria

kontakteja kentällä Valonialla oli

vuonna 2015 noin 8 000. Tapahtu-

mia ja tilaisuuksia sekä kuntakäyn-

tejä järjestettiin noin 150.

30

4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU _

Toiminta-ajatus

Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.

TAVOITTEET Toimintasuunnitelma

TOIMINTA 2015 Käyttösuunnitelma

TULOKSET Toimintakertomus

Maakuntastrategia

Kumppanuusstrategian (maakun-tasuunnitelma 2035+ ja maakun-taohjelma 2014–2017) toimeen-pano ja eri toimijatahojen sitoutta-minen strategiassa asetettuihin ta-voitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehi-tetään seuranta- ja toteuttamis-työssä tarvittavaa aluetietopalve-lua ja kumppanuusbarometri-työ-kalua.

Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeen-pano ja jalkauttaminen maakun-taan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuk-sien kokoajana ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana.

Kesäkuussa 2014 valtuustossa hy-väksytyn strategiaa jalkautettiin maa-kuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina oli toimia kumppanuuksien koko-ajana, strategian toimenpiteiden edistäjänä ja rahoituksen hakijana sekä hankkeiden kumppanina. Loka-marraskuussa 2015 toisen ker-ran toteutettu barometrikysely antoi vahvan tuen maakunnan kehittämi-selle kumppanuuden kautta. Lähes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yh-teistyöllä ja kumppanuudella. Kump-panuusajattelun kannatus on selvästi kasvanut edellisestä barometristä.

Edunvalvonta

Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja paino-pisteet sekä edistetään niiden to-teutumista vaikuttamisen keinoin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan paino-pisteet. Laaditaan jokaisen pai-nopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Edus-kuntavaalien yhteydessä kansan-edustajaehdokkaille informaatiota maakunnan tavoitteista. Hallitus-ohjelmaneuvotteluihin asetetaan maakunnalliset tavoitteet. Vaikut-tamistyö kohdistuu valtion talous-arvion sekä maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategi-oiden valmisteluun ja mm. alueel-listamiskysymyksiin. Edunvalvon-tanäkökulma sisältyy myös sidos-ryhmätyöskentelyyn sekä lausun-tojen antamiseen.

Maakuntahallitus päätti maalis-kuussa edunvalvonnan painopisteet 2015 sekä hallitusohjelmatavoitteet. Varsinais-Suomen liitto yhdessä Tu-run kaupungin kanssa järjesti 10.2.2015 Suomen tulevaisuus -edunvalvontaseminaarin Helsin-gissä. Seminaarissa esiteltiin viisi edunvalvontateemaa, jotka sisältyvät maakunnan hallitusohjelmatavoittei-siin. Eduskuntavaalien yhteydessä informoitiin kansanedustajaehdok-kaita maakunnan tavoitteista. Vaikuttamistyö kohdistui valtion ta-lousarvion sekä maakunnan kan-nalta keskeisten kansallisten strate-gioiden valmisteluun. Edunvalvon-tanäkökulma sisältyi aina myös si-dosryhmätyöskentelyyn sekä anta-miemme lausuntojen sisältöihin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaise-maan kasvuvyöhykekilpailuun val-misteltiin laajassa Eteläsuomalai-sessa yhteistyössä Pohjoinen kasvu-vyöhyke -hanketta. Tunnin junaa edistettiin perustele-valla ja vaikutuksia syventävillä selvi-tyksillä. Vaikuttaminen on siltä osin onnistunut, että Tunnin juna on saatu kohtuullisen aktiiviseen kansalais-keskusteluun. Meriklusterin osalta edunvalvontata-voitteet ovat suurelta osin täyttyneet.

31

Hallitusohjelmatavoitteena ollut ra-hoitusinstrumentti päättyneen maa-kunnan kehittämisrahan tilalle toteu-tui. Alueellisten innovaatioiden ja ko-keilujen (AIKO) -kärkihanketoimen-pide sisältää ennakoidun rakenne-muutoksen hallinta (ERM) -rahoitus-välineen. Hallitusohjelmatavoitteena ollut kou-lutusvienti toteutui maan hallituksen päätöksillä.

Kehitetään edelleen edunvalvon-tatoimintaa proaktiivisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja ajanta-saiseen tietoon perustuvana vai-kuttamistyönä.

Lisätään tiedottamista koskien lii-ton roolia poliittisessa edunval-vonnassa. Edunvalvonnan enna-koitavuutta lisätään johtavien vi-ranhaltijoiden aktiivisella yhtey-denpidolla päätöksenteon valmis-teluun. Parannetaan vaikuttamis-työn oikea-aikaisuutta ja kohden-tamista.

Edunvalvontatyötä on kehitetty edel-leen. Edunvalvontayhteistyötä on sy-vennetty sidosryhmien kanssa. Yh-teydenpito ja verkoston luonti keskei-siin vaikutettaviin tahoihin ja henkilöi-hin on ollut aktiivista. Vaikuttamisen ajoitusta ja kohdenta-mista on onnistuttu parantamaan. Maakuntahallitus päätti käynnistää nuorille suunnatun vaikuttajakoulun, jonka tavoitteena on parantaa yhteis-kunnallisista asioista kiinnostuneiden nuorien osaamista ja lisätä kiinnos-tus ao. asioihin.

Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta va-kiintuneita toimintamalleja käyttä-mällä.

Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koor-dinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysi-määräisesti hyväksi edunvalvon-nassa. - Järjestetään eduskun-nan valiokuntavierailut Varsinais-Suomeen.

Varsinais-Suomen kansanedustaja-ryhmän (17 edustajaa) toiminta on jatkunut vakiintuneita muotoja nou-dattaen. Ryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Näiden li-säksi järjestettiin yli 20 liiton koordi-noimaa kansanedustajaryhmän si-dosryhmätapaamista. Varsinais-Suomen kansanedustajia on pyritty hyödyntämään täysimää-räisesti maakunnan edunvalvon-nassa. Kansanedustajien tietotarpei-siin on tuotettu aineistoa.

Kuntapalvelut

Tehdään kuntayhteistyötä sidos-ryhmäyhteistyönä mm. järjestä-mällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista.

Järjestetään kuntajohdon tapaa-miset 4 - 5 kertaa vuodessa, kun-tatalousristeily sekä muita kunta-puolen asiantuntijatapaamisia, esim. kuntien sivistystoimen tee-mapäivä. -