Tammerkoski 8 2012 20

timo toiVonen

Kauppakadun pankkipuhallus sata vuotta sittenVuosi 2012 on Nordea Pankin 150 juhlavuosi. Tasan sata vuotta sitten piti Nordean edel-täjä eli silloinen Suomen Yhdys-pankki 50-vuotisjuhliaan. Pai-kallisena juhlien isäntänä toimi konttorin 54-vuotias johtaja Nils Idman. Juhlavuosi loppui synkeissä merkeissä, kun SYP:n Kauppakadun konttorissa pal-jastui maamme suurin pankki-petos.

SYP:n konttorin kavallusasiaa on Tam-merkoski-lehdessä käsitelty aikaisem-minkin. Siksi valtavan kohun ja yhtei-söllisen masennustilan se aikanaan kau-pungissa aiheutti. Uuno Sinisalo kirjoitti aiheesta 50 vuotta sitten otsikolla ”Nils Idmanin jutusta 50 vuotta” ja Kalevi Kalemaa vuosi sitten otsikolla ”Kun Tampereella tehtiin taloushistoriaa”. Tässä artikkelissa keskitytään Nils Id-manin toimiin ensisijaisesti pankin ja toisaalta perheen näkökannalta kat- soen. Tuoreimmassa Nordean ”Erehty-mättömät” nimisessä historiikissa suur-kavaltajaksi paljastunut konttorinjohta-ja saa aikaisempaa armeliaamman tuo-mion. Perheen näkökulmaa avartavat Nilsin tyttärentyttärentyttären kerää-mät päiväkirjamuistelmat.

Idman toimi SYP:n johtajana Kauppa-katu 10:ssä 1885–1912. Kavallukset tehtiin kuvan rakennuksessa, joka val-mistui 1901.

SYP:n johtajiston huoneessa kokoontui Tampereen liike-elämän merkkihenki-löitä. Idman keskellä pöydän päässä kasvot kuvaajaan päin.

KUVA

: tim

o to

iVon

en.

KUVA

: nor

deAn

pAnK

KimUs

eo.

21Tammerkoski 8 2012

Hyvä perhetausta

Hatanpään kartanossa 1858 syntynyt Nils oli lääkäri- ja virkamiessukuun kuuluneen kartanonisäntä ja senaatin kamarikirjuri Karl Gustaf Idmanin nel-jänneksi vanhin lapsi. Isonveljen kum-mina toimi kartanossa aikanaan vierail-lut tsaari Aleksanteri II. Nils kirjoitti ylioppilaaksi 1876, valmistui filosofian kandidaatiksi 1882 ja molempien oike-uksien kandidaatiksi kaksi vuotta myö-hemmin. Avioliiton hän solmi Anna Alfthanin kanssa 1887. SYP:n Kauppa-katu 10:ssä sijainneen konttorin apu-laisjohtajaksi hänet valittiin 27-vuoti-aana 1885 ja ykkösjohtajaksi viisi vuotta myöhemmin. Huomattavimmat pank-kimiehet ponnistivat yleensä ylemmis- tä yhteiskuntaluokista. Kyse ei myös-kään ollut mistä tahansa sivukonttoris-ta. SYP:llä oli isot intressit Tampereen teollisuudessa. Pankilla oli perinteinen kohtalonyhteys varsinkin Tampellaan. Verkosto levittäytyi myös puunjalostus-teollisuuteen, jossa Idmanin suvun aate-loitua haaraa edusti Nokian perustaja Fredrik Idestam.

Julkisuudessa ja Tampereen liike-elä-män piirissä Nils nautti jo asemansa puolesta suurta arvostusta. Sitä kohotti Hatanpäänniemelle kartanon viereen noussut jugend-tyylinen linnamainen asuntopalatsi, jota hän nimitti ”huvilak-si” erotukseksi veljensä agronomi Fedi Id-manin omistamasta varsinaisesta karta-norakennuksesta eli ”palatsista”. Huvi-lan rakentaminen maksoi puolet samaan aikaan nousseen Johanneksenkirkon hinnasta. Huvilassaan hän järjesti run-saasti edustavia tilaisuuksia paikkakun-nan herrasväelle.

Nils ratsasti traditiolla mutta häneen sisältyi myös muutoksen siemen. Hän opetteli puhumaan ja kirjoittamaan kansankieltä eli selvää suomea, mikä muuten pitkälti ruotsinkielisen liike-elämän johdon keskuudessa ei ollut ko-vin tavallista. Teollisuusmiesten ja kaup-piaiden lisäksi hän pystyi asioimaan ta-lonpoikien ja pikkukauppiaiden kanssa, mikä edesauttoi ratkaisevasti konttorin kasvua. Maalaiset unohtivat SYP:in ruotsinkielisyyden ja menivät asioi-

maan ”Idmanin pankkiin” jossa sarka-vaatteille ei irvistelty.

Kasvuhakuinen konttori

Nils Idmanin komennossa SYP:n Tampereen konttori kehittyi erinomai-sesti. Nils ei tyytynyt menestykseen ra-hoitusalalla. Hän laajensi afäärinsä teol-lisuuden omistamiseen ja alkoi kasata osakkeita henkilökohtaiseen salkkuun-sa. Se onnistui, kun hän sopi pankin pääjohtaja Jean Cronstedtin kanssa ”rajat-tomasta” luotosta, joka epäsuorasti pal-veli myös pankin pyrkimyksiä. Myös Cronstedtin seuraaja Alfred Norrmén pi-ti Nilsiä etevimpänä miehenään ja hy-väksyi hänen poikkeusvaltuutensa. Iso-ja linjoja vedellessään Nils oppi suuri-piirteiseksi muotoseikoissa. Hän väsyi kirjanpidon vaivoihin ja siihen, että konttorinjohtajan piti allekirjoittaa sa-toja papereita päivässä. Omille teilleen Nils sitten lähti vältellessään niin suur-ten kuin pientenkin luottotappioiden kirjaamista. Luotot jäätyivät ja hän vii-vytteli vekselien protestointeja arvelles-saan, että häväistys tai konkurssi suot- ta tuhoaisi asiakkaiden maineen. Nyky-päivänäkin asiakaskeskeisyys on tärkeä arvo mutta hyvän rahan heittämistä kannattamattomaan liiketoimintaan ei missään pankissa hyvällä katsota.

Nilsin ohjeiden vastainen toiminta painottui noin 10 vuoden ajalle. Konstit olivat monet eikä häntä mielikuvituk-sen puutteesta tohdi moittia. Hän vää-rensi SYP:n talletustodistuksia käyt-

Myös konttorin henkilökuntaa epäiltiin Idmanin avunannosta. Näyttöä ei löyty-nyt.

tääkseen niitä lainojen vakuutena. Hän kirjoitteli muiden nimiä talletustodis-tuksiin ja vekseleihin. Hän keplotteli konttorinsa kassaholvista rahaa ”dis-konttaamalla” vekseleitä, joita ei ollut olemassakaan. Samoin hän kähvelsi hol-vista luottojen vakuudeksi pantattuja osakekirjoja tai muita arvopapereita.

Lopullinen käry sata vuotta sitten kä-vi joulukuun alussa 1912, kun kontto-riin tehtiin yllätystarkastus. SYP:n uu-delle pääjohtajalle Norrménille oli kyllä viety viestiä ja varoituksia Tampereen konttorin epäselvyyksistä. Hän kuiten-kin oli pysynyt luottavaisena: ”Kehenkä minä voin luottaa, ellen Idmaniin”.

Kallis loppulasku

Väärinkäytösten paljastuminen tuli tamperelaisille täytenä shokkina vaikka liike-elämän piirissä olikin vihiä siitä, että SYP:n kovasti kasvaneessa asiakas-kunnassa oli jotakin vikana. Kassavaje oli aina poistunut konttorin vuositar-kastusten ajaksi. Nilsin järjestelyt olivat mahdollisia vain niin kauan kuin talou-den nousukiitoa jatkui. Pankin koko-naisvahingoksi kirjattiin nykyrahassa noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastasi lähes kymmentä prosenttia suuriruhti-naskunnan silloisesta budjetista. Mit-tasuhteet olivat käsittämättömät.

Idman joutui oikeuteen yli 70 petok-sesta, väärennyksestä ja kavalluksesta. Kakkua eli istumista tuli 15 vuotta, josta Romanovien 300-vuotisarmahdus pudotti pois kolmanneksen.

KUVA

: VAp

riiKK

i.

Tammerkoski 8 2012 22

Syyllisyyskysymys oli toisarvoinen verrattuna siihen kohtalonkysymyk-seen, pysyisikö SYP pystyssä kun yksi haarakonttori oli saattanut hengenvaa-raan maan suurimman ja vanhimman liikepankin kokonaisuuden. Pääjohtaja Norrmén joutui eroamaan. Osakekurs-si laski, yksi vararahasto menetettiin mutta säästäjien piirissä ei kuitenkaan syntynyt mainittavaa levottomuutta. Fedi-veli joutui takaustensa vuoksi myymään Hatanpään kartanon mai-neen Tampereen kaupungille. SYP oli pian entisellään ja voitiin jopa sanoa, että pidemmällä tähtäimellä usko pan-kin vakavaraisuuteen lujittui kun valta-vat tappiot kestettiin.

Minne rahat hukkuivat?

Minne sitten katosivat SYP:ltä anas-tetut miljoonat? Vajeet eivät valuneet ulkomaille. Nilsillä ei myöskään ollut piilossa pysytellyttä bulvaania tai ra-hanpesijää. Ei myöskään mitään fyy- sistä kätköä. Pankin onnistui myös kohtalaisesti periä Nilsin osakekeinot-teluissa hukkaamat rahat. Perheen ulosmittauksetkin toteutettiin tehok-kaasti.

Yksinkertaisesti tallettajien varoja oli jaettu lainoina maksukyvyttömille asi-akkaille. Monia muitakin teorioita ke-hiteltiin ja kuiskittiin mutta pankin asia-kirjojen mukaan kolme neljäsosaa kont-torin miljoonamenetyksistä johtui ”tois-ten henkilöiden auttamisesta ilman pa-kottavaa syytä”. Kiertoilmaus tarkoitti yksinkertaisesti vääriä luottopäätöksiä mutta niidenkään pitkästä luettelosta ei löytynyt selvästi erottuvia hulluntöitä. Nils oli jakanut suurasiakkailta kierrä-tetyt vakuudet ja suurimmalta liike-

pankilta huiputtamansa pääoman pie-nille ja keskikokoisille yrityksille luot-toina kuin finanssimaailman Robin Hood. Oikeudessa Nils vakuuttelikin, että hän monesti auttoi myös pulaan joutuneita säätyläisiä, opiskelijoita ja muita lainanottajia ja että hän harjoitti laajaa hyväntekeväisyyttä. Itse hän piti suurimpana syynä ”onnettomuuteensa” nimenomaan ihmisrakkautta ja siitä johtuvaa liian suurta avuliaisuutta. Ku-kaan ei varmastikaan tiennyt mitä us-koa.

Idmanin menettelyn psykologinen tausta on jäänyt lopullisesti selvittämät-tä. Huono arvostelukyky himmensi hä-nen yleisesti tunnetun terävän älynsä. On myös jäänyt arvoitukseksi, miten hermot kestivät niin pitkään raskaan sa-laisuuden taakan. Oikeudessa hän ker-toi pitkäaikaisista omantunnon tuskis-taan.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. SYP:n yrityskulttuuri muuttui maltilli-semmaksi ja sisäinen tarkastus tehok-kaammaksi. Se pelasti SYP:n monelta kiusaukselta ja monelta pahalta tulevina vuosikymmeninä. Idmanin nimi unoh-tui mutta vissin varovaisuuden opetus säilyi SYP:n selkäytimessä sukupolves-ta toiseen.

Idmanin ”eläkevuodet”

Nils passitettiin kärsimään tuomio-taan Helsingin kuritushuoneeseen eli ”Sörkkaan”. Anna-puoliso muutti Tam-pereelta Helsinkiin ollakseen lähempä-nä miestään. Hän sai vierailla vankilas-sa vain harvoin. Tapaamisten aikana Nils oli näyttänyt vanginvaatteissaan ja lyhyessä tukassaan tyytyväiseltä. Hän oli päässyt töihin vankilan kasvihuo-

neelle, jossa hän ilmeisestikin viihtyi. Sörnäisten vankila tekikin vierailijoihin paremman vaikutuksen kuin Tampe-reen kuulusteluaikojen nuhruinen van-kikoppi. Nils kärsi tuomiostaan loppu-jen lopuksi puolet ja vapautui 62-vuo-tiaana 1920.

Ulosmittausten jälkeen ja Nilsin van-kilassa istumisaikana Annan taloudelli-nen tilanne pääkaupungissa ei liene ollut kovin hyvä, koska hän odotti aika ajoin apua Fedi-veljeltä.

Hän perusti myös täysihoitolan per-heen elatukseksi. Jotkut muut sisaret ja veljet avustivat keittäjättären palkkaa-misessa. Anna itse harjoitteli kirjoi- tuskonetyötä saadakseen omaa lisäan-siota.

Vapautumisen jälkeen perhe asettui Helsinkiin, mutta muutti kesäisin Tam-pereen seudulle sukulaisten kesäpai-koille. Nils piti kovasti omenasiirapista, kävi sienimetsällä ja kalasteli. Tyttären mukaan isän mieli oli enimmäkseen iloi-nen. Iän myötä tuli sydänvaivoja. Vielä viimeisinä elinvuosikymmeninään enti-nen pankinjohtaja keskusteli mielellään pörssikurssien heilahteluista.

Nils oli pitkään epähenkilö. Jotkut si-sarista poistivat hänen kuviaan perheal-bumeista eikä hänestä vuosikymmeniin sanottavasti puhuttu nuoremman jälki-kasvun kesken. Aivan kaikki eivät sel-käänsä kääntäneet. Monet muistivat häntä myös hyvällä. Muutamat tutut tehtailijat antoivat töitä kirjanpitäjänä ja numerotarkastajana. Tampereella työ-matkoilla käydessään Nils sai yösijan sukulaistensa luota. Hän varmasti oli-kin oikea mies tarkastamaan mahdolli-sia väärinkäytöksiä.

Kolmekymmentäluvun alussa Nils kirjoitti kesäpaikasta tyttärentyttärel-

KUVA

: nor

deAn

pAnK

KimUs

eo.

Yksi Idmanin ”työ-välineistä” eli vähän ennen kiinnijäämistä marraskuussa 1912 kirjoitettu vekseli.

23Tammerkoski 8 2012

leen: ”Täällä on ihana ilma, on lämmin-tä, melkeinpä kuumaa. Längelmän pinta on kuin peili. Taivaalla ei ole pilvenhat-taraakaan näkyvissä. Ukilla on teitä niin kovin ikävä, varsinkin nyt kun on niin ihana kesä. Te voisitte kaikki uida ja leik-kiä vedessä sillä vesi on maidon lämpöis-tä. Nyt on metsämansikoita. Voisitte syödä niitä niin paljon kuin haluatte”.

Anna ja Nils Idman elivät seestyneinä elämänsä viimeiset vuodet, hyväksyivät kohtalonsa ja rakastivat elämäänsä. Pit-kän avioliiton aikana aina ei ollut näin. Nils eli pitkän ja vaiherikkaan elämän. Hän menehtyi jatkosodan viimeisenä vuotena 85-vuotiaana Nikkilän sairaa-lassa.

LähteetJauro Aki: Haastattelu 2012.Kuisma Markku – Keskisarja Teemu: Erehty-

mättömät. Helsinki 2012.Pipping Hugo: Sata vuotta pankkitoimintaa.

Helsinki1962.Siemens Anna: Vierivät kivet. 2003.Sinisalo Uuno: Nils Idmanin jutusta 50 vuot-

ta. Tampere-seura 1962.❦

1. Mistä syystä päivämäärä 15. maaliskuuta 1882 on jäänyt Tampereen teollisuushistoriaan?2. Mille vuosikymmenelle juontavat Tapolan mustamakkaratehtaan juuret?3. Mistä kaupunginosasta löytyvät Kuokkijantie, Äestäjäntie ja Kyn- täjäntie?4. Mikä on Tampereen ystävyyskau- punki Fär-saarilla?5. Kenen suunnittelemia ovat julki- set taideteokset Tampere-veistos (Työn puisto, Tampellan edusta, 1934) ja Kevät-suihkukaivo (Aleksanterin kirkon edusta, 1937)?6. Mikä keskustan nykyinen katu oli ennen vanhaan nimeltään Eteläi- nen poikkikatu?7. Mikä oli Tampereella miehiään Johan Holopainen?8. Missä Tampereella sijaitsevat Peurasaaret?9. Mikä oli aikoinaan Tampereella Käräjätörmä?10. Kuinka korkea onkaan Frenckel- lin kahdeksankulmainen savu- piippu? Vastaukset s. 45

laatinut: jAri niemelä

Jammun Tampere

– Asialliset hommat hoiretaam, mutta muuten ollaan kun Ellun kanat.

• Sali 64 henkilölle • Keittiö ammattivarustuksella• Vatialan hautausmaan välittömässä läheisyydessä

Tiedustelut/varaukset: ma–pe klo 10–16 puh. 044 330 5567Kangasalantie 614, 36220 Kangasala • www.ilkonhovi.fi